Tässä esitetyt tukiehdot perustuvat mukaisen valmistelutilanteen tietoihin ja tiedot voivat vielä muuttua.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "21.10.2014. Tässä esitetyt tukiehdot perustuvat 10.10.2014 mukaisen valmistelutilanteen tietoihin ja tiedot voivat vielä muuttua."

Transkriptio

1 1 (11) VIHERRYTTÄMISTUKI Työpaja 6: Viherryttämistuki Tässä esitetyt tukiehdot perustuvat mukaisen valmistelutilanteen tietoihin ja tiedot voivat vielä muuttua. Viherryttämistuki on uusi EU-rahoitteinen pinta-alaperusteinen tuki, jonka tavoitteena on tukea ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisia maatalouskäytäntöjä. Nämä maatalouskäytännöt (jatkossa viherryttämisvaatimukset) ovat viljelyn monipuolistaminen, pysyvän laitumen säilyttäminen ja ekologisen alan vaatimus. Perustukea hakevan viljelijän on noudatettava viherryttämisvaatimuksia kaikilla tukikelpoisilla hehtaareillaan. Vaatimuksiin vaikuttavat tilan sijainti, koko ja tilan viljelykasvit. Pienet tilat sekä pääosin nurmituotantoa harjoittavat tilat saavat vapautuksia viljelyn monipuolistamisesta ja ekologisesta alasta. Luomutuotantoa harjoittavat tilat saavat halutessaan vapautuksen kaikista viherryttämisvaatimuksista. Maatalousmaa ja peltoala Tukikelpoinen ala Viherryttämisvaatimuksissa tarkastellaan tilan maatalousmaan ja peltoalan käyttöä. Maatalousmaahan lasketaan peltoala, pysyvät viljelykasvit sekä pysyvät laitumet ja pysyvät nurmet. Peltoalaa ovat kasvintuotantoa varten viljelty peltoala (viljelykasvit ja nurmet) ja kesanto. Pysyvät viljelykasvit ovat viljelykiertoon kuulumattomia kasveja, joita kasvatetaan yli viiden vuoden ajan ja joista saadaan toistuvia satoja. Näitä kasveja ovat esimerkiksi hedelmäpuut, marjapensaat, koristekasvit, edellä mainittujen kasvien taimitarhat ja lyhytkiertoinen energiapuu. Katso pysyvien kasvien tarkempi lista liitteestä (kohta 6). Viherryttämistuessa tukikelpoista alaa ovat pääsääntöisesti perustukiominaisuudeltaan A (pelto) tai B (pysyvä laidun) olevat alat. Vuodesta 2015 lähtien pysyviä laitumia kutsutaan pysyviksi nurmiksi. Vaikka viljelyn monipuolistamisen ja ekologisen alan vaatimusten pinta-alat lasketaan peltoalasta, tuki maksetaan kuitenkin tilan kaikelle maatalousmaalle, myös pysyvälle nurmelle ja pysyville kasveille. Pienin tukikelpoinen kasvulohko, josta voidaan maksaa viherryttämistukea, on 0,05 hehtaaria. Alle 0,05 hehtaarin lohkot otetaan kuitenkin huomioon, kun määritetään alaa, jolla on noudatettava viherryttämisen vaatimuksia. Tukitaso Viherryttämistukeen käytetään vuosittain 30 % suorien tukien kansallisesta enimmäismäärästä, noin 157 milj. euroa vuodessa. Tukialueita on kaksi: AB-alue ja C-alue. Tuen arvioitu taso on AB-alueella noin 70 /ha ja C-alueella noin 65 /ha.

2 2 (11) Tukitaso lasketaan vuosittain jakamalla tukeen käytettävissä oleva rahasumma (157 milj. ) tukihaussa ilmoitettujen tukioikeuksia vastaavien tukikelpoisten hehtaarien kokonaismäärällä. Viherryttämistukea maksetaan tilan tukikelpoiselle pinta-alalle enintään viljelijän hallinnassa olevia tukioikeuksia vastaavalle alalle. Myös viherryttämisvaatimuksista vapautetuille tiloille maksetaan viherryttämistuki. Natura-alueella sijaitsevat tilat Jos viljelijän tila sijaitsee kokonaan tai osittain Natura-alueella, hänellä on oikeus viherryttämistukeen, kun hän noudattaa viherryttämisvaatimuksia siinä määrin, kuin ne ovat asianomaisella tilalla yhteensopivia Natura-direktiivien kanssa. Suomessa kaikkien viherryttämisvaatimusten katsotaan olevan käytännössä yhteensopivia Natura-direktiivien kanssa. Luomuviljelijät Luomuviljelijällä on oikeus viherryttämistukeen ilman viherryttämisvaatimusten noudattamista niiden peltohehtaarien osalta, jotka ovat luomutuotannossa tai siirtymässä luomutuotantoon. Viljelijällä on oltava todistus valvontaan kuulumisesta ja luomuvaatimusten täyttämisestä. Jos tilalla on lisäksi maatalousmaata, jota ei käytetä luomutuotantoon, tilan tavanomaisesti viljellyllä maatalousmaalla on noudatettava viherryttämisvaatimuksia. Tällöin esimerkiksi viljelyn monipuolistamisen kasvien laskennassa ei oteta huomioon niitä kasveja, jotka kasvavat luomualalla. Luomuviljelijän on ilmoitettava tukihakulomakkeella haluaako käyttää oikeuttaan vai ei. Luomuviljelijä voi myös olla käyttämättä tätä oikeutta, jolloin hän toteuttaa normaalisti kaikkia viherryttämisvaatimuksia koko tilan alueella. Luomuvapautusta ei voi valita erikseen esim. yhdelle viherryttämisvaatimukselle. Viljelyn monipuolistaminen Viljelyn monipuolistaminen velvoittaa viljelijän viljelemään vaaditun lukumäärän kasveja riippuen tilan sijainnista, peltoalan määrästä tai viljelyssä olevista kasveista. Viljelyn monipuolistamisen vaatimukset Jos tilalla on ha peltoalaa, tilalla on viljeltävä vähintään kahta eri viljelykasvia ja pääkasvin osuus saa olla enintään 75 % peltolasta. Pääkasvi on se kasvi, jota on prosenttimääräisesti eniten. Jos tilalla on yli 30 ha peltoalaa, tilalla on viljeltävä vähintään kolmea eri viljelykasvia, pääkasvin osuus saa olla enintään 75 % peltoalasta ja kahden tärkeimmän viljelykasvin yhteenlaskettu osuus saa olla enintään 95 % peltoalasta. Kaksi tärkeintä viljelykasvia ovat ne kasvit, joita on prosenttimääräisesti eniten ja toiseksi eniten. Viljelykasvilla tarkoitetaan minkä tahansa viljelykasvien nimistössä mainitun suvun viljelyä, tai

3 3 (11) minkä tahansa ristikukkaiskasveihin (Brassicaceae), koisokasveihin (Solanaceae) tai kurkkukasveihin (Cucurbitaceae) kuuluvan lajin viljelyä kesantomaata, tai heinäkasveja ja muita nurmirehukasveja Talvehtivia viljelykasveja ja kevätviljelykasveja pidetään eri viljelykasveina, vaikka kyseessä ovatkin samansukuiset kasvit. Alustava lista viljelykasveista on liitteenä 1. Viljelykasvien osuuden laskeminen Viljelykasvien osuuden laskemisen ajankohta on Tänä aikana viljelykasvien on oltava tarkastettavissa. Jokainen hehtaari otetaan viljelykasvien osuuden laskemisessa huomioon vain kerran vuodessa. Jos samalla kasvulohkolla viljellään useampia kasveja vuororiveissä, kasvit lasketaan eri viljelykasveiksi, jos ne kattavat vähintään 25 % alasta, huolimatta siitä mikä on niiden todellinen ala. Alalle lasketaan kasvit erikseen siten, että ala jaetaan 25 % ylittävien kasvien lukumäärällä. Kasvustoissa, jossa viljellään pääkasvia ja aluskasvia, ala lasketaan pääkasvin mukaan. Esimerkiksi, jos viljelylohkolle kylvetään suojaviljana kaura ja sen alle nurmi, ala lasketaan kauraksi. Siemenseoskasvustot, jotka lasketaan eri kasveiksi, tullaan nimeämään valtioneuvoston asetuksessa. Alustavan listan mukaan näitä ovat esim. öljykasvien ja viljan seokset, valkuaiskasvien ja viljan seokset, öljykasvien ja valkuaiskasvien seokset, viljojen seoskasvustot, valkuaiskasvien seoskasvustot ja öljykasvien seoskasvustot. Viljelyn monipuolistamisen vaatimus täyttyy, jos tilalla viljellään vaadittu määrä (kaksi tai kolme) viljelykasvien luettelossa kohdissa 1-5 (katso liite) lueteltua viljelykasvia tai muuta maatalousmaan hoito- tai käyttömuotoa. Maatilalla voi olla myös muita kuin edellä mainitun liitteen mukaisia viljelykasveja. Viljelyn monipuolistamisen poikkeukset Viljelyn monipuolistamisen vaatimusta ei sovelleta tilaan: jolla yli 75 % peltoalasta käytetään heinäkasvien tai muiden nurmirehukasvien tuotantoon, on kesannolla tai näiden käyttötapojen yhdistelmänä, edellyttäen että näiden käyttötapojen ulkopuolelle jäävä peltoala on enintään 30 hehtaaria. jolla yli 75 % tukikelpoista maatalousmaata on pysyvää nurmea, maata käytetään heinäkasvien tai muiden nurmirehukasvien tuotantoon, tai joka on näiden käyttötapojen yhdistelmänä, edellyttäen että näiden käyttötapojen ulkopuolelle jäävä peltoala on enintään 30 hehtaaria. jolla yli 50 % peltoalaksi ilmoitetuista aloista ei ollut viljelijän ilmoittamana edellisvuoden tukihakemuksessa ja jonka koko peltoalalla viljellään paikkatietoanalyysiin pohjautuvien tukihakemusten vertailun perusteella eri peltokasvia kuin edellisenä kalenterivuonna.

4 4 (11) joka sijaitsee 62. leveyspiirin pohjoispuolisilla alueilla tai niihin välittömästi liittyvillä alueilla. Käytännössä tämä tarkoittaa C-tukialuetta. Jos tällaisella tilalla on yli 10 ha peltoalaa, tilalla on viljeltävä vähintään kahta eri viljelykasvia, eikä yhdenkään viljelykasvin osuus saa olla yli 75 prosenttia peltoalasta, paitsi jos pääkasvina on heinäkasvi tai jokin muu nurmirehukasvi tai jos se on kesannolla. Pysyvän nurmen säilyttäminen Pysyvillä nurmilla tarkoitetaan sellaisia nurmia, jotka eivät ole kuuluneet tilan viljelykiertoon vähintään viiteen vuoteen. Pysyvän nurmen säilyttämistä tarkastellaan koko maan tasolla. Pysyvän nurmen osuus koko maatalousmaasta ei saa vähentyä enempää kuin 5 prosenttia vuonna 2015 vahvistettavasta viiteosuudesta. Herkät pysyvät nurmet Natura-alueella sijaitsevat pysyvät nurmet ovat herkkiä pysyviä nurmia. Viljelijä ei saa ottaa muuhun käyttötarkoitukseen tai kyntää herkkiä pysyviä nurmia. Herkän pysyvän nurmen kasvuston voi uusia vain erityisestä syystä, jos uudistamiseen ei liity muokkaamista. Uudistamisesta ja sen toteutustavasta on ilmoitettava kirjallisesti kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle ennen uudistamisen aloittamista. Jos pysyvän nurmen lohkolla on vähänkin Natura-alaa, se katsotaan herkäksi pysyväksi nurmeksi. Viljelijä voi jakaa pysyvän nurmen lohkon ensimmäisenä viherryttämistuen hakuvuonna, jos hän haluaa erottaa Natura-alan omaksi herkän pysyvän nurmen lohkoksi. Pysyvän nurmen viiteosuus Viiteosuus lasketaan jakamalla pysyvän nurmen ala maatalousmaan kokonaisalalla. Pysyvän nurmen ala tarkoittaa viljelijöiden vuonna 2012 ilmoittaman pysyvänä laitumena olevan maan ja vuonna 2015 ilmoittaman sellaisen pysyvän nurmen jota ei ole ilmoitettu pysyväksi laitumeksi vuonna 2012 alojen summaa. Pysyvän nurmen viiteosuus voidaan laskea vuoden 2015 jälkeen uudelleen, mikäli esimerkiksi luomuala lisääntyy merkittävästi. Pysyvän nurmen osuuden laskeminen vuosittain Pysyvän nurmen osuus lasketaan vuosittain viljelijöiden ilmoittamien alojen perusteella. Jos havaitaan, että pysyvän nurmen osuus on vähentynyt kansallisella tasolla yli 5 prosenttia, asetetaan velvollisuus muuttaa maa takaisin pysyväksi nurmeksi niille tiloille, jotka ovat muuttaneet pysyvää laidunta tai pysyvää nurmea muuksi alaksi aiemmin. Luomutilojen pinta-aloja ei oteta huomioon pysyvien nurmien osuuden viitealan laskennassa. Aloja ei huomioida pysyvän nurmen aloissa eikä kokonaismaatalousmaan aloissa. Samoin alat, jotka viljelijä ilmoitti vuonna 2012 pysyvänä laitumena, mutta jotka on otettu muuhun käyttöön, jätetään pois pysyvän nurmen alasta laskennassa siihen pysyvien nurmien määrään saakka, jotka on perustettu 2012 jälkeen ja ilmoitetaan Pysyvän nurmen ennakkolupamenettely Vuonna 2015 pysyvää laidunten määrää seurataan vielä täydentävien ehtojen mukaisesti. Ennakkolupamenettely otetaan käyttöön, jos pysyvän nurmen ala vähenee koko maassa yli 5 %. Jatkossa pysyvän nurmen ennakkolupamenettely on jäsenmaille vapaaehtoista ja sitä ei ole ajateltu otettavan Suomessa käyttöön.

5 5 (11) Pysyvän nurmen ennallistamismenettely Jos pysyvän nurmen osuus laskee yli 5 % viiteosuudesta, viljelijöille asetetaan velvoite palauttaa pysyviä nurmia ja lisäksi on asetettava sääntöjä, ettei pysyvää nurmea enempää muuteta. Velvoite palauttaa pysyviä nurmia asetetaan viljelijöille, joilla on muuta pysyvää nurmea kuin herkkää pysyvää nurmea sekä joilla on ollut kahden edeltävän vuoden aikana, tai vuonna 2015 kolmen edeltävän vuoden aikana hallinnassaan pysyvää laidunta tai pysyvää nurmea, joka on otettu muuhun käyttöön. Pysyvän nurmen ennallistaminen kohdistetaan ensisijaisesti niihin viljelijöihin, joilla on hallinnassaan ilman ennakkolupaa muuhun käyttöön otettua pysyvää laidunta tai pysyvää nurmea, jos ennakkolupa on ollut käytössä. Viljelijälle ilmoitetaan tilakohtainen pysyvän nurmen palauttamisvelvoite ja säännöt viimeistään mennessä sinä vuonna, kun pysyvät nurmet vähenevät yli 5 %. Pysyvä nurmi on palautettava seuraavan vuoden mennessä. Palautetut ja uudet perustetut pysyvät nurmet katsotaan pysyviksi nurmiksi palauttamis- tai perustamispäivänä. Alalla on kasvatettava nurmea viisi seuraavaa vuotta palauttamispäivästä lähtien. Jos alalla kasvoi jo ennestään nurmea, se on säilytettävä vähintään niin monta vuotta, että viisi vuotta tulee täyteen. Herkän pysyvän nurmen ennallistamismenettely: Jos viljelijä on muuttanut muuksi tai kyntänyt herkällä alueella sijaitsevan pysyvän nurmen alaa, hänet on velvoitettava palauttamaan pysyvä nurmi viimeistään mennessä seuraavana vuonna. Ala katsotaan herkäksi pysyväksi nurmeksi siitä päivästä lähtien, jolloin se on palautettu. Ekologinen ala (EFA) Ekologisella alan tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja parantaminen. Ekologista alan vaatimus koskee viljelijöitä, joiden tila sijaitsee Uudenmaan, Varsinais-suomen tai Ahvenanmaan maakunnissa. Tilan sijainti määräytyy tilan talouskeskuksen perusteella. Jos talouskeskusta ei ole, tilan sijainti ratkaistaan sen mukaan, kummalla tukialueella pääosa tilan peltoalasta sijaitsee. Ekologisen alan 5 % velvoite lasketaan tilan koko peltoalasta, vaikka osa tilan peltoalasta sijaitsisi metsäisyyspoikkeusalueella. Ekologista alaa voi kuitenkin ilmoittaa koko tilan alueella, myös metsäisyyspoikkeusalueella. Tilan sijainnin keinotekoinen muuttaminen ja siitä mahdollisesti aiheutuva ekologisen alan vaatimuksen poistuminen katsotaan mahdollisesti tukiehtojen kiertämiseksi. Viljelijä, jonka tila sijaitsee metsäisyyspoikkeusalueella, ei voi ilmoittaa EFA- alaa. Jos tilalla on yli 15 ha peltoalaa, tilalla on vuodesta 2015 lähtien ilmoitettava vähintään 5 % tilan peltoalasta ekologista alaa. Ekologinen ala nousee mahdollisesti 7 prosenttiin vuonna Ekologisena alana voi ilmoittaa kesantoa, typpeä sitovien kasvien aloja, täydentävien ehtojen mukaisia maisemapiirteitä ja lyhytkiertoisen energiapuun aloja. Viljelijä saa ilmoittaa kunkin alan vain yhteen kertaan ekologiseksi alaksi vuosittain. Kesantoalat Ekologiseksi alaksi ilmoitettava kesanto on sijaittava tilan peltoalalla ja se on säilytettävä välisen ajan. Tuona aikana efa-kesannolla ei saa olla maataloustuotantoa jälkeen efa-kesantoa on mahdollista laiduntaa tai sadon voi korjata. Ekologisena alana käytettävä yli 5-

6 6 (11) vuotias kesanto säilyy viljelyskelpoisena alana. Ekologiseen alaan ei hyväksytä luonnonhoitopeltonurmia, joista maksetaan ympäristökorvausta. Kesannon painokerroin on 1. Täydentävien ehtojen mukaiset maisemapiirteet Täydentävien ehtojen mukaiset maisemapiirteet ovat suojeltuja puita, puuryhmiä ja luonnonmuistomerkkejä, joita on Suomessa melko vähän. Ne voivat sijaita myös maatalousmaalla peltoalan välittämässä läheisyydessä ja niiden on oltava viljelijän hallinnassa. Maisemapiirteiden painokerroin on 1. Lyhytkiertoisen energiapuun alat Lyhytkiertoiset energiapuun aloiksi hyväksytään maatalousmaalla oleva haapa ja paju. Hybridihaapa ja poppeli eivät ole alkuperäislajeja, ja niitä ei sen vuoksi voida hyväksyä ekologiseksi alaksi. Energiapuiden alaa ei saa lannoittaa kivennäislannoitteilla. Kasvinsuojeluaineista ainoastaan rikkakasvien torjuntaan tarkoitettuja kasvinsuojeluaineita saa käyttää kasvuston perustamisvuonna ja kasvuston lopettamisvuonna aikaisintaan Lyhytkiertoisen energiapuun painokerroin on 0,3, eli yksi lyhytkiertoisen energiapuun hehtaari täyttää ekologista alaa 0.3 hehtaaria. Typpeä sitovien kasvien alat Typpeä sitoviksi kasveiksi hyväksytään tilan peltoalalla olevat herneet, pavut, lupiinit (ei Alaskan eikä komealupiini), virnat, soijapavut, mesikät, mailaset, apilat sekä näiden kasvien seokset. Ekologisen alan vaatimusta täyttävää typpeä sitovaa kasvia voi viljellä tilan kaikilla peltolohkoilla. Typpeä sitovaa kasvia on oltava peltolohkolla Jos typpeä sitova kasvi korjataan ennen edellä mainitun ajanjakson päättymistä, peltolohkon voi muokata vasta alkaen. Kasvuston tai sen sängen voi päättää kemiallisesti aikaisintaan 1.9. Jos alalle kylvetään syyskylvöisiä kasveja, peltolohkon kasvuston tai sen sängen voi päättää kemiallisesti sekä lohkon voi muokata ja kylvää edellisestä poiketen aikaisintaan Typpeä sitovien kasvien painokerroin on 0,7. Tämä tarkoittaa sitä, että jos viljelijä ilmoittaa yhden hehtaarin hernettä, se lasketaan 0,7 hehtaariksi ekologista alaa. Ekologisen alan vaatimus ei koske tilaa tila, jolla yli 75 prosenttia peltoalasta on heinäkasvien tai muiden nurmirehukasvien tuotannossa, on kesannolla, palkokasvien viljelyssä, tai näiden käyttötapojen yhdistelmänä, jos näiden käyttötapojen ulkopuolelle jäävä peltoala on enintään 30 hehtaaria. yli 75 prosenttia tukikelpoisesta maatalousmaasta on pysyvää nurmea, jota käytetään heinäkasvien tai muiden nurmirehukasvien tuotantoon, jos alan ulkopuolelle jäävä peltoala on enintään 30 hehtaaria. Metsäisyyspoikkeus Suomessa ns. metsäisyyspoikkeuksen käyttäminen on mahdollista, koska Suomen kokonaismaapinta-alasta yli 50 prosenttia on metsää ja Manner-Suomen alue on luonnonhaitta-aluetta. Metsäisyyttä tarkastellaan Suomessa maakuntatasolla (NUTS3). Metsäisyyspoikkeuksen perusteella ekologisen alan vaatimuksesta vapautuvat kaikki muut maakunnat, paitsi Uudenmaan ja Varsinais-Suomen ja Ahvenanmaan maakunnat.

7 7 (11) Säädökset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1307/2013, artiklat Komission delegoitu asetus (EU) N:o 639/2014, artiklat Komission toimeenpanoasetus (EU) N:o 641/2014, artiklat Komission delegoitu asetus (EU) N:o 640/2014, artiklat Laki 193/2013 Euroopan unionin suorista tuista maataloudelle (muutokset valmisteilla) Laki 192/2013 maatalouden tukien toimeenpanosta (muutokset valmisteilla) Vna xx/xx täydentäviin ehtoihin liittyvistä hyvän maatalouden ja ympäristön vähimmäisvaatimuksista (valmisteilla) Vna xx/xx suorista tuista (valmisteilla) Liite Viljelykasvien alustava luettelo

8 8 (11) Liite: Viljelykasvien alustava luettelo Viljelyn monipuolistamisessa viljelykasvilla tarkoitetaan: minkä tahansa viljelykasvien nimistössä mainitun suvun viljelyä, tai minkä tahansa ristikukkaiskasveihin, kurkkukasveihin ja koisokasveihin kuuluvan lajin viljelyä kesantomaata, tai heinäkasveja ja muita nurmirehukasveja Talvehtivia viljelykasveja ja kevätviljelykasveja pidetään eri viljelykasveina, vaikka kyseessä ovatkin samansukuiset kasvit. 1. Viljelyn monipuolistamisessa luetaan eri kasviksi viljelykasvien nimistön mukaisesti seuraavat erisukuiset kasvit: Kasvin nimi Suku Sisältää kasvit Sipulit Allium Sipulin pikkuistukkaat, Purjo, Ruokasipuli (sis. punasipuli ja jättisipuli), Valkosipuli Tilli Anethum Tilli Selleri Apium Mukulaselleri, Lehtiselleri Kaura Avena Kaura Juurikkaat Beta Sokerijuurikas sokerintuotantoon, Sokerijuurikas energiantuotantoon, Punajuurikas ja keltajuurikas Ruistankio Camelina Ruistankio (Camelina, Kitupellava) Hamppu Cannabis Kuituhamppu, Öljyhamppu Kumina Carum Kumina Kvinoa (kinua) Chenopodium Kvinoa (kinua) Porkkana Daucus Porkkana Tattari Fagopyrum Tattari Mansikka Fragaria Mansikka Soijapapu Glycine Soijapapu Auringonkukka Helianthus Auringonkukka Ohra Hordeum Rehuohra, Mallasohra Syysohra Hordeum Syysohra Keräsalaatti Lactuca Pehmeä keräsalaatti, Rapeakeräsalaatti Pellava Linum Kuitupellava, Öljypellava Lupiini Lupinus Makea lupiini, muut lupiinit (ei alaskanlupiini eikä komealupiini) Mailaset Medicaco Kaikki mailaset Mesikät Melilotus Kaikki mesikät Hirssi Panicum Hirssi Palsternakka Pastinaca Palsternakka Persilja Petroselinum Persilja Pensaspapu Phaseolus Pensaspapu Herneet Pisum Ruokaherne, Rehuherne, Tarhaherne Kevätruis Secale Kevätruis

9 9 (11) Syysruis Secale Syysruis Pinaatti Spinacia Pinaatti Lamopinaatti Tetragonia Lamopinaatti Apila Trifolium Kaikki apilat Ruisvehnä Triticosecale Ruisvehnä Kevätvehnä Triticum Kevätvehnä, Kevätspelttivehnä, Durumvehnä Syysvehnä Triticum Syysvehnä, Syysspelttivehnä Härkäpapu ja virna Vicia Härkäpapu, Virna Maissi Zea Maissi, Sokerimaissi 2. Viljelyn monipuolistamisessa eri kasviksi luetaan myös seuraavat viljelykasvien nimikkeistön mukaiset erilajiset kasvit: Ristikukkaiset (Brassicaceae) Kasvin nimi Laji Sisältää kasvit Kaalit Brassica oleracea Kukkakaali, Punakaali, Savoijinkaali (kurttukaali), Ruusukaali, Parsakaali, Kyssäkaali, Valko- eli keräkaali Kevätrypsi ja nauris Brassica rapa Kevätrypsi, Nauris, Kiinankaali Syysrypsi Brassica rapa Syysrypsi Kevätrapsi ja lanttu Brassica napus Kevätrapsi, Lanttu Syysrapsi Brassica napus Syysrapsi Sinappi Sinapsis alba Sinappi Koisokasvit (Solanaceae): Kasvin nimi Laji Sisältää kasvit Tupakka Nicotiana tabacum Tupakka Peruna Solanum tuberosum Ruokaperuna, Ruokateollisuusperuna, Tärkkelysperuna, Varhaisperuna (katteenalainen), Siemenperuna (sertifioidun siemenen tuotantoon), Tärkkelysperunan oma siemenlisäys Kurkkukasvit (Cucurbitacae): Kasvin nimi Laji Sisältää kasvit Kurpitsat Cucurbita pepo Kurpitsa, Kesäkurpitsa Avomaankurkku Cucumis sativus Avomaankurkku Meloni Cucumis melo Meloni

10 10 (11) 3. Viljelyn monipuolistamisessa yhden kasvin muodostavat seuraavat heinä- ja nurmirehukasvit: Kasvin nimi Viherlannoitusnurmi Siirtonurmi 1-vuotiset nurmet 1-vuotiset laidunnurmet 1-vuotiset siemennurmet Monivuotiset nurmet Monivuotiset laidunnurmet Monivuotiset siemennurmet Luonnonhoitopelto (nurmikasvit, väh. 2 v.) Erityistukisopimusala, pelto Suojavyöhykenurmi Suojakaista Monivuotinen ympäristönurmi Englannin raiheinän siemen, valvottu tuotanto Italianraiheinän (westerw.) siemen, valv. tuotanto Ruokonadan siemen, valvottu tuotanto Timotein siemen, valvottu tuotanto Nurminadan siemen, valvottu tuotanto Luonnonhoitopelto (nurmikasvit, väh. 2 v.) 4. Viljelyn monipuolistamisessa yhden kasvin muodostavat seuraavat kesantoalat: Kasvin nimi Viherkesanto Sänkikesanto Avokesanto (Avokesantoa voi ilmoittaa täydentävien ehtojen mukaisissa tapauksissa) 5. Viljelyn monipuolistamisessa eri kasviksi luetaan seuraavat valtioneuvoston asetuksessa nimettävät seoskasvustot: Seos Öljykasvien ja viljan seokset Valkuaiskasvien ja viljan seokset Öljykasvien ja valkuaiskasvien seokset Viljojen seokset Valkuaiskasvien seokset Öljykasvien seokset Saneerauskasvien seokset Sisältää kasvikoodit Seoskasvusto (vilja+öljykasvit) Seoskasvusto (väh. 50 % valkuaiskasvia + viljaa), Seoskasvusto (valkuaiskasvit + väh. 50 % viljaa) Seoskasvusto (valkuaiskasvit+öljykasvit) Seoskasvusto (viljat) Seoskasvusto (valkuaiskasvit) Seoskasvusto (öljykasvit)

11 11 (11) Riistakasvien seokset Maisemakasvien seokset Niittykasvien seokset Monimuotoisuuspelto, riista Monimuotoisuuspelto, maisema Monimuotoisuuspelto, niitty 1. ja 2. vuosi 6. Pysyvät kasvit, joita ei lasketa mukaan peltoalaan: Kasvin nimi Raparperi Parsa Omena Pihlaja (marjantuotanto) Päärynä Muut hedelmät Luumu Viinirypäle Mustaherukka Punaherukka Valkoherukka Karviainen Vadelma ja mesivadelma Mesimarja Pensasmustikka Marja-aronia Saskatoon (marjatuomipihlaja) Tyrni Kirsikka Muut marjakasvit Kuitunokkonen Humala Lääkepaju Koristekasvit, 5 v. ja yli, jatkuva sato avomaalta Leikkovihreä ja leikkohavu, väh. 5 v. kasveista Koristepaju punontatarkoitukseen, 5-20 v. Ruokohelpi Energiapuu, lyhytkiertoinen (haapa ja paju) Energiapuu, lyhytkiertoinen (hybridihaapa ja poppeli) Ahdekaunokki, energiantuotantoon Taimitarhat, alle 5 v. marja-, hedelmä-, koristek. Taimitarhat, väh. 5 v. marja-, hedelmä-, koristek. Metsäpuiden taimitarhat pellolla Kasvihuoneala Kasvihuoneala (pysyvät kasvit) Yrttikasvit väh. 5 v. Ratamot

Viherryttämistuki 22.3.2015. Yhteistyössä:

Viherryttämistuki 22.3.2015. Yhteistyössä: Viherryttämistuki Viherryttämistuki Kaksi tukialuetta ja tukitasoa: AB ja C Maatilan sijainti ratkaistaan talouskeskuksen mukaan, tai jos talouskeskusta ei ole, sen mukaan kummalla alueella pääosa pelloista

Lisätiedot

Liite B. Kasviluettelo

Liite B. Kasviluettelo . Kasviluettelo Käytä kasviluettelossa lueteltuja nimikkeitä, kun ilmoitat vuoden 2016 viljelijätukihaussa kasvulohkolla viljeltävän kasvin, kesantotyypin tai muun kasvulohkon käyttömuodon. Vain ympäristösitoumukseen

Lisätiedot

Tilan maatalousmaa Peltoala Pysyvät kasvit Pysyvä nurmi

Tilan maatalousmaa Peltoala Pysyvät kasvit Pysyvä nurmi 9. VIHERRYTTÄMISTUKI Viherryttämistuki on uusi EU:n kokonaan rahoittama tuotannosta irrotettu suora tuki, jonka tavoitteena on tukea ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisia maatalouskäytäntöjä. Nämä

Lisätiedot

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi. 1.4.2015 Pauli Pethman Haikula Oy 1

Viherryttäminen. Viherryttämistuki Pysyvä nurmi. 1.4.2015 Pauli Pethman Haikula Oy 1 Viherryttäminen Viherryttämistuki Pysyvä nurmi Pauli Pethman Haikula Oy 1 Viherryttämistuki Viherryttämisen vaatimukset Viljelyn monipuolistaminen Pysyvien laitumien säilyttäminen Ekologinen ala Vaatimus

Lisätiedot

UUDENMAAN TUKI-INFOT 2015

UUDENMAAN TUKI-INFOT 2015 UUDENMAAN TUKI-INFOT 2015 SUORAT EU:N KOKONAAN MAKSAMAT TUET 2015: VANHA TILATUKI JAKAANTUU: PERUSTUKI 49%, VIHERRYTTÄMINEN 30%, TUOTANTOON SIDOTUT TUET 20%, NUORTEN VILJELIJÖIDEN TUKI 1% MATERIAALI PERUSTUU

Lisätiedot

Perustuki. Tukialue uudistus Tukioikeuksien leikkaus Kansallinen varantohaku Nuoren viljelijän tuki Peltokasvipalkkio Viherryttäminen

Perustuki. Tukialue uudistus Tukioikeuksien leikkaus Kansallinen varantohaku Nuoren viljelijän tuki Peltokasvipalkkio Viherryttäminen Perustuki Tukialue uudistus Tukioikeuksien leikkaus Kansallinen varantohaku Nuoren viljelijän tuki Peltokasvipalkkio Viherryttäminen 1.4.2015 P Pethman Haikula Oy 1 Tukialue uudistus Tukialueet 2014 Uusi

Lisätiedot

Suorat tuet: Viherryttämistuki, peltokasvipalkkio, EU:n nuoren viljelijän tuki. Viljelijätukihakukoulutus kevät 2015

Suorat tuet: Viherryttämistuki, peltokasvipalkkio, EU:n nuoren viljelijän tuki. Viljelijätukihakukoulutus kevät 2015 Suorat tuet: Viherryttämistuki, peltokasvipalkkio, EU:n nuoren viljelijän tuki Viljelijätukihakukoulutus kevät 2015 Viherryttämistuki Viljelijätukihakukoulutus Viherryttämistuki Uusi suora EU-tuki maksetaan

Lisätiedot

VALKUAIS- JA PALKOKASVIT

VALKUAIS- JA PALKOKASVIT VALKUAIS- JA PALKOKASVIT Uudistuneessa tukijärjestelmässä 13.3.2015 Sisältö Valkuaiskasvipalkkio Viherryttämisvaatimukset Palkokasvit eräissä ympäristökorvauksen toimenpiteissä Suorat tuet Nuorten tuki

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 2015. 237/2015 Valtioneuvoston asetus. luonnonmukaisen tuotannon korvauksesta

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 2015. 237/2015 Valtioneuvoston asetus. luonnonmukaisen tuotannon korvauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 2015 237/2015 Valtioneuvoston asetus luonnonmukaisen tuotannon korvauksesta Annettu Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 2015 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus perustuesta, viherryttämistuesta ja nuoren viljelijän tuesta

Valtioneuvoston asetus perustuesta, viherryttämistuesta ja nuoren viljelijän tuesta 1 luonnos 29.12.2014 Valtioneuvoston asetus perustuesta, viherryttämistuesta ja nuoren viljelijän tuesta Annettu Helsingissä xx päivänä xx kuuta 2015 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään Euroopan

Lisätiedot

Tukiuudistus2015 alkaen Huittinen 23.1.2015

Tukiuudistus2015 alkaen Huittinen 23.1.2015 Tukiuudistus2015 alkaen Huittinen 23.1.2015 Materiaali perustuu 21.10.2014 Mavin aineistoon Perustuki Tilatuesta perustukeen 2015 alkaen 2 tukialuetta AB ja C AB tasaosan arvo 113 e/ha (arvio) Pelto, pysyvä

Lisätiedot

Perustuki Tilatukioikeudet Viherryttäminen Viljelyn monipuolistaminen Pysyvät nurmet Nuoret viljelijät Peltokasvipalkkio.

Perustuki Tilatukioikeudet Viherryttäminen Viljelyn monipuolistaminen Pysyvät nurmet Nuoret viljelijät Peltokasvipalkkio. Perustuki Tilatukioikeudet Viherryttäminen Viljelyn monipuolistaminen Pysyvät nurmet Nuoret viljelijät Peltokasvipalkkio 1 Aila Rekola Maksatus sidottu tukioikeuksiin Tilatuesta perustukeen Entinen tilatuki

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 2015. 234/2015 Valtioneuvoston asetus. viherryttämistuesta ja nuoren viljelijän

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 2015. 234/2015 Valtioneuvoston asetus. viherryttämistuesta ja nuoren viljelijän SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 2015 234/2015 Valtioneuvoston asetus perustuesta, viherryttämistuesta ja nuoren viljelijän tuesta Annettu Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta

Lisätiedot

Perustuki Viherryttäminen Peltokasvipalkkio. Riitta Laitinen 13.3.2015

Perustuki Viherryttäminen Peltokasvipalkkio. Riitta Laitinen 13.3.2015 Perustuki Viherryttäminen Peltokasvipalkkio Riitta Laitinen 13.3.2015 Tilatuesta perustukeen Entinen tilatuki Maksatus sidottu tukioikeuksiin Perustuki + lisäosat Viherryttämistuki EU:n nuorten viljelijöiden

Lisätiedot

Viljelysuunnittelussa ja tuotantoehdoissa huomioitavat asiat sekä luomutarkastukseen valmistautuminen

Viljelysuunnittelussa ja tuotantoehdoissa huomioitavat asiat sekä luomutarkastukseen valmistautuminen Viljelysuunnittelussa ja tuotantoehdoissa huomioitavat asiat sekä luomutarkastukseen valmistautuminen Pirkko Tuominen Luomun erityisasiantuntija ProAgria Pohjois-Savo Viljelysuunnittelussa huomioitavaa

Lisätiedot

Pysyvä nurmi. Perustuu 12.3.2015 valmistelutilanteeseen. Juha Lappalainen

Pysyvä nurmi. Perustuu 12.3.2015 valmistelutilanteeseen. Juha Lappalainen Pysyvä nurmi Perustuu 12.3.2015 valmistelutilanteeseen Juha Lappalainen Pysyvät nurmet Pelto tarkoittaa kasvien tuotantoa varten viljeltyä maata ja kesannoitua maata tai maata, joka säilytetään maatalouden

Lisätiedot

TUKIHAKEMUKSEN KASVULOHKOLOMAKE 2015

TUKIHAKEMUKSEN KASVULOHKOLOMAKE 2015 TUKIHAKEMUKSEN KASVULOHKOLOMAKE 2015 Lomake 102B Toimita lomake maatilan sijaintikunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle viimeistään 12.5.2015. Täytä lomake kuulakärkikynällä tai muulla pysyvällä tavalla.

Lisätiedot

Taulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus

Taulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus N:o 3 1553 Taulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus Etelä ja KeskiSuomi Savi ja PohjoisSuomi Savi ja Kasvi / saavutettu

Lisätiedot

Maataloustukien täydentävät ehdot. Viherryttämistuki. Neuvo2020 seminaari 7.2.2014 Pia Lehmusvuori MMM/maatalousyksikkö

Maataloustukien täydentävät ehdot. Viherryttämistuki. Neuvo2020 seminaari 7.2.2014 Pia Lehmusvuori MMM/maatalousyksikkö Maataloustukien täydentävät ehdot Viherryttämistuki Neuvo2020 seminaari 7.2.2014 Pia Lehmusvuori MMM/maatalousyksikkö Maataloustukien täydentävät ehdot Mitä ovat täydentävät ehdot? (1/2) Täydentävien ehtojen

Lisätiedot

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmien tuet 2015 Heidi Nevalainen ProAgria Pohjois-Karjala Tukitasoarviot C2- alueelta. Nurmen monet nimet Viljelysuunnitelmassa nurmet voivat olla mm.: säilörehunurmia, laidunta, kuivaheinää, siemen

Lisätiedot

Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina 2015-2020. Tammikuu 2015

Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina 2015-2020. Tammikuu 2015 Uudistetut viljelijätuet Suomessa vuosina 2015-2020 Tammikuu 2015 1 Maatalouspolitiikan tavoitteista ja keinoista Kansallisen maatalouspolitiikan ydintehtävä: maatalous on kotimaisen elintarviketalouden

Lisätiedot

Luonnonhoitopellot. Luonnonhoitopellot. Monivuotiset nurmipeitteiset luonnonhoitopellot Riistapellot Maisemapellot Niittykasvien luonnonhoitopellot

Luonnonhoitopellot. Luonnonhoitopellot. Monivuotiset nurmipeitteiset luonnonhoitopellot Riistapellot Maisemapellot Niittykasvien luonnonhoitopellot Luonnonhoitopellot Luonnonhoitopellot Monivuotiset nurmipeitteiset luonnonhoitopellot Riistapellot Maisemapellot Niittykasvien luonnonhoitopellot LHPeltojen tuet Hoidettua viljelemätöntä peltoa(lhp+kesannot)

Lisätiedot

CAP 2020 uudistus loppusuoralla. Juha Palonen MMM, ruokaosasto, maatalousyksikkö 30.1.2014

CAP 2020 uudistus loppusuoralla. Juha Palonen MMM, ruokaosasto, maatalousyksikkö 30.1.2014 CAP 2020 uudistus loppusuoralla Juha Palonen MMM, ruokaosasto, maatalousyksikkö 30.1.2014 1 EU-valmistelu Tilanne Poliittinen sopimus kesäkuussa 2013 Neuvoston ja parlamentin asetukset hyväksytty joulukuussa

Lisätiedot

Suorien tukien uudet tukimuodot ja yleiset ehdot

Suorien tukien uudet tukimuodot ja yleiset ehdot Suorien tukien uudet tukimuodot ja yleiset ehdot Täydentävät ehdot Mavin tukihakukoulutukset Tampere 12.2.2014 ja Oulu 18.2.2014 Pia Lehmusvuori MMM/maatalousyksikkö Esityksen sisältö 1) Nuorten viljelijöiden

Lisätiedot

ILMOITUS KYLVÖALOJEN MUUTOKSESTA 2015

ILMOITUS KYLVÖALOJEN MUUTOKSESTA 2015 ILMOITUS KYLVÖALOJEN MUUTOKSESTA 2015 Lomake 117 Toimita lomake maatilan sijaintikunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle viimeistään 15.6.2015. Täytä lomake kuulakärkikynällä tai muulla pysyvällä tavalla.

Lisätiedot

TAMMIKUU SATOKAUSI SUOMESSA. Satovuosi: VIHANNES- HEDELMÄT JUUREKSET KAALIT LEHTI- VIHANNEKSET PALKOKASVIT SIPULIT MUUT VIHANNEKSET HEDELMÄT

TAMMIKUU SATOKAUSI SUOMESSA. Satovuosi: VIHANNES- HEDELMÄT JUUREKSET KAALIT LEHTI- VIHANNEKSET PALKOKASVIT SIPULIT MUUT VIHANNEKSET HEDELMÄT MIKUU SATOKAUSI JAT & 9 3 Joel Kanerva, infograafikko.fi 015 MIKUU SATOKAUSI JAT & 9 3 Joel Kanerva, infograafikko.fi 015 SATOKAUSI LISKUU JAT & 9 3 Joel Kanerva, infograafikko.fi 015 TIKUU SATOKAUSI Rucola

Lisätiedot

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa

Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Juurikastilastojen viljelykierrot Suomessa Viljelykierto - Energiaa sokerintuotantoon hankkeen koulutus Tuorla, Maaseutuopisto Livia 27.11.2013 Säkylä, Ravintola Myllynkivi 28.11.2013 Marjo Keskitalo,

Lisätiedot

Pysyvä nurmi. Perustuu 8.2.2015 valmistelutilanteeseen. MTK Pohjois-Savo

Pysyvä nurmi. Perustuu 8.2.2015 valmistelutilanteeseen. MTK Pohjois-Savo Pysyvä nurmi Perustuu 8.2.2015 valmistelutilanteeseen MTK Pohjois-Savo Pysyvät nurmet Pelto tarkoittaa kasvien tuotantoa varten viljeltyä maata ja kesannoitua maata tai maata, joka säilytetään maatalouden

Lisätiedot

ANC eli luonnonhaittakorvaus yleistä

ANC eli luonnonhaittakorvaus yleistä ANC eli luonnonhaittakorvaus 2015 ja ympäristökorvaus 2015 komission käsittelyyn lähetetyssä maaseutuohjelmassa sekä kansallisen tukilain muutosesitys sekä tilatuki ja viherrys Suomen tiedonannon perusteella

Lisätiedot

Muutokset Hakuoppaassa 2015

Muutokset Hakuoppaassa 2015 Muutokset Hakuoppaassa 2015 Hakuopas julkaistaan 16.3.2015. Tähän listaan kootaan julkaisun jälkeen tulleet muutokset. 16.3. jälkeen tulleet muutokset Hakuoppaaseen on muutettu 25.3. kaikki tukihaun päättymistä

Lisätiedot

TIETOJA MAATALOUS- JA PUUTARHAYRITYKSISTÄ JA LUOMUTUOTANNOSTA

TIETOJA MAATALOUS- JA PUUTARHAYRITYKSISTÄ JA LUOMUTUOTANNOSTA Ruoka-Kouvola www.ruokakouvola.fi 1 Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti LIITE 2 13.1.216 TIETOJA MAATALOUS- JA PUUTARHAYRITYKSISTÄ JA LUOMUTUOTANNOSTA Maatalous- ja puutarhayritysten lukumäärä v.

Lisätiedot

Perustuki. Tukialue uudistus Tukioikeuksien leikkaus Kansallinen varantohaku Nuoren viljelijän tuki Peltokasvipalkkio. 1.4.2015 P Pethman Haikula Oy 1

Perustuki. Tukialue uudistus Tukioikeuksien leikkaus Kansallinen varantohaku Nuoren viljelijän tuki Peltokasvipalkkio. 1.4.2015 P Pethman Haikula Oy 1 Perustuki Tukialue uudistus Tukioikeuksien leikkaus Kansallinen varantohaku Nuoren viljelijän tuki Peltokasvipalkkio 1.4.2015 P Pethman Haikula Oy 1 Tukialue uudistus Tukialueet 2014 Uusi tukialue 2015

Lisätiedot

Viljelysuunnittelu. MTK:n tuki-infot Kevät 2015 Luomutilat

Viljelysuunnittelu. MTK:n tuki-infot Kevät 2015 Luomutilat Viljelysuunnittelu MTK:n tuki-infot Kevät 2015 Luomutilat Viljelysuunnittelu Rehuntarve eläimille? Tuotteiden markkinat? myyntikasvivaatimus, rehuntuotantosopimukset Palkokasvivaatimus, kierron / sitoumuksen

Lisätiedot

Aktiiviviljelijä Perustuki Viherryttämistuki Peltokasvipalkkio Nuoren viljelijän tuki

Aktiiviviljelijä Perustuki Viherryttämistuki Peltokasvipalkkio Nuoren viljelijän tuki Aktiiviviljelijä Perustuki Viherryttämistuki Peltokasvipalkkio Nuoren viljelijän tuki Hannu Heinämaa Hämeen ELY-keskus 23.3.2015 Tarkista lopulliset tukiehdot ennen päätukihaun päättymistä. Aktiiviviljelijä

Lisätiedot

CAP 2020 tilannekatsaus. Juha Palonen MMM, ruokaosasto, maatalousyksikkö 29.11.2013

CAP 2020 tilannekatsaus. Juha Palonen MMM, ruokaosasto, maatalousyksikkö 29.11.2013 CAP 2020 tilannekatsaus Juha Palonen MMM, ruokaosasto, maatalousyksikkö 29.11.2013 1 Tilanne Yhteispäätösmenettely ensimmäistä kertaa käytössä isossa maatalouspolitiikan uudistuksessa Poliittinen sopimus

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 2015. 236/2015 Valtioneuvoston asetus. Luonnonhaittakorvaus on osa

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 2015. 236/2015 Valtioneuvoston asetus. Luonnonhaittakorvaus on osa SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 24 päivänä maaliskuuta 2015 236/2015 Valtioneuvoston asetus luonnonhaittakorvauksesta Annettu Helsingissä 19 päivänä maaliskuuta 2015 Valtioneuvoston päätöksen

Lisätiedot

Maatalouspolitiikan muutos kaudelle 2015-2020. Agrimarket Juha Lappalainen/Airi Kulmala

Maatalouspolitiikan muutos kaudelle 2015-2020. Agrimarket Juha Lappalainen/Airi Kulmala Maatalouspolitiikan muutos kaudelle 2015-2020 Agrimarket Juha Lappalainen/Airi Kulmala EU:n kokonaan rahoittamat suorat tuet Päättyvä järjestelmä Tuleva järjestelmä 2015-2020 Tuotantosidonnaiset tuet (20-18%)

Lisätiedot

Tilakohtaisia esimerkkejä

Tilakohtaisia esimerkkejä 02.04.2015 Tilakohtaisia esimerkkejä Tuki-infot 2015 Anna-Leena Vierimaa Luomutuotannon asiantuntija ProAgria Oulu/ Mikä muuttuu 2015 -hanke Ympäristökorvausjärjestelmä Täydentävät ehdot, maatalousmaan

Lisätiedot

21.10.2014. Tässä esityksessä varmat/ päätetyt asiat on kirjoitettu normaalein kirjasimin ja epävarmat/ valmistelussa olevat asiat on kursivoitu.

21.10.2014. Tässä esityksessä varmat/ päätetyt asiat on kirjoitettu normaalein kirjasimin ja epävarmat/ valmistelussa olevat asiat on kursivoitu. VILJELIJÄTUKIHAKUKOULUTUS 1 (8) PERUSTUKI Yleistä Työpaja 1: Perustuki Tässä esityksessä varmat/ päätetyt asiat on kirjoitettu normaalein kirjasimin ja epävarmat/ valmistelussa olevat asiat on kursivoitu.

Lisätiedot

Perustuen kokonaisuus

Perustuen kokonaisuus Perustuen kokonaisuus 25.3.2015 Juha Lappalainen Perustuu 23.3 valmistelutilanteeseen Sisältö Aktiiviviljelijä Perustuki Tukioikeudet Viherryttämistuki Nuoren viljelijän tuki Tuotantosidonnaiset tuet Pysyvä

Lisätiedot

Viljelijätuki-info Teeriharju 4.4.2016 SOMERON KAUPUNKI. p. (02) 77991 info@somero.fi www.somero.fi

Viljelijätuki-info Teeriharju 4.4.2016 SOMERON KAUPUNKI. p. (02) 77991 info@somero.fi www.somero.fi Viljelijätuki-info Teeriharju 4.4.2016 Joensuuntie 20 31400 Riikka Somero Gustafsson, Someron Maaseutyksikkö Tukioikeuksien mitätöinti vuodelta 2015 Ylimääräisten tukioikeuksien mitätöinti johtuu Suomen

Lisätiedot

Valittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle 25.5.2015

Valittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle 25.5.2015 Valittavissa paras vaihtoehto peltojen käytölle 25.5.2015 Peltomaa on viljelijän tärkein pääoma, ja siitä kannattaa pitää huolta. Ympäristökorvausjärjestelmä kannustaa lisäämään peltojen talviaikaista

Lisätiedot

Viljelysuunnitelma, viljelykiertosuunnitelmat ja viljelymaan laatutesti. MTK:n tuki-infot 7.4.2015 Suonenjoki Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija

Viljelysuunnitelma, viljelykiertosuunnitelmat ja viljelymaan laatutesti. MTK:n tuki-infot 7.4.2015 Suonenjoki Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija Viljelysuunnitelma, viljelykiertosuunnitelmat ja viljelymaan laatutesti MTK:n tuki-infot 7.4.2015 Suonenjoki Liisa Pietikäinen Puutarha-asiantuntija Ympäristösitoumuksen tilakohtainen toimenpide Ravinteiden

Lisätiedot

Valmisteiden käyttökohteiden muutoksia v. 2014 30.12.2014

Valmisteiden käyttökohteiden muutoksia v. 2014 30.12.2014 1 / 5 Valmisteiden käyttökohteiden muutoksia v. 2014 30.12.2014 Trimaxx 3199 Käyttökohteisiin lisätty kevätvehnä ja käyttö ohralla tarkennettu 23.1.2014 koskemaan sekä kevät- että syysohraa. Cooper NWS

Lisätiedot

Puutarhatiloilla huomioitavat

Puutarhatiloilla huomioitavat Puutarhatiloilla huomioitavat EU-tukiasiat ohjelmakaudella 2015-2020 Lähde: Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseutuvirasto Materiaali perustuu 23.3. 2015 tilanteeseen, varmista tietojen

Lisätiedot

Viherryttäminen, luonnonhaittakorvaus, täydentävät ehdot ja nitraattiasetus

Viherryttäminen, luonnonhaittakorvaus, täydentävät ehdot ja nitraattiasetus Viherryttäminen, luonnonhaittakorvaus, täydentävät ehdot ja nitraattiasetus Viherryttämistuki Uusi suora EU-tuki Vuosittain noin 157 milj. Kaksi tukialuetta ja tukitasoa: AB ja C Tukitaso C-alueella n.

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus pinta-alojen ja pinta-alaperusteisten Euroopan unionin rahoittamien tukien valvonnasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään Euroopan unionin suorista tuista maataloudelle

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 2013. 226/2013 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 2013. 226/2013 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta 2013 226/2013 Valtioneuvoston asetus täydentäviin ehtoihin liittyvistä hyvän maatalouden ja ympäristön vähimmäisvaatimuksista Annettu

Lisätiedot

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINAN SATOVAIHTELUIDEN JÄLJILLÄ -seminaari 23.11.2011 Hyvinkää, 24.11.2011 Ilmajoki Kumina viljelykierrossa

Lisätiedot

Väliaikainen kansallinen tuki. Perustuki Tukioikeuksien mitätöinti. Peltokasvipalkkio. Nuoren viljelijän tuki. Sähköinen tukihaku

Väliaikainen kansallinen tuki. Perustuki Tukioikeuksien mitätöinti. Peltokasvipalkkio. Nuoren viljelijän tuki. Sähköinen tukihaku Väliaikainen kansallinen tuki Perustuki Tukioikeuksien mitätöinti Peltokasvipalkkio Nuoren viljelijän tuki Sähköinen tukihaku Väliaikainen kansallinen tuki, ns. kriisituki velkaisille / investoineille

Lisätiedot

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen Vihreästä kasvipeitteisyydestä hyötyä viljelijälle ja ympäristölle Kari Koppelmäki 7-9.10.2014 Ympäristökorvausjärjestelmä kasvinviljelytilan näkökulmasta Ravinteiden

Lisätiedot

C2-alue Tilatuki 1) 167 167 167 167 167 167 167 167 167 167 167 167 167 167

C2-alue Tilatuki 1) 167 167 167 167 167 167 167 167 167 167 167 167 167 167 Pinta-alatuet v.2012 Huom. Tilatuki maksetaan täysimääräisenä 5000 euroon asti. Yli 5000 eurosta leikataan 10 %. euroa/ha E-P:n ELY-keskus Veikko Tuominen 29.11.2011 7) 15) 18) 4) 4) 9) 4) 8) 16) 3) 3)

Lisätiedot

Komission ehdotukset EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisesta

Komission ehdotukset EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisesta Komission ehdotukset EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistamisesta 1 Maatalouspolitiikan reformit MacSharry 1992 hallinnolliset hinnat vaihtuivat suoriin tulotukiin Agenda 2000 mm. teurastuspalkkio,

Lisätiedot

Tukikoulutus 2015. Visa Merikoski MTK-Pirkanmaa

Tukikoulutus 2015. Visa Merikoski MTK-Pirkanmaa Tukikoulutus 2015 Visa Merikoski MTK-Pirkanmaa Asiat - MTK-Pirkanmaan rooli tukikoulutuksessa - Mistä lisätietoa tukien ehdoista jne. - Vain jäsenille Reppu, siellä videoituja esityksiä tuki kerrallaan

Lisätiedot

Mitä keinoja juurikkaanviljelyyn ankeroislohkoilla?

Mitä keinoja juurikkaanviljelyyn ankeroislohkoilla? Mitä keinoja juurikkaanviljelyyn ankeroislohkoilla? Marja Turakainen, SjT Ankeroisseminaari 9.2.2011 SjT 2010 Ankeroisen sukupolvien määrä Suomessa 1627 1506 2010 Juurisato tn/ha Munia ja toukkia/100 g

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1215. Laki. kehitysalueelle tehtävien investointien korotetuista poistoista annetun lain muuttamisesta

SISÄLLYS. N:o 1215. Laki. kehitysalueelle tehtävien investointien korotetuista poistoista annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1998 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1998 N:o 1215 1221 SISÄLLYS N:o Sivu 1215 Laki kehitysalueelle tehtävien investointien korotetuista poistoista annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA Luomuasiantuntija Reijo Käki 1 YMPÄRISTÖKORVAUS Vanha järjestelmä loppuu ja kaikki siirtyvät uuteen järjestelmään 2015. Uusi ympäristökorvaus poikkeaa monelta

Lisätiedot

Ympäristösitoumus 2015

Ympäristösitoumus 2015 Ympäristösitoumus 2015 Viljelijätukihakukoulutus kevät 2015 Tiedot ovat koulutuspäivän tilanteen mukaisia Esityksen sisältö Sitoumusala ja sen muutokset Sitoutuminen ja lohkokohtainen korvaus Toimenpiteiden

Lisätiedot

Luomupuutarhatuotanto Pohjois-Karjalassa. Päivi Turunen ProAgriaPohjois-Karjala Luomu- ja hyvinvointiseminaari 26.3.2013

Luomupuutarhatuotanto Pohjois-Karjalassa. Päivi Turunen ProAgriaPohjois-Karjala Luomu- ja hyvinvointiseminaari 26.3.2013 Pohjois-Karjalassa Päivi Turunen ProAgriaPohjois-Karjala Luomu- ja hyvinvointiseminaari 26.3.2013 Puutarhatuotannossa luomupinta-ala on noin 1 000 hehtaaria, joka on noin 6 % kokonaisalasta Hehtaareissa

Lisätiedot

Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos

Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos Biotaloudella lisäarvoa maataloustuotannolle Loimaa 16.4.2013 Suomen maatalousmuseo Sarka

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus kasvilajikkeiden lajikeluettelosta

Maa- ja metsätalousministeriön asetus kasvilajikkeiden lajikeluettelosta MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro 51/04 Pvm Dnro 23.6.2004 2978/01/2004 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 1.7.2004 - toistaiseksi Kumoaa Maa- ja metsätalousministeriön asetus kasvilajikkeiden lajikeluettelosta

Lisätiedot

Uusien kasvilajien mahdollisuudet

Uusien kasvilajien mahdollisuudet Uusien kasvilajien mahdollisuudet Mitä huomenna syödään mistä ja miten uusia ingredienttejä? NUTRITECH Seminaari, Espoo 7.10.2015 Marjo Keskitalo, Erikoistutkija, MMT, Luonnonvarakeskus (Luke) Uusien kasvilajien

Lisätiedot

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke

Luomuviljelyn peruskurssi. LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomuviljelyn peruskurssi LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Luomutuotannon tilanne Muutokset tilan toiminnassa luomuun siirryttäessä Maan rakenteen ja viljelykierron merkitys Viljelykiertoon

Lisätiedot

YmpäristöAgro I ja II

YmpäristöAgro I ja II YmpäristöAgro I ja II 2008-2012-> jatkohanke 2014 loppuun ProAgria Oulu Maa- ja kotitalousnaiset MTK Pohjois-Suomi Yhteistyökumppanina Pohjois-Pohjanmaan maanmittaustoimisto Katsaus uuden ohjelmakauden

Lisätiedot

Kylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187)

Kylvöalaennuste 2013. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman 5.3.2013. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2013 (221100187) Kylvöalaennuste 2013 Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman 5.3.2013 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n=614 Kokonaisvastaajanäyte 2 300 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

Maatalouden ympäristötukijärjestelmä 2007 23.3.2007 OSA II. Markku Mäkelä AGROTAITO Oy

Maatalouden ympäristötukijärjestelmä 2007 23.3.2007 OSA II. Markku Mäkelä AGROTAITO Oy Maatalouden ympäristötukijärjestelmä 2007 23.3.2007 OSA II Markku Mäkelä AGROTAITO Oy Lisätoimenpiteet koko maassa Vähennetty lannoitus Typpilannoituksen tarkentaminen peltokasveilla Ravinnetaseet Peltojen

Lisätiedot

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio 13.3.2015 Sisältö 1. Valkuais- ja palkokasvit termistö 2. Herne ja härkäpapu 3. Viljelykierron merkitys maanviljelyssä

Lisätiedot

1 luku Yleiset säännökset. 1 Soveltamisala

1 luku Yleiset säännökset. 1 Soveltamisala MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN ASETUS nro 25/10 Päivämäärä Dnro 8.12.2010 2567/14/2010 Voimaantulo- ja voimassaoloaika 20.12.2010 - toistaiseksi Kumoaa Alkuperäiskasvilajikkeiden hyväksymisestä ja siemenkaupasta

Lisätiedot

LOHKOKOHTAISET TOIMENPITEET

LOHKOKOHTAISET TOIMENPITEET LOHKOKOHTAISET TOIMENPITEET Paimiosali 17.2.2016 Taina 1 17.2.2016 Lietelannan sijoittaminen peltoon: Lietelannan sijoittaminen peltoon -toimenpidettä voit toteuttaa sitoumukseen kuuluvalla lohkolla tai

Lisätiedot

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija

Luomukanapäivä Loimaa. 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanapäivä Loimaa 19.11.2011 Ulla Maija Leskinen Puh. 040-5045591 luomukotieläinasiantuntija Luomukanatilan viljelykierto Vilja / herne + aluskasvi tai Ruisvehnä/h-papu Vilja ( kaura) + viherlannoitusnurmi

Lisätiedot

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen

Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Liite 19.12.2005 62. vuosikerta Numero 4 Sivu 10 Erikoiskasveista voimaa pellon monimuotoisuuden turvaamiseen Marjo Keskitalo ja Kaija Hakala, MTT Tulevaisuudessa kasveilla saattaa olla sadon tuoton lisäksi

Lisätiedot

Uusista viljelykasveista muutosvoimaa ja joustoa Tulevaisuutta tilalle -seminaari Hyvinkää, Hankkija-Maatalous Oy 18.4.2012

Uusista viljelykasveista muutosvoimaa ja joustoa Tulevaisuutta tilalle -seminaari Hyvinkää, Hankkija-Maatalous Oy 18.4.2012 Uusista viljelykasveista muutosvoimaa ja joustoa Tulevaisuutta tilalle -seminaari Hyvinkää, Hankkija-Maatalous Oy 18.4.2012 Marjo Keskitalo, erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus, Jokioinen marjo.keskitalo@mtt.fi

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2015-2020. Kaakkois-Suomen Tuki-info hanke

Ohjelmakausi 2015-2020. Kaakkois-Suomen Tuki-info hanke Ohjelmakausi 2015-2020 Kaakkois-Suomen Tuki-info hanke Tukialueuudistus ja tukioikeudet Suorat peltoalaperusteiset tuet Perustuki Viherryttämistuki Nuoren viljelijän tuki Peltokasvipalkkio Aktiiviviljelijän

Lisätiedot

Puutarhatilojen EU-tukikoulutus 21.4.2016 Suonenjoki. TÄYDENTÄVÄT EHDOT 2016 Viljelijän lakisääteiset ehdot

Puutarhatilojen EU-tukikoulutus 21.4.2016 Suonenjoki. TÄYDENTÄVÄT EHDOT 2016 Viljelijän lakisääteiset ehdot Puutarhatilojen EU-tukikoulutus 21.4.2016 Suonenjoki TÄYDENTÄVÄT EHDOT 2016 Viljelijän lakisääteiset ehdot Eeva Leppänen 040-1282980 marja.suonenjoki@gmail.com Mitä täydentävät ehdot ovat Täydentävät ehdot

Lisätiedot

CAP2020 lyhyt versio LUONNOS ja MTK:n näkemykset

CAP2020 lyhyt versio LUONNOS ja MTK:n näkemykset CAP2020 lyhyt versio LUONNOS ja MTK:n näkemykset 1 Suorat tuet Nykyiset Suomessa sovellettavat EU:n kokonaan rahoittamien suorien tukien järjestelmät lakkaavat (tilatuki, uuhipalkkio ja 68 art. mukaiset

Lisätiedot

Kansalliset peltotuet. Tuki-info 2015

Kansalliset peltotuet. Tuki-info 2015 Kansalliset peltotuet Tuki-info 2015 Kansalliset peltotuet Kansallisia peltotukia maksetaan vain C- alueella Yläikärajaa ei ole, vähimmäispinta-ala on viisi hehtaaria (puutarhatila yksi hehtaari) ja peltojen

Lisätiedot

Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus

Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus 530 N:o 178 N:o 178 Kauppa- ja teollisuusministeriön asetus eräiden torjunta-aineiden enimmäismääristä hedelmissä ja vihanneksissa sekä viljoissa, munissa ja munavalmisteissa annetun kauppa- ja teollisuusministeriön

Lisätiedot

Kaksi erillistä opasta

Kaksi erillistä opasta Yleistä Sähköinen Hakuopas 2016 julkaistu www.mavi.fi sivulla Hakuoppaita ei paineta Yhteenveto maatilan tiedoista huhtikuun ½ välissä tiloille Liitteenä päätös ylimääräisten tukioikeuksien mitätöinnistä

Lisätiedot

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010

Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla. Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010 Viljelykierto ja viherlannoitus sokerijuurikkaalla Hyvä maan rakenne -seminaari 3.2.2010 SjT 2010 Yksipuolisen viljelykierron yleistymisen syyt Maatalouden rakennemuutos Tuotannon muuttuminen tehokkaammaksi

Lisätiedot

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan VYR viljelijäseminaari 27.1.2014 Hannu Känkänen Alus- ja kerääjäkasvit ovat sovitettavissa viljelyyn Kerääjäkasvi Kerää maasta typpeä estäen huuhtoutumista

Lisätiedot

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Viljelykierron suunnittelu. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Viljelykierron suunnittelu Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012 Viljelykierron suunnittelu Miten laatia viljelykiertosuunnitelma? Mihin eri näkökohtiin pitäisi

Lisätiedot

Uudet suojaetäisyydet vesistöihin kasvinsuojeluaineille Sisällys

Uudet suojaetäisyydet vesistöihin kasvinsuojeluaineille Sisällys Uudet suojaetäisyydet vesistöihin kasvinsuojeluaineille Sisällys Herbisidit eli rikkakasviaineet... 2 Fungisidit eli kasvitautiaineet... 14 Insektisidit eli tuhoeläinaineet... 27 Kasvunsääteet... 34 1

Lisätiedot

Ajankohtaista maatalouspolitiikan rintamalta

Ajankohtaista maatalouspolitiikan rintamalta Ajankohtaista maatalouspolitiikan rintamalta Suomen Siipikarjaliiton seminaari Minna-Mari Kaila 25.3.2015 Kevät 2015 tukijärjestelmät muuttuvat, ehdot lisääntyvät EU:n kokonaan rahoittamat suorat tuet

Lisätiedot

Uudet suojaetäisyydet vesistöihin kasvinsuojeluaineille. Sisällys. Päivitetty 14.8.2013

Uudet suojaetäisyydet vesistöihin kasvinsuojeluaineille. Sisällys. Päivitetty 14.8.2013 Uudet suojaetäisyydet vesistöihin kasvinsuojeluaineille Päivitetty 14.8.2013 Sisällys Herbisidit eli rikkakasviaineet... 2 Fungisidit eli kasvitautiaineet... 14 Insektisidit eli tuhoeläinaineet... 27 Kasvunsääteet...

Lisätiedot

Ravinteiden tasapainoinen käyttö (54 ) on tilakohtainen toimenpide kaikille sitoutuneille.

Ravinteiden tasapainoinen käyttö (54 ) on tilakohtainen toimenpide kaikille sitoutuneille. Ravinteiden tasapainoinen käyttö (54 ) on tilakohtainen toimenpide kaikille sitoutuneille. Edellyttää: Lohkokirjanpito, vuosittaiset viljely, ym. toimet lohkolla (esim. kalkitus,kylvöt, lann.sato) Viljavuustutkimus,

Lisätiedot

Kaikki oikein mitä ilmoitat. MTK Pohjois-Savo 1.6.2016 Jari Kajan

Kaikki oikein mitä ilmoitat. MTK Pohjois-Savo 1.6.2016 Jari Kajan Kaikki oikein mitä ilmoitat MTK Pohjois-Savo 1.6.2016 Jari Kajan Hakuprosessin top 7 Ympäristökorvaus Tukioikeuden hallinnointi Pysyvät nurmet Vipupalvelu Vipuneuvoja Lohkokohtainen kirjanpito Valvonta

Lisätiedot

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta Alus- ja kerääjäkasveilla ravinteet talteen Kari Koppelmäki 11.11.2014 Miksi? USGS/NASA Landsat program 3 Kokemuksia typen huuhtoutumisesta 640 kg

Lisätiedot

Ympäristökorvaus 2015-2020 ohjelmaluonnos

Ympäristökorvaus 2015-2020 ohjelmaluonnos Ympäristökorvaus 2015-2020 ohjelmaluonnos Juha Lappalainen 29.11.2013 Ohjelma on vasta luonnos Ohjelman lopullinen rahoitus, sisältö ja korvaustasot ovat vielä auki Valvontaan liittyviä asioita ei ole

Lisätiedot

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä:

Viljasatotutkimus. Tutkimusmenetelmä ja -aineisto. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Tutkimusmenetelmä: Viljasatotutkimus Vilja-alan yhteistyöryhmä 30.10.2009 Petri Pethman Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä ei saa lainata, luovuttaa, jälleenmyydä tai julkaista

Lisätiedot

Tukihaku, maksatukset Ympäristökorvaus 2015-2020

Tukihaku, maksatukset Ympäristökorvaus 2015-2020 Tukihaku, maksatukset Ympäristökorvaus 2015-2020 Tilanne 1.4.2016 Airi Kulmala/Juha Lappalainen/Leena Ala-Orvola MTK Muista tarkistaa viimeiset ohjeet Mavin nettisivuilta, tukiehdoista! EU-avustajien vastuuvakuutus

Lisätiedot

Eu-tuki-infot 2015. Kysymyksiä vailla vastausta: VIHERRYTTÄMISTÄ KOSKEVAT KYSYMYKSET

Eu-tuki-infot 2015. Kysymyksiä vailla vastausta: VIHERRYTTÄMISTÄ KOSKEVAT KYSYMYKSET Eu-tuki-infot 2015 Kysymyksiä vailla vastausta: VIHERRYTTÄMISTÄ KOSKEVAT KYSYMYKSET - Jos kylvää lohkolle 50 % viljaa ja loput nurmea, voidaanko kasvusto katsoa tuoreviljakasvustoksi? - Asiaa on pohdittu

Lisätiedot

NUOREN VILJELIJÄN TUKI (EU) RAHOITUSKURIN PALAUTUS

NUOREN VILJELIJÄN TUKI (EU) RAHOITUSKURIN PALAUTUS NUOREN VILJELIJÄN TUKI (EU) RAHOITUSKURIN PALAUTUS Kevät 2015. Yleistä Suora tuki Aktiiviviljelijän määritelmä Rahoituskuri Täydentävät ehdot Suorien tukien 200 euron alaraja Maksetaan koko maassa Haetaan

Lisätiedot

Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa

Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa Oiva Niemeläinen, MTT, Nurmisiementuotanto osaksi viljelykiertoa 27.2.214 Aineistosta lyhyesti EVIRAn siementen sertifiointimäärät ja

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 2013. 378/2013 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 2013. 378/2013 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä toukokuuta 2013 378/2013 Valtioneuvoston asetus vuodelta 2013 maksettavien kansallisten kasvintuotannon tukien ja kotieläintukien valvonnasta Annettu

Lisätiedot

Kasvintuhoojien hallinta viljelykierrossa

Kasvintuhoojien hallinta viljelykierrossa Kasvintuhoojien hallinta viljelykierrossa Anne Nissinen Asko Hannukkala Pentti Ruuttunen Tapio Salo Kuva: Anne Nissinen 13.2.2013 Riskejä kierrossa: Kierto 1 Ruttotartunnan aikaistuminen (maassa säilyvä)

Lisätiedot

PERUSTEET / MOTIIVIT ALUEEN VALINTA PERUSTAMINEN KYLVÄMINEN SADONKORJUU KEIJO AALTO 8.5.2011

PERUSTEET / MOTIIVIT ALUEEN VALINTA PERUSTAMINEN KYLVÄMINEN SADONKORJUU KEIJO AALTO 8.5.2011 PERUSTEET / MOTIIVIT ALUEEN VALINTA PERUSTAMINEN KYLVÄMINEN SADONKORJUU KEIJO AALTO 8.5.2011 RIISTAPELTOKASVEIKSI SOVELTUVIA ON SATOJA LAJIKKEITA, PÄÄLAJITYYPIT: JUURIKKAAT, JUURI JA NAATTI KAALIT, NAATTIOSA

Lisätiedot

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään ma 18.11.2013, Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry Edellytykset siementuotannolle Viljelijällä riittävä ammattitaito

Lisätiedot

Nyt on aika miettiä oman tilan lohkokohtaisia toimia! 30.03.2015

Nyt on aika miettiä oman tilan lohkokohtaisia toimia! 30.03.2015 Nyt on aika miettiä oman tilan lohkokohtaisia toimia! 30.03.2015 Kaikki voimassa olevat ympäristötuen sitoumukset lakkaavat tai raukeavat tänä keväänä, ja viljelijä voi halutessaan liittyä uuteen järjestelmään.

Lisätiedot

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin

TÄYDENTÄVÄT EHDOT. Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin TÄYDENTÄVÄT EHDOT Muutokset vuodelle 2016 & kertaus vuoden 2015 lopulla tulleisiin muutoksiin 25.2. videoneuvottelukoulutus 15.3. Tampere 22.3. Helsinki Nitraattiasetus 1250/2014 - muutos 1261/2015 - Täydentäviä

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 783. Laki. äitiysavustuslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 2002

SISÄLLYS. N:o 783. Laki. äitiysavustuslain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 13 päivänä syyskuuta 2002 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 18 päivänä syyskuuta 2002 N:o 783 787 SISÄLLYS N:o Sivu 783 Laki äitiysavustuslain muuttamisesta... 3839 784 Valtioneuvoston asetus teknillistieteellisistä

Lisätiedot