Säilörehun biokaasutus alkaa Sotkamossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Säilörehun biokaasutus alkaa Sotkamossa"

Transkriptio

1 Lähienergia Kainuun bioenergian teemaohjelman tiedotuslehti nro 14 Säilörehun biokaasutus alkaa Sotkamossa Verkostoitumalla kansainvälisille kentille Sivu 2 Elina Virkkunen, Vanhempi tutkija MTT Sotkamo MTT Sotkamon nurmea käyttävä biokaasulaitos on pian käyttövalmis. Laitoksessa käytetään uutta tekniikkaa, jota ei sellaisenaan ole vielä Suomessa. Kuivamädätyslaitos on sijoitettu kahteen merikonttiin. Tulppavirtausperiaatteella toimiva BioGTS Oy:n suunnittelema ja toimittama reaktori käsittelee nurmea. Siihen sopii muukin kuiva-aineeltaan prosenttinen massa. Käymisjäännös separoidaan ja johdetaan eri varastoihin ja edelleen pellolle lannoitteeksi. Toimintaympäristö tutkimukseen ja tuotekehitykseen Laitoksen tuottama kaasu käytetään alkuvaiheessa MTT Sotkamon kiinteistöjen lämmittämiseen. Nykyisellään siihen kuluu litraa öljyä vuodessa. Biokaasulaitos ei kuitenkaan ole pelkkä lämmityslaitos, vaan toimintaympäristö alan yrityksiä ja tutkimuslaitoksia varten. - Biokaasualalla on jo olemassa paljon hyviä laskelmia ja suunnitelmia. Nyt meillä on tulossa käytännön esimerkkilaitos. Esimerkiksi kaasukuution hinta saadaan määritettyä hyvinkin tarkasti, kertoo projektipäällikkö Pasi Laajala. Hän lisää, että laitoksessa voidaan testata esimerkiksi biokaasualan yrityksen mittauslaitteita. Laitoksen yksi tehtävä onkin edistää biokaasun tuotantoon liittyvää liiketoimintaa ja uutta yrittäjyyttä. Maatilakokoluokan biokaasulaitoksia on Suomessa vireillä, mutta pullonkaulana on ollut niiden toteuttaminen kustannustehokkaasti. Tässä esimerkissä rakennetaan laitos, jonka avulla tila voi tavoitella energiaomavaraisuutta. Samalla se on askel kohti hajautetumpaa energian tuotantoa. MTT Sotkamon biokaasualan tutkimus- ja toimintaympäristö tulee näyttämään tältä, vasemmalla kuvassa näkyy seuraavassa vaiheessa rakennettava ajoneuvokaasun puhdistus- ja tankkausyksikkö. Kuva BioGTS Oy. Vähähiilisyyttä parhaimmillaan Olennainen osa prosessia on ravinteiden ja hiilen kierrätys. Jäännös levitetään lannoitteeksi nurmelle. Vapautuva hiilidioksidi sitoutuu seuraavan vuoden satoon, ja muodostuu lähes suljettu kierto. Tänä kesänä tutkimusaseman nurmisadot on paalattu reaktorin tarpeisiin. Reaktori syö talven aikana noin 18 hehtaarin nurmisadot. Nurmiraakaainetta on maassamme käytössä runsaasti, sillä Suomessa on noin hehtaaria peltoa, joka ei tälläkään hetkellä ole ruoan- tai rehuntuotannossa. Nurmen keskimääräiset satotasot ovat Suomessa alhaisia. Viljelytoimenpiteitä tehostamalla raaka-ainemääriä voidaan kasvattaa huomattavasti. Vastaava tutkimusmestari Pekka Heikkinen pitää biokaasututkimuksen kannalta tärkeänä, että MTT Sotkamon tutkimusasemalla on käytössä koko ketju nurmen viljelystä ja korjuusta kaasun loppukäyttöön asti. Ketjun osia voidaan testata muuntamalla yhtä tekijää kerrallaan. Kohti ajoneuvokaasua Laitostoimituksen hinta on (alv 0 %). Se sisältää reaktorikontin ja teknisen tilan kontin sekä kaasuvaraston ja laitosautomaation avaimet käteen-toimituksena. Biokaasulaitos on rakennettu Vuo- Gas-hankkeessa. Investoinnin päärahoittajat ovat Kainuun liitto (EAKR) ja MTT. Seuraavassa vaiheessa MTT:llä investoidaan ajoneuvokaasun puhdistus- ja tankkausyksikköön. VuoGas-toimintaympäristöön ja biokaasulaitoksen rakentamiseen voi tutustua videon avulla. Video löytyy osoitteesta hakusanalla MTT Sotkamon VuoGas. Syyskuun tilanne rakennustyömaalla. Oikealla konehalli, keskellä reaktorikontti ja vasemmalla kiinteän käymisjäännöksen varasto. Kuva MTT/Jari Lindeman. Magneettiresonanssilla kosteus esiin Sivu 3 FinnMETKO 2014 Sivu 4 Tuottaako tuulivoima energiaa? Sivu 5 Sisäilmaongelmien korjaaminen kannattaa Sivu 6 Kaukolämpötoiminnan yhtiöittäminen Tulevat seminaarit Sivu 7 Sivu 8

2 2 Lähienergia Pääkirjoitus Kainuu on uusiutuvan energian käytön edelläkävijä ja maakunta, jossa on yhä runsaasti kehityspotentiaalia eri lähienergiamuotojen hyödyntämiselle. Toivottavasti Kainuu osana Itä- ja Pohjois-Suomea saa kasvavan roolin Suomen energiatuotannossa. Energiavarojemme hyödyntämisellä on mahdollista luoda runsaasti työpaikkoja sekä vähentää riippuvuutta tuontienergiasta ja polttoaineista ja siten parantaa maamme kauppatasetta. Tarkastelen Kainuun uunituoreen maakuntastrategian linjauksia lienee helppo havaita, kuinka hyvin Kainuun energiasektorin kehittäminen sopii tehtyihin linjauksiin! *** Biotalous on yksi Kainuu-ohjelman keskeisistä kehittämisaloista. Biotaloudessa energian tuotanto on osa biomassan hyödyntämisen arvoketjua. Bioenergian lisääminen vaatii myös biotalousklusterin vahvistamista. Tähän haasteeseen Kainuussa on syytä tarttua välittömästi. Julkitulleet ST1:n bioetanolitehtaan ja tuulivoimapuiston rakentamishanke ovat rohkaisevia avauksia. Erityisen tärkeä merkitys Kainuulle on ratkaisuilla, joilla voidaan ottaa käyttöön bioenergiavarojamme. Kaikki yritysinvestoinnit Kainuun energiavarojen hyödyntämiseksi ovat maakunnalle tervetulleita. Niillä on erittäin suuri merkitys rakentamis- ja käyttöaikaisena työllisyytenä, palkkaja verotuloina ja kysyntänä aluetaloudessa. *** Miten kehitämme Kainuuta lähitulevaisuudessa? Suurten haasteiden ja asetettujen painopisteiden lisäksi joudumme ottamaan huomioon yleisen talouslaman sekä käytettävissä olevat kehittämisresurssimme. On yksi keskeinen keino, jolla useimmat Kainuun kehitystarpeista voidaan ratkaista: työpaikat. Tarvitsemme Kainuuseen kannattavaan yritystoimintaan perustuvia työpaikkoja. Niiden syntymisen ja täyttymisen myötä väestökehitys ja rakenne paranevat, työllisyys kohentuu sekä hyvinvoinnin aineelliset ja sosiaaliset edellytykset paranevat. Olemme mahdollisuuksien Kainuu: Mineraalivaramme ovat laajat ja monipuoliset, metsiemme kasvusta suuri osa on jäänyt hakkaamattomana reserviin, puutuotteille on kasvavaa kysyntää. Lähienergian ja ruoan tuotantoa ja käyttöä voidaan lisätä, biopolttoaineiden ja uusien biotuotetehtaiden sijoittumiselle on otolliset edellytykset. Matkailukeskuksiin ja palveluihin kannattaa investoida, datapalvelinkeskuksille Kainuussa on erittäin kilpailukykyinen ympäristö. Osaamispohjainen ict-, mittaustekniikan ja pelialan yritysten kehittyminen on täällä mahdollista. Kainuu-ohjelma hyväksyttiin yksimielisesti maakuntavaltuuston kokouksessa Ohjelma sisältää pitkän aikavälin visiot ja tavoitteet sekä kuluvan valtuustokauden painopisteet. Sen keskeinen tavoite on vahvistaa yhteistä tulevaisuuden tahtotilaa ja laajaan osallistumiseen, kuulemiseen ja vuorovaikutukseen pohjautuvaa sitoutumista. Syyskuun 22. päivänä maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyi maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman vuosille Näissä asiakirjoissa olemme vastanneet Kainuun tulevaisuuden strategisiin kysymyksiin: Miksi, mitä ja miten? Pentti Malinen maakuntajohtaja Verkostoitumalla kansainvälisille kentille Timo Karjalainen Kehityspäällikkö Maaseudun kehittäjien on entistä tärkeämpää verkostoitua ja löytää sopivia yhteistyökumppaneita. Jatkossa perinteiset aluekehitysrahat niukkenevat ja painopiste siirtyy entistä enemmän kansainvälisiin hankkeisiin. Kainuussa on varmasti riittävästi osaamista käynnistämään kansainvälisiä hankkeita. Maakunnallisella yhteistyöllä myös sellaiset toimijat, joilla vielä ei ole kokemusta kansainvälisestä toiminnasta, pääsevät mukaan kehittämään maakuntaa. Useat rahoittajat myöntävät rahoitusta bioenergian tuotantoa ja käyttöä edistäviin kehittämishankkeisiin. Osana vähähiilistä taloutta ja yhtenä keskeisenä biotalouden osa-alueena bioenergia on meneillään olevalla EUkaudella keskeinen teema. Komissio on varannut suuren osan kehittämisvaroista kestävän kehityksen tukemiseen. Yhteistyökumppani löytyy läheltäkin Bioenergia-alalla lähinaapurimme Ruotsi on meille kainuulaisille hyvä yhteistyökumppani. Ruotsi on niin metsäenergian kuin biokaasunkin kärkimaita. Biokaasu-alalla hyviä yhteistyökumppaneita löytyy Euroopasta enemmänkin. Itävalta ja Saksa ovat puolestaan Euroopassa huippua pienten kattiloiden valmistuksessa. Bioenergiaohjelman hankkeita ovat rahoittaneet edellisellä EU-ohjelmakaudella muun muassa Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto, rakennerahastot, Tekes ja Kainuun kehittämisrahasto. Kainuussa on toteutettu myös useita kansainvälisiä bioenergiakytkentäisiä hankkeita. Jatkossa suoraan komissiosta rahoitettavat hankkeet ovat entistä suuremmassa roolissa, sillä alueelliset kehittämisvarat vähenevät. Apuri Tuotteen Eero Pikkarainen esittelee kaatokahvaa. Kansainvälisten hankkeiden kautta voi verkostoitua ja löytää hyviä yhteistyökumppaneita. Kuva Timo Karjalainen Lähienergialehden toimituskunta Timo Karjalainen kehityspäällikkö CEMIS-Oulu Puh Pirjo Moilanen projektisihteeri Kajaanin ammattikorkeakoulu Puh Elina Virkkunen vanhempi tutkija, projektipäällikkö MTT Sotkamo Puh Matti Peltola projektipäällikkö Suomen metsäkeskus, Julkiset palvelut, Kainuu Puh Lehden painosmäärä kpl Painopaikka Suomalainen Lehtipaino Kajaani, 2014 Taitto Kajaanin Offsetpaino Oy Nina Karjalainen Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin.

3 Lähienergia 3 Kajaani bioenergian mittaustekniikan kehityksen kärjessä Petri Österberg TkT, tutkija, Oulun Yliopisto teknologia-asiantuntija, Measurepolis Development Oy Metso Oyj:n Kajaanin yksikön magneettiresonanssiin perustuva mittalaite ja kajaanilaislähtöisen Senfit Oy:n mikroaaltotekniikkaan pohjautuvat tuotteet ovat kansainvälisestikin merkittäviä ratkaisuja bioenergian kosteusmittauksessa. Uunikuivaus on jo kauan ollut ainoa standardin hyväksymä kosteusmittausmenetelmä. Viime aikoina sitä ovat nousseet haastamaan uudet teknologiat, joiden kehittämisessä on merkittävä kajaanilaispanos. Magneettiresonanssilla kosteus esille Senfit Oy:n pikamittalaite BMA Desktop. Kuva Senfit Oy. Metso Oyj:n Kajaanin yksikössä on kehitetty maailman ensimmäinen ydinmagneettiseen resonanssiin (NMR) perustuva kosteusmittalaite, joka soveltuu hyvin bioenergian mittaukseen. Laite tuotiin markkinoille viime vuonna. Tavalliselle kadunmiehelle NMRteknologian tutuin sovellus lienee lääketieteellinen magneettikuvantaminen (MRI), jonka toimintaperiaate on sama. Potilaan vettä sisältävät pehmytkudokset ovat nähtävissä magneettikuvantamalla huomattavasti röntgenkuvantamista paremmin. Metson kosteusmittalaite on nimeltään MR Moisture. Mittaukseen tarvitaan 0,8 litran näyte vaikkapa puuhakekuormasta. Mittausaika on kaksi minuuttia, mikä on merkittävä etu uunikuivaukseen nähden. Uunikuivausmenetelmän hitauden vuoksi kosteustieto on perinteisesti ollut saatavilla vasta parisen vuorokautta toimituksen jälkeen. Uunikuivauksen tuottamaa kosteustietoa käytetään maksuperusteena määritettäessä voimalaitokselle saapuvan bioenergian laatua. Mikroaallotkin mittaavat Metson lisäksi kajaanilaislähtöinen Senfit Oy on kehittänyt mikroaaltotekniikkaan perustuvia kosteusmittalaitteita samaan tarkoitukseen. Senfitin pikamittalaite BMA Desktop määrittää 400 gramman näytteestä kosteuden kymmenessä sekunnissa. Mittaus perustuu veden mikroaaltoja vaimentavaan ominaisuuteen. Tämänkin mittalaitteen lyhyt mittausaika on merkittävä etu uunikuivaukseen nähden. Laitteen käyttämä mikroaaltosäteily on meille tutuinta mikroaaltouuneista. Niissä mikroaaltosäteilyn teho muutetaan muun muassa vesimolekyylien liikkeen kautta lämmöksi. Myös monissa kodeissa ja julkisissa rakennuksissa olevat langattomat verkot (WLAN) käyttävät mikroaaltosäteilyä liittäessään tietokoneita verkkoon. Mikroaaltouunien käyttämä teho tosin on huomattavasti suurempi, kuin WLAN verkkojen tai kosteusmittalaitteen käyttämä teho. Pikakosteusmittareiden tarvitsema näyte otetaan käsin. Laboratoriolaitteen lisäksi Senfit markkinoi voimalaitosten linjastolle asennettavia BMA On-line -nimisiä jatkuvatoimisia kosteusmittareita. Edellä mainittujen teknologioiden lisäksi maailmalla on käytetty bioenergian kosteusmittauksiin muun muassa röntgensäteilyyn ja infrapunasäteilyyn perustuvia mittareita. Röntgenteknologiaan perustuvia tuotteita valmistetaan ainakin Ruotsissa ja infrapunasäteilyyn perustuvia mm. Yhdysvalloissa. Myös Kajaanin Yliopistokeskukseen kuuluvassa Oulun Yliopiston mittaustekniikan yksikössä CEMIS-Oulussa tutkitaan bioenergian kosteusmittausteknologioita. Samoin Kajaanin kaupungin omistama kehitysyhtiö Measurepolis Development Oy toimii metsäbiotalouden mittaustekniikan kehityshankkeissa. Biopolttoaineen laatutieto käyttöön reaaliajassa Henna Karlsson Toimitusjohtaja Prometec Solutions Oy Kajaanilainen Prometec Solutions Oy on kehittänyt kokonaisvaltaisen laadunseurantakonseptin voimalaitosten biopolttoaineen vastaanottoon. Konseptin avulla voimalaitos ja koko polttoainetoimitusketju saa käyttöönsä luotettavan kuormakohtaisen kosteusja energiasisältötiedon. Biomassaa polttavien voimalaitosten polttoaineen vastaanoton globaali ongelma on kosteus- ja energiasisältötiedon määrittäminen. Virheellinen kosteuden määritysketju aiheuttaa vuosittain voimalaitoksille merkittävät tappiot, sillä polttoaineen kosteus vaikuttaa maksettavaan energiamäärään. Suurin virhe kosteudenmääritysketjussa syntyy virheellisestä ja epäedustavasta näytteenotosta. Sen lisäksi näytteen käsittely ja säilytys aiheuttavat virhettä. Näytteen on edustettava tuotua polttoaine-erää eikä koostumus saa muuttua alkuperäisestä eri käsittelyvaiheiden aikana. Laadunmäärityksessä koko ketjun on toimittava Prometec:n kehittämässä konseptissa kaikki edellä mainitut virheet on minimoitu. Palvelukonsepti kattaa koko laaduntarkkailuketjun sisältäen luotettavan ja edustavan näytteenoton, standardien mukaiset näytteenkäsit- Sami Karlsson käsittelee kuormanäytettä. Kuva Pekka Agarth. Mittauskontti sijaitsee voimalaitoksen polttoaineen vastaanotossa. Kuva Prometec. telyt ja kosteusmittaukset. Hyödyntämällä lisäksi uusinta pikamittausteknologiaa palvelukonsepti mahdollistaa reaaliaikaisen kuormakohtaisen kosteus- ja energiasisältötiedon. Sitä voidaan käyttää polttoaineen maksuperusteena. Prometec:n palvelukonseptilla seurataan mm. Kainuun Voiman biopolttoaineen laatua. Jokaisesta voimalaitokselle tulevasta rekka-autosta otetaan näytteet. Ne käsitellään ja analysoidaan tarkoitusta varten kehitetyssä mittauskontissa. Tulokset siirtyvät reaaliaikaisesti polttoaineen tiedonhallintajärjestelmään, josta ne ovat sekä voimalaitoksen, että polttoainetoimittajien hyödynnettävissä. Palvelun avulla voimalaitos saa polttoaineesta luotettavan energiasisältötiedon ja maksaa toimitetusta polttoaineesta energiasisällön mukaisen hinnan. Reaaliaikaisen polttoaineen laatutiedon perusteella myös polttoainetoimittaja voi seurata laadun kehittymistä sekä suunnitella polttoaineen kuljetuslogistiikkaa.

4 4 Lähienergia Kainuulainen keksintö helpottaa siirtelykaatoa Matti Peltola Projektipäällikkö Suomen metsäkeskus FinnMETKOn suurten koneiden hevosvoimien jälkeen on hyvä hakea perspektiiviä tutustumalla puunkorjuun toiseen ääripäähän; lihasvoimaan. Kainuulaista osaamista energiapuun korjuussa tarjoaa Apuri Tuote Apurikaatokahvallaan. Apuri Tuote on vuonna 2006 perustettu yhtiö, jonka toimiala on koneen osien, erilaisten laitteiden ja välineiden valmistus, valmistuttaminen ja vienti. Yhtiön tärkeimpiä metsänhoitotuotteita ovat pystykarsintalaite Karsija sekä energiapuun, rankojen ja pienpuiden siirtelykaateluun tarkoitettu Apuri-kaatokahva. Sekä kaatokahvojen että pystykarsintalaitteiden vuotuinen menekki on kahdestasadasta viiteensataan kappaletta vuodessa. Valtaosa tuotteista myydään kotimaahan. Ulkomaista suurimmat vientikohteet ovat Ruotsi ja Viro. Potentiaalia ulkomaanmyynnin kasvattamiselle kuitenkin olisi, sillä puhutaan ainutlaatuisista tuotteista koko maailman mittakaavassa. Apuri kaatokahva parantaa ergonomiaa Apuri kaatokahva on kaikessa yksinkertaisuudessaan moottorisahaan kiinnitettävä lisäkahva. Sitä käytettäessä sahaan tartuttaessa ei tarvitse kyyristyä tai taivuttaa selkää. Kahva kiinnitetään sahaan pikalukoilla, joten kiinnitys ja irrotus on nopeaa. Kaatokahvaa käytettäessä sahaan ei tarvitse tehdä ulkoisia muutoksia. Kaatokahvalla sahattaessa vasen käsi Siirtelykaatotekniikalla kaadetut puut kourakasassa ristikkäin toistensa päällä. Kuva Reijo Poutiainen. on vapaana ohjaamaan kaatuvaa puuta. Kahvan hyödyntämismahdollisuudet ovat parhaimmillaan kaiken pienpuun kaatamisessa, mutta se toimii erinomaisesti myös raivaus- ja taimikonhoitotöissä. Siirtelykaato työtekniikkana Siirtelykaatelulla tarkoitetaan työmenetelmää, jossa puuta voidaan siirtää pari kolme metriä kannolta suunnitellun ajouran varteen ennen kuin puu ehtii kaatua maahan. Työssä käytetään hyväksi kaatuvan puun liike-energiaa. Siirtelykaato sopii erinomaisesti energiapuun miestyövaltaiseen korjaamiseen nuorissa kasvatusmetsissä. Siirtelykaatotekniikalla poistettavan puun ihannemitat ovat noin 3-10 cm halkaisija rinnankorkeudelta ja 5-7 metrin pituus. Kaadetut puut kasataan hakatulle alueelle kourakasaan 45 asteen kulmaan ajouraan nähden. Seuraava kasa asetetaan edellisen kasan päälle. Aluspuita ei käytetä. Puut kasataan tyvet tasattuina ajouralle päin. Siirtelykaatoa voidaan tehdä myös ilman kaatokahvaa, mutta kaatokahvaa käytettäessä saavutetaan ergonomisempi työasento ja parempi työn tuotos. Suomen metsäkeskuksen Kainuun alueyksikön FinnMETKO -retkikunta koko miesvahvuudessaan pl. kuvan ottanut kuljettajamme Kari. Kuva Matti Peltola. Metsäkeskus retkeili keskisessä Suomessa FinnMETKO 2014 Matti Peltola Projektipäällikkö Suomen metsäkeskus Kilometrikaupalla kävelyä, kymmeniä hehtaareja näyttelyaluetta, yli 400 näytteilleasettajaa, valtava määrä erilaisia koneita eri käyttötarkoituksiin ja näyttelyvierasta. Niistä on Finn- METKO 2014 tehty. Ensimmäinen METKO järjestettiin vuonna 1987 Jämsänkoskella metsäoppilaitoksen pihassa pienimuotoisena tapahtumana. Siitä tapahtuma on vähitellen kasvanut nykyisiin mittoihinsa merkittävimmäksi metsä-, energia- ja maanrakennusalojen kone-, laite- ja varaosavalmistajien, markkinoijien sekä toimittajien tapahtumaksi. Suomen metsäkeskuksen Kainuun alueyksikkö järjesti Metsästä energiaa -hankkeen puitteissa kaksipäiväisen retken FinnMETKO näyttelyyn. Matkalla oli mukana 23 asiasta kiinnostunutta, jotka tutustuivat näyttelyalueeseen kahtena päivänä. Välillä yövyttiin Sokos Hotel Paviljongin uutuuttaan hohtavissa tiloissa. Mitä jäi käteen? Metsätalouden kehittämiskeskus TAPIOn ForestKIt metsävara-asiantuntijat Anssi Aalto ja Mikko Nurmi. TAPIO ForestKIT on moderni verkkosovellus metsäsuunnitteluun ja metsätöiden hallintaan, jossa erityisesti metsäpalveluyrittäjät käyttävät yhä enemmän Metsään.fi-palvelusta ladattua kuviotietoa metsäsuunnittelun pohja-aineistona. Kuva Matti Peltola. Apuri Tuotteen Eero Pikkarainen esittelemässä kaatokahvaa. (Saha ei ollut käynnissä kuvattaessa) Kuva Matti Peltola. Ei ainakaan ostettuja koneita, harmillista kyllä. Kukaan retkelle osallistuneista ei suoraan myöntänyt tehneensä suuremman hinta- ja kokoluokan hankintoja eikä merkkejä niistä ollut havaittavissa bussin tavaratilassa. Ehkäpä laitevalmistajan kanssa on sovittu jokin huomiota herättämättömämpi kuljetusmuoto. Kuka tietää Kokemuksia retkeltä kertyi sen sijaan täysi repullinen. Ainakin allekirjoittaneen mielestä messut olivat jälleen kerran onnistuneet ja näyttelyosastot toinen toistaan komeampia työnäytösalueineen. Kävelystä kipeytyneet jalat ovat pieni hinta siitä silmien alle levittäytyvästä uutuuskoneiden ja laitteiden määrästä, joka saa alasta kiinnostuneen ihmisen sydämen hakkaamaan Ponssen Scor- pion -harvesterin moottorin kanssa samaan tahtiin. Jäämme odottamaan vuotta 2016 ja sen mukanaan tuomia uutuuksia. FinnMETKO järjestetään vuorovuosin Ruotsissa pidettävien SkogsElmia -messujen kanssa, joten seuraavan kerran raskaskonealan päätapahtuma järjestäytyy Jämsään vuonna 2016.

5 Lähienergia 5 Liikennebiometaani rantautuu Kainuuseen maailmalta Tuomas Niskanen DI, projektitutkija Kainuussa voi ajaa tuhat autoa biometaanilla vuonna Biometaani on helpoiten valmistettava ja jatkojalostettava biopolttoaine. Biometaanin tuottaminen on niin yksinkertaista, että maaseudulla asuvien nepalilaisten perheiden liedet toimivat biometaanilla. Nepalissa biometaani on ruuan lämmittämisen polttoaine. Meillä länsimaissa keskitytään yhä enemmän hyödyntämään biometaania liikenteen polttoaineena. Biometaanin jalostaminen liikennekäyttöön ja jakelu vaatii teknologiaa, mutta siihen on Suomessa riittävästi osaamista. Suomi ottaa mallia maailmalta Liikennebiometaanin käytön ehdottomia ykkösiä maailmalla ovat ruotsalaiset ja saksalaiset. Myös Sveitsissä ja Itävallassa biometaania tuotetaan paljon, mutta tuotettu biometaani syötetään suoraan maakaasuverkkoon. Suomessa on reilut 20 biometaanin tankkausasemaa ja samalla tasolla ovat Norja ja Ranska. Suurin osa Suomen biometaanin tankkausasemista on Etelä-Suomessa. Biometaani on nouseva trendi ympäri Eurooppaa, jota ovat entisestään kiihdyttäneet puheet energiaomavaraisuudesta kriisien sattuessa. EU:n suurvallat Saksa ja Ranska ovat vahvasti mukana biometaanihankkeissa. Se varmistaa EU-tasoisen hyväksynnän ja jopa rahoituksen suomalaisille biometaanihankkeille. Kainuuseenkin liikennebiometaania Seuraavien viiden vuoden aikana Kainuussa voi saada biometaania auton tankkiin. Kainuulainen liikennebiometaani voi olla peräisin kaatopaikalta, biojätteistä, bioetanolin valmistuksesta ja/tai maatiloilta. Mikä on biometaanin tuoma mahdollisuus Kainuussa? Teoreettisessa tarkastelussa puhutaan tuhansista autoista, jotka voisivat ajaa kainuulaisella biometaanilla. Tutkimuksen ja kehityksen osaltakaan Kainuu ei ole takapajula. Nimittäin Sotkamossa MTT tekee biometaanitutkimusta, joka alkaa siitä, mihin nykytietämys jää. Biometaani on erinomainen osa tulevaisuuden energiapalettia Kainuussa, koska poiketen muista energiamuodoista biometaanituotanto ei vaadi ison mittaluokan laitoksia ollakseen järkevää toimintaa. Kainuulaiset maatilat liikennebiometaanin tuottajiksi Kymmenen vuoden päästä Kainuussa on ainakin kymmenen biometaania tuottavaa maatilaa, joista moni tuottaa myös liikennebiometaania. Näin asiaan uskotaan myös Envitecpolis Oy:ssä, joka työskentelee muun muassa maatilojen energiaratkaisujen parissa. Biometaani tulee virkistämään kainuulaista biotaloutta lähivuosina. Maatilat saavat liikennebiometaanista paremman tuoton, kuin hyödyntämällä biometaanin lämmöksi ja sähköksi. Envitecpolis Oy näkee hieman muna vai kana -ilmiötä kainuulaisen liikennebiometaanin kehityksessä. Tuotantohalukkuutta on, mutta kannattavuutta parantavat markkinat puuttuvat. - Julkinen puoli voisi ottaa rohkeasti roolia biometaanin suhteen ja luoda asiakkaana markkinoita liikennebiometaanille, kannustaa Mika Arffman Envitecpolikselta. Arffman jatkaa, että Kainuuseen tulisi saada myös yksi isompi yhdyskunta- ja biojätepohjainen biometaanilaitos pitäisi saada Kainuuseen. Hänen mielestään ei ole järkeä viedä energiaa, ravinteita ja rahaa Kainuun ulkopuolelle. Sanasto: n biokaasu - syntyy bakteerien mädättäessä eloperäistä ainesta hapettomissa olosuhteissa, sisältää pääasiassa metaania (n. 60 %) ja hiilidioksidia n metaani (CH4) maakaasun ja biokaasun sisältämä kaasu, jota voidaan hyödyntää lämmöksi, sähköksi tai liikenteen polttoaineeksi n biometaani biokaasusta saatavaa metaania, se on tuotettu uusiutuvasta raaka-aineesta, esimerkiksi peltobiomassasta, lannasta tai biojätteistä (maakaasu ei ole biometaania) Tuottaako tuulivoima energiaa? Onko bioetanolin tekeminen energianhaaskausta? Tuomas Niskanen DI, projektitutkija Suomessa tehdään useita tuulivoimapuistoja lähivuosina ja investoinnit vaativat energiaa ja rahaa. Jääkö tuulivoima plussalle sekä energiataloudellisesti että rahallisesti? Onko koko homma vain viherhössötystä? Tutkimukset yksi toisensa jälkeen näyttävät olevan yksimielisiä siitä, että energian näkökulmasta tuulivoima on järkevää. Yleisesti käytetty 1,5 MW:n tuulimylly tuottaa 3,5 kertaa enemmän energiaa kuin sen rakentaminen ja ylläpito vaativat. Valitettavasti tämä ei kuitenkaan tarkoita, että tuulipuistojen rakentaminen olisi kannattavaa. Riippumatta energiatuotantomuodosta energiasuhde täytyy olla seitsemän, jotta energian tuottaminen on taloudellisesti kannattavaa. Tuulivoimasta saadaan energiaa mutta ei välttämättä kannattavasti. Energiasuhdeluku selittää maailman ilmiöitä 80 vuotta sitten öljyn tuottamisen energiasuhdeluku oli sata mutta tänä päivänä reilut kymmenen. Kivihiilellä energiasuhdeluku on 80, kokopuuhakkeella 27 ja perinteisellä viljalla 3,5. Näistä luvuista ilmenee, miksi ruuantuotannon kustannuksella ei kannata tehdä maissietanolia, miksi öljynhinta nousee, miksi kainuulainen puu pitäisi saada tehokkaampaan käyttöön ja miksi pahamainen kivihiili on niin houkutteleva vaihtoehto voimaloille. Energiaa voidaan tehdä viisaasti Miten bioenergia asettuu energiasuhdetaulukossa? Bioetanolin ja bio- dieselin osalta luvut eivät ole kovin kauniita ja molempien energiasuhde voi olla vaivaiset yksi. Biologinen tai kemiallinen kaasutus voivat olla taloudellisesti kannattavia, varsinkin jos raaka-aine on puupohjainen. Entäpä muu uusiutuva energia? Vesivoiman energiasuhde on valtava riippuen tapauksesta. Vastaavasti aurinkokeräimet ovat melko onnettomia eikä aurinkokennovoimalaa saada kannattavaksi. Energiasuhdelukujen perusteella Kainuussa on toimittu aikoinaan viisaasti, kun jokia on valjastettu energiakäyttöön. Vastaavaa ei voida sanoa puun osalta. Kainuulainen puu voisi korvata täysin lämmitysöljytarpeen Kainuussa. On energiatehokkaampaa tuottaa puuhaketta kuin öljyä. Bioetanolitehtaan ilouutinen Kajaani sai ilouutisen , kun SOK:n ja St1:n omistama North European Bio Tech Oy (NEB) ilmoitti tiedotteessaan, että Kajaanin bioetanolihanke edistyy ja rakentaminen aloitetaan ensi vuoden kesällä. St1 Biofuels Oy on suunnitellut ja luvittanut tehtaan. Se koordinoi hanketta ja vastaa toiminnanharjoittajana tuotannosta. Bioetanolitehdas prosessoi sahanpurusta etanolia. Syökö bioetanolitehtaan prosessi enemmän energiaa kuin tuottaa? Ei nyt sentään. Todennäköisesti energiasuhdeluku on korkeampi kuin esimerkiksi maissi- tai sokeriruokoetanolin energiasuhdeluku. St1 Biofuelsin toimitusjohtaja Mika Aho sanoo, että energiasuhdelukua laskettaessa on huomioitava myös sivutuotteiden energiasisältö. Yhteensä hyötykäyttöön Kajaanin tehtaasta saadaan n. 82 % raaka-aineen sekä prosessiin tarvittavan sähkön ja lämmön kokonaisenergiamäärästä. Kajaanin bioetanolitehdas on rohkea avaus NEB:ltä ja St1 Biofuels Oy:ltä.

6 6 Lähienergia Pääseekö biotalous puusta pidemmälle? Tuomas Niskanen DI, projektitutkija Puu on sokerin lähde, mikä on suuri mahdollisuus bioetanolin tuottajille. Puu on koriste estetiikan ystäville ja rahaa metsänomistajille. Mitä puu on biotaloustoimijalle? Puu on valtava sokerinlähde, yli 70 % puusta on sokeria. Sokeri on olennainen komponentti biotaloudessa, esimerkiksi bioetanoli valmistetaan sokerista. Miksi puusta ei sitten valmisteta sokeria? Kyllä puusta tehdään sokeria, mutta se on vielä kovin vaivalloista. Hän, joka ratkaisee sokerin tuottamisen puusta tehokkaalla tavalla, on ehdottomasti seuraava kemian Nobelpalkittu. Ligniinimuuria hakkeroimaan Puun muuttaminen sokeriksi sisältää kaksi pääongelmaa: ligniinin ja sokerin olomuodon puussa. Ligniini on aine, joka tekee kasvista puun ja joka samalla suojaa puuta kuin parhaiten koodattu palomuuri. Hajotetutkin ligniinimuurin palaset ovat kompastuskiviä, jotka hankaloittavat puun muuttamista sokeriksi. Aivan viime vuosina puulle on kuitenkin keksitty hakkerointimenetelmiä, joilla ligniinimuuri murretaan. Toinen ongelma sokerin valmistamisessa puusta on sokerin olomuoto. Puussa sokeri on suurimmaksi osaksi selluloosana, jossa meille tutun taloussokerin yksittäiset sokerit ovat kiinnittyneet toisiinsa muodostaen vaikeasti murrettavan kuiturakenteen. Selluloosa saadaan sokeriksi vaarattomilla biokatalyyteillä (entsyymit), jotka toimivat ihanneoloissa hyvin. Valitettavasti selluloosan pilkkominen sokeriksi vaikeutuu huomattavasti, ellei ligniiniä ole saatu hakkeroitua puusta pois. Maailmalla osataan tehdä sokeria puusta Missä tänään mennään sokerituotannossa? Onko kannattavaa tehdä puusta sokeria? Tällä hetkellä on ilmeisesti yksi bioetanolitehdas maailmalla, joka tuottaa puusta sokeria ja edelleen bioetanolia. Kyseinen tehdas tunnetaan nimellä Alpeina Biorefinery, joka käyttää lehtipuuhaketta. Alpeina Biorefinery on liian nuori tapaus, että kannattavasta liiketoiminnasta voitaisiin puhua. Ollaan hyvin lähellä läpimurtoa puuaineksen aivan uuden tason hyödyntämisessä. American Process Inc. -yrityksen tehdas Alpeina Biorefinery on hyvä esimerkki, miten periksi antamattoman tutkimuksen kautta saadaan poistettua biotalouden pullonkauloja. American Process Inc. on rahoittanut suomalaistakin yliopistoa selvittäessä ligniinipalomuurin koodia. Panostus tutkimukseen ja kehitykseen on kuin kasvattaisi lasta hitaasti ja kärsivällisesti saadaan tulos, josta voi olla ylpeä. Suurin osa puusta on sokeria. Toimi ajoissa sisäilmaongelmien korjaaminen kannattaa Anita Korhonen rkm, energianeuvoja Kainuun energiatoimisto Säännöllinen rakennuksen, lämmitys- ja ilmanvaihtolaitteiden kunnosta huolehtiminen on parasta vaurioiden ja haittojen ennaltaehkäisyä. Se on osa hyvää kiinteistönhoitoa, joka lisää rakennuksen elinikää ja nostaa sen arvoa. Vaurioiden ja puutteiden korjaaminen on aina järkevintä ja edullisinta tehdä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Mahdolliset terveysongelmat yleensä loppuvat, kun niiden syyt selviävät ja vauriot korjataan. Milloin on syytä epäillä sisäilmahaittaa? n Epämiellyttävä haju (esim. pistävä tai maakellarimainen) n Tunkkainen ilma n Näkyvää hometta tai kosteusvaurioita (maalin tai tasoitteen hilseily, tapetin kupruilu, kaakelin irtoaminen, parketin tummuminen) n Riittämätön ilmanvaihto, ei tulotai poistoilmaventtiileitä, ikkunat huurtuvat, paperiarkki ei pysy kiinni poistoilmaventtiilissä n Oireilu, joka helpottaa tai katoaa muualla oleskeltaessa (nenän ja kurkun oireet, silmien ja ihon ärsytys, päänsärky ja väsymys) n Usein toistuvat hengitystieinfektiot Mitä tehdä, jos epäilet ongelmaa asunnossasi? Epäillessäsi asunnon kosteusvaurion tai muun tekijän aiheuttamaa asumisterveyshaittaa tai sisäilmaongelmaa, ota ensimmäiseksi yhteys talo- tai kiinteistöyhtiön edustajaan. Useimmiten tämä on isännöitsijä, vuokralaisella vuokranantaja. Pienkiinteistön omistaja voi kääntyä suoraan asiantuntijan puoleen. Sertifioituja rakennusterveysasiantuntijoita, kosteuden mittaajia ym. löytyy VTT:n sivuilta. Toimiiko ilmanvaihto? Huono ilmanvaihto on terveysriski. Ilmanvaihdolla poistetaan rakenteista, ihmisistä ja heidän toiminnoistaan peräisin olevia kaasumaisia ja hiukkasmaisia epäpuhtauksia, kosteutta ja hajuja. Ilmanvaihdon on toimittava jatkuvasti ja sitä on syytä tehostaa erityisesti ruuanlaiton, saunomisen tai juhlien yhteydessä. Ilmanvaihto ei riitä jos kosteus tiivistyy ikkunaan tai peiliin tai jos hyvin lingottu pyykki ei kuivu alle vuorokaudessa. Tunkkaisuus ja hajut kertovat yleensä liian pienestä ilmanvaihdosta. Älä siirrä ongelmia paikasta toiseen Jos rakennuksessa on ollut hometta, sitä löytyy todennäköisesti myös siellä olleista huonekaluista ja tavaroista. Huomioi homekorjauksen yhteydessä myös niiden riittävä puhdistus. Huomioi myös kierrätystavaroiden mukana mahdollisesti tulevat hiukkaset ja epäpuhtaudet. Huolehdi sisäilmasi puhtaudesta!

7 Lähienergia 7 Kunnallinen kaukolämpötoiminta edistää biotaloutta Markku Nivakoski Projektipäällikkö, UUSE-hanke Kainuun Etu Oy Kuntalakiin tehty muutos ( /626) edellyttää kunnan kaukolämpötoiminnan yhtiöittämistä, kun se toimii kilpailutilanteessa markkinoilla. Valtio edistää muutosta siten, että varainsiirto kunnalta yhtiöön on verovapaa vuoden 2014 loppuun saakka. Kaiken takana on EU:n keskeinen pyrkimys kilpailun edistämisestä, jossa verovaroin rahoitettu julkishallinto ja vapailla markkinoilla tapahtuva liiketoiminta erotetaan toisistaan läpinäkyvästi. Vastaava kehitys on tapahtunut sähkönjakelun osalta jo aikaisemmin. Voiko historiasta oppia jotain? Suuri osa kunnista myös Kainuussa möi osuutensa sähkönjakeluyhtiöstä ja sai rahaa taloutensa helpottamiseksi. Ostajina olivat alueen ulkopuoliset sijoittajat. Ne ovat huuman laannuttua vetäytymässä toiminnasta energiamarkkinoiden säätelyn, tuottojen rajoitusten ja valvonnan kiristymisen myötä. Kaikki kuntien saamat myyntitulot ja sijoittajien saamat voitot on kerätty sähköverkon asiakkailta korkeampina siirtohintoina. Vastaavaa vallan ja rahan siirtoa ulkopuolisille ei tulisi toistaa kaukolämmössä. Mikä on kunnan tehtävä? Ajankohtainen keskustelu kuntien tehtävistä johtuu pääasiassa taloudesta, ei niinkään tehtävistä. Jos talous on kunnossa, voi kukin päättää itse asioistaan. Kaukolämpötoiminta on jatkossakin voimakkaasti sidoksissa kuntaan kaavoituksen ja kunnan omistamien kiinteistöjen energiatarpeen vuoksi. Samoin kaukolämpöverkon investointien pitkä käyttöikä ja sen myötä syntyvä monopoliasema puoltavat kunnan merkittävää roolia omistajana. Lämmön hankintaa, tuotantoa ja lämpökeskusten hoitoa voidaan kehittää ja tehostaa kuntien yhteistyönä. Toiminnat voidaan myös ostaa yrityksiltä. Aluelämpölaitosten polttoainevalinnoilla on merkittävä aluetaloudellinen vaikutus. Kuvassa Suomussalmen Siikarannan aluelämpölaitos. Kuva T. Karjalainen. Kohti kestävää, hajautettua ja omavaraista aluetaloutta Biotalouden kehitystä ajaa tarve kestävään kehitykseen. Biotalous on sitä, että valjastamme ehtymättömän auringon omavaraisen aluetalouden perustaksi. Sen juuret ovat vahvasti hajautettuna maaseudun metsissä ja pelloilla. Biotalouden tuotantoprosessien käynnistäminen ja ylläpito vaatii energiaa. Toimiessaan ne tuottavat oman tarpeen lisäksi energiaa eri muodoissa runsaasti muuhun käyttöön. Siksi uudet tuotantolaitokset on edullista rakentaa taajamien kaukolämpöjärjestelmien yhteyteen. Näin voidaan hyödyntää kaikki syntyvä lämpöenergia sekä varmistaa ja edistää molempien toimintaa. Nostetaan biotalous sille kuuluvaan asemaan kuntien yritys- ja elinkeinopolitiikassa. Eloperäisen jätteen käsittelyratkaisut Kainuussa Eero Piirainen Ympäristöpäällikkö Ekokymppi Nykyisin jokainen Kainuun kunta kompostoi alueensa puhdistamolietteet. Biojätteet kerätään keskitetysti Majasaaren jätekeskukseen, jossa ne kompostoidaan aumakompostointimenetelmällä. Kiristyvät ympäristömääräykset pakottavat etsimään uusia tekniikoita jätteiden käsittelemiseksi ja hyötykäytön lisäämiseksi. Käsittelymenetelmien vaihtoehdot Puhdistamolietteet: Arvioituja vaihtoehtoja ovat: 1. Nykyisenkaltaisen aumakompostoinnin jatkaminen, mutta keskitetysti, ja paikkana Majasaaren jätekeskus. Perusteluna ovat pienimmät kokonaiskustannukset, vaiheittaisen toteutuksen mahdollisuus, helposti hallittava prosessi, hyvä sijainti ja mahdollinen jatkokäsittely. Ekokymppi on teettänyt esisuunnitelman lietteiden vaatimasta kompostointialueesta Majasaaren jätekeskuksen itäpuolelle, mutta hanketta ei ole lähdetty toteuttamaan keskeneräisen ympäristöluvan vuoksi. 2. Lietteiden biokaasutus (mädätys) laitoksessa, joka kuivaa syntyvän mädätteen ja puhdistaa kuivausprosessissa syntyneen rejektiveden myy syntyvän kuivatun lietteen lannoitteena Majasaarenkankaan kaatopaikan jätteen lajittelualue. Kuva Ekokymppi. tekee biokaasusta sähköä myyntiin 3. Lietteiden rakeistus uudentyyppisessä rakeistuslaitoksessa. Rakeistusta on testattu Majasaaren jätekeskuksessa koelaitoksella useamman vuoden ajan, mutta laitteistossa on vielä niin paljon kehitettävää, ettei ole tällä hetkellä soveltuva vaihtoehto 4. Lietteiden mädätys suljetun kierron biokaasutus Majasaaren jätekeskuksessa. Ajatuksena on yksinkertaisempi, mahdollisesti kahden reaktorin prosessi. Tässä vaihtoehdossa voidaan yhdistää Majasaaren jätekeskuksen nykyisten jätepenkkojen kaasuntuotanto ja biokaasulaitoksen biokaasun tuotanto: mädätettä ei kuivata, vaan mädätetuote pyritään käyttämään suoraan joko pelto- tai energiakasvituotantoon a. tätä varten selvitetään maatilojen halukkuus lannoitekäyttäjiksi b. käytöstä poistettujen turvesoiden peltoviljelykäyttö (säilörehutai energiakasviviljely biokaasu käytetään a. suoraan lämmöntuotantoon b. sähköntuotantoon (tähän lisänä Majasaaren jätekeskuksen penkkakaasu ) ja c. jalostetaan tarpeen mukaan biometaaniksi (biokaasulaitoksen biokaasu), joka voidaan käyttää: i. sähköntuotantoon ii. lämmön tuotantoon (paikallisesti ja myös painepakkauskuljetuksina kauempanakin) iii. liikennepolttoaineeksi 5. Puhdistamolietteen ja tuhkan yhteiskäyttö maanparannusaineena / kasvatusalustana Ekokymppi selvittää alueella syntyvien energiantuotannon tuhkien soveltuvuutta puhdistamoilta tulevien raakalietteiden hygienisointiin. Hygienisoituja massoja voitaisiin käyttää joko maanparannusaineena ja/tai kasvualustana peittoa vaativiin kohteisiin. Näin hyödynnettäisiin molempien sivuvirtojen parhaat puolet. i. edellyttää hyvälaatuista (puu)tuhkaa, jonka oma ph riittävän korkea (yli 12). ii. samaa menetelmää voitaisiin mahdollisesti käyttää biokaasutuksen jälkeiseen mädätteen käsittelyyn, tosin silloin hygienisointia ei tarvita. 6. Mikäli mikään näistä paikallisista vaihtoehdoista ei syystä tai toisesta toteudu, on vaihtoehtona lietteiden käsittely maakunnan ulkopuolisessa laitoksessa. Biojätteet (elintarvikejätteet, ruokajätteet): Arvioituja vaihtoehtoja ovat: 1. Nykyisen aumakompostoinnin jatkaminen jatketaan kompostointia keskitetysti Majasaaren jätekeskuksessa nykyisellä kompostointikentällä. 2. Uudenlainen kompostointi Ekokymppi on teettänyt esisuunnitelman biojätteiden vaatimasta kompostointialueesta Majasaaren jätekeskuksen itäpuolelle, mutta hanketta ei ole lähdetty toteuttamaan keskeneräisen ympäristöluvan vuoksi. Sivutuoteasetuksen alaisten biojätemateriaalien paikalliseen käsittelyyn suunniteltu muunnelma tunnelikompostoinnista, a. prosessissa materiaali hyginesoidaan siten, että prosessi soveltuu myös sivutuoteasetuksen mukaisten toisen ja kolmannen luokan jätteille (esimerkiksi keskuskeittiöiden, elintarviketeollisuuden ja kotitalouksien biojätteet). 3. Biokaasutus yhdessä lietteiden kanssa mädätyslaitoksessa (=lietevaihtoehto 2) prosessissa materiaali hygienisodaan, jolloin prosessi soveltuu myös sivutuoteasetuksen toisen ja kolmannen luokan jätteille. 4. Biokaasutus yhdessä lietteiden kanssa suljetun kierron biokaasutuksessa Majasaaren jätekeskuksessa (=lietevaihtoehto 4): prosessissa materiaali hyginesoidaan, jolloin prosessi soveltuu myös sivutuoteasetuksen mukaisten toisen ja kolmannen luokan jätteille. 5. Mikäli mikään näistä paikallisista vaihtoehdoista ei syystä tai toisesta toteudu, on vaihtoehtona sivutuoteasetuksen mukaisten toisen ja kolmannen luokan jätteiden käsittely maakunnan ulkopuolisessa laitoksessa.

8 8 Lähienergia Tule mukaan miettimään, miten Kainuusta saadaan tulevaisuuden energiaomavarainen maakunta pienistä puroista syntyy isot virrat Torstai kello Neittävän kylätalolla, Uutelanperäntie 18, NEITTÄVÄ Maaseudun luonnonvaroja voidaan jalostaa bioenergiaksi ja edistää näin energiaomavaraisuutta. Kuvassa Haapajärven biokaasulaitos. Kuva Pekka Heikkinen. Kuinka Kainuun kylät voisivat olla energiaomavaraisia? Mikä on energiaomavarainen kylä? Miten tähän tavoitteeseen on mahdollista päästä? Tilaisuudessa kuullaan asiantuntijoita ja he esittelevät käytännön esimerkkejä paikallisen energian käytöstä. Seminaarissa etsitään myös keinoja kuinka Kainuun kylien energiaomavaraisuutta lisätään. Tilaisuuden järjestävät Kainuun bioenergia- ja kyläteemahanke yhteistyössä Kainuun maa- ja kotitalousnaisten ja Kainuun Nuotta Ry:n kanssa. Lisätietoja: koordinaattori Tarja Lukkari (puh , kehityspäällikkö Timo Karjalainen (puh , Ilmoittautumiset järjestelyjen vuoksi viimeistään sähköpostilla puh Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin. BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN -SEMINAARI tiistaina klo 9 15 Kaukametsän Leihu-Salissa, Koskikatu 2 4, KAJAANI Kainuuseen on laadittu bioenergiaohjelma, joka on sisältänyt useita laajasti bioenergiaklusteria kehittäviä hankkeita. Kainuun luonnon raaka-aineita on vielä paljon hyödyntämättä. Bioenergia osana biotaloutta on nähty tärkeänä painopistealana. Luonnonvaroista kehitetyt tulevaisuuden tuotteet ovat Kainuulle hyvä mahdollisuus luoda uutta liiketoimintaa ja vahvistaa aluetaloutta Avaussanat Heimo Keränen, Kainuun liitto 9.10 Kainuun bioenergiaohjelman tilannekatsaus Timo Karjalainen,, CEMIS-Oulu 9.30 Metsäbiomassa raaka-aineena Metsähankkeen korjuupotentiaali Kainuussa Mikko Nivala, METLA Terminaalit - tehoa energiapuun hankintaan? Jyrki Raitila, VTT Miten metsäenergia korjuu ja käyttö vaikuttavat aluetalouteen? Asko Piirainen, Koneyrittäjien liitto Mitä Euroopan Unioni ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä? Kaisa Pirkola, MMM Jaloittelutauko ja kahvia Ponsse Oy:n teknologiaratkaisut aines- ja energiapuun ammattimaiseen korjuuseen Tuomo Moilanen, Ponsse Oyj Uutta teknologiaa harvennusmetsien energiapuun korjuuseen Minna Lappalainen, Fixteri Oy Bioetanolin tuotanto Kajaanissa Patrick Pitkänen, St1 Biofuels Oy Pyrolyysiöljyn tuotanto ja loppukäyttö Kasperi Karhapää, Fortum Oyj Omakustanteinen lounas Orgaaniset jätteet raaka-aineena Eloperäisen jätteen käsittelyn tulevaisuus Kainuussa Eero Piirainen, Ekokymppi Kohti energiaomavaraista maatilaa Pasi Laajala, MTT Sotkamo Liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy Yhteenveto Jyrki Haataja, Suomen metsäkeskus Kainuu Ilm. viimeistään pe Lisätietoja Timo Karjalainen, puh

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Ekokymppi Parasta jätehuoltoa puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi facebook, Kurre Kainuulainen Eloperäisen jätteen (lietteet, biojätteet)

Lisätiedot

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA

BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT Agrifood Research Finland Biokaasu Kaasuseos, joka sisältää

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE

TULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE TULEVAISUUDEN BIOENERGIARATKAISUT, TBE TAVOITE Keskeinen TBE-tavoite on ollut löytää uusia potentiaalisia, mielellään isoja bioenergian tuotanto- ja käyttömuotoja Koillismaan hyödyntämättömälle nuorien

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa

BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa BIOENERGIASTA VOIMAA ALUETALOUTEEN SEMINAARI 28.10.2014 Kainuun liikennebiokaasutiekartta liikennebiokaasun tuotanto Kainuussa Tausta Tiekartta laadittu Oulun yliopiston/kajaanin yliopistokeskuksen toimeksiantona.

Lisätiedot

Maatalouden biokaasulaitos

Maatalouden biokaasulaitos BioGTS Maatalouden biokaasulaitos Sähköä Lämpöä Liikennepolttoainetta Lannoitteita www.biogts.fi BioGTS -biokaasulaitos BioGTS -biokaasulaitos on tehokkain tapa hyödyntää maatalouden eloperäisiä jätejakeita

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100%

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit

Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit Biokaasun tuotanto ja liiketoimintamallit BioG Haapavesi 8.12. 2010 Ritva Imppola ja Pekka Kokkonen Maaseudun käyttämätön voimavara Biokaasu on luonnossakin muodostuva kaasu, joka sisältää pääasiassa -

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle

Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Aiheet: 1. Biotalous ja hyvinvointi 2. Biotalous ja yhteistyö

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013

MTT Sotkamo: päätoimialueet 2013 MAA- JA ELINTARVIKETALOUDEN TUTKIMUSKESKUS BIOKAASU ENERGIALÄHTEENÄ MAATILALLA Elina Virkkunen, vanhempi tutkija MTT Sotkamo p. 040 759 9640 22.3.2013 MTT Agrifood Research Finland 22.3.2013 MTT Sotkamo:

Lisätiedot

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä

Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Uusia mahdollisuuksia suuren ja pienen yhteistyöstä Olli Laitinen Metsäliitto Puunhankinta 1 2 3 Edistämme kestävän kehityksen mukaista tulevaisuutta Tuotteidemme pääraaka-aine on kestävästi hoidetuissa

Lisätiedot

Kainuun bioenergiaohjelma 2006-2010 KAIBIO. Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006

Kainuun bioenergiaohjelma 2006-2010 KAIBIO. Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006 KAIBIO Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006 Bioenergiaohjelman lähtötilanne Kainuun puuenergiaohjelma 1999-2006 Ohjelmatyön toteutus Kainuun Etu Oy (hallinnoija) Ohjelman laatija Kajaanin yliopistokeskus

Lisätiedot

Biojalostuksen mahdollisuudet Kainuussa

Biojalostuksen mahdollisuudet Kainuussa KAINUUN BIOENERGIATEEMAHANKE II Biojalostuksen mahdollisuudet Kainuussa Timo Karjalainen Kajaanin yliopistokeskus Sivu 1 26.3.2015 Koko raportti täältä: http://www.oulu.fi/kajaaninyliopistokeskus/node/27804

Lisätiedot

Kainuun bioenergiaohjelma

Kainuun bioenergiaohjelma Kainuun bioenergiaohjelma Kajaanin yliopistokeskus/cemis-oulu Metsäenergia Kainuussa seminaari 20.11.2012 Sivu 1 19.11.2012 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma 2011-2015 Ohjelman päivitys - Nettikysely

Lisätiedot

Tarjous (21.1.2015) LUOTTAMUKSELLINEN Kainuun liitto Liikennebiometaanin tuotanto ja jakelu Kainuussa selvitys

Tarjous (21.1.2015) LUOTTAMUKSELLINEN Kainuun liitto Liikennebiometaanin tuotanto ja jakelu Kainuussa selvitys Tarjous (21.1.2015) LUOTTAMUKSELLINEN Kainuun liitto Liikennebiometaanin tuotanto ja jakelu Kainuussa selvitys Lähtökohta 1. 8-12/2014 Oulun yliopiston/kajaanin yliopistokeskuksen tilaama Liikennebiokaasun

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta

Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Käytännön kokemuksia VamBion biokaasulaitokselta Lannasta moneksi ravinteita ja energiaa Liedon kunnantalo 7.11.2011 Kaisa Suvilampi VamBio Oy Yhtiömme toiminta-ajatuksena on bioenergian ja lannoitevalmisteiden

Lisätiedot

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011

Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso. Säätytalo 01.02.2011 Biopolttoaineet maatalouden työkoneissa Hajautetun tuotannon veroratkaisut Energiantuotantoinvestoinnin edellytykset ja tuen taso Säätytalo 01.02.2011 Toimialapäällikkö Markku Alm Varsinais-Suomen ELY-keskus

Lisätiedot

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa:

- Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Vuonna 2014 Lapissa oli 1 446 maatilaa: - Lypsykarjatiloja 356 - Naudanlihantuotanto 145 - Lammastalous 73 - Hevostalous 51 - Muu kasvin viljely 714 - Aktiivitilojen kokoluokka 30 60 ha - Maataloustuotanto

Lisätiedot

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian

Lisätiedot

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö

Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Case Oulun Energia: Lähienergian hyötykäyttö Juhani Järvelä Oulun Energia -konserni Henkilötiedot Nimi: Nykyinen toimi: Työura: Juhani Järvelä Toimitusjohtaja Oulun Energia -konserni Lääketeollisuus Helsinki,

Lisätiedot

Biovakan yritysesittely

Biovakan yritysesittely Biovakan yritysesittely Biokaasulaitos Vehmaalla Ensimmäinen suuren mittaluokan yksikkö Suomessa Toiminta alkanut 2004 Käsittelee erilaisia biohajoavia materiaaleja 120 000 tn/v Menetelmänä mesofiilinen

Lisätiedot

JaloJäte-tutkimus Luomupäivä 9.11.2011

JaloJäte-tutkimus Luomupäivä 9.11.2011 JaloJäte-tutkimus Luomupäivä 9.11.2011 Helena Kahiluoto Tausta Ilmastonmuutos ja Itämeren tila Velvoitteet ja energian hinta Vastuullinen kuluttaminen Vajaahyödynnetyt biomassat Tavoite JaloJäte tuottaa

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä. Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013

Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä. Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013 Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013 Globaali energiahaaste Maailma vuonna 2030... Source: BP 2012, Energy Outlook

Lisätiedot

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015

Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Biokaasulaitos Virolahti 21.10.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100% omistama energiayhtiö

Lisätiedot

Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena. Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi

Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena. Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi Biokaasun hyödyntäminen liikennepolttoaineena Informaatiotilaisuus 16.4.2015 Jari Kangasniemi Osakeyhtiö perustettu 1.1.2015, sitä ennen liikelaitoksena vuodesta 1995 Oulun kaupungin 100 %:sti omistama

Lisätiedot

Lähienergiaa liikennekäyttöön. BioGTS Oy Sepelitie 15 40320 JYVÄSKYLÄ

Lähienergiaa liikennekäyttöön. BioGTS Oy Sepelitie 15 40320 JYVÄSKYLÄ Lähienergiaa liikennekäyttöön BioGTS Oy Sepelitie 15 40320 JYVÄSKYLÄ BIOGTS OY Kotimainen teollinen biokaasu- ja biodiesellaitosvalmistaja. Yritys on perustettu 2011. Biokaasu- ja biodiesel-laitosten suunnittelu,

Lisätiedot

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi

BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Hankeohjelma biokaasun liikennekäytön kehittämiseksi BIOMODE Ohjelma toteutetaan Vaasan ja Seinäjoen seutujen yhteistyönä, johon osallistuvat alueen kaupungit ja kunnat sekä Merinova Oy ja Vaasan

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Liikenne ja ilmasto -seminaari 22.9.2009, Jyväskylä Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy www.biokaasufoorumi.fi 1 Biokaasuprosessin raaka-aineet Biohajoavat

Lisätiedot

Bioetanolia food waste to wood waste kestävän, hajautetun biopolttoainetuotannon kehityspolku

Bioetanolia food waste to wood waste kestävän, hajautetun biopolttoainetuotannon kehityspolku BIOJALOSTUKSEN INNOVAATIOPÄIVÄ 30.5.2013, Lappeenranta Bioetanolia food waste to wood waste kestävän, hajautetun biopolttoainetuotannon kehityspolku St1 Biofuels Oy Patrick Pitkänen Globaali energiahaaste

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy 1 Johtava toimija valituissa liiketoiminnoissa Keskitymme tuotteisiin ja palveluihin, joissa meillä on vahvaa osaamista ja kilpailuetua ja joiden

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020

Lisätiedot

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet Sinisen Biotalouden mahdollisuudet MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA KESTÄVÄ KEHITYS 19.3.2015 Säätytalo Asmo Honkanen, LUKE Timo Halonen, MMM Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa

Lisätiedot

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta

Biokaasua muodostuu, kun mikrobit hajottavat hapettomissa eli anaerobisissa olosuhteissa orgaanista ainetta 1. MITÄ BIOKAASU ON Biokaasu: 55 70 tilavuus-% metaania (CH 4 ) 30 45 tilavuus-% hiilidioksidia (CO 2 ) Lisäksi pieniä määriä rikkivetyä (H 2 S), ammoniakkia (NH 3 ), vetyä (H 2 ) sekä häkää (CO) + muita

Lisätiedot

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Hannu Kauppinen Havainto Observation Liuskekaasuesiintymiä ja varoja on ympäri maailmaa Unconventional gas resources are estimated to be as large as conventional

Lisätiedot

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä 1 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Eeli Mykkänen Projektipäällikkö Jyväskylä

Lisätiedot

Järkivihreä yritystoiminta ja ympäristöosaamisen verkosto Forssan esimerkki Tulevaisuuden yritysalueet Salossa 9.10.2013

Järkivihreä yritystoiminta ja ympäristöosaamisen verkosto Forssan esimerkki Tulevaisuuden yritysalueet Salossa 9.10.2013 Järkivihreä yritystoiminta ja ympäristöosaamisen verkosto Forssan esimerkki Tulevaisuuden yritysalueet Salossa 9.10.2013 Juha Pirkkamaa Toimialapäällikkö: ympäristö ja energia Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella

Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella Excellence by Experience Lannan ravinteet ja energia talteen Biokaasun tuotannon mahdollisuudet Punkalaitumella Punkalaidun 15.3.2014, Päivi Piispa Excellence by Experience. Biokaasun tuotannon mahdollisuudet

Lisätiedot

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kansalaisten käsitykset, odotukset ja mielipiteet metsäenergiasta Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella KEHITTYVÄ METSÄENERGIA -HANKE Laukka Pasi, Laurila Jussi & Tasanen Tapani www.kehittyvametsaenergia.fi

Lisätiedot

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014

KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KESTÄVÄ METSÄENERGIA -SEMINAARI 18.11.2014 KÄYTTÖPAIKKAMURSKA JA METSÄENERGIAN TOIMITUSLOGISTIIKKA Hankintainsinööri Esa Koskiniemi EPV Energia Oy EPV Energia Oy 19.11.2014 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Bioenergian tulevaisuus Itä-Suomessa Joensuu 12.12.2006 Timo Tahvanainen - Metsäntutkimuslaitos (Metla) Eteneminen: - laajapohjainen valmistelutyö 2006 -

Lisätiedot

ja sen mahdollisuudet Suomelle

ja sen mahdollisuudet Suomelle ja sen mahdollisuudet Suomelle Asmo Honkanen, Luonnonvarakeskus 29.9.2015 Kuopio Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa talouden uutta aaltoa, jossa resurssiviisaus ja luonnonvarojen kestävän

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Ympäristölounas Lammin biologinen asema 29.5.2015 Ilkka P. Laurila, kehitysjohtaja Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Ilkka

Lisätiedot

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI

SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI SUUPOHJA ENERGIAOMAVARAISEKSI Kauhajoen seudun KOKO-ohjelma Energiaomavarainen seutu ja kestävä kehitys Energiateemaryhmä/eam. Ilppo Karesola, SEK Pottujätteestä euroja-hanke 2004-2006 Suupohjan Perunalaakso

Lisätiedot

BioGTS biojalostamokonsepti

BioGTS biojalostamokonsepti BioGTS biojalostamokonsepti Biohajoavista jätteistä uusiutuvaa energiaa, liikenteen biopolttoaineita, kierrätysravinteita ja kemikaaleja kustannustehokkaasti hajautettuna energiantuotantona BioGTS Biokaasu

Lisätiedot

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA METSÄPÄIVÄ OULU 1.4.2009 1 Toteutamme polttohaketoimituksia leimikon suunnittelusta aina haketoimituksiin voimalaitoksen siiloon. Sekä suunnittelemme ja rakennamme polttohakkeella

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

Joutsan seudun biokaasulaitos

Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan seudun biokaasulaitos Joutsan biokaasulaitos Alueellinen biokaasulaitos, paikalliset maataloustoimijat sekä ympäristöyrittäjät Alueen jätteenkäsittely uusittava lyhyellä aikajänteellä (Evira) Vaihtoehdot:

Lisätiedot

Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet. 29.10.2014 Juha Luostarinen

Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet. 29.10.2014 Juha Luostarinen Biolaitostoiminta osana kiertotaloutta Metener Oy palvelut ja tuotteet 29.10.2014 Juha Luostarinen Tausta Biokaasuntuotanto Laukaassa Kalmarin lypsykarjatilalla alkoi vuonna 1998, tavoitteena mikrobien

Lisätiedot

Hevostoimialan energiakäytön ja aluelogistiikan mahdollisuudet. Lannasta energiaa ja ravinteita -seminaari / Oulu 20.5.2014

Hevostoimialan energiakäytön ja aluelogistiikan mahdollisuudet. Lannasta energiaa ja ravinteita -seminaari / Oulu 20.5.2014 Hevostoimialan energiakäytön ja aluelogistiikan mahdollisuudet Lannasta energiaa ja ravinteita -seminaari / Oulu 20.5.2014 ASIAKASVERKOSTO HAMK Mustialan koulutila Tammela HAMK LTY MTT Teknistaloude llinen

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006

BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ 12.12.2006 BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS YHTEISKUNTAAN JA YMPÄRISTÖÖN VUOTEEN 2025 MENNESSÄ BIOENERGIAN KÄYTÖN LISÄÄNTYMISEN VAIKUTUS VUOTEEN 2025 MENNESSÄ Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa on

Lisätiedot

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Biokaasun hyödyntäminen liikenteessä Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Kaasuautojen Edellytykset Suomessa Kaasukäyttöiset autot muodostavat varteenotettavan vaihtoehdon. Päästöt ovat huomattavan

Lisätiedot

Hevosenlannan tuubikompostointi ja biokaasutus

Hevosenlannan tuubikompostointi ja biokaasutus Hevosenlannan tuubikompostointi ja biokaasutus Hyvinkää 10.9.2014 Vanhempi tutkija Elina Virkkunen MTT Sotkamo p. 040 759 9640 elina.virkkunen@mtt.fi Kuvat Elina Virkkunen, ellei toisin mainita MTT, Metla,

Lisätiedot

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Marja-Liisa Tapio-Biström MMM Luomutoimijoiden kiertotalousseminaari Hämeenlinna 29.1.2016 31.1.2016 1 Sisältö tulevaisuuden mahdollisuudet biotalousstrategia

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa 1.3.2008 31.12.2010 Budjetti 917 000 eur Rahoitus: EAKR / Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulunkaaren kunnat, yritykset

Lisätiedot

Kaakosta voimaa. Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa. Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys

Kaakosta voimaa. Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa. Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys 17.03.2010 Kaakosta voimaa Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen Kaakkois-Suomessa Cursor, Kinno, Lappeenranta Innovation, Imatran seudun kehitys Toteutusaika 1.9.2009-31.12.2011 Kokonaisbudjetti

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT Julkisuudessa on ollut esillä Kemijärven sellutehtaan muuttamiseksi biojalostamoksi. Tarkasteluissa täytyy muistaa, että tunnettujenkin tekniikkojen soveltaminen

Lisätiedot

Keski-Suomi ja biotalous. Hannu Koponen, kehittämispäällikkö/biotalous

Keski-Suomi ja biotalous. Hannu Koponen, kehittämispäällikkö/biotalous Keski-Suomi ja biotalous Hannu Koponen, kehittämispäällikkö/biotalous 1 http://www.keskisuomi2040.fi/ KESKI-SUOMEN VAHVIMMAT ERIKOISTUMISALAT Paperi ja sellu Puuteollisuus Metsätalous Koneet ja laitteet

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke

Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys. BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke 1 Maatilatason biokaasulaitoksen toteutusselvitys BioG Biokaasun tuotannon liiketoimintamallien kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla -hanke 2 Toteutusselvityksen tavoite Selvityksen tavoitteena on esimerkkitilan

Lisätiedot

Aate Laukkanen Suomen Bioetanoli Oy

Aate Laukkanen Suomen Bioetanoli Oy Aate Laukkanen Suomen Bioetanoli Oy Bioetanoli liikennepolttoaineena RES - direktiivi (artikla 3(4)): uusiutuvien energialähteiden osuus liikenteen energiankulutuksesta koko EU:ssa 10 % vuoteen 2020 mennessä

Lisätiedot

Biokaasuntuotannon kannattavuus

Biokaasuntuotannon kannattavuus Biokaasuntuotannon kannattavuus Ville Kuittinen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Biotalouden keskus Sisältö Biotila hankkeen laskelmat Toni Taavitsainen, Envitecpolis PKAMK:n biokaasulaskurin tuloksia

Lisätiedot

Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013

Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013 Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013 Taustaa Bioenergiaohjelman suunnittelu aloitettiin Lapin TE-keskuksen aloitteesta joulukuussa 2008 Ohjelma päivitettiin syksyllä 2009 Lapin bioenergian koordinaatiohankkeen

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy

Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa. Juha Luostarinen Metener Oy Biokaasun liikennekäyttö Keski- Suomessa Juha Luostarinen Metener Oy Tausta Biokaasulaitos Kalmarin tilalle vuonna 1998 Rakentamispäätöksen taustalla navetan lietelannan hygieenisen laadun parantaminen

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Kehitysjohtaja Ilkka P. Laurila Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Salaojituksen Tukisäätiö 13.5.2015 Luke 133 pv (tai 117 v) Toiminta

Lisätiedot

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy

Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II. Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Lahti Energian uusi voimalaitos KYMIJÄRVI II Jaana Lehtovirta Viestintäjohtaja Lahti Energia Oy Miksi voimalaitos on rakennettu? Lahti Energialla on hyvät kokemukset yli 12 vuotta hiilivoimalan yhteydessä

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa. Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Peltobiomassojen hyödyntäminen biokaasun tuotannossa Annimari Lehtomäki Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasu Muodostuu bakteerien hajottaessa orgaanista ainesta hapettomissa

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Hankkeen perustietoja Toteuttamisaika: 1.1.2008-30.6.2011 Rahoitus: Pohjois-Pohjanmaan liitto (EAKR) 70%, Oulunkaaren seutukunnan kunnat

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasuteknoloia On ympäristö- ja eneriateknoloiaa Vertailtava muihin saman alan teknoloioihin / menetelmiin:

Lisätiedot

Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen

Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Bioenergiasta elinvoimaa -klusterin tulosseminaari 8.12.2010 Saarijärven kaupungintalo Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy 1 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen -hanke

Lisätiedot

Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi

Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170 MW KL Seinäjoki 125 MW e, 100 MW KL Vaskiluodon Voima on EPV Energia

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa

Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Pelletillä ilmastomestarillista lähienergiaa Mynämäki, 30.9.2010 Pelletti on lähienergiaa! Pelletin raaka-aineet suomalaisesta metsäteollisuudesta ja suomalaisten metsistä Poltto-aineiden ja laitteiden

Lisätiedot

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010. Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa

Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010. Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa 1 Liikennebiokaasu ja Suomi Joensuun tiedepuisto 31.5.2010 Biokaasun jakelu maakaasuverkossa Suomessa 2 Gasumin perustehtävä Hallitsemme energiakaasuihin perustuvat ratkaisut ja toimimme alan edelläkävijänä.

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Tervetuloa! 20.11.2012 Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue

Tervetuloa! 20.11.2012 Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue Tervetuloa! 20.11.2012 Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue Metsäklusteri muutoksessa Metsäalan megatrendit Globalisaatio investoinnit ulkomaille Väestörakenteen

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA?

BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA? BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA? 3.9.2015. Iisalmi MAL verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Yliarkkitehti Raija Seppänen Maa- ja metsätalousministeriö/ Maaseudun

Lisätiedot

Biokaasuseminaari 27.2.2014

Biokaasuseminaari 27.2.2014 Biokaasuseminaari 27.2.2014 Mitä on biokaasu tuotantoa maatiloilla. 27.2.2014 Liminganlahden luontokeskus Liminka Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy Envitecpolis Oy lyhyesti: Perustettu vuonna 2008. Sonkajärvi,

Lisätiedot

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu?

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Green Growth osaamisfoorumi 31.5.2012 Jaana Lehtovirta, viestintäjohtaja, Lahti Energia Oy Lahti Energia Oy Toimimme energia-alalla Hyödynnämme jätettä

Lisätiedot

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Laukaaseen ja Tampereelle 26. 27.10.2010

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Laukaaseen ja Tampereelle 26. 27.10.2010 Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Laukaaseen ja Tampereelle 26. 27.10.2010 BIOWAY- tiedonvälityshanke järjesti bioenergia-aiheisen yritysvierailumatkan Laukaaseen

Lisätiedot

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 1 TUULIVOIMAA KAJAANIIN Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 UPM Uuden metsäteollisuuden edelläkävijänä UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot