Hankkija palvelee meitä kaikkia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hankkija palvelee meitä kaikkia"

Transkriptio

1

2 Hankkija palvelee meitä kaikkia Suomen Valtakunnan Urheiluliiton VUOSIKIRJA ja SVUL:n VUOSIKERTOMUS Hankkijan palvelukset uiottuvat laajalle meidän jokapäiväiseen elämäämme. Tämän päivän Hankkija palvelee sekä tuotantoa että yksityisen ihmisen kotia ja vapaa-ajan tarpeita. Hankkija auttaa oman kodin rakentamisessa varustamalla sen vesijohdolla, keittiöllä ja sähköllä sekä ko din koneilla. Hankkijasta saa välineet myös vapaa-ajan viettoon : television, radion, nauhurin, p.erämoottorin, lumikelkan tai vaikkapa lentokoneen. Han kkijan toim inta hyödyttää meitä kaikkia. "'HANKKIJA

3 3

4 Urheilumme johtajat kseli Kaskela SVUL:n puheenjohtaja Sosiaalinellvos Akseli Kaskela täytti 70 vl/olta maaliskl/lln 26 päivänä, siis samana VI/Olma kuin bänen jobtamansa S VUL täytti myös 70 vi/olla. T ällöill bän tl/li olleeksi mukana SVUL:n toimi/illassa 48 vl/otta, josta ajasta viimeiset 10 vtlotta keskl/sliito/l pl/heenjohtaja/la. Näihi/l vi/osiin sisältyvät mo/let tärkeät tehtävät ja IlIottamllstoimet, kuten toiminta SlIomen Hiibtoliito/l pllbeejljobtqjana, SlIomen Ofympiakomitean ptlbeenjohtajana jm. j ne. 4 Yhteiskunta tarvitsee johtajia. Mitään alaa ei voida kehittää järkiperäisesti ilman päteviä johtajavoimia ja uskollisia työntekijöitä. äin on asianlaita myös vapaassa kansalaistoiminnassa, josta urheilu muodostaa huomattavan osan. 70-vuotias Suomen Valtakunnan Urheiluliitto syntyi aikanaan voimakastahtoisten ja urheiluaatteen läpitunkemien johtajien ansiosta. Vieraan sortovallan alla he kokosivat hajallaan olleet urheilumme rivit ja taistelivat järjestöllemme olemassaolon ja julkisen toimintaoikeuden. Tämän teon motiivina oli aatteellinen näkemys urheilun ja voimistelun jalostavasta vaikutuksesta nuorisoon. Samalla se kuitenkin liittyi kansamme kaipaamaa vapautta ja itsemääräämisoikeutta tähtääviin pyrkimyksiin. Samat nuorisomme parasta ja kansallishengen vaalimista tarkoittavat vaikuttimet ovat olleet myös niillä tuhansilla SV L:n eri tehtävissä toimineilla johtohenkilöille, jotka alkuaikojen jälkeen ovat ohjanneet järjestömme toimintaa ja antaneet sille henkisen voimansa. Jokainen on oman luonteensa ja kykyjensä mukaisesti kantanut kortensa yhteiseen kekoon, joka on vähitellen kasvanut valtavaksi järjestövuoreksi. en huippu on niin korkealla, että se näkyy kaikkialle kansamme keskuuteen, ollen loiston tavoin osoittamassa suuntaa myös nykypolven ahertajille. Järjestömme kasvu ja menestys ei ole kuitenkaan ollut vain sen korkeimman johdon ansiota, vaan ennenkaikkea niiden tuhansien eri hallinto- ja toimintaportaissa vapaaehtoisesti työskennelleiden miesten ja naisten aikaansaannosta, joille halu kotiseudun ja oman maakuntansa urheilulliseen kehittämiseen on ollut sydämen asia. Tehokkaan osuutensa urheilijoiden kasvattamiseen ovat antaneet erikoisliittojen työsaroilla toimineet johtajat, valmentajat, kouluttajat ja toimitsijat. Tämä työ on ollut ulospäin näkyvintä ja sen tulosten perusteella on kansamme arvioinut järjestömme ja koko urheilumme voimaa ja kulloinkin vallitsevaa tilannetta. Erityisesti eräät urheilumuodot ovat olleet kansamme perinteellisessä suosiossa ja niiden johtajat ja urheilijat mielipideilmaisujen kohteena. Meidän järjestötoiminnassamme on korkein henkilökohtainen asema ja vastuu annettu eri hallintoelinten puheenjohtajille, vaikka 5

5 sihteereillä ~n.saattan~tkin joskus olla enemmän pätevyyttä ja vaikutusvaltaa asioiden h~ldossa. Molem~at heidät on katsottu johtoport~ase~n kuuluvlksl, samaten kuin Johtokuntien, jaostojen ja valiok~nt1.en. Jäsenet se~ä. valmentajat, kouluttajat, ohjaajat, kasvattajat, kilp~llujen tuo~ant Ja tärkeimmät toimitsijat. Johtajakäsite vapaaehtolsessa urhelluelämässä on huomattavasti väljempi kuin monella muulla alalla. Yleensä on käsitetty, että henkilö, joka on teoillaan vaikuttamassa joukkojen toimintaan, katsotaan urheilujohtajaksi..tarkast~lless~.mme urheilun järjestötoiminnan alalla toimineita ja tolmlvla JohtaJla saamansa koulutuspohjan ja yhteiskunnallisen aseman.~a perusteella voimme todeta, että heitä on kaikista yhteisku.ntapmelstä sekä henkisen että ruumiillisen työn tekijöitä. Yhteistä kaikille on nuoruusajan aktiivinen urheilun harrastaminen sekä mielenkiinto yhdistys- ja järjestötoimintaan. He eivät ole aineellisen e?~n tavoittelijoita, koska työ on nimenomaan vapaaehtoista, eikä sllta makseta palkkaa. He haluavat olla mukana juuri sellaisessa harra~tuksessa, joka on heille läheinen. Urheilu ja sen edistäminen on he.ldän kärpäsensä. Ei voida myöskään kieltää, etteikö ihmisen pätemlsen tarve vedä heitä niinkuin aktiiviurheilijoitakin mukaan urheiluun, sillä onhan se suuressa määrin näkyvää toimintaa. Urheilusta puhu.taan ja kirj.oitetaan ja se on kansamme lempilapsi. Siinä mukana olemmen merkitsee esilläolemista ja vallan käyttöä. Tämä on luonnollista ja erityisesti aktiivisille luomeille ominaista. Urheil.~johtaja~ tehtävä ei ole kuitenkaan vain päivän paistatta ~Ista. Sl1hen vahttu antautuu moneen rasitukseen ja huoleen. Hän JOu.tuu omalta osaltaan vastaamaan urheilun menestyksestä, aatteen leviämisestä ja voittojen saavuttamisesta. Epäonnistumisen kohdatessa hänen on kestettävä julkista arvostelua. Hänen on lisättävä asiantuntemustaan ja aherrettava päivästä toiseen säilyttääkseen asemansa johon on muitakin pyrkijöitä. Hänen on osattava oikein suhtautu~ ~a.nssaihm.isi~n ja. kyettä.v~ taidolla käsittelemään aktiiviurheilijoita, JOlden.. voltolsta Ja tappioista hänenkin arvonantonsa riippuu. Hän on myos omalta osaltaan vastuussa seuransa tai sektorinsa taloudesta. Monesta muusta asiasta häntä vaaditaan tilille. ~ärj~stöt~~minnan urheilujohtajat ovat joko yleisjohtajia tai erikoisalojen JohtaJla. Kyvykäs henkilö voi toimia myös molemmissa. Yleisseurat, jotka ovat järjestömme enemmistönä, edellyttävät monipuolisia taitoja ja tietoja johtajistoltaan. Järjestössämme on vuosien ai~~na ollut paljon korkean tason johtajia. Heissä on ollut kaukokatseis~a suu:man näyttäjiä ja kokoavia, arvovaltaa nauttivia persoonalhsuuksla. Useat heistä ovat johtamistaitonsa tai asiantuntemuksensa ansiosta nousseet muita ylemmäksi. Toiset taas ovat ahkeruutensa. ja sitkeyt~nsä vuoksi saaneet suuria aikaan. On niitäkin, jotka vallolttavan esitys kykynsä ansiosta ovat vaikuttaneet profeettoina 6 kansamme keskuudessa. On talousmiehiä, joiden palvelukset urheilullemme ovat olleet korvaamattomia. On ollut organisaattoreita, jotka selkeänäköisyydellään ovat pystyneet toteuttamaan uudistuksia järjestörakenteessamme. Moni urheilumies ja -nainen muistelee nuoruusaikansa kasvattajia, joiden puhaltamasta kipinästä urheilun valo on lähtemättömästi jäänyt loistamaan hänen sielunsa sisimpään. Eri asemissa toimivien urheilujohtajien merkitystä on vaikeata verrata toisiinsa. Joskus pienenkin seuran palavahenkisen puheenjohtajan työ paikallisissa oloissa saattaa olla arvokkaampaa kokonaisuudelle kuin suppea-alaisen erikoisliiton puheenjohtajan toiminta. Kaikki eivät kuitenkaan voi olla johtajia, eikä kaikista voi tullakaan johtajia. Suurin osa järjestömme vapaaehtoisesta työvoimasta on urheilumme hiljaisia uurastajia, jotka kukin omalla vaatimattomalla tavallaan suorittavat heille uskottua työtään yhteiseksi hyväksi. Heitä on järjestörakenteemme kaikissa portaissa ja niiden ulkopuolella. He ovat lähinnä seurojemme tavallisia jäseniä tai tukijoita, jotka eivät tavottelekaan vaativille paikoille, vaan ovat tyytyväisiä siihen, että voivat olla mukana urheilumme suurta asiaa ajamassa. Tämä kymmeniin tuhansiin nouseva työntekijäin joukko on järjestömme suola. Seitsemän vuosikymmenen aikana on Suomen Valtakunnan Urheiluliitolla ollut runsaasti eri asteisia johtajia, jotka ovat menestyksellisesti ohjanneet valtavaa urheilupurttamme ajan aallokoissa. Sadattuhannet työntekijät ovat vaihtuneet purjeitten reivaajina ja airojen käyttäjinä. Purtemme on monasti palannut sinivalkean lipun hulmutessa voittajana kamppailujen kentiltä. Se on ollut suurin palkinto myös urheilu johtajille. Riittäköön järjestössämme myös vastaisuudessa johtajavoimia ja työntekijöitä kansamme kunnon ja kunnian vaalimiseen. 7

6 SVUL:n kehitys Suomen suurimmaksi v UOSl. I ErikOiS-/ liittoja euroja *)/ Jäseniä I Jäsenliitot Liittyneet: Kansalaisj ärj estöksi : Urheilu-, Voimistelu-, Hiihto-, Pesäpallo-, Paini-, Pyöräily-, Poikaurheiluliitto. 1935: Painonnosto-, N yrkkeilyliitto. 1937: Jääkiekkoliitto. 1938: Uimaliitto. 38 Jäsenliittojen määrän kasvu : Suunnistusliitto. 1947: Koripallo-, Luistelu-, Miekkailuliitto. 1948: Naisten Liikuntakasvatusliitto. 1957: Käsipalloliitto. 1961: Taitoluistelu-, Kuntourheilu-, Lentopalloliitto. 1962: Ratsastajain-, Soutu-, Tennis-, Ampujain-, Golf-, Kanootti-, 5-ottelul1 Liitto. 1963: Pöytätennis-, Judo-, Sulkapallo-, Moottoriliitto : Purjehtija liitto : Moottorivene-, Vesihiihtoliitto. 1966: Salamapallo-, Ampumahiihtoliitto. 1967: Kä velyurheiluliitto. : Suomen Maahockeyliitto. Henkilöjäsenten määrä on kasvanut vv kertaiseksi *) Seuralukuihin eivät sisälly pääseuroien jäsenseurat eivätkä kyläosastot, joita v. oli yhteensä 1.204,

7 Liik.tiet.kand. Reijo Lehkotlet1 SVUL:n seurojen perustutkimuksesta Tutkimuksen tausta Vuonna toteutettiin maassamme kampanja, jota kutsuttiin nimellä Liikunta-70. Käytännön toimenpiteistä Suomen Valtakunnan rheiluliiton osalta vastasi SVUL-70 toimikunta. Se mainitsee toimintasuunnitelmassaan tavoitteesta seuraavaa:»svul-70 on seuratoiminnan tehostamiskampanja, joka liittyy valtakunnalliseen Liikunta-70 ohjelmaan». Tavoitteeseen pyrkiessään SVUL-70 mm.»tutkii tieteellisin keinoin urheilun seuratoimintaa ja sen ongelmia ja pyrkii löytämään ratkaisuja keskitettyjen ja paikallisten toiminnan tehostamismuotojen kehittämiseksi». Tältä pohjalta sai alkunsa muun muassa SVUL:n seurojen perustutkimus. Se tehtiin yhteistyössä SVUL-70 toimikunnan tutkimusjaoston kanssa. Jaoston jäsenet antoivat arvokkaan panoksensa tutkimuksen suunnittelussa. Toimihenkilöt, erityisesti piiritoiminnanjohtajat, auttoivat ratkaisevasti käytännön toimenpiteiden läpiviemisessä. Tutkimuksen pääasiallisena tarkoituksena oli seuroja koskevien perustietojen kerääminen, joilla olisi käyttöä lähiajan toimintaa suunniteltaessa ja mahdollisesti uusien tutkimusten viiteaineistona. Tiedot kerättiin kyselylomakkeella. Tässä kirjoituksessa on tarkoitus antaa lyhyt kuvaus tutkimusmenetelmästä sekä tärkeimmistä tuloksista. Tarkempia tietoja on saatavissa tutkimuksesta julkaistussa väliraportissa ja varsinaisessa tutkimusselosteessa. A. Tutkimusmenetelmä 1. Seurojen luokittaminet1 Tutkimuksen perusjoukon muodostivat kaikki SVUL:n piireihin vuonna 1968 ilmoittautuneet seurat lukuunottamatta kyläseuroiksi nimettyjä. Ensimmäinen vaihe tutkimuksessa oli näiden seurojen luokittaminen.'luokitus tapahtui arviomiesmenetelmällä, jossa arviomiehinä olivat SVUL:n piiri toiminnanjohtajat. He suorittivat piirinsä seurojen luokittamisen heille lähetettyjen ohjeiden mukaan. 10 Nesselwangissa Länsi-Saksassa pidettiin hiihdon nuorten EM-kilpailllt. Kilvassa hyvin menestynyt tyttöjollkkueemme: edessä Hilkka Kuntola, joka voitti 5 km:n hiihdon j a oli ankkllrina kultamitalin voitjaneessa viestijollkkucessamme. Hänen takanaan viestijollkklleessa hiihtöneet Elli Teurajärvi ja Marja-Liisa Hämäläinen sekä taaimmaisello henkilökohtaiseen kilpailuun osallistul/ut Sirpa Myllys. Seurat jaettiin ensiksi erikoisseuroihin ja yleisseuroihin. Erikoisseuralla tarkoitettiin sellaista seuraa, jonka ohjelmassa on yhden päälajin lisäksi korkeintaan yksi tai kaksi muuta lajia (sivulajia). Muut seurat nimettiin yleisseuroiksi. Sen jälkeen kaikki seurat asetettiin vielä aktiivisuus- pasiivisuus- järjestykseen. Tässä arvioinnissa annettiin kullekin seuralle pisteitä nollasta kymmeneen (0-10) kokonaisvaikutelman perusteella seuraavien neljän toimintamuodon osalta: 11

8 kilpailutoiminta, koulutus- ja valmennustoiminta, nuorisotolmmta sekä järjestötoiminta. Yhteenlasketut pisteet määräsivät seuran sijoituksen aktiivisuus-dimensiolla. Jatkotoimenpiteitä varten piirit lähettivät luettelon, joka sisälsi kymmenen prosenttia sekä aktiivisimmista että passiivisimmista erikois- ja yleis seuroista paremmuusjärjestyksessä. äin muodostui neljä seuratyyppiä, jotka nimettiin seuraavasti: Aktiiviset erikoisseurat (AE) Passiiviset erikoisseurat (PE) Aktiiviset yleisseurat (A Y) Passiiviset yleisseurat (PY). 2. Otos ja nä)'te Esikoe antoi viitteitä otantamenettelystä. Siinä vastausprosentiksi tuli 66. Aktiivisilla se oli 81 ja passiivisilla 50. Otannassa seurat arvottiin kaikista piireistä suhteessa niiden osuuteen koko SVUL:n seuroista. E ri seuratyyppien osuus painotettiin esikokeessa saatujen vastausprosenttien mukaan. Seuraavasta ilmenee otokseen joutuneiden ja näytteeseen tulleiden seurojen lukumäärä sekä vastausprosentti piireittäin: Piiri Set/roja Otos Nqyte E + Y Yht. E + Y Yht. E + Y Yht. % Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Helsinki Häme Kainuu Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lahti Lappi Länsi-Pohja Pohjois-Karjala Pohj ois-pohjanmaa Pohjois-Savo Satakunta Suur-Savo Uusimaa Varsinais-Suomi usimaa ja Varsinais-Suomi saivat muutaman seuran yliedustuksen. Se johtui siitä, että niiden luokittelu luetteloissa oli useimmin tarkka osoite henkilöstä, jolle kyselylomake lähetettiin. äytteen 247 seurasta jouduttiin ennen lopullista analyysiä vielä poistamaan 8 seuraa, jotka joko ilmoittivat toimintansa loppuneen tai vastasivat ainoastaan muutamaan kysymykseen. Seuraava luettelo osoittaa otoksen, vastanneiden lukumäärän, näytteen ja vastausprosentin seuratyypeittäin: Seuratyyppi Otos Vastanneet äyte Vast. % aktiiviset erikoisseurat (AE) passiiviset erikoisseurat (PE) aktiiviset yleis seurat (A Y) passiiviset yleisseurat (PY) Yht Anaty)'sitJIClletelmät Päämenetelmänä käytettiin tutkimuksen luonteeseen hyvin soveltuvaa ristiin taulukointia. Muuttujia ristiin taulukoitaessa esitetään tosiasiat numerollisesti joko frekvensseinä taikka prosenttilukuina. Taulukoinnin tarkoitus on tutkia muuttujien välisiä suhteita. Kaksisuuntaisella varianssianalyysillä pyrittiin selvittämään, missä määrin eri seuratyypit kokonaisuutena erosivat toisistaan. Vastausprofiilit havainnollistivat erot toisaalta aktiivisten ja passiivisten sekä toisaalta erikois- ja yleisseurojen välillä. Pekka Eräjää 011 ratapyöräi(ymme nuori II/pal/s. Eräajoll /ll/orlen vakul/ttava meslarul/s ja uusi nuorten elll1ätys 1 km:1i ajossa 1.12,2 oikelltlaval odol/amaa/l

9 B. Tärkeimpiä tuloksia Aktiivisuus - passiivisuus ktiiviset seurat osoittautuivat selvästi passiivisia vanhemmiksi. amoin yleisseurat olivat erikoisseuroja iäkkäämpiä. iiden kotipaikkana oli useimmiten maaseutu, kun taas erikoisseurat keskittyivät hyvin voimakkaasti kaupunkeihin. Ero oli suurimmillaan Helsingin piirissä, jossa vain 10 % seuwista oli yleisseuroja. Aktiivisissa ja yleisseuroissa oli tilastollisesti erittäin merkitsevästi enemmän jäseniä kuin passiivisissa ja erikoisseuroissa. Suurimpia olivat aktiiviset yleissemat, joissa oli keskimäärin 1052 jäsentä. Muiden seuratyyppien kohdalta vastaava luku oli: AE 577 jäsentä, PY 208 jäsentä ja PE 58 jäsentä. Seuran tavoitteet Tärkeimmäksi tavoitteekseen seurat valitsivat (luvut prosentteja): Tavoite AE PE AY PY K % % % % % jäsenten liikunnan tarpeen tyydyttäminen menestyvien urheilijoiden kasvattaminen nuorisokasvatus mheilun aatteiden levittäminen Aktiiviset semat panevat eniten painoa menestyvien mheilijoiden kasvattamiseen, kun passiivisista suurin osa pitää tärkeimpänä tavoitteenaan jäsenten liikunnan tarpeen tyydyttämisen. Erikoisseurat keskittyvät siihen myös enemmän yleisseuwjen kiinnittäessä eniten huomiota nuorisokasvatukseen. Aktiiviset semat hyljeksivät selvästi enemmän urheilun aatteiden levittämistä tärkeänä tehtävänä. Kuntourheilumahdollisuuksien paiantaminen huoletti useimmiten passiivisia seuroja, kilpailupaikkojen lisääminen aktiivisia. Pitkän tähtäimen suunnitelmia oli huomattavassa määrin vain aktiivisilla erikoisseuroilla (32 %).»Aivoriihi»-tyyppinen toiminta uusien virikkeiden löytämiseksi on hieman tavallisempaa, kolmannes seuroista harrastaa sellaista. Seuran johtaminen Seuran toiminnan johtamisessa oli huomattavia eroja seuratyyppien välillä. Aktiivisissa seuroissa on työnjako varsin pitkälle toteutettu ainakin, jos sitä tarkastellaan jaostojen, toimikuntien ja valiokuntien määrän avulla. iitä on yhteensä vähintään viisi noin 80 %:lla 14 aktiivisista ja vain 30 % :lla passllvl5lsta. Lähes samoin lukemin johtavat yleisseurat erikoisseuroihin verrattuna. Yksityisten jaostojenftoiinikuntienfvaliokuntien esiintymisessä muodostui sumin ero aktiivisten ja passiivisten välille koulutus- ja valmennus-, nais- ja nuorisovaliokuntien kohdalla. Palkattuja toimihenkilöitä on seuroilla hyvin haivoin, passiivisilla tuskin ollenkaan. äin ollen toiminta perustuu lähinnä vapaaehtoiseen osallistumiseen. Mitä tulee toimihenkilöiden liikunta- ja urheilualan ammattikoulutukseen, niin sitä saaneita toimii aktiivisissa seuroissa erittäin merkitsevästi useammin kuin passiivisissa. Johtokunnan jäsenten keski-ikä on aktiivisilla seuwilla 39 vuotta ja passiivisilla runsaat 33 vuotta. Erikois- ja yleissemojen välillä ei ole eroa, molemmissa se on noin 36 vuotta.»merkityshenkilö» Seuran johto on eniten keskittynyt passllvlslssa seuroissa, JOlsta valtaosassa toiminta on pääasiassa korkeintaan kolmen henkilön VaIassa. Tässä yhteydessä on kuitenkin muistettava niiden pienempi jäsenmäärä. Aktiivisilla seuroilla on 1960-luvun aikana merkittävästi useammin ollut henkilö, joka selvästi tavanomaista enemmän on vaikuttanut tehtyihin ratkaisuihin ja seuran kehitykseen. Lukemat eri sematyyppien kohdalta olivat: - aktiiviset erikoisseurat 68 % - passiiviset erikoisseurat 19 % - aktiiviset yleis seurat 56 % - passiiviset yleisseurat 42 %. Tällainen»merkityshenkilö» on yleensä toiminut seurassa puheenjohtajana ja joissakin tapauksissa myös sihteerinä ja valmentajana. Aktiivisissa seuroissa asema on useinuniten perustunut joko urheiluasiantuntemukseen tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Passiivisissa semoissa jakauma eri vaihtoehtojen välillä on huomattavan tasainen: ensimmäisellä sijalla on urheilumenestys ja sitä seuraavat yllä mainittujen kanssa tasaveroisina muu toiminta paikkakunnalla ja taloudellinen asiantuntemus. Erikoissemoissa asema perustui yleisseuroja selvästi useammin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Passiiviset jäsenet Täysin passiivisten jäsenten osuus oli tutkimuksen mukaan aktiivisissa seuroissa hieman pienempi, vaikka niiden jäsenmäärä oli huomattavasti suurempi. Myös yleisseurat arvioivat omaavansa erikoisseuwja selvästi enemmän täysin passiivisia jäseniä. Muistettakoon tässä yhteydessä, että yleisseuwjen jäsenmäärä oli paljon suurempi. Lähes 40 % kaikista seuwista arvioi täysin passiivisia jäseniä olevan vähintään 40 % koko jäsenistöstä. 15

10 ] äsetl!jjalesll Jäsenten sitoutumista seuraansa voidaan tarkastella vielä esim. jäsenmaksun avulla. Seuraavasta ilmenee jäsenmaksun~su uruus sekä maksaneiden osuus keskiarvoina seuratyypeittäin ja erikois/yleisseurojen osalta: jäsenmaksu (mk) erikois/yleisseura maksaneet (%-määrä) erikois /y leisseura AE PE 7,15 5,06 6, AY PY K 3,20 1,97 4,34 2, Yllä olevasta voidaan havaita, että sekä jäsenmaksu että sen maksaneiden osuus on erikoisseuroissa huomattavasti suurempi. Yleisseuroilla oli jäsenmaksu korkeintaan viisi markkaa. oin neljäsosassa seuroja oli jäsenmaksun maksanut alle puolet jäsenistä, ja yhtä suuressa määrässä seuroja olivat kaikki jäsenet suorittaneet.osuutensa. seurat suhtautuivat optimistisesti tulevaisuuteen, sillä vain muutama passiivinen seura odotti toimintansa heikkenevän lähitulevaisuudessa. Yieistoteamus Jos tarkastellaan sitä tutkimuksen tarkoituksen kannalta tärkeää seikkaa, missä suhteissa aktiiviset seurat selvimmin erottuvat passiivisista, voidaan havaita seuraavaa: aktiiviset seurat ovat vanhempia ja niiden kotipaikka on useammin kaupunki, ne tähtäävät enemmän menestyvien urheilijoiden kasvattamiseen, työnjako on toteutettu pitemmälle, toimihenkilöillä on enemmän alan ammattikoulutusta, seuran toiminnan johtaminen on useamman henkilön varassa, tavallista voimakkaampia persoonia on ollut useammin, samoin kilpailua kannatuksesta, ja yhteistyötä seuran ulkopuolelle on enemmän. Näiden yleisempien suuntaviivojen lisäksi tutkimus antoi tietoa monista yksityiskohdista SVUL:n seuran toiminnassa. Lopuksi mainittakoon se ainakin tutkimuksen suorittajan kannalta lohdullinen seikka, että yli 70 % seuroista oli sitä mieltä, että tällaisia tutkimuksia kannattaa jatkaa tulevaisuudessa. Seuran ~nnatlls Lähes puolet aktiivisista seuroista joutuu kilpailemaan kannatuksesta jonkin muun seuran kanssa, passiivisista kolmasosa. Kilpailu näyttää siis useammin olevan yhteydessä seuran aktiivisuuden kuin passiivisuuden kanssa. 64 % seuroista katsoi, ettei poliittisella asennoitumisella ole merkitystä seuran valinnassa. Loput SVUL:n seurat arvioivat saavansa enemmistön oikeistolaisesti asennoituvia jäseniä valintatilanteessa samat mahdollisuudet tarjoavan TUL:n seuran välillä. Selvä oikeistoenemmistö oli hiukan yli puolessa vastanneiden seurojen kotipaikan kunnan/kaupunginvaltuustoista. Yhteistyö!JJuiden yhteisöjen ~l1ssa Aktiivisilla seuroilla on selvästi enemmän yhteistyötä ulkopuolisten järjestöjen ja yhteisöjen kanssa. Useimmin suhteita oli kuntaan, kouluihin ja muihin urheiluseuroihin, aktiivisilla usein myös reserviläisja työpaikkajärjestöihin. Yleisseurat poikkesivat erikoisseuroista lähinnä runsaampien suhteidensa ansiosta kuntiin, kouluihin sekä nuoriso seuroihin. Viimeksi mainittujen kohdalla asia on helposti selitettävissä, toimivathan molemmat valtaosaltaan maaseudulla. T aioudel/isen tiian vaikutus Huono taloudellinen tila ja toimitilojen puute olivat kaksi tärkeintä toiminnan tehostamista estävää tekijää. Useimmiten odotettiin SVUL:n taholta taloudellista tukea. Harjoitus- ja valmennus toiminta nähtiin yleisesti kiireisintä apua vaativana toiminta-alueena. Yleensä 16 Neste luo lämpöä NESTE OY suomalainen öljynjalostaja 2 SVUL Tuotantoelämän monipuolisuus on parhaana takeena siitä, että elintason jatkuva nousu voidaan turvata ja että hyvinvointi tulee koko kansan parhaaksi. Typpi Oy on voimakkaasti mukana luomassa suomalaista kemian suurteollisuutta koko maan ja kai kkien kansalaisten parhaaksi. TYPPI TURVAA TÄTÄ PÄIVÄÄ JA TULEVAISUUTTA TYPPI OY 17

11 Stlomenyleisurbeill/ osoilli v. I/uden nousll//merkkejä. Sitä enteilivät myös beilläjiemme byvät tl/lokset. Kiekonbeillotasolllllle oli niili byvä, että 10 parbaan maailmalltilastossa Suomi sijoittl/i kolmalllleksi USA:II ja Unkarill jälkeen. Kuvassa paras kiekkomiebemme PBIIlti Kabma, joka kaksi kertaa paransi Suomen Bllllätystä viime vl/onna. Ellllätys 011 nyt 62,28 tii. Jatkoa seurannee tällä VUOllna. Kalevi Lahdenranta (kuva viereisellä sivulla) pääsi»500 kerhon» jäsblleksi v Siitä lähtien on kehitys vie,!)'t kobti maailman buippua. V. tämä 140-kiloillell poliisi saavutti soljassa 110 kg sel/raavat tulokset : tempauksen maailmanenllätys 176,5 kg, tempauksen maailmollmestarul/s 172,5 kg, yhteistlllokscii prollssimitali MM-kilpailuisJa 577,5 kg, työllnöli prollssimitali MM-kilpailuissa 210,0 kg, tempauksell Euroopan mestarl/us 172,5 kg, yhteistuloksbii hopeamitali EM-kilpailuissa 577,5 kg, työllllön hopeamitali EM-kilpaill/issa 212,5 kg ja pul1llermksen prollssilllitali EM-kilpaill/issa 192,5 kg. Vllodm aikana bäll liosti 23 Stl01l1B11 ennätystä. 18

12 Suomen Naisten Liikuntakasvatusliitto 75-vuotias SlIomell Nais/en Liikllll/akasva/tts/jil/o (SNLL) perus/ettiill v ja St 011 vallbill S VUL:II erikoislii/ois/a sekä samalla maamme vallbin liiklln/akasvatllsjärjestö. Liil/oon kullllli aluksi vain mllutama seura, mlltta nyt, 75 vl/olta myöbemmin sen jäsellinä naisvoimistelusellraa, joissa on ybteensä yli jäsc1l/ä. 5 LL:II työ on pobjautullu/ pääosaltaan palkattomien jobtajietl ja objaajien intomie/isec1l toimintaan. Liitto on kebiltäl!}t objelman, jollka puitteissa sellrat tarjoavat toimintaa naisille koko beidän iäkseen. Pikklltyttöjen satllvoimis/e/urybmistä siirrytään tytlöosastoibin ja niistä edelleen nlloriso-osas/oibin. Aikuisina on tarjolla kuntorybmät ja, jos intoa ja taitoa riittää, valiovoilllistelijain rybmät sekä ikääntynec1lä ikänaistc1l rybmät aina vallhuuteell asti. SNLL:n päätoimillta-alan, voimistelun lisäksi on olijellllqssa ka/jsantanbllja, pallopelejä sekä eräitä muitakin urheilullluotoja. Myös retkeily - sekä jalan, että suksilla - on suosittuna barrastuslllll%na ja esi",. Lapin tlln/uri/»iöydel/iill» ensiksi SNLL :n piirissä. Kuvassa viereisellä sivulla nähdääll loistava lijippy valiovoimistelijall taidolmäyttec1lä. Tämä kuva 011 otettll Kairossa suomalaisen valiorybmän esiintymismatkall aikana. SlIomalaillen liaisvoimistelu 011 aina kullnialla edustanut Suomen liiklllltakasva/llsta IIlkomaisilla voimis /elujumilla ja saallut )'Iistäviä arvosteluja esityksistääii. Kilvassa alla on lii/oll I!}kyillen pttbeenjobtaja Liisa Orko voimistelijatytlöjensä keskellä. Liisa Orko on tebl!}/ pitkäll ja allsiokkaall päivätyön Suomen naisvoimiste/lllj ja erikoisesti SNLL:n byväksi. Hän 011 kuull/llut /iitoll ballitl/kseen vuodesta 1934 ja ol/u/ sell puheet/ job/ajana vl/odesta SNLL:njublavuolllla tasavallan presidelltli nimitti Liisa Orkoll professoriksi hället/ alisioistaali liikuniakasvatustyössä.

13 Liik.kasv.kand. Martti Kitunen Tuloksia SVUL:n valmentajatutkimuksesta 1. Tutkimuksen tarkoitus SVUL:n koulutusosaston toimeksiannosta käynnistettiin helmikuussa tutkimus uudella ABC-järjestelmällä koulutettujen valmentajien aktiivisuuteen, toiminnan laadun ja työskentelyolosuhteiden kartoittamiseksi. Tutkimuksen päätavoitteiksi asetettiin: - yleiskuvan luominen SVUL:n valmentajien toiminnasta ja ongelmista»kenttätyössä» - saatujen tulosten hyväksikäyttö SVUL:n valmentajakoulutusta kehitettäessä - valmentajien toiminnan motivointi antamalla uusia virikkeitä ja ohjaamalla valmentajat oman toiminnan arviointiin Uu den valmenta j akoul utus j ärj es telmänhyöty kilpa -j ahui ppu -urheilulle riippuu siitä, toimivatko valmentajat mahdollisimman suurella aktiivisuudella ja teholla'koulutuksen saatuaan. Tämän vuoksi valmentajien aktiivisuutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä tarkastellaan tässä tutkimuksessa varsin paljon. II. Tutkimuksen toteuttaminen Valmentajia koskevien tietojen keruu suoritettiin lähettämällä kyselykaavake kaikille mennessä koulutetuille A-, B- ja C valmentajille. Saadut vastaukset siirrettiin reikäkorteilie ja käsiteltiin tietokoneella. Tutkimuksesta annettiin väliraportti, jonka ydinkohdista tämä kirjoitus muodostuu. Väliraportti perustuu jakautumatuloksiin sekä alustaviin havaintoihin sadan muuttujan korrelaatiomatriisista. C-valmentajien tuloksiin ei juuri puututa, koska C-valmentajien alhaisesta vastausprosentista johtuen ei tämän tason osalta voi tehdä kovin merkitseviä johtopäätöksiä. Tutkimus valmistuu vuoden jälkipuoliskolla ja vasta lopullinen tutkimusseloste paneutuu ongelmiin yksityiskohtaisemmin. III. Tuloksia tutkimuksista 1. Yleistä Tutkimuksen vastausprosentit olivat: A = 81 %, B = 71 %, ja C = 39 %. A- ja B-valmentajien vastausprosentit ovat varsin 22 korkeita, kun taas C-valmentajien vastausprosent~i on?dottamattoman alhainen johtuen osin siitä, että C-tason suonttanelsta suun osa on aktiiviurheilijoita Valmentajan aktiivisuus toiminnassaan katsottllu ent~alu tarkea.ksl kysymykseksi tässä tutkimuksessa, ko~.k~ se on var~ast1 :val.men~aj.~n tehon kannalta ratkaiseva tekijä. Aktllvlsuuden knteer~lk.~l :alit?l~ tutkimuksen muuttujista kahdeksan, jotka ovat:. TOlmll/el toimi tällä hetkellä valmentajana, valmennus työn säännöll1syy~, val~er:~u~työn tiheys, hankitut urheilukirjat t~i -le~det,.valmentajan k~y:tamat erilaiset harjoitussuunnitelmat, os~1l1stuffi1nen Jatkokou!utustilalsuuksiin, valmentajan käyttämät apukelu~: valmennuksessa ja valmennukseen käytetty kokonaistuntimäärä ~k~ssa Em. aktiivisuuskriteereitä selittävlksl muuttujlksl (Jotka SllS selittävät valmennusaktiivisuutta) saatiin mm.: _ valmennuksen toteuttamiseen käytettyaikamäärä (e/v). - valmentajan käytössä olevat tilat - erilaisten valmennustehtävien määrä - valmennettavien kokonaismäärä - valmennuksen suunnittelu (e/v) - valmennusvuosien lukumäärä - muut urheiluun liittyvät tehtävät - valmentajataso (A/B).... Em. muuttujien lisääntyessä kasv:aa.. valme~~s~~tl1vlsuus... ESlffi. valmennettavien kokonaismäärän hsäantyessa lisaantyy myos valmennusaktiivisuus.. Tehtävien kasautuminen on suomalaiselle urheiluvalmentajalle erittäin tyypillistä. Sama valmentaja joutuu huole~tima.~n US~.ls~a valmennustehtävistä sangen usein. Muut u~heilu?~ lllt:rv:a~.. tehta:at rasittavat myös valmentajiamme malkoisestl. EräIta yksltylsla havaintoja tehtävien kasautumisesta: valmentajalla vähintään kaksi valmennus tehtävää valmentajalla vähintään kaksi valmennukseen kuulumatonta urheilutehtävää vähintään kolmen tasoisia urheilijoita valmennettavana yli 3 tuntia muuta urheiluun liittyvää työtä viikossa (ei siis valmennusta) valmentajalla riittävästi valmennusapua A 49 % 44 % 41 % 47 % 21 % B 13 % 39 % 31 % 29 % 25 % Mielenkiintoinen havainto on, että mitä aktiivisempi valmentaja on sitä enemmän hänelle on kasaantunut erilaisia tehtäviä.,

14 2. Yleistiedot valmentajista Valment~jista on naispuolisia 15 %. Valmentajien keski-ikä on ~9 v. (A- Ja B-taso). Valmennus työ on vanhemmilla valmentajilla Jonkun verran säännöllisempää kuin nuorilla. Aktiivisten valmennusvuosien prosentuaalinen jakautuma: A B alle 1 v v v v yli 10 v Valmennusvuosien maaran lisääntyminen on omiaan lisäämään valmennusaktiivisuutta. 79 % A- ) a 67 % B-valmentajista on harjoittanut joskus kilpaurheilua, noln kolmasosalla jatkuu kilpailu-ura edelleen. Liikunnallisen peruskoulu.tuksen (l!ikunnanohjaaja, voimistelunopettaja tai lllkun~~p edagoglsen kurssln käynyt kansakoulunopettaja) on A-valmentaJIsta saanut 44 % ja B-valmentajista 7 %. 3. Valmentqjan rrykyitlet/ toiminta Vas taush ~.tkellä toim~ va lmennuste~ ~ävissä A-valmentajista 91 %, B-.va~mentaJIsta 80 % Ja C-valmentaJlsta 48 %. Tärkeimmät syyt t~lrrumatt~muute en olivat: työ tai opiskelu esteenä, seura/piiri/liitto ei ole osoittanut valmennustyötä, oma urheilu-ura esteenä. Valmentajien toiminta eri valmennus tehtävissä (prosentteina): A B C seuravalmentajana tai -ohjaajana piirin koulutus- tai valmennustehtävissä erikoisliiton koulutus- tai valmennustehtävissä muussa valmennustehtävässä ! ehtävien kasautumisessa ei ole merkittävää eroa A- ja B-valmenta!llla. 1/3.valmentajista toimii puheenjohtajana tai sihteerinä seurassa tai sen. ellme~sä.. S~m?in 1/3 johtokunnan jäsenenä ja 1/2kilpailu ~uomanna tai toimitsijana. Valmentajista on 2/3 jäsenenä seuran Jaostossa. 4. V altmnnustyön ulkoiset olosuhteet Valmentajat itse arvioivat työskentelyolosuhteitaan seuraavasti: 24 erinomaiset tai melko hyvät tyydyttävät välttävät tai heikot A 38 % 44 " 18 " B 25 % 49 " 26 " C 19 % 58 " 23 " Kuvassamme pojat kirmaavat salalllapalloiltm tiimellyksessä. Professori Lauri Pihkala, joka tämän pelin on kehittänyt, suosittelee sitä erityisesti nuorille juuri sen vl/oksi, että siinä juoksl/lla on ratkaiseva merkityksensä. Toinen ulkoisten olosuhteiden mittari oli valmentajan käytössä olevat harjoituspaikat ja -välineet. Harjoituspaikkojen runsauden ja valmentajan aktiivisuuden välillä on kohtalaisen voimakas riippuvuus. Samoin vaikuttaa harjoituspaikkojen ja -välineiden runsaus lisäävästi valmennuksen suunnitteluun. 5. Valmenneftavat A-valmentajista ohjaa mies urheilijoita 66 %, mutta naisurheilijoita vain 22. Sama suhde on B-valmentajillakin. Samoin tyttöurheilijat saavat valmennusta poikia huomattavasti vähemmän. Valmennettavien kokonaismäärä sekä yhteen harjoitukseen osallistuvien määrä on A-valmentajilla selvästi suurempi kuin B-valmentajilla. Valmennettavien määrän lisääntyessä kasvaa myös: valmennuksen suunnitteluun käytetty aika, valmentajan arvostus ja valta, valmennsntyön määrä, taloudellinen hyöty valmennustyöstä ja valmentajan halukkuus jatkokoulutukseen. Aktiivisilla valmentajilla on runsaasti valmennettavia ja valmennustyön ulkopuolisten tehtävien lisääntyessä kasvaa myös valmennettavien määrä. 6. Valmennustyön määrä A-valmentajat tekevät selvästi enemmän valmennustyötä kuin B-valmentajat. A-valmentajista on valmentajatutkinnon suorittamisen 25

15 jälkeen toiminut koko ajan säännöllisesti n. 70 %. Vähintään kolmena päivänä viikossa toimii valmennus työssä 53 % A-valmentajista ja 32 % toimii useamman kuin yhden urheilumuodon valmentajana samanaikaisesti. Valmennustyön määrän lisääntyessä kasvaa: valmentajan valta (valinnoissa), valmennuksen apuneuvojen ja -välineiden käyttö, valmennettavien kokonaismäärä ja valmennuksen suunrutelmallisuus. ]oukkuelajien valmentajien valmennustyön määrä on suurempi kuin yksilölajien valmentajien. Valmennusvuosien lukumäärän lisääntyessä kasvaa myös valmennus työn määrä lievästi. 7. ValmennttstyölI suunnittelu Suunnitelmallisuutta on pidetty eräänä urheiluvalmennuksemme laiminlyötynä alueena. Tämä pitänee paikkansa, sillä vain 1/4 valmentajistamme käyttää työssään monivuotissuunnitelmaa ja puolet heistä vuosisuunnitelmaa. Yksityisen harjoitustilaisuuden suunnitteluun uhraa vähintään 15 min. ajastaan 52 % A- ja 35 % B-valmentajista. Erilaisia suunnitelmia tekevät valmentajat seuraavasti: kausisuunnitelma harjoituskertasuunnitelma vuosisuunnitelma viikkosuunnitelma kuukausisuunnitelma monivuotissuunnitelma Valmentajan lisätessä suunnittelun määrää, lisääntyy arvostus häntä kohtaan jonkun verran, samoin hänen valtansa (valinnoissa) kasvaa. Yksityisen harjoitus tilaisuuden suunnitteluun käytetty aika on melko vähän riippuvainen suunnitteluun käytetystä kokonaisajasta. 8. Valmennllstyön taloudelliset kysymykset A-valmentajista ilmoitti 41 % saavansa rahallista korvausta valmennustyöstä, B-valmentajista 12 %. A-valmentajista sai kuukausipalkkaa 16 % (heistä 7 %»ammattilaisia»), tuntikorvausta 4 %, valmennuskertakorvausta 11 % ja muunlaista korvausta 19 %. Korkein kuukausipalkka amatöörivalmentajalla oli 500 mk/kk. Tuntikorvaukset olivat mk, samoin valmennuskertakorvaukset. Kysymykseen»Paljonko saat rahallista korvausta valmennustyöstä keskimäärin kuukaudessa?», vastasi 18 % amatöörivalmentajista saavansa jonkinlaista korvausta ( mk). 9. Valmentqjakoultitus Valmentajat olivat erittäin tyytyväisiä saamansa valmentajakoulu- A B tu k sen perusosaan, mutta la)' ikoulutusosasta löytyi ). 0 valmentajien mielestä puutteita: perusosa A B lajikoulutusosa A B tyytyväisiä : ei tyytyväisiä ]atkokoulutustilaisuuksista olivat valme~tajat osallist~neet parhaiten piirien järjestämiin (lähes p~olet A-. Ja B-val~entaps.ta). I<:0.~masosa A-valmentajista oli osalhstunut JatkoserIl1na~relhin. L:satietoa valmentajat halusivat eniten urheilu~ psykologlasta, urheilulääketieteestä sekä valmennuksen systematukasta. 10. Valmentajan valta ja arvostus Valmentajien arvioidessa omaa v~~taans.a.. (v~lin~oissa.) oli 2/3 A-valmentajista ja puolet B-valmenta)lsta slta lnlelta, etta :.a l.t~ on huomattava. 15 % valmentajista oli sitä mieltä, että valta on vahalnen. Suomen jääkiekkoilijat sijoittuivat v:/oden.. Z971 MM-ki~oi~sa I1Cljälll~~ksi ja sanjaa l~ saavutukseen yltivät myös nuoret jääklekkotll)a".1111e EM-k/So~ssa: B de/lalj11/je ovat Neu. vostoliillo Tshekkoslovakia j a Rllotsi. Slmr/111111all kansamvalmll arvostl/ksensa ~al kiekkoill/;'ll11e kl/itenkin sil/oin kl/n MM-kisojen A!I S tars-:jol/kkl/e.eseen kelpuutettllfl //lainio puolustajamme Ilpo Koskela. T ä1l1ä kllllllianosoltus tult ensl11111lalsell kerran SI/OI~/a~. laiscii kiekkoilijan osaksi. Kuvassa Koskela seuraa silmä tarkkana vastl/stajan etme/ijuta sa/jaotte!t{ssa. 26

16 Puolet A- ja 3/4 B-valmentajista on jäänyt valmentajauransa aikana ilman palkitsemista tai muunlaista muistamista. Valmentajien mielestä arvostavat valmennettavat parhaiten heidän valmennus työtään. Myös oma seura/piiri/erikoisliitto ja urheilujohtajat arvostavat työtä melko hyvin, mutta yleisön ja lehdistön arvostus on heikkoa. Puolet valmentajista oli sitä mieltä, että valmentajatutkinnon suorittaminen on nostanut arvostusta omaa työtä kohtaan ainakin jonkun verran. 11. Valmentajan mielipiteet Valmentajat asettivat huippu-urheilijan luonteenpiirteet seuraavaan tärkeysjärjestykseen: 1) pitkäjännitteisyys, sitkeys, 2) kunnianhimo, 3) järjestelmällisyys, säännöllisyys, 4) älykkyys, 5) joustavuus, sopeutuvuus, 6) itsenäisyys, yksilöllisyys. Selvästi eniten haittaa valmentajien mielestä valmennus työtä Suomessa valmennukseen osoitettujen varojen niukkuus, mutta myös valmennus työn heikko arvostaminen on melko suuri haittatekijä. 2/3 valmentajista oli ainakin osittain sitä mieltä, että parhaiten menestyy valmentajana entinen aktiiviurheilija. IV. Yhteenveto SVUL:n valmentajatutkimuksen väliraportti on pyrkinyt antamaan yleiskuvan uudella järjestelmällä koulutetuista valmentajista ja heidän toiminnastaan. Tarkastelu on perustunut suoriin jakautumiin ja muuttujien välisiin korrelaatioihin. Valmentajien asennoituminen tutkimukseen on ollut myönteistä, mikä ilmenee mm. korkeana vastausprosenttina ja kyselykaavakkeen täyttämiseen keskimäärin käytettynä pitkänä vastausaikana. C-valmentajien vastausprosentti jäi odotettua alhaisemmaksi, eikä tämän alimman tason osalta voi tehdä kovin merkitseviä johtopäätöksiä. Erityisesti valmentajien aktiivisuuteen kiinnitettiin huomiota tulosten tarkastelussa. AktiivisuurIen käsitteen rajaatniseksi valittiin kahdeksan aktiivisuuden kriteeriä. Tämän jälkeen etsittiin aktiivisuuskriteereiden ja muiden muuttujien välisiä riippuvuuksia. Valmentajien aktiivisuutta selittäviksi tekijöiksi löydettiin mm. valmentajan käytössä olevat harjoitustilat, erilaisten valmennustehtävien määrä, valmennettavien määrä, valmennuksen suunnitteluun käytetty aikamäärä jne. Voitiin havaita, että hyville, aktiivisille valmentajille kasataan runsaasti valmennustehtäviä ja muita urheiluun liittyviä tehtäviä. Työnjaon puute ja pätevien valmentajien vähäisyys aikaansaavat harvojen hyvien valmentajien kuormittamisen liiallisella tehtävämäärällä. Luonnollisesti valmennustyön teho kärsii tästä, koska hyväkään valmentaja ei saa parastaan irti liiallisen kuormituksen alaisena; toisaalta hyvät valmentajat»ajetaan piippuun» tällä menettely tavalla. 28..' l 'lan vuodm jälkeen voimakkaita elpymise/i Suomen yleisllrhel/u OSOlt~ '~Jone~O;';J'stä maratoniin edistyminen oli nopeaa. Kilvassa merkkljä. EntylJ.utl JUO JIIrlJsa, ' M' 'kko Ala-LeMilampija Rauno Mattila hankki m:njlloksljat Seppo /lommen, I,'l"J',., massa kolmoisvoittoa rtlotsalaisista maaottelussa, Jonka Suomi VOitti. 29

17 KII"all//lIe IIIIomkaisel saavllllival v. /97/ Häll/emlillllassa pidetyissä ampllmahiihdoil MM-kilpailllissa hope.1111ilalill vieslissä ja Geilossa Norjassa pidetyissä P M-kilpailllissa kllllaljlilalil/ samassa lajissa. Vasemmalla Raimo Leppai/e1/, Raimo Moila/Jen ja Malli Afllslollm. Heikki , /970 vesihiihdon SIIOlI/eJI meslari kllvioissa ja pujolle/llssa, Pohjoismaiden liiestari PlljOlle/llssa, Pobjois-Ellroopan meslari kllviossa ja p"jolle/ussa sekä prol/ssimilali ",ies EM-kilpaihijen plijollelllssa. SII01l1en Vwviibloliillo vl/olisen loimilllallsa aikana pääsj)'1 hllomallavilil kal1sainvälisiil/ saavlllllksiill. V. S/Iomalaisel vesibitvläjäl voiliivai 16 joellavasia Pobjoismaiden ljieslanllldesla /3, millkä lisäksi SlIomi voilli jol/kkllelljeslamlldm. 1'rophee des 1 aliolls - liiolocromil 250 en,' MM-jollkkllekilpailll qjelliill /3. 9. Klllllslorpissa Rllolsissa. Kllllassa prollssimilalill saavllllallll1 SI/OIIJfII jollkkl/e. VasellJmalla: Kalevi Vebkollfll, lllba Tirinen, Reillo Habl, lakalla Heikki Mikkola, Jyrki Slorm ja jollkkl/een joblaja PelIIIi Moskari. SuomCII moolloripyörällrbeilll saavutti /Jäin e 'si 7m/äisell MM-lIlilalillsa, liiikä teko ybdessä viimeaikaisien maillioidell kilpaill/lllloslen kallssa 01/ I/oslalllll lämän IIrbeilllltll/odon erääksi kal/sainvälisesli menestyksekkäimmislä IJJOOSJaJJlIIJe.

18 Oikea reilu vitivalkoinen Serla Arkilautasliina kodikkaaseen ruokapöytään Mönchenin XX Olympialaiset Pääsylippujen tnyynmn virallinen edustaja Suotnessa on Matkatoimisto Oy Area. Tarpeeksi iso vaikka isän leuan alle ja kyllin luja lapsen kaulaan. Ihanan vitivalkoinen. Hinta alle 2 penniä liina. Koko 33 x 33 cm. Pakkauksessa 50 liinaa. Matkatoimistoalan yhteyksistä Munche.niin kaikissa olympialaisia koskevissa asioissa - paasyl lput, matkat majoitukset - vastaa Göra~ Ekhol m (kuvassa ke~kellä) Arean ryhmät ja enkolsmatkat -osastolla. Käytännöllisistä lipunmyyntilärjestelyist~ vast~avat Kari Suoranta (vas.) ja eh. Osterberg (.?I.k.)... Enkolsosastomme tekee kaiken voitavansa jarjestaakseen mahdollisimman monelle urheilumiellsell e suomalaiselle onnistuneen kisamatkan. Tervetuloa käymään tai soittakaa. Päätoimisto Pohjoisesplanadi 2, Helsinki 13 MUn chen-osasto IV krs. puh ja vaihde G. A. SERLACHIUS OY MÄNTTÄ 3 SVUL 33

19 Suomen Valtakunnan Urheiluliiton organisaatio Jä.enjärje8töt Suomen Urheilulehden johtokun ta Urheiluhallien johtokunta Keskustoimisto Pääsihteeri ] årjeotöosasto - Järhestöpäällikkö - Sihteeristö Piirit (18) Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Helsinki Häme Kainuu Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lahti Lappi Länsi-Pohja Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Satakunta Suur-Savo Uusimaa Varsinais-Suomi E rikoisliitot (1 8) Suomen Ampujainliitto SAL Suomen Ampumahiihtoliitto SAl-lL Suomen Golfliitto SGL Suomen Hiihtoliitto SHL Suomen Judoliitto SJuL Suomen Jääkiekkoliitto SJL Suomen Kanoottiliitto SKaL Suomen Koripalloliitto SKL Suomen Kuntourheiluliitto SKuL Suomen Käsipalloliitto SKäL Suomen Kävel}'llrhciluliitto SKÄvL Suomen Lentopalloliitto SLeL uomen Luisteluliitto SLL Suomen Maahockeyliitto SMHL Suomen ~liekkailuliitto SML Suomen l\loonoriliino SMoL Suomen Moottorivcncliitto SMVL Suomen Naisten Liik.kasv.liitto SNLL Suomen Nykyaik. 5-ott.liitto 5-0tt.L Suomen Nyrkkeilyliitto SNL Suomen Painiliitto SPL Suomen Painonnostoliitto SPNL Suomen Pesäpalloliitto PPL Suomen Purjehtijaliitto SPuL Suomen Pyöräilyliitto SPyL Suomen Pöytätennisliitto SPTL Suomen Ratsastajainliitto SRL Suomen alamapalloliiuo SSaL Suomen Soutuliitto SSoL Suomen Sulkapalloliirto SSuL Suomen SuunnisrusJiitto SSL Suomen Taitoluisteluliitto STaLL Suomen Tennisliitto STL Suomen Uimaliitto SUiL Suomen Urheiluliitto SUL Suomen Vesihiihtoliitto SVHL Suomen Voimisteluliitto SVL SVUL:n Nuoret NUORET L iittokokous Kokoontuu joka 3. vuosi Edustajat -18piiristä - 38 erikoisliitosu Liittovaltuusto Kokoontuu 2 kertaa vuodessa Jäsenet -18 piitistä - 38 liitosta - enintään 15 lisäjäscntä Naisvaliokunta T ieteellinen valiokunta Talousvaliokunt-a Kunniatuomioistuin Sääntöv.!iokunta TiedotusvaHokunta Koulutu8osasto _ Koulutuspö.llikkö _ Koulutusobjaajat Talousosasto - Talousjohtaja - Kassa ja ki rjanpito T iedotusosasto - Tiedoruspö,lIikkö - Suomen Urhcilulehden toimitus V, erikois- ja yleisseuraa, joissa paibuisyhdistystä, yhteensä perustoimintayksikköä, joissa henkilöjäsentä Liitloh.. lljitus Puheenjohtaja 3 varapuheenjohtajaa 10 jäsentä ]ärjcslövaliokunta Koulutusvaliokunta Kansliaos3sto - Kirjeenvaihto - Konekirjoitus - Monistus - Postitus - Jakelu - Filmipalvelu - Puhclinkc skus

20 Suomen Ampujainliitto Liiton kunniapuheenjohtaja Hugo V iktor Österman Liiton puheenjohtaja Otto Ylirisku Liiton toiminnanjohtaja Rene ordquisl Otto Ylirisku Liitto on perustettu 1919, liittynyt SVUL:oon 1962, kuuluu vuode~ta 1922 kansainväliseen liittoon Union International d~ Tu (OlT) Ja vuodesta 1962 kansainväliseen haulikkoammunnan luttoon Federation I~ter~tiona le de Tir aux Armes Sportives de Chasse (F.I. T. A.S.C.) Ja on Jäsenenä pohjoismaisessa liitossa Nordisk Skytteuruon (NSU). Vuonna ~971 seuroja 198, joissa jäseniä miestä, 452 naista 1.~~~ p~lka.a,. 104 tyttöä, yhteensä Liittoon kuului lisäksi 3 Jaqestoa, JOIssa on mies jäsentä. Vapaakivääri 40 laukausta pystystä SM Osmo Ala-Honkola, Satakunnan Ampujat SE 1969 Osmo Ala-Honkola, Satakunnan Ampujat ME 1963 August Hollenstein, Sveitsi, Oslo Vapaakivääri 40 laukausta polvelta SM Osmo Leivo, Kajaanin Ampujat SE 1956 Vilho Ylönen, Tikkakosken Ampujat ME 1969 Valentin Kornev, USSR, Pilsen Vapaakivääri 40 laukausta makuulta SM Pekka Kling, Turun Seudun Ampujat SE 1956 Vilho Ylönen, Tikkakosken Ampujat 1964 Esa Kervinen, Joensuun Ampujat ME 1966 Kurt Johansson, Ruotsi, Wiesbaden 1966 Magne Landrö, orja, Wiesbaden 1968 Valentin Kornev, N-liitto, Mexico City 1968 Erwin Vogt, Sveitsi, Mexico City Vapaakivääri 3 X 20 laukausta SM - (ei mestaruuskilp. ohjelmassa) SE 1969 Jaakko Minkkinen, Ylä-Vuoksen Ampujat Sotilaskivääri 3 X 20 laukausta SM Esa Kervinen, Joensuun Ampujat SE Juhani Laakso, Haminan Ampumaseura ME 1969 Boris Melnik, N-liitto, Pilsen 1969 J. Foster, USA, Phoenix SM joukkue Joensuun Ampujat SE joukkue 1969 Ylä-Vuoksen Ampujat ME joukkue 1969 N-liitto, Pilsen (3 amp.) (3 amp.) (4 amp.) " " 582 " Mestarit ja ennätykset Vapaakivääri 3 X 40 laukausta SM Esa Kerv~nen, Joensuun Ampujat SE 1964 Esa Kervmen, Joensuun Ampujat ME ~ 968 Gary Anderson, USA Mexico City SM 10ukkue Joensuun Ampujat (3 amp.) SE 10ukkue 1962 Keski-Suomen Ampujat (3 amp.) ME Joukkue 1966 USA, Wiesbaden (4 amp.) 1143 pisto Sotilaskivääri 3 X 10 laukausta SM - (ei SM- kilpailujen ohjelmassa) SE 1965 Antti Tyrväinen, Tikkakosken Ampujat Pienoiskivääri 3 X 40 laukausta SM Esa Kervinen, Joensuun Ampujat SE 1969 Esa Kervinen, Joensuun Ampujat Jaakko Minkkinen, Ylä-Vuoksen Ampujat ME 1969 Oleg Lapkin, N-liitto, Pilsen SM joukkue Joensuun Ampujat SE joukkue 1969 Joensuun Ampujat ME joukkue liitto, Pilsen (3 amp.) (3 amp.) (4 amp.) 277 " 1150 "

21 Pienoiskivääri 40 laukausta pystystä SM Juhani Laakso, Haminan Ampumaseura SE Jaakko Minkkinen, Ylä-Vuoksen Ampujat ME 1969 Oleg Lapkm, -liitto, Pilsen ME joukkue liitto, Pilsen (4 amp.) Pienoiskivääri 40 laukausta polvelta SM Antti Ko~kinen, Kajaanin Ampujat SE 1969 Esa Kerv~nen, Joensuun Ampujat ME :968 Bernd KlIngner, Länsi-Saksa, Mexico City ME Joukkue liitto, Pilsen (4 amp.) Pienoiskivääri 3 X 20 laukausta SM - (e ~ mestaruuskilpailujen ohjelmassa) SE 1960 VIlho Ylönen, Tikkakosken Ampujat Standard-pienoiskivääri 3 X 20 laukausta SM J~hani Laakso, Haminan Ampumaseura SE 1969 SImo Morri, Poliisien Ampumaseura ME John Writer, USA, Phoenix SM joukkue Haminan Ampumaseura (3 amp.) SE.Joukkue Haminan Ampumaseura ME Joukkue 1965 N-liitto, Bukarest (4 amp.) 1969 L-Saksa, Pii sen Pienoiskivääri 60 laukausta makuulta SM ~smo Leivo, Kajaanin Ampujat SE 1967 Slm~ Morri, Poliisien Ampumaseura ME 1966 DavId Boyd, USA, Wiesbaden 1967 A. Mayer, Kanada, Winnipeg 1968 Jan Kurka, T-slovakia, Mexico City 1968 L. Hammer!, Unkari, Mexico City 1969 Peter Gorevski, I-Saksa, Pilsen 1969 Wolfram Weibel, Itävalta, Pilsen Manfred Fiess, E-Mrikka, Phoenix Esa Kervinen, Suomi, Phoenix SM joukkue Kajaanin Ampujat SE 10ukkue Kajaanin Ampujat ME Joukkue 1967 USA, Winnipeg (3 amp.) (3 amp.) (4 amp.) I/makivääri 40 laukausta pystystä SM S~ppo Hakala, Kauhavan Ampujat SE SImo Morri, Poliisien Ampumaseura ME Gottfried Kusterman, L-Saksa, Phoenix pisto " " " " SM joukkue Haminan Ampumaseura SE joukkue 1969 Haminan Ampumaseura ME joukkue L-Saksa, Phoenix (3 amp.) (3 amp.) (4 amp.) Vapaapistooli 60 laukausta SM Seppo Saarenpää, Keski-Suomen Ampujat SE Seppo Saarenpää, Keski-Suomen Ampujat ME 1969 Grigorij Kossych, -liitto, Pilsen SM joukkue Suomen Metsästysyhd. SE joukkue Suomen Metsästysyhd. ME joukkue liitto, Pilsen (3 amp.) (3 amp.) (4 amp.) Isopistooli laukausta SM Väinö Markkanen, Ylä-Vuoksen Ampujat SE 1968 Väinö Markkanen, Ylä-Vuoksen Ampujat 1969 Seppo Mäkinen, Turun Seudun Ampujat Seppo Saarenpää, Keski-Suomen Ampujat ME 1963 T. D. Smith, USA, Sao Paolo SM joukkue Turun Seudun Ampujat SE joukkue Turun Seudun Ampujat ME joukkue liitto, Kairo (3 amp.) (3 amp.) (4 amp.) Isopistooli 30 laukausta koulu SM Väinö Markkanen, Ylä-Vuoksen Ampujat SE Seppo Saarenpää, Keski-Suomen Ampujat Isopistooli 30 laukausta kuvio SM Väinö Markkanen, Ylä-Vuoksen Ampujat SE 1959 Toivo Antikainen, Kuopion Amp. ja Mets.s Terho Mäntynen, Joensuun Ampujat Pienoispistooli laukausta SM Seppo Saarenpää, Keski-Suomen Amp. SE 1969 Seppo Mäkinen, Turun Seudun Ampujat SM joukkue Suomen Metsästysyhd. (3 amp.) SE joukkue 1968 Turun Seudun Ampujat (3 amp.) Pienoispistooli 30 laukausta koulu SM Seppo Saarenpää, Keski-Suomen Amp. SE 1969 Seppo Mäkinen, Turun Seudun Ampujat Pienoispistooli 30 laukausta kuvio SM Seppo Mäkinen, Turun Seudun Ampujat SE Seppo Mäkinen, Turun Seudun Ampujat " 572 " " 592 " " "

LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT. Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015

LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT. Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015 LAJILIITTOJEN HUIPPU- URHEILUN PERUSTIEDOT Timo Manninen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Valotalo 21.4.2015 VASTANNEET LAJILIITOT KESÄLAJIT TALVILAJIT PALLOILULAJIT Ampumaurheiluliitto (Kivääri,

Lisätiedot

MENESTYNEIDEN KUOPIOLAISTEN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN

MENESTYNEIDEN KUOPIOLAISTEN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN KUOPION KAUPUNKI MENESTYNEIDEN KUOPIOLAISTEN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN Hyväksytty ohjeellisena kaupunginhallituksessa 17.10.2011 Muutokset hyväksytty kaupunginhallituksessa 23.1.2012 Yleiset säännöt:

Lisätiedot

LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2002

LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2002 LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2002 I VARSINAISET LIIKUNTAJÄRJESTÖT 1. LAJILIITOT (71) AKK-Motorsport ry 207 000 Suomen Aikidoliitto ry 27 000 Suomen Amerikkalaisen Jalkapallon Liitto ry 30 000

Lisätiedot

MENESTYNEIDEN KUOPIOLAISTEN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN

MENESTYNEIDEN KUOPIOLAISTEN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN MENESTYNEIDEN KUOPIOLAISTEN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN Asianro 8484/2015 Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta 15.12.2015 99 Kaupunginhallitus 11.1.2016 7 Tiedustelut puh. 044 7182504 Hyvinvoinnin edistämisen

Lisätiedot

LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN TOIMINTA AVUSTUKSET 2015 Verksamhetsunderstöd för idrottsorganisationerna 2015

LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN TOIMINTA AVUSTUKSET 2015 Verksamhetsunderstöd för idrottsorganisationerna 2015 LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN TOIMINTA AVUSTUKSET 2015 Verksamhetsunderstöd för idrottsorganisationerna 2015 LAJILIITOT Grenförbund (70) AKK-Motorsport ry 240 000 Sukeltajaliitto ry 160 000 Suomen Aikidoliitto ry

Lisätiedot

LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2005

LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2005 LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2005 I VARSINAISET LIIKUNTAJÄRJESTÖT 1. LAJILIITOT AKK-Motorsport ry 200 000 Sukeltajaliitto ry 97 000 Suomen Aikidoliitto ry 30 000 Suomen Amerikkalaisen Jalkapallon

Lisätiedot

Kulttuuri- ja urheilusaavutukset, yhdistysten merkkipäivät

Kulttuuri- ja urheilusaavutukset, yhdistysten merkkipäivät 1(8) Salon kaupungin palkitsemisohje Kulttuuri- ja urheilusaavutukset, yhdistysten merkkipäivät Kh 12.1.2015 12 2(8) Salolaisten taiteilijoiden, taitelijaryhmien, yksilöurheilijoiden ja urheilujoukkueiden

Lisätiedot

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Valmentajien seurantakysely 2013 Minna Blomqvist

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä. Valmentajien seurantakysely 2013 Minna Blomqvist Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Valmentajien seurantakysely 2013 Minna Blomqvist Valmentajien seurantakysely 2013 Valmentajakysely 2009 (N=2331) Seurantakysely 2013 (N=712) Webropol

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto

Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa. Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Tietoja ulkomaalaisista lääkäreistä Suomessa Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Työsuojelurahasto Kyselytutkimuksen tausta Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 jäsenkysely 1) Olen tällä hetkellä Kysymykseen vastanneet: 135 (ka: 2,4) a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 e) jokin muu,

Lisätiedot

viio Valo - sääntömääräinen kevätkokous Pöytäkirja

viio Valo - sääntömääräinen kevätkokous Pöytäkirja viio Valo - sääntömääräinen kevätkokous Pöytäkirja Aika Tiistaina 19.5.2015 klo 15.30 Valtakirjojen tarkastus klo 16.00 Valon sääntömääräinen kevätkokous Paikka Niemi Center, Veturitie 13 H, 00240 Helsinki

Lisätiedot

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille

LÄÄKÄRI 2013. Kyselytutkimus lääkäreille LÄÄKÄRI 2013 Kyselytutkimus lääkäreille Tutkimusryhmän jäsenet Teppo Heikkilä LL, tutkijalääkäri Kuopion yliopistollinen sairaala Jukka Vänskä VTM, tutkimuspäällikkö Suomen Lääkäriliitto Hannu Halila LKT,

Lisätiedot

URHEILUAKATEMIAVERKOSTON OSAAMINEN

URHEILUAKATEMIAVERKOSTON OSAAMINEN URHEILUAKATEMIAVERKOSTON OSAAMINEN Urheiluakatemiatapaaminen 20..204 Mäkelänrinteen uintikeskus Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Timo Manninen SISÄLTÖ. Tarkoitus ja tavoitteet 2. Vastaajat akatemioittain

Lisätiedot

Sulasolin organisaatio

Sulasolin organisaatio Sulasol Mikä Sulasol? Vuonna 1922 perustettu Sulasol, Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto r.y. on maamme suurimpia harrastajamusiikkijärjestöjä. Sulasol tarjoaa jäsenilleen harrastustoimintaan liittyviä

Lisätiedot

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011

Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Jäsenkysely 2011 Etelä-Suomen Kärppäfanien jäsentutkimus 2011 Kyselyn tausta, toteutus ja edustavuus Kysely toteutettiin sähköpostilla tehtynä kokonaistutkimuksena 8.-23.8.2011, niille jäsenille, jotka

Lisätiedot

K E R TOM U S. Voimistelu- ja Urheiluliiton. v. 1913.

K E R TOM U S. Voimistelu- ja Urheiluliiton. v. 1913. .. - K E R TOM U S Suomen Voimistelu- ja Urheiluliiton Pyörä~ly-, luistelu- ja hiihtojaostohallinnon toiminnasta v. 1913. Pyöräily-, luistelu-ja hiihtojaostohallinnon jäseni~si valit tiin LIiton VUOSiKoKouKsessa

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

Joukkuelajit suurin liikuttaja?

Joukkuelajit suurin liikuttaja? Joukkuelajit suurin liikuttaja? Jari Lämsä KIHU Tavoite Esittää perustietoja joukkuelajien kansallisesta tilanteesta: Lajien kans. + kv. Laajuus Lisenssiurheilijat Talous Menestys Tietoja kerätty 6 joukkuelajilta

Lisätiedot

Joukkuelajit suurin liikuttaja?

Joukkuelajit suurin liikuttaja? Joukkuelajit suurin liikuttaja? Jari Lämsä Jukka Rautakorpi KIHU / OK HUY Tavoite Esittää perustietoja joukkuelajien kansallisesta tilanteesta: Lajien kans. + kv. Laajuus Lisenssiurheilijat Talous Menestys

Lisätiedot

ESITYSKORVAUSSOPIMUS SOPIMUS 1(5) 12.12.2012

ESITYSKORVAUSSOPIMUS SOPIMUS 1(5) 12.12.2012 SOPIMUS 1(5) T E K I J Ä N O I K E U S J Ä R J E S T Ö U P P H O V S R Ä T T S O R G A N I S A T I O N ESITYSKORVAUSSOPIMUS Osapuolet 1. Esittävien taiteilijoiden ja äänitteiden tuottajien tekijänoikeusyhdistys

Lisätiedot

LAJILIITTOJEN / LAJIEN VALTIONAPU:

LAJILIITTOJEN / LAJIEN VALTIONAPU: LAJILIITTOJEN / LAJIEN VALTIONAPU: DEN, NED Jari Lämsä & Jarmo Mäkinen Liikunnan vs. huippu-urheilun valtion rahoitus, % (SPLISS, tiedot. V. 2011) 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 80% 66% 62% 56% 52% 52%

Lisätiedot

VALMENTAJAKYSELY 2009

VALMENTAJAKYSELY 2009 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä VALMENTAJAKYSELY 2009 kuvaus urheilijan polun eri vaiheissa toimivista suomalaisvalmentajista Minna Blomqvist www.kihu.fi Tarkoitus Kuvata suomalaista

Lisätiedot

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA

PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3

Lisätiedot

TIKKAKOSKEN RESERVILÄISET RY:N SÄÄNNÖT

TIKKAKOSKEN RESERVILÄISET RY:N SÄÄNNÖT TIKKAKOSKEN RESERVILÄISET RY:N SÄÄNNÖT Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1 Yhdistyksen nimi on Tikkakosken Reserviläiset ry ja sen kotipaikka on Jyväskylän maalaiskunta. Yhdistyksen toiminta-alueena on

Lisätiedot

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006 Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä TNS Gallup 2006 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tutkimus toteutettiin kirjekyselynä lokakuussa 2006 TNS Gallup lähetti maakunnittain kiintiöitynä

Lisätiedot

Järjestölista, jota hakemus koskee (sis. lajiliitto) Seuran nimi Myönnetyn tuen määrä SLU-alueen nimi AKK-Motorsport ry Hyvinkään Urheiluautoilijat

Järjestölista, jota hakemus koskee (sis. lajiliitto) Seuran nimi Myönnetyn tuen määrä SLU-alueen nimi AKK-Motorsport ry Hyvinkään Urheiluautoilijat Järjestölista, jota hakemus koskee (sis. lajiliitto) Seuran nimi Myönnetyn tuen määrä SLU-alueen nimi AKK-Motorsport ry Hyvinkään Urheiluautoilijat 2500 Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry AKK-Motorsport

Lisätiedot

(N) 10.972 5.505 5.510. Prosenttitaulukon sarakesumma ylittää 100 prosenttia, koska liikunnanharrastusta voi toteuttaa useamman tahon kautta

(N) 10.972 5.505 5.510. Prosenttitaulukon sarakesumma ylittää 100 prosenttia, koska liikunnanharrastusta voi toteuttaa useamman tahon kautta TAUSTAMATERIAALI Kansallinen aikusten liikuntatutkimus 2006 Tahot, joiden kanssa tai järjestämänä kuntoilua, liikuntaa tai urheilua harrastetaan 19-65 - vuotiaiden keskuudessa. 1997-98 2001-02 2005-06

Lisätiedot

2. Toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet sekä dopingaineiden käytön vastustaminen.

2. Toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet sekä dopingaineiden käytön vastustaminen. SUOMEN PALLOLIITON KAAKKOIS-SUOMEN PIIRI RY:n SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi 1. Yhdistyksen nimi on Suomen Palloliiton Kaakkois-Suomen piiri ry ja sen kotipaikka on Lappeenranta 2. Näissä säännöissä yhdistystä

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Ohjesääntö metsäsertifioinnin alueelliselle toimikunnalle XX PEFC-ryhmäsertifiointialueelle (1.1.2016 alkaen)

Ohjesääntö metsäsertifioinnin alueelliselle toimikunnalle XX PEFC-ryhmäsertifiointialueelle (1.1.2016 alkaen) Ohjesääntö metsäsertifioinnin alueelliselle toimikunnalle XX PEFC-ryhmäsertifiointialueelle (1.1.2016 alkaen) Sisällysluettelo 1. Toimikunnan nimi 2. Tarkoitus 3. Toimintaperiaatteet 4. Toimikunnan kokoonpano

Lisätiedot

Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu

Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu Hämeenlinna 25.4.2009 Tampere Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu 1.Selvityksen tuloksia ja johtopäätöksiä 2.Mistä ongelmat ovat syntyneet? 3.Miten harjoittelua ja urheilua voisi

Lisätiedot

Sanna Laine 7.3.2015

Sanna Laine 7.3.2015 Sanna Laine 7.3.2015 Valmentajakouluttaja Ammattivalmentaja Nyrkkeilyliitossa 6,5 vuotta Yhteisöpedagogi Oma kilpaura nyrkkeilyssä ja potkunyrkkeilyssä Valmentajakokemusta lasten valmentamisesta terveysliikunnan

Lisätiedot

30.1.2013. Mari Tuomaala

30.1.2013. Mari Tuomaala Mari Tuomaala Yleisseura: Suunnistus, ampumahiihto, hiihto Sijainti: Lähes 40 000 asukkaan kunnassa Keski-Uudellamaalla Lähiseurat: KeU, JäPa, Pihkaniskat, RR Jäseniä Seurassa n. 400 hlö, suunnistusjaostossa

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 1/2 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 YLEISTÄ Lielahden Kipinä ry:n toiminta perustuu ihmisten omatoimisuuteen ja vapaehtoiseen osallistumiseen. Toiminta on jatkunut menestyksellisesti jo vuodesta 1929.

Lisätiedot

Tiia-Liisa Aavisto, synt. 23.1.1995, karate EM 3. joukkueottelu naiset SM 1 ottelu naiset kevyt -60 kg SM 1. kata naiset

Tiia-Liisa Aavisto, synt. 23.1.1995, karate EM 3. joukkueottelu naiset SM 1 ottelu naiset kevyt -60 kg SM 1. kata naiset Vapaa-ajan lautakunta 46 18.12.2013 Liikuntatoimen stipendit vuodelta 2013 687/12.01.06/2013 Vapaa-ajan lautakunta 46 Valmistelija: vapaa-aikatoimenjohtaja Seppo Virta, puh. 014 2675 720 Laukaan kunta

Lisätiedot

JÄRJESTÖKYSELYJEN TULOKSET

JÄRJESTÖKYSELYJEN TULOKSET JÄRJESTÖKYSELYJEN TULOKSET www.slideproject.com Tj-aamukahvit 15.12.2015 Kati Lehtonen, LIKES Jarmo Mäkinen, KIHU Mäkinen, Lämsä, Aarresola, Frantsi, Vihinen, Laine, Lehtonen & Saari 2015. Liikuntajärjestöjen

Lisätiedot

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä RAPORTTI 1/6 Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä Vanhempainyhdistyksissä tehdään monenlaista vaikuttamistyötä lasten koulu- ja päiväkotiympäristön ja ilmapiirin parantamiseksi. Oman koulun lisäksi

Lisätiedot

Seuravalmennuksen kehittäminen / kriteerit

Seuravalmennuksen kehittäminen / kriteerit Seuravalmennuksen kehittäminen / kriteerit Kriteerit jakautuvat peruskriteereihin ja laatukriteereihin. Peruskriteerit luovat seuran tavoite- ja tahtotilan, jotka toteutuvat laatukriteerien toimenpiteiden

Lisätiedot

I kohottaa ja ylläpitää maanpuolustustahtoa sekä vaikuttaa yleisten maanpuolustusedellytysten parantumiseen toiminta-alueella

I kohottaa ja ylläpitää maanpuolustustahtoa sekä vaikuttaa yleisten maanpuolustusedellytysten parantumiseen toiminta-alueella Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1$ Yhdistyksen nimi on Joensuun Reserviläiset ry ja sen kotipaikka on Joensuun kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alueena on Joensuun kaupungin alue. Yhdistys kuuluu jäsenenä

Lisätiedot

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 9 1 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Jalkapallo Pyöräily Uinti Juoksulenkkeily Hiihto 217 18 166 149 147 Muutoksia eri lajien harrastajien lukumäärissä

Lisätiedot

LIIKUNTATOIMEN PERUSAVUSTUSHAKEMUS

LIIKUNTATOIMEN PERUSAVUSTUSHAKEMUS LIEDON KUNTA Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta HAKEMUS LIIKUNTATOIMEN PERUSAVUSTUSHAKEMUS 1. HAKIJA Seura/yhdistys Lähiosoite Postitoimipaikka Pankki ja tilin n:ro Kotipaikka Rekisteröimisvuosi Yhdistysrekisterinumero

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

VASTUUTA OTTAVA PAIKALLISYHTEISÖ KYLÄTOIMINNAN JA LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW

VASTUUTA OTTAVA PAIKALLISYHTEISÖ KYLÄTOIMINNAN JA LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW Suomen Kylätoiminta ry, Maaseutuverkostoyksikkö ja Maaseudun Sivistysliitto järjestävät syksyn 2008 aikana Vastuuta ottavan paikallisyhteisö

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016 Hallinto Jukka Pohja/17.11.2015 Toimintasuunnitelma 2016 Kokoontuminen Aluejaoston kokouksia pyritään pitämään 4 kertaa. Jaosto harkitsee pidettäväksi joka toinen kuukausi puhelinkokouksen. Sektorit Sektorien

Lisätiedot

Juniorityö petankkiseuroissa

Juniorityö petankkiseuroissa Petankkiseuratoiminta - Juniorityö 1 Juniorityö petankkiseuroissa Nämä rivit on kirjoitettu avuksi niille seuroille joiden piirissä mietitään juniorityön aloittamista tai kehittämistä. Ei ole olemassa

Lisätiedot

Seura noudattaa niiden liikuntajärjestöjen sääntöjä, joiden jäsenenä se on.

Seura noudattaa niiden liikuntajärjestöjen sääntöjä, joiden jäsenenä se on. KIEKKO-LASER JUNIORIT RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi, kotipaikka, perustamisaika ja kieli Yhdistyksen nimi on Kiekko-Laser Juniorit ry. Yhdistyksen nimestä voidaan käyttää myös epävirallista lyhennettä K-Laser. Yhdistys

Lisätiedot

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.

1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. FINLAND: 1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. Pentti, 2-vuotias poika Pentti syntyi seitsemän viikkoa etuajassa ja vietti neljä

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Aulangon Golfklubi ry ja kotipaikka Hämeenlinna.

Yhdistyksen nimi on Aulangon Golfklubi ry ja kotipaikka Hämeenlinna. Aulangon Golfklubi ry SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Aulangon Golfklubi ry ja kotipaikka Hämeenlinna. 2 Yhdistyksen tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää ja edistää golfpelin

Lisätiedot

Lasten ja nuorten toiminnalliset tukea saaneet 2009

Lasten ja nuorten toiminnalliset tukea saaneet 2009 Lasten ja nuorten toiminnalliset tukea saaneet 2009 Seuran nimi Myönnetyn tuen määrä SLU-alueen nimi Järjestölista, jota hakemus koskee (sis. lajiliitto) Imatran Ketterä Juniorit ry 2500 Etelä-Karjalan

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Mistä tuulee seurakyselyn tulokset ja toimenpiteet kyselyn perusteella

Mistä tuulee seurakyselyn tulokset ja toimenpiteet kyselyn perusteella Mistä tuulee seurakyselyn tulokset ja toimenpiteet kyselyn perusteella Seuraseminaari 19.11.2011 Vahva ja aktiivinen lajiliitto seurojen tukena Seuroja 331 Luokkaliittoja 42 Jäseniä n. 60.000 Veneitä 23.692

Lisätiedot

SINETTISEURATOIMINNAN POHDINTAA 21.8.2014

SINETTISEURATOIMINNAN POHDINTAA 21.8.2014 SINETTISEURATIMINNAN PHDINTAA 21.8.2014 SINETTISEURATIMINNAN PHDINTAA Sinettiseurakriteerien vertaaminen lasten ja nuorten urheilun selvitystöihin Sinettiauditoinnit tarkastelussa Lajiliittojen ja Valon

Lisätiedot

SÄÄNNÖT (epävirallinen suomennos 25.4.2010)

SÄÄNNÖT (epävirallinen suomennos 25.4.2010) GrIFK Salibandy ry SÄÄNNÖT (epävirallinen suomennos 25.4.2010) 1 Nimi, kotipaikka, perustamisajankohta ja kieli Yhdistyksen nimi on GrIFK Salibandy ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kauniaisten kaupunki Uudenmaan

Lisätiedot

Järjestölista, jota hakemus koskee (sis. lajiliitto) Seuran nimi SLU-alueen nimi AKK-Motorsport ry Turun Urheiluautoilijat Ry.

Järjestölista, jota hakemus koskee (sis. lajiliitto) Seuran nimi SLU-alueen nimi AKK-Motorsport ry Turun Urheiluautoilijat Ry. Järjestölista, jota hakemus koskee (sis. lajiliitto) Seuran nimi SLU-alueen nimi AKK-Motorsport ry Turun Urheiluautoilijat Ry. Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu ry Finlands Svenska Idrott, FSI r.f. Centralföreningen

Lisätiedot

PIIRIKIRJE 2015 toukokuu

PIIRIKIRJE 2015 toukokuu puh. 0500 316 904 e mail: www.tul lappi.fi PIIRIKIRJE 2015 toukokuu SISÄLTÖ: piiriorganisaatio esitykset piirijaostoihin esitykset piirin toimintaryhmiin kuvaukset jaostojen ja toimintaryhmien tehtävistä

Lisätiedot

Ratsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien

Ratsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien Ratsastuksen kasvulukuja Kansallisen liikuntatutkimuksen tulosten perusteella. Tämä artikkeli päivitetään, kun uusi tutkimus valmistuu. Ratsastus on kasvattanut suosiotaan läpi vuosien Ratsastusharrastus

Lisätiedot

Päätoimiset tukea saaneet 2009

Päätoimiset tukea saaneet 2009 Päätoimiset tukea saaneet 2009 Seuran nimi SLU-alueen nimi Järjestölista, jota hakemus koskee (sis. lajiliitto) Imatran Keilailuliitto ry Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Suomen Keilailuliitto ry

Lisätiedot

PORIN PYRINTÖ RY TOIMINTASUUNNITELMA s. 1/5 8.11.2012

PORIN PYRINTÖ RY TOIMINTASUUNNITELMA s. 1/5 8.11.2012 PORIN PYRINTÖ RY TOIMINTASUUNNITELMA s. 1/5 LUISTELUJAOSTON TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 Yleistä Hallinto Talous Luistelujaoston päälajit ovat pikaluistelu ja Short track eli kaukalopikaluistelu.

Lisätiedot

VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULU- TUS LAJILIITOISSA

VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULU- TUS LAJILIITOISSA VALMENTAJA- JA OHJAAJAKOULU- TUS LAJILIITOISSA Tilannekuvaus, kevät 2012 Hämäläinen, Kirsi & Parviainen, Antti Osaamisohjelma, Olympiakomitea ja Huippu-urheilun muutosryhmä 1 1. TAUSTAA Valmentaja- ja

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Kokoukselle valitaan kolme (3) puheenjohtajaa, kolme (3) sihteeriä sekä kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa.

Kokoukselle valitaan kolme (3) puheenjohtajaa, kolme (3) sihteeriä sekä kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa. Kokouksen järjestyssääntö Edustajakokouksen esityslistan 4. kohdassa tehdyn päätöksen mukaisesti kokouksessa noudatetaan järjestäytymismuotojen ja menettelytapojen osalta seuraavaa järjestyssääntöä: 1

Lisätiedot

Urheilijan polun lapsuus- ja valintavaiheen asiantuntijatyöt

Urheilijan polun lapsuus- ja valintavaiheen asiantuntijatyöt Urheilijan polun lapsuus- ja valintavaiheen asiantuntijatyöt Miten olen jalkauttanut lapsuusvaiheen asiantuntijatyötä ja sen sisältöjä omaan toimintaani? Kirjaa toteutettuja / meneillään olevia asioita

Lisätiedot

St1 2015-2016. Juho Halonen Jussi Piirainen Vierumäki 28.5.2015

St1 2015-2016. Juho Halonen Jussi Piirainen Vierumäki 28.5.2015 St1 2015-2016 Juho Halonen Jussi Piirainen Vierumäki 28.5.2015 ST1 nuorten maajoukkue 2015-2016 Valmentajat: Jussi Piirainen ja Juho Halonen Urheilijat: Tytöt (6) Jasmi Joensuu (-96) Johanna Matintalo

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018

Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/9 ja 2015/9 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa -1000 0 1000 2000 3000 4000 5000 6000 7000 8000 6271 678 6949 3597 798 4395 2848

Lisätiedot

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain

Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Työttömät* työnhakijat ELY-keskuksittain Yleisimmät akavalaistutkinnot 2014/6 ja 2015/6 Ekonomisti Heikki Taulu Koko maa 6255 696 6951 3602 860 4462 3621 482 4103 2632 340 2972 2289 306 2595 2103 460 2563

Lisätiedot

saada tietoa seuratoimijoilta siitä, millaisiin asioihin seuratasolla kaivataan tukea, apua ja palveluita Osallistaa ja aktivoida seuratoimijoita

saada tietoa seuratoimijoilta siitä, millaisiin asioihin seuratasolla kaivataan tukea, apua ja palveluita Osallistaa ja aktivoida seuratoimijoita Kysely avoinna www.pesis.fi sivuilla 14.11.- 15.12.2012 Kyselyyn saatiin 93 vastausta Kysely oli osin yhtenevä SLU:n keväällä 2012 järjestämään kyselyyn (vertailukelpoisuus) Kyselyn tavoitteena oli: saada

Lisätiedot

SEURATUEN TOIMINNALLISTEN TUKIEN HANKKEET 2009 2010

SEURATUEN TOIMINNALLISTEN TUKIEN HANKKEET 2009 2010 SEURATUEN TOIMINNALLISTEN TUKIEN HANKKEET 2009 2010 Matti Hakamäki Anna Kankaanpää Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 242 Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES ISBN 978-951-790-292-2

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Seurakysely toimintavuodelta 2014

Seurakysely toimintavuodelta 2014 16.1.2015 9.18 Seurakysely toimintavuodelta 2014 Taustatiedot Seura Valitse vaihtoehto... Seuramme tiedot antoi Etunimi Sukunimi Sähköpostiosoite Matkapuhelin Vastaajan asema seurassa Puheenjohtaja Päätoiminen/osa-aikainen

Lisätiedot

OULUN LENTOPALLOEROTUOMARIKERHO R.Y.- NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT:

OULUN LENTOPALLOEROTUOMARIKERHO R.Y.- NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT: OULUN LENTOPALLOEROTUOMARIKERHO R.Y.- NIMISEN YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT: 1. Yhdistyksen nimenä on Oulun Lentopalloerotuomarikerho r.y., ja sen kotipaikka on Oulun kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on lentopalloerotuomareiden

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

Etelä-Karjalan Hiihto ry Etelä-Pohjanmaan Hiihto ry Hämeen Hiihto ry. Kainuun Hiihto ry. Keski-Pohjanmaan Hiihto ry Keski-Suomen Hiihto ry Lahden

Etelä-Karjalan Hiihto ry Etelä-Pohjanmaan Hiihto ry Hämeen Hiihto ry. Kainuun Hiihto ry. Keski-Pohjanmaan Hiihto ry Keski-Suomen Hiihto ry Lahden Etelä-Karjalan Hiihto ry Etelä-Pohjanmaan Hiihto ry Hämeen Hiihto ry. Kainuun Hiihto ry. Keski-Pohjanmaan Hiihto ry Keski-Suomen Hiihto ry Lahden piirin Hiihto ry Pohjois-Karjalan Hiihto ry Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.3.2012

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.3.2012 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2012 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.3.2012 Julkaisuvapaa tiistaina 24.4.2012 klo 9:00 Työnhakijat Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan Keski-Suomessa

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020

SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 SUOMEN KARATELIITTO Ry. Kilpaurheiluvaliokunnan strategia 2013 2020 VISIO Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020. Kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä MISSIO Suomen Karateliitto on

Lisätiedot

OSA - Oman Seuran Analyysi

OSA - Oman Seuran Analyysi 1. Vastaajien taustatiedot Vastaajien lukumäärä: Yhteensä Naisia Miehiä 18 11 7 Vastaajien ikäjakauma: Ikä Kpl Osuus(%) Alle 20 vuotta 1 5 21-30 vuotta 3 16 31-40 vuotta 2 11 41-50 vuotta 10 55 51-60 vuotta

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

TKL:n Organisaatiokaavio 2009

TKL:n Organisaatiokaavio 2009 TKL:N ORGANISAATIOKAAVIO 2009 LIITE 1/1(10) TKL:n Organisaatiokaavio 2009 Vuosikokous Hallitus Toiminnanjohtaja Työvaliokunta Muu henkilökunta Taloustoimikunta Kilpailutoimikunta Veteraanikeilaajat Jäsenseurat

Lisätiedot

VUOSIAVUSTUSHAKEMUS 2015 Palautus 31.3.2015. 1. Hakija Seura / Yhdistys: Rekist.vuosi Osoite: Internet kotisivut: Avustusta haetaan vuodelle 2015

VUOSIAVUSTUSHAKEMUS 2015 Palautus 31.3.2015. 1. Hakija Seura / Yhdistys: Rekist.vuosi Osoite: Internet kotisivut: Avustusta haetaan vuodelle 2015 VUOSIAVUSTUSHAKEMUS 2015 Palautus 31.3.2015 Kulttuuri- ja Vapaa-aikalautakunta klo15.00 mennessä. Avustusta haetaan (rasti): Liikuntaan Nuorisotyöhön 1. Hakija Seura / Yhdistys: Rekist.vuosi Osoite: Internet

Lisätiedot

JOKU PÄÄTTÄÄ AINA. Nyt

JOKU PÄÄTTÄÄ AINA. Nyt Kuinka voin vaikuttaa omiin asioihini? Onko arjen valinnoilla merkitystä? Hyödyttääkö osallistuminen? Kannattaako aktivismi? Millaisessa maailmassa haluaisin elää? Joku päättää aina. Vaikuta. Vaikuta.

Lisätiedot

16.02.2011. Jääskentie 6 B 02140 Espoo 16.02.2011

16.02.2011. Jääskentie 6 B 02140 Espoo 16.02.2011 Patentti ja rekisterihallitus JÄLJENNÖS 1 (5) Rekisterinumero: 205.034 YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Nimi: Kotipaikka: Osoite: Rekisterinumero: Merkitty rekisteriin: Jäljennös annettu: Tapiola Golf ry Espoo Jääskentie

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Isännöinnin laatu 2015

Isännöinnin laatu 2015 Isännöinnin laatu 2015 Keskeiset tulokset Tutkimuksen tavoite ja toteutus Kiinteistöliiton tavoitteena oli kartoittaa taloyhtiöiden tyytyväisyyttä isännöintiyritysten ja isännöitsijöiden toimintaan tyytyväisyyttä

Lisätiedot

Strategia 2014-2017 Versio 1.0

Strategia 2014-2017 Versio 1.0 Strategia 2014-2017 Versio 1.0 Urheiluakatemiaohjelma Olympiakomitean Huippu-urheilu yksikön johtama Urheiluakatemiaohjelma vastaa koko Urheilijan polun kattavasta akatemiaverkoston johtamisesta Visio

Lisätiedot

Suomen Urheiluliitto PÖYTÄKIRJA 4/2014 Kilpailu KILPAILUVALIOKUNTA 18.11.2014. Aika 18.11.2014, klo 15.00. Valo-talo, Sali I

Suomen Urheiluliitto PÖYTÄKIRJA 4/2014 Kilpailu KILPAILUVALIOKUNTA 18.11.2014. Aika 18.11.2014, klo 15.00. Valo-talo, Sali I Suomen Urheiluliitto PÖYTÄKIRJA 4/2014 Kilpailu 18.11.2014 KILPAILUVALIOKUNTA Aika 18.11.2014, klo 15.00 Paikka Valo-talo, Sali I Läsnä Pasi Oksanen puheenjohtaja Harri Aalto Anne Fröberg Harri Heikkilä

Lisätiedot

Nuorten ja naisten jääkiekon teknisten suoritusten ja. määrittäminen. Kilpa- ja huippu-urheilun. Jyväskylä. www.kihu.fi.

Nuorten ja naisten jääkiekon teknisten suoritusten ja. määrittäminen. Kilpa- ja huippu-urheilun. Jyväskylä. www.kihu.fi. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Nuorten ja naisten jääkiekon teknisten suoritusten ja kuormittavuuden määrittäminen pelianalyysien avulla Henri Lehto Projektiassistentti, KIHU Mika

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat ammattiopistoissa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa opiskelevat nuoret.

Lisätiedot

Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous 5.8.2016

Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous 5.8.2016 KOKOUSKUTSU Helsinki 19.5.2016 Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous 5.8.2016 Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous pidetään perjantaina 5.8.2016 klo 14.00 Kajaanissa. Kokouspaikka on Kaukametsän kongressi-

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2010

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2010 Lehtimäen Jyske Yleisurheilujaosto TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2010 Yleistä Lehtimäen Jyskeen yleisurheilu- ja hiihtojaostot toimivat yhdessä siten, että niillä on yhteiset jäsenet. Jaostoilla on kuitenkin

Lisätiedot

1 (6) liikuntatoiminta TOIMINTASELVITYS VUODELTA. Viranomaisen merkintä. Seura täyttää 1. JÄSENMÄÄRÄ KERTOMUSVUODEN LOPUSSA á yht.pist.

1 (6) liikuntatoiminta TOIMINTASELVITYS VUODELTA. Viranomaisen merkintä. Seura täyttää 1. JÄSENMÄÄRÄ KERTOMUSVUODEN LOPUSSA á yht.pist. (6) TOIMINTASELVITYS VUODELTA. JÄSENMÄÄRÄ KERTOMUSVUODEN LOPUSSA á yht.pist. - tytöt alle v - pojat alle v. - naiset - miehet 2. KILPAILUTOIMINNAN LAATU a) Seuraluokitus -valio, SM-sarha joukkuetta tai

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2007

TOIMINTASUUNNITELMA 2007 TOIMINTASUUNNITELMA 2007 Oulunsalo Pesäpallojaosto 28.11.2006 TOIMINTASUUNNITELMA 2007 Yleistä Pesäpallojaoston yleisenä tavoitteena on lisätä pesäpalloilun harrastuneisuutta Oulunsalossa ja tarjota melenkiintoista

Lisätiedot

Seurojen rekrytointi- ja kannustejärjestelmä -pilotti 2014-2015 Pohjois-Karjalan Liikunta ry, Pohjois-Savon Liikunta ry, lajiliitot ja TUL

Seurojen rekrytointi- ja kannustejärjestelmä -pilotti 2014-2015 Pohjois-Karjalan Liikunta ry, Pohjois-Savon Liikunta ry, lajiliitot ja TUL Seurojen rekrytointi- ja kannustejärjestelmä -pilotti 2014-2015 Pohjois-Karjalan Liikunta ry, Pohjois-Savon Liikunta ry, lajiliitot ja TUL Seurakehittämisprosessin sisältö Seuratyöpajojen teemat Seuratyöpaja

Lisätiedot

SUOMEN MELONTA- JA SOUTULIITTO RY STRATEGIA 2012 1.1.2022

SUOMEN MELONTA- JA SOUTULIITTO RY STRATEGIA 2012 1.1.2022 SUOMEN MELONTA- JA SOUTULIITTO RY STRATEGIA 2012 1.1.2022 Esitys ylimääräiselle kokoukselle 18.3.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1 Toimintaympäristö ja sen muutokset... 3 2. Visio 1.1.2022...

Lisätiedot

Suomen Valmentajat ry. Kotka 1.12.2014

Suomen Valmentajat ry. Kotka 1.12.2014 Suomen Valmentajat ry Kotka 1.12.2014 Suomen Valmentajat ry Valmentajien asialla vuodesta 1975 Aatteellinen yhdistys n. 4500 jäsentä 26 jäsenyhdistystä: suunnistus, hiihto, koripallo, taitoluistelu, golf,

Lisätiedot

RAKENTAJA-RASTIT RY TOIMINTASÄÄNNÖT

RAKENTAJA-RASTIT RY TOIMINTASÄÄNNÖT 1 RAKENTAJA-RASTIT RY TOIMINTASÄÄNNÖT I. Nimi, kotipaikka, perustamisaika, toiminta-alue ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Rakentaja-Rastit ry, josta voidaan käyttää epävirallista lyhennettä RakRas. Yhdistyksen

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa. Eduskuntavaaliehdokastutkimus Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Eduskuntavaaliehdokastutkimus Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen eduskuntavaaliehdokkaiden parissa koskien terveyspalvelualan tulevaisuutta

Lisätiedot