Rauhallista joulua ja liikunnallista vuotta vuotta!

Transkriptio

1 Nuoret päättäjät hakee päättäjiä s. 3 8/ Seurapäivät toi aktiiveja Ouluun Jukka Ukkola (vas.), Jukka Nieminen, Esko Vatanen ja Veli-Tapio Kangasluoma tarkistamassa, että seuraava tykkiesitys onnistuu. s. 2-3 Työmoraalin on oltava kohdallaan Neljä tuntia salilla voi viettää useilla tavoilla ja Turun Pyrkivän telinevoimistelijat tietävätkin oikean työmoraalin merkityksen. Harjoittelun määrä, mutta ennen kaikkea laatu on loppupeleissä ratkaisevaa. s.8-9 Luvialla odotetaan keväistä aurinkoa Rauhallista joulua ja liikunnallista vuotta vuotta! Luvian Vene-Kolmion puheenjohtaja Benita Ollila ja 300 muuta seuran jäsentä odottavat kevään ensimmäisiä auringonsäteitä. Aurinko on merkki siitä, että on aika ryhtyä kunnostamaan venettä. s. 11

2 2 Liikunta vähentynyt, passiivisuus kasvanut UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari on luennoitsija, joka osaa vangita kuuntelijoidensa mielenkiinnon. Liikunnan merkityksestä ei voi koskaan puhua liikaa. Seurapäivillä Oulussa alustanut lääketieteen tohtori, professori Tommi Vasankari toi keskusteluun uuden näkökulman. - Liikunnan sijasta voitaisiin paremminkin puhua fyysisen aktiivisuuden kokonaismäärässä tapahtuneista muutoksista. Liikunnan liian vähäisen määrän ohella on passiivisuus lisääntynyt muun muassa istumisen ja tietokoneen käytön myötä, Vasankari sanoi. Tulokset vaikuttavat Vasankari mukaan entistä huonommilta, kun tiedetään esimerkiksi työikäisten miesten merkittävä lihominen ikävuoden välillä. Painon nousun ohella fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan liian vähäinen määrä aiheuttavat monia terveyteen ja elämässä selviytymiseen liittyviä ongelmia. Huono kunto heikentää motivaatiota liikkua ja kykyä liikkua itsenäisesti. Huono kunto voi myös heikentää itsetuntoa ja identiteettiä. - Vähäinen liikkuminen on terveyden menettämisen riskitekijä. Monissa keskeisissä elintasosairauksissamme vähäinen liikunta ja passiivisuus ovat tärkeitä riskitekijöitä, Vasankari sanoi. Liikkumattomuus on tärkeämpi kuoleman riskitekijä kuin esimerkiksi diabetes tai tupakointi. Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan liikkumattomuus on neljänneksi suurin kuoleman syy. Tyypin 2 diabetes on esimerkki sairaudesta, joka mitä suurimmassa määrin yleistyy liikkumattomuuden ja ylipainon yleistymisen seurauksena. - Kun vielä 1980-luvulla tyypin 2 diabeteksen ajateltiin olevan yli 35-vuotiaiden sairaus, hoidetaan nyt jopa alaikäisiä, Vasankari sanoi. Vasankari luki melkoisen raskaat madonluvut kuulijoilleen. Mikäli fyysistä aktiivisuutta ei saada lisättyä ja painon nousua pysäytettyä, myös sydänsairaudet uhkaavat uudelleen yleistyä ja ne tulevat vaikuttamaan Liikuntasuositus jopa elinikää lyhentävästi. Liikunnan liian vähäinen määrä on linjassa kunnossa ja painossa havaittuihin muutoksiin. - Koululaisten verenkiertoja hengityselimistön kunto on heikentynyt. Varusmiesten Cooperin testin tulos on ollut jatkuvasti laskeva 1970-luvun lopulta lähtien. Suurin osa tuloksen heikentymisestä on tapahtunut viimeksi kuluneen runsaan Kestävyysliikunta Viisi kertaa viikossa vähintään puoli tuntia kerralla esimerkiksi kävelyä TAI Kolme kertaa viikossa vähintään 20 minuuttia kerralla esimerkiksi juoksua tai hölkkää Lihaskunto Vähintään kaksi kertaa viikossa suuriin lihasryhmiin kohdistuvia liikkeitä, 8-12 toistoa Lihashuolto Vähintään kaksi kertaa viikossa lihasten ja nivelten liikkuvuutta edistävää venyttelyä Kuvat Heikki Virkkunen/uudet Palvelut Udepa Oy Pääsihteeri Janne Ollikainen, Oulun ja Kajaanin aluepäällikkö Heidi Vatja sekä Esko Hyyrönmäki ehtivät pysähtyä kameran eteen. kymmenen vuoden aikana, Vasankari sanoi. Seuroilla on oma roolinsa liikunnan ja aktiivisuden lisääjinä. Vasankarin mukaan seurojen mahdollisuudet aktivoida ja ohjata kansalaisia ovat kiistatta merkittävät. Haasteena seurojen kannalta on myös aikaisemmin niukasti liikkuvien löytäminen osaksi seurojen toimintaa. Vasankari kysyikin, onko seura osa kolmannen sektorin auttamisketjua, - Nuorten liikuttamisessa tiivis yhteistyö koulun iltapäiväkerhon järjestämisessä olisi seurojen toimintakenttää, mutta se vaatii lisää toimijoita seuroilta. - Myös työikäiset ja ikääntyneet tarjoavat haasteita seuroille. Näiden ryhmien osalta seurat voisivat tehdä yhteistyötä esimerkiksi työterveyshuollon, sosiaali- ja terveystoimen sekä kotipalvelun kanssa, Vasankari sanoi. Mitkä ovat seurasi ensi vuoden suurimmat haasteet? Matti Hourula Ykspihlajan Reima - Löytää valmentajia, mutta tämähän on ikuisuuskysymys. Meillä on pitkään ollut valmentajapulaa. Aira Ikonen Rantaperkiön Isku - Saada näkyväisyyttä 100-vuotistapahtumille, lisätä yhteisöllisyyttä ja kouluttaa ohjaajia. Merja Järvenpää Itä-Vantaan Urheilijat - Yhteistyökumppanien haravoiminen ja yhteyksien avaaminen kolmannen sektorin suuntaan. Olemme puhuneet myös siitä, että seuran pitäisi järjestää toimintaa päivisinkin. Risto Korhonen Joutsenon Kataja - Seuran kaikenlainen kehittäminen. Tässä työssä on riittävästi tekemistä. Anneli Rajaniemi Oulaisten Taru - Tämä vuosi oli tosi haasteellinen 90-vuotisjuhlan ja useiden tapahtumien järjestelyissä. Ensi vuonna vedetään hiukan henkeä, mutta tietysti haluamme pitää toiminnan nykyisellä tasolla. Veijo Saarelainen Mutalan Riento - Uusimuotoisen toiminnan kehittäminen, mikä tarkoittaa kuntoliikunnan sekä veteraani- ja kulttuuritoiminnan lisäämistä. Emme kuitenkaan unohda urheilua.

3 Ay-Sporttifestarit ottaa ison askeleen uuteen suuntaan Seurapäivät on vakiintunut vuosittaiseksi TUL:n järjestötapahtumaksi. Oulussa oli mukana yli sata seura-aktiivia. Seurapäivien työpajat olivat asian ytimessä Vuosittaiset Seurapäivät ja niiden aihevalinnat ovat osoittaneet tarpeellisuutensa. Oulun tapahtumassa oli mukana sata ihmistä, jotka saivat kuulla suomalaisen liikunnan ja urheilun visiosta (Seuratoiminnan asiantuntija Sirpa Korkatti SLU:sta), terveysliikunnasta (UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari), TUL:n liikuntajohtaja Niina Epäilys). Uudenlainen toimintamuoto oli molempien päivien työpajat, joita oli yhteensä kaksitoista. Työpajoissa käytiin tunnin keskustelut, jotka tiivistettiin viisiminuuttisiksi yhteisessä tilaisuudessa. Aiheina olivat muun muassa lasten ja nuorten toiminta, TUL:n urheilujärjestelmä, aikuisliikunta, nuntaina iltapäivällä pidetty TUL:n valtuuston kokous hyväksyi liiton ensi vuoden toimintasuunnitelman ja talousarvion. Seurapäivien yhteydessä annettiin Oulun apulaiskaupunginjohtaja Timo Kenakkalalle TUL:n kultainen mestariurheilijamerkki. Kenakkala voitti lentopal- strategiasta (pääsihteeri seurapalvelut, lossa Suomen mestaruuden Janne Ollikainen) ja Oulusta liikuntakaupunkina (vs. koulutus ja edunvalvonta. Seurapäivien jälkeen sun- vuonna 1988, SM-hopeaa 1989 ja SM-pronssia Liikkeelle! - kuntokuukausi on TUL:n uusi tuote Kymmenen vuotta elänyt Syksyn kuntoviikot jää historiaan, mutta ajatus valtakunnallisesta kuntokuukaudesta ei. Jatkossa syyskuu on Liikkeelle!-kuntokuukausi ja startti tapahtuu syyskuun ensimmäinen päivä jokaisessa TUL:n 15 piirissä. - Liikkeelle!-kuntokampanjasta tehdään TUL:n brändi, jonka tunnettavuuden lisäämiseen kiinnitetään suurta huomioita, sanoi uutukaista Seurapäivillä esi- tellyt kehittämisjohtaja Sari Virta. Kohderyhmänä on koko perhe, joten tapahtumia yhdistää vauvasta vaariin teema. Starttipäivän ohella jokaisessa piirissä toteutetaan samansisältöinen perhetapahtuma. Vuosittaisesta Starttipäivästä 1.9. rakennetaan jokaisessa piirissä monipuolisuustapahtuma, joka on mahdollista siirtää sisätiloihin. - Tapahtuman sisältöä kehitetään parhaillaan, mutta Kehittämisjohtaja Sari Virta esitteli Seurapäivillä TUL:n uutta tuotetta, Liikkeelle!-kuntokuukautta. Nämä saavutukset hän sai Rantaperkiön Iskun joukkueessa. TUL:n mestaruuksia Kenakkala saavutti peräti kahdeksan Oulun Kiskossa ja Rantaperkiön Iskussa. Passarina pelannut Kenakkala edusti maajoukkuetta 78 ottelussa ja oli myös joukkueen kapteeni. Kenakkala valittiin lokakuun lopussa Lentopalloliiton varapuheenjohtajaksi. jo nyt on selvää, että otamme mukaan jotain uutta ja erikoista, kuten esimerkiksi liikuntavälineiden vaihtamisen, kierrätystä ja retroilua. Tapahtuman aikana on myös hyvä tilaisuus kuulla, mitä eri ikäryhmät haluavat tehdä seuroissa, Virta sanoi. TULe 2009 liittojuhlassa julkisuuteen tullut Halisko on jatkossa mukana myös kuntokuukauden tapahtumissa. Iloinen maskotti nimittäin saa piirien perhetapahtumiin oman Halisko-puiston, jonne mennään Halisko-portin kautta. Puistossa on muun muassa temppurata, luontopolku, askartelu- ja kasvomaalauspisteet sekä mahdollisuus jumpata. Halisko-puiston ei tarvitse olla toiminnassa vain kerran vuodessa yhden päivän ajan, vaan niitä voi rakentaa milloin vain. Jokaiseen TUL:n piiriin toimitetaan iso Halisko-puku. TUL:n ja ammattiyhdistysliikkeen yhteistyönä käynnistyy Ay-Sporttifestarien ketju. Ensimmäinen tapahtuma järjestetään Lappeenrannassa. Festarit kokoaa ay-väkeä mestaruuskilpailuihin, harrastelajeihin, seminaareihin, kokouksiin ja lajikokeiluihin koko perheen voimin. Ay-Sporttifestarit järjestetään vuorovuosina alkukesästä ja talvella. Vuoden 2012 tapahtuma järjestetään helmikuussa Pohjanmaalla. Vuoden 2013 toukokuussa kokoonnutaan Kotkaan ja maaliskuussa 2014 Kainuuseen. Mestaruuksista kilpaillaan kesälajeissa jalkapallossa, lentopallossa, maastojuoksussa, petankissa, shakissa, tenniksessä ja yleisurheilussa. Talvilajeina ovat hiihto, pilkki, pöytätennis, salibandy, sulkapallo ja urheiluammunta (ilma-aseet). Järjestäjistä ja olosuhteista riippuen mahdollisuus on järjestää kilpailuja myös suunnistuksessa, kädenväännössä ja kirkkovenesoudussa. Talvella lajeina puolestaan voivat olla kaukalopallo ja penkkipunnerrus. - Meillä on aivan hyvät osallistujatavoitteet. Kesätapahtumiin odotamme ammattiliittojen jäsentä ja talvitapahtumiin tuhannesta ihmiseen, sanoo TUL:n puolelta festareita suunnitellut kehittämisjohtaja Sari Virta. Virta odottaa paljon ayliikkeen ja TUL:n uudesta yhteistyömuodosta. - Tähän asti useissa lajeissa on järjestetty yhteistyönä omia ay-mestaruuskilpailuja. Nyt olemme ottamassa ison askeleen uuteen ja tietyllä tavalla nykyaikaisempaan suuntaan. Uudenlaisessa tapahtumassa korostuu yhteisöllisyys, kun eri ammattiliittojen ihmiset ja eri lajit kokoontuvat samalla paikkakunnalle, Virta Festareiden luonteen mu- kaisesti viikonloppu on täynnä muitakin tapahtumia. Koko perheelle suunnatun ohjelman lisäksi luvassa on aina iltaohjelmaa, joka sisältää kulttuuritarjontaa ja viihdettä. - Ay-Sporttifestarit näkyy ja kuuluu myös kunkin paikkakunnan keskeisillä tapaamisareenoilla kuten toreilla ja puistoissa. Tapahtuman yhteydessä järjestettävät lajikokeilut ovat avoimia kaikille paikkakuntalaisille, Virta SAK:n järjestöpäällikkö Eija Harjulan mukaan Sporttifestareista syntyy vuosittainen ay-liikkeen superviikonloppu, johon voi osallistua luontevasti koko perheen voimin. - Uskon, että saamme jokaiseen lajiin enemmän osallistujia, enemmän elämyksiä, uusia yhteyksiä ja uusia tuttavuuksia. Viikonloppu huipentuu yhteiseen illanviettoon. Voimme siis nauttia joka vuosi suuren urheilujuhlan tunnusta, Harjula Mestaruuskisoihin on osallistumisoikeus SAK:n alaisten ammattiliittojen jäsenillä. Parhaillaan ovat käynnissä neuvottelut myös muiden palkansaajien keskusjärjestöjen kanssa osallistumisesta Ay-Sporttifestareille. Silloin kenttä laajenisi oleellisesti. - Näkisin mielelläni palkansaajat joukkoliikkeenä näillä festareilla liikkumassa itselleen myös työhyvinvointia, Virta Festareiden luonteen mukaisesti viikonloppu on täynnä muitakin tapahtumia. Koko perheelle suunnatun ohjelman lisäksi luvassa on aina iltaohjelmaa, joka sisältää kulttuuritarjontaa ja viihdettä. Ay-Sporttifestarit näkyy ja kuuluu myös kunkin paikkakunnan keskeisillä tapaamisareenoilla kuten toreilla ja puistoissa. Tapahtuman yhteydessä järjestettävät lajikokeilut ovat avoimia kaikille paikkakuntalaisille.

4 4 Pääkirjoitus Liikunta ei saa olla tuloista kiinni Tuoreen, Tomi Mäkisen väitöstutkimuksen mukaan pienituloiset ja niukasti koulutetut eivät yleensä harrasta liikuntaa. Lisäksi vain harva tekee työmatkansa esimerkiksi kävellen tai polkupyörällä. Tutkimustulos antaa tärkeää tietoa liikunnan rahoituksesta ja liikuntapaikkojen hallinnoinnista sekä rakentamisesta päättäville, mutta myös seuroille. Olkoonkin, että tutkimuksen ajankohta jostain kummallisesta syystä päättyy jo 2000-luvun alkuun, on kysymys koko Suomelle tärkeästä asiasta. Yhteiskunnan on huolehdittava siitä, että tarjolla on riittävästi edullisia ja monipuolisia liikuntaharrastuksia myös pienituloisten perheiden lapsille ja nuorille. Liikuntaan ja liikkumiseen on oltava kaikilla mahdollisuus, eikä se saa jakaa ihmisiä A- ja B kansalaisiksi. Mahdollisuus harrastaa liikuntaa aktiivisesti ei saa olla kiinni henkilön tai perheen tuloista ja varallisuudesta. Kehotus harrastaa puissa kiipeilyä ei ole tästä maailmasta. Kyseistä harrastusta suositteli vuonna 2002 valtiovarainministeri Sauli Niinistö (Suomen Palloliiton nykyinen puheenjohtaja), jonka mielestä liikuntapaikkarakentamisen julkinen rahoittaminen oli turhaa, koska se ei edistä vähän liikkuvien liikkumista. TUL on aina ollut heikomman puolella ja tekee voimallisesti työtä sen eteen, että liikunnan aloittamiskynnys mataloituu. Liiton laaja-alaisessa tasa-arvo-ohjelmassa tarkastellaan ja tehdään ehdotuksia muun muassa liikunnan harrastuskynnyksen mataloittamiseksi. Arkiliikunnan helpottamista ja lisäämistä voidaan edesauttaa muun muassa rakentamalla lisää kevyenliikenteen väyliä, lähiliikuntapaikkoja, hiihtolatupohjia ja vuokraamalla edullisesti erilaisia liikuntavälineitä. Liikunnan ulkopuolella olevien henkilöiden ja perheiden saaminen aktiiviliikkujiksi edellyttää hyvää yhteistyötä monien tahojen kesken. Esimerkiksi kuntien sosiaali- ja terveystoimi, työterveyshuolto sekä erilaiset järjestöt ovat avainasemassa, mutta myös ministeriöt ja kuntapäättäjät on saatava mukaan. Työurien pidentämiseen tähtäävistä keinoista keskustellaan päivittäin. Liikunnan merkitystä työssä jaksamisen lisääjänä ei mikään taho ole aliarvioinut. Vähän tai ei laisinkaan liikuntaa harrastavat niukasti koulutetut ja pienituloiset kaipaavat kaikista eniten lääkkeitä työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin lisäämisessä. Näitä ihmisiä ei toivottavasti jätetä oman onnensa nojaan haettaessa keinoja työurien pidentämiseen. Työyhteisliikunta 2010 hanke on hyvä väline saada passiiviliikkujat aktiivisiksi. Urheilun saatua oikeusperusteisuuden Euroopan unionin toiminnassa, on mahdollista käynnistää valtakunnallinen hanke ja hakea siihen rahoitusta EU:lta. TUL kutsuukin koolle yhteiskuntaa laaja-alaisesti edustavan ryhmän keskustelemaan keinoista, joilla liikunnan ulkopuolella olevat erilaiset ryhmät saadaan aktiiviliikkujiksi. Hallintorakenne uuteen kuosiin Toukokuussa pidetyn liittokokouksen päätösten mukaisesti TUL:n toiminnan tärkein painopistealue on seuratoiminnan monipuolinen kehittäminen. Huomioita kiinnitetään kuluvan liittokokouskauden aikana koulutukseen, palveluun, lajityöhön ja lasten sekä nuorten liikuntaan. Strategian toteutumisessa ja toteuttamisessa onnistumiseksi on nähty tarpeelliseksi uudistaa liiton hallintorakennetta. Pääsihteeri Janne Ollikaisen mukaan rakenteen uudistamisen tavoitteena on ollut strategian näkyminen käytännössä ja aito seuratyön tukeminen. Valiokuntarakenne noudattaa nyt liittokokouksen painotuksia. - Valiokunnat tekevät työtä koulutuksen, seurojen työtä tukevan palvelutoiminnan ja edunvalvonnan sekä lasten ja nuorten liikunnan ja lajitoiminnan eteen. Valiokuntien rooli on kehittävä ja eteenpäin katsova. Valiokuntien tehtävänä on Strategiavaliokunta: Sirpa Paatero pj, Jarmo Levänen Häme, Tanja Luostarinen Uusimaa, Esko Vatanen hallitus, Heikki Virkkunen Suur-Helsinki, Antti Vuolanne hallitus. Tasa-arvovaliokunta: Kari Uotila pj, Päivi Huttunen Savo, Pirjo Sankari Keski-Suomi, Harry Seidler Suur-Helsinki, Päivi Vartiainen-Ora Häme. Koulutusvaliokunta: Anu Rajajärvi pj, Kirsi-Marja Blomster Varsinais-Suomi, Jani Koivula Suur-Helsinki, Sauli Mansikka Satakunta, Tiina Näätsaari Tampere. Palvelutoiminnan valiokunta: Jukka Ukkola pj, Matti Haavisto Tampere, Merja Loukonen Varsinais-Suomi, Anneli Puskala Keski-Suomi, Timo Pulkkinen Kymenlaakso. Nuoriso- ja urheiluvaliokunta: Henry Toivari pj, Annika Appelroth Häme, Juri Kettula Uusimaa, Saija Roininen Tampere, Anne Salminen Keski-Suomi, Mia Salonen Varsinais- Suomi, Veijo Vesterinen Kymenlaakso. Lajijaostot strategian täytäntöönpanon suunnittelu ja valmistelu. Valiokuntien toisena isona tehtävänä on omalla vastuualueellaan ohjeistaa jaostoja Hiihto: Pj. Päivi Luontola Satakunta, Eero Hakonen K-S, Pekka Leppäniemi Häme, Pertti Rytkönen Uus, Anneli Rajaniemi Oulu. Jalkapallo: Pj. Heikki Grönlund V-S, Pekka Hahl Savo, Jarmo Kivikunnas K-S, Kari Uotila S-H. Karate: Pj. Olavi Juslin S-H, Janne Jaakkola S-H. Mira Koskenkorva Tre, Esko Lackman S-H. Kaukalopallo: Pj. Jari Hellman Saimaa, Reijo Keltanen Saimaa, Jouni Mankinen Saimaa. Keilailu: Pj. Matti Vuoti, Oulu, Arto Björkman Lappi, Reijo Arvola Oulu, Jorma Soppela Lappi. Koripallo: Pj. Kimmo Suomi K-S, Markku Ranta K-S, Pertti Lahtinen K-S. Lentopallo: Pj. Kari Heikkilä Uus, Lasse Komulainen Tre, Olli Lindroos Tre, Martti Salminen K-S, Jukka Suvanto K- laakso. Luistelu: Pj. Vesa Rosendahl Satakunta, Ilkka Kaikuvuo Tre, Jarmo Rossi Oulu. Nyrkkeily: Pj. Timo Rannikko Häme, Kari Korhonen Häme, Osmo Laine Tre, Juha Kulju S-H, Kalevi Sirkiä V-S. Paini: Pj. Vesa Ojala Oulu, Marja-Liisa Kuronen V-S, Marko Puukari K-S, Mika Vuori S-H. strategian suuntaisessa työskentelyssä. - Laji- ja muut jaostot toteuttavat käytännössä tullilaista liikuntaa. Valiokuntatyön tukemiseksi on toimintaorganisaatiossa tarkoitus käyttää myös työntekijöiden osaamista laajemmin hyödyksi, Ollikainen Painonnosto: Pj. Markku Liimatainen Uus, Urpo Korpelainen Karjala, Raimo Laine K-laakso. Petankki: Pj. Timo Toikka K-laakso, Seppo Järvisalo K-laakso, Risto Korhonen Saimaa, Taisto Yrjönen K-laakso, Minna Hiltunen Saimaa, Olavi Tuuliainen Saimaa. Salibandy: Pj. Jussi Saramo S-H, Jukka Eronen S-H, Teemu Vanhala S-H. Suunnistus: Pj. Erkki Jokela S-H, Marko Ollikainen Häme, Markku Petterqvist Tre. Voimanosto: Pj. Toivo Kyllönen Kainuu, Pentti Rimpilä K-S, Jaarli Pirkkiö Lappi/Tero Hyttinen Lappi. Voimistelu- ja tanssi: Pj. Maria-Liisa Tuomisto P-maa, Eeva-Liisa Hämäläinen V-S, Susanna Porola Tre, Anneli Puskala K-S, Ulla Palonen-Tikkanen S-H, Erja Ukkola Oulu. Yleisurheilu: Pj. Pirjo Ailanto V-S, Esko Viljanen S-H, Pentti Järvinen K-laakso, Toivo Markkanen K-S. Lajien yhdyshenkilöt Golf: Kari Heikkilä Uus. Judo: Helka Maltolahti K-S. Jääkiekko: Alpo Leppäalho K-S. Purjehdus- ja veneily: Antero Aho V-S. Pyöräily: Tapio Niemi Tre. Pöytätennis: pääyhteyshenkilönä Pekka Nieminen S-H, varalla Mika Tuomola Tre. Shakki: Markku Kosonen S-H. Sulkapallo: pääyhteyshenkilönä Klaus Löfman Satakunta, varalla Pertti Tuomela Tre. Tennis: pääyhteyshenkilönä Raimo Parviainen Tre, varalla Matti Tolvanen Tre. Uinti: pääyhteyshenkilönä Rauno Erenius Tre, varalla Juhani Rosengren Satakunta. Jaostot (ei lajijaostot) Veteraanijaosto: Anja Auvinen pj Pohjanmaa, Ulla Kurka Varsinais-Suomi, Veikko Mettälä Tampere, Riitta Nokkala Häme, Jaakko Vastamäki Suur-Helsinki, Matti Takala Kymenlaakso. Kuntoliikuntajaosto: Heikki Mäkinen pj Keski-Suomi, Riitta-Liisa Ahoniemi Tampere, Juha Kauppinen Saimaa, Tiina Malka Varsinais-Suomi, Paula Maunu Lappi, Leena Murtonen Häme.

5 Aika oli kypsynyt kolmikon fuusiolle Kuva Keski-Uudenmaan Yleisurheilu urheili tänä vuonna ihmisten tietoisuuteen ja uutisotsikoihin. Seura syntyi kolmen kunnan alueella toimivan kolmen seuran yleisurheiluväen yhteenliittymänä. Järvenpään Palon Yleisurheilu, Tuusulanjärven Urheilijat (TUL) ja Keravan Urheilijoiden aktiivit katsoivat ajan kypsyneen yhteisen seuran synnyttämiseen. Seuran nimi ylitti kuntaja järjestörajat, eikä sulkenut ketään ulkopuolelle. Alusta lähtien seura on ollut avoin kaikille. Uusi seura liittyi TUL:n jäseneksi. Sihteeri Martti Kempas on enemmän kuin tyytyväinen yhdistymisen onnistumiseen ja ensimmäisiin tuloksiin. - Kaikilla mittareilla mitattuna uuden seuran tulokset ovat huikeita. Seuran jäsenillä oli kymmenen arvokisaedustusta ja urheilijamme saavuttivat kaksikymmentä SM-mitalia ja 280 Uudenmaan piirinmestaruusmi- talia. Olimme Uudenmaan piirin ykkönen ja SUL:n seuraluokittelussa 14. paras, Kempas Vähäinen saavutus ei ole sekään, seura järjesti 30 kilpailua, joissa oli yli kilpailijaa. TUL:n Etelä- Suomen nuorten avoimissa aluemestaruuskisoissa lajiosanotto nousi yli 800, kisat Kuva Erkki Poutanen 7-ottelija Niina Kelo: kohti MM-kilpailuja Koreassa. järjestettiin yhdessä Rekolan Raikkaan ja Korson Kaiun kanssa. Seurafuusio toi KUY:n riveihin viisi maaottelu-urheilijaa ja kaksikymmentäkuusi SM-urheilijaa. - Menestyneimpiä olivat olympiaurheilijamme Mikko Halvari, Niina Kelo ja Antti Kempas. Barcelonan EM-kisoissa oli mukana Mikko, mutta Niina ja Antti eivät aivan päässeet tavoitteisiinsa eli EM-kilpailut jäivät väliin, Kempas Kelon parhaina saavutuksina kesältä ovat Eurooppa cupin 2. liigan voitto Israelissa ja kolmimaaottelun voittoa Virossa, Suomi-Ruotsimaaottelu ja Kalevan kisojen otteluvoitto. Antti Kempaksen kunto ja vauhti repaleisen kevään ja alkukesän jälkeen kohenivat syksyä kohti. Pohjoismaiden mestaruus kotimaisemissa, Kalevan Kisojen voitto Kajaanissa, Ruotsi-ottelu sekä syksyn SM-kilpailut kansainvälisellä huippuvauhdilla olivat kesän kohokohtia. Kolmikko on jo aloittanut valmistautumisen kohti ensi vuoden Daegussa Koreassa pidettäviä MM-kisoja. Kävelijä Antti Kempas: kohti MM-kilpailuja Koreassa. Urheilijat urheilevat, valmentajat valmentavat ja suuri joukko seuraihmisiä luo puitteet, toteuttavat tapahtumat ja aikaan saavat hyvän seurahengen. - Näin se on meilläkin. Ilman pätevää seurajohtoa, ilman toimivia työryhmiä, ilman aktiivisia tekijöitä seura ei elä eikä tulosta synny. Seuran hallituksella puheenjohtajansa Juhani Rajamäen johdolla on ollut erittäin kova ja vastuullinen tehtävä liittää kolmen kunnan yleisurheilutoiminta yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi. - Selkeä strategia, selvät pelinsäännöt ja ahkera käytännön työ ovat vauhdittaneet voimien yhdistymistä ja hyvän hengen syntymistä, Kempas Menestyvällä seuralla riittää haasteita. Huipuilla on edessään MM- ja nuorten EM-kisavuosi sekä SMkilpailut ja maaottelut. KUY järjestää ensi kesänä SMviestit. - Mikä olisikaan hienompaa kuin kamppailla kotiareenalla SM-mittelöissä. Joukkueet joka sarjaan voisi olla tavoitteena, Kempas Ensi kesänä seuran toi- minta kansainvälistyy. Kesällä tulee bussilastillinen saksalaisia vieraaksi ja nuoret pääsevät kilpailemaan maaotteluhengessä. Olympiavuonna 2012 KUY tekee kisamatkan Saksaan. Kuva Erkki Poutanen 10-ottelija Mikko Halvari: kohti MM-kilpailuja Koreassa. URHEILUOPISTO KISAKESKUS PL 1, FISKARS P

6 6 Kolumni Kaikki liikunta on vain hyväksi Huumori on vaikea laji. Etenkin kirjoitettu huumori on vaikea laji. Kirjoitetun huumorin vaikeus on siinä, että sen pitää olla niin selvästi hauskaa, ettei pienintäkään epäselvyyttä jää kirjoittajan tarkoituksista. Jos lukija joutuu aprikoimaan, onko kirjoittaja tosissaan vai yrittääkö hän olla uusi Seppo Ahti, niin pieleen on menty. Aamulehden toimittaja Matti Kuusela synnytti tällaisen vahvan epävarmuuden tilan lyödessään isossa jutussaan salibandyn lattian alle. Tietoisesti tai tietämättään hän sai aikaiseksi vastalauseryöpyn, kun lehden nettisivulle ilmestyi lyhyessä ajassa lähes 200 kommenttia. Jos Kuuselan salibandya lyttäävä kirjoitus oli huumoria, ei sitä kukaan ymmärtänyt. Jos entinen urheilutoimittaja oli tosissaan muun muassa siinä, että salibandy on laji, jossa pääsee hikeen tarvitsematta osata mitään, liikutaan vaarallisilla vesillä. Jos urheilulajeja voisi loukata ja herjata kuten ihmisiä, niin salibandy olisi jo haastanut Kuuselan käräjille kunnianloukkauksesta. Koripalloa huomattavan paljon arvostava Kuusela antoi kuitenkin hyvän pohjan pohtia sitä, millaisilla kriteereillä urheilu- ja liikuntalajeja arvioidaan ja arvostellaan mikäli tällainen lajittelu yleensäkään on tarpeen. Minä en ole koskaan pitänyt järkevänä vuoden parhaan urheilijan valintaa. Nimenomaan siitä syystä, että ei ole luotu aukotonta mittaristoa, jol- la eri lajeja ja eri välineitä voidaan verrata. Puhumattakaan siitä, että verrataan yksilöurheilijaa ja joukkueurheilijaa keskenään. Ei ole luotu myöskään mittaristoa sen vertailemiseksi, mikä on oikeaa urheilua ja mikä ei. Kuuselan mukaan urheilulajit laitetaan järjestykseen vain katsojalukujen perusteella unohtaen harrastajien ja lisenssiurheilijoiden määrät. Tosin lajin maailmanlaajuinen levinneisyys painaa vaakakupissa muun muassa jääkiekon eduksi ja salibandyn miinukseksi. Kannattaa tietysti unohtaa se, että jääkiekkoa on pelattu lähes sata vuotta säbää kauemmin. Kuuselan tapaiset toimittajat kirjoituksineen tekevät järisyttävän ison karhunpalveluksen urheilulle. Toivoa sopii, ettei lapsiperheissä lähdetä arvioimaan jälkikasvulle sopivinta lajia sen perusteella, kuinka paljon liigapeleissä käy katsojia tai kuinka monta maata on kansainvälisessä lajiliitossa. Tärkeimpiäkin arvioimisperusteita löytyy. Kuten harjoituspaikan sijainti, harjoitusajat, seuran toiminta ja kasvatustyötä arvostava ohjausfilosofia. Tärkein on kuitenkin tässä: lapsen halu lähteä mukaan liikuntaharrastuksen pariin. Halu liikkua ja saada itselleen hyvä harrastus. Kaikenlainen urheileminen ja liikkuminen ovat hyväksi; siinä ei tarvita sen miettimistä, mitä joku muu kyseisestä lajista ajattelee. Annetaan kaikkien urheilu- ja liikuntalajien kukkia. Nuoret päättäjät lähti muutokseen Kuvat Hannu Hurme Tavoille oppimista se on tämäkin. Kokouksen alkajaisiksi juodaan kahvit. Nuoret päättäjät avauksessa kahvit tarjosi Antti Lindtman SAK:n piikkiin. Hannu Hurme Rehtori Ulla Appelroth on tyytyväinen. Hanke lähti hyvin liikkeelle. Appelroth on vasta valmistumassa luokanopettajaksi, mutta häntä voi siitä huolimatta jo puhutella rehtoriksi. Hän toimii yhtenä TUL:n marraskuussa alkaneen Nuoret päättäjät -hankkeen vetäjistä. Siitä rehtoriksi nimittely ja tyytyväisyys, joka kohdistuu hankkeen Helsingissä marraskuussa järjestettyyn ensimmäiseen tapaamiseen. Nuoret päättäjät hanke on ollut jo pitemmän aikaa liiton suunnitelmissa ja syyhän on selvä. - Tarve lähtee tilanteesta seuroissa, kertoo nuorisotoiminnasta Uudenmaan piirin toiminnanjohtajan tehtävien ohessa TUL:ssä vastaava Marjo Lehtinen. Urheilevista nuorista ei puutetta ole. Nuori ei sen sijaan oikein löydy seurojen, piirien ja jaostojen toiminnasta vastaavien, kuten puheenjohtajien, sihteerien tai taloudenhoitajien joukosta. - Uudella hankkeella ja koulutuksella haluamme korjata tätä tilannetta, kertoo Lehtinen. Hankkeeseen lähdettiin tavoitteena saada joka piiristä nuori tai kaksi mukaan nyt aloitettuun pilottiin. Siinä tavoitteessa ei onnistuttu. Jäi kirittävää seuraaviin kertoihin. Nuoria ilmoittautui vain kuudesta piiristä, mutta siitä huolimatta päätettiin startata. Vetotehtäviin saatiin TUL:n toiminnassa ikänsä mukana ollut Ulla Hämeen- linnasta ja hänen parikseen Mikkelissä kulttuurituottajaksi opiskeleva Maria Lehtinen. Pilotista on suunniteltu nelivaiheista. Helsingin Metallitalolla vietetyn avauspäivän jälkeen ryhmä kokoontuu seuraavan kerran tammikuussa Kisakeskuksessa. Kolmas tapaaminen on Konttaisen retkeilyalueella Kuusamossa ja hanke huipentuu ensi kesänä vierailuun Itävallassa. Siellä tutustutaan maassa vahvana toimivaan veljesjärjestöön, Asköön. Pilotin ensimmäiseen tapaamiseen osallistunutta ryhmää Appelroth kuvaa aktiiviseksi ja innostuneeksi. - Osa heistä toimii jo seurassa muutenkin kuin urheilijana, mutta joukossa on myös heitä, joilla ei ollut mitään kokemusta järjestötoiminnasta. Kaikki tuntuvat olevan hyvin motivoituneita. Appelroth sanookin uskovansa jo ensi tuntumalta, että TUL lähti oikealle asialle ja on saanut ensimmäiseen yritykseen mukaan oikeanlaisen ryhmän. - He tuntuivat olevan oikeasti kiinnostuneita kaikesta, mitä Marjo kertoi TUL:stä ja sen nuorisotoiminnasta ja ymmärsivät heti mihin hankkeella pyritään, Appelroth sanoo Tulevien TUL-päättäjien Ulla Appelroth rehtoroi Nuoret päättäjät-hanketta ensimmäisessä tapaamisessa ei tyydytty perustiedon jakamiseen TUL:n toiminnasta eri tasoilta. Ex-pääsihteeri Esko Ranto selvitti katsauksessaan koko kuvan suomalaisesta liikuntaelämästä ja Suomen Ammatillista Keskusjärjestöä SAK:ta esitteli järjestön nuorisosihteeri Antti Lindtman. Lopen Urheilijoissa toimiva Joni Lähde allekirjoittaa Lehtisen ja Appelrothin näkemykset yhtä hyvin aloitetun hankkeen tarpeellisuudesta kuin ensimmäisen tapaamisen hyvästä hengestä. Noin asukkaan Lopella on toiminut useampia yhteen-kahteen lajiin erikoistuneita seuroja. - Missään niistä toimintaa ei oikein kukoistavaksi kuvata, joten nyt paikkakunnalla ollaan kokoamassa toimintaa yhteen seuraan, kertoo Lähde. Toiminnan pyörittäminen on ollut jo pitkän aikaa aina vaan iäkkäämmäksi käyvien varassa. Nuorennusleikkauksen merkeissä Lähde valittiin seuran puheenjohtajaksi ja hän koki Nuoret päättäjät -hankkeen otolliseksi tilaisuudeksi kohentaa tietojaan pelisäännöistä järjestötoiminnassa. - Tällainen perustiedoista lähtevä koulutus oli ainakin minulle aivan paikallaan, kiittää Lähde ja sanoo olevansa tapaamisesta positiivisesti yllättynyt. Hankkeen tulevista osuuksista Jani Lähde odottaa saavansa vinkkejä ja virikkeitä seuratoimintaan. Suuret odotukset hänellä kohdistuu tietenkin myös mahdollisuuteen tutustua Askön toimintaan.

7 Visioinnin ei aina tarvitse jäädä sanaksi Futsalkin löysi tiensä Lapuan Ponnistukseen Kuva Merja Auvinen Tavoitteet vuoden 2010 loppuun Vuonna 2008 hyväksytyssä Noormarkun Koiton visiossa määritellään muun muassa toimet, jotka olisi oltava tehtynä vuoden 2010 loppuun mennessä. 1. Organisaation selkeytys ja tehtävien salkutus jaostoissa ja johtokunnassa 2. Rekrytoinnin järjestäminen kaikissa portaissa 3. Vuoden 2009 aikana seuralla isommat ja näkyvämmät tilat, jotka yhdistävät toimintaa 4. Jäsenmäärän lisäys kaikissa ikäluokissa 5. Varainhankinnan järjestäminen 6. Tiedotuksen organisoiminen ja kotisivujen uusiminen ja päivityksen hajauttaminen 7. Lete-toiminnan käynnistäminen. Nuorisokasvatuksen ja harrasteliikunnan kehittäminen Noormarkun Koiton puheenjohtaja Timo Mansikka on hienostuneen diplomaatti vastatessaan kysymykseen, mitä Tule Urheiluseuraan liikkumaan hanke seuralle tarjosi. - Meille oli tärkeätä kuulla muiden toiminnasta ja kehittämistavoitteista, vaihtaa mielipiteitä sekä saada kokemuksia, vastaa Mansikka. Neljän läntisen piirin pilotin tarkoituksena oli viedä mukaan lähteneitä seuroja eteenpäin ja tuottaa TUL: käyttöön aineistoa seuratoiminnan kehittämisestä. Mansikan vastauksen takana on selvää faktaa: seura lähti jo vuonna 1996 mukaan Satakunnan piirin kehittämishankkeeseen ja vuonna 2008 seuralle laadittiin visio. Pilottiin ei siis lähdetty nollatilanteesta. Mansikka ei turhaan sa- nokaan heidän olevan hienossa mallissa seuratoiminnassa. - Seuran kehityshanke jatkuu, mutta työtä on tehtävä kaiken aikaa, Mansikka Ylhäällä olevaan laatikkoon sijoitetut seitsemän kohtaa ovat vuoden 2008 visiossa. Vuosi 2010 ei ihan vielä ole historiaa, mutta silti seurakehittäjä Sauli Mansikka voi sanoa seuran onnistuneen tavoitteidensa saavuttamisessa. - Tässä vuosien varrella olemme huomanneet kaksi asiaa: kehittyminen vie aikaa ja vaatii ammattilaisen mukana olemista. Piirin kehittämishankkeeseen mukaan lähteminen tuotti muun muassa niin sanotun salkutuksen, jonka hyvyys on moneen kertaan todettu. - Aiemmin johtokunta valittiin miten valittiin, mutta nyt olemme selkeyttäneet organisaatiotamme ja mietimme, millaisia ihmisiä seura tarvitsee johtokuntaa. Avainsana on sitoutuminen, sanoo Sauli Mansikka. Johtokunnan jäsenistä kahdeksalla on salkku. Salkuissa lukee puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri, taloudenhoitaja, tiedotus ja markkinointi, varainhankinta, koulutus ja rekrytointi sekä jäsenasiat. Tehtävien jakamisella eli salkuttamisella, valitsemalla oikeat ihmiset johtokuntaan ja sitouttamisen onnistumisella on pystytty vähentämään seuratyön kuormittavuutta. Visio on toteutunut muissakin kohdissa. Mansikoiden mukaan rekrytointiin oli pakko mennä, jotta saadaan oikeita ihmisiä oikeille paikoille. Tänä vuonna seura hankki uudet tilat niin Noormarkun keskustasta kuin vain kuvitella saattaa. Jalkapallossa pelaajien lukumäärää on onnistuttu kasvattamaan ja ensi vuonna jalkapallolla ja koripallolla on oma taloutensa. Seuran kotisivut on uudistettu ja toimintoja monipuolistettu muun muassa viemällä kaikki aineisto verkkoon. Lähiaikoina kaikki joukkueenjohtajat pääsevät päivittämään oman joukkueensa tietoja. Tiedottamiseen liittyen on tehty 14-sivuinen tiedotusopas, joka tietysti löytyy kotisivuilta. Nuorisotoimintaan johtamaan ja järjestämään on perustettu nuorisojaosto, jonka alaisuudessa on lapsiliikunta BC Naperot (4-6 vuotiaat) ja Löydä liikunta kerho (yli 7-vuotiaat). Jos jossain löytyy kehitettävää ja tyytymättömyyttä nykytilaan niin aikuisliikunnassa. - Enemmänkin voisimme aikuisia liikuttaa ja järjestää sellaista toimintaa, joka kiinnostaa aikuiskuntoilijoita, sanoo Timo Mansikka. Kuva Kuva on punapaitaisen Lapuan Ponnistuksen ja jyväskyläläisen Liikun Suomen cupin ottelusta. Lapualaisten voitto ylemmän sarjatason joukkueesta tietää hyvää sarjapeleihin nousua ajatellen. Pieni askel suomalaiselle liikuntakulttuurille, mutta iso askel Lapuan Ponnistukselle. Seuran miesten futsaljoukkue selvitti tiensä viidennelle kierrokselle, ennen kuin kohtasi parempansa. Huonolle joukkueelle lapualaiset eivät hävinneet, sillä GFT otti vastaan SM-kultamitalit vuosina 2008 ja Viime kaudella joukkue sijoittui SM-sarjassa hopealle. Ponnistuksen miesten futsaljoukkue pelaa tällä kaudella Palloliiton Vaasan piirin kolmannessa divisioonassa. - En osannut odottaa meidän selviytyvän näin pitkälle eli kahdeksan parhaan joukkoon, sanoo pelaaja-valmentaja Eero Kivipuro. Hiljattain pelatussa TUL:n futsalcupissa Ponnistus sijoittui kolmanneksi. Kivipuro on lapualaisen futsalin isä. Mies tuli Lapualle Lappajärveltä, jossa hän oli mukana futsalissa lajin alkuajoista lähtien. Lapualla puitteet futsalille ovat hyvät ja pelaajiakin riittää, joten Kivipuro päätti laittaa toiminnan käyntiin Lapuan Ponnistuksessa. Tällä kaudella seuran väreissä pelaa miesten edustusjoukkue sekä 13- ja 15 vuotiaiden joukkueet. Futsalia harrastetaan seurassa myös kuntoilumielessä. Pienen paikkakunnan ongelmaksi Kivipuro kokee sen, ettei futsal ole eriytynyt omaksi lajikseen, vaan on edelleen jalkapalloilijoiden talvinen kilpailu- ja harjoitusmuoto. Näin lienee myös tulevaisuudessa. - Kaikilla Ponnistuksen pelaajilla on taustalla jalkapallo. Futsalin kannalta olisi hyvä, että se eriytyisi meilläkin täysin omaksi lajikseen omine pelaajineen, mutta minun on vaikea uskoa siihen. Harrastajia ei riitä ja toisaalta futsalkausi on niin lyhyt, ettei laji välttämättä olisi kuitenkaan pelaajien ainoa urheilulaji, Kivipuro Futsalissa Lapuan Ponnistus pelaa kolmannessa divisioonassa ja jalkapallossa nelosessa. Kivipuroa kismittää ja ihmetyttää vieläkin se, mitä viime keväänä tapahtui. - Hävisimme viime talvena vain yhden ottelun, mutta se tiputti meidät kolmanneksi. Kaksi parasta nousi toiseen divisioonaan. Tuntuu rankalta ajatella, että koko kautena hävisimme vain kerran, mutta silti tuo yksi tappio esti nousemisen. LaPon joukkue jatkaa siitä, mihin viime keväänä jäi. Takana on tappioton alkukausi ja tavoitteena taas toinen divisioona. - Joukkueen tavoite ja pelaajien asenne ovat nousussa. Joukkueessa on etupäässä alle 20-vuotiaita, joten futsalilla on hyvä tulevaisuus Lapualla, Kivipuro sanoo Noormarkun Koiton puheenjohtaja Timo Mansikka (vas.) ja seurakehittäjä Sauli Mansikka pystyvät liioitteluun syyllistymättä sanomaan seuran olevan hyvässä asennossa. Työväen Urheiluliitto TUL ry verkossa:

8 8 Puolivaloilla ei voi mennä Turun Pyrkivän kärkivoimistelijoita edustavat Alexandra Ivanova, Aaron Hotanen ja Sannamari Lähde. Juhamatti Nieminen Suomen mestaruuksia kahmineet Niina Parjanen (15 SM-mitalia vuosina ) ja Annukka Almenoksa (21 SM-mitalia ) pitivät ja 2000-luvulla huolen siitä, että Turun Pyrkivän värit olivat esillä telinevoimistelussa. Heidän lopettamisensa jälkeen seuran telinevoimistelu on viettänyt pientä hiljaiseloa, mutta uusi sukupolvi on kovaa vauhtia tekemässä tuloaan. Tulevaisuus näyttää valoisalta, mutta maajoukkuetasolla olemme vielä Työmoraalin on oltava kohdallaan - Satu Murtonen suvantovaiheessa verrattuna aikaisempiin vuosiin. Seurassa on kasvamassa lupaavia voimistelijan alkuja 9-11-vuotiaiden ikäluokissa ja osa kuuluu jo esimaajouk- kueryhmiin, sanoo Suomen Voimisteluliitto Svolissa naisten lajipäällikkönä toimiva Satu Murtonen, joka lukeutuu Pyrkivän kantaviin taustavoimiin. Osaavien valmentajien panos on voimistelussa tärkeässä roolissa. Turussa tyttövoimistelijoita on luotsannut eteenpäin jo reilun kymmenen vuoden ajan ukrainanalaissyntyinen Oleksandr Strelets. Harjoittelun määrä, mutta ennen kaikkea laatu. Paljon on kiinni siitä, kuinka viettää kolme-neljä tuntia salilla illassa. Työmoraalin on oltava kohdallaan, Murtonen Telineet ovat tulleet Sannamari Lähteelle, Alexandra Ivanovalle ja Aaron Hotaselle tutuksi. Pyrkivän tämän hetken telinevoimistelun ykkösnimi Sannamari Lähde harjoittelee yhdeksän kertaa viikossa. Ohjelmassa on neljä harjoitusta aamuin illoin sekä päälle yksi harjoitus Kuvat Juhamatti Nieminen sunnuntaisin. Tätä ei voi tehdä puolivaloilla, jos haluaa kehittyä. Aina on keskityttävä täysillä tekemiseen. Se vaatii tahdonlujuutta, kun kaverit lähtevät diskoon ja itse salille. Toisaalta kyllä tämä harrastus antaakin ja paljon, enkä tiedä, mitä muuta voisin voimistelun sijasta tehdä, Lähde pohtii. Lähde on harrastanut telinevoimistelua jo kymmenen vuotta ja antanut sille suuren osan ajastaan. Notkeus-, voima- ja koordinaatioominaisuudet ovat kehittyneet telineillä, eikä uskallusta vaikeidenkaan liikkeiden tekemiseen ole tarvinnut erikseen hakea. Aurajoen urheilulukiossa opiskeleva Lähde on kärsinyt loukkaantumisista viime vuosina. Nilkka- ja polvivammojen myötä Lähteeltä, 18, meni tänä syksynä todennäköisesti sivu suun niin Turussa pidetyt Pohjoismaiden Euroopan mestaruuskisat kuin MM-kisat. Olin tekemässä SM-

9 kisojen permannolla alastuloa, kun polvi yllättäen petti alta ja siitä repesi kierukka. Nyt edessä on leikkaus. Sen jälkeen parantumisessa menee kuusi viikkoa, Lähde harmittelee. Pääkisojen kariutuminen harmitti Lähdettä pitkään. Suuri tavoitteeni on ollut päästä MM-kisoihin ja nyt se oli lähellä toteutua. Lisäksi olisi ollut hienoa päästä edustamaan maata oman seuran järjestämissä PEMkisoissa, Lähde tunnustaa. Sannamari Lähteen tavoin seuratoveri Alexandra Ivanova, 14, on kärsinyt tänä vuonna takaiskuista. Hän Alkuvuosi meni piloille nilkan takia - Aaron Hotanen reväytti takareitensä keväällä, eikä ole kisannut sen jälkeen. Kesällä minulta meni myös varvas, mikä haittasi hieman harjoittelua, Ivanova muistelee. Suomen telinevoimistelukenttä kohahti vuonna 2006: Aaron Hotanen voitti alle 18-vuotiaiden Pohjoismaiden mestaruuskilpailuissa kolme kultaa. Sen jälkeen urheilu on näyttänyt Hotaselle, 23, ikävämmän puolen. PM- Aaron Hotasen vahvuuksiin kuuluu liikepuhtaus. kilpailujen jälkeen Hotaselta leikattiin vasen olkapää ja tämän vuoden helmikuussa oikea nilkka. Alkuvuosi meni piloille nilkan takia. Toipuminen kesti heinäkuuhun asti, jonka takia syksyn kilpailutkaan eivät sujuneet parhaalla mahdollisella tavalla, Hotanen kertaa päättyvää vuotta. Miehet näyttävät taitonsa permannolla, hevosella, renkailla, hypyssä, nojapuilla ja rekillä. Naisten telinevoimistelussa kilpailuun kuuluu neljä telinettä: hyppy, nojapuut, puomi ja permanto. Hotanen hyppää hevosen päälle. Käsien varassa tehtävät jalkojen spinnaukset v-asennossa eli helikopterit onnistuvat mallikkaasti. Loukkaantumiset ovat enää muisto vain. Ensi vuoden tavoitteet ovat alkuvuoden SM-kisoissa ja kesällä Kiinassa järjestettävissä opiskelijoiden Universiadeissa. Pääsy arvokisoihin edellyttää pysymistä ehjänä ja onnistumista karsintakisoissa täydellisesti, Turun ammattikorkeakoulussa markkinointia urheilulinjalla opiskeleva Hotanen Hotasen valmentajana toimii Ville Almenoksa, joka on pari kuukautta Hotasta nuorempi. Olemme paljon tekemisissä myös vapaa-ajalla, mutta salilla Villen tehtävä on huolehtia valmentamisesta ja minä teen mitä hän käskee, Hotanen Pronssin kanssa kiva mennä kotiin Joskus oman lajin löytyminen on ihmeellisen sattumuksen takana. Kuten vaikkapa sellaisen, ettei Sorin sirkuksen puhelinnumerosta vastata, joten kuusivuotias tyttö aloittaakin joukkuevoimistelun harrastamisen. Sirkuksen ilmoituksen vieressä on Tampereen Sisun ilmoitus joukkuevoimisteluharjoitusten käynnistymisestä. Viivi Liimataisen joukkuekaveri Taru Kapanen päätyy samaan joukkueeseen showtanssin kautta. Taru harrastaa showtanssia, mutta se käy tylsäksi, joten kahdeksanvuotias suunnistaa joukkuevoimisteluharjoituksiin. Viivi on syntynyt vuonna 1997 ja Taru vuonna Kummankaan ei ole tarvinnut katua lajivalintaansa. Haastatteluun saapuva kaksikko on hetkeä aiemmin voittanut pronssia TUL:n joukkuevoimistelun mestaruuskilpailuissa Fionat 97 joukkueessa. Joukkue on Tampereen Työväen Naisvoimistelijoiden ja Sisun yhteinen, koska säännöt tämän mahdollistavat. - Kolmas tila on hyvä sijoitus, sillä tavoittelimme sijoja kolme-neljä, Viivi Esiintyminen on kivaa, on kummankin tytön yhteinen näkemys joukkuevoimistelun parhaimmasta puolesta. - Vaikka aina ennen kilpailuja jännittää hiukan, Taru Viivi pitää Fionat 97-joukkueen parhaina ominaisuuksina ilmaisua, notkeutta ja Kuva Kaverukset Taru Kapanen (vas.) ja Viivi Liimatainen saivat pronssia TUL:n joukkuevoimistelun mestaruuskilpailuista. kestävyyttä. Parannettavaa tytöt löytävät suorituksessa, josta olisi saatava kaikki turha pois. Joukkuevoimistelusta on tullut kaksikon laji, josta ei luovuta eikä toiseen vaihdeta. Joskus tosin tekee mieli. - Silloin tällöin harmittaa, kun kaverit ovat lähdössä elokuviin, mutta minun on pakko lähteä harjoituksiin, Viivi Tytöt tietävät, mitä harjoittelu merkitsee, sillä harjoitussalin ovi avautuu Fionat 97-joukkueelle jopa viisi kertaa viikossa. - Harjoittelu on kieltämättä aika raskasta, kun harjoituksia on niin paljon viikossa, Useat toistot ovat raskaita, Taru Syksyn kilpailukausi on niin sanotusti paketissa. Maaliskuulle jatkuva harjoituskausi vaihtuu uuteen kilpailukauteen, mutta nyt voimistelijoiden käsissä ei ole kuin sormet. Joukkuevoimistelussa syyskausi kilpaillaan välineellä ja keväällä ilman välinettä. Ikäryhmistä riippuen väline on pallo, keila, vanne tai nauha. - Välineen jääminen pois on kivaa, koska nyt ei enää tarvitse pelätä tippumista, tytöt sanovat. Fionat 97 kilpaili mestaruussarjassa ja samassa sarjassa kilpaileminen jatkuu keväällä. Edessä on siis harjoituskauden jälkeen TUL:n Tampereen piirinmestaruuskilpailut, Svolin aluekisat sekä TUL:n ja Suomen mestaruuskilpailut.

10 10 TUL-huppari on laadukasta nukkaantumatonta materiaalia.vetoketju & etutaskut. Väri punavalkoinen. Vasemmassa hihassa brodeerattu TUL-logo. TUL-hupparin toimittaja on TUL:n yhteistyökumppani Errea. Myös Jyväskylän Valon naispesisjoukkueen edustustakki on TUL-huppari. Lasten koot ovat XXS ( cm) ja XS ( cm). HINTA 50 EUROA. Aikuisten koot ovat S, M, L, XL, XXL, XXXL. HINTA 60 EUROA. Hintoihin lisätään postituskulut. Tilaukset: TUL (09) tai Toimitusaika: 1-4 vkoa Tilaustiedoissa tulee ilmetä: koko, kpl-määrä, toimitus- ja laskutusosoite. Isot seuratilausneuvottelut kehittämisjohtaja Sari Virta gsm Sulkapallo on harrastus ja työ Kuva Hupparikuvan muut painatukset ovat Jyväskylän Valon, eivätkä sisälly hintaan. Jorma Syysjoki pyörittää kahta sulkapallohallia ja osallistuu lajin erikoiseuran Sulkasetin toimintaan. Takana on lähes 20 vuotta seuran puheenjohtajana. Kysy lisää! TUL/Joy Games Urheilukoulut, Kauppakartanonkatu 7 A 13. krs Helsinki Puh. (09) Sähköposti tul@tul.fi Faksi (09) Katso Tontutkin hakevat vauhtia TUL Joy Games -urheilukouluista! On ihmisiä, jotka elävät harrastukselleen ja on ihmisiä, joille harrastuksesta tulee työ. Jorma Syysjoki on näitä molempia. Mies elää sulkapallolle ja sulkapallosta. 35 vuotta sitten perustettu sulkapallon erikoisseura Sulkaset sai Syysjoesta melko pian ensin aktiivisen kuntopelaajan ja myöhemmin kilpapelaajan. Kiinnostus valmentamiseen vei Syysjoen kursseille ja sitä kautta lähes joka ilta harjoitusvuoroilla olevaksi valmentajaksi. Ennen sulkapalloa hän ui Tampereen Työväen Uimareissa saavuttaen TUL:n mitaleita viestissä. Kisakeskuksessa Syysjoki on ollut kymmeniä kertoja. Syysjoki on jo muutaman vuoden ollut vain seuran hallituksen jäsen, mutta tätä ennen hän oli puheenjohtajana lähes 20 vuotta. - Meillä on aina ollut hy- viä johtokuntia ja onneksi sellaisia ihmisiä, joita on kiinnostanut johtokuntatyöskentely. Minunkin oli helppo jättää puheenjohtajuus, koska tiedossa oli halukas ja innostunut ihminen, Syysjoki Sulkapalloliiton hallituksessa hän oli ainoa TUL:n seurojen edustaja. Yhdeksän vuotta Syysjoki johti puhetta kilpailuvaliokunnassa. Sulkaset on kasvanut seuraksi, joka on jäsenmäärältään kymmenen suurimman joukossa. Seuraan tulee tasaisesti uusia junioreita, mutta tie Euroopan ja maailman huipulle on pitkä sekä kivinen. Sulkasetin tilaan Syysjoki on tyytyväinen, mutta ei niin tyytyväinen, ettei töitä seuran eteen olisi koko ajan tehtävä. Seuralle jo vuosia sitten laadittua strategiaa seurataan tarkkaan ja päivitetään tarvittaessa. - Me haluamme kehittyä joka päivä ja tuottaa uusia pelaajia. Emme halua joutua sellaiseen tilanteeseen, että yksi ikäpolvi on lopettanut, mutta tilalle ei olekaan tulossa ketään. Siksi meidän on jatkuvasti katsottava tulevaisuuteen, Syysjoki Mies muistuttaa Sulkasetin olevan kilpaurheiluseura, jonka toiminnassa on mukana myös kuntoilijoita. Nuorelle seuralle TUL:n mestaruuskilpailujen järjestäminen oli iso kilpailu. Tänään Sulkaset on rutinoitunut kilpailujen järjestäjä, on kysymys sitten Eliittikilpailusta tai ay-sulkapallon mestaruusturnauksesta. Syysjoki sanoo elävänsä täysillä sulkapallolle. Se tarkoittaa seuratyön ohella kahden sulkapallohallin pyörittämistä. Syssyn sulkiksessa on kymmenen kenttää, mutta Ylöjärven liikuntakeskuksessa sulkapallon ohella mies vastaa myös salibandyja futsalkentistä. - Ylöjärvellä en ole vuokralainen, vaan palvelutuottaja toisen henkilön omistamissa tiloissa. Olen sulkapallon osalta aitiopaikoilla, koska näen päivittäin sen, kuinka suosittu laji sulkapallo on nykyään. Koulujen liikuntatunneille laji sopii mainiosti, koska kaikki oppilaat pääsevät pelaamaan yhtä aikaa, jokainen osuu palloon, eivätkä mailat ole kalliita, Syysjoki Mies on mielissään siitä, että pystyy työllistämään oman poikansa ja vävyn. Syysjoki valmensi aikanaan poikansa nelinpelissä Suomen mestariksi. Parina oli muuan Anne Nieminen. - Sulkapallolla on ollut ja on jatkossakin imua. Vaikka lajissa ei kilpailla ulkona, on se perinteinen kesäinen pihapeli ja kuntoilulajina halleissa sekä koulujen liikuntatiloissa erittäin suosittu. Yksityiset hallit ovat lisänneet sulkapallon suosiota kuntoilulajina, Syysjoki

11 Sydämensä veneilylle antanutta polttelee: kunpa olisi jo kevät, että pääsisi venettä kunnostamaan. Ihan hetkeen näin ei vielä tapahdu, mutta veneseurassa riittää aina tekemistä. Porin seudulla meri on avoinna hyvin pitkälle loppuvuoteen, joten maakrapu ajattelee helposti, että kausi jatkuu jäiden tulemiseen asti. Mutta vähänpä tietää. - Veneily loppuu lokakuun aikana, sillä ei tämä ole kärsimysharrastus, sanoo Luvian Vene-Kolmion puheenjohtaja Benita Ollila. Rahastonhoitaja Jari Nummi tietää, milloin on aika vetää pressu pois veneen päältä. - Auringon tullessa esiin alkaa veneiden kunnostaminen. Veneilykausi sen sijaan alkaa jo helmikuussa venemessuilta, jonne on vuosi vuoden jälkeen pakko päästä, Nummi Seuran käytössä olevalla Vähä-Huilkrannin saarella on suuri merkitys myös talvikuukausina. - Muun muassa teemme puita seuraavaa kesää varten ja kunnostamme paikkoja, Ollila Perinteinen talviajan tapahtuma on TUL:n talviveneilypäivät. Helmikuun alussa kokoonnutaan taas Turkuun ja luentojen sekä tutustumiskäyntien ohella ihmetellään tuttua asiaa. - Turkuun kokoontuvat seurat tulevat akselilta Turku-Pori. Missä ovat TUL:n muut veneilyseurat, Ollila kysyy. LVK perustettiin 31 vuotta sitten Porin eteläpuolella sijaitsevassa Luviassa. Veneilyseuralle tyypillisesti jäsenet eivät asu yksin Luvialla. LVK on moottoriveneseura ja vähäisempänä syynä ei ole se, että Luvialla oli jo tuolloin purjehdusseura. Lisäksi purjehtimasta pidettiin 30 vuotta sitten ja kaiketi edelleen paremman väen harrastuksena, kuten Ollilan aviomies Matti asian ilmaiseen. Hyvin pian perustamisen jälkeen seura vuokrasi kunnalta vielä nykyäänkin käytössä olevan saaren tukikohdakseen. Saarella on edelleen iso merkitys seuralle, sen jäsenistölle ja yhteenkuuluvaisuudelle. Nummen mukaan kaikki seuran toiminta liittyy saareen. - Mutta eihän venettä osteta sen vuoksi, että se seisoo koko ajan laiturissa. Jokaiselle veneilijälle meri merkitsee vapautta, meri on meri, Ollila - Veneily, mökkeily, asuntovaunulla liikkuminen kuuluvat sarjaan kun kärpänen puree jossain vaiheessa. On se vaan niin hienoa veneillä sopivaa vauhtia ja pysähdellä vierassatamissa. Veneilyssä kiehtoo sekin, että veneessä ei tarvitse istua samassa paikassa, kuten autossa, Nummi jatkaa. TUL:n veneseurojen kesken on sopimus, jonka perusteella seurojen jäsenet pääsevät toisten seurojen satamiin. Ollila pitää etua suurena. - Porin ja Turun välillä on kymmenkunta TUL:n seurojen satamaa ja se on tietysti iso plussa, kun voimme suunnata näihin satamiin, Ollila Kuva Kevään ensimmäisiä auringonsäteitä odotellessa Ollilalla ja muilla yli 300 seuran jäsenellä riittää tekemistä. Pikkujoulut työllistivät paljon ja kohta on alkamassa arvauskilpailu siitä, milloin jäälle pystytettävä jääukko vajoaa. Kolmasosa seuran tuloista kertyy tästä arvauskilpailuista. Seuroille tyypillistä kuntoliikuntatoimintaa ei Luvia Vene-Kolmiossa ole katsottu järkeväksi järjestää. Ollilan mukaan useamman kunnan alueelle jakaantunutta jäsenistöä ei saa tulemaan kerran viikossa kuntoilemaan yhdessä. Benita ja Matti Ollilan vene on talvisäilössä sisätiloissa kotipihalla. Veneilykausi alkaa helmikuun messuilta, mutta venen kunnostamiseen päästään auringon säteiden taas lämmittäessä. Matti Ronkainen Joensuun Puntti-Pojat on ollut koko 40 -vuotisen toimintansa ajan maan johtavia painonnoston ja voimanoston seuroja. Kilpanostajien lisäksi raudat ovat kiehtoneet myös nuoria harrastajia, joista osalle on riittänyt kuntoilu, mutta joista aina jotkut ovat löytäneet itselleen sen oman lajin. JoPuPo onkin kasvattanut nostolavoille vuosien saatossa kymmeniä SM-mitalisteja. Painopiste on vaihdellut lajien välillä. Tätä nykyä voimanosto on perinteistä painonnostoa suositumpi. Yksi JoPuPon uusista junioreista on 16-vuotias kontiolahtelainen Juuso Korhonen. Hän on harrastanut voimanostoa vasta vajaan vuoden. - Pelasin aiemmin lento- palloa. Lentopallossa käytiin kuntosalilla voimaharjoittelussa ja se alkoi kiinnostaa enemmän. Tuli eksyttyä sitten Puntti-Poikien salille, ja lentopallo jäi, Juuso kertoo. Juuso etsii rajojaan Kuva Matti Ronkainen Juuso Korhonen on Joensuun Puntti-Poikien uusia nostajia. Nuorukainen seurasi innokkaana ja oli mukana talkoolaisena, kun JoPuPo järjesti 40-vuotisjuhlakilpailunaan voimanoston ja penkkipunnerruksen SM-joukkuekisat. Kontiolahdelta, reilun 20 kilometrin päässä Joensuusta Juuso käy salilla neljä kertaa viikossa. Lisäksi hän lenkkeilee. Harjoituskertoja on kuudesti viikossa. - Tässä kiinnostaa kaikkein eniten omien rajojen etsiminen, sanoo Juuso. Juuso on huomannut sen, että voimanosto ei ole pelkän raa an voiman laji. Oikean nostotekniikan oppiminen kohentaa kummasti tuloksia. Aluksi Juusoa piti eniten penkkipunnerruksesta, mutta nyttemmin lukiossa ensimmäistä vuotta opiskeleva nuorukainen pitää vahvuutenaan jalkakyykkyä. Hän ei halua erikoistua joidenkin nostajien tavoin penkkipunnerrukseen, vaan tietää, että yhteistuloksia tavoiteltaessa pitää olla tasaisen hyvä kaikissa nostolajeissa. - Juuso on erittäin lahjakas nostaja, sanoo häntä valmentava Samuel Lappalainen, itsekin vielä nuori, mutta jo kokenut voimanostaja. Juuson ennätykset, ottaen huomioon että hän on harjoitellut kohtuullisen lyhyen ajan, ovat varsin hyviä: 230 kiloa kyykystä, 150 kiloa penkistä ja 217,5 kiloa maastavedossa. Juuso nostaa yli 90 kilon sarjassa ja kilpailuihin hän on osallistunut jo kolme kertaa kansallisiin kilpailuihin. - Johonkin arvokilpailuun jos joskus pääsisi joskus mukaan, sanoo Juuso

12 12 JOKAMIESHENKI EL Lentopallon maailmanmestaruus ratkaistaan tismalleen samalla tavalla kuin TUL:n Varsinais-Suomen piirin lentopallojaoston organisoima avoin talvisarja. Toisin sanoen syksystä kevääseen toimivassa kuntolentopalloilijoiden sarjassa ottelun voittamiseen tarvitaan kolme erää. Varsinais-Suomen piirin lentopallojaosto aloitti kuntoilijoille suunnatun sarjatoiminnan kesällä Idean isä Jorma Laine on edelleen sarjavastaava, joka lisäksi syöttää tulokset mahdollisimman tuoreina Lentopalloliiton sivuille. - Pelaaminen käynnistyi kesäisenä Jokamies-sarjana ja vaikka nimi onkin vaihtunut talvisarjaksi ja mukaan on tullut seuroja, on alkuaikojen henki edelleen voimassa. Tässä on loppujen lopuksi kyse yhä samasta kuntolentopalloilusta, joka käynnistyi taloyhtiöiden ja työpaikkojen sarjana, Laine Laineen julkilausutun idean jälkeen lähdettiin Turussa etsimään, josko vastaavaa turnausta jo järjestettäisiin muualla Suomessa. - Emme löytäneet, mutta me olemme toimineet monelle muulle samalla idealla pyörivälle sarjalle esikuvana, Laine Alkuvuosina kesäturnaukseen osallistui parhaimmillaan 90 joukkuetta. Vuosien vieriessä on joukkuemäärä tippunut, mutta tänäkin talvena Turussa ja lähiseudulla pelattavassa sarjassa on yli kolmekymmentä joukkuetta. Laine on tyytyväinen määrään, mutta lisääkin mahtuisi. Piirin lentopallojaoston puheenjohtaja Sakari Vuori ei syytä yksin lajin hiipumista Turun seudulla, vaan osaa katsoa myös peiliin luvulla sarja muuttui talvisarjaksi ja sisällä pelattavaksi. Se osoittautui hyväksi siirroksi, koska kesäisin oli vaikea saada joukkueita jalkeille. Joukkueita tulisi ihan varmasti nykyistä enemmän, jos me olisimme aktiivisempia markkinoimaan ja hakemaan uusia joukkueita, Vuori Vuoren mukaan heidän olisi löydettävä henkilöt, jotka pelaavat lentopalloa. Tällaisia ihmisiä löytyy muun muassa arki-iltaisin koulujen liikuntasaleista, mutta tässä kohtaan Vuori tuleekin markkinointiin ja mainostamiseen. Lentopalloilun hiipumisesta kantaa miesten mielestä osavastuun Turun kaupunki. - Kaupunki on korkeilla salimaksuillaan pitänyt huolen siitä, että suurin osa joukkueista tulee Turun ulkopuolelta, Vuori Naiset pelaavat talvisarjassa vain yhdessä sarjassa, mutta miehillä on A- ja B sarjat, jotka lisäksi on jaettu kahteen lohkoon. Näin varmistetaan se, ettei millään joukkueella tule runkosarjassa liian pitkiä pelimatkoja. Kaksinkertaisen runkosarjan syyskierros päättyy ennen joulupyhiä ja kevätkierros alkaa vuoden alussa päättyen maaliskuun puolivälissä. Mitalipelit pelataan huhtikuussa. Kotijoukkue ilmoittaa peliajan ja mikäli ei ilmoita, määrää Lentopalloliiton Lounais-Suomen aluejaosto peliviikon. Koska ottelut voivat pisimmillään kestää kaikki viisi erää, ovat vuorot yleensä niin sanottuja leppakkovuoroja. Tämä on ensimmäinen talvi, kun sarjaohjelmaa ei laadi Varsinais-Suomen piirin lentopallojaosto. Tälle kaudelle ilmoittautumismaksu oli 60 euroa ja se onkin ainoa maksu. Tuotto on alusta lähtien mennyt samaan kohteeseen. - Piirin lentopallotoiminnan kehittymisen kannalta on ollut ja on edelleen erinomaisen hienoa, että sarjan tuotot ohjataan piirin alueella oleville seuroille käytettäväksi Kisakeskuksen nuorten lentopalloleirille. Kesäisin järjestettävä nuorten leiri toimii samalla myös TUL:n tyttöjen ja poikien liittojoukkueen valitsemistilaisuutena, sanoo toiminnanjohtaja Kimmo Kamppila. Kamppila pitää vuosittaista tuottoa hyvänä, mutta vielä parempi on kohde, johon tuotot ohjataan.

13 ÄÄ EDELLEEN Kuvat Henry Toivari Sarjavastaava Jorma Laine (vas.), Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtaja Kimmo Kamppila ja piirin lentopallojaoston puheenjohtaja Sakari Vuori ovat ylpeitä pitkään jatkuneesta perinteestä.

14 14 Arkipäivän tullilaisuus yhdistää Leppävirroilla Leppävirran Urheilijat ei pidä tullilaisuttaan vakan alla. Leppävirta on poliittisesti ja urheilullisesti vahvaa porvarialuetta, mutta LepU:n toiminnassa tämä ei ole näkynyt. TUL:n Savon piiriin kuuluva Leppävirran Urheilijat järjestää TUL:n nimikkeen alla tapahtuvaa kilpailutoimintaa enemmän kuin mikään muu liiton seura - Seuran noin 400 aktiivijäsentä kannattavat myös muitakin puolueita kuin perinteistä vasemmistoa, monet aivan julkisesti. Yhteinen Leppävirran Urheilijoiden ohjelmaan kuului kesällä 25 rantaongintakisaa, kuvassa laituripilkin Perinneliiton SM osallistujia yhdistävä tekijä on arkipäivän tullilaisuus ja se näkyy ja kuuluu, sanoo puheenjohtaja Jorma Rajakangas. Leppävirran Urheilijoiden puheenjohtajana Rajakannas on toiminut 18 vuotta. Hän käyttää vuosittain noin tuntia ajastaan seuratyöhön. - Pyrin olemaan mukana kaikissa tapahtumissa ja jokaisessa lajissa olen päävastuujärjestäjä, Rajakangas Tänä vuonna seura on järjestänyt avoimet TUL:n veteraanien yleisurheilun mestaruuskilpailut ja avoimet TUL:n mestaruuskilpailut painonnostossa, rullahiihdossa ja rullaluistelussa. Piiritason ja TUL:n Itä- Suomen mestaruuskilpailuja Leppävirralla järjestettiin yleisurheilussa, maastojuoksussa, luistelussa, pilkki- ja rantaonginnassa, vauhdittomassa moukarinheitossa, painonnostossa ja hiihdossa. - Meidän järjestämämme Tullin kisat ovat käsite koko Pohjois-Savossa. Yleensä kilpailut keräävät isot osallistuja joukot. Hyviä esimerkkejä ovat yleisurheilun Kyvyt esiin -kilpailut ja veteraanien mestaruuskilpailut, jotka keräävät vuosittain huikeat osallistujamäärät, Rajakangas Seuran ihmiset ehtivät omasta kilpatarjonnasta huolimatta muidenkin liittojen kilpailuihin mukaan: vuosittain seuran urheilijat napsivat noin 400 SM-mitalia. LepU on perustettu Seura toimi aikaisemmin Kotalahden Innon nimellä ja vuonna 1983 seura otti käyttöönsä nykyisen nimensä. - Tarkoitus oli yhdistää kaikki leppävirtalaiset TUL:n seurat, mutta siinä ei aivan onnistuttu, sanoo Rajakangas. LepU:n toiminta räjähti käyntiin vuonna 1988 varsinkin yleisurheilun osalta. Jokaviikkoiset lasten kilpailut olivat Leppävirran oloissa ainutlaatuisia ja lapsia saapui runsain määrin seuran kisoihin ja harjoituksiin. Kauden loputtua heitä oli jo 150 ja seuraavana vuonna 250. TUL:n Kyvyt esiin kotiratakisat LepU voitti viitenä perättäisenä vuotena. TUL:n yleisurheilun seuraluokittelussa LepU oli parhaimmillaan kuudentena vuonna Yleisurheilun siivellä voimanostajat nousivat Suomen parhaaksi seuraksi vuosina Vaikka liittyminen erikoisliittoihin tuntui pakon sanelemalta, niin koskaan meillä ei ole unohdettu TUL:n omaa toimintaa, Rajakangas OLVIN JUOMILLA VAROJA SEURALLE Myymällä Olvin juomia on seuroilla huippumahdollisuus hankkia lisää varoja. Sopimus on seuroille erittäin edullinen ja kysymys on tuntuvasta alennuksesta. Olvin kulloinkin voimassa olevasta perushinnastosta virvoitusjuomien ja kivennäisvesien osalta seurat saavat alennusta 18 senttiä/pullon sisältö. Nettohinta on rahanarvoista etua seuroille. Olvin juomia voi hankkia pienempiin seuran tilaisuuksiin, kisatapahtumiin tai säännölliseen kioskimyyntiin. Eikä ay-kilpailuja kannata missään tapauksessa unohtaa. Alkoholijuomia voi tilata vain, jos tilaajalla on alkoholinmyyntilupa. Pienin myyntierä on 10 koria (á 24 pulloa/kori). Tällöin toimitus on rahtivapaa. Olvin Kevyt Olo -logoja saa käyttää vapaasti seuran materiaaleissa. Kuvissa on paljon vaihtoehtoja, joista voi valita itselleen sopivimman. Logot saa ladattua osoitteesta www. olvi.fi. Ota yhteyttä alueesi asiakaspäällikköön, niin homma lähtee pyörimään! Helsinki ja Itä-Uusimaa: Toni Hämäläinen Helsinki, Keski- ja Länsi-Uusimaa: Kimmo Sinivuori Lahti, Kymenlaakso, Kanta-Häme: Timo Takanen Tampere, Turku, Satakunta: Pasi Suoniemi Jyväskylä, Mikkeli, Kokkola: Mika Taponen Joensuu, Kuopio: Jarmo Ruokolainen Oulu, Kajaani, Rovaniemi, Iisalmi: Antti Alamäki

15 Urheilija urheilee, soittaja keikkailee Viialan Pyryn torvisoittokunta harjoittelee kahdesti viikossa omistamissaan tiloissa entisellä nahkatehtaalla. Siinä missä urheilija haluaa kilpailla, eikä vain harjoitella, haluaa soittaja keikoille. U rheilevan maailman suuria arvoituksia on se, onko Viialan Pyry ainoa seura Suomessa, jolla on oma torvisoittokunta. Martti Hämäläinen sanoo joskus kuulleensa epäilyn, että jollakin seuralla olisi ehkä ollut oma soittokunta, mutta koskaan tällaista epäilystä ei ole voitu vahvistaa. 90-vuotias soittokunta on tuttu näky muun muassa TUL:n, sen piirien ja seurojen tilaisuuksissa. TULe 2009-liittojuhlassa pyryläiset soittivat Tampereen stadionilla ottaen kulkueen vastaan. - Me olemme jo niin vanhoja, ettei pitempien matkojen marssiminen oikein enää innosta, sanoo 35 vuotta johtajana toiminut Hämäläinen. Torvisoittokunnan historia ulottuu pitemmälle kuin 90-vuotiaan seuran. Viialan Pyryn Torvisoittokunta on perustettu , mutta soittokunta toimi jo 1800-luvun puolella VPK:n soittokuntana. Historiaa tutkinut Hämäläinen sanoo suuren osan VPK:n soittajista olleen työväenliikkeen ihmisiä ja kiinnostuneita työväen aatteesta, joten he halusivat lähteä perustamaan soittokuntaan uuteen työväestön urheiluseuraan. Pyry satsasi alussa paljon torvisoittokuntaan ostamalla soittimia ja nuotistoa Elimäen Työväenyhdistykseltä. Hinta oli senaikaista Kuvat Martti Hämäläinen on johtanut Viialan Pyryn torvisoittokuntaa 35 vuoden ajan. Häntä ennen johtajina ovat olleet isä ja setä. markkaa ja sitä varten rahaa lainattiin myös yksityisiltä henkilöiltä. Soittokunnan koko on vaihdellut historian saatossa 3-4 soittajasta suurimmillaan 26 henkilön marssivahvuuteen. Tällä hetkellä aktiivisoittajia on 11 henkilöä. - Keikoille saamme neljä soittajaa lisää. Olemme yrittäneet saada uusia soittajia, mutta torvisoittokunta ei näytä kiinnostavan nuoria tai meitä nuorempia aikuisia. Ukkoontuvaa sakkiahan tämä soittokuntatouhu on koko maassa, Hämäläinen Kahdesti viikossa harjoitellaan yhdessä, mutta eihän soittaja ole syntynyt vain harjoittelemaan. Aivan kuten urheilijakaan ei ole syntynyt vain harjoittelemaan ilman kilpailuja. - Esiintymisiä tarvitaan, jotta jaksaa harjoitella. Toisaalta torvisoittokunta ei tule toimeen ilman yhteisharjoituksia, eivät edes pitkää yhdessä soittaneet pysty esiintymään ilman yhteisiä harjoituksia. Jos kotona ei soita, niin ainakin harjoituksissa tulee soitettua, Hämäläinen Hämäläisellä on ollut vuosien saatossa useita soittooppilaita, mutta vain harva on jäänyt edes joksikin aikaa soittokuntaan. Omat tyttäret ovat jääneet soittokuntaan ja toisen tyttären mieskin soittaa. Torvisoittokunta antaa edelleen maksutonta opetusta. Yli sävellyksen joukosta löytyy soitettavaa tilaisuuteen kuin tilaisuuteen. Isossa valokuvassa kuultava kappale on Rempallaan. Kaikki kappaleet ja nuotit ovat tarkassa järjestyksessä, mutta paperilla. Tietokoneaika ei ole iskenyt Viialan Pyryn torvisoittokunnan nuotistoarkistoon. Joulukuun alkuun mennessä soittokunnalla oli ta- kanaan 18 esiintymistä, kun vilkkaimpina vuosina keikkaa on heitetty kolmekymmentä. - Kesäisin meille on vakiintunut mukavaksi tavaksi pitää julkisia harjoituksia. Soitamme eli harjoittelemme ihmisten pihoilla ympäri Viialaa, jotta ihmisillä olisi tilaisuus tulla kuuntelemaan meitä, Koska kyseessä ovat harjoitukset, ei Teoston maksuja tarvitse maksaa, Hämäläinen Jos TULet edistää turvallisuutta myös ensi vuonna Jos TULet turvallista seuratoimintaa -kampanja on If Vahinkovakuutusyhtiön ja TUL:n yhteistyötä, jolla halutaan edistää seuratyön turvallisuutta toiminnan tasolla myöntämällä kolme kertaa vuodessa tukea seuran tai piirin järjestämiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin. Jos TULet turvallista seuratoimintaa -kampanjasta voi TUL:n seura tai piiri hakea tukea, kun joku seuraavista kriteereistä täyttyy: seuran tai piirin tapahtuma, jossa turvallisuusasiat ovat jollain tavalla esillä; seuran tai piirin vuosikokous, jossa IF on selkeästi esillä; seuran tai piirin turvallisuuteen liittyvä toiminta tai turvallisuuteen liittyvien tuotteiden tarve. Mainitse hakemuksessa, miten If näkyy tapahtumassa tai toiminnassa. Rahastosta voi hakea tukea tai tuotteita kolme kertaa vuodessa. Ensimmäinen haku päättyy ja tuolloin haussa ovat mukana huhti-heinäkuun tapahtumat ja toiminta. Toinen päättyy (haussa mukana elo-syyskuun tapahtumat ja) toiminta ja kolmas haku päättyy (loka-joulukuun tapahtumat ja toiminta) Tukea voi hakea kerran vuodessa. Hakulomake täytetään netissä fi. Tarvittaessa paperisen lomakkeen voi tilata TUL / Johanna Söderman, (09) Päätökset valinnoista tehdään hakuajan umpeuduttua ja tuen saajat julkaistaan -sivuilla. Saajille ilmoitetaan tuesta myös suoraan. Lisätietoja: ja TUL-lehti sekä TUL:n kehittämisjohtaja Sari Virta, (09) Myymällä herkullisia Vanajan Keksiä saat seuralle toimintarahaa ja tuet suomalaista työtä. Vanajan Keksit suunnitellaan ja valmistetaan täysin suomalaisena työnä Hämeenlinnan tehtailla. Myyntipalkkio on peräti 50 % Myymällä 6 euron keksisatsin (2 pussia), seura saa 3 euroa. "Maukkaita keksejä syövät kaikki lapsesta harmaahapseen. Vanajan Keksejä on erityisen kiva myydä, koska ne ovat suomalaisen työn hedelmiä. Keksien ostaja taas voi tyytyväisenä todeta tukevansa lasten ja nuorten liikuntaa. Vanajan Keksit ovat täysin kotimaisia ja valmistuksessa on käytetty terveellistä 100 % juoksevaa rypsiöljyä." Tilausohjeet: Seurat tilaavat keksit suoraan Vanajan Keksit Oy:n tehtaalta Hämeenlinnasta. Tilaukset sähköpostilla: tilaukset@vanajan.fi tai puhelimitse (03) Vanajan Keksit Oy toimittaa tilauksesta tilausvahvistuksen sähköisesti tai postitse kirjallisena. Toimitusaika on vähintään kahdeksan päivää tilauksesta. Maksuaika on 30 päivää tilauksesta. Keksit tilataan lavoittain, eurolava tai finnlava. Eurolavassa on 384 keksipussia ja finnlavassa on 480 keksipussia. Pienin rahtivapaana toimitettu erä on yksi lava. Seurat tilittävät keksieristä 50 % Vanajalle. Tilitysohjeet seura saa Vanajalta.

16 16 Elinikäinen kielto ei unohdu koskaan TUL:n keskustoimistossa järjestettiin marraskuun lopussa tilaisuus, jonka kunniavieraina olivat kolme 1960-luvun TUL:n huippuyleisurheilijaa. Vaikka tapahtumat saivat alkunsa lähes päivälleen 47 vuotta sitten, ei miesten tarina jättänyt ketään kylmäksi. Kokoushuoneen pöydän ääressä istuneet miehet edustivat TUL:ää Indonesiassa vuoden 1963 suurimmassa kilpailutapahtumassa, Ganefo-kilpailuissa (Games of the New Emerging Forces) ja kotiin tuomisina oli mitalien ohella Kansainvälisen yleisurheiluliiton langettama elinikäinen kilpailukielto. Kilpailut oli vastalause Kansainväliselle olympiakomitealle, joka ei ollut sallinut Kiinan ja Korean osallistumista olympialaisiin. Myös Indonesialla oli tuolloin ongelmia KOK:n kanssa. Urheilupoliittisesti kilpailut nähtiin kansainvälisessä olympialiikkeessä uhkana olympiakisoille. Kolmen vuoden kilpailukielto dopingin tahallisesta käytöstä vaikuttaa miesten tarinan jälkeen pieneltä sen rinnalla, että tuolloin kansallisella huipulla olleet miehet eivät tienneet syyllistyneensä rikkomukseen. TUL:n joukkueessa urheilivat Lasse Honkanen (kultaa esteissä), Taisto Salminen (hopeaa 400 metrillä), Keijo Ceder (pronssia 800 metrillä), Tage Törn (pronssia 400 metrin aidoissa), Kari Haataja (kuudes seipäässä) ja Torsti Helminen (finaalissa 100 metrillä). Honkasen vuonna 1963 juoksema ennätys 8.46,8 olisi viime kesänä oikeuttanut Suomen mestaruuteen. Cederin ennätys 1.48,2 on vuodelta Se olisi ollut tämän kauden suomalainen kärkitulos. Honkanen ja Ceder olivat ottaneet tavoitteekseen vuonna 1964 Tokiossa järjestetyt olympialaiset, joten heihin kilpailukielto vaikutti kaikista raskaimmin. Honkanen on varma siitä, että hänet olisi valittu olympialaisiin. TUL:n johdon tietämystä kilpailukiellon tulemisesta kilpailuihin osallistuneille on jälkikäteen vaikea selvittää. Kolmikko uskoo, ettei liitto tiennyt mitään Ganefon protestihenkisyydestä. - En tiennyt mitään kilpailujen vaarallisuudesta ja siitä, mitä niihin osallistumisesta seuraisi. Jos olisin tiennyt, niin en olisi lähtenyt matkaan, koska olin maajoukkueurheilija ja tavoittelin olympialaisia, Honkanen Cederin mietteet ovat samanlaiset Honkasen kanssa. Myös Cederillä oli mahdollisuuksia Tokioon lähtevään lentokoneeseen. - Kilpailukiellon saamisen jälkeen suutuin TUL:lle siitä, ettei meille kerrottu, mihin kilpailuihin olimme menossa. TUL antoi meille tapahtua mitä tapahtui, Ceder Haataja oli lukenut keväällä 1963 uutisen, jonka mukaan Japanin vesipallojoukkue saisi kilpailukiellon osallistumisestaan. Vaikka elinikäinen kilpailukielto lyheni vain vuoden pituiseksi ja päättyi vuoden 1964 lopussa, oli se silti tuhoisa Honkaselle ja Cederille. - Minua vaivaa edelleen se, ettei TUL millään tavalla auttanut kilpailukiellon purkamiseksi, Ceder Haatajan mukaan elinikäisestä kilpailukiellosta ei koskaan tullut virallista tietoa, vaan hän luki asiasta sanomalehdestä. Ceder sai tietää kilpailukiellosta ilmoittautuessaan Kalevan kisoihin. Voi vain kuvitella järkytyksen suuruutta, kun olympialaisia ajatellen tärkeään näyttöpaikkaan ei ollut mitään asiaa. Jos nykyisen toimintatavan mukaisesti tieto kilpailukiellosta ei tullutkaan oikealla tavalla, ei tieto kulkenut Ganefo-kilpailuihin osallistumisen seurauksistakaan. Ensimmäisen kerran TUL:n urheilijat saivat vihiä asiasta vasta paikanpäällä. - Harjoitusleirillä ruotsalaisia toimittajia tuli ihmettelemään, mitä me täällä teemme ja emmekö tiedä, mitä kilpailuihin osallistumisesta seuraa, Honkanen Kilpailukieltoa Honkanen pitää sääntöjen mukaisena. Julkaisemassaan kirjassa Lauri paimenpoika aatteen tiellä, Honkanen kirjoittaa, että IAAF:n säännöt kielsivät urheilijoita kilpailemasta järjestäytymättömien urheilijoiden kanssa. Samassa kirjassa Honkanen kirjoittaa Kansainvälisen yleisurheiluliiton olleen muita lajiliittoja ankarampi, koska sen asetti kilpailuihin osallistuneet yleisurheilijat elinikäiseen kilpailukieltoon. - TUL:n urheilijoiden osalta lopputulokseen vaikutti SUL:n toiminnanjohtaja Armas Valaste, joka toimi yhdyshenkilönä IAAF:ään, mutta ei pyrkinyt puolustamaan meitä, Honkanen Ilta-Sanomat uutisoi kilpailukiellosta ja mainitsee otsikossa Lasse Honkasen. Ilta-Sanomien mukaan vain TUL taisi mennä lankaan, koska mikään muu maa ei riskeerannut tulevaa olympiamenestystä lähettämällä huippujaan paikalle. Kuva Heikki Virkkunen/Uudet Palvelut Udepa Oy Keijo Ceder (vas.), Kari Haataja ja Lasse Honkanen joutuivat omaa syyttään urheilupolitiikan pelinappuloiksi. Osallistuminen vuonna 1963 kilpailuihin Indonesiassa toi kolmikolle ja kolmelle TUL:n urheilijalle elinikäisen kilpailukiellon. Myöhemmin kielto lyheni vuoteen, mutta vahinko oli jo ehtinyt tapahtua. Kuvassa on myös TUL:n yleisurheilujaoston puheenjohtaja Pirjo Ailanto. Monelle mamunaiselle ohjattu liikunta on yhä ulottumattomissa Urheiluopisto Kisakeskus oli ensimmäisten urheiluopistojen joukossa hakemassa tukea opintoseteliavustuksella järjestettävään koulutukseen. Urheiluopistot saivat hakea tällaista tukea ensimmäisen kerran viime vuonna. Kisakeskus teki hakemuksen maahanmuuttajanaisten ohjaajakoulutukseen, jota on toteutettu vertaisohjaajakoulutuksen periaatteella. Koulutuksessa on kolme lähijaksoa, joista viimeisin pidetään tammikuun puolivälissä ja lähijaksojen välillä opiskelijat ovat tehneet etätehtäviä ja harjoitelleet ohjaamista. Koulutukseen ilmoittautui 18 naista, joista 16 tuli mukaan ensimmäiselle jaksolle. He ovat syntyisin Irakista, Afganistanista, Somaliasta, Libyasta, Syyriasta ja Virosta. Kisakeskuksessa on ollut loistavat mahdollisuudet tutustua suomalaiseen luontoon. Koulutusidea on yksinkertainen eli maahanmuuttajanaisia koulutetaan ohjaamaan muita maahanmuuttajanaisia. Kisakeskus on ensimmäinen, joka kohdistaa koulutusta vaikeimpaan ryhmään eli kotoa oleviin naisiin. - Monille maahanmuuttajille ja etenkin naisille ohjattu liikunta on ulottumattomissa, koska mahdollisuuksista ei tiedetä, eikä tunteja uskalleta hakea, sanoo sisällön suunnittelusta ja opettamisesta vastaava Eva Rönkkö. Rönkkö on työskennellyt maahanmuuttajien liikunnan kanssa mun muassa Helsingin kaupungilla ja Eläkeläiset ry:ssä. Rönkön mielestä maahanmuuttajien liikunnan kehittäminen on pysähdyksissä, mutta paljon olisi tehtävää. Kisakeskuksen vertaisohjaajakoulutus on yksi esimerkki uusista avauksista. - Haimme koulutukseen yhteisöissä toimivia naisia, jotta he pääsevät opettamaan liikuntaa muille maahanmuuttajanaisille. Vertaisohjaaja on tärkeä, jotta naiset lähtevät liikkeelle, Rönkkö Kisakeskuksen koulutuksessa mukana olevien naisien yhteisöjä ovat muun muassa somalinaiset, Monikulttuurinen liikuntaliitto Fimu, Turun venäläiset ja Helsingin kaupungin sosiaalityöntekijän vetämä ryhmä. Punaisena lankana koulutuksessa on tietoisuus siitä, että jokainen osaa liikkua. Koulutuksen aikana Rönkkö ja kumppanit ovat näyttäneet ja näyttävät, että omaa liikuntaa voi hyödyntää muiden hyväksi. - Monella naisella on tanssi taustalla ja mukana elämässä. Tällaista omaa osaamista olemme hakeneet, emmekä ole halunneet tuoda heidän eteensä jotain valmista. Selvästikin naiset ovat jo halunneet viedä liikkumistaan arkipäivään, Rönkkö Rönkkö toivoo koulutuksen onnistuvan tavoitteessaan saada maahanmuuttajanaiset ohjaamaan oman yhteisönsä naisia ja tuntemaan huolta muiden liikkumisesta. - Tässä koulutuksessa on tärkeää myös se, että mukana on naisia eri maista, jotta he ymmärtäisivät paremmin muita kulttuureita. Yhtä tärkeää on sekin, että kantaväestöä saataisiin mukaan muun muassa yhteisiin koulutuksiin, Rönkkö

17 Imatran seudun salibandyssä on TUL:n tahti Entinen maajoukkuepelaaja Aki Seppälä palasi viime kaudella kasvattajaseuraansa Joutsenon Katajaan. Jukka Riikonen TUL:n seurat Imatran Voima ja Joutsenon Kataja käyvät salibandyn miesten kakkosessa kovaa taistelua noususta ensi kaudeksi Suomen toiseksi korkeimmalle sarjatasolle. Kataja nousi kakkoseen vuosi sitten kolmosesta. Voima sai paikan kabinettien kautta suoraan nelosesta, kun ykkösestä viime kaudella pudonnut Lappeenrannan Barbaarit luopui sarjapaikastaan. Imatran seutu porskuttaa salibandyssa tätä nykyä vahvasti TUL:n seurojen tahdissa. Voima vahvistui vuosi sitten, kun Ruokolahden Rajun ja imatralaisen Telakan Urheilijoiden aktiivit ja joukkueet siirtyivät jo aikaisemmin salibandya harrastaneeseen Voimaan. Joutsenon Katajassa salibandy on kuulunut ohjelmistoon 1990-luvulta asti. Nykyinen menestys alkoi, kun osa omista palasi takaisin edustamaan kasvattajaseuraansa. Lappeenrannan NST:ssä ja Joensuun Josbassa pitkän liigauran tehnyt entinen maajoukkuepelaaja Aki Seppälä kuuluu joukkueen kantaviin voimiin. Seppälä oli pääosassa viidellä tehopisteellä (3+2) Katajan kaataessa Voiman paikallisottelussa marraskuussa Joutsenon liikuntahallilla. - Molemmilla joukkueilla on edellytykset sarjanousuun. Jos ei tällä kaudella, niin ainakin lähitulevaisuudessa. Yhteistyö on ollut avainsana Imatran seudun salibandyssa, sanoo Voiman pelaaja ja Katajan naisten joukkueen valmentaja Toni Soikkeli. Ruokolahden Rajun edustusjoukkueen pari vuotta sitten ykkösen karsintoihin valmentanut ja samanaikaisesti seuran A-nuorten SMsarjan joukkuetta luotsannut Soikkeli oli yksi seutukunnallisen yhteistyön käynnistäjiä ja tekijöitä. - Salibandy on jo niin suuri laji, että yhteistyön tekeminen on paitsi viisasta niin myös välttämätöntä. Voima on noussut yli 250 aktiivipelaajallaan alueen suurseuraksi ja Katajallakin on toiminnassaan ihan uutta potkua. Soikkeli Katajan naisten joukkue pelaa samassa sarjassa Imatran Voiman kanssa. Edellisessä kakkosen turnauksessa Kataja voitti paikallispelissä Voiman lukemin 6 1. Tulevaisuudessa Imatran seudulta olisi hyvinkin nostettavissa joukkue naisten ykköseen, mutta silloin kannattaisi nykyiset Voiman ja Katajan joukkueet yhdistää. Molempien pelaajamateriaaliin kun laittaisi vielä mukaan Voiman miesten joukkueessa pelaavan Madeleine Voigtin, niin menestyssoppa olisi valmis, Soikkeli pohtii. Katajan naisten joukkue koostuu paljolti B- ja A-junioreiden kirjoissa olevista pelaajista. Vielä viime kaudella junioripelejä pelannut joukkue lähti innolla ensim- mäistä kertaa mukaan naisten sarjaan. Joukkueen pelaajien mukaan Soikkeli on tuonut Katajaan uutta tekemisen meininkiä. Harjoitukset ovat muuttuneet teknisempään suuntaan. Soikkelilla on hyviä harjoitteita, kun ennen vain pääasiassa pelailtiin harjoituksissa. Ei minulla ollut mitään tietoa Tonin entisistä meriiteistä, mutta hyvä valmentaja hän kyllä on, kiittelee Charlotta Seppäläinen. - Harjoittelimme jo kesällä hyvin ja fysiikka on parantunut monella tytöllä. Toni on hyvä valmentaja ja hän osaa motivoida pelaajia tosi hyvin, sanoo Karoliina Ahtiainen. Kuvat Jukka Riikonen Ruokolahden Rajusta kaksi vuotta sitten Imatran Voimaan siirtynyt Toni Soikkeli pelaa miesten edustusjoukkueessa ja valmentaa Joutsenon Katajan naisia. PARHAAT EDUT SHELLILTÄ UUDELLA SHELL CARDILLA 2,2 SNT/L Jäsenyys TUL:ssa kannattaa: Lisäedut Shell Card Privatessa Kortissa on TUL:n jäsenille omat mittavat lisäetunsa, jotka toimivat Restelin hallussa olevien Shell HelmiSimpukka-ketjun paikoissa. Näitä asemia on ympäri Suomen kaikkiaan 58. Asemilta löytyvät HelmiSimpukka-ravintolat ja kahvilat, Perfect Pesu-palvelut ja Select-myymälöiden monipuoliset valikoimat. TUL-edut yhdessä ja samassa Shell Card Private -kortissa ovat: polttoainealennus 2,2 snt / litra autopesu 50% autokemikaalit, autotarvikkeet, voiteluaineet 5% ruoka-annokset 5 % kuumat juomat 10% Muista kassalla maksaessasi mainita, että olet TUL:n jäsen, näin varmistat että saat sinulle kuuluvat edut. Asemien yhteystiedot ja muuta tietoa löytyy netistä TUL-jäsenenä saat Shell Card -yksityiskortilla Shelliltä alennusta 2,2 snt/l polttoaineista (ei Shell automaattiasemilta). Korttiin liitettävät kausittaiset kampanjaedut kannattaa tarkistaa sivuilta Hakemus ja korttisopimusehdot löytyvät TUL:n nettisivuilta

18 18 TÄLLAINEN SUMMA ON YHTÄ TYHJÄ KANSSA Euroopan parlamentin jäsen Hannu Takkula ei peitellyt tuntemuksiaan ja mielipiteitään Turussa järjestetyssä seminaarissa. Takkula alusti EU:n urheilupolitiikan näkymistä ja jos oli mies suorasanainen Strasbourgissa tehdyssä TUL-lehden marraskuisessa haastattelussa, oli Turussa ääneen tullut astetta syvempi sävy. Takkulan mukaan urheiluihmiset ovat olleet innostuneita, kun urheilu sai vihdoinkin oikeusperusteisen aseman, mutta Rahaa urheilu ei ole saanut. - Tupakanviljelijöille EU kyllä antaa 400 miljoonaa. Onko tämä arvokkaampi ja ihmisten elämälle tärkeämpi asia, kuin tukea liikuntaa, ihmisten hyvinvointia ja elämän vahvistamista, Takkula kysyi. Vuodelle 2013 olisi mah- Harri Syväsalmen mukaan promille Euroopan Unionin koko budjetista olisi valtaisa summa urheilulle. Elämysriipus hopeaketjulla 115 Kalevala Korun on suunnitellut kultaseppä Päivi Harjuhaahto. dollisesti tulossa rahaa kolmesta seitsemään miljoonaa euroa. Takkula ei liiemmin asiasta innostu. - Tällainen summa on yhtä tyhjän kanssa. Kolme miljoonaa jaettuna 27 jäsenmaan kanssa on naurettavan pieni rahamäärä ja kyse on kuitenkin Euroopan suurimmasta kansanliikkeestä, Takkula sanoi. Takkula ei jäänyt seminaarissa yksin mielipiteensä kanssa. Häntä komppasi opetus- ja kulttuuriministeriön johtaja Harri Syväsalmi. - Ensin urheilu jonotti 15 vuotta saadakseen oikeusperusteisuuden ja sitten sanotaan, ettei rahaa olekaan. Promille EU:n koko budjetista olisi valtaisa summa urheilulle, Syväsalmi sanoi. Urheilunkin ohjelmakausi alkaa sillä, että komissio antaa ensin tiedonannon, jonka pohjalta ryhdytään toteuttamaan urheiluohjelmaa aikaisintaan vuonna Syväsalmi huomautti sarkastiseen sävyyn tiedonannon tulevan ehkä joulukuussa, ehkä tammikuussa. - Vuosi sitten EU sai toimivallan urheilussakin, mutta vieläkään komissio ei ole tehnyt esitystä urheilun ohjelmaksi. Tämä ei todellakaan anna hyvää kuvaa komission virkamiesvalmistelusta, Syväsalmi sanoi. Urheilun oikeusperusteisuuden hyväksyminen paria vuotta aiemmin olisi todennäköisesti tuonut parempaa tulosta. - Urheilu tuli pahaan taloudelliseen rakoon talouskriisin iskiessä päälle. Siinä ei näköjään paljon auta se, että urheilu on Euroopan suurin kansanliike, Takkula sanoi. Tahdosta on kysymys ja siitä, mitä halutaan. Tätä rataa kulkee Takkulan ajattelu tulevaisuudesta. - EU:n ja ministerien on lausuttava, mitä he haluavat eurooppalaiselta liikuntapolitiikalta ja urheilun valkoiselta kirjalta ja kuinka Europarlamentaarikko Hannu Takkula on tulistunut. Tupakanviljelijöille EU antaa 400 miljoonaa euroa, mutta urheilu ei ole saanut kuin lupauksia muutamasta miljoonasta. Euroopan suurinta kansanliikettä tuetaan. Takkulan ja Syväsalmen mukaan Suomi toivoo tulevassa urheiluohjelmassa panostettavan terveysliikunnan eurooppalaisten yhteistyömuotojen kehittämiseen. Sopivia yhteistyömuotoja ovat muun muassa eri alan asiantuntijoiden tapaamiset ja hyvien käytäntöjen vaihdon tukeminen, liikuntajärjestöille suunnattu tuki terveysliikuntaa edistäviin hankkeisiin ja tiedottaminen. Suomi toivoo myös toimintoja, jotka tukevat urhei- Kuvat lun vapaaehtoistoiminnan edunvalvontaa, kiinnostavuutta ja eurooppalaista ulottuvuutta. - Ohjelman olisi tuettava myös jäsenvaltioiden työtä dopinginvastaisessa kasvatuksessa, Syväsalmi sanoi. Tilaukset yhteystietoineen ja laskutusosoitteineen: TUL, tul@tul.fi tai puh. (09) Hintoihin lisätään toimituskulut. Elämysriipus taftinauhalla 75 Halisko-riipus (pronssia) punaisella puuvillanauhalla 35 TUL hyväksyttiin Nuoren Suomen 57. jäseneksi Nuori Suomi ry:n hallitus on hyväksynyt TUL:n jäsenekseen. TUL on yhdistyksen 57. jäsen. Nuori Suomi on sitoutumaton järjestö, jonka tehtävänä on edistää lasten ja nuorten hyvinvointia sekä elämäniloa liikunnan ja urheilun avulla. Päämäärä on, että jokainen lapsi ja nuori liikkuu riittävästi päivittäin ja että jokaiselle halukkaalle tytölle ja pojalle on tarjol- la innostavia ja kehittäviä mahdollisuuksia harrastaa liikuntaa ja urheilua. Nuori Suomi tarjoaa lasten ja nuorten liikkumista lisääviä toteutusmalleja päivähoitoon, kouluille ja urheiluseuroille. Päivittäistä liikkumista lisätään myös parantamalla liikuntaolosuhteita ja vahvistamalla lasten ja nuorten parissa toimivien aikuisten liikuntaosaamista. Nuori Suomi tekee kiinteää yhteistyötä lajiliittojen, liikunnan aluejärjestöjen, paikallisten urheiluseurojen, koulujen, päiväkotien, kuntien, viranomaisten, median ja yritysyhteistyö-kumppaneiden kanssa. Toiminta rahoitetaan omien palveluiden myynnillä, yritysyhteistyöllä ja opetusministeriön valtionavulla.

19 Hyppy uuteenkuva Kari Nikkilä on valmentanut jalkapallon pääsarjatasolla Tampereen Pallo-Veikkoja ja Ilvestä sekä kummankin seuran A-juniorijoukkueita. Kakkosta alempana hän ei ole koskaan valmentanut. Kolmella vuosikymmenellä jalkapallon pääsarjassa valmentanut Kari Nikkilä sanoo lähtevänsä tekemään haalarihommia Nelosessa pelaavaan Sääksjärven Loiskeeseen. Vuonna 1984 alkanut valmentajaura tekee Nikkilästä Jussi Ristimäen kanssa Tampereen kokeneimman jalkapallovalmentajan. Samalla Nikkilä hyppää uuteen, tuntemattomaan, sillä hän ei ole koskaan valmentanut Kakkosta alempana. Sen sijaan pääsarjoissa Tampereen Pallo-Veikkoja ja Ilvestä. Syksystä 2006 alkaen sapattia viettänyt Nikkilä sai loppukesästä yllättävän puhelinsoiton. Sääksjärven Loiskeen puheenjohtaja, Kuntien Teknisten puheenjohtajana toimiva Keijo Houhala tarjosi mahdollisuutta valmentaa Nelosessa pelaavaa joukkuetta, eikä Nikkilä osannut kieltäytyä. - Olen tuntenut Keijon jo pitkään. Hän oli Tampereen kaupungin teknisten pääluottamusmies ja minä pelastuslaitoksella luottamusmiehenä, joten tiemme yhtyivät usein, Nikkilä Kyselyitä valmennuspestien vastaanottamiseksi Nikkilä on saanut jatkuvasti, mutta mikään tarjous ei ole innostanut. Vielä vähemmän on innostanut ajatus autolla ajamisesta. - Nelosessa pelaavan joukkueen valmentaminen on sikäli hyppy suureen tuntemattomaan, etten tiedä sarjatasosta juuri mitään. Kaksi asiaa kuitenkin pätee tälläkin tasolla eli sitoutumisen Kari Nikkilä Kasvattajaseura Messukylän Toverit, kaudet Tampereen Pallo-Veikkojen edustuksessa Palomies, eläkkeellä Valmentajana: TPV, pelasi Kakkosessa TPV, Jussi Ristimäen kakkosvalmentajana Ykkösessä TPV, joukkue nousi Ykköseen TPV, joukkue nousi liigaan TPV, Pertti Lundellin kakkosvalmentajana liigassa TPV A-juniorit Ilves, liigajoukkue (kauden jälkeen perustettiin Tampere United) Ilves A-juniorit TPV, pelasi Ykkösessä TPV A-juniorit TPV, pelasi Kakkosessa Ilves A-juniorit merkitys ja se, että jalkapallo on taitopeli, Nikkilä Itse asiassa Nikkilällä on kolmaskin perustotuus. - On sarjataso ja pelaajien taidot mitkä tahansa, niin kysymys on kilpailusta. Lähden voittamaan Loiskeessakin, Nikkilä Pelaajiensa sitoutumista Nikkilä on aina pitänyt isossa roolissa. Uutena valmentaja hän toivoo Loiskeenkin pelaajien vastaavan huutoon. Jos harjoituksia on kolmesti viikossa ja pelaaja on jatkuvasti pois vähintään yhdestä harjoituksesta, kertoo se Nikkilälle paljon sitoutumisen asteesta. - Sitoutuminen joukkueeseen ja yhteisiin tavoitteisiin tarkoittaa myös velvollisuutta pelikavereita kohtaan, Nikkilä Joukkueen menestyminen on Nikkilälle luonnollisesti sydämenasia. Tavoitteiden aika, muun muassa mahdollinen nousu Kolmoseen, tulee myöhemmin harjoittelun edistyessä. Nikkilä myöntää joutuvansa ensin sopeutumaan Nelosen tahtiin ja harjoittelumäärään. - Koska en vielä tunne joukkuetta kunnolla, niin en myöskään tiedä pelaajien taidoista ja lahjakkuuksista, enkä edes sitä, ketkä ovat mukana harjoituksissa. Ensin minun on selvitettävä, kuinka pelaajat ovat harjoitelleet laadullisesti ja määrällisesti, Nikkilä Se on kuitenkin selvää, että kokenut valmentaja haluaa tehdä pelaajista taitavampia. Tähän tavoitteeseen liittyy sen tähdentäminen, että jokaisen yksittäisen pelaajan on pelattava joukkueelle. Kulttuuriviesti Seurantalo on seuramme sydän Jukka Ukkola Ensimmäinen selkeä mieleen painunut muisto lapsuuden seuratoiminnoista on talvinen hiihtokilpailu, seurantalon maastossa. Kisoihin tultiin isän, veljen ja siskon kanssa, äiti oli ilmeisesti jäänyt kotiin. Muistan vieläkin, kun katselin ihmeissäni sitä kaikkea hyörinää talon pihalla. Ilmoittautumisen yhteydessä selvisi, ettei ikäisilleni olisi sarjaa kisoissa. Otin tuon tiedon ilmeisen kepeästi, koska siitä ei ole piirtynyt mitään erityisen dramaattista muistikuvaa mielen sopukoihin. Toisenlainen, karvas totuus paljastui sitten palkintojen jaon yhteydessä, kun katselin lapsen toisensa jälkeen hakevan palkintolusikkansa. Sisko ja velikin saivat omansa ja niitä ihaillessa minulle ilmeisesti vasta valkeni, etten syystä tai toisesta saisikaan itselleni lusikkaa, vaikka olin ansiokkaasti ollut paikalla koko tapahtuman ajan. Itkuhan siinä tuli! Joku järjestäjistä ilmeisesti huomasi suuren suruni ja oli heti ajan tasalla. Sain kuin sainkin lusikkani, sen ensimmäiseni, vaikka se itkulla tuli. Tuota ensimmäistä muistikuvaa seuraa katkeamaton, läpi vuosikymmenten jatkuva muistojen virta tapahtumista, kilpailuista, juhlista, talkoista, kokouksista ja yksittäisistä tilanteista, joihin liittyy suuria, koskettaviakin tunteita ja joita kaikkia yhdistää tuo sama paikka, seurantalo. Työosuuskunta, Osakunta, Osis, Heiton talo. Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Kuka mitäkin nimeä käyttää, yhtä kaikki, talo on kaikille sama. Seuran sydän. 40 vuotta sitten seuran johtokunta teki merkittävän ja kauaskantoisen päätöksen hankkia omistuk- 19 seensa oman seurantalon. Talo oli seissyt paikoillaan jo 60 vuotta ja oli nähnyt parempiakin aikoja, mutta siitä huolimatta isoon uhraukseen oltiin valmiita, seura tarvitsi oman kodin. Talo saatiin maksettua bingo-toiminnasta saaduilla tuloilla ja samoilla tuloilla rahoitettiin pääosa talon myöhemmästä peruskorjauksestakin. Uudelle vuosituhannelle tultaessa oltiin vedenjakajalla, uudessa tilanteessa. Seurantalo, sen tilat ja tekniset järjestelmät olivat tulleet tiensä päähän ja vaativat täydellistä perusparannusta, mikäli taloa aiottaisiin edelleen käyttää. Toinen, monella tapaa helpompi vaihtoehto olisi luopua talosta kokonaan. Monet seurat olivat olleet tässä samassa tilanteessa omien seurantalojensa kanssa ja päätyneet helpompaan ratkaisuun ja luopuneet talostaan. Lähes yhtä moni näistä seuroista on myöhemmin katunut päätöstään. Heitossa seuraväki ei halunnut toistaa näitä virheitä, vaan talo päätettiin kunnostaa entistä monikäyttöisempään kuntoon. Taloudellisesti raskas ja tuhansia talkootunteja vaatinut laaja peruskorjaushanke on nyt valmistumassa ja talo on saanut uuden elämän. Seura, mikä itsekin on merkittävä osa paikkakunnan ja alueensa työläisurheilun historiaa, voi ylpeänä esitellä 100-vuotiasta taloaan, palaa haukiputaalaisen työväestön historiasta. Näyttää siis siltä, että tulevatkin sukupolvet saavat vahvoja, läpi elämän kantavia muistoja, seurantalon kautta. Kirjoittaja on TUL:n suurimman seuran Haukiputaan Heiton puheenjohtaja ja TUL:n valtuuston 1, varapuheenjohtaja

20 20 TUL Joy Games Oulussa kokoontuu iso joukko lapsia ja nuoria liikunnan sekä kulttuurin pariin. Kilpailuja on luvassa yhdeksässä lajissa ja kahdessa oheistapahtumassa jo edeltävinä viikonloppuina. Kilpailukutsut löytyvät alta. löytyy lisää tietoa tapahtuman lähestyessä. Lisätietoja lajien osalta lajien yhteyshenkilöiltä, ja muuten aluepäällikkö Heidi Vatjalta Tervetuloa Ouluun! Majoitus ja ruokailu Majoitus- ja ruokailuvaraukset sivuston kautta. Hinnat: koulumajoitus 15 (sis. aamupalan), aamupala 4, iltapala 4,5, lounas 7. Majoitus Pohjankartanon koululla, Suvantokatu 1, kartat.eniro.fi/m/iehvi Hotellimajoitusta esim. hotelli Cumuluksessa, tarjoushintaan 70 /yö 1hh, 81 /yö 2hh, lasten lisävuode 25, tarjoushintainen majoitus varattava mennessä, tunnuksella Joy Games Ruokailut ovat myös Pohjankartanon koululla. Pikaluistelu Niittyaron urheilukeskus, Kaarnatie Sarjat ja matkat (yhteispistekilpailu): 333,33 m radalla lauantaina P15/T ja 1000 m, sunnuntaina 100 m ja sekaviesti 3 x kierros. P13/T13 lauantaina 500 ja 1000 m, sunnuntaina 100 m ja sekaviesti 3 x kierros. 200m radalla P11/T11 lauantaina 300 ja 500 m, sunnuntaina 100 m ja sekaviesti 3xkierros. P9/T9 300 ja 500 m, sunnuntaina 100 m. P7/T7 lauantaina 100 ja 300 m, sunnuntaina 100m. Hokkarisarjassa kaikki ikäluokat, matkana 200 m. Viestiluistelun joukkue on ilmoitettava lauantaina kisojen päättymiseen mennessä kisakansliaan. Sekaviestissä saa olla tyttöjä ja poikia - seurajoukkue tai sekajoukkue. Maksu: osallistumismaksu 8 euroa. Viestiluistelu on maksuton. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: mennessä, Jarmo Rossi, perhe.rossi@gmail.com Yleisurheilu Sarjat: tytöt ja pojat 9-17-vuotiaat Lajit lauantai klo 12: M17 60 m, korkeus, kuula. N17 60 m., pituus, kuula, seiväs. P15 60 m, pituus, kuula. T15 60 m, korkeus, kuula. P13 60 m, pituus, kuula. T13 60 m, korkeus, kuula. P11 60 m, pituus, kuula. T11 60 m, korkeus, kuula. P9 60 m, pituus, kuula. T9 60 m, korkeus, kuula. Sunnuntai klo 12: M17 6 0m aj., pituus, 1000 m. N17 60 m aj., korkeus, 1000 m. P15 60 m aj, korkeus, 1000 m. T15 60 m aj., pituus, 1000 m. P13 60 m aj., korkeus, 1000 m. T13 60 m aj., pituus, 1000 m. P11 60 m aj., korkeus, 1000 m. T11 60 m aj., pituus, 1000 m. P9 korkeus, 1000 m. T9 pituus, 1000 m. Pitkät matkat ovat samalla Flyin Finns -osakilpailu ja siksi juostaan 1000 metriä. Ilmoittautuminen: 21.2.mennessä kilpailukalenterin ( kautta tai kuivasjarven.aura@ pp.inet.fi Maksu: ilmoittautumispäivään mennessä 5 /laji tilille (Nordea). Jälki-ilmoittautuminen 10. Tiedustelut: Anne Karvinen-Poutanen p tai kuivasjarven.aura@pp.inet.fi Lisätietoja: Ryhmätanssi Aika: lauantai klo 13 Paikka: Pohjankartanon yläaste, Suvantokatu 1 Sarjat ja ohjelman maksimikesto: alle 10 v. 3 min, v. 4 min, v. 4 min, v. 4 min, v.4 min, yli 18 v 4 min, yli 30 v. 4 min, seurasarja 8 min. Kilpailualue: juhlasalin lava, maalattu tumma lauta, koko 10x12. Järjestäjä vastaa valaistuksen suunnittelusta, erikoistehosteita ei ole käytössä. Säännöt: kilpailuissa noudatetaan TUL:n ryhmätanssin mestaruuskilpailusääntöjä. Säännöt ja arviointijärjestelmä ovat uudistuneet, katso Vakuutukset: järjestäjä ei vakuuta osallistujia. Ilmoittautuminen: mennessä, voimistelu. Maksu: 50 /joukkue + 1 /tanssija tilille: Lisätiedot: Anna Mattila, anmattila@gmail.com, Nappulahiihto Aika: sunnuntai klo 11 Paikka: Auranmaja Sarjat ja matkat: T4 0.3 km, P4 0.3 km, T5 0.5 km, P5 0.5 km, T7 1 km, P7 1 km, T8 1 km, P8 1 km, T9 1.5 km, P9 1.5 km, T km, P km. Hiihtotekniikka: vapaa. Ilmoittautumiset: pe 25.2 klo 18 mennessä sähköpostilla osoitteeseen petri.ollonen@elisanet.fi tai Ei osallistumismaksuja ja kaikki palkitaan. Lentopallo Aika: lauantai ja sunnuntai klo 10 Paikka: Kaakkurin koulu, Pesätie 15. Sarjat: D ja E - tytöt ja pojat sekä F-juniorit. Korkeintaan kahdeksan joukkuetta sarjassa. Maksu: 60 / joukkue Lisätiedot ja ilmoittautumiset: mennessä Petri Nurro, petri.nurro@gmail.com puh Salibandy Aika: lauantaina ja sunnuntaina klo 10 Paikka: Värtön liikuntahalli Sarjat: E-tytöt (99 00) ja F-pojat (01 02) Korkeintaan kahdeksan joukkuetta sarjassa. Pelaajamäärät: 5 + maalivahti, juokseva aika koko pelin. Kokoonpanot luovutetaan ennen ensimmäistä ottelua. Kentän koko: normimittainen kenttä. Peliaika: 2x12min. Palkinnot: kaikki palkitaan. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: 4.2. mennessä lasse. qvist(at)pp.inet.fi, Jalkapallo HUOM: Jalkapallon tiedot ja aikataulu tarkentuvat joulukuun aikana hallivarausten varmistuessa, seuraa lisätietoja sivustolta. Paikka: Heinäpään jalkapallohalli Ikäryhmät: P-13 (1998), T-9 (2000), T-10 (2001), P-9 (2000) ja P-10 (2001). Joukkuemäärät: P-13 su 12 joukkuetta, P-10 la 6 joukkuetta, T-9 la 6 joukkuetta, P-10 la 6 joukkuetta ja T-9 la 6 joukkuetta. Pelaajamäärät: isolla kenttä 11 vs 11, pienellä kentällä 7 vs 7. Kokoonpanot luovutetaan ennen ensimmäistä ottelua. Säännöt: noudatetaan SPL:n kilpailusääntöjä ja Kaikki Pelaa sääntöjä. Tiedustelut: seuraa sivustoja, tai kysy lisää Uinti HUOM! Uinnin kilpailukutsut valmistuvat pian; seuraa sivustoja tai fi/ TUL Joy Games -teemaleiri Shakkileiri Aika: lauantaina klo 12 18, sunnuntaina Paikka: Teuvo Pakkalan koulu. Teema: shakkikoulutus Hinta: (la) ja kilpaileminen (su). Maksu: 50 euroa (80 euroa/kaksi samasta perheestä, 100 euroa/kolme samasta perheestä). Lisäksi mahdolliset ruokailu- ja majoitusmaksut. Ilmoittautumiset: pe 11.2.mennessä Martti Luodonpää, martti.luodonpaa@oulu.fi. Oheistapahtuma paini Avoimet TUL:n poikien ja tyttöjen kreikkalais-roomalaisen painin mestaruuskisat ja Kansainvälinen Eero Tapio turnaus. Paikka: Toimintakeskus Jatuli, Jokelantie 20 Haukipudas. Aika: lauantaina klo 11.30, avajaiset klo 17. Sunnuntaina klo 9. Säännöt: kreikkalais-roomalainen, lohkojako. TUL-mestaruuspainit: pojat 13 v: 30, 32, 35, 38, 42, 46, 50, 54, 58, 69 ja +69 kg. Pojat 18 v: 38, 42, 46, 50, 54, 58, 63, 69, 76, 85, 97 ja 115 kg. Tytöt 18 v: 26, 28, 30, 32, 34, 37, 40, 44, 48, 52, 57, 62 ja 68kg Punnitus: lauantai: klo , punnitus käy myös Eero Tapio turnaukseen. Eero Tapio -turnaus: miehet: 55, 60, 66, 74, 84, 96, +120 kg (huom +2kg). Naiset: 48, 55, 63, 72 kg. Alle 10 v ja 8 v: sarjat punnituksen jälkeen. Punnitus: miehet ja naiset lauantaina klo (sauna käytettävissä). Alle 10 v ja 8 v punnitus TUL-mestaruuspainien punnituksessa. Ruokailu: paketti 18 euroa/henkilö (sis la: lounas, päivällinen, iltapala, su: aamupala) tai erikseen päivällinen tai lounas 7 /kpl ja ilta- tai aamupala 3,5Eur/kpl, ruokailijamäärät ilmoitettava ilmoittautumisen yhteydessä. Majoitus: koulumajoitus 7 euroa/henkilö tai Virpiniemen liikuntaopisto Hiihtomajantie 27, Kiviniemi, tai Best Western Hotel Samantta P , (Tuomareille varattu majoitus Samantasta). Maksut: osallistumismaksu 10 euroa/painija.(ilman tuomaria olevilta seuroilta 12 euroa), jälki-ilmoittautuminen 50Eur. Maksut etukäteen tilille Haukiputaan Heitto/painijaosto merkinnällä TUL paini/eero Tapio -turnaus 2011 tai kisapaikalla. Ilmoittautumiset: kirjallisesti mennessä: tuomo.kallijarvi@live.fi, Tuomo Kallijärvi, Lastaajankatu 8, Kemi. 5 painijaa/huoltaja Tiedustelut: Janne Kärkkäinen, , janne.karkkainen@pp3.inet.fi. Huomioitavaa: Tiedot tarkentuvat lähempänä ajankohtaa, kts. ja/tai Oheistapahtuma maantiejuoksu Yhtenä testijuoksusarjan osakilpailuna Iissä Paikka: Iin Illinsaaren hiihtomajalla lauantaina klo 11 Yksittäiskilpailuina: 5 km M, N, M19, M17, N19, N17, P15, T15. Kaikki sarjat: 10 km M, M40, M45, M50, M55, M60, M65, M70, N, N40, N45, N50, N55 Ilmoittautuminen: paikanpäällä alkaen klo 10. Osallistumismaksu: 7 euroa (JuoksijaKortilla viisi euroa), alle 15-vuotiailla ilmainen. Tiedustelut: Pertti Huovinen , pertti.huovinen@pp4.inet.fi.