1. TAUSTATIEDOT. 2. Onko vastaaja. Vastaajien määrä: 1. Vastaajien määrä: 1. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Transkriptio

1 1. TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä Toimielimen nimi Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitoksen johtosäännön (Oulun kaupunginvaltuusto ) ja jatkodelegoinnin (Oulu- Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos Pelastusjohtaja Petteri Helisten Pelastusjohtaja Petteri Helisten, s-posti: p Koillismaan pelastusliikelaitoksen johtokunta ) mukaan pelastuslaitokselta pyydetyt lausunnot antaa pelastusjohtaja. Lausunto viedään pelastusliikelaitoksen johtokunnan kokoukseen Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitoksen pelastusjohtaja ja johtokunta 2. Onko vastaaja kunta sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä tai yhtstoiminta-alue maakunnan liitto muu kuntayhtymä tai kuntien yhtstoimintaelin valtion viranomainen järjestö joku muu

2 3. 1. Voidaanko esityksellä kaventaa väestön terveys- ja hyvinvointieroja sekä parantaa palvelujen yhdenvertaistasaatavuutta? Jos, niin miten ehdotusta tulisi siltä osin muuttaa? - Kapitaatiomalli mahdollista harvaanasutulla seudulla yhdenvertaista palvelua ruuhka-alusiin verrattuna. Harva-alueella on paloasemia oltava huomattavasti pienempää väestömäärää kohden kuin tiheämmin asutuilla alulla. Näin hyvinvointierot ja kansalaisten turvallisuuserot voivat kasvaa merkittävästikin Antaako esitys riittävät edellytykset saavuttaa 3 miljardin euron kustannusten kasvun hillinnän tavoite? Jos, miten tavoitteen saavuttamisen edellytyksiä voitaisiin parantaa? Toteutuuko demokratia esityksessä riittävällä tavalla? Jos, miten esityksen kansanvaltaisuutta voisi vahvistaa? - Maakuntien suppeampi itsehallinto kuntiin verrattuna aiheuttaa voimakkaamman riippuvuuden valtion ohjauksesta. Tämä taas voi aiheuttaa liiallisenkin tasapäistämisen kuitenkin hyvin erilaisilla alulla Muodostaako maakuntalaki tarkoituksenmukaisen ylslain tulevien maakuntien hallinnon ja talouden järjestämiselle? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: pääosin - Ensihoidon järjestämisvastuu on 9 :n 2 momentin mukaan Pirkanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maakunnilla. Nämä maakunnaat päättävät järjestämisvastuuseensa perustuen siitä, miten ensihoito käytännössä toteutetaan. Koska muun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu on 18 maakunnalla, kohdassa 4 edellytetään, että yhtstyösopimuksessa on määritelty miten ensihoito ja muu toiminta on sovitettu yhteen. Ensihoitopalvelujen pitää toteutua yhdenmukaisesti kaikissa yhtstyöalueeseen kuuluvissa maakunnissa. Lisäksi asiakkaiden siirtymisen ensihoidosta edelleen muihin palveluihin pitää toteutua sujuvasti ilman perusteettomia viivtä. Tämän edellyttämät toimenpiteet on määriteltävä yhtstyösopimuksessa.

3 7. 5. Maakuntalain 2 luvussa määritellään maakunnan tehtävät. Onko maakunnalle esitetty tehtäväkokonaisuus uudistuksen tavoittden näkökulmasta tarkoituksenmukainen? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: pääosin - On tarkoituksenmukaista siirtää pelastustoimi viiden yliopistollista sairaalaa ylläpitävän maakunnan tehtäväksi yhtstyöaluttain. Maakunnat hoitavat näitä tehtäviä ja sopivat järjestämisvastuussa olevan maakunnan kanssa järjestämisen rahoituksesta. Viiden järjestämisvastuussa olevan pelastuslaitoksen malli turvaa kansalaisten yhdenmukaisen palvelun saatavuuden mahdollisimman yhdenmukaisena eripuolilla maata. Pelastustoimi ja ensihoito ovat kaikille kansalaisille kuuluvia perus- ja lähipalveluja. Saman tuottajan toteuttamana pelastustoimella ja ensihoidolla pystytään aikaansaamaan potilaan pelastamiseen ja hoitamiseen tarvittavat resurssit ilman rajapintojen tuottamia riskejä. On tärkeää että pelastustoimi ja ensihoito organisoituu siten, että se mahdollistaa pelastustoimen toimimisen ensihoidon tuottajana maakunnan sisäisenä toimintana (in-house). Myös varautumisen tukeminen alueellisesti on tarkoituksenmukaista siirtää järjestämisvastuussa oleville maakunnille. Suuret pelastustoimen alueet pystyvät jatkossa turvaamaan maakuntien ja kuntien varautumisen ohjaamisen sekä tukemisen osaavalla henkilöstöllään. Säännöksen mukaan palvelulaitoksen tehtävänä olisi myös antaa maakunnalle asiantuntija-apua maakunnalle kuuluvien tehtävien hoitamisessa. Tämä on erityisen tärkeää osaamisen varmistamiseksi Maakuntalain 5 luvussa säädetään maakunnan asukkaiden osallistumisoikeuksista. Ovatko osallistumisoikeudet turvattu esityksessä riittävällä tavalla? pääosin pääosin

4 Avoimet vastaukset: Maakuntalain 9 luvussa säädetään maakunnan palvelulaitoksesta. Onko siitä esitetty säädettäväksi tuottamisen organisoinnin näkökulmasta tarkoituksenmukaisesti? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: pääosin - Jotta pelastustoimella on tosiasiallinen mahdollisuus varautumisen tukeen ja yhteensovittamiseen sekä maakunnan yhtsessä varautumisessa että kunnissa, tulee pelastustoimi asemoida riittävällä vahvuudella järjestävän maakunnan konsernihallintoon Maakunnan talouden ohjaus perustuu erityisesti maakuntalakiin ja maakuntien rahoituslakiin. Ohjaavatko maakuntien rahoitusmalli ja maakuntalain mukainen taloudenohjausmekanismi maakuntien taloudenhoitoa tarkoituksenmukaisella tavalla? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: pääosin

5 - Kapitaatioperiaate sopii huonosti pelastustoimen rahoituksen perustaksi. Harvaan asutuilla seuduilla väestö vähenee entisestään, mutta pelastustoimen ja ensihoidon palveluiden turvaamiseksi tarvittava perusinfrastruktuuri on kustannuksiltaan paljon kalliimpaa kuin ruuhka-alulla asukaslukuun suhteutettuna. Tulee huolehtia siitä, että rahoitusratkaisut vät irtoa toimintaympäristön ja paikallisten riskien palveluille tuomista vaatimuksista. Kapitaatiomalli rikkoo merkittävästi kansalaisten pelastustoimen palveluiden yhdenvertaista saatavuutta eri puolilla Suomea. Yksityiskohtainen kansallinen ohjaus hkentää myös mahdollisuuksia asukkaiden tarpsta lähtevään kehitystyöhön Muut vapaamuotoiset huomiot maakuntalaista. - Pelastustoimen mahdollisuus varautumisen tukemiseen maakunnissa ja kunnissa on varmistettava riittävällä osaamisella sekä maakunnissa että palvelulaitoksissa. Pelastuslaitokset tekevät huomattavan paljon yhtstyötä kunnissa eri viranomaisten kanssa. Mm. kaavoitus, rakennusvalvonta sekä ympäristönsuojelu ovat yhtstyöviranomaisia joihin tuleva maakuntalaki saa vaikuttaa hkentävästi Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 4 :ssä säädettäisiin palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä asiakkaita, mutta säännöksen mukaisten edellytysten täyttyessä palveluja voidaan koota suurempiin kokonaisuuksiin. Onko säännös palvelujen saatavuuden näkökulmasta tarkoituksenmukainen? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: pääosin - Riippumatta pelastustoimen aluejaosta on viiden jatkuvasti miehitetyn tilannekeskusten toimintamalli perusteltu. Tilannekeskukset tarjoavat tilannekuvapalvelua toimialueelleen sekä välittävät tilannetietoa muille tarvittaville tahoille. Tilannekeskusten keskittäminen max. viidelle alueelle kehittää ja parantaa myös suuronnettomuuksien johtamisvalmiuksia kun tilannekeskusten henkilöstölle kertyy enemmän rutiinia suuremman tehtävämäärän johdosta.

6 Maakunnat muodostavat 5 yhtstyöaluetta, joista kussakin on 3 4 maakuntaa. Yhtstyöalueeseen kuuluvat maakunnat laativat sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 16 :n mukaisen yhtstyösopimuksen. Siinä maakunnat sopivat keskinäisestä yhtstyöstä palvelujen järjestämisessä ja toteuttamisessa. Sopimus on oikeudellisesti maakuntia sitova. Onko sopimuksen sitovuus perusteltua? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: - Jotta ensihoidon palvelut voidaan toteuttaa yhdenmukaisesti yhtstyöalueen maakunnissa, tulee sopimuksen olla sitova. Tällä turvataan potilaan yhdenmukainen sekä jatkuva hoitoketju kaikissa palvelulaitoksissa Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 16 :n mukaan laadittavassa yhtstyösopimuksessa on sovittava toimenpiteet palvelujen integraation varmistamiseksi. 23 :n mukaisesti palvelun tuottajan velvollisuutena on valmistaa palveluketjujen integraation toteutuminen ja toimittava integraation edellyttämässä yhtstyössä muiden toimijoiden kanssa. Ovatko säännökset riittäviä asiakaslähtöisen integraation toteutumiseksi? pääosin pääosin Avoimet vastaukset:

7 - Katsomme että pelastustoimen ja ensihoidon organisointi tulee järjestää siten, että se mahdollistaa pelastustoimen toimia ensihoidon tuottajana maakunnan sisäisenä toimintana (in-house). Mikäli pelastustoimi olisi kiireellisen ensihoidon tuottajana, johtaisi tämä sisäisen turvallisuuden toimijoiden kentässä epätarkoituksenmukaiseen investointien päällekkäisyyteen. Henkilöstön yhtskäyttö menetettäisiin, ja sitä kautta syntyisi tarve toimialakohtaiseen resurssien lisäämiseen. Toimialojen eriyttäminen aiheuttaisi uusia haastta myös suuronnettomuuksien tilanteenaikaiseen hallintaan. Tilaaja-tuottaja mallin kritiikki koskee erityisesti pelastustoimintaa ja ensihoitoa, jotka ovat viranomaispalveluja joilla tuotetaan välitöntä apua hätätilantsiin vätkä ne sellaisenaan kuuluisi valinnanvapauden piiriin Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain mukaan valtion ohjausta vahvistetaan sosiaali- ja terveyspalveluissa (19, 4 luku, 6 luku). Onko tämä uudistuksen tavoittden näkökulmasta perusteltua? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: pääosin - Esitykseen sisältyvä lainsäädäntö rajoittaa itsehallintoa merkittävästi ja näin maakuntien itsehallinto näyttää jäävän selvästi kunnallista itsehallintoa hkommaksi. Valtion ohjauksen tulisikin kohdistua vain strategiselle ja rakenteelliselle tasolle. Palveluita koskevat operatiiviset ammatillista ja alueellista asiantuntemusta edellyttämät asiat tulisi jättää maakuntien omaan päätösvaltaan Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 22 :n mukaan maakunnan on omassa toiminnassaan erotettava sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen ja palvelujen tuottaminen. Onko järjestämisen ja tuottamisen erottaminen uudistuksen tavoittden näkökulmasta tarkoituksenmukaista?

8 pääosin pääosin Avoimet vastaukset: pääosin - Vaikka tuottaminen ja järjestäminen erotetaan, on pidettävä huolta että esimerkiksi pelastuslaitokset tuottavat pelastustoimen ja ensihoidon palvelut aina lähipalveluina. Palvelut vät karkaa maakuntiin. Lainsäädännössä on turvattava riittävä asiaosaaminen sekä järjestäjäorganisaatiossa että tuottajaorganisaatiossa Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain 22 :n mukaan maakunnalla on yhtiöittämisvelvollisuus maakunnan hoitaessa sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä kilpailutilanteessa markkinoilla tai jos palvelut ovat valinnanvapautta koskevissa säännöksissä tarkoitetun laajan valinnanvapauden piirissä. Onko ratkaisu tarkoituksenmukainen? pääosin pääosin Avoimet vastaukset:

9 Muut vapaamuotoiset huomiot sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaista. - Yhtskunnan kokonaisturvallisuuden ja -taloudellisuuden sekä asiakkaiden saaman palvelujen laadun ja synergiahyötyjen saavuttamisen mahdollistamiseksi on lainsäädännöllä huolehdittava että tulevilla pelastuslaitoksilla, riippumatta niiden lukumäärästä, on myös tulevaisuudessa mahdollisuus toimia in-house periaatteella kiireellisen ensihoitopalvelun tuottajina Kysymys vain kunnille: Voimaanpanolaissa on tarkoitus säätää siitä, mihin maakuntaan kunnat kuuluvat uudistuksen tullessa voimaan. Katsotaanko kunnassanne, että sen tulee kuulua voimaanpanolain 5 :ssä esitettyyn maakuntaan? Kysymys vain kunnille: Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen, mihin maakuntaan kunnan tulisi kuulua ja miksi? (Kunnan tulee toimittaa valtuuston päätösasiakirja sosiaali- ja terveysministeriöön) Väliaikaishallinnosta sekä väliaikaisen valmistelutoimielimen tehtävistä ja toimivallasta säädetään voimaanpanolain 2 luvussa. Onko väliaikaishallinnosta säädetty riittävällä tavalla? pääosin pääosin Avoimet vastaukset:

10 Voimaanpanolain 14 :n mukaan kunnallisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tuottavissa organisaatioissa työskentelevä henkilöstö siirtyisi maakuntien palvelukseen liikkeenluovutuksen periaattden mukaisesti. Lisäksi henkilöstö, joka muualla kunnan hallinnossa tai tukipalveluissa tekee pääasiallisesti sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviä, siirtyisi maakuntien palvelukseen. Onko henkilöstön siirtymisestä esitetty säädettäväksi henkilöstön aseman näkökulmasta tarkoituksenmukaisesti? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: - On turvattava myös sopimuspalokuntien sekä toimenpidepalkkaisten työsuhde-edut siirtymävaiheessa. Ts. myös näihin tulee soveltaa soveltuvin osin liikkeenluovutusperiaatetta Voimaanpanolain 4 luvun mukaan lakisäätsten kuntayhtymien koko omaisuus sekä kuntien irtain omaisuus siirtyy maakunnille. Kuntien toimitilat ja kiintstöt jäävät kuntien omistukseen. Onko omaisuusjärjestelyjä koskeva ratkaisu hyväksyttävä? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: pääosin - Nykyisessä alueellisessa pelastustoimessa kunnat omistavat kiintstöt. Tämä on ollut toimiva ratkaisu, kunhan huolehditaan sopimuksissa siitä, että kunnilla on mahdollisuus huolehtia kiintstöjensä ylläpidosta riittävällä

11 tasolla. Ts. siivouksen ja kunnossapidon taso on riittävä. Irtaimisto siirtyi jo alueellistamisen yhteydessä kunnilta keskuskunnille, joten nyt voitaneen toimia vastaavalla tavalla Jos vastasitte edelliseen kysymykseen tai pääosin, millä tavoin omaisuusjärjestelyt pitäisi toteuttaa? Voimaanpanolain 41 :ssa säädettäisiin kunnan tuloveroprosentista vuosina Pidättekö veronmaksajien yhdenvertaisen aseman näkökulmasta perusteltuna, että kuntien veroprosentteja esitetään rajoitettavaksi kolmen vuoden määräajaksi? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: Voimaanpanolain 42 :n mukaan maakunnan on perustettava sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain tarkoittamat maakunnan palvelulaitoksen tytäryhtiöt, jotka tuottavat lailla erikseen säädetyn laajan valinnanvapauden piiriin kuuluvia palveluita siten, että yhtiöittäminen on toteutettu Onko esitetty siirtymäaika riittävä maakunnan yhtiömuotoisen tuotannon organisoimiseksi? Avoimet vastaukset:

12 Muut vapaamuotoiset huomiot voimaanpanolaista. - Voimaanpanolain siirtymäsäännöksissä on säädettävä pelastustoimen palvelutason siirtymäjärjestelyistä, jolla varmistetaan, että pelastustoimen palvelutaso laske maakunnalliseen järjestelmän siirryttäessä Valtio rahoittaa perustettavien maakuntien toiminnan, eli vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoittamisesta osoitetaan valtiolle. Onko ratkaisu uudistuksen tavoittden näkökulmasta tarkoituksenmukainen? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: Maakuntien tuloja ovat valtion rahoitus (3 ) sekä asiakas- ja käyttömaksutulot (4 ). Lisäksi maakunnat voivat ottaa lyhytaikaista lainaa (3 ). Valtion rahoituksen kasvua rajoitetaan vuosittaisessa tarkistuksessa julkisen talouden kantokyvyn turvaamiseksi (6 ja 29 ). Onko maakunnilla riittävät taloudelliset edellytykset suoriutua lakisäätsistä tehtävistä? pääosin pääosin

13 Avoimet vastaukset: - Pelastustoimen rahoitustarkasteluissa ja kustannusperustssa tulee huomioida indeksikorotukset vastaavalla tavalla kuin sosiaali- ja terveystoimessa on suunniteltu huomioitavan Ovatko maakuntien valtion rahoituksen määräytymisessä käytettävät palvelujen käyttöä kuvaavat tarvetekijät (luku 3, ml. uusi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerroin) ja niiden painokertoimet perusteltuja? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: - Kapitaatiomalli rikko kansalaisten yhdenvertaisuutta ja oikeutta saada yhdenvertaisia turvallisuuspalveluja. Harva-alulla sijaitsevat paloasemat palvelevat pienempää väestömäärää kuin ruuhka-alulla, näin ollen myös asukaslukupohjaiset kustannukset ovat merkittävästi korkeammat Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksessa siirrytään astttain menoperustsesta rahoituksesta tarveperustseen rahoitukseen. Onko maakuntien rahoitukselle vuosille esitetty siirtymäaika (27 28 ) riittävä? pääosin pääosin

14 Avoimet vastaukset: Muut vapaamuotoiset huomiot maakuntien rahoituslaista. - Paloasemien vuokrien yhdenmukaistaminen saattaa tuoda vielä eroja pelastuslaitosten kustannuksiin. Nykyisin osa pelastuslaitoksista maksa lainkaan tontsta ja muutoinkin rakennusten vuokrataso vaihtelee. Koska tontti- ja tilavuokrat vät ole kaupungille todellinen kuluerä, nämä tulevia maakuntia rasittavat menot ja toisaalta tulevaisuudessa kunnille hyväksi luettavat tulot puuttuvat tilastokeskuksen pelastustoimen tilastoista. Tilastot saattavat sisältää esim. kiintstön huolto- ja korjauskuluja sekä suuremmat investointimenot, mutta ne vät ole verrannollisia todellisiin, tuleviin tila- ja tonttivuokriin, joita kunnat tulevat maakunnilta laskuttamaan. On myös huomioitava, että osa kunnista on voimakkaasti ja nopealla aikataululla vähentämässä rahoitustaan alueuudistuksen vuoksi ja pelastuslaitokset joutuvat osin epätarkoituksenmukaisella tavalla sopeuttamaan palvelujaan jo vuosina Mikäli em. vuodet määrittävät siirtymäajan sekä myöhempää rahoitustasoa, antaa se epäedullisen lähtökohdan toimialan todellisen kustannustason arviointiin. Kunnat ovat muun muassa ajaneet investoinnit tulevilta vuosilta alas siten, että vuodesta 2017 lähtien investointien poistopohja kasva, joten vuosien poistot vät voi määrittää tulevaa investointitasoa. Kunnat ovat päättäneet investointien sijasta tehdä välttämättömät hankinnat leasing-rahoituksella, jolloin tulevan maakunnan pelastustoimella lankeaa vuodesta 2020 lähtien suuret leasing rahoituksen loppulunastuskulut. Kunnat tuntevat nyt joutuvansa eriarvoiseen asemaan sen perusteella onko pelastustoimen Isäntäorganisaatio kunta vai jo valmiiksi maakunta (2 kpl), kun omaisuus siirtyy vastikkeetta, mahdolliset velat jäävät kunnille ja toisaalta kun leasing-vastuut siirtyvät. Tämä mahdollistaa pelastuslaitoksen kaiken olemassa oleva käyttöomaisuuden myynnin rahoitusyhtiölle (ns. sale and lease-back), jolloin kunta saa niistä jotain vastinetta, mutta tulevaa maakuntaan rasittaisivat tulevaisuudessa suuret leasing-kulut ja -loppulunastusmaksut Pidättekö esitettyjä tapoja maakuntajaon muuttamiseksi tarkoituksenmukaisena? (erityisesti maakuntajakolain 2 ja 10 ) pääosin pääosin Avoimet vastaukset:

15 Muut vapaamuotoiset huomiot maakuntajakolaista Ovatko valtionosuusjärjestelmään esitetyt, sote-uudistuksesta aiheutuvien merkittävien kuntakohtaisten muutosten lieventämiseksi esitetyt tasausjärjestelyt ja muut muutokset hyväksyttäviä ja riittäviä (laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 24, b ja 55 )? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: Ovatko valtionosuuskriteerit (ml. uusi hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen -kriteeri) sekä niiden painotukset perusteltuja (laki kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta, luku 2 sekä luonnos valtioneuvoston asetukseksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta 3 )? pääosin pääosin Avoimet vastaukset:

16 Vapaamuotoiset huomiot hallituksen esityksen valtionosuuskokonaisuudesta Pidättekö maakuntien rahoituksen keräämiseksi esitettyjä valtion verojärjestelmän muutoksia hyväksyttävinä? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: Vapaamuotoiset huomiot verolasta Kunnallista henkilöstöä koskevan lainsäädännön soveltamisalaa ehdotetaan muutettavaksi koskemaan myös maakuntien henkilöstöä. Maakuntien työnantajaedunvalvontaa hoitaisi uudella lailla säädettävä Kunta- ja maakuntatyönantajat KT. Onko henkilöstön asemasta ja työnantajaedunvalvonnasta esitetty säädettäväksi tarkoituksenmukaisesti? pääosin pääosin Avoimet vastaukset:

17 Onko eläkkden rahoittamisesta esitetty säädettäväksi tarkoituksenmukaisesti? pääosin pääosin Avoimet vastaukset: Vapaamuotoiset huomiot henkilöstön asemasta ja/tai työnantajaedunvalvonnasta sekä eläkkstä Miten arvioitte uudistuksen vaikuttavan oman taustaorganisaationne asemaan? Onko maakunnilla riittävät taloudelliset edellytykset suoriutua lakisäätsistä tehtävistä uudistuksen voimaan tultua?

18 Mihin aiheeseen/aihsiin liittyvää valtakunnallista tukea katsotte tarvitsevanne sote- ja maakuntauudistusten alueelliseen toteutukseen (voitte valita usemman vaihtoehdon)? sote-integraatio talous hallinto ja johtaminen omaisuusjärjestelyt tietohallinto ja ICT viestintä ja osallisuus henkilöstösiirrot palvelutarpeen arviointi, tilaaminen muuta, mitä? Muut vapaamuotoiset huomiot hallituksen esitysluonnoksesta. - Lainsäädännön valmistelussa näyttäisi syntyvän missään vaiheessa ennen eduskuntakäsittelyä tilannetta, jossa sote- ja maakuntauudistusta koskeva peruslainsäädäntö, valinnanvapautta koskeva lainsäädäntö ja maakuntien muita tehtäviä koskeva lainsäädäntö olisivat arvioitavana yhtä aikaa. Myös pelastustoimen järjestämislakiluonnos on lausuntovaiheessa ja lisäksi esimerkiksi varautumisen alueellista toteutusta pohtivan työryhmän tavoitteena on antaa syötttä ussiin nyt lausunnolla oleviin lakiluonnoksiin sekä myös valmiuslainsäädännön päivittämiseen. Tämä ylstilanne tekee huomattavan vaikeaksi eri lainsäädäntöjen keskinäisen toimivuuden arvioinnin. On todennäköistä, että myöhemmin lausunnolle tulevat lakiluonnokset edellyttävät nyt lausunnolla olevien lakien uudelleen arviointia sekä osittaista päivittämistä. On toivottavaa, että lakien lopullisten muotoilujen eläminen tuota kieltsiä vaikutuksia maakuntasuunnitteluun, maakunnallisten toimintojen käynnistämiseen tai maakunnalliseen viranomaisyhtstyöhön. Tilanteen vuoksi toimintojen ja palvelujen jatkuvuuden hallintaan tulee kiinnittää erityistä huomiota jo valmisteluvaiheessa.

19 Yksilöidyt säädösmuutosehdotukset.