Hankkija palvelee meitä kaikkia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hankkija palvelee meitä kaikkia"

Transkriptio

1

2 Hankkija palvelee meitä kaikkia Suomen Valtakunnan Urheiluliiton VUOSIKIRJA ja SVUL:n VUOSIKERTOMUS Hankkijan palvelukset uiottuvat laajalle meidän jokapäiväiseen elämäämme. Tämän päivän Hankkija palvelee sekä tuotantoa että yksityisen ihmisen kotia ja vapaa-ajan tarpeita. Hankkija auttaa oman kodin rakentamisessa varustamalla sen vesijohdolla, keittiöllä ja sähköllä sekä ko din koneilla. Hankkijasta saa välineet myös vapaa-ajan viettoon : television, radion, nauhurin, p.erämoottorin, lumikelkan tai vaikkapa lentokoneen. Han kkijan toim inta hyödyttää meitä kaikkia. "'HANKKIJA

3 3

4 Urheilumme johtajat kseli Kaskela SVUL:n puheenjohtaja Sosiaalinellvos Akseli Kaskela täytti 70 vl/olta maaliskl/lln 26 päivänä, siis samana VI/Olma kuin bänen jobtamansa S VUL täytti myös 70 vi/olla. T ällöill bän tl/li olleeksi mukana SVUL:n toimi/illassa 48 vl/otta, josta ajasta viimeiset 10 vtlotta keskl/sliito/l pl/heenjohtaja/la. Näihi/l vi/osiin sisältyvät mo/let tärkeät tehtävät ja IlIottamllstoimet, kuten toiminta SlIomen Hiibtoliito/l pllbeejljobtqjana, SlIomen Ofympiakomitean ptlbeenjohtajana jm. j ne. 4 Yhteiskunta tarvitsee johtajia. Mitään alaa ei voida kehittää järkiperäisesti ilman päteviä johtajavoimia ja uskollisia työntekijöitä. äin on asianlaita myös vapaassa kansalaistoiminnassa, josta urheilu muodostaa huomattavan osan. 70-vuotias Suomen Valtakunnan Urheiluliitto syntyi aikanaan voimakastahtoisten ja urheiluaatteen läpitunkemien johtajien ansiosta. Vieraan sortovallan alla he kokosivat hajallaan olleet urheilumme rivit ja taistelivat järjestöllemme olemassaolon ja julkisen toimintaoikeuden. Tämän teon motiivina oli aatteellinen näkemys urheilun ja voimistelun jalostavasta vaikutuksesta nuorisoon. Samalla se kuitenkin liittyi kansamme kaipaamaa vapautta ja itsemääräämisoikeutta tähtääviin pyrkimyksiin. Samat nuorisomme parasta ja kansallishengen vaalimista tarkoittavat vaikuttimet ovat olleet myös niillä tuhansilla SV L:n eri tehtävissä toimineilla johtohenkilöille, jotka alkuaikojen jälkeen ovat ohjanneet järjestömme toimintaa ja antaneet sille henkisen voimansa. Jokainen on oman luonteensa ja kykyjensä mukaisesti kantanut kortensa yhteiseen kekoon, joka on vähitellen kasvanut valtavaksi järjestövuoreksi. en huippu on niin korkealla, että se näkyy kaikkialle kansamme keskuuteen, ollen loiston tavoin osoittamassa suuntaa myös nykypolven ahertajille. Järjestömme kasvu ja menestys ei ole kuitenkaan ollut vain sen korkeimman johdon ansiota, vaan ennenkaikkea niiden tuhansien eri hallinto- ja toimintaportaissa vapaaehtoisesti työskennelleiden miesten ja naisten aikaansaannosta, joille halu kotiseudun ja oman maakuntansa urheilulliseen kehittämiseen on ollut sydämen asia. Tehokkaan osuutensa urheilijoiden kasvattamiseen ovat antaneet erikoisliittojen työsaroilla toimineet johtajat, valmentajat, kouluttajat ja toimitsijat. Tämä työ on ollut ulospäin näkyvintä ja sen tulosten perusteella on kansamme arvioinut järjestömme ja koko urheilumme voimaa ja kulloinkin vallitsevaa tilannetta. Erityisesti eräät urheilumuodot ovat olleet kansamme perinteellisessä suosiossa ja niiden johtajat ja urheilijat mielipideilmaisujen kohteena. Meidän järjestötoiminnassamme on korkein henkilökohtainen asema ja vastuu annettu eri hallintoelinten puheenjohtajille, vaikka 5

5 sihteereillä ~n.saattan~tkin joskus olla enemmän pätevyyttä ja vaikutusvaltaa asioiden h~ldossa. Molem~at heidät on katsottu johtoport~ase~n kuuluvlksl, samaten kuin Johtokuntien, jaostojen ja valiok~nt1.en. Jäsenet se~ä. valmentajat, kouluttajat, ohjaajat, kasvattajat, kilp~llujen tuo~ant Ja tärkeimmät toimitsijat. Johtajakäsite vapaaehtolsessa urhelluelämässä on huomattavasti väljempi kuin monella muulla alalla. Yleensä on käsitetty, että henkilö, joka on teoillaan vaikuttamassa joukkojen toimintaan, katsotaan urheilujohtajaksi..tarkast~lless~.mme urheilun järjestötoiminnan alalla toimineita ja tolmlvla JohtaJla saamansa koulutuspohjan ja yhteiskunnallisen aseman.~a perusteella voimme todeta, että heitä on kaikista yhteisku.ntapmelstä sekä henkisen että ruumiillisen työn tekijöitä. Yhteistä kaikille on nuoruusajan aktiivinen urheilun harrastaminen sekä mielenkiinto yhdistys- ja järjestötoimintaan. He eivät ole aineellisen e?~n tavoittelijoita, koska työ on nimenomaan vapaaehtoista, eikä sllta makseta palkkaa. He haluavat olla mukana juuri sellaisessa harra~tuksessa, joka on heille läheinen. Urheilu ja sen edistäminen on he.ldän kärpäsensä. Ei voida myöskään kieltää, etteikö ihmisen pätemlsen tarve vedä heitä niinkuin aktiiviurheilijoitakin mukaan urheiluun, sillä onhan se suuressa määrin näkyvää toimintaa. Urheilusta puhu.taan ja kirj.oitetaan ja se on kansamme lempilapsi. Siinä mukana olemmen merkitsee esilläolemista ja vallan käyttöä. Tämä on luonnollista ja erityisesti aktiivisille luomeille ominaista. Urheil.~johtaja~ tehtävä ei ole kuitenkaan vain päivän paistatta ~Ista. Sl1hen vahttu antautuu moneen rasitukseen ja huoleen. Hän JOu.tuu omalta osaltaan vastaamaan urheilun menestyksestä, aatteen leviämisestä ja voittojen saavuttamisesta. Epäonnistumisen kohdatessa hänen on kestettävä julkista arvostelua. Hänen on lisättävä asiantuntemustaan ja aherrettava päivästä toiseen säilyttääkseen asemansa johon on muitakin pyrkijöitä. Hänen on osattava oikein suhtautu~ ~a.nssaihm.isi~n ja. kyettä.v~ taidolla käsittelemään aktiiviurheilijoita, JOlden.. voltolsta Ja tappioista hänenkin arvonantonsa riippuu. Hän on myos omalta osaltaan vastuussa seuransa tai sektorinsa taloudesta. Monesta muusta asiasta häntä vaaditaan tilille. ~ärj~stöt~~minnan urheilujohtajat ovat joko yleisjohtajia tai erikoisalojen JohtaJla. Kyvykäs henkilö voi toimia myös molemmissa. Yleisseurat, jotka ovat järjestömme enemmistönä, edellyttävät monipuolisia taitoja ja tietoja johtajistoltaan. Järjestössämme on vuosien ai~~na ollut paljon korkean tason johtajia. Heissä on ollut kaukokatseis~a suu:man näyttäjiä ja kokoavia, arvovaltaa nauttivia persoonalhsuuksla. Useat heistä ovat johtamistaitonsa tai asiantuntemuksensa ansiosta nousseet muita ylemmäksi. Toiset taas ovat ahkeruutensa. ja sitkeyt~nsä vuoksi saaneet suuria aikaan. On niitäkin, jotka vallolttavan esitys kykynsä ansiosta ovat vaikuttaneet profeettoina 6 kansamme keskuudessa. On talousmiehiä, joiden palvelukset urheilullemme ovat olleet korvaamattomia. On ollut organisaattoreita, jotka selkeänäköisyydellään ovat pystyneet toteuttamaan uudistuksia järjestörakenteessamme. Moni urheilumies ja -nainen muistelee nuoruusaikansa kasvattajia, joiden puhaltamasta kipinästä urheilun valo on lähtemättömästi jäänyt loistamaan hänen sielunsa sisimpään. Eri asemissa toimivien urheilujohtajien merkitystä on vaikeata verrata toisiinsa. Joskus pienenkin seuran palavahenkisen puheenjohtajan työ paikallisissa oloissa saattaa olla arvokkaampaa kokonaisuudelle kuin suppea-alaisen erikoisliiton puheenjohtajan toiminta. Kaikki eivät kuitenkaan voi olla johtajia, eikä kaikista voi tullakaan johtajia. Suurin osa järjestömme vapaaehtoisesta työvoimasta on urheilumme hiljaisia uurastajia, jotka kukin omalla vaatimattomalla tavallaan suorittavat heille uskottua työtään yhteiseksi hyväksi. Heitä on järjestörakenteemme kaikissa portaissa ja niiden ulkopuolella. He ovat lähinnä seurojemme tavallisia jäseniä tai tukijoita, jotka eivät tavottelekaan vaativille paikoille, vaan ovat tyytyväisiä siihen, että voivat olla mukana urheilumme suurta asiaa ajamassa. Tämä kymmeniin tuhansiin nouseva työntekijäin joukko on järjestömme suola. Seitsemän vuosikymmenen aikana on Suomen Valtakunnan Urheiluliitolla ollut runsaasti eri asteisia johtajia, jotka ovat menestyksellisesti ohjanneet valtavaa urheilupurttamme ajan aallokoissa. Sadattuhannet työntekijät ovat vaihtuneet purjeitten reivaajina ja airojen käyttäjinä. Purtemme on monasti palannut sinivalkean lipun hulmutessa voittajana kamppailujen kentiltä. Se on ollut suurin palkinto myös urheilu johtajille. Riittäköön järjestössämme myös vastaisuudessa johtajavoimia ja työntekijöitä kansamme kunnon ja kunnian vaalimiseen. 7

6 SVUL:n kehitys Suomen suurimmaksi v UOSl. I ErikOiS-/ liittoja euroja *)/ Jäseniä I Jäsenliitot Liittyneet: Kansalaisj ärj estöksi : Urheilu-, Voimistelu-, Hiihto-, Pesäpallo-, Paini-, Pyöräily-, Poikaurheiluliitto. 1935: Painonnosto-, N yrkkeilyliitto. 1937: Jääkiekkoliitto. 1938: Uimaliitto. 38 Jäsenliittojen määrän kasvu : Suunnistusliitto. 1947: Koripallo-, Luistelu-, Miekkailuliitto. 1948: Naisten Liikuntakasvatusliitto. 1957: Käsipalloliitto. 1961: Taitoluistelu-, Kuntourheilu-, Lentopalloliitto. 1962: Ratsastajain-, Soutu-, Tennis-, Ampujain-, Golf-, Kanootti-, 5-ottelul1 Liitto. 1963: Pöytätennis-, Judo-, Sulkapallo-, Moottoriliitto : Purjehtija liitto : Moottorivene-, Vesihiihtoliitto. 1966: Salamapallo-, Ampumahiihtoliitto. 1967: Kä velyurheiluliitto. : Suomen Maahockeyliitto. Henkilöjäsenten määrä on kasvanut vv kertaiseksi *) Seuralukuihin eivät sisälly pääseuroien jäsenseurat eivätkä kyläosastot, joita v. oli yhteensä 1.204,

7 Liik.tiet.kand. Reijo Lehkotlet1 SVUL:n seurojen perustutkimuksesta Tutkimuksen tausta Vuonna toteutettiin maassamme kampanja, jota kutsuttiin nimellä Liikunta-70. Käytännön toimenpiteistä Suomen Valtakunnan rheiluliiton osalta vastasi SVUL-70 toimikunta. Se mainitsee toimintasuunnitelmassaan tavoitteesta seuraavaa:»svul-70 on seuratoiminnan tehostamiskampanja, joka liittyy valtakunnalliseen Liikunta-70 ohjelmaan». Tavoitteeseen pyrkiessään SVUL-70 mm.»tutkii tieteellisin keinoin urheilun seuratoimintaa ja sen ongelmia ja pyrkii löytämään ratkaisuja keskitettyjen ja paikallisten toiminnan tehostamismuotojen kehittämiseksi». Tältä pohjalta sai alkunsa muun muassa SVUL:n seurojen perustutkimus. Se tehtiin yhteistyössä SVUL-70 toimikunnan tutkimusjaoston kanssa. Jaoston jäsenet antoivat arvokkaan panoksensa tutkimuksen suunnittelussa. Toimihenkilöt, erityisesti piiritoiminnanjohtajat, auttoivat ratkaisevasti käytännön toimenpiteiden läpiviemisessä. Tutkimuksen pääasiallisena tarkoituksena oli seuroja koskevien perustietojen kerääminen, joilla olisi käyttöä lähiajan toimintaa suunniteltaessa ja mahdollisesti uusien tutkimusten viiteaineistona. Tiedot kerättiin kyselylomakkeella. Tässä kirjoituksessa on tarkoitus antaa lyhyt kuvaus tutkimusmenetelmästä sekä tärkeimmistä tuloksista. Tarkempia tietoja on saatavissa tutkimuksesta julkaistussa väliraportissa ja varsinaisessa tutkimusselosteessa. A. Tutkimusmenetelmä 1. Seurojen luokittaminet1 Tutkimuksen perusjoukon muodostivat kaikki SVUL:n piireihin vuonna 1968 ilmoittautuneet seurat lukuunottamatta kyläseuroiksi nimettyjä. Ensimmäinen vaihe tutkimuksessa oli näiden seurojen luokittaminen.'luokitus tapahtui arviomiesmenetelmällä, jossa arviomiehinä olivat SVUL:n piiri toiminnanjohtajat. He suorittivat piirinsä seurojen luokittamisen heille lähetettyjen ohjeiden mukaan. 10 Nesselwangissa Länsi-Saksassa pidettiin hiihdon nuorten EM-kilpailllt. Kilvassa hyvin menestynyt tyttöjollkkueemme: edessä Hilkka Kuntola, joka voitti 5 km:n hiihdon j a oli ankkllrina kultamitalin voitjaneessa viestijollkkucessamme. Hänen takanaan viestijollkklleessa hiihtöneet Elli Teurajärvi ja Marja-Liisa Hämäläinen sekä taaimmaisello henkilökohtaiseen kilpailuun osallistul/ut Sirpa Myllys. Seurat jaettiin ensiksi erikoisseuroihin ja yleisseuroihin. Erikoisseuralla tarkoitettiin sellaista seuraa, jonka ohjelmassa on yhden päälajin lisäksi korkeintaan yksi tai kaksi muuta lajia (sivulajia). Muut seurat nimettiin yleisseuroiksi. Sen jälkeen kaikki seurat asetettiin vielä aktiivisuus- pasiivisuus- järjestykseen. Tässä arvioinnissa annettiin kullekin seuralle pisteitä nollasta kymmeneen (0-10) kokonaisvaikutelman perusteella seuraavien neljän toimintamuodon osalta: 11

8 kilpailutoiminta, koulutus- ja valmennustoiminta, nuorisotolmmta sekä järjestötoiminta. Yhteenlasketut pisteet määräsivät seuran sijoituksen aktiivisuus-dimensiolla. Jatkotoimenpiteitä varten piirit lähettivät luettelon, joka sisälsi kymmenen prosenttia sekä aktiivisimmista että passiivisimmista erikois- ja yleis seuroista paremmuusjärjestyksessä. äin muodostui neljä seuratyyppiä, jotka nimettiin seuraavasti: Aktiiviset erikoisseurat (AE) Passiiviset erikoisseurat (PE) Aktiiviset yleisseurat (A Y) Passiiviset yleisseurat (PY). 2. Otos ja nä)'te Esikoe antoi viitteitä otantamenettelystä. Siinä vastausprosentiksi tuli 66. Aktiivisilla se oli 81 ja passiivisilla 50. Otannassa seurat arvottiin kaikista piireistä suhteessa niiden osuuteen koko SVUL:n seuroista. E ri seuratyyppien osuus painotettiin esikokeessa saatujen vastausprosenttien mukaan. Seuraavasta ilmenee otokseen joutuneiden ja näytteeseen tulleiden seurojen lukumäärä sekä vastausprosentti piireittäin: Piiri Set/roja Otos Nqyte E + Y Yht. E + Y Yht. E + Y Yht. % Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Helsinki Häme Kainuu Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lahti Lappi Länsi-Pohja Pohjois-Karjala Pohj ois-pohjanmaa Pohjois-Savo Satakunta Suur-Savo Uusimaa Varsinais-Suomi usimaa ja Varsinais-Suomi saivat muutaman seuran yliedustuksen. Se johtui siitä, että niiden luokittelu luetteloissa oli useimmin tarkka osoite henkilöstä, jolle kyselylomake lähetettiin. äytteen 247 seurasta jouduttiin ennen lopullista analyysiä vielä poistamaan 8 seuraa, jotka joko ilmoittivat toimintansa loppuneen tai vastasivat ainoastaan muutamaan kysymykseen. Seuraava luettelo osoittaa otoksen, vastanneiden lukumäärän, näytteen ja vastausprosentin seuratyypeittäin: Seuratyyppi Otos Vastanneet äyte Vast. % aktiiviset erikoisseurat (AE) passiiviset erikoisseurat (PE) aktiiviset yleis seurat (A Y) passiiviset yleisseurat (PY) Yht Anaty)'sitJIClletelmät Päämenetelmänä käytettiin tutkimuksen luonteeseen hyvin soveltuvaa ristiin taulukointia. Muuttujia ristiin taulukoitaessa esitetään tosiasiat numerollisesti joko frekvensseinä taikka prosenttilukuina. Taulukoinnin tarkoitus on tutkia muuttujien välisiä suhteita. Kaksisuuntaisella varianssianalyysillä pyrittiin selvittämään, missä määrin eri seuratyypit kokonaisuutena erosivat toisistaan. Vastausprofiilit havainnollistivat erot toisaalta aktiivisten ja passiivisten sekä toisaalta erikois- ja yleisseurojen välillä. Pekka Eräjää 011 ratapyöräi(ymme nuori II/pal/s. Eräajoll /ll/orlen vakul/ttava meslarul/s ja uusi nuorten elll1ätys 1 km:1i ajossa 1.12,2 oikelltlaval odol/amaa/l

9 B. Tärkeimpiä tuloksia Aktiivisuus - passiivisuus ktiiviset seurat osoittautuivat selvästi passiivisia vanhemmiksi. amoin yleisseurat olivat erikoisseuroja iäkkäämpiä. iiden kotipaikkana oli useimmiten maaseutu, kun taas erikoisseurat keskittyivät hyvin voimakkaasti kaupunkeihin. Ero oli suurimmillaan Helsingin piirissä, jossa vain 10 % seuwista oli yleisseuroja. Aktiivisissa ja yleisseuroissa oli tilastollisesti erittäin merkitsevästi enemmän jäseniä kuin passiivisissa ja erikoisseuroissa. Suurimpia olivat aktiiviset yleissemat, joissa oli keskimäärin 1052 jäsentä. Muiden seuratyyppien kohdalta vastaava luku oli: AE 577 jäsentä, PY 208 jäsentä ja PE 58 jäsentä. Seuran tavoitteet Tärkeimmäksi tavoitteekseen seurat valitsivat (luvut prosentteja): Tavoite AE PE AY PY K % % % % % jäsenten liikunnan tarpeen tyydyttäminen menestyvien urheilijoiden kasvattaminen nuorisokasvatus mheilun aatteiden levittäminen Aktiiviset semat panevat eniten painoa menestyvien mheilijoiden kasvattamiseen, kun passiivisista suurin osa pitää tärkeimpänä tavoitteenaan jäsenten liikunnan tarpeen tyydyttämisen. Erikoisseurat keskittyvät siihen myös enemmän yleisseuwjen kiinnittäessä eniten huomiota nuorisokasvatukseen. Aktiiviset semat hyljeksivät selvästi enemmän urheilun aatteiden levittämistä tärkeänä tehtävänä. Kuntourheilumahdollisuuksien paiantaminen huoletti useimmiten passiivisia seuroja, kilpailupaikkojen lisääminen aktiivisia. Pitkän tähtäimen suunnitelmia oli huomattavassa määrin vain aktiivisilla erikoisseuroilla (32 %).»Aivoriihi»-tyyppinen toiminta uusien virikkeiden löytämiseksi on hieman tavallisempaa, kolmannes seuroista harrastaa sellaista. Seuran johtaminen Seuran toiminnan johtamisessa oli huomattavia eroja seuratyyppien välillä. Aktiivisissa seuroissa on työnjako varsin pitkälle toteutettu ainakin, jos sitä tarkastellaan jaostojen, toimikuntien ja valiokuntien määrän avulla. iitä on yhteensä vähintään viisi noin 80 %:lla 14 aktiivisista ja vain 30 % :lla passllvl5lsta. Lähes samoin lukemin johtavat yleisseurat erikoisseuroihin verrattuna. Yksityisten jaostojenftoiinikuntienfvaliokuntien esiintymisessä muodostui sumin ero aktiivisten ja passiivisten välille koulutus- ja valmennus-, nais- ja nuorisovaliokuntien kohdalla. Palkattuja toimihenkilöitä on seuroilla hyvin haivoin, passiivisilla tuskin ollenkaan. äin ollen toiminta perustuu lähinnä vapaaehtoiseen osallistumiseen. Mitä tulee toimihenkilöiden liikunta- ja urheilualan ammattikoulutukseen, niin sitä saaneita toimii aktiivisissa seuroissa erittäin merkitsevästi useammin kuin passiivisissa. Johtokunnan jäsenten keski-ikä on aktiivisilla seuwilla 39 vuotta ja passiivisilla runsaat 33 vuotta. Erikois- ja yleissemojen välillä ei ole eroa, molemmissa se on noin 36 vuotta.»merkityshenkilö» Seuran johto on eniten keskittynyt passllvlslssa seuroissa, JOlsta valtaosassa toiminta on pääasiassa korkeintaan kolmen henkilön VaIassa. Tässä yhteydessä on kuitenkin muistettava niiden pienempi jäsenmäärä. Aktiivisilla seuroilla on 1960-luvun aikana merkittävästi useammin ollut henkilö, joka selvästi tavanomaista enemmän on vaikuttanut tehtyihin ratkaisuihin ja seuran kehitykseen. Lukemat eri sematyyppien kohdalta olivat: - aktiiviset erikoisseurat 68 % - passiiviset erikoisseurat 19 % - aktiiviset yleis seurat 56 % - passiiviset yleisseurat 42 %. Tällainen»merkityshenkilö» on yleensä toiminut seurassa puheenjohtajana ja joissakin tapauksissa myös sihteerinä ja valmentajana. Aktiivisissa seuroissa asema on useinuniten perustunut joko urheiluasiantuntemukseen tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Passiivisissa semoissa jakauma eri vaihtoehtojen välillä on huomattavan tasainen: ensimmäisellä sijalla on urheilumenestys ja sitä seuraavat yllä mainittujen kanssa tasaveroisina muu toiminta paikkakunnalla ja taloudellinen asiantuntemus. Erikoissemoissa asema perustui yleisseuroja selvästi useammin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Passiiviset jäsenet Täysin passiivisten jäsenten osuus oli tutkimuksen mukaan aktiivisissa seuroissa hieman pienempi, vaikka niiden jäsenmäärä oli huomattavasti suurempi. Myös yleisseurat arvioivat omaavansa erikoisseuwja selvästi enemmän täysin passiivisia jäseniä. Muistettakoon tässä yhteydessä, että yleisseuwjen jäsenmäärä oli paljon suurempi. Lähes 40 % kaikista seuwista arvioi täysin passiivisia jäseniä olevan vähintään 40 % koko jäsenistöstä. 15

10 ] äsetl!jjalesll Jäsenten sitoutumista seuraansa voidaan tarkastella vielä esim. jäsenmaksun avulla. Seuraavasta ilmenee jäsenmaksun~su uruus sekä maksaneiden osuus keskiarvoina seuratyypeittäin ja erikois/yleisseurojen osalta: jäsenmaksu (mk) erikois/yleisseura maksaneet (%-määrä) erikois /y leisseura AE PE 7,15 5,06 6, AY PY K 3,20 1,97 4,34 2, Yllä olevasta voidaan havaita, että sekä jäsenmaksu että sen maksaneiden osuus on erikoisseuroissa huomattavasti suurempi. Yleisseuroilla oli jäsenmaksu korkeintaan viisi markkaa. oin neljäsosassa seuroja oli jäsenmaksun maksanut alle puolet jäsenistä, ja yhtä suuressa määrässä seuroja olivat kaikki jäsenet suorittaneet.osuutensa. seurat suhtautuivat optimistisesti tulevaisuuteen, sillä vain muutama passiivinen seura odotti toimintansa heikkenevän lähitulevaisuudessa. Yieistoteamus Jos tarkastellaan sitä tutkimuksen tarkoituksen kannalta tärkeää seikkaa, missä suhteissa aktiiviset seurat selvimmin erottuvat passiivisista, voidaan havaita seuraavaa: aktiiviset seurat ovat vanhempia ja niiden kotipaikka on useammin kaupunki, ne tähtäävät enemmän menestyvien urheilijoiden kasvattamiseen, työnjako on toteutettu pitemmälle, toimihenkilöillä on enemmän alan ammattikoulutusta, seuran toiminnan johtaminen on useamman henkilön varassa, tavallista voimakkaampia persoonia on ollut useammin, samoin kilpailua kannatuksesta, ja yhteistyötä seuran ulkopuolelle on enemmän. Näiden yleisempien suuntaviivojen lisäksi tutkimus antoi tietoa monista yksityiskohdista SVUL:n seuran toiminnassa. Lopuksi mainittakoon se ainakin tutkimuksen suorittajan kannalta lohdullinen seikka, että yli 70 % seuroista oli sitä mieltä, että tällaisia tutkimuksia kannattaa jatkaa tulevaisuudessa. Seuran ~nnatlls Lähes puolet aktiivisista seuroista joutuu kilpailemaan kannatuksesta jonkin muun seuran kanssa, passiivisista kolmasosa. Kilpailu näyttää siis useammin olevan yhteydessä seuran aktiivisuuden kuin passiivisuuden kanssa. 64 % seuroista katsoi, ettei poliittisella asennoitumisella ole merkitystä seuran valinnassa. Loput SVUL:n seurat arvioivat saavansa enemmistön oikeistolaisesti asennoituvia jäseniä valintatilanteessa samat mahdollisuudet tarjoavan TUL:n seuran välillä. Selvä oikeistoenemmistö oli hiukan yli puolessa vastanneiden seurojen kotipaikan kunnan/kaupunginvaltuustoista. Yhteistyö!JJuiden yhteisöjen ~l1ssa Aktiivisilla seuroilla on selvästi enemmän yhteistyötä ulkopuolisten järjestöjen ja yhteisöjen kanssa. Useimmin suhteita oli kuntaan, kouluihin ja muihin urheiluseuroihin, aktiivisilla usein myös reserviläisja työpaikkajärjestöihin. Yleisseurat poikkesivat erikoisseuroista lähinnä runsaampien suhteidensa ansiosta kuntiin, kouluihin sekä nuoriso seuroihin. Viimeksi mainittujen kohdalla asia on helposti selitettävissä, toimivathan molemmat valtaosaltaan maaseudulla. T aioudel/isen tiian vaikutus Huono taloudellinen tila ja toimitilojen puute olivat kaksi tärkeintä toiminnan tehostamista estävää tekijää. Useimmiten odotettiin SVUL:n taholta taloudellista tukea. Harjoitus- ja valmennus toiminta nähtiin yleisesti kiireisintä apua vaativana toiminta-alueena. Yleensä 16 Neste luo lämpöä NESTE OY suomalainen öljynjalostaja 2 SVUL Tuotantoelämän monipuolisuus on parhaana takeena siitä, että elintason jatkuva nousu voidaan turvata ja että hyvinvointi tulee koko kansan parhaaksi. Typpi Oy on voimakkaasti mukana luomassa suomalaista kemian suurteollisuutta koko maan ja kai kkien kansalaisten parhaaksi. TYPPI TURVAA TÄTÄ PÄIVÄÄ JA TULEVAISUUTTA TYPPI OY 17

11 Stlomenyleisurbeill/ osoilli v. I/uden nousll//merkkejä. Sitä enteilivät myös beilläjiemme byvät tl/lokset. Kiekonbeillotasolllllle oli niili byvä, että 10 parbaan maailmalltilastossa Suomi sijoittl/i kolmalllleksi USA:II ja Unkarill jälkeen. Kuvassa paras kiekkomiebemme PBIIlti Kabma, joka kaksi kertaa paransi Suomen Bllllätystä viime vl/onna. Ellllätys 011 nyt 62,28 tii. Jatkoa seurannee tällä VUOllna. Kalevi Lahdenranta (kuva viereisellä sivulla) pääsi»500 kerhon» jäsblleksi v Siitä lähtien on kehitys vie,!)'t kobti maailman buippua. V. tämä 140-kiloillell poliisi saavutti soljassa 110 kg sel/raavat tulokset : tempauksen maailmanenllätys 176,5 kg, tempauksen maailmollmestarul/s 172,5 kg, yhteistlllokscii prollssimitali MM-kilpailuisJa 577,5 kg, työllnöli prollssimitali MM-kilpailuissa 210,0 kg, tempauksell Euroopan mestarl/us 172,5 kg, yhteistuloksbii hopeamitali EM-kilpailuissa 577,5 kg, työllllön hopeamitali EM-kilpaill/issa 212,5 kg ja pul1llermksen prollssilllitali EM-kilpaill/issa 192,5 kg. Vllodm aikana bäll liosti 23 Stl01l1B11 ennätystä. 18

12 Suomen Naisten Liikuntakasvatusliitto 75-vuotias SlIomell Nais/en Liikllll/akasva/tts/jil/o (SNLL) perus/ettiill v ja St 011 vallbill S VUL:II erikoislii/ois/a sekä samalla maamme vallbin liiklln/akasvatllsjärjestö. Liil/oon kullllli aluksi vain mllutama seura, mlltta nyt, 75 vl/olta myöbemmin sen jäsellinä naisvoimistelusellraa, joissa on ybteensä yli jäsc1l/ä. 5 LL:II työ on pobjautullu/ pääosaltaan palkattomien jobtajietl ja objaajien intomie/isec1l toimintaan. Liitto on kebiltäl!}t objelman, jollka puitteissa sellrat tarjoavat toimintaa naisille koko beidän iäkseen. Pikklltyttöjen satllvoimis/e/urybmistä siirrytään tytlöosastoibin ja niistä edelleen nlloriso-osas/oibin. Aikuisina on tarjolla kuntorybmät ja, jos intoa ja taitoa riittää, valiovoilllistelijain rybmät sekä ikääntynec1lä ikänaistc1l rybmät aina vallhuuteell asti. SNLL:n päätoimillta-alan, voimistelun lisäksi on olijellllqssa ka/jsantanbllja, pallopelejä sekä eräitä muitakin urheilullluotoja. Myös retkeily - sekä jalan, että suksilla - on suosittuna barrastuslllll%na ja esi",. Lapin tlln/uri/»iöydel/iill» ensiksi SNLL :n piirissä. Kuvassa viereisellä sivulla nähdääll loistava lijippy valiovoimistelijall taidolmäyttec1lä. Tämä kuva 011 otettll Kairossa suomalaisen valiorybmän esiintymismatkall aikana. SlIomalaillen liaisvoimistelu 011 aina kullnialla edustanut Suomen liiklllltakasva/llsta IIlkomaisilla voimis /elujumilla ja saallut )'Iistäviä arvosteluja esityksistääii. Kilvassa alla on lii/oll I!}kyillen pttbeenjobtaja Liisa Orko voimistelijatytlöjensä keskellä. Liisa Orko on tebl!}/ pitkäll ja allsiokkaall päivätyön Suomen naisvoimiste/lllj ja erikoisesti SNLL:n byväksi. Hän 011 kuull/llut /iitoll ballitl/kseen vuodesta 1934 ja ol/u/ sell puheet/ job/ajana vl/odesta SNLL:njublavuolllla tasavallan presidelltli nimitti Liisa Orkoll professoriksi hället/ alisioistaali liikuniakasvatustyössä.

13 Liik.kasv.kand. Martti Kitunen Tuloksia SVUL:n valmentajatutkimuksesta 1. Tutkimuksen tarkoitus SVUL:n koulutusosaston toimeksiannosta käynnistettiin helmikuussa tutkimus uudella ABC-järjestelmällä koulutettujen valmentajien aktiivisuuteen, toiminnan laadun ja työskentelyolosuhteiden kartoittamiseksi. Tutkimuksen päätavoitteiksi asetettiin: - yleiskuvan luominen SVUL:n valmentajien toiminnasta ja ongelmista»kenttätyössä» - saatujen tulosten hyväksikäyttö SVUL:n valmentajakoulutusta kehitettäessä - valmentajien toiminnan motivointi antamalla uusia virikkeitä ja ohjaamalla valmentajat oman toiminnan arviointiin Uu den valmenta j akoul utus j ärj es telmänhyöty kilpa -j ahui ppu -urheilulle riippuu siitä, toimivatko valmentajat mahdollisimman suurella aktiivisuudella ja teholla'koulutuksen saatuaan. Tämän vuoksi valmentajien aktiivisuutta ja siihen vaikuttavia tekijöitä tarkastellaan tässä tutkimuksessa varsin paljon. II. Tutkimuksen toteuttaminen Valmentajia koskevien tietojen keruu suoritettiin lähettämällä kyselykaavake kaikille mennessä koulutetuille A-, B- ja C valmentajille. Saadut vastaukset siirrettiin reikäkorteilie ja käsiteltiin tietokoneella. Tutkimuksesta annettiin väliraportti, jonka ydinkohdista tämä kirjoitus muodostuu. Väliraportti perustuu jakautumatuloksiin sekä alustaviin havaintoihin sadan muuttujan korrelaatiomatriisista. C-valmentajien tuloksiin ei juuri puututa, koska C-valmentajien alhaisesta vastausprosentista johtuen ei tämän tason osalta voi tehdä kovin merkitseviä johtopäätöksiä. Tutkimus valmistuu vuoden jälkipuoliskolla ja vasta lopullinen tutkimusseloste paneutuu ongelmiin yksityiskohtaisemmin. III. Tuloksia tutkimuksista 1. Yleistä Tutkimuksen vastausprosentit olivat: A = 81 %, B = 71 %, ja C = 39 %. A- ja B-valmentajien vastausprosentit ovat varsin 22 korkeita, kun taas C-valmentajien vastausprosent~i on?dottamattoman alhainen johtuen osin siitä, että C-tason suonttanelsta suun osa on aktiiviurheilijoita Valmentajan aktiivisuus toiminnassaan katsottllu ent~alu tarkea.ksl kysymykseksi tässä tutkimuksessa, ko~.k~ se on var~ast1 :val.men~aj.~n tehon kannalta ratkaiseva tekijä. Aktllvlsuuden knteer~lk.~l :alit?l~ tutkimuksen muuttujista kahdeksan, jotka ovat:. TOlmll/el toimi tällä hetkellä valmentajana, valmennus työn säännöll1syy~, val~er:~u~työn tiheys, hankitut urheilukirjat t~i -le~det,.valmentajan k~y:tamat erilaiset harjoitussuunnitelmat, os~1l1stuffi1nen Jatkokou!utustilalsuuksiin, valmentajan käyttämät apukelu~: valmennuksessa ja valmennukseen käytetty kokonaistuntimäärä ~k~ssa Em. aktiivisuuskriteereitä selittävlksl muuttujlksl (Jotka SllS selittävät valmennusaktiivisuutta) saatiin mm.: _ valmennuksen toteuttamiseen käytettyaikamäärä (e/v). - valmentajan käytössä olevat tilat - erilaisten valmennustehtävien määrä - valmennettavien kokonaismäärä - valmennuksen suunnittelu (e/v) - valmennusvuosien lukumäärä - muut urheiluun liittyvät tehtävät - valmentajataso (A/B).... Em. muuttujien lisääntyessä kasv:aa.. valme~~s~~tl1vlsuus... ESlffi. valmennettavien kokonaismäärän hsäantyessa lisaantyy myos valmennusaktiivisuus.. Tehtävien kasautuminen on suomalaiselle urheiluvalmentajalle erittäin tyypillistä. Sama valmentaja joutuu huole~tima.~n US~.ls~a valmennustehtävistä sangen usein. Muut u~heilu?~ lllt:rv:a~.. tehta:at rasittavat myös valmentajiamme malkoisestl. EräIta yksltylsla havaintoja tehtävien kasautumisesta: valmentajalla vähintään kaksi valmennus tehtävää valmentajalla vähintään kaksi valmennukseen kuulumatonta urheilutehtävää vähintään kolmen tasoisia urheilijoita valmennettavana yli 3 tuntia muuta urheiluun liittyvää työtä viikossa (ei siis valmennusta) valmentajalla riittävästi valmennusapua A 49 % 44 % 41 % 47 % 21 % B 13 % 39 % 31 % 29 % 25 % Mielenkiintoinen havainto on, että mitä aktiivisempi valmentaja on sitä enemmän hänelle on kasaantunut erilaisia tehtäviä.,

14 2. Yleistiedot valmentajista Valment~jista on naispuolisia 15 %. Valmentajien keski-ikä on ~9 v. (A- Ja B-taso). Valmennus työ on vanhemmilla valmentajilla Jonkun verran säännöllisempää kuin nuorilla. Aktiivisten valmennusvuosien prosentuaalinen jakautuma: A B alle 1 v v v v yli 10 v Valmennusvuosien maaran lisääntyminen on omiaan lisäämään valmennusaktiivisuutta. 79 % A- ) a 67 % B-valmentajista on harjoittanut joskus kilpaurheilua, noln kolmasosalla jatkuu kilpailu-ura edelleen. Liikunnallisen peruskoulu.tuksen (l!ikunnanohjaaja, voimistelunopettaja tai lllkun~~p edagoglsen kurssln käynyt kansakoulunopettaja) on A-valmentaJIsta saanut 44 % ja B-valmentajista 7 %. 3. Valmentqjan rrykyitlet/ toiminta Vas taush ~.tkellä toim~ va lmennuste~ ~ävissä A-valmentajista 91 %, B-.va~mentaJIsta 80 % Ja C-valmentaJlsta 48 %. Tärkeimmät syyt t~lrrumatt~muute en olivat: työ tai opiskelu esteenä, seura/piiri/liitto ei ole osoittanut valmennustyötä, oma urheilu-ura esteenä. Valmentajien toiminta eri valmennus tehtävissä (prosentteina): A B C seuravalmentajana tai -ohjaajana piirin koulutus- tai valmennustehtävissä erikoisliiton koulutus- tai valmennustehtävissä muussa valmennustehtävässä ! ehtävien kasautumisessa ei ole merkittävää eroa A- ja B-valmenta!llla. 1/3.valmentajista toimii puheenjohtajana tai sihteerinä seurassa tai sen. ellme~sä.. S~m?in 1/3 johtokunnan jäsenenä ja 1/2kilpailu ~uomanna tai toimitsijana. Valmentajista on 2/3 jäsenenä seuran Jaostossa. 4. V altmnnustyön ulkoiset olosuhteet Valmentajat itse arvioivat työskentelyolosuhteitaan seuraavasti: 24 erinomaiset tai melko hyvät tyydyttävät välttävät tai heikot A 38 % 44 " 18 " B 25 % 49 " 26 " C 19 % 58 " 23 " Kuvassamme pojat kirmaavat salalllapalloiltm tiimellyksessä. Professori Lauri Pihkala, joka tämän pelin on kehittänyt, suosittelee sitä erityisesti nuorille juuri sen vl/oksi, että siinä juoksl/lla on ratkaiseva merkityksensä. Toinen ulkoisten olosuhteiden mittari oli valmentajan käytössä olevat harjoituspaikat ja -välineet. Harjoituspaikkojen runsauden ja valmentajan aktiivisuuden välillä on kohtalaisen voimakas riippuvuus. Samoin vaikuttaa harjoituspaikkojen ja -välineiden runsaus lisäävästi valmennuksen suunnitteluun. 5. Valmenneftavat A-valmentajista ohjaa mies urheilijoita 66 %, mutta naisurheilijoita vain 22. Sama suhde on B-valmentajillakin. Samoin tyttöurheilijat saavat valmennusta poikia huomattavasti vähemmän. Valmennettavien kokonaismäärä sekä yhteen harjoitukseen osallistuvien määrä on A-valmentajilla selvästi suurempi kuin B-valmentajilla. Valmennettavien määrän lisääntyessä kasvaa myös: valmennuksen suunnitteluun käytetty aika, valmentajan arvostus ja valta, valmennsntyön määrä, taloudellinen hyöty valmennustyöstä ja valmentajan halukkuus jatkokoulutukseen. Aktiivisilla valmentajilla on runsaasti valmennettavia ja valmennustyön ulkopuolisten tehtävien lisääntyessä kasvaa myös valmennettavien määrä. 6. Valmennustyön määrä A-valmentajat tekevät selvästi enemmän valmennustyötä kuin B-valmentajat. A-valmentajista on valmentajatutkinnon suorittamisen 25

15 jälkeen toiminut koko ajan säännöllisesti n. 70 %. Vähintään kolmena päivänä viikossa toimii valmennus työssä 53 % A-valmentajista ja 32 % toimii useamman kuin yhden urheilumuodon valmentajana samanaikaisesti. Valmennustyön määrän lisääntyessä kasvaa: valmentajan valta (valinnoissa), valmennuksen apuneuvojen ja -välineiden käyttö, valmennettavien kokonaismäärä ja valmennuksen suunrutelmallisuus. ]oukkuelajien valmentajien valmennustyön määrä on suurempi kuin yksilölajien valmentajien. Valmennusvuosien lukumäärän lisääntyessä kasvaa myös valmennus työn määrä lievästi. 7. ValmennttstyölI suunnittelu Suunnitelmallisuutta on pidetty eräänä urheiluvalmennuksemme laiminlyötynä alueena. Tämä pitänee paikkansa, sillä vain 1/4 valmentajistamme käyttää työssään monivuotissuunnitelmaa ja puolet heistä vuosisuunnitelmaa. Yksityisen harjoitustilaisuuden suunnitteluun uhraa vähintään 15 min. ajastaan 52 % A- ja 35 % B-valmentajista. Erilaisia suunnitelmia tekevät valmentajat seuraavasti: kausisuunnitelma harjoituskertasuunnitelma vuosisuunnitelma viikkosuunnitelma kuukausisuunnitelma monivuotissuunnitelma Valmentajan lisätessä suunnittelun määrää, lisääntyy arvostus häntä kohtaan jonkun verran, samoin hänen valtansa (valinnoissa) kasvaa. Yksityisen harjoitus tilaisuuden suunnitteluun käytetty aika on melko vähän riippuvainen suunnitteluun käytetystä kokonaisajasta. 8. Valmennllstyön taloudelliset kysymykset A-valmentajista ilmoitti 41 % saavansa rahallista korvausta valmennustyöstä, B-valmentajista 12 %. A-valmentajista sai kuukausipalkkaa 16 % (heistä 7 %»ammattilaisia»), tuntikorvausta 4 %, valmennuskertakorvausta 11 % ja muunlaista korvausta 19 %. Korkein kuukausipalkka amatöörivalmentajalla oli 500 mk/kk. Tuntikorvaukset olivat mk, samoin valmennuskertakorvaukset. Kysymykseen»Paljonko saat rahallista korvausta valmennustyöstä keskimäärin kuukaudessa?», vastasi 18 % amatöörivalmentajista saavansa jonkinlaista korvausta ( mk). 9. Valmentqjakoultitus Valmentajat olivat erittäin tyytyväisiä saamansa valmentajakoulu- A B tu k sen perusosaan, mutta la)' ikoulutusosasta löytyi ). 0 valmentajien mielestä puutteita: perusosa A B lajikoulutusosa A B tyytyväisiä : ei tyytyväisiä ]atkokoulutustilaisuuksista olivat valme~tajat osallist~neet parhaiten piirien järjestämiin (lähes p~olet A-. Ja B-val~entaps.ta). I<:0.~masosa A-valmentajista oli osalhstunut JatkoserIl1na~relhin. L:satietoa valmentajat halusivat eniten urheilu~ psykologlasta, urheilulääketieteestä sekä valmennuksen systematukasta. 10. Valmentajan valta ja arvostus Valmentajien arvioidessa omaa v~~taans.a.. (v~lin~oissa.) oli 2/3 A-valmentajista ja puolet B-valmenta)lsta slta lnlelta, etta :.a l.t~ on huomattava. 15 % valmentajista oli sitä mieltä, että valta on vahalnen. Suomen jääkiekkoilijat sijoittuivat v:/oden.. Z971 MM-ki~oi~sa I1Cljälll~~ksi ja sanjaa l~ saavutukseen yltivät myös nuoret jääklekkotll)a".1111e EM-k/So~ssa: B de/lalj11/je ovat Neu. vostoliillo Tshekkoslovakia j a Rllotsi. Slmr/111111all kansamvalmll arvostl/ksensa ~al kiekkoill/;'ll11e kl/itenkin sil/oin kl/n MM-kisojen A!I S tars-:jol/kkl/e.eseen kelpuutettllfl //lainio puolustajamme Ilpo Koskela. T ä1l1ä kllllllianosoltus tult ensl11111lalsell kerran SI/OI~/a~. laiscii kiekkoilijan osaksi. Kuvassa Koskela seuraa silmä tarkkana vastl/stajan etme/ijuta sa/jaotte!t{ssa. 26

16 Puolet A- ja 3/4 B-valmentajista on jäänyt valmentajauransa aikana ilman palkitsemista tai muunlaista muistamista. Valmentajien mielestä arvostavat valmennettavat parhaiten heidän valmennus työtään. Myös oma seura/piiri/erikoisliitto ja urheilujohtajat arvostavat työtä melko hyvin, mutta yleisön ja lehdistön arvostus on heikkoa. Puolet valmentajista oli sitä mieltä, että valmentajatutkinnon suorittaminen on nostanut arvostusta omaa työtä kohtaan ainakin jonkun verran. 11. Valmentajan mielipiteet Valmentajat asettivat huippu-urheilijan luonteenpiirteet seuraavaan tärkeysjärjestykseen: 1) pitkäjännitteisyys, sitkeys, 2) kunnianhimo, 3) järjestelmällisyys, säännöllisyys, 4) älykkyys, 5) joustavuus, sopeutuvuus, 6) itsenäisyys, yksilöllisyys. Selvästi eniten haittaa valmentajien mielestä valmennus työtä Suomessa valmennukseen osoitettujen varojen niukkuus, mutta myös valmennus työn heikko arvostaminen on melko suuri haittatekijä. 2/3 valmentajista oli ainakin osittain sitä mieltä, että parhaiten menestyy valmentajana entinen aktiiviurheilija. IV. Yhteenveto SVUL:n valmentajatutkimuksen väliraportti on pyrkinyt antamaan yleiskuvan uudella järjestelmällä koulutetuista valmentajista ja heidän toiminnastaan. Tarkastelu on perustunut suoriin jakautumiin ja muuttujien välisiin korrelaatioihin. Valmentajien asennoituminen tutkimukseen on ollut myönteistä, mikä ilmenee mm. korkeana vastausprosenttina ja kyselykaavakkeen täyttämiseen keskimäärin käytettynä pitkänä vastausaikana. C-valmentajien vastausprosentti jäi odotettua alhaisemmaksi, eikä tämän alimman tason osalta voi tehdä kovin merkitseviä johtopäätöksiä. Erityisesti valmentajien aktiivisuuteen kiinnitettiin huomiota tulosten tarkastelussa. AktiivisuurIen käsitteen rajaatniseksi valittiin kahdeksan aktiivisuuden kriteeriä. Tämän jälkeen etsittiin aktiivisuuskriteereiden ja muiden muuttujien välisiä riippuvuuksia. Valmentajien aktiivisuutta selittäviksi tekijöiksi löydettiin mm. valmentajan käytössä olevat harjoitustilat, erilaisten valmennustehtävien määrä, valmennettavien määrä, valmennuksen suunnitteluun käytetty aikamäärä jne. Voitiin havaita, että hyville, aktiivisille valmentajille kasataan runsaasti valmennustehtäviä ja muita urheiluun liittyviä tehtäviä. Työnjaon puute ja pätevien valmentajien vähäisyys aikaansaavat harvojen hyvien valmentajien kuormittamisen liiallisella tehtävämäärällä. Luonnollisesti valmennustyön teho kärsii tästä, koska hyväkään valmentaja ei saa parastaan irti liiallisen kuormituksen alaisena; toisaalta hyvät valmentajat»ajetaan piippuun» tällä menettely tavalla. 28..' l 'lan vuodm jälkeen voimakkaita elpymise/i Suomen yleisllrhel/u OSOlt~ '~Jone~O;';J'stä maratoniin edistyminen oli nopeaa. Kilvassa merkkljä. EntylJ.utl JUO JIIrlJsa, ' M' 'kko Ala-LeMilampija Rauno Mattila hankki m:njlloksljat Seppo /lommen, I,'l"J',., massa kolmoisvoittoa rtlotsalaisista maaottelussa, Jonka Suomi VOitti. 29

17 KII"all//lIe IIIIomkaisel saavllllival v. /97/ Häll/emlillllassa pidetyissä ampllmahiihdoil MM-kilpailllissa hope.1111ilalill vieslissä ja Geilossa Norjassa pidetyissä P M-kilpailllissa kllllaljlilalil/ samassa lajissa. Vasemmalla Raimo Leppai/e1/, Raimo Moila/Jen ja Malli Afllslollm. Heikki , /970 vesihiihdon SIIOlI/eJI meslari kllvioissa ja pujolle/llssa, Pohjoismaiden liiestari PlljOlle/llssa, Pobjois-Ellroopan meslari kllviossa ja p"jolle/ussa sekä prol/ssimilali ",ies EM-kilpaihijen plijollelllssa. SII01l1en Vwviibloliillo vl/olisen loimilllallsa aikana pääsj)'1 hllomallavilil kal1sainvälisiil/ saavlllllksiill. V. S/Iomalaisel vesibitvläjäl voiliivai 16 joellavasia Pobjoismaiden ljieslanllldesla /3, millkä lisäksi SlIomi voilli jol/kkllelljeslamlldm. 1'rophee des 1 aliolls - liiolocromil 250 en,' MM-jollkkllekilpailll qjelliill /3. 9. Klllllslorpissa Rllolsissa. Kllllassa prollssimilalill saavllllallll1 SI/OIIJfII jollkkl/e. VasellJmalla: Kalevi Vebkollfll, lllba Tirinen, Reillo Habl, lakalla Heikki Mikkola, Jyrki Slorm ja jollkkl/een joblaja PelIIIi Moskari. SuomCII moolloripyörällrbeilll saavutti /Jäin e 'si 7m/äisell MM-lIlilalillsa, liiikä teko ybdessä viimeaikaisien maillioidell kilpaill/lllloslen kallssa 01/ I/oslalllll lämän IIrbeilllltll/odon erääksi kal/sainvälisesli menestyksekkäimmislä IJJOOSJaJJlIIJe.

18 Oikea reilu vitivalkoinen Serla Arkilautasliina kodikkaaseen ruokapöytään Mönchenin XX Olympialaiset Pääsylippujen tnyynmn virallinen edustaja Suotnessa on Matkatoimisto Oy Area. Tarpeeksi iso vaikka isän leuan alle ja kyllin luja lapsen kaulaan. Ihanan vitivalkoinen. Hinta alle 2 penniä liina. Koko 33 x 33 cm. Pakkauksessa 50 liinaa. Matkatoimistoalan yhteyksistä Munche.niin kaikissa olympialaisia koskevissa asioissa - paasyl lput, matkat majoitukset - vastaa Göra~ Ekhol m (kuvassa ke~kellä) Arean ryhmät ja enkolsmatkat -osastolla. Käytännöllisistä lipunmyyntilärjestelyist~ vast~avat Kari Suoranta (vas.) ja eh. Osterberg (.?I.k.)... Enkolsosastomme tekee kaiken voitavansa jarjestaakseen mahdollisimman monelle urheilumiellsell e suomalaiselle onnistuneen kisamatkan. Tervetuloa käymään tai soittakaa. Päätoimisto Pohjoisesplanadi 2, Helsinki 13 MUn chen-osasto IV krs. puh ja vaihde G. A. SERLACHIUS OY MÄNTTÄ 3 SVUL 33

19 Suomen Valtakunnan Urheiluliiton organisaatio Jä.enjärje8töt Suomen Urheilulehden johtokun ta Urheiluhallien johtokunta Keskustoimisto Pääsihteeri ] årjeotöosasto - Järhestöpäällikkö - Sihteeristö Piirit (18) Etelä-Karjala Etelä-Pohjanmaa Helsinki Häme Kainuu Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Kymenlaakso Lahti Lappi Länsi-Pohja Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Satakunta Suur-Savo Uusimaa Varsinais-Suomi E rikoisliitot (1 8) Suomen Ampujainliitto SAL Suomen Ampumahiihtoliitto SAl-lL Suomen Golfliitto SGL Suomen Hiihtoliitto SHL Suomen Judoliitto SJuL Suomen Jääkiekkoliitto SJL Suomen Kanoottiliitto SKaL Suomen Koripalloliitto SKL Suomen Kuntourheiluliitto SKuL Suomen Käsipalloliitto SKäL Suomen Kävel}'llrhciluliitto SKÄvL Suomen Lentopalloliitto SLeL uomen Luisteluliitto SLL Suomen Maahockeyliitto SMHL Suomen ~liekkailuliitto SML Suomen l\loonoriliino SMoL Suomen Moottorivcncliitto SMVL Suomen Naisten Liik.kasv.liitto SNLL Suomen Nykyaik. 5-ott.liitto 5-0tt.L Suomen Nyrkkeilyliitto SNL Suomen Painiliitto SPL Suomen Painonnostoliitto SPNL Suomen Pesäpalloliitto PPL Suomen Purjehtijaliitto SPuL Suomen Pyöräilyliitto SPyL Suomen Pöytätennisliitto SPTL Suomen Ratsastajainliitto SRL Suomen alamapalloliiuo SSaL Suomen Soutuliitto SSoL Suomen Sulkapalloliirto SSuL Suomen SuunnisrusJiitto SSL Suomen Taitoluisteluliitto STaLL Suomen Tennisliitto STL Suomen Uimaliitto SUiL Suomen Urheiluliitto SUL Suomen Vesihiihtoliitto SVHL Suomen Voimisteluliitto SVL SVUL:n Nuoret NUORET L iittokokous Kokoontuu joka 3. vuosi Edustajat -18piiristä - 38 erikoisliitosu Liittovaltuusto Kokoontuu 2 kertaa vuodessa Jäsenet -18 piitistä - 38 liitosta - enintään 15 lisäjäscntä Naisvaliokunta T ieteellinen valiokunta Talousvaliokunt-a Kunniatuomioistuin Sääntöv.!iokunta TiedotusvaHokunta Koulutu8osasto _ Koulutuspö.llikkö _ Koulutusobjaajat Talousosasto - Talousjohtaja - Kassa ja ki rjanpito T iedotusosasto - Tiedoruspö,lIikkö - Suomen Urhcilulehden toimitus V, erikois- ja yleisseuraa, joissa paibuisyhdistystä, yhteensä perustoimintayksikköä, joissa henkilöjäsentä Liitloh.. lljitus Puheenjohtaja 3 varapuheenjohtajaa 10 jäsentä ]ärjcslövaliokunta Koulutusvaliokunta Kansliaos3sto - Kirjeenvaihto - Konekirjoitus - Monistus - Postitus - Jakelu - Filmipalvelu - Puhclinkc skus

20 Suomen Ampujainliitto Liiton kunniapuheenjohtaja Hugo V iktor Österman Liiton puheenjohtaja Otto Ylirisku Liiton toiminnanjohtaja Rene ordquisl Otto Ylirisku Liitto on perustettu 1919, liittynyt SVUL:oon 1962, kuuluu vuode~ta 1922 kansainväliseen liittoon Union International d~ Tu (OlT) Ja vuodesta 1962 kansainväliseen haulikkoammunnan luttoon Federation I~ter~tiona le de Tir aux Armes Sportives de Chasse (F.I. T. A.S.C.) Ja on Jäsenenä pohjoismaisessa liitossa Nordisk Skytteuruon (NSU). Vuonna ~971 seuroja 198, joissa jäseniä miestä, 452 naista 1.~~~ p~lka.a,. 104 tyttöä, yhteensä Liittoon kuului lisäksi 3 Jaqestoa, JOIssa on mies jäsentä. Vapaakivääri 40 laukausta pystystä SM Osmo Ala-Honkola, Satakunnan Ampujat SE 1969 Osmo Ala-Honkola, Satakunnan Ampujat ME 1963 August Hollenstein, Sveitsi, Oslo Vapaakivääri 40 laukausta polvelta SM Osmo Leivo, Kajaanin Ampujat SE 1956 Vilho Ylönen, Tikkakosken Ampujat ME 1969 Valentin Kornev, USSR, Pilsen Vapaakivääri 40 laukausta makuulta SM Pekka Kling, Turun Seudun Ampujat SE 1956 Vilho Ylönen, Tikkakosken Ampujat 1964 Esa Kervinen, Joensuun Ampujat ME 1966 Kurt Johansson, Ruotsi, Wiesbaden 1966 Magne Landrö, orja, Wiesbaden 1968 Valentin Kornev, N-liitto, Mexico City 1968 Erwin Vogt, Sveitsi, Mexico City Vapaakivääri 3 X 20 laukausta SM - (ei mestaruuskilp. ohjelmassa) SE 1969 Jaakko Minkkinen, Ylä-Vuoksen Ampujat Sotilaskivääri 3 X 20 laukausta SM Esa Kervinen, Joensuun Ampujat SE Juhani Laakso, Haminan Ampumaseura ME 1969 Boris Melnik, N-liitto, Pilsen 1969 J. Foster, USA, Phoenix SM joukkue Joensuun Ampujat SE joukkue 1969 Ylä-Vuoksen Ampujat ME joukkue 1969 N-liitto, Pilsen (3 amp.) (3 amp.) (4 amp.) " " 582 " Mestarit ja ennätykset Vapaakivääri 3 X 40 laukausta SM Esa Kerv~nen, Joensuun Ampujat SE 1964 Esa Kervmen, Joensuun Ampujat ME ~ 968 Gary Anderson, USA Mexico City SM 10ukkue Joensuun Ampujat (3 amp.) SE 10ukkue 1962 Keski-Suomen Ampujat (3 amp.) ME Joukkue 1966 USA, Wiesbaden (4 amp.) 1143 pisto Sotilaskivääri 3 X 10 laukausta SM - (ei SM- kilpailujen ohjelmassa) SE 1965 Antti Tyrväinen, Tikkakosken Ampujat Pienoiskivääri 3 X 40 laukausta SM Esa Kervinen, Joensuun Ampujat SE 1969 Esa Kervinen, Joensuun Ampujat Jaakko Minkkinen, Ylä-Vuoksen Ampujat ME 1969 Oleg Lapkin, N-liitto, Pilsen SM joukkue Joensuun Ampujat SE joukkue 1969 Joensuun Ampujat ME joukkue liitto, Pilsen (3 amp.) (3 amp.) (4 amp.) 277 " 1150 "

21 Pienoiskivääri 40 laukausta pystystä SM Juhani Laakso, Haminan Ampumaseura SE Jaakko Minkkinen, Ylä-Vuoksen Ampujat ME 1969 Oleg Lapkm, -liitto, Pilsen ME joukkue liitto, Pilsen (4 amp.) Pienoiskivääri 40 laukausta polvelta SM Antti Ko~kinen, Kajaanin Ampujat SE 1969 Esa Kerv~nen, Joensuun Ampujat ME :968 Bernd KlIngner, Länsi-Saksa, Mexico City ME Joukkue liitto, Pilsen (4 amp.) Pienoiskivääri 3 X 20 laukausta SM - (e ~ mestaruuskilpailujen ohjelmassa) SE 1960 VIlho Ylönen, Tikkakosken Ampujat Standard-pienoiskivääri 3 X 20 laukausta SM J~hani Laakso, Haminan Ampumaseura SE 1969 SImo Morri, Poliisien Ampumaseura ME John Writer, USA, Phoenix SM joukkue Haminan Ampumaseura (3 amp.) SE.Joukkue Haminan Ampumaseura ME Joukkue 1965 N-liitto, Bukarest (4 amp.) 1969 L-Saksa, Pii sen Pienoiskivääri 60 laukausta makuulta SM ~smo Leivo, Kajaanin Ampujat SE 1967 Slm~ Morri, Poliisien Ampumaseura ME 1966 DavId Boyd, USA, Wiesbaden 1967 A. Mayer, Kanada, Winnipeg 1968 Jan Kurka, T-slovakia, Mexico City 1968 L. Hammer!, Unkari, Mexico City 1969 Peter Gorevski, I-Saksa, Pilsen 1969 Wolfram Weibel, Itävalta, Pilsen Manfred Fiess, E-Mrikka, Phoenix Esa Kervinen, Suomi, Phoenix SM joukkue Kajaanin Ampujat SE 10ukkue Kajaanin Ampujat ME Joukkue 1967 USA, Winnipeg (3 amp.) (3 amp.) (4 amp.) I/makivääri 40 laukausta pystystä SM S~ppo Hakala, Kauhavan Ampujat SE SImo Morri, Poliisien Ampumaseura ME Gottfried Kusterman, L-Saksa, Phoenix pisto " " " " SM joukkue Haminan Ampumaseura SE joukkue 1969 Haminan Ampumaseura ME joukkue L-Saksa, Phoenix (3 amp.) (3 amp.) (4 amp.) Vapaapistooli 60 laukausta SM Seppo Saarenpää, Keski-Suomen Ampujat SE Seppo Saarenpää, Keski-Suomen Ampujat ME 1969 Grigorij Kossych, -liitto, Pilsen SM joukkue Suomen Metsästysyhd. SE joukkue Suomen Metsästysyhd. ME joukkue liitto, Pilsen (3 amp.) (3 amp.) (4 amp.) Isopistooli laukausta SM Väinö Markkanen, Ylä-Vuoksen Ampujat SE 1968 Väinö Markkanen, Ylä-Vuoksen Ampujat 1969 Seppo Mäkinen, Turun Seudun Ampujat Seppo Saarenpää, Keski-Suomen Ampujat ME 1963 T. D. Smith, USA, Sao Paolo SM joukkue Turun Seudun Ampujat SE joukkue Turun Seudun Ampujat ME joukkue liitto, Kairo (3 amp.) (3 amp.) (4 amp.) Isopistooli 30 laukausta koulu SM Väinö Markkanen, Ylä-Vuoksen Ampujat SE Seppo Saarenpää, Keski-Suomen Ampujat Isopistooli 30 laukausta kuvio SM Väinö Markkanen, Ylä-Vuoksen Ampujat SE 1959 Toivo Antikainen, Kuopion Amp. ja Mets.s Terho Mäntynen, Joensuun Ampujat Pienoispistooli laukausta SM Seppo Saarenpää, Keski-Suomen Amp. SE 1969 Seppo Mäkinen, Turun Seudun Ampujat SM joukkue Suomen Metsästysyhd. (3 amp.) SE joukkue 1968 Turun Seudun Ampujat (3 amp.) Pienoispistooli 30 laukausta koulu SM Seppo Saarenpää, Keski-Suomen Amp. SE 1969 Seppo Mäkinen, Turun Seudun Ampujat Pienoispistooli 30 laukausta kuvio SM Seppo Mäkinen, Turun Seudun Ampujat SE Seppo Mäkinen, Turun Seudun Ampujat " 572 " " 592 " " "

Taulukko n:o 7. Taulukko n:o 8. SVUL:n filmipalvelun toiminta 1970 Liittojen rekisteröidyt palkinto- ja erotuomarit sekä toimitsijat Luokka-

Taulukko n:o 7. Taulukko n:o 8. SVUL:n filmipalvelun toiminta 1970 Liittojen rekisteröidyt palkinto- ja erotuomarit sekä toimitsijat Luokka- ~... ~.-- -- Taulukko n:o 7. Liitto Taulukko n:o. SVUL:n filmipalvelun toiminta 970 Liittojen rekisteröidyt palkinto- ja erotuomarit sekä toimitsijat Luokka- Liitto Esityskertoja Katsojamäärä merkki- Kv.A,Ilk.!

Lisätiedot

MENESTYNEIDEN KUOPIOLAISTEN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN

MENESTYNEIDEN KUOPIOLAISTEN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN MENESTYNEIDEN KUOPIOLAISTEN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN Asianro 8484/2015 Hyvinvoinnin edistämisen lautakunta 15.12.2015 99 Kaupunginhallitus 11.1.2016 7 Tiedustelut puh. 044 7182504 Hyvinvoinnin edistämisen

Lisätiedot

LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2001

LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2001 LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2001 I VARSINAISET LIIKUNTAJÄRJESTÖT 1. LAJILIITOT (71) MK Autourheilun Kansallinen Keskusliitto ry 1 215 000 Suomen Aikidoliitto ry 160 000 Suomen Amerikkalaisen

Lisätiedot

viio Kokouksessa on edusteifuna: varsinaista valtakunnallista jäsenjärjestöä varsinaista alueellista jäsenjärjestöä sekä kumppanuusjäsenjärjestöä.

viio Kokouksessa on edusteifuna: varsinaista valtakunnallista jäsenjärjestöä varsinaista alueellista jäsenjärjestöä sekä kumppanuusjäsenjärjestöä. Valo, Valtakunnallinen liikunta-ja urheiluorganisaatio ry Yhdistyksen ylimääräinen kokous 206.206 Valtakirjan tarkastajien lausunto ja kokouksen osanottajat Kokouksessa on edusteifuna:,\ Ä varsinaista

Lisätiedot

LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2006

LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2006 LIIKUNTAJÄRJESTÖJEN VALTIONAVUSTUKSET 2006 I VARSINAISET LIIKUNTAJÄRJESTÖT 1. LAJILIITOT AKK-Motorsport ry 195 000 Sukeltajaliitto ry 104 000 Suomen Aikidoliitto ry 31 000 Suomen Amerikkalaisen Jalkapallon

Lisätiedot

2. Toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet sekä dopingaineiden käytön vastustaminen.

2. Toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet sekä dopingaineiden käytön vastustaminen. SUOMEN PALLOLIITON KAAKKOIS-SUOMEN PIIRI RY:n SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi 1. Yhdistyksen nimi on Suomen Palloliiton Kaakkois-Suomen piiri ry ja sen kotipaikka on Lappeenranta 2. Näissä säännöissä yhdistystä

Lisätiedot

Joukkuelajit suurin liikuttaja?

Joukkuelajit suurin liikuttaja? Joukkuelajit suurin liikuttaja? Jari Lämsä Jukka Rautakorpi KIHU / OK HUY Tavoite Esittää perustietoja joukkuelajien kansallisesta tilanteesta: Lajien kans. + kv. Laajuus Lisenssiurheilijat Talous Menestys

Lisätiedot

Joukkuelajit suurin liikuttaja?

Joukkuelajit suurin liikuttaja? Joukkuelajit suurin liikuttaja? Jari Lämsä KIHU Tavoite Esittää perustietoja joukkuelajien kansallisesta tilanteesta: Lajien kans. + kv. Laajuus Lisenssiurheilijat Talous Menestys Tietoja kerätty 6 joukkuelajilta

Lisätiedot

Ohjesääntö metsäsertifioinnin alueelliselle toimikunnalle XX PEFC-ryhmäsertifiointialueelle (1.1.2016 alkaen)

Ohjesääntö metsäsertifioinnin alueelliselle toimikunnalle XX PEFC-ryhmäsertifiointialueelle (1.1.2016 alkaen) Ohjesääntö metsäsertifioinnin alueelliselle toimikunnalle XX PEFC-ryhmäsertifiointialueelle (1.1.2016 alkaen) Sisällysluettelo 1. Toimikunnan nimi 2. Tarkoitus 3. Toimintaperiaatteet 4. Toimikunnan kokoonpano

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Vapaaehtoiset ja ammattilaiset yhdessä: Suomalaiset valmentajayhdistykset

Vapaaehtoiset ja ammattilaiset yhdessä: Suomalaiset valmentajayhdistykset Vapaaehtoiset ja ammattilaiset yhdessä: Suomalaiset valmentajayhdistykset Toiminnanjohtajien aamiainen 14.6.2016, Valo -talo Valmentajan polku viitekehyksenä Monilajiset valmentajayhteisöt Suomen Valmentajat

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille

Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille Yhteistoiminta-alueet Osaamis- ja palvelukeskusten rakentaminen alueille Ohjausryhmän esitys liikuntayhteisölle alueellisen toiminnan toteuttamisesta 2.x 16.6. 11.8. Maailman liikkuvin urheilukansa ja

Lisätiedot

VALMENTAJAKYSELY 2009

VALMENTAJAKYSELY 2009 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä VALMENTAJAKYSELY 2009 kuvaus urheilijan polun eri vaiheissa toimivista suomalaisvalmentajista Minna Blomqvist www.kihu.fi Tarkoitus Kuvata suomalaista

Lisätiedot

LAJILIITTOJEN / LAJIEN VALTIONAPU:

LAJILIITTOJEN / LAJIEN VALTIONAPU: LAJILIITTOJEN / LAJIEN VALTIONAPU: DEN, NED Jari Lämsä & Jarmo Mäkinen Liikunnan vs. huippu-urheilun valtion rahoitus, % (SPLISS, tiedot. V. 2011) 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 80% 66% 62% 56% 52% 52%

Lisätiedot

LIIKUNTATOIMEN PERUSAVUSTUSHAKEMUS

LIIKUNTATOIMEN PERUSAVUSTUSHAKEMUS LIEDON KUNTA Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta HAKEMUS LIIKUNTATOIMEN PERUSAVUSTUSHAKEMUS 1. HAKIJA Seura/yhdistys Lähiosoite Postitoimipaikka Pankki ja tilin n:ro Kotipaikka Rekisteröimisvuosi Yhdistysrekisterinumero

Lisätiedot

viio Valtakirjan tarkastajien lausunto ja kokouksen osanottajat Kokouksessa on edusteifuna:

viio Valtakirjan tarkastajien lausunto ja kokouksen osanottajat Kokouksessa on edusteifuna: Valo, Valtakunnallinen liikunta-ja urheiluorganisaatio ry Kevötkokous 255,2016 Valtakirjan tarkastajien lausunto ja kokouksen osanottajat Kokouksessa on edusteifuna: varsinaista valtakunnaflista jäsenjärjestöä

Lisätiedot

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.3.2012

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.3.2012 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2012 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Keski-Suomen työllisyyskatsaus 30.3.2012 Julkaisuvapaa tiistaina 24.4.2012 klo 9:00 Työnhakijat Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan Keski-Suomessa

Lisätiedot

Kokoukselle valitaan kolme (3) puheenjohtajaa, kolme (3) sihteeriä sekä kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa.

Kokoukselle valitaan kolme (3) puheenjohtajaa, kolme (3) sihteeriä sekä kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa. Kokouksen järjestyssääntö Edustajakokouksen esityslistan 4. kohdassa tehdyn päätöksen mukaisesti kokouksessa noudatetaan järjestäytymismuotojen ja menettelytapojen osalta seuraavaa järjestyssääntöä: 1

Lisätiedot

Tyytyväisyyskysely

Tyytyväisyyskysely Tyytyväisyyskysely 2012-2013 TYYTYVÄISYYSKYSELY Salon Vilpas Koripallo ry:n junioritoiminnan tyytyväisyyskysely toteutettiin keväällä 2013. Tyytyväisyyskyselyllä haluttiin selvittää, miten seuran laatukäsikirjaan

Lisätiedot

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat

Seurakehitys SJAL:ssa. Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Seurakehitys SJAL:ssa Kokemuksia oman seuran analyysista ja tulevaisuuden suunnitelmat Sisältö SJAL:n seurakehitysohjelmasta Kokemuksia oman seuran analyysista Artemis Laatujärjestelmä seuroille? SJAL:n

Lisätiedot

Valmentajien seurantakysely 2013

Valmentajien seurantakysely 2013 Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä Valmentajien seurantakysely 2013 Minna Blomqvist, Kirsi Hämäläinen Aineiston kuvaus ja taustatiedot Valmentajien seurantakysely 2013 Valmentajakysely

Lisätiedot

VUODEN 2016 ORIMATTILAN MENESTYNEIDEN URHEILIJOIDEN JA JOUKKUEIDEN PALKITSEMINEN

VUODEN 2016 ORIMATTILAN MENESTYNEIDEN URHEILIJOIDEN JA JOUKKUEIDEN PALKITSEMINEN VUODEN 2016 ORIMATTILAN MENESTYNEIDEN URHEILIJOIDEN JA JOUKKUEIDEN PALKITSEMINEN Kaupunki palkitsee vuosittain ansioituneet urheilijat ja joukkueet. Urheiluseuroja on pyydetty toimittamaan esitykset perusteluineen

Lisätiedot

SÄÄNNÖT (epävirallinen suomennos 25.4.2010)

SÄÄNNÖT (epävirallinen suomennos 25.4.2010) GrIFK Salibandy ry SÄÄNNÖT (epävirallinen suomennos 25.4.2010) 1 Nimi, kotipaikka, perustamisajankohta ja kieli Yhdistyksen nimi on GrIFK Salibandy ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kauniaisten kaupunki Uudenmaan

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku.

Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku. 1 Yhdistyksen nimi on Haarlan koulun vanhempainyhdistys. Yhdistys toimii Haarlan koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Turku. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on -edistää oppilaiden vanhempien ja koulun välistä

Lisätiedot

Mahdollisuuksien Vierumäki. Tyyppi-hanke Tulosseminaari Sarianna Manselius Liikunta- ja hyvinvointipalvelut

Mahdollisuuksien Vierumäki. Tyyppi-hanke Tulosseminaari Sarianna Manselius Liikunta- ja hyvinvointipalvelut Mahdollisuuksien Vierumäki Tyyppi-hanke Tulosseminaari 8.12.2015 Sarianna Manselius Liikunta- ja hyvinvointipalvelut Vierumäki on lähellä Vierumäki sijaitsee 25km päässä Lahdesta, keskellä suomalaista

Lisätiedot

PIIKKIÖN YHTENÄISKOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

PIIKKIÖN YHTENÄISKOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT PIIKKIÖN YHTENÄISKOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 27.9.2011 1 Yhdistyksen nimi on Yy-Kaa-Koo ry (Yhteinen Kasvatus Koulussa), ja se toimii Piikkiön yhtenäiskoulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Kaarinan

Lisätiedot

JÄRJESTÖKYSELYJEN TULOKSET

JÄRJESTÖKYSELYJEN TULOKSET JÄRJESTÖKYSELYJEN TULOKSET www.slideproject.com Tj-aamukahvit 15.12.2015 Kati Lehtonen, LIKES Jarmo Mäkinen, KIHU Mäkinen, Lämsä, Aarresola, Frantsi, Vihinen, Laine, Lehtonen & Saari 2015. Liikuntajärjestöjen

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNGIN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN SEKÄ LIIKUNNAN JA URHEILUN TUNNUSTUSPALKINNOT

SASTAMALAN KAUPUNGIN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN SEKÄ LIIKUNNAN JA URHEILUN TUNNUSTUSPALKINNOT SASTAMALAN KAUPUNGIN URHEILIJOIDEN PALKITSEMINEN SEKÄ LIIKUNNAN JA URHEILUN TUNNUSTUSPALKINNOT SISÄLTÖ 1 Yleiset säännöt 3 2 Stipendit/tunnustuspalkinnot 5 3 Kunnon Kuntalainen 6 3 Ilmoituslomakkeet (1-3)

Lisätiedot

St1 2015-2016. Juho Halonen Jussi Piirainen Vierumäki 28.5.2015

St1 2015-2016. Juho Halonen Jussi Piirainen Vierumäki 28.5.2015 St1 2015-2016 Juho Halonen Jussi Piirainen Vierumäki 28.5.2015 ST1 nuorten maajoukkue 2015-2016 Valmentajat: Jussi Piirainen ja Juho Halonen Urheilijat: Tytöt (6) Jasmi Joensuu (-96) Johanna Matintalo

Lisätiedot

VALMENTAJAKYSELY. - kuvaus urheilijan polun eri vaiheissa toimivista suomalaisista valmentajista

VALMENTAJAKYSELY. - kuvaus urheilijan polun eri vaiheissa toimivista suomalaisista valmentajista Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU Jyväskylä VALMENTAJAKYSELY - kuvaus urheilijan polun eri vaiheissa toimivista suomalaisista valmentajista Minna Blomqvist www.kihu.fi Tarkoitus Kuvata suomalaista

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry. ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on

Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry. ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on KIIHTELYSVAARAN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYKSEN säännöt (hyväksytty 10.1.2006) 1 Yhdistyksen nimi on Kiihtelysvaaran koulun Vanhempainyhdistys ry ja se toimii Kiihtelysvaaran_ koulun yhteydessä ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous 5.8.2016

Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous 5.8.2016 KOKOUSKUTSU Helsinki 19.5.2016 Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous 5.8.2016 Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous pidetään perjantaina 5.8.2016 klo 14.00 Kajaanissa. Kokouspaikka on Kaukametsän kongressi-

Lisätiedot

Suomen Urheiluliitto PÖYTÄKIRJA 4/2014 Kilpailu KILPAILUVALIOKUNTA 18.11.2014. Aika 18.11.2014, klo 15.00. Valo-talo, Sali I

Suomen Urheiluliitto PÖYTÄKIRJA 4/2014 Kilpailu KILPAILUVALIOKUNTA 18.11.2014. Aika 18.11.2014, klo 15.00. Valo-talo, Sali I Suomen Urheiluliitto PÖYTÄKIRJA 4/2014 Kilpailu 18.11.2014 KILPAILUVALIOKUNTA Aika 18.11.2014, klo 15.00 Paikka Valo-talo, Sali I Läsnä Pasi Oksanen puheenjohtaja Harri Aalto Anne Fröberg Harri Heikkilä

Lisätiedot

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen?

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Dos. Kati Niemelä Kirkon tutkimuskeskus Tampereen rovastikuntakokous 15.2.2012

Lisätiedot

Yhdistys kuuluu jäsenenä valtakunnalliseen reserviläisliittoon sekä pääkaupunkiseudun reserviläispiiriin.

Yhdistys kuuluu jäsenenä valtakunnalliseen reserviläisliittoon sekä pääkaupunkiseudun reserviläispiiriin. Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Vantaan Reserviläiset ry ja kotipaikka Vantaa. Yhdistys kuuluu jäsenenä valtakunnalliseen reserviläisliittoon sekä pääkaupunkiseudun reserviläispiiriin. 2 Yhdistyksen

Lisätiedot

TEAMGYMIN KILPAILUSÄÄNNÖT

TEAMGYMIN KILPAILUSÄÄNNÖT TEAMGYMIN KILPAILUSÄÄNNÖT 1.1.2017 ------------------------- Sisällysluettelo 1. Osallistumisoikeus... 2 2. Kilpailusarjat ja -muodot... 2 3. Joukkueen kokoonpano... 3 4. Sama voimistelija eri joukkueissa...

Lisätiedot

Popinniemen Iskun seuraseminaari ja sen tulokset

Popinniemen Iskun seuraseminaari ja sen tulokset Popinniemen Iskun seuraseminaari ja sen tulokset Popinniemen Iskun historia Popinniemen Isku RY on perustettu vuonna 16.02.1960 Popinniemen Ponnistus erosi 1960 TUL:sta, jolloin ne jäsenet, jotka halusivat

Lisätiedot

Vastustaja vai kilpakumppani? Ringeten Reilu Peli periaatteet Suomen Ringetteliiton syyskokous

Vastustaja vai kilpakumppani? Ringeten Reilu Peli periaatteet Suomen Ringetteliiton syyskokous Ringeten Reilu Peli periaatteet 12.11.2011 Suomen Ringetteliiton syyskokous Ringette on suurenmoinen peli. Se tarjoaa parhaimmillaan mukana oleville ympäristön, jossa opitaan voittamaan ja häviämään sekä

Lisätiedot

Kauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2013

Kauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2013 Kauppakamareiden jäsentyytyväisyyskysely 2013 Jäsentyytyväisyyskyselyn toteutus 2013 Kohderyhmän muodostivat kauppakamareiden luottamushenkilöt sekä jäsenyhteisöiden yhteyshenkilöt. Kyselyyn osallistui

Lisätiedot

VIROLAHDEN PURSISEURA ry:n SÄÄNNÖT Hyväksytty yhdistysrekisteri /PRH 7.6.1984, muutettu huhtikuussa 2015, astuvat voimaan 1.5.2015 alkaen.

VIROLAHDEN PURSISEURA ry:n SÄÄNNÖT Hyväksytty yhdistysrekisteri /PRH 7.6.1984, muutettu huhtikuussa 2015, astuvat voimaan 1.5.2015 alkaen. VIROLAHDEN PURSISEURA ry:n SÄÄNNÖT Hyväksytty yhdistysrekisteri /PRH 7.6.1984, muutettu huhtikuussa 2015, astuvat voimaan 1.5.2015 alkaen. 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Virolahden

Lisätiedot

KOHTI TAVOITTEELLISTA KILPAURHEILUA

KOHTI TAVOITTEELLISTA KILPAURHEILUA MITÄ KILPAURHEILU ON? - SARJAKILPAILUT - KANSALLISET KILPAILUT - ALUEEN KILPAILUT - SM - KILPAILUT - MM - KILPAILUT MITEN SE MÄÄRITELLÄÄN? - TAVOITELÄHTÖISESTI - HARJOITTELUMÄÄRÄN SUHTEEN - MENESTYKSEN

Lisätiedot

Tässä on seurallenne Hevosjalostusliiton kevätkokouksen materiaali.

Tässä on seurallenne Hevosjalostusliiton kevätkokouksen materiaali. Pohjois-Karjalan 13.4.2010 Hevosjalostusliitto ry Tervehdys! Tässä on seurallenne Hevosjalostusliiton kevätkokouksen materiaali. Kokous pidetään Joensuun raviradalla pääkatsomossa tiistaina 4.5. Kokous

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Jämijärven kunta JÄRJESTÖJEN AVUSTUSHAKEMUS (1/7)

Jämijärven kunta JÄRJESTÖJEN AVUSTUSHAKEMUS (1/7) Jämijärven kunta JÄRJESTÖJEN AVUSTUSHAKEMUS (1/7) Peijarintie a Mitä on muuttunut? Tällä lomakkeella hakevat toiminta-avustusta kaikki muut yhdistykset ja yhteisöt paitsi veteraanitoimikunnalle osoitetut

Lisätiedot

SUOMEN URHELULIITTO ry:n HUOMIONOSOITUSSÄÄNNÖT Hyväksytty SUL hallituksen kokouksissa , ja

SUOMEN URHELULIITTO ry:n HUOMIONOSOITUSSÄÄNNÖT Hyväksytty SUL hallituksen kokouksissa , ja SUOMEN URHELULIITTO ry:n HUOMIONOSOITUSSÄÄNNÖT Hyväksytty SUL hallituksen kokouksissa 2.10.2008, 15.12.2012 ja 20.11.2015. 1 Suomen Urheiluliiton ansiomerkki, levyke, mitali ja standaari kotimaisille ja

Lisätiedot

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL

DI - KATSAUS 2009. Toukokuu 2009. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL DI - KATSAUS 2009 Toukokuu 2009 Sivu 2 (15) YHTEENVETO Rakennus- ja kiinteistöala työllisti vuonna 2008 Tilastokeskuksen mukaan noin 250 000 henkilöä. Heistä rakennusalan diplomi-insinööri -tasoisen koulutuksen

Lisätiedot

TIKKURILAN TAITOLUISTELU- KLUBI RY TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO KAUDELLE 2016 2017

TIKKURILAN TAITOLUISTELU- KLUBI RY TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO KAUDELLE 2016 2017 TIKKURILAN TAITOLUISTELU- KLUBI RY TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO KAUDELLE 2016 2017 Tikkurilan Taitoluisteluklubi ry 12.4.2016 2 TIKKURILAN TAITOLUISTELUKLUBI RY TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO

Lisätiedot

SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 (4) SUOMEN LAMMASYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Lammasyhdistys r.y., ruotsiksi Finlands Fårförening r.f. ja kotipaikka Helsingin kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoitus on edistää maamme

Lisätiedot

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ

LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 2011 LIIKUNNAN ARVOSTUS PIEKSÄMÄELLÄ 12.10.2011 Liikunnan arvostus Pieksa ma ella ja sen jäsenseurat(33 kpl) ovat huolissaan Pieksämäen liikunta ja urheilutoiminnan näivettymisestä ja kaupungin liikuntaorganisaation

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Esityksen sisältö Tuorein tieto lasten ja nuorten liikunnan tilasta Havaintoja lasten ja nuorten liikunnan

Lisätiedot

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä..

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. TEHTÄVÄ 1 Taulukko 1 Kuvailevat tunnusluvut pääkaupunkiseudun terveystutkimuksesta vuonna 2007 (n=941) Keskiarvo (keskihajonta) Ikä

Lisätiedot

Vaajakosken Kuohu ry. Painijaosto. Toimintasuunnitelma 2015

Vaajakosken Kuohu ry. Painijaosto. Toimintasuunnitelma 2015 1 Vaajakosken Kuohu ry Painijaosto Toimintasuunnitelma 2015 2 sivu Sisällysluettelo 2 1.0 Johdanto 3 1.1 Painijaoston jäsenet 2015, esitys johtokunnalle 3 2.0 Toiminta 4 2.1 Harrastustoiminta ryhmittäin

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU TUTKIMUSTEN JA SEURANNAN VALOSSA Koulut Liikkumaan Rovaniemi

LIIKKUVA KOULU TUTKIMUSTEN JA SEURANNAN VALOSSA Koulut Liikkumaan Rovaniemi LIIKKUVA KOULU TUTKIMUSTEN JA SEURANNAN VALOSSA Koulut Liikkumaan 23.2.2016 Rovaniemi Koulu liikuttaa ja istuttaa Liikkuva koulu -tutkimuksen tuloksia 2010 2015 Tuija Tammelin, Janne Kulmala, Harto Hakonen

Lisätiedot

RESUL:n kilpailutoiminta. Kilpailutoiminnan organisointi. Puolustusvoimien tuki. Yhteistyö MPK:n kanssa. Yhteistyö reservipiirien kanssa

RESUL:n kilpailutoiminta. Kilpailutoiminnan organisointi. Puolustusvoimien tuki. Yhteistyö MPK:n kanssa. Yhteistyö reservipiirien kanssa Kilpailumaksut Toiminnanjohtaja Risto Tarkiainen, Reserviläisurheiluliitto ry RESUL:n kilpailutoiminta Kilpailutoiminnan organisointi Puolustusvoimien tuki Yhteistyö MPK:n kanssa Yhteistyö reservipiirien

Lisätiedot

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA

HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Julkaistavissa.. klo. jälkeen HALLITUS VASTAAN OPPOSITIO KANSAN KANTA Hallitukseen luotetaan enemmän kuin oppositioon Suomalaisista kaksi viidestä ( %) ilmoittaa, että hallituksen kyky hoitaa maamme asioita

Lisätiedot

Eläkeliiton SM Ikaalinen 2016 Eräluettelot

Eläkeliiton SM Ikaalinen 2016 Eräluettelot Eläkeliiton SM Ikaalinen 2016 Eräluettelot METSÄSTYSHIRVI Erä 1 klo 1030 Sarja M60/50 1. Vahala Matti M50 Kymenlaakso 2. Väistö Martti Pohjois-Karjala 3. Havukainen Pekka Pohjois-Karjala 4. Hollmen Ilkka

Lisätiedot

Mika Riutto Valmennuspäällikkö SPL Helsingin piiri

Mika Riutto Valmennuspäällikkö SPL Helsingin piiri VALMENTAJATUTKIMUS KARTOITTAMAAN Suomalaisen SEUROJEN jalkapallon VALMENTAJIEN KOULUTUSTASOJA, toimintastrategia TARVETTA JA HALUKKUUTTA 2010-2013 KOULUTUKSEEN HELSINGIN PIIRISSÄ Mika Riutto Valmennuspäällikkö

Lisätiedot

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta

Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta Suomalaisten näkemyksistä Suomen valtionhallinnon virkamiesetiikan ja - moraalin tilasta TNS 0 Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Kysely toteutettiin TNS Gallup Foruminternetpaneelissa. Yhteensä tehtiin

Lisätiedot

SYYSKOKOUSPÖYTÄKIRJA 2014

SYYSKOKOUSPÖYTÄKIRJA 2014 SUOMUSSALMEN URHEILUAMPUJAT RY SYYSKOKOUSPÖYTÄKIRJA 2014 AIKA PAIKKA LÄSNÄ 21.11.2014, klo 18.00-20:03 Hotelli Kiannon Kuohut, Suomussalmi Liite 1, nimiluettelon mukaisesti 61 henkilöä 1 KOKOUKSEN AVAUS

Lisätiedot

Lajiliittoselvitys LAJILIITOILLE KEVÄÄLLÄ KOHDISTETUN KYSELYN SATOA

Lajiliittoselvitys LAJILIITOILLE KEVÄÄLLÄ KOHDISTETUN KYSELYN SATOA Lajiliittoselvitys LAJILIITOILLE KEVÄÄLLÄ KOHDISTETUN KYSELYN SATOA Miksi selvitys tehdään? Lajiliittojen valtionavustuspolitiikan kehittäminen Liittojen toiminnan nykytilan kuvaus talouden, liiton toiminnan

Lisätiedot

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA

Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA Petteri Suominen VAPAAEHTOISPALOKUNTIEN ARVOSTUS KUNNALLISTEN PÄÄTTÄJIEN JA KANSALAISTEN KESKUUDESSA 1. Johdanto Marraskuussa 2002 julkistetussa tutkimuksessa Arvon mekin ansaitsemme yhtenä tutkimuskohteena

Lisätiedot

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana Omakotiyhdistyksen säännöt Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Saarenkylän Omakotiyhdistys ry. Sen kotipaikka on Rovaniemi ja toimialue on Saarenkylä. Näissä säännöissä käytetään nimitystä

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

1 (6) liikuntatoiminta TOIMINTASELVITYS VUODELTA. Viranomaisen merkintä. Seura täyttää 1. JÄSENMÄÄRÄ KERTOMUSVUODEN LOPUSSA á yht.pist.

1 (6) liikuntatoiminta TOIMINTASELVITYS VUODELTA. Viranomaisen merkintä. Seura täyttää 1. JÄSENMÄÄRÄ KERTOMUSVUODEN LOPUSSA á yht.pist. (6) TOIMINTASELVITYS VUODELTA Seura täyttää. JÄSENMÄÄRÄ KERTOMUSVUODEN LOPUSSA á yht.pist. Viranomaisen - tytöt alle v. - pojat alle v. - naiset - miehet 2. KILPAILUTOIMINNAN LAATU a) Seuraluokitus - valio,

Lisätiedot

1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka on Helsingin kaupunki.

1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka on Helsingin kaupunki. SUOMEN HITSAUSTEKNILLINEN YHDISTYS r.y. FINLANDS SVETSTEKNISKA FÖRENING r.f. SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka

Lisätiedot

Jari Lämsä. Kommentit: Hannu Tolonen

Jari Lämsä. Kommentit: Hannu Tolonen Jari Lämsä Kommentit: Hannu Tolonen Yleistä arvioinnista Arviointi: liittyy nykyisin vallalla olevaan hallintotapaan on toiminnan arvottamista tiettyjen kriteerien suhteen ei siis arvostelua! jaetaan sisäiseen

Lisätiedot

Tekniikan Alojen Foorumin (TAF) seminaari 28.1.2011. Pertti Porokari Uusi Insinööriliitto UIL ry

Tekniikan Alojen Foorumin (TAF) seminaari 28.1.2011. Pertti Porokari Uusi Insinööriliitto UIL ry Tekniikan Alojen Foorumin (TAF) seminaari 28.1.2011 Pertti Porokari Uusi Insinööriliitto UIL ry 24.1.2010 Insinöörikoulutukseen hyväksytyt ja insinööritutkinnon suorittaneet 1984-2009 Lähde: Tilastokeskuksen

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

Seurahankkeiden kehitystuen haku

Seurahankkeiden kehitystuen haku Seurahankkeiden kehitystuen haku 2007-2008 Jarkko Kandelin ja Matti Hakamäki Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 214 Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES ISBN 978-951-790-256-4 SISÄLLYS

Lisätiedot

Jämijärven kunta JÄRJESTÖJEN AVUSTUSHAKEMUS (1/7) Peijarintie 5 a Jämijärvi Vaaleankeltaiset alueet vapaa-aikasihteeri täyttää

Jämijärven kunta JÄRJESTÖJEN AVUSTUSHAKEMUS (1/7) Peijarintie 5 a Jämijärvi Vaaleankeltaiset alueet vapaa-aikasihteeri täyttää Jämijärven kunta JÄRJESTÖJEN AVUSTUSHAKEMUS (1/7) Peijarintie a HAKIJA: Tällä pohjavärillä olevat tiedot, saa laittaa näkyviin kunnan tiedotteisiin (kotisivut, harrasteoppaat ) Liikunta Nuoriso Kulttuuri

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoimapula vai työpula? Lehtitietojen valossa työvoimapula on jo yritysten arkipäivää. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne 31.8.2010. Psykiatria: sairaanhoitopiirit 31.8.2010 1

Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne 31.8.2010. Psykiatria: sairaanhoitopiirit 31.8.2010 1 Hoitoonpääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Psykiatrian alan tilanne 31.8.2010 Psykiatria: sairaanhoitopiirit 31.8.2010 1 Aikuis-, nuoriso- ja lastenpsykiatrian erikoisaloilla hoitoa odottaneiden lukumäärä

Lisätiedot

Tarinan strategia 2020

Tarinan strategia 2020 Tarinan strategia 2020 Suomen golfin strategia Visio Parasta vapaa aikaa Missio Golf yhdistää terveysvaikutukset ja yhdessä luonnossa liikkumisen Strateginen tahtotila Golfyhteisöjen toimintatapoja uudistamalla

Lisätiedot

Kyselytutkimus uusiutuvasta energiasta ja tuulivoimasta kuntapäättäjien parissa. Suomen tuulivoimayhdistys ry & Energiateollisuus ry 16.1.

Kyselytutkimus uusiutuvasta energiasta ja tuulivoimasta kuntapäättäjien parissa. Suomen tuulivoimayhdistys ry & Energiateollisuus ry 16.1. Kyselytutkimus uusiutuvasta energiasta ja tuulivoimasta kuntapäättäjien parissa Suomen tuulivoimayhdistys ry & Energiateollisuus ry 16.1.2017 Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti suomalaisten kuntavaikuttajien

Lisätiedot

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012

Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012 NÄKYMIÄ SYYSKUU 2012 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUS Keski-Suomen työllisyyskatsaus 28.9.2012 Julkaisuvapaa tiistaina 23.10.2012 klo 9:00 Työnhakijat Keski-Suomessa oli työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston

Lisätiedot

TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT

TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT Sisällysluettelo 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA...3 2 YHDISTYKSEN TARKOITUS...3 3 TOIMINNAN LAATU...3 4 JÄSENYYTTÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET...4 5 YHDISTYKSESTÄ EROAMINEN

Lisätiedot

Suunnistusliiton säännöt

Suunnistusliiton säännöt Suunnistusliiton säännöt SUOMEN SUUNNISTUSLIITTO ry Suomen Suunnistusliiton säännöt (Rekisteröity 19.9.2008) 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Suunnistusliitto ry. ja sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

3 Seuran tunnuksena on merenkulkuhallituksen vahvistama lippu. Sen käyttämisestä määrätään tarkemmin lippuohjeissa.

3 Seuran tunnuksena on merenkulkuhallituksen vahvistama lippu. Sen käyttämisestä määrätään tarkemmin lippuohjeissa. 1 Yhdistyksen nimi on Kaarinan Veneseura ja kotipaikka Kaarinan kunta. Yhdistyksestä käytetään näissä säännöissä nimitystä seura. Seura toimii Työväen Urheiluliitto TUL ry:n jäsenseurana. 2 Seuran tarkoituksena

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI 1 (6)

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI 1 (6) UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI (6) TOIMINTASELVITYS VUODELTA 205 Käytä sarkain näppäintä siirtymiseen Seura täyttää harmaat. JÄSENMÄÄRÄ KERTOMUSVUODEN LOPUSSA henkilöä - tytöt alle 20 v. 3 - pojat alle 20 v.

Lisätiedot

Sinä olet kuin Lasse, koska... Tavoittelet unelmaasi. Pidät itsesi kunnossa. Käytät voimiasi viisaasti. Sinulla on tahdonvoimaa.

Sinä olet kuin Lasse, koska... Tavoittelet unelmaasi. Pidät itsesi kunnossa. Käytät voimiasi viisaasti. Sinulla on tahdonvoimaa. Sinä olet kuin Lasse, koska... Tavoittelet unelmaasi. Pidät itsesi kunnossa. Käytät voimiasi viisaasti. Sinulla on tahdonvoimaa. Kehität taitojasi jatkuvasti. Osaat keskittyä yhteen asiaan. Kuljet rohkeasti

Lisätiedot

PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT

PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT 1 (5) PIONEERIASELAJIN LIITTO RY:N SÄÄNNÖT I Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1. Yhdistyksen nimi on Pioneeriaselajin Liitto ry. Sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alue on koko

Lisätiedot

Miten seuratoiminnan kehittäminen auttaa ja tukee salibandyseuroja? SeuraForum 2011/Mervi Kilpikoski SLU-talo

Miten seuratoiminnan kehittäminen auttaa ja tukee salibandyseuroja? SeuraForum 2011/Mervi Kilpikoski SLU-talo Miten seuratoiminnan kehittäminen auttaa ja tukee salibandyseuroja? SeuraForum 2011/Mervi Kilpikoski SLU-talo 5.11.2011 JOUKKUEIDEN TOIMINTA JÄRJESTÖTOIMINTA HALLINTO TALOUS MITÄ ON SEURATOIMINTA? IHMISTEN

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 23.6.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Tutkimus kuntien kiinteistöpalveluista. Yhteenveto tutkimuksen tuloksista

Tutkimus kuntien kiinteistöpalveluista. Yhteenveto tutkimuksen tuloksista Tutkimus kuntien kiinteistöpalveluista Yhteenveto tutkimuksen tuloksista 29.5.2013 Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kuntavaikuttajien parissa kyselytutkimuksen kuntien kiinteistöpalveluista Tutkimuksen

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

18.5.2016. Mikko Nieminen (kohd. 1-7) erikseen kutsuttuna Hannu Nurmi Hannu Nurminen Ingemar Sundelin

18.5.2016. Mikko Nieminen (kohd. 1-7) erikseen kutsuttuna Hannu Nurmi Hannu Nurminen Ingemar Sundelin Suomen Urheiluliitto PÖYTÄKIRJA 2/2016 Kilpailu 18.5.2016 KILPAILUVALIOKUNTA Aika 18.5.2016, klo 15.00 Paikka Valo-talo, Sali I Läsnä Pasi Oksanen puheenjohtaja Anne Fröberg Harri Heikkilä Ari Honkanen

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

HIIHDON TULEVAISUUDENNÄKYMÄT SUOMALAISESSA YHTEISKUNNASSA Jari Lämsä, KIHU

HIIHDON TULEVAISUUDENNÄKYMÄT SUOMALAISESSA YHTEISKUNNASSA Jari Lämsä, KIHU HIIHDON TULEVAISUUDENNÄKYMÄT SUOMALAISESSA YHTEISKUNNASSA Jari Lämsä, KIHU Esityksen sisältö 1. Yhteiskunnan aikakaudet 2. Liikunnan ja urheilun tulevaisuuteen vaikuttavia tekijöitä 3. Hiihdon vaihtoehtoiset

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan kustannukset. Harrastamisen hinta seuran, kunnan vai harrastajan kukkarosta? ylitarkastaja Sari Virta

Lasten ja nuorten liikunnan kustannukset. Harrastamisen hinta seuran, kunnan vai harrastajan kukkarosta? ylitarkastaja Sari Virta Lasten ja nuorten liikunnan kustannukset Harrastamisen hinta seuran, kunnan vai harrastajan kukkarosta? ylitarkastaja Sari Virta Väestön liikkuminen Organisoitu liikunta Omatoiminen liikunta Harrastaminen

Lisätiedot

Seurakehittäminen SRL Häme / Elina Kivi

Seurakehittäminen SRL Häme / Elina Kivi Suomen Ratsastajainliitto ry Seurakehittäminen SRL Häme / Elina Kivi 21.3.2013 1 Seurakehittämisen taustaa Idea lähti ratsastusseurojen toivomuksesta saada liitolta/alueelta konkreettista tukea ja apua

Lisätiedot

LÄNSI-PORIN Pöytäkirja 1/2015 SEURAKUNTANEUVOSTO

LÄNSI-PORIN Pöytäkirja 1/2015 SEURAKUNTANEUVOSTO 1 LÄNSI-PORIN Pöytäkirja 1/2015 SEURAKUNTANEUVOSTO AIKA: Ti 20.1.2015 klo 18:00 Paikka: Länsi-Porin kirkko Jäsenet: Esa Anttila, poissa Katri Hirvola Petri Huru, poissa Aulis Juntunen Marja Kaanaa Simo

Lisätiedot

SUOMALAISEN KEILAILUN STRATEGIA. Suomen Keilailuliitto ry.

SUOMALAISEN KEILAILUN STRATEGIA. Suomen Keilailuliitto ry. SUOMALAISEN KEILAILUN STRATEGIA ry. 6. SYYSKUUTA 2016 Suomalaisen keilailun strategia Tämän dokumentin sisältämässä strategiassa linjataan Suomen Keilailuliiton keskeiset valinnat vuoteen 2020 saakka.

Lisätiedot

LÄÄKÄRIPALVELUYRITYKSET RY:N SÄÄNNÖT

LÄÄKÄRIPALVELUYRITYKSET RY:N SÄÄNNÖT LÄÄKÄRIPALVELUYRITYKSET RY:N SÄÄNNÖT NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on Lääkäripalveluyritykset ry, Läkarföretagen rf. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki. YHDISTYKSEN TARKOITUS JA TOIMINTAMUODOT

Lisätiedot

SB-Pro Nurmijärvi ry:n toimintasuunnitelma kaudelle 2012-2013

SB-Pro Nurmijärvi ry:n toimintasuunnitelma kaudelle 2012-2013 SB-Pro Nurmijärvi ry:n toimintasuunnitelma kaudelle 2012-2013 2 TOIMINTASUUNNITELMA 2012-2013 SB-PRO NURMIJÄRVI RY:N TOIMINTASUUNNITELMA... 1 KAUDELLE 2012-2013... 1 1. YLEISTÄ... 3 2. VARSINAINEN TOIMINTA...

Lisätiedot

Jousiammuntaseura Artemis ry eilen, tänään ja ylihuomenna

Jousiammuntaseura Artemis ry eilen, tänään ja ylihuomenna Jousiammuntaseura Artemis ry eilen, tänään ja ylihuomenna 4.2.2017 Sisältö Artemiksen visio ja missio Artemis eilen - miten kaikki alkoi? Artemis tänään mitä olemme tehneet vuoden aikana? Artemis ylihuomenna

Lisätiedot