NEUVONTA JA OPASTUS SEKÄ INNOVAATIOIDEN EDISTÄMINEN
|
|
- Ari-Pekka Haavisto
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 3. NEUVONTA JA OPASTUS SEKÄ INNOVAATIOIDEN EDISTÄMINEN PROVIDING ADVICE AND GUIDANCE, AND FOSTERING INNOVATION.3 Suosituskäsikirja matkailualan ympäristövastuullisuuden kehittämiseen NEUVONTA JA OPASTUS SEKÄ INNOVAATIOIDEN EDISTÄMINEN 3.1 YKSITYISEN SEKTORIN NEUVONTA JA OPASTUS YMPÄRISTÖÄ JA MAASEUTUPERINTÖÄ KOSKEVA NEUVONTA INNOVAATIOIDEN EDISTÄMINEN JA TIETÄMYKSEN JAKAMINEN VERKOSTOJEN JA YHDISTYSTEN PERUSTAMINEN YHTEYDET AKATEEMISEEN MAAILMAAN TUTKIMUSKESKUKSET
2 3. NEUVONTA JA OPASTUS SEKÄ INNOVAATIOIDEN EDISTÄMINEN 3 NEUVONTA JA OPASTUS SEKÄ INNOVAATIOIDEN EDISTÄMINEN Tässä osiossa kerrotaan, miten julkinen sektori voi opastaa ja neuvoa yksityistä sektoria suoriutumaan maaseutuympäristöjen kohtaamista haasteista sekä edistämään innovointia ja tiedon jakamista. Osio on jaettu kahteen alaosioon. Ensimmäisessä osassa käsitellään julkisen sektorin tarvetta antaa tietoa ja neuvoja maaseutualueita koskevista laeista ja säännöksistä. Lainsäädäntöä koskevan tietämyksen lisääminen ja jakaminen on tärkeä osa kehityksen ja rakentamisen hallintaa ja kestävän kehityksen edistämistä. Toisessa osassa tutkitaan keinoja, joilla julkinen sektori voi edistää maaseutualueiden toimintojen innovointia ja jatkuvaa osaamisen kehittämistä. 2
3 NEUVONTA JA OPASTUS SEKÄ INNOVAATIOIDEN EDISTÄMINEN YKSITYISEN SEKTORIN NEUVONTA JA OPASTUS Maaseutualueita koskevien suunnitelmien ja liiketoiminnan ohjaaminen ja niihin vaikuttaminen on päättäjien edun mukaista. Muiden matkailumuotojen tavoin myös maaseutumatkailu vaikuttaa merkittävästi bruttokansantuotteeseen. Lisäksi maaseutualueiden kehittämiseen liittyvät riskit ovat suuret sekä mahdollisten ympäristö- ja kulttuuriperintövaikutustensa puolesta että maaseutuyhteisöjen selviytymisen kannalta. Toinen tärkeä näkökohta, joka kannustaa päättäjiä neuvonantajan rooliin, on tarve rohkaista yhteisöjä panostamaan alueiden taloudelliseen kehitykseen. Vaikka nykyiset maaseutuyhteisöt voivat olla ympäristönsä parhaita vartijoita, niillä ei välttämättä ole liikevaistoa tai taitoja, joita tarvitaan muuttamaan nykyinen maatalousinfrastruktuuri onnistuneeseesti kannattaviksi matkailutoiminnoiksi. Kaupungistuminen ja teollistuminen ovat muuttaneet maaseutuväestön poliittista ja taloudellista toimintaa. Euroopan maaseutu on 50 viime vuoden aikana kokenut väestökadon. Kun elämä maalaiskaupungeissa ja kylissä on samaan aikaan hiljentynyt, on myös menetetty maalaisympäristössä tarvittavia taitoja. Toisaalta maaseudulle palaavat ihmiset (maallemuuttajat), jotka haluaisivat investoida alueelle, eivät ehkä tiedä, mitä investointien toteuttamiseksi vaaditaan. Siksi onkin tärkeää, että käytettävissä on tietoa maaseudun toiminnoista ja niiden hallinnasta sekä siihen liittyvää osaamista. Ulkopuoliset sijoittajat eivät toisaalta välttämättä tunne maaseutumatkailun ominaispiirteitä eivätkä alueita koskevaa lainsäädäntöä kovin hyvin. Tässä mielessä neuvonantajan roolia voidaan pitää investointien sääntelytyökaluna, sillä se auttaa tiedottamaan säännökset tehokkaasti loppukäyttäjille ja ohjaamaan sidosryhmiä kohti ihanteellisia tuloksia. 3
4 3. NEUVONTA JA OPASTUS SEKÄ INNOVAATIOIDEN EDISTÄMINEN Maaseudusta puhuttaessa on ehdottoman tärkeää tarjota nykyisille ja mahdollisille sijoittajille seuraavat tiedot helposti: nykyinen kaavoituspolitiikka ja -säännökset, ympäristösäännökset sekä majoitustoimintaa koskevat säännökset ja/tai lupakäytännöt paikalliset ympäristöasioiden, ekosysteemien, kulttuuriperinnön ja luonnon kestävän hoidon ja käytön tietolähteet. edellä mainittua toimintaa koskeva lainsäädännöllinen ja julkishallinnollinen järjestelmä, mukaan lukien valtion tukimekanismin saatavuus Laatikko 3.1 esittelee tapaustutkimuksen avulla tällaisen neuvonnan mahdollisia vaikutuksia. LAATIKKO 3.1 JULKISEN/YKSITYISEN SEKTORIN YHTEISTYÖ SUURTEN JA KESKISUURTEN MATKAILUHANKKEIDEN KEHITTÄMISESSÄ, SHANNONIN ALUE, IRLANTI kautta. Shannon Development Agencyn (SDC) kehittämät ja jakelemat sijaintiprofiilit ja rakennuskohde-esitteet antavat sijoittamista harkitseville tärkeää tietoa kohdealueista ja selkeää opastusta niiden kehittämistä koskevista rajoituksista ja ympäristökysymyksistä. Tämän menettelyn perusajatuksena on turvata yksityisen sektorin sijoitukset hankkeeseen, jolle julkinen viranomaistaho on jo tunnistanut olevan tilausta markkinoilla ja josta se on suorittanut kattavaa tutkimusta. Julkinen viranomaistaho on suorittanut markkinatutkimuksen, koonnut yhteen tiedot potentiaalisista hankkeista, valinnut kohteen todennäköisen sijainnin, hankkinut tarvittavan maa-alueen (mikäli tarpeen), ottanut selvää mahdollisista saatavissa olevista apurahoista sekä esitellyt nämä tiedot yksityisen sektorin edustajille kehityshanketarjouksena. Hankkeesta kiinnostuneet tahot toimittavat sitten hakemuksensa julkisen hankintamenettelyn Lisäksi SDCa neuvotteli muiden sidosryhmien kanssa alueen varaamisesta tiettyä käyttötarkoitusta (esim. golfkenttää) varten, ja opasti näin muita, tarjosi muille tietoja sekä oli mukana suunnittelemassa alueen strategista kehitystä. Tämä antaa kehittämiskeskukselle monipuolisemmat vaikutusmahdollisuudet alueen taloudellisessa kehitystyössä. Onnistumisen mittarit Tämän aloitteen kautta SDC pystyy vaikuttamaan huomattavasti sellaisten laajamittaisten hankkeiden kehittämiseen, joilla on suuri vaikutus työllisyyteen ja pitkän aikavälin talouskasvuun ja jotka eivät vaadi mittavia julkisen sektorin investointeja. Hyvä esimerkki tällaisesta hankkeesta on Doonbegin golfklubi, joka luo maaseutualueelle 200 työpaikkaa. Tästä aiheesta lisää jäljempänä (Laatikko 4.1). 4
5 NEUVONTA JA OPASTUS SEKÄ INNOVAATIOIDEN EDISTÄMINEN.3 Julkisen sektorin kykyä antaa tehokasta neuvontaa tukee hallintorakenne, joka on kehitetty tällaisia neuvontapalveluja varten. Euroopan unionin jäsenvaltioilla ja muiden maiden hallituksilla on tähän tarkoitukseen erilaisia hallintorakenteita. Jotkin hallituksista ovat perustaneet aluekehitysvirastoja, toiset matkailulautakuntia tai kansallisia matkailutoimistoja, ja joissakin maissa vastuu on annettu jo olemassa oleville ministeriöille ja virastoille. Kansainvälisiin käytäntöihin tutustuminen osoittaa, että mitään tiettyä määrättyä muotoa tai rakennetta ei ole, koska tarvittava rakenne riippuu maan tai alueen omasta hallintorakenteesta. Kuhunkin ympäristöön parhaiten sopivaa hallintorakennetta määritettäessä päättäjien on otettava huomioon seuraavat tekijät: yksityisten toimijoiden, maaseutuyhteisöjen ja muiden sidosryhmien haluttu osallistumisaste ja yhteistyö neuvontapalvelujen järjestämisessä ja toteuttamisessa perustettavan tahon vastuualue pitäisikö olla yksi taho, jolta sijoittajat saavat kaikki tarvitsemansa neuvot, vai useita tahoja, jotka antavat neuvoja eri aiheista. Rakenteen vastuiden määrittelyssä on otettava huomioon myös mahdolliset nykyiset aiheeseen liittyvät neuvontapalvelut. Maaseutumatkailua tukevat neuvontapalvelut voivatjo nyt hyödyttää maaseutua. Maaseutua koskevien säännösten monimutkaisuus johtuu suurilta osin julkisen sektorin kasvavasta tarpeesta pitää huolta ympäristöstä ja maaseutuperinnöstä. Siksi aiheeseen liittyvä neuvonta ja opastus ovat entistä tärkeämpiä YMPÄRISTÖÄ JA MAASEUTUPERINTÖÄ KOSKEVA NEUVONTA Maaseutuympäristöä ja -perintöä koskeva neuvonta voi käsitellä erilaisia aiheita, kuten nykyisiä luonnonvaroja (veden lähteet, ekosysteemi, luonnon monimuotoisuus), nykyistä maaseutuperintöä (historiallisten paikkojen ja rakennusten suojelu), ehdotetun toiminnan vaikutuksia sekä pää- ja lisätoiminnan ympäristölle aiheuttavia kerrannais- ja synergiavaikutuksia. Maaseudun maisema, luonnonympäristö ja elämäntapa ovat tärkeä osa maaseutuperintöä. Maaseutuperintö on laajahko käsite, joka usein luokitellaan aineettomaksi perinnöksi. Aineeton perintö siirtyy sukupolvelta toiselle, ja yhteisöt luovat sitä jatkuvasti uudelleen reagoimalla elinympäristöönsä ja olemalla päivittäisessä vuorovaikutuksessa luonnon ja historiansa kanssa. Aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta tehty yleissopimus määrittelee aineettoman kulttuuriperinnön seuraavasti: 5
6 3. NEUVONTA JA OPASTUS SEKÄ INNOVAATIOIDEN EDISTÄMINEN käytännöt, kuvaukset, ilmaukset, tiedot ja taidot (mukaan lukien välineet, esineet, rakennelmat ja kulttuuriset tilat), jotka yhteisöt, ryhmät ja joissakin tapauksissa yksilöt tunnistavat osaksi kulttuuriperintöään. Aineetonta kulttuuriperintöä kutsutaan joskus eläväksi kulttuuriperinnöksi (living cultural herotage), ja se ilmenee esimerkiksi seuraavilla aloilla: suullinen perinne ja ilmaukset (kuten aineettoman kulttuuriperinnön välineenä toimiva kieli), esittävä taide, sosiaaliset käytännöt, rituaalit ja juhlat, luontoa ja maailmankaikkeutta koskeva tietämys ja käytännöt sekä perinteiset käsityötaidot. (UNESCO, 2003, epävirallinen käännös). Maaseutuympäristön kannalta erityisen kiinnostavia ovat UNESCOn aineettoman kulttuuriperinnön määritelmän kaksi viimeistä kohtaa: luontoa ja maailmankaikkeutta koskeva tietämys ja käytännöt sekä perinteiset käsityötaidot. Koska tällainen tietämys voi kadota ajan myötä, ympäristöä ja maaseutuperintöä koskeviin neuvontapalveluihin on sisällytettävä tiedon jakaminen sekä vaadittavien käytäntöjen toteuttamista koskeva koulutus tai tiedotus. Joissakin tapauksissa maaseutua koskevat neuvontapalvelut voivat tiedonjakelun lisäksi tarjota myös uudenlaista teknistä tutkimusapua, joka tukee perinteisiä käytäntöjä ja osaamista nykyteknologian avulla. Julkinen sektori voi myös toimia tärkeässä roolissa tutkijoiden ja tutkimuslaitosten apuna teknologian soveltamisessa maaseutumatkailuinvestointien tueksi. Tällainen neuvonta tuo tieteenharjoittajia, maanviljelijöitä, maaseudun asukkaita ja vierailijoita lähemmäs toisiaan. Se tukee myös teknologian käyttöönottoa ja soveltamista paikallisiin olosuhteisiin. Olemassa olevaa ja uuden tutkimustyön tuottamaa tietoa voidaan saattaa maanviljelijöiden ja sijoittajien käyttöön. Lisäksi neuvontapalvelu voi auttaa selvittämään tutkijoille maaseutuympäristössä työskentelevien ja siitä elantonsa ansaitsevien ihmisten ongelmia. Neuvontakeskukset voivat myös edesauttaa innovointia toimimalla maaseutukohteisiin sijoittavien sijoittajien ja maanviljelijöiden tiedonvaihtopaikkana, joka auttaa heitä saamaan lisää tieteellistä tietoa ja kokemaan tulokset itse. Tätä päämäärää varten perustettiin myös Gozon maaseututieteiden ja ympäristönhoidon innovaatiokeskus (CIRSEM), joka on osa Gozon kansallista strategiaa (Eco Gozo). Keskuksen avulla voidaan ylittää maataloustuottajien ja kaupallisen ja matkailualan välinen kuilu,ja sen on tarkoitus toimia seuraavilla aloilla: Välimeren alueen maataloustieteet, maaseudun ekosysteemin hoito, maaseutumatkailu, elintarvikkeiden käsittely ja sitä koskevat määräykset, vesihuolto, maaseudun kehitys, maanviljelysteknologia ja luonnontilaan palauttaminen. Laatikko 3.4 kertoo lisää tästä tapaustutkimuksesta. 3.2 INNOVAATIOIDEN EDISTÄMINEN JA TIETÄMYKSEN JAKAMINEN Maailmanlaajuisessa tietotaloudessa minkään alueen erikoisedut (kuten halpa työvoima tai hienot järvinäkymät) eivät yksinään riitä takaamaan sen kilpailukykyä. Globalisaatio on tuonut ihmisten ulottuville yhä enemmän keskenään samanlaisia kohteita, joiden keskinäinen kilpailu on kovaa. Kilpailuedun saavuttamisen kannalta ratkaisevaa on, kuinka kohde pystyy hyödyntämään näitä ja muita resursseja paremmin jatkuvan innovoinnin ja tietämyksen jakamisen kautta (Porter, 2000). Julkisen sektorin rooli innovaatioiden edistäjänä on 6
7 NEUVONTA JA OPASTUS SEKÄ INNOVAATIOIDEN EDISTÄMINEN.3 keskeinen, olipa kyse yhteenliittymien kehittämisestä tai tutkimuksen rahoittamisesta. Keskeinen osa tätä toimintaa on sopivan koulutuksen tarjoaminen ja parhaat asiantuntijat houkuttelevan ympäristön luominen. Aiheesta kerrotaan tarkemmin osiossa 5, joka käsittelee kestävän kehityksen edistämistä. Muita julkisen sektorin käytettävissä olevia tärkeitä käsitteitä tai menetelmiä ovat mm. seuraavat: yhteenliittymien, verkostojen ja yhdistysten luomisen tukeminen, konkreettisten yhteyksien muodostaminen julkisen sektorin ja akateemisen maailman välille sekä yhteistyössä paikallisen matkailualan kanssa toimivien tutkimuskeskusten perustaminen VERKOSTOJEN JA YHDISTYSTEN PERUSTAMINEN Verkostoista ja yhdistyksistä on apua monenlaisten tavoitteiden saavuttamisessa, kuten tiedon jakamisessa ja innovoinnissa. Ne korostavat lähialueiden etuja korostamalla yhteisiä ominaisuuksia ja toteuttamalla kohdealueilla yhteisen strategian, ja ne ovat välttämättömiä laadukkaan tarjonnan luomiseksi. Verkostot ja yhdistykset mahdollistavat myös resurssien yhdistämisen alueen kaikkia matkailutoimijoita hyödyttävää toimintaa, kuten markkinointia, koulutusta ja tutkimusta, varten. Lisäksi ne toimivat elintärkeinä moottoreina tiedon jakamisessa. Tiedon jakamisen ja verkostojen merkitystä ei voi korostaa liikaa. Niiden arvo näkyy selvästi useissa tämän hankkeen aikana tunnistetuissa parhaissa käytännöissä. Yksi esimerkki on irlantilainen Burrenin verkosto, joka on kuvattu kohdassa A.4.1 (Liite I). Burrenin verkostoon kuuluu 18 matkailuyritystä, jotka edistävät vastuullista matkailua luonnonalueilla ympäristöä suojellen ja paikallisen väestön hyvinvointia lisäten ja tarjoavat kaikille kävijöille hienoja lomaelämyksiä. Verkoston matkailuyritykset ovat sitoutuneet alueella tuotettujen tuotteiden käyttöön, alueen suojeluun, yhteisöön sekä kestävän kehityksen mukaiseen toimintaan. Verkoston jäsenet ovat lupautuneet osallistumaan suojeluun ja tiedonjakoon monin eri tavoin. Verkoston toiminnasta riippuu, kuinka laajan tiedon jakamisen verkosto mahdollistaa. On kuitenkin arvokasta tietää jo pelkästään se, että verkostot lisäävät alueen kaikkien toimijoiden näkyvyyttä, ja verkoston jäsenet hyötyvät tästä miltei automaattisesti. Verkostoja käytetään myös konferenssien ja teknisten työpajojen järjestämiseen (tietämyksen jakamistarkoituksissa). Lisäksi ne järjestävät usein foorumitapahtumia, joissa alan sidosryhmät voivat jakaa kokemuksiaan ja muodostaa kokonaisvaltaisemman kuvan markkinatilanteesta. Näin verkostot toimivat tehokkaana ja kannattavana tiedon jakamisen edistämisen kanavana. Ranskan Auvergnen alueella toteutettu julkisen sektorin Nattitude-aloite tarjoaa sijoittajille ja toimijoille työkaluja, joihin kuuluu teknistä koulusta, teknisiä ohjeasiakirjoja sekä kumppaneista, alihankkijoista ja muista toimijoista koostuva verkosto. Näitä työkaluja ei kuitenkaan saa käyttöönsä kuka tahansa sijoittaja. Nattitude-ohjelma seuloo kiinnostuksensa ilmaisseiden joukosta potentiaaliset jäsenet, ja opastaa toimijoita tiettyjen vähimmäisvaatimusten saavuttamisessa. Vasta kun toimija täyttää vaatimukset, se saa käyttöönsä Nattituden neuvontapalvelut. Tämä lähestymistapa on kuvattu tarkemmin alla (Laatikko 3.2). 7
8 3. NEUVONTA JA OPASTUS SEKÄ INNOVAATIOIDEN EDISTÄMINEN LAATIKKO 3.2 NATTITUDE, AUVERGNE, RANSKA Nattitude on julkisen sektorin hanke, jota hallinnoi alueellinen matkailun kehittämislautakunta tiiviissä yhteistyössä matkailun edistämiskeskusten, kauppa- ja teollisuuskamarien, luonnonpuistojen ja muiden sidosryhmien kanssa. Hankkeen yhteydessä on kehitetty verkosto ja brändi alueen majoituspaikkoja varten. Nattitude on omaksunut alueellisen (holistisen) lähestymistavan kehitykseen. Hanke on käytännöllinen ja innovatiivinen vastaus laadukkaan ympäristöystävällisen majoituksen tarpeisiin, ja se edustaa Auvergnen uutta imagoa. Nattitude osoittaa, että julkinen strategia voi suunnata ja tukea yksityisiä hankkeita sekä parantaa niiden kokonaislaatua ja ympäristöystävällisyyttä. Nattituden tavoitteena on luoda majoituspalveluvalikoima, joka vastaa Auvergnen luonnon ominaispiirteitä, alueen toiminnallista potentiaalia ja nykyaikaisen asiakaskunnan odotuksia. Asiakkaat haluavat lomia, joissa yhdistyvät hyvinvointi, alueeseen tutustuminen ja luonnonympäristön kunnioittaminen. Edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi matkailualan sidosryhmät työskentelevät yhdessä tarjotakseen majoitusalan yrittäjille ohjeita, kehitysvälineitä, näkyvyyttä ja markkinointia. Jotta majoituspalvelu voidaan hyväksyä Nattitude-jäseneksi, sen on läpäistävä arviointi- ja valintaprosessi, joka perustuu kuuteen seuraavaan pääteemaan, joissa kussakin on yli 150 ehtoa: poikkeuksellinen sijainti omaleimainen ja/tai epätavallinen arkkitehtuuri ympäristönsuojelua edistävä asenne hyvinvointi paikallista taloutta tukeva toiminta vieraanvaraisuus ja palvelujen laatu Nattitude tarjoaa myös monipuolista ja joustavaa opastusta projekteihin Nattituden ideakirjan avulla. Nattituden vision mukaisten 250 projekti-idean lisäksi kirja välittää strategian näkemyksen ja tarjoaa strategista opastusta riittävän joustavasti, jotta palveluntarjoajat voivat tuoda esiin omaa persoonallisuuttaan ja tutkia uusia markkinaideoita. Jos majoitus ei täytä vähimmäisvaatimuksia, Nattitude opastaa yritystä parantamaan toimintaansa. Majoitukset, jotka täyttävät vaatimukset, nauttivat Nattituden jäsenille tarjotuista ohjeista sekä promootio- ja markkinointituesta. Nattitude-verkosto tarjoaa jäsenilleen monia etuja, kuten ohjeita majoituksen kehittämiseksi sekä mahdollisuuden osallistua liiketoiminnan useita osa-alueita käsitteleviin tapahtumiin. Onnistumisen mittarit Vuoden 2009 aloituksen jälkeen yli 235 arvioitua majoitusalan jäsenyritystä, joista 117 täyttivät vähimmäisvaatimukset ja jotka hyväksyttiin Nattitude-ryhmän jäseniksi yli 100 majoitusalan yritystä on hyötynyt henkilökohtaisesta tuesta ja edistymissopimuksesta verkosto on järjestänyt yhteensä 18 tukitapahtumaa tyytyväisyyslukemat ovat parantuneet tasaisesti, ja kesällä 2011 verkosto saavutti alueen parhaan lukeman (91 %) majoituspaikkojen käyttöasteet ovat nousseet tasaisesti ja ylittäneet alueiden keskimääräiset tulokset (heinäkuussa 2011 käyttöaste oli 75 % ja alueen keskimääräinen käyttöaste 62 %, ja elokuussa 2011 käyttöaste oli 83 % alueen keskimääräisen käyttöasteen ollessa 75 %) Vuonna 2012 yli 50 % jäsenyrityksistä osallistui uuteen hankkeeseen majoituslaatunsa kehittämiseksi. 8
9 NEUVONTA JA OPASTUS SEKÄ INNOVAATIOIDEN EDISTÄMINEN YHTEYDET AKATEEMISEEN MAAILMAAN Verkostoituminen korostaa sidosryhmien yhteistyön tärkeyttä. Eräs tärkeä sidosryhmä on akateeminen maailma eli yliopistot ja muut koulutuslaitokset. Nämä sidosryhmät harjoittavat tutkimusta ja koulutusta ja pystyvät siten tukemaan sekä maaseutumatkailuyrityksiä että yrityksiä auttavia viranomaisia. Akateeminen maailma ja koulutuslaitokset tarjoavat seuraavanlaista apua: koulutusohjelmat tutkimustilat foorumit, konferenssit ja verkostot, jotka mahdollistavat vuorovaikutuksen sekä kokemusten ja käytännön vinkkien jakamisen tiedon jakamista helpottavat tietokannat ja verkkoportaalit työkalupaketit (esim. liiketoiminnan suunnittelupaketti) ohjeasiakirjat. 9
10 3. NEUVONTA JA OPASTUS SEKÄ INNOVAATIOIDEN EDISTÄMINEN Tämä apuvälinevalikoima soveltuu eri kohderyhmien osaamistasoille. Jotkin välineistä hyödyttävät ulkopuolisia sijoittajia, ja toiset sopivat maaseudun toimijoiden käyttöön. Koulutusta on monenlaista. Hankkeessa tunnistetut hyvät käytänteet edustavat useita erilaisia koulutustapoja. Shannon Development on johtanut matkailualan innovaatioalustan kehittämistä. Alusta hyödyntää oppimiseen ja tiedon jakamiseen käytettäviä työkaluja, jotka yhdistävät akateemisen koulutuksen ja tutkimuksen ja matkailutoimijoiden asiantuntemukseen ja käytännön kokemukseen. Alusta on kuvattu tarkemmin alla (Laatikko 3.3). LAATIKKO 3.3 INNOVAATIOALUSTA, SHANNONIN ALUE, IRLANTI Innovaatioalusta on Limerickin yliopiston kansallisen matkailuopintokeskuksen, Shannon Developmentin ja matkailusektorin yhteishanke. Nämä tahot loivat yhdessä opintoalustan, joka mahdollistaa tietojen, osaamisen, markkinoinnin ja tutkimustyön tehokkaan hyödyntämisen. Alustan päätavoitteena on jakaa matkailusektorin oppilaitosten tietoa alueen matkailualan kehittämiseksi. Se toteutetaan seuraavilla tavoilla: matkailusektorin mestariluokkien ja ICT-alustan kehittäminen eri sektorien koulutusluokkien kehittäminen markkina osaamisen, tuottavuuden ja innovaatioiden yhdistämiseksi nen ja kehittäminen yhteistyötoimintojen tehostamiseksiosaamistason syventäminen matkailualan johtamisen maisteritason koulutusohjelman kautta. Onnistumisen mittarit Alustan avulla matkailusektorilla on käytettävissään tärkeää tietoa alan markkinoista. Alusta toimii kaksisuuntaisena kanavana, jonka avulla saadaan tietoa akateemisista tutkimuksista ja samalla vai kutetaan yliopistomaailmaan, mikä edistää niiden toimin toja alan ensikäden kokemusten ja vaatimusten kautta. nykyisten matkailualan opintoverkostojen hyödyntämi- Akateemisen maailman tulee osallistua hankkeeseen kaikkia osapuolia hyödyttävään yhteistyöhön johtavalla tavalla. Osallistumisen riskinä on, että kehitettävät työkalut ovat liian teoreettisia eikä niitä voida juurikaan hyödyntää tosielämässä. Tätä riskiä voidaan pienentää, jos matkailuala kertoo akateemiselle maailmalle tarpeensa ja näkemyksensä. Näin tulokset ovat myönteisiä. 10
11 NEUVONTA JA OPASTUS SEKÄ INNOVAATIOIDEN EDISTÄMINEN TUTKIMUSKESKUKSET Matkailu on harvoin alueen ainoa elinkeino, ja tämä koskee erityisesti maaseutumatkailua. Matkailijat haluavat maistiaisia paikallisesta kulttuurista ja kulttuuriperinnöstä, mikä ei onnistu, jos kohde on liian matkailukeskeinen. Tässä mielessä maatalousala on erityisen tärkeä maaseutumatkailulle. Taloudelliset paineet ja kaupungistuminen luovat alalle, erityisesti perinteiselle maataloudelle, huomattavia haasteita. Alueen kokonaiskestävyyttä voidaan parantaa tutkimalla kohteen matkailutarjontaa täydentävien alojen tuottavuutta. Laatikko 3.4 käsittelee asiaa tapaustutkimuksen avulla. LAATIKKO 3.4 MAATALOUSTIETEIDEN JA YMPÄRISTÖNHOIDON INNOVAATIOKESKUS, GOZO Keskuksen tavoitteena on toimia mallitutkimuslaitoksena, joka keskittyy useisiin erikoisaloihin, kuten Välimeren alueen maataloustieteisiin, maanviljelyn/ekosysteemin hoitoon, maatilamatkailuun, erikois-/luonnonmukaisten ruoka-aineiden käsittelyyn ja sertifiointiin, maaseudun kehitykseen, maanviljelysteknologiaan ja luonnontilan palauttamiseen. Keskukseen tulisi myös Gozon ensimmäinen eläinten tutkimuslaitos, jossa suoritettaisiin sekä in-vivo- että in-vitro-kokeita yhdessä Maltan yliopiston (Tal-Qroqq Campus) kanssa. Suunnitelmissa on muodostaa keskuksesta myös laajemmin Välimeren alueella arvostettu maataloustieteiden tutkimuslaitos, joka yhdistäisi luonnon- ja biotieteiden sekä yhteiskuntatieteiden ja talousalan osaamista. Gozon maataloustieteiden ja ympäristönhoidon innovaatiokeskus on kehityshanke, joka tarjoaa ainutlaatuisen vuorovaikutusmahdollisuuden tutkijoille ja paikallisille sidosryhmille. Erityisesti hanke hyödyttää saaren maatalousväestöä ja ympäristön hoitoon osallistuvia. Gozon maataloustieteiden ja ympäristöasioiden hallinnan innovaatiokeskuksen odotetaan edistävän maaseudun ympäristönsuojelua ja kestävää kehitystä. Siitä on hyötyä maanviljelijäväestölle, luonnolle, matkailualalle sekä paikalliselle väestölle. Keskus tarjoaa tilat ja tukea jatkotutkimuksille ja edistää siten innovatiivista toimintaa ja tiedonvälitystä. Suunnitteilla olevan keskuksen päätavoitteena on tutkimustyö, koulutus sekä tietojen ja tekniikoiden jakaminen Välimeren alueen maatalouden, ruoantuotannon ja ympäristön hoidon edistämiseksi. 11
12 3 NEUVONTA JA OPASTUS SEKÄ INNOVAATIOIDEN EDISTÄMINEN
ELÄVÄ KULTTUURIPERINTÖ! Unescon sopimuksen toimeenpano Suomessa. Leena Marsio / Museovirasto Aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori
ELÄVÄ KULTTUURIPERINTÖ! Unescon sopimuksen toimeenpano Suomessa Leena Marsio / Museovirasto Aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori AINEETON KULTTUURIPERINTÖ "Aineettomalla kulttuuriperinnöllä" tarkoitetaan
LisätiedotUnescon yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelussa - prosessi Suomessa ja kansainväliset esimerkit
1 Unescon yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelussa - prosessi Suomessa ja kansainväliset esimerkit Leena Marsio, aineettoman kulttuuriperinnön koordinaattori Carina Jaatinen, kehittämisjohtaja
LisätiedotSuomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa. Anna Kanerva / CUPORE
Suomalaista aineettoman kulttuuriperinnön kriteeristöä hahmottamassa Anna Kanerva / CUPORE Cuporen toimeksianto Verrokkiselvitys Kyselyt toimijoille Loppuraportti ja luetteloinnin kriteeristöluonnos maaliskuussa
LisätiedotTULEEKO SINUN KOTIKAUPUNGISTASI SEURAAVA EUROOPAN ÄLYKKÄÄN MATKAILUN PÄÄKAUPUNKI?
TULEEKO SINUN KOTIKAUPUNGISTASI SEURAAVA EUROOPAN ÄLYKKÄÄN MATKAILUN PÄÄKAUPUNKI? TIEDOTE 1. TULEEKO SINUN KOTIKAUPUNGISTASI SEURAAVA EUROOPAN ÄLYKKÄÄN MATKAILUN PÄÄKAUPUNKI? Euroopan komissio on käynnistämässä
LisätiedotTULEEKO SINUN KOTIKAUPUNGISTASI ENSIMMÄINEN EUROOPAN ÄLYKKÄÄN MATKAILUN PÄÄKAUPUNKI?
TULEEKO SINUN KOTIKAUPUNGISTASI ENSIMMÄINEN EUROOPAN ÄLYKKÄÄN MATKAILUN PÄÄKAUPUNKI? TIEDOTE 1. TULEEKO SINUN KOTIKAUPUNGISTASI ENSIMMÄINEN EUROOPAN ÄLYKKÄÄN MATKAILUN PÄÄKAUPUNKI? Euroopan komissio on
LisätiedotHankkeen loppu lähenee: tuloksista tiedottamista
2012/V. December Hankkeen loppu lähenee: tuloksista tiedottamista Hyvä lukija, ICER-hanke lähestyy loppuaan. Tässä viimeisessä uutiskirjeessä keskitytään hankkeen viimeisiin tapahtumiin, joissa tiedotettiin
LisätiedotKulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?
Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen
LisätiedotKuvat: Joonas Luukkonen, Mats Tuominen, Jouko Tanskanen / Helsingin kaupunginmuseo, Michael Holler, Helsingin kaupunginmuseo, Marjut, Eero Roine,
Kuvat: Joonas Luukkonen, Mats Tuominen, Jouko Tanskanen / Helsingin kaupunginmuseo, Michael Holler, Helsingin kaupunginmuseo, Marjut, Eero Roine, Lasten ja nuorten puutarhayhdistys, Rimpparemmi, Cartina/Henrik
LisätiedotOKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017
OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2017 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus-
LisätiedotOKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017
OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2018 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotMaaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto
Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen
LisätiedotKulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 KULTTUURIPERINTÖMME: KUN MENNYT KOHTAA TULEVAN
Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 Kulttuuriperintövuosi Projekteja, tapahtumia, aloitteita, kampanjoita ympäri Eurooppaa. Toteuttajina EU:n jäsenvaltiot, alueelliset ja paikalliset viranomaiset/toimijat,
LisätiedotKuvat: Yrjö Punkari, Johanna Junno, Tanja Rantanen, Linus Mickelson, Kirsti Uoti, Pesäpalloliitto, Markku Eskola/LUSTO, Kaisu Raasakka, Heidi
Kuvat: Yrjö Punkari, Johanna Junno, Tanja Rantanen, Linus Mickelson, Kirsti Uoti, Pesäpalloliitto, Markku Eskola/LUSTO, Kaisu Raasakka, Heidi Korpelainen, Jan-Erik Paadar #eläväperintö @LeenaMarsio Mitä
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen
Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla
LisätiedotSuomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017
Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä
LisätiedotRakennamme menestystä - onnistumme yhdessä
Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN
LisätiedotHakeminen Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloihin. Leena Marsio, Museovirasto
Hakeminen Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloihin Leena Marsio, Museovirasto Ihmiskunnan aineettoman kulttuuriperinnön luettelo (The Representative List of the Intangible Cultural Heritage of
LisätiedotTuloksista tiedottamista ja toimijoiden osallistamista
2012/VI. Tuloksista tiedottamista ja toimijoiden osallistamista Hyvä lukija, tässä uutiskirjeessä keskitytään kahteen aiheeseen: kesäkuun 2012 alussa Lahdessa järjestettyyn ICER seminaariin, jossa keskityttiin
LisätiedotKulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018
Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 Kulttuuriperintövuosi Projekteja, tapahtumia, aloitteita, kampanjoita ympäri Eurooppaa. Toteuttajina EU:n jäsenvaltiot, alueelliset ja paikalliset viranomaiset/toimijat,
LisätiedotSmart Tampere
Smart Tampere 06.04.2017 SRV/Studio Libeskind Kestävän kehityksen älykaupunki Älykkään, kestävän kehityksen kaupungin tavoite on parantaa kaupunkilaisten elämänlaatua, kaupungin palveluiden ja toimintojen
LisätiedotKaupunkistrategia
Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia
LisätiedotOma Häme. Tehtävä: Kulttuurin edistäminen. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Kulttuurin edistäminen www.omahäme.fi 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään) Poliittisen ohjauksen näkökulmasta (mitä kansan valitsemat
LisätiedotTuloksista tiedottamista ICER-hankkeen seminaareissa
2012/IV. Tuloksista tiedottamista ICER-hankkeen seminaareissa Hyvä lukija, Kun kaikilta hankkeen partnerialueilta oli tunnistettu hyvät käytänteet, järjestettiin kaksi kansainvälistä seminaaria, joista
LisätiedotKuvat: Joonas Luukkonen, Mats Tuominen, Jouko Tanskanen / Helsingin kaupunginmuseo, Michael Holler, Helsingin kaupunginmuseo, Marjut, Eero Roine,
Kuvat: Joonas Luukkonen, Mats Tuominen, Jouko Tanskanen / Helsingin kaupunginmuseo, Michael Holler, Helsingin kaupunginmuseo, Marjut, Eero Roine, Lasten ja nuorten puutarhayhdistys, Rimpparemmi, Cartina/Henrik
LisätiedotErilaisten siltojen rakentaminen
Erilaisten siltojen rakentaminen Kaikki tulokset saavutetaan verkostojen avulla. Verkostoja on opittava luomaan, hyödyntämään ja johtamaan. Pirjo Ståhle 16.9.2009 Peruskoulu 2020 Verkostoista muodostuu
LisätiedotValtakunnallisen viestintäyhteistyön voima Viestinnän erityisasiantuntija Annukka Lyra maa- ja metsätalousministeriö
Valtakunnallisen viestintäyhteistyön voima 21.8.2018 Viestinnän erityisasiantuntija Annukka Lyra maa- ja metsätalousministeriö Yli 70 % Suomen EU:lta saamasta rahamäärästä maaseudun ja maatalouden rahoituksen
LisätiedotJÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA
JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA Osa STM:n Suomi 100 avustusohjelmaa Yhdistysten yhteistyö ja verkostoituminen Järjestöjen muutosvalmiuksien tukeminen maakunta- ja sote-uudistuksessa Järjestöjen toimintaedellytysten
LisätiedotEspoon Avoimen osallisuuden malli
Espoon Avoimen osallisuuden malli Avoimen osallisuuden malli - mistä on kysymys? Kaupunkien kilpailukyky perustuu yhä tiiviimpään kumppanuuteen sekä alueen toimijoiden että muiden kaupunkien välillä.
LisätiedotKansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö
Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?
LisätiedotKansallinen CAP27-valmistelu ja yhteensovitus rakennerahastojen kanssa
Kansallinen CAP27-valmistelu ja yhteensovitus rakennerahastojen kanssa Sisältö - Maaseutu2030 tulevaisuustyö - Yhteisen maatalous- ja maaseutupolitiikan yhdeksän erityistavoitetta - Laajat toimenpiteet
LisätiedotKouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja
LisätiedotSTRATEGIA Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti
STRATEGIA 2010-2012 Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti MATKAILUALAN TUTKIMUS- JA KOULUTUSINSTITUUTIN TAUSTA Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutin - tai tuttavallisemmin Lapin matkailuinstituutin
LisätiedotEU ja julkiset hankinnat
EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen
LisätiedotKulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävän matkailun toimintamalli kulttuuriympäristöissä I Anne Mattero Opetus- ja kulttuuriministeriö
Kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävän matkailun toimintamalli kulttuuriympäristöissä 11.10.2018 I Anne Mattero Opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkimuksen tausta Kansainvälisen matkailun kasvu Vuonna
LisätiedotSmart Tampere Tero Blomqvist
Smart Tampere Tero Blomqvist 26.04.2017 SRV/Studio Libeskind Kestävän kehityksen älykaupunki Älykkään, kestävän kehityksen kaupungin tavoite on parantaa kaupunkilaisten elämänlaatua, kaupungin palveluiden
LisätiedotEurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue
Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason
LisätiedotEUROOPAN KOMISSIO VIESTINNÄN PÄÄOSASTO EU-TALLEKIRJASTO LIITE III KUMPPANUUSSOPIMUKSEEN LIITTYVÄT OHJEET
EUROOPAN KOMISSIO VIESTINNÄN PÄÄOSASTO Kansalaisviestintä Kansalaissuhteet EU-TALLEKIRJASTO LIITE III Bryssel COMM.C.3.002/RCA KUMPPANUUSSOPIMUKSEEN LIITTYVÄT OHJEET Tässä asiakirjassa annetaan ohjeita
LisätiedotDigijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä
Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
LisätiedotMatkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op
0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan
LisätiedotInnovaatioista kannattavaa liiketoimintaa
Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,
LisätiedotLiite 6: Palvelukuvaus. Enterprise Advantage Program (EAP)
Liite 6: Palvelukuvaus Enterprise Advantage Program (EAP) Liite 6: Palvelukuvaus / EAP 2 (5) Sisällys 1. Esittely... 3 1.1 Asiakkaiden haasteet... 3 1.2 Palvelun tuomat ratkaisut... 3 2. Palvelun sisältö...
LisätiedotOsaamispääoman johtaminen
johtaminen Leenamaija Otala, ProCompetence Oy, Inc Leenamaija Otala DIGITAL COMPETENCE AND LEARNING DCL-KONFERENSSI. 3. 4.11.2009 Hämeenlinna Esityksen sisältö Osaamisesta osaamispääomaa hallinta, kehittäminen
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelma
Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:
LisätiedotSosiaalisen median mahdollisuudet & hyödyt
Sosiaalisen median mahdollisuudet & hyödyt 2018 WWW.PITKOSPUU.FI Sosiaalisen median mahdollisuudet Sosiaalinen media eli some, on tuonut tulleessaan muutoksen markkinointiin niin suunnittelussa kuin toteutuksessa.
LisätiedotSuomi nousuun. Aineeton tuotanto
Suomi nousuun Aineeton tuotanto TEM/EIO nostaa keskusteluun yrityksille tärkeitä pullonkauloja ja luo edellytyksiä toimivalle toimintaympäristölle jossa yritykset voivat uudistua ja kasvaa. Tunnistamme
LisätiedotAineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi
Aineeton perintö kulttuurisena voimavarana Outi Tuomi - Nikula, Turun yliopisto outi.tuomi-nikula@utu.fi KESTÄVÄ KULTTUURI- SEMINAARI HELSINGISSÄ 27.1.2011 Tämä talo on minun eikä kuitenkaan minun Ne jotka
LisätiedotKansainvälinen luonnonvarapolitiikka ja digitalisaatio yhteenveto 7.6.työpajan tuloksista
Kansainvälinen luonnonvarapolitiikka ja digitalisaatio yhteenveto 7.6.työpajan tuloksista Gaia Consulting 12.6.2018 Loppuraportin runko 1) Työkysymykset teema-alueittain (vesi, ruoka, metsät) 2) Työpajan
LisätiedotKOOSTE KAUPUNGINJOHTAJIEN KÖÖPENHAMINAN KONSENSUSLAUSUMASTA
KOOSTE KAUPUNGINJOHTAJIEN KÖÖPENHAMINAN KONSENSUSLAUSUMASTA Terveempiä ja onnellisempia kuntia kaikille Muutokseen tähtäävä toimintamalli turvallisten, osallistavien, kestävien ja selviytymiskykyisten
LisätiedotElinvoimaa turvaamassa läpi rakennemuutosvuosien
Elinvoimaa turvaamassa läpi rakennemuutosvuosien Kaupunkikehitysjohtaja Mika Mannervesi Salon kaupunki 26.9.2018 Mika Mannervesi www.sijoitusaloon.fi Salon verotulot 2000-2018 Älykkään teknologian Salo
LisätiedotClick to edit Master title style
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotElinkeinopoliittinen ohjelma luonnos kommenteille
Elinkeinopoliittinen ohjelma luonnos kommenteille Salon kaupunki Elokuu 2018 Salon kaupungin visio, perustehtävä ja arvot Salo joka päivä parempi Perustehtävä: Salon kaupunki kehittää alueensa elinvoimaa,
LisätiedotKIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?
KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013
LisätiedotMEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat
MEP Sirpa Pietikäinen Julkiset hankinnat Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen
LisätiedotClick to edit Master title style. Click to edit Master text styles Second level Third level
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotClick to edit Master title style
Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien
LisätiedotProtomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy
Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali
LisätiedotTARKISTUKSET FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti Lausuntoluonnos Daniel Dalton (PE602.
Euroopan parlamentti 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 2017/2043(BUD) 5.5.2017 TARKISTUKSET 1-16 Daniel Dalton (PE602.828v02-00) talousarviosta 2018 trilogin neuvotteluvaltuudet (2017/2043(BUD))
LisätiedotYhteistyöhankkeet. Frami Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Hanna Mäkimantila
Yhteistyöhankkeet Frami 9.4.2015 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Hanna Mäkimantila 8.4.2015 Yhteistyö Vastaa sisällöltään elinkeinojen kehittämishanketta Koskee maaseudun kaikkia toimialoja Hankkeessa edellytetään
LisätiedotTorstai Mikkeli
Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Tarkistus. Luke Ming Flanagan GUE/NGL-ryhmän puolesta
24.4.2017 A8-0160/21 21 33 kohta 33. toteaa, että erityiskertomusta koskevaa työasiakirjaa laadittaessa komissio oli jo antanut ehdotuksensa rakenneuudistusten tukiohjelman perustamiseksi; panee tyytyväisenä
LisätiedotTyöelämä Toimintaympäristön seuranta. Maija Lyly-Yrjänäinen, Päivi Järviniemi
Työelämä 2020 Toimintaympäristön seuranta 2012 2017 Maija Lyly-Yrjänäinen, Päivi Järviniemi Työelämän toimintaympäristön kehitys hankkeen painopisteiden mukaan Kehittämistoimet työpaikalla Vaikutusmahdollisuudet
LisätiedotTekesin kuulumiset Linkosuon Leipomo. Nuppu Rouhiainen
Tekesin kuulumiset 24.01.2017 Linkosuon Leipomo Nuppu Rouhiainen 10-2015 Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa kohti kansainvälisiä markkinoita. Intoa ja osaamista Loistava
LisätiedotLammaspaimenlomien liiketaloudelliset mahdollisuudet
Lammaspaimenlomien liiketaloudelliset mahdollisuudet Maaseutumatkailu Perinteisesti maaseutumatkailuun on yhdistetty maatilatalous, mutta maaseudun rakennemuutoksen myötä matkailu on elinkeinona ohittanut
LisätiedotVanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia
Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen
LisätiedotPerinteisten käsityötaitojen siirtäminen Unescon kontekstissa Dr. art. Anita Vaivade. Latvian kulttuuriakatemia Helsingin yliopiston tutkijakollegium
Perinteisten käsityötaitojen siirtäminen Unescon kontekstissa Dr. art. Anita Vaivade Latvian kulttuuriakatemia Helsingin yliopiston tutkijakollegium Baltialaiset laulu- ja tanssijuhlat. Viro, Latvia, Liettua,
LisätiedotSKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015
SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen
Lisätiedot1. HYTE: 2. Matkailu: 3. Teollisuus 4. Kasvupalvelut:
Elinkeinostrategian valmisteluun ovat osallistuneet Keminmaan kunnan henkilöstön lisäksi luottamushenkilöt ja Keminmaan yrittäjiä. Elinkeinostrategiaan liittyen on järjestetty kaksi avointa työpajaa ja
LisätiedotInfra-alan kehityskohteita 2011
Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä
LisätiedotELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy
ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy 1 . KAIKKI MUUTTUU Ansaintalogiikka on muuttumassa tavaroiden saatavuuden
LisätiedotMaatalouden ravinteet hyötykäyttöön Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström 5.5.
Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström 5.5.2015 Turku Sivu 1 6.5.2015 Resurssitehokas - AJATELKAA JÄRJESTELMIÄ
LisätiedotAaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI
Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.
LisätiedotPorvoon matkailun yhteistyökirja
Porvoon matkailun yhteistyökirja Valitsinko minä Porvoon vai se minut, sillä ei oikeastaan ole väliä. Elän unelmaani, koska tunnistan itseni tämän kaupungin vanhoilta kujilta. Rakastun jokirantaan, kaupungin
LisätiedotKainuun Liikunta ry STRATEGIA
Kainuun Liikunta ry STRATEGIA 2018-2021 KAINUUN LIIKUNNAN VISIO Lapsena syntyvä liikunnallinen elämäntapa on terveyden ja hyvinvoinnin perustekijä sekä elämysten lähde, jota tuetaan mahdollistamalla liikunnan
LisätiedotSTRATEGIA, TAVOITTESIIN JA TOSUUN Green Energy Green Energy Show
STRATEGIA, TAVOITTESIIN JA TOSUUN 2.11.2016 Strategia Ensimmäisen kierroksen tavoite (Ohryssä 26.8.) Missio Visio Toimintaperiaatteet Painopistelinjauksia Toisen kierroksen tavoite (Ohryssä 21.10.) Tavoitteet
LisätiedotErasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma
Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien
LisätiedotSuomi nousuun. Aineeton tuotanto
Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on
LisätiedotKoulutus- ja tiedonvälityshankkeet
Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -
LisätiedotWorkshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni
Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit
LisätiedotOulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle
Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopisto Pohjoisen veturi? Nordia-ilta 22.4.2015 Eija-Riitta Niinikoski, maakuntahallituksen jäsen, Koulutuksen ja tutkimuksen
LisätiedotFaron sopimuksen suositukset
Faron sopimuksen suositukset Kohti kestävää kulttuuriperintötyötä Tässä tekstissä kerrotaan, mitä Faron sopimus tarkoittaa Suomelle. Sopimuksen hyötyjä ovat esimerkiksi: - Kaikki ihmiset voivat vaikuttaa
LisätiedotKainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu
Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma 2014-2020 Kainuun maaseuturahoitus kaudella 2014 2020; Oulu 25.2.2015 Sivu 1 26.2.2015 Toiminnan visio Kainuun maaseutu tarjoaa turvallisen, toimivan, viihtyisän
LisätiedotPohjois-Karjalan kotoutumisen toimintamalli. Työ kotouttaa MEIJÄN ekosysteemi. Mia Sevonius-Male maahanmuuttoasiantuntija
Pohjois-Karjalan kotoutumisen toimintamalli Työ kotouttaa MEIJÄN ekosysteemi Mia Sevonius-Male maahanmuuttoasiantuntija Pohjois-Karjalan ELY-keskus 22.11.2016 1 Miksi kotoutuminen on tärkeää? Laki kotoutumisen
LisätiedotOma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen Minna Takala / 20.2.2017 / versio 0.9 Analyysityökaluna Trello
LisätiedotBotnia-Atlantica
Botnia-Atlantica 2014-2020 Norja: Ruotsi: Suomi: Nordland Västerbotten Västernorrland Nordanstigin kunta Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Rahoitustaulukko (EUR) Toimintalinjat EU 60 % Kansallinen
LisätiedotMaaseudun kehittämisohjelma neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito
Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 - neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito Anna Schulman 2.10.2013, Tampere Neuvonta (art. 16) 1/2 Uusi toimenpide maaseutuohjelmassa Tällä kaudella hyviä kokemuksia
LisätiedotTekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.
RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia
LisätiedotLiity mukaan. Liity siis mukaan! EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan!
Liity mukaan EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan! Hyödy yhteisöstä, joka on sitoutunut hoidon, hoivan ja avun tarpeessa olevien ikäihmisten hyvinvoinnin ja arvokkuuden edistämiseen Yhdessä voimme saavuttaa
LisätiedotAjankohtaista Tekesistä ja Business Finlandista. Aki Parviainen
Ajankohtaista Tekesistä ja Business Finlandista Aki Parviainen 7.11.2017 Business Finland 1.1.2018 alkaen Finpro ja Tekes yhdistyvät uudeksi Business Finland -organisaatioksi. Saman katon alla kaikki innovaatiotoiminnan,
LisätiedotEthical Leadership and Management symposium
www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja
LisätiedotHyvinvointia ja säästöjä...
Hyvinvointia ja säästöjä... SOCIAL IMPACT BOND SIB SIB-sopimus eli tulosperusteinen rahoitussopimus on työkalu, jonka avulla kunta voi tukea asukkaittensa hyvinvointia ja ehkäistä erilaisia ongelmia. Yksityisiltä
LisätiedotManner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Yleiskatsaus ja eläinten hyvinvointiin vaikuttavat maaseutuohjelman toimenpiteet Tiina Malm Kuusamo 24.9.2014 Sivu 1 Maaseutuohjelman 2014-2020 tilanne
LisätiedotKuvat: Joonas Luukkonen, Mats Tuominen, Jouko Tanskanen / Helsingin kaupunginmuseo, Michael Holler, Helsingin kaupunginmuseo, Marjut, Eero Roine,
Kuvat: Joonas Luukkonen, Mats Tuominen, Jouko Tanskanen / Helsingin kaupunginmuseo, Michael Holler, Helsingin kaupunginmuseo, Marjut, Eero Roine, Lasten ja nuorten puutarhayhdistys, Rimpparemmi, Cartina/Henrik
LisätiedotMTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen
MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Yhdessä olemme vahvempia 12.2.2014 1 Luonnonvarakeskuksen perustamisen taustaa Hallinnonalan tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistäminen
LisätiedotInno-Vointi. Miten onnistua julkisen sektorin uudistamisessa? OPUS-hankkeen kick-off. Inno-Vointi
Miten onnistua julkisen sektorin uudistamisessa? OPUS-hankkeen kick-off 1 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointi julkiselle sektorille () 2010-2013 Olennaista on kyky tehdä innovaatioita, uudistamista
LisätiedotSidosryhmäkysely Merenkurkun saariston maailmanperintökohteesta
Sidosryhmäkysely Merenkurkun saariston maailmanperintökohteesta Yleistä Kyselyn tarkoitus oli toimia Merenkurkun saariston hallinto- ja kehitystyön nykytila-analyysin perustana Kysely lähetettiin 90 hengelle,
LisätiedotTekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa
Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten
LisätiedotIISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010
IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010 KAUPUNGIN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT perusturvallisuus tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus asiakaslähtöisyys omatoimisuus ja lähimmäisenvastuu avoimuus ympäristön kunnioitus
LisätiedotYleistä maaseutuohjelmasta
Yleistä maaseutuohjelmasta -Hankehallinnointikoulutus 15.1.2018 Maria Konsin-Palva Uudenmaan maaseutuohjelmavastaava Uudenmaan ELY-keskus Sivu 1 Hankehallinnointikoulutus 15.1. Leader-ryhmät ja ELY-keskukset
LisätiedotPori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö
Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu
LisätiedotINNOVAATIOIDEN SUOJAAMINEN LIIKESALAISUUKSIEN JA PATENTTIEN AVULLA: YRITYKSIIN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ EU:SSA TIIVISTELMÄ
INNOVAATIOIDEN SUOJAAMINEN LIIKESALAISUUKSIEN JA PATENTTIEN AVULLA: YRITYKSIIN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ EU:SSA TIIVISTELMÄ Heinäkuu 2017 INNOVAATIOIDEN SUOJAAMINEN LIIKESALAISUUKSIEN JA PATENTTIEN AVULLA:
Lisätiedot