YKSITYISEN LASTENSUOJELULAITOKSEN PERUSTAMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YKSITYISEN LASTENSUOJELULAITOKSEN PERUSTAMINEN"

Transkriptio

1 YKSITYISEN LASTENSUOJELULAITOKSEN PERUSTAMINEN Antti-Ville Lemmetty Sauli Pihlajakangas Opinnäytetyö, syksy 2002 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Kauniaisten yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK), kirkon nuorisotyönohjaaja

2 TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU / KAUNIAISTEN YKSIKKÖ Antti-Ville Lemmetty Sauli Pihlajakangas Yksityisen lastensuojelulaitoksen perustaminen Syksy 2002 Sivut: Liitteet: 3 kpl Opinnäytetyömme tarkoituksena on selvittää, miten yksityisen lastensuojelulaitoksen perustaminen tapahtuu. Opinnäytetyössä käsittelemme yrityksen perustamista, sekä erityisesti yksityisen lastensuojelulaitoksen perustamista koskevia lainsäädännöllisiä ohjeita. Aineiston keräsimme kirjallisuudesta sekä tekemällä kolme haastattelua. Käytimme työssämme lähteinä pääasiassa yritystoimintaa käsittelevää kirjallisuutta sekä Suomen lakia. Haastateltaviksi valitsimme henkilöitä, jotka olivat perustaneet oman lastensuojeluyrityksen. Haastattelumenetelmänä käytimme puolistrukturoitua teemahaastattelua. Teoriaosuudessa tarkastelemme lastensuojelun historiallisia lähtökohtia maassamme ja sen kehittymistä. Sen lisäksi olemme perehtyneet lastensuojelun haasteisiin sekä lasten ja nuorten tilanteeseen nykypäivänä. Päättötyön tuloksena syntyi opas kaikille lastensuojeluyrityksen perustamista suunnitteleville. Johtopäätöksenä voimme todeta, että yksityisen lastensuojelulaitoksen perustaminen on haastava ja aikaa vievä prosessi, joka vaatii paljon työtä ja vakavaa sitoutumista. Tämä käy ilmi myös tekemistämme haastatteluista. Asiasanat: sosiaalihuolto, lastensuojelu, yrittäjyys

3 ABSTRACT DIACONIA POLYTECHNIC/KAUNIAINEN TRAINING UNIT Antti-Ville Lemmetty Sauli Pihlajakangas Founding of a private child welfare centre Autumn 2002 Pages: Appendices: 3 The purpose of our final thesis is to clarify the process of founding a private child welfare centre. In our final thesis we discuss the founding of a company and especially the laws concerning the founding of a private child welfare centre. We collected the material from literature and by making three interviews. In our work we used mainly entrepreneurship-related literature and the Finnish law. For the interviews we chose people who had founded their own child welfare centres. We used semistructured theme interview as a method for the interviews. As a background data we looked into the history and development of Finnish child welfare. In addition we have got acquainted with challenges of child welfare and the situation of children and young people today. As a result of our final thesis a guide was produced for anyone who is planning to found a private child welfare centre. As a conclusion we can note that founding a private child welfare centre is a challenging and time-consuming process which requires a lot of work and serious commitment. This can also be seen in interviews we made. Keywords: social welfare, child welfare, entrepreneurship

4 SISÄLLYS JOHDANTO LASTENSUOJELUN HISTORIA SUOMESSA Lastensuojelun alku Lainsäädännön kehitys LASTENSUOJELU TÄNÄÄN Lastensuojelun lähtökohta Lastensuojelu 2000 tilastojen valossa LASTENSUOJELUN KÄSITEVIIDAKKO Laitosluvilla toimivan lastensuojelulaitoksen määritelmä Yksilöä koskevia käsitteitä Lastensuojelua koskevia käsitteitä YKSITYISEN LASTENSUOJELULAITOKSEN PERUSTAMINEN Kuka voi perustaa lastensuojelulaitoksen? Yritystä koskevaa tietoa Kirjanpito ja vakuutukset Resurssit Rahoitus ja markkinointi Kasvatusajatus Valvonta Luvat ja ilmoitukset Mistä saa apua perustamiseen? HAASTATTELUT: Yleistä haastattelusta Teemahaastattelusta Haastattelun vastaukset SOVELTAMISMAHDOLLISUUDET KIRKON TYÖSSÄ POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET LIITTEET...50 OPAS YKSITYISEN LASTENSUOJELULAITOKSEN PERUSTAJALLE

5 JOHDANTO Yrittäjyys sosiaali- ja terveysalalla on 90-luvun ilmiö, joka on hiljalleen lisääntymässä. Julkisen sektorin palvelujärjestelmän karsiminen on luonut tilanteen, jossa moni sosiaali- ja terveysalan ammattilainen joutuu valitsemaan työttömyyden, alan vaihdon tai itsensä työllistämisen välillä. Toisaalta myös tyytymättömyys kunnallisten hallintojärjestelmien byrokraattisuuteen ja jähmeyteen sekä työpaikan hierarkiat ovat olleet monen entisen kunnan työntekijän motiivina yrittäjäksi alkamiselle. (Kovalainen & Simonen 1996, 6.) Tulevina sosiaalialan ammattilaisina olemme huolissamme työpaikkojen karsimisesta. Tulevaisuudessa käy koko ajan todennäköisemmäksi, että työpaikkamme ei enää löydykään perinteiseen tapaan julkiselta, vaan yksityiseltä sektorilta. Koska meillä molemmilla on joskus käynyt mielessä oman yrityksen perustaminen, päätimme ottaa selvää siitä, millainen prosessi on yksityisen laitosluvilla toimivan lastensuojeluyksikön perustaminen. Lastensuojelulaitos on yritys, ja sitä koskevat samat lait ja säännöt kuin mitä tahansa yritystä. Lisäksi sitä ohjaavat useat erityissäädökset. Yritysmaailmaa ja yrityksen perustamista käsittelevää kirjallisuutta on olemassa runsaasti. Näissä kirjoissa ei kuitenkaan ole vastauksia niihin erityiskysymyksiin, joita lastensuojelulaitoksen perustaja joutuu kohtaamaan. Lastensuojelulaitosten valvonta kuuluu lääninhallitukselle. Näin ollen lääninhallitus on se viranomainen, joka myöntää luvat laitostoiminnan harjoittamiseen. Toimintaluvan saamiseksi yrittäjän itsensä ja laitoksen on täytettävä tiettyjä vaatimuksia. Nämä erityisohjeet ja säädökset perustuvat lakiin. Osa vaatimuksista löytyy suoraan laista, mutta monessa kohtaa lakia on sovellettu ja sen pohjalta laadittu tarkempia ohjeita ja sääntöjä. Lääninhallituksilta saa oppaita, joissa kerrotaan, mitä erityisiä asioita lastensuojeluyrittäjän on otettava huomioon ja mitä vaatimuksia hänen on täytettävä. Näissä oppaissa on tingitty yleisistä yrityselämän toimintatapojen kuvauksista, jotka jokaisen yksityisyrittäjän on kuitenkin tiedettävä ja huomioitava.

6 6 Halusimme tehdä päättötyönämme opaskirjan henkilölle, joka suunnittelee oman lastensuojelulaitoksen perustamista. Olemme koonneet työssämme yhteen yleisiä yrityksen perustamiseen liittyviä lainalaisuuksia, toimenpiteitä ja ohjeita sekä erityisesti lastensuojelulaitosta koskevia asioita. Lisäksi kävimme haastattelemassa henkilöitä, jotka ovat perustaneet oman lastensuojelualan yrityksen ja joilla on siten käytännön kokemusta perustamisesta. Päättötyömme on kaksiosainen. Ensimmäinen osa on raportti työstä ja toinen osa on itse tuotos, eli opas yksityisen lastensuojelulaitoksen perustajalle. Yhtenä osa-alueena työssämme on kirkon suhde lastensuojeluun. Olemme pohtineet kristilliseltä arvopohjalta toimivan lastensuojelulaitoksen perustamista ja kristillisyyden mahdollisuuksia lastensuojelutyössä. Myös haastatteluissa kysyimme, kuinka kristilliset arvot näkyvät haastateltujen työssä.

7 7 1 LASTENSUOJELUN HISTORIA SUOMESSA 1.1 Lastensuojelun alku Lastensuojelun synty, laajeneminen ja eriytyminen ovat olleet oleellisesti yhteydessä paitsi yhteiskuntamuutokseen, myös politiikkaan ja ideologiaan sekä näiden ristiriitaisten elementtien kautta erityisesti valtiolliseen kehitykseen. (Pulma & Turpeinen 1987, 247.) Suomessa elettiin 1800-luvulle asti maatalousvaltaisessa sääty-yhteiskunnassa, jolle oli tyypillistä elämän yhteisöllisyys ja isäntävaltaisuus. Lasten toimeentulosta ja kasvatuksesta piti huolta maatilan muodostama patriarkaalinen yhteisö, jossa isän auktoriteetti oli ehdoton lapsiin, vaimoon ja palkollisiin nähden. Perheessä ja koko valtiossa jokaisella oli oma paikkansa ja tehtävänsä. Suku ja kyläyhteisö huolehtivat orvoista. Patriarkaalinen elämänjärjestys ei kuitenkaan toteutunut kaikkien kohdalla toivotulla tavalla. Varsinkin suurissa kaupungeissa ja myöhemmin väestönkasvun seurauksena myös maaseudulla alkoi ilmetä sosiaalisia ongelmia, joihin patriarkaalisella järjestelmällä ei ollut vastausta. Lastensuojelun historian lähtökohtana pidetään kaupunki- ja maalaisköyhälistön lisääntymistä ja köyhälistöperheiden vaikeuksia huolehtia lastensa toimeentulosta ja kasvatuksesta. (Pulma & Turpeinen 1987, 13.) 1.2 Lainsäädännön kehitys Aluksi lastensuojelu oli osa yleistä köyhäinhoitoa ja vahvasti yhteydessä työvoimapolitiikkaan. Kerjäläislapsia yritettiin saada käsityöläisten oppipojiksi tai työväeksi maatiloille. Tämä oli vanhassa maatalousyhteiskunnassa oikeastaan ainut tapa estää orpolasten menehtyminen. Myöhemmin havahduttiin huomaamaan kodittomien lasten suojelun tärkeys muun muassa korkean lapsikuolleisuuden vuoksi ja alettiin säätää lakeja turvattomien lasten suojaksi. Vuonna 1763 annettiin ensimmäinen lastensuojelulaki, jota kutsuttiin nimellä hospitaali- ja lastenkotiasetus. (Pulma & Turpeinen 1987, ) Köyhäinhoidosta, johon turvattomat lapset myös kuuluivat, vastuun kantoivat luvulle saakka seurakunnat. Kuntien järjestämää köyhäinhoitoa kutsuttiin vaivaisten holhoukseksi. Valtion lastenhoitovastuu rajattiin vuoden 1852 vaivaishoitoasetuksella

8 8 niin kutsuttuihin pahantapaisiin lapsiin. Tuen piirissä oli ja 1860-luvulla noin 1500 lasta. (Pulma & Turpeinen 1987, 15 25, 45.) Vuonna 1879 astui voimaan vaivaishoitoasetus. Tällöin lasten huollon päämuodoksi muodostui niin kutsuttu elätehoito. Tämä tarkoitti kunnan vaivaisten antamista elätteelle julkisessa tilaisuudessa luvun lopulla alettiin katsoa, että sijoitustilaisuudet loukkaavat ihmisarvoa ja ne lopetettiin vuosisadan vaihteeseen mennessä. (Pulma & Turpeinen 1987, 67 69, 80.) Vuosisadan vaihteessa tehtiin yrityksiä lastensuojelulainsäädännön luomiseksi; painopistealueina olivat suojelukasvatusta tarvitsevat lapset. Lastensuojelua tarkoittavaan lainsäädäntöön suhtauduttiin 1900-luvun alussa ristiriitaisesti. Toisaalta lastensuojelu nähtiin kokonaisvaltaisena järjestelmänä, toisaalta taas sitä pidettiin osana köyhäinhoitojärjestelmää. Kehitystä kuitenkin tapahtui, sillä 1921 voimaan astunut oppivelvollisuuslaki velvoitti kunnat järjestämään varattomille oppilaille ruoka- ja vaateavustuksia. (Pulma & Turpeinen 1987, 113, 125.) Vuonna 1918 asetettiin lastensuojelukomitea, mutta lain valmistelun pysäyttivät taloudelliset rasitukset luvulla ryhdyttiin laatimaan uutta huoltolainsäädäntöä, johon sisältyi myös lastensuojelulaki. Vuonna 1937 voimaan tulleen lastensuojelulain tärkein anti oli huostaanottosäädösten luominen. Lastensuojelulaissa oli eriteltynä melko tarkasti ne perusteet, jotka edellyttivät yhteiskunnan toimenpiteitä lasten suojelemiseksi. Kuitenkin 1960-luvulta lähtien alettiin valmistella uutta huoltolainsäädäntöä ja 1970-luvulla hahmotella lastensuojelun kokonaisohjelmaa. Vuonna 1984 voimaan tullut ja vuonna 1990 osin muutettu laki korostaa lapsen etua. (Pulma & Turpeinen 1987, , ) Ensimmäinen lastenkoti Suomen ensimmäinen lastenkoti perustettiin Brändön rusthollin maille Helsingin lähelle armeijan tarpeita varten. Suomenlinnan rakennustyöt kokosivat Helsingin ympäristöön runsaasti työväkeä ja sotilaita perheineen. Värvättyjen sotilaiden heikon aseman ja köyhyyden sekä hyvin monien lasten menehtymisen vuoksi rykmentin sotilaille perustettiin 1750 leski- ja orpokassa sekä myöhemmin myös lastenkoti. Tykistörykmentin lastenkoti

9 9 toimi 1760-luvun puoliväliin saakka, jolloin se lakkautettiin poliittisista ja taloudellisista syistä. (Pulma & Turpeinen 1987, )

10 10 2 LASTENSUOJELU TÄNÄÄN 2.1 Lastensuojelun lähtökohta Nykyinen lastensuojelulaki astui voimaan Sen keskeisenä muutoksena oli lapsen edun näkökulma. Lastensuojelulain 1 takaa lapselle oikeuden turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä etusijan erityiseen suojeluun. ( Mikkola & Helminen 1994, 20.) Lastensuojelun tarkoituksena on turvata lapsen 1 :ssä mainitut oikeudet vaikuttamalla yleisiin kasvuoloihin, tukemalla huoltajia lasten kasvatuksessa sekä toteuttamalla perheja yksilökohtaista lastensuojelua (LSL 2 ). Perhe- ja yksilökohtaisessa lastensuojelussa on otettava ensisijaisesti huomioon lapsen etu sekä tuettava lapsen vanhempien ja muiden lasta hoitavien henkilöiden kasvatusmahdollisuuksia lapselle suotuisten kasvuolojen vakiinnuttamiseksi. Mikäli joudutaan turvautumaan sijaishuoltoon ja sen katsotaan olevan lapsen edun mukaista, se on järjestettävä viivytyksettä siten kuin lastensuojelulain 5. ja 6. luvussa tarkemmin säädetään. Perhe- ja yksilökohtaisessa lastensuojelussa on toimittava mahdollisimman hienovaraisesti sekä siten, ettei toimenpiteillä aiheuteta vahinkoa lapsen suotuisalle kehitykselle. (LSL 9 ) Nykyisen lastensuojelulain lähtökohtana katsotaan olevan yhteiskunnan vastuun korostuminen siten, että luodaan mahdollisuudet perheiden tukemiseen kasvatustehtävässä. Perhe- ja yksilökohtaisen lastensuojelun tavoitteena on vaikeaan elämäntilanteeseen joutuneiden perheiden kuntouttaminen sekä lasten ja nuorten suojelu vanhemmilta puuttuvien voimavarojen ja perhekriisien synnyttämiltä vaaroilta. Perhe- ja yksilökohtaista lastensuojelua ovat avohuollon tukitoimet, huostaanotto ja sijaishuolto sekä jälkihuolto. Näiden johtavana periaatteena on lapsen edun toteuttaminen ja perheen tukeminen. Hallitus on tehnyt eduskunnalle selonteon lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Selonteosta käy ilmi, että vaikka 1990-luvun kuluessa suurimmalla osalla väestöstä elintaso kasvoi tai säilyi entisellään, niin osalla väestöstä hyvinvointi laski selvästi. Taloudellinen hyvinvointi jakautui epätasaisemmin kuin 1980-luvulla. Työttömyys johti taloudellisen toimeentulon heikkenemiseen ja siihen liittyi erityisesti työttömyyden pitkittyessä psy-

11 11 kososiaalisten ongelmien riski. Yhteiskunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin käyttämiä kokonaisvoimavaroja supistettiin, mikä näkyi palvelujen volyymin ja myös tason heikkenemisenä. (Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle lasten ja nuorten hyvinvoinnista VNS 4/2002.) Eduskunnalle annettavan lasten hyvinvointia koskevan selonteon tueksi on Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes tehnyt raportin, jonka nimi on Mikä lapsiamme uhkaa?. Raportissa on tultu seuraavaan lasten hyvinvoinnin tilaa koskevaan kokoavaan johtopäätökseen: Pienehkö mutta laajeneva joukko lapsista kärsii vaikeutuvien ongelmien kasautumisesta, eikä sitä voi ohittaa, että neljäsosa tai peräti kolmasosa lapsista ei voi hyvin. Lasten pahoinvointioireiden laajentuminen ja vaikeutuminen eivät ole yllättäviä, vaan pikemminkin johdonmukaisia seurauksia monien eri tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Lasten ja nuorten pahoinvointi ilmenee muun muassa keskusteluvaikeuksina vanhempien kanssa, oppimisvaikeuksina, käytösongelmina kotona ja koulussa, lisääntyneenä tupakointina ja päihteiden käyttönä, rikollisuutena, masentuneisuutena ja muina mielenterveysongelmina. Lapsilla ja nuorilla on myös enenevässä määrin psykosomaattisia oireita, kuten jännittyneisyyttä, ahdistuneisuutta, syömishäiriöitä sekä väsymystä. (Sosiaali- ja terveystutkimus 2000.) Katse on käännettävä laaja-alaisesti lapsiväestön kasvuoloihin ja niitä raamittaviin tekijöihin. Lasten jokapäiväisissä ympäristöissä, päivähoidossa ja koulussa, ongelmia syntyy mm. ylisuurista ja vaihtuvista ryhmistä. Olojen kiristyminen kodeissa ja lasten palveluissa kasvattaa erityisiin vaikeuksiin joutuneiden lasten määrää. Lapset ovat keskenään eriarvoisessa asemassa, ei ainoastaan perheen käytettävissä olevan rahan suhteen vaan myös sen suhteen, missä määrin heidän ulottuvillaan on luotettavia ja heistä kiinnostuneita ihmisiä. Kiristynyt kilpailu, kiire ja tehokkuusvaatimukset eivät ole suosineet levollista oloa lasten kanssa eivätkä pitkäkestoisia ihmissuhteita, joiden kannattelemana lapset varttuvat. Lasten hyvin- ja pahoinvointiin vaikuttavat yksinkertaiset ja "vanhat" perusseikat. Lapset tarvitsevat jokapäiväistä läsnä olevaa suhdetta paikalla oleviin todellisiin ihmisiin, jotka kykenevät riittävästi jakamaan iloja ja murheita sekä opastamaan maailmaan suuntautumisessa ja sen ymmärtämisessä kotona, päivähoidossa ja koulussa. Vanhemman läsnäoloa ja huolenpitoa ei voi korvata playstation tai videot. (Bardy, Salmi, Heino 2001.)

12 Lastensuojelu 2000 tilastojen valossa Stakesin lastensuojelurekisterin mukaan kodin ulkopuolelle sijoitettuna oli vuonna 2000 yhteensä lasta ja nuorta. Heistä oli huostaan otettuja, avohuollon tukitoimenpiteenä sijoitettuja ja jälkihuollossa. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen määrä on viime vuosina noussut muutamalla sadalla joka vuosi. Lastensuojelun kokonaisuuden selvittämiseksi Stakes pyytää kunnilta myös summatietona lastensuojelun avohuollon piirissä olleiden lasten ja nuorten määrän. Vuonna 2000 avohuollon piirissä oli lasta ja nuorta. Taulukko 1. Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret Perhe- Laitos- ja Yhteensä % alle Huostaan- Siitä Avohuollon hoito muu huolto otetut 1) tahdon- piirissä 18-v. vastaiset lapsia ja nuoria , , , , , , , , , , , , , , , Lähde: Stakes / StakesTieto, Lastensuojelurekisteri 1) Huostaanoton käsite on muuttunut vuoden 1984 jälkeen siten, ettei tilastotietoa vuotta 1984 edeltävältä ajalta voida esittää vertailukelpoisena.

13 13 Kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista vajaa puolet oli kouluikäisiä eli 7 15-vuotiaita. Alle kouluikäisiä oli 19 prosenttia, vuotiaita 17 prosenttia ja 18 vuotta täyttäneitä 18 prosenttia. Kodin ulkopuolelle sijoitetuista 38 prosenttia oli ollut sijoitettuna alle vuoden, 36 prosenttia yhdestä kolmeen vuoteen, 18 prosenttia neljästä yhdeksään vuoteen ja 8 prosenttia vähintään 10 vuotta. Uusia sijoituksia tehtiin vuonna 2000 noin ja uusia huostaanottoja noin Taulukot 2 ja 3. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten ikä ja sijoituksen pituus 2000 Ikä Kodin ulkopuolelle sijoitetut Uudet sijoitukset Yhteensä Siitä huostassa Yhteensä Siitä huostassa Siitä tahdon vastaiset Yhteensä Lähde: Stakes / StakesTieto, Lastensuojelurekisteri Viimeisimmän sijoi- Kodin ulkopuolelle sijoi- Siitä huostassa Siitä tahdonvastaiset tuksen pituus tetut N % N % N % Alle 1 vuosi vuotta vuotta vuotta tai enemmän Yhteensä Lähde: Stakes / StakesTieto, Lastensuojelurekisteri

14 14 Koko maassa kodin ulkopuolelle sijoitettujen määrä vastasi 1,1 prosenttia alle 18- vuotiaista. 78 prosentissa kunnista tämä luku oli koko maan keskiarvoa pienempi. Kodin ulkopuolelle sijoitettuja ei ollut lainkaan 52 kunnassa (12 prosenttia kunnista). Kaupunkimaisissa kunnissa oli kodin ulkopuolelle sijoitettuna suhteessa enemmän lapsia kuin taajaan asutuissa ja maaseutumaisissa kunnissa.

15 15 3 LASTENSUOJELUN KÄSITEVIIDAKKO 3.1 Laitosluvilla toimivan lastensuojelulaitoksen määritelmä Lastensuojelun sosiaalipalveluja tuottavia yksiköitä toimii tällä hetkellä hyvin kirjavilla nimikkeillä, kuten perhekoti, ammatillinen perhekoti, perheryhmäkoti, pienryhmäkoti, lastenkoti, nuorisokoti ja niin edelleen. Nämä nimikkeet eivät kuitenkaan suoraan kerro yksiköiden toiminnan luonteesta tai niiden eroista. Yksiköllä, josta käytetään nimitystä perhekoti, saattaa olla laitoslupa, lastenkodin asiakkaiden ikärakenne voi olla 0 18 vuotta ja niin edelleen. (SOSPA-työryhmän muistio 1998) Laitoshuollolla tarkoitetaan hoidon, ylläpidon ja kuntouttavan toiminnan järjestämistä jatkuvaa hoitoa antavassa sosiaalihuollon toimintayksikössä. (SHL 24.1 ) Laitoshuoltoa annetaan henkilölle, joka tarvitsee apua, hoitoa tai muuta huolenpitoa, jota ei voida tai ei ole tarkoituksenmukaista järjestää hänen omassa kodissaan muita sosiaalipalveluita hyväksi käyttäen. (SHL 24.2 ) Lastensuojelulaitoksia, joissa voidaan järjestää lapsen sijaishuoltoa ja laitoshuoltoa tukitoimena, ovat lastenkodit, nuorisokodit ja koulukodit sekä muut näihin rinnastettavat lastensuojelulaitokset (LSL 29 ). Tällainen muu lastensuojelulaitos voi olla esimerkiksi lääninhallituksen luvan saanut yksityinen perhekoti. 3.2 Yksilöä koskevia käsitteitä Lapsi Lastensuojelulain mukaan lapsella tarkoitetaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 18 vuotta. Nuorella tarkoitetaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 21 vuotta. Nuoren henkilön alaikärajaa ei nykyisessä laissa ole määritelty. (Mikkola & Helminen 1994, 112.) Huoltajuus Lapsen huoltajia ovat hänen vanhempansa tai ne henkilöt, joille huolto on uskottu. Huoltajan tehtävänä on huolehtia lapsen hyvinvoinnista, kasvatuksesta ja tasapainoisesta kehityksestä. Jos lapsen vanhemmat ovat avioliitossa, he kumpikin ovat lapsensa

16 16 huoltajia. Jos he eivät ole avioliitossa, on äiti yksin lapsen huoltaja, jolleivät vanhemmat ole sopineet yhteisestä huollosta. Vanhempien yhteinen huoltajuus jatkuu myös eron jälkeen, jollei muuta päätetä. (Mikkola & Helminen 1994, 84.) Holhous Holhous tarkoittaa lapsen taloudellisten asioiden ja omaisuuden hoitoa. Lapsen omat vanhemmat ovat myös lapsen holhoojia. Joissakin tapauksissa on tarpeen määrätä erikseen holhooja lapsen omaisuutta hoitamaan. (Mikkola & Helminen 1994, 84.) Tapaamisoikeus Kun vanhemmat eroavat, on lapsella oikeus eron jälkeenkin tavata molempia vanhempiaan. Usein vanhemmat pystyvät keskenään sopimaan lapsensa huollosta ja tapaamisoikeudesta, mutta joissakin tapauksissa ratkaisuun pääsemiseksi tarvitaan perheasiain sovittelua tai tapaamisasian ratkaisua oikeudessa. Myös huostaan otetulla ja sijoitetulla lapsella on oikeus tavata vanhempiaan ja muita hänelle läheisiä henkilöitä sekä pitää heihin yhteyttä sijoituksen aikana. (Laki lapsen huollosta 2.) 3.3 Lastensuojelua koskevia käsitteitä Avohuollon tukitoimet Lastensuojelun tehtävänä on ensi sijassa tukea asiakasperhettä avohuollon tukitoimilla: ohjaamalla ja neuvomalla, taloudellisella tuella ja päivähoidon, tukihenkilön tai - perheen järjestämisellä ja sijaishuollolla. (Mikkola & Helminen 1994, 112.) Sijaishuolto Sijaishuollolla tarkoitetaan lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä oman kodin ulkopuolella. Sijaishuolto voidaan järjestää perhehoitona, laitoshoitona tai jollain muulla tavalla, esimerkiksi hoitona sairaalassa. Sijaishuolto voi olla joko lyhyt- tai pitkäaikaista. (Mikkola & Helminen 1994, 112.) Lastensuojeluilmoitus Sosiaali- ja terveydenhuollon, koulutoimen, poliisin tai seurakunnan palveluksessa tai luottamustoimessa olevalla henkilöllä on velvollisuus ilmoittaa lastensuojelun tarpeessa

17 17 olevasta lapsesta sosiaalilautakunnalle. Ilmoituksen voi tehdä myös kuka tahansa lapsen tilanteesta huolestunut henkilö. Lastensuojeluilmoituksen tarkoitus on havaita lapsen turvattomuus mahdollisimman varhain. (Mikkola & Helminen 1994, 112.) Huostaanotto Jos lapsesta ei huolehdita tai muut kodin olosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä, eivätkä avohuollon tukitoimet auta, sosiaalilautakunnan on otettava lapsi huostaan ja järjestettävä hänelle sijaishuolto. Huostaanotto tulee kyseeseen myös silloin jos lapsi itse voi vakavasti vaarantaa terveyttään tai kehitystään esimerkiksi päihteitten käytöllä. (Mikkola & Helminen 1994, 112.) Salassapito Kaikkia lastensuojelun avo- ja sijaishuollossa työskenteleviä henkilöitä sitoo vaitiolovelvollisuus. Kaikki lapseen ja hänen taustaansa liittyvät tiedot ovat luottamuksellisia. Yksityisessä lastensuojelulaitoksessakin täytyy huomioida salassapidon aiheuttamat erityistoimet mm. lasten ja vanhempien suojelemiseksi. (Mikkola & Helminen 1994, 246.) Jälkihuolto Kun huostassa pito päättyy nuoren täyttäessä 18 vuotta, hän on oikeutettu lastensuojelun jälkihuoltoon itse sitä halutessaan. Yleisin syy on opintojen jatkaminen. Moni nuori tarvitsee myös henkistä tukea ja harjoittelua itsenäistä elämää varten. Jälkihuolto päättyy viimeistään, kun nuori täyttää 21 vuotta. (Mikkola & Helminen 1994, 112.)

18 18 4 YKSITYISEN LASTENSUOJELULAITOKSEN PERUSTAMINEN 4.1 Kuka voi perustaa lastensuojelulaitoksen? Valvontalain 4 :n mukaan yksityisiä sosiaalipalveluja tuottavalla toimintayksiköllä tulee olla palveluista vastaava henkilö, joka vastaa siitä, että palvelutoiminta täyttää sille asetetut vaatimukset. Vastuuhenkilö on nimettävä toiminnan aloittamisilmoituksen tai lupamenettelyn yhteydessä. Mikäli vastuuhenkilö vaihtuu, on siitä ilmoitettava ilmoituksen vastaanottaneelle tai luvan myöntäneelle valvontaviranomaiselle. Lastensuojelulaitoksen kohdalla luvan myöntää lääninhallitus. Vastuuhenkilöltä edellytetään tehtävänsä hoitamiseen soveltuvaa pätevyyttä ja riittävää käytännön kokemusta vastaavanlaisesta toiminnasta. Toimintayksikön vastuuhenkilöllä tulee olla vähintään opistotasoinen sosiaali- tai terveydenhuollon ammattitutkinto tai muun alan ammatillinen tutkinto. (asetus sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 4.) Laissa ei kerrota mikä tämä muun alan ammatillinen tutkinto voisi olla, joten sen arvioiminen jää luvan myöntäjän harteille. Lainsäädännössä ei myöskään määritellä, mitä riittävä kokemus merkitsee. Länsi-Suomen lääninhallitus on edellyttänyt viiden vuoden työkokemusta, Itä-Suomen lääninhallitus kahden vuoden ja Etelä-Suomen lääninhallitus harkitsee vaaditun kokemuksen tapauskohtaisesti (lääninhallitukset 2002). 4.2 Yritystä koskevaa tietoa Yrityksen perustamisen vaiheet Yrityksen perustamisen lähtökohtia ovat yrittäjäksi aikovan oma halu, tahto, yrittäjävalmiudet ja liikeidea, joiden varaan kannattava yritystoiminta rakennetaan. Hyvä liikeidea on yritystoiminnan menestymisen perusedellytys. Liikeidea on hyvä pukea liiketoimintasuunnitelmaksi, jossa arvioidaan suunnitellun liiketoiminnan kannattavuutta ja menestymismahdollisuuksia. (Holopainen & Levonen 2001, 15 16, 52.)

19 19 Perinteisesti sosiaalipalvelujen ja liiketoiminnan on katsottu olevan ristiriidassa. Yksityistä lastensuojelulaitosta perustettaessa tämä tulisi ottaa vakavasti huomioon. Hyvin hoidettu talous takaa yrityksen kannattavuuden ja luo siten turvallisuutta. Voiton tavoittelu ei saa olla määräävä tekijä lapsen etua mietittäessä. Liiketoimintasuunnitelman laatiminen Pohja yrityksen menestymiselle luodaan perusteellisella liiketoiminnan suunnittelulla. Nykyään kirjallinen liiketoimintasuunnitelma joudutaan laatimaan mm. rahoittajia varten. Liiketoimintasuunnitelmaa käytetään myös avainhenkilöitä rekrytoitaessa, toiminnan laajennusoperaatioissa sekä asiakassuhteiden luomisessa. Liiketoimintasuunnitelman keskeisin tarkoitus on kuitenkin toimia yrityksen johdon työkaluna liiketoimintaa suunniteltaessa ja toteutettaessa. Liiketoimintasuunnitelma sisältää tiivistettynä suunnitellun yritystoiminnan keskeiset periaatteet ja ratkaisut. (Jokela & Anneberg 1995, 91.) Suunnitelman tulisi sisältää ainakin seuraavat asiakokonaisuudet: perustiedot yrityshankkeesta ja perustajasta kuvaus yrityshankkeesta perustelut yrityksen perustamiselle ja suunnitellulle liikeidealle tuleva liiketoiminta pääoman tarve ja rahoitus kannattavan toiminnan edellytykset SWOT-analyysi yrityshankkeesta yhteenveto ja johtopäätökset (Holopainen & Levonen 2001, 52). SWOT-analyysi eli nelikenttäanalyysi tarkoittaa vahvuuksien, heikkouksien, uhkien ja mahdollisuuksien kartoittamista. SWOT on lyhenne englanninkielisistä sanoista strengths, weaknesses, opportunities ja threats. (Holopainen & Levonen 2001, 57.)

20 20 Yritysmuodon valinta Yhtiömuoto on yleensä vapaasti valittavissa. Yhtiömuodon valintaan vaikuttavat muun muassa toiminnan laajuus, pääoman tarve, toiminnan joustavuus ja verotuskysymykset. Yritystoiminnan aikana yritysmuotoa voidaan myös punnita uudelleen ja vaihtaa toiseen mietittäessä, vastaako yrityksen muoto yrityksen tarpeita. Ammatti- ja elinkeinotoimintaa voi harjoittaa yksityisenä elinkeinonharjoittajana eli toiminimellä avoimen yhtiön kommandiittiyhtiön osakeyhtiön tai osuuskunnan muodossa. (Holopainen & Levonen 2001, ) Yksityiset lastensuojeluyritykset toimivat pääasiassa toiminimellä tai osakeyhtiönä. Sen vuoksi käsittelemme tässä ainoastaan näitä kahta yritysmuotoa. Yritysmuodon valintaan vaikuttavat esimerkiksi perustajien lukumäärä, toiminnan laajuus ja yrityksen verottaminen. Kun yrityksen perustaa yksi henkilö, on yksityinen toiminimi usein luonnollinen ratkaisu. Toiminimellä toimivaa yrittäjä on yhtä yrityksensä kanssa. Tämä puolestaan tarkoittaa sitä, että yrityksen tulot ovat yrittäjän tuloa ja yrittäjää verotetaan kaikista yrityksen tuloista. Yrittäjä myös vastaa yrityksensä toiminnasta omaisuudellaan.. Toiminimellä toimivan yrityksen hallinnointi on helpompaa kuin osakeyhtiössä. Osakeyhtiö on yksityisissä lastensuojelulaitoksissa yleisimmin käytetty yritysmuoto. Osakeyhtiössä voi olla yksi tai useampi omistaja. Osakeyhtiötä perustettaessa on yhtiöön pakko sijoittaa yhteensä n euroa. Omistajat nostavat palkkaa yrityksestä samoin kuin olisivat palkallisena töissä eli toisin kuin toiminimen kohdalla omistajan ja yhtiön palkkapussit ovat erillään.. Osakeyhtiö voi jakaa osakkailleen osinkoja, mikä tarkoittaa sitä, että yritys jakaa voitto-osuudestaan osakkaille yhtiönkokouksen määräämän summan per osake. Myös pienissä osakeyhtiöissä omistajat (pääosakkaat) ovat yleensä henkilökohtaisessa vastuussa yhtiön veloista. (Holopainen & Levonen )

21 Kirjanpito ja vakuutukset Yrittäjä on toiminnastaan kirjanpitovelvollinen. Kirjanpidon pohjalta tehdään tilikausittain tilinpäätös ja tilintarkastus. Tilinpäätöksestä selviää yrityksen kannattavuus ja siitä saadaan tiedot myös verottajalle. Tilinpäätös on laadittava lain edellyttämällä tavalla neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Tilinpäätös sisältää tuloslaskelman, taseen, liitetiedot ja myös toimintakertomuksen. Yrityksen liiketapahtumista syntyvä kirjallinen aineisto kootaan ja säilytetään.(holopainen & Levonen 2001, 158.) Kirjanpidon hoitaminen on usein järkevää antaa tilitoimiston tehtäväksi. Hyvä kirjanpitäjä vapauttaa resursseja itse yritystoimintaan. Yrittäjän on kuitenkin syytä myös itse seurata kirjanpitoaan säännöllisesti, sillä vastuu esimerkiksi verottajan suuntaan on yleensä yrittäjällä itsellään, osakeyhtiössä hallituksen jäsenillä ja toimitusjohtajalla. Tilikausi on 12 kuukautta. Ammatinharjoittajien tilikautena on aina kalenterivuosi, mutta muiden tilikausi voi olla mikä tahansa 12 kuukauden pituinen ajanjakso, joka määrätään yhtiösopimuksessa tai -järjestyksessä. (Holopainen & Levonen 2001, ) Vakuutukset Yrittäjän on itse huolehdittava oman sosiaaliturvansa ja tietenkin työntekijöidensä sosiaaliturvan järjestämisestä. Yrittäjä tarvitsee omaksi ja perheen, kodin, auton, yritystoiminnan sekä työntekijöiden turvaksi monia eri vakuutuksia, joista osa on lain määräämiä ja osa on muuten välttämättömiä. (Jokela & Anneberg 1995, 175.) Yrittäjä on velvollinen ottamaan itselleen yrittäjäeläkevakuutuksen ja työntekijöilleen eläkevakuutuksen. Yrittäjäeläkevakuutuksen suuruus vuonna 2001 oli 21,0 % työtulosta ja työntekijän eläkemaksu vuonna 2001 oli 21,85 % palkasta, josta työnantajan osuus 17,35 %. Tapaturmavakuutuslaissa on säädetty, että työnantajalla on velvollisuus ottaa työntekijöilleen tapaturmavakuutus työtapaturmien ja ammattitautien varalta. Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen yhteydessä peritään työnantajalta työttömyyskassalain mukainen työttömyysvakuutusmaksu, jonka vakuutusyhtiö tilittää Työttömyyskassojen keskuskassalle. Yrittäjät itse eivät kuulu lakisääteisen tapaturmavakuutuksen piiriin, mutta sen vapaaehtoista ottamista on syytä vakavasti harkita. Muita vapaaehtoisia, mutta hyödylli-

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Sanna Ahola Erityisasiantuntija 28.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Milloin lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle? Lastensuojelulain

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT. Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta

YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT. Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, ylitarkastaja Paula Mäkiharju-Brander 2.3.2017 1 Valvira ja aluehallintovirastot

Lisätiedot

Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.2.2011 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki yksityisten

Lisätiedot

Lapsi perheen ja hallinnon välissä

Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lasten ja perheiden eroauttaminen -seminaari Pentti Arajärvi 11.11.2015 1 Lapsen oikeuksien yleissopimus 3 artikla 1. Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon,

Lisätiedot

Yrittäjäkoulutus. Yritysmuodon merkitys ja yrityksen perustaminen

Yrittäjäkoulutus. Yritysmuodon merkitys ja yrityksen perustaminen 1 Yrittäjäkoulutus Yritysmuodon merkitys ja yrityksen perustaminen 2 YRITYSMUODOT Ammatti- tai elinkeinotoimintaa voi harjoittaa: yksityisenä elinkeinonharjoittajana (= toiminimi, Tmi) - liikkeenharjoittaja

Lisätiedot

YRITYKSEN PERUSTAMINEN JA YHTIÖMUODOT. Yritystoiminta Pia Niuta

YRITYKSEN PERUSTAMINEN JA YHTIÖMUODOT. Yritystoiminta Pia Niuta YRITYKSEN PERUSTAMINEN JA YHTIÖMUODOT Yrityksen perustaminen Yrityksen perustamisen vaiheet Oma tahto ja halu Liiketoimintasuunnitelman laatiminen Yritysmuodon valinta Yritystoiminnan luvanvaraisuuden

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2 Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ / LIITE 2 1 (5) Kelpoisuusehdot / KESKITETTY TUETTU ASUMINEN 1982/ /

TARJOUSPYYNTÖ / LIITE 2 1 (5) Kelpoisuusehdot / KESKITETTY TUETTU ASUMINEN 1982/ / TARJOUSPYYNTÖ / LIITE 2 1 (5) PITKÄAIKAISASUNNOTTOMIEN KESKITETTY Tarjoajan nimi Tarjoajan posti- ja sähköpostiosoite (johon esim. päätös lähetetään tiedoksi) Valintaperusteena on halvin hinta. Vertailuvaiheeseen

Lisätiedot

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädäntö ohjaa, miten toimia Ennen sijoitusta Sijoituksen aikana Sijoituksen jälkeen SHL

Lisätiedot

SOSIAALIPALVELUIDEN OHJAUKSEN JA VALVONNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ KUNNILLE JA YKSITYISILLE PALVELUJEN TUOTTAJILLE KUNTA JA ALUEHALLINTOVIRASTO

SOSIAALIPALVELUIDEN OHJAUKSEN JA VALVONNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ KUNNILLE JA YKSITYISILLE PALVELUJEN TUOTTAJILLE KUNTA JA ALUEHALLINTOVIRASTO SOSIAALIPALVELUIDEN OHJAUKSEN JA VALVONNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ KUNNILLE JA YKSITYISILLE PALVELUJEN TUOTTAJILLE 15.4.2015 KUNTA JA ALUEHALLINTOVIRASTO YKSITYISTEN SOSIAALIPALVELUJEN VALVOJINA LUPAVIRANOMAISTEN

Lisätiedot

Sijaishuollon valvonnasta aluehallintovirastossa

Sijaishuollon valvonnasta aluehallintovirastossa Sijaishuollon valvonnasta aluehallintovirastossa Näkökulmia sijaishuollon lastensuojelutyöhön Petrea 29.10.2014 1 Toimivaltapykäliä SHL 3.2 : aluehallintovirastolle kuuluu sosiaalihuollon suunnittelu,

Lisätiedot

Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa

Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa Rovaniemi 12.9.2013 Oikeusturvayksikön päällikkö, ylitarkastaja Keijo Mattila, 12.9.2013 1 PERUSOIKEUDET LAPSEN SUOJANA Perustuslain 6.3 : Lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Sosiaalipalvelujen toimiala

Sosiaalipalvelujen toimiala Sosiaalipalvelujen toimiala HTSY Verohallinto 23.10.2012 Verohallinto 2 (5) SOSIAALIPALVELUJEN TOIMIALA on laatinut ilmiöselvityksen 32/2011 Sosiaalipalvelujen toimialasta. Selvityksessä on käsitelty toimialan

Lisätiedot

Yrityksen perustamisen 10 vaihetta

Yrityksen perustamisen 10 vaihetta Yrityksen perustamisen 10 vaihetta Oma halu ja tahto Muista, että elinkeinotoiminnassa: on säilytettävä terve ja toimiva taloudellinen kilpailu ja on vältettävä määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä.

Lisätiedot

YHTIÖJÄRJESTYS. (ei muutosta) 2 Toimiala

YHTIÖJÄRJESTYS. (ei muutosta) 2 Toimiala Nykyinen OMNIA KOULUTUS OY:N YHTIÖJÄRJESTYS Muutosehdotukset OMNIA KOULUTUS OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 Toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Omnia koulutus Oy ja kotipaikka Espoo. 1 Toiminimi ja kotipaikka

Lisätiedot

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN

Muistio MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN 14.12.2016 1 (5) MUUTOKSET MÄÄRÄAIKAISEEN TYÖSOPIMUKSEEN, KOEAIKAAN JA TAKAISINOTTOVELVOLLISUUTEEN Työsopimuslaki muuttuu 1.1.2017 voimaantulevalla lailla seuraavasti: Määräaikainen työsopimus voidaan

Lisätiedot

Alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden kotouttaminen

Alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden kotouttaminen Alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden kotouttaminen 10.12.2015 Yksin tulleet alaikäiset Suomessa 2006-2015 Yksintulleiden turvapaikanhakijalasten määrä on kasvanut voimakkaasti tänä vuonna 2006 2007 2008

Lisätiedot

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa 23.11.2016 Kuopio Jaana Pynnönen, YTM, sosiaalityöntekijä Kuka huomaa minut? Kuka kertoo minulle, mitä minulle tapahtuu? Onko äiti vihainen

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 15.5.2014 1

KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 15.5.2014 1 KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 15.5.2014 1 Aluehallintoviraston ohjaus ja valvonta Aluehallintoviraston ohjauksen eri muodot: seminaarit, ohjeet, kannanotot, Internet, sähköposti- ja puhelinohjaus,

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet

Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet. Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2001:1 Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Sosiaali- ja terveysministeriö Helsinki 2001 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-0892-6 Sosiaalihuollon asiakkaan asema

Lisätiedot

Mikä ihmeen tuottajalaki? Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö Tehy

Mikä ihmeen tuottajalaki? Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö Tehy Mikä ihmeen tuottajalaki? Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö Tehy 28.1.2017 Miksi minun pitäisi tietää lainsäädännöstä? Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä: Ammattieettiset velvollisuudet ( 15) sovellettava

Lisätiedot

Tietoa yritystoiminnasta Yritys-Suomi on kattavin verkkopalvelu yrittäjäksi aikoville ja toimiville yrittäjille. www.yrityssuomi.

Tietoa yritystoiminnasta Yritys-Suomi on kattavin verkkopalvelu yrittäjäksi aikoville ja toimiville yrittäjille. www.yrityssuomi. Yrittäjyys Työ- ja elinkeinotoimistosta löydät monipuolisesti palveluja, jos olet yrittäjä, kiinnostunut itsesi työllistämisestä yrittäjänä tai aloittamassa yritystoimintaa. Minustako yrittäjä? Tutki ensin,

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015)

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Ammattihenkilölain aluekierros, Kuopio Neuvotteleva virkamies 2.3.2016 Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki voimaan 1.3.2016 Lisäksi 1.3. voimaan asetukset:

Lisätiedot

Ilmoituksenvaraisen yksityisen varhaiskasvatuksen rekisteröinti ja omavalvontasuunnitelma

Ilmoituksenvaraisen yksityisen varhaiskasvatuksen rekisteröinti ja omavalvontasuunnitelma Ilmoituksenvaraisen yksityisen varhaiskasvatuksen rekisteröinti ja omavalvontasuunnitelma Jyväskylä 25.10.2016 Marja-Liisa Keski-Rauska Ylitarkastaja (varhaiskasvatus) 1 Ilmoitus yksityisestä sosiaalipalvelutoiminnasta

Lisätiedot

TILINTARKASTUS VAI TOIMINNANTARKASTUS. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki

TILINTARKASTUS VAI TOIMINNANTARKASTUS. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki TILINTARKASTUS VAI TOIMINNANTARKASTUS Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Yhdistyslain muutos 1.9.2010 Yhdistyslain (678/2010) muutos tullut voimaan 1.9.2010 Keskeisimmät muutokset Toiminnantarkastus Tämän lain

Lisätiedot

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö

Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö Ilmoitusvelvollisuus ja lainsäädäntö 18.1.2017 / Timo Mutalahti 1 Kuvat: Pixabay.com Ilmoitus viranomaisille Missä asukkaan asumiseen tai elämiseen liittyvissä ongelmissa vuokranantajalla tai asumisen

Lisätiedot

kuva Yrittäjät.fi Maarit Koskinen 2015

kuva Yrittäjät.fi Maarit Koskinen 2015 kuva Yrittäjät.fi Maarit Koskinen 2015 Minustako yrittäjä? Yrittäjän tärkein voimavara on vahva ammattitaito Yrittäjällä on motivaatiota, pitkäjännitteisyyttä ja halua menestyä ei lannistu ensimmäisistä

Lisätiedot

AVILON OYJ:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 Toiminimi Yhtiön toiminimi on Avilon Oyj, englanniksi Avilon Plc. 2 Kotipaikka Yhtiön kotipaikka on Valkeakoski. 3 Toimiala Yhtiön toimialana on harjoittaa joko suoraan taikka

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN SÄÄSTÖPANKKISÄÄTIÖN SÄÄNNÖT. Säätiön nimi on Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö ja sen kotipaikka on Lappeenranta.

ETELÄ-KARJALAN SÄÄSTÖPANKKISÄÄTIÖN SÄÄNNÖT. Säätiön nimi on Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö ja sen kotipaikka on Lappeenranta. ETELÄ-KARJALAN SÄÄSTÖPANKKISÄÄTIÖN SÄÄNNÖT 1 Säätiön nimi ja kotipaikka Säätiön nimi on Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö ja sen kotipaikka on Lappeenranta. 2 Säätiön tarkoitus Säätiön tarkoituksena on

Lisätiedot

Lastensuojelulain mukaan järjestettävät asumis- ja laitoshoidonpalvelut

Lastensuojelulain mukaan järjestettävät asumis- ja laitoshoidonpalvelut Lastensuojelulain mukaan järjestettävät asumis- ja laitoshoidonpalvelut Tekninen vuoropuhelu 5.4.2016 Tarja Juppi, johtava sosiaalityöntekijä Kaisa Kepanen, sijaishuoltoyksikön sosiaalityöntekijä Hankinnan

Lisätiedot

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa

Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies. Lapsen osallisuus lastensuojelussa Suvianna Hakalehto-Wainio OTT,VT Asiantuntijalakimies Lapsen osallisuus lastensuojelussa Esityksen rakenne 1) Lapsen oikeuksista Lapsen oikeuksien sopimus: keskeiset periaatteet Lasten oikeuksien toteutumisen

Lisätiedot

Tuen yleiset myöntämisperusteet

Tuen yleiset myöntämisperusteet Yleistä Omaishoidontukea koskeva laki (937/2005) tuli voimaan 1.1.2006. Laki korvasi sosiaalihuoltolaissa olleet omaishoidontukea koskevat säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta. Samaan aikaan myös

Lisätiedot

Säätiön nimi on Rengon Säästöpankkisäätiö ja kotipaikka Hämeenlinna.

Säätiön nimi on Rengon Säästöpankkisäätiö ja kotipaikka Hämeenlinna. 1 (6) RENGON SÄÄSTÖPANKKISÄÄTIÖN SÄÄNNÖT 1 Säätiön nimi ja kotipaikka Säätiön nimi on Rengon Säästöpankkisäätiö ja kotipaikka Hämeenlinna. 2 Säätiön tarkoitus Säätiön tarkoituksena on Kanta-Hämeen ja Riihimäen

Lisätiedot

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA MIKÄ ON STARTIA? Vaasanseudun Uusyrityskeskus Startia yksi Suomen 32 uusyrityskeskuksesta toimii osana Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKia uusien yrittäjien neuvontapalvelut seitsemän kunnan alueella käytettävissä

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

Perhehoitolain uudistuminen - Uusi perhehoitolaki

Perhehoitolain uudistuminen - Uusi perhehoitolaki Perhehoitolain uudistuminen - Uusi perhehoitolaki 1.4.2015 1 Lain tarkoitus ja tavoite Tämän lain tarkoituksena on turvata hoidettavalle perheenomainen ja hoidettavan tarpeiden mukainen perhehoito. Perhehoidon

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

YKSITYISTEN SOSIAALIPALVELUJEN VALVONTA LAINSÄÄDÄNTÖ JA SEURAAMUSTOIMENPITEET. Jarno Virtanen

YKSITYISTEN SOSIAALIPALVELUJEN VALVONTA LAINSÄÄDÄNTÖ JA SEURAAMUSTOIMENPITEET. Jarno Virtanen YKSITYISTEN SOSIAALIPALVELUJEN VALVONTA LAINSÄÄDÄNTÖ JA SEURAAMUSTOIMENPITEET Jarno Virtanen 29.9.2008 Yksityiset sosiaalipalveluyksiköt 2002 2006 Etelä-Suomen läänissä 2500 2000 1500 1000 500 941 621

Lisätiedot

terveyspalveluyritysten rahoittajana Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj

terveyspalveluyritysten rahoittajana Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj Finnvera sosiaali- ja terveyspalveluyritysten rahoittajana 2.2.20112 2011 Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj Finnveran rooli sosiaalipalvelualan rahoittajana 2 Vahva rooli alusta saakka 90-luvun

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 HYVINVOINTIALAN LIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja paikka Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. Liitto on Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja Hannu Puhakka 16.5.2016 2 [pvm] 3 [pvm] Pk-rahoituksen painopistealueet - yritysten yleisimmät muutostilanteet ja niihin liittyvät rahoitustarpeet Yrityksen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Lohjan kaupunginkirjaston Järnefeltinsali 5.5.2011 klo 12.00 16.00 Sosiaaliasiamies Hilkka Kärkkäinen Sosiaalihuollon palvelujen asiakkaalla on: Oikeus

Lisätiedot

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1. Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.2012 Kelahalli Suhde muuhun lainsäädäntöön Suhde erityislakeihin oltava selkeä Lakien

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

AMHA eli Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

AMHA eli Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä AMHA eli Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Miten tähän on tultu? Mikä muuttuu? Historiaa. Ammattitaitovaatimus ja koulutus kulkeneet käsi kädessä 1991 SOSTL esitti terv- ja sos.huollon ammatinharjoittamiseen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Koulutuspäivä Helsingissä 27.2.2014 Hallitusneuvos Anne-Marie Brisson Järjestämisvastuut Koulutuksen järjestäjä vastaa 1. opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuoltosuunnitelman

Lisätiedot

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1 PÄIVÄHOITOTOIMINNAN EHDOTTOMAT KELPOISUUSEHDOT JA LAATUVAATIMUKSET Palveluntuottajan on täytettävä kaikki kohdissa 1-3 laadulle asetetut laatukriteerit. Kelpoisuusehtoihin sisältyvät lainsäädännön vaatimukset

Lisätiedot

Kauppakamari voi lisäksi hoitaa muita sille määrättyjä julkisia tehtäviä.

Kauppakamari voi lisäksi hoitaa muita sille määrättyjä julkisia tehtäviä. OULUN KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka Oulun kauppakamari toimii kauppakamarilaissa tarkoitettuna kauppakamarina Keskuskauppakamarin sille määräämällä toiminta-alueella kotipaikkanaan

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

AVIn rooli infektioiden torjunnassa ja laadun varmistamisessa

AVIn rooli infektioiden torjunnassa ja laadun varmistamisessa AVIn rooli infektioiden torjunnassa ja laadun varmistamisessa Lääninlääkäri Katja Paakkola, Lounais-Suomen aluehallintovirasto Infektioiden torjunnalla turvaa ja laatua hoitolaitoksiin Terveydenhuolto/sosiaalihuolto

Lisätiedot

Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina

Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina 36 Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina 2008-2012 Korvaus 2012 2011 2010 2009 2008 Laskennallinen 649 645 816 519 841 709 630 813 480 158 korvaus Toimeentulotuki 522 620 917

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 Giganteum. Giganteum 1/11

Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 Giganteum. Giganteum 1/11 Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 Giganteum Giganteum 1/11 Giganteum 2/11 Perustiedot ja osaaminen Sukunimi Etunimi Leppiaho Mika Osoite Postinumero ja -toimipaikka Kotikunta Puhelinnumero Sähköpostiosoite

Lisätiedot

HE vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 11812000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi äitiysavustuslain 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi äitiysavustuslakia siten, että äitiysavustukseen

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ

KIRKKONUMMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ KIRKKONUMMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ KIRKKONUMMEN KUNNAN SOSIAALITOIMEN TOIMIALAN JOHTOSÄÄNTÖ 1. LUKU: YLEISET MÄÄRÄYKSET...1 1 Toimialan toiminta-ajatus...1 2. LUKU: SOSIAALILAUTAKUNTA...1

Lisätiedot

HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta

HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET. 2 luku Toimielinorganisaatio. 9 Tarkastuslautakunta HALLINTOSÄÄNTÖ, TARKASTUSLAUTAKUNNAN OSUUDET 2 luku Toimielinorganisaatio 9 Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunnassa on 7 (5?) jäsentä, joista kaupunginvaltuusto valitsee lautakunnan puheenjohtajan ja

Lisätiedot

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Luo luottamusta suojele lasta. Opas ja verkkokoulutus lasten suojelemisen yhteistyöstä ja tiedonvaihdosta. Oppaaseen ja verkkokoulutukseen on

Lisätiedot

Säätiön nimi on Kuortaneen Säästöpankkisäätiö ja kotipaikka Kuortane.

Säätiön nimi on Kuortaneen Säästöpankkisäätiö ja kotipaikka Kuortane. 1 (6) KUORTANEEN SÄÄSTÖPANKKISÄÄTIÖN SÄÄNNÖT 1 Säätiön nimi ja kotipaikka 2 Säätiön tarkoitus Säätiön nimi on Kuortaneen Säästöpankkisäätiö ja kotipaikka Kuortane. Säätiön tarkoituksena on säästäväisyyden

Lisätiedot

YHDISTYSLAIN KESKEISIMMÄT PYKÄLÄT

YHDISTYSLAIN KESKEISIMMÄT PYKÄLÄT YHDISTYSLAIN KESKEISIMMÄT PYKÄLÄT 8 YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Yhdistyksen säännöissä on mainittava: 1) yhdistyksen nimi; 2) yhdistyksen kotipaikkana oleva Suomen kunta; 3) yhdistyksen tarkoitus ja toimintamuodot;

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän ammattitutkinto 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Dnro 53/011/2012 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 1 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 A. Yritystoiminnan suunnittelu...

Lisätiedot

Laki. urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta

Laki. urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta Laki urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan urheilijan tapaturma- ja eläketurvasta annetun lain (276/2009) 1, 2 :n 2 momentti, 4 :n

Lisätiedot

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. työsopimuslain 4 luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 59/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi työsopimuslain 4 luvun ja merimieslain

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma YT-rules Oy. YT-rules Oy 1/11

Liiketoimintasuunnitelma YT-rules Oy. YT-rules Oy 1/11 Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 YT-rules Oy YT-rules Oy 1/11 YT-rules Oy 2/11 Perustiedot ja osaaminen Sukunimi Etunimi Kankaanpää Timo Osoite Iiriksentie 7 B 2 Postinumero ja -toimipaikka Kotikunta

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT

LASTEN JA NUORTEN SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT SÄÄNNÖT 2 LASTEN JA NUORTEN SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Säätiön nimi on Lasten ja nuorten säätiö Barn och ungdomsstiftelsen. Säätiön kotipaikkakunta on Helsinki. 2 Tarkoitus Lasten ja nuorten

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN JA KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA. 20.11.2014 Kehitysvammaisten Tukiliiton tilaisuus / Jyväskylä 20.11.

VAMMAISPALVELUN JA KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA. 20.11.2014 Kehitysvammaisten Tukiliiton tilaisuus / Jyväskylä 20.11. VAMMAISPALVELUN JA KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 20.11.2014 Kehitysvammaisten Tukiliiton tilaisuus / Jyväskylä 20.11.2014 PM-B 1 Aluehallintovirastot - Toimialueet maakuntajakoon pohjautuvia -

Lisätiedot

SuLVI:n puheenjohtajapäivät 5.2.2016 Rav. Arthur, Helsinki

SuLVI:n puheenjohtajapäivät 5.2.2016 Rav. Arthur, Helsinki Yhdistyksen hallintoon vaikuttavia lakeja, sääntöjä ja näkökohtia. Kokemuksia ja mielipiteiden vaihtoa, toivoo Yrjö Määttänen 1 Yhdistyksen hallintoon vaikuttavia lakeja, sääntöjä ja näkökohtia. Kokemuksia

Lisätiedot

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41

Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Päihdehuoltolaki 17.1.1986/41 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 LUKU Yleisiä säännöksiä 1 Tavoitteet Päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ / LIITE Z 1 (6) Kelpoisuusehdot LUONNOS XXXX/XXX/2013 2013. Autismin kirjon asiakkaiden asumispalvelujen hankinta.

TARJOUSPYYNTÖ / LIITE Z 1 (6) Kelpoisuusehdot LUONNOS XXXX/XXX/2013 2013. Autismin kirjon asiakkaiden asumispalvelujen hankinta. TARJOUSPYYNTÖ / LIITE Z 1 (6) Autismin kirjon asiakkaiden asumispalvelujen hankinta Tarjoaja Tarjoajan posti- ja sähköpostiosoite (päätöksen tiedoksiantoa varten) Tarjousten vertailuvaiheeseen pääsevät

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

SÄÄNTÖKOKOELMA 055. Kaupunginkanslia JOENSUUN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ. Kaupunginvaltuuston hyväksymä

SÄÄNTÖKOKOELMA 055. Kaupunginkanslia JOENSUUN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ. Kaupunginvaltuuston hyväksymä 1 JOENSUUN KAUPUNKI Kaupunginkanslia KUNNALLINEN SÄÄNTÖKOKOELMA 055 JOENSUUN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä 16.12.1996 4 :n 2 momentti poistettu (KV 25.11.2002) Muutos 11 :n 3 momenttiin

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Päivi Kipinoinen

Päivi Kipinoinen YRITYKSEN OMISTAJANVAIHDOSKOULUTUS 8.2.2016 Päivi Kipinoinen YRITYKSEN OMISTAJANVAIHDOSKOULUTUS Työvoimakoulutuksena toteutettava mestari-kisälli toimintamalliin perustuva koulutuskokeilu Toteutusaika

Lisätiedot

Lastensuojelusta perittävät asiakasmaksut 1.3.2015 alkaen

Lastensuojelusta perittävät asiakasmaksut 1.3.2015 alkaen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 316/02.05.00/2015 37 Lastensuojelusta perittävät asiakasmaksut 1.3.2015 alkaen Johtava sosiaalityöntekijä Hannele Elo-Kuru 4.3.2015: Lastensuojelulain (13.4.2007/417)

Lisätiedot

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015

Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen. Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 Potilaan mahdollisuudet hoidon saatavuuden ja laadun selvittämiseen Pentti Arajärvi Terveysfoorumi 12.3.2015 1 sosiaali ja terveyspalvelut tarveperusteisia (riittävät palvelut) edellytykset toimia yhteiskunnan

Lisätiedot

Sote-uudistus ja laki sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta mikä muuttuu? Kirsi Markkanen

Sote-uudistus ja laki sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta mikä muuttuu? Kirsi Markkanen Sote-uudistus ja laki sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta mikä muuttuu? Kirsi Markkanen 19.11.2016 Sote-uudistuksen tavoitteet Ihmisten hyvinvointija terveyserot vähenevät Integraatio Asiakaskeskeiset,

Lisätiedot

Yhtiön kotipaikka on Keravan kaupunki.

Yhtiön kotipaikka on Keravan kaupunki. YHTIÖJÄRJESTYS 1 (5) Luonnos Keski-Uudenmaan informaatioteknologia Oy:n yhtiöjärjestys 1 Yhtiön toiminimi 2 Yhtiön kotipaikka 3 Yhtiön toimiala 4 Yhtiön omistajuus 5 Tilikausi 6 Osakepääoma Yhtiön toiminimi

Lisätiedot

Oikaisuja Suomen säädöskokoelmaan. Suomen säädöskokoelmaan n:o 1752/2015 (Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta)

Oikaisuja Suomen säädöskokoelmaan. Suomen säädöskokoelmaan n:o 1752/2015 (Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta) Suomen säädöskokoelmaan n:o 1752/2015 (Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta) Sivulla 1, johtolauseessa on: kumotaan kirjanpitoasetuksen (1339/1997) 1 luvun 1 :n 3 ja 4 momentti, 2 :n

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ Sosiaali- ja terveyslautakunta 9.12.2015 94 Voimaantulo 1.1.2016 Sisällysluettelo I LUKU... 2 1 Toimintasääntö... 2 II LUKU...

Lisätiedot

Lastensuojelun perhehoito

Lastensuojelun perhehoito Lastensuojelun perhehoito 12.12.2012 Perhehoidon lakimuutoksia 1.1.2012 Perhehoidon ensisijaisuus (Lsl 50 ) Ennakkovalmennus pakollinen (Perhehoitajalaki 1 ) Sijaishoitaja (Perhehoitajalaki 6 a ) Vastuutyöntekijän

Lisätiedot

Rovaniemellä 25.1. 26.2.2016

Rovaniemellä 25.1. 26.2.2016 Yrittäjävalmennus 15 päivää Rovaniemellä 25.1. 26.2.2016 Kokonaiskuva ja valmiudet yrityksen perustamiseen liittyvistä asioista, liikeideasta liiketoimintasuunnitelmaksi sekä liiketoiminnan aloittamiseen.

Lisätiedot

LIITE 1 Tiedot tarjoajasta sekä palvelun laadusta

LIITE 1 Tiedot tarjoajasta sekä palvelun laadusta LIITE 1 Tiedot tarjoajasta sekä palvelun laadusta Tarjous Lopen kunnan oppilas- ja palvelukuljetusten sekä asiointiliikenteen hankinnasta tehdään tällä asiakirjalla. Tarjoajan tulee täyttää tarjouspyynnön

Lisätiedot

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa 18.1.2012 Yleistä tutkintojen tunnustamisesta Koulutus, tutkinnot ja ammattien sääntely vahvasti kansallisia Tunnustaminen jaetaan

Lisätiedot

Tämän lain tarkoituksena on turvata hoidettavalle perheenomainen ja hoidettavan tarpeiden mukainen perhehoito.

Tämän lain tarkoituksena on turvata hoidettavalle perheenomainen ja hoidettavan tarpeiden mukainen perhehoito. Perhehoitolaki 263/2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain tarkoitus ja tavoite Tämän lain tarkoituksena on turvata hoidettavalle perheenomainen ja hoidettavan tarpeiden mukainen perhehoito.

Lisätiedot

Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia.

Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia. LIITE 1 (5) 18.10.2013 OAJ:N ESITYS SÄÄNNÖSMUUTOKSIKSI PYKÄLÄMUODOSSA Tässä esityksessä on kustakin pykälästä esillä vain ne momentit, joihin esitetään muutoksia. 4 a Erikoissairaanhoidossa olevan oppivelvollisen

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelujen tuottaminen Pekka Järvinen STM Keskeiset asiat Lakisääteinen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto toteutetaan jatkossakin kunnallisena toimintana

Lisätiedot