Säilörehun biokaasutus alkaa Sotkamossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Säilörehun biokaasutus alkaa Sotkamossa"

Transkriptio

1 Lähienergia Kainuun bioenergian teemaohjelman tiedotuslehti nro 14 Säilörehun biokaasutus alkaa Sotkamossa Verkostoitumalla kansainvälisille kentille Sivu 2 Elina Virkkunen, Vanhempi tutkija MTT Sotkamo MTT Sotkamon nurmea käyttävä biokaasulaitos on pian käyttövalmis. Laitoksessa käytetään uutta tekniikkaa, jota ei sellaisenaan ole vielä Suomessa. Kuivamädätyslaitos on sijoitettu kahteen merikonttiin. Tulppavirtausperiaatteella toimiva BioGTS Oy:n suunnittelema ja toimittama reaktori käsittelee nurmea. Siihen sopii muukin kuiva-aineeltaan prosenttinen massa. Käymisjäännös separoidaan ja johdetaan eri varastoihin ja edelleen pellolle lannoitteeksi. Toimintaympäristö tutkimukseen ja tuotekehitykseen Laitoksen tuottama kaasu käytetään alkuvaiheessa MTT Sotkamon kiinteistöjen lämmittämiseen. Nykyisellään siihen kuluu litraa öljyä vuodessa. Biokaasulaitos ei kuitenkaan ole pelkkä lämmityslaitos, vaan toimintaympäristö alan yrityksiä ja tutkimuslaitoksia varten. - Biokaasualalla on jo olemassa paljon hyviä laskelmia ja suunnitelmia. Nyt meillä on tulossa käytännön esimerkkilaitos. Esimerkiksi kaasukuution hinta saadaan määritettyä hyvinkin tarkasti, kertoo projektipäällikkö Pasi Laajala. Hän lisää, että laitoksessa voidaan testata esimerkiksi biokaasualan yrityksen mittauslaitteita. Laitoksen yksi tehtävä onkin edistää biokaasun tuotantoon liittyvää liiketoimintaa ja uutta yrittäjyyttä. Maatilakokoluokan biokaasulaitoksia on Suomessa vireillä, mutta pullonkaulana on ollut niiden toteuttaminen kustannustehokkaasti. Tässä esimerkissä rakennetaan laitos, jonka avulla tila voi tavoitella energiaomavaraisuutta. Samalla se on askel kohti hajautetumpaa energian tuotantoa. MTT Sotkamon biokaasualan tutkimus- ja toimintaympäristö tulee näyttämään tältä, vasemmalla kuvassa näkyy seuraavassa vaiheessa rakennettava ajoneuvokaasun puhdistus- ja tankkausyksikkö. Kuva BioGTS Oy. Vähähiilisyyttä parhaimmillaan Olennainen osa prosessia on ravinteiden ja hiilen kierrätys. Jäännös levitetään lannoitteeksi nurmelle. Vapautuva hiilidioksidi sitoutuu seuraavan vuoden satoon, ja muodostuu lähes suljettu kierto. Tänä kesänä tutkimusaseman nurmisadot on paalattu reaktorin tarpeisiin. Reaktori syö talven aikana noin 18 hehtaarin nurmisadot. Nurmiraakaainetta on maassamme käytössä runsaasti, sillä Suomessa on noin hehtaaria peltoa, joka ei tälläkään hetkellä ole ruoan- tai rehuntuotannossa. Nurmen keskimääräiset satotasot ovat Suomessa alhaisia. Viljelytoimenpiteitä tehostamalla raaka-ainemääriä voidaan kasvattaa huomattavasti. Vastaava tutkimusmestari Pekka Heikkinen pitää biokaasututkimuksen kannalta tärkeänä, että MTT Sotkamon tutkimusasemalla on käytössä koko ketju nurmen viljelystä ja korjuusta kaasun loppukäyttöön asti. Ketjun osia voidaan testata muuntamalla yhtä tekijää kerrallaan. Kohti ajoneuvokaasua Laitostoimituksen hinta on (alv 0 %). Se sisältää reaktorikontin ja teknisen tilan kontin sekä kaasuvaraston ja laitosautomaation avaimet käteen-toimituksena. Biokaasulaitos on rakennettu Vuo- Gas-hankkeessa. Investoinnin päärahoittajat ovat Kainuun liitto (EAKR) ja MTT. Seuraavassa vaiheessa MTT:llä investoidaan ajoneuvokaasun puhdistus- ja tankkausyksikköön. VuoGas-toimintaympäristöön ja biokaasulaitoksen rakentamiseen voi tutustua videon avulla. Video löytyy osoitteesta hakusanalla MTT Sotkamon VuoGas. Syyskuun tilanne rakennustyömaalla. Oikealla konehalli, keskellä reaktorikontti ja vasemmalla kiinteän käymisjäännöksen varasto. Kuva MTT/Jari Lindeman. Magneettiresonanssilla kosteus esiin Sivu 3 FinnMETKO 2014 Sivu 4 Tuottaako tuulivoima energiaa? Sivu 5 Sisäilmaongelmien korjaaminen kannattaa Sivu 6 Kaukolämpötoiminnan yhtiöittäminen Tulevat seminaarit Sivu 7 Sivu 8

2 2 Lähienergia Pääkirjoitus Kainuu on uusiutuvan energian käytön edelläkävijä ja maakunta, jossa on yhä runsaasti kehityspotentiaalia eri lähienergiamuotojen hyödyntämiselle. Toivottavasti Kainuu osana Itä- ja Pohjois-Suomea saa kasvavan roolin Suomen energiatuotannossa. Energiavarojemme hyödyntämisellä on mahdollista luoda runsaasti työpaikkoja sekä vähentää riippuvuutta tuontienergiasta ja polttoaineista ja siten parantaa maamme kauppatasetta. Tarkastelen Kainuun uunituoreen maakuntastrategian linjauksia lienee helppo havaita, kuinka hyvin Kainuun energiasektorin kehittäminen sopii tehtyihin linjauksiin! *** Biotalous on yksi Kainuu-ohjelman keskeisistä kehittämisaloista. Biotaloudessa energian tuotanto on osa biomassan hyödyntämisen arvoketjua. Bioenergian lisääminen vaatii myös biotalousklusterin vahvistamista. Tähän haasteeseen Kainuussa on syytä tarttua välittömästi. Julkitulleet ST1:n bioetanolitehtaan ja tuulivoimapuiston rakentamishanke ovat rohkaisevia avauksia. Erityisen tärkeä merkitys Kainuulle on ratkaisuilla, joilla voidaan ottaa käyttöön bioenergiavarojamme. Kaikki yritysinvestoinnit Kainuun energiavarojen hyödyntämiseksi ovat maakunnalle tervetulleita. Niillä on erittäin suuri merkitys rakentamis- ja käyttöaikaisena työllisyytenä, palkkaja verotuloina ja kysyntänä aluetaloudessa. *** Miten kehitämme Kainuuta lähitulevaisuudessa? Suurten haasteiden ja asetettujen painopisteiden lisäksi joudumme ottamaan huomioon yleisen talouslaman sekä käytettävissä olevat kehittämisresurssimme. On yksi keskeinen keino, jolla useimmat Kainuun kehitystarpeista voidaan ratkaista: työpaikat. Tarvitsemme Kainuuseen kannattavaan yritystoimintaan perustuvia työpaikkoja. Niiden syntymisen ja täyttymisen myötä väestökehitys ja rakenne paranevat, työllisyys kohentuu sekä hyvinvoinnin aineelliset ja sosiaaliset edellytykset paranevat. Olemme mahdollisuuksien Kainuu: Mineraalivaramme ovat laajat ja monipuoliset, metsiemme kasvusta suuri osa on jäänyt hakkaamattomana reserviin, puutuotteille on kasvavaa kysyntää. Lähienergian ja ruoan tuotantoa ja käyttöä voidaan lisätä, biopolttoaineiden ja uusien biotuotetehtaiden sijoittumiselle on otolliset edellytykset. Matkailukeskuksiin ja palveluihin kannattaa investoida, datapalvelinkeskuksille Kainuussa on erittäin kilpailukykyinen ympäristö. Osaamispohjainen ict-, mittaustekniikan ja pelialan yritysten kehittyminen on täällä mahdollista. Kainuu-ohjelma hyväksyttiin yksimielisesti maakuntavaltuuston kokouksessa Ohjelma sisältää pitkän aikavälin visiot ja tavoitteet sekä kuluvan valtuustokauden painopisteet. Sen keskeinen tavoite on vahvistaa yhteistä tulevaisuuden tahtotilaa ja laajaan osallistumiseen, kuulemiseen ja vuorovaikutukseen pohjautuvaa sitoutumista. Syyskuun 22. päivänä maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyi maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman vuosille Näissä asiakirjoissa olemme vastanneet Kainuun tulevaisuuden strategisiin kysymyksiin: Miksi, mitä ja miten? Pentti Malinen maakuntajohtaja Verkostoitumalla kansainvälisille kentille Timo Karjalainen Kehityspäällikkö Maaseudun kehittäjien on entistä tärkeämpää verkostoitua ja löytää sopivia yhteistyökumppaneita. Jatkossa perinteiset aluekehitysrahat niukkenevat ja painopiste siirtyy entistä enemmän kansainvälisiin hankkeisiin. Kainuussa on varmasti riittävästi osaamista käynnistämään kansainvälisiä hankkeita. Maakunnallisella yhteistyöllä myös sellaiset toimijat, joilla vielä ei ole kokemusta kansainvälisestä toiminnasta, pääsevät mukaan kehittämään maakuntaa. Useat rahoittajat myöntävät rahoitusta bioenergian tuotantoa ja käyttöä edistäviin kehittämishankkeisiin. Osana vähähiilistä taloutta ja yhtenä keskeisenä biotalouden osa-alueena bioenergia on meneillään olevalla EUkaudella keskeinen teema. Komissio on varannut suuren osan kehittämisvaroista kestävän kehityksen tukemiseen. Yhteistyökumppani löytyy läheltäkin Bioenergia-alalla lähinaapurimme Ruotsi on meille kainuulaisille hyvä yhteistyökumppani. Ruotsi on niin metsäenergian kuin biokaasunkin kärkimaita. Biokaasu-alalla hyviä yhteistyökumppaneita löytyy Euroopasta enemmänkin. Itävalta ja Saksa ovat puolestaan Euroopassa huippua pienten kattiloiden valmistuksessa. Bioenergiaohjelman hankkeita ovat rahoittaneet edellisellä EU-ohjelmakaudella muun muassa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto, rakennerahastot, Tekes ja Kainuun kehittämisrahasto. Kainuussa on toteutettu myös useita kansainvälisiä bioenergiakytkentäisiä hankkeita. Jatkossa suoraan komissiosta rahoitettavat hankkeet ovat entistä suuremmassa roolissa, sillä alueelliset kehittämisvarat vähenevät. Apuri Tuotteen Eero Pikkarainen esittelee kaatokahvaa. Kansainvälisten hankkeiden kautta voi verkostoitua ja löytää hyviä yhteistyökumppaneita. Kuva Timo Karjalainen Lähienergialehden toimituskunta Timo Karjalainen kehityspäällikkö CEMIS-Oulu Puh Pirjo Moilanen projektisihteeri Kajaanin ammattikorkeakoulu Puh Elina Virkkunen vanhempi tutkija, projektipäällikkö MTT Sotkamo Puh Matti Peltola projektipäällikkö Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Kainuu Puh Lehden painosmäärä kpl Painopaikka Suomalainen Lehtipaino Kajaani, 2014 Taitto Kajaanin Offsetpaino Oy Nina Karjalainen Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin.

3 Lähienergia 3 Kajaani bioenergian mittaustekniikan kehityksen kärjessä Petri Österberg TkT, tutkija, Oulun Yliopisto teknologia-asiantuntija, Measurepolis Development Oy Metso Oyj:n Kajaanin yksikön magneettiresonanssiin perustuva mittalaite ja kajaanilaislähtöisen Senfit Oy:n mikroaaltotekniikkaan pohjautuvat tuotteet ovat kansainvälisestikin merkittäviä ratkaisuja bioenergian kosteusmittauksessa. Uunikuivaus on jo kauan ollut ainoa standardin hyväksymä kosteusmittausmenetelmä. Viime aikoina sitä ovat nousseet haastamaan uudet teknologiat, joiden kehittämisessä on merkittävä kajaanilaispanos. Magneettiresonanssilla kosteus esille Senfit Oy:n pikamittalaite BMA Desktop. Kuva Senfit Oy. Metso Oyj:n Kajaanin yksikössä on kehitetty maailman ensimmäinen ydinmagneettiseen resonanssiin (NMR) perustuva kosteusmittalaite, joka soveltuu hyvin bioenergian mittaukseen. Laite tuotiin markkinoille viime vuonna. Tavalliselle kadunmiehelle NMRteknologian tutuin sovellus lienee lääketieteellinen magneettikuvantaminen (MRI), jonka toimintaperiaate on sama. Potilaan vettä sisältävät pehmytkudokset ovat nähtävissä magneettikuvantamalla huomattavasti röntgenkuvantamista paremmin. Metson kosteusmittalaite on nimeltään MR Moisture. Mittaukseen tarvitaan 0,8 litran näyte vaikkapa puuhakekuormasta. Mittausaika on kaksi minuuttia, mikä on merkittävä etu uunikuivaukseen nähden. Uunikuivausmenetelmän hitauden vuoksi kosteustieto on perinteisesti ollut saatavilla vasta parisen vuorokautta toimituksen jälkeen. Uunikuivauksen tuottamaa kosteustietoa käytetään maksuperusteena määritettäessä voimalaitokselle saapuvan bioenergian laatua. Mikroaallotkin mittaavat Metson lisäksi kajaanilaislähtöinen Senfit Oy on kehittänyt mikroaaltotekniikkaan perustuvia kosteusmittalaitteita samaan tarkoitukseen. Senfitin pikamittalaite BMA Desktop määrittää 400 gramman näytteestä kosteuden kymmenessä sekunnissa. Mittaus perustuu veden mikroaaltoja vaimentavaan ominaisuuteen. Tämänkin mittalaitteen lyhyt mittausaika on merkittävä etu uunikuivaukseen nähden. Laitteen käyttämä mikroaaltosäteily on meille tutuinta mikroaaltouuneista. Niissä mikroaaltosäteilyn teho muutetaan muun muassa vesimolekyylien liikkeen kautta lämmöksi. Myös monissa kodeissa ja julkisissa rakennuksissa olevat langattomat verkot (WLAN) käyttävät mikroaaltosäteilyä liittäessään tietokoneita verkkoon. Mikroaaltouunien käyttämä teho tosin on huomattavasti suurempi, kuin WLAN verkkojen tai kosteusmittalaitteen käyttämä teho. Pikakosteusmittareiden tarvitsema näyte otetaan käsin. Laboratoriolaitteen lisäksi Senfit markkinoi voimalaitosten linjastolle asennettavia BMA On-line -nimisiä jatkuvatoimisia kosteusmittareita. Edellä mainittujen teknologioiden lisäksi maailmalla on käytetty bioenergian kosteusmittauksiin muun muassa röntgensäteilyyn ja infrapunasäteilyyn perustuvia mittareita. Röntgenteknologiaan perustuvia tuotteita valmistetaan ainakin Ruotsissa ja infrapunasäteilyyn perustuvia mm. Yhdysvalloissa. Myös Kajaanin Yliopistokeskukseen kuuluvassa Oulun Yliopiston mittaustekniikan yksikössä CEMIS-Oulussa tutkitaan bioenergian kosteusmittausteknologioita. Samoin Kajaanin kaupungin omistama kehitysyhtiö Measurepolis Development Oy toimii metsäbiotalouden mittaustekniikan kehityshankkeissa. Biopolttoaineen laatutieto käyttöön reaaliajassa Henna Karlsson Toimitusjohtaja Prometec Solutions Oy Kajaanilainen Prometec Solutions Oy on kehittänyt kokonaisvaltaisen laadunseurantakonseptin voimalaitosten biopolttoaineen vastaanottoon. Konseptin avulla voimalaitos ja koko polttoainetoimitusketju saa käyttöönsä luotettavan kuormakohtaisen kosteusja energiasisältötiedon. Biomassaa polttavien voimalaitosten polttoaineen vastaanoton globaali ongelma on kosteus- ja energiasisältötiedon määrittäminen. Virheellinen kosteuden määritysketju aiheuttaa vuosittain voimalaitoksille merkittävät tappiot, sillä polttoaineen kosteus vaikuttaa maksettavaan energiamäärään. Suurin virhe kosteudenmääritysketjussa syntyy virheellisestä ja epäedustavasta näytteenotosta. Sen lisäksi näytteen käsittely ja säilytys aiheuttavat virhettä. Näytteen on edustettava tuotua polttoaine-erää eikä koostumus saa muuttua alkuperäisestä eri käsittelyvaiheiden aikana. Laadunmäärityksessä koko ketjun on toimittava Prometec:n kehittämässä konseptissa kaikki edellä mainitut virheet on minimoitu. Palvelukonsepti kattaa koko laaduntarkkailuketjun sisältäen luotettavan ja edustavan näytteenoton, standardien mukaiset näytteenkäsit- Sami Karlsson käsittelee kuormanäytettä. Kuva Pekka Agarth. Mittauskontti sijaitsee voimalaitoksen polttoaineen vastaanotossa. Kuva Prometec. telyt ja kosteusmittaukset. Hyödyntämällä lisäksi uusinta pikamittausteknologiaa palvelukonsepti mahdollistaa reaaliaikaisen kuormakohtaisen kosteus- ja energiasisältötiedon. Sitä voidaan käyttää polttoaineen maksuperusteena. Prometec:n palvelukonseptilla seurataan mm. Kainuun Voiman biopolttoaineen laatua. Jokaisesta voimalaitokselle tulevasta rekka-autosta otetaan näytteet. Ne käsitellään ja analysoidaan tarkoitusta varten kehitetyssä mittauskontissa. Tulokset siirtyvät reaaliaikaisesti polttoaineen tiedonhallintajärjestelmään, josta ne ovat sekä voimalaitoksen, että polttoainetoimittajien hyödynnettävissä. Palvelun avulla voimalaitos saa polttoaineesta luotettavan energiasisältötiedon ja maksaa toimitetusta polttoaineesta energiasisällön mukaisen hinnan. Reaaliaikaisen polttoaineen laatutiedon perusteella myös polttoainetoimittaja voi seurata laadun kehittymistä sekä suunnitella polttoaineen kuljetuslogistiikkaa.

4 4 Lähienergia Kainuulainen keksintö helpottaa siirtelykaatoa Matti Peltola Projektipäällikkö Suomen metsäkeskus FinnMETKOn suurten koneiden hevosvoimien jälkeen on hyvä hakea perspektiiviä tutustumalla puunkorjuun toiseen ääripäähän; lihasvoimaan. Kainuulaista osaamista energiapuun korjuussa tarjoaa Apuri Tuote Apurikaatokahvallaan. Apuri Tuote on vuonna 2006 perustettu yhtiö, jonka toimiala on koneen osien, erilaisten laitteiden ja välineiden valmistus, valmistuttaminen ja vienti. Yhtiön tärkeimpiä metsänhoitotuotteita ovat pystykarsintalaite Karsija sekä energiapuun, rankojen ja pienpuiden siirtelykaateluun tarkoitettu Apuri-kaatokahva. Sekä kaatokahvojen että pystykarsintalaitteiden vuotuinen menekki on kahdestasadasta viiteensataan kappaletta vuodessa. Valtaosa tuotteista myydään kotimaahan. Ulkomaista suurimmat vientikohteet ovat Ruotsi ja Viro. Potentiaalia ulkomaanmyynnin kasvattamiselle kuitenkin olisi, sillä puhutaan ainutlaatuisista tuotteista koko maailman mittakaavassa. Apuri kaatokahva parantaa ergonomiaa Apuri kaatokahva on kaikessa yksinkertaisuudessaan moottorisahaan kiinnitettävä lisäkahva. Sitä käytettäessä sahaan tartuttaessa ei tarvitse kyyristyä tai taivuttaa selkää. Kahva kiinnitetään sahaan pikalukoilla, joten kiinnitys ja irrotus on nopeaa. Kaatokahvaa käytettäessä sahaan ei tarvitse tehdä ulkoisia muutoksia. Kaatokahvalla sahattaessa vasen käsi Siirtelykaatotekniikalla kaadetut puut kourakasassa ristikkäin toistensa päällä. Kuva Reijo Poutiainen. on vapaana ohjaamaan kaatuvaa puuta. Kahvan hyödyntämismahdollisuudet ovat parhaimmillaan kaiken pienpuun kaatamisessa, mutta se toimii erinomaisesti myös raivaus- ja taimikonhoitotöissä. Siirtelykaato työtekniikkana Siirtelykaatelulla tarkoitetaan työmenetelmää, jossa puuta voidaan siirtää pari kolme metriä kannolta suunnitellun ajouran varteen ennen kuin puu ehtii kaatua maahan. Työssä käytetään hyväksi kaatuvan puun liike-energiaa. Siirtelykaato sopii erinomaisesti energiapuun miestyövaltaiseen korjaamiseen nuorissa kasvatusmetsissä. Siirtelykaatotekniikalla poistettavan puun ihannemitat ovat noin 3-10 cm halkaisija rinnankorkeudelta ja 5-7 metrin pituus. Kaadetut puut kasataan hakatulle alueelle kourakasaan 45 asteen kulmaan ajouraan nähden. Seuraava kasa asetetaan edellisen kasan päälle. Aluspuita ei käytetä. Puut kasataan tyvet tasattuina ajouralle päin. Siirtelykaatoa voidaan tehdä myös ilman kaatokahvaa, mutta kaatokahvaa käytettäessä saavutetaan ergonomisempi työasento ja parempi työn tuotos. Suomen metsäkeskuksen Kainuun alueyksikön FinnMETKO -retkikunta koko miesvahvuudessaan pl. kuvan ottanut kuljettajamme Kari. Kuva Matti Peltola. Metsäkeskus retkeili keskisessä Suomessa FinnMETKO 2014 Matti Peltola Projektipäällikkö Suomen metsäkeskus Kilometrikaupalla kävelyä, kymmeniä hehtaareja näyttelyaluetta, yli 400 näytteilleasettajaa, valtava määrä erilaisia koneita eri käyttötarkoituksiin ja näyttelyvierasta. Niistä on Finn- METKO 2014 tehty. Ensimmäinen METKO järjestettiin vuonna 1987 Jämsänkoskella metsäoppilaitoksen pihassa pienimuotoisena tapahtumana. Siitä tapahtuma on vähitellen kasvanut nykyisiin mittoihinsa merkittävimmäksi metsä-, energia- ja maanrakennusalojen kone-, laite- ja varaosavalmistajien, markkinoijien sekä toimittajien tapahtumaksi. Suomen metsäkeskuksen Kainuun alueyksikkö järjesti Metsästä energiaa -hankkeen puitteissa kaksipäiväisen retken FinnMETKO näyttelyyn. Matkalla oli mukana 23 asiasta kiinnostunutta, jotka tutustuivat näyttelyalueeseen kahtena päivänä. Välillä yövyttiin Sokos Hotel Paviljongin uutuuttaan hohtavissa tiloissa. Mitä jäi käteen? Metsätalouden kehittämiskeskus TAPIOn ForestKIt metsävara-asiantuntijat Anssi Aalto ja Mikko Nurmi. TAPIO ForestKIT on moderni verkkosovellus metsäsuunnitteluun ja metsätöiden hallintaan, jossa erityisesti metsäpalveluyrittäjät käyttävät yhä enemmän Metsään.fi-palvelusta ladattua kuviotietoa metsäsuunnittelun pohja-aineistona. Kuva Matti Peltola. Apuri Tuotteen Eero Pikkarainen esittelemässä kaatokahvaa. (Saha ei ollut käynnissä kuvattaessa) Kuva Matti Peltola. Ei ainakaan ostettuja koneita, harmillista kyllä. Kukaan retkelle osallistuneista ei suoraan myöntänyt tehneensä suuremman hinta- ja kokoluokan hankintoja eikä merkkejä niistä ollut havaittavissa bussin tavaratilassa. Ehkäpä laitevalmistajan kanssa on sovittu jokin huomiota herättämättömämpi kuljetusmuoto. Kuka tietää Kokemuksia retkeltä kertyi sen sijaan täysi repullinen. Ainakin allekirjoittaneen mielestä messut olivat jälleen kerran onnistuneet ja näyttelyosastot toinen toistaan komeampia työnäytösalueineen. Kävelystä kipeytyneet jalat ovat pieni hinta siitä silmien alle levittäytyvästä uutuuskoneiden ja laitteiden määrästä, joka saa alasta kiinnostuneen ihmisen sydämen hakkaamaan Ponssen Scor- pion -harvesterin moottorin kanssa samaan tahtiin. Jäämme odottamaan vuotta 2016 ja sen mukanaan tuomia uutuuksia. FinnMETKO järjestetään vuorovuosin Ruotsissa pidettävien SkogsElmia -messujen kanssa, joten seuraavan kerran raskaskonealan päätapahtuma järjestäytyy Jämsään vuonna 2016.

5 Lähienergia 5 Liikennebiometaani rantautuu Kainuuseen maailmalta Tuomas Niskanen DI, projektitutkija Kainuussa voi ajaa tuhat autoa biometaanilla vuonna Biometaani on helpoiten valmistettava ja jatkojalostettava biopolttoaine. Biometaanin tuottaminen on niin yksinkertaista, että maaseudulla asuvien nepalilaisten perheiden liedet toimivat biometaanilla. Nepalissa biometaani on ruuan lämmittämisen polttoaine. Meillä länsimaissa keskitytään yhä enemmän hyödyntämään biometaania liikenteen polttoaineena. Biometaanin jalostaminen liikennekäyttöön ja jakelu vaatii teknologiaa, mutta siihen on Suomessa riittävästi osaamista. Suomi ottaa mallia maailmalta Liikennebiometaanin käytön ehdottomia ykkösiä maailmalla ovat ruotsalaiset ja saksalaiset. Myös Sveitsissä ja Itävallassa biometaania tuotetaan paljon, mutta tuotettu biometaani syötetään suoraan maakaasuverkkoon. Suomessa on reilut 20 biometaanin tankkausasemaa ja samalla tasolla ovat Norja ja Ranska. Suurin osa Suomen biometaanin tankkausasemista on Etelä-Suomessa. Biometaani on nouseva trendi ympäri Eurooppaa, jota ovat entisestään kiihdyttäneet puheet energiaomavaraisuudesta kriisien sattuessa. EU:n suurvallat Saksa ja Ranska ovat vahvasti mukana biometaanihankkeissa. Se varmistaa EU-tasoisen hyväksynnän ja jopa rahoituksen suomalaisille biometaanihankkeille. Kainuuseenkin liikennebiometaania Seuraavien viiden vuoden aikana Kainuussa voi saada biometaania auton tankkiin. Kainuulainen liikennebiometaani voi olla peräisin kaatopaikalta, biojätteistä, bioetanolin valmistuksesta ja/tai maatiloilta. Mikä on biometaanin tuoma mahdollisuus Kainuussa? Teoreettisessa tarkastelussa puhutaan tuhansista autoista, jotka voisivat ajaa kainuulaisella biometaanilla. Tutkimuksen ja kehityksen osaltakaan Kainuu ei ole takapajula. Nimittäin Sotkamossa MTT tekee biometaanitutkimusta, joka alkaa siitä, mihin nykytietämys jää. Biometaani on erinomainen osa tulevaisuuden energiapalettia Kainuussa, koska poiketen muista energiamuodoista biometaanituotanto ei vaadi ison mittaluokan laitoksia ollakseen järkevää toimintaa. Kainuulaiset maatilat liikennebiometaanin tuottajiksi Kymmenen vuoden päästä Kainuussa on ainakin kymmenen biometaania tuottavaa maatilaa, joista moni tuottaa myös liikennebiometaania. Näin asiaan uskotaan myös Envitecpolis Oy:ssä, joka työskentelee muun muassa maatilojen energiaratkaisujen parissa. Biometaani tulee virkistämään kainuulaista biotaloutta lähivuosina. Maatilat saavat liikennebiometaanista paremman tuoton, kuin hyödyntämällä biometaanin lämmöksi ja sähköksi. Envitecpolis Oy näkee hieman muna vai kana -ilmiötä kainuulaisen liikennebiometaanin kehityksessä. Tuotantohalukkuutta on, mutta kannattavuutta parantavat markkinat puuttuvat. - Julkinen puoli voisi ottaa rohkeasti roolia biometaanin suhteen ja luoda asiakkaana markkinoita liikennebiometaanille, kannustaa Mika Arffman Envitecpolikselta. Arffman jatkaa, että Kainuuseen tulisi saada myös yksi isompi yhdyskunta- ja biojätepohjainen biometaanilaitos pitäisi saada Kainuuseen. Hänen mielestään ei ole järkeä viedä energiaa, ravinteita ja rahaa Kainuun ulkopuolelle. Sanasto: n biokaasu - syntyy bakteerien mädättäessä eloperäistä ainesta hapettomissa olosuhteissa, sisältää pääasiassa metaania (n. 60 %) ja hiilidioksidia n metaani (CH4) maakaasun ja biokaasun sisältämä kaasu, jota voidaan hyödyntää lämmöksi, sähköksi tai liikenteen polttoaineeksi n biometaani biokaasusta saatavaa metaania, se on tuotettu uusiutuvasta raaka-aineesta, esimerkiksi peltobiomassasta, lannasta tai biojätteistä (maakaasu ei ole biometaania) Tuottaako tuulivoima energiaa? Onko bioetanolin tekeminen energianhaaskausta? Tuomas Niskanen DI, projektitutkija Suomessa tehdään useita tuulivoimapuistoja lähivuosina ja investoinnit vaativat energiaa ja rahaa. Jääkö tuulivoima plussalle sekä energiataloudellisesti että rahallisesti? Onko koko homma vain viherhössötystä? Tutkimukset yksi toisensa jälkeen näyttävät olevan yksimielisiä siitä, että energian näkökulmasta tuulivoima on järkevää. Yleisesti käytetty 1,5 MW:n tuulimylly tuottaa 3,5 kertaa enemmän energiaa kuin sen rakentaminen ja ylläpito vaativat. Valitettavasti tämä ei kuitenkaan tarkoita, että tuulipuistojen rakentaminen olisi kannattavaa. Riippumatta energiatuotantomuodosta energiasuhde täytyy olla seitsemän, jotta energian tuottaminen on taloudellisesti kannattavaa. Tuulivoimasta saadaan energiaa mutta ei välttämättä kannattavasti. Energiasuhdeluku selittää maailman ilmiöitä 80 vuotta sitten öljyn tuottamisen energiasuhdeluku oli sata mutta tänä päivänä reilut kymmenen. Kivihiilellä energiasuhdeluku on 80, kokopuuhakkeella 27 ja perinteisellä viljalla 3,5. Näistä luvuista ilmenee, miksi ruuantuotannon kustannuksella ei kannata tehdä maissietanolia, miksi öljynhinta nousee, miksi kainuulainen puu pitäisi saada tehokkaampaan käyttöön ja miksi pahamainen kivihiili on niin houkutteleva vaihtoehto voimaloille. Energiaa voidaan tehdä viisaasti Miten bioenergia asettuu energiasuhdetaulukossa? Bioetanolin ja bio- dieselin osalta luvut eivät ole kovin kauniita ja molempien energiasuhde voi olla vaivaiset yksi. Biologinen tai kemiallinen kaasutus voivat olla taloudellisesti kannattavia, varsinkin jos raaka-aine on puupohjainen. Entäpä muu uusiutuva energia? Vesivoiman energiasuhde on valtava riippuen tapauksesta. Vastaavasti aurinkokeräimet ovat melko onnettomia eikä aurinkokennovoimalaa saada kannattavaksi. Energiasuhdelukujen perusteella Kainuussa on toimittu aikoinaan viisaasti, kun jokia on valjastettu energiakäyttöön. Vastaavaa ei voida sanoa puun osalta. Kainuulainen puu voisi korvata täysin lämmitysöljytarpeen Kainuussa. On energiatehokkaampaa tuottaa puuhaketta kuin öljyä. Bioetanolitehtaan ilouutinen Kajaani sai ilouutisen , kun SOK:n ja St1:n omistama North European Bio Tech Oy (NEB) ilmoitti tiedotteessaan, että Kajaanin bioetanolihanke edistyy ja rakentaminen aloitetaan ensi vuoden kesällä. St1 Biofuels Oy on suunnitellut ja luvittanut tehtaan. Se koordinoi hanketta ja vastaa toiminnanharjoittajana tuotannosta. Bioetanolitehdas prosessoi sahanpurusta etanolia. Syökö bioetanolitehtaan prosessi enemmän energiaa kuin tuottaa? Ei nyt sentään. Todennäköisesti energiasuhdeluku on korkeampi kuin esimerkiksi maissi- tai sokeriruokoetanolin energiasuhdeluku. St1 Biofuelsin toimitusjohtaja Mika Aho sanoo, että energiasuhdelukua laskettaessa on huomioitava myös sivutuotteiden energiasisältö. Yhteensä hyötykäyttöön Kajaanin tehtaasta saadaan n. 82 % raaka-aineen sekä prosessiin tarvittavan sähkön ja lämmön kokonaisenergiamäärästä. Kajaanin bioetanolitehdas on rohkea avaus NEB:ltä ja St1 Biofuels Oy:ltä.

6 6 Lähienergia Pääseekö biotalous puusta pidemmälle? Tuomas Niskanen DI, projektitutkija Puu on sokerin lähde, mikä on suuri mahdollisuus bioetanolin tuottajille. Puu on koriste estetiikan ystäville ja rahaa metsänomistajille. Mitä puu on biotaloustoimijalle? Puu on valtava sokerinlähde, yli 70 % puusta on sokeria. Sokeri on olennainen komponentti biotaloudessa, esimerkiksi bioetanoli valmistetaan sokerista. Miksi puusta ei sitten valmisteta sokeria? Kyllä puusta tehdään sokeria, mutta se on vielä kovin vaivalloista. Hän, joka ratkaisee sokerin tuottamisen puusta tehokkaalla tavalla, on ehdottomasti seuraava kemian Nobelpalkittu. Ligniinimuuria hakkeroimaan Puun muuttaminen sokeriksi sisältää kaksi pääongelmaa: ligniinin ja sokerin olomuodon puussa. Ligniini on aine, joka tekee kasvista puun ja joka samalla suojaa puuta kuin parhaiten koodattu palomuuri. Hajotetutkin ligniinimuurin palaset ovat kompastuskiviä, jotka hankaloittavat puun muuttamista sokeriksi. Aivan viime vuosina puulle on kuitenkin keksitty hakkerointimenetelmiä, joilla ligniinimuuri murretaan. Toinen ongelma sokerin valmistamisessa puusta on sokerin olomuoto. Puussa sokeri on suurimmaksi osaksi selluloosana, jossa meille tutun taloussokerin yksittäiset sokerit ovat kiinnittyneet toisiinsa muodostaen vaikeasti murrettavan kuiturakenteen. Selluloosa saadaan sokeriksi vaarattomilla biokatalyyteillä (entsyymit), jotka toimivat ihanneoloissa hyvin. Valitettavasti selluloosan pilkkominen sokeriksi vaikeutuu huomattavasti, ellei ligniiniä ole saatu hakkeroitua puusta pois. Maailmalla osataan tehdä sokeria puusta Missä tänään mennään sokerituotannossa? Onko kannattavaa tehdä puusta sokeria? Tällä hetkellä on ilmeisesti yksi bioetanolitehdas maailmalla, joka tuottaa puusta sokeria ja edelleen bioetanolia. Kyseinen tehdas tunnetaan nimellä Alpeina Biorefinery, joka käyttää lehtipuuhaketta. Alpeina Biorefinery on liian nuori tapaus, että kannattavasta liiketoiminnasta voitaisiin puhua. Ollaan hyvin lähellä läpimurtoa puuaineksen aivan uuden tason hyödyntämisessä. American Process Inc. -yrityksen tehdas Alpeina Biorefinery on hyvä esimerkki, miten periksi antamattoman tutkimuksen kautta saadaan poistettua biotalouden pullonkauloja. American Process Inc. on rahoittanut suomalaistakin yliopistoa selvittäessä ligniinipalomuurin koodia. Panostus tutkimukseen ja kehitykseen on kuin kasvattaisi lasta hitaasti ja kärsivällisesti saadaan tulos, josta voi olla ylpeä. Suurin osa puusta on sokeria. Toimi ajoissa sisäilmaongelmien korjaaminen kannattaa Anita Korhonen rkm, energianeuvoja Kainuun energiatoimisto Säännöllinen rakennuksen, lämmitys- ja ilmanvaihtolaitteiden kunnosta huolehtiminen on parasta vaurioiden ja haittojen ennaltaehkäisyä. Se on osa hyvää kiinteistönhoitoa, joka lisää rakennuksen elinikää ja nostaa sen arvoa. Vaurioiden ja puutteiden korjaaminen on aina järkevintä ja edullisinta tehdä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Mahdolliset terveysongelmat yleensä loppuvat, kun niiden syyt selviävät ja vauriot korjataan. Milloin on syytä epäillä sisäilmahaittaa? n Epämiellyttävä haju (esim. pistävä tai maakellarimainen) n Tunkkainen ilma n Näkyvää hometta tai kosteusvaurioita (maalin tai tasoitteen hilseily, tapetin kupruilu, kaakelin irtoaminen, parketin tummuminen) n Riittämätön ilmanvaihto, ei tulotai poistoilmaventtiileitä, ikkunat huurtuvat, paperiarkki ei pysy kiinni poistoilmaventtiilissä n Oireilu, joka helpottaa tai katoaa muualla oleskeltaessa (nenän ja kurkun oireet, silmien ja ihon ärsytys, päänsärky ja väsymys) n Usein toistuvat hengitystieinfektiot Mitä tehdä, jos epäilet ongelmaa asunnossasi? Epäillessäsi asunnon kosteusvaurion tai muun tekijän aiheuttamaa asumisterveyshaittaa tai sisäilmaongelmaa, ota ensimmäiseksi yhteys talo- tai kiinteistöyhtiön edustajaan. Useimmiten tämä on isännöitsijä, vuokralaisella vuokranantaja. Pienkiinteistön omistaja voi kääntyä suoraan asiantuntijan puoleen. Sertifioituja rakennusterveysasiantuntijoita, kosteuden mittaajia ym. löytyy VTT:n sivuilta. Toimiiko ilmanvaihto? Huono ilmanvaihto on terveysriski. Ilmanvaihdolla poistetaan rakenteista, ihmisistä ja heidän toiminnoistaan peräisin olevia kaasumaisia ja hiukkasmaisia epäpuhtauksia, kosteutta ja hajuja. Ilmanvaihdon on toimittava jatkuvasti ja sitä on syytä tehostaa erityisesti ruuanlaiton, saunomisen tai juhlien yhteydessä. Ilmanvaihto ei riitä jos kosteus tiivistyy ikkunaan tai peiliin tai jos hyvin lingottu pyykki ei kuivu alle vuorokaudessa. Tunkkaisuus ja hajut kertovat yleensä liian pienestä ilmanvaihdosta. Älä siirrä ongelmia paikasta toiseen Jos rakennuksessa on ollut hometta, sitä löytyy todennäköisesti myös siellä olleista huonekaluista ja tavaroista. Huomioi homekorjauksen yhteydessä myös niiden riittävä puhdistus. Huomioi myös kierrätystavaroiden mukana mahdollisesti tulevat hiukkaset ja epäpuhtaudet. Huolehdi sisäilmasi puhtaudesta!

7 Lähienergia 7 Kunnallinen kaukolämpötoiminta edistää biotaloutta Markku Nivakoski Projektipäällikkö, UUSE-hanke Kainuun Etu Oy Kuntalakiin tehty muutos ( /626) edellyttää kunnan kaukolämpötoiminnan yhtiöittämistä, kun se toimii kilpailutilanteessa markkinoilla. Valtio edistää muutosta siten, että varainsiirto kunnalta yhtiöön on verovapaa vuoden 2014 loppuun saakka. Kaiken takana on EU:n keskeinen pyrkimys kilpailun edistämisestä, jossa verovaroin rahoitettu julkishallinto ja vapailla markkinoilla tapahtuva liiketoiminta erotetaan toisistaan läpinäkyvästi. Vastaava kehitys on tapahtunut sähkönjakelun osalta jo aikaisemmin. Voiko historiasta oppia jotain? Suuri osa kunnista myös Kainuussa möi osuutensa sähkönjakeluyhtiöstä ja sai rahaa taloutensa helpottamiseksi. Ostajina olivat alueen ulkopuoliset sijoittajat. Ne ovat huuman laannuttua vetäytymässä toiminnasta energiamarkkinoiden säätelyn, tuottojen rajoitusten ja valvonnan kiristymisen myötä. Kaikki kuntien saamat myyntitulot ja sijoittajien saamat voitot on kerätty sähköverkon asiakkailta korkeampina siirtohintoina. Vastaavaa vallan ja rahan siirtoa ulkopuolisille ei tulisi toistaa kaukolämmössä. Mikä on kunnan tehtävä? Ajankohtainen keskustelu kuntien tehtävistä johtuu pääasiassa taloudesta, ei niinkään tehtävistä. Jos talous on kunnossa, voi kukin päättää itse asioistaan. Kaukolämpötoiminta on jatkossakin voimakkaasti sidoksissa kuntaan kaavoituksen ja kunnan omistamien kiinteistöjen energiatarpeen vuoksi. Samoin kaukolämpöverkon investointien pitkä käyttöikä ja sen myötä syntyvä monopoliasema puoltavat kunnan merkittävää roolia omistajana. Lämmön hankintaa, tuotantoa ja lämpökeskusten hoitoa voidaan kehittää ja tehostaa kuntien yhteistyönä. Toiminnat voidaan myös ostaa yrityksiltä. Aluelämpölaitosten polttoainevalinnoilla on merkittävä aluetaloudellinen vaikutus. Kuvassa Suomussalmen Siikarannan aluelämpölaitos. Kuva T. Karjalainen. Kohti kestävää, hajautettua ja omavaraista aluetaloutta Biotalouden kehitystä ajaa tarve kestävään kehitykseen. Biotalous on sitä, että valjastamme ehtymättömän auringon omavaraisen aluetalouden perustaksi. Sen juuret ovat vahvasti hajautettuna maaseudun metsissä ja pelloilla. Biotalouden tuotantoprosessien käynnistäminen ja ylläpito vaatii energiaa. Toimiessaan ne tuottavat oman tarpeen lisäksi energiaa eri muodoissa runsaasti muuhun käyttöön. Siksi uudet tuotantolaitokset on edullista rakentaa taajamien kaukolämpöjärjestelmien yhteyteen. Näin voidaan hyödyntää kaikki syntyvä lämpöenergia sekä varmistaa ja edistää molempien toimintaa. Nostetaan biotalous sille kuuluvaan asemaan kuntien yritys- ja elinkeinopolitiikassa. Eloperäisen jätteen käsittelyratkaisut Kainuussa Eero Piirainen Ympäristöpäällikkö Ekokymppi Nykyisin jokainen Kainuun kunta kompostoi alueensa puhdistamolietteet. Biojätteet kerätään keskitetysti Majasaaren jätekeskukseen, jossa ne kompostoidaan aumakompostointimenetelmällä. Kiristyvät ympäristömääräykset pakottavat etsimään uusia tekniikoita jätteiden käsittelemiseksi ja hyötykäytön lisäämiseksi. Käsittelymenetelmien vaihtoehdot Puhdistamolietteet: Arvioituja vaihtoehtoja ovat: 1. Nykyisenkaltaisen aumakompostoinnin jatkaminen, mutta keskitetysti, ja paikkana Majasaaren jätekeskus. Perusteluna ovat pienimmät kokonaiskustannukset, vaiheittaisen toteutuksen mahdollisuus, helposti hallittava prosessi, hyvä sijainti ja mahdollinen jatkokäsittely. Ekokymppi on teettänyt esisuunnitelman lietteiden vaatimasta kompostointialueesta Majasaaren jätekeskuksen itäpuolelle, mutta hanketta ei ole lähdetty toteuttamaan keskeneräisen ympäristöluvan vuoksi. 2. Lietteiden biokaasutus (mädätys) laitoksessa, joka kuivaa syntyvän mädätteen ja puhdistaa kuivausprosessissa syntyneen rejektiveden myy syntyvän kuivatun lietteen lannoitteena Majasaarenkankaan kaatopaikan jätteen lajittelualue. Kuva Ekokymppi. tekee biokaasusta sähköä myyntiin 3. Lietteiden rakeistus uudentyyppisessä rakeistuslaitoksessa. Rakeistusta on testattu Majasaaren jätekeskuksessa koelaitoksella useamman vuoden ajan, mutta laitteistossa on vielä niin paljon kehitettävää, ettei ole tällä hetkellä soveltuva vaihtoehto 4. Lietteiden mädätys suljetun kierron biokaasutus Majasaaren jätekeskuksessa. Ajatuksena on yksinkertaisempi, mahdollisesti kahden reaktorin prosessi. Tässä vaihtoehdossa voidaan yhdistää Majasaaren jätekeskuksen nykyisten jätepenkkojen kaasuntuotanto ja biokaasulaitoksen biokaasun tuotanto: mädätettä ei kuivata, vaan mädätetuote pyritään käyttämään suoraan joko pelto- tai energiakasvituotantoon a. tätä varten selvitetään maatilojen halukkuus lannoitekäyttäjiksi b. käytöstä poistettujen turvesoiden peltoviljelykäyttö (säilörehutai energiakasviviljely biokaasu käytetään a. suoraan lämmöntuotantoon b. sähköntuotantoon (tähän lisänä Majasaaren jätekeskuksen penkkakaasu ) ja c. jalostetaan tarpeen mukaan biometaaniksi (biokaasulaitoksen biokaasu), joka voidaan käyttää: i. sähköntuotantoon ii. lämmön tuotantoon (paikallisesti ja myös painepakkauskuljetuksina kauempanakin) iii. liikennepolttoaineeksi 5. Puhdistamolietteen ja tuhkan yhteiskäyttö maanparannusaineena / kasvatusalustana Ekokymppi selvittää alueella syntyvien energiantuotannon tuhkien soveltuvuutta puhdistamoilta tulevien raakalietteiden hygienisointiin. Hygienisoituja massoja voitaisiin käyttää joko maanparannusaineena ja/tai kasvualustana peittoa vaativiin kohteisiin. Näin hyödynnettäisiin molempien sivuvirtojen parhaat puolet. i. edellyttää hyvälaatuista (puu)tuhkaa, jonka oma ph riittävän korkea (yli 12). ii. samaa menetelmää voitaisiin mahdollisesti käyttää biokaasutuksen jälkeiseen mädätteen käsittelyyn, tosin silloin hygienisointia ei tarvita. 6. Mikäli mikään näistä paikallisista vaihtoehdoista ei syystä tai toisesta toteudu, on vaihtoehtona lietteiden käsittely maakunnan ulkopuolisessa laitoksessa. Biojätteet (elintarvikejätteet, ruokajätteet): Arvioituja vaihtoehtoja ovat: 1. Nykyisen aumakompostoinnin jatkaminen jatketaan kompostointia keskitetysti Majasaaren jätekeskuksessa nykyisellä kompostointikentällä. 2. Uudenlainen kompostointi Ekokymppi on teettänyt esisuunnitelman biojätteiden vaatimasta kompostointialueesta Majasaaren jätekeskuksen itäpuolelle, mutta hanketta ei ole lähdetty toteuttamaan keskeneräisen ympäristöluvan vuoksi. Sivutuoteasetuksen alaisten biojätemateriaalien paikalliseen käsittelyyn suunniteltu muunnelma tunnelikompostoinnista, a. prosessissa materiaali hyginesoidaan siten, että prosessi soveltuu myös sivutuoteasetuksen mukaisten toisen ja kolmannen luokan jätteille (esimerkiksi keskuskeittiöiden, elintarviketeollisuuden ja kotitalouksien biojätteet). 3. Biokaasutus yhdessä lietteiden kanssa mädätyslaitoksessa (=lietevaihtoehto 2) prosessissa materiaali hygienisodaan, jolloin prosessi soveltuu myös sivutuoteasetuksen toisen ja kolmannen luokan jätteille. 4. Biokaasutus yhdessä lietteiden kanssa suljetun kierron biokaasutuksessa Majasaaren jätekeskuksessa (=lietevaihtoehto 4): prosessissa materiaali hyginesoidaan, jolloin prosessi soveltuu myös sivutuoteasetuksen mukaisten toisen ja kolmannen luokan jätteille. 5. Mikäli mikään näistä paikallisista vaihtoehdoista ei syystä tai toisesta toteudu, on vaihtoehtona sivutuoteasetuksen mukaisten toisen ja kolmannen luokan jätteiden käsittely maakunnan ulkopuolisessa laitoksessa.

8 8 Lähienergia Tule mukaan miettimään, miten Kainuusta saadaan tulevaisuuden energiaomavarainen maakunta pienistä puroista syntyy isot virrat Torstai kello Neittävän kylätalolla, Uutelanperäntie 18, NEITTÄVÄ Maaseudun luonnonvaroja voidaan jalostaa bioenergiaksi ja edistää näin energiaomavaraisuutta. Kuvassa Haapajärven biokaasulaitos. Kuva Pekka Heikkinen. Kuinka Kainuun kylät voisivat olla energiaomavaraisia? Mikä on energiaomavarainen kylä? Miten tähän tavoitteeseen on mahdollista päästä? Tilaisuudessa kuullaan asiantuntijoita ja he esittelevät käytännön esimerkkejä paikallisen energian käytöstä. Seminaarissa etsitään myös keinoja kuinka Kainuun kylien energiaomavaraisuutta lisätään. Tilaisuuden järjestävät Kainuun bioenergia- ja kyläteemahanke yhteistyössä Kainuun maa- ja kotitalousnaisten ja Kainuun Nuotta Ry:n kanssa. Lisätietoja: koordinaattori Tarja Lukkari (puh , kehityspäällikkö Timo Karjalainen (puh , Ilmoittautumiset järjestelyjen vuoksi viimeistään sähköpostilla puh Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin. BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN -SEMINAARI tiistaina klo 9 15 Kaukametsän Leihu-Salissa, Koskikatu 2 4, KAJAANI Kainuuseen on laadittu bioenergiaohjelma, joka on sisältänyt useita laajasti bioenergiaklusteria kehittäviä hankkeita. Kainuun luonnon raaka-aineita on vielä paljon hyödyntämättä. Bioenergia osana biotaloutta on nähty tärkeänä painopistealana. Luonnonvaroista kehitetyt tulevaisuuden tuotteet ovat Kainuulle hyvä mahdollisuus luoda uutta liiketoimintaa ja vahvistaa aluetaloutta Avaussanat Heimo Keränen, Kainuun liitto 9.10 Kainuun bioenergiaohjelman tilannekatsaus Timo Karjalainen,, CEMIS-Oulu 9.30 Metsäbiomassa raaka-aineena Metsähankkeen korjuupotentiaali Kainuussa Mikko Nivala, METLA Terminaalit - tehoa energiapuun hankintaan? Jyrki Raitila, VTT Miten metsäenergia korjuu ja käyttö vaikuttavat aluetalouteen? Asko Piirainen, Koneyrittäjien liitto Mitä Euroopan Unioni ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä? Kaisa Pirkola, MMM Jaloittelutauko ja kahvia Ponsse Oy:n teknologiaratkaisut aines- ja energiapuun ammattimaiseen korjuuseen Tuomo Moilanen, Ponsse Oyj Uutta teknologiaa harvennusmetsien energiapuun korjuuseen Minna Lappalainen, Fixteri Oy Bioetanolin tuotanto Kajaanissa Patrick Pitkänen, St1 Biofuels Oy Pyrolyysiöljyn tuotanto ja loppukäyttö Kasperi Karhapää, Fortum Oyj Omakustanteinen lounas Orgaaniset jätteet raaka-aineena Eloperäisen jätteen käsittelyn tulevaisuus Kainuussa Eero Piirainen, Ekokymppi Kohti energiaomavaraista maatilaa Pasi Laajala, MTT Sotkamo Liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy Yhteenveto Jyrki Haataja, Suomen metsäkeskus Kainuu Ilm. viimeistään pe Lisätietoja Timo Karjalainen, puh

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013 MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUS BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 22.3.2013 MTT Agrifood Research Finland 22.3.2013 MTT Sotkamo:

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Satakunnan metsäbiotalous

Satakunnan metsäbiotalous Satakunnan metsäbiotalous Satakunnassa massa ja paperi ovat metsäbiotalouden kärjessä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 41 %. Muussa biotaloudessa tärkeimmät sektorit ovat elintarviketeollisuus

Lisätiedot

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon

Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Ratkaisuja hajautettuun energiantuotantoon Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä

Lisätiedot

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100% omistama energiayhtiö

Lisätiedot

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa:

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Lypsykarjatiloja 356 - Naudanlihantuotanto 145 - Lammastalous 73 - Hevostalous 51 - Muu kasvin viljely 714 - Aktiivitilojen kokoluokka 30 60 ha - Maataloustuotanto

Lisätiedot

Biovakan yritysesittely

Biovakan yritysesittely Biovakan yritysesittely Biokaasulaitos Vehmaalla Ensimmäinen suuren mittaluokan yksikkö Suomessa Toiminta alkanut 2004 Käsittelee erilaisia biohajoavia materiaaleja 120 000 tn/v Menetelmänä mesofiilinen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen metsäbiotalous

Varsinais-Suomen metsäbiotalous Varsinais-Suomen metsäbiotalous - metsäbiotalous pientä Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 12 %. Biotalouden tärkeitä sektoreita ovat elintarviketeollisuus, maatalous ja lääketeollisuus.

Lisätiedot

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA METSÄPÄIVÄ OULU 1.4.2009 1 Toteutamme polttohaketoimituksia leimikon suunnittelusta aina haketoimituksiin voimalaitoksen siiloon. Sekä suunnittelemme ja rakennamme polttohakkeella

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä- Pohjanmaan metsäbiotalouden perusta puutuotteissa Metsäbiotalouden suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Se työllistää lähes 60 prosenttia maakunnan metsäbiotalouden

Lisätiedot

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

Lapin metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT Julkisuudessa on ollut esillä Kemijärven sellutehtaan muuttamiseksi biojalostamoksi. Tarkasteluissa täytyy muistaa, että tunnettujenkin tekniikkojen soveltaminen

Lisätiedot

Päijät-Hämeen metsäbiotalous

Päijät-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en metsäbiotalouden veturina on puutuoteteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 39 %. Biotaloudessa merkittävä sektori on myös elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Marja-Liisa Tapio-Biström MMM Luomutoimijoiden kiertotalousseminaari Hämeenlinna 29.1.2016 31.1.2016 1 Sisältö tulevaisuuden mahdollisuudet biotalousstrategia

Lisätiedot

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä 1 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Eeli Mykkänen Projektipäällikkö Jyväskylä

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaan metsäbiotalous Pohjois-Pohjanmaalla metsäbiotalouden veturina on vahva metsäteollisuus Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotaloudesta on 40 %. Merkittävin biotalouden sektori on

Lisätiedot

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Ympäristölounas Lammin biologinen asema 29.5.2015 Ilkka P. Laurila, kehitysjohtaja Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Ilkka

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

Pirkanmaan metsäbiotalous

Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaan metsäbiotalous Pirkanmaa metsäbiotalouden kärkimaakunta Metsäbiotalous muodostaa lähes puolet maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Osuus on selvästi keskimääräistä suurempi. Kivijalkana on

Lisätiedot

Pohjanmaan metsäbiotalous

Pohjanmaan metsäbiotalous n metsäbiotalous massa ja paperi etunenässä Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 42 %. Muita biotalouden tärkeitä sektoreita ovat maatalous ja elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa Juha Luostarinen Metener Oy Tausta Biokaasulaitos Kalmarin tilalle vuonna 1998 Rakentamispäätöksen taustalla navetan lietelannan hygieenisen laadun parantaminen

Lisätiedot

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy

Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy Jätteestä energiaa ja kierrätysravinteita BioGTS Oy BioGTS Oy Kotipaikka Laukaa Toimipaikat Jyväskylässä & Laukaassa 100 % Suomalaisessa omistuksessa Pääomistajina Mika Rautiainen sekä Annimari Lehtomäki

Lisätiedot

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasu Muodostuu bakteerien hajottaessa orgaanista ainesta hapettomissa

Lisätiedot

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen

Lisätiedot

Biojalostamot Suomeen, pohjoismaihin ja EU:hun

Biojalostamot Suomeen, pohjoismaihin ja EU:hun Biojalostamot Suomeen, pohjoismaihin ja EU:hun Suomi tarvitsee uutta liiketoimintaa, työpaikkoja, vientiä ja energian huoltovarmuutta Sievi Biofuels Oy Markku Koski 20.05.2014 Sievi Biofuels Oy SBF Oy:n

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Öljyä puusta Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi Janne Hämäläinen 30.9.2016 Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Sisältö 1) Joensuun tuotantolaitos 2) Puusta bioöljyksi 3) Fortum Otso kestävyysjärjestelmä

Lisätiedot

Älykäs ja ekologinen

Älykäs ja ekologinen Älykäs ja ekologinen Bio-, vesi- ja kiertotalouden edelläkävijä Nokian, Tampereen ja Ylöjärven Kolmenkulmaan on rakentumassa täysin uudenlainen yrityspuisto. ECO3-alueella kehitämme yhdessä bio-, vesi-

Lisätiedot

Hevosenlannan tuubikompostointi ja biokaasutus

Hevosenlannan tuubikompostointi ja biokaasutus Hevosenlannan tuubikompostointi ja biokaasutus Hyvinkää 10.9.2014 Vanhempi tutkija Elina Virkkunen MTT Sotkamo p. 040 759 9640 elina.virkkunen@mtt.fi Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT, Metla,

Lisätiedot

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Lasse Okkonen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Lasse.Okkonen@pkamk.fi Tuotantoprosessi - Raaka-aineet: höylänlastu, sahanpuru, hiontapöly

Lisätiedot

Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys

Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys Ympäristöliiketoiminnan kasvava merkitys Case: Biovakka Suomi Oy biohajoavien jakeiden käsittelijä, biokaasun ja kierrätysravinteiden tuottaja Mynälahti seminaari, Livonsaari 5. elokuuta 2011 Harri Hagman

Lisätiedot

Senfit online-kosteusanturin soveltuvuus energiaraaka-aineen mittaukseen

Senfit online-kosteusanturin soveltuvuus energiaraaka-aineen mittaukseen Senfit online-kosteusanturin soveltuvuus energiaraaka-aineen mittaukseen Markku Korhonen, Vesa Fisk Senfit Oy Perttu Laakkonen UPM-Kymmene Oyj Timo Melkas Metsäteho Oy Tutkimuksen tavoite ja toteutus Tutkimuksen

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus

Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Innovaatioseminaari Kokkola 15.11.2011 Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Jorma Vierula Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellinen metsäohjelma 2012-2015 2 Linjaukset

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry

Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry Biokaasun mahdollisuudet ja potentiaali Keski-Suomessa Outi Pakarinen, Suomen Biokaasuyhdistys ry www.biokaasuyhdistys.net Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Sisältö Keski-Suomen biokaasupotentiaali Biokaasun

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Kainuun metsäohjelma

Kainuun metsäohjelma Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ MAA- JA BIOKAASUN MAHDOLLISUUDET 2 1 Luonnonkaasusta on moneksi 3 Gasumin kaasuverkosto kattaa puolet suomalaisista Korkeapaineista kaasun siirtoputkea 1 286 km Matalan paineen jakeluputkea

Lisätiedot

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014

Metsäenergian korjuun ja käytön aluetaloudellisia vaikutuksia Kajaani 28.10.2014 Asko Piirainen Toimitusjohtaja, Metsäurakointi Piirainen Oy OK-Yhtiöt Oy, hallituksen puhenjohtaja Koneyrittäjienliitto ry, hallituksen puheenjohtaja Finnmetko Oy, hallituksen puheenjohtaja Metsäenergian

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Mitä teollisuus ja työelämä odottaa koululaitokselta? Itä-Suomen rehtori- ja johtajuuspäivät 4.9.2014 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Globaalin liiketoiminnan näkökulma Timo Saarelainen toimii Green Fuel

Lisätiedot

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura

Minne menet suomalainen metsätalous. uudistuneen metsäpolitiikan haasteet. Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura Minne menet suomalainen metsätalous uudistuneen metsäpolitiikan haasteet Toimitusjohtaja Juha Ojala TTS Työtehoseura 29.10.2015 1 Suomi elää edelleen vahvasti myös metsästä: Metsäsektorin osuus kaikkien

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

Biotalouden uudet arvoverkot

Biotalouden uudet arvoverkot Biotalouden uudet arvoverkot Metsäbiotalouden Roadshow 2013 24.9.2013 Kokkola Petri Nyberg Jyväskylä Innovation Oy Kuva, jossa ihmisiä, tässä markkeerauskuva Sisältö Taustaa Projektin kuvaus Tunnistettuja

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät

Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta. Hevosyrittäjäpäivät Lainsäädäntö ja hallitusohjelman linjaukset maaseudun yrityksen näkökulmasta Hevosyrittäjäpäivät 13.11.2015 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen

Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Biokaasun tuotanto- ja käyttömahdollisuudet Jouni Havukainen Sisältö Mitä mädätys on? Kuinka paljon kustantaa? Kuka tukee ja kuinka paljon? Mitä rakennusprojektiin kuuluu ja kuka toimittaa? Mikä on biokaasun

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6

Lisätiedot

Porin seudun biokaasuratkaisut seminaari

Porin seudun biokaasuratkaisut seminaari Porin seudun biokaasuratkaisut seminaari 24.5.2016 Ohjelma 12.30-12.40 Tilaisuuden avaus Kari Hannus, Porin kaupunki 12.40-13.15 Porin seudun kaasutalous 2020 Matti Luhtanen, Prizztech Oy 13.15-13.35 Luotsinmäen

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä 1 Mikä ajaa liikenteen muutosta EU:ssa? 2 Kohti vuotta 2020 Optimoidut diesel- ja bensiinimoottorit vastaavat

Lisätiedot

Renforsin Ranta nyt! UPM 3

Renforsin Ranta nyt! UPM 3 UPM 1 Mitä tapahtui? v. 2008 UPM päätti lopettaa Kajaanin paperitehtaan 535 ihmistä jää vaille työtä UPM: työttömyysuhan alla olevalle henkilöstölle mittava Työstä työhön ohjelma (2,5 M ) kuntayhtymän

Lisätiedot

Vaskiluodon Voiman bioenergian

Vaskiluodon Voiman bioenergian Vaskiluodon Voiman bioenergian käyttönäkymiä - Puuta kaasuksi, lämmöksi ja sähköksi Hankintapäällikkö Timo Orava EPV Energia Oy EPV Energia Oy 5.5.2013 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170

Lisätiedot

- Potentiaalia innovaatioiksi

- Potentiaalia innovaatioiksi - Potentiaalia innovaatioiksi Asmo Honkanen Luonnonvarakeskus 9.9.2016, Ruokaa lähelle ja kauas, Tervo Mitä on biotalous? Biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon,

Lisätiedot

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla EMV:n uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Unto Väkeväinen Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Esityksen sisältö:

Lisätiedot

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana - kokemuksia EU-hankkeista Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 9.10.2013 Jyrki Raitila, VTT Taustaa VTT (Jyväskylä) ollut mukana useissa EU- ja maakuntaprojekteissa,

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

OULUN AMMATTIKORKEAKOULU

OULUN AMMATTIKORKEAKOULU OULUN AMMATTIKORKEAKOULU BioE-logia Oppia ja tukea bioenergia-alan maaseutuyrittäjyyteen Toteuttaja Oulun ammattikorkeakoulu Oy, Oamk Hallinnoijana Oamkin luonnonvara-alan osasto BioE-logia Oppia ja tukea

Lisätiedot

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA

Farmivirta. Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Olli Tuomivaara OULUN ENERGIA Farmivirta on puhdasta lähienergiaa pientuottajalta sähkönkäyttäjille Farmivirta tuotetaan mikro- ja pienvoimaloissa uusiutuvilla

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Tuhkan rakeistaminen ja käyttö metsälannoitteena Kubin, E., Pohjola, S. & Murto, T.

Tuhkan rakeistaminen ja käyttö metsälannoitteena Kubin, E., Pohjola, S. & Murto, T. Tuhkan rakeistaminen ja käyttö metsälannoitteena Kubin, E., Pohjola, S. & Murto, T. RAE-projekti, RAKEISTAMINEN AVARTAA EKOLOGISUUTTA MINISEMINAARI Ympäristötietotalo, Oulu 16.10.2014 Sisältö 1. Tuhkalannoitus

Lisätiedot

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010 Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010 BIOWAY- tiedonvälityshanke järjesti bioenergia-aiheisen yritysvierailumatkan Kempeleeseen ja

Lisätiedot

Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä?

Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä? Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä? Puuta liikkeelle seminaari Jyväskylä Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM/LVO/MBY 1 Maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston toiminta-ajatus Osaston toiminta-ajatuksena

Lisätiedot

Biopolttoaineiden kestävyys

Biopolttoaineiden kestävyys Biopolttoaineiden kestävyys Biopolttoaineiden kestävyyskriteeri-info, Energiamarkkinavirasto 30.8.2013 Pekka Ripatti Ohjelma Ajankohtaista EMV:sta Ylijohtaja Riku Huttunen Biopolttoaineiden kestävyys Ryhmäpäällikkö

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot