1 AMMATTIKORKEAKOULUN YKSIKÖT LAPPEENRANNASSA 2 2 OPISKELIJAMÄÄRÄT LAPPEENRANNAN YKSIKÖISSÄ 5

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 AMMATTIKORKEAKOULUN YKSIKÖT LAPPEENRANNASSA 2 2 OPISKELIJAMÄÄRÄT LAPPEENRANNAN YKSIKÖISSÄ 5"

Transkriptio

1

2 ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU SISÄLTÖ SIVU 1 AMMATTIKORKEAKOULUN YKSIKÖT LAPPEENRANNASSA 2 2 OPISKELIJAMÄÄRÄT LAPPEENRANNAN YKSIKÖISSÄ 5 3 OPISKELIJAVIRRAT LAPPEENRANNAN AMMATTIKORKEAKOULUN 13 YKSIKKÖIHIN MAAKUNNAN ULKOPUOLELTA JA MUISTA ETELÄ-KARJALAN KUNNISTA 4 AMMATTIKORKEAKOULUN TALOUDELLINEN VAIKUTTAVUUS 16 LAPPEENRANNASSA 5 TUTKIMUS- JA KEHITYSHANKKEET LAPPEENRANNASSA 17 6 TOIMINNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMIA 19 LIITTEET Koulutuksen aloittaneiden kotipaikkakunnat koulutusohjelmittain hankeluettelo

3 ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU 2(19) 1 AMMATTIKORKEAKOULUN YKSIKÖT LAPPEENRANNASSA Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu on monialainen, maakunnan oma korkeakoulu. Opiskelijoista, henkilöstöstä ja toiminnan volyymista noin 2/3 on Lappeenrannassa ja 1/3 Imatralla. Kokonaisopiskelijamäärä on noin opiskelijaa. Ammattikorkeakoulun laskennallinen opiskelijamäärä eli opetusministeriön rahoituksen piirissä olevien opiskelijoiden määrä on 2520 opiskelijaa (nuoria 2145 ja aikuisia 375 opiskelijaa) vuonna Ammattikorkeakoulussa työskenteli vuoden 2005 lopussa 265 henkilöä, joista päätoimisia opettajia oli 154. Henkilöstöstä 178 (67 %) työskenteli Lappeenrannassa sijaitsevissa yksiköissä. Kaikkiaan koulutusaloja on viisi: 1. Tekniikka 2. Liiketalous 3. Sosiaali- ja terveysala 4. Matkailu- ja ravitsemispalvelut 5. Kulttuuri Ammattikorkeakoulun yksiköt vuonna 2006 Lappeenrannassa ja Imatralla on esitetty seuraavissa kuvioissa. Kuvio 1. Ammattikorkeakoulun yksiköt Lappeenrannassa vuonna 2006

4 ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU 3(19) Kuvio 2. Ammattikorkeakoulun yksiköt Imatralla vuonna 2006 Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu on viimeisten vuosien aikana tehnyt merkittäviä muutoksia yksikkörakenteessaan. Syksyllä 2004 tehtyjen päätösten mukaisesti liiketalouden koulutus keskitetään syksyyn 2007 mennessä kokonaan Lappeenrantaan ja matkailu- ja ravitsemisalan koulutus Imatralle. Tekniikan koulutusalalla tietotekniikan koulutus keskitetään vuodesta 2007 alkaen kokonaan Lappeenrantaan. Muutos parantaa koulutusohjelman toiminnallista ja taloudellista tulosta mahdollistamalla jatkossa henkilöstö-, laite- ja ohjelmistoresurssien nykyistä tehokkaamman käytön. Syksyllä 2006 sovittiin myös Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun kanssa järjestelystä, jossa Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu luopuu kuvataiteen koulutusohjelmasta ja Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu vastaavasti muotoilun koulutusohjelmasta. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun kulttuurin koulutus keskittyy jatkossa Imatralle ja muotoilun koulutusohjelman aloituspaikat muutetaan kuvataiteen koulutusohjelman aloituspaikoiksi. Tunnustusta saanut korumuotoilu jatkaa edelleen kuvataiteen koulutusohjelman korutaiteen suuntautumisvaihtoehtona. Muutos toteutetaan asteittain syksystä 2007 alkaen siten, että aikaisemmin muotoilun koulutusohjelmassa opintonsa aloittaneet opiskelijat voivat suorittaa opintonsa loppuun Lappeenrannassa. Tekniikan ja kulttuurin koulutusalojen järjestelyä on kuvattu seuraavassa kuviossa.

5 ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU 4(19) Kuvio 3. Tekniikan ja kulttuurin järjestelyt syksystä 2007 alkaen Lisäksi kevään 2007 tavoiteneuvotteluissa esitetään opetusministeriölle, että Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu toteuttaa aloituspaikkojen vähentämisvelvoitteensa vuonna 2008 lakkauttamalla sähkötekniikan ja tuotantotalouden koulutusohjelmat Imatralta asteittain vuodesta 2008 alkaen. Samassa yhteydessä sosiaali- ja terveysalan aloituspaikkoja ehdotetaan lisättäväksi Lappeenrannassa 20 paikalla fysioterapian koulutusohjelmassa. Toteutettavat rationalisointitoimenpiteet tulevat parantamaan ammattikorkeakoulun tehokkuutta. Lisäksi tavoitteena on opiskelija- ja henkilöstömääriltään suurempien yksikköjen avulla ensisijaisesti lisätä koulutuksen vetovoimaisuutta sekä saada tutkimus- ja kehitystyön toteutukseen tarvittava kriittinen massa henkilöstöä kaikkiin yksikköihin. Ammattikorkeakoulun strategisena linjauksena kahden sijaintikaupungin osalta on, että Imatralla riittävien hakijamäärien varmistamiseksi pyritään löytämään kapealle erityisalalle keskittyviä koulutusohjelmia / koulutusaloja, jotka houkuttelevat opiskelijoita opiskelupaikkakunnasta huolimatta. Lappeenrannassa sitä vastoin on pyritty ylläpitämään hyvin laaja-alaista koulutustarjontaa, sillä alueen nuorisoikäluokkien koko tarjoaa riittävän opiskelijarekrytointipohjan ja hakijoita on riittänyt varsin hyvin. Erityisesti sosiaali- ja terveysalan koulutus Lappeenrannassa on ollut jo vuosia valtakunnan vetovoimaisimpien joukossa. Myös tekniikan koulutusala on pärjännyt valtakunnallisessa vetovoimavertailussa varsin hyvin. Lappeenrannan liiketalouden yksikössä vetovoima sen sijaan on huolestuttavalla tavalla hiipunut viime vuosina. Tämä on varmasti johtunut osittain rakennuksen huonosta kunnosta, mikä on vaikeuttanut korkeakoulutasoisen koulutuksen markkinointia opiskelijoille. Ammattikorkeakoulun suunnitelmissa on siirtää Lappeenrannan liiketalouden koulutus Lappeenrannan tekniikan yksikön tiloihin syksystä 2007 alkaen. Muutoksen tavoitteena on tarjota liiketalouden opiskelijoille nykyaikainen oppimisympäristö sekä tiivistää tekniikan ja liiketalouden koulutusalojen käytännön yhteistyötä opetuksessa ja tutkimus- ja kehitystoiminnassa. Yhteisiin tiloihin siirtymisellä saavutetaan lisäksi säästöjä tilakustannuksissa sekä tulevissa kalusto- ja ohjelmistohankinnoissa.

6 ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU 5(19) 2 OPISKELIJAMÄÄRÄT LAPPEENRANNAN YKSIKÖISSÄ Ammattikorkeakoulun opiskelijoista 1980 opiskeli Lappeenrannan koulutusyksiköissä vuonna Heistä 1606 opiskeli nuorten tutkintoon johtavassa koulutuksessa ja 374 aikuiskoulutuksessa. Opiskelijoiden jakaantuminen eri koulutusaloille Lappeenrannassa on esitetty seuraavassa kuviossa: Opiskelijat Lappeenrannan yksiköissä v. 2006, yht (nuoret ja aikuiset) 3 % 2 % 25 % 37 % Tekniikka Sosiaali- ja terveysala Liiketalous Kulttuuri Matkailu- ja ravitsemisala 33 % Kuvio 4: Opiskelijat koulutusaloittain Lappeenrannassa v (opiskelijamäärä ) Seuraavassa kuviossa on esitetty tutkintoon johtavan koulutuksen keskimääräinen opiskelijamäärä vuonna 2006 koulutusohjelmittain Lappeenrannassa. Luvut on esitetty koulutusala- ja koulutusohjelmakohtaisessa suuruusjärjestyksessä. Mukana ovat sekä nuorten että aikuisten perustutkintoon johtavan koulutuksen opiskelijat.

7 ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU 6(19) Tutkintoon johtavien koulutusohjelmien keskimääräinen opiskelijamäärä v. 2006, Lappeenrannan koulutukset Rakennustekniikan ko, Lpr 243 Tietotekniikan ko, Lpr 189 Kone-ja tuotantotekniikan ko, Lpr 140 Logistiikan ko, Lpr 106 Mechanical Engineering and Production Technology 42 Liiketalouden ko, Lpr 297 Kv-kaupan ko, Lpr 131 Hoitotyön ko, Lpr 310 Sosiaalialan ko, Lpr 121 Fysioterapian ko, Lpr 82 Ensihoidon ko, Lpr 46 Toimintaterapian ko, Lpr Terveyden edistämisen ko, Lpr (ylempi AMK) Palvelujen tuottamisen ja joht. ko, Lpr 53 Muotoilun ko, Lpr opisk. Kuvio 5: Keskimääräinen opiskelijamäärä koulutusohjelmittain vuonna 2006 Aloituspaikkoja nuorten tutkintoon johtavassa koulutuksessa on koko ammattikorkeakoulussa 570, josta 368 (64,6 %) Lappeenrannassa toteutettavassa koulutuksessa. Koulutusalakohtainen aloituspaikkajakauma Lappeenrannassa vuonna 2006 alkavassa nuorten tutkintoon johtavassa koulutuksessa on esitetty seuraavassa kuviossa.

8 ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU 7(19) Nuorten koulutuksen aloituspaikat Lappeenrannassa v % 29 % 37 % Tekniikka Sosiaali- ja terveysala Liiketalous Kulttuuri 30 % Kuvio 6. Nuorten koulutuksen aloituspaikat Lappeenrannassa v koulutusaloittain Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun tarjoamat koulutukset ovat olleet vetovoimaisia valtakunnallisestikin vertailtuna. Koulutuksen vetovoimaa kuvaava tunnusluku, ensisijaisten hakijoiden määrä aloituspaikkaa kohti, vaihtelee koulutusaloittain ja koulutusohjelmittain melkoisesti. Yleisesti ottaen Lappeenrannassa toteutettaviin koulutusohjelmiin on ollut jonkin verran suurempi kiinnostus kuin saman koulutusalan Imatralla toteutettaviin ohjelmiin. Eri ammattikorkeakoulujen vetovoimaisuutta koskevat koulutusalakohtaiset valtakunnalliset vertailutiedot on esitetty seuraavissa kuvioissa. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun osalta on esitetty kokonaisvetovoiman lisäksi erikseen Lappeenrannassa ja Imatralla alkavien koulutusten vetovoimatiedot. Vetovoiman valtakunnallisia vertailutietoja ei ole saatavissa vielä vuodelta 2006, joten suurin osa tiedoista on vielä vuodelta 2005.

9 ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU 8(19) Ensisijaiset hakijat / alpat, tekniikan koulutusala v JAMK PIRAMK TAMK EVTEK EKAMK LPR TUAMK 2,8 STADIA MAMK ARCADA VAMK SAVONIA KEMITOR HAMK OAMK EKAMK RAMK 2,2 LAMK SATAAMK EKAMK Imatra SJAMK 1,7 YH SYDVÄST K-PAMK P-KAMK KYAMK SVENSKA YH KAJAK 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 4,5 Kuvio 7. Tekniikan koulutusalan vetovoima eri ammattikorkeakouluissa vuonna Ensisijaisia hakijoita / alpa v. 2005, liiketalous TAMK OAMK HELIA TUAMK LAMK ARCADA RAMK JAMK KYAMK SAVONIA MAMK HAAGA VAMK EVTEK KEMITOR LAUREA KAJAK HAMK P-KAMK EKAMK K-PAMK SATAAMK 2,9 YH SYDVÄST SJAMK PIRAMK 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0 9,0 10,0 Kuvio 8. Liiketalouden koulutusalan vetovoima eri ammattikorkeakouluissa vuonna Koulutusohjelmat alkoivat vain Lappeenrannassa.

10 ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU 9(19) Ensisijaisia hakijoita / alpa v. 2005, sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala HAAGA OAMK JAMK LAMK PIRAMK TUAMK STADIA SAVONIA RAMK EKAMK SJAMK P-KAMK KAJAK 5,0 DIAK LAUREA KYAMK ARCADA MAMK KEMITOR VAMK K-PAMK SATAAMK HAMK YH SYDVÄST SVENSKA YH 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 Kuvio 9. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan vetovoima eri ammattikorkeakouluissa vuonna Koulutusohjelmat alkoivat vain Lappeenrannassa. Ensisijaisia hakijoita / alpa v. 2005, matkailu- ja ravitsemisala PIRAMK VAMK TUAMK HAAGA JAMK LAMK SAVONIA ARCADA SATAAMK HAMK LAUREA STADIA YH SYDVÄST HELIA RAMK P-KAMK KAJAK EKAMK MAMK 1,9 K-PAMK SJAMK 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0 Kuvio 10. Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan vetovoima eri ammattikorkeakouluissa vuonna Koulutusohjelmat alkoivat vain Imatralla.

11 ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU 10(19) Ensisijaisia hakijoita / alpa, kulttuurin koulutusala v HELIA EVTEK TAMK LAMK STADIA OAMK DIAK TUAMK JAMK HUMAK SJAMK HAMK SATAAMK LAUREA ARCADA EKAMK Imatra EKAMK P-KAMK EKAMK LPR PIRAMK 3,5 3,2 2,9 MAMK SVENSKA YH KYAMK YH SYDVÄST SAVONIA K-PAMK KEMITOR 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 Kuvio 11. Kulttuurin koulutusalan vetovoima eri ammattikorkeakouluissa vuonna Lappeenrannassa toteutettavien koulutusohjelmien vuoden 2006 vetovoimaluvut on esitetty seuraavassa kuviossa. Vetovoima: ensisijaiset hakijat / aloituspaikat, Lappeenrannassa vuonna 2006 alkava koulutus *) D.P. in Mechanical Engineering and Production Ensihoidon ko, tammik. Sosiaalialan ko Fysioterapian ko Hoitotyön ko, hoitotyön sv Rakennustekniikan ko, tammik. Hoitotyön ko, terv.hoitotyön sv, tammik. Rakennustekniikan ko Kansainvälisen kaupan ko Hoitotyön ko, hoitotyön sv, tammik. Kone- ja tuotantotekniikan ko Kv-kaupan ko. Venäjän-kaupan sv Liiketalouden ko Muotoilun ko Logistiikan ko Tietotekniikan ko 2,3 2,1 2,1 2,0 1,8 1,4 3,9 3,5 3,1 2,9 5,2 5,0 5,8 8,6 8,9 10,4 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 Kuvio 12. Lappeenrannassa v alkavien koulutusten vetovoimaisuus: ensisijaisten hakijoiden määrä aloituspaikkaa kohti.

12 ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU 11(19) Englanninkieliset koulutusohjelmat eivät vielä vuonna 2006 kuulu yhteishaun piiriin, joten ensisijaisiksi hakijoiksi lasketaan näissä koulutusohjelmissa kaikki hakijat. Imatran ja Lappeenrannan koulutusyksikköjen välillä on selviä eroja sekä koulutuksen vetovoimassa että eronneiden opiskelijoiden määrässä. Tekniikan Lappeenrannan yksikkö on selvästi Imatran vastaavaa vetovoimaisempi. Matkailu- ja ravitsemispalvelujen sekä kulttuurin Imatran yksiköt taas ovat aikaisempina vuosina menestyneet vetovoimassa Lappeenrannan vastaavia yksikköjä paremmin. Opintojen keskeyttämisten vähentämisessä on viime vuosina saatu hyviä tuloksia aikaan ja eronneiden opiskelijoiden määrä on kääntynyt selvästi laskuun. Keskeyttämiset ovat aikaisemmin olleet ongelmana samoissa yksiköissä, joissa koulutuksen vetovoimakin on ollut alhainen. Toteutetut koulutuksen keskittämistoimenpiteet ovatkin kohdistuneet juuri näihin yksikköihin, mikä vahvistaa ennestään vetovoimaisia ja alhaisen keskeyttämisasteen omaavia yksikköjä. Yksikkökohtaiset vetovoima- ja keskeyttämisastetiedot vuodelta 2005 on esitetty seuraavissa kuvioissa. Vetovoima vuonna 2005 alkavissa nuorten koulutuksissa ensisij. hakijoita / alpa 6,0 5,0 4,0 3,0 2,0 1,4 2,8 2,4 2,9 4,4 5,0 5,2 1,9 4,2 3,5 2,9 5,4 1,0 0,0 Tekniikka Imatra Tekniikka Lpr Tekniikka valtak.ka. Liiketalous Lpr Liiketalous valtak. Ka. Sosiaali- ja terveys, Lpr Sosiaali- ja terveys, valtak. Ka. Matkailu- ja ravits. Imatra Matkailu- ja ravits. valtak. Ka. Kulttuuri, Imatra Kulttuuri, Lpr Kulttuuri, valtak. ka. Kuvio 13. Yksikkökohtaiset vetovoimatiedot vuonna 2005

13 ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU 12(19) % Keskeyttämisaste EKAMK:n yksiköissä vuonna 2005, nuorten koulutus Eronneiden osuus kokonaisopiskelijamäärästä 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 Tekniikka, Lpr Tekniikka, Imatra Liiketalous, Lpr Liiketalous, Imatra Matkailu ja rav. Lpr Matkailu ja rav. Imatra Sosiaali- ja terv.ala, Lpr Kulttuuri Lpr Kulttuuri Imatra Kuvio 14. Yksikkökohtaiset keskeyttämisasteet vuonna 2005, nuorten koulutus.

14 ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU 13(19) 3 OPISKELIJAVIRRAT AMMATTIKORKEAKOULUN LAPPEENRANNAN YKSIKÖIHIN MAAKUNNAN ULKOPUOLELTA JA MUISTA ETELÄ- KARJALAN KUNNISTA Ammattikorkeakoulun opiskelijoista yli 60 % tulee Etelä-Karjalan alueelta ja myös sijoittuu valmistuttuaan opiskelumaakuntaansa. Lappeenrannassa toteutettavan nuorten koulutuksen osalta lappeenrantalaisia oli 53 % ja eteläkarjalaisia kaikkiaan 71 % vuonna 2006 opintonsa aloittaneista. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulussa tutkinnon suorittaneet Sijoittuneet 2004/Etelä-Karjala Lähde: Tilastokeskuksen sijoittumispalvelu 2006 % Muuttovoitto Läpikulkija t Maakuntaan sitoutuneet Muuttotappio Hakeneet, 2006 alkava koulutus/etelä-karjala % Kuvio 15. Opiskelijavirrat: opiskelijoiden rekrytointi- ja työllistymisalue Liiketalouden ko Paperitekniikan ko, Imatra Sähkötekniikan ko, Imatra Tietotekniikan ko, Imatra ja Lpr Kone- ja tuotantotekniikan ko, Lpr Rakennustekniikan ko, Lpr Logistiikan ko, Lpr Fysioterapian ko, Lpr Hoitotyön ko, hoitotyön sv., Lpr Hoitotyön ko, terv.hoitotyön sv., Lpr Toimintaterapian ko., Lpr Ensihoidon ko., Lpr Sosiaalialan ko., Lpr Matkailun ko, Imatra Hotelli- ja ravintola-alan ko, Imatra Kuvataiteen ko, Imatra Muotoilun ko, Lpr Ammattikorkeakoulun Lappeenrannassa sijaitsevissa koulutusyksiköissä aloitti 411 nuorten koulutuksen opiskelijaa vuonna Lappeenrannan ilmoitti heistä kotikunnakseen 218 opiskelijaa. Koska osa opiskelijoista muuttaa opiskelupaikkakunnalle heti opiskelupaikan varmistuttua, on alun perin lappeenrantalaisten osuus tätä pienempi. Etelä-Karjalan maakunnan ulkopuolelta tuli näin vähintäänkin 117 opiskelijaa. Lappeenrannassa vuonna 2006 aloittaneiden opiskelijoiden kotikuntien jakautuma on esitetty seuraavassa kuviossa.

15 ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU 14(19) Lappeenrannassa v opintonsa aloittaneiden kotikunnat 12 % 3 % 4 % 3 % 7 % 11 % 53 % Lpr Imatra Jouseno Muu E-K kunta Kymenlaakso Uusimaa P-Karjala Etelä-Savo Muu kunta 3 % 4 % Kuvio 16: Lappeenrannan yksiköissä vuonna 2006 opintonsa aloittaneiden kotikunnat, prosentuaalinen jakautuma. Kuvio 17: Lappeenrannassa v aloittaneiden opiskelijoiden määrät kotikunnittain. Opiskelijoiden tarkemmat koulutusohjelmakohtaiset kotikuntatiedot sekä Lappeenrannassa että Imatralla aloittaneiden opiskelijoiden osalta on esitetty liitteessä.

16 ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU 15(19) Kuvio 18. Imatralla vuonna 2006 aloittaneiden opiskelijoiden määrät kotikunnittain Vuonna 2006 Imatralla opintonsa aloittaneista siis 79 % tuli Imatran ulkopuolelta. Kaikkiaan 44 % Imatralla opintonsa aloittaneista tuli Etelä-Karjalan ulkopuolelta.

17 ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU 16(19) 4 AMMATTIKORKEAKOULUN TALOUDELLINEN VAIKUTTAVUUS LAPPEENRANNASSA Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun budjetoidut toimintatuotot ja -kulut ovat noin 16,6 miljoonaa euroa vuonna Euromääräisestä toiminnan volyymista Lappeenrannassa toteutettavaa on noin kaksi kolmannesta eli runsaat 11 miljoonaa euroa. Ammattikorkeakoulua ylläpitävän Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän rahoittamat kone- ja laiteinvestoinnit Lappeenrannan yksikköihin ovat viime vuosina olleet noin euroa vuosittain. Koulutuskuntayhtymän tulevien vuosien suunnitelmissa on useita ammattikorkeakoulun käytössä olevien Lappeenrannassa sijaitsevien rakennusten perusparannushankkeita. Ammattikorkeakoulun omaan budjettiin sisältyvän toiminnan lisäksi huomattavia välillisiä taloudellisia vaikutuksia tulee henkilöstön palkoista ja niistä perittävistä veroista, sillä palkat muodostavat 70 % ammattikorkeakoulun toimintakuluista. Lisäksi Lappeenrannassa opiskelevien ammattikorkeakouluopiskelijoiden saamat opintotuet olivat arvion mukaan yli 3 miljoonaa euroa vuonna Opintotuki menee pääosin välittömään kulutukseen, josta suuri osa tapahtuu opiskelupaikkakunnalla. Ammattikorkeakoulun Lappeenrannan toiminnan euromääräistä volyymiä, joka oli yhteensä noin 15 miljoonaa euroa, on havainnollistettu seuraavassa kuviossa. Ammattikorkeakoulun taloudellinen merkitys Lappeenrannassa v. 2006, yhteensä 14,9 miljoonaa euroa AMK:n toimintakulut Kone- ja laiteinvestoinnit Opintotuet Kuvio 19: Ammattikorkeakoulun toiminta Lappeenrannassa v. 2006

18 ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU 17(19) 5 TUTKIMUS- JA KEHITYSHANKKEET LAPPEENRANNASSA Ammattikorkeakoulun vuonna 2006 käynnissä olevien ESR- tai muulla pääosin ulkoisella rahoituksella toteutettavien hankkeiden yhteenlasketut budjetit hankkeiden koko toteutusajalta olivat 3,8 miljoonaa euroa. Toteutunut ulkopuolisen rahoituksen osuus hankkeiden kokonaiskustannuksista tulee olemaan noin 80 %. Pääosa ammattikorkeakoulun hankkeista kohdistuu koko Etelä-Karjalan alueelle. Lappeenrannan kannalta merkittävimpiä hankkeita tekniikan koulutusalalla toteutettavat uuden teknologian kehittämiseen sekä rakennustekniikkaan liittyvät hankkeet. Sosiaali- ja terveysalalla on käynnissä useita hankkeita, jotka liittyvät mm. päihdetyön kehittämiseen sekä työ- ja toimintakyvyn edistämiseen. Useissa sosiaali- ja terveysalan hankkeissa on hyödynnetty myös muiden koulutusalojen erityisosaamista. Ammattikorkeakoulun yritystoimintaa ja pk-yrittäjyyttä tukevista hankkeista suuri osa kohdentuu Lappeenrannan seudulle. Ammattikorkeakoulun merkittävästi Lappeenrannan seudulle painottuvat tai seutua erityisesti hyödyttävät hankkeet ovat seuraavat: 1. Teollisuuden palveluverkoston tiedonsiirtojärjestelmän kehittäminen 2. Uuden teknologian kehittämishanke UUTEK 3. Maatutkarata 4. Tuotemallipohjainen suunnittelu 5. Ohjelmistotuotannon osaaminen ja prosessit (ICT Penetration in SME Studies) 6. Laajakaistan käyttöönotto ja koulutus 7. Pk-yritysten kehitysprojekti Etelä-Karjalassa 8. Tuotehautomo 9. Hyvä Huominen (päihdetyön kehittäminen) 10. Työ- ja toimintakyvyn tutkimuskeskus 11. Face - Art Workshop Project 12. Kasvot Taidetyöpajahanke 13. Kulttuurimatkailun vetovoimatekijöiden kehittäminen 14. Yrityshautomotoiminnan käynnistäminen EKAMK:ssa 15. Yrittäjäpolvenvaihdos Jatkumo 16. Urakanava 17. Stipendihanke Euromäärällisesti eniten on panostettu yrittäjyyden ja innovaatiotoiminnan tukemiseen sekä uuden tekniikan käyttöönottoon ja soveltamiseen. Hankebudjettien jakaantuminen aihealueittain on esitetty seuraavassa kuviossa.

19 ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU 18(19) Lappeenrannan seutua hyödyttävien hankkeiden jakaantuminen aihepiireittäin vuonna 2006, kokonaisbudjetit 2,5 miljoonaa euroa 7 % 15 % 36 % 18 % Yritystoiminta ja yrittäjyys Uusi tekniikka ja rakentaminen Muut Sosiaali- ja terveysala Tietotekniikka 24 % Kuvio 20. Lappeenrannan seutua koskevien hankkeiden jakaantuminen aihealueittain vuonna Suunnitelma vuonna 2007 ulkoisella rahoituksella toteutettavista hankkeista on tämän muistion liitteenä. Hankkeiden euromääräiset volyymit tulevat laskemaan vuonna 2007, kun nykyisen EUohjelmakauden hankkeet päättyvät ja uuden ohjelmakauden hankkeita voidaan käynnistää vasta vuoden 2008 aikana. Ammattikorkeakoulu on lisännyt myös osallistumistaan maakunnalliseen yhteistyöhön ja sitä kautta terävöittänyt rooliaan korkeakoulutuksessa ja kehittämistoiminnassa. Samaan koulutuskuntayhtymään kuuluvien ammattiopiston ja aikuisopiston kanssa synergia syntyy ennen kaikkea yhteisistä investointimahdollisuuksista ja resurssien jakamisesta. Korkeakouluna erittäin tärkeitä maakunnallisia yhteistyökumppaneita ammattikorkeakoululle ovat alueella toimivat yliopistot. Lappeenrannan teknillisen yliopiston ja Etelä-Karjalan yhteistyötä ja työnjakoa on selvitetty vuoden 2006 aikana opetusministeriön rahoituksella toteutettavassa hankkeessa. Tavoitteena on selkiinnyttää korkeakoulujen työnjakoa sekä löytää uusia yhteistyömuotoja ja toiminnallisia ja taloudellisia synergiaetuja. Hankkeen loppuraportti on jätetty opetusministeriölle vuoden 2007 tammikuun lopussa. Siinä esitetään yhteusten tukipalveluorganisaatioiden muodostamista sekä myös yhteisen ylläpito-organisaation luomista molemmille korkeakouluille. Kuopion yliopiston kanssa solmitun yhteistyösopimuksen pohjalta yliopiston asiantuntemus on hyödynnettävissä sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehitystoiminnassa. Ammattikorkeakoulu on toteuttanut yrityshautomotoimintaa yhteistyössä Technopolis Ventures Kareltekin kanssa EUrahoituksella.

20 ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU 19(19) 6 TOIMINNAN KEHITTÄMISSUUNNITELMIA Lappeenrannassa sijaitsevien koulutusalojen ja koulutusohjelmien seuraavien vuosien kehittämissuunnitelmia / Lappeenrannalle mahdollisuuksia tarjoavia vetovoimatekijöitä on lueteltu seuraavassa: o o o o o o Venäjään liittyvän kaupallisen ja liiketaloudellisen osaamisen vahvistaminen Yhteinen täydennyskoulutus ja yrityksille suunnatut palvelut yhteistyössä Pietarin talousja finanssiyliopiston kanssa Venäjän kaupan koulutusohjelman edelleen vahvistaminen Venäjän kielen taidon ja kulttuurin tuntemus sekä liike-elämän tapatietous Venäjään liittyen Sosiaali- ja terveysalan yksikkö paikkakunnan vetovoimatekijänä Opiskelijarekrytointi maakunnan ulkopuolelta (siirto-opiskelijat) Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto mahdollisuutena monialaisen lappeenrantalaisen korkeakoulukokonaisuuden luomisessa Sosiaali- ja terveysalan ja ammattikorkeakoulun muiden koulutusalojen osaamisen hyödyntäminen yhteisissä tutkimus- ja kehityshankkeissa Rakennustekniikan koulutuksen sekä tutkimus- ja kehitystyön edelleen vahvistaminen Rakennustekniikan ylempi ammattikorkeakoulututkinto Rakennusmestarikoulutuksen aloittaminen syksystä 2007 alkaen Rakentamiseen liittyvän osaaminen hyödyntäminen alueen yrityksissä tutkimus- ja kehitystyössä sekä täydennyskoulutuksena Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston yhteistyön tiivistäminen ja yhteisen ylläpito-organisaation muodostaminen Liiketalouden koulutusalan siirtyminen samoihin tiloihin tekniikan koulutusalan kanssa Lappeenrannassa Yrityshautomotoiminnan ja yrityksiä palvelevien toimintojen toteuttaminen ja kehittäminen edelleen yhteistyössä muiden Lappeenrannan seudun toimijoiden kanssa

21 Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu OPISKELUN ALOITTANEIDEN KOTIKUNNAT Vuonna 2006 alkava koulutus ( aloittaneet) Imatra Lpr Jouseno Muu E-K kunta Kymenlaakso Uusimaa P-Karjala Etelä-Savo Muu kunta Yhteensä KOULUTUSOHJELMA lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % Paperitekniikan ko, Imatra 5 16,1 3 9,7 1 3,2 6 19,4 3 9,7 0 0,0 2 6,5 3 9,7 8 25, ,0 Sähkötekniikan ko, Imatra 6 27,3 4 18,2 0 0,0 4 18,2 3 13,6 0 0,0 0 0,0 2 9,1 3 13, Tietotekniikan ko, Imatra 10 26, ,9 2 5,3 6 15,8 2 5,3 2 5,3 2 5,3 0 0,0 3 7, Tuotantotalouden ko, Imatra 7 50,0 2 14,3 0 0,0 1 7,1 1 7,1 0 0,0 0 0,0 2 14,3 1 7, *) D.P in Mechanical Engineering and Production Technology 1 5,3 1 5,3 0 0,0 1 5,3 1 5,3 0 0,0 0 0,0 0 0, , Kone- ja tuotantotekniikan ko, Lpr 0 0, ,2 1 4,3 6 26,1 2 8,7 0 0,0 1 4,3 0 0,0 1 4, Logistiikan ko, Lpr 1 4,3 8 34,8 1 4,3 1 4,3 4 17,4 1 4,3 2 8,7 1 4,3 4 17, Rakennustekniikan ko, Lpr 0 0, ,6 1 1,9 5 9,4 4 7,5 2 3,8 1 1,9 3 5,7 7 13, Tietotekniikan ko, Lpr 0 0, ,2 2 4,8 4 9,5 3 7,1 0 0,0 0 0,0 1 2,4 0 0, Tekniikka yhteensä 30 11, ,9 8 3, ,8 23 8,7 5 1,9 8 3,0 12 4, , Liiketalouden ko, Lpr 5 7, ,6 1 1,4 7 10,1 3 4,3 0 0,0 3 4,3 1 1,4 1 1, ,0 Kansainvälisen kaupan ko, Lpr 2 9, ,9 3 14,3 1 4,8 0 0,0 0 0,0 0 0,0 1 4,8 1 4, ,0 Kv-kaupan ko. Venäjän-kaupan sv., Lpr 0 0, ,0 0 0,0 2 10,0 0 0,0 1 5,0 0 0,0 1 5,0 4 20, ,0 Liiketalous yhteensä 7 6, ,4 4 3,6 10 9,1 3 2,7 1 0,9 3 2,7 3 2,7 6 5, ,0 Ensihoidon ko, Lpr 1 5,0 5 25,0 1 5,0 1 5,0 2 10,0 2 10,0 2 10,0 2 10,0 4 20, Fysioterapian ko, Lpr 1 4,8 9 42,9 0,0 2 9,5 3 14,3 1 4,8 2 9,5 1 4,8 2 9, Hoitotyön ko, hoitotyön sv, Lpr 4 9, ,5 3 7,3 7 17,1 2 4,9 2 4,9 1 2,4 2 4,9 3 7, Hoitotyön ko, terveydenhoitotyön sv, Lpr 0 0, ,6 0 0,0 3 16,7 2 11,1 0 0,0 0 0,0 0 0,0 3 16, Sosiaalialan ko, Lpr 3 13, ,5 1 4,3 3 13,0 1 4,3 0 0,0 0 0,0 0 0,0 2 8, Toimintaterapian ko, Lpr 0 0,0 0 0,0 0 0,0 1 50,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 1 50, Terveys- ja sosiaaliala yhteensä 9 7, ,2 5 4, ,6 10 8,0 5 4,0 5 4,0 5 4, , Hotelli- ja ravintola-alan ko, Imatra 3 16,7 4 22,2 1 5,6 2 11,1 2 11,1 1 5,6 2 11,1 1 5,6 2 11, Matkailun ko, Imatra 2 10,0 3 15,0 1 5,0 2 10,0 6 30,0 1 5,0 2 10,0 1 5,0 2 10, *) Degree Programme in Tourism 1 5,3 6 31,6 0 0,0 2 10,5 0 0,0 1 5,3 1 5,3 0 0,0 8 42, Matkailu- ja ravitsemispalv. yhteensä 6 10, ,8 2 3,5 6 10,5 8 14,0 3 5,3 5 8,8 2 3, , Kuvataiteen ko, Imatra 6 30,0 1 5,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 2 10,0 2 10,0 2 10,0 7 35, Muotoilun ko, Lpr 0 0,0 8 50,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 3 18,8 3 18,8 1 6,3 1 6, Kulttuuri yhteensä 6 16,7 9 25,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 5 13,9 5 13,9 3 8,3 8 22, KAIKKI YHTEENSÄ 58 9, ,5 19 3, ,3 44 7,4 19 3,2 26 4,4 25 4, , *) Ei kuulu yhteishakuun

1 AMMATTIKORKEAKOULUN YKSIKÖT IMATRALLA 2 2 OPISKELIJAMÄÄRÄT IMATRAN YKSIKÖISSÄ 5

1 AMMATTIKORKEAKOULUN YKSIKÖT IMATRALLA 2 2 OPISKELIJAMÄÄRÄT IMATRAN YKSIKÖISSÄ 5 ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU SISÄLTÖ sivu 1 AMMATTIKORKEAKOULUN YKSIKÖT IMATRALLA 2 2 OPISKELIJAMÄÄRÄT IMATRAN YKSIKÖISSÄ 5 3 OPISKELIJAVIRRAT AMMATTIKORKEAKOULUN IMATRAN 13 YKSIKKÖIHIN MAAKUNNAN

Lisätiedot

Yliopistot tekevät perustutkimusta ja. Vai miten se nyt olikaan? Rehtori Anneli Pirttilä Saimaan ammattikorkeakoulu 06.10.2010

Yliopistot tekevät perustutkimusta ja. Vai miten se nyt olikaan? Rehtori Anneli Pirttilä Saimaan ammattikorkeakoulu 06.10.2010 Yliopistot tekevät perustutkimusta ja ammattikorkeakoulut soveltavaa Vai miten se nyt olikaan? Rehtori Anneli Pirttilä Saimaan ammattikorkeakoulu 06.10.2010 Ammattikorkeakoulujen t&k-menot 2008 LAUREA

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen

Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma toiminnalle asetettavat keskeiset tavoitteet ja valtakunnalliset kehittämishankkeet osa tutkintotavoitteisesta

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja

Lisätiedot

Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen

Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen Rakenteellinen kehittäminen ja koulutustarjonnan suuntaaminen Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen OPETUSMINISTERIÖN JA YLIOPISTOJEN JOHDON SEMINAARI JYVÄSKYLÄ 14. 15.11.2007 Rakenteellinen kehittäminen kevään

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

1 VENÄJÄ STRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT 2

1 VENÄJÄ STRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT 2 ETELÄ-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU VENÄJÄ-STRATEGIA 30.11.2006 SISÄLTÖ SIVU 1 VENÄJÄ STRATEGIAN LÄHTÖKOHDAT 2 2 VISIO JA MISSIO 4 3 NYKYTILA 5 3.1 Yleinen toimintaympäristö ja haasteet korkeakouluille 5

Lisätiedot

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 lisätietoja antavat - laatu- ja suunnittelujohtaja Marjo-Riitta Järvinen, Lahden ammattikorkeakoulu - kehittämispäällikkö Sari Mikkola,

Lisätiedot

Lapin ammattikorkeakoulu Oy

Lapin ammattikorkeakoulu Oy Lapin ammattikorkeakoulu Oy EVOLUUTIOTA JA REVOLUUTIOTA! Rakennamme uutta ammattikorkeakoulua Lappiin Kemi-Tornion AMK & Rovaniemen AMK Muutoksen taustaa Kataisen hallitusohjelman lähtökohdat Aloituspaikkaleikkaukset

Lisätiedot

1( 13) Yhteishakuun kuuluva koulutus

1( 13) Yhteishakuun kuuluva koulutus Opetushallitus.. Kalenterivuosi S ( ) Yht.. N Yht.. N Yht.. N Yht.. N Yhteishakuun kuuluva koulutus Automaatiotekniikan ko ammatillinen perustutkinto/kouluasteen tutkinto/... ylioppilastutkinto ja ammatillinen

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Esityksen aihe JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Mirja Immonen, koulutuspäällikkö 1 PERUSTIETOJA 2010 Opiskelijamäärä 8490, tutkinto opiskelijoita 6789 Suoritetut tutkinnot v. 2010 yhteensä 1634 Amk tutkintoja

Lisätiedot

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa 2015 www.tamk.fi TAMK numeroina Koulutusvastuu 7 koulutusalalla Kulttuuriala Liiketalous Tekniikka Luonnonvara-ala Sosiaali- ja terveysala Matkailu- ja ravitsemisala Ammatillinen opettajankoulutus lähes

Lisätiedot

OPISKELIJAT, tutkintoon johtava koulutus

OPISKELIJAT, tutkintoon johtava koulutus 2 AMMATTIKORKEAKOULUT Sisältö 4 Esipuhe 6 Koulutusjärjestelmä OPISKELIJAT, tutkintoon johtava koulutus 8 Aloittaneet, opiskelijat ja tutkinnot 1997-2003 10 Aikuiskoulutuksen aloittaneet, opiskelijat ja

Lisätiedot

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 01.02.2012 1( 21) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 01.02.2012 1( 21) Koko maa VKYH jen vieraskielisten yhteishaku / S 01.0. 1( 1) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics Technology

Lisätiedot

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 30.01.2012 1( 21) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 30.01.2012 1( 21) Koko maa VKYH jen vieraskielisten yhteishaku 1 / S.01.1 1( 1) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics

Lisätiedot

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 13.01.2012 1( 21) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 13.01.2012 1( 21) Koko maa / S.. ( ) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics Technology. sijaiset hakijat Kaikki hakijat.

Lisätiedot

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 09.02.2012 1( 21) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 09.02.2012 1( 21) Koko maa 12 / S 09.02.12 1( 21) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics Technology 44 47 3 64 10 108 85

Lisätiedot

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 14.02.2012 1( 21) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 14.02.2012 1( 21) Koko maa 12 / S 14.02.12 1( 21) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics Technology 73 63 3 91 43 15 164

Lisätiedot

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa 2015 www.tamk.fi TAMK numeroina Koulutusvastuu 7 koulutusalalla Kulttuuriala Liiketalous Tekniikka Luonnonvara-ala Sosiaali- ja terveysala Matkailu- ja ravitsemisala Ammatillinen opettajankoulutus lähes

Lisätiedot

TUPA-projektin ohjausryhmä

TUPA-projektin ohjausryhmä TUPA-projekti Tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen laatu- ja kehittämishanke Opetusministeriön rahoittama 2.9.2002 31.12.2007 Vastuuyksikkö: Hämeen amk Projektipäällikkö: Juhani Keskitalo Projektisihteeri

Lisätiedot

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 02.02.2012 1( 21) Koko maa

VKYH Ammattikorkeakoulujen vieraskielisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 02.02.2012 1( 21) Koko maa 12 / S 02.02.12 1( 21) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Degree Programme in Nursing Degree Programme in Plastics Technology 32 2 5 79 7 98 1 1

Lisätiedot

11.10.2013. Soja Ukkola 1

11.10.2013. Soja Ukkola 1 11.10.2013 Soja Ukkola 1 Työelämäyhteistyö Oamkissa ja opiskelijoiden työllistyminen Ammattikorkeakoululaki 2003/351 5 Ammattikorkeakoulun tulee tehtäviään suorittaessaan olla erityisesti omalla alueellaan

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri tarve

Lisätiedot

Strategiakysely 2013 Tulosten yhteenveto. VirtuaaliAMK verkoston kehittämisyksikkö, 17.6.2013

Strategiakysely 2013 Tulosten yhteenveto. VirtuaaliAMK verkoston kehittämisyksikkö, 17.6.2013 Strategiakysely 2013 Tulosten yhteenveto VirtuaaliAMK verkoston kehittämisyksikkö, 17.6.2013 Taustaa Toukokuussa 2013 VirtuaaliAMK:n strategiatyöryhmä toteutti kyselyn, jossa kartoitettiin, miten ammattikorkeakoulujen

Lisätiedot

METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU

METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU YHTEENVETO Kulttuuri Helsinki 1631 173 169 169 154 Kulttuuri Tikkurila 1952 152 155 155 142 Kulttuuri yhteensä 3583 325 324 324 296 Liiketalous yhteensä 426 148 180 180 146 Sosiaali- ja terveysala yhteensä

Lisätiedot

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO 1 KESKI-SUOMI JA PIRKANMAA TOIMINTA-ALUEINA Väkiluku n. 800 000 2 KESKEISET TUNNUSLUVUT JAMK TAMK Liikevaihto, M 58 75

Lisätiedot

Ensihoitaja (AMK) tutkintokoulutus tilastojen valossa

Ensihoitaja (AMK) tutkintokoulutus tilastojen valossa Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus -dialogi 14.10.2014 Ensihoitaja (AMK) tutkintokoulutus tilastojen valossa Hanne Mikkonen / OKM Aloittaneet, opiskelijat, tutkinnot Tietolähteet: aloittaneet

Lisätiedot

TULI. TULI rahoituksella tutkimuksesta liiketoimintaa. Ideasta liiketoiminnaksi 11.10.2011, Turku Harri Ojansuu, V-S ELY -keskus, Tekes

TULI. TULI rahoituksella tutkimuksesta liiketoimintaa. Ideasta liiketoiminnaksi 11.10.2011, Turku Harri Ojansuu, V-S ELY -keskus, Tekes TULI TULI rahoituksella tutkimuksesta liiketoimintaa Ideasta liiketoiminnaksi 11.10.2011, Turku Harri Ojansuu, V-S ELY -keskus, Tekes TULI Tutkimuksesta liiketoimintaa Tutkijoille, tutkijayhteistöille

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 1( 8)

Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 1( 8) / S.. n ammattikorkeakoulu ( ). sijaiset Kaikki n ammattikorkeakoulu KyAMK, Jylpyn kampus, Kotka Ensihoidon ko Etelä- Hoitotyön sv Opetuspiste yhteensä KyAMK, Kasarminmäen kampus, Kouvola Liiketalouden

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 4.4.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013

Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Koulutus 2013 Ammattikorkeakoulukoulutus 2013 Ammattikorkeakouluopiskelijat Ammattikorkeakoulujen uusien opiskelijoiden määrä väheni Tilastokeskuksen mukaan jen tutkintoon johtavan koulutuksen uusien opiskelijoiden

Lisätiedot

Tilastoja Kaakkois-Suomen aikuiskoulutuksesta

Tilastoja Kaakkois-Suomen aikuiskoulutuksesta Tilastoja Kaakkois-Suomen aikuiskoulutuksesta Tarja Paananen 7/2010 Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen julkaisuja KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN JULKAISUJA

Lisätiedot

Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jyväskylän ammattikorkeakoulu Miten tutkinto opiskelijaksi AMK tutkintoon? Yhteishaku syksyllä ja keväällä www.opintopolku.fi JAMKin avoimen amkin väylä Väylän kautta mahdollista hakea, kun suorittaa 60

Lisätiedot

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020

Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020 LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU V I S I O 2 0 2 0 Metropolialueen hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn kansainvälinen kehittäjä 30.1.2014 Jouni Koski www.laurea.fi Laurea-ammattikorkeakoulu vuonna 2020 Metropolialueen

Lisätiedot

Sähköalan koulutus. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot. STUL Sähköurakoitsijapäivät 22.4.2010 Mitä ajattelee ja odottaa opiskeleva nuoriso

Sähköalan koulutus. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot. STUL Sähköurakoitsijapäivät 22.4.2010 Mitä ajattelee ja odottaa opiskeleva nuoriso Sähköalan koulutus Ammattikorkeakoulut ja yliopistot STUL Sähköurakoitsijapäivät 22.4.2010 Mitä ajattelee ja odottaa opiskeleva nuoriso Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka P Harsia 22.04.2010

Lisätiedot

Koulutustarjonta ja valintaperusteet

Koulutustarjonta ja valintaperusteet Koulutustarjonta ja valintaperusteet Saimaan ammattikorkeakoulu kevään 2016 yhteishaku Yhteishakuinfo 21.10.2015 Ammattikorkeakoulujen valintaperusteet Kolme valintatapaa Ammattikorkeakoulu määrittelee

Lisätiedot

Kyamkin ja Mamkin bränditutkimus 2016. Sisältö. Kyamkin ja Mamkin koulutusten vetovoima-analyysi

Kyamkin ja Mamkin bränditutkimus 2016. Sisältö. Kyamkin ja Mamkin koulutusten vetovoima-analyysi Kyamkin ja Mamkin koulutusten vetovoima-analyysi Tiivi Pukkila-Nupponen 16.5.2016 Kyamkin ja Mamkin bränditutkimus 2016 Tutkimus toteutettiin maaliskuussa 2016 kvalitatiivisena onlinekyselynä. Tutkimusnäyte

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri

Lisätiedot

Miten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyö tulisi lainsäädännössä ja rahoituksessa mahdollistaa?

Miten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyö tulisi lainsäädännössä ja rahoituksessa mahdollistaa? Miten ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyö tulisi lainsäädännössä ja rahoituksessa mahdollistaa? Ammattikorkeakoulujen rakenne ja rahoitus -seminaari Helsinki 15.09.2010 Timo Luopajärvi Korkeakoulujen

Lisätiedot

JA SUOSITUKSET. Jussi Ansala Korkeakoululiikunnan asiantuntijatyöryhmän sihteeri 30.5.2011, YTHS-koulutus, Helsinki

JA SUOSITUKSET. Jussi Ansala Korkeakoululiikunnan asiantuntijatyöryhmän sihteeri 30.5.2011, YTHS-koulutus, Helsinki KORKEAKOULULIIKUNNAN VISIO 2020 JA SUOSITUKSET Jussi Ansala Korkeakoululiikunnan asiantuntijatyöryhmän sihteeri 30.5.2011, YTHS-koulutus, Helsinki 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Vähän suositusten taustaa Suositusten

Lisätiedot

Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus. Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4.

Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus. Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4. Ammattistartin järjestäminen ja rahoitus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 12.4.2010 Ammattikoulutuksen kriittiset tehtävät Muuttuvassa työelämässä

Lisätiedot

Suvi-verkoston kuulumisia

Suvi-verkoston kuulumisia Suvi-verkoston kuulumisia Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän vastuuopettajapäivät Kajaanissa 10. 11.2.2015 Tarja Ahopelto, JAMK Kypsyysnäyte (ja opinnäytetyö) Uhkana kielentarkastuksen loppuminen

Lisätiedot

AKYH Ammattikorkeakoulujen aikuisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 15.03.2013 1( 21) Koko maa

AKYH Ammattikorkeakoulujen aikuisten yhteishaku HAKIJA- JA ALOITUSPAIKKATILASTO 15.03.2013 1( 21) Koko maa / S.. ( ) Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Helsingfors Utbildningsprogrammet för hälsofrämjande Utbildningsprogrammet i avancerad klinisk vård. sijaiset hakijat

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1

Tohtorit työelämässä. Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Tohtorit työelämässä Yliopettaja Pirjo Saaranen Haaga Instituutin ammattikorkeakoulu Malmin liiketalousinstituutti 1.4.2003 1 Ammattikorkeakoulut yleisesti Suomessa on 29 ammattikorkeakoulua, joiden koulutusalat

Lisätiedot

Kaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014. Hannu Sirén

Kaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014. Hannu Sirén Kaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014 Hannu Sirén Koulutusalakohtainen dialogi 2014- OKM käynnistänyt korkeakoulujen kanssa eri aloilla dialogeja 2014. Ammattikorkeakoulu-uudistukseen kytkeytyvän toimilupakierroksen

Lisätiedot

Tekniikan ja liikenteen ala. Vetovoima. Aloituspaikat

Tekniikan ja liikenteen ala. Vetovoima. Aloituspaikat Ammattikorkeakoulujen vetovoima Vuosi: 2008 AMK-tutkinto, nuorten koulutus Amk:t yht. Arcada Hämeen Jyväskylän Kajaanin Kemi-Tornion Keski-Pohjanmaan Kymenlaakson Ala yhteensä 7 650 2,7 120 2,1 440 3,0

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 45 82 80 69 60 133 % 99 % -2 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 45 82 80 69 60 133 % 99 % -2 % 8 % 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK

Lisätiedot

HAKIJAN OPAS. www.kyamk.fi/hakijalle. Kevät 2014

HAKIJAN OPAS. www.kyamk.fi/hakijalle. Kevät 2014 HAKIJAN OPAS Kevät 2014 Nuorten vieraskielisten koulutusten yhteishaku 7.1. 11.2.2014 Nuorten koulutusten yhteishaku 3.3. 1.4.2014 Aikuiskoulutusten yhteishaku 3.3. 1.4.2014 YAMK-tutkinnot 3.3. 1.4.2014

Lisätiedot

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN Harri Koskenranta yliopettaja 1 Esityksen sisältö Laureasta Turvallisuusalan korkeakoulututkinnot Laureassa Turvan koulutuksen kehittäminen T&K&I 2 Laureasta

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Pirkanmaalla. Outi Rantanen ja Marjo Nieminen 13.6.2013

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Pirkanmaalla. Outi Rantanen ja Marjo Nieminen 13.6.2013 Nuorten aikuisten osaamisohjelma Pirkanmaalla Outi Rantanen ja Marjo Nieminen 13.6.2013 Nuorten aikuisten osaamisohjelma Pirkanmaalla v. 2013 Laaja tarjonta eri alojen tutkintoja, opiskelijatyövuosia on

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen kevään yhteishaku 2014/Gemensam ansökan till yrkeshögskolor våren 2014 12.11.2013

Ammattikorkeakoulujen kevään yhteishaku 2014/Gemensam ansökan till yrkeshögskolor våren 2014 12.11.2013 Sosiaali- ja terveys- ja liikunta-ala Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Centria ammattikorkeakoulu 15 Karelia ammattikorkeakoulu 30 Lahden ammattikorkeakoulu 22 Metropolia ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA OPISKELIJAREKRYTOINNISTA

AJANKOHTAISTA OPISKELIJAREKRYTOINNISTA AJANKOHTAISTA OPISKELIJAREKRYTOINNISTA Opopatio 7.10.2011 Opintoasiainpäällikkö Marita Aikio Hakutoimisto marita.aikio@oamk.fi, puh. 010 27 22155, www.oamk.fi OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU kuusi koulutusalaa

Lisätiedot

Hakuehdot. Opetushallitus. Tulostuspvm ja -aika 17.03.2015 15:22:21 1(4) HAKUTOIVETILASTO

Hakuehdot. Opetushallitus. Tulostuspvm ja -aika 17.03.2015 15:22:21 1(4) HAKUTOIVETILASTO Tulostuspvm ja -aika 17.03.15 15:22:21 1() Hakuehdot Koulutuksen alkamisaika: 15 Syksy Haku: Yhteishaku ammatilliseen ja lukioon, kevät 15 Koulutuksen järjestäjä: 0973110-9 Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

Lisätiedot

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005

Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 OPETUSHALLITUS Laskentapalvelut PERUSTIEDOT/Ammattikorkeakoulu Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärätiedot 20.9.2005 1.Yhteystiedot Ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun numero Yhteyshenkilön

Lisätiedot

Kevään 2015 yhteishaku

Kevään 2015 yhteishaku Kevään 215 yhteishaku Yhteishaussa toiselle asteelle hakeneiden 9.-luokkalaisten määrä, sekä osuus ensisijaisvalinnoista ammatilliseen tai lukiokoulutukseen vuosina 21 215, % 7 6 5 4 3 2 1 21 211 212 213

Lisätiedot

Terveydenhoitajakoulutuksen. työpaja 20.5.2014. Hannu Sirén

Terveydenhoitajakoulutuksen. työpaja 20.5.2014. Hannu Sirén Terveydenhoitajakoulutuksen työpaja 20.5.2014 Hannu Sirén Dialogin käynnistäminen Toimilupakierroksen aikana kävi ilmi, että sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan koulutus jatkuu valtakunnallisesti jatkossakin

Lisätiedot

KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ

KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ 1 2 Ammattikorkeakoulututkintoja, ylempiä AMK-tutkintoja ja erikoistumisopintoja. EDELLÄKÄVIJÖIDEN HAAGA-HELIA! HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu kouluttaa liike-elämän

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 79 84 75 79 105 71 % 99 % -11 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 79 84 75 79 105 71 % 99 % -11 % 8 % 1 Lahden ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 131 159 163 151 130 125 % 99 % 3 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 131 159 163 151 130 125 % 99 % 3 % 8 % 1 Turun ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016

Lisätiedot

Perustietoja ammattikorkeakouluista

Perustietoja ammattikorkeakouluista Opetusministeriö Undervisningsministeriet Perustietoja ammattikorkeakouluista Opetusministeriön julkaisuja 2004:10 Perustietoja ammattikorkeakouluista Opetusministeriön julkaisuja 2004:10 Opetusministeriö

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma. Missä mennään helmikuussa 2014

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma. Missä mennään helmikuussa 2014 Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Missä mennään helmikuussa 2014 Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma on osa nuorisotakuuta. Ohjelman tavoitteena on vähentää koulutuksen

Lisätiedot

Laatua laivalla 30.8.2011. Riitta Paasivuori

Laatua laivalla 30.8.2011. Riitta Paasivuori Savonia-ammattikorkeakoulu -Yleisesittely Laatua laivalla 30.8.2011 Riitta Paasivuori Savonia-ammattikorkeakoulu Savonia-ammattikorkeakoulu toimintaa vuodesta 1992 (väliaikainen ammattikorkeakoulu) vakinainen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen

Lisätiedot

Innovaatio- ja osaamisjärjestelmien kehittäminen. Osaamisklustereiden kasvu- ja kansainvälistymisohjelma

Innovaatio- ja osaamisjärjestelmien kehittäminen. Osaamisklustereiden kasvu- ja kansainvälistymisohjelma Paremmat arjentaidot ja opintojen kautta töihin - korkeakoulujen osio - nuorten työpajojen osio/ työpajojen monikulttuurisuusosaamisen edistäminen ja tuetun työssäoppimisen kehittäminen Innovaatio- ja

Lisätiedot

Päivi Vaattovaara HAKUTOIMISTO 044 7101 648 paivi.vaattovaara(at)kajak.fi hakutoimisto(at)kajak.fi 6.11.2012 1

Päivi Vaattovaara HAKUTOIMISTO 044 7101 648 paivi.vaattovaara(at)kajak.fi hakutoimisto(at)kajak.fi 6.11.2012 1 Päivi Vaattovaara HAKUTOIMISTO 044 7101 648 paivi.vaattovaara(at)kajak.fi hakutoimisto(at)kajak.fi 6.11.2012 1 Kevään 2012 yhteishaku Kaikki ammattikorkeakoulut 25 ammattikorkeakoulua 70 979 ensisijaista

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 10.2.2009 Janne Vainikainen Helsingin yliopisto Teknillinen korkeakoulu Turun yliopisto Tampereen yliopisto Oulun yliopisto Jyväskylän yliopisto Tampereen

Lisätiedot

Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA -

Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA - Hoitohenkilöstön alueellinen kehitysnäkymä -Työvoiman riittävyys OYS-ERVA - Pirjo Kejonen 17.8.2012 Havaintoja/ amk- aloituspaikat Bioanalyytikkojen (ka 33 aloituspaikkaa/ v), ensihoitajien (ka 25-30 aloituspaikkaa/

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen Foorumi 2012 Vaasan malli. Toimialajohtaja Jorma Tuominen Vaasan ammattikorkeakoulu 4.-5.10.2012

Insinöörikoulutuksen Foorumi 2012 Vaasan malli. Toimialajohtaja Jorma Tuominen Vaasan ammattikorkeakoulu 4.-5.10.2012 Insinöörikoulutuksen Foorumi 2012 Vaasan malli Toimialajohtaja Jorma Tuominen Vaasan ammattikorkeakoulu 4.-5.10.2012 Historiaa Vaasan teknillisestä koulutuksesta Tekniska realskolan i Vasa 1849 Ammattikorkeakoulukokeilulupa

Lisätiedot

Mikä koulutus työllistää? Kuinka yritykset rekrytoivat? EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun tuloksia

Mikä koulutus työllistää? Kuinka yritykset rekrytoivat? EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun tuloksia Mikä koulutus työllistää? Kuinka yritykset rekrytoivat? EK:n henkilöstö- ja koulutustiedustelun tuloksia Jenni Ruokonen 13.3.2014 Elinkeinoelämän keskusliitto EK 27 jäsenliittoa 16 000 jäsenyritystä, joista

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012

OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 OPETUSMINISTERIÖ 18.12.2009 OPETUSMINISTERIÖN, TURUN KAUPUNGIN JA TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLINEN SOPIMUS KAUDELLE 2010-2012 KORKEAKOULULAITOKSEN YHTEISET TAVOITTEET Yliopistot ja ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Löydämme tiet huomiseen Opiskelua, tutkimusta ja työtä loistoporukassa Lappeenrannassa ja Imatralla 3100 opiskelijaa ja 300 asiantuntijaa muodostavat innovatiivisen ja avoimen korkeakouluyhteisön laadukas

Lisätiedot

Tieto- ja viestintäteknologia

Tieto- ja viestintäteknologia Tieto- ja viestintäteknologia Metropolia ammattikorkeakoulu Opiskelijoita 14 000 Valmistuvia/vuosi 2500 Henkilökuntaa 1100 4 koulutusalaa kulttuuriala liiketalouden ala sosiaali- ja terveysala tekniikan

Lisätiedot

Pieni. Kotka ja Kouvola Syksy 2012. nuorten koulutus 17.9. 2.10. aikuiskoulutus 17.9. 2.10. hakuopas syksy 2012

Pieni. Kotka ja Kouvola Syksy 2012. nuorten koulutus 17.9. 2.10. aikuiskoulutus 17.9. 2.10. hakuopas syksy 2012 Hakuopas Pieni Kotka ja Kouvola Syksy 2012 nuorten koulutus 17.9. 2.10. aikuiskoulutus 17.9. 2.10. Nuorten tutkintoon johtava koulu Koulutusohjelma ja suuntautumisvaihtoehdot Muotoilu 240 op / 4 v designer-stylistin

Lisätiedot

INSSI - Tekniikan alan amkkoulutuksen

INSSI - Tekniikan alan amkkoulutuksen INSSI - Tekniikan alan amkkoulutuksen kehittämishanke Käynnistysseminaari Matti Lähdeniemi 27.10.2008 Koulutusrakenteen kehittämisryhmä Matti Lähdeniemi (SAMK) puheenjohtaja Juhani Keskitalo(HAMK) INSSI-päällikkö

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2015 ammattikorkeakouluille

Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2015 ammattikorkeakouluille Opetus- ja kulttuuriministeriö Asemointitilastot 2015; yhteinen osio, tutkintojen jakautuminen alan sisällä ammattikorkeakouluittain Opetus- ja kulttuuriministeriön asemointitilastot 2015 ammattikorkeakouluille

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 13.4.21 Matias Ansaharju Tu ru n kauppa korkeakoulu Hels ingin kauppa korkeakoulu Tam pereen teknillinen ylio pisto Svenska ha ndels högskolan Lapp eenrannan

Lisätiedot

Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012

Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012 Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012 Tavoite Kehittää toiselta asteelta ammattikorkeakouluun tapahtuvan siirtymävaiheen sujuvuutta Ohjaus Ura- ja jatko-opintosuunnittelu

Lisätiedot

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haaga-Helia ammattikorkeakoulu AMK-OPINNOT Käytännönläheinen korkeakouluvaihtoehto, joka vastaa työelämän tarpeita Opiskelija saa sekä teoreettiset tiedot että käytännön ammattitaidon valitsemaltaan alalta Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

liikunnanohjaaja system designer rakennusinsinööri fysioterapeutti maanmittausinsinööri tietotekniikan insinööri ravintolapäällikkö maaseutuneuvoja

liikunnanohjaaja system designer rakennusinsinööri fysioterapeutti maanmittausinsinööri tietotekniikan insinööri ravintolapäällikkö maaseutuneuvoja terveydenhoitaja rakennusinsinööri fysioterapeutti metsäsuunnittelija marketing manager travel supervisor system designer maaseutuneuvoja liikunnanohjaaja maanmittausinsinööri sairaanhoitaja tietotekniikan

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Suomen koulutusjärjestelmä KAHDEN RINNAKKAISEN PILARIN KORKEAKOULUJÄRJESTELMÄ AMK: Teoriaa ja käytäntöä 27 ammattikorkeakoulua 139 000 AMK-opiskelijaa 17 400 aloituspaikkaa

Lisätiedot

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä Yhteenveto URAOHJAUS Seurantajärjestelmä Uraohjaus-hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin seurantajärjestelmä opiskelijoiden amk-opintojen etenemisestä 1. Tehtiin tutkimus

Lisätiedot

Agricola - koulutuksen kehittämisohjelma 2008-2010 tulosten vaikuttavuusseuranta. Vararehtori Saara Lampelo 20.9.2011

Agricola - koulutuksen kehittämisohjelma 2008-2010 tulosten vaikuttavuusseuranta. Vararehtori Saara Lampelo 20.9.2011 Agricola - koulutuksen kehittämisohjelma 2008-2010 tulosten vaikuttavuusseuranta Vararehtori Saara Lampelo 20.9.2011 KEHITTÄMISTYÖN KOKONAISTAVOITTEET Imago ja opiskelijapalautteet -> vetovoima (OPM) Läpäisy

Lisätiedot

Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat )

Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat ) KM 8.5.2007 Avautuvat työpaikat (ammattirakenteen muutos + poistumat ) Taulukko 1.1 Avautuvat työpaikat 2005-2020, henkeä vuodessa ( Tavoitekehitys, Pääammattiryhmät) Pirkan- Pääammattiryhmät maa Häme

Lisätiedot

Korkeakoulujen sähköisen hakujärjestelmän KSHJ:n ja Opintopolku.fi palvelun käyttö ja kehittäminen

Korkeakoulujen sähköisen hakujärjestelmän KSHJ:n ja Opintopolku.fi palvelun käyttö ja kehittäminen Korkeakoulujen sähköisen hakujärjestelmän KSHJ:n ja palvelun käyttö ja kehittäminen Seminaari 26.10.2015 Merja Väistö Erityisasiantuntija Sisältö Katsaus taaksepäin: vuoden 2015 yhteishaut Uutena opintopolkuun

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTO

KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTO KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTO, Kokkola Hyvinvointikampus, Kokkola Kannuksen toimipaikka Kaustisen toimipaikka Kälviän toimipaikka Perhon toimipaikka Toholammin toimipaikka 2013 2014 Koulutus- ja opintoala

Lisätiedot

Laaja versio sisältää valintaperusteet

Laaja versio sisältää valintaperusteet KEVÄT 2013 Kotka ja Kouvola Vieraskielinen koulutus 7.1. 12.2.2013 Nuorten koulutus 4.3. 3.4.2013 Aikuiskoulutus 4.3. 3.4.2013 YAMK-tutkinnot 4.3. 3.4.2013 Laaja versio sisältää valintaperusteet Hei vaan,

Lisätiedot

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 15 22 19 19 30 63 % 99 % -14 % 8 %

Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot 15 22 19 19 30 63 % 99 % -14 % 8 % 1 Yrkeshögskolan Novia määrälliset tavoitteet ja tunnusluvut kaudelle 2013 2016 Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2014 Tot. muutos-% 2013-2014 2012 2013 2014 2012-2014 2013-2016 AMK

Lisätiedot

Kevään yhteishaku 2016. Turun AMK:n hakijatilastoja

Kevään yhteishaku 2016. Turun AMK:n hakijatilastoja Kevään yhteishaku 2016 Turun AMK:n ilastoja Viestintäpalvelut 19.5.2016 Taustatietoa Tiedot hakijoista perustuvat OPH:n vipunen.fi -palvelussa julkaistuihin tilastoihin. Kevään 2016 yhteishaun osalta tiedot

Lisätiedot

Tietotekniikan koulutus ammattikorkeakouluissa 2012 Uudellamaalla

Tietotekniikan koulutus ammattikorkeakouluissa 2012 Uudellamaalla ammattikorkeakouluissa 2012 Uudellamaalla ICT-alan ennakointikamari 17.4.2012 Terttu Honkasaari HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu ammattikoreakouluissa Koulutustasot: Master Bachelor Luonnontieteiden koulutusala

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta vuonna 2011 Metropoliasta valmistuneille

Sijoittumisseuranta vuonna 2011 Metropoliasta valmistuneille Sijoittumisseuranta vuonna 2 Metropoliasta valmistuneille Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Metropolia Ammattikorkeakoulu 7.4.23 www.metropolia.fi VALMISTUNEIDEN SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Metropolia Ammattikorkeakoulu

Lisätiedot