1 AMMATTIKORKEAKOULUN YKSIKÖT LAPPEENRANNASSA 2 2 OPISKELIJAMÄÄRÄT LAPPEENRANNAN YKSIKÖISSÄ 5

Transkriptio

1

2 ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU SISÄLTÖ SIVU 1 AMMATTIKORKEAKOULUN YKSIKÖT LAPPEENRANNASSA 2 2 OPISKELIJAMÄÄRÄT LAPPEENRANNAN YKSIKÖISSÄ 5 3 OPISKELIJAVIRRAT LAPPEENRANNAN AMMATTIKORKEAKOULUN 13 YKSIKKÖIHIN MAAKUNNAN ULKOPUOLELTA JA MUISTA ETELÄ-KARJALAN KUNNISTA 4 AMMATTIKORKEAKOULUN TALOUDELLINEN VAIKUTTAVUUS 16 LAPPEENRANNASSA 5 TUTKIMUS- JA KEHITYSHANKKEET LAPPEENRANNASSA 17 6 TOIMINNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMIA 19 LIITTEET Koulutuksen aloittaneiden kotipaikkakunnat koulutusohjelmittain hankeluettelo

3 ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU 2(19) 1 AMMATTIKORKEAKOULUN YKSIKÖT LAPPEENRANNASSA Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu on monialainen, maakunnan oma korkeakoulu. Opiskelijoista, henkilöstöstä ja toiminnan volyymista noin 2/3 on Lappeenrannassa ja 1/3 Imatralla. Kokonaisopiskelijamäärä on noin opiskelijaa. Ammattikorkeakoulun laskennallinen opiskelijamäärä eli opetusministeriön rahoituksen piirissä olevien opiskelijoiden määrä on 2520 opiskelijaa (nuoria 2145 ja aikuisia 375 opiskelijaa) vuonna Ammattikorkeakoulussa työskenteli vuoden 2005 lopussa 265 henkilöä, joista päätoimisia opettajia oli 154. Henkilöstöstä 178 (67 %) työskenteli Lappeenrannassa sijaitsevissa yksiköissä. Kaikkiaan koulutusaloja on viisi: 1. Tekniikka 2. Liiketalous 3. Sosiaali- ja terveysala 4. Matkailu- ja ravitsemispalvelut 5. Kulttuuri Ammattikorkeakoulun yksiköt vuonna 2006 Lappeenrannassa ja Imatralla on esitetty seuraavissa kuvioissa. Kuvio 1. Ammattikorkeakoulun yksiköt Lappeenrannassa vuonna 2006

4 ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU 3(19) Kuvio 2. Ammattikorkeakoulun yksiköt Imatralla vuonna 2006 Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu on viimeisten vuosien aikana tehnyt merkittäviä muutoksia yksikkörakenteessaan. Syksyllä 2004 tehtyjen päätösten mukaisesti liiketalouden koulutus keskitetään syksyyn 2007 mennessä kokonaan Lappeenrantaan ja matkailu- ja ravitsemisalan koulutus Imatralle. Tekniikan koulutusalalla tietotekniikan koulutus keskitetään vuodesta 2007 alkaen kokonaan Lappeenrantaan. Muutos parantaa koulutusohjelman toiminnallista ja taloudellista tulosta mahdollistamalla jatkossa henkilöstö-, laite- ja ohjelmistoresurssien nykyistä tehokkaamman käytön. Syksyllä 2006 sovittiin myös Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun kanssa järjestelystä, jossa Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu luopuu kuvataiteen koulutusohjelmasta ja Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu vastaavasti muotoilun koulutusohjelmasta. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun kulttuurin koulutus keskittyy jatkossa Imatralle ja muotoilun koulutusohjelman aloituspaikat muutetaan kuvataiteen koulutusohjelman aloituspaikoiksi. Tunnustusta saanut korumuotoilu jatkaa edelleen kuvataiteen koulutusohjelman korutaiteen suuntautumisvaihtoehtona. Muutos toteutetaan asteittain syksystä 2007 alkaen siten, että aikaisemmin muotoilun koulutusohjelmassa opintonsa aloittaneet opiskelijat voivat suorittaa opintonsa loppuun Lappeenrannassa. Tekniikan ja kulttuurin koulutusalojen järjestelyä on kuvattu seuraavassa kuviossa.

5 ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU 4(19) Kuvio 3. Tekniikan ja kulttuurin järjestelyt syksystä 2007 alkaen Lisäksi kevään 2007 tavoiteneuvotteluissa esitetään opetusministeriölle, että Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu toteuttaa aloituspaikkojen vähentämisvelvoitteensa vuonna 2008 lakkauttamalla sähkötekniikan ja tuotantotalouden koulutusohjelmat Imatralta asteittain vuodesta 2008 alkaen. Samassa yhteydessä sosiaali- ja terveysalan aloituspaikkoja ehdotetaan lisättäväksi Lappeenrannassa 20 paikalla fysioterapian koulutusohjelmassa. Toteutettavat rationalisointitoimenpiteet tulevat parantamaan ammattikorkeakoulun tehokkuutta. Lisäksi tavoitteena on opiskelija- ja henkilöstömääriltään suurempien yksikköjen avulla ensisijaisesti lisätä koulutuksen vetovoimaisuutta sekä saada tutkimus- ja kehitystyön toteutukseen tarvittava kriittinen massa henkilöstöä kaikkiin yksikköihin. Ammattikorkeakoulun strategisena linjauksena kahden sijaintikaupungin osalta on, että Imatralla riittävien hakijamäärien varmistamiseksi pyritään löytämään kapealle erityisalalle keskittyviä koulutusohjelmia / koulutusaloja, jotka houkuttelevat opiskelijoita opiskelupaikkakunnasta huolimatta. Lappeenrannassa sitä vastoin on pyritty ylläpitämään hyvin laaja-alaista koulutustarjontaa, sillä alueen nuorisoikäluokkien koko tarjoaa riittävän opiskelijarekrytointipohjan ja hakijoita on riittänyt varsin hyvin. Erityisesti sosiaali- ja terveysalan koulutus Lappeenrannassa on ollut jo vuosia valtakunnan vetovoimaisimpien joukossa. Myös tekniikan koulutusala on pärjännyt valtakunnallisessa vetovoimavertailussa varsin hyvin. Lappeenrannan liiketalouden yksikössä vetovoima sen sijaan on huolestuttavalla tavalla hiipunut viime vuosina. Tämä on varmasti johtunut osittain rakennuksen huonosta kunnosta, mikä on vaikeuttanut korkeakoulutasoisen koulutuksen markkinointia opiskelijoille. Ammattikorkeakoulun suunnitelmissa on siirtää Lappeenrannan liiketalouden koulutus Lappeenrannan tekniikan yksikön tiloihin syksystä 2007 alkaen. Muutoksen tavoitteena on tarjota liiketalouden opiskelijoille nykyaikainen oppimisympäristö sekä tiivistää tekniikan ja liiketalouden koulutusalojen käytännön yhteistyötä opetuksessa ja tutkimus- ja kehitystoiminnassa. Yhteisiin tiloihin siirtymisellä saavutetaan lisäksi säästöjä tilakustannuksissa sekä tulevissa kalusto- ja ohjelmistohankinnoissa.

6 ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU 5(19) 2 OPISKELIJAMÄÄRÄT LAPPEENRANNAN YKSIKÖISSÄ Ammattikorkeakoulun opiskelijoista 1980 opiskeli Lappeenrannan koulutusyksiköissä vuonna Heistä 1606 opiskeli nuorten tutkintoon johtavassa koulutuksessa ja 374 aikuiskoulutuksessa. Opiskelijoiden jakaantuminen eri koulutusaloille Lappeenrannassa on esitetty seuraavassa kuviossa: Opiskelijat Lappeenrannan yksiköissä v. 2006, yht (nuoret ja aikuiset) 3 % 2 % 25 % 37 % Tekniikka Sosiaali- ja terveysala Liiketalous Kulttuuri Matkailu- ja ravitsemisala 33 % Kuvio 4: Opiskelijat koulutusaloittain Lappeenrannassa v (opiskelijamäärä ) Seuraavassa kuviossa on esitetty tutkintoon johtavan koulutuksen keskimääräinen opiskelijamäärä vuonna 2006 koulutusohjelmittain Lappeenrannassa. Luvut on esitetty koulutusala- ja koulutusohjelmakohtaisessa suuruusjärjestyksessä. Mukana ovat sekä nuorten että aikuisten perustutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijat.

7 ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU 6(19) Tutkintoon johtavien koulutusohjelmien keskimääräinen opiskelijamäärä v. 2006, Lappeenrannan koulutukset Rakennustekniikan ko, Lpr 243 Tietotekniikan ko, Lpr 189 Kone-ja tuotantotekniikan ko, Lpr 140 Logistiikan ko, Lpr 106 Mechanical Engineering and Production Technology 42 Liiketalouden ko, Lpr 297 Kv-kaupan ko, Lpr 131 Hoitotyön ko, Lpr 310 Sosiaalialan ko, Lpr 121 Fysioterapian ko, Lpr 82 Ensihoidon ko, Lpr 46 Toimintaterapian ko, Lpr Terveyden edistämisen ko, Lpr (ylempi AMK) Palvelujen tuottamisen ja joht. ko, Lpr 53 Muotoilun ko, Lpr opisk. Kuvio 5: Keskimääräinen opiskelijamäärä koulutusohjelmittain vuonna 2006 Aloituspaikkoja nuorten tutkintoon johtavassa koulutuksessa on koko ammattikorkeakoulussa 570, josta 368 (64,6 %) Lappeenrannassa toteutettavassa koulutuksessa. Koulutusalakohtainen aloituspaikkajakauma Lappeenrannassa vuonna 2006 alkavassa nuorten tutkintoon johtavassa koulutuksessa on esitetty seuraavassa kuviossa.

8 ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU 7(19) Nuorten koulutuksen aloituspaikat Lappeenrannassa v % 29 % 37 % Tekniikka Sosiaali- ja terveysala Liiketalous Kulttuuri 30 % Kuvio 6. Nuorten koulutuksen aloituspaikat Lappeenrannassa v koulutusaloittain Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun tarjoamat koulutukset ovat olleet vetovoimaisia valtakunnallisestikin vertailtuna. Koulutuksen vetovoimaa kuvaava tunnusluku, ensisijaisten hakijoiden määrä aloituspaikkaa kohti, vaihtelee koulutusaloittain ja koulutusohjelmittain melkoisesti. Yleisesti ottaen Lappeenrannassa toteutettaviin koulutusohjelmiin on ollut jonkin verran suurempi kiinnostus kuin saman koulutusalan Imatralla toteutettaviin ohjelmiin. Eri ammattikorkeakoulujen vetovoimaisuutta koskevat koulutusalakohtaiset valtakunnalliset vertailutiedot on esitetty seuraavissa kuvioissa. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun osalta on esitetty kokonaisvetovoiman lisäksi erikseen Lappeenrannassa ja Imatralla alkavien koulutusten vetovoimatiedot. Vetovoiman valtakunnallisia vertailutietoja ei ole saatavissa vielä vuodelta 2006, joten suurin osa tiedoista on vielä vuodelta 2005.

9 ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU 8(19) Ensisijaiset hakijat / alpat, tekniikan koulutusala v JAMK PIRAMK TAMK EVTEK EKAMK LPR TUAMK 2,8 STADIA MAMK ARCADA VAMK SAVONIA KEMITOR HAMK OAMK EKAMK RAMK 2,2 LAMK SATAAMK EKAMK Imatra SJAMK 1,7 YH SYDVÄST K-PAMK P-KAMK KYAMK SVENSKA YH KAJAK 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 Kuvio 7. Tekniikan koulutusalan vetovoima eri ammattikorkeakouluissa vuonna Ensisijaisia hakijoita / alpa v. 2005, liiketalous TAMK OAMK HELIA TUAMK LAMK ARCADA RAMK JAMK KYAMK SAVONIA MAMK HAAGA VAMK EVTEK KEMITOR LAUREA KAJAK HAMK P-KAMK EKAMK K-PAMK SATAAMK 2,9 YH SYDVÄST SJAMK PIRAMK 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0 9,0 10,0 Kuvio 8. Liiketalouden koulutusalan vetovoima eri ammattikorkeakouluissa vuonna Koulutusohjelmat alkoivat vain Lappeenrannassa.

10 ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU 9(19) Ensisijaisia hakijoita / alpa v. 2005, sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala HAAGA OAMK JAMK LAMK PIRAMK TUAMK STADIA SAVONIA RAMK EKAMK SJAMK P-KAMK KAJAK 5,0 DIAK LAUREA KYAMK ARCADA MAMK KEMITOR VAMK K-PAMK SATAAMK HAMK YH SYDVÄST SVENSKA YH 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 Kuvio 9. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan vetovoima eri ammattikorkeakouluissa vuonna Koulutusohjelmat alkoivat vain Lappeenrannassa. Ensisijaisia hakijoita / alpa v. 2005, matkailu- ja ravitsemisala PIRAMK VAMK TUAMK HAAGA JAMK LAMK SAVONIA ARCADA SATAAMK HAMK LAUREA STADIA YH SYDVÄST HELIA RAMK P-KAMK KAJAK EKAMK MAMK 1,9 K-PAMK SJAMK 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0 Kuvio 10. Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan vetovoima eri ammattikorkeakouluissa vuonna Koulutusohjelmat alkoivat vain Imatralla.

11 ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU 10(19) Ensisijaisia hakijoita / alpa, kulttuurin koulutusala v HELIA EVTEK TAMK LAMK STADIA OAMK DIAK TUAMK JAMK HUMAK SJAMK HAMK SATAAMK LAUREA ARCADA EKAMK Imatra EKAMK P-KAMK EKAMK LPR PIRAMK 3,5 3,2 2,9 MAMK SVENSKA YH KYAMK YH SYDVÄST SAVONIA K-PAMK KEMITOR 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 Kuvio 11. Kulttuurin koulutusalan vetovoima eri ammattikorkeakouluissa vuonna Lappeenrannassa toteutettavien koulutusohjelmien vuoden 2006 vetovoimaluvut on esitetty seuraavassa kuviossa. Vetovoima: ensisijaiset hakijat / aloituspaikat, Lappeenrannassa vuonna 2006 alkava koulutus *) D.P. in Mechanical Engineering and Production Ensihoidon ko, tammik. Sosiaalialan ko Fysioterapian ko Hoitotyön ko, hoitotyön sv Rakennustekniikan ko, tammik. Hoitotyön ko, terv.hoitotyön sv, tammik. Rakennustekniikan ko Kansainvälisen kaupan ko Hoitotyön ko, hoitotyön sv, tammik. Kone- ja tuotantotekniikan ko Kv-kaupan ko. Venäjän-kaupan sv Liiketalouden ko Muotoilun ko Logistiikan ko Tietotekniikan ko 2,3 2,1 2,1 2,0 1,8 1,4 3,9 3,5 3,1 2,9 5,2 5,0 5,8 8,6 8,9 10,4 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 Kuvio 12. Lappeenrannassa v alkavien koulutusten vetovoimaisuus: ensisijaisten hakijoiden määrä aloituspaikkaa kohti.

12 ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU 11(19) Englanninkieliset koulutusohjelmat eivät vielä vuonna 2006 kuulu yhteishaun piiriin, joten ensisijaisiksi hakijoiksi lasketaan näissä koulutusohjelmissa kaikki hakijat. Imatran ja Lappeenrannan koulutusyksikköjen välillä on selviä eroja sekä koulutuksen vetovoimassa että eronneiden opiskelijoiden määrässä. Tekniikan Lappeenrannan yksikkö on selvästi Imatran vastaavaa vetovoimaisempi. Matkailu- ja ravitsemispalvelujen sekä kulttuurin Imatran yksiköt taas ovat aikaisempina vuosina menestyneet vetovoimassa Lappeenrannan vastaavia yksikköjä paremmin. Opintojen keskeyttämisten vähentämisessä on viime vuosina saatu hyviä tuloksia aikaan ja eronneiden opiskelijoiden määrä on kääntynyt selvästi laskuun. Keskeyttämiset ovat aikaisemmin olleet ongelmana samoissa yksiköissä, joissa koulutuksen vetovoimakin on ollut alhainen. Toteutetut koulutuksen keskittämistoimenpiteet ovatkin kohdistuneet juuri näihin yksikköihin, mikä vahvistaa ennestään vetovoimaisia ja alhaisen keskeyttämisasteen omaavia yksikköjä. Yksikkökohtaiset vetovoima- ja keskeyttämisastetiedot vuodelta 2005 on esitetty seuraavissa kuvioissa. Vetovoima vuonna 2005 alkavissa nuorten koulutuksissa ensisij. hakijoita / alpa 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,4 2,8 2,4 2,9 4,4 5,0 5,2 1,9 4,2 3,5 2,9 5,4 1,0 0,0 Tekniikka Imatra Tekniikka Lpr Tekniikka valtak.ka. Liiketalous Lpr Liiketalous valtak. Ka. Sosiaali- ja terveys, Lpr Sosiaali- ja terveys, valtak. Ka. Matkailu- ja ravits. Imatra Matkailu- ja ravits. valtak. Ka. Kulttuuri, Imatra Kulttuuri, Lpr Kulttuuri, valtak. ka. Kuvio 13. Yksikkökohtaiset vetovoimatiedot vuonna 2005

13 ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU 12(19) % Keskeyttämisaste EKAMK:n yksiköissä vuonna 2005, nuorten koulutus Eronneiden osuus kokonaisopiskelijamäärästä 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Tekniikka, Lpr Tekniikka, Imatra Liiketalous, Lpr Liiketalous, Imatra Matkailu ja rav. Lpr Matkailu ja rav. Imatra Sosiaali- ja terv.ala, Lpr Kulttuuri Lpr Kulttuuri Imatra Kuvio 14. Yksikkökohtaiset keskeyttämisasteet vuonna 2005, nuorten koulutus.

14 ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU 13(19) 3 OPISKELIJAVIRRAT AMMATTIKORKEAKOULUN LAPPEENRANNAN YKSIKÖIHIN MAAKUNNAN ULKOPUOLELTA JA MUISTA ETELÄ- KARJALAN KUNNISTA Ammattikorkeakoulun opiskelijoista yli 60 % tulee Etelä-Karjalan alueelta ja myös sijoittuu valmistuttuaan opiskelumaakuntaansa. Lappeenrannassa toteutettavan nuorten koulutuksen osalta lappeenrantalaisia oli 53 % ja eteläkarjalaisia kaikkiaan 71 % vuonna 2006 opintonsa aloittaneista. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa tutkinnon suorittaneet Sijoittuneet 2004/Etelä-Karjala Lähde: Tilastokeskuksen sijoittumispalvelu 2006 % Muuttovoitto Läpikulkija t Maakuntaan sitoutuneet Muuttotappio Hakeneet, 2006 alkava koulutus/etelä-karjala % Kuvio 15. Opiskelijavirrat: opiskelijoiden rekrytointi- ja työllistymisalue Liiketalouden ko Paperitekniikan ko, Imatra Sähkötekniikan ko, Imatra Tietotekniikan ko, Imatra ja Lpr Kone- ja tuotantotekniikan ko, Lpr Rakennustekniikan ko, Lpr Logistiikan ko, Lpr Fysioterapian ko, Lpr Hoitotyön ko, hoitotyön sv., Lpr Hoitotyön ko, terv.hoitotyön sv., Lpr Toimintaterapian ko., Lpr Ensihoidon ko., Lpr Sosiaalialan ko., Lpr Matkailun ko, Imatra Hotelli- ja ravintola-alan ko, Imatra Kuvataiteen ko, Imatra Muotoilun ko, Lpr Ammattikorkeakoulun Lappeenrannassa sijaitsevissa koulutusyksiköissä aloitti 411 nuorten koulutuksen opiskelijaa vuonna Lappeenrannan ilmoitti heistä kotikunnakseen 218 opiskelijaa. Koska osa opiskelijoista muuttaa opiskelupaikkakunnalle heti opiskelupaikan varmistuttua, on alun perin lappeenrantalaisten osuus tätä pienempi. Etelä-Karjalan maakunnan ulkopuolelta tuli näin vähintäänkin 117 opiskelijaa. Lappeenrannassa vuonna 2006 aloittaneiden opiskelijoiden kotikuntien jakautuma on esitetty seuraavassa kuviossa.

15 ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU 14(19) Lappeenrannassa v opintonsa aloittaneiden kotikunnat 12 % 3 % 4 % 3 % 7 % 11 % 53 % Lpr Imatra Jouseno Muu E-K kunta Kymenlaakso Uusimaa P-Karjala Etelä-Savo Muu kunta 3 % 4 % Kuvio 16: Lappeenrannan yksiköissä vuonna 2006 opintonsa aloittaneiden kotikunnat, prosentuaalinen jakautuma. Kuvio 17: Lappeenrannassa v aloittaneiden opiskelijoiden määrät kotikunnittain. Opiskelijoiden tarkemmat koulutusohjelmakohtaiset kotikuntatiedot sekä Lappeenrannassa että Imatralla aloittaneiden opiskelijoiden osalta on esitetty liitteessä.

16 ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU 15(19) Kuvio 18. Imatralla vuonna 2006 aloittaneiden opiskelijoiden määrät kotikunnittain Vuonna 2006 Imatralla opintonsa aloittaneista siis 79 % tuli Imatran ulkopuolelta. Kaikkiaan 44 % Imatralla opintonsa aloittaneista tuli Etelä-Karjalan ulkopuolelta.

17 ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU 16(19) 4 AMMATTIKORKEAKOULUN TALOUDELLINEN VAIKUTTAVUUS LAPPEENRANNASSA Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun budjetoidut toimintatuotot ja -kulut ovat noin 16,6 miljoonaa euroa vuonna Euromääräisestä toiminnan volyymista Lappeenrannassa toteutettavaa on noin kaksi kolmannesta eli runsaat 11 miljoonaa euroa. Ammattikorkeakoulua ylläpitävän Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän rahoittamat kone- ja laiteinvestoinnit Lappeenrannan yksikköihin ovat viime vuosina olleet noin euroa vuosittain. Koulutuskuntayhtymän tulevien vuosien suunnitelmissa on useita ammattikorkeakoulun käytössä olevien Lappeenrannassa sijaitsevien rakennusten perusparannushankkeita. Ammattikorkeakoulun omaan budjettiin sisältyvän toiminnan lisäksi huomattavia välillisiä taloudellisia vaikutuksia tulee henkilöstön palkoista ja niistä perittävistä veroista, sillä palkat muodostavat 70 % ammattikorkeakoulun toimintakuluista. Lisäksi Lappeenrannassa opiskelevien ammattikorkeakouluopiskelijoiden saamat opintotuet olivat arvion mukaan yli 3 miljoonaa euroa vuonna Opintotuki menee pääosin välittömään kulutukseen, josta suuri osa tapahtuu opiskelupaikkakunnalla. Ammattikorkeakoulun Lappeenrannan toiminnan euromääräistä volyymiä, joka oli yhteensä noin 15 miljoonaa euroa, on havainnollistettu seuraavassa kuviossa. Ammattikorkeakoulun taloudellinen merkitys Lappeenrannassa v. 2006, yhteensä 14,9 miljoonaa euroa AMK:n toimintakulut Kone- ja laiteinvestoinnit Opintotuet Kuvio 19: Ammattikorkeakoulun toiminta Lappeenrannassa v. 2006

18 ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU 17(19) 5 TUTKIMUS- JA KEHITYSHANKKEET LAPPEENRANNASSA Ammattikorkeakoulun vuonna 2006 käynnissä olevien ESR- tai muulla pääosin ulkoisella rahoituksella toteutettavien hankkeiden yhteenlasketut budjetit hankkeiden koko toteutusajalta olivat 3,8 miljoonaa euroa. Toteutunut ulkopuolisen rahoituksen osuus hankkeiden kokonaiskustannuksista tulee olemaan noin 80 %. Pääosa ammattikorkeakoulun hankkeista kohdistuu koko Etelä-Karjalan alueelle. Lappeenrannan kannalta merkittävimpiä hankkeita tekniikan koulutusalalla toteutettavat uuden teknologian kehittämiseen sekä rakennustekniikkaan liittyvät hankkeet. Sosiaali- ja terveysalalla on käynnissä useita hankkeita, jotka liittyvät mm. päihdetyön kehittämiseen sekä työ- ja toimintakyvyn edistämiseen. Useissa sosiaali- ja terveysalan hankkeissa on hyödynnetty myös muiden koulutusalojen erityisosaamista. Ammattikorkeakoulun yritystoimintaa ja pk-yrittäjyyttä tukevista hankkeista suuri osa kohdentuu Lappeenrannan seudulle. Ammattikorkeakoulun merkittävästi Lappeenrannan seudulle painottuvat tai seutua erityisesti hyödyttävät hankkeet ovat seuraavat: 1. Teollisuuden palveluverkoston tiedonsiirtojärjestelmän kehittäminen 2. Uuden teknologian kehittämishanke UUTEK 3. Maatutkarata 4. Tuotemallipohjainen suunnittelu 5. Ohjelmistotuotannon osaaminen ja prosessit (ICT Penetration in SME Studies) 6. Laajakaistan käyttöönotto ja koulutus 7. Pk-yritysten kehitysprojekti Etelä-Karjalassa 8. Tuotehautomo 9. Hyvä Huominen (päihdetyön kehittäminen) 10. Työ- ja toimintakyvyn tutkimuskeskus 11. Face - Art Workshop Project 12. Kasvot Taidetyöpajahanke 13. Kulttuurimatkailun vetovoimatekijöiden kehittäminen 14. Yrityshautomotoiminnan käynnistäminen EKAMK:ssa 15. Yrittäjäpolvenvaihdos Jatkumo 16. Urakanava 17. Stipendihanke Euromäärällisesti eniten on panostettu yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan tukemiseen sekä uuden tekniikan käyttöönottoon ja soveltamiseen. Hankebudjettien jakaantuminen aihealueittain on esitetty seuraavassa kuviossa.

19 ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU 18(19) Lappeenrannan seutua hyödyttävien hankkeiden jakaantuminen aihepiireittäin vuonna 2006, kokonaisbudjetit 2,5 miljoonaa euroa 7 % 15 % 36 % 18 % Yritystoiminta ja yrittäjyys Uusi tekniikka ja rakentaminen Muut Sosiaali- ja terveysala Tietotekniikka 24 % Kuvio 20. Lappeenrannan seutua koskevien hankkeiden jakaantuminen aihealueittain vuonna Suunnitelma vuonna 2007 ulkoisella rahoituksella toteutettavista hankkeista on tämän muistion liitteenä. Hankkeiden euromääräiset volyymit tulevat laskemaan vuonna 2007, kun nykyisen EUohjelmakauden hankkeet päättyvät ja uuden ohjelmakauden hankkeita voidaan käynnistää vasta vuoden 2008 aikana. Ammattikorkeakoulu on lisännyt myös osallistumistaan maakunnalliseen yhteistyöhön ja sitä kautta terävöittänyt rooliaan korkeakoulutuksessa ja kehittämistoiminnassa. Samaan koulutuskuntayhtymään kuuluvien ammattiopiston ja aikuisopiston kanssa synergia syntyy ennen kaikkea yhteisistä investointimahdollisuuksista ja resurssien jakamisesta. Korkeakouluna erittäin tärkeitä maakunnallisia yhteistyökumppaneita ammattikorkeakoululle ovat alueella toimivat yliopistot. Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Etelä-Karjalan yhteistyötä ja työnjakoa on selvitetty vuoden 2006 aikana opetusministeriön rahoituksella toteutettavassa hankkeessa. Tavoitteena on selkiinnyttää korkeakoulujen työnjakoa sekä löytää uusia yhteistyömuotoja ja toiminnallisia ja taloudellisia synergiaetuja. Hankkeen loppuraportti on jätetty opetusministeriölle vuoden 2007 tammikuun lopussa. Siinä esitetään yhteusten tukipalveluorganisaatioiden muodostamista sekä myös yhteisen ylläpito-organisaation luomista molemmille korkeakouluille. Kuopion yliopiston kanssa solmitun yhteistyösopimuksen pohjalta yliopiston asiantuntemus on hyödynnettävissä sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehitystoiminnassa. Ammattikorkeakoulu on toteuttanut yrityshautomotoimintaa yhteistyössä Technopolis Ventures Kareltekin kanssa EUrahoituksella.

20 ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU 19(19) 6 TOIMINNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMIA Lappeenrannassa sijaitsevien koulutusalojen ja koulutusohjelmien seuraavien vuosien kehittämissuunnitelmia / Lappeenrannalle mahdollisuuksia tarjoavia vetovoimatekijöitä on lueteltu seuraavassa: o o o o o o Venäjään liittyvän kaupallisen ja liiketaloudellisen osaamisen vahvistaminen Yhteinen täydennyskoulutus ja yrityksille suunnatut palvelut yhteistyössä Pietarin talousja finanssiyliopiston kanssa Venäjän kaupan koulutusohjelman edelleen vahvistaminen Venäjän kielen taidon ja kulttuurin tuntemus sekä liike-elämän tapatietous Venäjään liittyen Sosiaali- ja terveysalan yksikkö paikkakunnan vetovoimatekijänä Opiskelijarekrytointi maakunnan ulkopuolelta (siirto-opiskelijat) Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto mahdollisuutena monialaisen lappeenrantalaisen korkeakoulukokonaisuuden luomisessa Sosiaali- ja terveysalan ja ammattikorkeakoulun muiden koulutusalojen osaamisen hyödyntäminen yhteisissä tutkimus- ja kehityshankkeissa Rakennustekniikan koulutuksen sekä tutkimus- ja kehitystyön edelleen vahvistaminen Rakennustekniikan ylempi ammattikorkeakoulututkinto Rakennusmestarikoulutuksen aloittaminen syksystä 2007 alkaen Rakentamiseen liittyvän osaaminen hyödyntäminen alueen yrityksissä tutkimus- ja kehitystyössä sekä täydennyskoulutuksena Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston yhteistyön tiivistäminen ja yhteisen ylläpito-organisaation muodostaminen Liiketalouden koulutusalan siirtyminen samoihin tiloihin tekniikan koulutusalan kanssa Lappeenrannassa Yrityshautomotoiminnan ja yrityksiä palvelevien toimintojen toteuttaminen ja kehittäminen edelleen yhteistyössä muiden Lappeenrannan seudun toimijoiden kanssa

21 Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu OPISKELUN ALOITTANEIDEN KOTIKUNNAT Vuonna 2006 alkava koulutus ( aloittaneet) Imatra Lpr Jouseno Muu E-K kunta Kymenlaakso Uusimaa P-Karjala Etelä-Savo Muu kunta Yhteensä KOULUTUSOHJELMA lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % Paperitekniikan ko, Imatra 5 16,1 3 9,7 1 3,2 6 19,4 3 9,7 0 0,0 2 6,5 3 9,7 8 25, ,0 Sähkötekniikan ko, Imatra 6 27,3 4 18,2 0 0,0 4 18,2 3 13,6 0 0,0 0 0,0 2 9,1 3 13, Tietotekniikan ko, Imatra 10 26, ,9 2 5,3 6 15,8 2 5,3 2 5,3 2 5,3 0 0,0 3 7, Tuotantotalouden ko, Imatra 7 50,0 2 14,3 0 0,0 1 7,1 1 7,1 0 0,0 0 0,0 2 14,3 1 7, *) D.P in Mechanical Engineering and Production Technology 1 5,3 1 5,3 0 0,0 1 5,3 1 5,3 0 0,0 0 0,0 0 0, , Kone- ja tuotantotekniikan ko, Lpr 0 0, ,2 1 4,3 6 26,1 2 8,7 0 0,0 1 4,3 0 0,0 1 4, Logistiikan ko, Lpr 1 4,3 8 34,8 1 4,3 1 4,3 4 17,4 1 4,3 2 8,7 1 4,3 4 17, Rakennustekniikan ko, Lpr 0 0, ,6 1 1,9 5 9,4 4 7,5 2 3,8 1 1,9 3 5,7 7 13, Tietotekniikan ko, Lpr 0 0, ,2 2 4,8 4 9,5 3 7,1 0 0,0 0 0,0 1 2,4 0 0, Tekniikka yhteensä 30 11, ,9 8 3, ,8 23 8,7 5 1,9 8 3,0 12 4, , Liiketalouden ko, Lpr 5 7, ,6 1 1,4 7 10,1 3 4,3 0 0,0 3 4,3 1 1,4 1 1, ,0 Kansainvälisen kaupan ko, Lpr 2 9, ,9 3 14,3 1 4,8 0 0,0 0 0,0 0 0,0 1 4,8 1 4, ,0 Kv-kaupan ko. Venäjän-kaupan sv., Lpr 0 0, ,0 0 0,0 2 10,0 0 0,0 1 5,0 0 0,0 1 5,0 4 20, ,0 Liiketalous yhteensä 7 6, ,4 4 3,6 10 9,1 3 2,7 1 0,9 3 2,7 3 2,7 6 5, ,0 Ensihoidon ko, Lpr 1 5,0 5 25,0 1 5,0 1 5,0 2 10,0 2 10,0 2 10,0 2 10,0 4 20, Fysioterapian ko, Lpr 1 4,8 9 42,9 0,0 2 9,5 3 14,3 1 4,8 2 9,5 1 4,8 2 9, Hoitotyön ko, hoitotyön sv, Lpr 4 9, ,5 3 7,3 7 17,1 2 4,9 2 4,9 1 2,4 2 4,9 3 7, Hoitotyön ko, terveydenhoitotyön sv, Lpr 0 0, ,6 0 0,0 3 16,7 2 11,1 0 0,0 0 0,0 0 0,0 3 16, Sosiaalialan ko, Lpr 3 13, ,5 1 4,3 3 13,0 1 4,3 0 0,0 0 0,0 0 0,0 2 8, Toimintaterapian ko, Lpr 0 0,0 0 0,0 0 0,0 1 50,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 1 50, Terveys- ja sosiaaliala yhteensä 9 7, ,2 5 4, ,6 10 8,0 5 4,0 5 4,0 5 4, , Hotelli- ja ravintola-alan ko, Imatra 3 16,7 4 22,2 1 5,6 2 11,1 2 11,1 1 5,6 2 11,1 1 5,6 2 11, Matkailun ko, Imatra 2 10,0 3 15,0 1 5,0 2 10,0 6 30,0 1 5,0 2 10,0 1 5,0 2 10, *) Degree Programme in Tourism 1 5,3 6 31,6 0 0,0 2 10,5 0 0,0 1 5,3 1 5,3 0 0,0 8 42, Matkailu- ja ravitsemispalv. yhteensä 6 10, ,8 2 3,5 6 10,5 8 14,0 3 5,3 5 8,8 2 3, , Kuvataiteen ko, Imatra 6 30,0 1 5,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 2 10,0 2 10,0 2 10,0 7 35, Muotoilun ko, Lpr 0 0,0 8 50,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 3 18,8 3 18,8 1 6,3 1 6, Kulttuuri yhteensä 6 16,7 9 25,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 5 13,9 5 13,9 3 8,3 8 22, KAIKKI YHTEENSÄ 58 9, ,5 19 3, ,3 44 7,4 19 3,2 26 4,4 25 4, , *) Ei kuulu yhteishakuun