Tässä ovat Käldin enkelit

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tässä ovat Käldin enkelit"

Transkriptio

1 Kasvatus & Aika 4 (2) 2010, Tässä ovat Käldin enkelit Mediavälitteistä arvokisahuumaa naisten jalkapallon EM-kotikisoissa Riikka Turtiainen Suomessa järjestettiin naisten jalkapallon EM-lopputurnaus. Artikkelissa tarkastelen arvokisojen näyttäytymistä tiedotusvälineissä. Lähestyn kisabuumin muodostumista urheilun seuraajien näkökulmasta. Olen kiinnostunut urheilun seuraajien itse tuottamista Internet-sisällöistä, jotka osittain monipuolistavat valtamedian sukupuolittuneiden konventioiden mukaista ja arvokisoille tyypillistä kansallisuustunnetta vahvistavaa lajin esittämistapaa. Aineistonani olen käyttänyt painettuja lehtiä ja sanomalehtien verkkoversioita, verkkosivustoja, keskustelufoorumeja, television ottelulähetyksiä ja EM-kisoja seuranneiden teemakirjoituksia. Kisat jäivät ensisijaisesti mieleen positiivisena mediailmiönä. Valtamedian uutisointi keskittyi kuitenkin Suomen joukkueeseen, ja naisjalkapalloilijoiden esittämistavat sisälsivät edelleen trivialisoinnin ja marginalisoinnin piirteitä. Internetin faniuttava rooli tuli vahvasti esille keskustelufoorumeilla. Kisat muodostuivat merkityksellisiksi erityisesti naisjalkapalloyhteisölle. Artikkelin otsikko on sama, jolla Ilta-Sanomat uutisoi naisten jalkapallomaajoukkueen päävalmentaja Mikael Käldin tekemistä pelaajavalinnoista edellisten EM-kisojen yhteydessä vuonna Neljä vuotta myöhemmin naisjalkapalloilijoiden selkään aseteltiin enkelin höyhenten sijaan huuhkajan siipiä. Suomen miesten maajoukkueen lempinimeä mukailleet nais- tai mimmihuuhkajat (IL ) ja huuhkajattaret (IL ) eivät kuitenkaan taipuneet kovin luonnollisesti naisjalkapalloilijoista puhumisen yhteyteen (IS ). Nais- ja miesurheilijoiden keskinäinen vertaaminen on ollut jalkapallossa tapetilla, eikä Kelly Smith, Englannin Litmanen kaltaisilta otsikoilta vältytty täysin nytkään (ESS ). Siinä mielessä jalkapallonaiset toki saavuttivat näissä arvokisoissa tutun sinivalkoisen uutisointikaanonin, että harvoin miestenkään A-maajoukkueesta puhutaan ilman mainintaa Jari Litmasesta. Edellisissä EM-kisoissa Suomen joukkue saavutti suosiota selviytymällä historiallisesti välieriin, mikä osaltaan nostatti odotuksia kotikisoihin. Mutta lunastivatko kansainvälisesti kuningaslajin asemasta nauttivan jalkapallon kuningattaret nyt paikkansa suomalaisen urheilukulttuurin sydämessä siitä huolimatta, että kisoja emännöineen joukkueen tie katkesi kuin kanan lento Englannille hävittyyn puolivälieräotteluun? Lähestyn aihetta medianäkyvyyden näkökulmasta. Kysyn, millaisena ilmiönä Suomessa järjestettävät naisten jalkapallon EM-kisat näyttäytyivät mediahuomion valossa. Rakennettiinko julkisuudessa yhteistä kansallista ja sosiaalista identiteettiä, kuten yleensä arvokisojen yhteydessä, vai olivatko tarkastelukulmat sukupuolittuneita. Erityishuomioni kiinnittyy verkkomediaan. Minua kiinnostaa kisatapahtumien laajentuminen Internetin puolelle: yleisön mukaan kytkeminen ja faniuttaminen erilaisten interaktiivisten elementtien (mm. äänestysten) avulla sekä naisjalkapallon seuraajien aktivoituminen omilla verkkofoorumeillaan. Artikkelin keskiöön nousevat urheilun muuttuvat merkitykset. Sukupuolinäkökulma toimii määrittelynä, jonka kautta tarkastelen digitalisoitumisen vaikutuksia urheilukulttuu-

2 Tässä ovat Käldin enkelit tuuriin. Oleellista tarkastelussa on arvokisakonteksti, jonka kautta urheilu näyttäytyy isona yhteiskunnallisenakin ilmiönä. Artikkelini rakenne mukailee EM-kisojen tapahtumien etenemistä kronologisesti. Käytössäni ovat olleet Suomen Palloliiton lehdistöseurannat [1], minkä lisäksi olen kerännyt aineistoa EM-kisojen ajan painetuista lehdistä (HS, SK, Urheilulehti, Veikkaaja, Futari Magazine), verkkosivustoilta (esim. Suomen Palloliitto, YLE.fi, UEFA.com), keskustelufoorumeilta (naisfutis.net, futisforum2, Futismaailman Alakulma) ja television ottelulähetyksistä. Lähdemerkinnöissä en tee eroa sen välillä, onko kyseessä painettu lehti vai lehden verkkoversio. Urheilun seuraajien näkemykset tulevat esiin EM-kisakirjoitelmissa, joita keräsin kisojen aikana ja niiden päätyttyä Suomen Palloliiton verkkosivujen ja oman aineistonkeruublogini kautta. Pyysin vastaajia kirjoittamaan täysin vapaamuotoisesti siitä, mitä heille jäi päällimmäisenä mieleen EM-kisoista ja miten he seurasivat kisoja median välityksellä. Kirjoitelman lähetti 35 kisojen seuraajaa, joista 62,5 prosenttia oli naisia. Kisojen seuraajista 61,8 prosenttia oli seurannut naisten jalkapalloa aktiivisesti ennen EMkisoja, ja satunnaisena seuraajana itseään piti 32,4 prosenttia. Loput (5,9 prosenttia) eivät olleet aikaisemmin seuranneet naisjalkapalloilua. Lajina jalkapallo kuului kaikkien informanttien seurantarepertuaariin ja erilaiset arvokisatkin löytyivät useimpien listalta. Muuten seurattavien lajien kirjo oli hyvin vaihteleva ja laaja. Mediaurheilun tutkimuksessa aineistoina käytettävät mediatekstit (kuvat, otteluselostukset ym. mukaan lukien) käsitetään lähtökohtaisesti valmiiksi merkityksellistetyiksi konstruktioiksi (Pirinen 2006, 22). Lähestymistapa juontaa sosiaalisen konstruktionismin tutkimussuunnasta, joka tarkastelee sosiaalisen todellisuuden ja merkitysten rakentumista. Sen mukaan tieto todellisuudesta välittyy ja muotoutuu sosiaalisissa prosesseissa, ja kieli ajatellaan sosiaalista todellisuutta rakentavaksi toiminnaksi. (Berger & Luckmann 1994; Burr 1995; Hacking 2009.) Tutkimussuuntaus on kohdannut kritiikkiä, jossa konstruktion käsitteen on katsottu menettäneen merkityksensä, koska sitä on sovellettu eri ilmiöiden kohdalla kyllästymiseen asti (Hacking 2009, 13 16). Vaikutusvaltaisimmat sosiaalikonstruktionistiset tutkimukset ovat liittyneet sukupuoleen. Naistutkimuksen kenttää teoksellaan Hankala sukupuoli mullistaneen Judith Butlerin (2006) mukaan sukupuoli ei ole fakta vaan rakennelma esitys, jota tuotetaan sosiaalisissa käytännöissä. Sukupuolta suoritetaan ja esitetään toistamalla tiettyjä performatiivisia eleitä ja tyylejä, jolloin sen todellisuus luodaan jatkuvasti ylläpidetyillä sosiaalisilla esityksillä. Koko ajan käynnissä olevana diskursiivisena käytäntönä naiseus on avoin puuttumisille ja uudelleen merkityksellistämisille. (Butler 2006, 91; ) Urheilun tutkijat ovat pyrkineet purkamaan vallalla olevia rakennelmia ja luomaan uusia merkityksiä tarkastelemalla naisurheilijoiden esittämistä mediassa. Riitta Pirisen (2006, 9) mukaan mediaurheilu on tiedotusvälineiden esittämää urheilua. Itse sisällytän mediaurheilun määritelmään urheilujournalististen sisältöjen lisäksi urheilun seuraajien itse tuottaman materiaalin kuten tässäkin artikkelissa tarkastelemani verkkomedian osa-alueet. On vähäkin tyhjää parempi ja hiljaa hyvää tulee Lähtökohdat Suomessa järjestetyille naisten jalkapallon EM-kisoille voi nähdä jokseenkin ristiriitaisina. Kyseessä oli lajin ensimmäinen kansainvälinen aikuisten lopputurnaus Suomessa ja sitä kautta mittakaavaltaan ennen kokematon jalkapallotapahtuma kotimaan kamaralla. Jalkapallo on viime vuosien aikana kohonnut suomalaisten tyttöjen suosituimmaksi palloiluharrastukseksi [2], mutta urheilulajina naisten jalkapallo ei ole edelleenkään nauttinut laajamittaista arvostusta (Vehviläinen & Itkonen 2009, 128, 132). Eurooppalaista 180

3 Kasvatus & Aika 4 (2) 2010, naisjalkapalloa yhdistää sen kehittyminen vallitsevan urheilukulttuurin marginaalissa (ks. Caudwell ym. 2007). Naisilla on lajissa yhä marginaalinen rooli sekä julkisuudessa että katsomossa (Roivas 2004, 141). Jalkapallon merkityksellistämistä sukupuolen ja luokan viitekehyksessä tutkineen Marianne Roivaksen (2004, 151; ks. myös 2007) mukaan jalkapallotuotteita on alusta saakka markkinoitu pojille ja näin muokattu mielikuvaa miesten pelistä. Suomen naisjalkapalloilijoiden menestys edellisissä EM-kisoissa loi kuitenkin kotikisoille odotuksia. Suomalaiset tunnetusti syttyvät kannustamaan omiaan arvokisojen kynnyksellä lajissa kuin lajissa, mikäli siinä on potentiaaliset menestymismahdollisuudet, mistä kertoo esimerkiksi urheilun seuraajien joukkohullaantuminen lajina pieneen curlingiin vuoden 2006 olympialaisissa. Suomen Palloliiton turnausorganisaatio rohkenikin asettaa EM-kisoille tavoitteeksi katsojan yleisökeskiarvon. Euroopan jalkapalloliitto UEFA pyrki osaltaan lisäämään naisjalkapalloiluun kohdistunutta kiinnostusta televisiossa ja Internetissä pyörineellä videolla, jossa espanjalaisen, miesten huippuseura Real Madridin tähtipelaajat brasilialainen Kaka ja portugalilainen Ronaldo houkuttelivat ihmisiä naisten EM-kisojen pariin puhumalla muutaman sanan suomea. Kotimaisissa medioissa kisojen ennakkouutisointi jäi vähäiseksi. Kisakirjoitelmien laatijat ja verkkokeskustelijat kiinnittivät huomiota siihen, että kisoja koskeva mainonta ilmestyi niin medioihin kuin katujen varsillekin varsin myöhään. Tyypilliset stadionesittelyt ja lohkojakokaaviot löytyivät sanomalehdistä kisojen avausta edeltäneenä päivänä. Urheilun erikoislehdistä Palloliiton Futari Magazine julkaisi toki oman EM-kisojen erikoisnumeronsa, jossa kukin maajoukkue sai aukeamallisen tilaa arvokisoista tuttuun tapaan, Suomi enemmänkin. Tilastojen lisäksi jokaisesta maasta nostettiin esiin potentiaalinen tähtipelaaja, ja joukkueet arvosteltiin kokonaisuuksina plussin ja miinuksin. Niin Futari Magazine kuin Urheilulehti ja Veikkaajakin esittelivät kisoja henkilökuvien kautta. Ruotsin Damallsvenskanissa monen maajoukkuepelaajan tavoin ammattiaan harjoittava, 21-vuotias Linda Sällström nostettiin urheilun seuraajien tietoisuuteen. Huippunopeasta naapurin tytöstä (Futari Magazine 3/09) ja uuden ajan lapsesta (Urheilulehti 34/09) povattiin Suomen maalitykkiä. Naismaajoukkueen Litin [Jari Litmanen] (Veikkaaja 34/09) eli kapteeni Anne Mäkisen ympärille rakennetut jutut taas pohjattiin kokemukseen. Kisat televisioineen Ylen verkkosivustolla kehotettiin jo kesäkuussa seuraamaan kyseistä Suomen kaikkien aikojen naisjalkapalloilijaa. Ensimmäisen lohkoarvontoja koskeneen uutisen ( ) ja kisojen avausottelun välillä Ylen kisasivustolla julkaistiin yli 40 uutista, mihin muut suomalaismediat eivät yltäneet lähimainkaan. Sivustolta löytyi lisäksi Suomen joukkueen pelaajaesittelyt pikatentti -videoleikkeineen, kaksi kisablogia ja jonkin verran taustoittavaa tietoa. Internetin keskustelufoorumeilla heräteltiin keskustelua kisoista ennen niiden alkamista. Keskustelijat pohdiskelivat lohkoarvontojen tuloksia, esittivät mielipiteitään Suomen joukkueen menestymismahdollisuuksista sekä jakoivat linkkejä ennakkojuttuihin ja videoihin. Yksityishenkilöiden ylläpitämällä Naisfutis.net-forumilla [3] pyöritettiin myös WEUROkisaveikkausta, jossa keskustelijat lähettivät viestiketjuun oman veikkauksensa alkulohkojen otteluiden tuloksista, puolivälieräjoukkueista, mitalisijoista ja maalikuningattaresta. FutisForum2-palstalla keskusteltiin UEFA:n verkkosivujen yhteydessä toimineista veikkaamiseen perustuneista peleistä. Fantasy Football -peliin osallistuneet saivat koota oman fantasiajoukkueensa EM-kisojen pelaajista. Pelissä menestyminen oli sidoksissa kisojen kenttätapahtumiin ja oikeiden pelaajien suorituksiin, joten osallistujat saivat ennakoida sitä kautta tulevia kisatapahtumia. JVC Predictor -pelissä osallistujat saivat veikata jokaisen ottelun kohdalla tulosta ja maalien määrää. Veikattavat kohteet lisääntyivät joukkueiden karsiutuessa, ja finaalissa listalla olivat jo esimerkiksi ensimmäisen maalin syntyaika ja sen 181

4 Tässä ovat Käldin enkelit tekijä sekä kulmapotkujen, maalia kohti ja ohi menneiden laukausten, keltaisten korttien, virheiden ja paitsioiden määrä. Tällaiset verkon kautta pelattavat, arvokisoihin liittyvät pelit lisäävät kiinnostusta yksittäisiä otteluja kohtaan. Jalkapallon ystävät seuraavat ottelutapahtumia entistä tarkemmin ja mukaan saatetaan saada houkuteltua ihmisiä, jotka eivät ole seuranneet lajia aikaisemmin (ks. Turtiainen 2008, 46 47). Virallista urheiluvedonlyöntitoimintaa Suomessa yksinoikeudella harjoittava Veikkaus Oy kertoi ennen kisojen alkua Suomen pelien olevan Pitkä- ja Tulosvedon kohteina, ja Euroopan mestaria pääsi veikkaamaan muuttuvakertoimisessa Voittajavedossa [4]. Alkulohkovaiheen jälkeen kohteista löytyi muitakin kuin kotijoukkueen otteluita. Naisten EM-kisat televisioineella Ylellä oli oma lopputurnaukselle pyhitetty verkkosivustonsa. Kuva: Samaan aikaan, kun EM-kisat alkoivat, Berliinissä olivat vielä käynnissä yleisurheilun MM-kisat. Suomalaisittain medioiden huomion varasti EM-kisojen avauspäivään osunut keihäskatastrofi: Jopa epäuutinen mitalittomista keihäsmiehistä oli tärkeämpi kuin monta joukkueellista maailman parhaita jalkapalloilijoita ja kansainvälinen kisaemännyys [5]. Keihäänheittäjämiesten epäonnistuminen osoittautui tiedotusvälineissä vähintään yhtä tärkeäksi kuin Suomen avausvoitto Tanskasta. YLE näytti avausottelun osittain jälkilähetyksenä, koska se meni ajallisestikin jonkin verran päällekkäin keihäsfinaalin kanssa, mikä herätti kisakirjoitelmien laatijoiden ja Internet-keskustelijoiden ihmetyksen. Televisiolähetysten studiotoimittaja Kristiina Kekäläinen totesi vuorokautta ennen kisojen alkua YLE:n verkkosivujen blogissaan seuraavaa: Kärjistetysti todettuna; jalkapallo ja jääkiekko eivät ole koskaan olleet vahvimpia alueitani. Olympiastadionien hornankattilat saavat puolestaan no, 182

5 Kasvatus & Aika 4 (2) 2010, vähintäänkin sisäisen hien pintaan. Kuinka siis olenkaan tässä tilanteessa? Aloittamassa sunnuntaina naisten jalkapallon EM-kisoja Helsingin Olympiastadionilla toimittajan roolissa? Sekä mediaurheilun tutkijana että naisjalkapalloilun edustajana [6] tekisi mieleni vastata: niinpä. Vaikka toimittaja toteaa kirjoituksensa loppupuolella haluavansa tehdä työtä naisurheilun parissa sen arvostuksen ja kiinnostuksen nostamiseksi (tai juuri siksi) voi mielestäni pohtia, onko oikea paikka aloittaa kotimaassa järjestettävistä jalkapallon arvokisoista, jos ei tunne lajia. Oikeampi vastaus saattaa kuitenkin kuulua: koska hän on nainen. Tuntuu jokseenkin mahdottomalta ajatukselta, että miesten jalkapallon EM-kisastudiota pitäisi pystyssä alppihiihtoon erikoistunut toimittaja. Helsingin Sanomien kolumnisti Ilkka Ahtiainen oli hänkin kiinnittänyt huomiota siihen, että ammattilaisurheilun tv-osuudesta vastasi YLE:n kakkosjoukkue (HS ). Lisäksi kolumnistia ärsytti ruutukasvojen pukeminen söpöön, tyttöjen väriin. Sama asia oli pistänyt usean kirjoitelman laatijan silmään. Takkien stereotyyppistä värivalintaa pidettiin lajin uskottavuutta vähentävänä kauneusvirheenä [7]: Toimittajakunta oli pinkeissään hiukan alleviivaava oliko tarpeen? Tuli vähän nolo olo [8]. Ei ne kaikki miehiä ole, jotka pöksyjä kantavat mutta kyllä kukko aina kanan voittaa Sukupuoli on kansainvälisessä mediaurheilun tutkimuksessa yllättävän yleinen teema. Naisurheilijoiden mediarepresentaatioilla on oma tutkimusperinteensä (ks. esim. Markula 2009a). Suomalaisittain feministisen urheilututkimuksen saralla ovat kunnostautuneet erityisesti Riitta Pirinen ja Pirkko Markula. Pirinen (2006) on tutkinut väitöskirjassaan tiedotusvälineiden rakentamaa Urheilevan Naisen subjektia. Hän on tarkastellut sanoma- ja naistenlehtiaineistonsa kautta sitä, miten naisten toissijaisuutta urheilussa tuotetaan, ylläpidetään ja vahvistetaan. Markula on tutkinut mekanismeja, joilla osallistutaan sukupuoliidentiteettien tuottamiseen. Hän on kirjoittanut dekonstruktion sekä foucault laisen ja kriittisen diskurssianalyysin soveltamisesta feministisen mediaurheiluanalyysin yhteyteen. (Markula 2009b; Liao & Markula 2009; Markula & Pringle 2006.) Feministinen mediaurheilututkimus on keskittynyt naisurheilun stereotyyppisiin esittämistapoihin ja esittämättä jättämisiin, diskursseihin, joiden kautta urheilun sukupuolittaminen rakentuu. Keinoja, joilla naisurheilu leimataan koomiseksi, heikkotasoiseksi ja vähäarvoiseksi, kutsutaan trivialisoinniksi. Naisten urheilun vähäinen näkyvyys ja sen arvottava sijoittelu mediassa taas tunnetaan marginalisointina. (Esim. Kinkema & Harris 1998, 38; Pirinen 2006, 37 41; Liao & Markula 2009, ) Tiedotusvälineissä tilaa ovat saaneet pääasiassa naisurheilijat, joiden kohdalla on voitu keskittyä korostamaan heidän niin kutsuttaja feminiinisiä ominaisuuksiaan (ks. esim. vertailu Marion Jonesin ja Anna Kournikovan mediahuomiosta painetuissa lehdissä ja Internetissä, Bernstein 2002). Suomen kontekstissa esimerkkeinä toimivat Kiira Korven, Minna Kaupin, Heli Koivulan [nyk. Kruger] ja Ringa Ropon [nyk. Junnila] kaltaiset klassisen kauniit urheilijat. Mediaurheilututkimuksessa naistähdet on paikannettu palloilulajien edustajien sijaan yksilölajien urheilijoihin, taitoluistelijoihin sekä golfin ja tenniksen pelaajiin. Miehisten urheilulajien naisedustajat, kuten useat joukkueurheilijat, on sen sijaan nähty maskuliinisina ja heteroseksuaalista ihannetta vastaamattomina, mistä johtuu lajien medianäkymättömyys. (Ks. esim. Baroffio-Bota & Banet-Weiser 2006; Pirinen 2006, 14, 39; Markula 2009a, 10.) 183

6 Tässä ovat Käldin enkelit Tässä artikkelissa sukupuoli näyttäytyy arvokisakontekstin kautta. Kansainvälisten arvokisojen yhteydessä urheilijan sukupuolella ei ole niin suurta merkitystä kuin jokapäiväisessä urheilu-uutisoinnissa yleensä. Emma H. Wensing ja Toni Bruce (2003, ) tarkastelivat Australian aboriginaalin, 400 metrin juoksijan Cathy Freemanin medianäkyvyyttä (yli 700 sanomalehtiartikkelia) Sydneyn olympialaisten aikaan vuonna Olympiatulen sytyttäneen Freemanin kultamitalijuoksua seurasi Australian televisiohistorian suurin urheiluyleisö. Australialaisille olympialaisissa oli vain yksi 400 metrin kilpailu, jossa heidän Cathynsa oli mukana. Ei puhuttu naisten kisasta. Freemania kuvailtiin konventionaalisten naisurheilijarepresentaatioiden vastaisesti fyysisesti ja henkisesti vahvaksi urheilijaksi, jonka symbolinen arvo kansakunnan yhdistäjänä oli ensisijainen. Australialaiselle medialle oli tärkeämpää esittää Cathy Freeman australialaisena kuin naisena. Tässä tapauksessa uutisointiin liittyi vielä rodullisuuskin, sillä aboriginaali Freemanin kruunaamisella kansallissankariksi hyviteltiin alkuperäiskansan huonoa kohtelua Australiassa (vrt. kanadalaismedian monikulttuurisuuden ikoni, aitajuoksija Perdita Felicien, ks. MacNeill 2009, 62 63). Olympialaisten kaltaisista tapahtumista uutisoitaessa kansallinen identiteetti ajaa usein sukupuolen ohi, mikä haastaa yleisesti pätevät naisurheilijoiden esittämisen normit (Markula 2009a, 3; Wensing & Bruce 2003, ). Muuten niin globaalissa nyky-yhteiskunnassa kansallismielisyyden tunnustaminen näyttäytyy selvimmillään kansainvälisten arvokisojen yhteydessä. Median valokeilaan kelpaavat niin mies- kuin naisurheilijatkin. Yksilölajissa menestyvälle naisurheilijalle kansallissankaruus suodaan kuitenkin helpommin kuin joukkueurheilutasolla jaettavat kollektiiviset kunnianosoitukset. (Rowe ym. 1998, 126, 133.) Suomalaisen kansallisen urheiluidentiteetin rakennusvaiheet valottavat nykypäivänä vallitsevan tilanteen taustoja. Urheilun ja nationalismin suhdetta historian- ja kulttuurintutkimuksen keinoin väitöskirjassaan lähestyneen Jouko Kokkosen (2008) mukaan urheilusta tuli suomalaisuuden osatekijä 1900-luvun alussa, jolloin nationalismille oli saatava joukkokannatusta luvulle saakka kilpaurheilu oli Suomessa miehisen toiminnan aluetta. Naisten urheilumenestys ei niinkään herättänyt nationalistisia tunteita, päinvastoin: porvarilliset urheilujohtajat ja -vaikuttajat vieroksuivat naisten kilpaurheilemista ja pitivät sitä suorastaan vastenmielisenä. He uskoivat kotitöihin ja lasten kasvatukseen luotujen naisten urheilupyrkimysten vievän arvon miesten harjoittamalta todelliselta urheilulta. Kokkonen kuvaakin urheilun tuottamaa nationalismia perusluonteeltaan maskuliiniseksi. (Kokkonen 2008, , 301, 316; ks. myös Pänkäläinen 1998a, 5 7.) Suomalaisten urheilusaavutukset ovat kiinnittyneet osaksi kansallista kulttuuriperintöä. Urheilupuhe on tuottanut 1900-luvun alusta lähtien suomalaisuutta, johon se on luonut yhä uusia kerrostumia. Kansallista identiteettiä rakennettaessa keskeisessä asemassa on ollut yleisurheilu yksilölajeineen. Urheilijoiden menestykseen perustunut käsitys suomalaisten soveltuvuudesta nimenomaan yksilölajeihin on Kokkosen mukaan saattanut jopa hidastaa esimerkiksi jalkapallon kehitystä Suomessa. Joukkueurheilulla ei ollut 1900-luvun alkupuolella sijaa suomalaisuuden määrittäjänä. Sittemmin yksilöurheilun rinnalle ovat nousseet myös joukkueurheilun sankaritarinat. (Kokkonen 2008, ) Jouko Kokkonen (2008, 301) näkee urheilun aikalaistensa nykyajan ilmiön osana koko suomalaisen yhteiskunnan kasvatusta kansallisuuteen ja moderniuteen. Nykyään urheilunationalismia tuotetaan tiedotusvälineiden ja urheiluyleisön vuoropuheluna (Kokkonen 2008, 320). Digitalisoitumisen myötä naisurheilun on mahdollista päästä esille eri tavoin kuin aikaisemmin, kun urheiludiskurssia pääsevät muotoilemaan myös Internet-sisältöjä laativat urheilun seuraajat. Vaihtoehtoisia tulkintoja esittämällä on mahdollista muuttaa naisten jalkapalloiluun liitettyjä merkityksiä. Arvokisojen kautta avautuu kansallinen ikkuna, joka nostaa keskustelun yhteiskunnalliselle tasolle. Naisten jalkapallon EM-ki- 184

7 Kasvatus & Aika 4 (2) 2010, sojen seuraamisen ohella niistä kirjoittaneet ja muuta sisältöä tuottaneet osallistuivat itsekin ilmiön muodostamiseen. He joutuvat rakentamaan naisjalkapalloilua määrittelevän toimintansa naisurheiluun aikojen saatossa liitettyjen mielikuvien päälle. Naisfutis.netin keskustelijat esimerkiksi käänsivät FC Lahden toimitusjohtajan kisojen aikana radiohaastattelussa esittämän näkemyksen ironiaksi. Haastattelun yhteydestä irrotetussa lipsautuksessaan tämä totesi: on hyvä, että tytöillä on kesällä joitain muitakin harrastusmahdollisuuksia kuin marjojen poimiminen tai joku muu (IL ). Tästä intoutuneet foorumkeskustelijat leikittelivät ajatuksella painaa Naisfutis vaihtoehto marjanpoiminnalle tekstein varustettuja paitoja. Miesurheilijoita on koko modernin kilpaurheilun ajan käytetty kansakunnan rajojen itseoikeutettuina puolustajina ja identiteettitarinan avainhenkilöinä (Kinnunen 2003, 20). (Urheilu)kulttuurin arvoja heijastelevan uskomuksen mukaan miehen atleettisella taituruudella on positiivinen yhteiskunnallinen funktio (Kolamo 2004, 41). Helsingin Sanomien kolumnisti Ilkka Ahtiainen totesi EM-kisojen aikana, että naisjalkapalloilijoilta puuttuivat tähtien elkeet. Peli ei ollut suurta showta eivätkä pelaajat roolinsa omaksuneita viihdetaiteilijoita, jotka olisivat hakeutuneet katseiden kohteiksi. (HS ) Siitäkin huolimatta naisten maajoukkuepelaajissa konkretisoitui yhteinen menestys. Urheilusankarit, tässä tapauksessa sankarittaret, ovat osa viestinnän keinoin tuotettua todellisuutta. Urheilumedian mahdollistama julkinen juhlinta ruumiillistuu yhteisöllisyyttä tukevissa symboleissa eli jalustalle nostetuissa urheilijoissa. Näiden sankareiden teoista media dramatisoi omia sankarikertomuksiaan. Suomalaisten kansallissankareiden yhteisönä toimii urheilijoiden teot merkityksellisiksi kokeva Suomen kansa. (Virtapohja 1998, 16 19, 239.) Kansan (tai ainakin kisayleisön ja tiedotusvälineiden) iloiseksi yllätykseksi Suomi voitti avausottelussaan Tanskan 1 0. Tiedotusvälineet pukivat sankariviitat maalivahti Tinja- Riikka Korpelan, jonka torjunnat pelastivat EM-avauksen (HS ), ja vapaapotkumaalista vastanneen Maija Saaren ylle. Myös tulokselliseksi osoittautunutta puolustusvoittoista taktiikkaa kehuttiin. Hufvudstadsbladet tituleerasi Mikael Käldiä verkkosivuillaan Kruunupyyn Mourinhoksi [9] (HBL ). Huippu-urheilu ei poikkea muun viihdeteollisuuden tähtijärjestelmästä siinä, että se pyrkii nostamaan esiin potentiaalisen valovoimaisia yksilöitä. Nämä urheilutähdet ovat mediatekstien välittäjiä, jotka representoivat tuotteistetun urheilukulttuurin arvoja ja käsityksiä. Tiedotusvälineillä on joukkuelajien kohdalla tapana poimia valokeilaan yksittäisiä urheilijoita, joiden kautta kerrotaan yleisölle joukkueen, naisten EM-kisojen kohdalla jopa koko lajin, tarinaa. (Ks esim. Boyle & Haynes 2000; Kolamo, 2004, 38; Pänkäläinen 1998b, 46.) Urheilu-uutisointi on siinä mielessä intertekstuaalista, että se viittaa aikaisempiin, urheiluhistorian tilastoissa esiintyviin huippu-urheilijoihin ja -saavutuksiin, joiden kautta rakennetaan kulloisenkin urheilusuorituksen merkittävyyttä. Annika Anttila ja Anni Frost tarkastelivat liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielmassaan naisjalkapallon uutisointia Helsingin Sanomissa ja Ilta-Sanomissa vuoden 2005 EMturnauksen yhteydessä. Heidän mukaansa naisurheilun uutisointi on muuttunut asiallisemmaksi ja urheiluun painottuvaksi, vaikka heidän aineistostaan paljastui ajoittaista naisjalkapalloilun vähättelyä (Anttila & Frost 2007, 73 74). Nähdäkseni mediaurheilun kokonaisvaltainen viihteellistyminen on kuitenkin vaikuttanut siihen, että urheilusuorituksiin painottuvan uutisoinnin lisäksi tiedotusvälineissä, ja sitä myötä urheilun seuraajien omissa julkaisukanavissakin, sisällöt liikkuvat ulkourheilullisten aiheiden suuntaan (ks. urheilun viihteellistymisestä ja median konstruoimasta urheilutähteydestä esim. Kellner 2003, 1 5, 65 73; Crawford 2004, 77 88; Real 1998, 14 26; Boyle & Haynes 2000, ; Pänkäläinen 1998a, 34 35). Vuonna 2009 jalkapalloilijanaisten EM-kisatarinaan haettiin pääosan esittä- 185

8 Tässä ovat Käldin enkelit jää, jonka eduksi laskettiin muutkin kuin pelikäsitykseen ja pallotuntumaan perustuvat ansiot. Yksi tykkää äidistä, toinen tyttärestä Kaksi maalia Hollantia vastaan viimeistellyt Laura Österberg Kalmari nousi ansaitusti otsikoihin Suomen lohkovoiton varmistaneen ottelun jälkeen (Hollanti-Suomi 1 2). Suomen joukkueen edesottamuksista uutisoitiin pitkälti tähdeksi nostetun hyökkääjän kautta. Kisakirjoitelmien laatijoiden mielestä muukin joukkue olisi ansainnut enemmän huomiota median keskittyessä vain luomaan Laura-maniaa [10]. Merkittävimmäksi teemaksi nousi Laura Österberg Kalmarin kohdalla urheilullisten asioiden sijaan hänen äitiytensä. Alkulohkon viimeisen pelin aattona ( ) Ilta-Sanomien lööpissä komeili valtavin kirjaimin FUTISMAMMA. Lehden urheilusivujen ingressit kertoivat, että: Laura Österberg-Kalmarin samettinen kosketus säilyi puolen vuoden äitiyslomasta huolimatta ja Laura Österberg Kalmari rakastaa äitiyttä. Helsingin Sanomien ( ) otsikko totesi, että: Vahva itseluottamus vie äitiä eteenpäin. Hyökkääjän kerrottiin myös viettäneen vapaapäivänsä perheensä parissa muun joukkueen suunnattua elokuviin (IS ). Televisiolähetyksen selostaja muisti hänkin mainita, että Laura oli kentän ainoa äiti. Suomen ja Englannin kohdatessa olivat äidit vastakkain, sillä Englannin joukkueen Katie Chapmanilta löytyi Ilta-Sanomien ( ) mukaan lapsia kaksin kappalein (myös esim. HBL ) [11]. Kisojen seuraajien keskuudessa median valitsema taktiikka herätti närkästykseksi tulkittavaa ihmetystä: Laura oli toki Suomen paras pelaaja ja hän on kaikin puolin esimerkillinen joukkuepelaaja, muttei ensimmäinen äitiyslomilta huipulle palannut urheilija [12]. Laura Österberg Kalmarin äitiys nousi EM-kisojen keskeiseksi teemaksi. Kuva: Ilta-Sanomat

9 Kasvatus & Aika 4 (2) 2010, Äitiyden korostaminen on trivialisointia, yksityiselämään liittyvien ulkourheilullisten asioiden korostamista. Heteroseksualisoimiseksi nimitetään sitä, että naisurheilijat esitetään usein vaimoina tai tyttöystävinä, ja heidän yksityiselämäänsä ruoditaan urheilusuorituksien käsittelemisen kustannuksella. Näillä viitataan urheilemisen ja siinä menestymisen toissijaisuuteen. Tarkastelun keskiöön saattaa nousta naisen urheilemisen vaikutus naisurheilijan parisuhteeseen ja miesystävän tai aviomiehen suhtautuminen naisen urheilu-uraan. (Daddario 1994; Kikema & Harris 1998, 38; Pirinen 2006, 54 55; Koh 2009, ) Laura Österberg Kalmarin jalkapallokentille paluunkin muistettiin mainita olevan hänen aviomiehensä Nikon ansiota, joka kannusti vaimoaan jatkamaan uraansa (esim. IS ). Tällöin äitiys näyttäytyy heteroseksualisoimisen välineenä. Anttilan ja Frostin (2007, 61) mukaan pelaajien yksityiselämä ja henkilökohtaiset suhteet eivät olleet merkittävästi esillä vuoden 2005 EM-kisojen aikana. Siinä mielessä urheilu-uutisoinnin tason voisi tulkita taantuneen, tai entisestään viihteellistyneen, neljän vuoden takaisesta. Laura Österberg Kalmarin rooli joukkueessa osoittautui tällä(kin) kertaa niin keskeiseksi, ettei hänen päätöstään jatkaa jalkapallouraansa sentään asetettu kyseenalaiseksi tai alettu arvottaa tiedotusvälineissä. Tällöin olisi naisten urheilu-uraan suhtautumisessa astuttukin sitten jo ajallisesti sata vuotta taaksepäin. Kädet ilmaan tuuletuksen merkiksi kohottanut Laura Österberg Kalmari on tiedotusvälineiden ansiosta kisa-ajan kuvista mieleen painunein. Lauran kautta kunniaa sai toki muukin joukkue ja kotiyleisö, joita vaatimaton tähti muisti mediassa kiittää. Kolumnistien muusa innoitti nämä julistamaan naisjalkapalloilun vallankumouksen alkaneeksi. Naisten todettiin pelaavan jalkapalloa rakkaudesta lajiin: Siinä missä rahassa uitetut miesfutaajat miettivät, minkä urheiluauton he itselleen seuraavaksi ostavat, joutuvat naiset pohtimaan, kuka ruokkii ja vie lapset hoitoon sillä aikaa, kun äiti on pelireissuilla. (Aamulehti & SK ) Tosin jälleen kerran esiin nostettiin naisurheilijan perinteinen rooli perheessä. Jos naisjoukkueurheilijoiden vertaaminen miehiin on kuitenkin aikaisemmin nähty yksinomaan naisten trivialisoinniksi (esim. Pirinen 2006, 42; 1997, 240), voi asetelman mielestäni nähdä näissä kisoissa kääntyneen jopa päälaelleen. Laura Österberg Kalmariakin verrattiin toki Jari Litmaseen, mutta sen vuoksi, että hän jätti suomalaisen jalkapalloikonin varjoonsa ohittamalla tämän kaikkien aikojen maalintekijätilastossa kahdella maalilla Hollanti-ottelun yhteydessä (esim. IL, IS ja MTV3.fi ). Kirjoitelman laatineiden kisojen seuraajien näkemykset vertailusta olivat keskenään ristiriitaisia. Toiset eivät olleet havainneet häiritsevää vertailua vaan totesivat, että naisista puhuttiin viimeinkin urheilijoina ilman määrittävää nais-etuliitettä. Osa taas koki esimerkiksi katsojamääriin, UEFA:n sitoutumiseen ja tunnelmaan kohdistuneet vertaukset epäolennaisiksi. Vertailun kohteen voi mielestäni nähdä siirtyneen itse pelaajien taitotasosta enemmän muihin lajiin liittyviin asioihin. Yksi kirjoittajista puki silti osuvasti sanoiksi sen, mistä niin naisurheilun seuraajat kuin tutkijatkin ovat saaneet vääntää kättä urheilumaailman kanssa pitkään: Onko miehen golfissa lyömä hole-in-one parempi holari kuin naisen lyömä? [13] Ruotsin kapteenin Victoria Sandell Svenssonin nimeäminen Melkein-Messiksi kiinnittää kieltämättä outoudessaan huomion (Aamulehti ). Lionel Leo Messin moni tietää yhdeksi maailman parhaista miesjalkapalloilijoista, mutta kun mielikuva hänestä liitetään sanaan melkein, arvotetaan hauskasta sanaleikistä huolimatta koko naisurheilua. Internetin jalkapalloaiheisilla keskustelufoorumeilla ulkourheilullista huomiota saivat muutkin kuin Suomen supermamma (IS ). Keskustelijat avasivat kisojen kynnyksellä FutisForum2 -palstalle Tänne julkiset rakkaudentunnustukset Suomen naispelaajille -nimetyn viestiketjun. Viestit pitivät sisällään sekä sydämin ( oi Linda Linda Lindaa, 187

10 Tässä ovat Käldin enkelit oioi oi oi oiiiii ) että pelaajien valokuvin varustettuja argumentteja oman suosikkipelaajan puolesta: Tuija Hyyrysen bandwagonissa oltu jo pari vuotta. :) Juoksutyyli ja iloisuus hurmasi ja Essi Sainio! Sä olet ihana nainen, ja todella hyvä(nnäköinen) jalkapalloilija. Olen rakastanut!. Ajoittain kommentointi liukui myös asiattomuuksien puolelle. On tyypillistä, että naisurheiludiskurssi saa mediassa humoristisen seksualisoivia sävyjä (Carlisle Duncan, 2006), joten osa Internetissä kommunikoineista kisojen seuraajasta päätti vaalia tätä puhetapaa. Ennen Suomi-Ukraina -koitosta Iltalehden verkkosivuilla kehotettiin osallistumaan kisahurmokseen lehden perinteisen Kuka on upein? -kisaäänestyksen kautta. Voittajaksi tässä Suomen joukkueen pelaajia koskeneessa kisassa ylsi Laura Österberg Kalmari. Kaunis puolitoistavuotiaan lapsen äiti keräsi yli 27 prosenttia verkossa annetuista äänistä (IL ). Koko kisojen kauneimmaksi pelaajaksi äänestettiin Ilta-Sanomien sivustolla puolestaan islantilainen Gudrun Gunnarsdottir, ja samaisen lehden otsikon mukaan: Hollannin välieräpaikan ratkaisi kuvankaunis naisfutari. (IS ) Riitta Pirisen (2006, 23) mukaan tavallisin naisstereotypia urheiluteksteissä onkin kaunotar. Kuvaukset, joissa naisurheilijan ulkonäkö nostetaan tärkeämmäksi kuin hänen suorituksensa ja saavutuksensa ovat trivialisointia, mikä asettaa naiset objektin paikalle (Pirinen 2006, 50). Kaikki EM-kisojen seuraajat eivät kokeneet Internet-äänestyksiä naisjalkapalloilun arvon alentamiseksi: Iltapäivälehtien nettisivustoilla oli 'pakolliset' kaunein pelaaja -äänestykset, mikä sopi miehiselle katsojalle (en ole Kiesi)[14]. Kauniita, näyttäviä ja ennen muuta urheilullisia naispelaajia oli ilo katsella! [15] Toisin sanoen kysymys ei olekaan siitä, että naisjalkapalloilijan julkinen toteaminen kauniiksi olisi hänen lajitaitonsa aliarvioimista. Oleellisempaa on se, kuinka paljon muiden asioiden varaan rakennetut sisällöt suuntasivat mediahuomiota pois EM-kisojen urheilullisesta annista. Tasapuolisuuden nimissä tulee todeta, että myös miesurheilijat saavat osansa seksualisoinnista. Ruumiillisuuden tutkija Taina Kinnunen (2003, 28) muistuttaa, että myös miehen ihanneruumiillisuuden representaatiolta, huippuurheilijalta, vaaditaan yhä enemmän ulkonäköä, mutta siitä ei puhuta yhtä paljon kuin naisurheilijoihin kohdistettavista ulkonäkövaatimuksista. Iltapäivälehtien verkkosivuilta löytyy seksikkäin pelaaja -äänestyksiä myös miesten arvokisojen yhteydessä, ja Suomellakin on omat Markus Pöyhösensä ja Harri Haataisensa. Mutta vaikka miesurheilijoita kuvataan nykyään eroottisesti, naisia seksualisoidaan enemmän ja maskuliinisen hallitsemisen sekä naisellisen alistumisen mallien mukaisesti (Wickman 2006, ). Urheilijoiden ja muiden ei-kauneuskilpailijoiden missiyttäminen erilaisin äänestyksin vaikuttaa yleistyneen viime vuosina (esim. Suomen seksikkäin julkkisäiti, kaunein kesämorsian ja seksikkäin Idols-laulajatar, MTV3.fi 2007, 2008). Pauliina Tuomen (2009) mukaan osallistavan mediakulttuurin ominaisia piirteitä ovat monimediaalisuus ja kansanäänestykset. Hän kirjoittaa haamu- ja varjoäänestyksistä, jotka ovat usein iltapäivälehtien toteuttamia, eräänlaisia nettigallupeja. Tuomi on tarkastellut Euroviisuja, joissa vedotaan urheilun arvokisojen tapaan yleisön kansallistunteeseen. Suomen viisukappaleen menestymismahdollisuuksista äänestäminen kääntyy naisten jalkapallon EM-kisojen kohdalla muotoon: Kaataako Suomi Englannin naisten EM-futiksessa? (IL ) Tuomen esille tuoma matkapuhelimen ja television mediakonvergenssi toteutui EM-kisoissa televisiolähetyksessä esitetyn, kisa-aiheisen päivän kysymyksen muodossa, johon katsojat vastasivat tekstiviestillä. Tällainen interaktiivisuus ei tarjoa urheilun seuraajille ainoastaan vapautta osallistua, vaan myös sitoo heitä mediasisältöihin entistä tiukemmin (vrt. esim. Parikka 2004, 83). 188

11 Kasvatus & Aika 4 (2) 2010, Ei auta itku markkinoilla Jo ennen Suomen viimeistä ja merkityksetöntä alkulohkon ottelua Ukrainaa vastaan alkoivat toiseen kisakaupunkiin siirtymiseen ja tulevaan vastustajaan liittyvät spekulaatiot. Lohkovoittajana Suomi joutui kisakaaviota noudatettaessa pelaamaan puolivälieräottelunsa Turun Veritaksella, jonne mahtui vajaat 9000 katsojaa. Kaikkia Suomen alkulohkon otteluita oli seurannut yli silmäparia. Uutisointi keskittyi aktiivisen yleisön ihasteluun ja pelillisten asioiden puintiin. Ennakkoasetelmia rakenneltiin tiedotusvälineissä nyt Turusta kotoisin olevan puolustaja Petra Vaelman varaan (HBL & Aamulehti 27.8., TS 27. ja myös UEFA.com ). Ennen Turun koitosta käydyn Ukraina-pelin suhteen pohdittiin pääasiassa vähemmälle peliajalle jääneiden pelaajien mahdollista peluuttamista. Ukraina voitti Suomen 1 0. Pelistä jäi päällimmäisenä mieleen ensimmäistä kertaa kisoissa pelanneen nuoren Tuija Hyyrysen epäonnistuminen. Puolustaja syötti liian lyhyen syötön omalle maalivahdille, josta väliin päässyt ukrainalaispelaaja teki ottelun voittomaalin. Lehdistössä keskityttiin kehumaan mediastrategiaa eli sitä, miten Hyyrynen astui pettymykseltään itse esiin kommentoimaan harhasyöttöään ja miten valmentaja ja muut pelaajat kehuivat muuten hyvin pelannutta puolustajaa (esim. IS ). Tuija Hyyrynen säästyi suurimmalta julkiselta ryöpytykseltä varmasti myös ottelun merkityksettömyyden vuoksi. Ukraina pelin jälkeen arvioitiin vastustajaksi osoittautunutta Englannin joukkuetta ja arvuuteltiin kolhuja saaneiden pelaajien pelikuntoa. Sanna Valkosen mahdollisen puuttumisen vuoksi analysoitiin uutta puolustuslinjaa. (Esim. HBL, Aamulehti, IS ja Yle.fi ) Laura Österberg Kalmarin kuhmu ei saanut ihan niin suuria mittasuhteita kuin hänen neljän vuoden takainen loukkaantumisensa ennen EM-välieräottelua, joka päätyi voimakkaasti dramatisoituna iltapäivälehtien lööppeihin (ks. esim. Anttila & Frost 2007, 59). Kyynelehdintä ei jäänyt tähän. Draamaa riitti sitä erityisesti rakentelematta Suomen kisojen viimeiseksi jääneessä ottelussa Englantia vastaan. Englannille 2 3 päättyneen ottelun jälkeen kuvat kentällä istuvista, itkevistä suomalaispelaajista valtasivat tiedotusvälineet. Suomen EM-unelma mureni (HS ) ja eräs aikakausi päättyi suruun (TS ). Konkaripelaajien ja valmentajan mahdollisesta lopettamisesta uutisoiminen lisäsi toivottomuutta. YLE:n toimittaja päätyi haikailemaan verkkokolumnissaan ( ) jopa Jari Litmasen sisaren Sini Litmasen perään, joka aikoinaan valitsi lajikseen koripallon. Naiskäsipalloilijoiden mediakuvaa tutkineen Gerd von der Lippen (2002, 381, ) mukaan naisurheilijat esitetään pääsääntöisesti tunteellisina ja hermojaan hallitsemattomina, mutta hänen mielestään myös kyynelten kontekstilla on merkityksensä (ks. myös Koh 2009, ). Voittajajoukkueen edustajalle reaktiot ovat sallittuja, ja merkittäviin saavutuksiin yltäneen miesurheilijankin silmät saavat nykyisin kostua. Jopa suomalaisten miesurheilijoiden on nähty itkevän. Mieliin on painunut Jari Litmasen kakistelu televisiohaastattelussa fanien liikuttavan vastaanoton jälkeen, kun kuningas palasi maajoukkueeseen pitkän loukkaantumiskierteen jälkeen. Iso mies itki suorassa lähetyksessä myös hävityn jääkiekkofinaalin jälkeen vuoden 2006 Torinon olympialaisissa, mikä teki Teppo Nummisesta yleisön silmissä vain entistä arvostetumman urheilijan. Itkutematiikka ei siis ole vain naisurheilijoihin liitettävä ilmiö mediassa ainakaan jos suomalaiset urheilun seuraajat saavat itse päättää, sillä edellä mainitut tunteenpurkaukset ovat YouTubessa suuren suoion saavuttaneita videoleikkeitä. (Ks. Turtiainen 2010.) Sami Kolamo (2002) on kutsunut urheilufaniutta tunteen kulttuuriksi. Miesten saippuaooppera (Boyle & Haynes 2000, 189) vapauttaa urheilijoiden lisäksi yleisön tunteidensa näyttämiseen. 189

12 Tässä ovat Käldin enkelit Kirjailija Petri Tamminen tunnusti Helsingin Sanomien ( ) Minä rakastan -palstalla herkistyvänsä naisurheilijoiden ilmaisemasta onnistumisen ilosta aivan eri tavalla kuin miesurheilijoiden, joiden tuuletuksista hänelle tulevat mieleen vain sarjataulukot ja tulevan kauden tavoitteet. Tammisen itkukohtaukset alkoivat vuoden 1997 Trondheimin MM-hiihtojen viestipronssin myötä ja ovat jatkuneet esimerkiksi naisten ykkösen lentopallon seuraamisen yhteydessä. Tunnepuheesta näyttäytyi naisten jalkapallon EM-kisojen yhteydessä piirre, jonka yhdistän kirjailija Tammisen reaktioon. Naisten tunneälyä ylistänyt Aamulehden kolumnisti puki sanoiksi huomion siitä, että naiset pelaavat rahan tai statuksen sijaan rakkaudesta lajiin. Häntä kiehtoi naisjalkapalloilun inhimillisyys mokineen ja reaktioineen: Juuri tunteen avulla naiset jaksavatkin ihastuttaa jalkapallossa (Aamulehti & SK ). Kirjoitelman laatinut EM-kisojen miesseuraaja toivoi tasokkaaksi urheiluksi nimittämälleen naisjalkapalloilulle enemmän medianäkyvyyttä. Hän vertasi lajia kaupallistuneeksi viihteeksi muodostuneisiin formuloihin ja jääkiekon SM-liigaan, joilla ei hänen mukaansa ole enää juurikaan tekemistä urheilun kanssa ja jotka joutavatkin siksi maksullisille viihdekanaville. [16] Naisjalkapalloilun näennäisessä amatööriydessä vaikuttaisi toteutuvan urheilun varhainen eetos rehti, terveyttä edistävä kilvoittelu, jota markkinakoneistot eivät ole (vielä) pilanneet (vrt. Turtiainen 2008, 49 52). Internetin keskustelufoorumeilla pyöritettiin ottelujen aikana tyypillisesti live-seurantaa, mikä tarkoittaa sitä, että ottelua television välityksellä tai jopa paikan päällä seuraavat selostavat ja kommentoivat ottelutapahtumia sille omistetussa viestiketjussa. Tällainen jalkapallon seuraajien itsensä organisoima toiminta palvelee sekä niitä, joilla ei ole kuva- tai ääniyhteyttä otteluihin, että katsojia, joilla on tarve päästä esittämään mielipiteitään ja kertomaan tuntemuksistaan keskustelemalla tapahtumista verkossa reaaliaikaisesti ottelun aikana. Forumeilla oli live-seurannassa muitakin kuin Suomen joukkueen pelejä, joita YLE:n sijaan lähetti maksullisiin televisiokanaviin lukeutuva Eurosport. Joku keskustelupalstalle raportoinut seurasi lähetystä Ruotsin TV4 -kanavalta toisen saatua ladattua verkossa kuvayhteyden venäjänkielisellä selostuksella. FutisForum2- palstan aktiivisena keskustelijanakin tunnettu brittifutisasiantuntija keksi ennen Suomen puolivälieräottelua järjestää live-seurannan myös Helsingin Sanomien verkkosivuilla pitämänsä blogin yhteyteen. Seuranta keräsi 42 viestiä, joista osassa veikattiin ottelun lopputulosta ja jännitettiin ennen pelin alkua. FutisForum2-palstalla pyöri oma otteluseurantansa, joka keräsi yli 600 viestiä. Siellä keskityttiin palstalle tyypilliseen tapaan enimmäkseen purkamaan lyhyen suorapuheisesti, provokatiivisestikin, ottelun käänteiden aiheuttamia tuntoja (vrt. Turtiainen 2005, 45 47). Keinoa tv-lähetyksen selostuskielen vaihtamiseen kysellyt keskustelija sai nopeasti apua, mutta pääasiassa viestiketju sisälsi turhautunutta haukkumista, josta saivat osansa niin pelaajat, tuomarit kuin selostajatkin. Suomen 1 2 kavennusmaalia ei ehditty forumilla juhlia ennen Englannin takaiskuosuman laukaisemaa pettymystä: Ei mahdollista, tulin tänne postaamaan riemuhuutoja ja kun katsahtaa tv-ruutuun niin brittien maalia juhlitaan. Vain Suomessa:. Suomen ratkaiseva nukahdus toi tunteet pintaan: huutonaurua puolustukselle, tosiaan ala-asteen välituntipeleissä nämä. Kavennus 2 3:een muutti kommenttien sävyn kuitenkin hetkeksi täysin toiseksi: Vielä on aikaa tytöt!!!!!!! Ja: Paremmin noi taistelee kuin suomen miehet ikinä. Azerbaitsan-Suomi nevö föget. Kunnes vääjäämättä edessä häämöttänyt lopputulos sai jälleen mielen matalaksi: Tekee mieli tökkiä kynällä silmät puhki. Keskustelu forumin viestiketjussa jatkui vielä ottelun päätyttyäkin. Hävyttömyyksien laukomisesta närkästyneet kanssakeskustelijat äityivät antamaan samalla mitalla takaisin: 190

13 Kasvatus & Aika 4 (2) 2010, Vähän kieltämättä ihmetyttää tämä forumin asiantuntijoiden hekottelu. Naiset on kuitenkin fyysisestikin aika erilaisessa asemassa miehiin nähden niin ihmetyttää jatkuva vertailu miesten peleihin. Silti veikkaisin että n. 96% forumisti rillipäistä on sellaisia kukkakeppejä että Vaelman taklauksesta seurauksena olisi olisi vähintään ****** housuissa ellei jopa rillit hajalla. FutisForum2:n verkkokeskusteluja seurannut kisakirjoitelman laatija havaitsi, että forumilla oli kisojen aikana yleisemminkin meneillään jonkinasteinen koulukuntariita: osa porukasta halusi tukea kisoja jalkapallokulttuurin nimissä, osa taas vähätteli naisten jalkapalloilun tasoa [17]. Oman tulkintani mukaan ottelun aikainen viestittely on linjassa kyseisen forumin yleisen keskustelukulttuurin kanssa. Osa jalkapallon seuraajista luo forumilla tunnelmaa kritisoimalla urheilijoiden suorituksia yhtä voimakkain ilmauksin sukupuoleen tai statukseen katsomatta. (Vrt. Turtiainen 2005, ) Ripittämiseltä ei säästy miesten maajoukkuekaan: Hieman nettikeskustelua selanneena arvioisin, että naisfutis herätti enemmän positiivisia kommentteja, kun taas esim. tuo miesten Liechtenstein-ottelu tuotti aika sapekasta kirjoittelua [18]. Verkon keskustelufoorumeista Futismaailman Alakulmassa asiapainotteinen EM-kisakeskustelu oli luonteeltaan erilaista FutisForum2:een verrattuna. Määrällisesti viestejä oli vähemmän, mutta niissä keskityttiin ottelutapahtumiin ja kisojen analysointiin. EM-kisaviestiketjun keskustelijat vaikuttivat olevan lähtökohtaisesti naisjalkapalloilusta kiinnostuneita ja sitä tuntevia ihmisiä kuten Naisfutis.neti-forumin pääasiallinen keskustelijajoukkokin. Pahimmat provosoijat loistivat poissaolollaan. Naisfutis.netin keskustelualueelta löytyi erillinen viestiketju, jossa keskityttiin kannustamaan Suomea vain positiivisessa mielessä. Yksi vapaaehtoistyöntekijänä EM-kisoihin osallistunut keskustelija puolestaan bloggasi kokemuksiaan samaiselle keskustelupalstalle. Kisojen seuraajat tiedottivat Internetin keskustelufoorumien kautta kisoihin liittyneistä itse tuottamistaan sisällöistä. Foorumille oli linkitetty esimerkiksi itseään kotimaiseen jalkapalloiluun keskittyväksi urheilujournalismin edelläkävijäksi tituleeraava Futisblogi Puoliaika, jossa pääasiassa miesten Veikkausliigasta kirjoittava blogin pitäjä raportoi naisten EM-kisoista. Hän julkaisi Facebookissakin näyttäytyvässä blogissaan yksityiskohtaisten raporttien lisäksi kattavia kuvagallerioita useista otteluista kisojen aikana. Samankaltaisia sisältöjä löytyi vapaaehtoisvoimin pyöritettävästä Futismaailmasta, joka on jalkapalloon erikoistunut verkkosivusto. Tietoa erilaisista uutisista ja sisällöistä välittyi kisojen seuraajilta toisille myös Facebookin välityksellä. Monet asialle vihkiytyneet kannustivat ja juhlistivat Suomen joukkuetta omissa statuspäivityksissään tai jakoivat linkkejä omissa profiileissaan. Sisältöjen suositteleminen on samalla niiden arvottamista ja edelleen vaikuttamista siihen, millaisena mediailmiönä kisat näyttäytyivät kanssakäyttäjille (vrt. esim. Kangas 2009, 60). Kirjoitelmien laatijat seurasivat kisoja aktiivisesti nimenomaan Internetin kautta, jossa materiaalia tuntui muuhun mediaan verrattuna riittävän. UEFA:n sivut kuvagallerioineen ja monipuolisine netti-tv-haastatteluineen saivat paljon kehuja. Helsingin Sanomilla on yleensä arvokisojen yhteydessä oma, niille pyhitetty verkkosivustonsa, ja sen puuttumista nyt kummasteltiin. Palloliiton verkkosivustosta ei suollettu kovin mairittelevia kommentteja, mutta sen Huuhkaja-TV -osion haastatteluja ja muita oheissisältöjä luonnehdittiin terävän hauskoiksi nettivideopätkiksiksi [19]. Videoleikkeitä katsottaessa oli käytössä myös Youtube: Tsekkasin highlighteja Suomen peleistä YouTubesta (kun en omaa tallentavaa dikiboksia ja nuo clipit ilmestyivät sinne jo samana iltana tai viimeistään seu- 191

14 Tässä ovat Käldin enkelit raavana päivänä). Samaisesta paikasta katsoin myös Kelly Smithin maalin Venäjää vastaan. Siitä olin lukenut lehdestä. [20] Parhaiden palojen katsominen ja koostaminen on YouTube-videopalvelun tyypillistä käyttöä urheilun seuraamisen yhteydessä (ks. Turtiainen 2010). Kirjoitelmassa mainitun maalin paikantaminen kahden tiedotusvälineen kautta on puolestaan hyvä esimerkki urheilun seuraamiselle ominaisesta intermediaalisuudesta. Kokonaisten ottelujen katselemisen Internetin kautta mahdollisti Suomen edesottamusten osalta Yle Areena. Muiden joukkueiden otteita pääsi seuraamaan Eurosportin verkkosivujen live tv-kanavien kautta. Ihmetystä herätti se, etteivät Ylen radiokanavat lähettäneet otteluita. Suomalainen kisayleisö seurasi Internetin kautta toki myös kansainvälistä urheilumediaa. Perinteinen ja perin suomalainen teksti-tv mainittiin kisojen aikana käytössä olleena perusvälineenä. Sen sijaan MTV3:n tekstariuutispalvelun varassa kisainformaatio olisi voinut jäädä hyvin puutteelliseksi: [Se] infosi kisoista tasan kerran: Suomen mentyä Hollanti voitolla jatkoon. Kiitos vaan tästäkin vähästä. [21] Vähiin käy ennen kuin loppuu eli oma maa mansikka, muu maa mustikka Nettisivuja lukuun ottamatta EM-kisat näkyivät mielestäni aika vähän mediassa, olisin odottanut enemmän näkyvyyttä kisoille [22]. Ja jos Suomen joukkue vielä saikin näkyvyyttä, mikä ruokki kisabuumin poikasta, niin omien pudottua jatkosta romahti myös tiedotusvälineiden kiinnostus. Helsingin Sanomien toimittaja Heikki Miettinen oli oikeassa aavistellessaan kisojen alussa, että: Suomen turnaus hengittää yhtä tahtia kotijoukkueen menestyksen kanssa. (HS ) Puolivälieräottelun jälkeen hän muistutti siitä, että: Jalkapallojuhlat ovat ohi, mutta naisten EMturnaus jatkuu. (HS ) Kirjoitelmien laatijat kiinnittivät yleisesti huomiota siihen, että kisojen medianäkyvyys oli Suomen pelejä lukuun ottamatta varsin vähäistä. Suomen pelien päätyttyä esimerkiksi Helsingin Sanomat supisti kisojen palstatilaa: Nostetta olisi tullut pitää yllä, kun lukijoiden mielenkiinto oli ensin hyvin saatu herätettyä. Tuli tunne, että mihin ne kisat katosivat, kun tiukimmat matsit olivat vasta edessä! [23] Kuvaavaa on mielestäni se, että vuorokautta ennen Olympiastadionilla pelattua EM-finaalia lehdistössä ei ollut ollenkaan kisoja koskevaa uutisointia ellei mainintaa Käldin jatkopestistä lasketa. Pääosassa oli miesten jalkapallomaajoukkueen Liechtensteinissa pelaama MM-karsintaottelu. Tasatulos 0 0 heikkoa jalkapallomaata vastaan tiesi sitä, että haaveet A-maajoukkueen selviytymisestä seuraaviin kisoihin voitiin haudata. Suomalaisjoukkueen skandaali varasti mediahuomion kansainvälisten joukkueiden valmistautumiselta kotimaassa ratkenneeseen Euroopan mestaruuteen. Muiden kuin Suomen naisten otteista uutisoitiin huonosti jo ennen kotijoukkueen joutumista katsomon puolelle. Otteluiden tuloksia sai välillä etsimällä etsiä: odotimme mieheni kanssa kymppiuutisia että saisimme tuloksia, mutta suureksi hämmästykseksi ei tullut sanaakaan naisten peleistä [24]. Jouko Kokkosen (2008, 313) mukaan suomalainen tiedonvälitys on tyypillisesti keskittynyt omiin urheilijoihin ja heijastellut kansallisia arvoja. Hän toteaa, että kansallisen omakuvan osana näyttäytyvään huippu-urheiluun liittyy myös epävarmuustekijä entä jos menestystä ei tulekaan? (Kokkonen 2003, 45.) Kisakirjoitelman laatijoiden mukaan Hufvudstadsbladet ansioitui perehtyneenä ja innostuneena tiedotusvälineenä läpi kisojen. Naisjalkapalloilun todettiin saavan näkyvyyttä lehdessä muutenkin kuin arvokisojen aikana, eikä uutisointi nytkään tyrehtynyt Suomen karsiuduttua turnauksesta. Ammentanevatko ruotsinkieliset mediat sitten vaikutteita naapurimaan 192

15 Kasvatus & Aika 4 (2) 2010, värikkäämmästä jalkapallokulttuurista, sillä niiden ote tuntui eroavan suomenkielisestä kautta linjan: [M]ielestäni ruotsinkielinen media kunnostautui myös televisiossa. Ruotsinkielinen selostaja (Antti Koivukangas, muistanko nimen oikein?) oli mahtavan innostunut, tunsi pelaajat ja eläytyi otteluihin niin että jopa Hollanti Hollanti-matsi olisi kuulostanut äärimmäisen jännittävältä hänen selostamanaan. Tuija Hyyrysen maaliin johtanut virhe on hyvä esimerkkitilanne tästä vauhdikkaasta selostustyylistä, Koivukangas kiljui jotain tämäntapaista: ojjojjojjoj-aija-paija-tuija-sådärfårmanintegörapåem-nivå! ja huom. kommentissa ei ollut tuomitsevan negatiivista sävyä, vain kauhistuneen, myötäelävän fanin tunnelataus. [25] Ylen suomenruotsalainen televisiokanava FST5 esitti muun muassa Sportsmagasinetin jakson, jossa seurattiin ruotsinkielisiä pelaajia Jessica Julinia ja Annika Sjölundia EM-kisojen aikana. Julin pääsi ilmaisemaan ohjelman aikana omankin, ei niin myönteisen, näkemyksensä suomalaisen urheilumedian suhtautumisesta naisjalkapalloon. Suomenkielisistä tiedotusvälineistä pintaa syvemmälle mennyt Urheilulehti verkkosivuineen ylsi analyyttisyydessään ruotsinkielisten tasolle: Urheilulehdessä oli mielenkiintoinen juttu, jossa analysoitiin jopa joukkueen pelitapaa ja pelaajia. HARVINAISTA! Ikinä ei ole ennen tällaista suomalaisessa mediassa ollut! [26] Yksi kirjoitelman laatijoista vertasi Suomen tilannetta Saksaan, josta oli jo viikkoa ennen kisojen alkua paikalla viitisenkymmentä toimittajaa. Hänen mukaansa kotimainen media ei vielä tunnista Suomen harrastetuimmaksi joukkuelajiksi kohonneen kohderyhmän laajuutta ja potentiaalia: Olisi kiinnostavaa saada vertailtua eri maiden medioita suhteessa näihin kisoihin. Suomen media tuskin on ollut lainkaan huonoin, mutta näkökulmia ja erilaisia juttuja olisi voinut olla enemmän. [27] EM-finaalin aattona lehdistä löytyi spekulointia Saksan voitonjuhlista ja Englannin mahdollisuuksista. Aamulehti kysyi Käldin mielipidettä, ja Hufudstadsbladet listasi ottelun kulmakiviä Helsingin ja Turun Sanomien uutisoidessa yleisemmällä tasolla. Internetin puolella UEFA:n verkkosivut tunnelmoivat tulevalla klassikolla. Finaali sattui samaan iltaan, jolloin käynnistyi kotimainen jääkiekon SM-liiga. Suomen urheilukulttuuri on tunnetusti jääkiekon läpivalaisema ja lajina miesten jalkapallokin jää auttamatta lätkän jalkoihin. Naisten jalkapallon EM-finaalia paikan päällä seuranneiden katsojien määrä oli positiivinen yllätys vieläpä siihen nähden, ettei Suomen joukkue ollut kentällä. Helsingin Sanomat ( ) totesi naisten jalkapalloilun ohittaneen jääkiekon ainakin hetkeksi. Aamulehden toimittaja ihaili kolumnissaan samassa kaupungissa käydyn SM-liigan paikalliskamppailun päihittämistä: Suomen EM-turnauksessa tehtiin pieni vallankumous. Englanti-Saksa-loppuottelua seurasi olympiastadionilla katselijaa ja kohuttu kiekkoliigan avaus Jokerit-HIFK veti Hjalliksen areenaan vain lätkäfania. Kuka olisi uskonut moista vielä muutama vuosi sitten. (Aamulehti ) Jääkiekko-orientoituneessa Suomessa tapaus on merkityksellinen jalkapallokulttuurin juurruttamisen kannalta. Naisten jalkapalloilun rooli voi kuin voikin nousta arvaamattoman suureksi, kun tavoitellaan uutta urheiluyleisöä. EM-kisat saivat ihmisiä, jotka eivät ole aikaisemmin pyhittäneet vapaa-aikaansa urheilulle, kiinnostumaan jalkapallon seuraamisesta. Katsomoihin löytäneiden nais- ja tyttökatsojien määrä puhui puolestaan: 193

16 Tässä ovat Käldin enkelit Kun mietin kisoista välitettyjä kuvia, mieleeni tulee lähinnä vauhdikkaita tilanteita ottelun tuoksinasta tai juhlivia pelaajia. Sekä televisiosta että etenkin paikan päältä otteluista jäi erittäin hyvät muistot. Ajattelin, että tämä on urheilujuhlaa parhaimmillaan! Tunnelma oli todella lämmin, positiivinen ja kannustava viimeiseen minuuttiin asti ja esimerkiksi Suomi Englanti -matsissa yleisö sai todella kokea oikein elämysten kirjon. Yleisöstä puuttuivat miesten matseista tutut puolihumalaiset besserwisserit ja tuomion profeetat ja ylipäätään koko negatiivis-aggressiivinen asenne. [28] Naisten EM-kisat näyttäytyivät iloisena arvokisatapahtumana. Kuva: Anna Auvinen Finaalia seuranneen päivän uutisointi ei sen sijaan tyydyttänyt EM-kisojen seuraajia. Espoolaisen naisseuraajan mielestä miesten jääkiekko voitti selvästi palstamillimetrikisan vaikka hävisikin yleisökisassa. Television urheilu-uutisissakaan EM-finaali ei suinkaan ollut ykkösaihe vaan viimeisten välähdysten joukossa. Sen edelle menivät muun muassa formulat, jääkiekko ja lentopallo. Mediassa finaali muodostui Saksan ilotulitukseksi, ja pääosaan nousi kisojen parhaaksi pelaajaksi valittu maalikuningatar Inka Grings. UEFA:n puheenjohtaja Michel Platini, jonka perään ainakin Helsingin Sanomat ( ) kyseli jo kisojen alkumetreillä, saatiin vihdoin katsomoon Tarja Halosen, Sauli Niinistön ja Saksan presidentin Horst Koehlerin seuraksi. Sami Kolamo (2004, 42) muistuttaa, että vaikka aktiivinen yleisö antaa mediarepresentaatioille usein omia, ainutkertaisia merkityksiään, niin media kuitenkin puhuttelee, käsittelee, naturalisoi ja legitimisoi kilpailullisuutta ja kehollisuutta hyvin tavanomaisesti. Naisjalkapallon seuraajat ja osa toimittajista kokivat EM-kisahuuman, mutta median välittämänä siitä katosi jotain jalkapallolle ominaista. Douglas Kellner (2003, 5, 65 69) kirjoittaa ammattilaisurheilusta median näkyvimpänä 194

17 Kasvatus & Aika 4 (2) 2010, spektaakkelina. Mediaspektaakkeli on hänen mukaansa massiivinen, globaali ja ennen kaikkea kaupallistunut viihdetapahtuma. Sponsoreiden ja tähtiä alleviivaavan median valta konkretisoituu kansainvälisissä urheilukilpailuissa. Naisten jalkapallon EM-kisat olivat Suomessa mediatapahtuma, mutta mediaspektaakkeliksi niitä ei voi nykyisten mittapuiden mukaan nimittää. Puitteet olivat kunnossa: arvokisojen stigma, organisaatiokoneisto, katsojat (ks. myös Kolamo 2004, 38). Kokonaisuutena kisojen käyrä kuitenkin laski loppua kohden, kun taas spektaakkelin ollessa kyseessä tulisi sen loppuun edetessään saavuttaa jonkinlainen kliimaksinsa. Lopuksi: Se ei pelaa, joka pelkää ja yrittänyttä ei laiteta MTV3 julisti verkkosivujensa otsikossa ( ), että: Naisten EM-kisoista ei jää mitään käteen. Jutusta selvisi otsikon viittaavan siihen, etteivät kisat tuottaneet Suomen Palloliitolle rahallisesti, koska UEFA kärjistetysti sekä maksoi kulut että kuittasi tuotot. Otsikon ei haluaisi uskoa toteutuneen muilla kisojen osa-alueilla. Helsingin Sanomien toimittaja summasi turnauksen antia osuvasti ( ): Aina on kiva olla paikalla, kun jotain tapahtuu ensimmäisen kerran, kuten naisten jalkapallossa nyt. Monille on sama, pelaavatko naiset vai miehet, kunhan on arvokisat. Joillekin taas elämys on juuri se, että menestyjiä ovat naiset. Heistä osa on matsissa ensimmäistä kertaa. [ ] On vaikeaa edes kuvitella, miten suuri merkitys jalkapalloilun naisten EM-kisoilla on suomalaisille tytöille. Suomi menestyy, yleisö hurraa seisaaltaan naisille. Nyt luodaan uutta futiskulttuuria. Kansallisen merkityksen rinnalla kulkevatkin merkitykset, jotka kisat toivat naisjalkapalloyhteisölle. Väitän, että naisjalkapalloyhteisö on se kansakunta, jolle nämä EM-kisat olivat kaikkein merkityksellisimmät. Ruotsalaisen naisjalkapallon nousua sosiaalisena liikkeenä tutkinut Jonny Hjelm (2007) näkee naisjalkapalloilun organisoituneen protestikeinona auktoriteettien asettamia yhteiskunnan sukupuolirooleja vastaan. Naisjalkapalloilun vastustajat ovat vedonneet epäesteettisyyteen, ja lajin sopimattomuutta on perusteltu sen ristiriidalla naisten sosiaalisen, biologisen ja fysiologisen luonteen kanssa. Lajin organisoitumisen alkuaikoina esiin tulivat siveellisyyssyiden ohella lääketieteelliset tutkimukset jalkapallon kielteisistä vaikutuksista naisten lisääntymiskykyyn. Hjelm kirjoittaa joukkueurheilulle tärkeästä sosiaalisesta infrastruktuurista, joka naisjalkapalloilun kohdalla rakentui olemassa olevien naisyhteisöjen varaan. Vaikka jalkapallokentät on nyttemmin luovutettu naisurheilijoiden käyttöön, näen lajin rakentuvan edelleen tiiviiden yhteisöjen kautta Hjelmin kuvailemien vastarintaan varaavien juurien päälle. EM-kotikisojen myötä suomalainen naisjalkapallo sai oikeutuksensa, ainakin hetkeksi. Pelkään, että kisojen vaikutus jää hyvin lyhytaikaiseksi. Riitta Pirinen (2006, 39) on tutkimuksessaan havainnut, että naisurheilijoista kirjoittaminen keskittyy olympiavuosiin. Suomalaisen naisjalkapalloilun kohdalla kynnyskysymykseksi muodostuukin se, jääkö laji esiin mediassa vai palataanko taas entiseen odottelemaan seuraavia arvokisoja. Samaa pohti YLE:n verkkosivuilla kisablogia pitänyt kommentaattori Christina Forssell viimeisessä kirjoituksessaan. Tärkeässä asemassa ovat tietysti naisjalkapallon parissa työskentelevät ihmiset, joiden tehtäväksi jää pohtia, miten hyödyntää arvokisahuuman jälkihiillos. Naisjalkapalloilun muutosta tutkineiden Hanna Vehviläisen ja Hannu Itkosen (2009, ) mukaan naisten jalkapalloilusta on muodostunut kulttuurinen ilmiökokonaisuus, joka kiinnostaa sekä lajin harrastajia että yleisöä. He ennustavat, että sukupuolten tasa-arvokehitys 195

18 Tässä ovat Käldin enkelit urheilussa tulee jatkumaan ja median kiinnostus naisurheilua kohtaan kasvamaan. Nykyään myös harrastajilla on periaatteellinen mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa mediasisältöihin. Naisjalkapallon seuraajat voivat halutessaan omalla aktiivisuudellaan ainakin jossain määrin nostattaa lajin näkyvyyttä. Helsingin Sanomat esitti päivän kysymyksenään: Kiinnostaako naisten jalkapallo?. Kiinnostuksensa ilmaisi 46 prosenttia vastaajista, mikä on erään verkkoforumistin mielestä hyvä tulos verrattaessa esimerkiksi siihen, että sama kysymys esitettäisiin kohteena kotimainen Veikkausliiga. Palloliiton tiedottajan Sami Terävän mukaan järjestäjille jäi kisoista positiivinen kuva ottelut kiinnostivat yleisöä ja eurooppalaista mediaa (Aamulehti ). Kisayleisöä edustava kirjoitelman laatija yhtyy näkemykseen: Päällimmäiseksi mieleen jäi kuva positiivisesta, iloisesta arvokisatapahtumasta. Erityisen mukavia tapahtumia oli paikan päällä seuratut avajaiset ja finaaliottelut, joissa sai jalkapallon lisäksi nauttia upeasta turnaustunnelmasta esityksineen. EM-kisoista saatiin mielestäni luotua tunnelma koko perheen tapahtumasta, joihin oli turvallista ja hauskaa tulla myös lasten kanssa. "Brändi-kuva" oli hyvin toisenlainen kuin tällä hetkellä miesten A-maaotteluiden suhteen, joita enemmän leimaa riski järjestyshäiriöistä yms. Suomen naisten joukkueen peleistä jäi upea mielikuva lohkovoittajana ja varmasti monen pienen ja isommankin tytön ihannoima joukkue! [29] Naisten jalkapallon EM-kisat lähestyivät viihteellisine elementteineen miesten puolella 1990-luvulla toteutuneen murroksen myötä postmoderniksi jalkapalloksi luonnehdittua lajin olomuotoa (ks. esim. Redhead 1997). Ensisijaisesti kisat näyttäytyivät positiivisena mediailmiönä. Lähemmin tarkasteltuna kokonaiskuvaa rikkoo kuitenkin näkökulmien yksipuolisuus. Uutisoinnin määrää häiritsevämmäksi tekijäksi nousi keskittyminen pelkästään Suomen joukkueeseen. Tiedotusvälineiden luoma kisabuumi liittyi suurilta osin kansallisen hurmoksen nostatukseen, mille Suomessa on pitkät perinteet. Lisäksi esittämistavat, joilla mediahuomio viedään toisaalle itse urheilusuorittamisesta, jatkavat naisurheilun konventionaalista arvottamista. Erittäin aktiiviseksi naisten ja tyttöjen jalkapallon seuraajaksi itsensä mieltävän kisojen seuraajan mukaan tiedotusvälineet pitävät naisten jalkapallon arvokisoja kaikesta huolimatta jonkinlaisena köyhän miehen versiona, korvikkeena oikeista kisoista, joka ei herätä mediassa suuria intohimoja [30]. Urheilu kuuluu alueisiin, joita määritellään vastakohtien kautta. Nopea hidas -määritelmien rinnalla vaikuttaa välttämättömältä luoda urheilusta puhuttaessa nais mies -vastakkainasetteluja. Tässä kunnostautuvat edelleen niin tiedotusvälineiden edustajat kuin urheilun seuraajatkin. Tosin vertailu on siirtymässä itse urheilemisen tasosta muihin urheilulajia ja -tapahtumia koskeviin asioihin, ja sen on mahdollista kääntyä vastavuoroisesti myös naisurheilulle edulliseen muotoon. Media ei Alina Bernsteinin (2002, 416, 425) mukaan muuta maailmaa, mutta se voi kulttuurista informaatiota tuottaessaan vaikuttaa naisurheiluun kohdistuviin asenteisiin. Mediaurheilu on itseään ruokkiva kehä, mikä ainakin osittain vesittää naisjalkapallon kiinnostamattomuuteen vetoavat argumentit. Suuri yleisö saattaisi löytää naisjalkapalloilun, jos se pääsisi enemmän esiin mediassa. Lajia tuntemattomien on edelleen vaikea kiinnostua naisjalkapallosta, koska sitä ei ole tarjolla arvokisojen ulkopuolella. Median päähuomion tulisi kiinnittyä ennen kaikkea naisten pelaamaan jalkapalloon ulkourheilullisten asioiden sijaan. Kuten Bernstein (2002, 426) on todennut: Jos naisurheilun medianäkyvyyden lisääntyminen tarkoittaa lisää seksualisoituja sisältöjä, niin enempi on itse asiassa pahempi. Verkkomedian soisi olevan vastaus naisjalkapalloilun vaihtoehtoisten merkitysten esille tuomiseksi. Osittain se olikin sitä EM-kisojen aikana osittain urheilun seuraajien itsensä 196

19 Kasvatus & Aika 4 (2) 2010, tuottamat Internet-sisällöt toistivat muun median antia. Internet-sisältöjen kautta osa yleisöstä kiinnittyi joka tapauksessa seuraamaan EM-kisoja tiiviimmin ja monipuolisemmin. Kisojen seuraajien oli mahdollista seuloa verkkosivustoilta omaa arvokisakokemustaan parhaiten palvelevat sisällöt ja osallistua kommunikointiin itselleen sopivimmassa yhteisössä. Internetin oma rooli tuli vahvasti esille keskustelufoorumeilla, joilla naisjalkapalloa analyyttisesti lähestyneet pääsivät vuorovaikuttamaan. Toki samalla äänensä saivat kuuluviin myös herjaamiseen keskittyneet keskustelijat. Urheilun seuraajien itse tuottamat verkkosisällöt kiinnostavat myös urheilujournalisteja (ks. Paloheimo 2005). Urheilujournalismi pyrkii hyödyntämään mediatekstien vastaanottajien tietoa ja keskinäistä vuorovaikutusta, missä piilee niin aktiivisten naisjalkapallon seuraajien kuin muidenkin marginaalisempien urheilulajien yleisöjen mahdollisuus. Naisten EM-kisoja koskeneiden mediasisältöjen määrä kasvoi ja näkökulmat moninaistuivat Internetin ansiosta. Tällä tasolla tarkasteltuna digitalisoituminen on jo muuttanut urheilun merkityksiä. Naisurheilijoiden mediarepresentaatiot on suhteellisen paljon tutkittu aihe. Useimmat tutkimuksista keskittyvät mediatekstien rakentumisen analysointiin, mikä on itsessään hyvin paljastavaa. Itse olen pyrkinyt ottamaan huomioon myös mediaurheilun seuraajien tekemät tulkinnat. He ovat viime kädessä niitä, joiden rakentamat mielikuvat vaikuttavat lajin suosioon ja tässä tapauksessa myös mediailmiön muodostumiseen. Tiedotusvälineet ruokkivat mielikuvia, mutta urheilun seuraajat tulkitsevat mediatekstejä omien kokemustensa kautta. Kuten oma tutkimusaineistoni osoittaa: Olisi naisten jalkapallon EM-kisojen seuraajien aliarvioimista väittää, etteivät he kykenisi konstruoimaan myös valmiiksi pureskellusta poikkeavalla tavalla. Viitteet [1] Helsingin Sanomien, Aamulehden, Turun Sanomien ja Etelä-Suomen Sanomien näköislehdet sekä Hufvudstadsbladetin, Kauppalehden, Kalevan, Österbottens Tidningin, Pohjalaisen, Keskisuomalaisen, Vaasabladetin, Ilta-Sanomien, Iltalehden, MTV3:n, YLE:n ja UEFA:n verkkosivut. [2] Jalkapallo on nostanut kaikista tyttöjen liikuntamuodoista eniten suosiotaan viimeisen kymmenen vuoden aikana (Kansallinen liikuntatutkimus ). Kilpaurheiluna suomalaisella naisjalkapalloilulla on takanaan runsaan kolmen vuosikymmenen mittainen historia. Nais- ja tyttöjalkapalloilun harrastajamäärät lähtivät nousuun 1980-luvun lopussa. Kynnys lajin harrastamisen aloittamiseen oli korkea, sillä alkuaikoina maskuliinisen lajin ei katsottu soveltuvan naisille, mihin vaikutti myös Suomen yleisesti hento joukkuelajikulttuuri. Tänä päivänä mikään muu palloilulaji ei yllä lähellekään samoja harrastajamääriä tytöissä, ja maajoukkueen pelaajat ovat pääasiassa ulkomailla ammattilaisina tai puoliammattilaisina pelaavia huippu-urheilijoita. (Vehviläinen & Itkonen 2009, 122, ) [3] Naisjalkapallolle pyhitetyn, perustetun sivuston mukaan sen ideologinen päämäärä on luoda näkyvyyttä ja arvostusta suomalaiselle naisjalkapallolle, sekä kehittää sitä ympäröivää keskustelukulttuuria. content&view=article&id=47&itemid=57 [4] Naisten EM-kisat huipentavat futiskesän, https://www.veikkaus.fi/info/urheilua/uutiset /2009/08_elokuu/2008_naisten_emkisat.html [5] Aktiivisesti naisjalkapalloilua seurannut, alle 50-vuotias nainen, Helsinki. 197

20 Tässä ovat Käldin enkelit [6] Naisjalkapalloilun edustajalla tarkoitan sitä, että olen itse pelannut jalkapalloa Naisten Liigassa ja Ykkösessä yhteensä viitisentoista vuotta, minkä lisäksi olen ollut mukana muussa seuratoiminnassa ja erilaisissa naisten jalkapalloon liittyvissä tehtävissä. [7] Satunnaisesti naisjalkapalloilua seurannut, alle 50-vuotias nainen, Helsinki. [8] Aktiivisesti naisjalkapalloilua seurannut, alle 50-vuotias nainen, Vantaa. [9] Portugalilainen José Mourinho on 2000-luvun arvostetuimpia jalkapallovalmentajia, joka on voittanut esimerkiksi Chelsean valmentajana Englannin valioliigan 2005 ja 2006 sekä Mestareiden liigan 2004 FC Porton peräsimessä. [10] Aktiivisesti naisjalkapalloilua seurannut, alle 30-vuotias nainen, Jyväskylä. [11] Aamulehti ( ) tiesi kertoa, että Ruotsin joukkueen kapteeni Victoria Sandell Svensson on pysynyt kotimaassaan otsikoissa 1-vuotiaan tyttärensä lisäksi siksi, että hän on kihloissa naisen kanssa, mikä on sinänsä erityistä, että yleensä naisurheilijoiden homoseksuaalisuus on aihepiiri, joka pyritään urheilu-uutisoinnissa peittämään ja häivyttämään (Wright & Clarke 1999). Aihe on edelleen tabu myös miesurheilijoiden, etenkin joukkuelajien edustajien, kohdalla. (Ks. esim. Anderson, Eric In the Game: Gay Athletes and the Cult of Masculinity. Albany: State University of New York.) [12] Aktiivisesti naisjalkapalloilua seurannut, alle 40-vuotias mies, Helsinki. [13] Aktiivisesti naisjalkapalloilua seurannut, alle 50-vuotias mies, Helsinki. [14] Maininnallaan Kiesistä kirjoitelman laatija viittaa naisten EM-kisojen aikana ilmenneeseen tasa-arvokohuun, joka syntyi Audin myyntijohtaja Esko Kiesin verrattua autoa naiseen Anna-lehden media- ja markkinointivaikuttajille suunnatussa erikoisnumerossa. Myös johtajuuden sopimattomuudesta naisille veistelleestä Audi-miehestä tuli Internetin avustuksella nopeasti oman laulunsakin saanut ilmiö, minkä pakottamana Kiesi lopulta erosi tehtävistään. (Ks. esim. HS & Kauppalehti ) Audi-mieheen viittasi EM-kisauutisointiin liittyvässä kommentissaan myös Etelä-Suomen Sanomien toimittaja Veli-Pekka Paavola, jolla oli jostain syystä tarve puolustella lehden linjaa sen sivuilla: Eri urheilulajien yleinen mielenkiinto ratkaisee julkisuuden määrän, ei sukupuoli. Jos naisten liigapelissä on vain muutama kymmen katsojaa, on siitä vaikea repiä suurta draamaa. Miesten palloilulajit kiinnostavat suurta yleisöä, sen takia niistä kirjoitetaan tässäkin aviisissa selvästi enemmän kuin naisten peleistä. [ ]Kyllä me miesurheilutoimittajatkin naisista tykkäämme, vaikka emme mitään Audi-miehiä olekaan. Emmekä ole edes valinneet EM-kisojen missikentällistä, joita iltapäivälehtien naistoimittajat hanakasti harrastavat miesten arvokisoissa. (ESS ) [15] Satunnaisesti naisjalkapalloilua seurannut, alle 40-vuotias mies, Lahti. [16] Satunnaisesti naisjalkapalloilua seurannut, alle 40-vuotias mies, Vihti. [17] Satunnaisesti naisjalkapalloilua seurannut, alle 50-vuotias mies, Helsinki. [18] Satunnaisesti naisjalkapalloilua seurannut, alle 40-vuotias nainen, Espoo. [19] Satunnaisesti naisjalkapalloilua seurannut, alle 40-vuotias mies, Lahti. [20] Aktiivisesti naisjalkapalloilua seurannut, alle 40-vuotias nainen, Helsinki. [21] Aktiivisesti naisjalkapalloilua seurannut, alle 40-vuotias nainen, Espoo. [22] Aktiivisesti naisjalkapalloilua seurannut, alle 30-vuotias nainen, Turku. [23] Aktiivisesti naisjalkapalloilua seurannut, alle 50-vuotias nainen, Vantaa. [24] Satunnaisesti naisjalkapalloilua seurannut, alle 50-vuotias nainen, Kaarina. [25] Aktiivisesti naisjalkapalloilua seurannut, alle 50-vuotias nainen, Helsinki. [26] Aktiivisesti naisjalkapalloilua seurannut, alle 50-vuotias mies, Jämsä. [27] Aktiivisesti naisjalkapalloilua seurannut, alle 50-vuotias nainen, Vantaa. 198

A. Naumanen. Tytöt U15-sarjassa. Esitys SAJL Nuorisokokoukselle

A. Naumanen. Tytöt U15-sarjassa. Esitys SAJL Nuorisokokoukselle A. Naumanen Tytöt U15-sarjassa Esitys SAJL Nuorisokokoukselle 25.10.2014 Tytöt U15 Nuorten kilpailujärjestelmä 2014-2016 hyväksyttiin syysliittokokouksessa 2013. Kilpailujärjestelmässä:! Pelattavaksi ehdotettavat

Lisätiedot

OTTELUMARKKINOINNIN JA -VIESTINNÄN CHECKLIST

OTTELUMARKKINOINNIN JA -VIESTINNÄN CHECKLIST OTTELUMARKKINOINNIN JA -VIESTINNÄN CHECKLIST Käytä ottelutapahtumaa rakentaaksesi pysyviä SUHTEITA katsojien kanssa Ottelut eivät ole vain hetkiä ajassa, ne ovat SISÄLTÖÄ, joita voidaan hyödyntää monella

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Helsinki 15.9.2016 Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Miksi tiedottaa? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

B-Joukkue - Pelaajapalaveri

B-Joukkue - Pelaajapalaveri B-Joukkue - Pelaajapalaveri 12.5.2016 B-joukkueen pelaajat + toimihenkilöt Jääkiekkoliiton Arvot B-joukkueen Arvot B-joukkueen Tavoite Pelaajien toiveet Harjoittelu Pelaaminen Harjoittelu ja säännöt Pelaaminen

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia

Suomalaisen jääkiekon strategia Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-2018 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014 2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

D-tytöt Särkänniemi Cupissa

D-tytöt Särkänniemi Cupissa D-tytöt Särkänniemi Cupissa D-tytöt osallistuivat kolmen päivän Särkänniemi cupiin, pelit pelattiin Pirkkahallin nurmi kentillä! Ensimmäinen peli oli perjantai aamusella TPV:tä vastaan. Tytöt taistelivat

Lisätiedot

Mitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori

Mitä kuva kertoo? Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori Mitä kuva kertoo? Luokat 5 9 Toinen aste Vastuullinen, osallistuva ja vaikuttava nuori 408 Tehtävä: Pohditaan, millaisia käsityksiä verkossa olevista kuvista saa tarkastelemalla muiden nuorten profiilikuvia.

Lisätiedot

Sosiaalisen median pelisäännöt. FC Honka ry

Sosiaalisen median pelisäännöt. FC Honka ry Sosiaalisen median pelisäännöt FC Honka ry 16.05.2016 Honkalaisuus on tukemista, jakamista ja arvostamista Honkalaiseen perheeseen kuuluvat niin pelaajat kuin heidän läheisensä, joukkueiden ja seuran toimijat

Lisätiedot

NJS Milan: Joukkueen Säännöt Hyväksytty Vanhempainkokouksessa

NJS Milan: Joukkueen Säännöt Hyväksytty Vanhempainkokouksessa NJS Milan: Joukkueen Säännöt 2011 Hyväksytty Vanhempainkokouksessa 25.03.2011 Lasten ja nuorten kokonaisliikunnan määrä Kuinka paljon lapset oikeasti liikkuvat? Kuinka moni meistä tietää kuinka paljon

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Joukkuelajit suurin liikuttaja?

Joukkuelajit suurin liikuttaja? Joukkuelajit suurin liikuttaja? Jari Lämsä KIHU Tavoite Esittää perustietoja joukkuelajien kansallisesta tilanteesta: Lajien kans. + kv. Laajuus Lisenssiurheilijat Talous Menestys Tietoja kerätty 6 joukkuelajilta

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

OLS Jalkapallo. OLS Kaupunkisarja

OLS Jalkapallo. OLS Kaupunkisarja OLS Jalkapallo OLS Kaupunkisarja OLS Kaupunkisarjassa lapsi pääsee aloittamaan jalkapalloharrastuksen lähellä kotia. Muut harrastukset vs. OLS Kaupunkisarja Kaupunkisarjatoiminnan lisäksi lapsilla pitää

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN

ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN Me kirjoittajat tapasimme toisemme ensimmäisen kerran alkuvuodesta 2008 haastattelun merkeissä. Riku oli juuri aloittanut tuolloin maailman suosituimman verkkoyhteisön,

Lisätiedot

Tasa-arvokysely 2012 oppilaat ja lukio-opiskelijat n=389

Tasa-arvokysely 2012 oppilaat ja lukio-opiskelijat n=389 Tasa-arvokysely 212 oppilaat ja lukio-opiskelijat n=389 Helsingin normaalilyseo Tasa-arvotyöryhmä: Kristiina Holm Elina Mantere Kirsi Naukkarinen Antero Saarnio 1. Sukupuoli vaikuttaa koulussamme oppilaiden

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Joukkuelajit suurin liikuttaja?

Joukkuelajit suurin liikuttaja? Joukkuelajit suurin liikuttaja? Jari Lämsä Jukka Rautakorpi KIHU / OK HUY Tavoite Esittää perustietoja joukkuelajien kansallisesta tilanteesta: Lajien kans. + kv. Laajuus Lisenssiurheilijat Talous Menestys

Lisätiedot

Uudet säännöt ANNIKA LAAKSONEN

Uudet säännöt ANNIKA LAAKSONEN Uudet säännöt ANNIKA LAAKSONEN 3.9.2016 UUDET SÄÄNNÖT 1.7.2016 1. Passiivinen peli 2. 7 ken0äpelaajaa 3. Sininen kor7 4. Viimeisen 30 sekunnin sääntö 5. Loukkaantunut pelaaja PASSIIVINEN PELI Tuomarit

Lisätiedot

Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020

Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020 strategia 2020 Uintiurheilun ja -liikunnan strategia 2020 Tässä dokumentissa kuvatussa strategiassa linjataan Suomen Uimaliiton keskeiset valinnat vuoteen 2020 saakka. Strategian tavoitteiden toteutumista

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

SUOMEN PALLOLIITON TAMPEREEN PIIRI RY

SUOMEN PALLOLIITON TAMPEREEN PIIRI RY SUOMEN PALLOLIITON TAMPEREEN PIIRI RY TYTTÖJEN 56 LUOKKIEN FUTSALTURNAUS 2010 Aika: Maanantaina 18.1.2010 Paikka: Pirkkahalli, Dhalli kentät no 3 ja 4, Ahalli kentät no 1 ja 2(jalkapallokenttä, mutta nappikset

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

Sosiaalinen media matkailualalla. Harto Pönkä,

Sosiaalinen media matkailualalla. Harto Pönkä, Sosiaalinen media matkailualalla Harto Pönkä, 23.02.2010 83 prosenttia vastaajista toteaa, ettei sosiaalisilla medioilla ole roolia yritysten markkinoinnissa, 74 prosentin mukaan ei viestinnässäkään. Lähde:

Lisätiedot

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon)

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon) Täytä selkeällä käsialalla: Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: @ Tarkista, että sinulla on neljä erikseen nidottua tehtävää (tehtävät 1 4, 9 sivua), kaksi liitettä sekä konseptipaperi. Mikäli

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Seuran mediaviestintä. Suunnitelmallisuutta tekemiseen

Seuran mediaviestintä. Suunnitelmallisuutta tekemiseen Seuran mediaviestintä Suunnitelmallisuutta tekemiseen Sisältö Millaista tietoa media haluaa ja missä muodossa Viestintäsuunnitelman laatiminen seuralle Millaista viestinnän tukea SJAL tarjoaa seuroille

Lisätiedot

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä 7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä montako tietokirjaa pitää myydä, että olisit suomessa bestseller? Bestseller-listalle Suomessa tietokirjalla on päässyt vuonna 2014 jos on myynyt yli 13500 kappaletta tai

Lisätiedot

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO

Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Inspiraatiota hankeviestintään! Viestinnän suunnittelija Aino Kivelä / CIMO Sopimukselliset velvoitteet velvoite tiedottaa hankkeesta ja sen saamasta rahoituksesta tarkoituksenmukaisesti, avoimesti ja

Lisätiedot

Rakenteellisen sosiaalityön opetusta sosiaalisessa mediassa. pilotin opetukset. Laura Tiitinen Lapin yliopisto

Rakenteellisen sosiaalityön opetusta sosiaalisessa mediassa. pilotin opetukset. Laura Tiitinen Lapin yliopisto Rakenteellisen sosiaalityön opetusta sosiaalisessa mediassa pilotin opetukset Laura Tiitinen Lapin yliopisto 1 Rakenteellisen sosiaalityön opetuksesta TÄRKEÄÄ OPETUKSESSA ON - Konkreettisuus - Rohkeus

Lisätiedot

Isä seksuaalikasvattaja. Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus

Isä seksuaalikasvattaja. Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus Isä seksuaalikasvattaja Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus Onko eroa isä/äiti seksuaalikasvattajana? Isät äitien kanssa samalla lähtöviivalla

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma VIESTINTÄSUUNITELMA 1(10) Viestintäsuunnitelma Tervarit Juniorit ry VIESTINTÄSUUNITELMA 2(10) Sisällys 1. Johdanto 2. Tervarit Juniorit 3. Arvot 4. Viestinnän kohteet ja tavoitteet 5. Tervarit Juniorit

Lisätiedot

MARTAT VERKOSSA. Jouko Marttila

MARTAT VERKOSSA. Jouko Marttila MARTAT VERKOSSA Jouko Marttila 1.10.2016 Mobiili-internet on ykkönen Lähes puolet asiakkaista hakee tietoa sosiaalisesta mediasta ostopäätösten tueksi Facebook Yritykset käyttävät markkinointiin ja asiakaspalveluun.

Lisätiedot

Esityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin.

Esityslistaa muokattiin. Ops-asiat lisättiin kohtaan 6. Tämän jälkeen esityslista hyväksyttiin. Nefa-Jyväskylä Ry. Esityslista Historian ja etnologian laitos 6/2014 Historica PL 35 40014 Jyväskylän yliopisto nefa-hallitus@lists.jyu.fi 7.5.2014 Hallituksen kokous Aika: 7.5.2014 Klo 16.00 Paikka: Yliopiston

Lisätiedot

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille 1. Sukupuoli Vastaajien määrä: 113 2. Syntymävuosi Vastaajien määrä: 113 Vastaukset s.1999-2003 3. Oletko ollut mukana nuorisopalveluiden toiminnassa?

Lisätiedot

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012 Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 11-12 Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä 4 lasta, joista palautui 25. Vastausprosentti muodostui siten 62,5%. Lasten kysely muodostui

Lisätiedot

Sähköinen pöytäkirja FUTSAL joukkueen ohje

Sähköinen pöytäkirja FUTSAL joukkueen ohje Sähköinen pöytäkirja FUTSAL joukkueen ohje Kirjaudu ResultCodeen, valitse sarja jota pelaatte ja sarjataulukosta oma joukkueesi Valitse JOUKKUE valikon alta OTTELUT Valitse ottelu jonka tietoja haluat

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Kannelmäen peruskoulun lehti

Kannelmäen peruskoulun lehti Kannelmäen peruskoulun lehti Tämä lehti on kannelmäen peruskoulun oppilaiden tekemä lehti Tässä lehdessä esitetään oppilaiden tekemiä eri töitä, piirroksia ja sarjakuvia sekä raportti Super Schools viikosta

Lisätiedot

Ohjeet tuomariopastuksen pitämiseen junnuturnausten alussa

Ohjeet tuomariopastuksen pitämiseen junnuturnausten alussa Ohjeet tuomariopastuksen pitämiseen junnuturnausten alussa Etelä-Savon Lentopallo Jesse Härkönen Päivitetty 14.2.2016 Sivu 2 / 6 Ohjeet turnausten alussa pelaajille pidettävään tuomarikoulutukseen (F-,

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Juniori KuPS. KuPS Veikkausliigajoukkueella mahdollisuus mitaleille.

Juniori KuPS. KuPS Veikkausliigajoukkueella mahdollisuus mitaleille. JÄSENKIRJE SYYSKUU 2016 Juniori KuPS nyt myös Facebookissa TYKKÄÄ www.facebook.com/juniorikups KuPS Veikkausliigajoukkueella mahdollisuus mitaleille. KuPS seuraavat kotiottelut Savon Sanomat Areenalla

Lisätiedot

PELAAMISEN PERIAATTEET

PELAAMISEN PERIAATTEET PELAAMISEN PERIAATTEET 1. Mielummin 5-4 voitto kuin 0-1 tappio 2. Pidämme palloa ja haastamme 1v1 tilanteissa jos olemme yli puolessa kentässä 3. 2v1 tilanteissa haastamme aina. 4. Alivoimalla syötämme

Lisätiedot

Pelirohkeus jalkapallossa yksilön ja joukkueen näkökulmasta. Mika Lehkosuo

Pelirohkeus jalkapallossa yksilön ja joukkueen näkökulmasta. Mika Lehkosuo Pelirohkeus jalkapallossa yksilön ja joukkueen näkökulmasta Mika Lehkosuo KIRJE PELAAJILLE Moi Pelaajat, Pelirohkeus on sana joka usein esiintyy, kun kuvataan meidän pelitapaamme ja ajatteluamme jalkapallon

Lisätiedot

Suomalaisen jääkiekon strategia

Suomalaisen jääkiekon strategia Suomalaisen jääkiekon strategia 2014-18 28.1.2014 SUOMALAISEN JÄÄKIEKON STRATEGIA 2014-2018 Strategian päämäärä: Jääkiekkoperheen monipuolinen kasvattaminen Toimintaa ohjaavat arvot: Kunnioitus Yhteisöllisyys

Lisätiedot

Sinä olet kuin Lasse, koska... Tavoittelet unelmaasi. Pidät itsesi kunnossa. Käytät voimiasi viisaasti. Sinulla on tahdonvoimaa.

Sinä olet kuin Lasse, koska... Tavoittelet unelmaasi. Pidät itsesi kunnossa. Käytät voimiasi viisaasti. Sinulla on tahdonvoimaa. Sinä olet kuin Lasse, koska... Tavoittelet unelmaasi. Pidät itsesi kunnossa. Käytät voimiasi viisaasti. Sinulla on tahdonvoimaa. Kehität taitojasi jatkuvasti. Osaat keskittyä yhteen asiaan. Kuljet rohkeasti

Lisätiedot

Opettajan tilastotietolähteet. Reija Helenius

Opettajan tilastotietolähteet. Reija Helenius Opettajan tilastotietolähteet Tilastojen luku- ja käyttötaito: mitä ja miksi? 2 Statistical literacy is the ability to read and interpret summary statistics in the everyday media: in graphs, tables, statements,

Lisätiedot

Näin kohtaat onnistuneesti median

Näin kohtaat onnistuneesti median Näin kohtaat onnistuneesti median 29.9.2016 Luennon aiheet: Antaa eväitä tilanteisiin, joissa toimittaja lähestyy tutkijaa tai joissa tutkija haluaa lähestyä toimittajaa ja itse tarjota juttuideaa Käydään

Lisätiedot

Google Forms / Anna Haapalainen. Google Forms Googlen lomake-työkalu

Google Forms / Anna Haapalainen. Google Forms Googlen lomake-työkalu Google Forms Googlen lomake-työkalu Google Forms / Anna Haapalainen Googlen lomaketyökalulla on helppoa tehdä sähköisiä kyselyitä, tehtäviä tai kokeita. Voidaksesi luoda Googlen lomakkeita, sinulla tulee

Lisätiedot

11.11.2013. Jarmo Keränen

11.11.2013. Jarmo Keränen Jarmo Keränen Jarmo Keränen, LitM Vaimo, 4 lasta Seuratoiminnassa pelaajana, valmentajana ja aktiivina n 20 vuotta Urheilukoordinaattori Virpiniemen liikuntaopisto & junioripäällikkö Haukiputaan pallo

Lisätiedot

Mediakysely melulaisille

Mediakysely melulaisille Mediakysely melulaisille Millaisia mediankäyttäjiä ja miten mediakriittisiä lukiolaiset ovat? 18.5.2009 Marianne Vuorela ja Milla Ylärakkola Kyselyn tavoitteet ja sisällöt Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa

Lisätiedot

Oikotie.fi. Case: Elämäni Talot

Oikotie.fi. Case: Elämäni Talot Oikotie.fi Case: Elämäni Talot Brief Oikotien asuntopalveluun lisää kävijöitä viraalileviämiseen painottuvalla kampanjalla. Tiesimme, että ihminen haluaa Liittää itseensä myönteiseksi koettavia asioita

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

ISBN ISBN (sähkökirja) BALTO print Anna palautetta:

ISBN ISBN (sähkökirja) BALTO print Anna palautetta: TALENTUM HELSINKI 2013 Copyright Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Ea Söderberg Taitto: Maria Mitrunen ISBN 978-952-14-2036-8 ISBN 978-952-14-2037-5 (sähkökirja) BALTO

Lisätiedot

TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE

TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE TAMPEREEN YLIOPISTO TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE 12.6.2006 Tiedotusopin valintakoe koostuu neljästä tehtäväkokonaisuudesta. Valintakokeesta voi saada yhteensä 60 pistettä. Kokeen eri osat tuottavat pisteitä

Lisätiedot

Sosiaalinen media. Google. Reijo Fält G4S Cash Services (Finland) Oy IT-Koordinaattori PL 2525, 01741 VANTAA

Sosiaalinen media. Google. Reijo Fält G4S Cash Services (Finland) Oy IT-Koordinaattori PL 2525, 01741 VANTAA Sosiaalinen media Google Tutustuin ensin Googlen palveluihin ottamalla käyttöön GMail tunnukset ja kirjautumalla asiakkaaksi. Osoittautui, että Googlen tarjoamat palvelut ovat moninaisuudessaan ja laajuudessaan

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Jääkiekkojaoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017

Jääkiekkojaoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Jääkiekkojaoston toimintasuunnitelma vuodelle Tulevan toimintakauden visio Jääkiekko vahvistaa edelleen paikkaansa paimiolaisessa harrastuskentässä kiinnostavana, innovatiivisena ja näkyvänä lajina. Johdanto

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Kainuulainen mediayhtiö. Suomalainen Lehtipaino SLP Jakelu SLP Kustannus - Yhteensä noin 14o työntekijää

Kainuulainen mediayhtiö. Suomalainen Lehtipaino SLP Jakelu SLP Kustannus - Yhteensä noin 14o työntekijää Näin me sen teimme! Eli miten yli sata oppilasta, kourallinen opettajia ja viisi kainuulaiskoulua toteuttivat MUSTAA VALKOISELLA liitelehden. Lehti jaettiin neljän kainuulaislehden välissä 30 500 talouteen.

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus

Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus Vanhenemisen tutkimuksen johdantokurssi 8. 9. 2015 Moni-ilmeinen vanhenemisen tutkimus Vanhenemisen tutkimusta (elämäkerta- ja sukupolvitutkimusta) yhteiskuntapolitiikan oppiaineessa Helsingin yliopistossa

Lisätiedot

3. Kokouksen päätösvaltaisuuden toteaminen ja pöytäkirjan tarkastajan nimeäminen.

3. Kokouksen päätösvaltaisuuden toteaminen ja pöytäkirjan tarkastajan nimeäminen. 1 (5) x Pöytäkirja Kokous 1/2012 Esityslista Aika ja paikka 21.1.2012 Tikkurilan kopiopalvelu Liittohallitus Olosuhdevaliokunta Uinnin johtoryhmä Työ- ja talousvaliokunta Mastersvaliokunta Uimahyppyjen

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

KILPAILUKUTSU 21. MARJOLA BEACH VOLLEY TURNAUKSEEN LAPPEENRANTAAN

KILPAILUKUTSU 21. MARJOLA BEACH VOLLEY TURNAUKSEEN LAPPEENRANTAAN KILPAILUKUTSU 21. MARJOLA BEACH VOLLEY TURNAUKSEEN LAPPEENRANTAAN 20.-21.7.2013 Se yksi ja alkuperäinen istumalentopallon MARJOLA BEACH VOLLEY turnaus JO VUODESTA 1993 21. MARJOLA TURNAUS 2013 Tervetuloa

Lisätiedot

Oppiminen ja oivaltaminen

Oppiminen ja oivaltaminen Oppiminen ja oivaltaminen Pohdittavaa Kuinka hyvä lapsestasi tulee, jos opetat hänelle kaiken sen mitä jo osaat? Riittääkö tämä lapselle? Kuinka hyvä pelaajasta tulee 2025, jos hän tekee kaiken sen, mitä

Lisätiedot

P04 21.-22.5.2016 TIEDOTE JA OHJEET OSALLISTUJILLE

P04 21.-22.5.2016 TIEDOTE JA OHJEET OSALLISTUJILLE Ajankohta: La 21.5. su 22.5.2016 klo 9-18. Sijainti ja parkkitilat Tapahtumapaikan osoite on Pakilantie 86. Autoille parkkitilaa löytyy kentän viereltä sekä lähialueiden katujen varsilta. Alepan parkkipaikalle

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Kilpa- ja huippu-urheilun. Jyväskylä VALMENNUKSEN. Mikko Häyrinen. Urheilututkija, joukkueurheilu. www.kihu.fi

Kilpa- ja huippu-urheilun. Jyväskylä VALMENNUKSEN. Mikko Häyrinen. Urheilututkija, joukkueurheilu. www.kihu.fi Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus tkim s KIHU Jyväskylä PELIANALYYSI VALMENNUKSEN TUKENA Mikko Häyrinen Urheilututkija, joukkueurheilu www.kihu.fi TAUSTAA Pelianalyysi antaa luotettavaa ja objektiivista

Lisätiedot

Visio Vision toteuttamiseksi seura on luonut toimintafilosofian, joka toimii pohjana kaikelle tekemiselle

Visio Vision toteuttamiseksi seura on luonut toimintafilosofian, joka toimii pohjana kaikelle tekemiselle Visio 2025 Rovaniemen Palloseuran juniorityön visiona kasvattaa systemaattisesti pelaajia omaan edustusjoukkueeseen ja kansainvälisille kentille alkaen vuodesta 2025 Vision toteuttamiseksi seura on luonut

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto voi hyödyntää sosiaalista mediaa? Pekka Sauri Keva päivä

Miten julkinen hallinto voi hyödyntää sosiaalista mediaa? Pekka Sauri Keva päivä Miten julkinen hallinto voi hyödyntää sosiaalista mediaa? Pekka Sauri Keva päivä 17.3.2016 Maailman olennaiset muutokset 1: Tieto kaikkien saatavilla Jokaisella kansalaisella on taskussaan kaikki maailmassa

Lisätiedot

Toimintakertomus 2012

Toimintakertomus 2012 Toimintakertomus 2012 Leena Roivas Puheenjohtaja 2011-2014 TOIMINTA-AJATUS Liitto on ammatillisesti ja yhteiskunnallisesti vastuunsa tuntevien naisten puolueisiin sitoutumaton järjestö, joka on aktiivisesti

Lisätiedot

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Lajin urheilutoiminnan kehittäminen yleistä työkalusta taustalle LUONNOS 7.10.2016 toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämiseen kuvaa 5

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö Pallo-Iiroissa 2017

Sosiaalisen median käyttö Pallo-Iiroissa 2017 Sosiaalisen median käyttö Pallo-Iiroissa 2017 Mitä on sosiaalinen media? Sosiaalinen media on vuorovaikutteista, avointa ja kaksisuuntaista viestintää monelta monelle. Nopeus ja reaaliaikaisuus ovat myös

Lisätiedot

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana.

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana. Muistatko? hanke Kysymykset yksilöhaastatteluun Alkulämmittelynä toimivat jokaisen haastattelun alussa täytettävän perustietolomakkeen kysymykset (nimi, syntymäaika ja paikka, osoite jne.). Haastattelun

Lisätiedot

Peilaus minä ja muut. Tavoite. Peilaus

Peilaus minä ja muut. Tavoite. Peilaus Peilaus minä ja muut Tavoite Tavoitteena on tuoda esille nuorten liikennekäyttäytymiseen vaikuttavia seikkoja. Erityisesti pyritään tuomaan näkyviin riskikäyttäytymiseen vaikuttavia harhakäsityksiä, joukkoharhoja.

Lisätiedot

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?... 4 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen... 5 4. Väittämien toteutuminen... 7 5. Miten

Lisätiedot

VOIMAUTTAVA VALOKUVA

VOIMAUTTAVA VALOKUVA VOIMAUTTAVA VALOKUVA Voimauttava valokuva on taide- ja sosiaalikasvattaja Miina Savolaisen kehittämä sosiaalipedagoginen menetelmä, jonka avulla valokuvaa voidaan käyttää yksilön ja erilaisten ryhmien

Lisätiedot

K-market Erottajan valikoimat ovat monipuoliset ja kauppias on itse päässyt vaikuttamaan myymäläilmeeseen todella paljon.

K-market Erottajan valikoimat ovat monipuoliset ja kauppias on itse päässyt vaikuttamaan myymäläilmeeseen todella paljon. EROTTAJALLA KAUPAKSI KÄYVÄT KAIKKI 21.07.2015 K-market Erottaja luo Helsingin keskustaan rennon kyläkauppafiiliksen, jossa kuitenkin on keskikaupungin tunnelmaan sopivaa tyyliä ja laatua. Uuden kaupan

Lisätiedot

ZA4881. Flash Eurobarometer 241 (Information society as seen by EU citizens) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4881. Flash Eurobarometer 241 (Information society as seen by EU citizens) Country Specific Questionnaire Finland ZA4881 Flash Eurobarometer 241 (Information society as seen by EU citizens) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 241 INFORMATION SOCIETY Q1. Luen teille seuraavaksi joukon vapaa-ajanviettotapoja.

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Mediakyselyn tulokset

Mediakyselyn tulokset Teetimme Tammikuussa 2016 kyselyn lasten mediakäyttäytymisestä Kankaan päiväkodin esikoululaisten ja Kankaan koulun 1-4- luokkalaisten vanhemmilla. Kyselyn avulla oli tarkoitus kartoittaa lasten sosiaalisen

Lisätiedot

Somepulssi 2016 Live-lähetykset somessa. Kysely sosiaalisesta mediasta ja live-lähetyksistä aktiivisille somenkäyttäjille

Somepulssi 2016 Live-lähetykset somessa. Kysely sosiaalisesta mediasta ja live-lähetyksistä aktiivisille somenkäyttäjille Somepulssi 2016 Live-lähetykset somessa Kysely sosiaalisesta mediasta ja live-lähetyksistä aktiivisille somenkäyttäjille Somepulssi-kyselystä Somepulssi 2016 -kyselyssä kartoitettiin sosiaalisen median

Lisätiedot

Mitenmainesyntyy, ja mitense voimennä?

Mitenmainesyntyy, ja mitense voimennä? Mitenmainesyntyy, ja mitense voimennä? #UPDATE2016 10.2.2016 MIKAEL PENTIKÄINEN Pasi Rahikainen Motto Karaktääri on kuin puu, ja maine kuin sen varjo. Varjo on se, mitä me ajattelemme siitä; puu on todellinen

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Tavoitteet 30-60 minuuttia, käy kotitehtäväksi Harjoituslomake ja kynä Aiempien valmistautumiseen liittyvien harjoitteiden lomakkeet Harjoitteen

Lisätiedot

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomen 100 vuotta. Suomi nyt. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Alhaalta ylöspäin Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi. Sisältö, tekijät ja budjetti. Avoin haku verkossa:

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

Tutkimuksen toteutus. - Haastattelut maaliskuun puolivälissä Tutkimuksen toteutti Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta TNS Gallup Oy Media.

Tutkimuksen toteutus. - Haastattelut maaliskuun puolivälissä Tutkimuksen toteutti Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta TNS Gallup Oy Media. Tutkimuksen toteutus Tutkimuksen tavoite - Kuluttajien mielikuvat eri mediaryhmistä - Mukana 5 mediaryhmää - Kuluttajat arvioivat mediaryhmiä 44 ominaisuuden avulla Kohderyhmä ja tutkimusmenetelmä - Kohderyhmänä

Lisätiedot

Viisas kuningas Salomo

Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 22/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

#puhurahasta Setlementtiliiton nuorisotyön neuvottelupäivät Jukka Moilanen/Mun talous

#puhurahasta Setlementtiliiton nuorisotyön neuvottelupäivät Jukka Moilanen/Mun talous #puhurahasta Setlementtiliiton nuorisotyön neuvottelupäivät 18.8.2016 Jukka Moilanen/Mun talous Puhu rahasta-haastekampanja 29.2. 4.3.2016 Puhu rahasta -haasteviikolla kannustimme suomalaisia puhumaan

Lisätiedot

PROJEKTI Polku pelikenttien parhaiksi

PROJEKTI Polku pelikenttien parhaiksi LEHMO BALLS -96 RY Hirviseläntie 12 80780 KONTIONIEMI Puh: 0440-559 696 E-mail: markus.holopainen@leba96.fi www.leba96.fi PROJEKTI 2011-2014 Polku pelikenttien parhaiksi Projektin taustat Johtokunta on

Lisätiedot

TERVETULOA HYUNDAI VAPPUTURNAUS 30.4-1.5.2016

TERVETULOA HYUNDAI VAPPUTURNAUS 30.4-1.5.2016 TERVETULOA HYUNDAI VAPPUTURNAUS 30.4-1.5.2016 TERVETULOA TURNAUKSEEN! Turnaustoimisto: Sijaitsee keskuskentän sisäänkäynnin viereisessä kopissa yhteyshenkilönä Karita Koskinen 0400 392782 Puhelinnumeroita:

Lisätiedot