TARTTUVIIN ELÄINTAUTEIHIN ERIKOISTUVAN ELÄINLÄÄKÄRIN OPAS

Transkriptio

1 TARTTUVIIN ELÄINTAUTEIHIN ERIKOISTUVAN ELÄINLÄÄKÄRIN OPAS Ohjatun erikoistumiskoulutuksen infopaketti Helsingin yliopisto Eläinlääketieteellinen tiedekunta Peruseläinlääketieteen laitos Laadittu: Anna-Maija Virtala Tarkistettu: , , , , , , Koordinaattori ja tiedustelut: Anna-Maija Virtala puh: , fax:

2 Eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto /18 SISÄLLYS 1 Johdanto Erikoistumisen tavoitteet Erikoistumaan hakeutuminen Ilmoittautuminen ja keskeytykset Erikoistumiskoulutukseen liittyvät ohjeet Asetus erikoiseläinlääkärin tutkinnosta ja oikeudesta toimia erikoiseläinlääkärinä Pysyväismääräys Ohjeita erikoistumiskoulutuksen käytännön järjestelyistä Opintojen kertyminen ja opintopisteet Erikoistumisen ohjaajat Tiedekunnan erikoistumistoimikunta ja EBIO:n erikoistumisen ohjausryhmä Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Erikoistuvan eläinlääkärin toimi EBIO:ssa Ohjattu erikoistuminen yliopiston ulkopuolella Artikkelin kirjoittaminen Portfolio Portfolion idea Portfoliopohdintojen kirjoittamisohjeita (VUOSI- ja LOPPUPOHDINNAT) PERUSPORTFOLIO ( varastointikansio ) Erikoistumista koskevia ohjeita Opiskelun tavoitteet ja niiden toteutuminen HOPS ja siihen liittyvät asiat Erikoistumispaikat ja eri jaksojen ohjaajat Kurssimuotoinen koulutus Osallistuminen opetukseen ja valmiusharjoitusten mentporointiin Dokumentaatio erikoistumiseen liittyvästä tutkimustyöstä Työpäiväkirja, oppimispäiväkirja Portfolion vuosipohdinnat Portfolion loppupohdinta Tiedonhaku Julkaisut NÄYTEPORTFOLIO ( edustava yhteenveto perusportfoliosta ) Erikoistumisen kurssimuotoinen osuus Erikoistumisen kirjaaminen opintosuorituksiksi Tarttuvien eläintautien erikoistujien kokoukset Mentorointi Yhteiserikoistumiset Tohtoritutkintoon tähtäävän jatko-opiskelun suorittaminen yhtä aikaa erikoistumisen kanssa Kuulustelu Valmistuminen Johdanto Olet ilmoittautunut/ilmoittautumassa tarttuvien eläintautien ohjattuun erikoiseläinlääkärikoulutukseen. Tähän oppaaseen on kerätty ohjeistusta, joka koskee erikoistumaan hakeutumista, erikoistumisen sisältöä ja etenemistä sekä valmistumista. Täältä löydät tietoja sekä niistä asiakirjoista, jotka määräävät erikoistumiskoulutuksesta ja sen sisällöstä, että niistä ohjeista, joita on koottu helpottamaan erikoistumisen suorittamista.

3 Eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto /18 Ennen kuin voi laillistumisen jälkeen hakea erikoistumaan, on suoritettava vuoden kestävä yleisosa, jonka aikana erikoistumaan aikova saa kokemusta tarttuvien eläintautien vastustamisesta 1) käytännön eläinlääkintähuollon, 2) eläintautitorjunnan tai 3) tartuntatautidiagnostiikan tehtävissä. Erikoistumiskoulutuksen onnistuminen on kiinni opiskelijan motivaatiosta ja tarpeesta hankkia omaan työhönsä sopivaa ammatillista jatkokoulutusta. 2 Erikoistumisen tavoitteet Erikoiseläinlääkärin koulutuksen tavoitteena on asiasta annetun asetuksen mukaan 1) perehdyttää eläinlääkäri erikoisalansa tieteelliseen tietoon ja 2) antaa hänelle valmiudet 2a) alansa erikoiseläinlääkärin tehtäviin, 2b) ammattitaidon ylläpitämiseen ja 2c) erikoisalansa kehittämiseen sekä 2d) toimimiseen erikoiseläinlääkärinä eläinlääkintähuollossa ja muissa alan erityisosaamista edellyttävissä tehtävissä (Valtioneuvosto 2000). Erikoiseläinlääkärikoulutusta koskevan pysyväismääräyksen tarttuvia eläintauteja koskevassa osassa todetaan, että tarttuvien eläintautien koulutusohjelman avulla erikoistuva hankkii valmiuksia tarttuvien eläintautien epidemiologian, ennaltaehkäisyn, vastustuksen, lainsäädännön ja diagnostiikan erityisosaamista vaativiin tehtäviin. Koulutusta voi suunnata syventävässä osassa mm. hallinto- ja viranomaistehtäviin, tartuntatautidiagnostiikkaan, tartuntatautiepidemiologiaan ja -ekonomiaan tai eläinten terveydenhuollon piirissä suoritettavaan tartuntatautien vastustustyöhön painottuvaksi. Erikoistujan omat tavoitteet muodostavat lähtökohdan koulutuksen tarkemmalle suunnittelulle ja toteutukselle. Jokaisen tarttuviin eläintauteihin erikoistuvan tavoitteisiin kuuluu perehtyminen tiettyihin aihepiireihin sen lisäksi, että perehtyy itse valitsemiinsa syventymisaihepiireihin. Syventävän vaiheen aikana erikoistuja lisää valmiuksiaan toimia erikoiseläinlääkärinä eläinlääkintähuollossa ja muissa alan erityisosaamista edellyttävissä tehtävissä ja syventyy myös erikoisalansa erityisosaamisen kehittämiseen. 3 Erikoistumaan hakeutuminen Ennen kuin haet ohjattuun erikoistumiskoulutukseen, lue tiedekunnan kotisivuilta erikoistumista koskevat yleiset pysyväismääräykset ja tarttuvien eläintautien erikoistumista koskevat erityiset pysyväismääräykset. Hakemuksen tarttuvien eläintautien erikoistumisohjelmaan tulee sisältää seuraavat asiakirjat: 1. Tiedekunnan kotisivulta löytyvä hakulomake erikoistumiskoulutukseen täytettynä Vapaamuotoinen hakemus, jossa on selostus hankitusta kokemuksesta tartuntatautien ennaltaehkäisystä ja vastustuksesta sekä henkilökohtaiset tavoitteet ohjatussa erikoistumiskoulutuksessa (miksi haluaa erikoistua tarttuviin eläintauteihin ja mihin haluaa erikoistumisen aikana syventyä). Esitä samassa yhteydessä itsellesi pääohjaajaa, jonka täytyy olla tiedekunnasta, ja, jos olet Evirasta, sisältöohjaajaa (katso ohjaajien vaatimuksista tämän oppaan kohdasta Erikoistumisen ohjaajat).

4 Eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto /18 3. Nimikirjanote tai muu vastaava virallinen dokumentti, mistä käy ilmi hoidetut toimet ja virat. Näiden perusteella tapahtuu koulutuksen yleisosan hyväksyminen (vähintään vuoden kestävä eläinlääkärin työkokemus laillistamisen jälkeen). Jos nimikirjanotteen hankkimisessa on suuria vaikeuksia, hakija voi esittää työkokemuksensa curriculum vitae -muodossa, mikä on jälkikäteen vahvistettava virallisilla dokumenteilla. Hakemus tulee toimittaa alkuperäisenä suoraan EBIO:n toimistoon (Eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto, PL 66, Helsingin yliopisto, käyntiosoite Agnes Sjöberginkatu 2, Viikki, EE-talo, 4 krs, huone 4025) osastosihteerille (p ), joka toimittaa sen edelleen erikoistumisalan koordinaattorille (erikoistumisalasta vastaava eläinlääkäri). Koordinaattori hyväksyy yleisosan (tai pyytää siihen mahdollisia tarkennuksia), esittää hakijan kanssa neuvoteltuaan pääohjaajaa, jonka jälkeen osastonjohtaja hyväksyy hakemuksen allekirjoituksellaan. Päätöksen opinto-oikeuden myöntämisestä allekirjoittaa tiedekunnan erikoistumistoimikunnan puheenjohtaja, joka on yksi varadekaaneista, ja jatkotutkintoasioista vastaava suunnittelija. Kun sinut on hyväksytty erikoistumiskoulutukseen, saat siitä virallisen tiedon. Erikoistumisaika alkaa ja opintoviikkojen kerääminen on mahdollista jo siitä alkaen, kun yleisosa on hyväksytty. Mahdollisia määräaikoja lasketaan kuitenkin vasta siitä päivämäärästä, jolloin erikoistumistoimikunnan virallinen hyväksyminen on annettu. 4 Ilmoittautuminen ja keskeytykset Sekä perus- että jatkotutkinto-opiskelijan on ilmoittauduttava yliopistoon joko läsnä- tai poissaolevaksi viimeistään 15. syyskuuta. Ilmoittautumislomakkeet löytyvät tiedekunnan erikoistumisen kotisivulta. Yliopiston käyttäjätunnukset/atk-käyttölupa: Läsnä olevaksi ilmoittautunutta kehotetaan hakemaan mahdollisimman pian yliopiston käyttäjätunnusta. Se antaa erikoistujalle 1) oikeuden päästä BSCW-oppimisalustalle, jossa on erikoistumisohjeistusta, 2) kirjaston elektroniset palvelut ja 3) e-lehtien lukuoikeuden. Hakuohjeet: Tämän jälkeen yliopiston sähköpostiosoite tulee ilmoittaa erikoistumisalan koordinaattorille. Hän kutsuu BSCW-alustalle, josta puolestaan löytyvät kaikki erikoistumisaikaa koskevat ohjeet. Keskeyttäminen ja työttömyyskorvaus: Opinnot voi keskeyttää opiskelijaneuvonnan palvelupisteissä (Käyntiosoite Biokeskus 1, Impact Factory, Viikinkaari 9, Postiosoite PL 56, Helsingin yliopisto, Sähköposti neuvonta@helsinki.fi). Toimistossa on käytävä henkilökohtaisesti, sillä keskeyttämistodistus on allekirjoitettava paikan päällä. Läsnäolevaksi ilmoittautuneen opiskelijan opintojen keskeyttäminen voi alkaa aikaisintaan keskeyttämisen ilmoittamispäivänä ja päättyä aikaisintaan 12 kuukauden kuluttua keskeyttämisen aloittamispäivästä. Poissaolevaksi ilmoittautuneen opiskelijan keskeyttäminen voi alkaa sen lukukauden alkamispäivästä, jona poissaolo alkoi. Opinnot keskeyttänyt opiskelija merkitään poissaolevaksi yliopiston

5 Eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto /18 opiskelijarekisteriin eikä läsnäolevaksi voi ilmoittautua ennen keskeyttämisajan päättymistä. Keskeyttäminen merkitsee siis vähintään vuoden pakollista poissaoloa yliopiston rekisteristä. Keskeyttämisajan jälkeen voi taas ilmoittautua läsnäolevaksi - ilman uudelleenkirjoittautumismaksua myös virallisen ilmoittautumisajan ulkopuolella. Opintojen keskeyttämisestä ilmoitetaan kansaneläkelaitokselle opintotukilain (65/94) 41 :n mukaisesti sekä ylioppilaskunnan opiskelijakorttien valmistajalle ylioppilaskunta-asetuksen 4 :n 2 momentin perusteella. Oikeus työttömyyspäivärahaan: Työttömyysturvalain (1290/2002)2 luvun 6 :n ja 7 :n mukaan päätoimisella tutkintoopiskelijalla ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan, ei edes opiskelun lomajaksoina. Opiskelua ei kuitenkaan pidetä päätoimisena, jos opiskeluaikainen työssäolo tai yrityksen harjoittaminen voidaan katsoa vakiintuneeksi eikä opiskelu näin ollen ole esteenä kokoaikaisen työn vastaanottamiselle. Jos tämä ehto ei päde, työttömyyspäivärahaa voi saada vain siten, että opiskelija keskeyttää opintonsa vähintään vuoden ajaksi. Tutkinnon suoritusoikeudesta luopuminen eli erikoistumisen lopettaminen: Opiskelija voi luopua tutkinnon suoritusoikeudesta ilmoittamalla asiasta kirjallisesti tiedekunnalle: Eläinlääketieteellisen tiedekunnan kanslia, PL 66, Helsingin yliopisto. Tällöin tutkinnon suoritusoikeus merkitään päättyneeksi ilmoituspäivästä lukien. Kannattaa myös olla yhteydessä pääohjaajaan ja ilmoittaa tarttuvien eläintautien erikoistumisen koordinaattorille. Rajoituksia läsnä- tai poissaolevaksi ilmoittautumiseen: Opiskelijan, jonka kirjoittautumisesta on kulunut 10 vuotta ja joka ei ole suorittanut alempaa tai ylempää tutkintoa Helsingin yliopistossa, on ennen ilmoittautumista laadittava opintosuunnitelma tiedekunnan määräämällä tavalla (konsistorin päätös , 10 ). Lisätietoja saa tiedekunnan kanslian opintotoimistosta (eltdk-hallinto@helsinki.fi). 5 Erikoistumiskoulutukseen liittyvät ohjeet 5.1 Asetus erikoiseläinlääkärin tutkinnosta ja oikeudesta toimia erikoiseläinlääkärinä Valtioneuvosto on antanut asetuksen ( /275, muutos /400) erikoiseläinlääkärintutkinnosta ja oikeudesta toimia erikoiseläinlääkärinä. Erikoistumiskoulutus pohjaa tälle asetukselle, jossa määrätään koulutusvastuusta, koulutukseen ottamisesta, koulutuksen tavoitteista, erikoistumisaloista ja koulutuksen järjestämisestä, tutkinnon suorittamisesta ja oikeudesta toimia erikoiseläinlääkärinä. Tähän asetukseen ja sen muutokseen on linkki tiedekunnan erikoistumisen kotisivulta: Pysyväismääräys Erikoiseläinlääkärikoulutusta on määritelty tarkemmin eläinlääketieteellisen tiedekunnan erikoistumista koskevissa pysyväismääräyksissä, joita ovat 1) erikoistumista koskevat yleiset pysyväismääräykset ja 2) tarttuvien eläintautien erikoistumista koskevat erityiset pysyväismääräykset. Näihin on jokaisen erikoistujan syytä perehtyä. Pysyväismääräyk-

6 Eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto /18 sessä selvitetään myös erikoistumisalakohtaisesti yleisosan ja ohjatun erikoistumiskoulutuksen perus- ja syventävän osan sekä kurssimuotoisen koulutuksen vaaditut laajuudet. Pysyväismääräykset löytyvät erikoistumisen kotisivuilta: Ohjeita erikoistumiskoulutuksen käytännön järjestelyistä Tiedekunnan erikoistumisen kotisivulta löytyvät seuraavat ohjeet: - Tarttuvien tautien erikoiseläinlääkäritutkinnon opiskeluaiheet - Tarttuvien tautien HOPS (henkilökohtainen opintosuunnitelma) -runko - Kuulusteluvaatimukset - Portfolioiden kirjoittamisohjeet tässä oppaassa Erikoistujien omasta BSCW-kansiosta löytyvät seuraavat ohjeet: - Tarttuvien tautien HOPS liite1 opintoviikot - Tarttuvien tautien HOPS liite2 kurssit - Syventävän alueen kirjasuositukset - Ideoita opiskeluaiheiden suorittamiseksi Varmista, että sinulla on kaikki nämä ohjeet. Tutustu niihin huolellisesti. Opintosuunnitelman tekemisestä ja portfoliosta kerrotaan myöhemmin tässä oppaassa. 5.4 Opintojen kertyminen ja opintopisteet Koko erikoistumisen ajan opiskelijalla itsellään on vastuu laskea suorittuja ja kertyneitä opintopisteitään sekä kerätä suoritteitaan perusportfolioonsa (ks. Portfolio). Jokaisen erikoistujan kannattaa ruveta pitämään heti ohjatun erikoistumisen alusta alkaen viikoittaista työpäiväkirjaa, johon kirjataan eri opiskeluaiheisiin kertyneitä opintojaan. Sen avulla on helppo hyväksyttää lähi- tai sisältöohjaajillaan (ks. Erikoistumisen ohjaajat) työsuorituksiaan ja kirjoittaa portfoliopohdintoja (ks. Portfolio). Kuulusteluvaatimuksiin tutustuminen kannattaa aloittaa jo erikoistumisen alussa. Omaehtoisen lukemisen eri aiheisiin työn yhteydessä voi todentaa tekemällä katsauksia tai koosteita tai pitämällä seminaareja. Myös kurssit, joista ei saa todistusta, koska ei suorita siitä tenttiä tai muuta kuulustelua, voidaan todentaa tekemällä aiheeseen liittyvä kooste, katsaus tai seminaari. Tarttuvien tautien erikoiseläinlääkäritutkinnon laajuus on 240 opintopistettä (op). Se koostuu 1) yleisosasta, joka kestää vuoden ja josta saa 30 opintopistettä, ja 2) ohjatusta erikoistumiskoulutuksesta. Ohjattu erikoistumiskoulutus koostuu puolestaan perusosasta, syventävästä osasta ja kurssimuotoisesta koulutuksesta ja sen aikana opiskelijan tulee suorittaa opintoja yhteensä 210 op. Opintosuunnitelman mukaisista erikoistumisalan tehtävissä toimimisesta kertyy 6 op/kk. Kurssimuotoista koulutusta tulee olla op. Yhden kurssin tulee olla vähintään viiden tunnin pituinen (1 päivä = 0,3 op). Erikoistumisopintojen syventävään alaan liittyvä kurssiajan voi kertoa kahdella opintoviikkoja laskettaessa, mutta ei tarvitse.

7 Eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto /18 Perusosan opiskeluaiheille on annettu ohjeellisia opintopistemääriä, jotka selviävät erikoistumisen kotisivulla olevasta Tarttuvien tautien erikoiseläinlääkäritutkinnon opiskeluaihelistasta. BSCW:llä oleva Ideoita opiskeluaiheiden suorittamiseksi koostetta täydennetään pikkuhiljaa ja siitä saa vihjeitä, missä ja miten eri opiskeluaiheita voi suorittaa. Sitä toivotaan erikoistujien itsensäkin täydentävän. Jos erikoistuu johonkin tiettyyn eläinlajiin, opintosuunnitelmasta tulee näkyä myös muiden eläinlajien hallinta. Esimerkki opintopisteiden jakamisesta: Ympäristöterveydenhuollon hallinnon kurssista kertyy 3 op tarttuvien tautien erikoistumisen opintoaiheeseen 9 eli yleishyödylliset opinnot ja tarkastuseläinlääkärin tutkinnosta saa 1,5 op osa-alueeseen 2 (zoonoosit), 1 op osaalueeseen 6 (lainsäädäntö) ja 1 op osa-alueeseen 7 (ennaltaehkäisy ja vastustus). Opintoviikkojen aikana opiskelunsa aloittaneet saavat laskea suorituksensa opintoviikkoina, jotka muutetaan automaattisesti suoritusten kirjaamisen yhteydessä opintopisteiksi (1 opintoviikko = 1,5 opintopistettä). 6 Erikoistumisen ohjaajat Jokaiselle erikoistujalle nimetään ohjatun erikoistumiskoulutuksensa aluksi pääohjaaja EBIO:sta. Erikoistujan pääohjaajan kelpoisuusvaatimuksena on erikoiseläinlääkärin tutkinto tai eläinlääketieteen tohtorin tutkinto. Pääohjaajan tulee kuulua yliopiston henkilökuntaan. Pääohjaaja hyväksyy tarvittavat muut ohjaajat, joiden tulee antaa suostumuksensa tehtävään. Muualla kuin yliopistolla erikoistuva eläinlääkäri esittää itselleen pääohjaajan lisäksi myös sisältöohjaajan, joka on väitellyt eläinlääkäri Evirassa (Elintarviketurvallisuusvirasto), mielellään vähintään yksikönjohtaja ja joka harkitaan esityksen perusteella tapauskohtaisesti. Muita ohjaajia kutsutaan lähiohjaajiksi ja he voivat alasta riippuen olla esimerkiksi julkisyhteisöistä, yksityisiltä eläinlääkäriasemilta tai teollisuudesta. Heidän panoksensa erikoistuvan eläinlääkärin opiskeluun riippuu luonnollisesti henkilökohtaisen opintosuunnitelman sisällöstä. Pääohjaaja hyväksyy myös tiedekunnan ulkopuolella suoritetut koulutusjaksot ja teoreettisen kurssimuotoisen koulutuksen opintosuoritukset (ml. artikkeli). Erikoistujan vastuulla on tehdä kaikista opintosuorituksistaan selkeä kuvaus portfolioonsa ja suunnitteluvaiheessa myös henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaansa. Pääohjaajan kanssa käytäviä ohjauskeskusteluja tulee olla vähintään kolme kertaa erikoistumiskoulutuksen ohjatun osuuden kuluessa. Näiden tapaamisten järjestäminen on erikoistujan itsensä vastuulla. 7 Tiedekunnan erikoistumistoimikunta ja EBIO:n erikoistumisen ohjausryhmä Erikoistumista tiedekunnassa ohjeistaa ns. erikoistumistoimikunta, jossa on jäseniä kaikista tiedekunnan erikoistumisaloista. Tarttuvien eläintautien erikoistumista ohjeistaa lisäksi EBIO:n erikoistumisen ohjausryhmä, jossa on jäseniä EBIO:sta ja Evirasta. EBIO:n erikoistumisen ohjausryhmä käsittelee ja hyväksyy HOPSit, niiden tarkistukset, vuosittaiset portfoliopohdinnat ja näyteportfolion. Sen lisäksi ohjausryhmä tarkastaa kuulusteluvaatimukset ja laatii kuulustelukysymykset. Ohjausryhmä kokoontuu kaksi kertaa vuodessa (loka-marraskuussa ja toukokuussa) ja kokouksiin toimitettavan materiaalin on

8 Eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto /18 oltava koordinaattorilla viimeistään viikko ennen kokousta sähköisessä muodossa, allekirjoitettavat skannattuna. Toimitettavan materiaalin sivun ylämarginaalissa on oltava nimi ja sivunumerointi (sivunumero/sivuja yhteensä). EBIO:n erikoistumisen ohjausryhmän kokouksista erikoistujat saavat muistion, josta he näkevät, keneltä odotetaan seuraavaan erikoistumistyöryhmän kokoukseen opintosuunnitelmia, opintosuunnitelman tarkistuksia tai portfoliopohdintoja. 8 Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS) Erikoistumisopiskelu perustuu siihen, että erikoistuja tekee itselleen henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS), jonka EBIO:n erikoistumisen ohjausryhmä käsittelee ja hyväksyy. Sen avulla hän erikoistuu pääosin oman työn ohella. Erikoistumisen voi suorittaa joko tiedekunnan ulkopuolella (esim. Evirassa) tai tiedekunnassa tai molemmissa. HOPS laaditaan valmiiseen tarttuvien tautien HOPS-runkoon, jonka kahdessa liitteessä luetellaan kertyvät opintopisteet ja suoritetut/suoritettavat kurssit. HOPS räätälöidään jokaisen erikoistujan oppimista ja tavoitteita parhaiten palvelevaksi. Tässä työssä erikoistujaa auttaa pääohjaaja ja sisältöohjaaja, joiden kanssa erikoistujan tavoitteita voidaan yksilöidä ja muodostaa niistä dynaamisesti etenevä ja erikoistujan kannalta mielenkiintoinen asiakokonaisuus. Jotta keskustelu saisi hyvän suunnan jo ensitapaamisella, erikoistujan tulisi kirjata omat tavoitteensa ja pohtia, mitkä ovat ne oppimiskokonaisuudet, joita hän pitää oman kehittymisensä kannalta tärkeinä. Tästä keskustelusta alkaa erikoistumissuunnitelman tekeminen ja erikoistumisen edetessä HOPS muuttuu portfolioksi enemmän tai vähemmän reaalielämän muokkaamana. Pääohjaaja säilyy koko erikoistumisen aikana opiskelijaa tukevana mutta myös hänen suorituksiaan rakentavasti arvioivana linkkinä. Hän myös hyväksyy tai hylkää erikoistujan tekemät ehdotukset muualla tehtävistä opintokokonaisuuksista. Erikoistuja on vastuussa yhteydenpidosta ohjaajaansa koskien ohjauskeskustelujen ajankohdista sopimista. Erikoistuja tekee mahdollisimman pian, mutta kuitenkin viimeistään vuoden kuluessa ohjattuun koulutukseen hyväksymisestä HOPSin ja toimittaa sen hyvissä ajoissa ennen seuraavaa erikoistumistyöryhmän kokousta koordinaattorille. HOPSissa erikoistuja saa esittää perustellusti joitakin ennen erikoistumisen aloittamista suoritettuja töitä, tehtäviä tai kursseja hyväksyttäväksi. Ohjausryhmä harkitsee kaikki tapauskohtaisesti. Ohjausryhmän esittämät HOPSin tarkennukset kerrotaan jokaiselle henkilökohtaisesti. Ohjausryhmän pyytämiin tarkennuksiin erikoistuja toimittaa vastineen erillisenä dokumenttina vuoden kuluttua olevaan työryhmän kokoukseen. Sen jälkeen opintosuunnitelmien tarkistuksia ei toimiteta ohjausryhmälle erikseen. Opintojen eteneminen kerrotaan erittäin lyhyesti ja ytimekkäästi vuosittaisen portfoliopohdinnan yhteydessä: alkuun kooste siitä, paljonko opintoviikkoja on kertynyt mihinkin opiskeluaiheeseen. 9 Erikoistuvan eläinlääkärin toimi EBIO:ssa EBIO:ssa on haettavana syksyisin yksi erikoistuvan eläinlääkärin toimi, joka täytetään seuraavan vuoden alusta alkaen vuoden loppuun. Työtehtäviin kuuluu HOPSin mukaisten opintojen lisäksi osallistuminen laitoksen opetukseen. Tehtävät räätälöidään HOPSissa,

9 Eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto /18 mutta jokaiselle kuluu opetustehtäviä eläinlääketieteen opiskelijoiden epidemiologian blokin aikana syys-lokakuussa. Erikoistuvat eläinlääkärit saavat osallistua laitoksen antamaan perusopetukseen tarttuvien eläintautien alalla. Lisäksi yliopistolla ja laitoksella järjestetään tutkimusseminaareja, tutkijakursseja ja valinnaisia perusopintoja, joita erikoistujat voivat hyödyntää HOPSissaan. Erikoistujat pitävät tänä aikana ainakin yhden tutkimusseminaarin erikoistumiseensa liittyvistä aihekokonaisuuksista. Tätä aikaa kannattaa hyödyntää myös keskusteluihin laitoksen tutkijoiden kanssa, jolloin erikoistuva saa tietoonsa uusinta alan tutkimustietoa. 10 Ohjattu erikoistuminen yliopiston ulkopuolella Pääohjaaja ottaa erittäin mielellään vastaan erikoistujien ehdotuksia yliopiston ulkopuolisen opetuksen sisällöstä. Erikoistujan tulee hyväksyttää kaikkien yliopiston ulkopuolisten erikoistumisjaksojen sisältö ja ohjaajat pääohjaajallansa ja EBIO:n erikoistumisen ohjausryhmällä. 11 Artikkelin kirjoittaminen Erikoistumisaikanaan jokaisen on kirjoitettava kotimaisella kielellä artikkeli erikoistumisensa syventymisalasta ammatillistasoiseen lehteen. Artikkelin tulee noudattaa sen lehden kirjoitusvaatimuksia, jossa se julkaistaan. Poikkeustapauksissa myös englanniksi kirjoitettu tieteellinen artikkeli voidaan hyväksyä. Tarttuvien tautien pysyväismääräyksessä sanotaan, että Erikoistumiskoulutuksen aikana erikoistuja laatii suuntautumisvaihtoehtonsa mukaisesti vähintään yhden julkaisun erikoistumisalaltaan. Tarttuvien tautien ohjausryhmä on (silloin PELL:n erikoistumistyöryhmä) tarkentanut ohjetta näin: Lehden tulee olla vertaisarvioitu eli siis esitarkastusmenettelyä käyttävä. Myös tieteellinen artikkeli käy. Ei tarvitse olla ensimmäisenä kirjoittajana, mutta erikoistujan itsenäisen työn osuuden tulee olla merkittävä. Poikkeuksellisesti voidaan hyväksyä jonkun sektoritutkimuslaitoksen tutkimusraportti, mikäli erikoistujan itsenäisen työn osuus on merkittävä. HOPSia tehdessään erikoistujan kannattaa pohtia artikkelin kirjoitusvaiheessa tarvitsemaansa apua ja kirjoittamisen aikataulutusta. Saattaa olla mielekästä sijoittaa artikkelin kirjoittaminen siihen aikaan, jos/kun hoitaa erikoistuvan eläinlääkärin tehtävää yliopistolla, koska ohjaajan ja kirjaston tukipalvelut ovat tällöin helposti saatavilla. Toisaalta artikkelin aiheeksi kannattaa valita joku omasta työstä nouseva kysymys. Ennen kuin opiskelija voi valmistua, artikkelin tulee olla lähetetty lehteen siten, että se on hyväksytty julkaistavaksi. 12 Portfolio Portfolion tehtävänä on tukea erikoistuvan eläinlääkärin oppimista ja antaa väline kehittymisen seuraamiseen. Portfolioon erikoistuja kerää todisteet oppimistaan asioista ohjatun osuuden alusta opintojen päättymiseen asti ja pohtii säännöllisesti omaa oppimistaan. EBIO:n erikoistumisen ohjausryhmä ja pääohjaaja arvioivat näiden portfoliopohdintojen avulla erikoistumisen etenemistä.

10 Eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto /18 Portfolio jaetaan kahteen eri osaan: perusportfolioon ja näyteportfolioon. Perusportfolioon kerätään kaikki erikoistumiseen liittyvä materiaali aina virallisista todistuksista ja kurssiohjelmista omiin henkilökohtaisiin muistiinpanoihin asti. Monilla ihmisillä se on yksinkertaisesti laatikko tai mappi, jonne talletetaan työhön liittyvä materiaali. Tämä materiaali on henkilökohtaista omaisuutta ja sitä käytetään ns. erikoistumisportfolion näyteosan valmistukseen. Vuosittain erikoistuja kirjoittaa portfoliopohdintoja kuluneesta ajasta käyttäen apuna työpäiväkirjaansa. Portfoliopohdinnan alussa kerrotaan tiivistetyn lyhyesti kertyneet opintoviikot (katso tarkempi ohje myöhemmin), opintosuunnitelman muutokset ja mm. kirjoitetun artikkelin referenssi. Portfoliopohdinnat liitetään perusportfolioon ja niitä käytetään hyväksi kirjoitettaessa näyteportfoliota. Näyteportfolio (= varsinainen erikoistumisportfolio) on julkinen asiakirja, joka kertoo omasta osaamisestasi. Sen luotettavuus perustuu perusportfoliosi dokumentteihin. Julkistaessasi erikoistumisesi näyteportfolion teet julkiseksi oman pätevyytesi, jonka olet erikoistumisen aikana saavuttanut. Jos olet erikoistumisesi aikana tähdännyt tietyn asiakokonaisuuden syvälliseen hallintaan, voit osoittaa sen kirjoittaessasi näyteportfoliota. Koska kaikkien kirjoittamiesi saavutusten tulee olla dokumentoitavissa esim. työ- ja kurssitodistusten muodossa, on portfolio oikein laadittuna hyvä tapa osoittaa asiantuntevuus tietyllä alalla Portfolion idea Portfolion tarkoitus on tukea ja selkeyttää omaa persoonallista ja ammatillista kasvua dokumentoiden kasvun eri vaiheita. Portfolio toimii siten jatkuvana itsearvioinnin välineenä, joka muuttuu ja kasvaa tekijänsä kanssa. Oman opiskelu- ja työhistorian dokumentointi toimii peruslähtökohtana kriittiselle oman ammatillisen kehittymisen arvioinnille, oman työn edelleen kehittämiselle sekä oman uran suunnittelulle. Se antaa mahdollisuuden ymmärtää, miten ja miksi olen tähän pisteeseen tullut ja mihin suuntaan haluan tästä edetä. Portfolio on ajattelun väline, sillä kirjaamalla konkreettisesti näkyviin omaa toimintaansa, on jälkeenpäin helpompi pohtia kriittisesti sitä, miksi on tehnyt niin kuin on tehnyt ja olisiko toiminnassa jotakin muutettavaa. Oman toiminnan lähtökohtien ja perusteiden tunnistaminen mahdollistaa oman työn edelleen kehittämisen. Oman (ammatillisen) historian dokumentointi palvelee näin oppimista ja jatkuvaa itsensä arviointia ja kehittämistä. Portfolion ajatellaan näin kehittävän opiskelijoiden reflektiivistä ajattelua ja tukevan ammatillista kasvua Portfoliopohdintojen kirjoittamisohjeita (VUOSI- ja LOPPUPOHDINNAT) Työpäiväkirjan pohjalta laaditaan vuosittain pohtiva yhteenveto eli portfolion vuosipohdinta, laajuus 2-3 sivua. Portfolion vuosipohdintojen pohjalta laaditaan koko koulutuksen loppupohdinta, laajuus myöskin 2-3 sivua (tätä voisi kutsua myös nimellä kehittymisessee).

11 Eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto /18 Portfolion vuosipohdinta on reflektoiva kooste oppimisesta vuoden aikana käyttäen hyväksi mm. työpäiväkirjaa. Se on hyväksytettävä lähiohjaajilla, mutta riittää, kun sähköiseen portfolioon on merkitty, että ohjaavat ovat sen hyväksyneet, allekirjoituksia ei tarvita. Vuosipohdinnan alkuun raportoidaan kertyneet opintopisteet seuraavasti: Perusosa: Opintojen aihepiiri Aikaisemmin hyväksytyt Opintopisteet Hyväksyttäväksi esitettävät Yhteensä 1. Mikrobit, taudit ja infektion patogeneesi Zoonoosit Infektioimmunologia etc Diagnostiikka Infektioepidemiologia Lainsäädäntö Ennaltaehkäisy- ja vastustusmenetelmät Lääkehoito Yleishyödylliset opinnot Yhteensä Syventävä osa: Opintopisteet Opintojen aihepiiri Aikaisemmin Hyväksyttäväksi Yhteensä hyväksytyt esitettävät Aihe Aihe Aihe Yhteensä Vuosipohdinnassa kuvataan myös opintosuunnitelman tarkistukset ja esitetään mm. artikkeli hyväksyttäväksi Vuosipohdinta lähetetään sähköisenä versiona koordinaattorille viikkoa ennen seuraavaa EBIO:n erikoistumisen ohjausryhmän kokousta. Kokouksen jälkeen hyväksytyt suoritukset saa viedä rekisteriin (weboodi) ns. opintosuoritusten koontilomakkeella, johon kuitenkin tarvitaan hon tarvitaan pääohjaajan allekirjoitus ( Muista oma nimi ja sivunumerointi (oikealle ylös muodossa: sivunumero/sivujen lukumäärä kaikkiaan) ylämarginaaliin! Porfoliopohdinnoissa on tärkeää tuoda esiin, kuinka tehty työ on edistänyt erikoistumista laaja-alaiseksi tarttuvien eläintautien asiantuntijaksi. Kehittymistarpeiden esiintuominen osoittaa erikoistujan ymmärrystä laaja-alaisuudesta. Pohdinnoissa tulee erityisesti tuoda esiin, kuinka saa/on saanut virustautien tuntemuksen ja ymmärryksen ja kuinka saa/on saanut hallintaan erikoistumisen laaja-alaisuuden (kokonaisuuden ja perusalueet): useat eläinlajit, useat mikrobit, useat diagnosointitavat. Loppupohdintaan suositellaan omaa otsikkoa Perehtyminen erikoistumisalaan kokonaisuutena ja virustauteihin erityisesti. Tässä erikoistujan tulee osoittaa, että on ymmärtänyt virologian lisäksi nekin alueet, jotka

12 Eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto /18 kuuluvat perusalueisiin, mutta jotka eivät ole syventäviä alueita ja joihin erikoistujalla ei rutiinisti kerry oman työn ohessa perehtymistä, unohtamatta tietysti sitä ominta aluettakaan. Portfoliopohdinnoissa tulee myös käsitellä tietämystä ja kehittämisalueita koskien terveydenhuoltoa erityisesti tarttuvien tautien osalta. Pohdintojen kirjoittamisessa tulisi keskittyä arvioivaan pohdintaan. Tämä tarkoittaa sitä, että kirjoitetaan vain niukasti kuvausta koulutuksen toteutuksesta tai esillä olluista teemoista. Ensisijaisesti tarkoituksena on tarkastella omaa asiantuntijuutta ja sen kehittymistä koulutusvuoden (tai vastaavasti koko koulutuksen) aikana. Pohdintaa voivat auttaa seuraavat kysymykset: Miten käsityksesi omasta asiantuntijuudestasi ja koko erikoistumisalamme asiantuntijuudesta ovat muuttuneet? Mitä koulutusjakson kokemukset sinulle merkitsevät? Oletko havainnut muutosta omassa asiantuntijuudessasi ja suhteessa työhösi? Miten muutos näkyy? Minkälaisia vahvuuksia olet löytänyt itsestäsi asiantuntijana ja oppijana? Miten olet ajatellut kehittää asiantuntijuuttasi ja oman laitoksesi asiantuntijuutta jatkossa? Jos mikään ei tunnu muuttuneen, niin mistä arvelet olevan kyse? Pohtiva kirjoittaminen on yksi osa ammatillista osaamista ja omasta kokemuksesta oppimista. Tällainen reflektiivinen työtapa tarkoittaa tietoista oppimista (työ)kokemuksesta. Reflektio on pohdintaa kirjoittaen. Reflektoija analysoi, jäsentää ja arvioi tietoisesti opittavaa asiaa, tietojaan, omaa toimintaa, kokemuksiaan, käsityksiään tai uskomuksiaan ja pyrkii kehittämään omaa toimintaansa syntyvän uuden ymmärryksen avulla. Reflektion tavoitteena voi olla kuvailla ja muistella, arvioida asioiden merkitystä tai kriittisesti arvioida omia perusperiaatteita. Reflektio kohdistuu tietoihin sekä tunteisiin ja niiden merkitykseen omassa toiminnassa. Reflektion tuloksena on uutta ymmärrystä ja ehkä muuttunut käsitys. Reflektiivisen kirjoittamisen näkökulmat kiteyttäen: kirjoittaminen keskittyy vähemmän kuvaukseen, enemmän kokemuksen arviointiin ja erityisesti oman asiantuntijuuden kehittymisen kriittiseen arviointiin, joka mahdollisesti sisältää myös asiantuntijuuteen liittyvien perusperiaatteiden kriittisen arvioinnin. Kannattaa muistaa, että kriittinen arvio tarkoittaa sekä tyytyväisyyttä tuottavien vahvuuksien että kehittämistä kaipaavien asioiden huomioimista. Otteita kirjasta "Kuinka ohjata osaamista? - Pohdintoja portfoliokonsultoinnista" (Raija Erkkilä, Eeva-Liisa Kronqvist, Seija Kiiskilä, Korkeakoulupedagogiikan perusmateriaali no 6, Tilaukset Oulun yliopiston opintotoimisto p , s-posti: maire.honkanen(at)oulu.fi) 12.3 PERUSPORTFOLIO ( varastointikansio ) Portfoliotyöskentelyssä ongelmaksi muodostuu usein aineiston kokoamisen vaivalloisuus. Jos kriteerit aineiston kokoamiseksi ovat hukassa, portfoliosta tulee helposti kasa papereita. (Kankaanrinta 1998) kansioon tms. kerätään kaikki erikoistumista koskeva materiaali aina virallisista todistuksista ja kurssiohjelmista omiin henkilökohtaisiin muistiinpanoihisi asti, järjestykseen esim. välilehtien avulla käytännön ohje laajuudesta: kerättävä dokumentaatio mahtuu yhteen kansioon

13 Eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto /18 monilla ihmisillä perusportfolio on yksinkertaisesti laatikko, jonne talletetaan työhön liittyvä materiaali tämä materiaali on henkilökohtaista omaisuuttasi ja käytät sitä erikoistumisportfoliosi näyteosan valmistukseen. Seuraavassa on esimerkkejä kansion otsikoiksi, mutta ne ovat vain ohjeita; jokainen tekee sellaisen perusportfolion kuin haluaa Erikoistumista koskevia ohjeita pysyväismääräykset muut mahdolliset ohjeet koskien mm. opintosuunnitelman ja portfolion tekemistä Opiskelun tavoitteet ja niiden toteutuminen tähän osioon merkitään henkilökohtaisesta opintosuunnitelmasta kunkin koulutusjakson yksilöidyt tavoitteet kun erikoistuja tuntee saavuttaneensa tietyn tavoitteen, hän merkitsee tämän listaan; saavutetuista tavoitteista keskustellaan yhdessä ohjaajien kanssa vuosittaisissa arvioinneissa toteutumista voisi seurata esimerkiksi niiden opintosuunnitelmaan liitettävien opintoviikkotaulukoiden avulla tai muulla tavoin HOPS ja siihen liittyvät asiat kopio oikeudesta suorittaa erikoiseläinlääkärin tutkinto kopio hyväksytystä erikoistumiskoulutuksen opintosuunnitelmasta opintosuunnitelmaan tehdyt muutokset (voidaan tarvittaessa tehdä muutoksia useitakin kertoja erikoistumisen aikana) yhdessä pääohjaajan kanssa opintosuunnitelma sisältää tavoitteet, mutta tavoitteista voi tehdä oman otsikkonsakin Erikoistumispaikat ja eri jaksojen ohjaajat jokaiselle koulutusjaksolle nimetään ohjaaja, joka vastaa koulutusjakson sisältökoulutuksesta. Hän itse tai erikseen nimetty henkilökohtainen ohjaaja toimii erikoistujan tukena ja apuna koulutuksen aikana. dokumentit muiden ohjaajien suostumisesta ohjaajiksi Kurssimuotoinen koulutus osallistumistodistukset kursseista ja muista koulutustilaisuuksista sekä niiden ohjelma työpaikan sisäinen koulutus dokumentit esitelmien tms. pidosta dokumentit osallistumisesta toisten pitämiin tilaisuuksiin Osallistuminen opetukseen ja valmiusharjoitusten mentporointiin luentojen pitäminen käytännön harjoitusten tms. ohjaus

14 Eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto / Dokumentaatio erikoistumiseen liittyvästä tutkimustyöstä Jos sellaista on Työpäiväkirja, oppimispäiväkirja Koulutuksensa aikana erikoistuja pitää työpäiväkirjaa, mihin hän merkitsee pääkohdat suorittamastaan työstä ja muusta henkilökohtaisen opinto-ohjelmansa mukaisen koulutuksen sisällöstä. Työpäiväkirjoihin kannattaa kirjata työt opiskeluaiheittain. Työpäiväkirjoihin pyydetään hyväksyntä lähiohjaajalta ja niiden perusteella tehdään vuosittaiset portfoliopohdinnat. Työpäiväkirjoja ei tuoda pääohjaajalle Portfolion vuosipohdinnat Portfolion loppupohdinta tässä osiossa erikoistuja kuvaa ammatillisen osaamisensa kehittymistä koulutuksen aikana käyttäen apuna vuosittaisia pohdintoja: Kuinka hän kokee saavuttaneensa opinto-ohjelman mukaiset tavoitteet? Miten näiden tavoitteiden saavuttaminen on edesauttanut hänen ammatillista kehittymistään? Mikä edesauttoi tai vaikeutti tavoitteisiin pääsyä? Kuinka hänen suuntautumisensa erikoisalaa olisi kehitettävä? Katso edellä portfoliopohdintojen kirjoittamisohjeita Tiedonhaku mitä lähteitä erikoistuja on käyttänyt/seurannut erikoistumisaikana Julkaisut 12.4 NÄYTEPORTFOLIO ( edustava yhteenveto perusportfoliosta ) Näyteportfolio on julkinen asiakirja, joka kertoo omasta osaamisestasi. Sen luotettavuus perustuu perusportfoliosi dokumentteihin. Julkistaessasi erikoistumisesi näyteportfolion teet julkiseksi oman pätevyytesi, jonka olet erikoistumisen aikana saavuttanut. Jos olet erikoistumisesi aikana tähdännyt tietyn asiakokonaisuuden syvälliseen hallintaan, voit osoittaa sen kirjoittaessasi näyteportfoliota. Koska kaikkien kirjoittamiesi saavutusten tulee olla dokumentoitavissa esim. työ- ja kurssitodistusten muodossa, on portfolio oikein laadittuna hyvä tapa osoittaa asiantuntevuus tietyllä alalla. Näyteportfoliossa kuvataan ja arvioidaan omaa osaamista ja kehittymistä Pituus mahdollisine liitteineen on sivua, sisältää tiivistettynä perus-portfolion asiat (asioiden oltava helposti tarkistettavissa dokumentit säilytettävä perusportfoliossa)

15 Eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto /18 Muista oma nimi ja sivunumerointi (oikealle ylös muodossa: sivunumero/sivujen lukumäärä kaikkiaan) ylämarginaaliin! Näyteportfolion sisältö: 1. Kansisivu, jossa näkyy portfolion tarkoitus, laatija ja päivämäärä 2. Sisällysluettelo 3. Henkilötiedot (nimi, kotiosoite, työosoite, muiden tietojen osalta voi viitata CV:hen, jos se on liitteenä) 4. Pääohjaaja ja muut ohjaajat 5. Työhistoria lyhyesti (liitteeksi esim. CV, johon viitataan, ettei tarvitse kirjoittaa kaikkea) 6. Yhteenveto koko erikoistumisen kulusta (esim. eri työ-/erikoistumispaikat ja ajat ja tavat sekä kirjoitettu artikkeli; tämän voi antaa luettelomuodossa) 7. Yhteenveto erikoistumisen perusosasta, esimerkkeinä esim. pidettyjä esitelmiä tai käyty merkittävä kurssi (viittaa liitteenä olevaan liitteenä olevaan kurssitaulukkoon) 8. Yhteenveto syventävästä osuudesta esimerkkeinä esim. pidettyjä esitelmiä tai käyty merkittävä kurssi (viittaa liitteenä olevaan liitteenä olevaan kurssitaulukkoon) 9. Kattava itsearvio tieto-taidoista; painota enemmän vahvuuksiasi ja kehittämishaasteitasi kuin varsinaisia puutteita 10. Lyhyt pohdinta työhön liittyvistä arvoistasi ja niiden mahdollisesta muuttumisesta erikoistumiskoulutuksen myötä 11. Kehityssuunnitelma 12. Liiteluettelo: (kuten esimerkiksi CV, päivitetty HOPS, lopullinen kurssiliite, lopullinen opintoviikkotaulukko, mahdollinen artikkeli- tai esitelmälista) Kirjoita teksti kokonaisia lauseita käyttäen (ei ranskalaisia viivoja käyttäen tai luettelomuodossa) kohdassa 5 ja kohdasta 7 eteenpäin. 13 Erikoistumisen kurssimuotoinen osuus Kursseja käytetään eri opiskeluaiheiden suorittamiseen. On erittäin tärkeää hakea erikoistumiskoulutukseen heti yleisosan suorittamisen jälkeen, koska kurssimuotoinen koulutus on tarkoitus suorittaa erikoistumisen aikana ja yleisosan aikana suoritettuja kursseja hyväksytään kurssimuotoiseen koulutukseen ainoastaan perustelluista syistä. Kurssimuotoisen koulutuksen dokumentoinnin osalta on huomattava, että erikoistuja laskee itse kurssin tunnit, ehdottaa/laskee opintopisteet, elleivät ne ole selviä ja tekee näistä selkeän listamuotoisen esityksen Opintosuunnitelman rungon liitteen 2 ( Kurssit ) avulla. Tämä toimitetaan yhdessä osallistumistodistuksen ja kurssin sisällön esittävän dokumentin (esim. kurssiohjelma) kanssa pääohjaajalle, joka joko hyväksyy tai muuttaa ehdotusta. Riittää, kun pääohjaaja näkee dokumentit, niistä ei tarvitse ottaa kopioita. Pääohjaaja säilyttää kurssilistoja ja niiden avulla viedään kurssit suorituksiksi jäljempänä annettujen ohjeiden mukaan.

16 Eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto /18 14 Erikoistumisen kirjaaminen opintosuorituksiksi Kerran vuodessa sen jälkeen, kun EBIO:n erikoistumisen ohjausryhmä on hyväksynyt portfoliopohdintojen muodossa esitettyjä suorituksia, ne viedään opintosuorituksiksi weboodiin. Se tapahtuu siten, että erikoistuja täyttää erikoistumisen kotisivulta löytyvän koontilomakkeen ja toimittaa sen pääohjaajansa hyväksymisen jälkeen EBIO:n opintosihteerille. Kun kurssimuotoisen osuuden opinnot ovat todistetusti koossa, ne viedään koontilomakkeella yhtenä kokonaisuutena weboodiin (niiden opintopisteet sisältyvät joko perus- tai syventävään osaan). 15 Tarttuvien eläintautien erikoistujien kokoukset Erikoistujaksi hyväksytty pääsee ns. tarttuvien eläintautien erikoistujien postituslistalle, jossa ilmoitetaan ajankohtaisista asioista ja kursseista. Sen lisäksi koordinaattori järjestää erikoistujille kaksi kertaa vuodessa (loka-marras- ja huhti-toukokuussa) kokouksia, joista pidetään muistioita ja joissa käsitellään erikoistujille tärkeitä asioita. Tapaamiset toimivat vertaistukena, informaatiolähteenä ja koulutuksena. Tapaamisissa saa käytännön ohjeita HOPSin ja portfolion tekemisessä ja opiskeluaiheiden suorittamisessa. Ainakin toinen näistä kokouksista järjestetään ennen saman lukukauden erikoistumistyöryhmän kokousta ja tämän kokouksen yhteydessä järjestetään portfolion kirjoittamistalkoita 16 Mentorointi Erikoistujan odotetaan toimivan 1-2 kertaa eläinlääketieteellisen tiedekunnan infektioepidemiologian kurssin ryhmätöinä tehtävien valmiusharjoitusten mentoreina, koska tämä edistää erikoistumista. Mentoreina toimivat saavat siihen erityisohjeet ja valmennusta ja voivat kerätä näin opintopisteitä sellaiseen opiskelualueeseen, johon niitä ei muuten kertyisi. 17 Yhteiserikoistumiset Useamman suomalaisen erikoistumisen suorittamisesta on ohjeita Erikoiseläinlääkärikoulutusta koskevassa pysyväismääräyksessä. Eurooppalaisen erikoistumiskoulutuksen tietyillä alueilla (anatominen patologia, parasitologia, Veterinary Public Health:n population medicine osuus) muuten kuin de facto tunnustuksella suorittanut saa tarttuvien eläintautien erikoistumisessa syventävän osan suoraan suoritetuksi. Sen lisäksi häneltä vaaditaan HOPS, jonka avulla hän esittää, kuinka on saanut tai saa suoritettua perusosan opiskeluaiheet ja kurssimuotoisen osuuden. Kuulusteluun saa osallistua, kun erikoistuja on suomalaisen erikoistumisen suhteen pysyväismääräysten edellyttämässä vaiheessa. Lisäksi tulee luovuttaa erikoistumisportfolio. Tarttuvien eläintautien erikoistumiseen liittyvän artikkelin tulee liittyä tarttuvien tautien erikoistumisalaan. Tämä koskee soveltuvin osin ja tapauskohtaisesti harkittuna myös muualla maailmassa suoritettuja erikoistumisia.

17 Eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto /18 18 Tohtoritutkintoon tähtäävän jatko-opiskelun suorittaminen yhtä aikaa erikoistumisen kanssa Tiedekunnan erikoistumistoimikunta kannattaa tohtoriopintojen hyväksilukemista erikoistumisessa. Käytännössä EBIO:n tarttuvien tautien erikoistumisen ohjausryhmä hyväksyy suoritukset hakemuksen ja esityksen perusteella tapauskohtaisesti edellyttäen, että tohtoritutkinnon aihe sopii erikoistumisen aiheisiin. 19 Kuulustelu Tarttuvien eläintautien kuulustelussa on kaksi osaa: perusosa ja syventävä osa, joissa molemmissa annetaan vaihtoehtoja. Kuulustelun voi suorittaa yhdessä tai kahdessa osassa. 1) Jos kuulustelun suorittaa yhdessä osassa, se tapahtuu erikoistumisen loppupuolella. Kuulusteluvaatimukset ja ilmoittautumisajat löytyvät tiedekunnan erikoistumissivustolta. Perusosan kuulusteluvaatimukset vahvistetaan kerran vuodessa toukokuun loppuun mennessä. Syventymisalan kirjallisuus (ja samalla kuulusteluvaatimukset) tulee esittää pääohjaajalle 3 kk ennen seuraavaa kuulustelua. Suosituksia eri syventymisalojen vaatimuksista löytyy BSCW:ltä. 2) Kuulustelun voi myös suorittaa kahdessa osassa: perusosan voi suorittaa vaikka heti HOPSin tekemisen jälkeen, mutta syventävän osan vasta opintojen loppuvaiheessa. Osien suorittamisjärjestyksellä ei muuten ole väliä. Ilmoittautuessaan kuulusteluun erikoistujan on ilmoitettava, aikooko osallistua syventävän osan kuulusteluun, koska siihen laaditaan aina räätälöityjä kysymyksiä. Kuulustelussa saa kuitenkin vielä päättää, vastaako toiseen vaiko molempiin osiin. Kuulustelussa saa olla mukana vaadittava lainsäädäntö joko kirjallisena tai muistitikulla. Muistitikku pitää kuitenkin toimittaa erikoistumisalasta vastaavalle eläinlääkärille jo kuulusteluviikon maanantaina siten, että siinä on omistajan nimi selvästi. Se annetaan erikoitujalle kuulustelun alussa. Jos kuulustelussa haluaa kirjoittaa tietokoneella, tulee siitä ilmoittaa ilmoittautumisen yhteydessä. Kuulustelu vanhenee neljässä vuodessa. Jos on suorittanut kuulustelun kahdessa osassa, niin tämä aika lasketaan pääsääntöisesti jälkimmäisen osan suorittamisesta, mutta EBIO:n erikoistumisen ohjausryhmä voi harkita asian tapauskohtaisesti. Kuulustelun vanhetessa, erikoistujan on anottava kirjallisesti ja perustellen erikoistumiselleen jatkoaikaa tiedekunnan erikoistumistoimikunnalta. 20 Valmistuminen Ennen valmistumista tulee kirjoittaa ns. erikoistumisen näyteportfolio (ks. Portfolio). Lisäksi jokaista valmistuvaa tarttuvien tautien erikoiseläinlääkäriä pyydetään tarkastamaan Ideoita opiskeluaiheiden suorittamiseksi sekä syventymisalueensa kuulusteluvaatimukset (kirjalista) ennen valmistumistaan. Jos erikoistuja on suorittanut erikoistumisensa kokonaan ilman yliopistossa tehtyä työskentelyosuutta, tulee hänen kirjoittaa anomus erikoistumisen hyväksymisestä perustelui-

18 Eläinlääketieteellisten biotieteiden osasto /18 neen tiedekunnan erikoistumistoimikunnalle (tähän kuuluvat mm. kaikki Evirassa kokonaan tehdyt erikoistumiset). Kun kaikki suoritukset on kirjattu weboodiin, kanslian opintoasiainsihteeri tekee erikoistujalle tutkintotodistuksen, jonka dekaani ja esittelijä allekirjoittavat. Tutkintoa ei tarvitse vahvistaa tiedekuntaneuvostossa, eikä siitä tehdä varsinaista dekaaninpäätöstä. Valmistuneet erikoistujat kirjataan tiedekuntaneuvoston pöytäkirjaan tiedotusasiana. TERVETULOA ERIKOISTUMAAN. MIELENKIINTOISTA ERIKOISTUMISAIKAA!