YKSITYISEN LASTENSUOJELULAITOKSEN PERUSTAMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YKSITYISEN LASTENSUOJELULAITOKSEN PERUSTAMINEN"

Transkriptio

1 YKSITYISEN LASTENSUOJELULAITOKSEN PERUSTAMINEN Antti-Ville Lemmetty Sauli Pihlajakangas Opinnäytetyö, syksy 2002 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Kauniaisten yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK), kirkon nuorisotyönohjaaja

2 TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU / KAUNIAISTEN YKSIKKÖ Antti-Ville Lemmetty Sauli Pihlajakangas Yksityisen lastensuojelulaitoksen perustaminen Syksy 2002 Sivut: Liitteet: 3 kpl Opinnäytetyömme tarkoituksena on selvittää, miten yksityisen lastensuojelulaitoksen perustaminen tapahtuu. Opinnäytetyössä käsittelemme yrityksen perustamista, sekä erityisesti yksityisen lastensuojelulaitoksen perustamista koskevia lainsäädännöllisiä ohjeita. Aineiston keräsimme kirjallisuudesta sekä tekemällä kolme haastattelua. Käytimme työssämme lähteinä pääasiassa yritystoimintaa käsittelevää kirjallisuutta sekä Suomen lakia. Haastateltaviksi valitsimme henkilöitä, jotka olivat perustaneet oman lastensuojeluyrityksen. Haastattelumenetelmänä käytimme puolistrukturoitua teemahaastattelua. Teoriaosuudessa tarkastelemme lastensuojelun historiallisia lähtökohtia maassamme ja sen kehittymistä. Sen lisäksi olemme perehtyneet lastensuojelun haasteisiin sekä lasten ja nuorten tilanteeseen nykypäivänä. Päättötyön tuloksena syntyi opas kaikille lastensuojeluyrityksen perustamista suunnitteleville. Johtopäätöksenä voimme todeta, että yksityisen lastensuojelulaitoksen perustaminen on haastava ja aikaa vievä prosessi, joka vaatii paljon työtä ja vakavaa sitoutumista. Tämä käy ilmi myös tekemistämme haastatteluista. Asiasanat: sosiaalihuolto, lastensuojelu, yrittäjyys

3 ABSTRACT DIACONIA POLYTECHNIC/KAUNIAINEN TRAINING UNIT Antti-Ville Lemmetty Sauli Pihlajakangas Founding of a private child welfare centre Autumn 2002 Pages: Appendices: 3 The purpose of our final thesis is to clarify the process of founding a private child welfare centre. In our final thesis we discuss the founding of a company and especially the laws concerning the founding of a private child welfare centre. We collected the material from literature and by making three interviews. In our work we used mainly entrepreneurship-related literature and the Finnish law. For the interviews we chose people who had founded their own child welfare centres. We used semistructured theme interview as a method for the interviews. As a background data we looked into the history and development of Finnish child welfare. In addition we have got acquainted with challenges of child welfare and the situation of children and young people today. As a result of our final thesis a guide was produced for anyone who is planning to found a private child welfare centre. As a conclusion we can note that founding a private child welfare centre is a challenging and time-consuming process which requires a lot of work and serious commitment. This can also be seen in interviews we made. Keywords: social welfare, child welfare, entrepreneurship

4 SISÄLLYS JOHDANTO LASTENSUOJELUN HISTORIA SUOMESSA Lastensuojelun alku Lainsäädännön kehitys LASTENSUOJELU TÄNÄÄN Lastensuojelun lähtökohta Lastensuojelu 2000 tilastojen valossa LASTENSUOJELUN KÄSITEVIIDAKKO Laitosluvilla toimivan lastensuojelulaitoksen määritelmä Yksilöä koskevia käsitteitä Lastensuojelua koskevia käsitteitä YKSITYISEN LASTENSUOJELULAITOKSEN PERUSTAMINEN Kuka voi perustaa lastensuojelulaitoksen? Yritystä koskevaa tietoa Kirjanpito ja vakuutukset Resurssit Rahoitus ja markkinointi Kasvatusajatus Valvonta Luvat ja ilmoitukset Mistä saa apua perustamiseen? HAASTATTELUT: Yleistä haastattelusta Teemahaastattelusta Haastattelun vastaukset SOVELTAMISMAHDOLLISUUDET KIRKON TYÖSSÄ POHDINTA JA JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHTEET LIITTEET...50 OPAS YKSITYISEN LASTENSUOJELULAITOKSEN PERUSTAJALLE

5 JOHDANTO Yrittäjyys sosiaali- ja terveysalalla on 90-luvun ilmiö, joka on hiljalleen lisääntymässä. Julkisen sektorin palvelujärjestelmän karsiminen on luonut tilanteen, jossa moni sosiaali- ja terveysalan ammattilainen joutuu valitsemaan työttömyyden, alan vaihdon tai itsensä työllistämisen välillä. Toisaalta myös tyytymättömyys kunnallisten hallintojärjestelmien byrokraattisuuteen ja jähmeyteen sekä työpaikan hierarkiat ovat olleet monen entisen kunnan työntekijän motiivina yrittäjäksi alkamiselle. (Kovalainen & Simonen 1996, 6.) Tulevina sosiaalialan ammattilaisina olemme huolissamme työpaikkojen karsimisesta. Tulevaisuudessa käy koko ajan todennäköisemmäksi, että työpaikkamme ei enää löydykään perinteiseen tapaan julkiselta, vaan yksityiseltä sektorilta. Koska meillä molemmilla on joskus käynyt mielessä oman yrityksen perustaminen, päätimme ottaa selvää siitä, millainen prosessi on yksityisen laitosluvilla toimivan lastensuojeluyksikön perustaminen. Lastensuojelulaitos on yritys, ja sitä koskevat samat lait ja säännöt kuin mitä tahansa yritystä. Lisäksi sitä ohjaavat useat erityissäädökset. Yritysmaailmaa ja yrityksen perustamista käsittelevää kirjallisuutta on olemassa runsaasti. Näissä kirjoissa ei kuitenkaan ole vastauksia niihin erityiskysymyksiin, joita lastensuojelulaitoksen perustaja joutuu kohtaamaan. Lastensuojelulaitosten valvonta kuuluu lääninhallitukselle. Näin ollen lääninhallitus on se viranomainen, joka myöntää luvat laitostoiminnan harjoittamiseen. Toimintaluvan saamiseksi yrittäjän itsensä ja laitoksen on täytettävä tiettyjä vaatimuksia. Nämä erityisohjeet ja säädökset perustuvat lakiin. Osa vaatimuksista löytyy suoraan laista, mutta monessa kohtaa lakia on sovellettu ja sen pohjalta laadittu tarkempia ohjeita ja sääntöjä. Lääninhallituksilta saa oppaita, joissa kerrotaan, mitä erityisiä asioita lastensuojeluyrittäjän on otettava huomioon ja mitä vaatimuksia hänen on täytettävä. Näissä oppaissa on tingitty yleisistä yrityselämän toimintatapojen kuvauksista, jotka jokaisen yksityisyrittäjän on kuitenkin tiedettävä ja huomioitava.

6 6 Halusimme tehdä päättötyönämme opaskirjan henkilölle, joka suunnittelee oman lastensuojelulaitoksen perustamista. Olemme koonneet työssämme yhteen yleisiä yrityksen perustamiseen liittyviä lainalaisuuksia, toimenpiteitä ja ohjeita sekä erityisesti lastensuojelulaitosta koskevia asioita. Lisäksi kävimme haastattelemassa henkilöitä, jotka ovat perustaneet oman lastensuojelualan yrityksen ja joilla on siten käytännön kokemusta perustamisesta. Päättötyömme on kaksiosainen. Ensimmäinen osa on raportti työstä ja toinen osa on itse tuotos, eli opas yksityisen lastensuojelulaitoksen perustajalle. Yhtenä osa-alueena työssämme on kirkon suhde lastensuojeluun. Olemme pohtineet kristilliseltä arvopohjalta toimivan lastensuojelulaitoksen perustamista ja kristillisyyden mahdollisuuksia lastensuojelutyössä. Myös haastatteluissa kysyimme, kuinka kristilliset arvot näkyvät haastateltujen työssä.

7 7 1 LASTENSUOJELUN HISTORIA SUOMESSA 1.1 Lastensuojelun alku Lastensuojelun synty, laajeneminen ja eriytyminen ovat olleet oleellisesti yhteydessä paitsi yhteiskuntamuutokseen, myös politiikkaan ja ideologiaan sekä näiden ristiriitaisten elementtien kautta erityisesti valtiolliseen kehitykseen. (Pulma & Turpeinen 1987, 247.) Suomessa elettiin 1800-luvulle asti maatalousvaltaisessa sääty-yhteiskunnassa, jolle oli tyypillistä elämän yhteisöllisyys ja isäntävaltaisuus. Lasten toimeentulosta ja kasvatuksesta piti huolta maatilan muodostama patriarkaalinen yhteisö, jossa isän auktoriteetti oli ehdoton lapsiin, vaimoon ja palkollisiin nähden. Perheessä ja koko valtiossa jokaisella oli oma paikkansa ja tehtävänsä. Suku ja kyläyhteisö huolehtivat orvoista. Patriarkaalinen elämänjärjestys ei kuitenkaan toteutunut kaikkien kohdalla toivotulla tavalla. Varsinkin suurissa kaupungeissa ja myöhemmin väestönkasvun seurauksena myös maaseudulla alkoi ilmetä sosiaalisia ongelmia, joihin patriarkaalisella järjestelmällä ei ollut vastausta. Lastensuojelun historian lähtökohtana pidetään kaupunki- ja maalaisköyhälistön lisääntymistä ja köyhälistöperheiden vaikeuksia huolehtia lastensa toimeentulosta ja kasvatuksesta. (Pulma & Turpeinen 1987, 13.) 1.2 Lainsäädännön kehitys Aluksi lastensuojelu oli osa yleistä köyhäinhoitoa ja vahvasti yhteydessä työvoimapolitiikkaan. Kerjäläislapsia yritettiin saada käsityöläisten oppipojiksi tai työväeksi maatiloille. Tämä oli vanhassa maatalousyhteiskunnassa oikeastaan ainut tapa estää orpolasten menehtyminen. Myöhemmin havahduttiin huomaamaan kodittomien lasten suojelun tärkeys muun muassa korkean lapsikuolleisuuden vuoksi ja alettiin säätää lakeja turvattomien lasten suojaksi. Vuonna 1763 annettiin ensimmäinen lastensuojelulaki, jota kutsuttiin nimellä hospitaali- ja lastenkotiasetus. (Pulma & Turpeinen 1987, ) Köyhäinhoidosta, johon turvattomat lapset myös kuuluivat, vastuun kantoivat luvulle saakka seurakunnat. Kuntien järjestämää köyhäinhoitoa kutsuttiin vaivaisten holhoukseksi. Valtion lastenhoitovastuu rajattiin vuoden 1852 vaivaishoitoasetuksella

8 8 niin kutsuttuihin pahantapaisiin lapsiin. Tuen piirissä oli ja 1860-luvulla noin 1500 lasta. (Pulma & Turpeinen 1987, 15 25, 45.) Vuonna 1879 astui voimaan vaivaishoitoasetus. Tällöin lasten huollon päämuodoksi muodostui niin kutsuttu elätehoito. Tämä tarkoitti kunnan vaivaisten antamista elätteelle julkisessa tilaisuudessa luvun lopulla alettiin katsoa, että sijoitustilaisuudet loukkaavat ihmisarvoa ja ne lopetettiin vuosisadan vaihteeseen mennessä. (Pulma & Turpeinen 1987, 67 69, 80.) Vuosisadan vaihteessa tehtiin yrityksiä lastensuojelulainsäädännön luomiseksi; painopistealueina olivat suojelukasvatusta tarvitsevat lapset. Lastensuojelua tarkoittavaan lainsäädäntöön suhtauduttiin 1900-luvun alussa ristiriitaisesti. Toisaalta lastensuojelu nähtiin kokonaisvaltaisena järjestelmänä, toisaalta taas sitä pidettiin osana köyhäinhoitojärjestelmää. Kehitystä kuitenkin tapahtui, sillä 1921 voimaan astunut oppivelvollisuuslaki velvoitti kunnat järjestämään varattomille oppilaille ruoka- ja vaateavustuksia. (Pulma & Turpeinen 1987, 113, 125.) Vuonna 1918 asetettiin lastensuojelukomitea, mutta lain valmistelun pysäyttivät taloudelliset rasitukset luvulla ryhdyttiin laatimaan uutta huoltolainsäädäntöä, johon sisältyi myös lastensuojelulaki. Vuonna 1937 voimaan tulleen lastensuojelulain tärkein anti oli huostaanottosäädösten luominen. Lastensuojelulaissa oli eriteltynä melko tarkasti ne perusteet, jotka edellyttivät yhteiskunnan toimenpiteitä lasten suojelemiseksi. Kuitenkin 1960-luvulta lähtien alettiin valmistella uutta huoltolainsäädäntöä ja 1970-luvulla hahmotella lastensuojelun kokonaisohjelmaa. Vuonna 1984 voimaan tullut ja vuonna 1990 osin muutettu laki korostaa lapsen etua. (Pulma & Turpeinen 1987, , ) Ensimmäinen lastenkoti Suomen ensimmäinen lastenkoti perustettiin Brändön rusthollin maille Helsingin lähelle armeijan tarpeita varten. Suomenlinnan rakennustyöt kokosivat Helsingin ympäristöön runsaasti työväkeä ja sotilaita perheineen. Värvättyjen sotilaiden heikon aseman ja köyhyyden sekä hyvin monien lasten menehtymisen vuoksi rykmentin sotilaille perustettiin 1750 leski- ja orpokassa sekä myöhemmin myös lastenkoti. Tykistörykmentin lastenkoti

9 9 toimi 1760-luvun puoliväliin saakka, jolloin se lakkautettiin poliittisista ja taloudellisista syistä. (Pulma & Turpeinen 1987, )

10 10 2 LASTENSUOJELU TÄNÄÄN 2.1 Lastensuojelun lähtökohta Nykyinen lastensuojelulaki astui voimaan Sen keskeisenä muutoksena oli lapsen edun näkökulma. Lastensuojelulain 1 takaa lapselle oikeuden turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä etusijan erityiseen suojeluun. ( Mikkola & Helminen 1994, 20.) Lastensuojelun tarkoituksena on turvata lapsen 1 :ssä mainitut oikeudet vaikuttamalla yleisiin kasvuoloihin, tukemalla huoltajia lasten kasvatuksessa sekä toteuttamalla perheja yksilökohtaista lastensuojelua (LSL 2 ). Perhe- ja yksilökohtaisessa lastensuojelussa on otettava ensisijaisesti huomioon lapsen etu sekä tuettava lapsen vanhempien ja muiden lasta hoitavien henkilöiden kasvatusmahdollisuuksia lapselle suotuisten kasvuolojen vakiinnuttamiseksi. Mikäli joudutaan turvautumaan sijaishuoltoon ja sen katsotaan olevan lapsen edun mukaista, se on järjestettävä viivytyksettä siten kuin lastensuojelulain 5. ja 6. luvussa tarkemmin säädetään. Perhe- ja yksilökohtaisessa lastensuojelussa on toimittava mahdollisimman hienovaraisesti sekä siten, ettei toimenpiteillä aiheuteta vahinkoa lapsen suotuisalle kehitykselle. (LSL 9 ) Nykyisen lastensuojelulain lähtökohtana katsotaan olevan yhteiskunnan vastuun korostuminen siten, että luodaan mahdollisuudet perheiden tukemiseen kasvatustehtävässä. Perhe- ja yksilökohtaisen lastensuojelun tavoitteena on vaikeaan elämäntilanteeseen joutuneiden perheiden kuntouttaminen sekä lasten ja nuorten suojelu vanhemmilta puuttuvien voimavarojen ja perhekriisien synnyttämiltä vaaroilta. Perhe- ja yksilökohtaista lastensuojelua ovat avohuollon tukitoimet, huostaanotto ja sijaishuolto sekä jälkihuolto. Näiden johtavana periaatteena on lapsen edun toteuttaminen ja perheen tukeminen. Hallitus on tehnyt eduskunnalle selonteon lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Selonteosta käy ilmi, että vaikka 1990-luvun kuluessa suurimmalla osalla väestöstä elintaso kasvoi tai säilyi entisellään, niin osalla väestöstä hyvinvointi laski selvästi. Taloudellinen hyvinvointi jakautui epätasaisemmin kuin 1980-luvulla. Työttömyys johti taloudellisen toimeentulon heikkenemiseen ja siihen liittyi erityisesti työttömyyden pitkittyessä psy-

11 11 kososiaalisten ongelmien riski. Yhteiskunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin käyttämiä kokonaisvoimavaroja supistettiin, mikä näkyi palvelujen volyymin ja myös tason heikkenemisenä. (Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle lasten ja nuorten hyvinvoinnista VNS 4/2002.) Eduskunnalle annettavan lasten hyvinvointia koskevan selonteon tueksi on Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes tehnyt raportin, jonka nimi on Mikä lapsiamme uhkaa?. Raportissa on tultu seuraavaan lasten hyvinvoinnin tilaa koskevaan kokoavaan johtopäätökseen: Pienehkö mutta laajeneva joukko lapsista kärsii vaikeutuvien ongelmien kasautumisesta, eikä sitä voi ohittaa, että neljäsosa tai peräti kolmasosa lapsista ei voi hyvin. Lasten pahoinvointioireiden laajentuminen ja vaikeutuminen eivät ole yllättäviä, vaan pikemminkin johdonmukaisia seurauksia monien eri tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Lasten ja nuorten pahoinvointi ilmenee muun muassa keskusteluvaikeuksina vanhempien kanssa, oppimisvaikeuksina, käytösongelmina kotona ja koulussa, lisääntyneenä tupakointina ja päihteiden käyttönä, rikollisuutena, masentuneisuutena ja muina mielenterveysongelmina. Lapsilla ja nuorilla on myös enenevässä määrin psykosomaattisia oireita, kuten jännittyneisyyttä, ahdistuneisuutta, syömishäiriöitä sekä väsymystä. (Sosiaali- ja terveystutkimus 2000.) Katse on käännettävä laaja-alaisesti lapsiväestön kasvuoloihin ja niitä raamittaviin tekijöihin. Lasten jokapäiväisissä ympäristöissä, päivähoidossa ja koulussa, ongelmia syntyy mm. ylisuurista ja vaihtuvista ryhmistä. Olojen kiristyminen kodeissa ja lasten palveluissa kasvattaa erityisiin vaikeuksiin joutuneiden lasten määrää. Lapset ovat keskenään eriarvoisessa asemassa, ei ainoastaan perheen käytettävissä olevan rahan suhteen vaan myös sen suhteen, missä määrin heidän ulottuvillaan on luotettavia ja heistä kiinnostuneita ihmisiä. Kiristynyt kilpailu, kiire ja tehokkuusvaatimukset eivät ole suosineet levollista oloa lasten kanssa eivätkä pitkäkestoisia ihmissuhteita, joiden kannattelemana lapset varttuvat. Lasten hyvin- ja pahoinvointiin vaikuttavat yksinkertaiset ja "vanhat" perusseikat. Lapset tarvitsevat jokapäiväistä läsnä olevaa suhdetta paikalla oleviin todellisiin ihmisiin, jotka kykenevät riittävästi jakamaan iloja ja murheita sekä opastamaan maailmaan suuntautumisessa ja sen ymmärtämisessä kotona, päivähoidossa ja koulussa. Vanhemman läsnäoloa ja huolenpitoa ei voi korvata playstation tai videot. (Bardy, Salmi, Heino 2001.)

12 Lastensuojelu 2000 tilastojen valossa Stakesin lastensuojelurekisterin mukaan kodin ulkopuolelle sijoitettuna oli vuonna 2000 yhteensä lasta ja nuorta. Heistä oli huostaan otettuja, avohuollon tukitoimenpiteenä sijoitettuja ja jälkihuollossa. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen määrä on viime vuosina noussut muutamalla sadalla joka vuosi. Lastensuojelun kokonaisuuden selvittämiseksi Stakes pyytää kunnilta myös summatietona lastensuojelun avohuollon piirissä olleiden lasten ja nuorten määrän. Vuonna 2000 avohuollon piirissä oli lasta ja nuorta. Taulukko 1. Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret Perhe- Laitos- ja Yhteensä % alle Huostaan- Siitä Avohuollon hoito muu huolto otetut 1) tahdon- piirissä 18-v. vastaiset lapsia ja nuoria , , , , , , , , , , , , , , , Lähde: Stakes / StakesTieto, Lastensuojelurekisteri 1) Huostaanoton käsite on muuttunut vuoden 1984 jälkeen siten, ettei tilastotietoa vuotta 1984 edeltävältä ajalta voida esittää vertailukelpoisena.

13 13 Kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista vajaa puolet oli kouluikäisiä eli 7 15-vuotiaita. Alle kouluikäisiä oli 19 prosenttia, vuotiaita 17 prosenttia ja 18 vuotta täyttäneitä 18 prosenttia. Kodin ulkopuolelle sijoitetuista 38 prosenttia oli ollut sijoitettuna alle vuoden, 36 prosenttia yhdestä kolmeen vuoteen, 18 prosenttia neljästä yhdeksään vuoteen ja 8 prosenttia vähintään 10 vuotta. Uusia sijoituksia tehtiin vuonna 2000 noin ja uusia huostaanottoja noin Taulukot 2 ja 3. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten ikä ja sijoituksen pituus 2000 Ikä Kodin ulkopuolelle sijoitetut Uudet sijoitukset Yhteensä Siitä huostassa Yhteensä Siitä huostassa Siitä tahdon vastaiset Yhteensä Lähde: Stakes / StakesTieto, Lastensuojelurekisteri Viimeisimmän sijoi- Kodin ulkopuolelle sijoi- Siitä huostassa Siitä tahdonvastaiset tuksen pituus tetut N % N % N % Alle 1 vuosi vuotta vuotta vuotta tai enemmän Yhteensä Lähde: Stakes / StakesTieto, Lastensuojelurekisteri

14 14 Koko maassa kodin ulkopuolelle sijoitettujen määrä vastasi 1,1 prosenttia alle 18- vuotiaista. 78 prosentissa kunnista tämä luku oli koko maan keskiarvoa pienempi. Kodin ulkopuolelle sijoitettuja ei ollut lainkaan 52 kunnassa (12 prosenttia kunnista). Kaupunkimaisissa kunnissa oli kodin ulkopuolelle sijoitettuna suhteessa enemmän lapsia kuin taajaan asutuissa ja maaseutumaisissa kunnissa.

15 15 3 LASTENSUOJELUN KÄSITEVIIDAKKO 3.1 Laitosluvilla toimivan lastensuojelulaitoksen määritelmä Lastensuojelun sosiaalipalveluja tuottavia yksiköitä toimii tällä hetkellä hyvin kirjavilla nimikkeillä, kuten perhekoti, ammatillinen perhekoti, perheryhmäkoti, pienryhmäkoti, lastenkoti, nuorisokoti ja niin edelleen. Nämä nimikkeet eivät kuitenkaan suoraan kerro yksiköiden toiminnan luonteesta tai niiden eroista. Yksiköllä, josta käytetään nimitystä perhekoti, saattaa olla laitoslupa, lastenkodin asiakkaiden ikärakenne voi olla 0 18 vuotta ja niin edelleen. (SOSPA-työryhmän muistio 1998) Laitoshuollolla tarkoitetaan hoidon, ylläpidon ja kuntouttavan toiminnan järjestämistä jatkuvaa hoitoa antavassa sosiaalihuollon toimintayksikössä. (SHL 24.1 ) Laitoshuoltoa annetaan henkilölle, joka tarvitsee apua, hoitoa tai muuta huolenpitoa, jota ei voida tai ei ole tarkoituksenmukaista järjestää hänen omassa kodissaan muita sosiaalipalveluita hyväksi käyttäen. (SHL 24.2 ) Lastensuojelulaitoksia, joissa voidaan järjestää lapsen sijaishuoltoa ja laitoshuoltoa tukitoimena, ovat lastenkodit, nuorisokodit ja koulukodit sekä muut näihin rinnastettavat lastensuojelulaitokset (LSL 29 ). Tällainen muu lastensuojelulaitos voi olla esimerkiksi lääninhallituksen luvan saanut yksityinen perhekoti. 3.2 Yksilöä koskevia käsitteitä Lapsi Lastensuojelulain mukaan lapsella tarkoitetaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 18 vuotta. Nuorella tarkoitetaan henkilöä, joka ei ole täyttänyt 21 vuotta. Nuoren henkilön alaikärajaa ei nykyisessä laissa ole määritelty. (Mikkola & Helminen 1994, 112.) Huoltajuus Lapsen huoltajia ovat hänen vanhempansa tai ne henkilöt, joille huolto on uskottu. Huoltajan tehtävänä on huolehtia lapsen hyvinvoinnista, kasvatuksesta ja tasapainoisesta kehityksestä. Jos lapsen vanhemmat ovat avioliitossa, he kumpikin ovat lapsensa

16 16 huoltajia. Jos he eivät ole avioliitossa, on äiti yksin lapsen huoltaja, jolleivät vanhemmat ole sopineet yhteisestä huollosta. Vanhempien yhteinen huoltajuus jatkuu myös eron jälkeen, jollei muuta päätetä. (Mikkola & Helminen 1994, 84.) Holhous Holhous tarkoittaa lapsen taloudellisten asioiden ja omaisuuden hoitoa. Lapsen omat vanhemmat ovat myös lapsen holhoojia. Joissakin tapauksissa on tarpeen määrätä erikseen holhooja lapsen omaisuutta hoitamaan. (Mikkola & Helminen 1994, 84.) Tapaamisoikeus Kun vanhemmat eroavat, on lapsella oikeus eron jälkeenkin tavata molempia vanhempiaan. Usein vanhemmat pystyvät keskenään sopimaan lapsensa huollosta ja tapaamisoikeudesta, mutta joissakin tapauksissa ratkaisuun pääsemiseksi tarvitaan perheasiain sovittelua tai tapaamisasian ratkaisua oikeudessa. Myös huostaan otetulla ja sijoitetulla lapsella on oikeus tavata vanhempiaan ja muita hänelle läheisiä henkilöitä sekä pitää heihin yhteyttä sijoituksen aikana. (Laki lapsen huollosta 2.) 3.3 Lastensuojelua koskevia käsitteitä Avohuollon tukitoimet Lastensuojelun tehtävänä on ensi sijassa tukea asiakasperhettä avohuollon tukitoimilla: ohjaamalla ja neuvomalla, taloudellisella tuella ja päivähoidon, tukihenkilön tai - perheen järjestämisellä ja sijaishuollolla. (Mikkola & Helminen 1994, 112.) Sijaishuolto Sijaishuollolla tarkoitetaan lapsen hoidon ja kasvatuksen järjestämistä oman kodin ulkopuolella. Sijaishuolto voidaan järjestää perhehoitona, laitoshoitona tai jollain muulla tavalla, esimerkiksi hoitona sairaalassa. Sijaishuolto voi olla joko lyhyt- tai pitkäaikaista. (Mikkola & Helminen 1994, 112.) Lastensuojeluilmoitus Sosiaali- ja terveydenhuollon, koulutoimen, poliisin tai seurakunnan palveluksessa tai luottamustoimessa olevalla henkilöllä on velvollisuus ilmoittaa lastensuojelun tarpeessa

17 17 olevasta lapsesta sosiaalilautakunnalle. Ilmoituksen voi tehdä myös kuka tahansa lapsen tilanteesta huolestunut henkilö. Lastensuojeluilmoituksen tarkoitus on havaita lapsen turvattomuus mahdollisimman varhain. (Mikkola & Helminen 1994, 112.) Huostaanotto Jos lapsesta ei huolehdita tai muut kodin olosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä, eivätkä avohuollon tukitoimet auta, sosiaalilautakunnan on otettava lapsi huostaan ja järjestettävä hänelle sijaishuolto. Huostaanotto tulee kyseeseen myös silloin jos lapsi itse voi vakavasti vaarantaa terveyttään tai kehitystään esimerkiksi päihteitten käytöllä. (Mikkola & Helminen 1994, 112.) Salassapito Kaikkia lastensuojelun avo- ja sijaishuollossa työskenteleviä henkilöitä sitoo vaitiolovelvollisuus. Kaikki lapseen ja hänen taustaansa liittyvät tiedot ovat luottamuksellisia. Yksityisessä lastensuojelulaitoksessakin täytyy huomioida salassapidon aiheuttamat erityistoimet mm. lasten ja vanhempien suojelemiseksi. (Mikkola & Helminen 1994, 246.) Jälkihuolto Kun huostassa pito päättyy nuoren täyttäessä 18 vuotta, hän on oikeutettu lastensuojelun jälkihuoltoon itse sitä halutessaan. Yleisin syy on opintojen jatkaminen. Moni nuori tarvitsee myös henkistä tukea ja harjoittelua itsenäistä elämää varten. Jälkihuolto päättyy viimeistään, kun nuori täyttää 21 vuotta. (Mikkola & Helminen 1994, 112.)

18 18 4 YKSITYISEN LASTENSUOJELULAITOKSEN PERUSTAMINEN 4.1 Kuka voi perustaa lastensuojelulaitoksen? Valvontalain 4 :n mukaan yksityisiä sosiaalipalveluja tuottavalla toimintayksiköllä tulee olla palveluista vastaava henkilö, joka vastaa siitä, että palvelutoiminta täyttää sille asetetut vaatimukset. Vastuuhenkilö on nimettävä toiminnan aloittamisilmoituksen tai lupamenettelyn yhteydessä. Mikäli vastuuhenkilö vaihtuu, on siitä ilmoitettava ilmoituksen vastaanottaneelle tai luvan myöntäneelle valvontaviranomaiselle. Lastensuojelulaitoksen kohdalla luvan myöntää lääninhallitus. Vastuuhenkilöltä edellytetään tehtävänsä hoitamiseen soveltuvaa pätevyyttä ja riittävää käytännön kokemusta vastaavanlaisesta toiminnasta. Toimintayksikön vastuuhenkilöllä tulee olla vähintään opistotasoinen sosiaali- tai terveydenhuollon ammattitutkinto tai muun alan ammatillinen tutkinto. (asetus sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 4.) Laissa ei kerrota mikä tämä muun alan ammatillinen tutkinto voisi olla, joten sen arvioiminen jää luvan myöntäjän harteille. Lainsäädännössä ei myöskään määritellä, mitä riittävä kokemus merkitsee. Länsi-Suomen lääninhallitus on edellyttänyt viiden vuoden työkokemusta, Itä-Suomen lääninhallitus kahden vuoden ja Etelä-Suomen lääninhallitus harkitsee vaaditun kokemuksen tapauskohtaisesti (lääninhallitukset 2002). 4.2 Yritystä koskevaa tietoa Yrityksen perustamisen vaiheet Yrityksen perustamisen lähtökohtia ovat yrittäjäksi aikovan oma halu, tahto, yrittäjävalmiudet ja liikeidea, joiden varaan kannattava yritystoiminta rakennetaan. Hyvä liikeidea on yritystoiminnan menestymisen perusedellytys. Liikeidea on hyvä pukea liiketoimintasuunnitelmaksi, jossa arvioidaan suunnitellun liiketoiminnan kannattavuutta ja menestymismahdollisuuksia. (Holopainen & Levonen 2001, 15 16, 52.)

19 19 Perinteisesti sosiaalipalvelujen ja liiketoiminnan on katsottu olevan ristiriidassa. Yksityistä lastensuojelulaitosta perustettaessa tämä tulisi ottaa vakavasti huomioon. Hyvin hoidettu talous takaa yrityksen kannattavuuden ja luo siten turvallisuutta. Voiton tavoittelu ei saa olla määräävä tekijä lapsen etua mietittäessä. Liiketoimintasuunnitelman laatiminen Pohja yrityksen menestymiselle luodaan perusteellisella liiketoiminnan suunnittelulla. Nykyään kirjallinen liiketoimintasuunnitelma joudutaan laatimaan mm. rahoittajia varten. Liiketoimintasuunnitelmaa käytetään myös avainhenkilöitä rekrytoitaessa, toiminnan laajennusoperaatioissa sekä asiakassuhteiden luomisessa. Liiketoimintasuunnitelman keskeisin tarkoitus on kuitenkin toimia yrityksen johdon työkaluna liiketoimintaa suunniteltaessa ja toteutettaessa. Liiketoimintasuunnitelma sisältää tiivistettynä suunnitellun yritystoiminnan keskeiset periaatteet ja ratkaisut. (Jokela & Anneberg 1995, 91.) Suunnitelman tulisi sisältää ainakin seuraavat asiakokonaisuudet: perustiedot yrityshankkeesta ja perustajasta kuvaus yrityshankkeesta perustelut yrityksen perustamiselle ja suunnitellulle liikeidealle tuleva liiketoiminta pääoman tarve ja rahoitus kannattavan toiminnan edellytykset SWOT-analyysi yrityshankkeesta yhteenveto ja johtopäätökset (Holopainen & Levonen 2001, 52). SWOT-analyysi eli nelikenttäanalyysi tarkoittaa vahvuuksien, heikkouksien, uhkien ja mahdollisuuksien kartoittamista. SWOT on lyhenne englanninkielisistä sanoista strengths, weaknesses, opportunities ja threats. (Holopainen & Levonen 2001, 57.)

20 20 Yritysmuodon valinta Yhtiömuoto on yleensä vapaasti valittavissa. Yhtiömuodon valintaan vaikuttavat muun muassa toiminnan laajuus, pääoman tarve, toiminnan joustavuus ja verotuskysymykset. Yritystoiminnan aikana yritysmuotoa voidaan myös punnita uudelleen ja vaihtaa toiseen mietittäessä, vastaako yrityksen muoto yrityksen tarpeita. Ammatti- ja elinkeinotoimintaa voi harjoittaa yksityisenä elinkeinonharjoittajana eli toiminimellä avoimen yhtiön kommandiittiyhtiön osakeyhtiön tai osuuskunnan muodossa. (Holopainen & Levonen 2001, ) Yksityiset lastensuojeluyritykset toimivat pääasiassa toiminimellä tai osakeyhtiönä. Sen vuoksi käsittelemme tässä ainoastaan näitä kahta yritysmuotoa. Yritysmuodon valintaan vaikuttavat esimerkiksi perustajien lukumäärä, toiminnan laajuus ja yrityksen verottaminen. Kun yrityksen perustaa yksi henkilö, on yksityinen toiminimi usein luonnollinen ratkaisu. Toiminimellä toimivaa yrittäjä on yhtä yrityksensä kanssa. Tämä puolestaan tarkoittaa sitä, että yrityksen tulot ovat yrittäjän tuloa ja yrittäjää verotetaan kaikista yrityksen tuloista. Yrittäjä myös vastaa yrityksensä toiminnasta omaisuudellaan.. Toiminimellä toimivan yrityksen hallinnointi on helpompaa kuin osakeyhtiössä. Osakeyhtiö on yksityisissä lastensuojelulaitoksissa yleisimmin käytetty yritysmuoto. Osakeyhtiössä voi olla yksi tai useampi omistaja. Osakeyhtiötä perustettaessa on yhtiöön pakko sijoittaa yhteensä n euroa. Omistajat nostavat palkkaa yrityksestä samoin kuin olisivat palkallisena töissä eli toisin kuin toiminimen kohdalla omistajan ja yhtiön palkkapussit ovat erillään.. Osakeyhtiö voi jakaa osakkailleen osinkoja, mikä tarkoittaa sitä, että yritys jakaa voitto-osuudestaan osakkaille yhtiönkokouksen määräämän summan per osake. Myös pienissä osakeyhtiöissä omistajat (pääosakkaat) ovat yleensä henkilökohtaisessa vastuussa yhtiön veloista. (Holopainen & Levonen )

21 Kirjanpito ja vakuutukset Yrittäjä on toiminnastaan kirjanpitovelvollinen. Kirjanpidon pohjalta tehdään tilikausittain tilinpäätös ja tilintarkastus. Tilinpäätöksestä selviää yrityksen kannattavuus ja siitä saadaan tiedot myös verottajalle. Tilinpäätös on laadittava lain edellyttämällä tavalla neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Tilinpäätös sisältää tuloslaskelman, taseen, liitetiedot ja myös toimintakertomuksen. Yrityksen liiketapahtumista syntyvä kirjallinen aineisto kootaan ja säilytetään.(holopainen & Levonen 2001, 158.) Kirjanpidon hoitaminen on usein järkevää antaa tilitoimiston tehtäväksi. Hyvä kirjanpitäjä vapauttaa resursseja itse yritystoimintaan. Yrittäjän on kuitenkin syytä myös itse seurata kirjanpitoaan säännöllisesti, sillä vastuu esimerkiksi verottajan suuntaan on yleensä yrittäjällä itsellään, osakeyhtiössä hallituksen jäsenillä ja toimitusjohtajalla. Tilikausi on 12 kuukautta. Ammatinharjoittajien tilikautena on aina kalenterivuosi, mutta muiden tilikausi voi olla mikä tahansa 12 kuukauden pituinen ajanjakso, joka määrätään yhtiösopimuksessa tai -järjestyksessä. (Holopainen & Levonen 2001, ) Vakuutukset Yrittäjän on itse huolehdittava oman sosiaaliturvansa ja tietenkin työntekijöidensä sosiaaliturvan järjestämisestä. Yrittäjä tarvitsee omaksi ja perheen, kodin, auton, yritystoiminnan sekä työntekijöiden turvaksi monia eri vakuutuksia, joista osa on lain määräämiä ja osa on muuten välttämättömiä. (Jokela & Anneberg 1995, 175.) Yrittäjä on velvollinen ottamaan itselleen yrittäjäeläkevakuutuksen ja työntekijöilleen eläkevakuutuksen. Yrittäjäeläkevakuutuksen suuruus vuonna 2001 oli 21,0 % työtulosta ja työntekijän eläkemaksu vuonna 2001 oli 21,85 % palkasta, josta työnantajan osuus 17,35 %. Tapaturmavakuutuslaissa on säädetty, että työnantajalla on velvollisuus ottaa työntekijöilleen tapaturmavakuutus työtapaturmien ja ammattitautien varalta. Lakisääteisen tapaturmavakuutuksen yhteydessä peritään työnantajalta työttömyyskassalain mukainen työttömyysvakuutusmaksu, jonka vakuutusyhtiö tilittää Työttömyyskassojen keskuskassalle. Yrittäjät itse eivät kuulu lakisääteisen tapaturmavakuutuksen piiriin, mutta sen vapaaehtoista ottamista on syytä vakavasti harkita. Muita vapaaehtoisia, mutta hyödylli-

YRITYKSEN PERUSTAMINEN

YRITYKSEN PERUSTAMINEN YRITYKSEN PERUSTAMINEN Yrityksen perustamisen lähtökohta Yhtiömuodot Suojaus Talouden hoitaminen, rahoitus, kirjanpito Lainsäädäntö, verotus Hankinta, tuotanto ja markkinointi (tuotekehitys) Henkilöstön

Lisätiedot

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 13.12.2010 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki

Lisätiedot

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marja Kuhmonen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 15.2.2012 1 YKSITYINEN SOSIAALIPALVELU: Laki yksityisistä

Lisätiedot

Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla

Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla Ulla Huovinen HAAGA-HELIA amk ulla.huovinen@haaga-helia.fi Työsuhteessa vai yrittäjänä? Työtä tehdään joko työntekijänä tai yrittäjänä Vaikuttaa

Lisätiedot

Mikkeli 3.11.2015. Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja

Mikkeli 3.11.2015. Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Mikkeli 3.11.2015 Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Sirkka Koponen, PEOL 3.11.2015

Lisätiedot

Perhehoitolaki 263/2015

Perhehoitolaki 263/2015 Perhehoitolaki 263/2015 10.9.2015 Valtakunnalliset erityishuoltopäivät Maria Porko Keskeinen sisältö Perhehoitoa koskevat säännökset yhteen lakiin Perhehoitoa mahdollista antaa perhehoidossa olevan kotona

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Yrityskaupan rahoitus Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Rahoituksen lähtökohdat Yrityksen rahoitusmuodot ovat oma pääoma, vieras pääoma ja tulorahoitus. Aloittavalla yrittäjällä on pääasiassa

Lisätiedot

Rahoitusta yritystoiminnan

Rahoitusta yritystoiminnan Rahoitusta yritystoiminnan alkuun Finnverasta rahoitusta yritystoiminnan käynnistämiseen Suunnitteletko yrityksen perustamista? Hyvä liikeidea, yrittäjävalmiudet ja huolellinen suunnittelu auttavat liiketoiminnan

Lisätiedot

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 11/2005 Tast 20.5.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ

Lisätiedot

Lapsi perheen ja hallinnon välissä

Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lasten ja perheiden eroauttaminen -seminaari Pentti Arajärvi 11.11.2015 1 Lapsen oikeuksien yleissopimus 3 artikla 1. Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon,

Lisätiedot

Yritysmuodot. T:mi OY AY OSK. Anna Airaksinen

Yritysmuodot. T:mi OY AY OSK. Anna Airaksinen Yritysmuodot T:mi OY KY AY OSK Yritysmuoto, eli yhtiömuoto on oikeudellinen muoto, jolla harjoitetaan yritystoimintaa. Suomessa yhtiön pitää rekisteröityä Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle

Nuori työntekijänä. Ohjeita työnantajalle Nuori työntekijänä Ohjeita työnantajalle Kuka on nuori työntekijä? Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) koskee alle 18-vuotiasta työntekijää. Lain nojalla on annettu asetus nuorten työntekijäin suojelusta

Lisätiedot

Lastensuojelulaki (417/2007) Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000)

Lastensuojelulaki (417/2007) Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000) 1 Lastensuojelulaki (417/2007) Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000) 19.9.2011 PaKaste, Kemi LasuL + SHAL 19.9.2011 Kemi, PaKaste 2 Lain rakenne 1. Yleiset säännökset 2. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädäntö ohjaa, miten toimia Ennen sijoitusta Sijoituksen aikana Sijoituksen jälkeen SHL

Lisätiedot

LIITE 1. REKISTERIN TIETOSISÄLTÖ

LIITE 1. REKISTERIN TIETOSISÄLTÖ LIITE 1. REKISTERIN TIETOSISÄLTÖ Yksityiset terveydenhuollon palvelujen tuottajat 1) Yhteisön rekisteriotteen mukainen nimi 2) Toiminimi 3) Yhtiömuoto 4) Y tunnus 5) OID koodi 6) Yhteystiedot (osoite,

Lisätiedot

Lastensuojelu 2014 tietojen toimittaminen

Lastensuojelu 2014 tietojen toimittaminen Liite, THL 1682/5.09.00/2014. sivu[1] Lastensuojelu 2014 tietojen toimittaminen Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten tiedot (Lastensuojelurekisteri) sekä avohuollon toimintaa koskevat tilastotiedot

Lisätiedot

Palveluseteli-info 23.2.2012

Palveluseteli-info 23.2.2012 Palveluseteli-info 23.2.2012 Tilaajapäällikkö Niina Korpelainen Niina Korpelainen 1 Ilmoituksenvaraiset palvelut Ilmoituksenvarainen toiminta on muuta kuin ympärivuorokautista sosiaalipalvelua ympärivuorokautisuudella

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö MITÄ PERHEHOITO ON? Perhehoito on henkilön hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon

Lisätiedot

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Laatua luvalla. HYVÄ-kehittäjäristeily 1.10.2014. Hanna Ahonen. Valvira. 1.10.2014 Hanna Ahonen 1

Laatua luvalla. HYVÄ-kehittäjäristeily 1.10.2014. Hanna Ahonen. Valvira. 1.10.2014 Hanna Ahonen 1 Laatua luvalla HYVÄ-kehittäjäristeily 1.10.2014 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira 1.10.2014 Hanna Ahonen 1 Luvan ja ilmoituksenvaraiset sosiaalipalvelut - Ympärivuorokautinen (asiakkailla säännöllinen

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(7) Sisällys Lastensuojeluasian vireilletulo...3 Arvio toimenpiteiden tarpeesta...4 Kiireelliset lastensuojelutoimenpiteet...4 Lastensuojelutarpeen selvitys...5 Avohuollon tukitoimet...5 Huostaanotto

Lisätiedot

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201 5 opintopistettä Petri Nuutinen Petri Nuutinen Lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Yritystoimintaan lähdetään monin tavoin...

Yritystoimintaan lähdetään monin tavoin... Marketta Korhonen Minustako yrittäjä? Yritystoimintaan lähdetään monin tavoin... pakon sanelemana työttömyyden kautta (itsensä työllistäminen) koulutuksen kautta harrastuksen kautta franchising yrittäjyyden

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Sosiaalipalvelujen toimiala

Sosiaalipalvelujen toimiala Sosiaalipalvelujen toimiala HTSY Verohallinto 23.10.2012 Verohallinto 2 (5) SOSIAALIPALVELUJEN TOIMIALA on laatinut ilmiöselvityksen 32/2011 Sosiaalipalvelujen toimialasta. Selvityksessä on käsitelty toimialan

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010 LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Kuopio 23.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? 1 Vaikuttavan työn edellytykset lastensuojelussa

Lisätiedot

Yhteistyö vankeuslain valossa. Heli Tamminen 4.9.2015

Yhteistyö vankeuslain valossa. Heli Tamminen 4.9.2015 Yhteistyö vankeuslain valossa Heli Tamminen 4.9.2015 Rangaistusajan suunnitelma ja vapauttamissuunnitelma Tapaamiset Ulkopuoliseen laitokseen sijoittaminen Koevapaus Rangaistusajan suunnitelma ja vapauttamissuunnitelma

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

Lastensuojelupalvelut

Lastensuojelupalvelut Lastensuojelupalvelut Valvonta vahvistaa lasten ja nuorten oikeuksia erityiseen suojeluun Valviran ja aluehallintovirastojen yhdessä laatimat lastensuojelun valvontaohjelmat Kunnalliset lastensuojelupalvelut

Lisätiedot

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen

Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 1 Lastensuojeluasioiden valmistelu hallinto-oikeuteen 20.5.2008 Lakimies Tuomas Möttönen Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Johdon tukipalvelut - 2008 Hallinto-oikeuden toimivalta lastensuojeluasioissa

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Lotta Silvennoinen

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Lotta Silvennoinen LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Järvenpää 30.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? Vaikuttavan työn edellytykset

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Tällä tiedotteella pyritään selventämään kunnille, mikä toiminta vastaa sellaista päivähoitoa, josta voidaan maksaa yksityisen hoidon tukea.

Tällä tiedotteella pyritään selventämään kunnille, mikä toiminta vastaa sellaista päivähoitoa, josta voidaan maksaa yksityisen hoidon tukea. Muistio Jarkko Lahtinen 27.6.2013 OSA-AIKAINEN LASTENHOITO JA YKSITYISEN HOIDON TUKI Tämän tiedotteen laatiminen on tullut ajankohtaiseksi, koska on ilmennyt epätietoisuutta, voidaanko yksityisen hoidon

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

1 MIKÄ ON SÄÄTIÖ? 1.1 Peruskäsitteitä

1 MIKÄ ON SÄÄTIÖ? 1.1 Peruskäsitteitä 1 MIKÄ ON SÄÄTIÖ? Säätiö on perustajansa asettama erillisvarallisuus, jota hoitaa erillinen hallinto ja jolla toteutetaan perustajan määräämää hyödyllistä tarkoitusta. Säätiön perustaja laatii säätiön

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Tietoa yritystoiminnasta Yritys-Suomi on kattavin verkkopalvelu yrittäjäksi aikoville ja toimiville yrittäjille. www.yrityssuomi.

Tietoa yritystoiminnasta Yritys-Suomi on kattavin verkkopalvelu yrittäjäksi aikoville ja toimiville yrittäjille. www.yrityssuomi. Yrittäjyys Työ- ja elinkeinotoimistosta löydät monipuolisesti palveluja, jos olet yrittäjä, kiinnostunut itsesi työllistämisestä yrittäjänä tai aloittamassa yritystoimintaa. Minustako yrittäjä? Tutki ensin,

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin?

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 26.9.2014

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011. Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta

VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011. Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 4.-6.10.2011 Sijaishuollon ajankohtaiset muutokset ja haasteet lainsäädännön näkökulmasta Lotta Hämeen-Anttila Neuvotteleva virkamies, STM Lastensuojelua ja perhehoitoa

Lisätiedot

Lastensuojelu 2013 tietojen toimittaminen

Lastensuojelu 2013 tietojen toimittaminen Lastensuojelu 2013 Liite, sivu[1] Lastensuojelu 2013 tietojen toimittaminen Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten tiedot (Lastensuojelurekisteri) sekä avohuollon toimintaa koskevat tilastotiedot

Lisätiedot

Ohjeet palvelutuottajien hakumenettelyyn

Ohjeet palvelutuottajien hakumenettelyyn Ohjeet palvelutuottajien hakumenettelyyn Hakeminen palvelusetelilain mukaiseksi lasten päiväkoti/ryhmäperhepäivähoidon palveluntuottajaksi Hakulomake ja liitteet Palvelusetelillä toimivaksi palveluntuottajaksi

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 15.5.2014 1

KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 15.5.2014 1 KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 15.5.2014 1 Aluehallintoviraston ohjaus ja valvonta Aluehallintoviraston ohjauksen eri muodot: seminaarit, ohjeet, kannanotot, Internet, sähköposti- ja puhelinohjaus,

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAKIKINKERIT IV

LASTENSUOJELUN LAKIKINKERIT IV LASTENSUOJELUN LAKIKINKERIT IV 1 (8) JYVÄSKYLÄ 30.10.2008 Tiina Hyvärinen Hämeenlinnan hallinto-oikeus - Huostaanottoa ja sijaishuoltoon sijoittamista koskevat hakemukset ja niiden liitteet - Väliaikaiset

Lisätiedot

Päiväkotipalvelujen palveluntuottajien hyväksyminen edellyttää seuraavien vaatimusten täyttymistä:

Päiväkotipalvelujen palveluntuottajien hyväksyminen edellyttää seuraavien vaatimusten täyttymistä: Nastolan kunta Varhaiskasvatus Palveluseteli lasten päivähoidossa PALVELUNTUOTTAJIEN HYVÄKSYMISEN EDELLYTYKSET Päiväkotipalvelujen palveluntuottajien hyväksyminen edellyttää seuraavien vaatimusten täyttymistä:

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PERHEHOITO

IKÄIHMISTEN PERHEHOITO IKÄIHMISTEN PERHEHOITO Palveluvaliokunta Raija Inkala 15.10.2014 PERHEHOIDOSTA YLEISTÄ tarkoitetaan henkilön hoidon, hoivan tai muun ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä hänen kotinsa ulkopuolella

Lisätiedot

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ PERHESOSIAALITYÖN TOIMIPISTEET: Lastensuojelun palvelut: Peruspalvelukeskus Virastotalo, Kuninkaanlähteenkatu 8, 38700 Kankaanpää,

Lisätiedot

Yhtiössä on erilaisia osakkeita seuraavasti:

Yhtiössä on erilaisia osakkeita seuraavasti: Y-tunnus: 0347890- Sivu JOENSUUN PYSAKOINTI OY:N YHTIOJARJESTYS 1 Yhtiön toiminimi on Joensuun Pysäköinti Oy ja kotipaikka on Joensuun kaupunki. 2 Yhtiön toimialana on maankäyttö- ja rakennuslain sekä

Lisätiedot

SOPIMUS LASTENSUOJELULAIN MUKAISESTA LAITOSHOIDOSTA

SOPIMUS LASTENSUOJELULAIN MUKAISESTA LAITOSHOIDOSTA 1 (5) SOPIMUS LASTENSUOJELULAIN MUKAISESTA LAITOSHOIDOSTA SOPIJAOSAPUOLET PALVELUN OSTAJA: Liperin kunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Lasten ja perheiden palvelut PALVELUN TUOTTAJA: Joensuun kaupunki.

Lisätiedot

Määräys luottolaitosten ulkomailla olevista sivukonttoreista ja palvelujen tarjoamisesta ulkomailla

Määräys luottolaitosten ulkomailla olevista sivukonttoreista ja palvelujen tarjoamisesta ulkomailla lukien toistaiseksi 1 (6) Luottolaitoksille Määräys luottolaitosten ulkomailla olevista sivukonttoreista ja palvelujen tarjoamisesta ulkomailla Rahoitustarkastus antaa rahoitustarkastuslain 4 :n 2 kohdan

Lisätiedot

Auranmaan Yrityspalveluiden Yrityspalvelusetelit

Auranmaan Yrityspalveluiden Yrityspalvelusetelit Auranmaan Yrityspalveluiden Yrityspalvelusetelit Palvelusetelijärjestelmän tavoitteet Tarjota Auranmaan Yrityspalveluiden asiakkaille joustava ja yksilöllinen palvelu, jonka käynnistäminen on nopeaa ja

Lisätiedot

Yritysmuodon valintaan

Yritysmuodon valintaan Yritysmuodon valintaan vaikuttavista tekijöistä Sisällysluettelo Yritysmuodon valintaan vaikuttavista tekijöistä...3 Ei valmista patenttiratkaisua...3 Yritysmuodon valintaan vaikuttavia tekijöitä...3 Henkilöluku...3

Lisätiedot

Yritysinfo 19.5.2014. Haaga-Helia. Yritysneuvoja Hannele Kostiainen YritysHelsinki

Yritysinfo 19.5.2014. Haaga-Helia. Yritysneuvoja Hannele Kostiainen YritysHelsinki Yritysinfo 19.5.2014 Haaga-Helia Yritysneuvoja Hannele Kostiainen YritysHelsinki Luennon aiheet YritysHelsingin palvelut Yrityksen perustamisen vaiheet Sähköinen liiketoimintasuunnitelma Yritysmuodot YritysHelsinki?

Lisätiedot

Uusi yritys Perustamisilmoitus ja rekisteröityminen

Uusi yritys Perustamisilmoitus ja rekisteröityminen Uusi yritys ja rekisteröityminen Sanna Koivisto Pirkanmaan verotoimisto Mikä on YTJ? Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä Verohallituksen ja Patentti- ja rekisterihallituksen yhdessä ylläpitämä tietojärjestelmä

Lisätiedot

YHDISTYS- JA OSUUSKUNTATOIMINNAN MAHDOLLISUUDET KULTTUURIALALLA. Rit

YHDISTYS- JA OSUUSKUNTATOIMINNAN MAHDOLLISUUDET KULTTUURIALALLA. Rit YHDISTYS- JA OSUUSKUNTATOIMINNAN MAHDOLLISUUDET KULTTUURIALALLA Rit Yhdistys Yhdistys on Suomessa luonnollisten henkilöiden, oikeuskelpoisten yhteisöjen tai molempien jotakin tarkoitusta varten perustama

Lisätiedot

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA

STARTIAN YHTEISTYÖVERKOSTOSSA MUKANA MIKÄ ON STARTIA? Vaasanseudun Uusyrityskeskus Startia yksi Suomen 32 uusyrityskeskuksesta toimii osana Vaasanseudun Kehitys Oy VASEKia uusien yrittäjien neuvontapalvelut seitsemän kunnan alueella käytettävissä

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

VAPO OY:N YHTIÖJÄRJESTYS

VAPO OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 VAPO OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 Yhtiön nimi on Vapo Oy ja kotipaikka Jyväskylän kaupunki. 2 Yhtiön toimialana on harjoittaa turveteollisuutta, mekaanista metsäteollisuutta, energian, kasvualustojen ja turvejalosteiden

Lisätiedot

Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila. E Laitila 1

Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila. E Laitila 1 Tilinpäätöksen rakenne ja tulkinta Erkki Laitila E Laitila 1 YRITYSTOIMINNAN TAVOITTEENA ON TAVALLISESTI VOITON MAKSIMOINTI TULOT MENOT = MAHDOLLISIMMAN SUURI LUKU VOITTOA VOIDAAN MAKSIMOIDA JOKO LYHYELLÄ

Lisätiedot

Suunnitellusti alkuun Onnistuneen yritystoiminnan käynnistäminen

Suunnitellusti alkuun Onnistuneen yritystoiminnan käynnistäminen Suunnitellusti alkuun Onnistuneen yritystoiminnan käynnistäminen 13.-14.9.2013 Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@prizz.fi Yritysneuvoja Tero Patoranta tero.patoranta@prizz.fi Esityksen sisältö

Lisätiedot

Yhtiön tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen. Yhtiön osakepääoma on miljoona (1.000.000) euroa.

Yhtiön tarkoituksena ei ole tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen. Yhtiön osakepääoma on miljoona (1.000.000) euroa. 1 (5) SAVONLINNAN JÄÄHALLI OSAKEYHTIÖN YHTIÖJÄRJESTYS 1 Yhtiön toiminimi ja kotipaikka Yhtiön toiminimi on Savonlinnan Jäähalli Osakeyhtiö ja sen kotipaikka on Savonlinna. 2 Yhtiön toimiala Yhtiön tarkoituksena

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 3/2014

Määräykset ja ohjeet 3/2014 Määräykset ja ohjeet 3/2014 Toimiluvat, rekisteröinnit ja ilmoitukset Dnro FIVA 2/01.00/2013 Antopäivä 6.3.2014 Voimaantulopäivä 15.4.2014 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

VALMENNUKSEN PÄÄTTYESSÄ PERHE JA KOULUTTAJAT TULEVAT YHTEISESSÄ ARVIOINNISSAAN JOHONKIN SEURAAVISTA RATKAISUISTA:

VALMENNUKSEN PÄÄTTYESSÄ PERHE JA KOULUTTAJAT TULEVAT YHTEISESSÄ ARVIOINNISSAAN JOHONKIN SEURAAVISTA RATKAISUISTA: 8 PRIDE-kirja VALMENNUKSEN PÄÄTTYESSÄ PERHE JA KOULUTTAJAT TULEVAT YHTEISESSÄ ARVIOINNISSAAN JOHONKIN SEURAAVISTA RATKAISUISTA: Kouluttajilla ja perheellä on yhteinen näkemys siitä, että perheellä on valmiuksia

Lisätiedot

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014

Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä. Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Finnveran kv-kasvun ja vientikaupan rahoitus Kv-kasvun ja rahoituksen aamupäivä Seija Pelkonen Turun aluekonttori 12.3.2014 Agenda Finnvera Oyj ja avainluvut Finnveran rooli kv-kasvun rahoituksessa Vientikaupan

Lisätiedot

Tuen yleiset myöntämisperusteet

Tuen yleiset myöntämisperusteet Yleistä Omaishoidontukea koskeva laki (937/2005) tuli voimaan 1.1.2006. Laki korvasi sosiaalihuoltolaissa olleet omaishoidontukea koskevat säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta. Samaan aikaan myös

Lisätiedot

TILINTARKASTUS VAI TOIMINNANTARKASTUS. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki

TILINTARKASTUS VAI TOIMINNANTARKASTUS. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki TILINTARKASTUS VAI TOIMINNANTARKASTUS Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Yhdistyslain muutos 1.9.2010 Yhdistyslain (678/2010) muutos tullut voimaan 1.9.2010 Keskeisimmät muutokset Toiminnantarkastus Tämän lain

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 1 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 27.11.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 2 Yleistä Finnverasta Finnveran rahoitus

Lisätiedot

Oulun Seudun Uusyrityskeskus ry

Oulun Seudun Uusyrityskeskus ry Oulun Seudun Uusyrityskeskus ry Oulun seudun uusyrityskeskus on yhteistyöyritystemme ja kuntien yhdessä ylläpitämä täysin maksuton ja ehdottoman luottamuksellinen neuvontapalvelu uusien ja vasta perustettujen

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJAKSI VALMENTAUTUMINEN 2ov

TYÖPAIKKAOHJAAJAKSI VALMENTAUTUMINEN 2ov LIITE 1 1 (11) TYÖPAIKKAOHJAAJAKSI VALMENTAUTUMINEN 2ov Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelija on tunnettava oman alansa perustutkinnon opetussuunnitelma ja kansalliset näyttöaineistot,

Lisätiedot

Yritysmuodot. 1. Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Osakeyhtiö Osuuskunta. Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito

Yritysmuodot. 1. Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Osakeyhtiö Osuuskunta. Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito Yritysmuodot 1. Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö Osakeyhtiö Osuuskunta Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito Marjatta Kariniemi 7.2.2005 1 Erot eri yritysmuodoissa omistajien vastuu yrityksen

Lisätiedot

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous 16.12.2013 I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät 1. Raskone Oy:n hallintoelimet 1.1. Yhtiökokous Osakeyhtiölain mukaan ylintä päätäntävaltaa osakeyhtiössä käyttää yhtiökokous, joka

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 HYVINVOINTIALAN LIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja paikka Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. Liitto on Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja Hannu Puhakka 16.5.2016 2 [pvm] 3 [pvm] Pk-rahoituksen painopistealueet - yritysten yleisimmät muutostilanteet ja niihin liittyvät rahoitustarpeet Yrityksen

Lisätiedot

Terveydenhuollon ammattihenkilö yrittäjänä

Terveydenhuollon ammattihenkilö yrittäjänä Terveydenhuollon ammattihenkilö yrittäjänä Suomen Fysioterapeutit Katri Partanen Suomen Fysioterapeutit Fysioterapia-alalla on vankka perinne yrittäjänä toimimisesta Liitossa lähes 2000 yrittäjäjäsentä:

Lisätiedot

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten tiedot vuodelta 2012 kerätään sähköisesti Lasu- Netti-sovelluksen kautta osoitteessa

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten tiedot vuodelta 2012 kerätään sähköisesti Lasu- Netti-sovelluksen kautta osoitteessa THL/1851/5.09.00/2012 Liite Lisätietoja: Tuula Kuoppala puh. 029 524 7234, tuula.kuoppala@thl.fi Salla Säkkinen puh. 029 524 7064, salla.sakkinen@thl.fi Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ Sosiaali- ja terveyslautakunta 9.12.2015 94 Voimaantulo 1.1.2016 Sisällysluettelo I LUKU... 2 1 Toimintasääntö... 2 II LUKU...

Lisätiedot

Isännöintisopimus kuinka sopia ja pitää sopimus ajan tasalla

Isännöintisopimus kuinka sopia ja pitää sopimus ajan tasalla Isännöintisopimus kuinka sopia ja pitää sopimus ajan tasalla Hallitusseminaari 2011 Anu Kärkkäinen päälakimies Suomen Kiinteistöliitto ry ISÄNNÖITSIJÄN VALINTA Milloin taloyhtiössä on oltava isännöitsijä?

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan

Lisätiedot

263/2015 Annettu Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2015 Perhehoitolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain tarkoitus ja tavoite Tämän

263/2015 Annettu Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2015 Perhehoitolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain tarkoitus ja tavoite Tämän 263/2015 Annettu Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2015 Perhehoitolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Lain tarkoitus ja tavoite Tämän lain tarkoituksena on turvata hoidettavalle perheenomainen

Lisätiedot

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2012 Kehittämispäällikkö Mikko Oranen Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö Mitä lastensuojelu on? Lasten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Ohje 1/2015 1 (6) Dnro 6174/06.00.00.02/2014 6.2.2015. Jakelussa mainituille

Ohje 1/2015 1 (6) Dnro 6174/06.00.00.02/2014 6.2.2015. Jakelussa mainituille Ohje 1/2015 1 (6) Jakelussa mainituille Yksityistä sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevan lainsäädännön soveltaminen yksityisten koulutuksen järjestäjien tuottamiin sosiaali- ja terveyspalveluihin Taustaa

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia paivi.sinko@helsinki.fi Voimaan 1.1.2008 2

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö

Kyläverkkokoulutus 1.9.2011. Noora Hakola Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Kyläverkkokoulutus 1.9.2011 Maaseutuelinkeino-osasto Maaseutu- ja rakenneyksikkö Sivu 1 16.9.2011 Kyläverkkohankkeet ja lisävaroilla rahoitettavat laajat laajakaista hankkeet HankeVNA 22 : - Yleishyödyllisen

Lisätiedot

terveyspalveluyritysten rahoittajana Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj

terveyspalveluyritysten rahoittajana Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj Finnvera sosiaali- ja terveyspalveluyritysten rahoittajana 2.2.20112 2011 Hanna Koponen Rahoituspäällikkö Finnvera Oyj Finnveran rooli sosiaalipalvelualan rahoittajana 2 Vahva rooli alusta saakka 90-luvun

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

Yritysmuodot. Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö 4. Osakeyhtiö Osuuskunta Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito

Yritysmuodot. Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö 4. Osakeyhtiö Osuuskunta Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito Yritysmuodot Yksityinen toiminimi Avoin yhtiö Kommandiittiyhtiö 4. Osakeyhtiö Osuuskunta Lähde: Tomperi, Käytännön kirjanpito Marjatta Kariniemi 7.2.2005 1 Osakeyhtiö Lue Kehittyvä kirjanpitotaito kirjasta

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Läsnätyön juridiikka

Läsnätyön juridiikka Läsnätyön juridiikka Etätyö vai Läsnätyö Työnteon uudet mallit / Hetky Akva Asianajaja, Counsel/Employment, Henna Kinnunen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Sisältö Läsnätyön juridinen luonne Läsnätyöhön

Lisätiedot

Osuuskunnan toiminimi on Suomen Luotto-osuuskunta, ruotsiksi Finlands Kreditandelslaget ja sen kotipaikka on Helsinki.

Osuuskunnan toiminimi on Suomen Luotto-osuuskunta, ruotsiksi Finlands Kreditandelslaget ja sen kotipaikka on Helsinki. SUOMEN LUOTTO-OSUUSKUNTA 1 (5) 16.4.2013 SUOMEN LUOTTO-OSUUSKUNNAN SÄÄNNÖT 1 TOIMINIMI JA KOTIPAIKKA Osuuskunnan toiminimi on Suomen Luotto-osuuskunta, ruotsiksi Finlands Kreditandelslaget ja sen kotipaikka

Lisätiedot