MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KRÄSOORAN SAARI

Transkriptio

1 MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KRÄSOORAN SAARI Ylikylän kylässä KUNNAN KAAVATUNNUS 484YKAM

2 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot MERIKARVIAN RANTAYLEISKAAVAN muutoksen selostus, joka koskee 29 päivänä elokuuta 2016 päivättyä yleiskaavakarttaa Kylässä Ylikylä Kräsooran saaressa tilat: Kerttula Erkinmaa Gräsoura Tyrniranta Tyrskyranta Lypsyranta Gräsoura Itäranta Loma-Gräsoura Lehto-Gräsoura Pohjoisranta Gräsourun hermanni Suviranta Alaknuusi Kuusipalsta Jotsenpalsta Kaislaranta Gräsoura Gräsoura I Lystilä Koko 34,4 ha Asemakaavan tunnus: 484YKAM12015 Asemakaavan päiväys: Kaavan laatija: Aluearkkitehti Ilmari Mattila puh Osoite: Kankaanpään kaupunki PL KANKAANPÄÄ

3 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Merikarvian Ylikylässä 3km keskustaajaman Pohjoispuolella Kräsooran saaressa.

4 Kaavan nimi ja tarkoitus Merikarvian rantayleiskaavan muutos Kräsooran saari Yleiskaavamuutoksessa osoitetaan tielinjaus ja siirretään maanomistajien esittämiä rakennuspaikkoja käytön kannalta parempaan paikkaan. 1.4 Liiteasiakirjat - Luontokatselmus - Kaavakartta määräyksineen - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2.TIIVISTELMÄ 2.1.Kaavaprosessin vaiheet Saaren eteläisen osan tilan maanomistajat tekivät 2010 aloitteen ranta-asemakaavan muuttamiseksi. Myös pohjois-osan maanomistaja teki esityksen Rantayleiskaavan muuttamiseksi. Samanaikaisesti lähti liikkeelle myös tientoteutushanke saareen. Kunta päätti pidättäytyä kaavoituksesta, kunnes tiehankkeen käsittely tulisi päätökseen. Kesällä 2015 tuli päätös, mikä mahdollistaa tien toteuttamisen. Kaavoitustyö käynnistettiin loppukesästä Kaava oli nähtävillä luonnoksena Nähtävillä ehdotuksena Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan Yleiskaavamuutos Yleiskaavalla siirretään lomarakennuspaikkoja ympäristön ja rakentamisen kannalta parempaan paikkaan, muutetaan virkistysalueen rajauksia ja osoitetaan tieyhteys. Rakennuspaikkoja koskevat muutokset sijoittuvat saaren pohjois- ja eteläosaan. Keskiosan ainoana muutoksena on tielinjauksen osoittaminen.

5 3.LÄHTÖKOHDAT 3.1. Selvitys suunnittelualueen oloista kaavan lähtökohdat Rantayleiskaavaan liittyvät tonttien muutostarpeet sijoittuvat saaren etelä- ja pohjoisosaan. Rakennuspaikkoja esitetään siirrettäväksi matalalta sisälahdelta ulkomerenpuoleiselle. Keskeisen saaren osalta ei ole muutostarpeita. Saareen on tehty tietoimitus, jossa on osoitettu eteläosalle kaksi vaihtoehtoista linjausta Alueen yleiskuvaus Alue sijaitsee Merikarvian Ylikylässä Kräsooran saaressa. Saari on 1100m pitkä ja 350m leveä. Saaren itäpuolella on matalahko mantereeseen rajoittuva lahti. Saaren länsireuna on avointa merta. Saareen on rakennettu 9 loma-asuntoa ja rakentamattomia tontteja on 13 kappaletta Luonnonympäristö Saareen on tehty kaski luontoselvitystä alueille, joille esitetään muutoksia, toinen pohjoisosaan ja toinen eteläosaan. Saari on puustoinen lukuun ottamatta pohjoisen avoimia kalliota ja rantaniittyjä. Avomeren puoleisella länsirannalla on avointa kivikkoa. Itäranta on kasvillisuudeltaan rehevämpää ja osa itäosan rannan puustosta on melko iäkästä. Luontoselvityksissä on osoitettu arvokkaimmat alueet, jotka tulisi jättää rakentamisen ja käsittelyn ulkopuolelle. Tehdyssä luontokatselmuksessa / kartoituksessa löytyi luonnonsuojelulain mukaisia kohteita. Liitteenä luontoselvitykset. Pohjoisrannan rantaniittyä

6 3.1.4.Rakennettu ympäristö Kaava-alueella on yhdeksän rakentunutta lomarakennuspaikkaa. Lisäksi saaressa on vanhan kalastajatilan rakennuksia, joille ei kaavassa ole osoitettu rakennusoikeutta. Kalastajatilan rakennuskantaa inventoitiin saarelle tehdyn katselmuksen yhteydessä. Saadun tiedon perusteella kalastajatilan päärakennus on siirretty toiseen saareen lomarakennukseksi. Tiedon mukaan nykyinen kalastus/lomakäytössä ollut rakennus on alkuaan kalastajatilan saunarakennus. Tämä rakennus on kooltaan 22m2. Rakennuksen makuutilana käytetty osa on hirsirakenteinen. keittiötilana käytetty osa on puurunkorakenteinen ja ilmeisesti myöhemmin rakennettu. Rakennus on melko huonokuntoinen, eikä sillä ole katselmuksen yhteydessä tehdyn arvion perusteella rakennushistoriallisia arvoja. Koska tilan päärivi on siirretty muualle, ei paikalla ole myöskään merkittäviä kulttuurihistoriallisia arvoja. Rakennuspaikalla oli myös 5m2 suuruinen lautarakenteinen sauna ja 5m2 suuruinen lautarakenteinen varasto. Pihapiirissä oli myös ison kellarin kivirakenteet.

7 kalastus/loma-asunto

8 Makuuhuone Keittiö

9 Lautarakenteinen sauna Lautarakenteinen varasto

10 Kellarin kivirakenteet Maanomistus Kaava-alue on kokonaisuudessaan yksityisessä omistuksessa. Länsiranta

11 Itäpuolen sisälahti

12 3.2.Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Alueella on voimassa Satakunnan maakuntakaava, joka on vahvistettu Satakunnan maakuntakaava on saanut lainvoiman korkeimman hallintooikeuden (KHO) päätöksellä. Maakuntakaavassa on kaava-alueen pohjoisosaan osoitettu virkistysalueen kohdemerkintä.

13 Rantayleiskaava 1994 laaditussa Merikarvian rantayleiskaavassa kaava-alueelle on osoitettu seuraavat merkinnät: - RA loma-asuntoalue - M maa- ja metsätalousalue - LV-1 Yleiseen käyttöön tarkoitettu venesatama - VR Virkistysalue - Ulkoilureitti 4. YLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1. Yleiskaavan suunnittelun tarve ja vaiheet Saaren eteläisen osan tilan maanomistajat tekivät 2010 aloitteen rantaasemakaavan muuttamiseksi. Myös pohjois-osan maanomistaja teki esityksen Rantayleiskaavan muuttamiseksi. Samanaikaisesti lähti liikkeelle myös tientoteutushanke saareen. Kunta päätti pidättäytyä kaavoituksesta, kunnes tiehankkeen käsittely tulisi päätökseen. Kesällä 2015 tuli päätös, mikä mahdollistaa tien toteuttamisen. Kaavoitustyö käynnistettiin loppukesästä Kaavasta on käyty alustavia neuvotteluja maanomistajien ja

14 valtionviranomaisten kanssa. Suunnittelu ja varsinainen yleiskaavatyö käynnistyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimisella, joka oli nähtävillä Kaavaluonnos on ollut nähtävillä Kaavaluonnokseen tehdyt muutokset Kaavaluonnoksesta Ely-keskukselta saadun lausunnon perusteella Kräsooran saareen suoritettiin katselmus. Katselmuksessa olivat paikalla Kaavoittaja Ilmari Mattila, Kunnan rakennusmestari Veikko Kallio, luontokartoittaja Markku Suominen, Juha Siltanen, Ritva Ala-Knuussi ja Pekka Ala-Knuussi. Katselmuksessa mitattiin tonttien korkeusasemia, inventoitiin vanhaa kalastajarakennusta ja selvitettiin pohjoiseen osoitetun venevalkaman toteuttamisedellytyksiä. Tulvariskiin liittyen Kräsooran länsirannan alin suositeltava rakentamiskorkeus on N2000+3,0. Länsirannan kahden eteläisimmän ja kolmen pohjoisimman tontin korkeudet merenpinnasta mitattiin. Tonttien korkeudet mitattiin Merikarvian kunnan tontinmittauksessa käytössä olevalla gps laitteella. Kräsooran eteläisimmän tontin takaosa oli 0,8m korkeudella merenpinnasta. Toiseksi eteläisimmän tontin takaosa oli 1,9 metrin korkeudella meren pinnasta. Länsirannan pohjoisimmilla tonteilla korkeus merenpinnasta oli tonttien takaosassa 2,0m. Katselmuksessa mukana olleiden näkemys oli että lomarakentaminen on mahdollista N2000+3,00m tasolle kaikilla tonteilla lukuun ottamatta eteläisintä tonttia. Tämä tontti siirretään saaren sisälahden puolelle Ala-Knuussin tilan pohjoisosaan. Matalimpien tonttien osalta rakentaminen on mahdollista toteuttaa sokkelin sijaan myös pilareille. Pilareille rakentaminen soveltuu hyvin lomarakentamiseen. Kalastajatilan rakennukset kuvattiin ja mitattiin pidetyn katselmuksen yhteydessä. Rakennusta koskevat tiedot ja kuvat on lisätty kaavaselostukseen. Rakennuspaikasta saatujen tietojen perusteella kalastajatilan alkuperäinen asuinrakennus on siirretty muualle ja saunarakennuksesta on tehty loma/ kalastuskämppä. Nykyinen asuinrakennus on huonokuntoinen, eikä sillä ole kulttuurihistoriallisia arvoja. Matkailupalvelujen rakennusoikeuden on säilytetty ennallaan, jotta matkailupalvelujen edellyttämä rakentaminen olisi mahdollista. Katselmuksessa tarkennettiin kaavassa LV alueeksi osoitetun alueen luontoarvoja ja arvioitiin alueen soveltuvuutta venevalkamakäyttöön. LV alue on osoitettu pieneen lahteen, mikä avautuu mantereen ja saaren väliseen sisälahteen. Katselmuksen perusteella todettiin että luontoarvoilta huomioitava rantaniitty sijoittuu lahden pohjoispuolelle. Etelä-puolella oli normaalia metsää ja rantapuskia. Katselmuksen perusteella todettiin että venevalkamatoimintoja ei voida osoittaa lahden pohjoisreunaan. Lahden eteläosa ja poukama olisivat luonnonympäristöltään sellaisia, että venevalkaman sijoittaminen näille alueille olisi mahdollista. Lahti todettiin suojaisaksi ja soveltuvan venevalkamakäyttöön. Venevalkaman rajausta tarkennetaan kaavassa.

15 Venevalkamaksi osoitetun lahden pohjoisreunaa, jolla on rantaniittyä. Venevalkamaksi osoitetun lahden pohjoisreunan puustoa

16 Ilmakuvasta nähtävissä rantaniityn sijainti. Luonnonsuojelun osalta kaavaa on tarkennettu Ely-keskuksen esittämällä tavalla. Kaavassa suojelualueet on jaettu luontotyypeiltään kolmeen luokkaan. Lausunnon perusteella kaavaan lisättiin aiemmassa kaavassa suojelukohteena osoitettu Tilan Gräsoura rakennuspaikka. Lausunnon perusteella tarkennettiin metsäalueita koskevia määräyksiä.

17 Koska saaren keskellä olevat metsäalueet ovat rannan vaikutusalueella on maaja metsätalousmerkintä muutettiin muotoon, jossa todetaan että alueella ei ole rakennusoikeutta. Virkistysalueen rakennusoikeuden sijoittuminen ja rakentamisen luonne on soitettu kaavassa. Virkistysalueen rakentaminen on osoitettu paikalle, jossa on aiemmin ollut rakennuksia (poistuneet). Kunnanhallitus päättää asettaa yleiskaavamuutoksen nähtäville. Yleiskaavamuutos oli nähtävillä ehdotuksena. Kunnanhallitus esittää valtuustolle kaavan hyväksymistä Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavan 4.2. Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Varsinaisia osallisia kaavassa ovat kiinteistön omistajat, Ely-keskus, Satakuntaliitto ja Satakunnan museo Osallistuminen ja vuorovaikutus Kaavoituksen alkamisesta on kuulutettu lehti-ilmoituksella ja naapurikiinteistöjä on informoitu kirjeitse. Kaava on ollut nähtävillä ehdotuksena, josta on kuulutettu lehti-ilmoituksella Viranomaisyhteistyö Kaavamuutos on ollut esillä Merikarvialla Ely-keskuksen kanssa käydyssä kehittämiskeskustelussa Ja kunnan ja Ely-keskuksen kanssa käydyssä kaavaneuvottelussa Yleiskaavamuutoksen tavoitteet Yleiskaavamuutoksen tavoitteena on osoittaa osa rakentumattomista lomarakennuspaikoista rakentamisen ja ympäristön kannalta parempiin paikkoihin. Yleiskaavalla pyritään turvaamaan saaren pohjois-osan virkistys alueet ja merkittävät luontoarvot. Kaavassa osoitetaan saaren tieyhteys. Rakennusoikeus pysyy samana.

18 4.5. Yleiskaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Kaavasta ei laadittu vaihtoehtoja.

19 5.YLEISKAAVAN KUVAUS 5.1. Kaavan rakenne Mitoitus Kaavan rakennusoikeus pysyy ennallaan Palvelut Kaava-alue sijaitsee saaressa noin 3km etäisyydellä Merikarvian keskustaajamasta Alin perustamistaso Alin rakentamiskorkeus Kräsooran saaren länsipuolella on N2000+3,00. Kräsooran saaren itäpuolella alin suositeltava rakentamiskorkeus on N2000+2, 10. Korkeus sijaitsee rakennusten perustuksissa olevan kapillaarisen nousun katkaisevan kerroksen alapuolella. Alimman suositeltavan rakentamiskorkeuden määrittely Alin suositeltava rakentamiskorkeus tarkoittaa korkeustasoa, jonka alapuolelle ei tulisi sijoittaa kastuessa vaurioituvia rakenteita.

20 5.2. Aluevaraukset Loma-asuntoalueet on kaavassa osoitettu merkinnällä RA. Kaavassa on osoitettu 21 lomarakennuspaikkaa, joista 9 on rakentunut. Rakentaminen on keskitetty kahteen yhtenäiseen kokonaisuuteen saaren molemmille puolille. Kaava-alueen pohjoispäästä on poistettu nykyiseen kaavaan nähden yksi lomarakennuspaikka. Kaava-alueelle on osoitettu yksi uusi matkailupalvelualueen varaus. Matkailupalvelualuevaraus sijoittuu virkistysalueelle olemassa olevan kalastajatilan alueelle. Matkailupalvelualueen rakennusoikeus on 140 k-m2. Kaava-alueen arvokkaimmat metsäalueet on osoitettu MY-1 merkinnällä, joiden osalla luonnontilaa muuttavat toimenpiteet on kielletty. My-1 alueella ei ole rakennusoikeutta. Muut metsäalueet on osoitettu M-1 merkinnällä, jossa rakentaminen ja avohakkuut on kielletty. Kaava-alueelle on osoitettu kaksi venesatama-aluetta. Yleiseen virkistyskäyttöön on kaava-alueesta osoitettu pohjoinen lahti ja sitä ympäröivät kalliot. Luonnonsuojelualueeksi on osoitettu pohjois-osan arvokkaat kallioalueet, tervaleppäkorpi ja arvokkaat rantaniityt etelä- ja pohjoisosassa saarta. Tilan Gräsoura rakennuspaikka on osoitettu vanhan kaavan mukaisesti alueen osaksi, jolla on 1. luokan suojeltavia rakennuksia (RA-1/S1 ). Kaavassa on saareen osoitettu tietoimituksen mukaisesti uusi tielinjaus. Yleismääräyksissä on määräys jätevesien käsittelystä. Yleismääräyksissä on määritelty alin tulvaherkkien rakenteiden perustamistaso. Merkinnät ja määräykset ovat kaavaselostuksen lopussa liitteenä Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Ei vaikutuksia rakennettuun ympäristöön Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Luonnonympäristön kannalta arvokkaat alueet on jätetty rakentamisen ulkopuolelle. Kaava säilyttää luonnonympäristön kannalta arvokkaat kohteet. Rakennuspaikkojen siirto länsirannalle vähentää luonnonympäristöön kohdistuvia vaikutuksia. Kaavamuutos luo edellytykset ulkoilu- ja retkeilyalueen saamiseen yleiseen käyttöön. Tämä lisää alueella

21 liikkumista ja edellyttää liikkumisen tarkkaa ohjaamista, jotta saaren merkittävät luontoarvot saadaan säilytettyä Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Ei vaikutuksia Vaikutukset ihmiseen Lomarakentamispaikat on siirretty rakentamisen ja käytön kannalta parempiin paikkoihin Vaikutukset maisemaan Rakennuspaikkojen siirto itärannalta länsirannalle vähentää itäpuolisen kapean lahden vastakkaiselle rannalle syntyviä maisemahaittoja. Toisaalta länsirannan rakentaminen näkyy osittain veneväylälle Ympäristön häiriötekijät Ei häiriötekijöitä 5.6. Kaavamerkinnät ja määräykset liitteenä 6. YLEISKAAVAN TOTEUTUS 6.1. Toteuttaminen ja ajoitus Maanomistaja toteuttaa kaavan sen voimaantulon jälkeen.

22 Liitteet Ilmakuvat Peruskartta Kaavakartta määräyksineen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Luontokatselmukset Metsänhoito-ohjeet

23

24

25

26

27

28

29