LINNANKOSKEN LUKIO. Lukuvuonna toimintavuosi. Piispankatu PORVOO Puh (päiväkoulu) (aikuislinja)

Transkriptio

1 LINNANKOSKEN LUKIO Lukuvuonna toimintavuosi Piispankatu PORVOO Puh (päiväkoulu) (aikuislinja)

2 Linnankosken lukion historiasta lyhyesti Linnankosken lukion ja aikuislinjan rehtori Aira Wollsten Linnankosken lukion apulaisrehtori Erkki Toivanen Linnankosken lukion aikuislinjan apulaisrehtori Tea Pelkonen Porvoon Suomalainen yhteiskoulu 1895 Porvoon yhteislyseo 1930 Linnankosken lukio 1975 Uuden koulurakennuksen valmistumisvuosi tulipalon jälkeen 1953 Uudisrakennuksen valmistumisvuosi 1999 Saneerauksen valmistumisvuosi 2000 Linnankosken lukio kuuluu Porvoon kaupungin koululaitokseen. Linnankosken lukion rehtorit: Erkki Nieminen Aira Wollsten Linnankosken lukion aikuislinjan rehtorit: Pirkko Salo-Majava Pirkko Moilanen

3 SISÄLLYSLUETTELO REHTORIN KATSAUS LUKUVUOTEEN... 1 ELÄKKEELLE... 4 LUKUVUODEN TAPAHTUMIA JA TOIMINTAA... 5 LINNANKOSKI-PÄIVÄ... 5 LINNANKOSKI-MATINEA... 5 SYKSYN LAKKIAISET JA ITSENÄISYYSPÄIVÄJUHLA JOULUJUHLA JA JOULUKIRKKO... 7 PENKKARIT WANHOJEN TANSSIT LUONNONTIETEISSÄ TAPAHTUNUTTA... 9 KANSAINVÄLISYYSTOIMINTA TUTORTOIMINTA URHEILUTOIMINTA MUSIIKKITOIMINTA ARVIOINTITOIMINTA OPETTAJAT MUU HENKILÖKUNTA TERVEYDENHOITO MUU OPISKELIJAHUOLTO TILASTO LINNANKOSKEN LUKION TUNTIJAKO LV ILMOITUSASIAT YLIOPPILASTUTKINNOSSA SYKSYLLÄ 2013 HYVÄKSYTYT SYKSYN YLIOPPILAIDEN STIPENDIT YLIOPPILASTUTKINNOSSA KEVÄÄLLÄ 2014 HYVÄKSYTYT LINNANKOSKEN LUKIO AIKUISLINJA... 37

4 REHTORIN KATSAUS LUKUVUOTEEN Lukuvuosi on Linnankosken lukion 39. toimintavuosi ja samalla koulun historian 118. toimintavuosi. Kuluneen lukuvuoden työtä on leimannut valmistautuminen tulossa oleviin lukiokoulutuksen suuriin muutoksiin; ylioppilastutkinto sähköistyy, lukion tuntijako ja opetussuunnitelma uudistuvat. Muutoksiin valmistautuminen on tuonut monenlaista, tervetulluttakin säpinää lukion kehittämistyöhön. Tieto rehtorin eläkkeelle jäämisestä ja uuden rehtorin valinta ovat tuoneet myös oman värinsä lukuvuoden työskentelyyn. Uutena rehtorina aloittaa syksyllä liikuntatieteiden maisteri Kaisa Ryöppy. Onnea ja menestystä hänelle! Lukiokoulutus suoriutuu kohtalaisen hyvin nykyisestä tehtävästään, mutta vastaako se enää tulevaisuuden haasteisiin? Nykyinen lukion tuntijako ja opetussuunnitelma ovat vuodelta Päivitystä tarvitaan, jotta lukiokoulutus pysyy huimaa vauhtia kehittyvän yhteiskunnan ja työelämän muutoksien mukana. Tavoitteita ja tuntijakoa on uskallettava rohkeasti uudistaa. Lukiokoulutuksen kehittämistyöryhmä on yksimielinen siitä, että lukio säilyy jatkossakin vahvasti yleissivistävänä. Yhä tärkeämpään rooliin nousevat kyky hankkia, analysoida ja jäsentää tietoa kriittisesti, tietotekniset valmiudet, oppimaan oppiminen sekä työelämätaidot. Päämääränä on pidettävä myös, että koulutuksen ensisijaisena tarkoituksena on antaa tarvittavat akateemiset valmiudet jatko-opintoihin sekä työelämään. Lukion uutta tuntijakoa pitkään pohtinut työryhmä ei päässyt yksimielisyyteen lukio-opintojen valinnaisuuden lisäämisestä, joten se päätyi esittämään valtioneuvoston ministerityöryhmälle kolme tuntijakovaihtoehtoa. Lukion laajuus säilyisi kaikissa vaihtoehdoissa yhä kolmena vuotena ja minimikurssimäärä olisi 75. Valinnaisuuden aste vaihtelee malleissa tuntuvasti, mutta kaikissa olisi uudenlaisia eheyttäviä teemaopintoja, jotka ylittävät oppiainerajat. Kaikissa malleissa äidinkielen, matematiikan ja kielten asema jäisi kutakuinkin ennalleen. Pakollinen liikunta saisi yhden lisäkurssin. Matematiikka alkaisi vastedes yhteisellä opintojaksolla ja eriytyisi myöhemmin pitkään ja lyhyeen matematiikkaan. Kaikissa malleissa suurimmat muutokset tulisivat reaaliaineisiin, jotka ryhmiteltäisiin kahteen eri koriin: luonnontieteellisiin opintoihin sekä humanistis-yhteiskunnallisiin ja katsomuksellisiin opintoihin. Opiskelijan tulisi valita kummastakin korista vähintään kymmenen kurssia. Kuvataiteen ja musiikin oheen tulisi eheyttäviä taideopintoja opiskelijoiden valittaviksi. Olemme odottaneet pitkin kevättä malttamattomina ministereiden päätöksiä uudesta tuntijaosta. Näillä näkymin se julkistetaan kesäkuussa. Sen jälkeen jäämme odottamaan opetushallitukselta uusia opetussuunnitelman perusteita. Sen pohjalta opettajat, opiskelijat ja huoltajat pääsevät sitten aloittamaan oman lukiomme opetussuunnitelmatyön. Ops2016-koordinaattorikin on lukioon jo valittu. Hänen tehtävänään on koordinoida lukion opetussuunnitelmatyötä. Uuden opetussuunnitelman mukainen opetus aloitetaan Suomen lukioissa syksyllä Ylioppilastutkintoa kehitetään lukion opetussuunnitelmien rinnalla. Ylioppilaskoe muuttuu sähköiseksi ja tavoitteena on, että keväällä 2019 kaikki ylioppilaskokeet suoritetaan tietokoneella. Muutokseen siirrytään asteittain ja ensimmäiset ylioppilaskokeet eli filosofian, maantieteen ja saksan kielen kokeet suoritetaan sähköisesti jo syksyllä Keväällä 2017 ovat vuorossa ranska, yhteiskuntaoppi ja psykologia. Matematiikan koe asettaa suurimmat tietotekniset haasteet ja se onkin vuorossa viimeisenä eli keväällä

5 Sähköinen ylioppilastutkinto asettaa koululle ja opetukselle uusia haasteita. Sähköiseen tutkintoon valmistautuminen edellyttää, että opetuksessa, oppimisessa ja arvioinnissa käytetään tieto- ja viestintätekniikkaa monipuolisesti. Tänä lukuvuonna olemmekin panostaneet täydennyskoulutukseen, jossa opettajat ovat saaneet valmiuksia kehittää omaa opetustyötään tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäen. Koulutettujen opettajien opastuksella opiskelijat ovat päässeet tutustumaan monenlaisiin uusiin oppimisympäristöihin. Kaikkien uudistusten keskellä toki kannattaa myös muistaa, että teknologia ei voi koskaan korvata ammattitaitoista opettajaa. Muutosten keskellä oppimisympäristöjenkin tulee vastata nykyajan haasteisiin. Langatonta verkkoa lukiossamme ei ole vieläkään, mutta ensi syksyksi se on meille luvattu. Sen jälkeen tietokoneita voidaan hyödyntää nykyistä tehokkaammin opetuksessa, käyttää sähköisiä oppikirjoja tai pitää sähköisiä kurssikokeita. Tavoitteena on, että ensi syksystä lähtien myös opiskelijat käyttävät omia kannettavia tietokoneitaan oppitunneilla. Suunnitelmissa on, että opiskelijoilla on mahdollisuus hankkia tietokoneet edullisesti kaupungin kautta. Kuluneen lukuvuoden aikana olemme panostaneet edelleen Itä-Uudellamaalla olevien pienten suomenkielisten lukioiden kanssa jo vuosia sitten aloitetun yhteistyön kehittämiseen. Marraskuussa järjestimme Lukiopäivän, jonka teemana oli TVT:n käyttö opetuksessa ja valmistautuminen sähköiseen ylioppilastutkintoon. Koulutuksen aikana kaikkien lukioiden opettajat tapasivat toisensa. Opettajien verkostoituminen avaa aivan uudenlaisia näkymiä tehdä yhteistyötä opiskelijoiden parhaaksi. Porlammin lukion lakkauttaminen on ollut meille kaikille surullinen asia. Borgå Gymnasiumin kanssa olemme tehneet valtakunnallisestikin poikkeuksellista yhteistyötä tämän lukuvuoden aikana. Lukioiden opiskelijat ovat voineet valita kursseja molempien koulujen kurssitarjottimelta eli yli kielirajojen. Opiskelijoiden valinnaisuus on lisääntynyt huimasti. Mitään opiskelijaryntäystä ei ole ollut kumpaankaan lukioon, mutta muutamat rohkeat opiskelijat ovat tarttuneet tähän hienoon mahdollisuuteen. Tarkoituksenamme on jatkaa tätä yhteistyötä ensi lukuvuonnakin. Tänä keväänä painaa valkolakin päähänsä noin lukio-opintonsa ja ylioppilastutkintonsa suorittanutta opiskelijaa eri puolella Suomea. Linnankosken lukiossa saamme iloita yhdessä 157:n uuden ylioppilaan kanssa. Heistä 129 on päivälukiosta ja 28 aikuislinjalta ja näistä 27 on kaksoistutkinnon suorittanutta eli he ovat suorittaneet ammatillisen tutkinnon ja ylioppilastutkinnon samanaikaisesti. Lämpimät onnittelut uusille ylioppilaille! Perinteemme mukaisesti tässä vuosikertomuksessa on kerrottu tarkemmin koulumme juhlista, tapahtumista, kilpailuista, projekteista ja kansainvälisyystoiminnasta. Niitä lukiessa voi jälleen kerran todeta, että Linnankosken lukio on vireä ja aktiivinen oppilaitos! Koulussamme on monipuolisesti lahjakkaita nuoria, joista voimme olla ylpeitä. Arvostan suuresti myös aktiivisia ja innostuneita opettajiamme, jotka ovat omalla työpanoksellaan tehneet mahdolliseksi näiden tapahtumien toteutumisen. Tämä on viimeinen lukuvuoteni Linnankosken lukion ja aikuislinjan rehtorina. Syksyllä 2014 jään eläkkeelle työskenneltyäni Linnankosken lukiossa ja aikuislinjalla yli kolmekymmentä vuotta. Aloitin Linnankosken lukion iltalinjalla psykologian sivutoimisena tuntiopettajana syksyllä Seuraavana lukuvuonna aloitin oppilaanohjauksen ja psykologian päätoimisena tuntiopettajana päivälukiossa ja iltalinjalla jatkoin psykologian opettamista. Syksystä 1988 alkaen työskentelin Linnankosken lukion oppilaanohjauksen lehtorin virassa opettaen myös psykologiaa. Rehtorin virassa olen toiminut alkaen eli 21 vuotta. 2

6 Haikein, mutta tyytyväisin mielin olen jäämässä eläkkeelle. Olen viihtynyt Linnankosken lukiossa ja aikuislinjalla nämä vuosikymmenet erinomaisesti. Töihin on ollut mukava tulla. Kiitos siitä kuuluu erityisesti ammattitaitoisille ja työhönsä sitoutuneille opettajille sekä muulle henkilökunnalle. Luottamus, positiivinen kannustus ja yhteen hiileen puhaltaminen ovat olleet yhteistyössämme avainasioita. Kiitos kuuluu myös kaikille tuhansille opiskelijoille, joiden kanssa olen saanut työskennellä. Opiskelijoissa on positiivista energiaa ja nuoruuden voimaa. Haluan kiittää myös kaikkia yhteistyökumppaneita vuosikymmenten varrelta. Sydämelliset kiitokset kaikille, joiden kanssa olen saanut tehdä tätä työtä! Lukuvuoden päättyessä kiitän kaikkia työyhteisömme jäseniä kouluvuoden työstä. Suuret kiitokset eläkkeelle jääneelle matematiikan, fysiikan ja kemian lehtori Mikko Lyytikäiselle merkittävästä työpanoksesta opiskelijoittemme ja lukiomme hyväksi. Parhaat kiitokset myös poislähteville opettajillemme, ranskan ja englannin kielen lehtorin sijaiselle Jenna Sjöholmille sekä espanjan kielen opettajalle Saila Hakaniemelle hyvin tehdystä työstä. Onnea ja menestystä uusissa tehtävissä! Kiitän myös yhteistyökumppaneitamme, stipendien ja palkintojen lahjoittajia. Kiitokset koulumme työn tukemisesta! Opiskelijakunnan hallitukselle kiitokset aktiivisesta toiminnastanne ja hyvästä yhteistyöstä. Lämpimät kiitokset kaikille vanhemmille ja perheille, jotka olette tukeneet koulumme toimintaa ja erityisesti kansainvälistä yhteistyötämme muun muassa majoittamalla ulkomaisia vieraitamme. Ansaittu kesäloma odottaa, minulla hiukan pidempi kuin muilla. Aurinkoista ja virkistävää kesää teille kaikille! Porvoossa toukokuun 31. päivänä 2014 Rehtori Aira Wollsten 3

7 ELÄKKEELLE Rehtori AIRA WOLLSTEN Linnankosken lukion rehtori Aira Wollsten päättää pitkän työuransa Linnankosken lukiossa virallisesti , joten kulunut lukuvuosi on hänen viimeisensä Linnankosken lukiossa. Aira kirjoitti ylioppilaaksi Tuiran yhteiskoulusta Oulusta ja valmistui kasvatustieteen maisteriksi Oulun yliopistosta Hän täydensi opintojaan suorittamalla psykologian ja filosofian aineenopettajan pätevyyden Jyväskylän yliopistossa ja opinto-ohjaajan pätevyyden Helsingin seudun kesäyliopistossa. Toimittuaan parin vuoden ajan sijais- ja tuntiopettajana Jyväskylässä ja Vantaalla Aira aloitti työnsä Linnankosken lukiossa aikuislinjalla sivutoimisena psykologian tuntiopettajana syksyllä 1981 ja oppilaanohjauksen ja psykologian päätoimisena tuntiopettajana päivälukiossa ja psykologian tuntiopettajana iltalinjalla elokuussa Lukion oppilaanohjauksen lehtorin virkaa hän hoiti vuodet , jolloin hänet valittiin nykyiseen rehtorin virkaansa. Rehtorina Aira Wollsten on ollut pidetty ja arvostettu. Työnsä hän on hoitanut esimerkillisen sitoutuneesti ja tunnollisesti. Sekä opiskelijat että opettajat ovat saaneet kurssitarjottimensa ja lukujärjestyksensä aina hyvissä ajoin. Hänen ihmisläheinen johtamistyylinsä on omalta osaltaan luonut Linnankosken lukioon miellyttävän opiskelu- ja työilmapiirin. Kuluvan lukuvuoden abivideossa opiskelijat kuvailivat Airaa seuraavilla luonnehdinnoilla: iloinen, ystävällinen, nuorekas, positiivinen - nuoret ovat arvioinneissaan aina tarkkanäköisiä ja lahjomattomia. Tästä eteenpäin Airalla on aikaa ja mahdollisuus omistautua rakkaille harrastuksilleen, joita ovat mm. matkailu, retkeily ja vaellukset. Hyvällä tuurilla saatamme kohdata Airan niin Ylläksen tai Sallan laduilla kuin rinkka selässä kesäisellä vaelluksella kaukana tunturien takana. Myös kulttuuritarjonta eri muodoissaan tullee saamaan Airasta vakioystävän. Ja mitähän vanha rakkaus, koiraharrastus, tuonee uutta Airan eläkevuosiin? Sekä Linnankosken lukion henkilökunta että opiskelijat kiittävät Airaa sydämellisesti kuluneista vuosista ja siitä esimerkillisestä työpanoksesta, joka on koitunut meidän kaikkien hyväksemme. Toivomme onnea ja terveyttä eläkepäiviin! Olet aina tervetullut piristämään työpäiväämme edes pienen kahvihetken verran! MIKKO LYYTIKÄINEN Linnankosken lukion matematiikan, fysiikan ja kemian lehtori Mikko Lyytikäinen jäi ansaitulle eläkkeelle tammikuussa tehtyään mittavan, liki 40 vuoden työuran opettajana. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 1972 pääaineenaan matematiikka ja sivuaineina fysiikka, kemia ja tilastotiede. Työuransa Mikko aloitti Jyväskylän yliopistossa sovelletun matematiikan assistenttina. Opettajan työuransa hän aloitti Laitilassa lukion matematiikan, fysiikan ja kemian opettajana vuonna Sieltä Mikko Lyytikäinen siirtyi Oulun lyseon lukion ja Mouhijärven lukion kautta Linnankosken lukioon matematiikan, fysiikan ja kemian lehtorin virkaan syksyllä Viimeisinä työvuosinaan hän opetti pääasiassa matematiikkaa ja vain muutaman fysiikan kurssin. Työvuosia Mikolle kertyi Linnankosken lukiossa yli 30 vuotta. Opettajana Mikko Lyytikäinen on ollut omalla alallaan. Matematiikka on hänen intohimonsa ja hän hallitsee sen erinomaisesti. Opiskelijat ovat pitäneet Mikon selkeästä ja eleettömästä opetustyylistä. Opiskelijoihin Mikko on suhtautunut aina hyvin myönteisesti. Mikko hoiti työnsä, eikä tehnyt suurta numeroa tekemisistään. Viimeisinä työvuosinaan hän oli osa-aikaeläkkeellä ja eläkejaksollaan hänet tavoitti milloin mistäkin maailman ääristä. Mikon paikallistuntemuskin on erinomaista, onhan hän ollut kielitaitoisena myös Porvoon virallisena oppaana. Tulemme muistamaan Mikon myös hänen pienestä kultaisesta kahvikupistaan sekä varvassandaaleistaan, joita hän käytti koulussa ilman sukkia kesät talvet. Kiitämme Mikko Lyytikäistä lämpimästi merkittävästä työpanoksesta koulumme ja opiskelijoittemme hyväksi. Toivomme Mikolle hyviä ja onnellisia eläkepäiviä etenkin hänelle rakkaan matkustelun parissa. 4

8 LUKUVUODEN TAPAHTUMIA JA TOIMINTAA Linnankosken lukio on vireä oppilaitos ja opiskelun ohella lukiossa on jatkuvasti erilaisia tapahtumia sekä toimintaa. Tämä monipuolistaa koulun elämää, luo me-henkeä, lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta sekä tuo virkistävää vaihtelua arjen työskentelyyn. Samalla se myös antaa koululle omaleimaisuutta sekä tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden osoittaa taitojaan myös oppiaineiden ulkopuolella. LINNANKOSKI-PÄIVÄ Lukion omaa perinnepäivää vietettiin Päivän juhlaosuuden aloitti kuoro esittämällä Beatlesin Here comes the sun. Lukion senioreiden ja alumnien puheenjohtajan Lauri Tuomen palkittua senioreille suunnitellun logokilpailun voittajan Veera Tenhovuoren nähtiin kohtaus Olavi & Metsänneito ja Gaselli Linnankosken teoksesta Laulu tulipunaisesta kukasta. Perinteisessä puhekilpailussa saavutettiin historiallinen tasapeli: tuomarit eivät kyenneet asettamaan puhujia paremmuusjärjestykseen, vaan voitto jaettiin neljälle. Taru Hakala, Olli Tamminen, Pessi Termonen ja Emma Ukkonen pokkasivat rahastipendit. Juhlapuhujaksi oli saatu lukiomme seniori, tietokirjailija/historioitsija Teemu Keskisarja, jota haastatteli apulaisrehtori Erkki Toivanen. Lilusta v.1970 ylioppilaaksi kirjoittanut ja aikoinaan Suomen ykkösyhtyeen Wigwamin kantavana voimana vaikuttanut Jukka Gustavson mykisti kuulijat taituroimalla pianoimprovisaation ja Procol Harumia. Nykylukiolaisista Disa Rasmus ja Roosa Rautiainen viihdyttivät lauluesityksellään. Juhlan taitavina juontajina toimivat Taru Hakala ja Tomi Saviluoto. Runsaslukuinen joukko lukiomme entisiä opiskelijoita eli senioreita/alumneja oli saatu jälleen esittelemään jatkokoulutusalojaan iltapäivällä. Lukiomme on harvinainen ellei ainoa lukio, joka vuodesta toiseen kokoaa senioriopiskelijoitaan kertomaan omista opiskelualoistaan. Alat vaihtuvat vuosittain ja nykylukiolainen saa jatko-opiskelupaikoista näin ajantasaista ja päivitettyä tietoa mitä parhainta opintoohjausta. Oman nimikkopäivämme henkeen kuuluu rento yhdessäolo, tuttujen tapaaminen ja tulevaisuuden visiointi. LINNANKOSKI-MATINEA Linnankoski-seuran 117-vuotismatineaa vietettiin lukion auditoriossa tavallista juhlavammin.olihan kyseessä merkkivuosi; Johannes Linnankosken kuolemasta oli kulunut 100 vuotta Linnankoski-seura ja Suomen kulttuurirahaston Uudenmaan rahasto myönsivät vuoden 2013 Linnankoskimitalit porvoolaisille kirjailija Ulla-Lena Lundbergille ja teollisuusneuvos Risto Anttoselle. 5

9 Seuran puheenjohtaja Erkki Toivanen luonnehti puheessaan mitalisteja: Tämän päivän maailma ja ihminen ovat erilaisia kuin sata vuotta sitten ja toisaalta samanlaisia. Molemmat mitalistit ovat laajentaneet suomalaiskansallista näkökulmaa universaaliksi Japaniin, Kiinaan ja Yhdysvaltoihin saakka. Lisäksi yhteistä mitalisteille on nykyinen porvoolaisuus, he edustavat ns. suuria ikäluokkia ja ovat viettäneet varhaislapsuutensa molemmat pappilassa; Ulla-Lena Kökarissa ja Risto Lapinjärvellä. Mitalistien puheiden lisäksi matineaan toi Linnankosken suvun tervehdyksen Johannes Linnankosken pojanpoika Juhani Linnankoski. Lukiolaiset Disa Rasmus ja Roosa Rautiainen esittivät Johannes Linnankosken sanoittaman Uusmaalaisen laulun ja lukiolaiset Olli-Pekka Juhola, Karoliina Kutvonen, Krista Riekkinen ja Esa Vesala otteita Linnankosken romaanista Laulu tulipunaisesta kukasta. SYKSYN LAKKIAISET JA ITSENÄISYYSPÄIVÄJUHLA Yhdistettyä lakkiais- ja itsenäisyyspäiväjuhlaa vietettiin juhlavissa tunnelmissa itsenäisyyspäivän aattona. Tilaisuuden aluksi Suomen lippu tuotiin saliin ja Henri Kumpula yhdessä Rene Lindholmin kanssa esittivät kitaroineen Finlandia-hymnin. Paula Vesalan ja Lauri Ylösen Rakkauslaulun esittivät koskettavasti Disa Rasmus ja Roosa Rautiainen säestäjänään musiikin lehtori Anu Tikka-Blomqvist. Todistusten, stipendien ja lakkien jaon sekä Gaudeamus igitur-yhteislaulun jälkeen ylioppilaan tervehdyksen esitti Hilla Seppänen ja lopetti puheensa laulamalla Bob Dylanin kappaleen Make you feel my love. Perinteisen veteraanien Vapauden viesti kapulan luovuttivat abiturientit Harri Nurmi ja Maria Tamminen 2.vuosikurssin opiskelijoille Erika Lantz ja Niko Rinne. Yhteinen Maamme-laulu päätti arvokkaan juhlan. 6

10 JOULUJUHLA JA JOULUKIRKKO Syyslukukausi päätettiin perinteiseen tapaan joulujuhlalla ja yövesperillä Joulupuuron ja glögin jälkeen joulujuhlan salissa aloittivat opettajat tonttuesityksellään. Jatkossa juhlassa nähtiin ja kuultiin mm. palanen London Calling musikaalista, kuoron esittämä jouluinen potpuuri, tanssiesityksiä, palkitsemisia ja Ilmari Lepistön flyygelin kera esittämä Your`s songkappale. Joulujuhlan jälkeen siirryttiin näyttävänä soihtukulkueena öiseen joulukirkkoon, jossa lukion väkeä palveli koulupastorimme Hanna Savukoski. Viimeistään eri kansallisista taustoista tulevien opiskelijoiden omilla äidinkielillään lukemat esirukoukset herkistivät jouluiseen tunnelmaan. KALEVALAJUHLA Perinteistä Kalevala-juhlaa vietettiin kulttuuritalo Grandissa teemalla Kalevala rokkaa.kansalaisopiston nuorten näytelmäryhmän, Porvoonseudun musiikkiopiston opiskelijoiden ja Taidetehtaan tanssikoulun opiskelijoiden esitysten lisäksi Linnankosken lukion opiskelijat Taru Hakala ja Emma Ukkonen pitivät juhlapuheen aiheenaan Kalevala rokkaa. 7

11 PENKKARIT 2014 Penkkaripäivä alkoi tuttuun tapaan perinteisellä rehtoreiden kaappaamisella. Abiturientit pukivat tänä vuonna rehtori Aira Wollstenin ja apulaisrehtori Erkki Toivasen ketuiksi. Abien ja ryhmänohjaajien yhteisen aamiaisen jälkeen vuorossa olivat abien päivänavaus ja vauhdikas abi-show, jonka ohjelmaan kuuluivat taas opettaja-karikatyyrejä parodioivat myönteisen leppoisassa hengessä toteutetut abivideot ja erilaiset sekä opettajien että opiskelijoiden kisailut. Rehtorit joutuivat laulamaan ja tanssimaan rooliensa mukaisesti kappaleen What does the fox say? tahtiin. Ohjelmaan kuuluivat tietysti mm. vuoden ykkösen, kakkosen, abin ja opettajan palkitsemiset. Päivään liittyi luonnollisesti koulun päättymiseen itsestään selvänä kuuluvaa rajatonta riemua kuin myös eron haikeuttakin. Penkkariajelu kruunasi päivän perinteen mukaisesti. Tämän vuoden abiturientit saavat erikoiskiitoksen hyvin suunnitellusta ja toteutetusta penkkaripäivästä ja poikkeuksellisen hyvästä ja asiallisesta käytöksestä! WANHOJEN TANSSIT 2014 Liikunnan lehtoreiden Liisa ja Jorma Tiilikaisen itseään säästelemätön valmennustyö kantoi taas kerran kauniin hedelmän. Tuntuu pieneltä ihmeeltä, että teininoloisista villeistä kakkosista kuoriutuu yhdessä yössä arvokkaita wanhoja, jotka pystyvät hurmaamaan sivistyneellä, kohteliaalla ja etiketin sekä seurapiirikoodiston tahdikkaasti hallitsevalla käytöksellään sekä läheisensä, opettajansa että myös opiskelijatoverinsa. Wanhojen tanssit esitettiin vakiintuneen tradition mukaan penkkaripäivän iltana vanhojen huoltajille ja läheisille. Lukion henkilökunnalle, 1.vuosikurssin opiskelijoille ja osalle peruskoulun oppilaita tanssittiin wanhojen omana päivänä Joka vuosi ohjelmisto vähän elää ja vanhojen tuttujen tanssien rinnalle on tullut myös vanhojen oma suosion saavuttanut moderni tanssinumero. Wanhojen päivä huipentui vielä yhteiseen juhlaruokailuun, joka toteutettiin nyt toisen kerran. Suurkiitos myös emännälle ja keittiöhenkilökunnalle vaivannäöstä! 8

12 LUONNONTIETEISSÄ TAPAHTUNUTTA Tapahtumia luonnontieteiden rintamalta Linnankosken lukiossa lukuvuonna OPINTOMATKOJA Cern -tiedeleiri Linnankosken lukion opiskelijat kävivät lokakuussa leirikoulussa Cernissä. Sveitsin Genevessä sijaitseva Cernin hiukkasfysiikan tutkimuslaitos on ottanut vastaan suomalaisia lukiolaisia vuodesta 2000 lähtien leirikouluvierailuille. Cern on maailman suurin hiukkasfysiikan tutkimuskeskus. Cern perustettiin vuonna 1954 ja se on yksi Euroopan ensimmäisistä tieteellisistä yhteistyöhankkeista. Cernin jäsenvaltioita on nykyään 20. Puolet maailman hiukkasfyysikoista, noin henkilöä, käyttää Cernin tarjoamia palveluja ja laitteistoja. He edustavat 500 yliopistoa ja yli 80 kansallisuutta. Tutkijoiden yhteinen kieli on englanti. Leirikoulun tarkoitus on innostaa fysiikan opiskeluun lukioissa sekä lisätä opiskelijoiden kiinnostusta hiukkasfysiikkaa kohtaan. Kolme päivää kestävä vierailuohjelma Cernissä sisältää luentoja ja tutustumiskäyntejä koeasemilla. Opiskelijat valmennetaan etukäteen tutkimuslaitosvierailulle. Opiskelijat tekevät annetut hiukkasfysiikkaan liittyvät tutkielmat, esseet ja esitykset. Lisäksi tutustumis- ja opintokäynnit Jyväskylän ja Helsingin yliopistojen fysiikanlaitoksille. Vierailun käytännön toteutuksesta Cernissä vastaavat Helsinki Institute of Physics (HIP) ja Opetushallitus. Vierailut edellyttävät yhteistyötä useamman koulun kesken. Linnankosken lukion yhteistyökouluina matkalla olivat Askolan lukio (6 opiskelijaa + opettaja Lauri Hellsten) Myllyharjun lukio Loviisasta (3 opiskelijaa + opettaja Ville Wahlman) ja Porlammin lukio (3 opiskelijaa + opettaja Kirsi Nurkkala). Linnankosken lukiosta leirillä oli kahdeksan opiskelijaa (Toni Andersson, Timo Davidsson, Patrik Michelson-Adamson, Santeri Raittinen, Ilja Pippa, Vili Vilenius, Kiril Sanasvuori, Jami Valorinta ja opettaja Taisto Sihvonen. Kuva on otettu Genevessä YK:n päämajan pääportin edessä. 9

13 Leirikoulun ohjelma Ma Lento Geneveen ja majoittuminen Geneva Youth Hostelliin Ti Retkipäivä bussilla Alpeille Ranskan puolelle (Chamonix) ja tavoitteena oli Aiguille du Midi, jonka jälkeen Genevejärven ympäri Montreuxiin (mm. keskiaikainen linna Chillon, Mannerheim- muistomerkki ja Freddien Mercuryn patsas). Ke Yleiskuva CERNistä ja aineen rakenteen standardimalli CERNin yleisesittely, Markus Nordberg Universumi liitutaululla teoreetikon näkökulma hiukkasfysiikkaan, Aleksi Kurkela Tutustuminen CMS -koeasemaan, Martti Pimiä ja Lauri Wendland Microcosmos ja Globe näyttelyt, ryhmätyöt ja palaute leirin opettajien johdolla Majoittuminen CERNin tutkijahostelliin ja ostoksia Balexert ostoskeskuksessa To Hiukkasfysiikan tutkimus sekä ilmastotutkimusta ja mitä LHCn jälkeen Hiukkaskiihdyttimet/hiukkasilmaisimet ja hiukkasfysiikan tulevaisuuden haasteita, Katri Lassila- Perini Tutustuminen Cloud kokeeseen, Jonathan Duplissy Mitä LHC:n jälkeen? CLIC-tutkimusprojektiin tutustuminen, Lauri Kortelainen The Great Discover Geneva Treasure Hunt, opastettu tutustuminen parityönä Geneveen Pe Hajautettu laskenta ja Antimateria Globaali hajautettu laskenta ja DataGrid-projekti sekä tutustuminen tietokonekeskukseen, Joni Hahkala Tutustuminen antimateriaohjelmaan ja vierailu koeasemalle, Niels Madsen CERNin koulutusohjelmat, yhteenveto vierailusta ja palautekeskustelu, Riitta Rinta-Filppula Vierailu Punaisen Ristin museoon Genevessä, leirin opettajien johdolla. Paluulento Genevestä Helsinkiin ja tiedeleiri päättyi. 10

14 Opiskelijoiden ajatuksia tiedeleiristä Leirikouluprojekti on yksi erilainen keino oppia kuin perinteinen koulupäivä. Mitä olet mieltä tällaisesta keinosta? Tutustuminen uusiin paikkoihin ja ihmisiin avartaa näkemyksiä. Leirikoulu toimii mielestäni parhaiten tukena kouluopinnoille ja innokkeena tuleville opinnoille. Pääsee näkemään käsiteltyjä asioita käytännössä. Hienoa, että koulut voivat tarjota tällaisia mahdollisuuksia. Millä tavoin oppiminen on ollut erilaista? Esitelmät menivät paljon syvemmälle kuin lukiossa ja antoivat puhtia opiskeluun. Vierailut sitoivat abstraktit mallit konkreettiseen tieteentekoon ja antoivat paremman kuvan siitä, miltä tiede näyttää käytännössä. Asioita käsiteltiin paljon pidemmällä aikavälillä (mm. tutkielma), oppimisympäristö erilainen, luennoitsijat olivat omalle aiheelleen erittäin omistautuneita, mikä toi hyviä piirteitä opetukseen. Opiskeltiinko vain hiukkasfysiikkaa? Hiukkasfysiikka oli luonnollisesti pääpaino, mutta myös muita aloja tutkittiin. Esimerkiksi DataGrid- ja Cloud -projekteista kertovat esitelmät tarjosivat vaihtelua. Tämän lisäksi lähes kaikki esitelmät kertoivat fysiikasta laajemminkin, mm. kosmologian ongelmia tuli esille. Koko tiedeleirin aikana tuli opiskeltua myös kulttuuria, paikallista historiaa ja maantiedettä. Mikä oli sinulle mielenkiintoisinta tässä projektissa? Pääsin tutustumaan syvemmin moderniin fysiikkaan ja sen tutkimukseen. Lisäetuna pääsin näkemään Geneveä ja CERN:in toimintaa. Mielenkiintoisin vaihe oli päästä näkemään tutkimuslaitteistoa opastetuilla kierroksilla, joilla vastattiin mahdollisiin kysymyksiin esim. CMS -koeasema. Lopuksi kiitämme taloudellisesta tuesta kaikkia yhteistyökumppaneitamme, joita tällä kertaa olivat Opetushallituksen tukeman CERN -verkoston lisäksi Ensto, Porvoon kaupunki, Porvoon Energia ja Aktiasäätiö Porvoo. Opintokäynnit Helsingin yliopiston Kumpulan kampukselle ja Physicumiin toteutetun opintokäynnin aikana opiskelijat (Fy8) saivat tutustua Helsingin Kumpulassa sijaitsevaan luonnontieteiden kampukseen tapahtumassa, joka oli nimetty: Koe kampus!. Tämä tapahtuma on Uudenmaan lukiolaisille suunnattu tapahtuma, jonka aikana abit saivat tutustua Aalto-yliopistoon ja Helsingin yliopistoon suoraan kampuksilta käsin. Tapahtuma tarjoaa aivan uudenlaisen mahdollisuuden päästä näkemään yliopistot opiskelijan silmin ja kokemaan, millaista opiskelu kampuksilla on. Vierailimme kampuksen matematiikan, fysiikan ja kemian laitoksilla toteutettiin Cern tiedeleirille valmistava opiskelijoiden (Fy10) ja opettajien opintokäynti Physicumiin ja Kiihdytinlaboratorioon. Sama ryhmä kävi myös Jyväskylän yliopiston Fysiikanlaitoksella CERN tiedeleiriseminaarissa Molemmilla matkoilla mukana oli lehtori Taisto Sihvonen kansainvälisessä MasterClass -tapahtumassa Helsingin yliopiston fysiikan laitoksella oli mukana opiskelijamme Samuli Nyman. Tapahtuma on tarkoitettu hiukkasfysiikasta kiinnostuneille lukion 2. vuosikurssin opiskelijoille sekä abeille. Fysiikan kurssin (Fy6) opintokäynnit Porvoossa Ke Norpe Oy ja to Ensto Oy 11

15 Matematiikan ja fysiikan kesäkoulu Opetushallitus järjestää vuosittain yhdessä Venäjän Federaation opetus- ja tiedeministeriön ja Moskovan alueen valtion yliopiston sekä Venäjän Federaation Avaruuslentojen komentokeskuksen kanssa venäläissuomalaisen matematiikan ja fysiikan kesäkoulun lahjakkaille lukiolaisille Venäjällä Moskovan alueella ja Moskovassa. Tässä kesäkoulussa on ollut mukana monesti opiskelijoitamme mm. Jami Valorinta. Hänen matkakertomuksensa on luettavissa Lilu:n kotisivulla kohdassa: Tarjolla filosofiaa Syksyn ylioppilaskirjoitusten jälkeen Feto (Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat)ry. palkitsi 3 opiskelijaa, jotka olivat kirjoittaneet valtakunnallisesti parhaiten filosofian ainereaalissa. Laudaturin raja syksyllä 2013 oli 32 pistettä. Linnankosken lukion opiskelija Jami Valorinta palkittiin kahden muun opiskelijan kanssa. Jami sai filosofian ainereaalista 39 pistettä. Lokakuussa muutama opiskelija osallistui 2013 Baltic Sea Philosophy Essay-kilpailuun. Jami Valorinta valittiin 11 muun opiskelijan kanssa IPO ( International philosophy olympiads )- valmennusryhmään. Joukkueeseen valitut opiskelijat opiskelevat seuraavissa lukioissa: Ressun lukio, Kallion lukio, Linnankosken lukio, Tampereen normaalikoulu, Tampereen lyseo, Kajaanin lukio, Salon lukio, Tikkurilan lukio, Töölön yhteiskoulu. Jami kirjoitti seuraavasta aiheesta (kieli englanti, saksa tai ranska) Topic 1 Doubt is the first step toward science or truth. Whoever does not question will be sure of nothing; whoever does not doubt, will discover nothing. (Denis Diderot, Encyclopedia, 1765) IPO-kilpailuun 2014 Vilnaan valittiin: Elina Karastie, Tikkurilan lukio ja Jani Patrakka, Tampereen lyseo sekä varalle : Jami Valorinta, Linnankosken lukio Porvoo ja Jakob Wartiowaara Töölön yhteiskoulu. Kun luovutin Baltic Sea Philosophy Essay -kilpailuun kirjoittamani esseen epäilyn tärkeydestä, en uskonut voittomahdollisuuksiini. Saksaksi kirjoittaminen oli ollut haastavaa, enkä ehtinyt ilmaista kaikkia ajatuksiani. Olinkin yllättynyt, kun sain kuulla, että minut oli valittu IPO-valmennusryhmään. IPO - International Philosophy Olympiads - on vuosittain järjestettävä filosofinen esseekilpailu, jossa eri maiden filosofian opiskelijat kirjoittavat jollain vieraalla kielellä - englanniksi, saksaksi tai ranskaksi - neljän tunnin aikana esseen, jonka aiheen voi vapaasti valita neljästä vaihtoehdosta. Kilpailuun osallistuminen on merkittävä kansainvälinen edustustehtävä. 12

16 Valmennuskertoja tulisi olemaan muutama tulevan kevään varrella, ja niistä ensimmäinen olisi Tallinnassa. En tiennyt mitä odottaa. Minulla oli paljon tehtäviä koulun puolesta ja yo-kokeisiinkin olisi pitänyt lukea, joten pelkäsin, että IPO-valmennuksessa meille annettaisiin kasoittain lisätehtäviä. Tosiasiassa opetus keskittyi valmennuskerroille, eikä kotitehtäviä annettu montaakaan - yksi essee oli kirjoitettava. Valmennus oli todella positiivinen kokemus. Erityisesti mieleen jäivät tapaamani ihmiset. Filosofisia keskusteluja tuntui heidän kanssaan syntyvän tyhjästä: tiedon rajoista, ihmisyyden olemuksesta, kommunikaation mahdollisuudesta. Valmennusryhmässä tutustuin eräisiin älykkäimmistä tapaamistani ihmisistä. Olen siis tyytyväinen, että osallistuin esseekilpailuun. Filosofiasta kiinnostuneelle tässä piilee hyvä mahdollisuus oppia filosofiaa ja tutustua samanhenkisiin tovereihin: valmennusryhmään valitaan kymmenen parhaimman esseen kirjoittanutta, ja osallistujia Suomessa on vuosittain n. viisikymmentä. Jami Valorinta 13. Nuorten Filosofiatapahtuma Nufit järjestettiin Helsingin Paasitornissa Vuoden 2014 Nufit:n teemana oli Eurooppa. Mukaan oli kutsuttu mm. Matti Klinge, Esko Valtaoja, Pauliina Remes, Alpo Suhonen, Laura Kolbe, Erkki Tuomioja ja taloustieteen professori Sixten Korkman. Sixten Korkman alusti aiheesta: "Markkinat kansanvallan uhkana", Erkki Tuomiojan aiheena oli: Euroopan takapihat. Vuoden 2014 Nuorten filosofiatapahtuman yhteydessä järjestetty perinteinen lukiolaisten Sokrates-väittelykilpailu päättyi Joensuun normaalikoulun lukion ykkösjoukkueen voittoon. Linnankosken lukion opiskelija Jami Valorinta oli mukana 4 opiskelijan joukkueessa, jossa oli opiskelijoita Lilun lisäksi Lahdesta ja Hyrylän lukiosta Tuusulasta.. PSYKOLOGIAKISA Jo viidettä kertaa järjestetyn kansainvälisen psykologiakisan voitto tuli jälleen Suomeen ja Linnankosken lukioon. Voitto oli neljäs ja kolmannen kerran täysillä pisteillä. Mukana kisassa Lilun lisäksi olivat lukiojoukkueet Moskovasta ja Milanosta Italiasta. Linnankosken ja Suomen voittoisassa joukkueessa olivat Veera Koivisto, Erika Lantz, Emilia Ranta, Minni Tynkkynen ja Jasmin Vesterinen. Virtuaalisen kilpailun järjestäjänä oli Opetushallitus yhdessä Moskovan valtion yliopiston psykologian tiedekunnan nuorten psykologien koulun ja Linnankosken lukion kanssa. Kisa järjestettiin virtuaalisena kilpailuna, jossa joukkueet kohtaavat internetin välityksellä käyttäen hyväksi etäneuvotteluohjelmaa. Kilpailukielenä oli englannin kieli ja joukkueet vastasivat neljän tunnin aikana kolmeen tehtävään. Tehtävät oli laadittu yhteistyössä kahden maan ( Suomi ja Venäjä ) asiantuntijoiden kanssa ja ne käsittelivät suvaitsevaisuutta, monikulttuurisuutta, yhteistyötä, ihmissuhdeongelmien ratkaisua jne. Tuomareita oli neljä; kaksi Moskovasta ja kaksi Helsingistä. Tuomarit arvioivat joukkueiden vastauksia kuudella kriteerillä: ryhmätyötaidot, adekvaattisuus, laatu, ratkaisun omaperäisyys, psykologian teoriaosaaminen, ratkaisun merkittävyys ja tehokkuus. Arviointiasteikkona oli jokaisella neljällä tuomarilla pisteet 1 6 kaikista kolmesta tehtävästä. Linnankosken lukio sai siis täydet 72 pistettä, Moskova 68 ja Milano 67. Kisan päätyttyä Opetushallituksen diplomit voittajille luovutti ylijohtaja Petri Pohjonen Opetushallituksesta ja stipendit ja palkinnot koulutusjohtaja Jari Kettunen Porvoon kaupungin puolesta. Psykologian opettajat vastasivat valmennuksesta ja lehtori Jaakko Palin taitavasta teknisestä toteutuksesta Suomen päässä. 13

17 VIERAITA Ruotsin televisio teki syksyllä ohjelmaa suomalaisesta koulujärjestelmästä ja oli kuvaamassa lukiossamme koko päivän Koulumme (Porvoon yhteislyseon) oppilaan Erkki Tammisen muistolaatta paljastettiin juhlallisesti 2.krs:n aulassa Desantti ampui kuolettavasti 15-vuotiasta Tammista Kerkkoossa Laatan organisoi Itä-Uudenmaan sotilaspoikien ja lottatyttöjen perinnekilta. Lucia-neito seuralaisineen Borgå gymnasiumista vieraili Lilussa ja hurmasi lauluillaan salillisen lukiolaisia Stop kiusaamiselle: 1.vuosikurssin opiskelijat osallistuivat 8.4. ja yhdessä Porvoon kaupungin nuorisotoimen kanssa järjestettyyn Stop kiusaamiselle-hankkeeseen ja koulutukseen. Elävät kirjat: 1. vuosikurssin opiskelijat ja osa toisen vuosikurssin opiskelijoista osallistui päihteiden vastaiseen valistusaamupäivään 6.5. Elävät kirjat eli kuiville taistelleet päihteiden ongelmakäyttäjät kertoivat omat pysäyttävät ja koskettavat elämäntarinansa. Elävien kirjojen eli koulutettujen kokemusasiantuntijoiden vierailu oli toteutettu yhteistyössä Kokemuksesta voimaa-hankkeen kanssa, joka on osa Päihde- ja mielenterveyspalvelujen kehittämishanketta.- KULTTUURIPÄIVÄ Vapun aatto on vakiintunut koulumme kulttuuripäiväksi. Päivän ohjelmaan sisältyivät tietokirjailija, filosofi Tuomas Nevanlinnan kaksi luentoa, mahdollisuuksien tori vaihtoehtoineen, Johannes Linnankosken patsaan lakitus, Porvoon nuorisovaltuuston esittäytyminen ja info sekä seksi-iltapäivä paneeleineen. Porvoolaiseksi perinteeksi muodostunut Linnankosken lakitus houkuttelee vappuaattona paikalle Lilun väen lisäksi myös runsaasti kaupunkilaisia. Ohjelmaan kuuluivat Leo Kylätaskun alkufanfaari trumpetilla, Porvoon mieslaulajien keväiset laulut, Lilun rytmiryhmän musisoinnit, kuvaamataidon opiskelijoiden Linnankoski-naamarit ja tietysti itse lakitus, jonka tänä vuonna toteuttivat Taru Hakala ja Emma Ukkonen Lilun opiskelijakunnasta. Lopuksi Linnankoski-seuran puheenjohtaja Erkki Toivanen ja lukion senioreiden ja alumnien sihteeri Hanna Höstman laskivat kukkatervehdyksen Linnankosken patsaalle. Seksi-iltapäivän panelisteina olivat nuorisovaltuuston edustajat, Olli Tamminen opiskelijoista, pastori Janne Kuusitunturi seurakunnasta ja lehtori Peter von Bagh. Mahdollisuuksien tori Osana kulttuuripäivää toteutettiin monipuolinen kulttuuripitoinen foorumi: mahdollisuuksien tori. Opiskelijat saivat valita, osallistuvatko: a) Valloittajat taidenäyttelyyn Taidetehtaalla, b) Vanhan raatihuoneen 250 vuotisnäyttelyyn, c) Nukkemuseoon, d) Judon alkeisiin Suistohallilla, e) Showtanssipajaan vai f) Kulttuurikävely + kamera tapahtumaan. Taidetehtaan näyttelyssä Timo Antti Lintusen nimikkojänis kysyy: Mihin on tultu? Jäniksen kysyvä katse kertoo uuden aloituksesta, hetkestä, jossa on hyvä pysähtyä katsomaan taaksepäin ja iloita matkan saavutuksista. Samalla suunnitellaan tulevaakin. Valloittajat näyttely esitteli erityistä tukea tarvitsevien taiteilijoiden huippuja eri puolilla Suomea toimivista taideyhteisöistä ja organisaatioista. Esillä oli mm. kauniita merenneitoja, kettu, joka eksyi metsään, ensilumi ja uimarit altaan reunalla. 14

18 Kulttuurikävelyyn osallistui n. 150 opiskelijaa. Opiskelijat saivat kartan käteensä, auringon kaverikseen ja ohjeena oli tutustua ja kuvata Porvoon kulttuurikohteita; mm. Pirunportaat, Piispantalo, Edelfeltin patsas ja Linsen in puisto. Sen jälkeen tuli valita parhain valokuva ja antaa sille nimi. Voittajat palkittiin: Hyppy, Viisaitten päiden kokoontuminen ja The road of the secret room. Niin judoharjoituksissa kuin showtanssin puolellakin keho saatiin liikkumaan ja mieli täyttyi myönteisellä energialla. Opiskelijat itse ohjasivat nämä pajat. TEATRAALINEN LUKUVUOSI Halloween päivänä opiskelijat maalasivat hauskasti meidät Lilun opettajat!! 15

19 Teatterikasvatushanke Frankenstein esitettiin opiskelijanäytöksenä Kulttuuritalo Grandin teatterisalissa. Linnankosken lukion äidinkielen, filosofian ja etiikan ryhmät, AE- koulun ja Amiston ryhmät sekä koulujen opettajat täyttivät Grandin katsomon. Opiskelijat näkivät Mary Shelleyn kauhuklassikon, Janne Rosenwallin dramatisoinnin pohjalta sovitetun Draamaleidien esittämän version. Näytelmä Frankenstein kertoi kunnianhimoisesta tieteentekijästä Victoria Frankensteinista (nainen!), mutta se kertoi myös samalla klassikkoteoksen luomisprosessista. Mistä kirjailija saa ajatuksia, voimaa ja intoa kirjoittaa tuleva menestysteos? Kuvaako hän kirjassaan itseään, läheisiään, ystäviään vai luoko hän fiktiivisiä henkilöitä? Voiko nainen tieteentekijänä saavuttaa tiedemiehen tason, mikä on tieteentekijän eettinen vastuu? Esityksen jälkeen seuraavilla oppitunneilla opiskelijat pohtivat mm.: onko ihminen paha vai hyvä syntyessään? Tuleeko hänestä vasta elämänkokemusten jälkeen paha? Millainen hahmo oli tutkija Victoria Frankenstein, entäpä millainen hahmo oli hänen luomansa Olio? Etiikan tunnilla oli mahdollista pohtia myös tieteen uusia mahdollisuuksia esim. kantasolubisneksessä tai kloonauksessa. 16

20 Musikaali LONDON CALLING! Linnankosken lukiossa toteutui syksyllä 2013 iso musikaaliproduktio London Calling Maaliskuussa 2013 julkaisimme koulun nettisivuilla tiedotteen tulevasta koulumusikaalista ja pidettävästä casting tilaisuudesta, jossa valitsimme näyttelijät ( 6 opiskelijaa), muusikot (5 opiskelijaa), solistit ( 8 opiskelijaa) ja tanssijat (10 opiskelijaa). London Calling -musikaali on Seppojuhani Ruotsalaisen kirjoittama musiikkinäytelmä (2012) nuorille. Käsikirjoitusta oli lupa sovittaa paikkakunnan ja ryhmän tarpeiden mukaisesti. Niinpä henkilöt 1-4 muuntuivat matkaseurueeksi: Erkka ja Tytöt, tarinaan lisättiin sisältöä mm. Alex nimisen henkilön avulla, musikaalin biisit sovitettiin ja mukaan valittiin omia ehdotuksia sekä lisättiin tanssikoreografioita. Tina (Tanja Lamberg), Jade (Karoliina Kutvonen), Lumi (Jenny Somero), Anette (Katri Mattila), Luna ( Paula Simola) ja Erkka (Niko Lapp) matkustivat kohti Londonia. Piti nähdä Big Ben, Madame Tussauds ja tietysti Harrodsin tavaratalo, mutta miten kävi? Viikko oli aikaa, matka alkoi; London Calling ( Clash). Musikaalia katsomaan kutsuttiin yläkoulun oppilaita: Linnajoen koulun 9.luokat, Pääskytien koulun 9. luokat sekä AE-koulun 9. ja 6. erityisluokka. Iltanäytökset olivat yleisönäytöksiä. Yhteensä esitettiin neljä näytöstä. Linnankosken lukion opiskelijat soittivat, lauloivat, näyttelivät ja tanssivat; 27 opiskelijaa esiintyi lavalla ja taustalla vielä kuoro. 17

21 Sadetanssin loivat ja tanssivat: Ida Koskelainen, Viivi Karppinen ja Sanna Keinänen. Musikaalin draamallisesta sovituksesta ja ohjauksesta vastasi Leila Kiviluoma. Musikaalin musiikkiosuuksista ja sovituksista vastasi Anu Tikka-Blomqvist ja tanssiosuuksista Liisa Tiilikainen. Musikaalin taustalla olevat valokuvat hankkivat Leila Kiviluoma, Karoliina Kutvonen,Tarja Lökfors, Sirkka Naumanen, Roosa Rautiainen, Pirjo Silius-Miettinen. Peter von Bagh avusti kuvamuokkauksessa ja Jaakko Palin sekä Mauno Myrttinen tekniikan toteutuksessa. 18

22 Musikaalin kohokohdaksi nousi Oona Latva-Valkaman esittämä ja bändin säestämä Chasing Cars. Snow Patrol: Jakub Jarmolinski (basso), Jiri Laine (kitara, perkussiot), Ilmari Lepistö (kitara, harmonikka), Matias Nurminen (rummut), Erika Palander (keybord, perkussiot). Teatterin lukiodiplomiryhmä esitti Family Dinner näytelmän Family Dinner näytelmän aiheena olivat ihmissuhteet: miten tyttären ( Elisabeth /Netta Olander) sulhasehdokas ( Lauri / Atte Rautanen) sopi hänen vanhempiensa ( isä / Niko Lapp ja äiti / Naomi Zammit) suunnitelmiin, kun tarjolla oli myös ruotsalainen sulhasehdokas, Sven ( Atte Rautanen). Maaliskuussa ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat katsoivat Grandin teatterisalissa esityksen: Veden perintö. Veden perintö on tarina vedestä ja sen tärkeydestä kaikelle elolliselle. Se on kertomus pisarasta, sateesta, purosta, virrasta, lumihiutaleesta, jäästä, kuohusta, koskesta, meren aavasta ulapasta. Ja ihmisestä osana veden kiertokulkua. Ilman vettä me emme ole mitään. Esitys oli sekoitus elokuvaa, elävää nykytanssia ja elävää nykykansanmusiikkia. Elokuvantekijä Petteri Saario, tanssitaiteilija Virva Talonen ja kansanmuusikko ja säveltäjä Veera Voima käsittelivät esityksessä vettä kukin omasta näkökulmastaan, vuoropuhelussa toistensa kanssa. Draama 3- ryhmän kanssa kävimme Porvoon teatterissa katsomassa näytelmän Sunnuntai saapuu. Sunnuntai Saapuu näytelmä (ohjaus Marco Ziello ja Noora Laitinen) oli tehty italialaiseen Commedia Dell- Arte- tyyliin, johon kuuluu mm. Arrlechino ( sik sak kuviota kävelevä ), Pantalone (kumarassa kulkeva), Dottore (iso vatsa), Zanni (hyppelee kädet levällään kuin suuri lintu), Innamoroto ( The Lover; kaipaa rakastettuaan). 19

23 Hylätyssä talossa alkoi tapahtua, kun paikalle saapui varteenotettava ostaja. Hylätyn talon hiljaiset huoneet täyttyvät huijauksesta, mustasukkaisuudesta, rakkaudesta ja vapauden kaipuusta. Lopulta sunnuntai saapuu ja sekasorto väistyy. Väärinkäsitykset selviävät ja kaikki näyttää palanneen ennalleen. Lukiodiplomiryhmän (Karoliina Kutvonen, Tanja Lamberg, Katri Mattila, Krista Riekkinen) teatteriesitys Paljaat varpaat Satunäytelmä kertoi itseään etsivästä Katjasta, jonka Aava ja Raakel - nimiset menninkäiset ryöstävät ateriakseen taikamaahan. Tyrmään joutuessaan Katja törmää hieman höpsähtäneeseen Grelda-noitaan, joka ikään kuin vahingossa onnistuu vapauttamaan Katjan tyrmästä. Menninkäiset lähtevät takaa-ajoon ja onnistuvat sieppaamaan suolla harhailevan Katjan, joka on erehdyksissään lähtenyt seuraamaan virvatulta. Kaikkiin ei siis voi luottaa, vaan onnistuuko Katja pakenemaan? TULEVA Lilun uusi projekti Musikaali J & R, sorry käynnistyi casting - tilaisuudella Esiintyjiksi haettiin: näyttelijöitä, tanssijoita, muusikoita ja solisteja. Mukaan mahtuu myös vielä elokuussa! Musikaali J & R, Sorry valmistunee joulukuussa

24 KANSAINVÄLISYYSTOIMINTA Linnankosken lukion kansainvälinen toiminta kuluneena lukuvuonna oli monipuolista. Otimme vastaan useita vierailuja ja teimme itse vierailuja useisiin kohteisiin. Lukion kansainvälistä toimintaa suunnittelee ja toteuttaa erityinen kansainvälisyystiimi, mutta myös muuten järjestettyä kansainvälistä toimintaa on runsaasti. Lukuvuonna kv tiimin jäseninä ovat toimineet Peter von Bagh, Sara Ihalainen, Marja Markkanen, Hanna Mäki-Hallila, Maija Pasanen ja Jouko Lehmuskorpi (pj). Vuosikertomuksen tässä osassa esitellään erityisesti toimintaa, jota kv tiimi on ollut suunnittelemassa ja/tai toteuttamassa. Baltic Sea Project toiminta Itämeri-aiheisen BSP:n järjestämään leirikoulutyyppiseen kokoukseen osallistuivat Lilusta opiskelijat Taru Hakala, Jussi Hilden, Onni Toikka ja lehtori Tea Pelkonen. Kokous järjestettiin Pohjois-Saksassa syyskuun alussa. Comenius-projekti Linnankosken lukion aloitteesta aloitettu Comenius-projekti Sunny Sustainability käynnistyi lukuvuoden alussa ja jatkuu lukuvuoden loppuun saakka. Projektissa ovat mukana oppilaitokset Saksasta (Wasserburg am Inn), Italiasta (Citta di Castello), Sloveniasta (Slovenj Gradec), Turkista (Corum) ja Lilun lisäksi kuopiolainen oppilaitos. Projektin pääsuunnittelija ja koordinaattori on lehtori Jouko Lehmuskorpi. Projektin tavoitteena on kiinnittää huomiota ilmastonmuutokseen ja erityisesti aurinkoenergian ja maalämmön käyttöön energian tuotannossa hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Kuluneena lukuvuonna keskityttiin kuitenkin erityisesti Auringon valokuvaamiseen. Ensimmäinen projektikokous järjestettiin syyskuussa Kuopiossa. Vieraiden Suomen-matka alkoi lyhyellä Porvooseen ja Liluun tutustumisella, minkä jälkeen varsinaista kokousta jatkettiin Kuopiossa. Ensimmäinen kokous keskittyi koko projektin suunnitteluun, joten opiskelijoita ei tässä vaiheessa ollut mukana. Toinen projektikokous pidettiin tammikuussa Lilussa. Koulumme opiskelijat majoittivat parisenkymmentä opiskelijavierasta. Kokouksen aikana tutustuttiin auringosta otettuun kuvamateriaaliin ja osallistuttiin eri koulujen opiskelijoiden vetämiin aurinkoaiheisiin työpajoihin. 21

25 Porvoossa järjestetyn kokouksen osallistujat tutustumassa Helsinkiin Huhtikuun alkupuolella järjestettiin Sloveniassa kolmas kokous. Lilusta kokoukseen osallistuivat opiskelijat Ilja Pippa, Emma Teittinen, Peppiina Tukkila, Roni Saares ja Maria Valkonen. Mukana olivat myös opettajat Peter von Bagh, Jouko Lehmuskorpi ja rehtori Aira Wollsten. Slovenian kokoukseen osallistuneet opiskelijat Emma Teittinen, Peppiina Tukkila ja Maria Valkonen kahvitauolla 22

26 Intia-yhteistyö Linnankosken lukio on tehnyt yhteistyötä Intiassa Maharashtran osavaltiossa sijaitsevan St. Peter s Schoolin kanssa vuodesta Porvoossa oli vierailulla intialaisia oppilaita ja heidän opettajansa Lilusta majoittajina toimivat Erika Lantz ja Roni Saares. Pääskytien koulun oppilaat majoittivat kolme vierasta. Porvoosta vieraiden matka jatkui Kuopioon ja sieltä Hollantiin. Opintomatka Keniaan Koko lukuvuoden ajan on suunniteltu Keniaan suuntautuvaa kehitysmaantiedeaiheista opintomatkaa. Matka näyttäisi toteutuvan tammikuussa Suunnittelussa ovat olleet mukana Lilun lisäksi Borgå Gymnasium ja Lovisa Gymnasium. Pietari yhteistyö Linnankosken lukiossa vieraili maaliskuuta pietarilaisen ystävyyskoulumme Lukio 32:n opiskelijoita ja opettajia yhteensä 16. Vierailevat opettajat olivat apulaisrehtorit Zoya Fedukovich ja Maria Ternovskaya, englannin opettaja Olga Goncharova ja retkien ja matkojen organisoinnista vastaava Stanislav Fedukovich. Vierailun teemaksi oli valittu taiteilijan syntymän 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi Tove Jansson. Ensimmäisenä vierailupäivänä nuorisokeskus Zentrassa venäläiset vieraat ja koulumme isäntäoppilaat saivat eläytyä muumien maailmaan piirtämällä oman keksimänsä muumisarjakuvahahmon ja sen jälkeen eläytyä kaikin aistein kuvitteelliseen muumilaaksoon. Iltapäivällä siirryttiin bussilla Helsinkiin, jossa englanninkielisen johdantoluennon jälkeen tutustuttiin laajaan Tove Janssonin sekä kuvallista että kirjallista tuotantoa käsittelevään näyttelyyn. Seuraavan päivän ryhmätöissä opiskelijat perehtyivät Tove Janssonin työhön kirjailijana ja kuvataiteilijana sekä hänen elämänsä vaiheisiin ja yhteyksiin Porvooseen. Ryhmätyöt esiteltiin englanniksi. Tove Janssonin kansainväistä kuuluisuutta kuvaa muun muassa se, että Venäjällä on jo kauan ollut olemassa rock -yhtye nimeltä Moomin Troll. Iltatilaisuudessa opiskelijat saivat tutustua toisiinsa lukiomme bändin soittaessa ja opettajat vaihtoivat kuulumisia ja ystävyydenosoituksia keskenään. Venäläisten vieraiden mukanaan tuoman sydämellisyyden ja huomaavaisuuden lisäksi opiskelijoillemme tarjoutui jälleen mahdollisuus harjoitella venäjän kielen puhumista sitä äidinkielenään puhuvien kanssa. Pietarilaisen ystävyyskoulun opettajia yhdessä lukiomme rehtorin ja opettajien kanssa. 23

27 Buongiorno! Terveisiä Italiasta! Helmikuun alussa lähdimme kolmen kuukauden Comenius-ohjelman yksilölliseen oppilasliikkuvuuteen Milanon kupeessa sijaitsevaan Vimercateen. Asuimme tavallisissa italialaisissa perheissä ja kävimme päivittäin koulua ITIS A. Einsteinin lukiossa. Koulunkäynti oli hyvin erilaista; sama luokka pysyi koko viiden vuoden lukiouran ajan ja usein tunnelma luokissa oli riehakas. Kahviautomaatit ja kokkailevat opettajat olivat meidän mieleemme. Ylipäätään ruokaa tuli nautittua runsaasti. Se on toisaalta luonnollista, onhan Italia pizzan ja pastan maa! Vapaa-ajalla saimme mahdollisuuden matkailla Pohjois-Italian kaupungeissa. Näimme muun muassa Firenzen, Venetsian, Veronan ja tietenkin suosikkimme Milanon. Italian kieli oli myös mahtava oppia. Oli harmi jättää ihanat ihmiset ja italialainen kulttuuri, johon oli juuri kerennyt rakastumaan. Tänä keväänä koimme ikimuistoisen matkan ja haluaisimme kiittää lehtori Hanna Mäki-Hallilaa, joka mahdollisti kaiken tämän. Aliisa Ketonen ja Isabella Rauh Lämmin kiitos isäntäperheille! Koulumme kansainvälisyystyö ei toteutuisi ilman isäntäperheitä, jotka vaivojaan säästelemättä avaavat kotinsa ovet ulkomaalaisille nuorille. Heidän ansiostaan toteutuu kotikansainvälisyys, joka ei edellytä matkustamista, mutta joka parhaimmillaan johtaa elinikäisiin ystävyyssuhteisiin ja laajaan ystävyysverkostoon ympäri maailmaa. Erityinen kiitos kuuluu Ketosen, Rihtniemi-Rauhin, Järvisen ja Lahden perheille, jotka toimivat italialaisten Silvia Dell Acquan ja Massimiliano Rivan isäntäperheinä. Silvia ja Massimiliano osallistuivat Comenius-ohjelman yksilölliseen oppilasliikkuvuuteen ja opiskelivat Linnankosken lukiossa syyskuusta joulukuuhun. 24