MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIA, YLIKYLÄ ALAKNUUSSI RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS-

Transkriptio

1 MERIKARVIAN KUNTA MERIKARVIA, YLIKYLÄ ALAKNUUSSI RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS- Koskien Ylikylän tiloja: Alaknuussi , Kuusipalsta , Joutsenpalsta , Kaislaranta KUNNAN KAAVATUNNUS 484RAKAM

2 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot MERIKARVIA, YLIKYLÄ ALAKNUUSSIN RANTA-ASEMAKAAVAN muutoksen selostus, joka koskee 29. päivänä elokuuta 2016 päivättyä karttaa ja rantaasemakaavamääräyksiä. Koskien tiloja: Alaknuussi Kuusipalsta , Joutsenpalsta , Kaislaranta Kaava-alueen koko 8 ha (Kräsoora) ja Ouran saaret Piku Vasikka, Mylly ja Pilttu 2,1ha Ranta-asemakaavan tunnus: 484RAKAM12015 Ranta-asemakaavan päiväys: Pohjakartta vuodelta 1984 Kaavan laatija: Aluearkkitehti Ilmari Mattila puh Osoite: Kankaanpään kaupunki PL KANKAANPÄÄ

3 Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Merikarvian Ylikylässä Kräsooran saaressa 3km keskustaajaman pohjoispuolella.

4 Kaavan nimi ja tarkoitus MERIKARVIA, ALAKNUUSSIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS, jonka tarkoituksena on siirtää kolme lomarakennuspaikkaa rakentamisen ja luonnonympäristön kannalta parempaan paikkaan. Liiteasiakirjat -Sijaintikuva -Ote ranta-asemakaavasta -kaavamääräyset -Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Muut kaavaan liittyvät asiakirjat ja selvitykset Luontokatselmus 2.TIIVISTELMÄ 2.1.Kaavaprosessin vaiheet Maanomistaja teki 2011 aloitteen kaavan muuttamiseksi. Koska saareen oli vireillä kiistanalainen tiehanke ja myös saaren pohjoisosalla oli muutostarpeita, päätti kunta siirtää ranta-asemakaavan käsittelyä siihen asti, kunnes tieasia on ratkennut. Tieasiasta tuli tien toteuttamista puoltava päätös ja kunta aloitti saarta koskevan yleiskaavan laadinnan. Nyt käsillä oleva Alaknuussin ranta-asemakaava käynnistettiin samanaikaisesti rantayleiskaavan muutoksen kanssa Ranta-asemakaavamuutos Kaava-alueella pidettyjen kolmen katselmuksen ja luontoselvityksen perusteella on kaavamuutoksessa päädytty ratkaisuun, jossa kolme itärannalla sijaitsevaa lomarakennuspaikkaa siirretään länsirannalle. Ranta-asemakaavan rakennusoikeus kasvaa tonttikohtaisesti varaston rakennusoikeudella 20k-m2.

5 3.LÄHTÖKOHDAT 3.1. Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus Kaava-alue sijaitsee Kräsooran saaren eteläpäässä. Saaren eteläosa on noin 200m leveä ja kaava-alueen pituus on 450m. Saari on metsäinen. Itäpuolella saarta on matala lahti, joka on kaava-alueen kohdalla noin 200m leveä. Kaava-alueella on yksi toteutunut lomarakennus Luonnonympäristö Luontokartoittaja Markku Suominen teki alueelle luontokatselmuksen. Katselmuksen perusteella ei esitetyiltä rakennuspaikoilta löytynyt LS-lain tarkoittamia luontotyyppejä/kohteita eikä vesilain tarkoittamia kohteita. Kaava-alueen itäosa on luonnonolosuhteiltaan arvokasta hyvin luonnontilaista vanhaa metsää. Länsipuolella puusto on nuorempaa. Kaava-alueen maaperä on kivikkoista moreenia. Itäreunan vanhaa puustoa

6 Matala itäpuolen lahti vaatisi ruoppauksia Länsiranta

7 länsirannan puustoa

8 3.1.3.Rakennettu ympäristö Kaava-alueen tonteista on yksi rakentunut Maanomistus Kaava-alue on kokonaisuudessaan yksityisten maanomistajien omistuksessa.

9 3.2.Suunnittelutilanne Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaavassa vahvistetussa Satakunnan maakuntakaavassa alueelle ei ole osoitettu merkintöjä tai varauksia. Kaavaan liittyvien Ouran saarten osalta maakuntakaavassa on osoitettu Naturaan perustuva Suojelualue (S) ja Melutasoltaan hiljainen alue (hil).

10 Merikarvian rantayleiskaava noudattelee alueelle laadittua ranta-asemakaavaa. Rantayleiskaavassa on osoitettu kahdeksan lomarakennuspaikkaa, maa- ja metsätalousaluetta ja ulkoilureitti.

11 MERIKARVIA, YLIKYLÄ ALAKNUUSSI RANTA-ASEMAKAAVA

12

13 4. RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1. Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve Maanomistaja esitti kaavan muuttamista 2011 ja kunta totesi muutoksen mahdolliseksi ja tarpeelliseksi Suunnittelun käynnistäminen ja kaavan vaiheet Maanomistaja teki 2011 aloitteen kaavan muuttamiseksi. Koska saareen oli vireillä kiistan-alainen tiehanke ja myös saaren pohjoisosalla oli muutostarpeita, päätti kunta siirtää ranta-asemakaavan käsittelyä siihen asti kunnes tie asia on ratkennut. Tieasiasta tuli tien toteuttamista puoltava päätös ja kunta aloitti saarta koskevan yleiskaavan laadinnan. Nyt käsillä oleva Alaknuussin rantaasemakaava käynnistettiin samanaikaisesti rantayleiskaavan muutoksen kanssa. Ranta-asemakaavamuutoksen luonnos oli nähtävillä samanaikaisesti osallistumis- ja arviointisuunnitelman kanssa Saatujen lausuntojen perusteella ranta-asemakaavaluonnokseen tehtiin seuraavat muutokset: Kräsooran alueella suoritettiin katselmus. Katselmuksessa olivat paikalla Kaavoittaja Ilmari Mattila, Kunnan rakennusmestari Veikko Kallio, luontokartoittaja Markku Suominen, Juha Siltanen, Ritva Ala-Knuussi ja Pekka Ala-Knuussi. Tonttien korkeudet mitattiin Merikarvian kunnan tontinmittauksessa käytössä olevalla gps laitteella. Kräsooran eteläisimmän tontin takaosa oli 0,8m korkeudella merenpinnasta. Toiseksi eteläisimmän tontin takaosa oli noin 1,9 metrin korkeudella meren pinnasta. Katselmuksessa mukana olleiden näkemys oli että lomarakentaminen on mahdollista N2000+3,00m tasolle kaikilla tonteilla lukuun ottamatta eteläisintä tonttia. Tämä tontti on siirretty saaren sisälahden puolelle Ala-Knuussin tilan pohjois-osaan. Ranta-asemakaavan pohjakarttaan on lisätty korkeuskäyrien korkeuslukemat. Eteläisimpien tonttien rakennusaloja on siirretty etäämmälle rannasta. Alinta rakentamiskorkeutta koskeva kaavamääräys on korjattu vastaamaan nykyisiä suosituksia ja kaavaselostusta on täydennetty tältä osin. MY-alueen kaavamääräystä on tarkennettu luonnonympäristöä säilyttävällä ohjeistuksella Ely-keskuksen esittämällä tavalla. Rakentamisen sopeuttamiseksi maisemaan kaavamääräyksiä on tarkennettu värityksen ja kasvillisuuden säilyttämisen osalta. Alle 30 m päässä keskivedenkorkeuden mukaisesta viivasta sijaitsevien

14 rakennusten harjakorkeus sokkelista mitaten on pidetty osayleiskaavan mukaisena. Luontokartoitusta on täydennetty rantaniittyjen ja luontotyyppien osalta. Luontokartoituksen perusteella on kaava-alueen rakentamisalueiden ulkopuolelle jäävät rantaniityt osoitettu suojelualueiksi. Yleismääräyksiä on täydennetty puuston säilyttämisen ja rantaniittyjen käytön osalta. Rantametsien käsittelysuositukset on lisätty kaavaselostuksen liitteeksi. Tiesuunnitelman kartta on lisätty kaava-asiakirjoihin. Vesialueet on poistettu kaavasta ja rantojen käsittelyä koskeva ohjaus on siirretty kaavan yleismääräyksiin. Kaavaan liittyvät Ouran saaret on osoitettu suojelualueeksi maakuntakaavan mukaisesti. MY-1 alueen kaavamääräystä on tarkistettu. Kunnanhallitus päättää asettaa ranta-asemakaavamuutoksen nähtäville ehdotuksena. Ranta-asemakaavamuutos oli nähtävillä ehdotuksena Kunnanhallitus esittää valtuustolle kaavan hyväksymistä Kunnanvaltuusto hyväksyy kaavan 4.3. Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Varsinaisia osallisia kaavassa ovat kiinteistön omistajat ja naapurikiinteistöjen omistajat ja viranomaiset Osallistuminen ja vuorovaikutus Kaavoituksen alkamisesta ja luonnoksesta on kuulutettu lehti-ilmoituksella, minkä lisäksi alueen- ja naapurikiinteistöjen omistajia on informoitu kirjeitse. Kaava on ollut nähtävillä ehdotuksena -- josta on kuulutettu lehtiilmoituksella.

15 Viranomaisyhteistyö käydyssä viranomaisneuvottelussa todettiin länsirannan olevan kivikkoista vaativan ruoppausta. Ruoppausvaikutusten vähentämiseksi viranomaisneuvottelussa sovittiin venevalkamapaikkojen yhdistämistä tonttien rajoille Ranta-asemakaavamuutoksen tavoitteet Ranta-asemakaavan muutoksen tavoitteena on siirtää matalan ja kapean lahden rannalla sijaitsevista lomarakennustonteista kolme länsirannalle. Tähän on päädytty, sillä itäranta on matala ja huonosti rakennettava. Lisäksi itärannan metsät ovat luonnonympäristöllisesti arvokkaampia. Itäinen ranta on ollut metso suojeluohjelmassa. Lomarakentaminen pyritään keskittämään yhteen kokonaisuuteen Ranta-asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Kaavasta ei laadittu vaihtoehtoja. 5. RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1. Kaavan rakenne Mitoitus Ranta-asemakaavan lomarakennuspaikkojen määrä pysyy ennallaan Kaavan rakennusoikeus Kaavan lomarakennuspaikkojen rakentamista koskevaa rakennusoikeutta on selvennetty. Varastorakennusten osalta on kaavaa muutettu siten että siinä on annettu varastorakennuksille maksimirakennusoikeus 20 k-m2. Lomarakennuspaikkojen kokonaisrakennusoikeus on 120 k-m2. Lomarakennuksen ja saunan rakennusoikeus on 100k-m2, josta sauna saa olla enintään 25k-m2. Tämän lisäksi saa rakentaa 20k-m2 suuruisen varastorakennuksen.

16 Palvelut Kaava-alue sijaitsee 3km etäisyydellä Merikarvian keskustaajamasta, jossa pääosa kunnan palveluista sijaitsee Maisemavaikutusten huomioiminen Jotta kaavan mukainen rakentaminen ei aiheuttaisi haitallisia maisemavaikutuksia, on kaavassa rajoitettu lähellä rantaa tapahtuvan rakentamisen korkeutta. Lisäksi on edellytetty käytettäväksi tummia luonnonmukaisia värisävyjä ja säilyttämään ranta-alueen kasvillisuutta Luonnonympäristön suojelu Metsäaluetta koskevissa määräyksissä on annettu määräyksiä puuston säilyttämisestä ja lahopuiden huomioimisesta. Yleismääräykseen on lisätty määräyksiä ranta-alueiden ja rantaniittyjen säilyttämisestä Alin rakentamiskorkeus Alin rakentamiskorkeus Kräsooran saaren länsipuolella on N2000+3,00. Kräsooran saaren itäpuolella alin suositeltava rakentamiskorkeus on N2000+2, 10. Korkeus sijaitsee rakennusten perustuksissa olevan kapillaarisen nousun katkaisevan kerroksen alapuolella. Alimman suositeltavan rakentamiskorkeuden määrittely

17 Alin suositeltava rakentamiskorkeus tarkoittaa korkeustasoa, jonka alapuolelle ei tulisi sijoittaa kastuessa vaurioituvia rakenteita kaavamääräykset (liitteenä) Kaavamääräyksiin tehdyt muutokset: - RA-1 määräystä on muutettu lisäämällä siihen 20 k-m2 varastorakennuksen rakentamismahdollisuuden. - Maa- ja metsätalousalue (M) on muutettu Kräsooran osalta maa- ja metsätalousalueeksi, jolla erityisiä ympäristöarvoja (MY-1). - Kaava-alueelle on osoitettu ohjeellinen tielinjaus - Lomarakennusten rannan puoleisen julkisivun enimmäiskorkeus on yleiskaavan mukaisesti 3,5m sokkelista rakennuksilla, jotka sijaitsevat 30m lähempänä rantaa. - Määräys varastorakennusten rakentamisesta on poistettu ja RA-1 määräykseen on lisätty mahdollisuus rakentaa 20 k-m2 varastorakennus. - Kaavaan on lisätty korttelin 1 käyttöön tarkoitettu venevalkama - Kaavassa on määritelty saunan rakennusalat - Kaavassa on annettu määräys jätevesien käsittelystä - Kaavassa on annettu alimmasta rakentamiskorkeudesta - Ouran saariston Natura-alueeseen kuuluvat saaret on osoitettu suojelumerkinnällä. - Yleismääräyksissä on annettu ohjeita rantakasvillisuuden säilyttämisestä ja laiturirakenteiden rakentamisesta.

18 5.3. Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Rakentaminen keskitetään yhteen kokonaisuuteen Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavamuutoksella säilytetään arvokkain osa kaava-aluetta. Yhtenäinen vapaa rannan osuus kasvaa. Kaavalla vähennetään ruoppauksen tarvetta Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen Ei vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen Vaikutukset ihmiseen Rakentaminen helpommin toteutettavissa Vaikutukset maisemaan Rakennuspaikkojen siirto itärannalta länsirannalle vähentää itäpuolisen kapean lahden vastakkaiselle rannalle syntyviä maisemahaittoja. Toisaalta länsirannan rakentaminen tulisi osittain näkymään veneväylälle. Kaavassa annetulla ohjeistuksella voidaan maisemaan kohdistuvia haittoja vähentää merkittävästi Ympäristön häiriötekijät Ei häiriötekijöitä 5.6. Kaavamääräykset liitteenä 6. RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1. Toteuttaminen ja ajoitus Maanomistajat toteuttavat kaavaa sen voimaantulon jälkeen.

19 Liitteet Ote ranta-asemakaavasta Kaavamääräykset Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Luontokatselmus Ohje rantametsien hoitamisesta Tiesuunnitelma

20

21

22

23

24

25