VIMPELIN KUNTA KESKUSTAAJAMAN ERÄIDEN TIEALUEIDEN (LYT) MUUTTAMINEN KATUALUEIKSI ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Transkriptio

1 Vastaanottaja Vimpelin kunta Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä VIMPELIN KUNTA KESKUSTAAJAMAN ERÄIDEN TIEALUEIDEN (LYT) MUUTTAMINEN KATUALUEIKSI ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

2 VIMPELIN KUNTA KESKUSTAAJAMAN ERÄIDEN TIEALUEIDEN (LYT) MUUTTAMINEN KATUALUEIKSI -ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tarkastus Päivämäärä Laatija Tarkastaja Ville Vihanta Jenny Jungar Ramboll Pitkänsillankatu KOKKOLA T F

3 SISÄLTÖ 1. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT 1 2. SUUNNITTELUN KOHDE JA VAIKUTUSALUE 2 3. YHTEYSHENKILÖT 3 4. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Suunnittelutehtävä ja tavoite Suunnittelualueen ympäristön nykytila Maanomistus Maakuntakaava Yleiskaava Asemakaava Pohjakartta 8 5. LAADITUT SELVITYKSET 8 6. LAADITTAVAT VAIHTOEHDOT 8 7. ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET 8 8. OSALLISET 9 9. OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Aloitusvaihe Valmisteluvaihe Ehdotusvaihe Valitusmahdollisuus KAAVOITUKSEN AIKATAULU 11

4 1 1. MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖ- KOHDAT MRL 62, 63 ja 64 A) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Kaavoituksen vireille tulosta tulee ilmoittaa sillä tavoin, että osallisilla on mahdollisuus saada tietoja kaavoituksen lähtökohdista ja osallistumis- ja arviointimenettelystä. Ilmoittaminen on järjestettävä kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Ilmoittaminen voi tapahtua myös kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. B) Vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessa Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. C) Neuvottelu osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Kunta voi neuvotella elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskuksen) kanssa osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä ja toteuttamisesta. Osallisella on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Jos suunnitelma on ilmeisesti puutteellinen, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on viivytyksettä järjestettävä kunnan kanssa neuvottelu suunnitelman täydentämistarpeiden selvittämiseksi. Neuvotteluun on kutsuttava esityksen tehnyt osallinen ja tarpeen mukaan ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaan asia liittyy. D) Palaute osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Tätä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on saatavilla Järvi-Pohjanmaan teknisestä toimesta, Patruunantie 15, VIMPELI tai Järvi-Pohjanmaan Internet -sivuilta (Palvelut>Kaavat, kiinteistöt ja tontit>kaavat>vimpeli). Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi antaa palautetta seuraavasti: Järvi-Pohjanmaan tekninen toimi/kaavoituspäällikkö Pekka Isotalo; puh , sähköposti: Ramboll Finland Oy/ projektipäällikkö Jenny Jungar puh Tätä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa päivitetään koko suunnitteluprosessin ajan aina tarpeen mukaan.

5 2 2. SUUNNITTELUN KOHDE JA VAIKUTUSALUE Suunnittelualue sijaitsee Vimpelin liikekeskustan alueella. Asemakaavan muutos koskee Patruunantien, Opintien, Jäykäntien, Pöntisentien ja Suksitien yleisten teiden alueita (LYT). Suunnittelualueen sijainti on osoitettu seuraavissa kuvissa. Tämä asemakaavan muutos kohdistuu keskeisesti yleisen tien alueeseen (LYT). Muutoksella ei ole vaikutuksia suunnittelualueen ulkopuolella eikä sillä vaikuteta suunnittelun kohteena olevien teiden nykyiseen käyttöön. Kuva 1. Suunnittelualueen sijainti Vimpelin taajamassa. Metsähallitus, Maanmittauslaitos, Logica Kuva 2. Alustava suunnittelualueen rajaus Vimpelin opaskartalla.

6 3 3. YHTEYSHENKILÖT Asemakaavan muutos ja laajennus toteutetaan yhteistyönä Vimpelin kunnan ja Ramboll Finland Oy:n Kokkolan toimiston kesken. KAAVOITTAJA: Vimpelin kunta Järvi-Pohjanmaan tekninen toimi/vimpelin kunta Patruunantie VIMPELI Yhteyshenkilö: Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alue Kaavoituspäällikkö Pekka Isotalo puh , sähköposti: KAAVAKONSULTTI: Ramboll Finland Oy Pitkänsillankatu 1, KOKKOLA Hankkeen vastuuhenkilö: Jenny Jungar puh sähköposti: 4. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET 4.1 Suunnittelutehtävä ja tavoite Kyseessä on teknisluonteinen asemakaavan muutos, jonka tavoitteena on muuttaa Patruunantien, Opintien, Jäykäntien, Pöntisentien ja Suksitien yleisten teiden alueet (LYT) katualueiksi. Yleisen tien tiealueen muuttaminen kaduksi perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin, jonka mukaan asemakaavassa yleisinä teinä voidaan osoittaa valta-, kanta- ja seututeitä sekä niitä yhdistäviä ja niiden jatkeena olevia teitä, jotka palvelevat pääasiallisesti muuta kuin paikallista liikennettä (MRL 83.4 ). Mikäli nämä vaatimukset eivät täyty, tulee tie osoittaa asemakaavassa kaduksi. Maantie, joka on osoitettu asemakaavassa kaduksi, muuttuu kunnan tekemällä kadunpitopäätöksellä kaduksi. Kadunpitopäätöksen tultua voimaan maantie lakkaa ja tiealue siirtyy kunnan omistukseen sekä tiealueeseen syntyy samalla tienpitäjälle maantielaissa tarkoitettu tieoikeus. 4.2 Suunnittelualueen ympäristön nykytila Suunnittelualue on kokonaisuudessaan yleisen tien aluetta. Patruunantien, Opintien sekä Jäykäntien varrella kulkee kevyen liikenteen väylä. Suunnittelualueen lähiympäristössä Patruunantien pohjoisosan varressa on pientaloasutusta sekä peltoaluetta. Tie ylittää myös Savonjoen. Tien keskivaiheilla on Vimpelin pyöreä kirkko ja maankuulu pesäpallokenttä Saarikenttä, jotka kuuluvat valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön (Vimpelin kirkko ja kirkonseutu, RKY 2009). Kirkko on Suomessa ainutlaatuinen kaksitoistakulmainen pyöreältä vaikuttava puukirkko, jonka ympäristössä yhdistyy 1800-luvun alkupuolen kirkolliset rakennukset 1990-luvun pesäpallostadionin kanssa monipuoliseksi julkisten rakennusten kokonaisuudeksi. Savonjoen pohjoisrannalla on Etelä-Pohjanmaalle tyypillinen tiiviisti rakennettu jokivarsikylä, nauhamainen maatilojen pihapiirien ja omakotitalojen muodostama alue. Suunnittelualueelle valta-

7 4 kunnallisesti merkittävästä kulttuuriympäristöstä sijoittuu vain Savonjoen ylittävä silta sekä tiealuetta; asemakaavan muutoksella ei kuitenkaan ole vaikutuksia kulttuuriympäristöön. Lisäksi Patruunantien keskivaiheilla on myös seurakuntatalo, kirkkoherranvirasto, kunnanvirasto, kirjasto sekä liikerakennuksia. Tien eteläosan varrella on Vimpelin helluntaiseurakunta, liikerakennuksia sekä pientalo- ja kerrostaloasumista. Kuva 3. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, Vimpelin kirkko ja kirkonseutu. Museovirasto, Opintien varrella sijaitsee liikerakennuksia, terveysasema, hoivakoti Niikooli sekä rivitalo- ja pientaloasumista. Jäykäntien varrella puolestaan sijaitsee kehitysvammaisten hoitokoti Tuulikello sekä rivitalo- ja pientaloasumista. Pöntisentiellä puolestaan on pientaloasumista, peltoaluetta sekä kotiseututupa Jäykäntupa. Jäykäntuvalla järjestetään kulttuuritilaisuuksia ja kesäteatteriesityksiä. Lisäksi Suksitien varressa sijaitsee lähinnä pientaloasumista sekä peltoaluetta. Seuraavassa kuvassa on ilmakuva suunnittelualueelta. Kuvassa 2 on esitetty suunnittelualueen tieosuuksien nimet Vimpelin opaskartalla.

8 5 Kuva 4. Ilmakuva suunnittelualueelta, jossa punaisella osoitettu suunnittelualueen alustava rajaus. Maanmittauslaitos. 4.3 Maanomistus Suunnittelualun kohteena olevat tiealueet ovat valtion omistuksessa. 4.4 Maakuntakaava Vimpelin kunta kuuluu Etelä-Pohjanmaan liiton alueeseen ja alueen maakuntakaava on ympäristöministeriön vahvistama Vahvistettuun maakuntakaavaan on tehty muutos Lapuan Honkimäelle (vahvistettu ). Muutos ei koske asemakaavan muutoksen suunnittelualuetta. Etelä-Pohjanmaan maakunnassa on käynnissä kolme vaihemaakuntakaavaa: I Tuulivoima; kaavaehdotus , (ei merkintöjä suunnittelualueelle) II Kauppa, liikenne ja maisema-alueet; OAS III Turvetuotanto, suoluonto ja bioenergia; OAS Kuva 5. Ote Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavasta.

9 6 Suunnittelussa huomioitavia maakuntakaavan merkintöjä ovat: 4.5 Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa hyväksytty Vimpelin keskustan osayleiskaavan muutos ja laajennus. Osayleiskaavassa on osoitettu suunnittelualueen tiet sekä niiden yhteyteen kevyen liikenteen reitit Jäykäntietä lukuun ottamatta.

10 7 Kuva 6. Ote Vimpelin keskustan osayleiskaavan muutoksesta ja laajennuksesta. 4.6 Asemakaava Alueella on voimassa hyväksytty Vimpelin kokonaisasemakaava 2003, joissa suunnittelun kohteena olevat tiet on osoitettu yleisen tien tiealueeksi (LYT) sekä osittain hyväksytty terveyskeskuksen alueen asemakaavan muutos, jossa osa Opintiestä on osoitettu kaduksi. Kuva 7. Ote Vimpelin ajantasakaavasta.

11 8 4.7 Pohjakartta Vimpelin asemakaavan pohjakartta on laadittu 2011 Kiinteistö ja Mittaus Jorma Tuhkanen Oy:n toimesta. Pohjakartan on hyväksynyt Raimo Syväoja (Soinin kunta/ Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alue). 5. LAADITUT SELVITYKSET Alueelta ei tehdä tämän työn yhteydessä erillisiä selvityksiä, vaan kaavatyö perustuu aikaisempiin asema- ja yleiskaavatöihin sekä maakuntakaavan selvityksiin. 6. LAADITTAVAT VAIHTOEHDOT Alueelta ei laadita erillisiä vaihtoehtoja, vaan kaavaratkaisu perustuu alueen nykytilaan. 7. ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET MRL 9 Vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Arvioinnin lähtötietona käytetään alueelta laadittuja selvityksiä, tutkimuksia sekä suunnitelmia. Vaikutuksia alueiden käyttöön arvioidaan tarkastelemalla nykyistä ja suunniteltua alueidenkäyttöä. Vaikutusten arvioinnissa huomioidaan osallisten ja eri sidosryhmien näkemykset ja mielipiteet. Vaikutusten arvioinnin osakohteet perustuvat maankäyttö- ja rakennuslakiin. Lain 9 :n ja asetuksen 1 :n mukaan kaavan laadinnan yhteydessä arvioidaan vaikutuksia: 1) Ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön. 2) Maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon 3) Kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin 4) Alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen. 5) Kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön

12 9 8. OSALLISET Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia sekä lausua kaavasta mielipiteitä ja antaa lausuntoja. Kaavahankkeen osallisia ovat MRL:n 62 :n mukaan: Viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään: Vimpelin kunnan eri hallintokunnat Patruunantie VIMPELI Puh. (06) Fax (06) Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alue Patruunantie VIMPELI Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Korsholmanpuistikko VAASA Etelä-Pohjanmaan liitto Kampusranta 9 C, PL SEINÄJOKI kirjaamo@etela-pohjanmaa.fi Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo Kauppakatu SEINÄJOKI epmaakuntamuseo@seinajoki.fi Vimpelin Voima Oy Uusituvantie VIMPELI vimpelin.voima@vimpelinvoima.fi JAPO Kauppakatu ALAJÄRVI etunimi.sukunimi@japoyhtiot.fi Vimpelin Lämpö Oy Patruunantie VIMPELI Kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Kaikki kuntalaiset, joita asia koskee Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat ja asukkaat

13 10 9. OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄ- MINEN MRL 1 Lain yleinen tavoite Tämän lain tavoitteena on järjestää alueiden käyttö ja rakentaminen niin, että siinä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Tavoitteena on myös turvata jokaisen osallistumismahdollisuus asioiden valmisteluun, suunnittelun laatu ja vuorovaikutteisuus, asiantuntemuksen monipuolisuus sekä avoin tiedottaminen käsiteltävinä olevissa asioissa. MRL 6 Vuorovaikutus ja kaavoituksesta tiedottaminen Kaavaa valmisteltaessa on oltava vuorovaikutuksessa niiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa, joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, siten kuin jäljempänä tässä laissa säädetään. Kaavoja valmistelevien viranomaisten on tiedotettava kaavoituksesta sillä tavoin, että niillä, joita asia koskee, on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen. 9.1 Aloitusvaihe Kaavan vireilletulosta tiedotetaan lehdessä (Järviseutu-lehti) ja kunnan ilmoitustaululla ja kotisivuilla (MRL 63 ). Viranomaisneuvottelu pidetään tarvittaessa ennen valmisteluvaiheen kuulemista. Osalliset voivat ottaa kantaa esillä olevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyyteen antamalla siitä kommentteja yhteyshenkilöille (kohta 3). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetetään viranomaisille tiedoksi. 9.2 Valmisteluvaihe Aloitusvaiheen yhteydessä samanaikaisesti pidettävässä valmisteluvaiheessa kaavaluonnos ja siihen liittyvä kaavaselostus pidetään yleisesti nähtävillä (MRL 62 ) kunnanvirastolla. Kuulutuksessa ilmoitetaan ajankohta, jolloin suunnitelmaan voi tutustua ja siitä antaa suullisia tai kirjallisia mielipiteitä. Mielipiteiden tekotapa ja jättöpaikka ilmoitetaan kuulutuksessa. Viranomaisilta pyydetään virallinen lausunto. 9.3 Ehdotusvaihe Kaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaan yhdeksi kuukaudeksi. Tällöin osallisilla on mahdollisuus antaa kaavaehdotuksesta kirjallinen muistutus. Samalla lähetetään lausuntopyynnöt eri viranomaisille ja yhteisöille sekä viranomaistahojen kanssa pidetään tarpeen mukaan viranomaisneuvottelu. Kunta lähettää perustellun vastineen niille muistutuksen tehneille, jotka ovat osoitteensa ilmoittaneet. Kaavaehdotus käsitellään kunnanhallituksessa ja valtuustossa. Valtuusto tekee hyväksymistä koskevan päätöksen. Kaavan hyväksymisestä ilmoitetaan MRL 67 ja MRA 94 mukaan. Kaavan lähettämisestä tiedoksi on säädetty MRA 95 :ssä. 9.4 Valitusmahdollisuus Maankäyttö- ja rakennuslain 188 :n mukaan asemakaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen

14 11 haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kun kuntalaissa säädetään. 10. KAAVOITUKSEN AIKATAULU Asemakaavamuutoksen alustava aikataulu on esitetty seuraavasti: Työohjelman mukainen tavoitteellinen aikataulu helmikuu 2015 maaliskuu 2015 huhtikuu 2015 toukokuu 2015 kesäkuu 2015 heinä-elokuu 2015 syyskuu 2015 lokakuu 2015 Kaavan aloitusvaihe hankkeen aloitus ja siihen liittyvät tehtävät osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatiminen perusselvitysten laatiminen - lähtötilanteen kartoitus ja asemakaavan tavoitteiden mukaisen suunnittelun edellyttämän tiedon hankinta. 1. viranomaisneuvottelu Kaavan luonnosvaihe kaavaluonnoksen, kaavaselostuksen ja siihen liittyvän alustavan vaikutusarvion laatiminen. Kuntakäsittely ja valmisteluvaiheen kuuleminen Kaavan ehdotusvaihe kaavaehdotuksen laatiminen kuntakäsittely ja ehdotusvaiheen kuuleminen kunnanvaltuuston hyväksyntä 2.viranomaisneuvottelu (tarvittaessa)