KYLMÄLÄN OSAYLEISKAAVA

Transkriptio

1 KYLMÄLÄN OSAYLEISKAAVA Luonnos oli julkisesti nähtävillä MRL 62 :n ja MRA 30 :n mukaisesti YHTEENVETO OSAYLEISKAAVALUONNOKSESTA SAADUISTA LAUSUNNOISTA SEKÄ KAAVOITTAJAN VASTINEET NIIHIN SISÄLLYSLUETTELO 1. Uudenmaan liitto 2. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 3. Museovirasto; Arkeologian osasto 4. Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo 5. Espoon kaupunki 6. Vihdin kunta 7. Länsi-Uudenmaan poliisilaitos 8. Espoon seudun ympäristöterveys -valvontayksikkö 9. Aalto-yliopisto; Metsähovin radiotutkimusasema 10. Pohjolan liikenne 11. Kirkkonummen kunta, rakennusvalvonta 12. Kirkkonummen kunta, ympäristönsuojelu 13. Kirkkonummen kunta, elinkeinotoimi 14. Kirkkonummen kunta, vesihuoltolaitos 15. Kirkkonummen kunta, nimistötoimikunta 16. Kirkkonummen kunta, kulttuuritoimi 17. Kirkkonummen kunta, sivistyslautakunta 18. Kirkkonummen kunta, suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta 19. Kirkkonummen yrittäjät ry 20. Veikkolan Veikot 21. Nylands svenska producentförbund NSP r.f. 22. MTK-Uusimaa 23. Uudenmaan riistanhoitopiiri 24. Kyrkslätt jaktvårdsförening 25. Skogscentralen Kusten (Metsäkeskus rannikko) 26. Södra skogsreviret Eteläinen metsäreviiri 27. Suomen ratsastajainliitto 28. Kirkkonummen Pro Ratsastus ry 29. Kevätlahti-Vårvik tiekunta 30. Haapajärven yksityistien tiekunta 31. Petäjän yksityistien tiekunta 32. Prasintien tiekunta 33. Heparin yksityistien hoitokunta 34. Sjökullan ja Kylmälän kalastuskunnat 35. Haapajärven osakaskunta 36. Koski-Navalan osakaskunta 37. Tampajan-Särkijärven vesiensuojeluyhdistys ry. 1

2 Lausuntoa eivät antaneet: - Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos - Siuntion kunta - Suomenlahden meripuolustusalue - Kirkkonummen kunta, mittaus - Kirkkonummen kunta, liikenne - Kirkkonummen kunta, terveystoimi - Kirkkonummen kunta, kunnallistekninen suunnittelu - Kirkkonummen kunta, alueidenhoitopalvelut - Kirkkonummen kunta, maatalouselinkeinotoimi - Pohjois-Kirkkonummi yhdistys / Föreningen för Norra Kyrkslätt - Kyrkslätts hembygdsförening - Kirkkonummen pienkiinteistöyhdistys r.y. - Kirkkonummen ympäristöyhdistys ry - Kyrkslätts Natur och Miljö rf - Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö r.y. - Kirkkonummen Veikkolan vesiensuojeluyhdistys KIRVES r.y. - Norra Kyrkslätts Ungdomsföreningen - HSY Liikenne - HSY Jätehuolto - SITA Finland Oy Ab - Linja-autoliitto - Veikkolan kalastuskunta - Lappböle fiskelag - Tiehoitokunnista: Bergantien tiehoitokunta Lammentien tiehoitokunta Marttilantien tiehoitokunta Toukolahdentien tiehoitokunta Kurkistonrannan tiehoitokunta Jussinniityn tiehoitokunta Lerbackantien tiehoitokunta Eskonmäen tiehoitokunta Tammenojantien tiehoitokunta Västerlandintien tiehoitokunta Ristinummentien tiehoitokunta Isonniityntien tiehoitokunta Petäjärventien tiehoitokunta Mosabackan yksityistien tiehoitokunta Rinnekujan tiehoitokunta Metsäpoluntien tiehoitokunta 2

3 Lyhennelmät lausunnoista: 1. Uudenmaan liitto 1.1. Uudenmaan voimassa olevassa maakuntakaavassa Kylmälän osayleiskaava-alueelle on merkitty kylää osoittava kohdemerkintä. Heparin järvi ja sen lounaispuolella oleva kannas sekä Haapajärvi on osoitettu luonnonsuojelualueeksi. Lisäksi Haapajärven ympäristö on esitetty arvokkaaksi kulttuuriympäristöalueeksi ja kaava-alueen pohjoisinta osaa pohjavesialueeksi. Maakuntakaavassa kylän kohdemerkinnällä on osoitettu kylät, joiden suunnittelutavoitteena on haja-asutusluonteisen lisärakentamisen ohjaaminen kylä-alueille. Kohdemerkintä ei osoita kylän alueen laajuutta, vaan se kuvaa kylän yleispiirteistä sijaintia. Kylän laajuus täsmentyy yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Osayleiskaavaluonnoksessa lisärakentaminen on osoitettu jo olemassa olevan rakentamisen yhteyteen Kylmälän rakennetta tiivistäen. Esitetty maankäyttöratkaisu eheyttää kylän nykyistä asutusrakennetta, parantaa kylän elinvoimaisuuden edellytyksiä ja ottaa huomioon alueen ympäristölliset ominaispiirteet maakuntakaavan tavoitteiden ja suunnittelumääräysten mukaisesti. Kaavaluonnoksessa on selvitetty Kylmälän yhteisen vesihuollon toteuttamismahdollisuuksia. Vesihuolto on todettu ongelmalliseksi kunnan verkoston kapasiteettirajoitteiden vuoksi. Suunnitteilla olevan Karkkila-Espoon Blominmäki siirtoviemärin linjaus on kuntien, Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Uudenmaan liiton yhteisessä siirtoviemäriselvityksessä esitetty kulkevaksi kaava-alueen koillisosan läpi. Alustava linjaus vaihtoehtoineen on kaavaluonnoksessa otettu huomioon. Kaavaselostuksessa todetaan kuitenkin, että siirtoviemäri voisi olla hyödynnettävissä vain osayleiskaava-alueen koillisosan osa-alueella. Kylmälän osayleiskaavaluonnos mahdollistaa merkittävän lisärakentamisen, minkä vuoksi yhteisen vesihuollon tarkoituksenmukainen järjestäminen koko kaava-alueella on tärkeää ja syytä käsitellä tarkemmin osayleiskaavaluonnoksen jatkosuunnittelussa. Nyt on ainoastaan asemakaavoitettaviksi esitettyjen osayleiskaava-alueiden osalta edellytetty liittymistä alueelliseen vesihuollon verkostoon ennen lisärakentamisen toteuttamista. Kylmälän osayleiskaavaluonnos on Uudenmaan maakuntakaavan mukainen. Uudenmaan liitto puoltaa osayleiskaavaluonnoksen jatkosuunnittelua edellä esitetyt vesihuoltoa koskevat näkemykset huomioon ottaen. Nummela-Blominmäki siirtoviemärin linjaus osoitetaan Kylmälän osayleiskaavaehdotuksessa yhteystarvemerkinnällä, kuten osayleiskaavaluonnoksessakin. Alueen vesihuoltoa ei kuitenkaan esitetä toteutettavaksi siirtoviemäriin pohjautuen, sillä hankkeen toteutuminen on hyvin epävarmaa. Siirtoviemärin toteuttamismahdollisuuksista on tehty lukuisia päätöksiä osayleiskaavan valmistelun aikana sekä ympäristövaikutusten arviointi vuosina Viimeisin päätös hankkeen osalta on Vihdin Veden johtokunnan päätös vuoden 2015 alusta, jonka mukaan Vihdin jätevesien johtaminen Espoon Blominmäkeen ei ole Vihdin Vedelle eikä sen asiakkaille taloudellisesti mahdollista tilanteessa, missä kuntarajojen ylittäville siirtoviemärihankkeille ei enää myönnetä valtion rahallista tukea. Kirkkonummen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelmassa, joka on päivitetty vuonna 2014, on linjattu että niitä alueita, jotka sisältyvät valmisteilla oleviin osayleiskaava-alueisiin, ja jotka on osayleiskaavoissa tai -luonnoksissa 3

4 osoitettu mahdollisesti asemakaavoitettaviksi alueiksi, ei ole osoitettu kehittämistarvealueiksi. Näiden alueiden osalta on maankäytön ja kunnan palveluntarjonnan kannalta toivottavaa, että verkosto rakennetaan alueille vasta asemakaavoituksen jälkeen. Kehittämistarvealueet ovat muiden kuin kunnan toimesta toteutettavia verkostoalueita. Kylmälän osayleiskaavaluonnoksessa vuonna 2010 osoitettiin asemakaavoitettaviksi alueiksi suunnittelualueen koillisosa, johon sisältyi Eerikinkartanontien pohjoispuoli, Heparinkannas, Kurkisto -järveä ympäröivät alueet sekä Kurkisto järven ja Särkijärven välinen alue. Osayleiskaavaehdotukseen sisältyvissä osayleiskaavamääräyksissä ei viitata enää asemakaavoitukseen, mutta käytännössä on todennäköistä että vesihuollon järjestäminen alueella tulee ratkaistavaksi aikanaan asemakaavoituksella. Kirkkonummen kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelmassa vuodelta 2014, on linjattu että Kylmälän alue olisi mahdollinen kunnan verkostolaajennusalue vuoden 2023 jälkeen. 2. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 2.1. Kaava-alueelle on osoitettu Uudenmaan maakuntakaavassa kyläalueen kohdemerkintä (AT). Lisäksi Hepari-järvi ja sen Petäjärven välinen kannas on osoitettu luonnonsuojelualueeksi ja Sjökullantie (11233) Kylmäläntien (11231) risteykseen saakka yhdystienä. Suunnittelualueen pohjoisosassa sijaitsee pohjavesialue. Lisäksi alueella on kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeitä alueita sekä arvokkaaksi geologiseksi muodostumaksi merkitty kallioalue. Esitetyt ratkaisut tarkentavat Kirkkonummen yleiskaavan 2020 aluevarauksia. Yleiskaavaselostuksessa on runsas määrä liitekarttoja, jotka helpottavat kaavan luettavuutta. Lisärakentamisen osoittaminen yhdyskuntarakennetta tiivistäen on toimiva ratkaisu, jota asemakaavoitettavaksi osoitettavat alueet tukevat Kylmälän osayleiskaavaluonnoksen merkinnät ja määräykset ovat maantieliikenteen osalta oikein laaditut. Liikenneverkoston yhteydet -kartalla (Liite 17) merkintöjen selitykset ovat epäselvät, esim. vaarallista risteystä osoitetaan kahdella eri merkinnällä, joiden eroa ei kuvata. Kylmälän osayleiskaavan liikenteellinen tarkastelu on valmistunut vuonna Sen yhteydessä on laadittu asiaan liittyvä tarkennettu karttaesitys, joka on liitetty osayleiskaavan liitekartta-aineistoon numerolla 17a ja 17b Kirkkonummen tieverkko- ja liikenneturvallisuussuunnitelmassa vuodelta 2008 todettiin Kylmälän osayleiskaavan alueen maantieverkon parantamistarpeiden olevan kevyen liikenteen yhteyksien parantamistarpeita. Autoliikenteen parantamistarpeita ei todettu olevan. Hankkeet ajoitettiin kolmanteen kiireysluokkaan Kirkkonummen kaikkien hanketarpeiden kesken arvioituna, eli kunnan vähiten kiireellisimpien kehittämiskohteiden joukkoon Maantieverkko Kylmäiässä on pienipiirteistä, mäkistä ja hyvin kaarteista vanhaa tiestöä. Tieverkkoja liikenneturvallisuussuunnitelmaan sisältyi liikenteen ennusten vuodelle Siinä arvioitiin liikennemäärä iltahuipputunnin aikana, eikä tuon ennusteen valossa liikenteellisiä kapasiteettiongelmia osoitettu syntyvän. Tiestön mäkisyys ja kaarteisuus estää nopean autolla ajon 4

5 tiestöllä ja se heikentää alueen soveltuvuutta tiheään asumiseen. Liikenneturvallisuuden parantamistarpeet onkin osayleiskaavaluonnoksessa oikein todettu olevan jalankulku- ja pyöräliikenteen olosuhteiden kehittämisessä. Koulumatkakuljetusten kustannusten arviointi on syytä tehdä kaavoituksen yhteydessä. Em. mainitussa liikenteellisessä tarkastelussa päädyttiin samoihin johtopäätöksiin Kaava-alueen maantieverkolla on lukuisia näkemiltään erittäin puutteellisia yksityisteiden liittymiä. Uusien liittymien sijoittelussa pitää pyrkiä välttämään nelihaaraisia liittymiä, suosia kolmihaaraisia liittymiä sekä pyrkiä sijoittamaan mahdollinen uusi maankäyttö jo olevien turvallisten liittymien kautta kulkevaksi. Uusia liittymiä ei esitetä osayleiskaavassa, mutta joitain olemassa olevia esitetään korjattavaksi lausunnossa mainittuja periaatteita noudattaen liitekartoissa 17a ja 17b Osayleiskaavaluonnoksen toteuttaminen perustuu osittain tähän osayleiskaavaan ja osittain myöhempiin asemakaavoihin. Nykyinen yhdystieverkko voidaan merkitä osayleiskaavaan yhdystie/katu merkinnällä. Asemakaavoissa nykyisille maanteille tulee kuitenkin osoittaa maankäyttö-ja rakennuslain 83.4 mukaisesti katualue Uudenmaan ELY -keskus on luokitellut kevyen liikenteen hanketarpeet kiireellisyysjärjestykseen. Kiireellisimmiksi todetut hankkeet saavat toteuttamiseen valtion rahoitusta, vähemmän kiireellisten hankkeiden rahoitukseen valtio ei pysty osallistumaan lainkaan. Valitettavasti Kylmälän osayleiskaavan alueen kevytliikenneväylätarpeet ovat kaikki vähemmän kiireellisten hankkeiden joukossa Kaavaluonnoksessa on esitetty kaksi erillistä SL-merkintää (SU/w ja SL). Uudenmaan ELY-keskus katsoo, että yksi merkintä riittää (SL, Luonnonsuojelulain nojalla suojeltu tai suojeltavaksi tarkoitettu alue). Tehdään osayleiskaavan esitetty muutos Kaava-asiakirjoissa tulee esittää alueen vesihuoltosuunnitelma. Katso kohta Museovirasto; Arkeologian osasto 3.1. Museovirasto on tutustunut Kylmälän osayleiskaavaluonnokseen ja lausuu arkeologisesta kulttuuriperinnöstä seuraavan. Kaava-alueen muinaisjäännökset on inventoitu vuonna 2009, joten niitä koskevat tiedot ovat ajan tasalla. Kiinteät muinaisjäännökset (Nybacka, Kylmälä by, Petajärvi by, Kopunmäki) on merkitty asianmukaisesti kaavaluonnokseen. 5

6 3.2. Sm-alueina merkityt kylätontit (Petajärvi by, ja Kylmälä by ) ovat edelleen käytössä ja niillä tulee olla oma kaavamääräys: "Historiallinen kylätontti. Alueella sijaitsee muinaismuistolain (295/63) rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä. Aluetta koskevista rakennushankkeista ja isommista kaivutöistä on neuvoteltava Museoviraston kanssa." Liitetään osayleiskaavan yleisiin määräyksiin kohteita koskeva tarkentava määräys Muinaismuistolaki ei aseta rajoituksia edelleen asuttujen kylätonttien vallitsevalle maankäytölle ja muinaismuistorajauksiin sisältyvien peltoalueiden viljely on sallittua. Arkeologisia lisäselvityksiä ja kaivaustutkimuksia saatetaan kuitenkin edellyttää uudisrakennushankkeiden ja isompien maaperään kajoavien töiden yhteydessä. Kaavaselostuksessa on tuotava esiin, että tällaisten hankkeiden ollessa suunnitteilla tulee Museovirastoon ottaa yhteyttä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Yleisten ja suurehkojen yksityisten hankkeiden toteuttajien on muinaismuistolain perusteella korvattava tutkimusten kustannukset tai osallistuttava niihin, mikäli sitä ei ole katsottava kohtuuttomaksi. Tämä seikka on syytä huomioida erityisesti Kylmälän kylätontille osoitetun P-alueen suunnittelun ja rakentamisen yhteydessä. Lisätään esitetty maininta kaavaselostukseen Rakennetun ympäristön osalta lausunnon antaa Museoviraston ja maakuntamuseon välisen sopimuksen perusteella Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo. 4. Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo 4.1. Maakuntamuseo katsoo, että rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman osalta suunnittelualueella on tehty tarpeelliset inventoinnit ja selvitykset riittävällä laajuudella. Niiden pohjalta kaavaluonnoksessa on huomioitu muinaisjäännökset, historialliset kylätontit, historialliset tiet, avoimina säilytettävät peltoalueet ja arvokas rakennuskanta asianmukaisesti Maakuntamuseo katsoo, että edellisten lisäksi kaavassa tulisi huomioida Kylmälän kylätontti ja Sjökullan mäki riittävän laajuisilla /s -aluemerkinnöillä. Lisäksi maakuntamuseo ehdottaa, että alueilla, joilla sijaitsee sr ja sr-p -suojelumerkinnöillä osoitettuja rakennuksia, myös uudis- ja lisärakentamisen sopeuttamisesta vanhaan miljööseen tulee määrätä. Niin ikään suunnittelualueella sijaitsevaa uudempaa rakentamista, muun muassa luvun kesämökki tai muita asuinalueita tulisi huomioida /s-aluemerkinnöillä tai muulla sopivalla tavalla, jotta niiden ominaispiirteet tulevat huomioiduksi alueen jatkosuunnittelussa ja rakentamisessa. Kts. kohdat 3.2. ja 3.3. Kylmälän kylätonttia ja Sjökullan mäkeä koskevat sm aluerajaukset ovat varsin laajat ja niitä koskeva kaavamääräys siinä määrin kattava, että /s 6

7 aluemerkinnälle on vaikea nähdä varsinaista tarvetta, etenkin kun alueet on pääsääntöisesti osoitettu erillispientalorakentamiseen. Alueet, joilla sijaitsee sr- ja sr-p -suojelumerkintöjä, ovat siinä määrin hajanaisia, että yhtenäisten kriteerien löytäminen esitetylle kaavamääräykselle on haastavaa. Uudempaa rakentamista ei ole ollut mahdollista selvittää kattavasti kaavoituksen aikana. Näin ollen ei ole olemassa myöskään riittävää tietopohjaa mainittujen uudempaa rakentamista koskevien määräysten antamiseksi kaavassa Esihistoriallisen ajan muinaisjäännösten osalta lausunnonantaja on Museovirasto, arkeologian osasto. 5. Espoon kaupunki 5.1. Espoo, Kirkkonummi, Lohja ja Vihti ovat yhteistyössä laatineen Länsiradan maankäytön kehityskuvan. Kehityskuvalla on tarkasteltu Turunväylän ja Länsiradan vyöhykkeen maankäyttöä. Kuntien ja kaupunkien hallitukset ovat linjanneet alueen maankäyttöä kehityskuvaselvityksen pohjalta. Uusi ratayhteys Turkuun ja Turunväylän vyöhyke on yksi Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen toteuttamisohjelman MAL 2017 kehittämisvyöhykkeistä Espoon kaupunginhallitus on päättänyt, että Espoon alueella Länsiradan kehityskäytäväselvitys otetaan yhdeksi lähtökohdaksi yleiskaavasuunnitelmien ja muiden maankäytön suunnitelmien laadinnassa ja selvityksen mukaisesti vaikutetaan yhdessä alueen kuntien kanssa uuden maakuntakaavan valmisteluun. Selvityksessä on esitetty että aluetta kehitetään kulttuuri- ja kylämaisemia vaalien siten, että mahdolliset maankäyttöpaineet ohjataan harkitusti sijoitettuihin puutarhakyliin, jotka kytketään joukkoliikenteellä Länsiradan asemiin. Tehokkaasti rakennettavien asemayhdyskuntien rinnalle tarvitaan seudulla myös väljempää ja luonnonläheisempää asumista, jotta kokonaisasuntotarjonta on tasapainoinen. Osayleiskaavaluonnoksessa esitetyn maankäytön tavoite eheyttää kylärakennetta osayleiskaavalla ja tiiveimmillä alueilla asemakaavalla on hyvä, rakentaminen tukeutuu Veikkolaan ja Veikkola on yksi kehitettävä asemaympäristö Kirkkonummen alueella Seudullisesti Kylmälän kaava-alue sijoittuu ns. viherkehälle, joka kulkee laajojen metsäalueiden (Sipoonkorpi, Nuuksio ja Meiko) ja niitä yhdistävien ekologisten käytävien ketjuna pääkaupunkiseutua kiertävänä kehänä. Jatkosuunnittelussa on selvitettävä, että viher- ja virkistysyhteydet säilyvät riittävinä seudullisen viherverkoston toimivuuden kannalta. Osayleiskaavassa osoitetaan viher- ja virkistysyhteyksiä ja alueita, joissa niitä on mahdollista toteuttaa, varsin laajasti. Lisäksi merkittävä osa kaava-aluetta ja sen reuna-alueita osoitetaan erilaisilla maa- ja metsätalousvaltaista aluetta osoittavilla merkinnöillä. 7

8 6. Vihdin kunta 6.1. Osayleiskaavaluonnoksen osoittama maankäyttö sopii alueen luonteeseen. Luonto- ja kulttuuriympäristöarvot on huomioitu hyvin. Vihdin kuntaan rajoittuva alueen länsiosa on kylämäistä maatalousmaisemaa, eikä sinne ole ohjattu voimakasta kasvua. Kaavaluonnos mahdollistaa ulkoiluyhteyksien kehittämisen kuntarajan ylitse Osayleiskaavalla on tarkoitus tutkia mm. liikenneturvallisuuden parantamismahdollisuuksia. Ongelmakohteet on hyvin esitelty liitekartoissa, mutta itse kaavaluonnos perustuu olemassa olevaan tieverkkoon, eikä parannettavia tieosuuksia ole merkitty kaavaluonnoskarttaan. Kaavaluonnoksen materiaalista ei myöskään selviä mistä alueen asukkaat hakevat palvelunsa. Oletettavasti palveluita haetaan Veikkolasta tai kauempaakin. Kaavan mahdollistama asukasmäärän lisäys on kuitenkin niin pieni, että sillä tuskin on merkittäviä vaikutuksia esimerkiksi Vanhan Turuntien (mt 11 0) liikenteeseen. Kaupalliset palvelut löytyvät Veikkolasta ja Lapinkylästä, riippuen siitä missä osassa suunnittelualuetta asutaan. Julkiset palvelut keskittyvät jatkossakin Veikkolaan, lukuun ottamatta ruotsinkielistä oppimiskeskusta, joka toteutetaan Sjökullan koulun tontille Kehittyessään kaavaluonnoksen määrittelemällä tavalla Kylmälän alue säilyttää kylämäisen luonteensa. 7. Länsi-Uudenmaan poliisilaitos 7.1. Ei huomautettavaa. 8. Espoon seudun ympäristöterveys -valvontayksikkö 8.1. Ei huomautettavaa. 9. Aalto-yliopisto; Metsähovin radiotutkimusasema 9.1. Metsähovin radiotutkimusasemalla sijaitsee Suomen ainoa radioastronomisia havaintoja tekevä radioteleskooppi, jolla on myös kansainvälisesti merkittävä asema kvasaarien pitkäaikaismuuttuvuuden, Auringon sekä pitkäkantainterferometrian tutkimusalueilla. Koska 8

9 radioastronomia perustuu häviävän heikkojen kaukaisten radiosignaalien vastaanottamiseen, on asemille toimintaympäristön mahdollisimman hyvä häiriöttömyys ensiarvoista. Tämän tunnustaa niin World Radio Conference (WRC) maailmanlaajuisessa radiotaajuuksien jakojärjestelmässään kuin myös kansallisesti Viestintävirasto suojellessaan radioastronomialle varattuja taajuuksia Suomessa. Monille taajuuksille on asetettu lisärajoituksia Metsähovin suoja-alueen ympäristössä Kun Metsähovin radiotutkimusasema perustettiin 1970-luvun alussa, ei asutuksen kuviteltu muodostavan merkittävää uhkaa radiotutkimukselle. Nykyisen langattomuuden aikana tilanne on muuttunut ja mobiilit laitteet, puhelimet ja verkkoyhteydet muodostavat yhä vaikeamman ongelman radioastronomiaa tutkivilla asemilla. Olemme ilahtuneita siitä, että osayleiskaavaluonnos sijoittaa Metsähovin tutkimusyksikköjen alueen välittömään läheisyyteen pääsääntöisesti ainoastaan maaja metsätalousvaltaisia alueita, joilla on joko erityisiä ympäristöarvoja ("MY") tai ulkoilun ohjaamistarvetta ("MU"). Lisäasutuksen salliminen radiotutkimusaseman välittömään läheisyyteen johtaisi yhä suurempiin vaikeuksiin radiohäiriöiden kanssa Käytämme tässä tilaisuutta päivittää myös asemamme nimeä. Aiemmin nimellä "Metsähovin tutkimusasema (TKK:n radiolaboratorio )" kutsuttu tutkimuslaitos on nykyään nimeltään "Aaltoyliopiston Metsähovin radiotutkimusasema". Metsähovin tilalla ("PY", julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi merkityllä alueella yleiskaavassa) toimii Aalto-yliopiston Metsähovin radiotutkimusaseman lisäksi Helsingin yliopiston observatorio sekä Geodeettisen laitoksen tutkimusasema. Näistä HY:n observatoriota kutsutaan tavallisesti "Metsähovin observatorio":ksi ja Geodeettisen laitoksen asemaa "Metsähovin tutkimusasema":ksi, "Metsähovin radiotutkimusasema":n tarkoittaessa Aalto-yliopiston radioastronomista tutkimusasemaa. 10. Pohjolan liikenne Ei huomautettavaa. 11. Kirkkonummen kunta, rakennusvalvonta Rakennusvalvonnan lausunto on laadittu siten, että siinä vertaillaan Gesterbyn ja Sepänkylän sekä Kylmälän osayleiskaavaluonnoksissa esitettyjä ratkaisuja ja määräyksiä. Rakennusvalvonta esittää seuraavia huomautuksia: - viittaus rakennusjärjestykseen ei täytä kaavan sisältövaatimuksia ja on liian yleispiirteinen rakentamisen määrän ohjaamiseen. Kaavamääräyksiä on täsmennetty mm. rakennuspaikalle sallitun rakentamisen määrän osalta ja viittauksia rakennusjärjestykseen on karsittu. - kaavakarttaan tulee merkitä tilojen rakennuspaikkojen lukumäärä, jotta kaavalla olisi myöhemmän maankäytön ohjauksessa hyötyä nykyiseen yleiskaavaan nähden. 9

10 Kaavakartassa on mainitut merkinnät. Lisäksi lopulliseen kaava-aineistoon liitetään tilakohtainen yhteenveto rakennuspaikkojen lukumääristä. - Rakennuspaikat ja mahdolliset lisärakennuspaikat voidaan merkitä erilaisin symbolein, esim. 1+1, 1 (1), 1 (3), tms., jos esimerkiksi tilalla on johonkin ehtoon liittyen mahdollista saada ns. lisärakennuspaikkoja - asemakaavoitettavaksi tarkoitettaville alueille ei ole syytä sallia uutta asutusta ennen alueellista vesihuoltoa (vesi ja viemäri) Kts. kohta suorat rakennusluvat (RA-alue), miten muunnettu rantaviiva (vapaat rannat) on mitoitettu maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun kannalta? Jos rakennuspaikkojen määrät esitetään RA-alueelle, rannat tulisi mitoittaa. RA -merkintää ei osoiteta osayleiskaavaehdotuksessa, vaan osayleiskaavaluonnoksessa ko. merkinnällä osoitettujen alueiden kohdalla käytetään nyt merkintää RA/AO. Kaavamääräys, jonka perusteella olisi mahdollista myöntää ko. alueilla suoria rakennuslupia, on poistettu osayleiskaavasta. MRL:n 44 :n perusteella kyseinen määräys ei ole mahdollinen. Osayleiskaavassa noudatetaan ns. kantatilalaskelmaa. Laskelman mukaisia rakennuspaikkojen lukumääriä ei lisätä kaavassa. - loma-asuntojen/erillispientalojen alue (AO/RA) tulisi merkitä erikseen Merkintöjä on eriytetty. Mainitunlaista merkintää (nyt muodossa RA/AO) käytetään Toukolahden alueella, Tampajan itärannalla sekä Lammen rantaalueella. - suorat rakennusluvat RA-alue, onko viittaus vain pelkkään RA vai myös AO/RA, jos kyseessä loma-asunto Osayleiskaavaluonnoksen yleismääräyksissä mainittiin vain RA -alueet. Kuten aiemmin edellä on todettu, niin kyseistä määräystä ei voida kuitenkaan osayleiskaavassa antaa, eikä RA-merkintää enää käytetä. - AM-alue: viittaus hevostalouden sivuelinkeinoihin, mutta ei itse hevostalouteen Määräyksen sanamuotoa on tarkistettu. - MP-alue (puutarha- ja kasvihuonealue) tulee esittää asemakaavoitettavaksi, ks. HHO:n päätös, ainakin maininta rakentamisen määrästä Kauppapuutarhan aluetta koskeva asemakaava on tullut vireille vuonna Asemakaavaluonnos oli nähtävillä loppuvuodesta uudet erillispientalojen rakennuspaikat on epämääräisesti määritelty Mainittua sanamuotoa on tarkistettu. - kaavamerkinnät: Luku, joka ilmoittaa kuinka monta rakennuspaikkaa osayleiskaavan hyväksymisajankohdan (kunnanvaltuusto) mukaisesta tilasta saa enintään muodostaa. 10

11 Hyväksymisajankohta tulee olla rakennuskiellon asettamispäivä, koska alueen lohkomisilla on jo alettu keinotella. Myös muissa osayleiskaavoissa on käytetty vastaavan määräyksen kohdalla kyseistä sanamuotoa. Käytetään johdonmukaisuuden vuoksi samansisältöistä määräystä. - esitetään lisättäväksi kaavan liitteeksi rakennusoikeuslaskelma (nykytilanne/lisärakennuspaikat), vrt. saaristo- ja rannikkoalueiden osayleiskaava Lopulliseen kaava-aineistoon liitetään tilakohtainen yhteenveto rakennuspaikkojen lukumääristä. - kahden samanaikaisen osayleiskaavatyön yhteistyö: yhtenäiset merkinnät/värit Kylmälän ja Gesterby/Sepänkylän osayleiskaavamerkintöihin. Kaavamerkintöjä joudutaan myöhemmin usein referoimaan, yhtenäiset käytännöt helpottavat tätä, samoin kuin estävät sekaannuksia. Vrt. o erillispientalojen alue/erillispientalovaltainen alue o maatilan/maatilojen... o loma-asuntojen alue/loma-asuntoalue o VL-alueiden erilaiset viittaukset maisematyölupaan/mrl 128 Esitettyjen määräysten yhdenmukaistamista on pyritty tekemään. - VL-alue: Kylmälässä ei mainittu rakentamista, Gesterby/Sepänkylässä sallittu rakentaminen Käytetään kaavamääräyksessä samaa sanamuotoa kuin Gesterbyn-Sepänkylän osayleiskaavan vastaavassa määräyksessä, eli Alueelle voidaan yksityiskohtaisemman suunnitelman pohjalta toteuttaa virkistystä palvelevia vähäisiä rakennuksia ja rakennelmia. - P-alueiden erot? Rakennusoikeus Kylmälässä asemakaavalla, Gesterby/Sepänkylä ei mainintaa rakennusoikeudesta tai sen käytöstä Täydennetään ja muutetaan kaavamääräystä siten että se vastaa paremmin Gesterbyn-Sepänkylän osayleiskaavassa käytettyä vastaavaa määräystä seuraavalla tavalla: Merkinnällä on osoitettu julkisten tai yksityisten palvelujen ja hallinnon alueita. Alueelle saa sijoittaa asumista ensisijaisesti palvelun tuottajan omaan tarpeeseen tai tarkemmassa suunnittelussa tehdyn selvityksen perusteella. Asemakaavan laatimista ei edellytetä, mutta määräyksessä viitataan tarkempaan suunnitteluun ja selvitykseen. - MA-alueet, samat asiat sanottu eri tavalla Määräyksen sanamuotoa on tarkistettu. - sr-p00, onko 50 m2 rakennusoikeuden ylittävät rakennukset voimassa myös Gesterby/Sepänkylässä? Kyseinen osa määräystä on poistettu kaavaehdotuksesta. 11

12 12. Kirkkonummen kunta, ympäristönsuojelu Ympäristönsuojeluyksikkö esittää lausuntonaan seuraavaa: - Björklidenin pohjavesialue poistetaan kaavakartasta. Kyseinen alue on aiemmin sisältynyt ympäristöhallinnon luokittelemiin pohjavesialueisiin (111- luokka), mutta se on poistettu uusimpien selvitysten yhteydessä keväällä Björklidenin pohjavesialueen merkintää ei osoiteta osayleiskaavaehdotuksessa. - VL- ja VR-varausten kaavamääräyksiin tehdään lisäys, jonka mukaan alueella tehtävien puustoa koskevien toimien tulee tukea puuston kehittämistä eri-ikäisenä metsikön sisällä, ellei luontoarvojen turvaaminen edellytä muunlaista käsittelyä. Määräys on tarpeellinen, jotta turvataan virkistykseen ja retkeilyyn käytettävien metsien kehittyminen hyvinä ulkoilualueina ja ekologisen verkoston osina. Aukkohakkuut ja metsien kasvattaminen puustoltaan tasaikäisinä olisivat ristiriidassa tämän tavoitteen kanssa. Määräykseen ei tehdä esitettyä lisäystä. VL- ja VR alueisiin liittyvällä MRL 128 :ää koskevalla määräyksellä voidaan ohjata metsänkäsittelyn periaatteita ko. alueilla. - MU-varausten kaavamääräykseen tehdään lisäys, jonka mukaan alueella tehtävään maisemaa muuttavaan maanrakennustyöhön, puiden kaatamiseen ja muuhun näihin verrattavaan toimenpiteeseen tulee olla maisematyölupa. VL- ja MY-varausten lisäksi kaava-alueella sijaitsevat MU-varaukset ovat tärkeitä ulkoiluiie ja ekologiselle verkostolle. Määräys on tarpeellinen, jotta turvataan MU-varausten kehittyminen hyvinä ulkoilualueina ja ekologisen verkoston osina säilyttäen kuitenkin edellytykset taloudellisesti kannattavan metsätalouden harjoittamiseen. Määräykseen ei tehdä esitettyä lisäystä. VL- ja VR alueisiin liittyvällä MRL 128 :ää koskevalla määräyksellä turvataan ulkoilun tarpeet osayleiskaava-alueen tehokkaimmin rakennetuilla alueilla. - MU-varausten kaavamääräykseen tehdään lisäys, jonka mukaan alueiden metsänhoidolliset toimenpiteet tulee toteuttaa niin, että niiden ulkoiluarvot säilyvät. MU-varaukset sijaitsevat asutuksen vieressä ja lähistöllä ja ovat tärkeitä ulkoilulle. Määräys turvaisi myös MU-varausten toiminnan ekologisen verkoston tärkeinä osina. Esim. laajat aukkohakkuut olisivat ristiriidassa ulkoilukäytön ja ekologisen verkoston kehittymisen kanssa. Katso edellinen kohta. - MY-varausten kaavamääräykseen tehdään lisäys, jonka mukaan alueiden metsänhoidolliset toimenpiteet tulee toteuttaa niin, että niiden ympäristö- ja ulkoiluarvot säilyvät. MY-varaukset sijaitsevat asutuksen vieressä ja lähistöllä. Niillä on ympäristö- ja ulkoiluarvoja, joiden säilymiseksi kaavamääräys on tarpeen. Määräys turvaisi myös MY-varausten toiminnan ekologisen verkoston tärkeinä osina. Esim. laajat aukkohakkuut olisivat ristiriidassa ympäristöarvojen, ulkoilukäytön ja ekologisen verkoston kehittymisen kanssa. 12

13 Määräykseen ei tehdä esitettyä lisäystä. MY varauksia koskee MRL 128 :n toimenpiderajoitus ja kaavamääräyksessä otetaan jo kantaa avohakkuisiin. - asemakaavoitettavaksi tarkoitettua aluetta laajennetaan niin, että siihen osoitetaan myös Tampajan länsipuoliset Sjökullantien lähialueet Kyseisellä alueella on jo nyt tiivistä asutusta (vakituista ja loma-asutusta) sekä laajamittaista kauppapuutarhatoimintaa. Katso kohta 1.1. Aluetta koskevia kaavamääräyksiä on tarkennettu. Alueelle on laadittu yksittäinen asemakaava (Sjökullan oppimiskeskus) ja kauppapuutarhan alueella on vireillä toinen. - Tampajan eteläpäässä oleva MU-varaus muutetaan MY-varaukseksi. Alue on tervaleppäkorpea, joka täyttää luontoselvityksen mukaan pääosin luonnonsuojelulain mukaisen luontotyypin kriteerit. Alue on osoitettu kaavaluonnoksessa luo-merkinnällä. Tehdään esitetty muutos. - MU-varaus, jolla on luo-7-merkintä, muutetaan MY -varaukseksi. Alue sijaitsee pienen metsälammen rannalla rajautuen asemakaavoitettavaan alueeseen. Luo-7- merkinnän alueella on luonnontilainen noro, jonka ympäristöä on metsälain vastaisesti käsitelty, mutta jonka ympäristöarvot ovat palautettavissa. Tehdään esitetty muutos. - seuraavat alueet osoitetaan luo-merkinnällä luontoselvityksessä todettujen luontoarvojen turvaamiseksi: - Lammibergenin avokalliot (luontoselvityksen kuvio 2, kaavaluonnoksessa MY), - Lammin eteläpuolisen asutuksen eteläpuolella oleva korpipainanne luontoselvityksen kuvio 16, kaavaluonnoksessa MY), - Petäjärven itärannalla oleva rantaluhta (luontoselvityksen kuvio 27, kaavaluonnoksessa MY), - Heparin länsirannan tervaleppäluhta (luontoselvityksen kuvio 49, kaavaluonnoksessa MY), - Petäjärven pohjoisrannalla oleva lehto (luontoselvityksen kuvio 61, kaavaluonnoksessa MY), - Petäjärven pohjoispuolen avokallioalue (luontoselvityksen kohde 63, kaavaluonnoksessa MY), - Avokallioalue kaava-alueen luoteisosassa (luontoselvityksen kohde 67, kaavaluonnoksessa MY), - Ahvenlammen räme (luontoselvityksen kuvio 69, kaavaluonnoksessa MY), - avokallio-soistuma-alue (luontoselvityksen kuvio 80, kaavaluonnoksessa VL), - Tampajan ja Särkijärven välisen kannaksen kallioalue (luontoselvityksen kuvio 111, kaavaluonnoksessa VL). 13

14 Osoitetaan mainitut alueet luo-merkinnällä, lukuun ottamatta Lammin eteläpuolisen asutuksen eteläpuolen korpipainannetta, joka sisältyy jo s-1 rajaukseen. - selvitetään tarve jättää Kalljärven lounaispuolelle leveämpi rakentamattomaksi osoitettava alue osaksi kaava-alueen pohjoisosassa kulkevaa itä-länsisuuntaista viherkäytävää. Kyseinen viherkäytävä on vielä varsin yhtenäinen, mutta Kalljärven lounaispuolelle osoitetut A0-1-alueet kaventaisivat käytävän siinä kohdassa ainoastaan muutaman kymmenen metrin levyiseksi. Osoitetaan kaavassa VL-alue, joka sijoittuu suunnilleen esitetyllä tavalla Kalljärven lounaispuolelle. 13. Kirkkonummen kunta, elinkeinotoimi Kaavaluonnoksen yleistavoitteissa todetaan, että Kirkkonummen omaleimaisuutta maaseutukuntana varjellaan osana kunnan identiteettiä. Kaavan tarkoituksen on todettu olevan mm. riittävien virkistysalueiden ja johdonmukaisten ulkoilu- ja ratsastusreittien osoittaminen Kylmälän osayleiskaava-alueelta. Tämä päämäärä tukee kunnanvaltuuston hyväksymän Elinkeinopoliittisen ohjelman Strategia -osan mukaista tavoitetta, jossa todetaan: "Luonnon ympäristön virkistyskäyttöön liittyviä rakenteita kehitetään sekä asumista että matkailuelinkeinoa hyödyttävällä tavalla. Hevostalouden voidaan katsoa olevan jalostustoiminnan, hoitopalvelujen ja tallivuokraustoiminnan lisäksi sekä urheilu- että virkistystoimintaa, mutta myös tärkeä osa matkailuelinkeinoa. Hevostalouden välilliset vaikutukset muiden yritysten toimintaan ovat merkittävät. Hevostalouden edellytykset on pyritty ottamaan osayleiskaavassa huomioon mm. siten, että osayleiskaavassa osoitetaan alueen länsipuolen maankäyttö maatalousvaltaiseksi, joka soveltuu hevostaloudelle itäpuolen tiiviimpää asutusta paremmin. Lisäksi vanhat ja käytössä olevat kulkuyhteydet osoitetaan osayleiskaavassa, jotta niiden jatkosuunnittelumahdollisuudet turvataan. Tällöin osa niistä voisi toimia tarkemman suunnittelun myötä ratsastusreitteinä Kylmälän alueella tulisi erityisesti huomioida hevostalouden ja siihen liittyvän muun elinkeinotoiminnan toimintaedellytysten maankäytölliset tarpeet, yhteen sovittamalla elinkeinon ja alueen asukkaiden toimintatavat ja liikkumistarpeet. Ratsastusreitit ja hevostalouden tarpeisiin osoitetut muut mahdolliset alueet voisivat sijaita osittain myös kunnan omistamilla mailla, jotta toiminnan kuormitus ei jäisi vain yksityisten maanomistajien tai tieyhdistysten harteille. Osayleiskaavan tavoitteissa todetaan: "hevosille tulisi osoittaa omia ratsastuspolkuja esim. viljelysalueiden ja järvien väliin jäävien suojakaistojen yläosiin". Kirkkonummen kunta on Ypäjän jälkeen Suomen toiseksi merkittävin hevostalouskunta ja Kylmälän alue voi parhaimmassa tapauksessa toimia hyvänä malliesimerkkinä kunnan muiden maaseutuosien kehittämisessä. Katso kohta Kunnan maanomistus on alueella erittäin vähäistä, joten sen hyödyntämismahdollisuudet esitetyllä tavalla ovat niukat Kylärakennetta tiivistettäessä olisi hyvä selvittää mahdolliset tulevat maankäytölliset tarpeet hajautetun lähienergian tuotannon sijoittamiseksi Kylmälään. Lisäksi tulisi huomioida mahdollinen tilatarve hevosenlannan välivarastoinnin tarpeisiin, mikäli lanta kuljetetaan tulevaisuudessa keskitetysti energialaitokseen joko kunnan alueella tai kunnan ulkopuolelle. 14

15 Kaavoituksen aikana ei ole noussut esiin konkreettisia tarpeita tai toiveita lähienergian tuotannon tai hevosenlannan välivarastoinnin osalta maanomistajien puolelta Lähipalveluille on osoitettu kaavaluonnoksessa 3 aluevarausta. Lisäksi luonnoksessa todetaan: "kaavassa tulisi osoittaa paikka myös pienteollisuudelle, kyläkaupoille ja pienille palveluyrittäjille". Elinkeinotoimen arvion mukaan sijoittamalla edellä mainittuja toimintoja keskitetysti voidaan tukea kylien elinvoimaisuutta. Hevostalousalueella tilojen yhteydessä tulisi sallia monipuolinen sivuelinkeinotoiminta. Kylmälän alueella voisi olla varaus myös leirintäaluetoimintaa varten, jolloin toiminta voisi periaatteessa sijaita kunnan omistamalla maalla. Matkailuelinkeinojen näkökulmasta katsottuna kotimajoituspalveluja tukisi hyvä ja turvallinen pyörätieverkosto ja miellyttävät virkistysreitit. Katso kohta Esitettyjä asioita on pyritty mahdollisuuksien mukaan edistämään kaavassa Puutarha- ja kasvihuonealue MP on lähiruoan tuotannon kannalta tärkeä aluevaraus. Vastaavan toiminnan laajentamiseen saattaa syntyä tarpeita tulevina vuosina ja kaavoituksen yhteydessä tulisikin pohtia, olisiko kunnan syytä varautua paremmin tuotantotarpeiden mahdolliseen lisääntymiseen. Kylmälän osayleiskaavan valmistelussa tulisi selvittää voidaanko kunnan omistamille maa-alueille osoittaa vaihtoehtoinen MP -merkintä rinnakkain muun käyttömuodon ohella. Tällöin mahdollistuisi esimerkiksi kunnan maan vuokraus kasvihuoneyrittäjille. Kasvihuoneviljely pystyy hyödyntämään tehokkaasti lähienergiaa ja bioenergiaa. Kasvihuoneet ovat tärkeä osa maataloutta eläintalouden lannan hyödyntäjinä ja lasinalaisviljelmillä voidaan hyödyntää tehokkaasti esimerkiksi mahdollisten biokaasureaktoreiden hukkalämpö. Katso kohta Kirkkonummen kunta, vesihuoltolaitos Vesihuollon kannalta on hyvä että osayleiskaavassa osoitetaan ne alueet asemakaavoitettaviksi, joille on tarpeen ratkaista ympärivuotiseen asumiseen liittyviä kysymyksiä. Asemakaavoitettaviksi on osoitettu Lerbackan, Toukolahden ja Kurkiston alueet, jotka ovat jo ennestään tiiviisti rakennettuja alueita ja joilla vesihuoltokysymykset tulee ainakin pikällä aikavälillä ratkaista. Katso kohta Kuten selostuksessa todetaan, vesihuoltoverkoston toteuttaminen alueille vaatii mittavia teknisiä ratkaisuja ja investointeja osayleiskaava-aluetta laajemmalla alueella. Kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelmassa on esitetty, että osa Kylmälän alueen vesihuollosta voitaisiin ratkaista vesiosuuskuntana, hyödyntäen Lapinkylään rakennettavaa siirtoviemäriä ja yhdysvesijohtoa. Kehittämissuunnitelma on kuitenkin laadittu ennen kun oli tieto siitä, että osalle Kylmälän osayleiskaava-aluetta laadittaisiin mahdollisesti asemakaavat. Katso kohta 1.1. Kirkkonummen vesihuollon yleissuunnitelma on päivitetty lausunnon antamisen jälkeen vuonna Verkostojen toteuttaminen ennen asemakaavoitusta vaikeuttaisi alueiden asemakaavoitusta. Johtojen sijaintien sekä kapasiteettin määrittelyä varten tulee odottaa asemakaavojen laadintaa. 15

16 Katso kohta Asemakaavoitus olisi mahdollista vesihuollon kannalta kun joko Veikkolan siirtoviemärin ja yhdysvesijohdon kapasiteettia on saatu lisättyä tai Vihti toteuttaa siirtoviemärin Kirkkonummen kautta Espoon Blominmäen puhdistamolle. Yhdysvesijohdon kapasiteetin lisäystä Espoosta Veikkolaan on suunnitteilla toteuttaa vuonna Siirtoviemärin kapasiteetin lisäys tulee ajankohtaiseksi vasta jos Vihti päättää olla liittymättä Espooseen rakennettavaan jätevedenpuhdistamoon ja näin ollen myös siirtoviemärin toteutus Vihdistä Kirkkonummen kautta Espooseen jää toteuttamatta. Alustavan aikataulun mukaan Vihdin päätöksiä asiasta on odotettavissa vuonna Kylmälän liittäminen Vihdin siirtoviemäriin edellyttää myös siirtoviemärin välipumppaamon rakentamista Kylmälään, joka olisi Kylmälän liittymispiste. Koska siirtoviemärin valmistuminen todennäköisesti ajoittuisi vasta vuodelle 2019, tulisi tässä tapauksessa rakennettujen kiinteistöjen jätevesijärjestelmät saattaa jätevesiasetuksen mukaiseen kuntoon asetuksen määräaikaan mennessä. Katso kohta Kaavamääräyksistä tulee poistaa loma-asuntojen ja erillispientalojen osalta (AO/RA ja AO-1) määräys" Uudet erillispientalojen rakennuspaikat ja vesikäymälällä varustetut loma-asunnot voidaan toteuttaa vasta silloin, kun alue on liitetty alueelliseen vesihuollon verkostoon". Rakentaminen asemakaavoitettaville alueilla tulee määritellä niin, että se ei johda vesihuoltoverkostojen rakentamiseen perustettavan osuuskunnan toimesta, ennen kuin alueet asemakaavoitetaan. Selostuksen osassa "Osayleiskaavan toteutus ja seuranta" on todettu asemakaavoitettavien alueiden osalta, että alueella toteutettava lisärakentaminen ja ympärivuotisen asumisen lisääminen edellyttää alueellisen vesihuollon toteuttamista, joka taas edellyttää asemakaavatason ratkaisua. Tämä kirjaus on oikein ja asiallinen. Asumiseen ja loma-asumiseen liittyviä määräyksiä on kauttaaltaan tarkistettu Mikäli lisärakentaminen asemakaavoitettaville alueille on mahdollista ennen asemakaavojen toteuttamista, tulee se määritellä osayleiskaavassa. Maininta asemakaavoituksesta on poistettu kaavamääräyksistä. Osayleiskaavakarttaan on merkitty tilojen rakennuspaikkojen määrä numerona. Tilalla jolta merkintä puuttuu kartassa, on yksi rakennuspaikka. Kaavamääräyksissä annetaan myös yksityiskohtaisempia määräyksiä rakennuspaikan rakennusten koon ja määrän suhteen Kirkkonummen vesihuoltolaitoksella ei ole ainakaan toistaiseksi suunnitteilla hyödyntää Palojärven tai Björklidenin pohjavesivarantoja. Kts. Björklidenin osalta kohta Kirkkonummen kunta, nimistötoimikunta Kaavaselostukseen voidaan harkita lisättäväksi selostus alueen nimistöstä seuraavasti: Kylmälän osayleiskaava-alue on seutua, jossa on keskiajalta lähtien kulkenut kielialueiden raja. Alueen vanhassa nimistössä on sekä suomenkielisiä että ruotsinkielisiä elementtejä (esim. 16

17 Kurkista, Sjökulla, Falklampi, Tammenoja). Käytössä on vanhaa maasto- ja asutusnimistöä, eriikäisiä tilannimiä, yleisten teiden nimiä sekä hyväksyttyä haja-asutusalueen tiennimistöä. Tiennimistö perustuu pääasiassa vanhaan nimistöön. Kylmälän osayleiskaava-alueella on tiennimistössä käytössä kylän nimestä ideoitu sää-ilmiöihin perustuva aihepiiri, Kurkiston nimestä johdettu kurkilintu-aihepiiri Kalljärven eteläpäässä sekä kevätkukka-aihepiiri Toukolahti - Majvik alueella. Tulevaa suunnittelua ja asemakaavoitusta varten voi olla tarpeen nimetä osa-alueita ja suositella nimistön aihepiirejä. Ehdotettavat aluenimet on merkitty liitekarttaan viitteellisesti rengastetuilla numeroilla, rajaus määritellään tarkemman kaavoituksen yhteydessä. 1 Heparinkannas- Heparinäset (tiennimistön aihepiiri kevätkukat) 2 Kurkisto - Kurkisto (tarvittaessa Pohjois-Kurkisto Norra Kurkisto ja Etelä-Kurkisto - Södra Kurkisto, tiennimistön aihepiiri kurkilinnut) 3 Länsi-Tampaja - Västra Tampaja (tiennimistön aihepiiri sääilmiöt) 4 ltä-tampaja - Östra Tampaja 5 Sjökulla- Sjökulla (tiennimistön aihepiiri sääilmiöt) 6 Petäjärvi - Petäjärvi 7 Ristinummi -Ristinummi 8 Pohjois-Hepari - Norra Hepari (tiennimistön aihepiiri sääilmiöt) Nimistöön palataan aikanaan mahdollisen asemakaavoituksen yhteydessä. 16. Kirkkonummen kunta, kulttuuritoimi Kulttuurimaisema ja rakennussuojelu Kylmälän kylätontti ja Sjökullan mäki on maisemakuva-analyysissä merkitty maisemallisiksi solmukohdiksi ja kulttuurihistoriallisesti ja maisemakuvallisesti merkittäviksi maiseman osiksi (liite 14 ). Näiden maisemallisesti keskeisten alueiden rakentamista tulisi ohjata esim. /s - aluemerkinnöillä siten, että mahdollinen uusi rakentaminen toteutetaan kulttuurimaisemaan sopivalla tavalla. Kts. kohdat 3.2., 3.3 sekä Kaava-ehdotuksen rakennussuojelukohdeluettelon sisältää monipuolisen ja edustava koosteen alueen vanhasta rakennuskannasta. Mikäli kohdeluetteloa halutaan laajentaa, seuraavien kohteiden mukaan ottamista voidaan harkita: Haapajärvi - 2:33 Berghäll, huvila, joka on kuulunut kirjailija Paavo Haavikolle - 1:102 Solbacka, torppamiljöö Petäjärvi - 4:43 Elisegård (Anttilan entinen kruununpuustelli) Kylmälä Tampajan etelä- ja lounaisrannoilla on Sjökullantien varrella kiinnostavia kohteita: - 2:84-2:85-2:108 17

18 - 2:733 Lugnet, rakennus on rakennettu maatalousseuran tyyppipiirustusten mukaan Överbystä evakuoidulle perheelle. Rakennussuojelukohdeluetteloa ei ole täydennetty kaavaehdotuksessa. Katso myös kohta Alueen luoteisosassa on muutamia rintamamiestaloja, joista yksi on merkitty suojelukohteeksi. Muita rintamamiestaloja ovat mm. Kylmälä 2:729 (tilan nimi Kylmälä) ja tien varressa Sjökullan kartanoalueen ja Tampajan kartanon välisellä alueella. Katso myös kohta Näseuddenin alueella on melko yhtenäinen vanhojen rakennusten alue, joista vanhimmilla on suojelumerkintä. Lisäksi voidaan harkita lisättäväksi kohteita 2:616 ja 2:168 (rakennettu 1952) Katso myös kohta :553 Stenbacka Eskonmäentien varrella on nähtävästi vanha mäkitupa. Katso myös kohta Kaava-alueella on talousrakennuksia ja saunoja, jotka edustavat vanhaa rakennustekniikka paremmin kuin tilojen asuinrakennukset Joidenkin tällaisten kohteiden huomioiminen kaavoituksessa saattaisi olla perusteltua siten, että niiden säilyttäminen ei vähennä muuta rakennusoikeutta, esim. Bergan tilalla (2:612 Kylmälä) on vanha hirsisauna. Katso myös kohta Kirkkonummen kunta, sivistyslautakunta Ei huomautettavaa. 18. Kirkkonummen kunta, suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta Ei huomautettavaa. 19. Kirkkonummen yrittäjät ry Ei huomautettavaa. 18

19 20. Veikkolan Veikot Osayleiskaavaan tulee lisätä liikuntapaikkojen aluevarauksia. Kaavaselostukseen tulee lisätä kappale, joka kokonaisuudessaan käsittelee liikuntapaikkojen aluevarauksia. Alueella on kaavamerkinnällä P palveluiden ja hallinnon alueita, joihin ainakin kahteen on mahdollista rakentaa koulu tai päiväkoti. Koulujen yhteyteen tulee rakentaa täysimittaiset, jalkapallokentän kokoiset urheilukentät, jotka sisältävät myös yleisurheilun pituushyppypaikan ja juoksusuoran. Osayleiskaavassa ei osoiteta alueidenkäyttöä sillä tarkkuudella, kuin lausunnossa toivotaan. Asia liittyy alueiden toteutussuunnitteluun Koulujen yhteyteen tulee varata liikuntapaikkojen tiloja, koska erillistä urheilupuistoa kaava-alueella ei ole ja Veikkolan palloilu- ja urheilukentille on tällä hetkellä enemmän halukkaita käyttäjiä kun on vapaita vuoroja. Myös koulujen yhteyteen rakennettavat liikuntahallit tulee suunnitella riittävän suuriksi. Harjoittelu- ja liikuntapaikkojen tarve talviaikaan on seudulla akuutti. Katso myös kohta Osayleiskaavaluonnos sisältää kiitettävästi virkistysalueita. Virkistysreiteistä ainakin osa tulee suunnitella niin, että reiteille voidaan latukoneella tehdä latuja. Onhan kaavaluonnos alueen läpi kulkenut aikoinaan Kirkonkylän ja Veikkolan välinen latuyhteys. Veikkolan Veikot toivoo lisäksi, että virkistysreittien yhteyteen rakennetaan tulipaikkoja patikoitsijoiden, mahdollisten hiihtäjien sekä muiden metsässä liikkujien tarpeisiin. Katso myös kohta Nylands svenska producentförbund NSP r.f. Lausunto on laadittu siten, että siinä vertaillaan Gesterbyn ja Sepänkylän sekä Kylmälän osayleiskaavaluonnoksissa esitettyjä ratkaisuja ja määräyksiä NSP edellyttää, ettei yksityisten maanomistajien oikeutta harjoittaa elinkeinoaan, pääasiassa maaja metsätaloutta sivuelinkeinoineen, rajoiteta osayleiskaavoilla. Osayleiskaavoissa tulee turvata oikeus kehittää maa- ja metsätaloutta elinkeinona sekä niiden sivuelinkeinoja, samoin turvata mahdollisuus niitä palvelevaan rakentamiseen. NSP painottaa maa- ja metsätalouselinkeinojen harjoittamismahdollisuuksien jatkuvuuden ja taloudellisuuden turvaamista myös täällä voimakkaan kasvun alueella pääkaupungin läheisyydessä. Tällä edesautetaan kestävällä tavalla myös biologisen monimuotoisuuden ja ekologisten verkostojen säilymistä kunnassa. Osayleiskaavaluonnokset sisältävät toimenpiteitä, jotka merkitsevät suuria rajoituksia maa- ja metsätalouden ja niiden sivuelinkeinojen harjoittamiselle, ja siten merkittävästi huonontavat tilojen elinkelpoisuutta. Uudet tielinjaukset, kunnallistekniikka ja kevytliikenneväylät tulee linjata siten, etteivät ne merkittävässä määrin häiritse maa- ja metsätalouden harjoittamista Maa- ja metsätalouteen sekä maatilatalouteen liittyviä kaavamääräyksiä on tarkistettu siten, että maa- ja metsätaloudelle kohdistuvat rajoitukset vähenevät. Katso myös vastine

20 Kaavamääräykset niillä alueilla, joissa metsälaki on voimassa (VL, VR, MU, MY) tulee muuttaa siten, että metsien hoito ja käyttö perustuvat metsälain vaatimuksiin. Hakkuiden ei tule edellyttää toimenpidelupaa kunnalta, vaan niiden tulisi ainoastaan noudattaa metsälakia. NSP tuo esiin, että MA-, MU- ja MY-alueet eivät ole suojelualueita eivätkä virkistysalueita. Osayleiskaavaluonnoksissa mainittu käyttöpaine mm. ulkoilu- ja ratsastuskäyttöön ei saa rajoittaa maa- ja metsätalouden toimintaedellytyksiä. Luonnoksissa ehdotetut rajoitukset ja toimenpidelupavaatimus vaikeuttavat ja osin kokonaan estävät maa- ja metsätalouden harjoittamisen ja rakentamisen näillä alueilla. Tämä tuo kohtuutonta haittaa asianosaisille maanomistajille. Asia on siten korjattava kaavoituksen jatkotyössä. Muutoin huononnetaan tilojen elinkelpoisuutta ja mahdollisuudet sukupolvenvaihdokseen huononevat. Katso vastine 12. sekä kohta Kaavaluonnosta on muutettu siten, että MYalueet on rajoitettu pääasiassa niille alueille, joilla inventoinneissa on todettu esiintyvän luontoarvoja Jokamiehenoikeudet tuovat väestölle riittävät mahdollisuudet liikkua luonnossa. Ensisijaisesti tulee kevytliikenneväylät ja virkistys ohjata kunnan tai valtion omistamille alueille yksityisomistuksessa olevien maiden kuormituksen minimoimiseksi. Maanomistajien kiinnostus antaa perustaa kevytliikenneväyliä mailleen tulee perustua vapaaehtoisuuteen ja korvauskysymykset tulee tutkia jo kaavoitusvaiheessa. Ratsastusreitit tulee toteuttaa periaatteella käyttäjä maksaa. Kaavaehdotuksessa osoitetut ohjeelliset ulkoilureitit on tarkoitettu toteutettaviksi pääasiassa maastoon mukautuvina polkuina ilman raskasta rakentamista ja/tai valaistusta. Reitistöjen toteutuksesta sovitaan aina erikseen maanomistajien kanssa. Kaava-alueeseen kohdistuu todennäköisesti sijaintinsa ja luonto- ja maisemaarvojensa vuoksi tulevaisuudessa ulkoilupainetta. Ulkoilukäytön ohjaaminen tietyille, harkitusti sijoitetuille poluille voidaan nähdä myös maanomistajan etuna. Varsinaisia ratsastusreitistöjä ei kaavamääräyksissä mainita, mutta niiden toteuttaminen on mahdollista tarpeen vaatiessa huomautuksessa esitetyllä tavalla maanomistajien ja käyttäjän välisin sopimuksin. Reitistöjen osoittamisen pääasiallinen tarkoitus on mahdollistaa niiden toteuttaminen tarvittaessa myöhemmin erillisin sopimusmenettelyin, mutta osoittaa niiden yleispiirteinen sijainti jotta mahdollisten rakennushankkeiden yhteydessä yhteydet voidaan turvata. Katso myös kohdat ja MTK-Uusimaa Kaavoitus ei saa muodostaa estettä maa- ja metsätalouden harjoittamisen ja näihin liittyvien sivuelinkeinojen kehittämiselle ja lisäärniselle. Esimerkiksi jo toimivien maatilojen ja puutarhojen toiminnan kehittämiselle ja laajentamiselle ei tule asettaa kaavoituksellisia esteitä. Katso kohta Kaavaratkaisulla ja kaavamääräyksillä on pyritty edistämään maa- ja metsätalouden harjoittamista alueella MY-merkinnällä varustettuja alueita löytyy kaavaehdotuksesta runsaanlaisesti. Herää kysymys onko kaikin osin perusteltua muodostaa näin laajoja "suojelualueita", jotka saattavat aiheuttaa joidenkin maanomistajien osalta kohtuutonta haittaa heidän elinkeinotoiminnalla. Ja onko 20