Siikaniemen asemakaava

Transkriptio

1 KONNEVEDEN KUNTA Siikaniemen asemakaava Kaavaselostus, luonnos Hyväksytty: KVALT pp.kk.vvvv xx FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 432-P19614

2

3 Kaavaselostus, luonnos 1 (28) Leskinen Timo Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Tiivistelmä Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava Asemakaavan toteuttaminen LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Kulttuuriympäristö Liikenne Maanomistus Ympäristöhäiriöt Suunnittelutilanne Maakuntakaavoitus Yleiskaavoitus Ranta-asemakaava ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve ja tavoitteet Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireilletulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Palvelut Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Korttelialueet Microkatu 1, PL 1199, Kuopio

4 Kaavaselostus, luonnos 2 (28) Leskinen Timo Muut alueet Kulttuuri- ja luonnonympäristö Kunnallistekniikka Kaavan vaikutukset Vaikutukset valtakunnallisiin alueidenkäyttö tavoitteisiin Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Yhdyskuntavaikutukset ja sosiaaliset vaikutukset Taloudelliset vaikutukset Vaikutukset Natura 2000 ohjelman suojelualueisiin Kaavamerkinnät ja määräykset ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta Liitteet: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavakartta ja määräykset Microkatu 1 PL 1199, Kuopio

5 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 1 (24) Siikaniemen asemakaava 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 1.2 Kaava-alueen sijainti Asemakaavan selostus, joka koskee päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaavan koskee tiloja , 10-29, ja Asemakaavan muutoksella muodostuvat korttelit 135 ja 136 sekä katualueet. Suunnittelualue sijaitsee Siikakosken itäpuolella maantien 6771 molemmin puolin. Alueiden rajaus ilmene seuraavassa kuvassa. Kuva 1. Suunnittelualueen rajaus. Microkatu 1, PL 1199, Kuopio

6 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 2 (24) 2 Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Asemakaava ja asemakaavan muutos on lähtenyt vireille Konneveden kunnan aloitteesta. Kunnanhallitus käsitteli asian ja päätti laatia alueelle asemakaavan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä Asemakaavaluonnos oli nähtävillä pp.kk.-pp.kk.2014 välisen ajan. Asemakaavaehdotus oli nähtävillä pp.kk.-pp.kk.2014 välisen ajan. 2.2 Asemakaava Asemakaava-alueen pinta-ala on 12,97 ha. Asemakaavalla on muodostettu neljä omarantaista asuinrakennuspaikkaa Ämmänlahden rannalle ja 4 muuta asuinrakennuspaikkaa sekä kaksi rivitalojen rakennuspaikkaa. Siikapirtin alue on muodostettu matkailutoimintojen alueeksi. Jyväskylän yliopiston tutkimusasema on osoitettu Palvelurakennusten korttelialueeksi nykyisen toiminnan mukaisesti. Siikakosken ranta-alue Siikapirtin aluetta lukuun ottamatta on osoitettu lähivirkistysalueeksi. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan voi alkaa toteuttaa kaavan saatua lainvoiman. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Alueen sijoittuu Konneveden taajaman koillisosaan Siikakosken rannalle maantien molemmin puolin. Maantien itäpuolella on Jyväskylän Yliopiston Konneveden tutkimusasema, joka on perustettu vuonna Tutkimusasema on kasvanut hallitusti kahden rakennusvaiheen aikana. Aseman ytimen muodostavat päärakennus luentosaleineen ja työhuoneineen, talousrakennus toimistoineen ja ruokasaleineen sekä opiskelija-asuntola. Tämän alkuperäisen pihapiirin ympärille ovat sijoittuneet tutkija-asunnot, vierastalo ja verstas (rakennettu 1992), rantaan sijoittuva tutkimushalli eläintiloineen (rakennettu 1997) ja rannan vapaa-ajankeskus Kota (rakennettu 2007). Microkatu 1 PL 1199, Kuopio

7 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 3 (24) Kaikkinensa tutkimusasema tarjoaa käyttäjilleen sadan hengen luentosalin, kurssilaboratorion, n. 15 työhuonetta tietoyhteyksineen, moderneja tutkimustiloja, 100 hengen ruokasalin ja noin 70 viihtyisää vuodepaikkaa keskellä edustavinta keskisuomalaista luontoa. Länsipuolella on vanha uittoa palvelut Siikatupa, joka on Konneveden kunnan omistuksessa ja sitä vuokrataan matkailijoille. Muutoin maantien länsipuoli on rakentamatonta vasta harvennettua metsäaluetta Luonnonympäristö Suunnittelualueen luontoarvot on selvitetty maastokäynnillä Selvityksen laati FM, biologi Jari Kärkkäinen. Alueelta kartoitettiin kasvillisuus ja etsittiin merkkejä liito-oravasta. Lajista ei tehty havaintoja. Sen lisäksi kirjattiin lintuhavainnot. Alueella ei havaittu lepakoille soveltuvia kolopuita. Ilmakuva alueesta on kuvassa 5. Suunnittelualueen itäosa on yliopiston tutkimusaseman käytössä ja rakennettua ympäristöä kangasmetsät, koivikot ja kolme lehtokuviota (Tutkimusaseman lehdot A-C). Alueen poikki menee voimalinja. Koillisosalla on voimalinjan ja rannan välisellä alueella on pienehkö hakkuala. Alue hakattiin Lehdot A ja C ovat lehtipuuvaltaisia tuoreita lehtoja, joissa ilmenee kulttuurivaikutusta. Lehto B on pääosin kuusivaltaista tuoretta lehtoa, johon liittyy pienialainen lehtopuulehto. Sirkkamäentien länsipuoli on suurelta osin talvella 2013 harvennettu varttuvaa kuusikkoa. Vallitseva kasvillisuus on lehtomaista kuusikangasta (OMT). Paikoin on myös lehtomaista mäntykangasta ja tuoretta kuusikangasta (MT). Rakennuksien lounaspuolella on vanhan pellon kohdalla hieman suurruohovaltaista kasvillisuutta. Sen reunalla on kulttuurivaikutteista lehtoa, mistä puusto on kaadettu. Vallitseva puusto on nuorta koivua. Etelärannalla, aivan kaava-alueen rajalla on pienialaisesti tuoretta lehtoa (OMaT). Sen lisäksi Sirkkamäentien varressa on koivuvaltainen lehtokuvio (Siikakosken lehto), joka ulottuu Siikakosken rannalle. Alueen linnusto on tyypillistä havu- ja lehtimetsien lajistoa. Silmälläpidettävällä rantasipillä oli reviiri länsiosan rannalla. Microkatu 1, PL 1199, Kuopio

8 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 4 (24) Kuva 2. Länsipuolen väljennettyä kuusikkoa. Kuva 3. Tutkimusaseman lehto C. Kuva 4. Länsiosan kulttuurivaikutteinen lehto, mistä puusto on kaadettu. Microkatu 1 PL 1199, Kuopio

9 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 5 (24) Kuva 5. Ilmakuva alueesta. Microkatu 1, PL 1199, Kuopio

10 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 6 (24) Kuva 6. Arvokkaat luontokohteet. Alueen luonnonolojen raporttia ja arvokkaiden luontokohteiden kuvausta tarkennetaan ehdotusvaiheessa Rakennettu ympäristö Alue sijoittuu taajamarakenteen pohjoispäähän ollen hiukan erillään asemakaavaalueesta. Alueen läpi kulkee maantien pohjois-eteläsuunnassa. Maantien länsipuolella on vanha Uitonyhdistyksen talo talousrakennuksineen. Rakennuksia on kunnostettu keväällä Alla kuvia alueen rakennuksista. Microkatu 1 PL 1199, Kuopio

11 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 7 (24) Microkatu 1, PL 1199, Kuopio

12 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 8 (24) Maantien itäpuoli on lähes kokonaisuudessaan rakennettua aluetta, johon sijoittuu Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n omistuksessa oleva Konneveden tutkimusasema. Microkatu 1 PL 1199, Kuopio

13 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 9 (24) Microkatu 1, PL 1199, Kuopio

14 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 10 (24) Kulttuuriympäristö Siikakoski on maisemallisesti merkittävä Rautalammin reitin koskialue, joka on maisemalliselta arvoltaan maakunnallinen. Alueeseen liittyvät Entinen uittoyhdistyksen talo ja rannan miehistö- ja varastorakennukset ovat 1900-luvun alussa rakennettuja uittotoimintaan liittyviä rakennuksia. Rakennukset ovat säilyneet verraten alkuperäisessä asussaan. Rakennukset liittyvät Siikakosken maisemaan. ne muodostavat Siikakosken rannalle ulkoasultaan yhtenäisen rakennusryhmän. Siikakoskella sijaitseva myös Urho Kekkosen muistomerkki on merkitty kaavaan omalla merkinnällään Liikenne Kaava-alueen läpi kulkee maantien Säkinmäki Konnevesi. Maantien liikenne määrä on ennen Siikakoskea noin 560 ajoneuvoa vrk:ssa. Liikennemäärä pienenee huomattavasti Siikakosken ja tutkimusaseman jälkeen Maanomistus Maantien itäpuoli on Suomen Yliopistokiinteitöiden omistuksessa ja länsipuoli on Konneveden kunnan omistuksessa. Microkatu 1 PL 1199, Kuopio

15 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 11 (24) Ympäristöhäiriöt Alueen ainut ympäristöhäiriön lahden on liikennemelu. 4 Suunnittelutilanne 4.1 Maakuntakaavoitus Alueella on voimassa Keski-Suomen maakuntakaava. Ympäristöministeriö vahvisti Keski-Suomen maakuntakaavan ja se sai lainvoiman Maakuntakaavassa muutosalueita on osoitettu Konnevesi-Kalaja-Niinivuori Natura-alue ja Siikakosken kulttuuriympäristö sekä venereitti. Kuva: Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta Vaihemaakuntakaavaehdotuksessa 4 alue on kokonaisuudessaan Konneveden kehittämisaluetta. Kuva: Ote Keski-Suomen vaihemaakuntakaavaehdotuksesta (4). Microkatu 1, PL 1199, Kuopio

16 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 12 (24) 4.2 Yleiskaavoitus Koskireitin rantaosayleiskaavassa ( ) ja sen muutoksessa ( ) suunnittelualue on osoitettu asuinpientalojen alueeksi, julkisten palvelun ja hallinnon alueeksi sekä yksi asuinrakennuspaikka. Vanha Uittoyhdistyksen talo (SR105) on merkitty merkittäväksi rakennuskohteeksi ja Siikakosken alue rakennussuojelualueeksi (SR-1/105). Urho Kekkosen muistomerkki on osoitettu S-1 merkinnällä. Vesialue kaava-alueen ympärillä on Konnevesi-Kalaja-Niinivuori Natura-alue. Kuva: Otteet Koskireitin rantaosayleiskaavasta (vas.) ja Koskireitin rantaosayleiskaavan muutoksesta (oik.). 4.3 Ranta-asemakaava Osalla alueesta on voimassa vanha Siikaniemen ranta-asemakaava. Kaava on vahvistettu lääninhallituksessa Ote asemakaavasta on alla. Microkatu 1 PL 1199, Kuopio

17 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 13 (24) Kuva: Ote Siikaniemen ranta-asemakaavasta. 5 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 5.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja tavoitteet Kunnalla on tarkoitus kaavoittaa Siikaniemen alueelle asuinrakentamista. Tutkimusasemalla on jo niin paljon rakennuskantaa, että lisärakentaminen ei voimassa olevan ranta-asemakaavan perusteella ole enää mahdollista. Asemakaavalla pyritään osoittamaan alueelle rakennusoikeutta Yliopiston lisä rakentamistarpeita tyydyttämään. Kaavoituksessa tullaan huomioimaan Siikakosken yleinen virkistyskäyttö. 5.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kunnanhallitus päätti ryhtyä laatimaan asemakaavan Microkatu 1, PL 1199, Kuopio

18 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 14 (24) 5.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Kaavahankkeessa osallisia ja sidosryhmiä ovat ainakin seuraavat tahot: - Suunnittelualueen ja sen lähialueen maanomistajat - Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä asuvat ja työskentelevät ihmiset - Kunnan luottamuselimet - Kunnan eri hallintokunnat - Viranomaiset (Keski-Suomen ELY-keskus, Keski-Suomen liitto; Keski-Suomen museo) - Osakaskunnat Vireilletulo Kts. edellä kohta Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelman oli nähtävillä Valmisteluaineisto olivat nähtävillä pp.kk.-pp.kk Kaavaehdotus oli nähtävillä pp.kk. pp.kk.20vv välisen ajan. 5.5 Viranomaisyhteistyö Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Kaavasta pyydetään tarpeelliset lausunnot luonnos- ja ehdotusvaiheessa. 5.6 Asemakaavan tavoitteet Tavoitteena on ajantasaistaa asemakaavaa. 6 ASEMAKAAVAN KUVAUS 6.1 Kaavan rakenne Mitoitus Asemakaava-alueen pinta-ala on noin 12,97 ha. Kaava-alueelle on osoitettu yhteensä k-m² rakennusoikeutta. Aluetehokkuus on 0,12. Microkatu 1 PL 1199, Kuopio

19 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 15 (24) Palvelut Alueelle on osoitettu venepaikka ja Tutkimusaseman alueen P-1 maankäyttömerkintä mahdollistaa tutkimusasemaa palvelevien koulutus-, tutkimus-, majoitusrakennusten rakentamisen. Kauppa- ym. palvelut haetaan kirkonkylän keskustasta. 6.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Eri maankäyttömuotojen rajausten muutoksilla on laillistettu nykyinen tilalle. Rajausten muutokset eivät vaikuta viheryhteyksiin tai muutoinkaan muuta ympäristön laatua. 6.3 Aluevaraukset Korttelialueet Korttelialueiden ja eri maankäyttömuotojen pinta-alat ja rakennusoikeudet ilmenevät oheisesta taulukosta. Aluevaraus Pinta-ala[ha] Kerrosala[k-m2] Tehokkuus[e] A0-1 1, ,10 AO 1, ,20 AR 0, ,25 Katu. 0, ,00 P-1 5, ,15 RM-1 1, ,05 VL-1 1, , Kaikki 12, ,12 Erillispientalojen korttelialue (AO). Kaavassa on osoitettu 4 uuttaa rakennuspaikka omakotitaloille rannan ulkopuolelle AOkorttelialueiksi. Rakennuspaikkojen tehokkuus 0,20. Rakennukset I-kerroksisija. AOalueen kokonaispinta-ala on 1,05 ha ja rakennusoikeutta yhteensä 2116 k-m2. Erillispientalojen korttelialue (AO-1). Rakennusalueen ulkopuolelle saa rakentaa enintään 25 k-m2 suuruisen saunarakennuksen. Saunarakennus on sijoitettava vähintään 15 m päähän rantaviivasta. Jätevedet on pumpattava viemäriin. Ämmänlahden rannalle on osoitettu 4 omarantaista rakennuspaikkaa AO-1 merkinnällä. Ranta-alueelle saa rakentaa II-kerroksisia yksittäisiä asuinrakennuksia. Asuinalueen tehokkuus ranta-alueella on 0,10. Aluetta on yhteensä osoitettu 1,05 ha. Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue (AR). Microkatu 1, PL 1199, Kuopio

20 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 16 (24) Korttelin 136 rakennuspaikat 5-6 on AR-aluetta ja sen pinta-ala on 0,87 ha. Alueelle saa rakentaa I-kerroksisia rivitaloja tai kytkettyjä asuinrakennuksia. Rakennuspaikkojen tehokkuus on 0,25. Matkailua palvelevien rakennusten korttelialue (RM-1). Alueelle saa sijoittaa kalastusmatkailua palvelevia rakennuksia ja rakennelmia. Maantien länsipuolella vanha Uitonyhdistyksen talo talousrakennuksineen, korttelin 136 rakennuspaikka 7, on RM-1 -aluetta ja sen pinta-ala on 1,67 ha. Alueelle saa rakentaa II-kerroksisia rakennuksia. Rakennuspaikan rakennusoikeus on 850 k-m2. Palvelurakennusten korttelialue (P-1). Alueelle saa sijoittaa tutkimusasemaa palvelevia koulutus-, tutkimus-, majoitus-, ravintola-, varasto- ja talousrakennuksia sekä rakennelmia ja laitteita. Tutkimusaseman alue on merkitty P-1 alueeksi. Alueen pinta-ala on 5,69 ha. Alueelle saa rakentaa II-kerroksisia rakennuksia. Rakennuspaikan tehokkuus on 0, Muut alueet Lähivirkistysalue (VL-1) Alueelle saa sijoittaa aluetta palvelevia laitteita ja rakennelmia. Lähivirkistysalueeksi on osoitettu rakentamisen ulkopuolelle jäävät alueet. VL-aluetta on osoitettu Siikakosken rantaa. Koko alueen pinta-ala on 1,78 ha. Katualueet Katualuetta on osoitettu yhteensä 0,4 km. Katu-alueiden kokonaispinta-ala 0,54 ha. Ohjeellinen alueen osa, jolle saa sijoittaa venepaikkoja (lv). Ohjeellinen venepaikka osoitettu lounasrannalle VL-alueelle Kulttuuri- ja luonnonympäristö Maisemallisesti arvokas alue (ma). Siikakosken maakunnallisesti arvokas maisemama-alue on merkitty maakuntakaavan Koskireitin rantaosayleiskaavan mukaisesti. Alueen osa, joka tulee säilyttää puustoisena ja luonnontilan kaltaisena (sp). Omarantaisten rakennuspaikkojen ranta on osoitettu sp-alue. Microkatu 1 PL 1199, Kuopio

21 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 17 (24) Suojeltava alueen osa (/s-1). Alueella olevien rakennusten ja piha-alueiden kulttuurihistorialliset ja maisemakuvan kannalta arvokkaat ominaispiirteet tulee säilyttää. Uudisrakentaminen tulee sopeuttaa ympäristön ominaispiirteisiin. Vanha Uitonyhdistyksen talo pihapiiri on osoitettu suojeltavaksi alueen osaksi. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue (luo). Kohdassa Luonnonympäristö kuvatut Tutkimusaseman lehdot A-C sekä Siikakosken lehto ovat merkitty luo- merkinnällä. Rakentaminen on ohjattu luo-alueiden ulkopuolelle Kunnallistekniikka Alue on vesi- ja viemäriverkostoon piirissä. Alueella olevat 20 kv sähkölinjat on osoitettu kaavassa. 6.4 Kaavan vaikutukset Vaikutukset valtakunnallisiin alueidenkäyttö tavoitteisiin Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Asemakaava hiukan hajauttaa yhdyskuntarakennetta laajentamalla Konneveden kirkonkylän taaja-asutusta. Rakennuspaikat on osoitettu siten, että se ei sijoitu tulvariskialueelle. Myöskään sadeja sulamisvedet eivät tule tuottamaan ongelmia laajojen rakennuspaikkojen ja melko väljän mitoituksen sekä rantavyöhykkeen puustoisuuden ansiosta. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Kaava ei vaaranna kulttuuri- tai luonnonarvojen olemassa oloa, koska olemassa oleva rakennuskanta säilyy ja arvokkaimmat rakennuskohteet on huomioitu kaavassa omilla merkinnöillä. Kaavaratkaisu ei vaaranna koskialueelle kohdistuvaa virkistyskalastus mahdollisuuksia Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja yhdyskuntarakenteeseen Tuleva rakentaminen tapahtuu rakennetun alueen lähellä laajentaen olemassa olevaa rakennetta ja käyttää hyväkseen olevia yhteyksiä ja kunnallistekniikkaa. Kaavamuutos ei edellytä olevien rakennusten välitöntä purkamista tai olevan tieverkon muutoksia. Uusien rakennuspaikkojen vaikutuksesta alueen matkatuotosten määrä kasvaa noin matkalla vuorokaudessa. Tutkimusaseman laajentaminen myös kasvattaa tuotosten määrää. Maantien liikenne määrä kasvaa noin 10 %. Kokonaisliikennemäärä on edelleen alhainen ja voidaan arvioida, että kaavamuutoksella ei vaarannan tai heikenne juurikaan liikenneturvallisuutta. Microkatu 1, PL 1199, Kuopio

22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 18 (24) Asemakaava on Koskireitin rantaosayleiskaavan ja sen tavoitteiden sekä periaatteiden mukainen Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaava-alueen toteuttaminen ei vaadi suuria kallioperän louhintaa tai leikkausten tekemistä. Maaperään kohdistuvat toimenpiteen eivät poikkea normaalista rakentamistoimenpiteestä. Alueella ei sijoitu pohjavesialueelle, joten kaavalla ei ole vaikutusta pohjavesiin. Vaikutukset pintavesiin ovat vähäiset, koska laajoja vettä läpäisemättömiä alueita ei synny ja hulevedet on mahdollista imeyttää rakennuspaikoilla tai viheralueilla. Alueelle ei ole osoitettu sellaista toimintaa, jolla olisi suoranaista vaikutusta ilmanlaatuun. Välillisesti ilmanlaatuun vaikuttaa tulevien asukkaiden asioimismatkat keskustaa ja muiden palveluiden luokse. Alueelta ei ole tavattu uhanalaisia tai harvinaisia kasveja tai eläimiä. Rakentaminen ei syrjäytä luonnontilaisen kaltaisia alueita. Rakentamisella ei ole merkittävää vaikutusta luonnon oloihin, eikä kaava heikennä luonnon monimuotoisuutta. Arvokkaimmat luontoalueen on merkitty omilla säilyttävillä merkinnöillä. Rakentaminen muuttaa alueen luonnonmaisemaa erityisesti etelästä päin katsottuna Ämmänlahden alueella. Sillalta avautuvaa Siikakosken maisemaan kaavalla ei voida katsoa olevan vaikutusta Yhdyskuntavaikutukset ja sosiaaliset vaikutukset Konneveden kunnan tavoitteena on kehittää kirkonkylästä viihtyisä asumiskokonaisuus kuntalaisille. Kaavalla ei ole vaikutusta alueen ihmisten toimeentuloon. Asuinympäristönlaatu ei heikkene, koska olevaa tilannetta ei oleellisesti kaavalla muuteta. Kaavalla ei vaaranneta Siikakosken tai Konneveden koskireitin virkistyskalastusmahdollisuutta. Kaava tukee kunnan harjoittamaa kalastusmatkailua, kun Siikapirtin aluetta voidaan kaavan perusteella kehittää Taloudelliset vaikutukset Kunta saa tuloja rakennuspaikkojen myynnistä. Kustannuksia syntyy kaava-alueen kunnallistekniikan rakentamisesta. Välillisiä tuloja tulee kunta saa uusien asukkaiden verotulojen sekä rakennustoiminnan kautta Vaikutukset Natura 2000 ohjelman suojelualueisiin Kaavamuutos-alueiden läheisyydessä on Suomen Natura 2000 verkostoon sisällytettyä Konnevesi Kalaja-Niinivuori (FI ) Natura-alue. Microkatu 1 PL 1199, Kuopio

23 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 19 (24) Seuraavassa tarkastellaan Siikaniemen asemakaavan toteuttamisen vaikutuksia edellä mainittun Natura alueen luontoarvoihin. Arviointi perustuu Natura tietolomakkeiden tietoihin. Lisäksi on hyödynnetty alueelta tehtyä luonto- ja maisemaselvitystä ja Koskireitin rantaosayleiskaavaan sisällytettyä varsinaisen Natura-arvioinnin tarpeellisuuden arviointia. Tarkastelussa arvioidaan varsinaisen Natura arvioinnin tarpeellisuutta. Natura arvioinnin lähtökohtana on Natura 2000 alueiden suojelun turvaamiseksi säädetyt luonnonsuojelulain pykälät. Ensimmäinen säännös koskee arviointivelvollisuutta. Natura alueen ulkopuolella toteutettavan hankkeen arviointivelvollisuus syntyy, jos sillä todennäköisesti on alueelle ulottuvia merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Luvan myöntävän tai suunnitelman hyväksyvän viranomaisen on katsottava, että LsL 65 :n 1 momentissa tarkoitettu arviointi on tehty. Viranomaisen on sen jälkeen pyydettävä siitä lausunto alueelliselta ympäristökeskukselta ja siltä, jonka hallinnassa alue on. Toinen mainittu säännös koskee heikentämiskieltoa. Luonnonsuojelulain 66 :n (371/1999) mukaan viranomainen ei saa myöntää lupaa hankkeen toteuttamiseen taikka hyväksyä tai vahvistaa suunnitelmaa, jos 65 :n 1 ja 2 momentissa tarkoitettu arviointi- ja lausuntomenettely osoittaa hankkeen tai suunnitelman merkittävästi heikentävän niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura verkostoon. Natura arviossa keskitytään luonnonarvoihin, joiden perusteella Natura alue on valittu Suomen Natura 2000 suojeluverkostoon. Muihin lajeihin tai niiden elinympäristöihin kohdistuvilla merkittävilläkään haitallisilla vaikutuksilla ei tarkastelussa ole merkitystä. Konnevesi Kalaja - Niinivuori (FI ) Konnevesi Kalaja Niinivuori on sisällytetty Suomen Natura 2000 verkostoon luontodirektiivin (SCI) ja lintudirektiivin perusteella (SPA). Konneveden ja Rautalammin kuntien alueella sijaitseva Natura alue on kooltaan hehtaaria. Suojelun perustana ovat ensisijaisesti rantojensuojeluohjelma, vanhojen metsien suojeluohjelma, seutukaavan varaukset ja koskiensuojelulaki. Suojelun toteutuskeinot ovat luonnonsuojelulaki, vesilaki, maa-aineslaki ja rakennuslaki. Etelä-Konnevesi on Rautalammin reitin keskusjärvi. Konnevesi on niukkaravinteinen ja erittäin kirkasvetinen ruokojärvi. Veden vaihtuvuus on melko nopeaa erityisesti järven pohjois- ja länsiosissa. Vesi- ja rantakasvillisuus on karulle reittivedelle ominaista. Järviruokoa kasvaa enimmäkseen harvana ja kapeana kasvustona melko yleisenä. Niukkakasvustoiset osat edustavat lisäksi nuottaruohojärviä ja useat tiheän saariston matalavetiset salmet ja suojaisat lahdet ulpukkajärviä. Konneveden erityispiirteenä on suuri näkösyvyys, minkä vuoksi kasveille käyttökelpoinen valo ulottuu keskimääräistä syvemmälle. Rannat ovat suurelta osin jyrkkiä ja niukkakasvustoisia. Metsäkasvillisuus on pääosin karua. Rehevämpiä alueita on kallioperässä olevien emäksisten kivilajien esiintymien ansiosta. Konneveden itärannalla on huomattavia mäkiä kalliojyrkänteineen ja - paljastumineen. Kalajanvuori ja Loukkuvuori ovat vanhojen metsien suojeluohjelman kohteita. Kaikilla metsäkohteilla on myös maisemallista ja virkistyskäyttöarvoa. Iso Niinivuori on maisemallisesti, biologisesti ja geologisesti edustava kalliomäki. Jyrkänteiden ravinteisilla kalliopinnoilla kasvaa mm. uhanalaista pikkutervakkoa ja tummaraunioista. Kokkovuori on itärinteeltään kallioista, jopa pystysuoraa jyrkännettä. Konnevesi on kalataloudellisesti Rautalammin reitin arvokkain järvi. Konnekoski Konneveden ja Hankaveden välissä on tärkeä siian ja taimenen kutualue. Kohteella on luonnonmetsiä ja lehtoja, huomattavia lehmusesiintymiä sekä merkittäviä kalliokasvillisuus- Microkatu 1, PL 1199, Kuopio

24 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 20 (24) yhdyskuntia. Alueen selkävesi- ja maalinnusto ovat edustavia ja monipuolisia. Kohteelta on tavattu uhanalaisia eliöitä ja reliktilajeja. Kohteella on arvoa myös tieteellisen tutkimuksen kohteena. Luontodirektiivin luontotyypit Alueen suojelun perustana ovat seuraavat luontotyypit: - Hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet (Littorelletalia uniflorae) 84 % - Boreaaliset luonnonmetsät 4 % - Kallioiden pioneerikasvillisuus (Sedo-Scleranthion tai Sedo albi Veronicion dillenii) 1 % - Kasvipeitteiset silikaattikalliot 1 % - Vaihettumissuot ja rantasuot <1 % - Humuspitoiset lammet ja järvet < 1 % - Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit <1 % - Vuorten alapuoliset tasankojoet, joissa Ranunculion fluitantis ja Callitricho- Batrachium kasvillisuutta <1 % - Puustoiset suot <1 % - Boreaaliset lehdot <1 % Hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet (Littorelletalia uniflorae) luontotyypillä tarkoitetaan matalia, niukkaravinteisia järviä ja lampia sekä niiden matalaa, monivuotista vesi- ja rantakasvillisuutta. Rantojen maaperä on karua. Kasvillisuus on usein selvästi vyöhykkeistä, valtalajeja ovat raani, nuottaruoho tai lahnanruohot. Lisäksi tavataan ruskoärviää ja vesisammalia. Kirkkaassa vedessä viihtyvää, järvityypille luonteenomaista, pohjaversoiskasvillisuutta on runsaasti. Suurissa järvissä ja reittivesissä on usein laajoja hyvin kehittyneitä pohjaversoiskasvustoja ja harvoja ruovikoita. Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit luontotyypille ominaista ovat niukkaravinteinen vesi, suuri veden pinnan vuodenaikainen korkeusvaihtelu ja vedenpinnan jäätyminen talvella. Jokireiteissä on koskia, suvantoja, pieniä järviäkin. Pikkujoet ja purot luontotyypin joissa ja puroissa on vedenalaista tai kelluslehtistä kasvillisuutta (Ranunculion fluitantis- ja Callitricho-Batrachion) tai vesisammalia. Purojen veden pinnan taso on kesällä alhainen. Vaihettumissuot ja rantasuot luontotyypillä tarkoitetaan turvetta muodostavia, vähätai keskiravinteisia kasviyhdyskuntia. Laajoilla suoalueilla näkyvimmät yhdyskunnat koostuvat saraikoista, joissa kasvaa rahka- tai ruskosammalia. Niihin liittyy tavallisesti vesi- ja rantakasviyhdyskuntia. Tyyppiin kuuluvat myös avo- ja pensasluhdat, rantasuot sekä niukkaravinteiset veden ja maan väliset rajapinnat, joissa kasvaa pullosaraa. Boreaaliset luonnonmetsät, boreaaliset lehdot, puustoiset suot, silikaattikalliot, kallioiden pioneerikasvillisuus sekä humuspitoiset järvet ja lammet luontotyyppejä ei tavata kaava-alueella. Microkatu 1 PL 1199, Kuopio

25 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 21 (24) Taulukko 1. Konnevesi-Kalaja-Niinivuori Natura alueen luontotyyppien edustavuus, luonnontila ja yleisarvio 1 (Natura tietolomake). Luontotyyppi Edustavuus Luonnontila Yleisarvio Hiekkamaiden niukkamineraaliset niukkaravinteiset vedet Erinomainen Erinomainen Erittäin tärkeä (Littorelletalia uniflorae) Boreaaliset luonnonmetsät Kallioiden pioneerikasvilli-suus (Sedo-Scleranthion tai Sedo albi- Veronicion dillenii) Kasvipeitteiset silikaattikalliot Vaihettumissuot ja rantasuot Humuspitoiset lammet ja järvet Fennoskandian luonnontilaiset jokireitit Vuorten alapuoliset tasanko-joet, joissa on Ranunculion fluitantis ja Callitricho- Batrachium kasvillisuutta Hyvä Hyvä Tärkeä Hyvä Hyvä Tärkeä Hyvä Hyvä Tärkeä Hyvä Hyvä Ei merkitystä Ei merkittävä - - Hyvä Hyvä Tärkeä Ei merkittävä - - Puustoiset suot Hyvä Erinomainen Tärkeä Boreaaliset lehdot Erinomainen Erinomainen Erittäin tärkeä 1 EDUSTAVUUS (erinomainen, hyvä, merkittävä, ei merkittävä) ilmentää, miten tyypillisenä luontotyyppi alueella esiintyy. LUONNONTILA (erinomainen, hyvä, kohtalainen/heikentynyt) ilmaisee luontotyypin rakenteellisen ja toiminnallisen luonnontilan sekä ennallistamismahdollisuudet. YLEISARVIO (erittäin tärkeä, tärkeä, ei merkitystä) ilmaisee kokonaisarvion alueen merkityksestä kyseisen luontotyypin suojelulle Microkatu 1, PL 1199, Kuopio

26 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 22 (24) Luontodirektiivin liitteen II lajit Konnevesi-Kalaja-Niinivuori Natura -alueella elävät luontodirektiivin liitteen II lajit (Natura 2000 tietolomakkeen kohta 3.2.c: Neuvoston direktiivi 92/43/ETY liitteen II eläinja kasvilajit): - Liito-orava (Pteromys volans) - Ilves (Lynx lynx) - Karhu (Ursus arctos) - Saukko (Lutra lutra) - Pikkunahkiainen (Lampetra planeri) - Kivisimppu (Cottus gobio) Lintudirektiivin liitteen I lajit Natura tietolomakkeen mukaan Konnevesi-Kalaja-Niinivuori Natura alueen pesimälinnustoon kuuluvat tai alueelta on muutonaikana tavattu seuraavat lintudirektiivilajit (Natura 2000 tietolomakkeen kohta 3.2.a: Neuvoston direktiivi 79/409/ETY liitteen I lintulaji): - Harmaapäätikka (Picus canus) 0-1 paria - Helmipöllö (Aegolius funereus) pysyvä - Huuhkaja (Bubo bubo) 2-3 paria - Kalasääski (Pandion haliaetus) 5 paria - Kalatiira (Sterna hirundo) 100 paria - Kehrääjä (Caprimulgus europaeus) 2-4 paria - Kuikka (Gavia arctica) 35 paria - Kurki (Grus grus) 4 paria - Liro (Tringa glareola) pesivä, määrä ei tiedossa - Mehiläishaukka (Pernis apivorus) 1-5 paria - Metso (Tetrao urogallus) pysyvä - Palokärki (Dryocopus martius) pysyvä - Peltosirkku (Emberiza hortulana) pesivä, määrä ei tiedossa - Pikkulepinkäinen (Lanius collurio) pesivä, määrä ei tiedossa - Pohjantikka (Picoides tridactylus) 1-3 paria - Pyy (Bonasa bonasia) pysyvä - Varpuspöllö (Glaucidium passerinum) pysyvä - Viirupöllö (Strix uralensis) 1-3 paria Natura alueella esiintyvät säännöllisesti seuraavat lintudirektiivin liitteessä I mainitsemattomat muuttolinnut (Natura 2000 tietolomakkeen kohta 3.2.b: Neuvoston direktiivin 79/409/ETY liitteessä I mainitsemattomat säännöllisesti esiintyvät muuttolinnut): - Haapana (Anas penelope) - Heinätavi (Anas querquedula) - Jouhisorsa (Anas acuta) - Lapasorsa (Anas clypeata) - Sinisorsa (Anas platyrhynchos) - Tavi (Anas crecca) - Telkkä (Bucephala clangula) - Tukkasotka (Aythya fuligula) - Härkälintu (Podiceps grisegena) - Mustalintu (Melanitta nigra) Microkatu 1 PL 1199, Kuopio

27 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 23 (24) - Naurulokki (Larus ridibundus) - Pikkulokki (Larus minutus) - Harmaahaikara (Ardea cinerea) - Harmaasieppo (Muscicapa striata) - Isokuovi (Numenius arquata) - Jänkäkurppa (Lymnocryptes minimus) - Hiirihaukka (Buteo buteo) - Kanahaukka (Accipiter gentilis) - Nuolihaukka (Falco subbuteo) - Tuulihaukka (Falco tinnunculus) - Koskikara (Cinclus cinclus) - Metsähanhi (Anser fabalis) - Metsäviklo (Tringa ochropus) - Mustaviklo (Tringa erythropus) - Punajalkaviklo (Tringa totanus) - Valkoviklo (Tringa nebularia) - Pensastasku (Saxicola rubetra) - Peukaloinen (Troglodytes troglodytes) - Rantasipi (Actitis hypoleucos) - Taivaanvuohi (Gallinago gallinago) - Teeri (Tetrao tetrix) - Töyhtöhyyppä (Vanellus vanellus) Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset Kaavan toteuttaminen ei vaikuta veden laatuun, koska alue liitetään kunnallistekniikan piiriin, joten jätevedet eivät aiheuttaisi haittaa Natura-alueelle. Pesimälinnusto ja lepäilevään linnustoon ei ole kaavalla merkittävää vaikutusta. Mahdoliseten laiturien rakentaminen vähentää vähäisesti kivisimpun elinympäristö, mutta merkitys kannan koolle on hyvin vähäinen, koska soveltuvaa elinympäristöä jää runsaasti. Natura arvioinnin tarpeellisuus Kaavamuutoksella ei ole osoitettu Natura alueelle tai sen läheisyyteen sellaista uutta toimintaa, jolla olisi merkittäviä haitallisia vaikutuksia Natura alueen luontotyyppien luonnontilaan, levinneisyyteen tai lajistoon. Rantaosayleiskaavamuutoksen toteuttaminen ei näin ollen aiheuta luonnonsuojelulain 65 :n 1 momentissa tarkoitettua merkittävää heikentymistä niille luonnonarvoille, joiden perusteella Konnesi-Kalaja-Niinivuori Natura alue on sisällytetty Suomen Natura 2000 suojelualueverkostoksi. 6.5 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamääräykset ovat liitteenä. Microkatu 1, PL 1199, Kuopio

28 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, luonnos 24 (24) 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 7.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Asemakaavan toteutumista ohjaavat asemakaavakartan lisäksi tämä asemakaavaselostus. 7.2 Toteuttaminen ja ajoitus Asemakaavaa voidaan alkaa toteuttaa välittömästi kaavan saatua lainvoiman. 7.3 Toteutuksen seuranta Alueen toteutusta ohjataan normaalin rakennuslupakäytännön avulla. Kuopiossa 7. päivänä marraskuuta FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy Timo Leskinen aluepäällikkö, DI Microkatu 1 PL 1199, Kuopio