1 AMMATTIKORKEAKOULUN YKSIKÖT LAPPEENRANNASSA 2 2 OPISKELIJAMÄÄRÄT LAPPEENRANNAN YKSIKÖISSÄ 5

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 AMMATTIKORKEAKOULUN YKSIKÖT LAPPEENRANNASSA 2 2 OPISKELIJAMÄÄRÄT LAPPEENRANNAN YKSIKÖISSÄ 5"

Transkriptio

1

2 ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU SISÄLTÖ SIVU 1 AMMATTIKORKEAKOULUN YKSIKÖT LAPPEENRANNASSA 2 2 OPISKELIJAMÄÄRÄT LAPPEENRANNAN YKSIKÖISSÄ 5 3 OPISKELIJAVIRRAT LAPPEENRANNAN AMMATTIKORKEAKOULUN 13 YKSIKKÖIHIN MAAKUNNAN ULKOPUOLELTA JA MUISTA ETELÄ-KARJALAN KUNNISTA 4 AMMATTIKORKEAKOULUN TALOUDELLINEN VAIKUTTAVUUS 16 LAPPEENRANNASSA 5 TUTKIMUS- JA KEHITYSHANKKEET LAPPEENRANNASSA 17 6 TOIMINNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMIA 19 LIITTEET Koulutuksen aloittaneiden kotipaikkakunnat koulutusohjelmittain hankeluettelo

3 ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU 2(19) 1 AMMATTIKORKEAKOULUN YKSIKÖT LAPPEENRANNASSA Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu on monialainen, maakunnan oma korkeakoulu. Opiskelijoista, henkilöstöstä ja toiminnan volyymista noin 2/3 on Lappeenrannassa ja 1/3 Imatralla. Kokonaisopiskelijamäärä on noin opiskelijaa. Ammattikorkeakoulun laskennallinen opiskelijamäärä eli opetusministeriön rahoituksen piirissä olevien opiskelijoiden määrä on 2520 opiskelijaa (nuoria 2145 ja aikuisia 375 opiskelijaa) vuonna Ammattikorkeakoulussa työskenteli vuoden 2005 lopussa 265 henkilöä, joista päätoimisia opettajia oli 154. Henkilöstöstä 178 (67 %) työskenteli Lappeenrannassa sijaitsevissa yksiköissä. Kaikkiaan koulutusaloja on viisi: 1. Tekniikka 2. Liiketalous 3. Sosiaali- ja terveysala 4. Matkailu- ja ravitsemispalvelut 5. Kulttuuri Ammattikorkeakoulun yksiköt vuonna 2006 Lappeenrannassa ja Imatralla on esitetty seuraavissa kuvioissa. Kuvio 1. Ammattikorkeakoulun yksiköt Lappeenrannassa vuonna 2006

4 ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU 3(19) Kuvio 2. Ammattikorkeakoulun yksiköt Imatralla vuonna 2006 Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu on viimeisten vuosien aikana tehnyt merkittäviä muutoksia yksikkörakenteessaan. Syksyllä 2004 tehtyjen päätösten mukaisesti liiketalouden koulutus keskitetään syksyyn 2007 mennessä kokonaan Lappeenrantaan ja matkailu- ja ravitsemisalan koulutus Imatralle. Tekniikan koulutusalalla tietotekniikan koulutus keskitetään vuodesta 2007 alkaen kokonaan Lappeenrantaan. Muutos parantaa koulutusohjelman toiminnallista ja taloudellista tulosta mahdollistamalla jatkossa henkilöstö-, laite- ja ohjelmistoresurssien nykyistä tehokkaamman käytön. Syksyllä 2006 sovittiin myös Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun kanssa järjestelystä, jossa Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu luopuu kuvataiteen koulutusohjelmasta ja Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu vastaavasti muotoilun koulutusohjelmasta. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun kulttuurin koulutus keskittyy jatkossa Imatralle ja muotoilun koulutusohjelman aloituspaikat muutetaan kuvataiteen koulutusohjelman aloituspaikoiksi. Tunnustusta saanut korumuotoilu jatkaa edelleen kuvataiteen koulutusohjelman korutaiteen suuntautumisvaihtoehtona. Muutos toteutetaan asteittain syksystä 2007 alkaen siten, että aikaisemmin muotoilun koulutusohjelmassa opintonsa aloittaneet opiskelijat voivat suorittaa opintonsa loppuun Lappeenrannassa. Tekniikan ja kulttuurin koulutusalojen järjestelyä on kuvattu seuraavassa kuviossa.

5 ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU 4(19) Kuvio 3. Tekniikan ja kulttuurin järjestelyt syksystä 2007 alkaen Lisäksi kevään 2007 tavoiteneuvotteluissa esitetään opetusministeriölle, että Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu toteuttaa aloituspaikkojen vähentämisvelvoitteensa vuonna 2008 lakkauttamalla sähkötekniikan ja tuotantotalouden koulutusohjelmat Imatralta asteittain vuodesta 2008 alkaen. Samassa yhteydessä sosiaali- ja terveysalan aloituspaikkoja ehdotetaan lisättäväksi Lappeenrannassa 20 paikalla fysioterapian koulutusohjelmassa. Toteutettavat rationalisointitoimenpiteet tulevat parantamaan ammattikorkeakoulun tehokkuutta. Lisäksi tavoitteena on opiskelija- ja henkilöstömääriltään suurempien yksikköjen avulla ensisijaisesti lisätä koulutuksen vetovoimaisuutta sekä saada tutkimus- ja kehitystyön toteutukseen tarvittava kriittinen massa henkilöstöä kaikkiin yksikköihin. Ammattikorkeakoulun strategisena linjauksena kahden sijaintikaupungin osalta on, että Imatralla riittävien hakijamäärien varmistamiseksi pyritään löytämään kapealle erityisalalle keskittyviä koulutusohjelmia / koulutusaloja, jotka houkuttelevat opiskelijoita opiskelupaikkakunnasta huolimatta. Lappeenrannassa sitä vastoin on pyritty ylläpitämään hyvin laaja-alaista koulutustarjontaa, sillä alueen nuorisoikäluokkien koko tarjoaa riittävän opiskelijarekrytointipohjan ja hakijoita on riittänyt varsin hyvin. Erityisesti sosiaali- ja terveysalan koulutus Lappeenrannassa on ollut jo vuosia valtakunnan vetovoimaisimpien joukossa. Myös tekniikan koulutusala on pärjännyt valtakunnallisessa vetovoimavertailussa varsin hyvin. Lappeenrannan liiketalouden yksikössä vetovoima sen sijaan on huolestuttavalla tavalla hiipunut viime vuosina. Tämä on varmasti johtunut osittain rakennuksen huonosta kunnosta, mikä on vaikeuttanut korkeakoulutasoisen koulutuksen markkinointia opiskelijoille. Ammattikorkeakoulun suunnitelmissa on siirtää Lappeenrannan liiketalouden koulutus Lappeenrannan tekniikan yksikön tiloihin syksystä 2007 alkaen. Muutoksen tavoitteena on tarjota liiketalouden opiskelijoille nykyaikainen oppimisympäristö sekä tiivistää tekniikan ja liiketalouden koulutusalojen käytännön yhteistyötä opetuksessa ja tutkimus- ja kehitystoiminnassa. Yhteisiin tiloihin siirtymisellä saavutetaan lisäksi säästöjä tilakustannuksissa sekä tulevissa kalusto- ja ohjelmistohankinnoissa.

6 ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU 5(19) 2 OPISKELIJAMÄÄRÄT LAPPEENRANNAN YKSIKÖISSÄ Ammattikorkeakoulun opiskelijoista 1980 opiskeli Lappeenrannan koulutusyksiköissä vuonna Heistä 1606 opiskeli nuorten tutkintoon johtavassa koulutuksessa ja 374 aikuiskoulutuksessa. Opiskelijoiden jakaantuminen eri koulutusaloille Lappeenrannassa on esitetty seuraavassa kuviossa: Opiskelijat Lappeenrannan yksiköissä v. 2006, yht (nuoret ja aikuiset) 3 % 2 % 25 % 37 % Tekniikka Sosiaali- ja terveysala Liiketalous Kulttuuri Matkailu- ja ravitsemisala 33 % Kuvio 4: Opiskelijat koulutusaloittain Lappeenrannassa v (opiskelijamäärä ) Seuraavassa kuviossa on esitetty tutkintoon johtavan koulutuksen keskimääräinen opiskelijamäärä vuonna 2006 koulutusohjelmittain Lappeenrannassa. Luvut on esitetty koulutusala- ja koulutusohjelmakohtaisessa suuruusjärjestyksessä. Mukana ovat sekä nuorten että aikuisten perustutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijat.

7 ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU 6(19) Tutkintoon johtavien koulutusohjelmien keskimääräinen opiskelijamäärä v. 2006, Lappeenrannan koulutukset Rakennustekniikan ko, Lpr 243 Tietotekniikan ko, Lpr 189 Kone-ja tuotantotekniikan ko, Lpr 140 Logistiikan ko, Lpr 106 Mechanical Engineering and Production Technology 42 Liiketalouden ko, Lpr 297 Kv-kaupan ko, Lpr 131 Hoitotyön ko, Lpr 310 Sosiaalialan ko, Lpr 121 Fysioterapian ko, Lpr 82 Ensihoidon ko, Lpr 46 Toimintaterapian ko, Lpr Terveyden edistämisen ko, Lpr (ylempi AMK) Palvelujen tuottamisen ja joht. ko, Lpr 53 Muotoilun ko, Lpr opisk. Kuvio 5: Keskimääräinen opiskelijamäärä koulutusohjelmittain vuonna 2006 Aloituspaikkoja nuorten tutkintoon johtavassa koulutuksessa on koko ammattikorkeakoulussa 570, josta 368 (64,6 %) Lappeenrannassa toteutettavassa koulutuksessa. Koulutusalakohtainen aloituspaikkajakauma Lappeenrannassa vuonna 2006 alkavassa nuorten tutkintoon johtavassa koulutuksessa on esitetty seuraavassa kuviossa.

8 ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU 7(19) Nuorten koulutuksen aloituspaikat Lappeenrannassa v % 29 % 37 % Tekniikka Sosiaali- ja terveysala Liiketalous Kulttuuri 30 % Kuvio 6. Nuorten koulutuksen aloituspaikat Lappeenrannassa v koulutusaloittain Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun tarjoamat koulutukset ovat olleet vetovoimaisia valtakunnallisestikin vertailtuna. Koulutuksen vetovoimaa kuvaava tunnusluku, ensisijaisten hakijoiden määrä aloituspaikkaa kohti, vaihtelee koulutusaloittain ja koulutusohjelmittain melkoisesti. Yleisesti ottaen Lappeenrannassa toteutettaviin koulutusohjelmiin on ollut jonkin verran suurempi kiinnostus kuin saman koulutusalan Imatralla toteutettaviin ohjelmiin. Eri ammattikorkeakoulujen vetovoimaisuutta koskevat koulutusalakohtaiset valtakunnalliset vertailutiedot on esitetty seuraavissa kuvioissa. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun osalta on esitetty kokonaisvetovoiman lisäksi erikseen Lappeenrannassa ja Imatralla alkavien koulutusten vetovoimatiedot. Vetovoiman valtakunnallisia vertailutietoja ei ole saatavissa vielä vuodelta 2006, joten suurin osa tiedoista on vielä vuodelta 2005.

9 ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU 8(19) Ensisijaiset hakijat / alpat, tekniikan koulutusala v JAMK PIRAMK TAMK EVTEK EKAMK LPR TUAMK 2,8 STADIA MAMK ARCADA VAMK SAVONIA KEMITOR HAMK OAMK EKAMK RAMK 2,2 LAMK SATAAMK EKAMK Imatra SJAMK 1,7 YH SYDVÄST K-PAMK P-KAMK KYAMK SVENSKA YH KAJAK 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 Kuvio 7. Tekniikan koulutusalan vetovoima eri ammattikorkeakouluissa vuonna Ensisijaisia hakijoita / alpa v. 2005, liiketalous TAMK OAMK HELIA TUAMK LAMK ARCADA RAMK JAMK KYAMK SAVONIA MAMK HAAGA VAMK EVTEK KEMITOR LAUREA KAJAK HAMK P-KAMK EKAMK K-PAMK SATAAMK 2,9 YH SYDVÄST SJAMK PIRAMK 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0 9,0 10,0 Kuvio 8. Liiketalouden koulutusalan vetovoima eri ammattikorkeakouluissa vuonna Koulutusohjelmat alkoivat vain Lappeenrannassa.

10 ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU 9(19) Ensisijaisia hakijoita / alpa v. 2005, sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala HAAGA OAMK JAMK LAMK PIRAMK TUAMK STADIA SAVONIA RAMK EKAMK SJAMK P-KAMK KAJAK 5,0 DIAK LAUREA KYAMK ARCADA MAMK KEMITOR VAMK K-PAMK SATAAMK HAMK YH SYDVÄST SVENSKA YH 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 Kuvio 9. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan vetovoima eri ammattikorkeakouluissa vuonna Koulutusohjelmat alkoivat vain Lappeenrannassa. Ensisijaisia hakijoita / alpa v. 2005, matkailu- ja ravitsemisala PIRAMK VAMK TUAMK HAAGA JAMK LAMK SAVONIA ARCADA SATAAMK HAMK LAUREA STADIA YH SYDVÄST HELIA RAMK P-KAMK KAJAK EKAMK MAMK 1,9 K-PAMK SJAMK 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0 Kuvio 10. Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan vetovoima eri ammattikorkeakouluissa vuonna Koulutusohjelmat alkoivat vain Imatralla.

11 ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU 10(19) Ensisijaisia hakijoita / alpa, kulttuurin koulutusala v HELIA EVTEK TAMK LAMK STADIA OAMK DIAK TUAMK JAMK HUMAK SJAMK HAMK SATAAMK LAUREA ARCADA EKAMK Imatra EKAMK P-KAMK EKAMK LPR PIRAMK 3,5 3,2 2,9 MAMK SVENSKA YH KYAMK YH SYDVÄST SAVONIA K-PAMK KEMITOR 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 Kuvio 11. Kulttuurin koulutusalan vetovoima eri ammattikorkeakouluissa vuonna Lappeenrannassa toteutettavien koulutusohjelmien vuoden 2006 vetovoimaluvut on esitetty seuraavassa kuviossa. Vetovoima: ensisijaiset hakijat / aloituspaikat, Lappeenrannassa vuonna 2006 alkava koulutus *) D.P. in Mechanical Engineering and Production Ensihoidon ko, tammik. Sosiaalialan ko Fysioterapian ko Hoitotyön ko, hoitotyön sv Rakennustekniikan ko, tammik. Hoitotyön ko, terv.hoitotyön sv, tammik. Rakennustekniikan ko Kansainvälisen kaupan ko Hoitotyön ko, hoitotyön sv, tammik. Kone- ja tuotantotekniikan ko Kv-kaupan ko. Venäjän-kaupan sv Liiketalouden ko Muotoilun ko Logistiikan ko Tietotekniikan ko 2,3 2,1 2,1 2,0 1,8 1,4 3,9 3,5 3,1 2,9 5,2 5,0 5,8 8,6 8,9 10,4 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 Kuvio 12. Lappeenrannassa v alkavien koulutusten vetovoimaisuus: ensisijaisten hakijoiden määrä aloituspaikkaa kohti.

12 ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU 11(19) Englanninkieliset koulutusohjelmat eivät vielä vuonna 2006 kuulu yhteishaun piiriin, joten ensisijaisiksi hakijoiksi lasketaan näissä koulutusohjelmissa kaikki hakijat. Imatran ja Lappeenrannan koulutusyksikköjen välillä on selviä eroja sekä koulutuksen vetovoimassa että eronneiden opiskelijoiden määrässä. Tekniikan Lappeenrannan yksikkö on selvästi Imatran vastaavaa vetovoimaisempi. Matkailu- ja ravitsemispalvelujen sekä kulttuurin Imatran yksiköt taas ovat aikaisempina vuosina menestyneet vetovoimassa Lappeenrannan vastaavia yksikköjä paremmin. Opintojen keskeyttämisten vähentämisessä on viime vuosina saatu hyviä tuloksia aikaan ja eronneiden opiskelijoiden määrä on kääntynyt selvästi laskuun. Keskeyttämiset ovat aikaisemmin olleet ongelmana samoissa yksiköissä, joissa koulutuksen vetovoimakin on ollut alhainen. Toteutetut koulutuksen keskittämistoimenpiteet ovatkin kohdistuneet juuri näihin yksikköihin, mikä vahvistaa ennestään vetovoimaisia ja alhaisen keskeyttämisasteen omaavia yksikköjä. Yksikkökohtaiset vetovoima- ja keskeyttämisastetiedot vuodelta 2005 on esitetty seuraavissa kuvioissa. Vetovoima vuonna 2005 alkavissa nuorten koulutuksissa ensisij. hakijoita / alpa 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,4 2,8 2,4 2,9 4,4 5,0 5,2 1,9 4,2 3,5 2,9 5,4 1,0 0,0 Tekniikka Imatra Tekniikka Lpr Tekniikka valtak.ka. Liiketalous Lpr Liiketalous valtak. Ka. Sosiaali- ja terveys, Lpr Sosiaali- ja terveys, valtak. Ka. Matkailu- ja ravits. Imatra Matkailu- ja ravits. valtak. Ka. Kulttuuri, Imatra Kulttuuri, Lpr Kulttuuri, valtak. ka. Kuvio 13. Yksikkökohtaiset vetovoimatiedot vuonna 2005

13 ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU 12(19) % Keskeyttämisaste EKAMK:n yksiköissä vuonna 2005, nuorten koulutus Eronneiden osuus kokonaisopiskelijamäärästä 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Tekniikka, Lpr Tekniikka, Imatra Liiketalous, Lpr Liiketalous, Imatra Matkailu ja rav. Lpr Matkailu ja rav. Imatra Sosiaali- ja terv.ala, Lpr Kulttuuri Lpr Kulttuuri Imatra Kuvio 14. Yksikkökohtaiset keskeyttämisasteet vuonna 2005, nuorten koulutus.

14 ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU 13(19) 3 OPISKELIJAVIRRAT AMMATTIKORKEAKOULUN LAPPEENRANNAN YKSIKÖIHIN MAAKUNNAN ULKOPUOLELTA JA MUISTA ETELÄ- KARJALAN KUNNISTA Ammattikorkeakoulun opiskelijoista yli 60 % tulee Etelä-Karjalan alueelta ja myös sijoittuu valmistuttuaan opiskelumaakuntaansa. Lappeenrannassa toteutettavan nuorten koulutuksen osalta lappeenrantalaisia oli 53 % ja eteläkarjalaisia kaikkiaan 71 % vuonna 2006 opintonsa aloittaneista. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa tutkinnon suorittaneet Sijoittuneet 2004/Etelä-Karjala Lähde: Tilastokeskuksen sijoittumispalvelu 2006 % Muuttovoitto Läpikulkija t Maakuntaan sitoutuneet Muuttotappio Hakeneet, 2006 alkava koulutus/etelä-karjala % Kuvio 15. Opiskelijavirrat: opiskelijoiden rekrytointi- ja työllistymisalue Liiketalouden ko Paperitekniikan ko, Imatra Sähkötekniikan ko, Imatra Tietotekniikan ko, Imatra ja Lpr Kone- ja tuotantotekniikan ko, Lpr Rakennustekniikan ko, Lpr Logistiikan ko, Lpr Fysioterapian ko, Lpr Hoitotyön ko, hoitotyön sv., Lpr Hoitotyön ko, terv.hoitotyön sv., Lpr Toimintaterapian ko., Lpr Ensihoidon ko., Lpr Sosiaalialan ko., Lpr Matkailun ko, Imatra Hotelli- ja ravintola-alan ko, Imatra Kuvataiteen ko, Imatra Muotoilun ko, Lpr Ammattikorkeakoulun Lappeenrannassa sijaitsevissa koulutusyksiköissä aloitti 411 nuorten koulutuksen opiskelijaa vuonna Lappeenrannan ilmoitti heistä kotikunnakseen 218 opiskelijaa. Koska osa opiskelijoista muuttaa opiskelupaikkakunnalle heti opiskelupaikan varmistuttua, on alun perin lappeenrantalaisten osuus tätä pienempi. Etelä-Karjalan maakunnan ulkopuolelta tuli näin vähintäänkin 117 opiskelijaa. Lappeenrannassa vuonna 2006 aloittaneiden opiskelijoiden kotikuntien jakautuma on esitetty seuraavassa kuviossa.

15 ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU 14(19) Lappeenrannassa v opintonsa aloittaneiden kotikunnat 12 % 3 % 4 % 3 % 7 % 11 % 53 % Lpr Imatra Jouseno Muu E-K kunta Kymenlaakso Uusimaa P-Karjala Etelä-Savo Muu kunta 3 % 4 % Kuvio 16: Lappeenrannan yksiköissä vuonna 2006 opintonsa aloittaneiden kotikunnat, prosentuaalinen jakautuma. Kuvio 17: Lappeenrannassa v aloittaneiden opiskelijoiden määrät kotikunnittain. Opiskelijoiden tarkemmat koulutusohjelmakohtaiset kotikuntatiedot sekä Lappeenrannassa että Imatralla aloittaneiden opiskelijoiden osalta on esitetty liitteessä.

16 ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU 15(19) Kuvio 18. Imatralla vuonna 2006 aloittaneiden opiskelijoiden määrät kotikunnittain Vuonna 2006 Imatralla opintonsa aloittaneista siis 79 % tuli Imatran ulkopuolelta. Kaikkiaan 44 % Imatralla opintonsa aloittaneista tuli Etelä-Karjalan ulkopuolelta.

17 ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU 16(19) 4 AMMATTIKORKEAKOULUN TALOUDELLINEN VAIKUTTAVUUS LAPPEENRANNASSA Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun budjetoidut toimintatuotot ja -kulut ovat noin 16,6 miljoonaa euroa vuonna Euromääräisestä toiminnan volyymista Lappeenrannassa toteutettavaa on noin kaksi kolmannesta eli runsaat 11 miljoonaa euroa. Ammattikorkeakoulua ylläpitävän Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän rahoittamat kone- ja laiteinvestoinnit Lappeenrannan yksikköihin ovat viime vuosina olleet noin euroa vuosittain. Koulutuskuntayhtymän tulevien vuosien suunnitelmissa on useita ammattikorkeakoulun käytössä olevien Lappeenrannassa sijaitsevien rakennusten perusparannushankkeita. Ammattikorkeakoulun omaan budjettiin sisältyvän toiminnan lisäksi huomattavia välillisiä taloudellisia vaikutuksia tulee henkilöstön palkoista ja niistä perittävistä veroista, sillä palkat muodostavat 70 % ammattikorkeakoulun toimintakuluista. Lisäksi Lappeenrannassa opiskelevien ammattikorkeakouluopiskelijoiden saamat opintotuet olivat arvion mukaan yli 3 miljoonaa euroa vuonna Opintotuki menee pääosin välittömään kulutukseen, josta suuri osa tapahtuu opiskelupaikkakunnalla. Ammattikorkeakoulun Lappeenrannan toiminnan euromääräistä volyymiä, joka oli yhteensä noin 15 miljoonaa euroa, on havainnollistettu seuraavassa kuviossa. Ammattikorkeakoulun taloudellinen merkitys Lappeenrannassa v. 2006, yhteensä 14,9 miljoonaa euroa AMK:n toimintakulut Kone- ja laiteinvestoinnit Opintotuet Kuvio 19: Ammattikorkeakoulun toiminta Lappeenrannassa v. 2006

18 ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU 17(19) 5 TUTKIMUS- JA KEHITYSHANKKEET LAPPEENRANNASSA Ammattikorkeakoulun vuonna 2006 käynnissä olevien ESR- tai muulla pääosin ulkoisella rahoituksella toteutettavien hankkeiden yhteenlasketut budjetit hankkeiden koko toteutusajalta olivat 3,8 miljoonaa euroa. Toteutunut ulkopuolisen rahoituksen osuus hankkeiden kokonaiskustannuksista tulee olemaan noin 80 %. Pääosa ammattikorkeakoulun hankkeista kohdistuu koko Etelä-Karjalan alueelle. Lappeenrannan kannalta merkittävimpiä hankkeita tekniikan koulutusalalla toteutettavat uuden teknologian kehittämiseen sekä rakennustekniikkaan liittyvät hankkeet. Sosiaali- ja terveysalalla on käynnissä useita hankkeita, jotka liittyvät mm. päihdetyön kehittämiseen sekä työ- ja toimintakyvyn edistämiseen. Useissa sosiaali- ja terveysalan hankkeissa on hyödynnetty myös muiden koulutusalojen erityisosaamista. Ammattikorkeakoulun yritystoimintaa ja pk-yrittäjyyttä tukevista hankkeista suuri osa kohdentuu Lappeenrannan seudulle. Ammattikorkeakoulun merkittävästi Lappeenrannan seudulle painottuvat tai seutua erityisesti hyödyttävät hankkeet ovat seuraavat: 1. Teollisuuden palveluverkoston tiedonsiirtojärjestelmän kehittäminen 2. Uuden teknologian kehittämishanke UUTEK 3. Maatutkarata 4. Tuotemallipohjainen suunnittelu 5. Ohjelmistotuotannon osaaminen ja prosessit (ICT Penetration in SME Studies) 6. Laajakaistan käyttöönotto ja koulutus 7. Pk-yritysten kehitysprojekti Etelä-Karjalassa 8. Tuotehautomo 9. Hyvä Huominen (päihdetyön kehittäminen) 10. Työ- ja toimintakyvyn tutkimuskeskus 11. Face - Art Workshop Project 12. Kasvot Taidetyöpajahanke 13. Kulttuurimatkailun vetovoimatekijöiden kehittäminen 14. Yrityshautomotoiminnan käynnistäminen EKAMK:ssa 15. Yrittäjäpolvenvaihdos Jatkumo 16. Urakanava 17. Stipendihanke Euromäärällisesti eniten on panostettu yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan tukemiseen sekä uuden tekniikan käyttöönottoon ja soveltamiseen. Hankebudjettien jakaantuminen aihealueittain on esitetty seuraavassa kuviossa.

19 ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU 18(19) Lappeenrannan seutua hyödyttävien hankkeiden jakaantuminen aihepiireittäin vuonna 2006, kokonaisbudjetit 2,5 miljoonaa euroa 7 % 15 % 36 % 18 % Yritystoiminta ja yrittäjyys Uusi tekniikka ja rakentaminen Muut Sosiaali- ja terveysala Tietotekniikka 24 % Kuvio 20. Lappeenrannan seutua koskevien hankkeiden jakaantuminen aihealueittain vuonna Suunnitelma vuonna 2007 ulkoisella rahoituksella toteutettavista hankkeista on tämän muistion liitteenä. Hankkeiden euromääräiset volyymit tulevat laskemaan vuonna 2007, kun nykyisen EUohjelmakauden hankkeet päättyvät ja uuden ohjelmakauden hankkeita voidaan käynnistää vasta vuoden 2008 aikana. Ammattikorkeakoulu on lisännyt myös osallistumistaan maakunnalliseen yhteistyöhön ja sitä kautta terävöittänyt rooliaan korkeakoulutuksessa ja kehittämistoiminnassa. Samaan koulutuskuntayhtymään kuuluvien ammattiopiston ja aikuisopiston kanssa synergia syntyy ennen kaikkea yhteisistä investointimahdollisuuksista ja resurssien jakamisesta. Korkeakouluna erittäin tärkeitä maakunnallisia yhteistyökumppaneita ammattikorkeakoululle ovat alueella toimivat yliopistot. Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Etelä-Karjalan yhteistyötä ja työnjakoa on selvitetty vuoden 2006 aikana opetusministeriön rahoituksella toteutettavassa hankkeessa. Tavoitteena on selkiinnyttää korkeakoulujen työnjakoa sekä löytää uusia yhteistyömuotoja ja toiminnallisia ja taloudellisia synergiaetuja. Hankkeen loppuraportti on jätetty opetusministeriölle vuoden 2007 tammikuun lopussa. Siinä esitetään yhteusten tukipalveluorganisaatioiden muodostamista sekä myös yhteisen ylläpito-organisaation luomista molemmille korkeakouluille. Kuopion yliopiston kanssa solmitun yhteistyösopimuksen pohjalta yliopiston asiantuntemus on hyödynnettävissä sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehitystoiminnassa. Ammattikorkeakoulu on toteuttanut yrityshautomotoimintaa yhteistyössä Technopolis Ventures Kareltekin kanssa EUrahoituksella.

20 ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU 19(19) 6 TOIMINNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMIA Lappeenrannassa sijaitsevien koulutusalojen ja koulutusohjelmien seuraavien vuosien kehittämissuunnitelmia / Lappeenrannalle mahdollisuuksia tarjoavia vetovoimatekijöitä on lueteltu seuraavassa: o o o o o o Venäjään liittyvän kaupallisen ja liiketaloudellisen osaamisen vahvistaminen Yhteinen täydennyskoulutus ja yrityksille suunnatut palvelut yhteistyössä Pietarin talousja finanssiyliopiston kanssa Venäjän kaupan koulutusohjelman edelleen vahvistaminen Venäjän kielen taidon ja kulttuurin tuntemus sekä liike-elämän tapatietous Venäjään liittyen Sosiaali- ja terveysalan yksikkö paikkakunnan vetovoimatekijänä Opiskelijarekrytointi maakunnan ulkopuolelta (siirto-opiskelijat) Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto mahdollisuutena monialaisen lappeenrantalaisen korkeakoulukokonaisuuden luomisessa Sosiaali- ja terveysalan ja ammattikorkeakoulun muiden koulutusalojen osaamisen hyödyntäminen yhteisissä tutkimus- ja kehityshankkeissa Rakennustekniikan koulutuksen sekä tutkimus- ja kehitystyön edelleen vahvistaminen Rakennustekniikan ylempi ammattikorkeakoulututkinto Rakennusmestarikoulutuksen aloittaminen syksystä 2007 alkaen Rakentamiseen liittyvän osaaminen hyödyntäminen alueen yrityksissä tutkimus- ja kehitystyössä sekä täydennyskoulutuksena Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston yhteistyön tiivistäminen ja yhteisen ylläpito-organisaation muodostaminen Liiketalouden koulutusalan siirtyminen samoihin tiloihin tekniikan koulutusalan kanssa Lappeenrannassa Yrityshautomotoiminnan ja yrityksiä palvelevien toimintojen toteuttaminen ja kehittäminen edelleen yhteistyössä muiden Lappeenrannan seudun toimijoiden kanssa

21 Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu OPISKELUN ALOITTANEIDEN KOTIKUNNAT Vuonna 2006 alkava koulutus ( aloittaneet) Imatra Lpr Jouseno Muu E-K kunta Kymenlaakso Uusimaa P-Karjala Etelä-Savo Muu kunta Yhteensä KOULUTUSOHJELMA lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % Paperitekniikan ko, Imatra 5 16,1 3 9,7 1 3,2 6 19,4 3 9,7 0 0,0 2 6,5 3 9,7 8 25, ,0 Sähkötekniikan ko, Imatra 6 27,3 4 18,2 0 0,0 4 18,2 3 13,6 0 0,0 0 0,0 2 9,1 3 13, Tietotekniikan ko, Imatra 10 26, ,9 2 5,3 6 15,8 2 5,3 2 5,3 2 5,3 0 0,0 3 7, Tuotantotalouden ko, Imatra 7 50,0 2 14,3 0 0,0 1 7,1 1 7,1 0 0,0 0 0,0 2 14,3 1 7, *) D.P in Mechanical Engineering and Production Technology 1 5,3 1 5,3 0 0,0 1 5,3 1 5,3 0 0,0 0 0,0 0 0, , Kone- ja tuotantotekniikan ko, Lpr 0 0, ,2 1 4,3 6 26,1 2 8,7 0 0,0 1 4,3 0 0,0 1 4, Logistiikan ko, Lpr 1 4,3 8 34,8 1 4,3 1 4,3 4 17,4 1 4,3 2 8,7 1 4,3 4 17, Rakennustekniikan ko, Lpr 0 0, ,6 1 1,9 5 9,4 4 7,5 2 3,8 1 1,9 3 5,7 7 13, Tietotekniikan ko, Lpr 0 0, ,2 2 4,8 4 9,5 3 7,1 0 0,0 0 0,0 1 2,4 0 0, Tekniikka yhteensä 30 11, ,9 8 3, ,8 23 8,7 5 1,9 8 3,0 12 4, , Liiketalouden ko, Lpr 5 7, ,6 1 1,4 7 10,1 3 4,3 0 0,0 3 4,3 1 1,4 1 1, ,0 Kansainvälisen kaupan ko, Lpr 2 9, ,9 3 14,3 1 4,8 0 0,0 0 0,0 0 0,0 1 4,8 1 4, ,0 Kv-kaupan ko. Venäjän-kaupan sv., Lpr 0 0, ,0 0 0,0 2 10,0 0 0,0 1 5,0 0 0,0 1 5,0 4 20, ,0 Liiketalous yhteensä 7 6, ,4 4 3,6 10 9,1 3 2,7 1 0,9 3 2,7 3 2,7 6 5, ,0 Ensihoidon ko, Lpr 1 5,0 5 25,0 1 5,0 1 5,0 2 10,0 2 10,0 2 10,0 2 10,0 4 20, Fysioterapian ko, Lpr 1 4,8 9 42,9 0,0 2 9,5 3 14,3 1 4,8 2 9,5 1 4,8 2 9, Hoitotyön ko, hoitotyön sv, Lpr 4 9, ,5 3 7,3 7 17,1 2 4,9 2 4,9 1 2,4 2 4,9 3 7, Hoitotyön ko, terveydenhoitotyön sv, Lpr 0 0, ,6 0 0,0 3 16,7 2 11,1 0 0,0 0 0,0 0 0,0 3 16, Sosiaalialan ko, Lpr 3 13, ,5 1 4,3 3 13,0 1 4,3 0 0,0 0 0,0 0 0,0 2 8, Toimintaterapian ko, Lpr 0 0,0 0 0,0 0 0,0 1 50,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 1 50, Terveys- ja sosiaaliala yhteensä 9 7, ,2 5 4, ,6 10 8,0 5 4,0 5 4,0 5 4, , Hotelli- ja ravintola-alan ko, Imatra 3 16,7 4 22,2 1 5,6 2 11,1 2 11,1 1 5,6 2 11,1 1 5,6 2 11, Matkailun ko, Imatra 2 10,0 3 15,0 1 5,0 2 10,0 6 30,0 1 5,0 2 10,0 1 5,0 2 10, *) Degree Programme in Tourism 1 5,3 6 31,6 0 0,0 2 10,5 0 0,0 1 5,3 1 5,3 0 0,0 8 42, Matkailu- ja ravitsemispalv. yhteensä 6 10, ,8 2 3,5 6 10,5 8 14,0 3 5,3 5 8,8 2 3, , Kuvataiteen ko, Imatra 6 30,0 1 5,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 2 10,0 2 10,0 2 10,0 7 35, Muotoilun ko, Lpr 0 0,0 8 50,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 3 18,8 3 18,8 1 6,3 1 6, Kulttuuri yhteensä 6 16,7 9 25,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 5 13,9 5 13,9 3 8,3 8 22, KAIKKI YHTEENSÄ 58 9, ,5 19 3, ,3 44 7,4 19 3,2 26 4,4 25 4, , *) Ei kuulu yhteishakuun

Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen

Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen Ammattikorkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen ja nuorten koulutustarjonnan suuntaaminen Tampere 1.3.2007 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen OPETUSMINISTERIÖ OPETUSMINISTERIÖ/ Tarmo Mykkänen/ as /1.3.2007

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja

Lisätiedot

Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen

Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen OPETUSMINISTERIÖN JA YLIOPISTOJEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄ 14. 15.11.2007 Rakenteellinen kehittäminen kevään

Lisätiedot

OPISKELIJAT OSAAMISALOITTAIN, TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS

OPISKELIJAT OSAAMISALOITTAIN, TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS OPISKELIJAT 20.9.2012 OSAAMISALOITTAIN, TUTKINTOON JOHTAVA KOULUTUS 1. Normiaika Yhteensä 2. Normiaika + 1 vuosi Yhteensä 3. Yliaikaiset Yhteensä 4. Poissaolevat Yhteensä Kaikki yhteensä Riviotsikot Aikuiset

Lisätiedot

Lapin ammattikorkeakoulu Oy

Lapin ammattikorkeakoulu Oy Lapin ammattikorkeakoulu Oy EVOLUUTIOTA JA REVOLUUTIOTA! Rakennamme uutta ammattikorkeakoulua Lappiin Kemi-Tornion AMK & Rovaniemen AMK Muutoksen taustaa Kataisen hallitusohjelman lähtökohdat Aloituspaikkaleikkaukset

Lisätiedot

1( 12) Yhteishakuun kuuluva koulutus

1( 12) Yhteishakuun kuuluva koulutus Opetushallitus.. Kalenterivuosi S ( ) Yht.. N Yht.. N Yht.. N Yht.. N Yhteishakuun kuuluva koulutus Automaatiotekniikan ko ammatillinen perustutkinto/kouluast. tutkinto ammatti- tai erikoisammattitutkinto

Lisätiedot

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 lisätietoja antavat - laatu- ja suunnittelujohtaja Marjo-Riitta Järvinen, Lahden ammattikorkeakoulu - kehittämispäällikkö Sari Mikkola,

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Esityksen aihe JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Mirja Immonen, koulutuspäällikkö 1 PERUSTIETOJA 2010 Opiskelijamäärä 8490, tutkinto opiskelijoita 6789 Suoritetut tutkinnot v. 2010 yhteensä 1634 Amk tutkintoja

Lisätiedot

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti.

Ulkomaisten tutkinto-opiskelijoiden tavoite on saavutettu. Myös opiskelija- ja henkilökunnan kansainvälinen liikkuvuus kehittyi myönteisesti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SATAKUNNAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Turun

Lisätiedot

AKYH Ammattikorkeakoulujen aikuisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO ( 30) Koko maa

AKYH Ammattikorkeakoulujen aikuisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO ( 30) Koko maa / S.. ( ) Centria ammattikorkeakoulu - Centria yrkeshögskola Centria ammattikorkeakoulu - Centria yrkeshögskola, Kokkola- Pietarsaaren yksikkö, Pietarsaari Sosiaalialan koulutusohjelma. sijaiset hakijat

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole

Lisätiedot

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 01.02.2012 1( 21) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 01.02.2012 1( 21) Koko maa VKYH jen vieraskielisten yhteishaku / S 01.0. 1( 1) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics Technology

Lisätiedot

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 30.01.2012 1( 21) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 30.01.2012 1( 21) Koko maa VKYH jen vieraskielisten yhteishaku 1 / S.01.1 1( 1) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri tarve

Lisätiedot

11.10.2013. Soja Ukkola 1

11.10.2013. Soja Ukkola 1 11.10.2013 Soja Ukkola 1 Työelämäyhteistyö Oamkissa ja opiskelijoiden työllistyminen Ammattikorkeakoululaki 2003/351 5 Ammattikorkeakoulun tulee tehtäviään suorittaessaan olla erityisesti omalla alueellaan

Lisätiedot

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 09.02.2012 1( 21) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 09.02.2012 1( 21) Koko maa 12 / S 09.02.12 1( 21) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics Technology 44 47 3 64 10 108 85

Lisätiedot

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 14.02.2012 1( 21) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 14.02.2012 1( 21) Koko maa 12 / S 14.02.12 1( 21) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics Technology 73 63 3 91 43 15 164

Lisätiedot

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO ( 21) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO ( 21) Koko maa 12 / S 0.02.12 1( 21) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics Technology 2 61 9 104 9 1 6 3 99

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Uusi Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

LIITE 1. Väittämäkohtaiset tarkastelut koulutusohjelmittain

LIITE 1. Väittämäkohtaiset tarkastelut koulutusohjelmittain LIITE 1 Väittämäkohtaiset tarkastelut koulutusohjelmittain 1. Minulla on riittävästi aikaa itsenäiseen työskentelyyn (tentteihin luku, kotitehtävät, tiedonhankinta jne.) 2. Opetus jakaantuu tasaisesti

Lisätiedot

TUPA-projektin ohjausryhmä

TUPA-projektin ohjausryhmä TUPA-projekti Tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen laatu- ja kehittämishanke Opetusministeriön rahoittama 2.9.2002 31.12.2007 Vastuuyksikkö: Hämeen amk Projektipäällikkö: Juhani Keskitalo Projektisihteeri

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia.

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE DIAKONIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

Sähköalan koulutus. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot. STUL Sähköurakoitsijapäivät 22.4.2010 Mitä ajattelee ja odottaa opiskeleva nuoriso

Sähköalan koulutus. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot. STUL Sähköurakoitsijapäivät 22.4.2010 Mitä ajattelee ja odottaa opiskeleva nuoriso Sähköalan koulutus Ammattikorkeakoulut ja yliopistot STUL Sähköurakoitsijapäivät 22.4.2010 Mitä ajattelee ja odottaa opiskeleva nuoriso Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka P Harsia 22.04.2010

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI

OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI OPETUSMINISTERIÖN SEKÄ KORKEAKOULUJEN JA TIEDELAITOSTEN JOHDON SEMINAARI Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen ja koulutustarjonnan mitoitus sopimuksissa Johtaja Hannu Sirén Opetusministeriö Koulutus-

Lisätiedot

Koulutustarjonta ja valintaperusteet

Koulutustarjonta ja valintaperusteet Koulutustarjonta ja valintaperusteet Saimaan ammattikorkeakoulu kevään 2016 yhteishaku Yhteishakuinfo 21.10.2015 Ammattikorkeakoulujen valintaperusteet Kolme valintatapaa Ammattikorkeakoulu määrittelee

Lisätiedot

Hakuehdot. Opetushallitus. Tulostuspvm ja -aika 17.03.2015 15:22:21 1(4) HAKUTOIVETILASTO

Hakuehdot. Opetushallitus. Tulostuspvm ja -aika 17.03.2015 15:22:21 1(4) HAKUTOIVETILASTO Tulostuspvm ja -aika 17.03.15 15:22:21 1() Hakuehdot Koulutuksen alkamisaika: 15 Syksy Haku: Yhteishaku ammatilliseen ja lukioon, kevät 15 Koulutuksen järjestäjä: 0973110-9 Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 45 82 80 69 60 133 % 99 % -2 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 45 82 80 69 60 133 % 99 % -2 % 8 % 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK

Lisätiedot

TULI. TULI rahoituksella tutkimuksesta liiketoimintaa. Ideasta liiketoiminnaksi 11.10.2011, Turku Harri Ojansuu, V-S ELY -keskus, Tekes

TULI. TULI rahoituksella tutkimuksesta liiketoimintaa. Ideasta liiketoiminnaksi 11.10.2011, Turku Harri Ojansuu, V-S ELY -keskus, Tekes TULI TULI rahoituksella tutkimuksesta liiketoimintaa Ideasta liiketoiminnaksi 11.10.2011, Turku Harri Ojansuu, V-S ELY -keskus, Tekes TULI Tutkimuksesta liiketoimintaa Tutkijoille, tutkijayhteistöille

Lisätiedot

Työnjaon kehittäminen Vaasan ja Seinäjoen ammattikorkeakoulujen kanssa on edennyt heikosti.

Työnjaon kehittäminen Vaasan ja Seinäjoen ammattikorkeakoulujen kanssa on edennyt heikosti. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 OPETUSHALLITUS Laskentapalvelut PERUSTIEDOT/Ammattikorkeakoulu Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 1.Yhteystiedot Ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 1( 8)

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 1( 8) / S.. n ammattikorkeakoulu ( ). sijaiset Kaikki n ammattikorkeakoulu KyAMK, Jylpyn kampus, Kotka Ensihoidon ko Etelä- Hoitotyön sv Opetuspiste yhteensä KyAMK, Kasarminmäen kampus, Kouvola Liiketalouden

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 53 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 53 % 8 % 1 Lapin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Löydämme tiet huomiseen Opiskelua, tutkimusta ja työtä loistoporukassa Lappeenrannassa ja Imatralla 3100 opiskelijaa ja 300 asiantuntijaa muodostavat innovatiivisen ja avoimen korkeakouluyhteisön laadukas

Lisätiedot

Kyamkin ja Mamkin bränditutkimus 2016. Sisältö. Kyamkin ja Mamkin koulutusten vetovoima-analyysi

Kyamkin ja Mamkin bränditutkimus 2016. Sisältö. Kyamkin ja Mamkin koulutusten vetovoima-analyysi Kyamkin ja Mamkin koulutusten vetovoima-analyysi Tiivi Pukkila-Nupponen 16.5.2016 Kyamkin ja Mamkin bränditutkimus 2016 Tutkimus toteutettiin maaliskuussa 2016 kvalitatiivisena onlinekyselynä. Tutkimusnäyte

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET Yliopistot ja ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

Terveydenhoitajakoulutuksen työpajan taustamateriaali

Terveydenhoitajakoulutuksen työpajan taustamateriaali Terveydenhoitajakoulutuksen työpajan taustamateriaali Koonti terveydenhoitaja (AMK) koulutuksen tilastoista ammattikorkeakouluittain Vuonna 2010 tutkinnon suorittaneista työlliset 2011 Vuonna 2010 tutkinnon

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 4 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % 5 % -1 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 4 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % 5 % -1 % 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 30 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 30 % 8 % 1 Kajaanin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012 2014 2013

Lisätiedot

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Luonnonvara-alan

Lisätiedot

Miten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyö tulisi lainsäädännössä ja rahoituksessa mahdollistaa?

Miten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyö tulisi lainsäädännössä ja rahoituksessa mahdollistaa? Miten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyö tulisi lainsäädännössä ja rahoituksessa mahdollistaa? Ammattikorkeakoulujen rakenne ja rahoitus -seminaari Helsinki 15.09.2010 Timo Luopajärvi Korkeakoulujen

Lisätiedot

Mikkelin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle

Mikkelin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 1 Mikkelin ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 79 84 75 79 105 71 % 99 % -11 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 79 84 75 79 105 71 % 99 % -11 % 8 % 1 Lahden ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 131 159 163 151 130 125 % 99 % 3 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 131 159 163 151 130 125 % 99 % 3 % 8 % 1 Turun ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 16 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % -12 % -1 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 16 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % -12 % -1 % 1 Jyväskylän ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012 2014 2013

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Päivi Vaattovaara HAKUTOIMISTO 044 7101 648 paivi.vaattovaara(at)kajak.fi hakutoimisto(at)kajak.fi 6.11.2012 1

Päivi Vaattovaara HAKUTOIMISTO 044 7101 648 paivi.vaattovaara(at)kajak.fi hakutoimisto(at)kajak.fi 6.11.2012 1 Päivi Vaattovaara HAKUTOIMISTO 044 7101 648 paivi.vaattovaara(at)kajak.fi hakutoimisto(at)kajak.fi 6.11.2012 1 Kevään 2012 yhteishaku Kaikki ammattikorkeakoulut 25 ammattikorkeakoulua 70 979 ensisijaista

Lisätiedot

Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat )

Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat ) KM 9.5.2007 Kärkineliö-maakunnat Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat ) Taulukko 1.1 Avautuvat työpaikat 2005-2020, henkeä vuodessa Laskennallinen ikäluokan riittävyys avautuviin työpaikkoihin.

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 5 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % -2 % -1 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot % 99 % 5 % 8 % Ammatillinen opettajankoulutus % 116 % -2 % -1 % 1 Hämeen ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Savon koulutuskuntayhtymä, tukitoimet koulutusaloittain, yhteishaku 2016

Savon koulutuskuntayhtymä, tukitoimet koulutusaloittain, yhteishaku 2016 Savon koulutuskuntayhtymä, tukitoimet koulutusaloittain, yhteishaku 2016 Soveltuvuus- / pääsykoe ajankohta Aloituspaikat 2016 Mahdollisuus opiskeluun pienemmässä ryhmässä Ammatino hjaaja Oppimisen tukipajat

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2015 ammattikorkeakouluille

Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2015 ammattikorkeakouluille Opetus- ja kulttuuriministeriö Asemointitilastot 2015; yhteinen osio, tutkintojen jakautuminen alan sisällä ammattikorkeakouluittain Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2015 ammattikorkeakouluille

Lisätiedot

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu AMK-OPINNOT Käytännönläheinen korkeakouluvaihtoehto, joka vastaa työelämän tarpeita Opiskelija saa sekä teoreettiset tiedot että käytännön ammattitaidon valitsemaltaan alalta Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Korkeakoulujen sähköisen hakujärjestelmän KSHJ:n ja Opintopolku.fi palvelun käyttö ja kehittäminen

Korkeakoulujen sähköisen hakujärjestelmän KSHJ:n ja Opintopolku.fi palvelun käyttö ja kehittäminen Korkeakoulujen sähköisen hakujärjestelmän KSHJ:n ja palvelun käyttö ja kehittäminen Seminaari 26.10.2015 Merja Väistö Erityisasiantuntija Sisältö Katsaus taaksepäin: vuoden 2015 yhteishaut Uutena opintopolkuun

Lisätiedot

2015 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä

2015 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä Saimaan ammattiopisto Sampo tarjoaa ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille sekä koulutus- ja kehittämispalveluja yrityksille ja muille yhteisöasiakkaille. Saimaan ammattiopisto Sampo aloitti toimintansa

Lisätiedot

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN

SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN LIITE 3 29.9.2011 SIVISTYSPOLIITTISEN MINISTERIRYHMÄN LINJAUKSET KOSKIEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KOULUTUSTARJONNAN VÄHENTÄMISTÄ VUODESTA 2013 ALKAEN Taustaa Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2010

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2010 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 12.11.2010 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE SAIMAAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2010 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu on asettanut

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Suomen koulutusjärjestelmä KAHDEN RINNAKKAISEN PILARIN KORKEAKOULUJÄRJESTELMÄ AMK: Teoriaa ja käytäntöä 27 ammattikorkeakoulua 139 000 AMK-opiskelijaa 17 400 aloituspaikkaa

Lisätiedot

Kevään yhteishaku 2016. Turun AMK:n hakijatilastoja

Kevään yhteishaku 2016. Turun AMK:n hakijatilastoja Kevään yhteishaku 2016 Turun AMK:n ilastoja Viestintäpalvelut 19.5.2016 Taustatietoa Tiedot hakijoista perustuvat OPH:n vipunen.fi -palvelussa julkaistuihin tilastoihin. Kevään 2016 yhteishaun osalta tiedot

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot.

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015

Lisätiedot

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja

Yhteishaku, kevät 2016. Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Yhteishaku, kevät 2016 Metsokankaan yhtenäisperuskoulu Katri Roppola oppilaanohjaaja Mitä ysin jälkeen? Peruskoulun jälkeen voit hakea ammattioppilaitokseen hakea lukioon suorittaa 3-4 vuodessa ammatillisen

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 15 22 19 19 30 63 % 99 % -14 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 15 22 19 19 30 63 % 99 % -14 % 8 % 1 Yrkeshögskolan Novia määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Ammattiopisto Luovi luvuin Suomen suurin ammatillinen erityisoppilaitos Osa Hengitysliittoa Toimii 25 paikkakunnalla Henkilöstö yli 860 asiantuntijaa Ammatillisessa peruskoulutuksessa

Lisätiedot

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä Yhteenveto URAOHJAUS Seurantajärjestelmä Uraohjaus-hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin seurantajärjestelmä opiskelijoiden amk-opintojen etenemisestä 1. Tehtiin tutkimus

Lisätiedot

Hakuajat. Vapaista opiskelupaikoista ilmoitetaan erikseen www.ysao.fi

Hakuajat. Vapaista opiskelupaikoista ilmoitetaan erikseen www.ysao.fi Hakuajat Yhteishaku ammatilliseen koulutukseen 24.2. 17.3.2015 Haku ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaan koulutukseen 18.3. 8.4.2015 Haku Valma-koulutukseen 19.5. 21.7.2014 - kaikkien hakujen hakemukset

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. Pääväri - sininen. HAMK pähkinänkuoressa

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. Pääväri - sininen. HAMK pähkinänkuoressa Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Pääväri - sininen HAMK pähkinänkuoressa 8.8.2016 Organisaatio Korkeakoulujohtaminen Yhtiökokous Hallitus Rehtori, Toimitusjohtaja Omistajat Hallinto Vararehtori Toimitusjohtajan

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2010

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2010 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 12.11.2010 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2010 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiansa mukaisesti Hämeen

Lisätiedot

Hakijatilastot Korkeakoulujen yhteishaku kevät 2016

Hakijatilastot Korkeakoulujen yhteishaku kevät 2016 Hakijatilastot Korkeakoulujen yhteishaku kevät 216 Hakijat ja paikan vastaanottaneet Artenomi (AMK), muotoilu, päivätoteutus 44 47 75 179 198 Bachelor of Business Administration, International Business,

Lisätiedot

MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT. Liiketalouden kehittämispäivät Mervi Angerma-Niittylä

MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT. Liiketalouden kehittämispäivät Mervi Angerma-Niittylä MERKONOMIEN TYÖLLISYYSNÄKYMÄT Liiketalouden kehittämispäivät 13.-14.4.2011 Mervi Angerma-Niittylä KAUPPA LUO VARALLISUUTTA YHTEISKUNTAAN Bruttokansantuoteosuudet 2009 1,6 2,7 3,0 3,6 19,7 15,6 9,0 9,9

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

KEVÄÄN 2016 YHTEISHAKU. AMK-TUTKINNOT Päivä- ja monimuotototeutukset. Tuulikki Harsia ja Eva-Maija Kunnas TAMKin hakijapalvelut

KEVÄÄN 2016 YHTEISHAKU. AMK-TUTKINNOT Päivä- ja monimuotototeutukset. Tuulikki Harsia ja Eva-Maija Kunnas TAMKin hakijapalvelut KEVÄÄN 2016 YHTEISHAKU AMK-TUTKINNOT Päivä- ja monimuotototeutukset Tuulikki Harsia ja Eva-Maija Kunnas TAMKin hakijapalvelut HAKUAJAT TAMKIN KOULUTUKSIIN 8. 27.1.2016 Englanninkielinen koulutus Studyinfo.fi

Lisätiedot

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta 21.1.216 Teknologiateollisuus 2 Teknologiateollisuus on merkittävä työllistäjä

Lisätiedot

liikunnanohjaaja system designer rakennusinsinööri fysioterapeutti maanmittausinsinööri tietotekniikan insinööri ravintolapäällikkö maaseutuneuvoja

liikunnanohjaaja system designer rakennusinsinööri fysioterapeutti maanmittausinsinööri tietotekniikan insinööri ravintolapäällikkö maaseutuneuvoja terveydenhoitaja rakennusinsinööri fysioterapeutti metsäsuunnittelija marketing manager travel supervisor system designer maaseutuneuvoja liikunnanohjaaja maanmittausinsinööri sairaanhoitaja tietotekniikan

Lisätiedot

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta

Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta Tilastotietoa teknologiateollisuuden rekrytointitarpeista, henkilöstön koulutustaustasta ja teknologia-alojen koulutuksesta Teknologiateollisuus on merkittävä työllistäjä Teknologiayritykset työllistävät

Lisätiedot

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI Osekk lyhyesti Perustettu 15.12.1994 (varsinainen toiminta alkoi 1.8.1995) Henkilökuntaa (TA 2014) 970 Toimintatuotot (TA

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN, SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN KUNTAYHTYMÄN JA SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE

OPETUSMINISTERIÖN, SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN KUNTAYHTYMÄN JA SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN, SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN KUNTAYHTYMÄN JA SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET Yliopistot

Lisätiedot

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista

Hakijoiden maakunnat, kevät 2015 %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista %-osuus Oulun ammattikorkeakoulun kaikista hakijoista Tilastotietojen lähteenä Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. Koko Oamkia koskevien prosenttiosuuksien perustana on kokonaishakijamäärä 12 409.

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN, JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N JA JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE

OPETUSMINISTERIÖN, JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N JA JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN, JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU OY:N JA JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET Yliopistot

Lisätiedot

10/10/2016. Monta tapaa parantaa maailmaa

10/10/2016. Monta tapaa parantaa maailmaa 10/10/2016 Monta tapaa parantaa maailmaa Diak on valtakunnallinen ammattikorkeakoulu Diakin toimipisteet ja opiskelijamäärät: Helsinki (1570) Oulu (315) Pieksämäki (402) Oulu Pori (307) Turku (170) Pieksämäki

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Laurea-ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Laurea-ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 -ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015

Lisätiedot

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki Uudistuva insinöörikoulutus Seija Ristimäki Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Neljä koulutusalaa: kulttuuri liiketalous sosiaali-

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Laboratoriohenkilökunnan koulutus; miten turvata tulevaisuuden ammattitaitoinen henkilökunta? Labquality

Laboratoriohenkilökunnan koulutus; miten turvata tulevaisuuden ammattitaitoinen henkilökunta? Labquality Laboratoriohenkilökunnan koulutus; miten turvata tulevaisuuden ammattitaitoinen henkilökunta? Labquality Mikrobiologian laboratorioiden edustajien neuvottelukokous 17.10.2008 Seija Tuokko Laboratoriossa

Lisätiedot

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Koulutus. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Koulutus Konsultit 2HPO 1 Tutkintotavoitteisen koulutuksen opiskelijat 2 Peruskoulun päättäneiden ja ylioppilaiden välitön sijoittuminen jatko-opintoihin Valmistumisvuosi 2011 2010 2009 2008 2007 2006

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-%

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu 4. METSÄENERGIAFOORUMI Eväitä energiseen tulevaisuuteen 23.11.2010 Katse tulevaan, Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen ja Itä-Suomen yliopiston yhteistyö metsäbioenergiassa.

Lisätiedot

Päätös 12.12.2014. Hakijasuman purkamiseen tarkoitetut valtionavustukset vuodelle 2014

Päätös 12.12.2014. Hakijasuman purkamiseen tarkoitetut valtionavustukset vuodelle 2014 Päätös OKM/88/592/2014 12.12.2014 Jakelussa mainituille Viite Asia Hakijasuman purkamiseen tarkoitetut valtionavustukset vuodelle 2014 Opetus- ja kulttuuriministeriö teki 16.5.2014 päätöksen (18/592/2014)

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Jouko Lehtoranta, toimitusjohtaja, DI Sisältö: Lähtökohdat: Työpaikat Kymenlaaksossa AMK:sta valmistuneet insinöörit Toimintaympäristö ja sen muutokset

Lisätiedot

Ammatillisten opettajakorkeakoulujen ja opetusja kulttuuriministeriön yhteistyöpäivä 6.4.2016 OKM, Helsinki, Jukola

Ammatillisten opettajakorkeakoulujen ja opetusja kulttuuriministeriön yhteistyöpäivä 6.4.2016 OKM, Helsinki, Jukola Ammatillisten opettajakorkeakoulujen ja opetusja kulttuuriministeriön yhteistyöpäivä 6.4.2016 OKM, Helsinki, Jukola Johanna Moisio, HT, opetusneuvos, ryhmäpäällikkö Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto

Lisätiedot

HYVINVOINTIFOORUMI. Leena Liimatainen Yksikön johtaja LAMK sosiaali- ja terveysala 2.5.2016 Wanha Walimo

HYVINVOINTIFOORUMI. Leena Liimatainen Yksikön johtaja LAMK sosiaali- ja terveysala 2.5.2016 Wanha Walimo HYVINVOINTIFOORUMI Leena Liimatainen Yksikön johtaja LAMK sosiaali- ja terveysala 2.5.2016 Wanha Walimo HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN KUNNISSA Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyö kunnissa on

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 49 50 39 46 70 56 % 99 % -22 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 49 50 39 46 70 56 % 99 % -22 % 8 % 1 Savonia-ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot