KAJAANIN KAUPUNKI KAAVASELOSTUS. Piiparinmäen-Lammaslamminkankaan osayleiskaavoitus Murtomäen tuulivoimapuiston osayleiskaava 16UEC0146.

Transkriptio

1 KAAVASELOSTUS 16UEC0146.TY Tarkistukset KAJAANIN KAUPUNKI Piiparinmäen-Lammaslamminkankaan osayleiskaavoitus Murtomäen tuulivoimapuiston osayleiskaava

2 KAJAANIN KAUPUNKI 2 Yhteystiedot Kajaanin kaupunki Pohjolankatu Kajaani Yhteyshenkilöt: Ismo Vendelin Osmo Nuutinen Yleiskaavasuunnittelija Kaavasuunnittelija Puh Puh ismo.vendelin@kajaani.fi osmo.nuutinen@kajaani.fi Metsähallitus Laatumaa, Tuulivoima Veteraanikatu Oulu Yhteyshenkilöt: Olli-Matti Tervaniemi Heli Harjula Ympäristöasiantuntija Tuulivoima-asiantuntija Puh Puh olli-matti.tervaniemi@metsa.fi heli.harjula@metsa.fi Ramboll Finland Oy Kampusranta 9 C Seinäjoki Yhteyshenkilöt: Liisa Märijärvi-Vanhanen Juha-Matti Märijärvi Projektipäällikkö Projektikoordinaattori Puh Puh liisa.marijarvi-vanhanen@ramboll.fi juha-matti.marijarvi@ramboll.fi Copyright Ramboll Finland Oy Kaikki oikeudet pidätetään Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Ramboll Finland Oy:n antamaa kirjallista lupaa.

3 KAJAANIN KAUPUNKI 3 Sisältö 1 JOHDANTO TIIVISTELMÄ Suunnittelualue Kaavaprosessin vaiheet Osallistuminen Viranomaisyhteistyö Osayleiskaavan keskeinen sisältö 8 3 HANKEKUVAUS Osayleiskaavan suunnittelualue Hankkeen lyhyt tekninen kuvaus Maanomistus 16 4 OSAYLEISKAAVAN LÄHTÖKOHDAT Selvitysmenetelmät Lainsäädäntö Tuulivoimarakentamista koskevat ohjeet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Voimassa ja vireillä olevat kaavat YVA-menettely Naturalausunnot Osayleiskaavoituksen yhteydessä laaditut täydennysselvitykset Muut aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Luonnonolot ja kasvillisuus Linnusto Maaeläimistö Suojelukohteet ja Natura 2000 alueverkoston kohteet Maisema ja kulttuuriympäristö Yhdyskuntarakenne, rakennettu ympäristö Ympäristön häiriötekijät 60 5 OSAYLEISKAAVAN VALMISTELU Aloitusvaihe Luonnosvaihe Osayleiskaavaluonnos Mielipiteen kuuleminen osayleiskaavaluonnoksesta Sidosryhmätyöskentely Lausuntojen ja mielipiteiden huomioiminen 65 6 OSAYLEISKAAVA Osayleiskaavaehdotus Kaavaehdotuksen nähtävilläolo Kaavaehdotuksen palautteen huomioiminen Osayleiskaavan kuvaus 74 7 OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vaikutusten arvioinnin taustaa Yhteenveto hankkeen ympäristövaikutuksista Yhteisvaikutukset lähialueen tuulivoimahankkeiden ja muiden hankkeiden kanssa Haitallisten vaikutusten lieventäminen OSAYLEISKAAVAN TOTEUTTAMINEN Toteuttamisaikataulu Jatkosuunnitelmat Ympäristövaikutusten seurantaohjelma OSAYLEISKAAVAN HYVÄKSYMINEN

4 KAJAANIN KAUPUNKI Ehdotusvaihe Hyväksymisvaihe LÄHTEET Liitteet Liite 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2. Luontoselvitys Liite 3. Muinaisjäännösinventointi Liite 4. Muistio viranomaisneuvottelusta Liite 5. Muistio viranomaistyöneuvottelusta Liite 6. Tiivistelmä kaavaluonnoksesta saaduista lausunnoista ja mielipiteistä sekä kaavan laatijan vastineet Liite 7. Muistio OAS-neuvottelusta Liite 8. Muistio viranomaistyöneuvottelusta Liite 9. Muistio viranomaisneuvottelusta Liite 10. Tiivistelmä kaavaehdotuksesta saaduista lausunnoista ja muistutuksista sekä kaavan laatijan vastineet Liite 11. Muistio viranomaisneuvottelusta Liite 12. Hankkeen suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Liite 13. Kuvasovitteet Liite 14. Metsäpeura-arviointi ja sen täydennys Liite 15. Natura-arviointi Liite 16. Meluselvitys Liite 17. Melukäyrät osayleiskaavakartalla Ellei kuvatekstissä ole toisin mainittu, kartta-aineiston kopiointilupa on Maanmittauslaitos, lupanumero 48/MML/13 ja Maanmittauslaitos, lupanumero 53/MML/2012

5 KAJAANIN KAUPUNKI 5 1 JOHDANTO Tämä kaavaselostus koskee Metsähallitus Laatumaan (jäljempänä Metsähallitus) Murtomäen tuulivoimapuiston osayleiskaavaa. Murtomäen tuulivoimapuiston alue käsittää eteläisen osan YVA-menettelyllä tutkitusta Piiparinmäen-Lammaslamminkankaan tuulivoimapuistohankkeen alueesta. Tuulivoimapuistohanketta on kehitetty YVA-menettelyn tuloksien seurauksena. YVA-hankealueen keskiosa (Lammaslamminkankaan alue) on jätetty pois jatkosuunnittelusta ja hankealue on jakautunut kahteen osaan, joilla etäisyyttä toisiinsa on noin 10 km. Pohjoinen osa (Piiparinmäen alue) sijoittuu Pyhännän ja Kajaanin alueille ja eteläinen osa (Murtomäen alue) Kajaanin ja Vieremän alueille. Koko hankkeen nimeksi on muutettu Piiparinmäen-Murtomäen tuulivoimapuistohanke. Pyhännän kunnanvaltuusto on hyväksynyt Pyhännän Piiparinmäen osayleiskaavan ja kaava on lainvoimainen. Kajaanin kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Kajaanin Piiparinmäen osayleiskaavan Kajaanin kaavasta on valitettu. Metsähallituksen esityksestä on päätetty Vieremän kunnanvaltuustossa ja Kajaanin kaupunginhallituksessa Piiparinmäen-Lammaslamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaavan laatimisesta. Osayleiskaava laaditaan Metsähallituksen toimesta. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja sen tarkoituksena on mahdollistaa tuulivoimapuiston rakentaminen Kajaanin kaupungin ja Vieremän kunnan Murtomäen alueelle. Murtomäen osayleiskaavoitus toteutetaan yhtenä kokonaisuutena, mutta sekä Kajaanin kaupungilla että Vieremän kunnalla on oma hyväksymismenettelynsä oman alueensa kaavalle. Yleiskaavoituksen alkuvaiheessa kaavoitusprosessin rinnalla on ollut käynnissä YVA-lain mukainen ympäristövaikutusten arviointimenettely (nk. YVA-menettely) YVA-menettelyn yhteydessä laadittuja selvityksiä, ympäristövaikutusten arvioinnin tuloksia sekä haitallisten vaikutusten ehkäisy- ja lieventämistoimenpiteitä hyödynnetään osayleiskaavatyössä. YVA-prosessiin kuuluvassa laajassa vuorovaikutusmenettelyssä on hankkeesta ja siihen liittyvästä ympäristövaikutusten arvioinnissa on tiedotettu ja kuultu viranomaisia, alueen asukkaita ym. intressiryhmiä. YVAyhteysviranomainen on antanut lausuntonsa YVA-selostuksesta ja YVA-menettely on päättynyt yhteysviranomaisen (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus) antamaan lausuntoon YVAaineistoon voi tutustua ELY-keskuksen YVA-hankesivuilla osoitteessa sekä Metsähallituksen internetsivuilla osoitteessa Kajaanin kaupunki ja Vieremän kunta vastaavat oman alueensa osalta osayleiskaavoituksen tiedottamisesta ja hallinnollisista tehtävistä. Kajaanin kaupungissa yhteyshenkilönä ovat yleiskaavasuunnittelija Ismo Vendelin, kaavasuunnittelija Osmo Nuutinen sekä ympäristösihteeri Inkeri Neuvonen. Vieremän kunnassa kaavoituksen yhteyshenkilönä toimii tekninen johtaja Mikko Kajanus. Kaavoituksen viranomaisohjauksesta vastaa Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja Kajaanin puolella Kainuun ELY-keskus. Osayleiskaavan laatija on Ramboll Finland Oy, jossa suunnittelusta vastaa projektipäällikkö Liisa Märijärvi-Vanhanen ja hankkeessa projektikoordinaattorina toimiva Juha-Matti Märijärvi. (Työn alkuvaiheessa kaavakonsulttina on toiminut Pöyry Finland Oy, jonka kaupunki- ja aluesuunnittelutoimiala siirtyi liiketoimintakaupan myötä Ramboll Finland Oy:n omistukseen lähtien.) Hankkeen YVA-menettelystä on vastannut Pöyry Finland Oy. Metsähallitus Laatumaan yhteyshenkilöinä hankkeessa toimivat ympäristöasiantuntija Olli-Matti Tervaniemi ja tuulivoimaasiantuntija Heli Harjula. Kaavaselostus koskee päivättyä osayleiskaavakarttaa, jota on tarkistettu RAMBOLL FINLAND OY Alue- ja kaupunkisuunnittelu Liisa Märijärvi-Vanhanen Projektipäällikkö Juha-Matti Märijärvi Projektikoordinaattori

6 KAJAANIN KAUPUNKI 6 2 TIIVISTELMÄ Tiivistelmässä esitetään kaavaprosessin vaiheet sekä osayleiskaavan keskeinen sisältö. 2.1 Suunnittelualue Kuva 1. Suunnitellun tuulivoimapuiston sijainti tarkistetun kaavaehdotuksen mukainen kaava-alueen rajaus on esitetty kuvassa sinisellä viivarajauksella ja YVA-hankealue katkoviivalla. 2.2 Kaavaprosessin vaiheet Ohjelmointivaiheen viranomaistyöneuvottelu YVA-ohjelmavaiheen yleisötilaisuus, Kajaani (esitelty myös kaavaprosessia) YVA-ohjelmavaiheen yleisötilaisuus, Vieremä (esitelty myös kaavaprosessia) Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu Vieremän kunnanvaltuuston kaavoituspäätös Kajaanin kaupunginhallituksen kaavoituspäätös Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä, Kajaani

7 KAJAANIN KAUPUNKI Viranomaistyöneuvottelu (selvitysten täydennystarpeet) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä, Vieremä Viranomaistyöneuvottelu (täydennysselvitysten ohjelmointi) YVA-selostusvaiheen yleisötilaisuus, Kajaani (esitelty myös kaavaprosessia) YVA-selostusvaiheen yleisötilaisuus, Vieremä (esitelty myös kaavaprosessia) Viranomaistyöneuvottelu (luonnoksen valmisteluvaiheen neuvottelu) Vieremän kunnanhallituksen päätös luonnoksen nähtäville asettamisesta Kajaanin kaupunginhallituksen päätös luonnoksen nähtäville asettamisesta Kaavaluonnoksen mielipiteen kuuleminen, Vieremä Kaavaluonnoksen mielipiteen kuuleminen, Kajaani Yleisötilaisuus Vieremän Salahmin koululla Yleisötilaisuus Kajaanin Otanmäen kirjastossa Neuvottelu osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä (MRL 64.2 ) Viranomaistyöneuvottelu (ehdotuksen valmisteluvaiheen neuvottelu) Viranomaisneuvottelu (ehdotuksen valmisteluvaiheen neuvottelu) Vieremän kunnanhallituksen päätös ehdotuksen nähtäville asettamisesta Kajaanin kaupunginhallituksen päätös ehdotuksen nähtäville asettamisesta Kaavaehdotuksen nähtävillä olo, Vieremä Kaavaehdotuksen nähtävillä olo, Kajaani Yleisötilaisuus Kajaanin Otanmäen kirjastossa Yleistötilaisuus Vieremän Salahmin koululla Viranomaisneuvottelu.. Kajaanin kaupunginhallitus.. Kajaanin kaupunginvaltuusto 2.3 Osallistuminen Aloitusvaihe Liite 1. Kaavoituksen vireilletulosta on ilmoitettu osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedottamisen yhteydessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu ja se on ollut julkisesti nähtävillä (MRL ) Kajaanin kaupungissa lähtien ja Vieremän kunnassa lähtien. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on tarkistettu ja Päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma on esitetty liitteessä 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Luonnosvaihe Osayleiskaavan luonnosaineiston valmistelun jälkeen se asetettiin nähtäville mielipiteen kuulemista varten väliseksi ajaksi Vieremän kunnassa ja Kajaanin kaupungissa. Nähtävilläolosta tiedotettiin julkisesti. Osallisilla ja kunnan jäsenillä oli mahdollisuus esittää mielipiteensä kaavaluonnoksesta. Luonnosvaiheessa järjestettiin Iisalmen Luonnon Ystäväin yhdistys ry:n ja Kainuun luonnonsuojelupiiri ry:n pyynnöstä MRL 64.2 :n mukainen neuvottelu Piiparinmäen- Lammaslamminkankaan tuulivoimapuistokokonaisuuden osayleiskaavojen (Piiparinmäen ja Murtomäen alueet) osallistumis- ja arviointisuunnitelmien riittävyydestä Ehdotusvaihe Osayleiskaavaehdotus asetettiin nähtäville väliseksi ajaksi Kajaanin kaupungissa ja Vieremän kunnassa. Osallisilla ja kunnan jäsenillä oli mahdollisuus jättää kirjallinen muistutus kaavaehdotuksesta. 2.4 Viranomaisyhteistyö - Ohjelmointivaiheessa järjestettiin viranomaistyöneuvottelu Kaavoituksen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta tiedotettiin viranomaisille - Kaavaluonnoksen valmisteluvaiheessa järjestettiin viranomaistyöneuvottelu Kaavaehdotuksen valmisteluvaiheessa järjestettiin viranomaistyöneuvottelu Kaavaehdotuksen valmisteluvaiheessa järjestettiin viranomaisneuvottelu Kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen järjestettiin viranomaisneuvottelu

8 KAJAANIN KAUPUNKI Osayleiskaavan keskeinen sisältö Metsähallitus Laatumaa suunnittelee tuulivoimapuistoa Murtomäen alueelle. Osayleiskaavan suunnittelualue sijoittuu Kajaanin kaupungin ja Vieremän kunnan alueille. Tuulivoimapuisto koostuu tuulivoimaloista perustuksineen, niitä yhdistävistä maakaapeleista, tuulivoimapuiston sähköasemista, sähköverkkoon liittymistä varten rakennettavista 110 kv:n ilmajohdoista sekä tuulivoimaloita yhdistävistä teistä. Tuulipuiston tekninen suunnittelu on parhaillaan käynnissä. Tuulivoimapuiston ensimmäisen vaiheen rakentamisen on arvioitu alkavan vuonna 2018, jolloin tuulivoimapuisto voitaisiin ottaa käyttöön vaiheittain vuodesta 2018 alkaen. Osayleiskaava-alue on esitetty kuvassa 1 (Kuva 1). Alueen pinta-ala on noin 32 km 2, josta Vieremän osuus on noin 23 km 2. Murtomäen tuulivoimapuiston taustalla on Piiparinmäen-Lammaslamminkankaan tuulivoimapuistohankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely (nk. YVA-menettely), joka on ollut käynnissä kaavoitusprosessin alkuvaiheessa. YVA-menettely on päättynyt, kun YVA-yhteysviranomainen on antanut lausuntonsa YVA-selostuksesta (POPELY/1/07.04/2013). YVAmenettelyssä tutkittiin Kajaanin, Pyhännän, Vieremän ja Siikalatvan kuntiin sijoittuvalle hankealueelle (ks. Kuva 1) kahta toteutusvaihtoehtoa VE1 (127 voimalaa) ja VE2 (85 voimalaa). Molemmissa vaihtoehdoissa tuulivoimaloiden yksikkötehot ovat noin 3 MW, napakorkeus metriä ja siiven pituus metriä, eli kokonaiskorkeus on enintään 230 metriä. YVAvaihtoehdoissa sähkönsiirto tuulivoimapuistosta kantaverkkoon suunniteltiin toteutettavaksi rakentamalla uusi 110 kv tai 400 kv voimajohto hankealueen itäpuolella sijaitsevalle Fingridin Vuolijoen sähköasemalle nykyisen Vuolijoki-Pyhäjärvi voimajohdon rinnalle. YVA-menettelyn ja kaavoituksen yhteydessä laadittujen täydennysselvitysten tuloksien perusteella tuulivoimapuistohanketta on kehitetty ja laadittu kaavoituksen pohjana käytettävä hankevaihtoehto VE3. YVA-hankealueen keskiosa (Lammaslamminkankaan alue) on jätetty pois jatkosuunnittelusta ja hankealue on jakautunut kahteen osaan, joilla etäisyyttä toisiinsa on noin 10 km. YVA-menettelyssä tarkasteltu 400 kv voimajohtovaihtoehto ei ole enää mukana suunnittelussa. Koko hankkeen nimeksi on muutettu Piiparinmäen-Murtomäen tuulivoimapuistohanke. Murtomäen tuulivoimapuiston alue käsittää eteläisen osan YVA-hankkeen alueesta. Osayleiskaavaehdotus perustuu YVA-menettelyn jälkeen laadittuun hankevaihtoehtoon VE3, jota on tarkistettu kaavaluonnosvaiheen jälkeen poistamalla 7 voimalaa ja vielä kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen poistamalla 4 voimalaa Vieremän puolelta. Kaavaehdotuksessa Murtomäen osayleiskaava-alueelle sijoittuu yhteensä 27 voimalaa, joista Vieremän kunnan alueelle sijoittuu 18 voimalaa ja Kajaanin kaupungin alueelle 9 voimalaa. YVA-menettelyn ja kaavoituksen yhteydessä laadittuja selvityksiä, ympäristövaikutusten arvioinnin tuloksia sekä haitallisten vaikutusten ehkäisy- ja lieventämistoimenpiteitä on hyödynnetty osayleiskaavatyössä. Osayleiskaavan kannalta olennaisimmat YVA-menettelyn yhteydessä laaditut selvitykset on täydennetty ja päivitetty kaavoituksen yhteydessä ja liitetty kaavaselostukseen. Osayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja sitä on tarkoitus käyttää tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena. (Maankäyttö- ja rakennuslain muutos , MRL 44, 77a ja 77b ) Osayleiskaavakartta Osayleiskaavan sisältö on esitetty yleiskaavakartalla ja kaavamääräyksissä. Lisäksi on annettu yleisiä määräyksiä mm. voimaloiden rakennustapaan ja rakennuslupiin liittyen. Osayleiskaavassa on Kajaanin puolen kaavassa osoitettu: - maa- ja metsätalousalue (M-1), jolla on sallittua maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen ja jolle erikseen osoitetuille paikoille voidaan rakentaa tuulivoimaloita (tv) - tuulivoimaloiden rakentamiseen varatut alueet (tv), joilla on osoitettu voimaloiden ohjeelliset sijaintipaikat, enimmäismäärä yhteensä 27 kpl, joista Kajaanissa 9 kpl ja Vieremällä 18 kpl ja suurin sallittu kokonaiskorkeus 230 m maanpinnasta - erityisalueet; sähköaseman alue (EN-1) - maa- ja metsätalousalueet, joilla on erityisiä ympäristöarvoja (MY-1, Metsähallituksen omallä päätöksellä toteutettavat valtion mailla sijaitsevat soidensuojeluohjelmaan ehdotetut alueet) - suojelukohteet (s-2, valkolehdokit) - luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet ja kohteet (luo-1) - nykyiset/parannettavat tielinjaukset sekä ohjeelliset uudet ajoyhteydet ja maakaapelit - nykyinen vesijohto ja 110 kv:n voimajohto sekä ohjeelliset uudet 110 kv:n voimajohdot

9 KAJAANIN KAUPUNKI Osayleiskaavaselostus Osayleiskaavan selostus on laadittu vaiheittain eteneväksi. 1 Johdannossa on kuvattu Murtomäen tuulivoimapuiston osayleiskaavan käynnistämiseen liittyvät vaiheet ja suunnittelun organisointi. 2 Tiivistelmässä raportoidaan lyhyesti kaavaprosessin vaiheet, toteutuneet tapahtumat sekä osayleiskaavasuunnitelman keskeinen sisältö. 3 Hankekuvaus-osiossa esitellään yleiskaavaluonnoksen pohjana olevan hankesuunnitelman keskeinen sisältö sekä YVA-menettelyssä arvioidut hankevaihtoehdot. 4 Osayleiskaavan lähtökohdat-osiossa on kuvattu tuulivoimakaavoitusta ohjaavaa lainsäädäntöä ja ohjeistusta, kaava-aluetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset, suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet sekä laaditut selvitykset luonnonympäristöstä ja rakennetusta ympäristöstä, erityispiirteistä ja suojelukohteista sekä ympäristön häiriötekijöistä. 5 Osayleiskaavan valmisteluosiossa esitetään tiivistetysti aloitusvaihe, kaavan vaihtoehdot, kaavaluonnoksen periaatteet sekä mielipiteen kuulemisessa saatu palaute ja sen huomioiminen. 6 Osayleiskaava-osiossa selostetaan hankkeeseen ja kaavaan luonnosvaiheen jälkeen tehdyt muutokset, kaavaehdotuksen sisältö ja siitä saadut lausunnot ja niiden huomioiminen. 7 Osayleiskaavan vaikutusten arviointi kootaan laadittujen erillisselvitysten, ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) ja kaavan yhteydessä laadittujen täydennysselvitysten sekä osallisten antaman palautteen pohjalta. 8 Osayleiskaavan toteuttaminen sisältää toteuttamisaikataulun ja ohjeita jatkosuunnittelulle. 9 Hyväksymisvaiheessa selostetaan kaavan hyväksymiseen liittyvät vaiheet. 10 Lähteet

10 KAJAANIN KAUPUNKI 10 3 HANKEKUVAUS 3.1 Osayleiskaavan suunnittelualue Murtomäen tuulivoimapuiston osayleiskaavan suunnittelualue sijaitsee noin 40 km lounaaseen Kajaanin kaupungista. Alue sijoittuu Kajaanin ja Vieremän alueille Isomäki-Vuolijoki yhdystien (yt 8770, Kesiarintie/Vuolijoentie) kaakkoispuolelle. Kaava-alue on noin 32 km 2 laajuinen ja sillä on pituutta noin 9 km ja leveyttä 2 5 km. Alueen sijainti on esitetty kuvassa 1 (Kuva 1) ja tarkempi rajaus kuvassa 5 (Kuva 5). Kajaanin kaupunki kuuluu Kainuun maakunnan alueeseen ja Kajaanin seutukuntaan ja Vieremän kunta Pohjois-Savon maakunnan alueeseen ja Ylä-Savon seutukuntaan. Lähimmät taajamat ovat alueen koillispuolella noin 10 km etäisyydellä sijaitseva Otanmäki ja pohjoispuolella noin 20 km etäisyydellä sijaitseva Vuolijoki. Vieremän keskustaajama sijaitsee noin 25 km alueelta etelään. Alueen kaakkoispuolella sijaitsevan Sonkajärven kunnan rajalle on noin 3 km ja luoteispuolella sijaitsevan Pyhännän kunnan rajalle noin 3 km. Pyhännän kunnan keskustaan on etäisyyttä noin 30 km. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa Piiparinmäen-Lammaslamminkankaan osayleiskaavan alustavana suunnittelualueena on esitetty tuulivoimapuiston YVA-hankealue poislukien Siikalatvan alueeseen kuuluva osuus. Suunnittelualuetta tarkistettiin kaavan luonnosvaiheessa Murtomäen tuulivoimapuiston osayleiskaavan eriydyttyä omaksi kaavakseen. Murtomäen osayleiskaavan suunnittelualue käsittää eteläisen osan alustavasta suunnittelualueesta. Suunnittelualueen rajausta on lisäksi tarkennettu sisällyttämällä rajaukseen tuulivoimaloiden laskennallinen 40 dba meluvaikutusten alue. Kaavaluonnoksen nähtävillä olon jälkeen suunnittelualuetta on supistettu alueen itäreunasta itäisimpien voimaloiden poistamisen johdosta ja edelleen kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen Petäjäjärven ympäristöstä neljän voimalan poistamisen johdosta. Suunnittelualue on pääosin metsätalouskäytössä. Aluetta käytetään lisäksi metsästykseen ja marjastukseen. Alueella sijaitsee laavu ja alueen läpi kulkee moottorikelkkareitti. Suunnittelualue on valtion omistuksessa lukuun ottamatta 5,0 km 2 aluetta alueen keskiosassa sekä muutamia pieniä alueita eri puolilla aluetta. 3.2 Hankkeen lyhyt tekninen kuvaus Tuulivoimaloiden sijoittamisen periaatteet Pääosa Murtomäen alueen tuulivoimaloista sijoitetaan valtion omistamalle ja Metsähallituksen hallinnoimalle maa-alueelle. Tuulivoimaloiden sijoitussuunnittelun alustavana lähtökohtana on ollut vähintään 1500 metrin vähimmäisetäisyys asutukseen ja loma-asutukseen. Sijoittelussa on lisäksi huomioitu suojelualueet, muinaisjäännökset, kaavoitustilanne, melutaso, varjovaikutukset sekä etäisyys julkisiin teihin ja voimajohtoihin. Voimaloita on sijoitettu suunnittelualueelle em. reunaehdot huomioiden optimaalinen määrä tuotannon kannalta. Tuotannon optimoinnissa on huomioitu mm. mallinnettu tuulennopeus, maastonmuodot sekä energiantuotantohäviöiden minimoimiseksi tarvittavat turbiinien väliset vähimmäisetäisyydet YVA-hankevaihtoehdot VE1 ja VE2, Piiparinmäki-Lammaslamminkangas Murtomäen tuulivoimapuiston taustalla on Piiparinmäen-Lammaslamminkankaan tuulivoimapuistohankkeen YVA-menettely, jossa tarkasteltiin kahta toteutusvaihtoehtoa, jotka eroavat rakennettavien tuulivoimaloiden lukumäärän osalta. YVA-vaihtoehtojen VE1 ja VE2 mukaiset tuulivoimaloiden sijoitussuunnitelmat on esitetty kuvissa 2 ja 3 ( Kuva 2 ja Kuva 3). VAIHTOEHTO YKSIKÖIDEN LKM NIMELLISTEHO (3 MW voimalat) VAIHTOEHTO VAIHTOEHTO NOLLAVAIHTOEHTO Tuulipuistohanke jätetään toteuttamatta eikä yhtään tuulivoimalaa rakenneta suunnittelualueille Taulukko 1. YVA-menettelyssä arvioidut vaihtoehdot. Lähde: YVA-selostus, Pöyry Finland Oy (2014)

11 KAJAANIN KAUPUNKI 11 Kuva 2. YVA-vaihtoehto VE1 (127 voimalaa). Kuva 3. YVA-vaihtoehto VE2 (85 voimalaa).

12 KAJAANIN KAUPUNKI Hankevaihtoehto VE3, Piiparinmäki-Murtomäki Piiparinmäen-Lammaslamminkankaan tuulivoimapuistohankkeen YVA-menettelyn ja kaavoituksen yhteydessä laadittujen täydennysselvitysten tuloksien perusteella tuulivoimapuistohanketta on kehitetty ja laadittu kaavoituksen pohjana käytettävä hankevaihtoehto VE3. YVAhankealueen keskiosa (Lammaslamminkankaan alue) on jätetty pois jatkosuunnittelusta ja hankealue on jakautunut kahteen osaan, joilla etäisyyttä toisiinsa on noin 10 km. YVA-menettelyssä tarkasteltu 400 kv voimajohtovaihtoehto ei ole enää mukana suunnittelussa. Koko hankkeen nimeksi on muutettu Piiparinmäen-Murtomäen tuulivoimapuistohanke. Hankevaihtoehtoa VE3 on Murtomäen alueella tarkistettu poistamalla kaavaluonnosvaiheen jälkeen seitsemän voimalaa ja kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen 4 voimalaa. Piiparinmäen- Murtomäen tuulipuistohankkeen kokonaisuuteen kuuluu yhteensä 68 tuulivoimalaa, joista pohjoisella Piiparinmäen alueella on 41 voimalaa ja eteläisellä Murtomäen alueella 27 voimalaa. Voimaloiden sijoittelussa on huomioitu YVA-menettelyn vaikutusarvioinnit ja kaavoituksen yhteydessä laadittujen täydennysselvitysten ja -arviointien tulokset. Kuva 4. Hankevaihtoehto VE3, Piiparinmäen-Murtomäen tuulivoimapuisto (68 voimalaa). Nähtävillä olon jälkeen tarkistetusta kaavaehdotuksesta poistetut voimalapaikat vihreällä.

13 KAJAANIN KAUPUNKI Murtomäen tuulivoimapuisto Murtomäen tuulivoimapuiston alue käsittää eteläisen osan YVA-hankkeen alueesta. Murtomäen alueen voimaloista 18 sijoittuu Vieremän kunnan ja 9 Kajaanin kaupungin alueelle. Kuva 5. Murtomäen tuulivoimapuisto (27 voimalaa). Kuvassa on esitetty tarkistetun kaavaehdotuksen mukainen kaava-alueen rajaus (sininen rajaus), voimalasijainnit sekä tuulivoimalaalueen tiet, maakaapelit, sähköasemien sijainnit ja voimajohdon linjaus.

14 KAJAANIN KAUPUNKI 14 Kuva 6. Murtomäen tuulivoimapuiston voimalapaikat eri suunnitteluvaiheissa. Osayleiskaavaehdotuksen mukaiset voimalapaikat on näytetty mustilla ympyröillä. Kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen poistetut 4 voimalaa on ympäröity vihreillä neliöillä. Kaava-alueen rajaus on tarkistetun kaavaehdotuksen mukainen.

15 KAJAANIN KAUPUNKI Tuulivoimaloiden rakenne Suunnittelussa käytetty tuulivoimaloiden yksikköteho on noin 3 MW; lopullinen tehotaso määräytyy myöhemmässä suunnitteluvaiheessa. Kukin tuulivoimala koostuu perustuksista, tornista, konehuoneesta sekä roottorista (Kuva 7). Tuulivoimaloiden napakorkeus on m, lavan pituus m ja kokonaiskorkeus siten noin m. Tuulivoimaloiden tornit voidaan rakentaa joko kokonaan teräsrakenteisina, kokonaan betonirakenteisina tai näiden yhdistelmänä. Voimalayksiköt varustetaan lentoestevaloilla. Alueen keskiosassa sijaitsevien voimaloiden valaistus voi olla reuna-alueen voimaloiden valaistusta pienitehoisempi (Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi 2013). Kuva 7. Kuva 3 MW tuulivoimalasta, jonka tornin alaosa on betonia ja yläosa terästä sekä periaatekuva tuulivoimalasta (Lähteet: WinWind Oy, planete-energies.com) Yhdystiet Murtomäen tuulivoimapuiston tiestö tukeutuu alueen länsipuolella kulkevaan Keisarintiehen/Vuolijoentiehen (Isomäki-Vuolijoki yhdystie, yt 8770), jolle tuulivoima-alueen rakentamisaikaiset kuljetukset tulevat todennäköisesti Kajaani-Kokkola-valtatien kautta (vt 28). Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskuksen tiedon mukaan Vt 28:lla (erityisesti välillä Saviselkä Pyhäntä Piiparinmäki, jaksot 34 41) on tiedossa kantavuuspuutteita. Yhdystien 8770 kantavuus ei kestä hankkeen raskaita kuljetuksia ja tie vaatii mittavia parannuksia, jos kuljetuksia tehdään sulan maan aikana. Suuret yleiset tiet soveltuvat pienehköin järjestelyin tuulivoimaloiden kuljetuksille (Pirkanmaan ELY-keskus). Tällaisia järjestelyjä voivat olla esim. liittymien avartaminen, valaistuspylväiden ja liikennemerkkien väliaikainen siirto sekä mahdolliset ilmajohtojen korottamiset. Tarvittavat toimenpiteet selvitetään jatkosuunnittelun yhteydessä. Tuulivoimaloiden tieyhteydet on suunniteltu toteutettaviksi nykyisten metsäauto- ja yksityisteiden ja osittain uusien rakennettavien teiden kautta. Murtomäen tuulivoimapuistoalueen metsäauto- ja yksityistiet ovat pääosin Metsähallituksen omistuksessa ja vähäiseltä osin osakkuusteitä. Kuljetusreitteinä käytettäviä nykyisiä metsäautoteitä parannetaan tarvittaessa siten, että niiden hyödyllinen leveys on viisi metriä, jolloin tarvittavien teiden leveys reuna-alueineen on noin kahdeksan metriä. Lisäksi teitä parannetaan liian jyrkkien mäkien ja pienisäteisten kaarteiden kohdalla, tierakennetta vahvistetaan ja liittymien näkemiä parannetaan tarvittaessa. Vanhoja teitä korjataan siten, että kaarresäteet ovat minimissään 50 metriä. Tieosuuksilla purojen ja jokien ylityskohdat tarkastetaan ja niitä vahvistetaan tarvittaessa. Tarkemmat teiden parannustoimet selviävät jatkosuunnittelun yhteydessä. Tarve uusien teiden rakentamiselle on noin 7 km Tuulipuiston sähköasema ja puiston sisäiset maakaapelit Murtomäen tuulivoimapuistoon rakennetaan kaksi 110/30 kv sähköasemaa. Sähköasemalla puiston tuulivoimaloiden tuottama teho korotetaan 110 kv siirtojännitteeseen. Tuulipuiston sisällä tuulivoimalat liitetään 30 kv maakaapeleilla tuulipuiston sähköasemiin. Yksi sähköasema sijoite-

16 KAJAANIN KAUPUNKI 16 taan alueen keskelle ja toinen alueen pohjoisrajaan nykyisen 110 kv voimajohdon läheisyyteen. Sähköasemat yhdistetään toisiinsa noin 5,3 km pituisella 110 kv voimajohdolla. Puiston sisäiset sähkö- ja tiedonsiirtokaapelit kaivetaan kaapeliojiin tyypillisesti 0,5 1 metrin syvyyteen. Kaapeliojan leveys on noin yksi metri. Maakaapelit tullaan mahdollisuuksien mukaan sijoittamaan alueella kulkevien ja alueelle rakennettavien teiden varsille Sähkönsiirto kantaverkkoon Sähkönsiirto tuulivoimapuistosta kantaverkkoon toteutetaan rakentamalla alueen pohjoisrajan sähköasemalta 110 kv voimajohto nykyistä Vuolijoki-Pyhäjärvi-voimajohtolinjaa pitkin suunnittelualueen itäpuolella sijaitsevalle Fingridin Vuolijoen sähköasemalle. Voimajohto toteutetaan rakentamalla joko uusi 110 kv johto Elenian olemassa olevan 110 kv voimajohdon rinnalle leventämällä johtokatua tai korvaamalla Elenian olemassa oleva johto uudella 110 kv johdolla. Sähkönsiirron toteutustapa tarkentuu hankkeen teknisen toteutussuunnittelun edetessä. Kuva 8. Yhden tai kahden rinnakkain rakennetun 110 kv:n voimajohdon tyyppipiirustus Tuulipuiston rakentaminen Tuulivoimapuisto toteutuu todennäköisesti vaiheittain. Ensimmäisen vaiheen rakentamisen, mukaan lukien tiestön perusparannus ja uusien teiden rakentaminen, perustustyöt, sekä voimaloiden pystytys ja sähköasennukset, ennakoidaan kestävän noin 1 2 vuotta, koko alueen useampia vuosia. Ensimmäisen vaiheen rakentamisen on arvioitu alkavan vuonna 2018, missä tapauksessa tuulivoimapuisto voitaisiin ottaa käyttöön vaiheittain vuodesta 2018 alkaen. Tuulivoimaloiden teknisen käyttöiän arvioidaan olevan noin vuotta. Koneistoja uusimalla niiden käyttöikää on mahdollista jatkaa 50 vuoteen asti. Perustukset mitoitetaan 50 vuoden käyttöajalle. 3.3 Maanomistus Pääosa Murtomäen tuulivoimaloista sijoitetaan valtion omistamalle ja Metsähallituksen hallinnoimalle maa-alueelle. Suunnittelualue on valtion omistuksessa lukuun ottamatta 5,0 km 2 aluetta alueen keskiosassa sekä muutamia pieniä alueita eri puolilla aluetta.

17 KAJAANIN KAUPUNKI 17 Kuva 9. Maanomistus. YVA-hankealueen rajaus on esitetty mustalla katkoviivalla, tarkistetun kaavaehdotuksen mukainen kaava-alueen rajaus punaisella viivarajauksella ja voimalasijainnit mustilla palloilla. Valtion maanomistus on esitetty vaaleanruskealla.

18 KAJAANIN KAUPUNKI 18 4 OSAYLEISKAAVAN LÄHTÖKOHDAT 4.1 Selvitysmenetelmät Suunnittelun lähtökohtia ovat suunnittelua ohjaava lainsäädäntö ja viranomaisohjeistus, hankkeen ja alueen ominaisuudet sekä erilaiset aluetta koskevat suunnitelmat ja selvitykset. Alueen ominaisuuksia on kuvattu aluetta koskevissa selvityksissä sekä tutkittu yleiskaavatyön yhteydessä. - Teknistaloudellinen suunnittelu on käynnistynyt vuoden 2012 lopulla esiselvityksen laatimisella (Pöyry Finland Oy). - Kajaanin kaupungin maakäyttöpalvelut, Pyhännän kunnan tekninen osasto, Vieremän kunnan tekninen toimi sekä Siikalatvan tekniset palvelut ovat toimittaneet kaavoitustilanteeseen ja maankäyttöön liittyviä lähtötietoja. - Osayleiskaavan lähtökohdat ja vaikutusarviointi on koottu pääasiassa YVA-selostuksesta sekä sitä tukevista erillisselvityksistä sekä YVA-vaiheen jälkeen kaavoituksen yhteydessä laadituista täydennysselvityksistä (Pöyry Finland Oy), ks. luku 4.6 YVA-menettely. 4.2 Lainsäädäntö Yleiskaavoitus maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL) Yleiskaavan laatimista ja yleiskaavassa annettavia määräyksiä käsitellään maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) luvuissa 1, 5 ja 8 sekä -asetuksen (MRA) luvuissa 1, 3 ja 6. Yleiskaavan sisältövaatimukset on esitetty MRL 39.ssä. Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää suunnittelun avoimuutta ja eri osapuolten vuorovaikutuksen järjestämistä (MRL 62 ). Laki edellyttää selvityksiä suunnitelman toteuttamisen ympäristöllisistä, yhdyskuntataloudellisista, sosiaalisista, kulttuuri- ja muista vaikutuksista (MRL 9 ). Tarvittavat selvitykset esitetään yleiskaavan selostuksessa. Osayleiskaavaluonnos on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain 77a :n tarkoittamana oikeusvaikutteisena osayleiskaavana. Tuulivoimarakentamista ohjaava yleiskaava (MRL 77 ) Maankäyttö- ja rakennuslain muutos, joka koskee tuulivoimarakentamisen lupamenettelyn mahdollistamista yleiskaavan perusteella, on tullut voimaan Rakennuslupa tuulivoimalan rakentamiseen voidaan 137 :n 1 momentin estämättä myöntää, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa on erityisesti määrätty kaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena (MRL 77 a ). Laadittaessa 77 a :ssä tarkoitettua tuulivoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa, on sen lisäksi, mitä yleiskaavasta muutoin säädetään, huolehdittava siitä, että: 1) yleiskaava ohjaa riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä alueella; 2) suunniteltu tuulivoimarakentaminen ja muu maankäyttö sopeutuu maisemaan ja ympäristöön; 3) tuulivoimalan tekninen huolto ja sähkönsiirto on mahdollista järjestää (77 b ). Jos 77 a :n mukainen tuulivoimarakentamista ohjaava yleiskaava laaditaan pääasiallisesti yksityisen edun vaatimana ja tuulivoimahankkeeseen ryhtyvän taikka maanomistajan tai haltijan aloitteesta, kunta voi periä tältä yleiskaavan laatimisesta aiheutuneet kustannukset kokonaan tai osaksi. Kunta hyväksyy kaava-aluekohtaisesti perittävän maksun periaatteet ja maksun perimistavan sekä -ajan (77 c ) Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 545/2015 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista on tullut voimaan Asetuksella korvataan asumisterveysohje. Asetusta sovelletaan terveydensuojelulain (763/1994) nojalla tehtävään asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisten olosuhteiden valvontaan. Tämän asetuksen fysikaalisia, kemiallisia ja

19 KAJAANIN KAUPUNKI 19 biologisia altistumistekijöitä koskevia vaatimuksia ja niiden toimenpiderajoja sovelletaan tehtäessä terveydensuojelulain 27 tai 51 :ssä tarkoitettuja päätöksiä ja määräyksiä. Asetuksessa on määritelty altisteen toimenpideraja, jolla tarkoitetaan pitoisuutta, mittaustulosta tai ominaisuutta, jolloin sen, kenen vastuulla haitta on, tulee ryhtyä terveydensuojelulain 27 :n tai 51 :n mukaisiin toimenpiteisiin terveyshaitan selvittämiseksi ja tarvittaessa sen poistamiseksi tai rajoittamiseksi (2, momentti 1) Valtioneuvoston asetus tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista 1107/2015 Valtioneuvosto on antanut asetuksen tuulivoimaloiden ulkomelusta. Asetus on tullut voimaan ja se on korvannut valtioneuvoston päätöksen melutasojen ohjearvoista (993/1992) tuulivoimamelun osalta sekä melun osalta myös tuulivoimarakentamisen suunnittelua koskevan ympäristöministeriön ohjeistuksen vuodelta Asetuksessa on annettu melupäästön takuuarvon perusteella määritellylle ulkomelutasolle seuraavat ohjearvot (A-taajuuspainotetun keskiäänitaso LAeq): Taulukko 2. Valtioneuvoston asetuksen mukaiset ohjearvot tuulivoimaloiden ulkomelutasosta. Lisäksi asetuksen mukaan valvonnan yhteydessä saatuun mittaustulokseen lisätään 5 db, jos tuulivoimalan melu on impulssimaista tai kapeakaistaista melulle altistuvalla alueella. Ympäristöministeriöstä (sähköpostitiedonanto ) saadun tiedon mukaan luonnonsuojelualueiden osalta uuden asetuksen mukaiset tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvot koskevat kansallispuistojen lisäksi yleiselle virkistyskäytölle erityisen tärkeitä luonnonsuojelualueita, joille on rakennettu virkistyskäyttöä palvelevia polkuja ja muita rakenteita. 4.3 Tuulivoimarakentamista koskevat ohjeet Tuulivoimaloiden melun mallintaminen, ympäristöhallinnon ohjeita 2/2014 Ympäristöministeriö on julkaissut ohjeen tuulivoimaloiden melun mallintamisesta ja mittaamisesta Tuulivoimaloiden melu poikkeaa muusta ympäristömelusta. Voimaloiden ääni voi sisältää erityispiirteitä, mitkä lisäävät melun häiritsevyyttä. Voimalat toimivat vain osan ajastaan nimellistehollaan, jolloin niiden melupäästö on suurin. Tuulivoimalan ääni syntyy korkealla, mikä vaikuttaa äänen vaimenemiseen sen edetessä etäälle voimalasta. Ääni ja äänenvoimakkuus vaihtelevat merkittävästi sääoloista riippuen melulle altistuvassa kohteessa. Ohjeessa esitetään menettelytavat tuulivoimaloiden tuottaman melun mallintamiseksi. Mallinnustuloksista on mahdollista arvioida tuulivoimalan tuottama melutaso tarkastelupisteissä. Ohjeessa annetaan tietoja mallinnusmenettelyistä, mallinnuksessa käytettävistä ohjelmista ja parametreista sekä tulosten esittämistavasta. Mallinnukset voidaan tehdä kaikissa suunnissa tuulivoimalan (tai tuulivoimalaryhmän) ympärillä. Mallinnus suoritetaan tuulen nopeuden referenssiarvoa vastaavilla melupäästön lähtöarvoilla, mikä tarkoittaa tuulivoimalan nimellistehollaan tuottamaa enimmäismelupäästöä. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä ja yksityiskohtaisessa kaavoituksessa tuulivoimaloiden koolle on ohjeen mukaisessa melumallinnuksessa ilmoitettava yksityiskohtaiset ja vaihtoehtoiset tiedot, kuten tuulivoimaloiden lukumäärä ja paikat, nimellisteho, korkeus, moottorin halkaisija ja melupäästötiedot, joita voidaan käyttää tuulivoimaloiden melutason arviointiin mallintamalla. Arvioinnissa voidaan tarkastella useita tuulivoimalatyyppi-, lukumäärä- ja sijoitusvaihtoehtoja ja mallintaa eri vaihtoehtojen tuottamia melualueita. Melumallinnustarkastelu pe-

20 KAJAANIN KAUPUNKI 20 rustuu tuulivoimaloiden melupäästön ylärajatarkasteluun. Suunniteltujen tuulivoimaloiden melupäästölle käytetään valmistajan ilmoittamaa takuuarvoa. Melupäästön takuuarvoon sisällytetään koko laskennan epävarmuus, jolloin äänen etenemislaskennassa voidaan käyttää standardiin ISO perustuvia vakioituja etenemiseen liittyviä sää- ja ympäristöolosuhdearvoja. Ohjeen menettelytavat mahdollistavat ääniteknisen suunnittelun liittämisen tuulivoima-alueiden muuhun suunnitteluprosessiin ja hyväksymismenettelyyn. Tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista on annettu uusi valtioneuvoston asetus (1107/2015), joka on tullut voimaan (Ks. selostuksen kohta Valtioneuvoston asetus tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista) Tuulivoimarakentamisen suunnittelu, ympäristöhallinnon ohjeita 4/2012 Ympäristöministeriön asettama työryhmä on laatinut tuulivoiman kaavoitus- ja lupaohjeen Tuulivoimarakentamisen suunnittelu tuulivoimarakentamisen kaavoitusta, vaikutusten arviointia ja lupamenettelyjä koskevaksi ohjeistukseksi (jäljempänä tuulivoimaopas). Osayleiskaavassa ratkaistaan suhde muuhun maankäyttöön ja lähellä sijaitseviin rakennuksiin. Tästä syystä kaavassa tulee määrätä voimalan rakennusalue. Seuraavassa poimintoja ohjeistuksesta: Kaavoituksen tarpeesta ja tarkkuudesta - Jos voimassa olevassa maakuntakaavassa ei ole osoitettu tuulivoima-alueita, tuulivoimaloiden suunnittelu ja toteutus perustuvat kuntakaavoitukseen ja luparatkaisuihin - Yleiskaava voidaan laatia voimaloiden rakentamista suoraan ohjaavana ns. tuulivoimayleiskaavana, jos asemakaavatasoista suunnittelua vaativaa yhteensovittamistarvetta muun maankäytön kanssa ei ole Tuulivoimarakentamisen meluvaikutuksista - Tuulivoimarakentamisen meluvaikutusten minimoimiseksi on olennaista sijoittaa voimalat riittävän etäälle asutuksesta ja muista häiriintyvistä kohteista. - Valtioneuvoston asetus tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista 1107/2015 on tullut voimaan ja se on korvannut tuulivoimaoppaassa esitetyt meluohjearvot. Välkevaikutusten huomioinnista - Tuulivoimalat on sijoitettava niin kauas, ettei haitallista välkevaikutusta aiheudu. - Suomessa ei vielä ohjearvoa, Ruotsissa ja Tanskassa sallitaan välkevaikutusta 8-10 tuntia vuodessa Ohje tuulivoimalan rakentamisesta liikenneväylien läheisyyteen, Liikenneviraston ohje 8/2012 Ohjeessa asetetaan etäisyysvaatimukset tuulivoimaloiden rakentamiselle suhteessa maanteihin ja rautateihin. Siinä annetaan myös ohjeet tuulivoimaloiden sijoittamisesta vesialueille ja niiden merkitsemisestä merialueilla. Tuulivoimalan etäisyys maantiestä tulee olla vähintään tuulivoimalan kokonaiskorkeus (torni+lapa) lisättynä maantien suoja-alueen leveydellä, joka ulottuu yleensä 20 tai 30 metrin etäisyydelle uloimman ajoradan keskilinjasta. Pääteillä, joilla nopeusrajoitus on 100 km/h tai enemmän, suositellaan 300 metrin vähimmäisetäisyyttä maantien keskilinjasta. Maantien kaarrekohdassa tuulivoimala on sijoitettava näkemäkentän ulkopuolelle. 4.4 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) mukaista alueidenkäytön suunnittelujärjestelmää. Valtioneuvosto on hyväksynyt valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet vuonna Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan Tarkistuksen pääteemana on ollut ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteet on otettava huomioon ja niiden toteuttamista on edistettävä maakunnan suunnittelussa, kuntien kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu

21 KAJAANIN KAUPUNKI 21 Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Alueidenkäyttötavoitteiden tehtävänä on: varmistaa valtakunnallisesti merkittävien seikkojen huomioon ottaminen maakuntien ja kuntien kaavoituksessa sekä valtion viranomaisten toiminnassa auttaa saavuttamaan maankäyttö- ja rakennuslain ja alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet, joista tärkeimmät ovat hyvä elinympäristö ja kestävä kehitys toimia kaavoituksen ennakko-ohjauksen välineenä valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä ja edistää ennakko-ohjauksen johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä edistää kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa Suomessa sekä luoda alueidenkäytöllisiä edellytyksiä valtakunnallisten hankkeiden toteuttamiselle (Ympäristöhallinto 2012) Tätä hanketta koskevat erityisesti seuraavat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet: Toimiva aluerakenne Yleistavoitteet Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkoston kehittämistä. Erityisesti harvaan asutulla maaseudulla ja taantuvilla alueilla kiinnitetään alueidenkäytössä huomiota jo olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen sekä elinkeinotoiminnan ja muun toimintapohjan monipuolistamiseen. Alueidenkäytössä otetaan huomioon haja-asutukseen ja yksittäistoimintoihin perustuvat elinkeinot sekä maaseudun tarve saada uusia pysyviä asukkaita. Erityistavoitteet Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon maanpuolustuksen ja rajavalvonnan tarpeet ja turvattava riittävät alueelliset edellytykset varuskunnille, ampuma- ja harjoitusalueille, varikkotoiminnalle sekä muille maanpuolustuksen ja rajavalvonnan toimintamahdollisuuksille. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Yleistavoitteet Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Alueidenkäytössä kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen. Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja poikkeukselliset luonnonolot tunnistetaan ja niiden vaikutuksia ehkäistään. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. Erityistavoitteet Haitallisia terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavien toimintojen ja vaikutuksille herkkien toimintojen välille on jätettävä riittävän suuri etäisyys. Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden käyttöedellytyksiä. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Yleistavoitteet Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään.

22 KAJAANIN KAUPUNKI 22 Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojelualueverkoston ja arvokkaiden maisema-alueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta. Alueidenkäytössä edistetään kyseiseen tarkoitukseen osoitettujen hiljaisten alueiden säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Erityistavoitteet Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Toimivat yhteysverkostot ja energianhuolto Yleistavoitteet Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Erityistavoitteet Lentoasemien ympäristön maankäytössä tulee ottaa huomioon lentoliikenteen turvallisuuteen liittyvät tekijät, erityisesti lentoesteiden korkeusrajoitukset, sekä lentomelun aiheuttamat rajoitukset. Alueidenkäytössä on turvattava lentoliikenteen nykyisten varalaskupaikkojen ja lennonvarmistusjärjestelmien kehittämismahdollisuudet sekä sotilasilmailun tarpeet. Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Edellä mainittuja yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytössä ja alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja alueet sekä maiseman erityispiirteet. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Yleistavoitteet Alueidenkäytöllä edistetään rannikkoalueen, Lapin tunturialueiden ja Vuoksen vesistöalueen säilymistä luonto- ja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävinä aluekokonaisuuksina. Samalla varmistetaan, että asumisen ja elinkeinotoiminnan harjoittamisen edellytykset täyttyvät. Alueiden erityispiirteet tunnistetaan ja alueidenkäyttö sovitetaan mahdolisimman tasapainoisesti yhteen poikkeuksellisten luonnonolojen, luonnon kestokyvyn ja kulttuuriarvojen turvaamiseksi. Samalla tuetaan luonnonoloihin sopeutuneiden omaleimaisten kylä- ja kulttuuriympäristöjen säilymistä ehyinä. Vuoksen vesistöalueella ohjataan matkailua, vesistöjen virkistyskäyttöä ja vesiliikennettä sekä rakentamista ja muuta maankäyttöä siten, että järviluonnon, maiseman ja kulttuuriperinnön erityispiirteet säilyvät. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet korostavat tuulivoimarakentamisessa pyrkimystä keskitettyihin ratkaisuihin sekä tuulivoimarakentamisen ja muiden alueidenkäyttötarpeiden yhteensovittamista. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet koskevat hanketta vain osittain. Kokonaisuutena hanke edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikan valmistelua ja toimeenpanoa ohjaavat Euroopan unionissa sovitut ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteet ja toimenpiteet. EU:n tavoitteena on, että uusiutuvan energian osuus energiankulutuksesta on 20 prosenttia vuonna Tavoitteet on säädetty direktiivissä uusiutuvista energialähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä. Työja elinkeinoministeriön pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian (2008 ja 2013) tavoitteena on nostaa tuulivoiman asennettu kokonaisteho nykyisestä noin 627 MW (vuoden 2014 lopussa) tasosta noin 2500 MW vuoteen 2020 mennessä.

23 KAJAANIN KAUPUNKI Voimassa ja vireillä olevat kaavat Maakuntakaava Osayleiskaava-alue sijoittuu kahden maakunnan alueelle. Osayleiskaava-alueella on voimassa Kainuun maakuntakaava ja Pohjois-Savon maakuntakaava. Kainuun maakuntakaava on vahvistettu valtioneuvostossa ja Pohjois-Savon maakuntakaava ympäristöministeriön päätöksellä Pohjois-Pohjanmaan maakunnan raja sijaitsee noin 3 km etäisyydellä suunnittelualueesta. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriön päätöksellä ja se on saanut lainvoiman Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä Yhdistelmä maakuntakaavoista on esitetty kuvassa 10 (Kuva 10). Kuva 10. Yhdistelmä Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Pohjois-Savon maakuntakaavoista, johon tarkistetun kaavaehdotuksen mukainen kaava-alueen rajaus on merkitty sinisellä viivarajauksella. YVA-hankealueen sijainti on esitetty sinipunaisella viivarajauksella. Pohjois- Pohjanmaan liitto, pohjakartta Maanmittauslaitos lupanumero PPOH/04/07 Kainuun maakunta-kuntayhtymä, pohjakartta Maanmittauslaitos lupanumero 869/MML/09 Pohjois- Savon liitto, pohjakartta Maanmittauslaitos lupanumero 60/MML/10

24 KAJAANIN KAUPUNKI 24 Kainuun maakuntakaava Kainuun maakuntakaavassa ei ole käsitelty tuulivoimaa. Suunnittelualue on kokonaisuudessaan maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M). Alue rajautuu Talaskankaan (SL) Natura-alueeseen ja ulottuu vähäisesti Vuolijoen turvetuotannon erityisvyöhykkeelle (eo-tt). Ylikunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävä ohjeellinen moottorikelkkailureitti kulkee suunnittelualueen itäosan poikki. Alueen pohjoisosan poikki kulkee 110 kv voimajohto. Suunnittelualueelta noin 2,5 km luoteeseen sijaitseva Saaresmäen kylä on maakuntakaavassa osoitettu valtakunnallisesti arvokkaana kulttuurihistoriallisena alueena (RKY1993). (Valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen luettelon päivityksessä vuodelta 2009 Saaresmäen alue ei enää ole mukana, mutta tulee huomioida maankäytössä maakunnallisesti merkittävänä kohteena.) Maakuntakaavan yleismääräyksissä on annettu määräyksiä rantojen käytöstä, turvetuotannosta, liikenneturvallisuuden edistämisestä ja liito-oravan esiintymispaikkojen huomioimisesta yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Pohjois-Savon maakuntakaava Osayleiskaava-alue sijoittuu osittain maakunnallisesti merkittävälle Hällämöharjun-Talaskankaan virkistys- ja matkailuvyöhykeelle. Alue rajautuu Talaskankaan Natura-alueeseen (SL). Suunnittelualueen pohjoisosan poikki kulkee 110 kv:n sähkönsiirtolinja ja alueen itäosan poikki on merkitty ohjeellinen moottorikelkkareitti. Suunnittelualueen itäpuolelle on merkitty ohjeellinen ulkoilureitti. Alueelta lounaaseen sijaitsee kaksi maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristöä, jotka on maakuntakaavassa osoitettu kulttuuriympäristön kannalta tärkeinä alueina osoitettua. Näistä Nissilä (MA1 549) sijaitsee noin 6 km etäisyydellä Rotimojärven lounaisrannalla ja Pehkolanniemi (MA1 547) Salahmijärven itärannalla noin 12 km etäisyydellä tuulivoimapuistosta. Alueelta noin 12 km etelään sijaitseva Palosenmäen maakunnallisesti arvokas maisema-alue on osoitettu maiseman vaalimisen kannalta tärkeänä alueena (MA1 551). Alueen kaakkoispuolella sijaitsee kaksi maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristökohdetta, joista metsäkämppä Honkapirtti (ma1 556) sijaitsee noin 6 km etäisyydellä lähimmistä tuulivoimaloista ja työnjohtajan asunto Karsikko (ma1 557) noin 7 km etäisyydellä. Maakuntakaavan yleismääräyksissä on annettu määräyksiä tulva-, sortuma- ja vyörymäalueista sekä kulttuuriperinnön huomioimisesta. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava Pohjois-Pohjanmaan maakunnan raja sijaitsee noin 3 km osayleiskaavan suunnittelualueesta luoteeseen. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa ei ole käsitelty maa-alueelle sijoittuvia tuulivoimaan liittyviä aluevarauksia. Maakuntarajojen läheisyyteen on Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa osoitettu luonnon monikäyttöalue, valtakunnallisesti arvokas harjualue (MY-hs) sekä Vörssinvaaran Järvienkankaan vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue. Kauempana luoteessa, km etäisyydellä Murtomäen tuulivoimapuistosta sijaitseva Tavastkengän kulttuurimaisema on maakuntakaavassa osoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tärkeänä alueena Museoviraston vuoden 1993 luettelon perusteella (RKY1993). (Valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen luettelon päivityksessä vuodelta 2009 Tavastkengän alue ei enää ole mukana, mutta tulee huomioida maankäytössä maakunnallisesti merkittävänä kohteena.) Suunnittelualueesta noin 17 km länteen sijaitseva maakunnallisesti arvokas Ahokylän kulttuuriympäristö on osoitettu maakuntakaavassa kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeänä alueena. Maakuntakaavan yleisistä suunnittelumääräyksistä aluetta koskevat rantojen käyttöä, turvetuotantoa, maa- ja metsätaloutta sekä lentoesteiden korkeusrajoituksia koskevat määräykset Kainuun maakuntakaavan uudistaminen Kainuun maakuntavaltuusto on päättänyt käynnistää maakuntakaavan tarkistamistyön. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä Maakuntakaava on pääosin toteutunut useiden aluevarausten osalta. Kuluneiden vuosien aikana tapahtuneet muutokset Kainuussa ja koko toimintaympäristössä sekä kaavoitukseen vaikuttavissa säädöksissä ovat aiheuttaneet tarpeen maakuntakaavan saattamiseksi ajan tasalle. Kokonaismaakuntakaavaa on jo uudistettu kahdella lainvoimaisella (Kainuun 1. vaihemaakuntakaava, Kainuun kaupan vaihemaakuntakaava) ja yhdellä hyväksytyllä (Kainuun tuulivoimamaakuntakaava) vaihemaakuntakaavalla. Maakuntakaavan tarkistaminen ei koske lähtökohtaisesti voimassa olevaa tai laadittavina olevia vaihemaakuntakaavoja. Kokonaismaakuntakaavan tarkistamista varten on laadittu taustaselvityksiä muun muassa Kainuun suoluonnosta, maa- ja kiviainesten ottoon soveltuvista alueista, ampumaradoista ja matkailun maankäytön strategiasta.

25 KAJAANIN KAUPUNKI Vaihemaakuntakaavat Kainuun vaihemaakuntakaavat Kainuun 1. vaihemaakuntakaava on vahvistettu ja se on tullut lainvoimaiseksi Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä Kaava koskee puolustusvoimain ampuma- ja harjoitusalueita sekä niiden melualueita. Kaava vaikutusalueineen sijoittuu kokonaisuudessaan suunnittelualueen ja yhdysvoimajohtolinjauksen ulkopuolelle. Kainuun kaupan vaihemaakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Kaavassa on määritelty maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen (319/2011) myötä merkitykseltään seudullisten kaupan suuriyksiköiden sijainti, niiden alaraja ja enimmäismitoitus. Osayleiskaavan suunnittelualueelle ei ole osoitettu aluevarauksia. Kainuun tuulivoimamaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa ja on ympäristöministeriön vahvistettavana (Kuva 11). Kaavassa on osoitettu tuulivoimala-alueina mm. Piiparinmäki-Kokkosuo (tv-4) ja Murtomäki (tv-5) ja niiden pääsähköjohtojen yhteystarpeet. Tuulivoimaloiden alueelle on annettu suunnittelumääräyksiä koskien puolustusvoimien toimintaedellytyksiä ja toiminnan turvaamisesta johtuvia rajoitteita sekä Natura 2000 verkoston alueiden ja luontoarvojen huomioon ottamista. Lisäksi on annettu yleisiä suunnittelumääräyksiä. Kuva 11. Ote Kainuun tuulivoimamaakuntakaavan ehdotuksesta tarkistetun osayleiskaavaehdotuksen rajaus on esitetty sinisellä Kainuun liitto, pohjakartta Maanmittauslaitos Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaava Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaava on vahvistettu Tuulivoimamaakuntakaavassa suunnittelualueelle on esitetty potentiaalisena tuulivoima-alueena Rahustenaho (tv ). Aluetta koskevat seuraavat suunnittelumääräykset: Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tai suunnittelussa tulee pyytää lausunnot asianomaisilta viranomaisilta mm. Puolustusvoimien tutkajärjestelmästä ja lentoliikenteen turvallisuusvaateista (lentoestelupa) sekä myös liikenneväylien suojaetäisyyksistä ja telemastoista johtuvista rajoitteista jo ennen tuulivoimalan rakennuslupaa. Ennen tuulivoima-alueiden tarkempaa suunnittelua ja toimenpiteitä tulee olla yhteydessä museoviranomaiseen arkeolo-gisen inventoinnin tarpeen arvioimiseksi. Tuulivoima-alueiden suunnittelussa on otettava huomioon, ettei hanke tai suunnitelma yksistään tai tarkasteltuna muiden hankkeiden tai suunnitelmien kanssa LSL 65 :n tarkoittamalla tavalla merkittävästi heikennä Natura 2000-verkostoon kuuluvien alueiden (mm. Rahajärvi-Kontteroinen) perusteena olevia luonnonarvoja. Suunnittelussa on otettava huomioon erityisesti vaikutukset linnustoon. Kuva 12. Ote Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaavasta tarkistetun kaavaehdotuksen mukainen kaava-alueen rajaus on esitetty sinisellä rajauksella Pohjois-Savon liitto, pohjakartta-aineisto Maanmittauslaitos lupanro 60/MML/10

26 KAJAANIN KAUPUNKI 26 Pohjois-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavat Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliitto on aloittanut vuonna 2010 maakuntakaavan vaiheittaisen uudistamisen. Maakuntakaavan 1. vaihekaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Vaihemaakuntakaavassa suunnittelualueen läheisyyteen on osoitettu maatuulivoimaloiden alue (tv-1-alue nro 354) ja luonnonsuojelu- ja natura-alueita (SL). Tuulivoimapuistojen liityntävoimajohtoja ei ole maakuntakaavassa osoitettu. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan 2. vaihekaavan ehdotus on ollut nähtävillä Vaihekaavassa käsitellään kulttuuriympäristöjä, maaseutusasutusta, virkistys- ja matkailualueita, seudullisia jätteenkäsittely- ja ampumarata-alueita sekä puolustusvoimien alueita. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavassa maakuntarajojen läheisyyteen osoitettu luonnon monikäyttöalue on poistettu 2. vaihemaakuntakaavaehdotuksesta. 3. vaihemaakuntakaavan laadinta on tullut vireille tammikuussa 2016 ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä Vaihemaakuntakaavan aiheena ovat kiviainesja pohjavesialueet, uudet kaivokset sekä muut tarvittavat päivitykset Yleiskaavat ja asemakaavat Tuulivoimapuiston suunnittelualueella ei ole voimassa yleis-, asema- tai ranta-asemakaavoja. Voimassa olevat ja valmisteilla olevat kaavat osayleiskaava-alueen lähellä on merkitty kuvaan 13 (Kuva 13). Kajaani Osayleiskaava-alueen pohjoispuolella noin 20 km päässä on voimassa Kajaanin Vuolijoen oikeusvaikutteinen Oulujärven rantayleiskaava (Vuolijokisuun, Vuottoniemen ja Vuottolahden osaalueet), joka on hyväksytty Alueen koillispuolella noin 10 km päässä on Otanmäen asemakaava-alue, jonka kaavat on hyväksytty vuosina Alueen pohjoispuolella noin 20 km päässä on Vuolijoen asemakaava-alue, jonka kaava on hyväksytty Vieremä Alueen lounaispuolella noin 0,9 km päässä on voimassa Vieremän oikeusvaikutteinen Rotimon ja Marttisenjärven osayleiskaava, joka on vahvistettu vuonna Lähimmillään noin 1,2 km päässä suunnittelualuesta on Rotimon ranta-asemakaava, joka on vahvistettu vuonna Rotimon ranta-asemakaavaan on laadittu muutoksia vuonna Alueen länsipuolella noin 5,5 km päässä on Vieremän Hällämön ranta-asemakaava, joka on vahvistettu vuonna Vieremän kunnan Pohjoisosien osayleiskaavan laatiminen on vireillä noin 13 km osayleiskaavaalueesta etelään. Piiparinmäen tuulivoima-osayleiskaava (Pyhäntä ja Kajaani) Alueen pohjoispuolella noin 10 km päässä on voimassa Piiparinmäen-Murtomäen tuulivoimahankkeeseen kuuluva Pyhännän Piiparinmäen tuulivoimapuiston osayleiskaava, joka on hyväksytty Pyhännän kunnanvaltuustossa Kajaanin osalta Piiparinmäen tuulivoimapuiston osayleiskaava on hyväksytty Kajaanin kaupunginvaltuustossa , mutta hyväksymispäätöksestä on valitettu hallinto-oikeuteen. Voimajohdon alue Voimajohdon reittivaihtoehto kulkee nykyisen voimajohdon rinnalla noin 0,9 km etäisyydellä Otanmäen asemakaava-alueesta, muuten sen varrella ei ole voimassa olevia asema- tai yleiskaavoja.

27 KAJAANIN KAUPUNKI 27 Kuva 13. Kaavoitustilanne ja muut tuulivoimapuistojen hankealueet sekä valtausalueet suunnittelualueen läheisyydessä. Nähtävillä olleen osayleiskaavaehdotuksen alue on esitetty punaisella viivarajauksella ja YVA-hankealue mustalla katkoviivalla. Lähde: Kajaanin kaupunki, Pyhännän ja Vieremän kunnat.

28 KAJAANIN KAUPUNKI Lähialueen muut tuulipuistohankkeet Suunnittelualueen pohjoispuolelle noin 6 km päähän suunniteltu Otsotuuli Oy:n Kokkosuon tuulivoimahanke on keskeytetty. Alueen pohjoispuolella noin 28 km päässä suunnittelualueesta sijaitsee Tuulisaimaa Oy:n Vaalan Metsälamminkankaan tuulipuistohanke, jossa on suunniteltu tuulivoimalan sijoittamista alueelle. Metsälamminkankaan tuulivoimaosayleiskaava on hyväksyttty Vaalan kunnanvaltuustossa Muut tiedossa olevat tuulivoimahankkeet sijaitsevat kauempana, kuten Otsotuuli Oy:n toinen tuulipuistohanke Paltamon Teerivaaralla noin 40 km koilliseen. Paltamon kunnanvaltuusto on päättänyt osayleiskaavan laatimisesta ja osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä lähtien. Teerivaaran hanke on pysähdyksissä Muut hankkeet Otanmäki Mine Oy:n kaivoshankkeen päätavoitteena on avata uudelleen tuotantoon Otanmäen historiallinen kaivos Otanmäen taajamassa. Yhtiöllä on suunnittelualueen pohjoispuolella noin 10 km päässä Otanmäki-Vuorokas 1 niminen, kaivoslain (9621/2011) mukainen varausalue, joka antaa etuoikeuden malminetsintään, mutta ei vielä oikeuta malminetsintään, kaivamiseen eikä louhimiseen. Yhtiöllä on lisäksi Otanmäen alueella 11 valtausta. Yhtiö tekee tällä hetkellä malminetsintää vanhan kaivoksen ja satelliittivaltausten alueella tavoitteena taata riittävät mineraaija malmivarat tuotannon aloittamista varten ( ). Kaivoshankkeen toteuttavuudesta ja kannattavuudesta ei vielä ole varmuutta, eikä YVA-prosessia ole vielä käynnistetty tai kaivospiirihakemusta jätetty (TUKES). Suunnittelualueen luoteispuolella Kajaanin kaupungin ja Pyhännän kunnan rajalla, noin 6 km etäisyydellä sijaitsee Vapo Oy:n Iso Pajusuon turvetuotannon hankealue. Turvetuotannon ympäristölupa on saanut lainvoiman Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä YVA-menettely Piiparinmäen Lammaslamminkankaan tuulipuistohankkeelle on laadittu YVA-lain mukainen ympäristövaikutusten arviointimenettely. YVA-menettelyn tarkoituksena on arvioida tuulipuistohankkeen ympäristövaikutuksia, suunnitella haitallisten vaikutusten ehkäisy- ja lieventämistoimenpiteitä sekä lisätä hankkeen avoimuutta ja vuorovaikutusta sidosryhmien kanssa. Kaksivaiheiseen YVA-menettelyyn on sisältynyt ohjelmaja selostusvaihe. Joulukuussa 2012 valmistuneessa YVA-ohjelmassa selvitettiin hankealueen nykytila, kuvattiin arvioitava hanke ja hankevaihtoehdot sekä esitettiin suunnitelma selvitettävistä vaikutuksista ja selvitys- ja arviointimenetelmistä. Helmikuussa 2014 valmistuneessa YVAselostuksessa esitettiin arviointimenettelyn tuloksena muodostettu yhtenäinen arvio hankkeen ympäristövaikutuksista. YVA-hanke sijoittui Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Savon ja Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten alueelle. YVA-yhteysviranomaisena toimi Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus (ELY-keskus). YVA-menettely on päättynyt yhteysviranomaisen lausuntoon YVA-aineisto erillisselvityksineen on muodostanut keskeisen tietopohjan osayleiskaavan laatimiselle. YVA-aineisto on saatavissa sähköisesti Metsähallituksen internetsivuilta osoitteesta: sekä ELY-keskuksen YVA-hankesivuilta osoitteesta: YVA-menettelyn aikana laaditut selvitykset YVA-menettelyn aikana on tehty seuraavat suunnittelualueen kaavoituksessa huomioitavat selvitykset: - Varjostus- ja vilkkumismallinnus - Melumallinnus - Näkemäanalyysi ja maisemavaikutusten havainnollistaminen valokuvasovittein - Arkeologinen inventointi - Linnustoselvitykset: pesimä- ja muuttolinnustoselvitykset, törmäysriskimallinnus, pöllökartoitus, metsäkanalintujen soidinpaikkakartoitus - Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys - Voimajohtoreittien luontoselvitys hankalueella

29 KAJAANIN KAUPUNKI 29 - Luonnonsuojelulain 65 mukaiset Natura-arvioinnit Rahajärven Kontteroisen, Talaskankaan ja Hällämönharjun Valkeiskankaan Natura-alueista - Lepakkoselvitys, liito-oravaselvitys - Maaeläimistö- ja riistaeläinselvitys - Reittiselvitys erikoiskuljetusreiteistä - Asukaskysely, pienryhmätyöskentely ja haastattelut Yhteysviranomaisen lausunto Yhteysviranomainen on antanut lausuntonsa YVA-selostuksesta Lausunnossa esitettiin seuraavia kaava-aluetta koskevia tarkistuksia hankesuunnitelmaan, selvityksiin ja vaikutusarviointiin: - Vaikutukset ja rajoitukset naapurikiinteistöjen tulevaan käyttöön - Vaikutukset hiljaisiin alueisiin - Kiviaineksen alkuperä ja mahdollinen ympäristövaikutusten arviointi, jos kiviaines otetaan hankealueelta - Voimaloiden sijoittelu riittävän kauas asutuksesta ja muista herkistä kohteista- voimaloiden siirto ja kriittisimpien voimaloiden poisto. - Melumallinnuksen päivitys vastaamaan uutta tilannetta - Vaikutukset Talaskankaan luontomatkailun kehittämiskohteeseen, Oulujärven ympäristön matkailun vetovoima-alueeseen, hankealuetta sivuavaan merkittävään ohjeelliseen ulkoilureittiin ja Aarnikotkan retkeilypolkuun - Jään irtoamisen rajoitukset virkistyskäyttöön - Maisemavaikutukset Oulujärven virkistyskäyttöön ja matkailuun - Maisemavaikutukset Natura-alueisiin ja luonnonsuojelualueisiin - Realistinen arvio vaikutuksista maa- ja metsäomaisuuden arvoon tai tappioiden korvauksista yksityiselle maanomistajalle - Kuvasovitteiden tarve Talaskankaalta tuulipuistoon - Ekologisten yhteyksien huomioiminen - Linnustovaikutusten vähentäminen voimaloita vähentämällä ja siirtämällä - Vaikutukset viitasammakkoon - Vaikutukset metsäpeuraan - Vaikutukset susikantaan - Suojelualueille kohdistuvien meluvaikutusten (ohjearvojen ylitykset) vähentäminen toimintojen uudelleensijoittelulla - Erämaisten alueiden hiljaisuuden turvaaminen - Lähteisiin kohdistuvien vaikutusten ja vesilain mukaisen luvan tarpeen selvennys - Vaikutukset kalastolle ja muulle vesieliöstölle - Keinot tv-signaalin ja radioyhteyksien toimintaan kohdistuvien vaikutusten vähentämiseen - Seurantaohjelman tarkennus: seurannan kohteet ja menetelmät 4.7 Naturalausunnot Kainuun ELY-keskus on antanut lausunnon (KAIELY/27/07.01/2013) Talaskankaan Naturaarvioinnista. Pohjois-Savon ELY-keskus on antanut lausunnon (POSELY/1/07.04/2014) Rahajärvi-Kontteroisen, Talaskankaan ja Hällämönharjun-Valkeiskankaan Natura-arvioinneista. Lausunnoissaan ELY-keskukset toteavat, että Talaskankaan ja Rahajärvi-Kontteroisen arviointeja on täydennettävä linnustoarviointien ja meluvaikutuksien osalta. Hällämönharjun-Valkeiskankaan Natura-arvioinnissa ei todettu täydennystarpeita. YVA-hankealueen keskiosan jäätyä pois jatkosuunnittelusta, ei Rahajärvi-Kontteroisen Natura-arviointia ole enää tarvetta täydentää. Kainuun ELY-keskus on antanut lausuntonsa Talaskankaan Natura-arvioinnin täydennyksestä ja Pohjois-Savon ELY-keskus osayleiskaavalausunnon yhteydessä Osayleiskaavoituksen yhteydessä laaditut täydennysselvitykset Kaavoituksen yhteydessä on laadittu seuraavat YVA-selvityksiä täydentävät selvitykset: - Murtomäen tuulivoimapuiston osayleiskaavan meluselvitys Piiparinmäen-Murtomäen tuulipuistohanke, Murtomäen kaava-alueen luontoselvitys Murtomäen tuulivoimapuiston muinaisjäännösinventoinnit Yhteenveto - Näkemäanalyysien ja maisemakuvasovitteiden päivitykset Natura-arvioinnin päivitys ja täydennys Talaskankaan Natura-alueesta 2014

30 KAJAANIN KAUPUNKI 30 Kaavaluonnosvaiheen jälkeen on laadittu seuraavat täydennysselvitykset: - Murtomäen tuulivoimapuiston osayleiskaavan meluselvitys Murtomäen tuulivoimapuiston osayleiskaavan vilkuntamallinnus Näkemäanalyysien ja maisemakuvasovitteiden päivitykset Näkemäanalyysi ja maisemakuvasovitteet yhteisvaikutuksista maisemaan Luontoselvityksen päivitys ja täydennys liito-oravan ja linnuston osalta Talaskankaan Natura-arvioinnin päivitys ja täydennys Metsäpeura-arviointi Luonnonvarakeskuksen arviointi susiin kohdistuvista vaikutuksista (vain viranomaiskäyttöön) 4.9 Muut aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Rakennusjärjestys Asemakaava-alueen ulkopuolella rakentamista säätelevät osayleiskaava ja rakennusjärjestys yhdessä. Kajaanin kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa ja se on tullut voimaan ja Vieremän kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty kunnanvaltuustossa ja se on tullut voimaan Sisä-Suomen tuulivoimaselvitys Kainuun, Keski-Suomen, Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakuntien alueilta on laadittu yhteinen tuulivoimaselvitys, jossa on kartoitettu potentiaalisia tuulivoimatuotantoalueita. Selvityksessä vain potentiaalisimmilta alueilta (3-4 kpl per maakunta) laadittiin tarkemmat tekniset esiselvitykset. Selvityksessä Kainuusta nostettiin esille 10 potentiaalisinta tuulivoima-aluetta ja 11 muuta potentiaalista aluetta, jotka eivät tällä hetkellä ole erityisen hyviä tuulivoima-alueita joko puuttuvan sähköverkon, sen siirtokapasiteetin tai nykyteknologian kannalta liian heikkojen tuuliolosuhteiden vuoksi. Kainuun alueella on Maaselänkankaan-Lammaslamminkankaan alue esitetty potentiaalisena alueena Kainuun maakuntakaavan tuulivoimaselvityksen täydennys Kainuun liitto on laatinut joulukuussa 2013 Sisä-Suomen tuulivoimaselvityksen täydennyksen. Selvityksessä on käyty läpi Sisä-Suomen tuulivoimaselvityksessä tunnistetut Kainuun alueella sijaitsevat tuulivoimatuotantoon sopivat kohteet ja lisäksi selvityksessä on otettu huomioon Kainuun alueella tiedossa olevat kohteet. Täydennysselvityksen tavoitteena oli luoda edellytykset valita tuulivoimapuistoille sopivimmat alueet, jotka voidaan varata maakuntakaavassa tuulivoimatuotannolle. Alueet on jaoteltu hyvin soveltuviin, mahdollisesti soveltuviin ja heikosti soveltuviin alueisiin. Murtomäen alue on selvityksessä arvioitu mahdollisesti soveltuvaksi tuulivoimatuotantoon Luonnonolot ja kasvillisuus Luontoselvitykset Pöyry Finland Oy on laatinut tuulivoimapuiston luontoselvityksen. Selvitystä varten on koottu yhteen alueelta olemassa oleva tieto, jota on täydennetty maastoselvityksin YVA-menettelyn yhteydessä vuosina 2012 ja 2013 sekä kaavoituksen yhteydessä Vuosina 2012 ja 2013 maastotyöt koskivat koko Piiparinmäen-Lammaslamminkankaan tuulipuiston YVA-hankkeen aluetta. Vuonna 2014 selvityksiä täydennettiin muuttuneen hankkeen sekä YVA-menettelyssä saatujen lausuntojen perusteella. Lisäksi osayleiskaavasta saatujen lausuntojen perusteella laadittuja täydentäviä selvityksiä on tehty vuonna Maastoselvitykset kohdennettiin muuttuville alueille (tuulivoimalat, uudet yhdystiet, sähköasemien paikat, voimajohtolinjat) sekä karttatarkastelun perusteella luonnoltaan arvokkaaksi oletetuille alueille. Maastoselvityksissä alueelta pyrittiin huomioimaan seuraavat maankäytön suunnittelussa huomioitavat kohteet: - metsälain 10 :n erityisen arvokkaat elinympäristöt

31 KAJAANIN KAUPUNKI 31 Liite 2. - luonnonsuojelulain 29 :n nojalla suojeltavat luontotyypit - vesilain luvun 2 11 mukaiset vesiluonnon suojelutyypit ja uhanalaiset luontotyypit - luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeille soveltuvat elinympäristöt (mm. liito-orava ja lepakot) - uhanalaiset lajit ja muut luontoarvoiltaan huomionarvoiset kohteet Luontoselvitys Kallio- ja maaperä sekä maastonmuodot Osayleiskaavan suunnittelualue on kallioperältään pääosin tonaliittista gneissiä. Alueen maaperä on pääosin moreenia, myös turvekerrostumat ovat yleisiä. Ohuen maapeitteen alueita (kallio / kalliomaa) tavataan koko alueella. Suunnittelualueen keskiosassa Rotimojärven läheisyydessä ja Petäjäjoen varressa on hiekka- ja sorakerrostumia. Alueella ei sijaitse suojeltuja geologisia kohteita eikä arvokkaita moreenimuodostumia. Alueen maasto on vaihtelevaa. Maisemaa hallitsevat metsäiset vaarat ja niiden väliin jäävät suot. Korkeus vaihtelee noin mmpy. Happamien sulfaattimaiden esiintyminen alueella ei ole todennäköistä (mahdollista). Happamia sulfaattimaita esiintyy erityisesti muinaisen Litorinameren korkeimman rannan alapuolisilla alueilla, jotka ovat nousseet kuivalle maalle maankohoamisen seurauksena. Karkeasti ottaen happamia sulfaattimaita esiintyy Suomen rannikkoalueilla Pohjois-Suomessa noin 100 metrin ja Etelä-Suomessa noin 40 metrin korkeuskäyrän alapuolella. Alueen korkeus merenpinnasta on alimmillaankin tason +150 mpy yläpuolella. Valkeiskangas II lk Kuva 14. Alueen maaperän yleispiirteet ( Kuvassa on näytetty YVA-hankealueen pohjoisosan rajaus ja YVA-hankevaihtoehto VE1 mukaiset voimalapaikat. Punainen väri edustaa kalliota/kalliomaata (maakerros <1m), vaalean ruskea moreenia, harmaa turvetta, vihreä hiekkaa ja soraa, sininen savea ja violetti silttiä Vesiolosuhteet Pintavedet Suunnittelualue sijoittuu Suomenselän vedenjakaja-alueelle. Alue on Vuoksen valuma-alueella Iisalmen reitin latvaosilla pääosin Salahminjärven (04.54) vesistöalueella. Alueelta vedet johtuvat Salahmijärveen Luvejoen, Petäjäjoen, Rajajoen, Rotimojoen ja Marttisenjoen kautta.

32 KAJAANIN KAUPUNKI 32 Suunnittelualueella on useita lampia ja puroja. Suurin järvi on suunnittelualueen itäosassa sijaitseva Petäjäjärvi. Lisäksi alueella on runsaasti pieniä, enimmäkseen suorantaisia lampia. Pieniä jokia ovat Rotimoon laskeva Petäjäjoki sekä Petäjäjokeen laskeva Joutenjoki. Alueella on useita puroja. Suoalueita esiintyy kankaiden välisillä alueilla ja niitä on voimakkaasti ojitettu. Suunnittelualueelle ei sijoitu isoja luonnontilaisia soita. Paikoin vaara- ja kangasmailla sekä myös joillain suoalueilla on myös luonnontilaisia ympäristöjä. Nämä kohteet on esitetty kohdassa Pohjavedet Osayleiskaavan suunnittelualueella ei sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita. Lähimmät pohjavesialueet ovat suunnittelualueen luoteispuolella noin 5 km etäisyydellä sijaitseva Vörssinvaaran- Järvienkankaan vedenhankintaan soveltuva (luokka II) pohjavesialue ja alueen lounaispuolella noin 6 km etäisyydellä sijaitseva Linnaharjun vedenhankinnan kannalta tärkeä (luokka I) pohjavesialue. Hieman etäämmällä, Linnaharjun luoteispuolella sijaitsee Valkeiskankaan vedenhankintaan soveltuva (luokka II) pohjavesialue. Muut pohjavesialueet sijaitsevat selkeästi kauempana. Suunnittelualueella sijaitsee useita lähteitä. Alueelta ei ole tiedossa talousvesikaivoja. Kuva 15. Petäjäjärvestä Rotimoon laskeva Petäjäjoki Kasvillisuus Osayleiskaavan suunnittelualue sijoittuu luonnonmaantieteellisessä aluejaossa keskiboreaalisen kasvillisuusvyöhykkeen Pohjanmaan ja Pohjois-Karjala-Kainuun alueiden rajalle ja soiden aluejaossa keskiboreaaliseen aapasuovyöhykkeeseen (Pohjanmaa-Kainuun aapasuot). Pohjanmaa- Kainuun alueella soita on runsaasti, enemmän kuin missään muualla maassamme. Kainuussa esiintyy topografian vaihtelevuuden ansiosta korpia ja rämeitä sekä lähdekasvillisuutta. Alueen metsät ovat pääasiassa mäntypuustoisia tuoreita ja kuivahkoja kankaita. Tuoreita kankaita on erityisesti suunnittelualueen eteläosassa. Metsät ovat talouskäytössä eikä luonnontilaista vanhaa metsää juuri ole. Rehevintä kasvillisuus on purojen varsilla. Soita esiintyy kankaiden välisillä alueilla. Soita on voimakkaasti ojitettu ja luonnontilaisia suoalueita on suunnittelualueella vähän. Suunnitellut tuulivoimalat sijoittuvat pääasiassa metsätalouskäytössä oleville alueille, jotka ovat hakkuualueita, taimikoita sekä tasaikäisiä mäntyvaltaisia metsiä. Suunnitellut sähköasemapaikat ovat kooltaan noin 0,5 hehtaaria eikä niiden sijoituspaikoilta löydetty arvokkaita luontokohteita. Vuolijoen sähköasemalle johtavan olemassa olevan voimalinjan alueella on talousmetsiä sekä ojitettuja soita.

33 KAJAANIN KAUPUNKI Luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaat kohteet Arvokkaat luontokohteet YVA-menettelyn aikana valmistuneen luontoselvityksen mukaiset sekä täydentävissä selvityksissä havaitut luonnon kannalta merkittävät alueet ja kohteet on esitetty taulukossa 4 sekä luontoselvityksen liitekartoilla Peruskarttojen ja ilmakuvien avulla valitut kohteet on rajattu kartoille maastokäyntien perusteella. Lisäksi on esitetty Metsähallituksen kuviotiedoissa esitetyt luonnon kannalta huomioitavat kohteet ja uhanalaisen sekä muun huomionarvoisen lajiston esiintyminen maastokäyntien, Eliölajit-tietojärjestelmän (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ) sekä Metsähallituksen kuviotietojen mukaan. kartta nro kuvaus sijainti lähteet, lammet :4 Pieni suorantainen Maitlampi. Kajaani :5 Lähde Rasvamäen eteläpuolella Vieremä suokohteet :20 Pieni avosuo. Suolla pieni lampi jota ei näy kartalla. Ojitukset ympärillä, mutta suon Kajaani reunaojat sammaloituneet. Luonnontilaisen kaltainen :21 Joutenjoen rannat soiset. Kuollutta puustoa, kuusta ja koivua. Majava? Vieremä :22 Hiiripuron, noron, varressa pieni avosuo. Puro soistunut umpeen. Vieremä metsäkohteet, puronvarret :8 Harsunpuroon laskeva puronvarsi, lehtomainen. Kajaani :9 Puroa perattu, mutta rehevä ja lehtomainen kasvillisuus, lehtipuustoa. MH:n kuviotiedoissa puronvarsi metsälakikohde. Kajaani :10 Pönkäpuron varsi rehevä, puron uomaa oikaistu. MH:n kuviotiedoissa puronvarsi metsälakikohde. Vieremä :11 Rehevä puronvarsi/noro. Peruskartalla puroa ei näy. Vieremä :12 Jäkälikköinen kallio. Puusto eri-ikäistä. Vanhoja kantoja. Vieremä :13 Pieni kalliopaljastuma hakkuun reunalla. Vieremä :14 Pönkäsuolta Pönkälampeen laskevan puron varsi rehevä. Puron ylittää uusi metsätie. Vieremä :16 Pönkäpuron varsi on kasvillisuudeltaan rehevä. Petäjäjärvestä Petäjäjokeen laskevan Vieremä puron varsi rajattu MH:n kuviotietojen mukaan. Kuusikkoa Rasvamäen rinteessä. Aluskasvillisuus rehevää ja lehtomaista, mm. mansikka Vieremä :17 ja karhunputki. Mökin raunio, kuoppia ja kivikasoja. Etelärinteen alla luonnontilainen lähde :18 Nimetön oikaistu puro. Lehtomaista korpea, kasvillisuus ympäristöään rehevämpää. Vieremä :19 Murtolammesta Suojokeen laskeva nimetön puro. Puronvarsi ympäristöään rehevämpää. Vieremä :20 Hiiripuron/noron varressa rehevää kuusikkoa. Vieremä Pohjoiseen viettävällä rinteellä vanhempaa puustoa. Paljon kaatuneita puita ja pystyynkuolleita Kajaani :21 haapoja. Valkolehdokkia (rauhoitettu) ja raidankeuhkojäkälää (silmälläpidet- tävä), kääpiä. MH:n kuviotiedoissa aarniometsikkö :22 Sikapuron varsi rehevää, puusto ei vanhaa. Luonnontilaisen kaltainen. Kajaani 1.2 5:1 Hiirilammen vanha metsä Vieremä Taulukko 4. Arvokkaat luontokohteet maastokäyntien mukaan. Kohteet on esitetty luontoselvityksen liitekartoilla Luonnonsuojelulain mukaiset kohteet Osayleiskaavan suunnittelualueella ei esiinny luonnonsuojelulain mukaisia kohteita. Vesilain mukaiset kohteet Vesilain (2:11 ) mukaan suojeltuja vesiluontotyyppejä ovat lähteet, norot ja alle 1 hehtaarin suuruiset lammet. Lähteet on merkitty luontokartoille peruskartan ja Metsähallituksen kuviotietojen mukaan. Luonnontilaisia lähteitä on Rasvamäellä ja Rahkapuronkankaalla.

34 KAJAANIN KAUPUNKI 34 Alle 1 hehtaarin suuruisia lampia suunnittelualueella ovat Tynnyrilampi, Parilammit, Maitlampi, Hiirilampi, Pieni Hiirilampi ja Pieni Kaakkurilampi. Noroja ei ole erikseen luontokartoille rajattu, vaan vesiluontotyyppiä sisältyy kartoilla esitettyyn aluerajaukseen vesilain kohteet. Metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt Metsälain mukaisista erityisen tärkeistä elinympäristöistä suunnittelualueella esiintyy reheviä lehtolaikkuja, reheviä korpia, vähäpuustoisia soita, kallioita sekä pienvesien välittömiä lähiympäristöjä. Luonnontilaiset ja luonnontilaisen kaltaiset purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen välittömät lähiympäristöt ovat metsälain mukaisia pienvesien välittömiä lähiympäristöjä. Purojen varsilla kasvillisuus on ympäristöään rehevämpää ja purojen varsilla esiintyy lehtoa sekä reheviä korpia. Puronvarret sekä puronvarsien lehtometsät ja korvet on esitetty luontoselvityksen liitekartoilla metsälain mukaisina kohteina. Metsälain mukaisina erityisen tärkeinä elinympäristöinä on rajattu maastokäynneillä kartoitetut puronvarret ja muilla alueilla kuviot Metsähallituksen tietojen mukaan. Metsälain mukaisia kohteita suunnittelualueella ovat: - maastokäynnin kohteet 3:8, 3:9, 3:10, 3:11, 3:14, 3:19, 3:20, 3:22, 2:21, 2:22 - Metsähallituksen kuviotietojen mukaan Harsunpuro, Pönkäpuro, Petäjäjoki, Joutenjoki, Suojoki ja Suojokeen laskevat nimettömät purot Pienvesien välittömiä lähiympäristöjä ovat lähteiden, vähäpuustoisten lähteikköjen ja tihkupintojen välittömät ympäristöt sekä pienten lampien välittömät lähiympäristöt. Nämä kohteet on kuvattu vesilain mukaisten kohteiden yhteydessä. Vähätuottoisista kitu- ja joutomaan elinympäristöistä suunnittelualueella esiintyy kallioita ja kivikoita sekä vähäpuustoisia soita. Alueella ei juurikaan ole kalliopaljastumia. Kalliot ovat puuttomia tai vähäpuustoisia ja mäntyvaltaisia. Metsälain mukaisina kallioina on rajattu kaksi jäkälikköistä kalliota Lintukankaalla ja sen itäpuolelta suunnittelualueen keskiosasta. - maastokäynnin kohteet 3:12, 3:13 Metsälain mukaisina vähäpuustoisina soina on rajattu luonnontilaiset tai luonnontilaisen kaltaiset pienialaiset suot. - maastokäynnin kohteet 2:20, 2:21 ja 2:22 METSO-kohteet Metsähallituksen kuviotiedoissa on esitetty nk. METSO-kohteet, eli Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman mukaiset kohteet. Ohjelman tavoitteena on pysäyttää metsäisten luontotyyppien ja metsälajien taantuminen ja vakiinnuttaa luonnon monimuotoisuuden suotuisa kehitys (Maa- ja metsätalousministeriö 2013). Luontoselvityksen liitekartoilla esitetyt METSO-kohteet ovat suojeltavia kohteita ja monimuotoisuuden erityiskohteita. Osayleiskaavan suunnittelualueella on yksi METSO-kohde Murtomäen etelärinteessä. Muut huomionarvoiset alueet ja kohteet Suunnittelualueella on muita huomionarvoisia alueita ja kohteita, jotka eivät ole luonnonsuojelulain, vesilain tai metsälain mukaisia luontotyyppejä, mutta jotka lisäävät luonnon monimuotoisuutta. Kohteet on esitetty luontoselvityksen liitekartoilla Arvokkaina luontokohteina osayleiskaavan suunnittelualueella on ojittamattomia luonnontilaisia soita. Usean hehtaarin laajuisia luonnontilaisia suoalueita ei lueta metsälain tarkoittamiin elinympäristöihin, mutta ne ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita kohteita. Tällaisia soita suunnittelualueella ovat Häntälähteensuo ja Joutenjoen varren ojittamaton avosuo. Metsäluonnon kohteista muita luonnon kannalta huomionarvoisia kohteita ovat aarniometsiköt, rantametsät, virkistysrakenteen lähimetsät ja purojen varsilla kohteet, joita ei lasketa metsälain mukaisiin erityisen tärkeisiin elinympäristöihin. Tällaisia kohteita ovat: - Maastokäynnin kohteista muu huomionarvoinen kohde on 3:21 - Metsähallituksen kuviotietojen mukaan Iso Paskolammen virkistysmetsät, Murtolammen rantametsät sekä puronvarret Murtolammen itäpuolella.

35 KAJAANIN KAUPUNKI 35 Kohteella 3:21 Pellikanlehdon rinteellä on tuulenkaatoina runsaasti lahopuuta. Alueella kasvaa silmälläpidettävää raidankeuhkojäkälää. Arvokkaat luontokohteet suunnittelualueen ulkopuolella voimajohdon läheisyydessä Voimajohdon läheisyydessä sijaitsevat luonnon kannalta merkittävät alueet ja kohteet on esitetty taulukossa 5 sekä luontoselvityksen liitekartoilla 1.1. ja 1.3. kartta nro kuvaus sijainti suokohteet Korkeamäensuon reunoilla on puustoista rämettä; tupasvillaräme. Avosuolla suursaranevaa, vetisiä rimpiä. Mesotrofinen suo. Suolla kasvaa vaaleasaraa (Suomen vastuulaji). Kajaani :23 metsäkohteet, puronvarret Eteläjoen varsi on ympäristöään rehevämpi, heinäinen ja korpinen. Puusto ei ole kovin Kajaani :23 vanhaa. Luonnontilaisen kaltainen :24 Ryynäsjoen varsi on rehevää, puusto lehtipuuvaltaista ja aluskasvillisuus heinäistä. Kajaani Taulukko 5. Arvokkaat luontokohteet suunnittelualueen ulkopuolella voimajohdon läheisyydessä. Kohteet on esitetty luontoselvityksen liitekartoilla 1.1 ja 1.3. Voimajohdon läheisyydessä ei sijaitse vesilain mukaisia kohteita. Metsälain mukaisista kohteista voimajohdon läheisyydessä esiintyy pienvesien välittömiä lähiympäristöjä. - maastokäynnin kohteet 3:23 ja 3:24 Muita huomionarvoisia kohteita voimajohdon alueella on ojittamaton ja luonnontilainen suokohde Korkeamäensuon keskiosa (kohde 2:23). Suo on keskiosastaan puuton, ojittamaton luonnontilainen neva. Reunoilla on harvapuustoista rämettä, Suolla kasvaa huomionarvoisena lajina vaaleasaraa, joka on Suomen vastuulaji. Uhanalaiset ja huomioitavat kasvit Osayleiskaavan suunnittelualueella on useita uhanalaisten ja muutoin huomioitavien putkilokasvi-, jäkälä- ja kääväkäslajien esiintymiä. Lajien esiintymätiedot luontoselvityksen pohjatiedoiksi on saatu ympäristöhallinnon Eliölajit -tietojärjestelmästä (Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus, Eliölajit tietojärjestelmä ), Metsähallituksen kuviotiedoista ja muista selvityksistä (Toivonen ja Herranen 2008 ja luontoselvitys Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto 2012 mukaan). Uhanalaisen ja muun huomionarvoisen lajiston esiintymistä on havainnoitu maastokäynneillä kesällä 2012, 2013 ja Suunnittelualueen ulkopuolella, erityisesti alueen itäpuolella sijaitsevalla Talaskankaan Natura 2000-alueella sijaitsee runsaasti huomiotavaa lajistoa. Suunnittelualueella ja voimajohdon alueella esiintyvät uhanalaiset ja muut huomionarvoiset lajit on esitetty taulukossa 6 sekä luontoselvityksen liitekartoilla Uhanalaisiksi on määrätty lajit, joiden luontainen säilyminen Suomessa on vaarantunut. Luonnonsuojelulaissa ei ole esitetty suojeluvaateita lajien osalta. Esiintymien säilyminen on pyrittävä varmistamaan maankäytön suunnittelussa. Suunnittelualueella esiintyy yleisesti valkolehdokkia, joka on luonnonsuojeluasetuksella rauhoitettu. Luonnonsuojelulain 42 :n nojalla rauhoitettujen kasvien tai niiden osien poimiminen tai hävittäminen on kielletty. Alueellinen ELY-keskus voi myöntää luvan poiketa kasvilajin rauhoitussäännöksistä, jos lajin suojelutaso säilyy suotuisana. Kansallisessa uhanalaisuusluokituksessa valkolehdokki kuuluu elinvoimaisiin (LC) lajeihin. Osayleiskaavan suunnittelualueella ei ole tiedossa erityisesti suojeltavia lajeja, luontodirektiivin liitteen IV lajeja tai Suomen kansainvälisiä vastuulajeja. Alueellisen uhanalaistarkastelun osalta suunnittelualue sijaitsee kahden osa-alueen rajalla. Laji Valtak. Alueell. Rauh. Antennaria dioica kissankäpälä NT Carex livida vaaleasara LC RT3a Coeloglossum viride pussikämmekkä LC RT3a Galium triflorum lehtomatara LC RT3a

36 KAJAANIN KAUPUNKI 36 Gloiodon strigosus harjasorakas NT Lobaria pulmonaria raidankeuhkojäkälä NT Platanthera bifolia valkolehdokki LC x Protomerulius caryae Steccherinum collabens rustikka punakarakääpä NT NT Taulukko 6. Alueella esiintyvät uhanalaiset ja huomioitavat lajit. Valtak. = valtakunnallinen uhanalaisuus (Rassi ym. 2010): NT = silmälläpidettävä, LC = elinvoimainen; Alueell. = alueellinen uhanalaisuus: RT = alueellisesti uhanalainen (alue 3a = keskiboreaalinen, Pohjanmaa, 3b = keskiboreaalinen, Pohjois-Karjala-Kainuu);Rauh. = rauhoitettu; vastuulaji = Suomen vastuulaji. Suunnittelualueen ulkopuolella Vuolijoen sähköasemalle johtavan olemassa olevan voimalinjan alueelta on tiedossa yksi vaaleasaran esiintymä. Laji on keskiboreaalisen vyöhykkeen Pohjanmaan alueella alueellisesti uhanalainen (RT) laji. Kuva 16. Valkolehdokki esiintyy alueella yleisenä.

37 KAJAANIN KAUPUNKI 37 Uhanalaiset luontotyypit Alue kuuluu luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnissa Etelä-Suomen alueeseen. Arvokkaiksi luontokohteiksi rajatuilla alueilla esiintyy uhanalaisia luontotyyppejä. Lähteiköt ovat luontotyyppien uhanalaisluokituksen mukaan koko maassa vaarantuneita ja Etelä- Suomessa, jolle suunnittelualue luetaan, erittäin uhanalaisia. Suolammet ovat luokituksen mukaan Etelä-Suomessa silmälläpidettäviä, valtakunnallisesti ne eivät ole uhanalaisia. Havumetsävyöhykkeen turvemaiden latvapurot, kangasmaiden latvapurot ja pienet havumetsävyöhykkeen joet ovat luontotyyppien uhanalaisuusluokituksen mukaan Etelä-Suomessa vaarantuneita ja koko maassa silmälläpidettäviä. Havumetsävyöhykkeen kangasmaiden ja turvemaiden purot ovat sekä Etelä-Suomessa että koko maassa vaarantuneita. Purojen varsilla esiintyvistä luontotyypeistä ruoho- ja heinäkorvet ja metsäkortekorvet ovat Etelä-Suomessa erittäin uhanalaisia ja koko maassa vaarantuneita. Tuoreet keskiravinteiset lehdot ovat sekä Etelä-Suomessa että koko maassa vaarantuneita ja kosteat keskiravinteiset lehdot sekä lehtomaiset kankaat silmälläpidettäviä. Soiden luontotyypeistä pallosararämeet, lyhytkorsirämeet ja kalvakkanevat ovat Etelä-Suomessa vaarantuneita ja koko maassa silmälläpidettäviä. Isovarpurämeet, tupasvillarämeet ja rimpinevat ovat Etelä-Suomessa silmälläpidettäviä. Valtakunnallisesti ne eivät ole uhanalaisia. Saranevat ja minerotrofiset lyhytkorsinevat ovat Etelä-Suomessa vaarantuneita, mutta koko maassa ne eivät ole uhanalaisia. Kangasrämeet ovat sekä Etelä-Suomessa että koko maassa silmälläpidettäviä Linnusto Linnustoselvitys Vuosina toteutetussa YVA-menettelyyn liittyneessä linnustoselvityksessä selvitettiin tuulipuistoalueen ja voimajohtoalueiden muutto- ja pesimälinnustoa kaikkiaan noin 780 tuntia eli noin 95 päivää. Muuttolinnustoa sekä muuttoreittejä selvitettiin kevät- ja syysmuuton tarkkailulla huhti toukokuussa ja elo lokakuussa. Syysmuuttoa havainnoitiin sekä syksyllä 2012 että syksyllä Lisäksi muuttolintuselvityksissä on tehty yhteistyötä läheisen Kokkosuon tuulivoimahankkeen kanssa. Pesivää lintulajistoa selvitettiin maalis heinäkuussa 2013 tehdyillä maastoinventoinneilla sekä muuttuneiden voimalapaikkojen osalta heinäkuussa Lisäksi täydentäviä pesimälinnustoselvityksiä tehtiin vuonna Vaikutusarviointia varten on YVA-vaiheessa laadittu linnuston törmäysmallinnus, jota on tarkasteltu osayleiskaavan luontoselvityksessä Murtomäen aluetta koskien, ks. Liite 2 Luontoselvitys Muuttava linnusto Lintujen kevät- ja syysmuutto kulkee maamme sisäosissa pääosin heikkona ja tasaisena virtana, jossa esiintyy siellä täällä isojen vesistöjen aiheuttamia tiivistymiä lintujen pyrkiessä väistämään vesialueita (petolinnut, kurki) tai hakeutumaan niiden luokse (vesilinnut). Oulujärvi voi toimia tällaisena maantieteellisenä alueena. Tiivistymät ovat kuitenkin heikkoja verrattuna rannikolla havaittaviin selkeisiin päämuuttoreitteihin. Oulujärven laajoilla yhtenäisillä selkävesillä on kuitenkin lintujen muuttoa ohjaava vaikutus ja suuri osa linnuista joko kiertää Oulujärven tai ylittää sen järven selkien välisiä saaria pitkin. Tunnetut ylityspaikat ovat Manamansalon ja Toukan saaret sekä Paltaselän halki kulkeva pienten saarten ketju. Näistä on vuosien saatossa merkittävimmäksi osoittautunut reitti Neuvosenniemeltä Toukansaaren kautta Koutaniemelle (Helo & Helo 2013, julkaisematon). Oulujärven pohjoisreuna kerää syksyllä runsaasti lintuja, erityisesti pohjoisista ilmansuunnista muuttavia varpuslintuja, joita liikkuu rannan läheisyydessä selvästi enemmän kuin ympäristössä. Myös petolintujen syysmuutossa on viitteitä siitä, että syksyisin pohjoisesta saapuvat petolinnut, etenkin maakotka (VU), mehiläishaukka (VU) ja piekana, muuttavat Perämeren pohjukasta kaakkoon suuntautuvaa reittiä (esim. Hölttä 2013). Oulujärven kohdatessaan ne kiertävät sen jommaltakummalta puolelta. Pohjoiskautta kiertävät petolinnut muuttavat usein Kivesjärven länsipuolitse Neuvostenniemen ja Toukansalmen ja -saaren kautta järven itäpuolelle Koutaniemeen ja edelleen kaakkoon (Helo & Helo 2013, julkaisematon). Länsipuolelta kiertävät tai luoteesta etelämpää saapuvat petolinnut voivat mahdollisesti lentää myös hankealueen kautta.

38 KAJAANIN KAUPUNKI 38 Kaiken kaikkiaan osayleiskaavan suunnittelualue ei sijaitse valtakunnallisesti merkittävillä muuttoreiteillä. Linnustoselvitysten tulokset on laadittu YVA-hankevaihtoehdon VE1 mukaan. Nykyisen hankesuunnitelman mukaan voimalamäärää on pienennetty alkuperäisestä ja YVA-hankealue on jakautunut kahdeksi eri kokonaisuudeksi. Tuloksia ei kuitenkaan katsottu tarpeelliseksi laskea uudelleen uuden hankesuunnitelman mukaisesti, sillä kuten edellä on mainittu, havaintojen perusteella muuttovirta on varsin tasaisesti jakautunut ja on samankaltaista kummallakin alueella. Näin ollen merkittäviä eroja muuttajamäärissä pohjoisen ja eteläisen alueen välillä ei arvioida olevan. Kevätmuutto Kevätmuutonseurannassa havaittiin kaikkiaan 4988 lintuyksilöä (mukaan lukien kirjatut varpuslinnut) ja 71 lajia. Alla on lueteltu merkittävimmät muuttolinnut ja tarkkailutulokset. Metsähanhi Metsähanhi on uhanalaisluokituksessa luokiteltu silmälläpidettäväksi (NT) lajiksi. Lisäksi lajin fabalis alalaji, johon valtaosa alueen kautta muuttavista linnuista kuuluu, kuuluu Suomen kansainvälisiin vastuulajeihin (EVA). Päämuuttoreitti kulkee rannikolla ja sisämaassa havaittavat määrät ovatkin murto-osia rannikon muuttajamääristä. Tarkkailujakson aikana havaittiin 244 metsähanhea ja kevään aikana YVA-hankealueen kautta muuttavien metsähanhien määräksi arvioidaan 1040, joista 926 yksilön arvioidaan muuttavan törmäyskorkeudella. Laulujoutsen Laulujoutsen on EU:n luontodirektiivin liitteen 1 laji. Lisäksi se kuuluu Suomen kansainvälisiin vastuulajeihin. Metsähanhen tapaan sen päämuuttoreitti keskittyy rannikolle. Tarkkailujakson aikana havaittiin 130 laulujoutsenta ja kevään aikana YVA-hankealueen kautta muuttavien laulujoutsenien määräksi arvioidaan 452, joista 256 yksilön arvioidaan muuttavan törmäyskorkeudella. Kurki Kurkimuutto ei ole niin sidonnainen rannikkolinjaan kuin hanhien ja joutsenten muutto. Leveäsiipisenä lintuna kurki käyttää hyväkseen nousevia, lämpimiä ilmavirtauksia joita on paremmin kaukana sisämaassa. Kurjen päämuuttoreitit kulkevat kuitenkin YVA-hankealueen länsipuolella ja suurin osa havainnoista tehtiinkin Hällämöharjun havainnointipisteen länsipuolelta. Tarkkailujakson aikana havaittiin yhteensä 243 yksilöä ja kevään aikana YVA-hankealueen kautta muuttavien kurkien määräksi arvioidaan 475, joista 347 yksilön arvioidaan muuttavan törmäyskorkeudella. Merikotka Merikotka on uhanalaisluokituksessa luokiteltu vaarantuneeksi (VU) lajiksi. Lisäksi merikotka on erityisesti suojeltu laji sekä EU:n lintudirektiivin liitteen I laji. Merikotkan muuttoreitti on muista isoista päiväpetolinnuista poiketen keskittynyt selkeämmin rannikolle. Tarkkailujakson aikana havaittiin ainoastaan yksi merikotka ja kevään aikana YVA-hankealueen kautta muuttavien merikotkien määräksi arvioidaan 15, joista 11 yksilön arvioidaan muuttavan törmäyskorkeudella. Maakotka Maakotka on uhanalaisluokituksessa luokiteltu vaarantuneeksi (VU) lajiksi. Vanhat linnut pysyttelevät pääsääntöisesti reviirillään ympäri vuoden, mutta nuoret ja esiaikuiset yksilöt muuttavat Keski- ja Kaakkois-Eurooppaan saakka. Keväällä kaakosta saapuva, pohjoiseen muuttavien lintujen muuttoreitti tiivistyy Oulun seudun rannikolla. Oulujärveltä tunnetaan järven pohjoisosan saarten kautta kulkeva reitti ja on ilmeistä, että osa linnuista kiertää järven länsi- ja itäpuolelta. Tarkkailujakson aikana havaittiin viisi muuttavaksi tulkittua maakotkaa ja YVA-hankealueen kautta muuttavien maakotkien määräksi arvioidaan 43, joista 22 yksilön arvioidaan muuttavan törmäyskorkeudella. Piekana Piekanan päämuuttosuunta keväällä on kaakosta luoteeseen, ja muuttoreitti tiivistyy noin Raahen ja Iin välillä kääntyen siellä kohti pohjoista (Hölttä 2013). Lämpimiä nosteita hyväksi käyttävänä piekana, kuten moni muukin päiväpetolintu, ei mielellään ylitä laajoja vesialueita. Oulujärvellä on siksi jonkinlainen muuttoa ohjaava vaikutus lintujen pyrkiessä kiertämään laajat sel-

39 KAJAANIN KAUPUNKI 39 kävedet ja on ilmeistä, että valtaosa yksilöistä kiertää Oulujärven sekä itä-, että länsipuolelta jatkaen muuttoaan kohti luodetta. Lisäksi tunnetaan järven saarten kautta kulkeva reitti. Tarkkailujakson aikana havaittiin 37 piekanaa ja YVA-hankealueen kautta muuttavien piekanojen määräksi arvioidaan 200, joista 168 yksilön arvioidaan muuttavan törmäyskorkeudella. Sääksi Tarkkailujakson aikana havaittiin kaikkiaan kuusi muuttavaksi tulkittua sääkseä ja YVAhankealueen kautta muuttavien sääksien määräksi arvioidaan 118 yksilöä, joista 59 yksilön arvioidaan muuttavan törmäyskorkeudella. Muut petolinnut Tarkkailujakson aikana muiden petolintulajien päämuuttosuunta oli pohjoinen tai pohjoisluode. Hiirihaukkoja havaittiin 17 ja YVA-hankealueen kautta arvioidaan muuttavan 98 yksilöä, joista 70 yksilön arvioidaan muuttavan törmäyskorkeudella. Tarkkailujakson aikana havaittiin kaikkiaan kahdeksan muuttavaksi tulkittua kanahaukkaa. YVA-hankealueen kautta arvioidaan muuttavan 59 yksilöä, joista 51 yksilön arvioidaan muuttavan törmäyskorkeudella. Varpushaukkoja havaittiin 24 ja YVA-hankealueen kautta arvioidaan muuttavan 269 yksilöä, joista 189 yksilöä törmäyskorkeudella. Tuulihaukkoja tarkkailujakson aikana havaittiin kaikkiaan 17 ja YVAhankealueen kautta arvioidaan muuttavan 244 yksilöä, joista 166 yksilöä törmäyskorkeudella. Ampuhaukkoja havaittiin kolme ja YVA-hankealueen kautta arvioidaan muuttavan 79 yksilöä, joista 53 törmäyskorkeudella. Muille petolinnuille ei linnustoselvityksessä esitetty läpimuuttaja-arvioita havaintojen ja olemassa olevan aineiston vähyyden vuoksi. Kahlaajat Muutonseurannan yhteydessä havaittiin yhteensä 450 kahlaajaa. Runsain laji oli töyhtöhyyppä (158 yksilöä), toiseksi runsain oli suokukko (156 yksilöä) ja kolmanneksi runsain laji oli kuovi (56 yksilöä). Metsävikloja havaittiin 24 yksilöä, pikkukuoveja 13 yksilöä, valkovikloja 13 yksilöä, taivaanvuohia 11, liroja kahdeksan ja kapustarintoja kolme yksilöä. Varpuslinnut Varpuslintujen muuttoa ei havainnoitu tarkkailujakson aikana systemaattisesti. Yhteensä kirjattiin 3235 muuttavaa yksilöä. Runsain määritetty laji oli peippo ja määrittämättömiä pikkulintuja kirjattiin 1703, näistä suurin osa todennäköisesti peippoja. Tuulen suunnalla ja ilman kirkkaudella on hyvin suuri merkitys peippolintujen ja rastaiden muuttokorkeuteen. Myötätuulessa ja kirkkaalla säällä ne muuttavat selvästi korkeammalla kuin pilvisellä säällä tai vastatuulessa, jolloin muutto kulkee lähes kokonaisuudessaan törmäysriskikorkeuden alapuolella. Syysmuutto Syysmuutonseurannassa havaittiin kaikkiaan 1479 lintuyksilöä (mukaan lukien kirjatut varpuslinnut) ja 44 lajia. Alla on lueteltu merkittävimmät muuttolinnut ja tarkkailutulokset. Metsähanhi Metsähanhen päämuuttoreitti kulkee myös syksyllä rannikolla, vaikka muutto ei olekaan yhtä tiivistynyttä kuin keväällä. Tarkkailujakson aikana havaittiin 97 metsähanhea ja syksyn aikana YVA-hankealueen kautta muuttavien metsähanhien määräksi arvioidaan 1222, joista 611 yksilön arvioidaan muuttavan törmäyskorkeudella. Laulujoutsen Metsähanhen tapaan sen päämuuttoreitti keskittyy rannikolle. Tarkkailujakson aikana havaittiin 50 laulujoutsenta ja syksyn aikana YVA-hankealueen kautta muuttavien laulujoutsenien määräksi arvioidaan 293, joista 237 yksilön arvioidaan muuttavan törmäyskorkeudella. Kurki Tarkkailujakson aikana havaittiin yhteensä 30 yksilöä ja syksyn aikana YVA-hankealueen kautta muuttavien kurkien määräksi arvioidaan 538, joista 274 yksilön arvioidaan muuttavan törmäyskorkeudella.

40 KAJAANIN KAUPUNKI 40 Maakotka Iin Myllykankaan havaintojen perusteella (Hölttä 2013) maakotkalla on selkeä Perämeren pohjukasta kohtia kaakkoa suuntautuva muuttoreitti. Näistä yksilöistä osa päätyy todennäköisesti Oulujärvelle ja linnut kiertävät sen tai ylittävät sen saaria pitkin. Maakotkia havainnoitiin lokakuussa 2012 kaikkiaan kolmena päivänä Vaalan länsipuolelta, Syrjävaaran soramontuilta. Havainnointipisteestä aukeaa erinomainen näkyvyys luoteeseen, pohjoiseen, itään ja etelään. Tarkkailujakson aikana havaittiin seitsemän muuttavaksi tulkittua maakotkaa, joista viisi kääntyi luoteesta saapuessaan etelään Oulujärven länsirantoja pitkin kahden jatkaessa kaakkoon järven pohjois- ja itäpuolitse. On mahdollista, että järven länsipuolitse muuttavat yksilöt lentävät YVAhankealueen kautta. Syksyllä 2013 YVA-hankealueella ei havaittu muuttavia maakotkia osin sen vuoksi, että paras muuttoaika lokakuussa jäi havainnoinnin ulkopuolelle. Havaintojen vähäisen määrän ja maantieteellisen sijainnin vuoksi maakotkalle ei esitetä läpimuuttaja-arviota. Piekana Piekanan päämuuttosuunta syksyllä on kaakkoon. Iin Myllykankaan havaintojen perusteella (Hölttä 2013) piekanalla on selkeä Perämeren pohjukasta kohti kaakkoa suuntautuva muuttoreitti. Näistä yksilöistä osa päätyy todennäköisesti Oulujärvelle ja linnut kiertävät sen tai ylittävät sen saaria pitkin. Piekanalla tunnetaankin Oulujärven saarten kautta kulkeva reitti, ns. Toukan reitti (Helo & Helo 2013, julkaisematon). Syksyn 2012 tarkkailussa havaittiin kuusi piekanaa, joista neljä muutti Oulujärven länsipuolelta. Järven länsipuolitse muuttavat yksilöt lentävät mahdollisesti YVA-hankealueen kautta. Syksyllä 2013 YVA-hankealueella havaittiin neljä piekanayksilöä ja YVA-hankealueen kautta muuttavien piekanojen määräksi arvioidaan 70 yksilöä, joista 35 yksilön arvioidaan muuttavan törmäyskorkeudella. Sääksi Tarkkailujakson aikana havaittiin yksi muuttavaksi tulkittua sääksi ja syksyn aikana YVAhankealueen kautta muuttavien sääksien määräksi arvioidaan 15 yksilöä, joista kahdeksan yksilön arvioidaan muuttavan törmäyskorkeudella. Muut petolinnut Tarkkailujakson aikana hiirihaukkoja havaittiin yksi ja YVA-hankealueen kautta arvioidaan muuttavan syksyn aikana 48 yksilöä, joista 24 yksilön arvioidaan muuttavan törmäyskorkeudella. Mehiläishaukkoja havaittiin yhdeksän ja YVA-hankealueen kautta arvioidaan muuttavan 37 yksilöä, joista 17 yksilön arvioidaan muuttavan törmäyskorkeudella. Kanahaukkoja havaittiin kaksi ja YVA-hankealueen kautta arvioidaan muuttavan 40 yksilöä, joista 20 yksilöä arvioidaan muuttavan törmäyskorkeudella. Varpushaukkoja havaittiin tarkkailujakson aikana kaikkiaan 12 ja YVAhankealueen kautta arvioidaan muuttavan syksyn aikana 440 yksilöä, joista 286 yksilön arvioidaan muuttavan törmäyskorkeudella. Muille petolinnuille ei linnustoselvityksessä esitetty läpimuuttaja-arvioita havaintojen ja olemassa olevan aineiston vähyyden vuoksi. Kahlaajat Muutonseurannan yhteydessä ei havaittu lainkaan kahlaajia. Kahlaajamuuton havainnointia vaikeuttaa pitkä, jos kesäkuulta alkava muuttokausi. Kahlaajat muuttavat myös yöllä ja niiden lentokorkeus on usein hyvin korkea. Siksi niiden havaitseminen on vaikeaa. On kuitenkin ilmeistä, että YVA-hankealueen kautta ei kulje merkittäviä kahlaajien muuttoreittejä. Varpuslinnut Varpuslintujen muuttoa ei havainnoitu tarkkailujakson aikana systemaattisesti. Yhteensä kirjattiin 1150 muuttavaa yksilöä. Runsain määritetty laji oli räkättirastas (392 yksilöä). Tuulen suunnalla ja ilman kirkkaudella on hyvin suuri merkitys peippolintujen ja rastaiden muuttokorkeuteen. Myötätuulessa ja kirkkaalla säällä ne muuttavat selvästi korkeammalla kuin pilvisellä säällä tai vastatuulessa, jolloin muutto kulkee lähes kokonaisuudessaan törmäysriskikorkeuden alapuolella. Mielenkiintoisimpia havaintoja olivat tunturikiuru ja kangaskiuru Pesimälinnusto Suunnittelualue sijoittuu sisämaahan ja on laajalti voimakkaan metsätalouden piirissä. Vain siellä täällä on jäljellä luonnontilaista biotooppia, ja nämä luonnontilaiset alueet erottuvatkin linnustonsa puolesta hankealueen peruslajistosta.

41 KAJAANIN KAUPUNKI Suojelullisesti huomioitavat lajit Linnustoselvityksessä pesivänä tavattiin suunnittelualueelta kaikkiaan 24 suojelullisesti merkittävää lajia (EU:n lintudirektiivin liitteen I laji, uhanalaisluokituksessa vähintään vaarantuneeksi (VU) arvioitu laji, vastuulaji, alueellisesti uhanalainen laji) (Taulukko 7). Linnustollisesti arvokkaimmat alueet on esitetty luontoselvityksen liitekartassa 2. Laji / Suojelustatus Vastuul. DIR UHEX Alueell. Ampuhaukka Hiirihaukka Isokäpylintu Järripeippo Keltavästäräkki Kivitasku Kurki Käenpiika Leppälintu x x x x VU VU VU NT RT2b, 3a Liro x x RT2b, 3a Mehiläishaukka x VU Metso x x NT RT3a Palokärki x Pikkusieppo x RT3a Pohjansirkku Pohjantikka x x Punavarpunen Pyy Rantasipi Sirittäjä x x VU NT NT Teeri x x NT Telkkä Tiltaltti Valkoviklo x x RT3b Taulukko 7. Linnustoselvityksessä pesiviksi tulkitut suojelullisesti merkittävät lajit. Vastuu. = Suomen vastuulaji; DIR = EU:n lintudirektiivin liitteen I laji; VU = vaarantunut, NT = silmälläpidettävä (ei luokitella uhanalaiseksi) (Rassi ym. 2010); RT = alueellisesti uhanalainen (alue 2b = eteläboreaalinen, Järvi-Suomi, 3a = keskiboreaalinen, Pohjanmaa, 3b = keskiboreaalinen, Pohjois-Karjala-Kainuu) Päiväpetolintujen ja pöllöjen esiintyminen Suunnittelualueella ja sen läheisyydessä pesii useita päiväpetolintulajeja. Päiväpetolintujen reviiritietoja saatiin kevät- ja syysmuutonseurantojen yhteydessä sekä pesimälinnustoselvitysten yhteydessä. Lisäksi reviirejä etsittiin havainnoimalla saalistelevia yksilöitä kiikareiden ja kaukoputken avulla. Näiden reviirien lintujen saalistuskäyttäytymistä seurattiin kevät- ja syysmuutonseurantojen yhteydessä sekä pesimälinnustoselvitysten yhteydessä. Päiväpetolintujen reviiritiedot on esitetty luontoselvityksen liitekartalla 2. Pöllöstä ei tehty havaintoja suunnittelualueelta tai sen läheisyydestä.

42 KAJAANIN KAUPUNKI 42 Laji Kaava-alueella tai sen välittömässä läheisyydessä havaitut reviirit Mehiläishaukka Pernis apivorus 1 (ulottuu vain osittain suunnittelualueelle) Kanahaukka Accipiter gentilis 3 Varpushaukka Accipiter nisus 1 Ampuhaukka Falco columbarius 1 Hiirihaukka Buteo buteo 1 Taulukko 8. Päiväpetolintujen esiintyminen selvitysalueella Linnustollisesti huomionarvoiset alueet Suunnittelualueen linnustollisesti arvokkaimmat alueet ovat Paloaho (9), Maitlampi (10), Pellikanlehto (11), Rasvamäki (12), Kettula (13), Murtolampi (14), Murtomäki (15), Hiirilampea ympäröivä vanha metsä (16) ja Harsunpuro (17). Erityisesti Hiirilammen, Paloahon ja Pellikanlehdon metsäkuviot erottuivat ympäröivästä, pääosin talouskäytössä olevasta metsästä. Linnustollisesti arvokkaat alueet on esitetty luontoselvityksen liitekartalla 2. Paloahon (alue 9, Kajaani) mosaiikkimaisessa rinnekuusikossa ja lehtomaisessa puronvarsimetsässä pesivät mm. sinipyrstö, mehiläishaukka, tiltaltti, hippiäinen ja suoalueella mm. kurki. Lintulajiston perusteella alue on yksi hankealueen arvokkaimmista kuvioista. Kohde sijaitsee suurelta osin suunnittelualueen ulkopuolella, mutta suunniteltu sähköasema sijaitsee sen välittömässä läheisyydessä. Suorantaisen Maitlammen (alue 10, Kajaani) reunoilla pesivät mm. pohjansirkku, liro ja telkkä. Reunametsissä pesivät lisäksi mm. kulorastas, metso ja tiltaltti. Pellikanlehdon (alue 11, Kajaani) vanhassa, luonnontilaisessa rinnekuusikossa, jossa on runsaasti lahopuuta ja järeitä vanhoja haapoja, pesivät mm. tiltaltti, metso, hippiäinen, puukiipijä, kirjosieppo, isokäpylintu, palokärki ja tilhi. Lajistollisesti kuvio on edustava vanhan metsän kohde. Rasvamäen (alue 12, Vieremä) rehevässä kuusikossa pesivät mm. pyy, varpushaukka, tiltaltti, lehto- ja hernekerttu. Kettulan (alue 13, Vieremä) kuusivaltaisessa luonnontilaisessa sekametsässä pesivät mm. kanahaukka, sirittäjä, punavarpunen, kirjosieppo ja hippiäinen. Murtolammen (alue 14, Vieremä) ympärillä olevassa luonnontilaisessa metsälaikussa pesivät mm. pikkusieppo, tiltaltti, palokärki ja hippiäinen. Lammen rannassa havaittiin lisäksi pesivän oloinen kurki. Murtomäen (alue 15, Vieremä) kartoitetulta alueelta löytyivät pesivänä mm. pohjansirkku, metso, kirjosieppo, pikkusieppo, isokäpylintu, töyhtötiainen, hippiäinen, puukiipijä, palokärki ja kanahaukka. Alueella on paljon vanhaa luonnontilaista kuusikkoa ja runsaasti kolopuita. Hiirilampea ympäröivä vanha metsä (alue 16, Vieremä, liite 1.2: 4:2) arvioitiin kesällä 2014 tehdyn biotooppitarkastelun perusteella linnustollisesti potentiaalinen kohde. Lampea ympäröivä metsä on kookasta, vanhaa kuusikkoa ja lisäksi kookkaita haapoja ja lahopuuta on runsaasti.. Kesällä 2015 tehdyssä selvityksessä suojelullisesti huomionarvoisista lajeista löytyi ainoastaan yksi laulava leppälintu (EVA) Hiirilammen pohjoispuolen rinteestä. Lisäksi havaittiin kaksi laulavaa hippiäistä ja tiltalttia. Palokärjen (DIR) ja pohjantikan (DIR, EVA) ruokailujälkiä todettiin eri puolilla metsäkuviota. Kesä 2015 oli lintujen pesintöjen kannalta heikko sään kylmyyden ja sateisuuden vuoksi. Useat lajit olivat normaalia vähälukuisempia ja merkittävä osa etenkin hyönteissyöjistä ei saapunut normaaleille pesimäalueilleen ollenkaan, vaan jäivät pesimään etelämmäksi. Myös selvityskohteella tämä näkyi normaalia vähäisempänä lintujen määränä. Tavallisesti runsaslukuiset lajit, kuten punarinta, pajulintu ja metsäkirvinen olivat hyvin vähälukuisia ja yleinen hiljaisuus metsässä oli huomiota herättävää. Tämä täytyy lukea epävarmuudeksi selvityksen tuloksissa. Biotoopiltaan Hiirimäen vanha metsä on hyvin potentiaalinen useille suojelullisesti huomionarvoisille lajeille. Kohteella esiintyy järeää, runsaasti lahopuuta sisältävää kuusik-

43 KAJAANIN KAUPUNKI 43 koa. Kookkaita haapoja, joissa on palokärjen ja tikkojen koloja, on useita. Verrattuna muihin kaava-alueen vanhan metsän kuvioihin, Hiirimäen kohde on yksi edustavimmista. Harsunpuron varsi (alue 17, Kajaani ja Vieremä) on osittain merkitty metsälakikohteeksi Metsähallituksen paikkatietoaineistossa. Kohteelle tehtiin kesällä 2014 biotooppitarkastelu, jonka perusteella kohteella on linnustollista potentiaalia sen rehevyytensä ansiosta. Suunniteltu voimalinja kulkee Harsunpuron yli ja katkaisee linnustollisesti potentiaalisen alueen Maaeläimistö Alueen maaeläimistö koostuu tyypillisistä vaihtelevien biotooppien metsälajeista kuten hirvi, metsäjänis ja orava. Osayleiskaavan suunnittelualue soveltuu hyvin esimerkiksi hirvelle metsien vaihtelevan ikärakenteen ja taimikoiden suuren määrän vuoksi Riistaeläimet Osayleiskaavan suunnittelualue soveltuu hyvin hirvelle metsien vaihtelevan ikärakenteen ja taimikoiden suuren määrän vuoksi. Suunnittelualueen eteläosaan sijoittuva vedenjakaja-alue muodostaa hirville luontaisen itä-länsi-suuntaisen vaellusreitin (Huttunen 2013). Myös pohjoisetelä-suuntainen vaellusreitti sijoittuu Saaresjärven pohjoispuolelle, mistä se kulkee Kokkolantien yli Kajaanin ja Pyhännän kunnanrajan itäpuolelta (Valtanen 2013). Voimakas metsätalous ja susien lisääntyminen alueella on sekä vähentänyt hirvien määrää että muuttanut niiden käyttämiä alueita (Valtanen 2013). Soiden reunamat ovat yleisesti tärkeitä vasomisalueita Metsäpeura Metsäpeura kuuluu Euroopan unionin luontodirektiivin (92/43/ETY) elinympäristöjen suojelua edellyttävän II liitteen lajeihin. Suomen lajien uhanalaisuutta kuvaavan Punaisen kirjan (2010) mukaan metsäpeura on silmälläpidettävä laji (NT). Metsäpeuraa ei tavata muissa EU-maissa, joten Suomella on erityinen vastuu lajin suojelemisessa ja metsäpeurakannan hoitosuunnitelmassa tavoitteena on säilyttää elinvoimainen metsäpeurakanta (MMM 2007). Metsäpeura on habitaattispesialisti, joka suosii erämaisia alueita. Kesällä peurat viihtyvä reheväkasvuisilla soilla ja talvella jäkälikkökankailla. Metsäpeurat suosivat avoimia ja tuulisia paikkoja, joissa peurat haistavat ja näkevät pedot kaukaa, ja joilla on kesäisin vähemmän sääskiä ja muita hyönteisiä. Talvella metsäpeuroja näkee usein makailemassa järvien jäillä alueilla, joilta löytyy särkkäjonoja tai muita kuivia alueita. Luonnontilaisessa metsämaisemassa metsäpeurat elävät vanhoissa metsissä ja koskemattomilla soilla, joissa hirviä ja susia on vähemmän. Peuransuvun eläimillä havaitaan infrastruktuurin ja ihmisvaikutuksen välttämiskäyttäytymistä ja sen voimakkuus vaihtelee riippuen eläimen sukupuolesta, iästä, vuodenajasta sekä infrastruktuurityypistä (Bentham 2005, Vistnes 2008, Anttonen ym. 2011). Häiriöille herkintä on aikaa ovat lopputalvi, vasonta-aika ja kesä (Dyer ym. 2001, Vistnes & Nelleman 2001, Skarin ja Åhman 2014). Vaatimet ovat hirvaita herkempiä häiriöille erityisesti vasonta-aikana sekä kesällä ja tällöin vaatimet suosivatkin mahdollisimman häiriöttömiä elinympäristöjä jopa ravinnon laadun kustannuksella (Maier ym. 1998, Helle ym. 2012). Välttämiskäyttäytymisen on todettu ulottuvan 0,1-12 km päähän häiriöstä (Nelleman ym. 2003, Bentham 2005, Anttonen ym. 2011, Boulanger ym. 2012, Helle ym. 2012, Skarin ja Åhman 2014). Oulujärven länsipuolella metsäpeurojen esiintymisalue kattaa nykyisellään Pyhännän, Siikalatvan ja Vaalan alueet, Kajaanin länsiosat sekä Vieremän ja Kiuruveden pohjoisosat (Luke 2015). Alue on pääsääntöisesti kesälaidun- ja vasonta-aluetta ja tällä hetkellä alueen metsäpeurat vaeltavat Etelä-Pohjanmaalle talvehtimaan. Luonnonvarakeskukselta saadun tiedon mukaan Pyhännän seudun suot muodostavat kokonaisuuden, josta erityisesti kasvillisuudeltaan rehevät ja metsäsaarekkeiden pirstomat suot ja niiden reunametsät ovat potentiaalista metsäpeuran vasomiselinympäristöä. Alueelle on kehittymässä oma vaikutuinen metsäpeurakanta, jonka arvioidaan olevan nykyään noin yksilöä. Lukumäärä on ollut aivan viime aikoina kasvussa, vaikka muiden populaatioiden koko pysyy vakaana. RKTL:n ja vuoden 2015 alusta Luke:n tekemän elinympäristökartoituksen perusteella potentiaalisia metsäpeurojen talvehtimisalueita on mm. Vaalassa, joten metsäpeuran elinvoimaisen osakannan muodostuminen seudulle olisi suotuisissa oloissa mahdollista. RKTL:n / Luke:n tekemissä tutkimuksissa Pyhännän seutu on valittu yhdeksi metsäpeuran palautusistutusten kohdealueeksi. Metsähallitus suunnittelee Luke:n tukemana palautusistutusten aloittamista aikaisintaan vuoden 2016 alussa. Paikallisten metsästäjien mukaan alueella vaeltaa satunnaisesti metsäpeuroja myös Kuhmon osakannasta. Nämä havainnot ovat vahvistamattomia.

44 KAJAANIN KAUPUNKI Suurpedot Suurpedoista alueella havaittiin linnustokartoitusten yhteydessä karhu, susi ja ahma. Riista- ja Kalatalouden Tutkimuslaitoksen (RKTL) suurpetojen runsaudenseuranta-aineiston perusteella alueella on havaittu kaikkia suurpetojamme; karhuja, susia, ahmoja ja ilveksiä. Etenkin ilveksiä esiintyy runsaasti Oulujärveä ympäröivällä alueella. Paikallisten metsästäjien mukaan susien määrä alueella on kasvanut viime vuosina (Valtanen 2013). Susi Luonnonsuojelulain 49 :n mukaan susi kuuluu luontodirektiivin liitteen IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin, joiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Viimeisimmän uhanalaisuusluokituksen (2010) mukaan susi on luokiteltu Suomessa erittäin uhanalaiseksi. Susi kuuluu Bernin sopimuksen liitteeseen II täysin rauhoitetut lajit. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan YVA-hankealueelle sijoittuu Ylä-Savon susikannan yksi keskeisimmistä elin- ja lisääntymisalueista. Vuosina lähetinpantaseurannassa olleilla susilaumoilla on ollut synnytys- ja siirtopesiä suunniteltujen tuulivoimaloiden välittömässä läheisyydessä ja erityisesti alueen eteläosassa. Susien pesäpaikanvalinnassa tärkeimpänä tekijänä on havaittu olevan etäisyyden ihmisen muuttamiin alueisiin (Kaartinen ym. 2009). Alue on sopivaa susille, koska siellä on laajat rauhalliset alueet susien käytettävissä ilman ihmistoimintoja. Tavallisesti susireviirillä on havaittu olevan vähemmän rakennettua aluetta sekä harvempi tieverkosto kuin alueella, jossa susireviiriä ei ole (Karlsson ym. 2006). Susien on havaittu myös välttelevän rakennuksia ja teitä reviirin sisällä (Kaartinen ym. 2005), mutta pieniä ja rauhallisia metsäautoteitä sudet käyttävät siirtyessään paikasta toiseen (Gurarie ym. 2011), jolloin tuulivoimarakentamisen yhteydessä kunnostetuilla metsäautoteillä saattaa olla jopa positiivinen vaikutus susiin. Susien on myös havaittu sopeutuvan ihmisen muokkaamiin (esimerkiksi hakkuualueet) ja pirstoutuneisiin ympäristöihin ja sudet käyttävätkin yleensä kaikkia käytössä olevia elinympäristöjä hyväkseen, kun ne liikkuvat reviirillä etsimässä saalista, saalistaessa sekä vartioidessa ja merkatessa reviiriä (Gurarie ym. 2011). Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on analysoinut YVA-hankealueen läheisyydessä olevien susireviirien vuosittaista käyttöä käyttämällä hyväksi pannoitetuista susista saatua paikkatietoa (RKTL 2014). Reviirin käytöllä tarkoitetaan tässä havaintojen alueellista jakaantumista suhteessa koko pistejoukkoon. Samassa laumassa olevien pannoitettujen susien paikannushavainnot on käsitelty yhtenä kokonaisuutena. Kaikkien havaittujen reviirien suurinten käyttöastealueiden (myöh. ydinalue) pinta-alat ovat alle ha. Osayleiskaavan suunnittelualueelle sijoittuu vuosina 2005, 2008, 2011 ja 2012 pannoitetun Talas-lauman reviirin alueita. Kaikkina neljänä vuotena kyseisestä laumasta on pannoitettuna ollut kaksi susiyksilöä. Vuosina 2005 ja 2008 reviiriin on kuulunut koko Murtomäen suunnittelualue, mutta myöhemmin reviirin raja on siirtynyt suunnittelualueen länsipuolelle Marttisen lauman reviirin sijoittuessa alueelle. Marttisen laumasta on vuosina pannoitettuna ollut yksi susi ja vuonna 2012 viisi sutta. Kaikkina pannoitusvuosina voidaan havaita reviirin ydinalueiden sijoittuvan keskelle suunnittelualuetta, joten käytännössä koko suunnittelualue kuuluu lauman ydinalueeseen tai keskimääräistä enemmän käytettyyn alueeseen. Suunnittelualueelle sijoittuvien laumojen mahdollisten synnytys- ja siirtopesien paikkaa ei kartta-analyysin perusteella voida havaita. Susien synnytyspesät sijaitsevat usein uusilla paikoilla eri vuosina ja siirtopesiä sudella on havaittu olevan useita uutta pentuetta kohti (Luke, Heikkinen Samuli 2014). Pesät sijaitsevat usein kaukana ihmisasutuksesta, suojaisessa paikassa, kuten kuusen oksien tai kaatuneen puunrungon alla ja lähellä pesää sijaitsee yleensä oja tai puro (Kaartinen ym. 2010). Kartta-analyysin perusteella osayleiskaavan suunnittelualue on usean vuoden pantadatan perusteella susilauman aktiivisessa käytössä ja alueen maankäytössä tulisi noudattaa erityistä varovaisuutta. Vuonna 2015 Murtomäen kaava-alueella on ollut yksi pannoitettu susi. Laumassa on arvioitu olevan 5-7 yksilöä. GPS laite on kuitenkin sammunut jo syksyllä 2015, joten sen lauman pesintää, kuten ei muidenkaan laumojen, ei ole voitu seurata. (Luke, Heikkinen Samuli ). Karhu Suomen lainsäädännön mukaan karhu on rauhoitettu koko maassa. Kansainvälisistä sopimuksista ja lainsäädännöstä karhua koskee Bernin sopimus, jonka tavoite on suojella uhanalaisia lajeja ja niiden elinympäristöjä. Sopimuksen mukaan karhu kuuluu täysin rauhoitettuihin lajeihin (liite

45 KAJAANIN KAUPUNKI 45 II). Euroopan Unionin luontodirektiivin (92/43/ETY) mukaan karhu kuuluu elinympäristöjen suojelun osalta liitteen II ensisijaisesti suojeltaviin lajeihin. Lajisuojelun osalta karhu kuuluu yhteisön tärkeinä pitämiin eläin- ja kasvilajeihin, jotka edellyttävät tiukkaa suojelua (luontodirektiivin liite IV). Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n uhanalaisuusluokituksen mukaan karhu on vaarantunut (VU). Karhu esiintyy koko Suomessa Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Karhukanta on vahvin itäisessä Suomessa. Toukokuussa 2014 valmistuneen kanta-arvion mukaan Suomessa karhuja oli yksilöä (RKTL 2014). Karhun elinpiiri on laaja, boreaalisissa metsissä aikuisilla uroksilla jopa 2500 km 2 (Dahle ja Swenson 2003). Luonnonvarakeskuksen ylläpitämään Riistahavainnot-palveluuun on ilmoitettu useita karhuhavaintoja kevään 2016 aikana Murtomäen osayleiskaava-alueen ympäristöstä (Luke 2016). Alueella on myös tehty karhusta näköhavainto lintukartoituksen yhteydessä kesällä 2013 YVAhankealueen keskiosasta. Elinympäristönään karhut suosivat metsää ja alueita, joissa ihmistoiminta on ympäröiviä alueita vähäisempää (Katajisto 2006, Nellemann ym. 2007). Suomen karhukannan hoitosuunnitelman (2007) mukaan uhkaa karhujen elinympäristöjen häviämiselle ei ole, mutta muuttuva ravintotilanne saattaa vaikuttaa kielteisesti alueellisesti suotuisan karhukannan kehitykseen. Ihmisen toiminta, kuten tuulivoimapuiston rakentaminen, voi vaikuttaa saaliseläinten kantoihin. Ahma Suomen lainsäädännön mukaan ahma on rauhoitettu koko maassa vuodesta 1982 lähtien. Kansainvälisistä sopimuksista ja lainsäädännöstä ahmaa koskee Bernin sopimus, jonka tavoite on suojella uhanalaisia lajeja ja niiden elinympäristöjä. Sopimuksen mukaan ahma kuuluu täysin rauhoitettuihin lajeihin (liite II). Euroopan Unionin luontodirektiivin (92/43/ETY) mukaan ahma kuuluu liitteen II ensisijaisesti suojeltaviin lajeihin. Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n uhanalaisuusluokituksen mukaan ahma on äärimmäisen uhanalainen (CR). Ahmakanta on vahvin aivan pohjoisimmassa ja itäisimmässä Suomessa ja vuoden 2013 lopussa Suomessa arvioitiin olevan noin ahmaa (RKTL 2014). Piiparinmäen- Lammaslamminkaan alue on sopivaa ahmoille, koska siellä on laajat erämaiset alueet käytettävissä ilman ihmistoimintoja. Ahman elinpiiri on laaja, urokset liikkuvat km 2 ja naaraat km 2 kokoisilla alueilla (Landa ym. 1998). Osayleiskaava-alueen ulkopuolelta on tehty ahman jälkihavainto linnustoselvitysten yhteydessä vuonna Vuonna 2014 osayleiskaava-alueelta on tehty neljä ahmahavaintoa (henkilökohtainen tiedonanto Heikkinen Samuli (Luke) ). Myös Luonnonvarakeskuksen ylläpitämään Riistahavainnot-palveluun on ilmoitettu useita ahmahavaintoja kevään 2016 aikana Murtomäen osayleiskaava-alueen ympäristöstä (Luke 2016). Kaikista suurpedoista ahma reagoi todennäköisesti herkimmin elinympäristön muutoksiin ja ihmisten häiriöön, joka havaitaan ihmisasutuksen välttelynä (May ym. 2006, 2008). Elinympäristöjen häviäminen tai muuttuminen sekä levinneisyysalueen mahdollinen supistuminen eivät ole ahmalle uhka, vaan vanhoja levinneisyysalueita on runsaasti. Ongelmana on ahmojen hidas siirtyminen takaisin sopiville elinalueille. Ahman suojelutason suotuisuuden määrittelyssä tulee keskittyä kannankehityksen suuntaan, entisille elinalueille leviämisen mahdollistamiseen ja uusien elinympäristöjen pysymiseen suotuisana (MMM) Luontodirektiivin liitteen IV lajien esiintyminen Luontodirektiivin liitteen IV a lajeihin kuuluvat yhteisön tärkeinä pitämät eläin- ja kasvilajit, alalajit tai lajiryhmät, jotka edellyttävät tiukkaa suojelua, ts. niiden tahallinen tappaminen, pyydystäminen, kerääminen, häiritseminen erityisesti pesinnän aikana sekä kaupallinen käyttö on kielletty. Lisäksi eläinlajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä. Kiellosta voi hakea poikkeusta.

46 KAJAANIN KAUPUNKI 46 Liito-orava Liito-orava on maassamme rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla ja luokiteltu uhanalaisuusarvioinnissa (2015) silmälläpidettäväksi (NT). Lisäksi liito-orava on Suomessa luonnonsuojelulailla (1096/96) rauhoitettu ja Suomen kansainvälinen vastuulaji. Merkittävimpiä uhanalaisuuteen vaikuttavia tekijöitä ovat liito-oravalle elintärkeiden vanhojen metsien ja kookkaiden puiden sekä kolo- ja lehtipuiden väheneminen. Liito-oravasta ei ole aikaisempia havaintoja suunnittelualueelta. Lähimmät havainnot ovat Talaskankaan Natura-alueelta. Selvitysten yhteydessä alueelta ei tehty havaintoja liito-oravasta. Lajille potentiaalisia elinympäristöjä, kuten vanhoja kuusikoita ja puronvarsilehtoja suunnittelualueella kuitenkin on. Hiirilammen eteläpuolelle (Luotoselvityksen liitekartta 1.2, kohde 5:1) potentiaalisena liito-oravakohteena merkitystä metsästä ei maastokartoituksissa löytynyt lajista havaintoja. Muut liito-oravalle potentiaaliset elinympäristöt sijoittuvat arvokkaille metsäkohteille ja puronvarsille, jotka on esitetty taulukossa 4, arvokkaat luontokohteet. Lepakot Suomen luonnonsuojelulain (1096/1996) 49 :n mukaan EU:n luontodirektiivin liitteen Iva lajeina minkään maassamme tavattavan lepakon selvästi havaittavia lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ei saa hävittää tai heikentää. Suomen vuonna 1999 ratifioiman Euroopan lepakoidensuojelusopimuksen (EUROBATS) mukaan myös lepakoille tärkeät ruokailualueet on pyrittävä säästämään (Valtionsopimus 943/1999). Tehtyjen havaintojen perusteella hankealueella esiintyy pohjanlepakoita ja viiksi- /isoviiksisiippoja, mutta lepakoille erityisen tärkeitä ruokailualueita alueella ei sijaitse. Alueen etelä- ja keskiosassa on puroja ja jokia, jotka usein ovat lepakoiden suosimia alueita. Viiksi-/isoviiksisiippoja havaittiin aktiivikartoituksessa vain muutamia ja todennäköisesti osayleiskaavan suunnittelualue ei ole nykyisellään siippalajien kannalta erityisen arvokasta ruokailualuetta. Suunnittelualue on valtaosaltaan siippalajeille huonosti soveltuvaa metsätyyppiä. Lisäksi laajat hakkuut, taimikkoalueet ja avosuot eristävät lajeille paremmin soveltuvia metsälaikkuja kauempana päiväpiilossa lepäilevien lepakoiden kannalta käyttökelvottomiksi. Tilanne voi kuitenkin muuttua metsän varttuessa etenkin suunnittelualueen reuna-alueilla sijaitsevien rakennusten läheisyydessä. Loppukesällä viiksi-/isoviiksisiippoja havaittiin tallentimien avulla melko tasaisesti suunnittelualueen eteläosassa. Kaikki pohjanlepakkohavainnot tehtiin teiden päältä, mikä saattaa johtua pohjanlepakon saalistuskäyttäytymisestä, mutta toisaalta kartoitusmenetelmästä joka painottaa havaintoja teiden lähistöllä. Tallentimissa oli havaintoja pohjanlepakoista ja viiksi-/isoviiksisiipoista Havaintopaikat ja tallentimien sijainnit on esitetty kuvissa 17 ja 18 (Kuva 17 ja Kuva 18). Tehdyt lepakkohavainnot olivat luonteeltaan yksittäisiä, eikä selviä ruokailualuekeskittymiä havaittu. Havainnot painottuivat loppukesään. Kesä- ja heinäkuussa havaittiin vain yksi pohjanlepakko. Havaintojen painottuminen loppukesään viittaa siihen, että alueen merkitys lepakoille lisääntymisaikaan on vähäinen. Lepakoiden kannalta tärkeimpiä ovat alku- ja keskikesän ruokailualueet, jotka sijaitsevat lähellä lisääntymisyhdyskuntia. Tällaisia ruokailualueita ei alueella ilmeisesti sijaitse. Kun poikaset tulevat lentokykyisiksi, yhdyskunnan lepakot hajaantuvat laajemmalle alueelle. Alueella on muutamia rakennuksia, jotka voivat soveltua lepakoiden piilopaikoiksi. Lisääntymisyhdyskuntia tai niihin viittaavaa käytöstä ei kuitenkaan havaittu. Myös luonnonkoloja havaittiin melko runsaasti, mutta yhdyskuntien löytyminen luonnonkoloista on sattumanvaraista eikä tässä selvityksessä keskitytty niiden tarkastamiseen. Millään suunnitellulla voimalan sijoituspaikalla ei havaittu erityisen hyvin siippalajeille soveltuvaa elinympäristöä ja voimaloiden rakentamisesta ei todennäköisesti aiheudu haittaa. Mikäli voimalat ovat napakorkeudeltaan korkeita ja niitä ympäröi lisäksi puuton suojavyöhyke, jäävät myös käytönaikaiset vaikutukset siippalajeihin vähäisiksi tai niitä ei ole.

47 KAJAANIN KAUPUNKI 47 Kuva 17. (Vasemmalla) Aktiivikartoituksen aikana tehdyt pohjanlepakkohavainnot (punainen ympyrä). Vihreällä on ympyröity havaintokohdat, joissa oli useita pohjanlepakkohavaintoja yön aikana. Kuvassa nähtävillä olleen kaavaehdotuksen aluerajaus. Kuva 18. (Oikealla) Aktiivikartoituksen aikana tehdyt viiksi-/isoviiksisiippavainnot (vihreä ympyrä). Punaisella on ympyröity havaintokohta, jossa oli useita siippahavaintoja yön aikana. Kuvassa nähtävillä olleen kaavaehdotuksen aluerajaus. Viitasammakko Viitasammakosta ei ole aikaisempia havaintoja osayleiskaavan suunnittelualueelta. Viitasammakon elinympäristöä ovat luhtaiset merenlahtien ja järvien rannat, räme- ja aapasuot sekä muut kosteat ympäristöt. Talvehtimispaikkana se suosii suurempia lampia ja järviä. Viitasammakko on varsin paikkauskollinen, eikä lähde kauaksi kutuveden läheisyydestä. Toukokuussa 2014 tehdyn maastokartoituksen perusteella viitasammakkoa ei havaittu osayleiskaavan suunnittelualueelta tarkistettaviksi valituilta selvityskohteilta (luontoselvityksen liitekartta 4). Sen sijaan lajia havaittiin Otanmäelle kulkevalta voimajohtoreitiltä Korkeamäensuolta. Viitasammakoita havaittiin yksittäisiä yksilöitä kaikkiaan noin 5-10 kpl noin 0,5 hehtaarin alueelta suon rimmikoissa. Suoalue on laajaltikin viitasammakolle soveltuvaa elinympäristöä. Vetisimmät suon kohdat tulisi jättää sellaisen rakentamistoiminnan ulkopuolelle, joka muuttaa suon vesitaloutta ja siten heikentää esimerkiksi viitasammakon kutumahdollisuuksia. Kuva 19. Havaittujen viitasammakoiden esiintymisalue voimajohtolinjauksella (punainen rajaus)

48 KAJAANIN KAUPUNKI 48 Kuva 20. Vasemmalla suon ylittävä nykyinen voimajohto, oikealla linjan alueen suorimpiä, joista havaittiin viitasammakon kutuääntelyä 4.13 Suojelukohteet ja Natura 2000 alueverkoston kohteet Suunnittelualueella sijaitsee kaksi soidensuojeluohjelmaan ehdotettua aluetta. Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee useita Natura 2000 alueita. Lähimmät Natura 2000-alueet ja muut suojelualueet on lueteltu alla ja esitetty kuvassa 21 (Kuva 21). Kajaani ja Vieremä Suunnittelualueella sijaitseva Petäjäjärvi-Joutenjoen alue on tulossa soidensuojelun täydennysohjelman piiriin (Alanen ja Aapala 2015). Alue on kattava useiden virtavesien halkoma suokokonaisuus, joka kytkeytyy itäreunaltaan Talaskankaan luonnonsuojelualueeseen. Suoaluetta hallitsevat useat virtavedet, jokivarsien luhtaiset nevat ja pienempien puronvarsien korvet. Alueen keskiosan läpi virtaa itä-länsi suunnassa Joutenjoki, johon etelästä yhdistyy Hiiripuro, ja pohjoisesta Petäjäjärvestä laskeva joki/puro. Alueen yläosissa Petäjäjärveen laskee Sikapuro ja lännessä alue rajautuu puroon joka kasvaa Petäjäjoeksi. Joet ja purot ovat useasta kohtaa majavan tulvittamia. Virtavesien väliin jäävät suoalueet ovat pääosin puustoisia karuja aapasoita. Alueen laajuus on 210 ha. Suunnittelualueen pohjoisosaan sijoittuu Häntälähteensuo-Hongistonsuon alue, joka on tulossa soidensuojelun täydennysohjelman piiriin. Alue on monipuolinen, Kainuun eteläosan olosuhteissa hyvin säilynyt Etelänjoen latva-alueen suokokonaisuus, joka sisältää kosteita rimpineva-alueita ja kuivempia välipintaisia alueita sekä pienvesiä ja kivennäismaasaarekkeita. Suota on ojitettu, mutta ojittamattomilta osiltaan se on pääosin muuttumaton. Alueella esiintyy vaarantunutta suopunakämmekkää sekä muita vaateliaita kasvilajeja. Alueen laajuus on 301 ha. Suunnittelualueen itäiset osat sijoittuvat pieneltä osin Talaskankaan alueen Naturaalueen läheisyyteen (FI ), joka on suojeltu sekä luonto- että lintudirektiivin nojalla (SCI/SPA). Alue kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelmaan Koukomäki (AMO000020) ja Sopenmäki (AMO000010) sekä soidensuojeluohjelmaan Talasjärvien alue (SSO080228). Suurin osa alueesta on toteutettu luonnonsuojelualueena valtion maiden osalta Talaskankaan luonnonsuojelualue (ESA080040) ja yksityisten maiden osalta yksityisenä luonnonsuojelualueena Joutensuo (YSA082779). Talaskankaan laajennusosan luonnonarvot turvataan alue-ekologisen suunnittelun avulla metsälain nojalla. Natura-alueen laajuus on 4915 ha ja se sijaitsee Kajaanin ja Vieremän alueilla. Vieremä Suunnittelualueen luoteispuolella noin 2,5 km päässä sijaitsee Rahajärven-Kontteroisen Natura-alue (FI ), joka on suojeltu lintudirektiivin nojalla (SPA). Alue kuuluu lintuvesiensuojeluohjelmaan Rahajärvi-Kontteroinen (LVO080190). Osa alueesta on suojeltu yksityisenä luonnonsuojelualueena Rahajärvi-Kontteroinen 1 (YSA200346) ja Rahajärvi-Kontteroinen 2 (YSA200058). Alueen laajuus on 288 ha ja se sijaitsee Vieremän alueella. Suunnittelualueen länsipuolella noin 5 km päässä sijaitsee Hällämönharjun- Valkeiskankaan Natura-alue (FI ), joka on suojeltu luontodirektiivin nojalla

49 KAJAANIN KAUPUNKI 49 (SCI). Alue kuuluu harjujensuojeluohjelmaan alueena Hällämönharju-Valkeiskangas (Ison Ahvenjärven harju (HSO080067). Alueen suojelu toteutetaan maa-alueiden osalta maa-aineslailla ja vesialueiden osalta vesilailla. Alueen laajuus on 1406 ha ja se sijaitsee Vieremän ja Pyhännän alueilla. Hankealueen lounaispuolella noin 5 km päässä sijaitsee Kaatiaisen Natura-alue (FI ), joka on suojeltu lintudirektiivin nojalla (SPA). Alue kuuluu lintuvesiensuojeluohjelmaan Kaatiainen (LVO080189). Osa alueesta on suojeltu yksityisenä luonnonsuojelualueena Kaatiainen 1 (YSA200349) ja Kaatiainen 2 (YSA206156). Alue on kooltaan 97 ha ja se sijaitsee Vieremän alueella. Suunnittelualueen eteläpuolella noin 2 km päässä sijaitsee Naimapuron metsän Naturaalue (FI ), joka on suojeltu luontodirektiivin nojalla (SCI). Alue kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelmaan Naimapuron metsä (AMO080463). Alueen suojelu toteutetaan lakisääteisenä luonnonsuojelualueena. Alue on kooltaan 71 ha ja se sijaitsee Vieremän alueella. Talaskankaan Natura 2000-alue on sekä kansainvälisesti (IBA) että kansallisesti (FINIBA) arvokas lintualue. Kuva 21. Natura kohteet ja muut suojelualueet suunnittelualueen läheisyydessä. Kuvassa nähtävillä olleen kaavaehdotuksen aluerajaus.

50 KAJAANIN KAUPUNKI Maisema ja kulttuuriympäristö Yleiskuvaus Maisemamaakuntajaossa hankkeen arviointialue kuuluu kahteen eri osa-alueeseen: Suomenselkään ja Oulujärven seutuun. Suomenselkä on karu laakea vedenjakajaseutu Pohjanmaan ja Järvisuomen välillä. Oulujärven seutu on nimensä mukaisesti laajojen selkävesien Oulujärvi lähiympäristöineen. Puusto on alueelle tyypillistä karua mäntyvaltaista talousmetsää, jossa puusto on hakkuukuvioiden mukaisesti eri kehitysvaiheissa. Alueella risteilee harvakseltaan metsäteitä ja asutusta on suhteellisen vähän. Alueella on paljon soita, joista merkittävä osa on ojitettuja ja osittain metsittyneitä. Jäljellä on kuitenkin useita pienempiä avosoita, jotka sijoittuvat suunnittelualueen koillis- ja itäpuolelle. Kuva 22. Alueelle tyypillistä maisemaa

51 KAJAANIN KAUPUNKI 51 Kuva 23. Alueen korkotasot ja maastonmuodot. Valkoisilla ympyröillä on osoitettu tarkistetun kaavaehdotuksen voimaloiden sijainnit. Kuvassa 23 (Kuva 23) näkyy alueen maastonmuodot ja korkeuserot. Kuvassa vasemmalla ylhäällä näkyy rannikon jokilaaksoja. Selännealueet risteävät vedenjakajien mukaisesti kolmeen suuntaan. Oikealla ylhäällä näkyy Oulujärven alue. Murtomäen tuulivoimapuisto sijoittuu Rotimon ja Marttisenjärven koillispuolella kohoavalle selännealueelle. Kartan läpi kulkee kaksi harjumuodostelmaa etelästä luoteeseen, jotka näkyvät kapeina juovamaisina muodostelmina. Harjuista toinen haara kulkee Pyhännän suuntaan Pyhännänjärven läpi ja toinen Siikalatvan suuntaan. Alueen maaperä on pääosin moreenia. Laaksoissa esiintyy turvekerrostumia, jotka lähempänä Oulujärveä muuttuvat savikkoisiksi. Moreenikumpareiden lakialueilla voi esiintyä kalliopaljastumia. Alueen eteläpuolella on harjumuodostumia, jotka kulkevat luoteen suuntaisesti. Lähin harjumuodostelma kulkee Iso Pajusuon lounaispuolella.

52 KAJAANIN KAUPUNKI Muinaisjäännökset Liite 3. Muinaisjäännösinventoinnit Kiinteät muinaisjäännökset on Suomessa rauhoitettu muinaismuistolailla. Mikroliitti Oy laati vuonna 2013 muinaisjäännösinventoinnin tuulivoimapuiston YVA-hankealueelta ja Vuolijoen sähköasemalle johtavan uuden voimajohdon alueelta. Muinaisjäännösinventointia on tarkistettu kaavaratkaisun mukaan kesällä Selvitetyt alueet on esitetty kuvassa 25 (Kuva 25). Osayleiskaavaehdotuksessa esitetyt uudet voimalapaikat ja sähköaseman paikka sijoittuvat selvitetyille alueille. Osayleiskaava-alueelta ei tunnettu ennestään muinaisjäännöskohteita. Inventoinnissa osayleiskaava-alueelta ei havaittu kiinteitä muinaisjännöksiä. Rasvamäeltä havaittiin yksi historiallisen ajan jäännös, jota ei katsottu kiinteäksi muinaisjäännökseksi sen nuoren iän vuoksi. Voimajohtoreitin läheisyydestä havaittiin yksi kiinteä muinaisjäännös, tervahauta. Muinaisjäännösinventointi Voimajohdon alue 7. LEPPIMÄKI, Kajaani Historiallinen tervahauta. Saaresmäen Leppikylässä, noin 200 m Leppikylään vievästä tiestä lounaaseen, aivan nykyisen voimalinja-aukean luoteisreunassa sijaitseva mäki, jonka lounaisreunalla kaksi tervahautaa. Kuva 24. Muinaisjäännös Murtomäen tuulivoimapuiston voimajohtoreitin läheisyydessä. Muinaisjäännös on merkitty punaisella aluerajauksella. Kuva 25. Maastossa v tarkemmin tarkastetut alueet on merkitty sinisellä (Mikroliitti Oy 2014). Kuvaan on lisätty punaisella pallolla osayleiskaavaehdotuksessa esitetyt uudet voimalapaikat ja punaisella neliöllä sähköaseman paikat. Uusi voimajohtolinja on esitetty kuvassa punaisella katkoviivalla. Muut mahdolliset kohteet Muinaisjäännösselvityksen laatija on arvioinut kaavaluonnoksesta saadussa mielipiteessä esille tuodut mahdolliset muut muinaisjäännöskohteet. Esitettyjen tietojen perusteella kohteita ei voida varmuudella todeta muinaisjäännöksiksi. Kohteet sijoittuvat tuulivoimapuiston rakentamisalueiden ulkopuolelle eikä niitä ole siten tarpeen tarkemmin tutkia.

53 KAJAANIN KAUPUNKI Arvokkaat maisema-alueet ja kulttuuriympäristöt Kuvassa 28 (Kuva 28) on esitetty valtakunnallisesti, maakunnallisesti, seudullisesti ja paikallisesti inventoidut kulttuuriympäristön tai maiseman kannalta arvokkaat kohteet. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Valtioneuvosto teki päätöksen valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista. Tuulivoimapuiston lähialueilla ei sijaitse valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Lähimmät valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet sijaitsevat noin 40 km päässä Oulujärvellä Kajaanin Paltaniemellä ja Manamansalossa. Kainuun valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi Kainuun valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi on valmistunut (Kainuun maisemat 2014). Alueellinen arviointiryhmä on tehnyt esityksensä valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista Kainuussa päivätyssä ehdotuksessa tuulivoimapuiston lähialueilla ei ole valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaiksi ehdotettuja alueita. 40 kilometrin etäisyydellä sijaitsevia Paltaniemen ja Manamansalon alueita on ehdotettu edelleen valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi sekä 33 kilometrin päässä sijaitsevaa Kajaanin Lehtovaaraa maakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Kohteiden arvoluokitus voi vielä käsittelyssä muuttua. Pohjois-Savon arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi Alueelta noin 12 km etelään sijaitseva Palosenmäki on vuonna 2010 valmistuneessa Pohjois- Savon arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnissa arvotettu maakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Kuva 26. Kainuun valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnissa ehdotetut maisema-alueet osayleiskaava-alueen (punainen viivarajaus) ja YVAhankealueen (musta katkoviiva) läheisyydessä (Kainuun maisemat 2014).

54 KAJAANIN KAUPUNKI 54 Kuva 27. Pohjois-Savon arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnissa ehdotetut maisema-alueet osayleiskaava-alueen (punainen viivarajaus) läheisyydessä (Pohjois-Savon liitto 2010). Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt ja kohteet Valtakunnallisesti merkittävien kulttuurihistoriallisten ympäristöjen päivitys (RKY 2009) on tullut voimaan Murtomäen tuulivoimapuiston vaikutusalueella (alle 12 km etäisyydellä) sijaitsee yksi valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristökohde, Kajaanin Otanmäen kaivosyhdyskunta, joka sijaitsee noin 10 kilometriä osayleiskaavan suunnittelualueesta koilliseen (Kuva 28). Otanmäen kaivosyhdyskunta on edustava esimerkki yhtenäisestä 1950-luvun kaivosyhdyskunnasta ja aikanaan maan tärkeimmästä rautakaivoksesta (RKY 2009). Rakennusperintörekisteri Tuulivoimapuiston vaikutusalueella (alle 12 km etäisyydellä) ei sijaitse rakennusperintörekisterissä mainittuja suojeltuja rakennusperintökohteita. Lähin rakennusperintörekisterissä mainittu kohde on Vuolijoen kirkko, jolle on tuulivoimaloista etäisyyttä noin 17 kilometriä. Maakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt Museoviraston RKY1993-luettelossa on osoitettu valtakunnallisesti arvokkaina kulttuurihistoriallisina alueina suunnittelualueelta noin 3 km luoteeseen sijaitseva Saaresmäen kylä ja 6 km lounaaseen sijaitseva Nissilän kylä. Museoviraston RKY-luettelon päivityksessä vuodelta 2009 nämä alueet eivät enää ole mukana, mutta Museoviraston ohjeistuksen mukaisesti ne tulee huomioida maankäytössä maakunnallisesti merkittävinä alueina. Pohjois-Savon kulttuuriympäristöselvityksessä on maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi arvioitu 12 km alueelta lounaaseen Salahmijärven rannalla sijaitseva Pehkolanniemen alue. Alueen kaakkoispuolella sijaitsee kaksi Pohjois-Savon maakuntakaavassa osoitettua maakunnallisesti arvokasta kulttuuriympäristökohdetta, joista metsäkämppä Honkapirtti (ma1 556) sijaitsee noin 6 km etäisyydellä lähimmistä tuulivoimaloista ja työnjohtajan asunto Karsikko (ma1 557) noin 7 km etäisyydellä. Muut arvokkaat kohteet Alueella sijaitsee myös alueellisesti tai paikallisesti arvokkaita inventoituja perinnemaisemia ja kulttuurihistoriallisia kohteita. Vuolijoen kulttuurimaiseman kerroksia -julkaisussa inventoidut seudullisesti ja paikallisesti arvokkaat kohteet on esitetty kuvassa 28 (Kuva 28). Tuulivoimapuiston vaikutusalueella (alle 12 km etäisyydellä) on Saaresmäen maakunnallisesti arvokkaaseen alueeseen sisältyvien kohteiden lisäksi myös suunnittelualueesta pohjoiseen sijaitseva Kytökosken kylä noin 9 kilometrin päässä ja Honkamäen pihapiiri noin 11 kilometrin päässä. Pyhännän alueella, noin 10 kilometrin päässä tuulivoimapuistosta sijaitsee Salmijärven tukkikämppä.

55 KAJAANIN KAUPUNKI 55 Kohteet voimajohtolinjauksilla Yhdysvoimajohtolinjauksen ympäristöön ei sijoitu maiseman tai kulttuuriympäristön arvokohteita. Vuolijoen sähköasemalle kulkevan voimajohtolinjan läheisyydessä sijaitsee valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristökohde, Kajaanin Otanmäen kaivosyhdyskunta (RKY 2009). Kuva 28. Kulttuuriympäristön arvokohteet

56 KAJAANIN KAUPUNKI Yhdyskuntarakenne, rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Tuulivoimapuisto sijoittuu noin 40 kilometriä Kajaanin kaupungista lounaaseen Kajaanin kaupungin ja Vieremän kunnan alueille. Kuntien välinen reuna-alue on pääosin asumatonta metsäaluetta. Tuulivoimapuiston vaikutusalueella pääasiallinen maankäyttömuoto on loma-asutus, jota on erityisesti Oulujärven ja muiden pienempien vesistöjen rannoilla. Palvelut ovat keskittyneet Vuolijoen ja Otanmäen taajamiin, Pyhännän ja Vieremän kuntakeskuksiin sekä Kajaanin kaupunkiin. Osayleiskaava-alueen luoteispuolella kulkee Isomäki-Vuolijoki-yhdystie (yt 8770, Keisarintie/Vuoijoentie). Suunnittelualueen pohjoisosan poikki kulkee Elenian 110 kv:n voimajohto Pyhäjärvi-Vuolijoki. Alueen itäpuolitse noin 600 metrin etäisyydellä kaava-alueesta kulkee Fingridin 110 kv:n voimajohto. Kajaanin kaupungin pohjoispuolella sijaitsevaan lentokenttään on alueelta etäisyyttä noin 45 kilometriä. Alue kuuluu kentän minimisektorikorkeusalueeseen (MSA), jossa lentoesteen suurin sallittu korkeus merenpinnasta mitattuna on 644 m. Alueen lounaispuolella noin 14 kilometriä suunnittelualueesta kantatiellä 88 sijaitsee lentokoneiden varalaskupaikka. Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmän YKR 2010 mukaan seudun asutus on keskittynyt vesistöjen varsille, nykyisten (Pyhäntä, Vieremä) ja entisten (Vuolijoki, Otanmäki, Sukeva) kuntakeskusten yhteyteen sekä pääteiden varsille. Kaava-aluetta lähimmät taajamat ovat alueen koillispuolella noin 10 kilometrin etäisyydellä sijaitseva Otanmäki, pohjoispuolella noin 20 kilometrin etäisyydellä sijaitseva Vuolijoki ja kaakkoispuolella noin 20 kilometrin etäisyydellä sijaitseva Sukeva. Vieremän keskustaajama sijaitsee noin 25 kilometriä alueesta etelään. Alueen kaakkoispuolella sijaitsevan Sonkajärven kunnan rajalle on noin 3 kilometriä ja luoteispuolella sijaitsevan Pyhännän kunnan rajalle noin 3 kilometriä. Pyhännän kunnan keskustaan on etäisyyttä noin 30 kilometriä. YKR:n mukainen yhdyskuntarakenne vuonna 2010 on esitetty kuvassa 29 (Kuva 29). Kuva 29. Tuulivoimapuiston lähialueiden YKR:n mukainen yhdyskuntarakenne vuonna Yksittäinen asuinrakennus aiheuttaa 2250 metriä halkaisijaltaan olevan maaseutuasutusympyrän. Maaseutuasutus on esitetty sinisellä, pienkylät (20 39 asukasta) oranssilla, kylät (yli 39 asukasta) vihreällä ja taajamat ruskealla. Osayleiskaava-alue on esitetty punaisella viivarajauksella ja YVAhankealueen rajaus mustalla katkoviivalla (Ympäristöhallinto 2013).

57 KAJAANIN KAUPUNKI Maankäyttö ja asuminen Suunnittelualue Osayleiskaava-alueen ja sen lähiympäristön nykyistä maankäyttöä on esitetty kuvassa 30 (Kuva 30). Suunnittelualueella ei sijaitse asutusta eikä loma-asutusta. Alue on pääosin metsätalouskäytössä. Aluetta käytetään lisäksi metsästykseen ja marjastukseen. Alueen Vieremän puoleisen osan kautta kulkee moottorikelkkareitti, jonka varressa/läheisyydessä on suunnittelualueella laavu. Keisarintien varressa noin 2,4 km lähimmästä voimalasta luoteeseen sijaitsee Soneran 83 metrin korkuinen masto (matkapuhelintukiasema). Lähimmät loma-asutusalueet sijaitsevat Rotimon ja Saaresjärven rannoilla. Rotimolla lähin lomaasunto on 2,6 km etäisyydellä lähimmästä voimalasta ja Saaresjärvellä 5,6 km etäisyydellä. Rotimon lounaispuolella sijaitsevan Nissilän kylän asutukseen on etäisyyttä noin 5 km lähimmistä voimaloista. Saaresmäessä 2,8-5,3 km etäisyydellä ja Leppikylässä 3,5-4 km etäisyydellä on vanhaa kyläasutusta, joka on jäänyt osin loma-asuntokäyttöön. Lähempänä suunnittelualueen pohjoispuolella on neljän loma-asuntokäyttöön jääneen talon ryhmä 1,8-2,0 km etäisyydellä lähimmästä voimalasta. Lisäksi suunnittelualueen etelä-. länsi- ja pohjoispuolella on yksittäisiä loma-asuntoja, joista lähimmät sijaitsevat noin 1,6 km etäisyydellä Keisarintie/Vuolijoentien varressa. Alueen eteläpuolella lähin yksittäinen loma-asunto sijaitsee noin 2,3 km etäisyydellä lähimmästä voimalasta. Alueen pohjoispuolella Pienen Eteläjärven rannalla on yksi loma-asunto 1,7 km etäisyydellä lähimmästä voimalasta ja yksi hieman pohjoisempana Eteläjärven rannalla 2,5 km etäisyydellä. Rahajärven rannalla sijaitsee muutamia asuin- ja lomarakennuksia 2,9-5,8 km etäisyydellä lähimmästä voimalasta. Alueen pohjoispuolitse kulkevan Isomäki-Vuolijoki-yhdystien lisäksi alueella on suhteellisen kattava metsäautotieverkosto. Osayleiskaava-alue on pääosin valtion omistuksessa lukuun ottamatta 5,0 km 2 aluetta alueen keskiosassa sekä muutamia pieniä alueita eri puolilla aluetta. Nykyinen maankäyttö voimajohtolinjan läheisyydessä Voimajohtolinja on suunniteltu nykyisen 110 kv:n johdon viereen, joka kulkee pääasiassa metsätalousmaiden kautta. Alle 500 metrin etäisyydelle nykyisestä voimajohdosta sijoittuu ampumarata, kaksi pientä ja yksi hieman laajempi maa-ainesten ottoalue sekä neljä loma-asuntoa, joista lähin on Kajaanin Leppikylässä 230 metrin etäisyydellä nykyisen voimajohdon kaakkoispuolella. Voimajohto kulkee noin 500 metrin etäisyydellä Kajaanin Otanmäen taajamasta. Muuta vakituista asutusta ei voimajohtolinjan läheisyydessä ole. Humpinsuon turvetuotantoalue ulottuu lähimmillään 270 metrin etäisyydelle voimajohdosta. Otanmäen ampumaradan ja Vuolijoen sähköaseman välillä nykyinen johtoaukea on leveämpi, koska ampumaradan kohdalla voimajohtoja kulkee rinnakkain kolme ja Otanmäen ja Vuolijoen sähköaseman välillä kahden voimajohtolinjan välissä kulkee myös Murtomäki-Otanmäki rautatie.

58 KAJAANIN KAUPUNKI 58 Kuva 30. Osayleiskaava-alueen ja sen lähiympäristön nykyinen maankäyttö (sisältäen myös myönnetyt rakennus-, ympäristö- ja maa-ainesluvat). Tuulipuistoaluetta lähimpien asuin- ja lomarakennusten ympärille on piirretty säteeltään 1,5 km oleva rajaus, jota on käytetty tuulivoimaloiden alustavassa sijoitussuunnittelussa vähimmäisetäisyytenä asutuksen ja voimaloiden välillä. Kuvassa on esitetty myös tarkistetun kaavaehdotuksen mukaiset voimaloiden paikat (harmaat pisteet), uuden voimajohdon linjausvaihtoehdot(harmaa katkoviiva) ja sähköasemien paikat (harmaat neliöt) Virkistys Osayleiskaava-aluetta käytetään metsätalouden lisäksi metsästykseen ja marjastukseen. Alueen länsipuolitse kulkee Keisarintie/Vuolijoentie (yt 8770). Alueella on useita pieniä teitä, joita hyödynnetään pääasiassa metsätalouden toimenpiteisiin. Alueen Vieremän puoleisen osan poikki kulkee moottorikelkkareitti, joka on osa Pyhännän moottorikelkkauraa. Alueen kaakkoispuolitse kulkee Aarnikotkan retkeilypolku Vieremältä Talaskankaan luonnonsuojelualueelle. Talaskankaan pohjoispuolella reitti jatkuu Otanmäen retkeilypolkuna. Lisäksi osayleiskaava-alueella sijaitsee kaksi laavu. Metsästys on alueella suosittua. Alueen Kajaanin puoleisessa osassa on vapaa metsästysoikeus, joten alue on tärkeä metsästyspaikka kajaanilaisille. Vieremälle metsästäjät tulevat jopa 100 km päästä (Arviointiryhmä 2013). Alueella käy vuosittain satoja metsästäjiä, metsästyksen painottuessa hirven, metson, hanhen ja pienriistan metsästykseen. Kajaanin kaupungin alueella toimii 14 metsästysseuraa, joissa on noin jäsentä. YVAhankealueella metsästää Halkin metsäpojat, Itärannan metsästysseura, Kuusirannan metsästysseura, Käkisaaren Erä, Kytökosken metsästysseura, Ojanperän metsästysseura, Ounasrannan metsästysseura, Otanmäen metsästäjät, Ponssen Erä, Saaresmäen erämiehet, Saaresmäen metsästys- ja kalastusseura, Tiepiirin Erä, Vuolijoen metsästysseura, sekä Vuottolahden metsästysseura. Vieremän puoleisella YVA-hankealueella tai sen läheisyydessä metsästää Samoilijat, Veijo Komulaisen hirviseurue, Rahajärven metsästysseura, Kyösti Mähösen hirviseurue, Iisalmen metsästys ja kalastuskerho, Iisalmen rakentajien kalastus ja metsästyskerho, Ylä-Kotvakon kiertäjät sekä Tynnyrin hirvestäjät. Kaavoituksen yhteydessä ei ole tarkemmin selvitetty, mitkä näistä metsästävät Murtomäen suunnittelualueella.

59 KAJAANIN KAUPUNKI Elinkeinoelämä Kajaanin kaupungin pääelinkeinoja ovat tieto- ja viestintäteknologia, elämystuotanto, metsä- ja puu- sekä elintarviketalous alkutuotannon ja teollisuuden osalta. Tieto- ja viestintäteknologian toimialalla on Kajaanissa tällä hetkellä noin 75 yritystä ja niissä noin 1100 työpaikkaa. Metallialalla yrityksiä Kajaanissa on noin 84 ja työntekijöitä noin 830. Kaupan ja palvelujen alalla Kajaanissa toimii runsaat 1400 yritystä, joissa työskentelee noin 3800 työntekijää. Mekaanisen puualan yrityksiä toimii Kajaanissa tällä hetkellä 14 ja ne työllistävät noin 250 henkeä. (Kajaanin kaupunki 2013) Vieremä on voimakasta karjatalousaluetta. Maatiloja kunnassa on noin 280. Kahden suurimman metalliteollisuusyrityksen palveluksessa työskentelee noin 480 henkilöä. Vieremällä on maaainesten ottoon ja kuljetukseen liittyvää yritystoimintaa sekä valmisbetonin ja erilaisten betonituotteiden tuotantoa. (Vieremän kunta 2013) Väestö (2012) Työttömyys (2011) Työpaikat (2010) Työpaikat, alkutuotanto Työpaikat, jalostus Työpaikat, palvelut Kajaani ,1 % ,8 % 38,6 % 33,0 % Vieremä ,2 % ,0 % 17,4 % 78,3 % Taulukko 9. Hankealueen kuntien väestö, työttömyys ja työpaikat Maa- ja metsätalous Lähes kaikki alueen metsät ovat metsätalouskäytössä. Olemassa olevan Vuolijoki-Pyhäjärvi voimalinjan alueella on talousmetsää ja ojitettuja soita Maa-ainesten otto Palvelut Liikenne Osayleiskaava-alueen luoteispuolella noin 2 km etäisyydellä sijaitsee Metsähallituksen Hepoharjun noin 1,5 ha laajuinen soranottopaikka tilalla 1:28, Vieremän valtionmaa. Alueelle on myönnetty maa-aineslupa vuonna 2012 (Vieremän kunnanhallitus) ja lupa on voimassa vuoden 2022 loppuun saakka. Kokonaisottomäärä on kiinto-m 3. Vuonna 2013 alueelle on myönnetty ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupa soran murskaukselle. Alueella murskataan karkeaa maa-ainesta noin 5400 tonnia vuodessa. Ympäristölupa on voimassa vuoden 2022 loppuun saakka. Palvelut ovat keskittyneet Vuolijoen ja Otanmäen taajamiin ja Kajaanin kaupunkiin sekä Pyhännän ja Vieremän kuntakeskuksiin. Osayleiskaava-alueen länsipuolitse kulkee yleinen tie 8770 (Isomäki-Vuolijoki-yhdystie, Keisarintie/Vuolijoentie) ja pohjoispuolitse noin 10 km etäisyydellä valtatie 28 (Kokkola-Kajaani). Lisäksi alueella on useita metsäautoteitä. Alueella ei ole kevyen liikenteen väyliä. Keisarintien/Vuolijoentien keskimääräinen ajoneuvoliikennemäärä oli vuonna 2012 osayleiskaava-alueen kohdalla noin 67 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tästä raskasta liikennettä oli noin 4 ajoneuvoa. Liikenne on vilkkainta valtatiella 28, jonka keskimääräinen ajoneuvoliikennemäärä oli vuonna 2012 YVA-hankealueen kohdalla 783 ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskaan liikenteen osuus oli noin 95 ajoneuvoa. (Liikennevirasto 2013)

60 KAJAANIN KAUPUNKI 60 Kuva 31. Nykyinen liikenneverkko ja keskimääräinen ajoneuvoliikennemäärä vuorokaudessa suunnittelualueen lähiympäristössä. Kuvassa on näytetty YVA-hankealueen rajaus. Ajoneuvoliikenteen määrät on esitetty sinisellä ja raskaan liikenteen määrät punaisella (Liikennevirasto 2011 ja 2012) Tekninen huolto Sähkönjakelu Suunnittelualueen pohjoisosan poikki kulkee Elenian 110 kv:n voimajohto Pyhäjärvi-Vuolijoki. Alueen itäpuolitse kulkee Fingridin 110 kv:n voimajohto ja kauempana idässä 400 kv:n voimajohto. Jätehuolto Kajaani kuuluu Kainuun jätehuollon kuntayhtymän (Ekokymppi) toimialueeseen ja alueen jätteet käsitellään Majasaaren jätekeskuksessa. Vieremän kunnan alueella jätehuollosta vastaa Ylä-Savon Jätehuolto Oy ja alueen jätteet käsitellään Ylä-Savon jätekeskuksessa Iisalmessa. Vesi- ja viemärihuolto Kajaanin alueella vesi- ja viemärihuollosta vastaa Kajaanin Vesi. Osayleiskaava-alueella ei ole kunnallista vesi- ja viemäriverkostoa. Alueen läheisyydessä sijaitsevat Otanmäki, Vuolijoki ja Kytöskoski kuuluvat kunnallisen vesihuollon piiriin, Otanmäki ja Vuolijoki myös viemärihuollon piiriin. Voimajohtolinjalla alueen läpi kulkee päävesijohto Linnaharjun vedenottamolta Otanmäkeen Ympäristön häiriötekijät Suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole teollisuutta eikä muutakaan ympäristöhäiriötä aiheuttavaa toimintaa. Vähäistä meluhaittaa aiheuttaa läheisen Keisarintien/Vuolijoentien liikenne.

61 KAJAANIN KAUPUNKI 61 5 OSAYLEISKAAVAN VALMISTELU 5.1 Aloitusvaihe Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Piiparinmäen-Lammaslamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaavaa varten on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma , joka sisältää suunnitelman osallistumisen ja vuorovaikutuksen sekä kaavan vaikutusten arvioinnin järjestämisestä. Suunnitelmassa on nimetty tiedossa olevat osalliset, tiedottamis- ja kuulemistavat, aikataulu sekä yhteyshenkilöt. Suunnitelmassa on myös esitetty ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) kytkeytyminen kaavoituksen aikatauluun. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavoituksen vireilletulosta on tiedotettu Kajaanissa ja Vieremällä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut tästä lähtien yleisesti nähtävillä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on tarkistettu Murtomäen tuulivoimapuiston osayleiskaavan eriydyttyä omaksi kaavakseen sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmien riittävyydestä järjestetyn neuvottelun johdosta Päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma on esitetty liitteessä Sidosryhmätyöskentely Osayleiskaavoituksen viranomaistyöneuvottelu Piiparinmäen-Lammaslamminkankaan tuulivoimapuiston osayleiskaavoituksen ohjelmointivaiheessa järjestettiin viranomaistyöneuvottelu Neuvottelussa esiteltiin tuulivoimahanketta, YVA-menettelyä ja keskusteltiin YVA:n ja kaavoituksen yhteensovittamisesta, kaavoituksen lähtökohdista sekä jatkotoimenpiteistä. Osayleiskaavoituksen 1. viranomaisneuvottelu Kaavoituksen aloitusvaiheessa järjestettiin osayleiskaavoituksen 1. viranomaisneuvottelu Neuvottelussa esiteltiin tuulivoimahanketta, YVA:n ja YVA-selvitysten tilannetta ja osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa sekä keskusteltiin jatkotoimenpiteistä. Liite 4. Muistio viranomaisneuvottelusta YVA-yleisötilaisuudet YVA-ohjelmasta YVA-ohjelmavaiheessa järjestettiin yleisötilaisuudet Kajaanin Vuolijoella ja Vieremällä. Tilaisuudessa esiteltiin tuulivoimahanke, YVA-menettely ja arviointiohjelma sekä YVA-menettelyn kytkeytyminen kaavoitukseen. Yleisöllä oli mahdollisuus saada tietoa ja esittää näkemyksiään ympäristövaikutusten arviointityöstä ja osayleiskaavan laatimisesta. Muu YVA-vuorovaikutusmenettely YVA-menettelyssä asukkaat ja muut hankkeesta kiinnostuneet ovat voineet osallistua menettelyyn esittämällä näkemyksensä yhteysviranomaisena toimivalle Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskukselle sekä hankkeesta vastaavalle tai YVA-konsultille. YVA-menettelyn yhteydessä on toteutettu lokakuussa 2013 postikysely tuulivoimapuiston lähivaikutusalueella (5 kilometrin säteellä lähimmistä suunnitelluista voimaloista) kaikille vaikinaisille talouksille ja vapaa-ajan asukkaille. Lisäksi kysely lähetettiin 5-12 kilometrin säteellä satunnaisotannalla 50 % lähialueen vakinaisille talouksille ja vapaa-ajan asukkaille. Kyselylomakkeita lähetettiin yhteensä 538 kotitalouteen. Lisäksi on toteutettu kaikille avoin internet-kysely, josta tiedotettiin alueen lehdistössä, Vieremän kunnan internet-sivuilla sekä sosiaalisessa mediassa (Facebook). Lokakuussa 2013 järjestettiin kaksi pienryhmätilaisuutta, joiden kohderyhminä olivat 1) hankeen lähialueen vakituiset asukkaat ja loma-asukkaat ja 2) metsästäjät. Lisäksi eri sidosryhmien (esimerkiksi asukasyhdistykset ja metsästysseurat) näkemyksiä selvitettiin avainhenkilöhaastatteluiden avulla. YVA-menettelyä seuraamaan ja ohjaamaan on koottu myös laaja-alainen seurantaryhmä, johon on kutsuttu muun muassa lähialueen asukkaita, järjestöjen ja elinkeinoelämän edustajia, Kajaanin kaupunki, Vieremän ja Pyhännän kunnat, yhteysviranomainen sekä muita viranomaisia. Seurantaryhmä on kokoontunut ja

62 KAJAANIN KAUPUNKI 62 Osayleiskaavoituksen viranomaistyöneuvottelut ja Kaavoituksen aloitusvaiheessa järjestettiin osayleiskaavoituksen viranomaistyöneuvottelu Neuvottelussa esiteltiin YVA-menettelyn tilannetta ja sen yhteydessä laadittuja selvityksiä sekä keskusteltiin osayleiskaavan luonnosvaiheen tavoitteista, aikataulusta ja täydennysselvitysten tarpeista. YVA-yleisötilaisuudet YVA-selostuksesta YVA-selostusvaiheessa järjestettiin yleisötilaisuudet Kajaanin Vuolijoella ja Vieremällä. Tilaisuudessa esiteltiin ympäristövaikutusten arvioinnin tuloksia sekä osayleiskaavoituksen tilannetta. 5.2 Luonnosvaihe Kuntaneuvottelut Kaavaluonnoksen valmisteluvaiheessa järjestettiin Pyhännän ja Vieremän kunnissa ja Kajaanin kaupungilla neuvottelut, joissa kunnille esiteltiin kaavoituksen lähtökohtia ja ympäristövaikutusten arvioinnin tuloksia sekä niiden huomioimista kaavoituksessa alustavien kaavaluonnoksien pohjalta. Lisäksi käytiin läpi täydennysselvitystarpeita ja keskusteltiin kuntien tavoitteista kaavoitukselle, kaavoituksen kuntamenettelyistä ja aikatauluista. Osayleiskaavoituksen viranomaistyöneuvottelu Kaavaluonnoksen valmisteluvaiheessa järjestettiin osayleiskaavoituksen viranomaistyöneuvottelu Neuvottelussa esiteltiin ympäristövaikutusten arvioinnin tuloksia ja alustavia kaavaluonnoksia sekä keskusteltiin kaavoituksen yhteydessä tehtävien täydennysselvitysten tarpeista. Liite 5. Muistio viranomaistyöneuvottelusta Osayleiskaavaluonnos Osayleiskaavan vaihtoehtotarkastelu Osayleiskaavan vaihtoehtotarkastelu suoritettiin YVA-menettelyn yhteydessä, jossa Kajaanin, Pyhännän, Vieremän ja Siikalatvan kuntiin sijoittuvalle hankealueelle tutkittiin kahta toteutusvaihtoehtoa VE1 (127 voimalaa) ja VE2 (85 voimalaa). YVA-menettelyn ja kaavoituksen yhteydessä laadittujen täydennysselvitysten tuloksien perusteella kehitettiin hankevaihtoehto VE3, joka toimi osayleiskaavaluonnoksen pohjana Luonnoksen periaatteet Kuvassa 32 (Kuva 32) on yhdistelmä Kajaanin ja Vieremän alueelle sijoittuvasta, päivätystä osayleiskaavaluonnoksesta, jossa näkyy molempien kuntien alueelle osoitettu maankäyttö. Osayleiskaavaluonnos laadittiin maankäyttö- ja rakennuslain 77a :n tarkoittamana oikeusvaikutteisena osayleiskaavana, jota saa käyttää tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena. Kaavaa laadittaessa on huomioitu myös tuulivoimarakentamista koskevan yleiskaavan erityiset sisältövaatimukset (MRL 77b ) sekä yleiskaavan yleiset sisältövaatimukset (MRL 39 ). Kaavaluonnos laadittiin YVA:n vaihtoehtotarkastelun, sijoitussuunnittelun teknistaloudellisten reunaehtojen, yleiskaavan lähtökohtien, selvitysten, tavoitteiden ja vaikutusarviointien pohjalta. Osayleiskaavaluonnoksessa osoitettujen tuulivoimala-alueiden perustana oli hankevaihtoehdon VE3 mukainen sijoitussuunnitelma, jossa huomioitiin YVA-menettelyn tulokset ja yhteysviranomaisen lausunto YVA-selostuksesta. Osayleiskaavan suunnittelualue Osayleiskaavan suunnittelualueeseen on sisällytetty laskennallinen 40 dba meluvaikutusten alue tuulivoimaloiden ympärillä. Suunnittelualueen laajuus oli kaavaluonnoksessa noin 4300 ha. Tuulivoimaloiden sijoittelu Vaihtoehdon VE3 pohjalta laaditussa osayleiskaavaluonnoksessa tarkasteltiin yhteensä 38 yksikköteholtaan noin 3 MW:n tuulivoimalan sijoittamista suunnittelualueelle. Tuulivoimaloista 10 sijaitsi Kajaanin kaupungin alueella ja 28 Vieremän kunnan alueella. Tuulivoimaloiden sallittu kokonaiskorkeus maanpinnasta on enimmillään 230 metriä. Yksittäisten voimaloiden sijoitteluun on

63 KAJAANIN KAUPUNKI 63 jätetty toteutusvaraa, koska sijoittelu tulee mahdollisesti täsmentymään teknisen suunnittelun etenemisen mukaan. Voimaloiden sijoittelun liikkumavara on kaavaluonnoksessa osoitettu lähimmästä asutuksesta ja loma-asutuksesta poispäin alueille, joilla ei ole rakentamista rajoittavia luontoarvoja ja jotka ovat teknistaloudellisesti toteutuskelpoisia. Voimalapaikkojen mahdollisesta siirtämisestä ei siten aiheudu vaikutusarvioinnissa arvioitua merkittävämpiä vaikutuksia. Liittyminen verkostoihin Tuulipuiston huoltoyhteydet ja liittyminen sähköverkkoon on osoitettu ohjeellisena. Suunnittelualueen sisäiset maakaapelit pyritään sijoittamaan tiestön yhteyteen. Sähköasemille on osoitettu sijoituspaikat EN-1. Sähköaseman yhteyteen voidaan sijoittaa huoltorakennus, varasto ja tukikohta. Tuulipuisto liittyy yhdystiehen 8770 olemassa olevien yksityistie- ja metsäautotieliittymien kautta. Asuinympäristön laatu Asuinympäristön laatu ja tuulivoimatuotannon harjoittamismahdollisuudet turvataan jättämällä asutuksen ja tuulivoimarakentamiseen varattavan alueen välille riittävä etäisyys. Suunnittelualueella ei ole pysyvää asutusta eikä loma-asutusta. Lähin yksittäinen loma-asunto sijaitsee Keisarintien/Vuolijoentien varressa noin 1,6 km etäisyydellä lähimmästä voimalasta. Rotimon lomaasutus on lähimmillään 2,3 km etäisyydellä voimaloista. Vakituinen asutus on lähimmillään lännessä Rahajärven alueella, josta etäisyys suunniteltuihin voimaloihin on vähintään 2,9 km sekä pohjoisessa Saaresmäen alueella, josta etäisyys suunniteltuihin voimaloihin on vähintään 3 km. Muualla kaava-alueen ympärillä asutus on selkeästi kauempana. Maa- ja metsätalous Metsäalueet on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla sallitaan maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen (M-1). Hankealueella sijaitseville maa- ja metsätalousvaltaisille alueille on mahdollista sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseen osoitetuille alueille (tv). Suunnittelualueella ei sijaitse peltoalueita eikä kotieläintaloutta. Luonnonympäristö Kaavaluonnoksessa on osoitettu luonnonsuojelualue, natura-alue, Metso-suojelualue, luontoselvityksessä todetut metsä- ja vesilain tarkoittamat kohteet, rauhoitettujen, uhanalaisten tai silmälläpidettävien lajien esiintymisalueet sekä luontoselvityksessä todetut muut arvokkaat luontokohteet. Alueiden kuvaukset ja kaavassa huomioitavat kohteet on esitetty kaavaselostuksen alueen luontoa koskevassa kohdassa. Kulttuuriympäristö ja -maisema Tuulivoimaloiden näkyvyyttä maisemassa on tutkittu näkyvyysanalyyseillä ja valokuvasovitteilla.

64 KAJAANIN KAUPUNKI 64 Kuva 32. Ote osayleiskaavaluonnoksesta Mielipiteen kuuleminen osayleiskaavaluonnoksesta Murtomäen tuulivoimapuiston osayleiskaavaluonnos ja muu valmisteluaineisto oli nähtävillä mielipiteen kuulemista varten Vieremän kunnassa ja Kajaanin kaupungissa Luonnoksesta saatiin yhteensä 20 lausuntoa (Vieremä 12 kpl ja Kajaani 8 kpl) ja 42 kirjallista mielipidettä (Vieremä 35 kpl ja yksi kansalaisadressi ja Kajaani 6 kpl). Kaavaluonnoksen nähtävillä olon aikana järjestettiin yleisötilaisuudet Vieremän Salahmin koululla ja Kajaanin Otanmäen kirjastossa. Tiivistelmä saaduista lausunnoista ja kirjallisista mielipiteistä on esitetty liitteessä 6. Liite 6. Tiivistelmä kaavaluonnoksesta saaduista lausunnoista ja mielipiteistä sekä kaavan laatijan vastineet 5.5 Sidosryhmätyöskentely Neuvottelu osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä Luonnosvaiheessa järjestettiin Iisalmen Luonnon Ystäväin yhdistys ry:n ja Kainuun luonnonsuojelupiiri ry:n pyynnöstä MRL 64.2 :n mukainen neuvottelu Piiparinmäen- Lammaslamminkankaan tuulivoimapuistokokonaisuuden osayleiskaavojen (Piiparinmäen ja Mur-

65 KAJAANIN KAUPUNKI 65 tomäen alueet) osallistumis- ja arviointisuunnitelmien riittävyydestä. Neuvottelutarpeen esittäjät pitivät OAS:ssa esitettyä kuvausta hankkeessa laadittavista selvityksistä riittämättömänä. Neuvottelun muistio on esitetty liitteessä 7. Liite 7. Muistio OAS-neuvottelusta Viranomaistyöneuvottelu Kaavaehdotuksen valmisteluvaiheessa järjestettiin viranomaistyöneuvottelu, jossa käytiin läpi hankkeen kokonaistilanne, kaavaluonnoksesta saatu palaute, laaditut lisäselvitykset ja vaikutusarvioinnit. Lisäksi esiteltiin palautteen huomiointi kaavasuunnitelmassa ja keskusteltiin jatkotoimenpiteistä. Todettiin, että luontokohteiden merkinnöissä voidaan noudattaa soveltuvin osin Piiparinmäen kaavoissa käytettyjä merkintöjä. Liite 8. Muistio viranomaistyöneuvottelusta Viranomaisneuvottelu Kaavaehdotuksen valmisteluvaiheessa järjestettiin viranomaisneuvottelu, jossa käytiin läpi kaavaluonnoksesta saatu palaute ja sen huomioiminen kaavaehdotuksessa sekä täydennykset lähtötietoihin, selvityksiin ja vaikutusarviointiin. Liite 9. Muistio viranomaisneuvottelusta Lausuntojen ja mielipiteiden huomioiminen Kaavan vaikutusten lieventämiseksi on kaavaehdotuksen pohjaksi laadittu uusi voimalasuunnitelma. Natura-alueeseen, linnustoon, susiin ja muihin luontoarvoihin sekä maisemaan ja virkistyskäyttöön kohdistuvia vaikutuksia on lievennetty poistamalla alueen itäosan voimalat sekä siirtämällä kahta voimalaa kauemmas mahdollisesti häiriintyvistä kohteista. Lausunnot ja mielipiteet on lisäksi huomioitu kaavaehdotuksen valmistelussa seuraavasti: Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi - Lentoesteiden korkeusrajoitus on tarkistettu Finavian paikkatietoaineistosta, jonka mukaan Murtomäen alue on lentoesterajoitusalueella, jolla aluetta rajoittaa minimisektorikorkeusalue 644 metriä merenpinnasta. Pohjois-Savon liitto - Talaskankaan Natura-alue on rajattu pois kaava-alueesta voimalapoistojen johdosta. Luonnonvarakeskus - Susiin ja metsäpeuroihin kohdistuvien yhteisvaikutuksien arviointia on täydennetty. - Susiin kohdistuvia vaikutuksia on lievennetty poistamalla voimaloita Talaskankaan suunnasta, jolloin susille soveltuva alue säilyy mahdollisimman yhtenäisenä. Pohjois-Savon ELY-keskus - Voimala nro 1 ja muut alueen itäisimmät voimalat on poistettu. - Yksi voimala on siirretty kauemmas Hiirilammen läheltä ja yksi metson soidinalueen läheltä. - Hiirilammen vanhan metsän alue on kaavaehdotuksessa osoitettu SL-alueena. - Valkolehdokkiesiintymiä koskeva kaavamääräys s-2 on muutettu Pohjois-Savon ELYkeskuksen esittämään muotoon. - Meluhaittoja koskevaa yleismääräystä on täsmennetty viittauksella vuonna 2015 voimaan tulleeseen valtioneuvoston asetukseen tuulivoimaloiden ulkomelusta ja sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen sisätilojen olosuhteista. - Linnustoselvitystä ja arviointeja on täydennetty mm. kaakkurin ja metsähanhen osalta. - Hiirilammen ympäristön luontoselvityksiä on täydennetty liito-oravan ja linnuston osalta. - Talaskankaan Natura-arviointi on täydennetty vastaamaan uutta voimalasuunnitelmaa. - Voimaloiden purkamista koskeva kaavamääräys on poistettu. - Soidensuojeluohjelman täydennyskohteet Petäjäjärvi-Joutenjoki ja Häntälähteensuo- Hongistonsuon alue on esitetty kaavassa ja vaikutukset niihin arvioitu kaavaselostuksessa. - Luonnonvarakeskukselta on hankittu susia koskeva vaikutusarviointi sekä saatu lisätietoja muistakin suurpedoista, joiden pohjalta on täydennetty kaavaselostuksen vaikutusarviointia. - Metsäpeuraan kohdistuvista vaikutuksista on laadittu lisäselvitys ja täydennetty kaavaselostuksen vaikutusarviointia. - Kaavaehdotuksen valmisteluvaiheessa on pidetty työneuvottelu Pohjois-Savon ELYkeskuksen kanssa ja laajapohjainen viranomaisneuvottelu. - Natura-arviointi on täydennetty.

66 KAJAANIN KAUPUNKI 66 - Kaavaselostukseen ja Natura-arvioinnin täydennykseen on lisätty kartta esitetyistä voimalapaikoista eri suunnitteluvaiheissa. - Kaavaselostukseen on lisätty ohje voimajohtojen merkitsemiseksi huomiopalloin. Digita Oy - Digitalta on pyydetty tarkennettu lausunto antenni-tv-vastaanottoon aiheutuvista vaikutuksista ja täydennetty kaavaselostuksen vaikutusarviointia sen osalta. Kainuun ELY-keskus - Kaavaselostuksen valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kuvausta on täydennetty. - M-1-alueen määräystä täsmennetty lauseella: Uusia asuin- ja lomarakennuksia tai muuta melusta häiriintyvää toimintaa ei saa sijoittaa alueelle. - Voimaloiden purkamista koskeva kaavamääräys on poistettu. - Vaikutusarviointia on täydennetty metson soidinalueita koskien ja vaikutuksia niihin on lievennetty voimaloita poistamalla ja siirtämällä. - Linnustoselvitystä ja arviointeja on täydennetty mm. metsähanhen osalta. - Metsäpeuraan kohdistuvista vaikutuksista on laadittu Piiparinmäen ja Murtomäen kaavaalueita koskeva lisäselvitys, jossa on hyödynnetty mm. Luonnonvarakeskukselta (ent. RKTL) saatuja aineistoja ja selvitetty hankkeen vaikutukset metsäpeuran suotuisan suojelun tasoon ja suden ja peuran vuorovaikutukseen. - Yhteisvaikutusten arviointia on täydennetty kaavaselostukseen. - Susiin kohdistuvia vaikutuksia on lievennetty poistamalla voimaloita Talaskankaan suunnasta, jolloin susille soveltuva alue säilyy mahdollisimman yhtenäisenä. - Kainuun tuulivoimamaakuntakaavan yhteydessä on tutkittu tuulivoima-alueiden yhteisvaikutukset maakunnallisella tasolla. - Kaavaehdotuksen valmisteluvaiheessa on pidetty viranomaisneuvottelu Kainuun liitto - Kaavaselostukseen on lisätty tietoa meluvaikutusten seurannasta. Kainuun sote, Ympäristöterveydenhuolto - Lausunnossa esitettyihin asioihin on vastattu kaavaehdotusvaiheen vastineissa, ks. liite 10. Kirjalliset mielipiteet - Kaavasta on vähennetty yhteensä kuusi voimalapaikkaa Vieremän puolelta ja yksi voimalapaikka Kajaanin puolelta. - Havainnekuviin on tehty Rotimon ja Rahustenaho loma-asukkaiden toivomia täydennyksiä. - Vaikutusten arviointia on tarkistettu ja täydennetty mm. melu-, varjonvilkunta- ja maisemavaikutusten osalta sekä luontoarvojen mm. suurpetojen, metsäpeurojen ja linnuston osalta.

67 KAJAANIN KAUPUNKI 67 6 OSAYLEISKAAVA 6.1 Osayleiskaavaehdotus Osayleiskaavaehdotuksen perustelut Nähtävillä ollut osayleiskaavaehdotus laadittiin päivätyn kaavaluonnoksen ja siitä saatujen kannanottojen, lausuntojen ja mielipiteiden, laadittujen lisäselvitysten ja arvioitujen vaikutusten perusteella. Lausuntojen ja mielipiteiden huomioiminen on esitetty edellä kohdassa 5.6. Tarkistettu tuulivoimapuistosuunnitelma nähtävillä olleessa kaavaehdotuksessa Haitallisia vaikutuksia Talaskankaan Natura-alueeseen ja muihin luontoarvoihin lievennettiin luonnosvaiheen nähtävillä olon jälkeen poistamalla Natura-alueen läheltä Kajaanista yksi voimala ja Vieremän puolelta seitsemän voimalaa ja siirtämällä yksi voimala Hiirilammen läheisyydestä. Vaikutuksia Rotimon suuntaan lievennettiin siirtämällä järven pohjoispuolelta lähin voimala kauemmas niin, että lähin voimala jää 2,6 kilometrin päähän Rotimon lähimmästä loma-asunnosta. Keskiosan sähköaseman paikkaa siirrettiin hieman pohjoisemmaksi ja osoitettiin ohjeellisella merkinnällä. Aiemmalle paikalle osoitettiin uusi voimalapaikka. Lisäksi tehtiin vähäisiä tarkistuksia suunnittelualueen tiestöön, kaapelireitteihin ja tuulivoimaloiden alueisiin. Melumallinnuksen päivitys 05/2016 Melumallinnus ja meluselvitys päivitettiin vastaamaan nähtäville asetetussa osayleiskaavaehdotuksessa esitettyä tuulivoimaloiden sijoittelua ja lukumäärää. Voimalapoistojen johdosta melualue pieneni merkittävästi alueen itäosassa Natura-alueen suuntaan sekä eteläosassa Rotimon suuntaan. Päivityksessä huomioitiin laskennassa käytetyn tuulivoimalatyypin valmistajan tekemät korjaukset voimalatyypin lähtömeluarvoihin. Lähtömeluarvon korotuksesta johtuen mallinnetut melualueet hieman laajenivat. Mallinnuksen perusteella voitiin todeta, ettei lähistön asutukseen ja loma-asutukseen ulotu melutason nykyisiä ohjearvoja (VNa 1107/2015) ylittäviä meluvaikutuksia. ks. selostuksen kohta Melu. Vilkuntamallinnuksen päivitys 05/2016 Varjon vilkuntamallinnus päivitettiin kaavaehdotuksen mukaisella tuulipuistosuunnitelmalla, ks. selostuksen kohta Varjostusvaikutus. Mallinnuksen mukaan lähistön asutukseen ja lomaasutukseen ei ulotu vilkuntavaikutuksia. Näkemäanalyysien ja maisemakuvasovitteiden päivitys 05/2016 Kaavaluonnosvaiheen näkemäanalyysit ja maisemakuvasovitteet päivitettiin uuden tuulipuistosuunnitelman mukaiseksi. Lisäksi laadittiin lisää maisemakuvasovitteita Mäkelän, Rotimon Hinaniemen, Rotimon Heikkilän ja Rotimon Patoniemen suunnista sekä Marttisenjärven Malminrannan suunnasta. Metsälamminkankaan, Piiparinmäen ja Murtomäen tuulivoimaloiden yhteisvaikutuksista laadittiin näkemäanalyysikartta ja Piiparinmäen ja Murtomäen yhteisvaikutuksista maisemakuvasovitteet Oulujärven Manamasalon suunnasta sekä Rotimon suunnasta. Maisemavaikutukset Rotimon, Marttisenjärven ja erityisesti Talaskankaan suuntaan ovat lieventyneet itäosan voimaloiden poistamisen ansiosta. Kaukomaisemassa voimalat ovat edelleen kuitenkin laajalti nähtävissä. Saaresjärven suuntaan vaikutukset ovat samankaltaiset kuin kaavaluonnosvaiheen suunnitelmalla. Luonto- ja muinaisjäännösselvitykset Tarkistetut tie- ja kaapelilinjaukset ja ohjeellinen sähköasema-alue sijoitettiin olemassa olevien teiden linjauksille, avohakkuualueille tai luontoselvityksen laatijan ja arkeologisen selvityksen mukaan riittävästi tutkituille alueille. Maastoselvitysten täydentämiseen ei siten muinaisjäännösten osalta todettu tarvetta. Osayleiskaavaluonnoksesta saadun palautteen johdosta suunnittelualueelta laadittiin lisäselvityksiä linnuston ja liito-oravien osalta. Suunnittelualueen tarkistus Suunnittelualuetta supistettiin alueen itäosasta itäisimpien voimaloiden poistamisen johdosta. Suunnittelualueeseen sisältyy joka puolella likimääräisesti voimaloiden 40 db(a)-melualue. Nähtävillä olleen osayleiskaavaehdotuksen laajuus on noin 3390 ha.

68 KAJAANIN KAUPUNKI YVA-yhteisviranomaisen lausunnon huomioiminen kaavan sisällössä Linnustoalueet, uhanalaiset lajit, ekologiset yhteydet ja vaikutukset loma-asutukseen ja virkistykseen on otettu huomioon hankkeen suunnittelussa merkittävimmin jättämällä koko YVAhankealueen keskiosa (n. 40 voimalaa) pois suunnittelusta. Murtomäen kaava-alueen linnusto- ja luontoarvoiltaan tärkeät alueet ja kohteet on huomioitu jo kaavaluonnosvaiheessa poistamalla ja siirtämällä voimaloita kauemmas tärkeiltä alueilta. Kaavaluonnosvaiheessa on myös Rotimon loma-asutusta lähimmät voimalat poistettu tai siirretty kauemmas. Kaavaehdotusvaiheessa on Natura-alueeseen, linnustoon, loma-asutukseen ja asutukseen sekä ekologisiin yhteyksiin kohdistuvia vaikutuksia edelleen lievennetty poistamalla itäosan voimalat kaavaehdotuksesta. Voimalapoistojen myötä meluvaikutukset Natura-alueelle ovat edelleen vähentyneet, mikä osaltaan turvaa myös Talaskankaan hiljaisuuden. Kaavaehdotuksessa lähteisiin kohdistuvien vaikutusten ja vesilain mukaisen luvan tarvetta on selvennetty kaavamerkinnöin ja kaavaselostuksessa. Kaavan vaikutusarvioinneissa YVA-yhteysviranomaisen lausunto on huomioitu jo kaavaluonnosvaiheessa täydentämällä arviointeja naapurikiinteistöjen käyttöön kohdistuvista vaikutuksista ja rajoituksista, hankkeiden yhteisvaikutuksista, hiljaisista alueista, vaikutuksista Oulujärven ympäristön matkailun vetovoima-alueeseen, maisemavaikutuksista Oulujärven virkistyskäyttöön, matkailuun, Natura-alueisiin ja luonnonsuojelualueisiin sekä ekologisista yhteyksistä. Kaavaluonnosvaiheessa on päivitetty ja täydennetty YVA-vaiheen luontoselvitykset ja muinaismuistoselvitys kaavan pohjana käytettävän tuulivoimapuistosuunnitelman VE3 mukaisille voimalapaikoille ja täydennetty maastoselvityksiä myös viitasammakoiden osalta. Luonnosvaiheessa on myös tehty yhteysviranomaisen lausunnossa mainittu kuvasovite Talaskankaan suunnalta. Kaavaehdotusvaiheessa on tehty täydentäviä ja tarkentavia maastoselvityksiä ja täydennetty YVA- ja kaavaluonnosvaiheessa laadittuja vaikutusarviointeja mm. yhteisvaikutusten ja ekologisten yhteyksien osalta. Erityisesti on täydennetty metsäpeuroja ja susia koskevaa selvitysaineistoa ja vaikutusarviointia mukaan lukien yhteisvaikutukset Metsälamminkankaan kanssa. Murtomäen alue ei ole tehdyn selvityksen mukaan erityisen tärkeä metsäpeuroille. Susien elinympäristön säilyminen mahdollisimman eheänä on huomioitu poistamalla voimaloita alueen itäosasta. Kaavaehdotusvaiheessa on lisäksi päivitetty melu- ja vilkuntamallinnukset sekä näkymäanalyysit kaavaehdotuksen tuulivoimasuunnitelman mukaiseksi ja laadittu lisää maisemakuvasovitteita. Kaavaselostukseen on lisätty myös tv-vastaanottoon kohdistuvien vaikutusten vähentämiskeinoja ja seurantaohjelma hankkeen keskeisistä seurattavista ympäristövaikutuksista Muutokset luonnosvaiheen jälkeen ennen kaavaehdotuksen nähtävillä oloa Kaavakartta - Voimalat 1-5, 7, 53 Vieremän alueelta ja voimala 55 Kajaanin alueelta sekä niille johtavat tiet ja kaapelit on poistettu. - Vieremän alueen voimaloita 132 ja 18 on siirretty ja kaavakartalla on osoitettu yksi uusi voimala Vieremän alueelle, voimala Itäreunan kaava-alueesta on poistettu 40 db(a) alueen ulkopuolelle jääneet alueet. Kaavaalueen eteläosaa on laajennettu 40 db(a) alueen rajausta vastaavaksi. - Eteläisemmän sähköaseman aluetta on siirretty ja sen sijainti on osoitettu ohjeellisena. - Kaavakartalla on osoitettu soidensuojeluohjelmaan ehdotetut alueet SL-2, SL-3 ja MY-1- alueina. - Voimaloiden 115 ja 130 tv-alueita on vähäisesti supistettu soidensuojeluohjelma-alueen huomioimiseksi. - Voimalan tulotien ja sen vieressä kulkevan kaapelin linjauksia on tarkistettu voimalan 138 osalta. - Hiirilammen ympäristön vanhan metsän luo-4-merkintä on muutettu SL-4 merkinnäksi luonnonsuojelualueeksi perustettavaksi alueeksi. - Vesilailla suojeluille lähteille on osoitettu oma luo-4-kohdemerkintänsä. - Kaavakartalle on lisätty uusi ohjeellinen moottorikelkkareitin linjaus soidensuojeluohjelman täydennysalueiden ohi. Kaavamääräykset - M-1-kaavamääräykseen on selvennetty, että alueella on sallittua maa- ja metsätalouden harjoittamista palveleva rakentaminen ja uusia asuin- ja lomarakennuksia tai muuta melusta

69 KAJAANIN KAUPUNKI 69 häiriintyvää toimintaa ei saa sijoittaa alueelle. Lisäksi määräyksessä on sallittu ohjeellisen sähköasemakentän sijoittaminen alueelle ja ohjattu sen rakentamista. - Valkolehdokkiesiintymiä koskevaa s-2 kaavamääräystä on yksinkertaistettu ja poistettu viittaukset poikkeuslupamenettelyyn. - Luo-2-määräykseen on lisätty, että aluetta ei saa muuttaa niin, että alueen ominaispiirteiden säiyminen vaarantuu. - Meluohjearvoja koskevaan yleismääräykseen on täsmennetty, että huomioon on otettava valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista sekä sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista. - Purkamista ja maisemointia koskeva määräys on poistettu, koska ELY-keskuksen mukaan asiasta ei voida määrätä, koska siitä on jo määrätty maankäyttö- ja rakennuslaissa. - Lausuntopyyntö Finnavialta on poistettu lentoestelupia koskevasta kaavamääräyksestä. Lentoesteluvat haetaan nykyään suoraan TraFilta ilman Finnavialta haettavaa lausuntoa. - Kaava-alueen ulkopuoliset merkinnät on poistettu tiemerkintöjä lukuun ottamatta. - Melualuerajaukset on poistettu kaavakartalta. Kaavaselostuksen liitteenä on kaavakartta, jossa tarkistetut melualuerajaukset on näytetty. - YVA-hankealueen rajaus on poistettu. 6.2 Kaavaehdotuksen nähtävilläolo Kajaanin kaupungingallitus päätti osayleiskaavaehdotuksen nähtäville asettamisesta ja lausuntojen pyytämisestä Vieremän kunnanhallitus käsitteli osayleiskaavaehdotusta kokouksessaan ja päätti asettaa sen nähtäville MRL 65 :n mukaisesti 30 päivän ajaksi sekä hankkia MRL:n edellyttämät lausunnot. Murtomäen tuulivoimapuiston osayleiskaavaehdotus pidettiin nähtävillä MRA 19 :n mukaisesti Kajaanin kaupungissa ja Vieremän kunnassa Yhdistelmä Vieremän ja Kajaanin alueelle sijoittuvasta, päivätystä osayleiskaavaehdotuksesta on esitetty kuvassa 33 (Kuva 33). Kajaanin kaupunki pyysi kaavaehdotuksesta lausunnot seuraavilta: Kainuun ELY-keskus, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus (liikenne), Kainuun liitto, Kainuun museo, Kainuun pelastuslaitos, Kainuun SOTE kuntayhtymän ympäristöterveys, Vieremän kunta, Luonnonvarakeskus, Metsähallitus Metsätalous ja Luontopalvelut, Suomen metsäkeskus, Trafi Liikenteen turvallisuusvirasto, Elenia Verkko Oy, Fingrid Oy, Puolustusvoimien Pääesikunta, Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen 3. logistiikkarykmentti. Lisäksi kaupunki lähetti kaavaehdotuksen nähtäville tulosta tiedotteen seuraaville: Kainuun Lintutieteellinen yhdistys ry, Kajaanin Seudun Luonto ry, Vuolijoen metsästysseura ry, Otsotuuli Oy, Vuolijoen maaseutuyhdistys ry, Käkilahden kyläseura ry, Ojanperän Maaseutuyhdistys ry, Vuolijoen riistanhoitoyhdistys, Saaresmäen Metsästys- ja Kalastusseura ry, Otanmäen metsästäjät ry, Kytökoski-Saaresmäen Kyläyhdistys ry, Otanmäki-Seura ry, Kainuun Luonnonsuojelupiiri ry, Digita Oy, TeliaSonera Finlad Oyj sekä lähialueen 41 maanomistajaa Natura-lausunnot Kainuun ELY-keskus antoi lausuntonsa Talaskankaan Natura-arvioinnin täydennyksestä ja Pohjois-Savon ELY-keskus osayleiskaavalausunnon yhteydessä Lausunnoissa todetaan, että edellisessä lausunnossa esitetyt haitallisten vaikutusten lievennyskeinot on otettu huomioon ja että hankkeesta ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia Talaskankaan suojeluperusteina oleville lajeille tai luontotyypeille Kaavalausunnot ja muistutukset Ehdotuksesta saatiin Kajaanin kaupungille 9 lausuntoa ja 4 muistutusta ja Vieremän kunnalle 14 lausuntoa ja 65 muistutusta. Vieremän kunnalle tulleet lausunnot ja muistutukset käsitellään Vieremän kunnan toimesta. Tiivistelmä Kajaanin kaupungille saaduista lausunnoista ja muistutuksista sekä niihin laaditut vastineet esitetään liitteessä 10. Liite 10. Tiivistelmä kaavaehdotuksesta saaduista lausunnoista ja muistutuksista sekä kaavan laatijan vastineet

70 KAJAANIN KAUPUNKI 70 Kuva 33. Ote nähtävillä olleesta osayleiskaavaehdotuksesta Lausunnot Kajaanin kaupungille Kajaaniin tulleissa lausunnoissa Fingrid Oyj:llä, Kainuun liitolla, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Liikenne ja Infra-vastuualueella sekä Kainuun museolla ei ollut kaavaehdotuksesta huomautettavaa. Elenia Oy - Tien suunnittelussa ja rakentamisessa on huomioitava riittävät etäisyydet sekä voimajohtoon että voimajohdon pylväisiin. Tiesuunnitelmien tarkentuessa teistä on tehtävä alitustilatarkastelu sekä pyydettävä erillinen lausunto Elenia Oy:ltä. - Kaavassa on huomioitava, että sähköaseman rakennusten ja tuulivoimaloiden etäisyys voimajohtoon on riittävä. Tuulivoimaloiden turvaetäisyys voimajohtoon on tuulivoimalan maksimikorkeus (tässä 230 m) + 23,5 metriä. - Mikäli tuulivoimapuistot aiheuttavat muutoksia olemassa olevaan 110 kv:n johtoon, tullaan kustannukset laskuttamaan aiheuttajalta täysmääräisenä. - Voimajohto tulee olemaan käytössä ja jännitteisenä puiston rakentamisen aikana, joka tulee huomioida suunnitelmassa.

71 KAJAANIN KAUPUNKI 71 Kainuun ELY - Kaavaselostuksessa on tuotu esille koko Piiparinmäen-Lammaslamminkankaan alueen ja erityisesti sen eteläosan, Murtomäen alueen, keskeinen merkitys suden esiintymiselle ja lisääntymiselle. Tuulivoiman susiin kohdistuvien vaikutuksia ei ole tutkittu Suomen olosuhteissa. Näin ollen nykytietämyksen perusteella tuulivoimarakentamisen vaikutuksia ja merkittävyyttä ei voida arvioida tutkittuun tietoon perustuen luotettavasti. Luken sutta koskevan seuranta-aineiston perusteella on selvää, että kaava-alue on suden esiintymisen ja liikkumisen kannalta keskeinen alue, jossa sen on todettu myös lisääntyvän. Hankkeen YVA-selostuksesta RKTL:n antaman lausunnon mukaan suunniteltujen voimaloiden läheisyydessä on todettu olevan suden pesiä ja siirtopesiä, mitä kaavan vaikutusten arvioinnissa ei ole käsitelty lainkaan. Jos voimaloita sijoitetaan todetun lisääntymisalueen pesien läheisyyteen, tulee sillä olemaan vähintäänkin heikentäviä vaikutuksia lajin lisääntymispaikkoihin, jotka voivat olla myös pitempiaikaisessa käytössä. Tätä voidaan pitää luonnonsuojelulain 49 :n tarkoittaman hävittämis- ja heikentämiskiellon vastaisena, sillä heikentämistä ovat kaikki sellaiset toimenpiteet tai muutokset, joiden seurauksena lisääntymis- ja levähdyspaikka muuttuu siten, ettei se enää täytä niitä edellytyksiä joita laji vaatii lisääntyäkseen paikalla. Niin kuin kaavaselostuksessakin on tutkimuksiin viitaten todettu, tärkein tekijä pesäpaikan valinnassa on etäisyys ihmisten muuttamiin alueisiin. Pohjois-Savon ELY-keskus on maininnut lausunnossaan ympäristöministeriön ohjeluonnokseen liittyen seuraavaa: Ympäristöministeriö on esitellyt keväällä 2016 luonnoksia luontodirektiivin liitteen IV (a) lajien lisääntymis- ja levähdyspaikan kuvauksesta myös suden osalta. Kuvaukset on tarkoitettu toimimaan ohjeena mm. kaavoituksen ohjaamisessa. Kuvauksen mukaan susireviirin koko on keskimäärin 1200 km 2. Susi käyttää harvoin samaa pesäpaikkaa perättäisinä vuosina. Susi siirtää pentujaan useaan otteeseen kesän aikana. Saman suden pesiessä perättäisinä vuosina on noin kolmannes kesän mittaan käytössä olevasta noin kymmenestä kokoontumispaikasta samoja. Kokoontumispaikat voidaan löytää vain pannoitetun suden avulla. Pesäpaikat jätetään loppukesällä, jonka jälkeen levähdyspaikat ovat satunnaisempia päivälepopaikkoja. Ympäristöministeriön ohjeluonnoksen mukainen määritelmä suden lisääntymis- ja levähdyspaikasta on seuraava: Suden lisääntymispaikka on pesä, vaikka pesäpaikat vaihtuvat lähes aina vuodesta toiseen. Pesät ovat myös levähdyspaikkoja, mutta muita levähdyspaikkoja ei voida niiden jatkuvan vaihtumisen tai hyvin vaikean löydettävyyden vuoksi määritellä. Kaavaselostuksessakin on todettu, että tuulivoimahankkeilla on haitallisia vaikutuksia suden esiintymiselle. Mm. eri tuulivoimahankkeet pirstovat susille sopivia alueita, laumat mahdollisesti vähentävät alueen käyttöä ja susi äärimmäisessä tilanteessa sopeutuu siirtymällä alueelta pois. Vaikutusten arvioinnissa on todettu, että tuulipuistohankkeiden vaikutuksesta suurpetojen mahdollisuus löytää laaja häiriötön elinympäristö saattaa vaikeutua. Huomioitavaa on, että tuulivoimapuistojen vaikutuksista suden esiintymiselle ja lisääntymiselle ei ylipäätään ole luotettavaa tutkimustietoa. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn jälkeen tullut tieto hankealueen merkittävistä lajien suojeluun liittyvistä arvoista ei ole vaikuttanut tuulipuiston kaavalliseen suunnitteluun täysimääräisesti. Koska hankkeen vaikutuksia ei voida arvioida luotettavasti, tulisi suunnittelussa ottaa huomioon varovaisuusperiaate. Kainuun ELY-keskuksen mielestä kaavan jatkotyössä tulee ottaa vakavasti huomioon, että suunnitelmaa ollaan laatimassa todetulla suden lisääntymisen kannalta merkittävälle alueelle. Jatkosuunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, miten tuulivoimarakentamisen haitalliset vaikutukset voidaan välttää esimerkiksi ryhmittämällä tuulivoimaloita uudelleen tai poistamalla sijainniltaan kriittisiä tuulivoimaloita suden keskeiseltä lisääntymisalueelta siten, että rakentamisen vaikutukset voidaan arvioida nykyistä luotettavammin. Pohjois-Savon ELY-keskus on tuonut lausunnossaan esille seuraavaa: Tuulivoimapuiston rakentaminen tapahtuu vaiheittain usean vuoden aikana. Näin ollen on mahdollista, että suunnitelluille tuulivoimalan paikoille muodostuu susien lisääntymis- ja levähdyspaikkoja, joiden hävittäminen tai heikentäminen on luonnonsuojelulain 49 :n nojalla kielletty. Tämän epävarmuuden hallitsemiseksi perusteltua olisi, että kaavan yleismääräyksissä asetettaisiin velvoite inventoida tuulivoimaloiden rakennuspaikat ennen rakennusluvan myöntämistä mahdollisten suden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen tunnistamiseksi. Lisäksi kaavamääräyksissä tulisi todeta, että rakentamistoimenpiteet tulee sijoittaa ajankohtaan,

72 KAJAANIN KAUPUNKI 72 josta on vähiten haittaa suden lisääntymiselle. Kainuun ELY-keskus pitää esitystä kannatettavana. - Hankkeella on maisema- ja virkistyskäyttövaikutuksia, jotka korostuvat siksi, että alue on tällä hetkellä erämainen ja ihmistoiminnot vähäisiä. Kaavaselostuksen mukaan Murtomäen tuulivoimapuiston maisemalliset vaikutukset Talaskankaan luonnonsuojelu- ja luontoretkeilyalueelle vähentävät osaltaan alueen erämaaluonnetta ja virkistyskäyttöarvoa. Kaavaselostuksesta ei käy ilmi, miten tämä on huomioitu kaavaratkaisussa. - Suunnittelualueella esiintyy yleisesti valkolehdokkia, joka on luonnonsuojeluasetuksella rauhoitettu. Jos lajin kasvupaikkoja esiintyy tuulivoimapuiston rakennettavilla alueilla, tulee ELY-keskukselta hakea lupaa poiketa lajin rauhoitussäännöksistä. Kainuun museo - Luonnoksesta annetussa palautteessa on tietoja kaava-alueella tai sen läheisyydessä olevista muinaisjäännöksistä. Selvityksen mukaan työt alueella eivät kuitenkaan tule koskemaan näitä mahdollisia muinaisjäännöksiä. Kaavan toteuttamiselle ei siten ole muinaismuistolain 295/63 perusteella estettä. - Kainuun museo toteaa, että kaukomaisemassa voimalat näkyvät avoimilla suoalueilla ja Oulujärven avarilla selillä ja rannoilla. Lähialueilla voimalat jäävät puuston ja maaston katveeseen. Kainuun Sote, Ympäristöterveydenhuolto - Terveydensuojeluviranomaisen näkökulmasta mahdollinen voimaloiden aiheuttama meluhaitta lähiasukkaille on merkittävin ihmisiin kohdistuva terveysvaikutus. Tuulivoimaloiden melun mallintaminen on haastavaa, sillä sääolosuhteet vaikuttavat merkittävästi paitsi melupäästöihin myös melun kulkeutumiseen. Tuulivoimaloiden melupäästöt eivät myöskään vähene ratkaisevasti yön ajaksi. Kaavaselostuksessa todetaan, että laskennallinen keskiäänitaso LAeq 40 db(a) ei ylity yhdenkään nykyisen asuin- tai loma-asuinkiinteistön osalta. Lähimmän loma-asuinkiinteistön kohdalla suunnittelualueen pohjoispuolella laskennallinen keskiäänitaso ulkona on 36 db(a). Vaikka ulkomelutaso täyttää ohjearvovaatimuksen, se ei kuitenkaan sulje pois sitä, että sisämelulle annetut ohjearvot vastaavana ajankohtana (30 DB(A)) voivat ylittyä lähimmässä loma-asunnossa, joka sijaitsee vallitsevien etelätuulien vaikutusalueella. Tästä johtuen tuulivoimaloiden sijoittelua ja etäisyyttä tulee tarkistaa. Kaavaehdotuksessa huomioidaan päävesijohto Linnaharjun vedenottamolta Otanmäkeen. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus - Lausunnossa todetaan, että tuulivoimaloiden osien kuljetusten on suunniteltu tapahtuvan hyväkuntoisia pääteitä käyttäen lukuun ottamatta kuljetusreitin loppuosalla olevaa sorapintaista yhdystietä Toimijan tulee varmistaa ennen tuulivoimaloiden raskaiden tai mitoiltaan suurten yksiköiden kuljetuksia erityisesti alemman tieverkon kunto. Raskaat kuljetukset voivat edellyttää joiltain osin tiestön kantavuuden parantamista ja pitkät/leveät kuljetukset tieympäristön raivausta tai leventämistä lähinnä kaarteissa riittävän kuljetustilan varmistamiseksi. Mikäli edellä mainittuja toimenpiteitä vaaditaan, tulee ennen parantamistyöhön ryhtymistä olla yhteydessä tienpitäjän edustajaan, joka antaa työhön liittyvät tarkemmat ohjeet. Kaikista vaadittavista parantamistoimista ja kuljetusten jälkeisistä ennallistamistoimista vastaa toimija kustannuksellaan. Puolustusvoimat, 3. Logistiikkarykmentin Esikunta - Kaavaan on merkittävä määräys, jonka mukaan ennen tuulivoimalan rakennusluvan myöntämistä pitää hankkeella olla Puolustusvoimien hyväksyntä. Määräys on kirjattava myös tässä tapauksessa, vaikka hyväksyntä on jo olemassa. Puolustusvoimat edellyttää, että määräystä ei kirjata pelkäksi lausuntopyyntövelvoitteeksi, koska se ei riittävästi turvaamaan puolustusvoimien etuja. - Kaavaselostuksen luvun viimeiseen kappaleeseen tulee päivittää tieto, että kaapeleiden sijainti on selvitettävä vähintään kymmenen työpäivää etukäteen. - Jos toteutettavien tuulivoimaloiden koko (suurempi, korkeus > 10 m), määrä (enemmän) tai sijoittelu poikkeaa (> 100 m) niistä tiedoista, jolla Puolustusvoimat (Pääesikunnan operatii-

73 KAJAANIN KAUPUNKI 73 vinen osasto) on antanut lausunnon hankkeen lopullisesta hyväksyttävyydestä, tulee hankkeelle saada Pääesikunnalta uusi lausunto hyväksyttävyydestä ja mahdollisista selvitystarpeista. Myös tapauksessa, jossa muutokset ovat pienemmät kuin yllä on esitetty, pyydetään muutoksista tiedottamaan Pääesikunnan operatiivista osastoa. - Rakennus- ym. töitä tehdessä tulee huomioida alueella ja läheisyydessä mahdollisesti kulkevat puolustusvoimien kaapelilinjat. Mahdollisten kaapelilinjojen sijainti tulee selvittää vähintään 10 työpäivää ennen aiottua rakentamista Suomen Turvallisuusverkko Oy:ltä. Vieremän kunta - Murtomäen tuulivoimapuiston haitta- ja hyötyvaikutukset johtuvat sekä Vieremän kunnan että Kajaanin kaupungin puolelle suunniteltujen voimaloiden yhteisvaikutuksesta. Vieremän kunta on saanut Vieremän puolella sijaitsevan Murtomäen tuulivoimakaavan luonnosvaiheessa useita mielipiteitä alueella asuvilta ja vaikuttavilta tahoilta. Vieremän kunta toivoo, että Vieremän kunnalle osoitettu, mutta koko aluetta koskeva palaute huomioidaan mahdollisuuksien mukaan myös Kajaanin puolen kaavoituksessa. Muistutukset Kajaanin kaupungille Kajaaniin saatiin muistutukset Kajaanin seudun Luonto ry:ltä, Saaresjärven loma-asukkaalta, Eteläjärven alueen maanomistajalta, jolla on myös mökki Rotimojärvellä sekä Vieremän Rahustenahossa sijaitsevan asuinrakennuksen omistajalta. Muistutuksissa nostettiin esiin susiin, metsäpeuroihin, linnustoon, riistaan, metsästykseen, Talaskankaan virkistyskäyttöön ja muuhun virkistykseen, maisemaan, kiinteistöjen arvoon ja rakentamismahdollisuuksiin, terveyteen, turvallisuuteen, tv-signaaliin ja liikenteeseen kohdistuvat vaikutukset sekä epäilyt meluselvityksen luotettavuudesta. Muistutuksissa vastustettiin hanketta yleisesti. Rahustenahon muistuttaja esitti lisäksi, että Kajaanin puolen voimalat siirrettäisiin vähintään 3 km etäisyydelle muistuttajan asuinrakennuksesta. 6.3 Kaavaehdotuksen palautteen huomioiminen Viranomaisneuvottelu Kaavaehdotusvaiheen nähtävillä olon jälkeen järjestettiin viranomaisneuvoittelu Viranomaisneuvottelussa läsnä olivat Kainuun ELY-keskus, Kainuun liitto, Kainuun museo, Kajaanin kaupunki, Pohjois-Savon ELY-keskus, Pohjois-Savon liitto, Ylä-Savon SOTE, Pohjois-Savon pelastuslaitos, Vieremän kunta sekä kaava- ja YVA-konsultit. Neuvottelussa käsiteltiin kaavan laatijan vastineita lausuntoihin ja muistutuksiin sekä esitykset kaavaehdotuksen muutoksiksi. ELY-keskukset totesivat yhteisenä näkemyksenään, että suden esiintyminen alueella ei tarkoita, että kaikki maankäytön muutokset olisivat lähtökohtaisesti kiellettyjä. Kaavaehdotukseen tehtäviä voimalapoistoja ja voimaloiden rakentamisajan rajoittamista susien lisääntymisajan ulkopuolelle pidettiin yleisesti positiivisina muutoksina ja arvioitiin, että niillä voidaan lieventää vaikutuksia ainakin susiin ja muihin luontoarvoihin sekä jossain määrin myös mm. maisemaan ja virkistykseen. Kainuun ELY-keskus totesi kuitenkin lisäksi, ettei susiin kohdistuvista vaikutuksista edelleenkään ole täyttä varmuutta, koska tutkimustietoa tuulivoiman vaikutuksista susiin ei ole. Neuvottelussa ELY-keskukset luopuivat lausunnossa esittämistään voimalapaikkojen rakennuslupavaiheen inventointivaatimuksista. Kaavaehdotuksen uudelleen nähtäville asettamista ei neuvottelussa nähty tarpeelliseksi, koska vaikutuksia vain vähennetään voimaloiden poistamisen myötä ja toisaalta moottorikelkkareitti ja vesijohto todetaan vain nykyisen mukaisesti. Yksityisten alueita koskevista muutoksista tiedotetaan ja kuullaan asianomaisia maanomistajia erikseen. Kaava-asiakirjoihin tehtävät tarkistukset on esitetty kaavaselostuksen kohdassa 6.3 Kaavaehdotuksen palautteen huomioiminen. Muistio viranomaisneuvottelusta on esitetty liitteessä 11. Liite 11. Muistio viranomaisneuvottelusta Lausuntojen ja muistutusten huomioiminen Tiivistelmä Kajaanin kaupungille saaduista lausunnoista ja muistutuksista sekä niihin laaditut vastineet esitetään liitteessä 10.

74 KAJAANIN KAUPUNKI 74 Vähäiset tarkistukset kaavaehdotukseen Kainuun ja Pohjois-Savon ELY-keskusten lausuntojen huomioimiseksi on susiin kohdistuvia vaikutuksia lievennetty lisäämällä tv-alueen määräykseen vaatimus, että tuulivoimaloiden rakentaminen tulee tapahtua susien lisääntymisajan ( ) ulkopuolella. Lisäksi Vieremän kaavaehdotuksesta on poistettu neljä voimalaa Petäjäjoen-Petäjäjärven-Joutenjoen alueelta, joka on arvioitu suunnittelualueelta susien kannalta merkittävimmäksi elinympäristöksi ja jossa muutoinkin on tiedossa olevia luontoarvoja. Kaavamääräyksen täydennyksellä ja voimalapoistoilla lievennetään vaikutuksia susien lisäksi myös alueen muihin luontoarvoihin, maisemaan ja virkistykseen, joihin useimmissa muistutuksissa kiinnitettiin huomiota. Kaava-alueiden rajauksia on vähäisesti supistettu voimalapoistojen johdosta. Metsähallituksen lausunto on huomioitu poistamalla ohjeellinen uuden moottorikelkkareitin merkintä Kajaanin ja Vieremän kaavaehdotuksista. Ohjeellisen moottorikelkkareitin merkintä on siirretty Vieremän alueella sijaitsevan nykyisen moottorikelkkauran linjalle Metsähallituksen toimittamien tietojen mukaisesti. Kainuun Sote ympäristöterveydenhuollon esityksestä on lisätty Kajaanin ja Vieremän kaavaehdotuksiin voimajohtolinjalla sijaitseva nykyinen vesijohto. Muut tarkistukset kaava-asiakirjoihin Vieremän kunnalle annetuissa koko tuulivoima-aluetta koskevissa palautteissa on käsitelty asiakokonaisuuksia, joita on tuotu esille myös Kajaanin kaupungille osoitetuissa palautteissa ja joihin on otettu kantaa niihin laadituissa vastineissa. Vieremän kunnalle saapunut Kajaanin kaavaa koskeva palaute on huomioitu soveltuvin osin Kajaanin puolen kaavassa. Kainuun ELY-keskuksen lausunnon johdosta kaavaselostukseen on täydennetty, miten kaavaratkaisussa on huomioitu ja lievennetty vaikutuksia Talaskankaan virkistystoimintaan. Puolustusvoimien lausunnon johdosta kaavaselostuksen lukuun on korjattu kaapelinäytön aikamäärä kymmeneksi työpäiväksi. Kaavaselostuksen osioon 8 Osayleiskaavan toteuttaminen on lisätty Elenian lausunnon johdosta vaatimus voimajohdon alitustarkastelun tekemisestä ja lausunnon pyytämisestä Elenia Oy:ltä sekä Pohjois-Savon esityksestä suositus paloturvallisuuden suunnittelun pohjana käytettävistä oppaista. Lisäksi kaavaselostukseen on lausuntojen ja muistutusten johdosta tehty pieniä täydennyksiä mm. susia, maisemaa, melua ja kiinteistöjen arvoa koskeviin vaikutusarviointeihin. Muilta osin saadut palautteet eivät ole aiheuttaneet muutoksia kaava-asiakirjoihin. Perustellut kaavan laatijan vastineet lausuntoihin ja muistutuksiin on esitetty liitteessä Osayleiskaavan kuvaus Osayleiskaavaratkaisun perustelut Kaavaehdotuksen nähtävillä olon yhteydessä saatujen lausuntojen huomioiminen on esitetty edellä kohdassa 6.3 Kaavaehdotuksen palautteen huomioiminen Osayleiskaavaehdotukseen tehdyt muutokset nähtävillä olon jälkeen Vähäiset tarkistukset kaavaehdotukseen tv-merkinnän määräystä on täydennetty lauseella: Tuulivoimaloiden rakentaminen tulee ajoittaa susien lisääntymiskauden ulkopuolelle. Vieremän alueelta on poistettu neljä voimalapaikkaa (113, 114, 115 ja 130). Voimalapoistojen johdosta Kajaanin ja Vieremän kaavaehdotusten alueita on supistettu vähäisesti huomioiden voimalapoistojen johdosta tarkistettu 40 db-melualue ja kiinteistörajat. Voimajohtolinjalle on lisätty nykyisen vesijohdon merkintä Kajaanin ja Vieremän alueille. Ohjeellisen uuden moottorikelkkareitin merkintä on poistettu Kajaanin ja Vieremän alueelta. Vieremän alueella sijaitsevan nykyisen moottorikelkkareitin merkintä on tarkistettu toteutuneen mukaiseksi.

75 KAJAANIN KAUPUNKI 75 Melu-, vilkunta ja maisemamallinnusten päivitykset 11/2016 Melumallinnus ja meluselvitys, vilkuntamallinnus sekä näkemäanalyysit ja maisemakuvasovitteet on päivitetty tarkistetun osayleiskaavaehdotuksen mukaiseksi. Voimalapoistojen johdosta meluja vilkuntavaikutusten alueet pienenivät Petäjäjärven ja Talaskankaan Natura-alueen suuntaan ja maisemalliset vaikutukset vähäisesti lievenivät Rotimon pohjois-päädyn alueella. Suunnittelualueen tarkistus Suunnittelualuetta on supistettu Petäjäjärven alueella voimaloiden poistamisen johdosta. Suunnittelualueeseen sisältyy likimääräisesti voimaloiden 40 db(a)-melualue. Osayleiskaava-alueen laajuus on yhteensä 3174 ha, josta Kajaanin osuus on 838 ha. Tarkistukset kaavaselostukseen ja liitteisiin Kaavaselostukseen ja selostuksen liitteisiin on tehty vastineissa esitetyt korjaukset sekä em. kaavamääräyksen ja merkintöjen muutoksista sekä mallinnusten päivityksistä johtuvat täydennykset ja tarkistukset Aluevaraukset Erityisalueet (EN-1, en-1) Osayleiskaavassa on varattu yksi energianhuollon alue (EN-1) Kajaanin kaupungin alueelle. Alueelle saa rakentaa sähköasemakentän. Sähköaseman alue tulee aidata. Lisäksi alueelle saa rakentaa tuulivoimaloita varten tarvittavat huoltorakennukset, varaston ja tukikohdan, jotka saavat olla yhteensä enintään 500 krsm 2 suuruisia. Lisäksi Vieremän kunnan alueelle on osoitettu yksi ohjeellinen sähköaseman paikka (en-1). Luonnonsuojelualueet (SL-2, SL-3, SL-4) Kajaanin kaupungin alueelle ei ole osayleiskaavassa osoitettu luonnonsuojelualueita. Vieremän kunnan alueella valtion maalla sijaitsevat soidensuojeluohjelmaan ehdotetut alueet, jotka toteutetaan luonnonsuojelulailla on osoitettu SL-2 alueiksi. Alueella ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, jotka saattavat vaarantaa alueen suojeluarvoja. Vieremän kunnan alueella sijaitsevat soidensuojeluohjelmaan ehdotetut alueet yksityisten omistamalla alueella on osoitettu SL-3 alueina. Alueella ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, jotka saattavat vaarantaa alueen suojeluarvoja. Olemassa olevien teiden kunnostaminen ja parantaminen sekä kaapeleiden asentaminen niiden yhteyteen on sallittua luontoarvot huomioiden. Suojelumääräys on voimassa kunnes alue on muodostettu luonnonsuojelulain mukaiseksi suojelualueeksi, kuitenkin enintään 5 vuotta tämän yleiskaavan voimaantulosta lukien. Vieremän kunnan alueella, yksityisen omistamalla alueella sijaitseva vanhan metsän alue on osoitettu luonnonsuojelualueeksi perustettavana alueena (SL-4). Alueella ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, jotka saattavat vaarantaa alueen suojeluarvoja. Suojelumääräys on voimassa kunnes alue on muodostettu luonnonsuojelulain mukaiseksi suojelualueeksi, kuitenkin enintään 5 vuotta tämän yleiskaavan voimaantulosta lukien. Maa- ja metsätalousvaltainen alue (M-1) Tuulivoimarakentaminen sijoitetaan maa- ja metsätalousvaltaiselle alueelle (M-1), joka on varattu pääsääntöisesti metsätalouden harjoittamiseen. Alueelle saa sijoittaa tuulivoimaloita niille erikseeen osoitetuille alueille sekä niitä varten huoltoteitä, sähköasemakenttiä, teknisiä verkostoja ja kokoonpanoalueita. Alueella on sallittua maa- ja metsätalouden harjoittamista palveleva rakentaminen. Uusia asuin- ja lomarakennuksia tai muuta melusta häiriintyvää toimintaa ei saa sijoittaa alueelle. Alueelle sijoitettavan sähköaseman alue tulee aidata. Sähköaseman yhteyteen saa rakentaa tuulivoimaloita varten tarvittavat huoltorakennukset, varaston ja tukikohdan, jotka saavat olla yhteensä enintään 500 krsm 2 suuruisia. Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY-1) Kajaanin kaupungin alueella valtion maalla sijaitsevat soidensuojeluohjelmaan ehdotetut alueet, joiden suojelu toteutetaan Metsähallituksen omalla päätöksellä on osoitettu MY-1 alueina. Vesialue (W) Kajaanin kaupungin alueella ei ole osayleiskaavassa vesialueeksi osoitettuja alueita.

76 KAJAANIN KAUPUNKI Tiestö Vesialueiksi on merkitty Vieremän kunnan alueella sijaitseva Murtolampi ja vähäiseltä osin Vieremän osayleiskaava-alueelle sijoittuva Petäjäjärvi. Tuulivoimaloiden alue (tv) Tuulivoimaloiden määrää on vähennetty luonnosvaiheesta seitsemällä siten, että koko suunnittelualueelle yleiskaavan perusteella rakennettavien voimaloiden määrä on enintään 27, joista 9 sijaitsee Kajaanin kaupungin alueella ja 18 Vieremän kunnan alueella. Kaavamääräyksen mukaan aluemerkinnällä osoitetaan alueet, joille on mahdollista sijoittaa tuulivoimala. Luku tv-merkinnän yhteydessä osoittaa kuinka monta tuulivoimalaa kullekin erilliselle pistekatkoviivalla rajatulle osa-alueelle saadaan enintään sijoittaa. Tuulivoimalan kokonaiskorkeus saa olla enintään 230 metriä. Tuulivoimalan on sijoituttava kokonaisuudessaan alueen sisäpuolelle. Tuulivoimaloiden rakentaminen tulee ajoittaa susien lisääntymiskauden ulkopuolelle. Suunnittelualueella on esitetty nykyiset parannettavat tielinjaukset ja sijainniltaan ohjeelliset, uudet tielinjaukset alueelle laaditun tiesuunnitelman mukaan. Suunnittelussa on hyödynnetty mahdollisuuksien mukaan olemassa olevaa tieverkostoa. Tuulipuiston liittyminen valtatiehen 28 tapahtuu Keisarintie/Vuolijoentien kautta (Isomäki-Vuolijoki-yhdystie 8770) jolle kuljetaan nykyisten yksityistie- ja metsäautotieliittymien kautta Sähkönsiirto Tuulivoimapuiston liittyminen 110 kv:n sähköverkkoon ja alueen sisäiset maakaapelit on osoitettu sijainniltaan ohjeellisena. Maakaapelit tulee sijoittaa kaavamääräyksen mukaan ensisijaisesti teiden ja johtokäytävien yhteyteen. OHJE: Luonnonympäristön kohteet Avoimilla alueilla 110 kv:n sähkölinjat tulee varustaa huomiopalloin lintujen törmäämisvaaran vähentämiseksi. Kaavakartalle on merkitty suojelualueet ja kohteet sekä luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeät alueet. s-1 Osa-aluemerkinnällä on suojelualueina osoitettu METSO-ohjelmaan kuuluvat luonnontilaisena säilytettävät alueet. - Kajaanin kaavassa ei ole s-1-aluerajauksia - s-1-merkinnällä on kaavaehdotuksessa osoitettu Vieremän puolelle Murtomäen lounaispuolen yksi pieni aluerajaus. s-2 Suojelukohteen merkinnällä on osoitettu luonnonsuojelulain 42 :n nojalla rauhoitetun valkolehdokin esiintymispaikat. luo-1 - s-2-merkinnällä on kaavaehdotuksessa osoitettu kaava-alueelta luontoselvityksessä todetut valkolehdokkiesiintymät. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeällä alueella sijaitsee vesilain (587/2011) 2. luvun 11 :n ja / tai mahdollinen metsälain (1093/1996) 10 :n mukainen kohde. Lakikohteen yksityiskohtainen rajaus tehdään maastossa toimenpidesuunnittelun yhteydessä. Vesilakikohdetta koskeva poikkeaminen edellyttää vesilain mukaista lupaa. Alueen suunnittelussa ja toteuttamisessa on otettava huomioon alueen luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus. - luo-1-merkinnällä on kaavaehdotuksessa on osoitettu luontoselvityksen maastokäynneillä kartoitettuja alueita sekä alueita Metsähallituksen kuviotietojen mukaan. Kajaanin puolella luo-1- alueena on osoitettu Maitlampi ja sen eteläpuolella sijaitseva suo sekä kaksi aluetta Harsunpuron varrelta ja kaksi aluetta Sikapuron varrelta. Vieremän puolella luo-1 alueena on osoitettu alue Harsupuron varrelta, kaksi aluetta Pönkäpuron varrelta, kaksi aluetta Lintukankaan alueelta, yksi alue voimalan 116 länsipuolelta, kaksi aluetta Pönkäsuon eteläpuolelta, kolme aluetta Joutenjoen varrelta, kolme aluetta Rasvamäen eteläpuolelta, kaksi aluetta Murtolammen länsipuolelta, yksi alue Murtolammen rannalta, kaksi aluetta Murtolammen eteläpuolelta, yksi alue Murtolammen itäpuolelta, kaksi aluetta Hiiripuron varrelta, Hiirilampi, Pieni Hiirilampi sekä yksi alue voimalan 132 kaakkoispuolelta.

77 KAJAANIN KAUPUNKI 77 luo-2 luo-3 luo-4 Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeänä alueena on osoitettu muut arvokkaat luontokohteet. Kohdekuvaukset kaavaselostuksessa. - Kajaanin puolella ei ole luo-2-aluerajauksia. - luo-2-merkinnällä on kaavaehdotuksessa esitetty muut arvokkaat suoluonnon ja metsäluonnon kohteet Metsähallituksen kuviotietojen sekä luontoselvityksen mukaan. Vieremän puolelle on osoitettu luo-2-alueet Pönkäpuron varteen sekä Rasvamäelle. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeänä on osoitettu kohde, jossa on havaittu uhanalainen tai silmälläpidettävä laji. Kohdetta koskevissa suunnitelmissa ja toimenpiteissä on otettava huomioon alueen luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus. - Kajaanin alueella ei ole luo-3-kohdemerkintöjä. - Vieremän puolella luo-3-kohdemerkintöjä on viisi Murtomäen ympäristössä. Yksi kohteista sijaitsee voimalan 15 välittömässä läheisyydessä. Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeänä kohteena on osoitettu vesilain (587/2011) 2. luvun 11 :n mukaiset lähteet. Vesilakikohdetta koskeva poikkeaminen edellyttää vesilain mukaista lupaa. - Kajaanin alueella ei ole luo-4-kohdemerkintöjä. - luo-4-kohdemerkintöillä on osoitettu pistekohteina tiedossa olevat lähteet, joita on Vieremän puoleisella kaava-alueella neljä Kulttuuriympäristön kohteet Osayleiskaava-alueella ei sijaitse kulttuuriympäristön kohteita Osayleiskaavan yleismääräykset Osayleiskaavaa koskevat lisäksi seuraavat yleismääräykset: TÄTÄ YLEISKAAVAA SAA KÄYTTÄÄ YLEISKAAVAN MUKAISTEN TUULIVOIMALOIDEN RAKENNUSLUVAN MYÖNTÄMISEN PERUSTEENA (MRL 77a ). Alueen suunnittelussa ja rakentamisessa on huomioitava luontoarvot ja muinaismuistot. Meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyvyyden turvaamiseksi alueen suunnittelussa ja toteuttamisessa on otettava huomioon valtioneuvoston asetus tuulivoimaloiden ulkomelutason ohjearvoista (1107/2015) sekä sosiaali- ja terveysministeriön asetus asunnon ja muun oleskelutilan terveydellisistä olosuhteista sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden pätevyysvaatimuksista (545/2015). Ennen tuulivoimalan rakennusluvan myöntämistä on lentoturvallisuutta mahdollisesti vaarantavan laitteen, rakennelman tai merkin asettamisesta haettava ilmailulain mukainen lentoestelupa Liikenteen turvallisuusvirasto Trafilta. Tuulivoimalan runko tulee toteuttaa lieriötornirakenteisena. Tuulivoimaloiden lentoestevalojen valinnassa on otettava huomioon lentoestevalojen ympäristövaikutukset. Lentoestevalot tulee toteuttaa mahdollisimman vähän häiriötä tuottavalla tavalla. Tuulivoimaloiden kokoonpanoalueet tulee esittää rakennusluvassa. Rakennusalueiden maisemointityöt on toteutettava rakennusvaiheen yhteydessä.

78 KAJAANIN KAUPUNKI Yhteenveto Suunnittelualueella on osoitettu alueita eri maankäyttötarpeisiin seuraavasti: Kajaani Vieremä EN-1 3 ha en-1 1 ha M ha SL-2 6 ha MY-1 31 ha SL-3 73 ha Yht. 838 ha SL-4 10 ha M ha W Yht. 10 ha 2336 ha

79 KAJAANIN KAUPUNKI 79 7 OSAYLEISKAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 7.1 Vaikutusten arvioinnin taustaa Osayleiskaavan ympäristövaikutuksia arvioidaan viranomaisneuvotteluissa saatujen kannanottojen, lausuntojen sekä asukkaiden, maanomistajien ja muiden osallisten mielipiteiden perusteella. Arvioinnin apuna käytetään valmistuneita selvityksiä ja alueelle laaditun YVA-menettelyn aineistoja. Kaavaluonnoksen vaikutusarviointi on laadittu YVA-aineiston ja osayleiskaavoituksen yhteydessä laadittujen täydennysselvitysten pohjalta. Luontovaikutusarvioinnit ovat tapahtuneet YVA- ja kaavavaiheessa Pöyry Finland Oy:n biologien ja ympäristöasiantuntijoiden toimesta, jossa työhön ovat osallistuneet Mika Welling, Annemari Kari, Harri Taavetti, Toni Eskelinen, Ella Kilpeläinen, Sari Ylitulkkila, Aappo Luukkonen ja Juha Parviainen. Lepakoita koskeva arviointi perustuu Biologitoimisto Vihervaara Oy:n YVA-vaiheen selvitykseen ja arviointiin. Metsäpeuraa koskevan vaikutusarvioinnin ja sen täydennyksen on laatinut FT Lotta Jaakkola ja viranomaisille toimitetun susivaikutusarvioinnin Luonnonvarakeskus, FK tutkija Samuli Heikkinen. 7.2 Yhteenveto hankkeen ympäristövaikutuksista Yhdyskuntarakenne, maankäyttö ja rakennettu ympäristö Yhdyskuntarakenne Hanke ei muuta lähialueen asutus- tai yhdyskuntarakennetta nykyisestä, eikä sillä ole suoranaista vaikutusta seudun aluerakenteeseen. Maankäyttö Voimala-alueen toteuttaminen tehostaa ja monipuolistaa hankealueen maankäyttöä tuoden nykyisen käytön rinnalle merkittävän uuden maankäyttömuodon, energiantuontannon. Hanke aiheuttaa muutoksia ja sopeutumistarvetta alueen virkistyskäyttöön ja metsätalouteen, mutta ei estä nykyisen käytön jatkumista. Vaikutukset nykyiseen asutukseen ja loma-asutukseen Osayleiskaavan varjon vilkkumismallinnuksen perusteella voidaan arvioida, ettei nykyiseen loma-asutukseen ja asutukseen ulotu merkityksellisiä vilkkumisvaikutuksia. Vilkunnan laskennallinen ulkomailla käytetty raja-arvo 8 tuntia vuodessa ei ylity auringonpaistetilastot huomioiden. Suomessa virallista ohjearvoa ei ole asetettu. Osayleiskaavan meluselvityksen mukaan Valtioneuvoston asetuksen (1107/2015) mukaiset ulkomelun ohjearvot tai sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (545/2015) mukaiset toimenpiderajat sisätiloissa eivät ole vaarassa ylittyä lähimmän asutuksen ja loma-asutuksen kohdalla. Meluvaikutukset on kuvattu tarkemmin jäljempänä. Vaikutukset lähialueen loma- ja asuinrakentamiseen (hajarakentamiseen) Voimaloiden välittömät vaikutukset, niistä aiheutuva melu ja varjon vilkunta voivat rajoittaa tuulivoimaloiden läheisten kiinteistöjen loma- ja asuinrakentamismahdollisuuksia. Käytännössä hajarakentamista rajoittava vaikutus koskee 40 db(a):n melualuetta. Osayleiskaavan meluselvityksen perusteella 40 db(a) melualue ulottuu pääosin vain Metsähallituksen omille maille. Melualueeseen sisältyy lisäksi vähäisessä määrin rakentamattomia, metsätalouskäytössä olevia muiden maanomistajien alueita. Metsähallituksen alueella sijaitsevia Petäjäjärveä ja Murtolampea lukuun ottamatta melualue ei kuitenkaan ulotu vesistöjen rannoille. Melualueeseen kuuluvat yksityisalueet eivät ole muutenkaan sijainniltaan tai maastoltaan asuin- tai lomarakentamiseen houkuttelevia, eikä niille ole tiedossa rakentamisaikeita. 40 db(a) melualue ulottuu Metsähallituksen maiden lisäksi seuraavien 16 tilan alueelle: - Kajaanissa tilojen 13:4, 14:18, 13:13, 13:1, 13:18 ja 13:12 koko alueille sekä osalle tiloista 4:17, 4:28 ja 4:13. - Vieremällä tilojen 7:44, 0:0, 44:0 ja 45:0 koko alueille sekä osittain tilojen 7:37, 1:1, 21:0 ja 10:80 alueille.

80 KAJAANIN KAUPUNKI 80 Vaikutukset maa- ja metsätalouteen Tuulivoimapuiston toteutumisen myötä nykyinen maa- ja metsätalouskäytössä oleva suunnittelualue muuttuu osittain energiantuotannon käyttöön. Tuulivoimapuiston rakentaminen ei rajoita yksityisten omistamien tilojen metsätalouskäyttöä tai maa- ja metsätalousrakentamista. Voimala 45 on metsätaloutta ja maankäyttöliiketoimintaa harjoittavan Tornator Oy:n omistamalla alueella ja voimala 131 metsätaloutta harjoittavan osakeyhtiön alueella. Voimaloilla voi olla vaikutusta ko. tilojen mahdolliseen maa- ja metsätalousrakentamiseen voimaloiden lähietäisyydellä (teoreettinen kaatumaetäisyys). Tuulivoimapuiston suoranaiset vaikutukset metsätalouteen aiheutuvat metsätalousmaan jäämisestä uusien ja levennettävien tielinjausten, tuulivoimaloiden asennuskenttien ja perustusten, sähköasemien sekä erityisesti voimajohtojen johtokäytävien alle. Kaikkiaan metsätalousmaa vähenee alueen laajuuteen nähden vähäisesti ja kohdistuu kaava-alueella lyhyttä voimajohtolinjaosuutta sekä kahta tuulivoimalapaikkaa lukuun ottamatta Metsähallituksen omille maille. Tiestön parantuminen helpottaa alueen metsien käyttöä. Voimajohdon rakentamisen vaikutuksia on kuvattu tarkemmin jäljempänä. Vaikutukset virkistysreitteihin ja -rakenteisiin Suunnittelualueen poikki kulkevan nykyisen moottorikelkkareitin läheisyyteen sijoittuu voimala 137 noin 70 metrin etäisyydelle. Muut voimalat sijoittuvat vähintään 350 metrin etäisyydelle moottorikelkkareitistä. Tuulivoimapuisto ei estä Petäjäjärven itärannalla sijaitsevan kodan käyttöä, eivätkä äänivaikutukset kodalla ylitä virkistysalueiden ohjearvoa. Tuulivoimalat ovat kuitenkin osittain nähtävissä Petäjäjärven yli, mikä vaikuttaa oleskelupaikan luonteeseen. Voimalapaikan 138 vieressä sijaitseva nykyinen Metsähallituksen laavu siirretään uuteen paikkaan. Tuulivoimapuiston lähialueella voimaloiden suuntaan avoimilta näkemäpaikoilta voimaloista muodostuu luonnonmaiseman yli kohoava maisemakuvaa hallitseva elementti, joka vähentää alueen erämaatunnelmaa ja saatetaan kokea suunnittelualueen ja lähialueen virkistyskäyttöarvoa alentavana tekijänä. Tämä voi vaikuttaa välillisesti lähialueiden virkistysreittien ja rakenteiden sijoittamiseen. Täydennys kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen: Vaikutuksia Talaskankaan suuntaan on lievennetty YVA-vaiheen jälkeen ja vielä kaavaluonnosvaiheen jälkeenkin mm. vähentämällä ja siirtämällä poispäin useita voimaloita Talaskankaan suunnalta siten, että mm. Aarnikotkanpolku jää kaava-alueen ulkopuolelle. Voimaloiden poistaminen kaavaehdotusvaiheessa lieventää vaikutuksia entisestään ja muodostaa lisäksi voimala-alueen keskelle voimaloista vapaan yhteyden Rotimolta Talaskankaalle. Etäisyys lähimmistä voimaloista Talaskankaan luonnonsuojelualueelle on lähimmilläänkin yli 2 km ja Talaskankaalla kulkevaan ulkoilureittiin n. 2,5 km. Talaskankaan alueelle ja Talaskankaan läpi kulkevalle Aarnikotkanpolulle ei laadittujen mallinnusten mukaan ulotu melu- ja välkevaikutuksia. Talaskankaan metsäalueilla tuulivoimalat eivät ole nähtävissä muuten kuin paikoittain tuulivoimapuiston suuntaan avautuvissa näkymissä. Alueelle jää vielä runsaasti metsäalueita ja maisemia, jonne tuulivoimaloista ei aiheudu mitään vaikutuksia. Alueella kulkeva Aarnikotkanpolku kulkee pääasiassa metsäalueilla, joilta voimalat eivät ole nähtävissä kuten kuvasta 34 voidaan havaita. Vaikutukset virkistyskäyttöön on käsitelty tarkemmin kappaleessa

81 KAJAANIN KAUPUNKI 81 Kuva 34. Piiparinmäen, Murtomäen ja Metsälamminkankaan tuulivoimapuistojen voimaloiden näkyvyys Talaskankaan alueelle ja sen ulkoilureitteihin. Tarkistetun ( ) osayleiskaavaehdotuksen mukaiset voimalapaikat on esitetty mustilla pisteillä. Vaikutukset tieverkostoon Hankkeen myötä alueen olemassa olevaa tiestöä parannetaan ja alueen sisäinen tieverkosto täydentyy lähinnä nykyisiltä metsäautoteiltä voimaloille johtavilla pistoteillä. Merkityksellisiä uusia läpikulkuyhteyksiä ei suunnitelmien mukaan muodostu. Voimajohtojen rakentamisesta aiheutuvat vaikutukset Sähkönsiirto tuulivoimapuiston sähköasemien välillä sekä tuulivoimapuistosta Vuolijoen sähköasemalle on suunniteltu toteutettavan 110 kv ilmajohdolla. 110 kv voimajohto rajoittaa metsätaloutta, rakentamista ja maankäyttöä noin metrin levyisellä johtoalueella. Avoimeksi raivattava johtoaukea on m, jonka lisäksi johtoaukean molemmin puolin on 10 metrin levyinen reunavyöhyke, jolla puuston korkeutta rajoitetaan. Lisäksi tuulenkaadot voivat lisääntyä voimajohtoaukean reunassa. Pääsääntöisesti voimajohtoalueella ei voi olla rakennuksia tai rakennelmia, eikä voimajohtoalueella tapahtuva toiminta saa vaarantaa sähköturvallisuutta. Tietä tai ojaa ei saa tehdä kolmea metriä lähemmäs sähköpylvään rakenteita. Johtoaluetta voidaan rajoituksista huolimatta käyttää virkistykseen kuten retkeilyyn, marjastukseen ja sienestykseen.

82 KAJAANIN KAUPUNKI 82 Voimajohdon rakentaminen ei vaikuta johtoalueen tai sen puuston omistukseen. Johtoalueen käyttöoikeudesta maksetaan maanomistajalle korvaus. Kaava-alueella 110 kv voimajohdon vaikutukset ovat suhteellisen vähäiset ja kohdistuvat 1,3 km pituista osuutta (kaksi kiinteistöä) lukuunottamatta Metsähallituksen omiin maihin. Voimajohdon linjaus määritellään tarkemmin jatkosuunnittelun yhteydessä. Tuulivoimapuiston liityntävoimajohdolla Vuolijoen sähköasemalle ei ole merkittäviä maankäytöllisiä tai yhdyskuntarakenteellisia vaikutuksia. Vuolijoki-Pyhäjärvi-voimajohtolinjalla uusi johto toteutetaan vaihtoehtoisesti joko nykyisen 110 kv johdon tilalle, jolloin johtoaukea säilyy ennallaan tai jommallekummalle puolelle nykyistä johtoa, mikä edellyttää nykyisen johtoaukean leventämistä noin 15 metrillä. Nykyinen linjaus kulkee lähes kokonaisuudessaan metsätalousmaiden kautta. Pieni osa linjasta on vähäpuustoisia tai avoimia suoalueita. YVAhankealueen osuudella voimajohtoreitti kulkee Metsähallituksen mailla ja YVA-hankealueen ulkopuolisella osuudella pääosin yksityisten omistamien alueiden kautta. Nykyinen asutus ja lomaasutus ovat riittävän kaukana nykyisestä voimajohdosta, eikä voimajohtoaukean leventämisellä ole suoranaisia vaikutuksia niihin. Yksittäisten uusien asuin- tai lomarakennuspaikkojen sijoittumiseen voimajohdon maisemallisilla vaikutuksilla saattaa olla vähäistä vaikutusta. Taajaman ulkopuolella rakennus saatetaan haluta sijoittaa luonnonmaisemaan, johon voimajohto ei ole nähtävissä. Otanmäen kohdalla voimajohto liittyy nykyiseen Vuolijoen suurmuuntamon alueeseen, joten alueen luonne ei muutu voimajohdon rakentamisen myötä. Otanmäen taajaman rakentamiseen maisemavaikutuksilla ei arvioida olevan merkittävää vaikutusta. Voimajohtolinjan maisemallisia vaikutuksia on selostettu tarkemmin luvussa Välilliset vaikutukset maankäyttöön Muut tuulivoimapuiston lähiympäristöön kohdistuvat merkittävät vaikutukset, kuten maisemavaikutukset, eivät ole suoraan maankäyttöä rajoittavia tekijöitä vaan liittyvät ympäristön laatuun. Tuulivoimaloiden maisemavaikutuksilla voi olla maankäytöllistä ja yhdyskuntarakenteellista merkitystä erämaahenkisten ja luonnonmaisemaan hakeutuvien matkailupalvelujen sijoittumiseen tulevaisuudessa. Mökki, ulkoilureitti ja levähdyspaikka saatetaan haluta sijoittaa paikkaan, johon tuulivoimalat eivät näy tai missä ne eivät ainakaan hallitse maisemakuvaa. Tässä mielessä merkityksellisiä maisemavaikutuksia voi kaavasta aiheutua erityisesti Rotimolla, joka on lomaasutuksen kannalta merkittävistä vesistöistä lähimpänä voimaloita ja jolta voimalat ovat pääosin nähtävissä. Myös kauempana sijaitsevien Saaresjärven, Marttisenjärven, Hällämön, Oulujärven, Salahmin ja Sukevanjärven vastarannoilta kaava-alueen voimalat ovat nähtävissä, mutta niiden vaikutus ei ole etäisyyden kasvaessa enää niin hallitseva. Maankäytön kannalta maisemallinen vaikutus on kuitenkin suhteellisen paikallinen, koska läheisyydessä on myös rantoja ja vesistöjä, joihin tuulivoimalat eivät näy. Täydennys kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen: Voimaloiden näkymiseen voidaan vaikuttaa myös rakennuspaikan sisäisillä ratkaisuilla kuten rakennusten, ikkunoiden ja oleskelualueiden sijoituksella ja suuntauksella sekä kasvillisuudella Hankkeen suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Liite 12. Hanke tukee valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista. Hankkeen suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin on esitetty tarkemmin liitteessä 12. Hankkeen suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin Hankkeen suhde suunniteltuun maankäyttöön Maakuntakaavat Murtomäen tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueella on voimassa Kainuun ja Pohjois-Savon maakuntakaavat, joissa ei ole esitetty tuulivoima-alueita. Maakuntakaavoissa ei ole hankkeen toteuttamisen estäviä merkintöjä ja tavoitteita. Suunnittelualuetta ja sen lähiympäristöä koskevat maakuntakaavamerkinnät ja tavoitteet voidaan huomioida tuulivoimala-alueen suunnittelussa. Pohjois-Savon vahvistetussa tuulivoimamaakuntakaavassa ja Kainuun hyväksytyssä tuulivoimamaakuntakaavassa osayleiskaava-alueelle on osoitettu tuulivoima-alueet. Tuulivoimapuistolla ei ole merkittäviä maisemallisia vaikutuksia maakuntakaavojen arvokkaisiin maisema-alueisiin ja kulttuuriympäristöihin. Lähimpänä sijaitsevasta Saaresmäen kulttuuriympäristöstä ei avaudu näkymiä voimaloille puuston peittovaikutuksen vuoksi. Rotimojärven vastarannalla sijaitsevalta Nissilän kulttuuriympäristöltä on rantaa lukuun ottamatta vähäisesti näkymiä tuulivoimaloihin eikä voimaloiden näkyvyys maisemassa vaikuta merkittävästi kulttuuriympäristön arvoon. Kauempana sijaitseviin maakuntakaavojen maisema-alueisiin, kulttuuriympäris-

83 KAJAANIN KAUPUNKI 83 töihin ja kohteisiin vaikutukset ovat vähäisiä tai niitä ei ole näköyhteyden puuttumisen tai pitkän etäisyyden vuoksi. Tuulivoimapuistolla on vähäisiä tai kohtalaisia maisemallisia vaikutuksia Pohjois-Savon maakuntakaavassa osoitettuun virkistys- ja matkailuvyöhykkeeseen (Hällämönharju- Talaskangas) sekä siihen liittyvään Kainuun maakuntakaavan luontomatkailun kehittämiskohteeseen (Talaskangas). Hällämönharjun-Talaskankaan virkistys- ja matkailuvyöhykkeelle sijoittuvalla tuulivoimapuiston osalla virkistyskäyttöarvo alenee lähivaikutusten (melu, välke, maisema, jäänputoamisriski) seurauksena. Täydennys kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen: Pohjois-Savon liiton viranomaisneuvottelussa esittämän kannanoton mukaan Talaskankaan alueelle on 10 vuoden ajan pyritty kehittämään luontomatkailutoimintaa ilman tuloksia ja Pohjois-Savon maakuntakaavasta ollaan sen vuoksi poistamassa virkistys- ja matkailuvyöhykkeen kehittämisperiaatemerkintä. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavan luonnon monikäyttöalueeseen ja Kainuun maakuntakaavassa Oulunjärven ympäristön kehittämisperiaatemerkinnällä osoitettuun laajaan matkailun vetovoima-alueeseen hankkeella on enintään vähäinen merkitys maankäytölliseltä kannalta. Täydennys kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen: Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavaa uudistettaessa ei tämänkään kehittämisperiaatemerkintä ole enää ollut mukana nähtävillä olleessa 2. vaihekaavaehdotuksessa. Hanke toteuttaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Hiljaiset alueet Tuulivoimapuiston vaikutusalueella ei ole maakuntakaavoissa todettuja hiljaisia alueita. Kainuun maakuntakaavan taustaselvityksenä tehty selvitys Kainuun hiljaisista alueista (2004) nosti kuitenkin esille Talaskankaan luonnon virkistyskäytön ja luontomatkailun kannalta merkittävänä alueena, luonnonrauha-alueena. Tuulivoimaloiden äänivaikutukset ulottuvat Talaskankaan Natura-alueen reunaosalle dba suuruisina. Talaskankaan alueen laavut ja kodat sijaitsevat kauempana tuulivoimala-alueesta, eikä niille asti aiheudu tuulivoimaloista äänivaikutuksia. Yleis- ja asemakaavat Murtomäen tuulivoimapuiston osayleiskaava-alueella ei ole voimassa asema- tai yleiskaavoja, eikä tuulivoimapuistolla ole vaikutusta lähialueilla voimassa oleviin kaavoihin. Tuulivoimapuiston lähivaikutusten (melu, välke) alueella ei sijaitse lomarakentamisen kannalta merkityksellisiä vesistöjä, joissa olisi odotettavissa kaavoitustarvetta Maisema ja kulttuuriympäristö Arviointimenetelmät ja arvioinnin lähtökohdat Vaikutusten arviointi maiseman ja kulttuuriympäristön osalta perustuu olemassa oleviin selvityksiin, hankkeen suunnitelma-aineistoon, kartta- ja ilmakuvatarkasteluihin sekä maastokäynteihin. Tuulivoimapuistosta tehtiin näkemäalueanalyysi, jossa tutkittiin alueet, joista on näkemäyhteys voimaloihin. Maisemavaikutuksia on havainnollistettu mm. näkemäalueanalyysin ja valokuvasovitteiden avulla. Vaikutusten arvioinnissa tutkitaan tuulivoimapuiston suhdetta ympäristöön sekä vaikutuksia näkymiin ympäröiviltä alueilta. Myös suhde arvokohteisiin selvitetään. Maisemavaikutusten arvioinnin ovat laatineet maisema-arkkitehti Marko Väyrynen ja arkkitehti-yo Juha-Matti Märijärvi. Maiseman ja kulttuuriympäristökohteiden osalta tarkastelu on ulotettu kilometriä voimaloista ja paikoin laajemmallekin. Arvioinnissa on annettu yleiskuva vaikutusten kohdentumisesta, luonteesta ja merkittävyydestä. Maisemallisten vaikutusten kannalta maiseman paikallinen peitteisyys havainnoitsijan lähettyvillä on ratkaisevassa asemassa. Epävarmuus maiseman paikallisesta peitteisyydestä liittyy metsätaloudellisiin toimenpiteisiin ja kasvillisuudessa oleviin pienipiirteisiin näkymäsektoreihin. Voimaloiden mittakaava Tuulivoimalan maisemavaikutukset muodostuvat voimalan suuresta koosta ja lapojen pyörivästä liikkeestä. Voimaloiden maksimikorkeus ympäröivästä maanpinnasta on enimmillään noin 230 metriä. Suuren mittakaavansa takia tuulivoimalat eivät myöskään rinnastu muuhun rakennettuun ympäristöön, kuten voimajohtoihin tai muihin rakennuksiin ja rakennelmiin. Tässä hankkeessa huoltoteiden, voimalinjojen ja muiden rakennelmien maisemavaikutukset ovat vähäiset voimaloihin verrattuna.

84 KAJAANIN KAUPUNKI 84 Suuren mittakaavan hahmottamiseksi tuulivoimalaa voidaan verrata ihmisen mittakaavaan jakamalla mitat sadalla. 150 metrinen napakorkeus vastaisi normaalikokoisen ihmisen hartiakorkeutta 150 cm ja käsivarren pyörimisliikkeen halkaisija vastaavasti voimalan roottorin halkaisijaa. Tällä periaatteella voimaloiden suhde metsänkorkeuteen on sama kuin normaalikokoisen henkilön suhde noin 20 cm korkeaan varvikkoon. Muihin rakennuksiin ja rakennelmiin verrattuna maanpinnasta enimmillään noin 230 metriä korkeaa tuulivoimalaa korkeampia rakennelmia ovat Suomessa ainoastaan radiomastot, kuten Kiimingin radiomasto 326 m tai ulkomailla poikkeukselliset rakennukset kuten Eiffel-torni 301 m. Matalammiksi rakennelmiksi jäävät Suomessa esimerkiksi Näsinneula 168 m ja Oulussa Puolivälinkankaan vesitorni 55 m. Kuva 35. Vertailukohteita tuulivoimalalle. Näkymisen katvealueet Alueen maasto on suhteellisen tasainen eikä se muodosta merkittäviä näkymän katvealueita alle viiden kilometrin etäisyydellä voimaloista (Kuva 37). Merkittävimmät näkyvyyttä rajoittavat tekijät ovat ilman kosteus, säätila, valo, etäisyyden kasvaminen sekä erityisesti metsän ja puuston peittävä vaikutus. Voimaloita kauempaa katsottaessa tarvitaan tuulivoimaloiden suuntaan avointa tilaa kuten peltoa tai avosuota, jotta voimalat nousevat välissä olevan metsänreunan yläpuolelle. Tässä hankkeessa karkeana sääntönä voidaan pitää avoimen tilan suhdetta etäisyyteen samana kuin 1:10. Kilometrin etäisyydellä tarvitaan 100 metriä avonaista tilaa metsänreunaan, jotta voimala näkyisi metsänreunan yli. Suhdeluvuksi muodostuu kymmenen, koska tuulivoimala on noin 10 kertaa korkeampi kuin puusto. Kuvassa 36 (Kuva 36) näkyy kuinka 500 metrin etäisyydellä katvealue on 50 metriä ja kilometrin etäisyydellä 100 metriä. Samalla logiikalla 5 kilometrin päässä katvealue on 500 metriä ja 10 kilometrin päässä 1000 metriä.

85 KAJAANIN KAUPUNKI 85 Kuva 36. Puuston muodostama katvealue etäisyyden suhteen Näkymäsektorit Kuvassa 37 (Kuva 37) on tietokoneella mallinnettu voimaloiden näkymäsektorit. Punaiset ympyrät osoittavat voimaloiden sijainnit. Tummanvihreät alueet ovat metsää, minne voimalat eivät näy ja tummat alueet ovat metsäreunan ja mäkien muodostamia voimaloiden näkymisen katvealueita metsän lisäksi. Vaalean vihreät alueet ovat peitteisiä suoalueita, perustuen monilähteisen valtakunnan metsien inventoinnin (2011) kartta-aineiston puuston latvuspeitteisyyteen. Kyseiset alueet ovat pääosin ojitettuja ja kokonaan tai osittain metsittyneitä suoalueita. Vaaleat alueet, joissa peruskartta näkyy selkeästi, ovat alueita, joihin voimalat näkyvät. Sinisellä näkyy peruskartan värityksen mukaisesti vesistöön, kellertävän ruskealla ja vaalean sinisellä suoalueisiin sekä keltaisella peltoaukeille avautuvia näkymiä voimaloista. Vihreät alueet ovat metsiä tai muuten puustoisia alueita, joihin voimalat eivät näy. Kuviin on merkitty myös etäisyydet voimaloista yhden, kahden, viiden, kymmenen, viidentoista, kahdenkymmenen ja kolmenkymmenen kilometrin etäisyyksille. Maaston 3D-mallinnuksessa on käytetty maanmittauslaitoksen korkeusmallia. Voimaloiden näkyvyys saattaa vaihdella esimerkiksi metsän tiiviydestä tai metsänhoitotoimenpiteistä johtuen. Mallinnuksessa ei ole laajan selvitysalueen tai tilanteen väliaikaisuuden takia huomioitu pienipiirteisiä aukkoja kuten tielinjoja, pieniä reunapuustoalueita eikä alueella tehtyjä metsätaloudellisia toimenpiteitä, kuten avohakkuita. Hakkuuaukean puusto kasvaa suhteellisen nopeasti ihmisen katsomiskorkeuden yläpuolelle ja muutaman metrin korkuinen tiheä taimisto vaikuttaa jo voimakkaasti alueelta tehtävään havainnointiin. Näkymäsektorit eivät kerro tuulivoimaloiden maisemallisen vaikutuksen voimakkuutta. Laajoja näkymäsektoreita voi muodostua hyvin kauaksi voimaloista, vaikka voimaloilla olisi vain vähäinen maisemallinen vaikutus kyseisiin alueisiin. Merkittävin yksittäinen avoimen näkymäsektorin elementti ovat suot, jonne avautuu näkymäsektoreita suo- ja metsäkuvioiden mukaisesti. Suoalueita on suurelta osin ojitettu, minkä seurauksena suurta osaa kartan suoalueista voidaan pitää maisemallisesti peitteisenä alueena. Toinen merkittävä näkemäalue ovat järvet, jonne voimalat näkyvät saman puolen rantavyöhykkeen ulkopuolella. Avohakkuut avaavat väliaikaisesti näkymiä voimaloihin, mutta taimiston kasvamisen myötä näkymät peittyvät suhteellisen nopeasti. Tuulivoimalapuiston sisälle jäävä alue on käytännössä kokonaisuudessaan näkemäaluetta, koska voimalat nousevat niin korkealle, että ne näkyvät läheltä katsottuna talousmetsän yläpuolella. Pelloille näkymiä avautuu suhteellisen vähän suurten etäisyyksien ja peltojen pienialaisuuden takia. Teille avautuu näkymiä silloin, kun tien suora suuntautuu jotain voimalaa kohti, tie kulkee avoimen pelto- tai suoaukean yli tai se kulkee hyvin läheltä voimaloita. Alueella sijaitsee myös joitakin turpeenottoalueita, joihin voimalat näkyvät turpeen oton ajan.

86 KAJAANIN KAUPUNKI Murtomäen tuulivoimapuiston osayleiskaava Kuva 37. Osayleiskaavan tuulivoimaloiden näkymäsektorit. Punaisella on merkitty tuulivoimalat. Tumman vihreät alueet ovat metsiä, mustat niiden katvealueita, vaaleanvihreät ojitettuja peitteisiä soita ja vaaleana näkyvä pohjakartta tuulivoimaloiden mahdollista näkemäaluetta. Copyright Ramboll Finland Oy 16UEC0146.TY6504

87 KAJAANIN KAUPUNKI 87 Maisemavaikutukset Tuulivoimapuiston sisällä tuulivoimaloiden vaikutus maisemassa on hallitseva. Voimaloiden etäisyydet toisistaan ovat alle kilometrin eli katsojan kannalta etäisyys voimalaan on lähes aina alle 500 metriä. Avosuot, hakkuuaukeat ja hoidetut talousmetsät avaavat maisemaa siinä määrin, että tuulivoimaloiden maisemallinen vaikutus tuntuu tuulivoimapuiston sisällä puuston keskelläkin. Ylöspäin katsottaessa noin 200 metrinen voimala näkyy helposti puuston latvuston läpi. Vaikutusta tehostaa roottorin siipien pyörivä liike, joka ulottuu enimmillään yli 70 metriä muusta rakenteesta sivuun. Läheltä katsottuna näin suuresta rakennelmasta voi tulla vaikutelma kuin se kaatuisi katsojaa kohti. Aurinkoisella säällä vaikutusta vahvistaa lisäksi roottorin lapojen varjon vilkkumisvaikutus, joka on myös voimakkaimmillaan alueen sisällä. Tuulivoimaloiden maisemallisesti voimakkaan vaikutusalueen etäisyys yltää noin 2 kilometrin etäisyydelle, jonka sisällä tuulivoimaloilla on maisemassa hallitseva asema. Etäisyyden kasvaessa maiseman peitteisyyden asema kuitenkin korostuu ja vaikutusalue muodostuu näkymäyhteyden mukaisesti. Rakentamisvaiheen maisemavaikutukset Rakentamisvaiheessa maisemavaikutukset kohdistuvat pääasiassa tuulivoimapuiston alueeseen. Rakentamisen aikaiset vaikutukset muodostuvat lähinnä maantiekuljetuksista ja nostolaitteistosta. Korkeat nosturit saattavat kuitenkin näkyä myös laajemmalle alueelle, mutta niiden vaikutus on tilapäinen. Rakentamisvaiheen päätyttyä tuulivoimalarakenteet tulevat näkymään laajalle alueelle suuren kokonsa ja sijaintinsa johdosta. Näkymiä kohti tuulivoimapuistoa avautuu avoimilta alueilta, kuten aluetta kohti suuntautuneilta ranta-, vesi-, tie-, pelto-, niitty-, suo- ja hakkuualueilta. Näkymiä ympäristöstä kohti tuulivoimaloita katkaisevat rakennukset, rakenteet ja erityisesti puusto. Esimerkiksi rakennetuilla ja metsäisillä alueilla tämäntyyppisiä pitkiä näkymäakseleita katkaisevia elementtejä on yleensä runsaasti. Tuulivoimapuiston muun rakentamisen maisemavaikutukset ovat vähäiset ja pääosin paikallisia. Voimala-alueen sisäiset huoltoyhteydet pohjautuvat pitkälti nykyisiin metsäteihin. Tuulivoimapuiston sisällä käytetään maakaapelointia, joilla ei ole maisemallisia vaikutuksia. Maisemavaikutukset asutukseen ja loma-asutukseen Suorat maisemavaikutukset pysyvälle asutukselle tai vapaa-ajan asutukselle ovat suurimmalta osin vähäisiä, koska voimalat sijaitsevat suhteellisen kaukana tai ovat usein puuston muodostamilla näkymisen katvealueilla. Merkittävimmät vaikutukset asutukselle muodostuvat avointen maisemien yhteydessä, joita on erityisesti vesistöjen rannoilla ja vähäisemmin myös peltojen reuna-alueilla. Täydennys kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen: Maisemavaikutuksia ei oikeuskäytännössä ole pidetty maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n mukaisesti kohtuuttomana hieman yli 2 km etäisyydelläkään. Murtomäen kaavassa näkymät tuulivoimaloihin avautuvat vasta selkeästi kauempaa. Loma-asutus keskittyy yleensä järvien ja jokien ranta-alueille, missä on parhaat virkistysarvot. Jokien ranta-asutukselle voimaloilla on yleensä vähäiset vaikutukset, koska joki ei useimmiten luo vesipinnallaan tarpeeksi laajoja avoimia tiloja. Järvien ranta-alueisiin vaikutukset ovat merkittävämmät, mikäli rakennuspaikka sijaitsee vastakkaisella rannalla, niin että järvi muodostaa riittävän pitkän avoimen tilan tuulivoimaloiden suuntaan ja tuulivoimalat nousevat vastakkaisen rannan reunapuuston yläpuolelle. Tuulivoimapuiston merkittävimmät maisemavaikutukset asutuksen ja loma-asutuksen kannalta ilmenevät Rotimolla, jossa voimaloita on nähtävissä pääosalle rannoista ja osalle ranta-asutusta. Vaikutukset kohdistuvat erityisesti Rotimonjärven pohjoisosan länsipuoleiselle rannalle (Liite 10, kuva 14). Lähimpien nähtävissä olevien voimaloiden etäisyys on noin 3 kilometriä. Hieman vähäisempiä maisemavaikutuksia aiheutuu Marttisenjärvellä, Hällämöllä ja Saaresjärvellä, joissa voimalat näkyvät vastarannoilla 6-8 kilometrin etäisyydellä voimaloista sijaitseville rantaasutuksille. Vähäisiä maisemavaikutuksia arvioidaan aiheutuvan myös kauempana sijaitsevien Salahmin ja Sukevanjärven vastarantojen asutuksille, joista etäisyys lähimpiin voimaloihin on lähimmillään noin kilometriä. Myös Oulujärven vastarannoille voimalat ovat monin paikoin nähtävissä. Oulujärven lähimmät tuulivoimapuiston suuntaan avautuvat vastarannat ovat Vuottolahdella noin kilometrin etäisyydellä lähimmistä voimaloista ja Käkilahdella kilometrin etäisyydellä. Myös Vuolijoen taajaman eteläreunalla peltoaukeat avaavat maisemaa voimaloiden suuntaan etäisyyden ollessa kuitenkin jo yli 17 kilometriä. Lähempänä tuulivoimapuis-

88 KAJAANIN KAUPUNKI 88 toa sijaitsevassa Saaresmäessä pellot ovat pienialaisempia ja jo osin myös umpeenkasvaneet, eikä avoimia näkymiä tuulivoimapuiston suuntaan näkemäanalyysin mukaan. Rotimon ja Saaresjärven osalta häiritsevimmät voimalat verrattuna YVA vaiheeseen ovat poistuneet. Kaavahankkeen voimalat eivät näy Saaresjärven idän ja etelänpuoleisille ranta-alueille rantapuuston peittävän vaikutuksen takia. Kuva 38. Asumisen ja loma-asumisen painopistealueita. Yhdyskuntarakenne tiivistyy punaista väriä kohti. Täydennys kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen: Näkemäanalyysikartan (kuva 37) perusteella voidaan arvioida, että lähimmiltä loma-asunnoilta ei näkymiä voimaloihin ole maaston ja puuston peittovaikutuksen vuoksi. Lyhimmät etäisyydet loma-asunnoilta näkyviin voimaloihin ovat Kajaanin Eteläjärveltä ja Rotimolta (noin 3 km). Tältä etäisyydeltä on eniten voimaloita nähtävissä Rotimon keskelle työntyviltä Hinaniemeltä ja Patoniemeltä (Liite 13, kuvasovitteet M ja O). Suoremmalta rantaosuudelta näkymät ovat Rotimon pohjoispäässä rajoittuneemmat ja näkyvissä on yleensä vain yläosia yksittäisistä voimalasta. Laajoja näkymiä voimaloihin avautuu Rotimollakin lähinnä vain kaukaisemmilta rannoilta, jolloin etäisyys voimaloihin on jo 6-10 km. Suurelle osalle Rotimon loma-asunnoista voimalat eivät näy lainkaan, koska niemet muodostavat

89 KAJAANIN KAUPUNKI 89 näkemäesteitä ja loma-asuntojen rakennuspaikat, ikkunat, pihat ja rannat on muutoinkin yleensä suunnattu etelään, lounaaseen ja länteen. Kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen tehty neljän voimalan poisto Vieremän kaavasuunnitelmasta lieventää vähäisesti maisemallisia vaikutuksia erityisesti Rotimon pohjoispäässä. Voimalapoistojen myötä Rotimon päähän muodostuu tuulivoimaloista vapaa aukko, mikä keventää hieman voimaloiden maisemallista vaikutusta. Maisemavaikutukset virkistyskäyttöön Voimakkaimmat maisemalliset vaikutukset virkistykseen ovat tuulivoimapuiston sisällä. Tuulivoimapuiston alueen maisemalliseen virkistysarvoon ovat vaikuttaneet merkittävästi siellä jo suoritetut metsätaloudelliset toimenpiteet. Talousmetsien virkistyskäyttö on nykyisin pääosin metsästykseen ja marjastukseen liittyvää toimintaa. Voimalan 138 lähellä sijaitsevan Metsähallituksen laavun siirtäminen uuteen paikkaan on suositeltavaa tuulivoimaloiden maisema-, ääni- ja vilkuntavaikutuksien johdosta. Suunnittelualueen lähiympäristön talousmetsissä maisemallisia vaikutuksia virkistyskäyttöön voidaan pitää vähäisinä, koska metsän sisältä voimalat eivät ole nähtävissä kovin kauas. Tuulivoimalat näkyvät voimakkaimmin alueen sisällä olevien avohakattujen alueiden lisäksi myös alueen avoimille suoalueille. Voimaloita näkyy selvästi lähettyvillä oleville laajoille avoimille soille, kuten Iso Pajusuolle, Iso Mätässuolle, Kokkosuolle ja Pöntönsuolle, jotka sijaitsevat alueen pohjois- ja luoteispuolella. Talaskankaan luonnonsuojelualueelle ja siellä kulkeville retkeilyreiteille voimalat näkyvät rajatusti lähinnä isoimpien järvien vastarannoilta kuten Pikku-Talakselta, Iso-Talakselta ja Joutenjärveltä sekä avoimille suoalueille, kuten Pötkynsuolle, Joutensuolle, Talassuolle, Isolle Päivänkämmenelle, Teerisuolle, Saarisuolle, Kanaselle ja Halikinsuolle. Pikku-Talaksen laavulle voimalat eivät näy, mutta vastarannan kodalta voimaloita on nähtävissä (Liite 13, kuvasovite I). Myös Patalammen laavulle saattavat itäsimmät voimalat näkyä. Murtomäen tuulivoimapuiston maisemalliset vaikutukset Talaskankaan luonnonsuojelu- ja luontoretkeilyalueelle vähentävät osaltaan alueen erämaaluonnetta ja virkistyskäyttöarvoa. Lähiseudun merkittävin virkistyskäyttö liittyy Oulujärveen. Oulujärven laajoille ulapoille voimalat näkyvät laajasti, mutta maisemallinen vaikutus vähenee etäisyyden kasvaessa. Voimalat näkyvät selvimmin Oulujärvelle aamuhämärässä, kun aurinko valaisee voimalat tai aurinko on niiden takana etelässä iltapäivällä ja ilmankosteus on alhainen. Tällöin ne näkyvät kirkkaina tummaa taivasta vasten. Voimalat voi havainnoida epäsuorasti myös pimeällä lentoestevalojen avulla. Muissa olosuhteissa voimalat ovat mahdollisesti havaittavissa, mutta ne eivät kiinnitä niin paljon huomioita. Liitteen 13 kuvassa 18 (Kuvasovite K) esitetään näkymä Oulujärven Manamasalon eteläkärjestä Murtomäen ja Piiparinmäen tuulivoimapuistoihin. Piiparinmäen voimalat ovat näkymässä etualalla, etäisyys kuvauspisteestä Piiparinmäen alueen tuulivoimaloihin on noin 17 km ja Murtomäen alueen tuulivoimaloihin noin 30 km. Vieremän puolella sijaitsee linnustoltaan arvokas suojeltu Rahajärvi. Noin 5 kilometrin etäisyydellä olevat tuulivoimalat näkyvät erityisesti järven itään suuntautuvalle selälle, mutta huonommin laajan rantavyöhykkeen takana oleville peitteisille ranta-alueille. Muita merkittäviä näkymäsektoreita voimaloihin avautuu metsäteiltä tuulivoimala-alueen sisältä ja lähiympäristöstä. Lentoestevalojen vaikutukset maisemaan Pimeällä vuorokauden- ja vuodenajalla maisemalliset vaikutukset muodostuvat tuulivoimaloiden lentoestevalaistuksesta. Kaavassa on annettu määräys jonka mukaan lentoestevalot tulee toteuttaa mahdollisimman vähän häiriötä tuottavalla tavalla. Lentoestevalaistuksen lopullisen määrän ja voimakkuuden määrittää Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi. Todennäköisesti voimalan napakorkeudelle asetetaan päiväaikaan vilkkuva valkoinen valo ja yöaikaan voidaan käyttää kiinteää punaista valoa. Päivänvalossa käytettävät vilkkuvat huomiovalot erottuvat kauempaa katsottuna heikosti. Ympäröivän valon vähentyessä huomiovalot erottuvat yhä selvemmin ja pimeässä voimaloista ei ole havaittavissa muuta kuin huomiovalot. Talvella huomiovalot näkyvät poikkeuksellisen kauas, koska näkyvyyttä rajoittava ilmankosteus on pakkasten aikaan alhainen. Voimaloiden läheisyydessä näkyvyysalue on pääosin samanlainen kuin roottoreilla, mutta alemman korkeuden johdosta näkyvyys kauemmaksi vähenee voimakkaammin puuston peitteisyyden takia. Huomiovalot voivat myös heijastua lähialueille matalalla olevasta pilviverhosta.

90 KAJAANIN KAUPUNKI 90 Yöaikaisena valaistuksena vähemmän häiritsevänä on pidetty yleisesti punaisen kiinteän valon käyttämistä vilkkuvien valkoisten valojen sijaan. Vilkkuvat lentoestevalot kiinnittävät yömaisemassa selvästi enemmän huomiota ja vilkkumisvaikutelma vahvistuu, mikäli näkyvillä on useampi voimala. Valojen vilkkumiseen vaikuttaa myös vähäisessä määrin roottorinlapojen aiheuttama hetkellinen valon himmeneminen tai sammuminen kun lapa kulkee valon edestä. Voimajohdon vaikutukset maisemaan Voimajohdon maisemallisia vaikutuksia muodostuu pääosin voimajohdoista pylväineen sekä niitä varten tehdystä hakkuuaukeasta. Hakkuuaukean maisemalliset vaikutukset rajoittuvat aukion välittömään lähiympäristöön. Pylväillä ja voimajohdoilla voi olla laajempaa maisemallista vaikutusta. Nykyisen voimajohdon linjalla uusi voimajohto toteutetaan joko nykyisen 110 kv voimajohdon tilalle tai sen viereen. Mikäli voimajohto toteutetaan nykyisen johdon viereen, voimistaa se maiseman kannalta nykyisen voimajohdon vaikutusta laajentamalla nykyistä johtoaukeaa. Kaavan ulkopuolella voimajohto kulkee pääosin asumattomien talousmetsien keskellä ja on selkeimmin havaittavissa metsäteiden ylityskohdissa. Linjauksen lähettyvillä on Otanmäen lisäksi yksi ampumarata sekä Humpinmäki ja Leppikylä. Pirttikankaalla sijaitsevalta ampumaradalta voimajohto on havaittavissa muiden voimalinjojen takana. Leppikylältä ja Humpinmäeltä ei avaudu suoria näkymiä voimajohdolle muuten kuin päätehakkuiden muodostamien avoimien tilojen kautta. Saapuminen kyseisille kylille risteää nykyisen 110 kv uuden voimajohdon kanssa, jolloin uuteen voimajohtoon avautuu linjan suuntainen pitkä näkymä, josta uusi voimajohto on selvästi havaittavissa. Kaava-alueen sisäisen 110 kv voimajohdon linjaus kulkee kahden metsätien yli, jolloin voimajohto on selkeästi nähtävillä ylityskohdissa. Laajemmassa maisemassa 110 kv johtojen vaikutus on vähäinen pylväiden ollessa 25 metriä korkeat ja ympäröivän maaston ollessa suhteellisen tasaista. Maisemalliset vaikutukset viereisille Natura-alueille Kaava-alueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee Talaskankaan, Rahajärven, Kaatiaisen ja Hällämönharjun Natura 2000-alueet. Talaskankaan suojelluille metsäalueille voimaloilla ei ole merkittävää maisemallista vaikutusta. Tuulivoimapuiston tuulivoimalat näkyvät Talaskankaan laajimmille avosoille sekä niille avosoille, jotka suuntautuvat voimaloita kohti. Voimalat näkyvät selvästi myös lintuvesisuojeluohjelmaan kuuluvan Rahajärven eteläosaan, joka suuntautuu kohti voimaloita. Pohjoisosaan voimalat näkyvät lähinnä länsirannan puolelle. Tuulivoimaloilla on vaikutusta Rahajärven erämaiseen luonnonmaisemaan. Voimalat näkyvät myös lintuvesisuojeluohjelmaan kuuluvan Kaatiaisen etelärannalle. Voimaloilla on merkitystä järven maisemallisille arvoille lähinnä etelärannan osalta. Hällämöharjun Natura-alueen Hällämön rantaan voimalat näkyvät selvästi. Voimaloiden pyörivä liike ovat havaittavissa myös rantaan laskeville Hällämöharjun rinteille, joissa puusto on harvempaa. Valokuvasovitteet Kuvasovitteet on tehty paikan päältä otettuihin valokuviin. Kuvasovitteissa käytetyt kuvat on pyritty ottamaan erilaisissa olosuhteissa, jotta erilaiset olosuhteet tulisi huomioitua ja lehdettömään vuodenaikaan, jotta voimalat näkyisivät mahdollisimman selkeästi. Kuvien ottohetkellä aurinko on usein matalalla minkä seurauksena taivas on kirkas ja väritykseltään useassa kuvassa vaalea, jolloin voimalat tulevat tummina esille vaaleata taustaa vasten. Kesällä tummansinistä taivasta vasten tuulivoimalat näyttävät usein vastaavasti vaaleilta. Ilmiö näkyy esimerkiksi koivunrungoissa, jotka ovat usein vaaleita tummaa metsää vasten, mutta vaikuttavat tummilta kirkasta taivasta vasten. Tuulivoimalat on mallinnettu kolmiulotteiseen maastomalliin. Kaikki mallinnukset on tehty mittatarkasti ja tuulivoimalat on suoraan siirretty tietokonemallista valokuviin. Mallinnuksessa on huomioitu myös valokuvan ottohetkellä ollut valaistus. Kaikissa havainteissa tuulivoimalat on suunnattu lounaaseen yleisintä tuulensuuntaa kohti. Kuvasovitteet on tehty kaavaluonnoksessa esitetyillä voimalapaikoilla. Tuulivoimalan suuren koon ja suurten etäisyyksien takia kuvasovitteet on tehty objektiivien eri polttovälillä, jotka on osoitettu 35 mm kinofilmin vastaavuudella. Lisäksi on huomioitu myös A4- raportin kuvien pieni koko ja nettijakeluun tulevan version heikompi kuvanerottelutarkkuus eli resoluutio. Esimerkiksi Marttisenjärven suunnasta tehdyssä kuvasovitteessa G (Liite 13, kuva 8) 16 mm objektiivi vastaa koettua ympäristöä ja kuinka kohde asettuu maisemaan sekä 50 mm kohdistettua katsetta ja kohteen näkyvyyttä. Polttoväliä 50 mm pidetään normaalina kuvakulmana. Sitä pienemmät polttovälit kuten 16 mm ja 28 mm ovat laajakulmaisia objektiiveja. Vas-

91 KAJAANIN KAUPUNKI 91 taavasti isommat polttovälit kuten 100 mm tai 400 mm ovat teleobjektiiveja. Kuvanottopaikat on valittu näkyvyyden mukaan huomioiden myös otosten edustavuus. Kuva 39. Kuvanottopaikat on osoitettu punaisen nuolen kärjellä ja kuvanottosuunta nuolen suunnalla. Tuulivoimalat näkyvät mustina ympyröinä. Kuvassa esitetään nähtävillä olleen kaavaehdotuksen voimalat, joista 4 voimalaa on kaavaehdotuksen tarkistuksessa poistettu. Vasemmassa yläkulmassa on yksityiskohta Nissilästä. Kuvasovitteet esitetään kaavaselostuksen liitteessä 10. Liite 13. Kuvasovitteet

92 KAJAANIN KAUPUNKI 92 Kulttuuriympäristöön kohdistuvien vaikutusten arviointi Tuulivoimapuiston lähialueilla on yksi valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö: Otanmäen kaivosyhdyskunta. Otanmäeltä on yli 11 kilometriä lähimpiin voimaloihin eikä maan tasolta avaudu riittävän laajoja maisemia voimaloiden suuntaan jotta voimalat näkyisivät. Kerrostalojen ylimmistä kerroksista voi avautua näkymiä puuston yli tuulivoimala-alueelle. Tuulivoimapuiston lähialueilla ei sijaitsee rakennusperintörekisterin mukaisesti suojeltua rakennusperintöä. Lähin kohde, Vuolijoen kirkko on jo suhteellisen kaukana, 17 kilometrin etäisyydellä, eikä kirkon pihasta avaudu voimaloille näkymää pihapuuston ja lähirakennusten peittovaikutusten ansiosta. Maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö, Saaresmäen kylä, sijaitsee noin 3 kilometriä lähimmästä voimalasta. Saaresmäen asutus sijaitsee mäkien päällä, mutta peltoaukeat ovat nykyisin sirpaloituneet eikä alueella ole nykyisin enää laajoja yhtenäisiä avoimia tiloja. Peltoalueet ovat nykyisin kasvamassa umpeen ja osittain ne on metsitetty, mikä peittää näkymät tuulivoimapuistoon. Tuulivoimapuistosta ei aiheudu merkittäviä maisemavaikutuksia Saaresmäen kylään. Maakunnallisesti arvokkaaseen Nissilän kulttuuriympäristöön on voimaloilta etäisyyttä noin 6 kilometriä. Alueen ennen yhtenäiset peltoaukeat ovat nykyisin sirpaloituneet pienialaisemmiksi, eikä niistä pääosin avaudu tarpeeksi pitkiä avoimia maisemia voimaloiden suuntaan lukuun ottamatta aivan rantaa ja Pappilan kohtaa, josta harvan rantapuuston läpi avautuu näkymä voimaloille rantapellon yli. Kuvasovitteissa E ja F (Liite 13, kuvat 5 ja 6) on havainnollistettu voimaloiden näkymistä Nissilän suunnasta Rotimonjärven yli. Maakunnallisesti arvokkaan Palosenmäen maisema-alueen pohjoisosassa pohjoisen suuntaan avautuville peltoaukeille tuulivoimalat näkyvät paikoittain noin 13 kilometrin etäisyydeltä. Voimaloiden näkyminen edellyttää peltoaukean reunametsässä olevaa aukkoa. Tuulivoimaloiden lapojen liike voi lehdettömään aikaan näkyä pohjoiseen suuntautuvien peltoaukeiden korkeimmille kohdille oksiston läpi. Salahmijärven rannalla sijaitsevaan maakunnallisesti arvokkaaseen Pehkolanniemen kulttuuriympäristöön etäisyyttä on noin 12 km. Voimalat eivät näkemäanalyysin mukaan ole nähtävissä itse kohteeseen tai päätarkastelusuunnasta eli järven itäpuolen tieltä, mutta maiseman taustalla ne osittain näkyvät Salahmijärveltä ja järven vastarannalta katsottaessa. Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavaan merkityt kulttuuriympäristöt Tavastkenkä ja Ahokylä Pyhännällä sijaitsevat etäällä suunnittelualueesta, eikä niistä näkemäanalyysin perusteella avaudu näkymiä tuulivoimaloihin. Muihin alueen läheisyydessä sijaitseviin maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaisiin kulttuuriympäristökohteisiin (Honkapirtti, Karsikko, Salmijärven tukkikämppä, Honkamäen pihapiiri, Kytökosken kylä) tuulivoimalat eivät ole nähtävissä näkemäanalyysin perusteella. Vaikutukset muinaisjäännöksiin Alueelta on laadittu muinaisjäännösinventoinnit, joissa kaava-alueelta ei ole löydetty muinaisjäännöskohteita. Kaava-alueen ulkopuolella, nykyisellä voimajohtolinjalla sijaitsevat Leppimäen tervahaudat on mahdollista huomioida yhdysvoimajohdon tarkemmassa suunnittelussa. Yhteisvaikutukset Piiparinmäen tuulivoimapuiston kanssa Kuvassa 47 (Kuva 47) esitetään Murtomäen ja Piiparinmäen tuulivoimapuistojen yhteiset näkymäsektorit. Violetilla värillä on osoitettu alueet, joihin kummatkin hankkeet näkyvät. Merkittävimmät alueet ovat Oulujärvi, Saaresjärvi ja Kokkosuo sekä vähäisemmässä määrin Vuolijoen eteläpuoleiset peltoaukeat ja Rotimo. Vuolijoen peltoaukeilla ja Rotimossa toinen hanke sijaitsee selvästi lähempänä, jolloin kauempana olevan hankkeen vaikutukset jäävät paljon vähäisemmäksi. Tällöin yhteisvaikutukset jäävät selvästi vähäisemmiksi kuin lähempänä olevan hankkeen yksittäiset vaikutukset. Saaresjärvi ja Kokkosuo sijaitsevat hankkeiden välisellä alueella. Saaresjärven kummassakin päässä näkyvät tuulivoimapuistot järven selälle sekä vastakkaisille pohjois- ja eteläpuolisille rannoille.

93 KAJAANIN KAUPUNKI 93 Kuva 40. Kuva Otanmäen eteläpuolelta voimalinjoille. Ylemmässä kuvassa nykytilanne, jossa kulkee yksi 110 kv voimajohto. Alemmassa kuvassa on mallinnettuna uusi 110 kv voimajohto nykyisen rinnalle. (kuvat: Maisema-arkkitehtitoimisto Väyrynen Oy) Toinen merkittävä yhteisvaikutusalue on Oulujärvi, jonka näkökulmasta hankkeiden vaikutukset ovat samantyyppiset. Esimerkiksi Vuottolahdesta tarkasteltuna hankkeet sijaitsevat yhtä kaukana. Kuvasovitteessa K (Liite 13, kuva 11) Manamansalon eteläkärjestä näkyvät kummatkin hankkeet mutta lähempänä sijaitseva Piiparinmäen tuulivoimapuisto hallitsee näkymää voimakkaammin. Kuvasovitteessa F (Kuva 41 ja liitteen 13 kuva 19) esitetään tuulivoimapuistojen yhteisvaikutuksia Rotimon eteläkärjestä katsottuna. Etäisyyttä kuvauspisteestä Murtomäen alueen tuulivoimaloihin on noin 7 km ja Piiparinmäen alueen tuulivoimaloihin noin 18 km. Keskeisimmät muutokset maisemavaikutuksissa YVA-vaiheeseen verrattuna Maisemavaikutusten kannalta merkittävin maisemallinen muutos YVA-vaiheeseen verrattuna on tapahtunut Saaresjärven, Saaresmäen ja Rahajärven lähiympäristössä. Alueelta on poistettu tuulivoimaloita, jonka seurauksena tuulivoimapuiston vaikutukset alueen paikalliseen maisemaan ovat pienentyneet merkittävästi. Muutoksella on vaikutuksia myös laajemminkin aina Pajamäeltä Vuolijoen taajamaan eteläosiin asti.

94 KAJAANIN KAUPUNKI 94 Kuva 41. Kuvasovite (F) Murtomäen ja Piiparinmäen tuulivoimapuistojen yhteisvaikutuksista Rotimojärven etelärannalta nähtynä. Ylempi kuva vastaa 16 mm ja alemmat kuvat ylä- ja alareunasta rajattuja 50 mm kuvakulmia. Etäisyys Murtomäen lähimpiin tuulivoimaloihin on noin 7 km ja Piiparinmäen noin 18 km.

95 KAJAANIN KAUPUNKI Luonnonolot Kasvillisuus ja luontotyypit Pääosa kaava-alueen luontoarvoista on selvitetty hankkeen YVA-menettelyn aikana Metsähallitukselta saadun paikkatietoaineiston perusteella sekä tällöin tehdyissä maastoselvityksissä. Näiden selvitysten tulosten perusteella tuulipuiston voimaloiden sijainteja on muutettu ja tarkistettu siten, että voimaloiden, niille johtavien huoltotieyhteyksien ja voimalinjojen rakentaminen ei hävitä tai heikennä metsä-, vesi- tai luonnonsuojelulain mukaisia luontokohteita tai huomionarvoisia lajiesiintymiä lukuun ottamatta muutamien voimaloiden kohdalla sijaitsevia valkolehdokkiesiitymiä, joiden säilyttämisen mahdollisuudet selviävät vasta tarkemmassa suunnittelussa. Tarvittaessa haetaan ELY-keskukselta poikkeuslupaa LSL42 :n rauhoitussäännöksistä. YVA-menettelyn jälkeen muuttuneiden voimalapaikkojen sekä uusien voimajohtolinjausten luontoarvot on selvitetty täydentävillä maastoselvityksillä kesällä Tuulivoimahankkeen YVAmenettelyn jälkeen kaksi voimalapaikkaa siirtyi alueille, joista ei ollut aikaisempaa selvitystietoa. Keväällä 2014 selvitettiin lisäksi kaava-alueen viitasammakkotilannetta maastokartoituksin. Lisäksi hankesuunnittelun täydennyttyä selvitettiin kaava-alueen keskiosissa sijaitsevalta sähköasemalta pohjoiseen suuntautuvan voimajohtoreitin ja sähköaseman alueen luontoarvoja syyskuussa Keväällä, kesällä ja syksyllä 2014 tehdyt maastotyöt keskitettiin alueille, joista ei YVA-menettelyn yhteydessä tehdyn luontoselvityksen kautta ollut olemassa tietoja ja joissa ennakkoarvion perusteella olisi mahdollista esiintyä huomionarvoisia lajeja tai luontotyyppejä. Arvio vaikutuksista metsälaki-, vesilaki- ja luonnonsuojelulakikohteisiin Kaava-alueen tuulivoimalapaikoille tai niiden välittömään lähiympäristöön ei sijoitu metsälain mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä, vesilain mukaisia suojeltuja vesiluontotyyppejä eikä luonnonsuojelulailla suojeltuja luontotyyppejä. Kaava-alueen kulkeva voimajohto sivuaa metsälakikohteeksi merkityn Harsunpuron itäpuolelta, jolloin voimajohdolla ei ole vaikutuksia puronvarren luontoarvoihin. Kaava-alueella sijaitsee useita metsälain mukaisiksi elinympäristöiksi merkittyjä puronvarsia, joiden yli kulkee olemassa oleva tie. Hankkeen toteutuessa on mahdollista, että näitä ylityskohtia joudutaan vahvistamaan ja / tai leventämään. Purojen ylityskohdat on nykyisellään toteutettu betoni- ja teräsrummuilla tai betonisilloilla. Teiden leventäminen alle viisi metriä tai vahvistaminen ei heikennä metsälakikohteiksi merkittyjen purojen luontoarvoja, koska luontoarvot eivät toteudu nykyisten tienvierusojien ja siltarumpujen kohdalla. Arvio vaikutuksista huomionarvoisille kasvilajeille Kaava-alueen tuulivoimalapaikoille ja niiden läheisyyteen (alle 100 metrin etäisyydelle) sijoittuu huomionarvoisten lajien esiintymiä. Vieremän alueen voimaloiden 8, 9 ja Kajaanin alueen voimaloiden 23 ja 129 läheisyyteen sijoittuu yksi tai useampia rauhoitetun valkolehdokin esiintymiä. Voimalan 15 läheisyyteen tielinjaukselle sijoittuu yksi silmälläpidettävän (NT) kissankäpälän esiintymä. Täydennys kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen: Valkolehdokkiesiintymän lähelle sijoittunut voimalapaikka 130 ja sille valkolehdokkiesiintymän kautta kulkenut tieyhteys on poistettu Vieremän kaavasuunnitelmasta kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen, minkä johdosta valkolehdokkiin kohdistuvat vaikutukset ovat niiden osalta poistuneet. Kaava-alueen 110 kv:n voimajohtolinjauksen läheisyyteen sijoittuu kolme valkolehdokin esiintymää. Nykyiselle 110 kv:n voimajohtolinjalle sijoittuu kaksi valkolehdokkiesiintymää ja yksi elinvoimaisen, alueellisesti uhanalaisen vaaleasaran esiintymä. Luonnonsuojeluasetuksella rauhoitetun kasvin tai sen osan poimiminen, kerääminen, irtileikkaaminen, juurineen ottaminen tai hävittäminen on kielletty (LsL 42 ). ELY-keskus voi myöntää luvan poiketa eläin- ja kasvilajin rauhoitussäännöksistä, jos lajin suojelutaso säilyy suotuisana. Lähtökohtaisesti esiintymät on huomioitava rakentamisvaiheessa siten, että esiintymät eivät tuhoudu. LSL 48 :n mukaan rauhoitussäännös ei kuitenkaan estä alueen käyttämistä maa- ja metsätalouteen tai rakennustoimintaan eikä rakennuksen tai laitteen tarkoituksenmukaista käyttämistä. Lähekkäin sijaitsevat valkolehdokkiesiintymät on osayleiskaavassa osoitettu yhtenäisellä viivarajauksella (s-2).

96 KAJAANIN KAUPUNKI Linnusto Muiden voimaloiden välittömään lähiympäristöön ei sijoitu valtakunnallisesti tai alueellisesti uhanalaisten tai silmälläpidettävien kasvilajien tai luontodirektiivin liitteen II ja IV kasvilajien esiintymiä. Arvio vaikutuksista muille huomionarvoisille elinympäristöille Kaava-alueen voimajohtolinjaus ylittää linnustollisesti potentiaalisesti arvokkaaksi merkityn alueen Harsunpuron alueella. Kohteen lajistosta ei ole kuitenkaan olemassa tarkempaa tietoa. Vastaavanlaista lehtipuuvaltaista muuttunutta korpimetsää on alueella ja Harsunpuron varressa enemmänkin. Harsunpuron varsi on osaltaan merkitty metsälakikohteeksi, johon hankkeella ei ole vaikutuksia. Pääosa kaava-alueen linnustoarvoista on selvitetty hankkeen YVA-menettelyn aikana. Pesimälinnustoselvityksen tarkoituksena oli selvittää tuulivoimaloiden lähiympäristön uhanalaisten, EU:n lintudirektiivin liitteen I lajien tai muutoin suojelullisesti huomionarvoisten lintulajien esiintyminen. Lisäksi erillisin kartoituksin selvitettiin päiväpetolintujen, kanalintujen ja pöllöjen esiintymistä. YVA-menettelyn jälkeen muuttuneiden voimalapaikkojen sekä uuden voimajohtolinjauksen linnustoa ja kohteiden biotooppeja on selvitetty täydentävillä maastoselvityksillä vuosina 2014 ja Kyseisten lajihavaintojen ja maastokäyntien yhteydessä tehtyjen biotooppitarkastelujen perusteella rajattiin alueet, jotka arvioitiin linnustollisesti arvokkaiksi. Nämä alueet on otettu huomioon tuulivoimaloiden sijoittelussa. Muuttolinnustoa tarkkailtiin kevät- ja syysmuuton tarkkailuilla. Keskeisinä kohteina olivat suurikokoisten lajien, kuten laulujoutsenen, hanhien, kurjen ja petolintujen muutto. Arvio vaikutuksista huomionarvoisille lintulajeille ja linnustollisesti arvokkaille alueille Osayleiskaava-alueelta rajattiin yhdeksän aluetta, jotka arvioitiin linnustollisesti arvokkaiksi (ks. kaavaselotuksen kohta ja luontoselvityksen liitekartta 2). Kolmen aluerajauksen (alueet 10, 15 ja 16) välittömään läheisyyteen on osoitettu voimalapaikkoja, joten rakentamisen ja toiminnan aikaiset häiriövaikutukset sekä mahdollisesti myös elinympäristön muutoksista (yhtenäisten metsäalueiden pirstoutuminen) aiheutuvat vaikutukset voivat ulottua niille ja niiden pesivään lajistoon. Suorantaisen Maitlammen (alue 10) reunoilla pesivät mm. pohjansirkku, liro ja telkkä. Reunametsissä pesivät lisäksi mm. kulorastas, metso ja tiltaltti. Murtomäen (alue 15) kartoitetulta alueelta löytyivät pesivänä mm. pohjansirkku, metso, kirjosieppo, pikkusieppo, isokäpylintu, töyhtötiainen, hippiäinen, puukiipijä, palokärki ja kanahaukka. Alueella on paljon vanhaa luonnontilaista kuusikkoa ja runsaasti kolopuita. Aluetta ympäröi kaikkiaan neljä suunniteltua voimalapaikkaa. Hiirilampea ympäröivä vanha metsä (alue 16) on tehdyn biotooppitarkastelun perusteella linnustollisesti potentiaalinen kohde. Lampea ympäröivä metsä on kookasta, vanhaa kuusikkoa ja lisäksi kookkaita haapoja ja lahopuuta on runsaasti. Biotooppitarkastelun perusteella kohde on yksi koko hankealueen merkittävimmistä vanhan metsän kohteista. Kaava-alueen ja Talaskankaan välisltä alueelta selvitettiin kesällä 2015 kaakkurin esiintymistä alueen pienillä lammilla. Havaintoja kaakkurista ei kuitenkaan kyseisiltä lammilta tehty. Hankkeen voimajohtolinjauksilta ei löydetty merkittäviä huomionarvoisia lajeja. Kaava-alueen sisäinen voimalinja ylittää Harsunpuron linnustollisesti potentiaalisen puronvarren. Vastaavaa elinympäristöä on puronvarressa kuitenkin runsaasti. Murtomäen kaava-alueella keskeisintä metsähanhen pesimäaluetta on Joutenjoen-Petäjäjoen varsi Petäjäjärven eteläpuolella. Alueella on pesinyt vuosien ajan noin kaksi paria metsähanhia. Voimaloiden rakentamisen ja käytön aikainen häiriö kohdistuu vain osalle jokien varsia. Mikäli parit pesivät suunniteltujen voimalapaikkojen läheisyydessä, niiden on mahdollista siirtyä vaikutuksen piiristä jokivartta joko itään tai länteen, sillä biotooppirakenteeltaan jokivarsi on samantyyppistä myös alueilla, joille vaikutukset eivät ulotu. Todennäköisesti sulkasato- ja poikasaikaan metsähanhet siirtyvät Petäjäjärvelle. Jokivarren ja järven väliin ei ole suunniteltu voimalapaikkoja, joten estettä siirtymiselle ei ole. Täydennys kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen: Vieremän kaavasuunnitelmasta on kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen poistettu neljä voimalaa Petäjäjoen ja Joutenjoen varresta, minkä johdosta metsähanhiin kohdistuvat vaikutukset ovat lieventyneet. Alueellisesti merkittävä metsähanhien muuttoreitti kulkee keväin syksyin Halikinsuon, Joutensuon ja Pikku-Talaksen järven kautta. Suot ovat alueellisesti merkittäviä muutonaikaisia lepäilyalueita etenkin syksyllä.

97 KAJAANIN KAUPUNKI 97 Kun suhteutetaan vaikutusten kohteeksi joutuvien metsähanhiyksilöiden määrää ja vaikutusmekanismeja esimerkiksi rannikkoalueiden keskeisille metsähanhien muuttoreiteille sijoittuviin tuulivoimapuistoihin, ovat niiden metsähanhipopulaatioon aiheuttamat vaikutukset todennäköisesti huomattavasti merkittävämpiä kuin tässä hankkeessa. Hankealueella on suhteellisen tiheä metson soidinkeskusten verkosto ja voimaloiden melu sekä pyörimisliike saattavat häiritä soitimia. Luonnosvaiheen jälkeen vaikutuksia soidinalueisiin on lievennetty poistamalla ja siirtämällä voimaloita soidinalueiden läheisyydestä. Osayleiskaavan alueelle sijoittuu neljä todettua soidinaluetta, joista yhden läheisyyteen suunniteltu voimala nro 35 voi aiheuttaa häiriövaikutuksia metson soitimelle. Metsojen on kuitenkin todettu olevan varsin sopeutuvaisia mm. metsähakkuiden aiheuttamiin muutoksiin ja pystyvät tarvittaessa siirtymään uusille soidinalueille (Keski-Suomen Metsoparlamentti 2014). Täydennys kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen: Toteutuneissa tuulivoimapuistoissa metsojen on havaittu olevan jopa soitimella voimaloiden juurella. Häiriövaikutuksia soidinalueille voi ulottua, mutta soidinalueisiin ei kohdistu elinympäristömuutoksia ja vaikutusten voidaan arvioida olevan vähäisiä. Kokonaisuudessaan pesimälinnustoon kohdistuvien haitallisten vaikutusten arvioidaan jäävän vähäisiksi. Arvio vaikutuksista alueen kautta muuttavaan linnustoon Muuttolinnuston osalta tuulivoimapuiston aiheuttamat vaikutukset arvioidaan normaalivuosina ja väistöliike huomioiden jäävän vähäisiksi eikä populaatiotason vaikutuksia arvioida kohdistuvan mihinkään lajiin. Varovaisuusperiaatteen mukaisesti todetaan kuitenkin, että mikäli törmäykset toistuisivat ilman väistöliikettä ja maksimimuuttajamäärillä, populaatiotason haittavaikutuksia ilmenisi piekanan, kurjen ja mahdollisesti myös metsähanhen osalta. Tämän toteutuminen vuosittain on kuitenkin erittäin epätodennäköistä. Jos hankkeen törmäysvaikutuksia verrataan esimerkiksi Perämeren rannikkoalueelle suunnitteilla oleviin tuulivoimatuotantoalueisiin, voidaan tämän kyseisen hankkeen vaikutusten todeta olevan muuttolintujen osalta vähäisiä Muu eläimistö Suurpedot Suurpedoista susi ja karhu kuuluvat luontodirektiivin liitteen II ja IV lajeihin ja ahma liitteen II lajeihin. Susi on voimassa olevassa uhanalaisluokituksessa arvioitu erittäin uhanalaiseksi (EN), karhu vaarantuneeksi (VU) ja ahma äärimmäisen uhanalaiseksi (CR) lajiksi. Alueella on tehty ahmasta jälkihavainto lintukartoituksen yhteydessä kesällä 2013 kaavaalueelta pohjoiseen johtavan voimajohtolinjan välittömästä läheisyydestä. Vuonna 2014 alueelta on tehty neljä ahmahavaintoa (henkilökohtainen tiedonanto Heikkinen Samuli (Luke) ) ja Luonnonvarakeskuksen ylläpitämään Riistahavainnot-palveluuun on ilmoitettu useita ahmahavaintoja kevään 2016 aikana (Luke 2016). Ahman esiintyminen alueella lienee satunnaista, koska alueen metsätaloustoiminta on ollut voimakasta. Tämän perusteella hanke ei merkittävästi muuta alueen soveltuvuutta ahmalle. Karhusta on tehty näköhavainto lintukartoituksen yhteydessä kesällä 2013 tuulivoimapuiston voimajohtolinjan välittömästä läheisyydestä. Myös Luonnonvarakeskuksen ylläpitämään Riistahavainnot-palveluuun on ilmoitettu useita karhuhavaintoja kevään 2016 aikana (Luke 2016). Suomen karhukanta on vahva ja karhujen elinympäristö Suomessa on laaja. Tämän perusteella hankkeella ei ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia alueen soveltuvuudella karhulle tai karhun elinympäristölle. Viime vuosien susipantatietojen perusteella voidaan havaita susien reviirin ydinalueet sijoittuvat keskelle kaava-aluetta, joten käytännössä koko kaava-alue kuuluu lauman ydinalueeseen tai keskimääräistä enemmän käytettyyn alueeseen. Kaava-alueille sijoittuvien laumojen mahdollisten synnytys- ja siirtopesien tarkkaa sijaintia ei saatavilla olevan tiedon perusteella voida havaita. Susien synnytyspesät sijaitsevat usein uusilla paikoilla eri vuosina. Mikäli laumojen pesäpaikkoja sijoittuu voimaloiden läheisyyteen, saattaa hankkeesta olla susille niiden elinolosuhteita heikentäviä vaikutuksia. Tuulivoimapuiston alueen välttely susilla korostunee erityisesti rakennusaikana lisääntyneen ihmistoiminnan seurauksena. Myös toiminnan aikaisista vaikutuksista todennäköisimmät näyttävät olevan aiempien mahdollisten reviirien vähäisempi käyttö ja susien esiintymisen väheneminen turbiinien läheisyydessä vaikuttaen mahdollisesti reviirin sijaintiin tai sen käytön painottumiseen eri alueille. Rakennusvaiheen vaikutukset susien käyttäytymisessä saattavat johtua myös häiriövaikutuksista susien saaliseläimiin, kuten hirviin ja peuroihin.

98 KAJAANIN KAUPUNKI 98 Rakennusvaiheen jälkeiset vaikutukset ovat vaikeasti arvioitavissa tutkimustiedon puutteen takia, mutta susien on havaittu olevan käyttäytymispiirteiltään sopeutuvia, joten häiriön vähentymisen jälkeen susien reviirin käyttö saattaa palautua lähes ennalleen, mikäli alueen saaliskannan määrä ja suoja-alueiden laatu eivät olennaisesti heikkene tai ihmistoiminnan määrä alueella lisäänny. Susiin kohdistuvia tuulivoiman vaikutuksia ei ole tutkittu Suomen olosuhteissa, joten nykytietämyksen perusteella vaikutusten merkittävyyttä ei voida luotettavasti arvioida. Täydennys kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen: Susiin kohdistuvia vaikutuksia on lievennetty kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen poistamalla neljä voimalaa Vieremän kaavaehdotuksesta Petäjäjoen-Joutenjoen-Petäjäjärven ympäristöstä, joka elinympäristötarkastelun ja käytettävissä olleiden aiempien vuosien havaintotietojen perusteella on arvioitu susille houkuttelevimmaksi alueeksi suunnittelualueelta. Voimalapoistojen myötä myös Talaskankaan alueeseen liittyvä metsäalue säilyy laajempana kokonaisuutena ja Rotimon ja Talaskankaan välille muodostuu kapeimmillaankin yli 1,6 km levyinen voimaloista vapaa ekologinen käytävä. Pöyryn suurpetoasiantuntija Annemari Karin mukaan: Portugalissa on tehty tutkimus susien lisääntymiskäyttäytymisestä suhteessa tuulivoimaloihin (Alvares ym. 2011). Ennen tuulivoimaloiden rakentamista pesintäalue sijoittui useana vuonna keskelle suunniteltua tuulivoimapuistoa. Rakennusaikana ja rakentamisen jälkeen (ensimmäinen vuosi) pesäalue siirtyi eri alueille tuulivoimapuiston reunalle alle 1 km etäisyydelle lähimmistä voimaloista. Rakentamisen jälkeisenä toisena vuotena pesäalue oli siirtynyt kauas tuulivoimapuistosta (3800 m). Tämän tutkimuksen perusteella pesintä todennäköisesti tapahtuu lähimmillään vajaan kilometrin etäisyydellä voimaloista. Portugalissa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin myös, että reviirin käytön ydinalueet säilyivät tuulivoimapuiston lähellä sekä rakennusaikana että rakentamisen jälkeisenä aikana, vaikka ydinalueiden painopiste siirtyi hieman suhteessa ennen rakentamisen aikaiseen reviirin käyttöön. Rakentamisen jälkeen tuulivoimapuisto sijoittui reviirin ydinalueen reunalle keskustan sijaan. Susien pesäpaikkojen selvittäminen ilman alfanaaraiden pannoittamista on käytännössä mahdotonta, koska pesäpaikat vaihtuvat vuosittain ja sudet suosivat suojaisia paikkoja (kuusien, kaatuneiden puiden alla), joita löytyy kaikenlaisista metsistä. Pesäpaikan läheisyydessä on yleensä vesipiste (esimerkiksi oja, puro). Kaartinen ym löysivät tutkimuksensa aikana ainoastaan yhden uudelleen käytetyn pesäpaikan. Rakentamisen ajoittamisella lisääntymiskauden ulkopuolelle voidaan lieventää haitallisia vaikutuksia alueella mahdollisesti pesiviin susiin. Jos rakentaminen aloitetaan vasta myöhään kesällä, on voimala-alueella mahdollisesti pesinyt susipentue jo siirtynyt synnytyspesästään ja pennut ovat riittävän suuria siirtymään emon mukana omin jaloin rauhallisemmille alueille. Rakentamista seuraavalla lisääntymiskaudella sudet luontaisesti sijoittavat pesänsä rauhallisempaan paikkaan, jos kokevat voimalat häiritseviksi. Susireviirin laajuus on keskimäärin noin 1200 km², johon suhteutettuna Murtomäen kaava-alue 32 km² (Vieremä 23,5 km 2 ja Kajaani 8,5 km 2 ) on huomattavan pieni, vain alle 3 % (Vieremä 2 % ja Kajaani 1 %). Varsinaiseen tuulivoimarakentamiseen varattavien alueiden eli tuulivoimaloiden asennusalueiden ja niille raivattavien uusien pistoteiden aluetarve on tätäkin huomattavasti pienempi, esim. Kajaanin osalta yhteensä alle 0,1 km 2. Pohjois-Savon ELY-keskus toteaa lausunnossaan , että suden reviirin tai reviirin käytetyimmän osan esiintyminen jollain alueella ei tarkoita sitä, että kaikki maankäytön muutokset alueella ovat lähtökohtaisesti kiellettyjä. ELY toteaa lisäksi, että myös suden elin- ja lisääntymisalueeksi todettu alue on mahdollista kaavoittaa tuulivoimakäyttöön. Viranomaisneuvottelussa Kainuun ELY-keskus on todennut, että sillä on tässä asiassa sama näkemys. Metsäpeura Metsäpeura on voimassa olevassa uhanalaisluokituksessa arvioitu silmälläpidettäväksi (NT) lajiksi. Olemassa olevan tiedon ja hankkeen YVA-selostuksesta annetun lausunnon perusteella Iso Pajusuon alue olisi alueen metsäpeurakannalle tärkeä. Hanke on eriytynyt ympäristövaikutusten arvioinnissa esitetyistä vaihtoehdoista kahdeksi erilliseksi hankealueeksi, jotka sijoittuvat lähimmillään noin 4,5 7 kilometrin etäisyydelle Iso Pajusuon pohjois- ja kaakkoispuolelle. Iso Pajusuolle myönnetty turvetuotantolupa on saanut lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden

99 KAJAANIN KAUPUNKI 99 Liite 14. päätöksellä. Toteutuessaan Iso Pajusuon turvetuotantohanke vähentää suoalueen merkitystä peurojen vasomisalueena. FT Lotta Jaakkola on laatinut Piiparinmäen tuulivoimakaavaa varten metsäpeuraa koskevan erillisselvityksen (valmistunut 05/2015, täydennykset 11/2015), jossa arvioidaan alueen merkitystä metsäpeuran kannalta ja tuulivoimapuiston vaikutuksia metsäpeurapopulaation menestymiseen alueella. Metsäpeura-arviointi ja sen täydennys Vaikutuksia on arvioitu karttatarkasteluna ja hankkeen suorien elinympäristömenetysten lisäksi on arvioitu infrastruktuurin rakentamisen epäsuoria vaikutuksia, jotka johtuvat peuransuvun eläimillä havaitusta häiriön välttämiskäyttäytymisestä. Vaikka peurojen on todettu laiduntavan infrastruktuurin ja häiriötä aiheuttavan ihmistoiminnan läheisyydessä, eläintiheys vaikutusalueella on jopa 75 % alhaisempi kuin häiriöttömällä kohteella (Dyer 1999, Vistnes ja Nelleman 2001). Toteutuessaan hanke aiheuttaa laidunalueiden vähenemistä sekä vähäisessä määrin maisemarakenteen fragmentoitumista. Suorat aluemenetykset eli tuulivoimapuiston rakenteiden, teiden ja sähkölinjojen alle menetettävien alueiden pinta-ala on suhteellisen pieni, mutta kun huomioidaan peurojen välttämiskäyttäytymisestä johtuvat epäsuorat aluemenetykset, vaikutukset ovat huomattavasti suurempia. Vaikutuksen suuruus riippuu välttämiskäyttäytymisen voimakkuudesta. Murtomäen alueelle sovellettaessa olevia tutkimustuloksia peuransuvun eläinten käyttäytymisestä tuulivoimaloiden läheisyydessä ei ole vielä olemassa, mistä johtuen arvioinnissa on epävarmuutta. Murtomäen osayleiskaavan suunnittelualue sijoittuu metsäpeuran nykyisen esiintymisalueen ulkopuolelle. Hankealuetta ympyröivän neljän kilometrin vyöhykkeellä ei ole myöskään tiedossa olevia vasonta-alueita. Tämän perusteella arvioiden hankkeella ei ole merkittäviä suoria vaikutuksia alueen metsäpeurakannalle. Alueen metsäpeurakannan sijoittumisesta ei kuitenkaan ole ollut käytettävissä tarkempia tietoja. Viitasammakko Viitasammakko on luonnonsuojelulain 38 :n (1096/1996) mukaan rauhoitettu ja Euroopan unionin luontodirektiivin (92/43/EEC) liitteissä IV (a) mainittu laji, jonka luonnossa havaittavien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Kaava-alueella ei ole tiedossa viitasammakon elinympäristöjä eikä sellaisia havaittu myöskään tehdyssä kartoituksessa. Voimalapaikoille tai niiden läheisyyteen ei sijoitu viitasammakolle soveltuvaa elinympäristöä. Tie- ja kaapelilinjaukset sijoittuvat olemassa olevien teiden yhteyteen, eikä uusia vesistöjä ylittäviä teitä ole tarkoitus rakentaa. Suunnittelualueelta Vuolijoen sähköasemalle johtavan nykyisen voimalinjan alueelle sijoittuu Korkeamäensuon rimpinen suoalue, josta havaittiin viitasammakon kutuääntelyä. Suoalue on laajalti lajille soveltuvaa elinympäristöä ja esiintymä on huomioitava nykyisen voimajohtolinjan viereen rakennettavan uuden voimajohtolinjan rakentamissuunnittelussa. Liito-orava Liito-orava on luonnonsuojelulain 38 :n (1096/1996) mukaan rauhoitettu ja Euroopan unionin luontodirektiivin (92/43/EEC) liitteissä II ja IV (a) mainittu laji, jonka luonnossa havaittavien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Liito-orava on voimassa olevassa uhanalaisuusluokituksessa arvioitu vaarantuneeksi (VU) lajiksi. Kaava-alueelta ei ole tiedossa liito-oravan asuttuja reviirejä. Hiirilammen lounaispuolinen kuusi-haapa- sekametsä on liito-oravan potentiaalista elinympäristöä. Alue sijoittuu noin 200 metrin etäisyydelle lähimmistä voimaloista. Metsäkuvio tarkistettiin kesän 2015 maastokäyntien yhteydessä, eikä alueella havaittu merkkejä liito-oravasta. Lepakot Kaikki Suomessa esiintyvät lepakkolajit kuuluvat luontodirektiivin liitteen IV (a) lajeihin, joiden luonnossa havaittavien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Tehtyjen havaintojen perusteella kaava-alueella esiintyy pohjanlepakoita ja viiksi/isoviiksisiippoja, mutta lepakoille erityisen tärkeitä ruokailualueita alueella ei sijaitse. Kaavaalue on valtaosaltaan siippalajeille huonosti soveltuvaa metsätyyppiä. Lisäksi laajat hakkuut, taimikkoalueet ja avosuot eristävät lajeille paremmin soveltuvia metsälaikkuja kauempana päiväpiiloissa lepäilevien lepakoiden kannalta käyttökelvottomiksi. Suunnitelluilla voimaloiden sijoituspaikoilla ei havaittu lepakoita. Millään suunnitellulla voimalan sijoituspaikalla ei havaittu eri-

100 KAJAANIN KAUPUNKI 100 tyisen hyvin siippalajeille soveltuvaa elinympäristöä ja voimaloiden rakentamisesta ei todennäköisesti aiheudu haittaa. Mikäli voimalat ovat napakorkeudeltaan korkeita ja niitä ympäröi lisäksi puuton suojavyöhyke, jäävät myös käytönaikaiset vaikutukset siippalajeihin vähäisiksi tai niitä ei ole Vaikutukset Natura-alueisiin Piiparinmäki-Lammaslamminkankaan tuulivoimapuiston YVA-menettelyn yhteydessä on laadittu luonnonsuojelulain 65 mukaiset Natura-arvioinnit Hällämönharjun-Valkeiskankaan (FI , SCI), Pöntönsuon (FI , SCI), Rahajärvi-Kontteroisen (FI , SPA), Rimpineva- Mantilannevan (FI , SCI/SPA), Rumala-Kuvaja-Oudonrimpien (FI , SCI/SPA), Talaskankaan (FI , SPA/SCI) ja Törmäsenrimpi-Kolkannevan (FI , SCI/SPA) alueilta. Näistä lähimpänä Murtomäen tuulivoimapuiston aluetta sijaitsee Talaskankaan Natura-alue ja hieman kauempana Rahajärvi-Kontteroisen ja Hällämönharju-Valkeiskankaan Naturaalueet. Rahajärvi-Kontteroisen Natura-arvioinnin mukaan tuulipuistohanke ei muuta Natura-alueen fyysisiä elinympäristöjä eikä hankkeesta aiheudu vaikutuksia Natura-alueen kasvilajistoon tai luontotyyppeihin. Natura-alueelle aiheutuvat vaikutukset on arvioitu kohdistuvan ensisijaisesti linnustoon. Linnustoon kohdistuvat vaikutukset (kohonnut törmäysriski, häiriövaikutus) on arvioitu jäävän kokonaisuudessaan vähäisiksi. Suojeluperusteena oleville lintulajeille on hankkeen arvioitu aiheuttavan pitkällä aikavälillä vähäisiä heikentäviä vaikutuksia. Natura-alueen koskemattomuuteen sekä ekologiseen kokonaistoimintaan kohdistuvat vaikutukset on arvioitu vähäisiksi. Pohjois-Savon ELY-keskus on antanut lausunnon (Dnro POSELY/1/07.04/2013) Rahajärvi-Kontteroisen Natura-arvioinnista. Lausunnossaan ELY-keskus toteaa, että Rahajärvi- Kontteroisen Natura-arviointia on täydennettävä linnustoarviointien ja meluvaikutuksien osalta. YVA:n tuloksien perusteella jätettiin YVA-hankealueen keskiosa kokonaisuudessaan pois jatkosuunnittelusta eikä Natura-alueen läheisyyteenkään siten enää ole voimaloita suunnitelmissa. Näin ollen Pohjois-Savon ELY-keskus on tarkistanut kantaansa ja katsonut, ettei Rahajärvi- Kontteroisen Natura-arviointia ole enää tarvetta täydentää. Hällämönharju-Valkeiskankaan Natura-arvioinnin mukaan tuuulipuistohankkeeseen ei arvioida liittyvän sellaisia vaikutuksia, jotka kohdistuisivat Hällämöharju-Valkeiskankaan Naturaalueen suojeluperusteina oleville luontotyypeille. Syynä tähän on suunnittelualueen ja Naturaalueen välinen etäisyys (etäisyys suunnittelualueesta noin 5 km). Lisäksi tuulivoimapuiston rakentamiseen liittyvä maanmuokkaus on luonteeltaan paikallista eikä siihen liity laajempaa kuivatuvaikutusta, josta voisi aiheutua Natura-alueelle vesitasapainon muutoksia. Hällämönharju- Valkeiskankaan Natura-arvioinnista on Pohjois-Savon ELY-keskus antanut lausunnon (Dnro POSELY/1/07.04/2013) ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus (Dnro POPELY/1/07.04./2013). Natura-arvioinnissa ei todettu täydennystarpeita. Viranomaisten Natura-arvioinneista antamien lausuntojen johdosta on kaavoituksen yhteydessä täydennetty Talaskankaan Natura-arviointia syksyllä 2014 ja keväällä Täydennetty Natura-arviointi on kaavaselostuksen erillisliitteenä. Talaskangas (FI , SCI/SPA) Talaskankaan Natura-alue sijaitsee suunnitellun tuulipuistoalueen välittömässä läheisyydessä alueen itä-kaakkoispuolella, Kajaanin kaupungin sekä Sonkajärven ja Vieremän kuntien alueella. Alue on suojeltu sekä luontodirektiivin että lintudirektiivin nojalla (SCI/SPA-alue). Voimalapoistojen myötä Natura-aluetta lähimpien voimalayksiköiden on kasvanut 0,2 km:stä 1,3 km:iin. Alueen suojeluperusteena olevista luontotyypeistä priorisoituja eli erityisen tärkeitä luontotyyppejä ovat aapasuot, boreaaliset luonnonmetsät, tulvametsät ja puustoiset suot. Alue kuuluu vanhojen metsien suojeluohjelmaan alueina Koukomäki (AMO000020) ja Sopenmäki (AMO000010) sekä soidensuojeluohjelmaan alueena Talasjärvien alue (SSO080228). Natura-alueesta suuri osa on toteutettu luonnonsuojelualueena valtion maiden osalta Talaskankaan luonnonsuojelualue (ESA080040) ja yksityisten maiden osalta yksityisenä luonnonsuojelualueena Joutensuo (YSA082779). Suunnittelualueen rajaus sijoittuu hyvin pieneltä osin Natura-aluerajauksen läheisyyteen. Natura-alueelle ei tulla sijoittamaan tuulivoimaloita tai muita rakenteita (kaapelit, tiet tms.), lähin tuulivoimala on suunniteltu noin 1,3 kilometrin etäisyydelle Natura-alueen länsi-lounaisrajasta. Muiden voimalayksiköiden etäisyys on huomattavasti suurempi. Myöskään suunnitteltu sähkönsiirtoyhteys ei kulje Natura-alueen läheisyydessä. Natura-alueelle ja sen suojeluperisteena oleville luontotyypeille ei näin kohdis-

101 KAJAANIN KAUPUNKI 101 Liite 15. Natura-arviointi Vaikutukset suojelualueisiin tu hankkeesta (tuulivoimapuisto, kaavoitus) sellaisia suoria tai epäsuoria fyysisiä vaikutuksia, jotka muuttaisivat Natura-alueen biotooppirakennetta tai vesitasapainoa. Natura-alueelle hankkeesta aiheutuvat vaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti linnustoon. Suojeluperusteena oleviin lajeihin kohdistuvat vaikutukset (kohonnut törmäysriski, häiriövaikutus) on arvioitu korkeintaan vähäisiksi, lukuun ottamatta mehiläishaukkaa, jolle hankkeesta arvioidaan olevan korkeintaan kohtalainen vaikutus. Natura-alueelle ulottuvan melun ei arvioida ulottuvan Natura-alueella pesivien suojeluperusteena olevien lajien pesimäpaikoille. Natura-alueeseen tai Naturasuojelualueverkoston toimintaan ei kohdistu hankkeen yhteydessä sellaisia yhteisvaikutuksia, jotka heikentäisivät merkittävästi alueen ekologista toimintaa ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Laaditun Natura-arvioinnin perusteella voidaan todeta, ettei Murtomäen tuulivoimapuiston toteuttamisesta aiheudu merkittävästi heikentäviä vaikutuksia Talaskankaan Natura-alueen suojeluperusteena oleville luontotyypeille tai lajeille. Kaava-alueelle sijoittuu osittain kaksi soidensuojeluohjelman täydennykseen sisällytettäväksi suunniteltua aluetta Petäjäjärvi-Joutenjoen alue ja Häntälähteensuo-Hongistonsuon alue. Näiden läheisyyteen ei sijoitu tuulivoimapuiston rakentamistoimenpiteitä eikä kohteeseen aiheudu vaikutuksia. Täydennys kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen: Kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen on poistettu neljä voimalaa Vieremän kaavaehdotuksesta, minkä johdosta vaikutuksia Petäjäjärvi-Joutenjoen alueeseenkaan ei aiheudu Melu Alueen lyhyt tuulisuusanalyysi Murtomäen alueen tuulisuustiedot on tässä selvityksessä saatu Suomen Tuuliatlaksesta ( käyttäen 150 metrin korkeutta keskikorkeutena yhdessä hankealueen pisteessä. Tiedoista on laskettu myötätuulen esiintyvyys yli kymmenen metriä sekunnissa tuulisuuksille vuotuisesti, mistä nähdään, että päätuulensuunta sille tuulennopeudelle, joka vastaa melumallinnuksen äänitehotasoja, on etelän ja lännen väliltä. Vastaavasti idän ja pohjoisen välinen tuulisuus on usein heikompaa, jolloin kovien tuulten todennäköinen esiintyvyys näihin suuntiin on myös selvästi vähäisempää. Kuva 42. Alueen tuulisuustilastoista (Suomen Tuuliatlas) laskettu jakauma myötätuulen puolelle (käänteinen jakauma) yli kymmenen metriä sekunnissa tuulisuuksille vuotuisesti. Meluselvitys kaavaa varten 11/2016 Tarkistetun ( ) osayleiskaavaehdotuksen mukaisen tuulivoimapuistosuunnitelman melun leviämisvyöhykkeet on mallinnettu tietokoneavusteisesti digitaalikartta-aineistoon noudattaen tuulivoimamelun mallinnusohjeita YM OH 2/2012. Laskennan mukaan 27 x Vestas V MW:n tuulivoimalavaihtoehdolla laskettu keskiäänitason LAeq 40 db(a) (yöajan ohjearvo pysyvän asutuksen ja loma-asutuksen osalta) ei ylity yhdenkään nykyisen asuin- tai loma-asuinkiinteistön kohdalla. Lähimmän loma-asuinkiinteistön

102 KAJAANIN KAUPUNKI 102 Liite 16. Liite 17. kohdalla ( Mökki 2 ) laskennallinen keskiäänitao on 36 db(a). Melukäyrät on esitetty osayleiskaavakartalla liitteessä 17. Täydennys kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen: Mallinnuksen mukaan Murtomäen tuulivoimaloiden etäisyys asutuksesta on riittävä ja varoalueet melun suhteen huomattavat, koska ohjearvot ylittävä melualue jää yli 550 m päähän lähimmästäkin loma-asunnosta (Pieni Eteläjärvellä) ja yli 1500 m päähän Rotimon lähimmästä loma-asunnosta. 40 db(a):n meluvyöhyke on kahdessa kohtaa Talaskankaan Natura 2000-alueen rajalla. Luonnonsuojelualueiden osalta Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 perustelumuistiossa todetaan, että ohjearvojen ei kuitenkaan tarvitse alittua koko luonnonsuojelualueella. Uudessa tuulivoimamelua koskevassa asetuksessa 1107/2015 luonnonsuojelualueille ei ole erikseen määrätty ohjearvoja. Meluselvitys Melukäyrät osayleiskaavakartalla Ilman rakennuksen vaipan ilmaäänen eristävyyttä pienitaajuinen melu voi ylärajatarkastelussa kuulua ulkona kohteessa Mökki 2 alkaen taajuudesta 50 Hz ja riippuen peittomelun tasosta. Laskelman perusteella suurin ilmaäänieristyksen vaatimus olisi noin 4 db taajuudella 125 Hz, joka saavutetaan jo varsin kevyellä seinärakenteella. Laskennan perusteella sisätilan pienitaajuisen melun toimenpiderajat todennäköisesti alittuvat. Tuulivoimalaitosten melu voi muuttaa alueen äänimaisemaa, mutta muutokset vaihtelevat ajallisesti ja paikallisesti tuulisuuden ja sään mukaan. Ajallisesti suurin muutos voidaan havaita melulle altistuvien kohteiden luona tilastollisen myötätuulen puolella eli alueen pohjois- ja itäosissa. Meluvaikutuksien laajuuteen voidaan vaikuttaa voimalaitostyypin valinnalla. Lisäksi tuulivoimalaitoksia on mahdollista ajaa meluoptimoidulla ajolla, jolloin esimerkiksi roottorin pyörimisnopeutta rajoitetaan kovemmilla tuulennopeuksilla siiven lapakulmaa säätämällä. Rakentamisen jälkeen meluvaikutuksia voidaan seurata mittauksin, joista ohjeistetaan myös ympäristöministeriön oppaissa YM OH 3-4/2014. Mökki 2 Mökki 1 Mökki 3 Mökki 4 Kuva 43. Melukartta. Kuvaan on lisätty Natura-alueet, luonnonsuojelualueet sekä kiinteistörajat.

103 KAJAANIN KAUPUNKI 103 Pienitaajuinen melu Melumallinnuksessa tarkasteltiin myös pienitaajuisen melun vaikutuksia lähimmissä lomaasuinkohteissa (Kuva 44). Murtomäen tuulivoimapuiston pienitaajuisen melun laskennan mukaan tarvittava rakennuksen vaipan ilmaäänieritys olisi oltava noin 4 db taajuudella 125 Hz, jotta asumisterveysasetuksen sisätilan toimenpideraja alittuu. Tämä saavutetaan jo Tanskan normin mukaisella keskimääräisellä ilmaäänieristävyydellä. Laskennan perusteella sisätilan pienitaajuisen melun toimenpiderajat todennäköisesti alittuvat. Kuva 44. Pienitaajuisen melun taso lähimpien loma-asuinrakennusten ulko- ja sisäpuolella Varjostusvaikutus Tuulivoimala voi aiheuttaa lähiympäristöönsä häiritsevää varjon vilkuntaa, kun auringon säteet osuvat sen lapoihin niiden pyöriessä. Vilkunnan määrä riippuu siitä, missä kulmassa aurinko osuu lapoihin, lapojen pituudesta, etäisyydestä, tornin korkeudesta, maaston muodoista ja peitteisyydestä, tuulen suunnasta sekä sään kirkkaudesta. Tuulivoimalan aiheuttamalla valon/varjon vilkkumisella voi voimaloiden läheisyydessä olla ihmisiä häiritsevä vaikutus. Tuulivoimapuiston aiheuttaman liikkuvan varjostuksen vaikutuksia voidaan arvioida mallintamalla. Mallinnus on tehty käyttäen tähän tarkoitukseen kehitettyä WindPro-laskentamallia. Malli ottaa huomioon voimaloiden sijainnit ja korkeudet sekä auringon aseman horisontissa eri kellon- ja vuodenaikoina. Mallinnuksessa esitetään roottorin lapojen aiheuttaman varjonmuodostuksen ulottuvuus ja varjon esiintymisen mahdollisuus ja kesto eri kalenterikuukausina. Laskennassa on huomioitu aurinkoisten päivien lukumäärä, maaston korkeustasot, aurinkoisten ja pilvisten päivien lukumäärä ja tuulen suunnat. Tuulisuus on arvioitu 150 metrin korkeudesta ja aurinkoisten päivien lukumääränä on käytetty Kajaanin kuukausikeskiarvoja vuosilta Voimaloiden käyttöaste laskennassa on 100 %. Vilkkumisen vaikutukset huomioidaan laskennassa kun auringon kulma yli 3 astetta horisontin yläpuolella ja roottorin lapa peittää yli 20 % auringosta. Alle näiden arvojen vilkkumista ei pidetä häiritsevänä ilmakehän vaikutuksesta tai vilkkumisen heikkouden takia. Vilkkumisen epävarmuudet ovat lähinnä todellisessa vilkkumisessa (todellisessa vilkkumisessa on huomioitu mm. pilvisyys ja tuulen suunnat). Todelliseen vilkkumiseen vaikuttaa myös ratkaisevasti tuulivoimaloiden näkyminen. Varjon vilkkumislaskelmien lähtökohta on täysin avoin maisema.

104 KAJAANIN KAUPUNKI 104 Vilkkumismallinnus Kuvassa 45 (Kuva 45) on vilkkumiskartta, jossa näkyy sinisellä 8 tunnin vuotuinen vilkkumisalueen ulkoraja ja punaisella 10 tunnin vuotuisen vilkkumisen raja. Ruotsissa on käytössä varjon vilkkumisen raja-arvosuositus (8 tuntia vuodessa), jota on sovellettu Ympäristöministeriön ohjeen (2012) mukaisesti. Vilkkumiskuvasta voidaan havaita etteivät kyseiset raja-arvot ylity asutuksen tai loma-asutuksen kohdalla. Suunnittelualueen eteläpuolisilla laskentapisteillä E, D, F ja G ei ollut lainkaan vilkuntaa mm. maastonmuotojen vuoksi. Talaskankaan Natura-alue on 8 tunnin vilkuntarajan ulkopuolella. Vilkkumista esiintyy voimakkaimmin tuulivoimapuiston sisällä. Vaikutukset kohdistuvat lähinnä alueen virkistyskäyttöön ja ne voivat vähentää alueen nykyistä virkistyskäyttöä. Lähivaikutusten alue on pääosin Metsähallituksen hallinnassa ja vilkkumisvaikutukset ovat kokonaisuudessaan vähäisiä alueen laajuuteen nähden. Kuva 45. Varjojen vilkkumiskartta. Kuvassa tummansininen viiva osoittaa 8 tunnin ja punainen 10 tunnin vuotuista varjon vilkkumisen rajaa tarkistetun kaavaehdotuksen mukainen kaavaalueen rajaus mustalla viivarajauksella ja voimalasijainnit mustilla palloilla. (Maisemaarkkitehtitoimisto Väyrynen Oy)

105 KAJAANIN KAUPUNKI Ihmisiin ja yhteiskuntaan kohdistuvat vaikutukset Vaikutukset virkistyskäyttöön Alueen nykyinen virkistyskäyttö liittyy lähinnä metsästykseen ja marjastukseen. Tuulivoimaloiden rakentaminen ja toiminta eivät juuri vaikuta alueen marjastusmahdollisuuksiin. Rakennusaikana hankealueella liikkuminen saattaa muuttua, mutta toiminnan aikana ei erityisiä rajoituksia ole. Metsästykseen hankkeen vaikutukset ovat melko merkittäviä. Rakennusaikana eläimet todennäköisesti väistävät aluetta ja mm. hirvien vasomisalueet siirtyvät todennäköisesti pois hankealueelta. Näin ollen rakennusaikaiset vaikutukset metsästykseen ovat suuria. Rakennusvaiheen jälkeen eläimet todennäköisesti palaavat alueelle, mistä on jo kokemuksia toteutuneista tuulivoimapuistoista. Metsästystä alueella ei tulla rajoittamaan tuulipuiston toteutuessa. Metsästäjät arvioivat erämaaluonteisen alueen kuitenkin muuttuvan niin paljon että alueen tärkeys metsästysalueena vähenee selvästi. Vaikutukset metsästykseen ovat laajoja, sillä hankealueen läheisyyteen tullaan kauempaakin hirvestämään ja mm. pienriistan metsästykseen. Alue on tärkeä metsästysalue, minkä luonne muuttuu tuulipuistotoiminnan myötä melko paljon. Talviaikaisesta lapoihin kertyvän jään irtoamisen muodostamasta riskistä aiheutuu vähäistä rajoitetta virkistyskäytölle voimaloiden välittömässä läheisyydessä. Virkistyskäyttöön kohdistuvia maisemavaikutuksia on arvioitu maisemavaikutukset-kohdassa. Vaikutukset elinoloihin ja viihtyvyyteen Asutukseen ja loma-asutukseen kohdistuvia melu-, vilkkumis- ja maisemavaikutuksia on arvioitu selostuksen aiemmissa kohdissa. Voimajohtojen rakentamisen vaikutukset ihmisiin arvioidaan vähäisiksi, koska uudet voimajohdot sijoittuvat joko asumattomille alueille tai nykyisen johdon tilalle tai viereen. Voimajohdoista aiheutuvat vaikutukset ihmisiin ovat niiden välittömässä läheisyydessä (maisemavaikutuksen kautta voi olla paikallisia vaikutuksia). Vaikutukset aluetalouteen ja elinkeinoihin Tuulivoimapuiston rakentamisella on monipuolisia vaikutuksia alueen työllisyyteen ja elinkeinotoimintaan. Hankkeiden rakentamisesta muodostuu sekä välittömiä eli suoria työllisyysvaikutuksia että välillisiä eli epäsuoria työllisyysvaikutuksia. Tuulivoimahankkeiden rakennusvaiheen suorat työllisyysvaikutukset liittyvät metsän raivaukseen, maansiirtotöihin, tiestön parantamiseen ja muihin vastaaviin valmisteleviin töihin. Erityisesti nämä alueen muokkaukseen liittyvät työt voidaan teettää paikallista työvoimaa hyödyntäen. Lisäksi perustusten betonirakentaminen ja tuulivoimaloiden kokoaminen, sekä komponenttien kuljetukset työllistävät alueella. Epäsuorat vaikutukset elinkeinoihin muodostuvat pääosin alueella toimivan työvoiman käyttämien palveluiden kasvavasta kysynnästä. Suomessa tuulivoimahankkeiden paikallisesta työllistävyydestä on jonkin verran tietoa. Iin, Simon ja Tervolan kuntiin viime vuosina rakennettujen tuulivoimapuistojen kokonaisinvestoinnista (108 milj. eur) jäi Suomeen 25 % (27 milj. eur: perustukset, tiet, johtokadut, sähkö, kuljetukset, voimaloiden nostot, majoitus sekä ruoka- ja muu huolto). Kansainvälisen kirjallisuuden mukaan noin 52 prosenttia tuulivoimaan työllistyvistä ihmisistä ovat erityisalojen osaajia, noin 18 prosenttia on keskitason koulutusta vastaavissa tehtävissä, ja noin 30 prosenttia työskentelee tehtävissä, mitkä eivät vaadi erityisosaamista tai koulutusta (Sastresa et.al. 2009). Paikallisen työvoiman hyödyntäminen tuulivoimahankkeissa vaihtelee suuresti tuulivoimaa käsittelevässä kirjallisuudessa. Lopullinen työntekijöiden määrä tulisi määritellä jokaisessa hankkeessa erikseen, eri maissa eri tavalla paikallisista olosuhteista riippuen (Lambert & Silva 2012). Työllisyysvaikutukset syntyvät rakentamisvaiheessa muun muassa voimaloiden komponenttien, materiaalien ja tuulivoimaloiden valmistamisesta, sekä toimintavaiheessa tuulivoiman käyttö- ja kunnossapidosta (Teknologiateollisuus ry 2009). Murtomäen hankkeen työllisyysvaikutuksia on arvioitu hyödyntäen kansainvälistä kirjallisuutta ja tietolähteitä aiheesta. Työllisyysvaikutuksista noin kolmannes muodostuisi hankkeen rakennusvaiheessa ja kaksi kolmasosaa toimintavaiheessa. Työllisyys- ja elinkeinovaikutusten kohdentuminen riippuu voimaloiden valmistuspaikan lisäksi rakentamiseen, sekä käyttö- ja kunnossapitoon osallistuvien toimijoiden sijainnista ja työntekijöiden kotikunnista. Tuulivoimapuisto työllistää eri vaiheissa eri tavoin. Arvioiden mukaan tuulivoimapuiston rakentamisen aikana (valmistukseen, kokoonpanoon ja rakentamiseen) tarvitaan 14 henkilötyövuotta

106 KAJAANIN KAUPUNKI 106 rakennettua megawattia kohti. Tuulivoimapuiston toiminnan aikana työllistyy (mm. huoltotyöt) 0,33 henkilötyövuotta asennettua megawattia kohti (Global windenergy council 2012). Murtomäen tuulipuistohankkeessa tämä tarkoittaisi rakentamisen aikana 1134 henkilötyövuotta. Vastaavasti toiminnan aikana tuulivoimapuisto työllistää yhteensä 27 henkilötyövuotta. Paikallisen työvoiman suuruus on huomattavasti pienempi. Tuulivoimahankkeiden rakentamisvaiheessa käytetään laajasti myös muiden toimialojen tuottamia palveluja ja tuotteita. Rakentamisvaiheessa tarvittavia alihankintapalveluita ovat esimerkiksi puuston poistot, kaivinkonetyöt perustusten kaivamiseen, teiden rakentaminen, maanajo, betonin valmistus, kuljetus ja levitys, raudoitustyöt, erilaiset asennuspalvelut, majoitus- ja ruokailupalvelut, vartiointipalvelut, koneiden ja laitteiden vuokraus, kopiopalvelut, siivous ja jätehuolto, teiden kunnossapito sekä polttoaineiden hankinta. Rakentamisen vaikutusten alueellinen ja paikallinen kohdentuminen määräytyy esimerkiksi sen mukaan, miten alueella toimivat yritykset pystyvät tarvittavia alihankintapalveluja tarjoamaan. Rakentamisvaiheessa hankittavilla palveluilla saattaa olla merkittävä vaikutus alueen yritysten elinvoimaisuuteen. Paikalliseen elinkeinoelämään kohdistuvien vaikutusten voimakkuus määräytyy osittain sen mukaan, miten lähiseudun yritykset pystyvät tarjoamaan hankkeen rakentamiseen tarvittavia materiaaleja ja palveluja. Myös hankkeen käyttö- ja kunnossapidossa on mahdollista hyödyntää alueen omaa työvoimaa. 3 MW:n laitoksen investointikustannukset ovat optimiolosuhteissa kuivalla maalla noin 4,5 miljoonaa euroa (Tuulivoimatieto 2013). Laskennalliset investointikustannukset Murtomäen tuulivoimapuiston 27 voimalalle (3 MW) olisivat siis noin 122 miljoonaa euroa. Tuulivoimaloiden valmistukseen, kokoonpanoon ja rakentamiseen liittyvät työt ovat puiden kaato, maansiirto, maan perustustyöt, tuulivoimaloiden valmistaminen, kuljetus ja pystytys (Mervento Oy 2013). Tuulivoimaloiden ja tarvittavien komponenttien valmistaminen vastaa n. 59 prosenttia hankkeen suorista työllistävistä vaikutuksista (EWEA 2009). Asentaminen, korjaus ja toiminnan aikainen huolto vastaa noin 11 prosenttia suorista työllistämisvaikutuksista ja suunnittelu/kehitys työt noin 16 prosenttia (EWEA 2009). Muut työt kuten konsultointi, tutkimus, rahoitus ja sähkönjakeluun liittyvät työt ovat yhteensä noin 14 prosenttia tuulivoimalan rakentamisen aiheuttamista suorista työllistämisvaikutuksista. Näiden tietojen perusteella voidaan arvioida, että paikalliseen aluetalouteen voisi jäädä noin 10 prosenttia hankkeen investointikustannuksista, mikä on toteutunut Iin Simon alueen hankkeissa. Tämän perusteella laskennallisesti tämä tarkoittaisi yhteensä 12 miljoonaa euroa (Vieremä noin 8 miljoonaa euroa ja Kajaani noin 4 miljoonaa euroa). Paikallisesti alueella ei ole juurikaan alan osaamista tai tuulivoimaloiden rakentamiseen soveltuvia yrityksiä olemassa, joten paikallisten asukkaiden työllistyminen voi jäädä selvästi pienemmiksi. Merkittävää aluetalouden kannalta on, että Iin-Simon hankkeissa neljää rakennettua voimalaa kohti tarvitaan yksi paikanpäällä toimiva huoltomies (Kehus 2013). Murtomäen hankkeessa tämä tarkoittaisi 7 vakituisen huoltohenkilön palkkaamista. Toimintavaiheessa tuulivoimapuiston ylläpitoon tarvitaan lähialueelta muun muassa huoltohenkilöstöä, teiden kunnossapitoa, aurauspalveluita, varaosien varastointia, majoituspalveluita sekä muita tarvikkeita. Muista Suomen tuulivoimapuistoista saatujen kokemusten (esimerkiksi Empower 2012) mukaan toimintavaiheessa aluetalouteen voisi jäädä käyttö- ja kunnossapidon, kiinteistöveron, sähkönsiirron, sekä yhteisöveron kautta vuosittain noin euroa voimalaa kohden. Murtomäellä tämä tarkoittaisi noin 2,17 miljoonan euron vuosituloa aluetalouteen (Vieremä 1,26 miljoonaa euroa ja Kajaani noin 0,63 miljoonaa euroa). Tuulivoimatiedon (2013) mukaan esimerkiksi 15 kolmen megawatin tuulivoimalan tuulivoimapuistosta maksettava kiinteistövero voi olla 20 vuoden toiminta-ajalta noin miljoona euroa. Tuulivoimaloista kunnille maksettava kiinteistövero määräytyy kunnan kiinteistöveroprosentin, tuulivoimaloiden lukumäärän ja tuulivoimaloiden rakenteiden jälleenhankinta-arvon ja siitä vuosittain tehtävien ikäalennusten perusteella. Tuulivoimalan käypä arvo on 70 prosenttia rungon ja konehuoneen rakentamiskustannuksista. Vuoden 2014 alusta voimaan tulleen lakimuutoksen mukaisesti vuosittainen ikäalennus voimalan arvolle on 2,5 prosenttia (aiemmin 10 prosenttia) ja arvo voi laskea 40 prosenttiin (aiemmin 20 prosenttiin). Iin kunnan (Kehus 2013) mukaan toteutuneissa tuulivoimahankkeissa kiinteistövero tulee olemaan hankkeen elinkaaren keskimäärin /vuosi/voimala. Hankkeen vaikutukset metsätalouteen muodostuvat uuden voimajohtolinjauksen rakentamisen myötä. Lisäksi metsätalousmaata jää levennettävien ja rakennettavien tielinjausten, tuulivoimaloiden asennuskenttien ja perustusten sekä sähköasemien alle. Toisaalta tieverkoston paranemi-

107 KAJAANIN KAUPUNKI 107 nen auttaa metsätaloutta. Voimajohdon rakentaminen ei vaikuta johtoalueen tai sen puuston omistukseen. Johtoalueen käyttöoikeudesta maksetaan maanomistajalle korvaus. Näkymiä tuulipuistoalueelle avautuu erityisesti avoimilta vesistöalueilta. Hanke muuttaa alueen maisemaa, mutta sillä ei kuitenkaan arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia alueen matkailuun. Voimajohdon rakentaminen vaikuttaa myönteisesti työllisyyteen ja voi työllistää osin paikallisia yrityksiä vastaavasti kuin tuulivoimaloiden ja niiden vaatiman infrastruktuurin rakentaminenkin. Rakentamisen aikaiset suorat työllisyysvaikutukset liittyvät metsänraivaukseen, perustusten tekemiseen, materiaalikuljetuksiin, voimajohtopylväiden koontiin sekä johtimien asentamiseen. Erityisesti alueen muokkaukseen liittyvät työt voidaan teettää paikallista työvoimaa hyödyntäen mahdollisuuksien mukaan. Kokonaisuutena hankkeen aluetaloudellisten vaikutusten merkittävyyttä voidaan pitää kohtalaisina (myönteinen), sillä etenkin kiinteistöverojen kautta saatavat tulot kunnille ovat suuria. Hankkeen paikallisia työllistämisvaikutuksia on vaikea tarkoin arvioida, mutta niiden arvioidaan olevan kohtalaisia painottuen rakennusaikaan. Vaikutukset kiinteistöjen arvoon Aiempien kansainvälisten selvitysten mukaan tuulivoimapuistojen vaikutukset kiinteistöjen arvoon selittyvät monella tekijällä, joista asutuksen ja tuulivoimalan välinen etäisyys on yksi keskeisimmistä. Vaikutusten voimakkuus riippuu myös siitä, onko tuulivoimapuisto suunnitteilla, rakenteilla tai onko rakentamisesta jo kulunut vuosia. Tutkimusten mukaan kiinteistöjen arvoon vaikuttaa myös se, sijaitseeko tuulivoimapuisto kiinteistön etu- vai takapuolella (Svensk Vindenergi 2010). Tuoreessa, Yhdysvalloissa laaditussa tutkimuksessa (Berkeley National Laboratory 2013) tarkasteltiin tuulivoimaloiden vaikutuksia kiinteistöjen arvoon yhteensä kiinteistön osalta 67 eri tuulivoimapuiston lähialueella. Tutkimuksessa ei havaittu tuulivoimaloiden aiheuttamia tilastollisia vaikutuksia kiinteistöjen arvoon. Koska Suomessa toimivista tuulivoimapuistoista ei vastaavaa tietoa ole vielä kerätty, ei kiinteistöjen arvoon kohdistuvien vaikutusten voimakkuutta voida tarkkaan arvioida. Täydennys kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen: Tanskassa laaditussa tutkimuksessa (The Impact of Noise and Visual Pollution from Wind Turbines, Land Economics 2014) tarkasteltiin tuulivoimaloiden vaikutuksia kiinteistöjen arvoon omakotitalon osalta. Talot sijaitsivat enintään 2500 metrin etäisyydellä voimalasta. Tutkimuksen mukaan maisemalliset vaikutukset (näkyvyys) vähentää talojen myyntihintaa enintään noin 3 %, jos näkyvissä on vähintään yksi voimala. Etäisyyden kasvaessa vaikutukset talojen myyntihintaan vähenivät. Melu laski tutkimuksen mukaan myyntihintaa noin 3-7 %. Myyntihinta laski db:n melualueella noin 3 %, db:n melualueella noin 6 % ja db:n melualueella noin 7%. Suurin osa tutkituista taloista sijaitsivat melualueella. Ääni alle 20 db on yleisesti verrattu hiljaisuuteen, kuiskaus vastaa noin 30 db ja normaali keskustelu noin 60 db. YVA:n pienryhmäkeskusteluissa moni koki hankkeen vaikutuksen kiinteistöjen arvoon kielteiseksi. Myös postikyselyn perusteella tuulivoimalat toivotaan sijoitettavan kauas asutuksesta, jotta haitalliset vaikutukset kiinteistöjen arvoon jäisivät mahdollisimman vähäisiksi.täydennys kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen: Myös kaavan yleisötilaisuuksissa, mielipiteissä ja muistutuksissa moni oli huolissaan hankkeen vaikutuksista kiinteistöjen arvoon sekä voimaloiden melu- ja välkevaikutusten, että erityisesti maisemavaikutusten johdosta. Kiinteistön arvoon vaikuttavia melu- tai välkevaikutuksia ei laadittujen mallinnusten perusteella aiheudu. Maisemallisia vaikutuksia on lievennetty YVA-vaiheen jälkeen huomattavasti poistamalla kaikki YVA-suunnitelman keskiosan voimalapaikat (n. 40 voimalaa) sekä Rotimoa lähimmät voimalapaikat (n. 10 voimalaa). Kaavaluonnosvaiheen jälkeen poistettiin vielä yksi voimala Rotimon läheltä ja seitsemän voimalaa suunnittelualueen itäosasta. Lisäksi kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen poistettiin vielä neljä voimalaa Rotimon pohjoispään kohdalta, mikä lievensi maisemallisia vaikutuksia vielä vähäisesti varsinkin Rotimon pohjoispäässä. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan (vuosikirjaratkaisu 184/2013) pelkästään sitä, että voimalat näkyvät kiinteistölle, tai sitä, että voimaloiden maisemavaikutukset yleisemminkin voivat vaikuttaa kiinteistöjen arvoon tuulivoimapuiston ulkopuolisella alueella, ei voida pitää MRL 39 :n 4 momentissa tarkoitettuna kohtuuttomana haittana. Kyseisessä korkeimman hallintooikeuden ratkaisussa voimalat sijoittuivat lähimmillään yli kahden kilometrin etäisyydelle valittajan kiinteistöstä. Näkemäanalyysikartan perusteella arvioituna Murtomäen voimalat ovat nähtävissä kauempaa, lähimmillään noin 3 km etäisyydellä loma-asunnoista.

108 KAJAANIN KAUPUNKI 108 Tuulivoimapuiston vaikutukset terveyteen Tuulivoimapuistolla ei arvioida olevan rakentamisen aikana vaikutuksia ihmisten terveyteen. Tuulivoima on uusiutuvaa energiaa, joka ei aiheuta kasvihuonekaasupäästöjä tai muita ihmisen terveyteen vaikuttavia päästöjä. VTT:n (2013) laatiman kirjallisuuskatsauksen mukaan tuulivoiman äänitaso ei suoraan vaikuta lähistöllä asuvien ihmisten terveyteen. Myöskään kuulokynnyksen alle jäävillä infraäänillä ei ole todettu olevan ihmisen terveyttä alentavia vaikutuksia (Leventhall 2003; Health Protection Agency 2010). Tutkimusten mukaan myöskään varjon vilkkumisvaikutusten ei ole todettu aiheuttavan terveysvaikutuksia (Harding ym. 2008; Smedley ym. 2010). Tutkimuksissa ei ole löydetty lähialueiden asukkaille aiheutuneita suoria terveysvaikutuksia. Tuulivoimalla saattaa sen sijaan olla vaikutuksia koetun terveyden alueella. Tuulivoimahankkeet saattavat aiheuttaa stressiä, jolla on puolestaan suora yhteys fyysiseen terveyteen (McEwen 1998). YVA:ssa toteutetuissa asukaskyselyssä ja pienryhmätyöpajoissa alueen asukkaita ja lomaasukkaita huolestuttivat etenkin tuulivoiman meluvaikutukset ja varjon vilkkumisen vaikutukset. Tuulivoimaloiden aiheuttaman melun kokeminen haitaksi ja häiritsevyys riippuvat voimakkaasti yksilöllisistä ominaisuuksista. Melumallinnuksen tulosten perusteella tuulivoimapuiston toiminnan aiheuttama melu jää ohjearvoja vähäisemmäksi. Täydennys kaavaehdotuksen nähtävillä olon jälkeen: Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen syksyllä 2016 julkaistussa tutkimuksessa on todettu mm seuraavaa: Epäspesifiset oireet ovat yleisiä väestössä ja niiden taustalla voi olla monia tekijöitä. Julkisuudessa on esitetty, että tuulivoimaloiden ympäristössä koetun oireilun aiheuttaja olisi tuulivoimaloiden tuottamaa infraääni. Jos tuulivoimaloiden tuottama infraääni olisi syynä raportoituihin oireisiin, oireilun voisi odottaa olevan yleisintä lähimmällä etäisyysvyöhykkeellä, jossa altistuminen on suurinta. Tässä tutkimuksessa oireilun yleisyydessä ei kuitenkaan ollut eroa etäisyysvyöhykkeiden välillä. Koska myös infraääni vaimenee kuuluvan äänen tavoin geometrisen etäisyysvaimentumisen vuoksi etäisyyden kasvaessa tuulivoimalasta poispäin, eivät tutkimuksessa havaitut oireet olleet tuulivoimalasta lähtöisin. Nykytietämyksen mukaan infraäänen häiritsevyysvaikutukset voivat olla todellisia vasta silloin, jos infraääni on ihmisen kuuloalueen yläpuolella eli kuuluvaa (TTL, 2015). Tällöin sen äänenpaine on myös oltava suurta, mutta näin voimakasta infraääntä ei tuulivoimaloista aiheudu edes ulkona. Tuulivoimapuiston suunnittelussa on huomioitu riittävät suojaetäisyydet asutukseen. Selvityksissä on selvitetty hankkeen laajimmat mahdolliset vaikutukset. Toteutuvan tuulipuiston vaikutukset ovat mallinnuksia pienemmät. Laadittujen mallinnusten ja selvitysten perusteella tuulivoimapuistosta ei aiheudu sellaisia vaikutuksia, joista tulisi olla terveyden kannalta huolissaan tai jotka olisivat maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n mukaisesti kohtuuttomia. Lentoestevalojen vaikutukset elinoloihin ja viihtyvyyteen YVA-selostuksessa on esitetty YVA-vaihtoehdon VE1 mukaisten lentoestevalojen näkymäanalyysi. Voimaloiden lentoestevalojen näkemäalue on lähes yhtä laaja kuin koko voimaloiden näkemäalue. Ihmisten lentoestevalojen vaikutuksiin liittyvät kokemukset ovat subjektiivisia, mikä tuo vaikutusten tunnistamiseen ja arviointiin epävarmuutta. Korkealla vilkkuva valo voidaan kokea paikoin häiritsevänä. Erityisesti tuulipuiston toiminnan alkuvaiheessa heti voimaloiden rakentamisen jälkeen valaistus saattaa kiinnittää huomiota maisemassa, joka aikaisemmin on ollut valaisematon. Pimeään aikaan tai sumussa vaikutukset ovat kohtalaisia. Valoisaan aikaan lentoestevalaistuksen vaikutukset ovat vähäisiä, sillä valot eivät kirkkaalla säällä erotu kovin hyvin. Lentoestevalojen toteutuksesta on annettu kaavamääräys, jonka mukaan lentoestevalot on toteutettava vähiten häiriötä tuottavalla tavalla (ilmailumääräykset huomioiden). Lentoestevalaistuksen toteutustapa määrätään Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin myöntämässä lentoesteluvassa. Todennäköisesti yöaikaisina valoina voidaan käyttää kiinteitä punaisia valoja vilkkuvien valkoisten valojen sijaan, joilloin lentoestevalojen vaikutus jää vähäisemmäksi. Lentoestevalojen maisemavaikutuksia on arvioitu lisää maisemavaikutus-kohdassa Liikenne ja liikenneturvallisuus Liikennereitit Wasa Logistic Ltd (WL) (2012) on tehnyt reittiselvityksen tuulivoimalan komponenttien kuljettamisesta alueelle Oulun ja/tai Raahen satamasta. Komponentteja on mahdollista kuljettaa myös

109 KAJAANIN KAUPUNKI 109 Kokkolasta, mutta reitistä ei ole vielä tehty tarkempaa selvitystä. Oulun Oritkarin satamasta raskaimmat komponentit voidaan kuljettaa reittiä Oulu Kempele Rantsila Pihkalanranta Piippola Pyhäntä Piiparinmäki ja pitkät komponentit Oulun satamasta reittiä Oulu Kempele Rantsila Pulkkila Pyhäntä Piiparinmäki. Raahen satamasta sekä raskaat, että pitkät komponentit voidaan kuljettaa samaa reittiä Raahe Vihanti Pulkkila Piippola Pyhäntä Piiparinmäki. Pirkanmaan ELY-keskuksen (2012) ennakkopäätöksessä ei ole annettu erityisehtoja kummallekaan reitille tai mainittu puutteita tiestöissä, joten ennakkopäätöksen perusteella tuulivoimaloiden erikoiskuljetukset on mahdollista ajaa edellä mainittuja reittejä pitkin. Tuulivoimapuiston tiestö tukeutuu alueen luoteispuolella kulkevaan Isomäki-Vuolijokiyhdystiehen (yt 8770, Keisarintie/Vuolijoentie), jonka kautta materiaalikuljetukset ajetaan suunnittelualueelle. Yhdystien nykyiset ajoneuvomäärät suunnittelualueen läheisyydessä ovat noin ajoneuvoa vuorokaudessa, josta raskaanliikenteen osuus on noin neljä ajoneuvoa (Kuva 31). Yksittäisten voimaloiden tieyhteydet on suunniteltu toteutettaviksi olemassa olevilta metsäauto- ja yksityisteiltä rakennettavien yhdysteiden kautta. Rakentamisen aikaiset kuljetukset Tuulivoimapuiston liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen kohdistuvat vaikutukset ovat suurimmillaan rakentamisen aikana. Rakentaminen tapahtuu useiden vuosien aikana vaiheittain. Aluksi jokaiselle voimalalle rakennetaan asennuskenttä ja tarvittaessa parannetaan olemassa olevia teitä tai rakennetaan uusia tieyhteyksiä. Liikenne koostuu lähinnä maanajosta, maarakennuskoneiden kuljetuksista ja työmaan henkilöliikenteestä. Rakentamista varten tuulivoimapuistoon kuljetetaan rakennusmateriaalit kuten voimaloiden osat, maa-ainekset kuten murskeet ja betoni voimaloiden perustusten valua varten. Tuulivoimaloiden rakentamisen aikana suurin kuljetustarve syntyy tuulivoimaloiden perustusten teosta. Tuulivoimalat kuljetetaan tuulipuistoalueelle osissa maantiekuljetuksina. Suurin osa kuljetuksista syntyy tuulivoimaloiden perustuksia varten tarvittavan betonin sekä perustuksia, teitä ja tuulivoimaloiden nostoalueita varten tarvittavan maa-aineksen kuljetuksista. Tuulivoimalakomponenttien kuljettamiseksi alueelle tarvitaan kuljetuksia arviolta noin Voimaloiden nostoalustojen ja perustusten rakentamiseksi tarvittavien betoni- ja maaaineskuljetusten määräksi arvioidaan noin Uusien teiden rakentamiseksi tarvittavia maaaineskuljetuksia syntyy arviolta noin Maa-ainekset voimaloihin on suunniteltu otettavaksi joko kaava-alueelta tai muualta kaava-alueen ulkopuolelta. Mikäli maa-ainekset tuodaan muualta, aiheuttaa se huomattavasti enemmän tierasitetta ja liikennettä ympäristöön. Mikäli soraainekset otetaan kaava-alueelta ja betoni valmistetaan hankealueella, vähenee ulkopuolelta alueelle saapuva liikenne huomattavasti. Lisäksi rakentamisen aikana alueelle suuntautuu muiden tarvikkeiden kuljetuksia ja henkilöliikennettä. Tuulivoimahankkeen rakentamisen aikana raskas liikenne lisääntyy huomattavasti hankealueella ja sen läheisyyteen johtavilla teillä. Tuulipuiston rakentamisen aikainen vaikutus liikenteeseen on kuitenkin lyhytaikainen. Tuulivoimapuiston käytöstä poistaminen synnyttää voimaloiden suurten osien osalta erikoiskuljetuksia ja mahdollisesti myös muuta raskasta liikennettä, mikäli myös perustukset puretaan. Vaikutukset liikenneturvallisuuteen ovat vähäisemmät, mutta samankaltaiset kuin rakentamisvaiheessakin. Toiminnan aikainen liikenne Tuulivoimapuiston toiminnan aikaiset liikennemäärät ovat vähäisiä. Toiminnan aikainen liikenne on ainoastaan huoltoliikennettä. Voimalakohtaisia suunniteltuja huolto- ja tarkistuskäyntejä on kaksi kappaletta vuodessa. Tämän lisäksi voidaan joutua tekemään satunnaisia huoltokäyntejä, mikäli voimaloissa ilmenee äkillisiä vikoja. Talviaikaan liikennettä syntyy myös huoltoteiden aurauksista. Liikenneturvallisuus Tuulivoimapuiston rakentamisen aikana liikennöinti lisääntyy merkittävästi yhdystiellä 8770, jonka kautta voimaloiden rakentamisaikainen liikenne pääosin tapahtuu. Yhdystie on päällystämätön ja melko mutkainen tie, mistä syystä lisääntyvän liikenteen arvioidaan heikentävän tien liikenneturvallisuutta. Tien sivuilla ei kulje kevyenliikenteen väyliä eikä levennettyjä pientareita, joten lisääntynyt raskasliikenne heikentää myös kevyenliikenteen turvallisuutta. Erikoiskuljetuk-

110 KAJAANIN KAUPUNKI 110 set tuodaan alueelle todennäköisesti pääasiassa pohjoisesta valtatien 28 suunnasta, jolloin yhdystiellä 8770 kuljetaan Saaresmäen kyläasutuksen läpi. Erikoiskuljetukset ja mahdollisesti betonikuljetusten reitti kulkee Pyhännän kirkonkylän läpi, mikä vaikuttaa kylän liikenneturvallisuuteen. Kirkonkylän kohdalla kantatiellä 88 on 60 km/h nopeusrajoitus. Kirkonkylällä kantatien 88 suuntaisesti kulkee erillinen kevyenliikenteen väylä, jolloin raskasliikenne ei vaaranna kevyenliikenteen turvallisuutta. Tuulivoimapuiston lähialueilta lapset kulkevat kouluun todennäköisesti koulukyydeillä. Yhdystien kantavuus ei YVA-selostuksessa esitetyn arvion mukaan nykyisellään kestä hankkeen raskaita kuljetuksia ja tie vaatii mittavia parannuksia, jos kuljetuksia tehdään sulan maan aikana. Parannukset lisäävät tien liikenneturvallisuutta. Liikenne- ja viestintäministeriön (2012) mukaan Käytettävissä olevan tiedon perusteella näyttää siltä, että tuulivoimaloihin liitetyistä onnettomuuksista ei aiheudu merkittävää vahinkoa ulkopuolisille. Pääosa henkilövahingoista ja kuolemaan johtaneista onnettomuuksista liittyivät käyttöön saadun aineiston perusteella tuulivoimalan toteutusvaiheeseen. Kirjatut liikenneonnettomuudet liittyivät puolestaan tuulivoimalan rakennusosien kuljetuksiin sen rakentamisen aikana. Käyttövaiheen aikana ilmenneitä henkilöonnettomuuksia sivullisille tai liikenteelle ei tämän selvitystyön aikana ole löydetty tai käyttöön olisi saatu aineistoa, mistä maailman- tai Euroopan laajuisesti saataisiin tietoa. Tuulivoimapuistoista voi niiden toiminnan aikana aiheutua liikenneturvallisuusriskejä mm. voimaloista irtoavan jään sinkoutumisesta tielle, kuljettajien huomiokyvyn heikkenemisestä sekä ääritapauksessa voimalan kaatumisesta. Voimaloiden kaatuminen on erittäin epätodennäköistä, lähes teoreettista, eikä sen katsota olevan turvallisuusriski. Tuulivoimaloista irtoavien ja putoavien osien aiheuttamaan vaaraan on usein kiinnitetty huomiota, mutta koska tämänkaltainen rikkoutumistapaus on erittäin epätodennäköinen, on siitä aiheutuva riski hyvin pieni. Todennäköisin lapojen rikkoutuminen tapahtuu myrskytuulessa, jolloin alueella ei juuri oleskella. Riskiä pienentää myös se, että voimalat pysäytetään myrskytuulessa. Uusien voimalatyyppien rakenne on sellainen, ettei lavoissa ole irtoavia osia. Rikkoutumisvaarasta johtuvina varotoimenpiteinä on kuitenkin säädetty suojaetäisyydet muun muassa maantielain mukaisiin teihin (Liikenneviraston ohje 2012). Osayleiskaava-alueen välittömässä läheisyydessä ei ole maanteitä, joiden suojaetäisyydet tuulivoimaloihin tulisi ottaa huomioon Liikenneviraston ohjeen mukaisesti. Lähin maantie on suunnittelualueen lounaispuolella kulkeva yhdystie 8770, joka sijaitsee noin 1600 metrin etäisyydellä lähimmästä voimalasta. Tuulivoimapuiston käytöstä poistaminen synnyttää voimaloiden suurten osien osalta erikoiskuljetuksia ja mahdollisesti myös muuta raskasta liikennettä, mikäli myös perustukset puretaan. Vaikutukset liikenneturvallisuuteen ovat vähäisemmät, mutta samankaltaiset kuin rakentamisvaiheessakin. Tuulivoimapuiston vaikutukset liikenneturvallisuuteen ovat suurimmat tuulivoimapuiston rakentamisen aikana ja painottuvat silloin tiettyihin rakentamisvaiheisiin, jotka ovat suhteellisen lyhytkestoisia, joten vaikutukset liikenneturvallisuuteen arvioidaan lievästi haitallisiksi. Liikenteen päästöt, melu ja tärinä Hankkeen YVA-selostuksessa on arvioitu YVA-hankevaihtoehtojen VE1 ja VE2 rakentamisen aikaisia liikenteen aiheuttamia päästöjä ilmaan. Arviointi suoritettiin Liisa-laskentajärjestelmästä saatujen päästökertoimien ja arvioitujen kuljetusmatkojen perusteella. Pakokaasupäästölaskennassa keskityttiin rakentamisen aikaisiin suurimpiin yksittäisiin kuljetuseriin, joita ovat betonikuljetukset, voimaloiden nostoalustojen ja perustusten sekä tieyhteyksien rakentamiseen tarvittavien maa-ainesten kuljetukset sekä suurten osien erikoiskuljetukset. Pakokaasupäästöjä verrattiin Pyhännän kunnan vuoden 2011 kokonaispakokaasupäästöihin. Johtopäätöksenä todettiin, että pakokaasupäästöjen lisäys verrattuna Pyhännän kunnan alueen päästöihin on vähäinen, kun otetaan huomioon haittavaikutusten keston lyhytaikaisuus sekä päästöjen ajallinen ja alueellinen jakautuminen. Lisäksi todettiin, että pakokaasupäästöjen merkitys hankkeen muihin vaikutuksiin on vähäinen. Murtomäen tuulivoimapuiston rakentamisesta aiheutuvien päästöjen määrä on YVA-vaiheessa laadittua arviointia merkittävästi vähäisempi voimaloiden vähäisemmästä määrästä johtuen. Tuulivoimapuiston rakentamisen aikana liikenne yhdystiellä 8770 lisääntyy nykyisestä huomattavasti. Liikenteen kasvu voi aiheuttaa melu-, pöly- tai tärinähaittaa yhdystien varrella olevalle asutukselle, kuten Nissilän ja Saaresmäen kyliin. Melusta, pölystä ja tärinästä ei kuitenkaan ai-

111 KAJAANIN KAUPUNKI 111 heudu pysyvää viihtyvyyshaittaa lähiasukkaille, sillä kuljetukset ovat väliaikaisia. Lisääntyvän liikenteen haittavaikutukset voidaan rakentamisaikana kokea suurempina. Syntyviä haittoja voidaan merkittävästi vähentää noudattamalla nopeusrajoituksia ja varovaisuutta asutuksen lähellä. Itse tuulivoimalakomponenttien erikoiskuljetukset ajetaan pienillä teillä melko alhaisilla nopeuksilla, jolloin melua, pölyämistä ja tärinää aiheutuu vähemmän. Rakentamisaika kestää arviolta muutamia vuosia eli aiheutuva lisäys liikennemelussa ja muissa vaikutuksissa on suhteellisen lyhytaikainen. Tuulipuiston toiminnan aikana liikenne on enimmäkseen ajoittaista huoltoliikennettä, eikä sen vähäisyydestä johtuen melu-, pöly- tai tärinävaikutuksilla arvioida olevan merkitystä Turvallisuus Tuulivoimapuiston toiminnan aikaiset riskit liittyvät voimalarakenteisiin kertyvään jäähän ja erittäin harvinaiseen voimaloiden lapojen rikkoutumiseen. Voimaloiden kaatuminen on erittäin epätodennäköistä, lähes teoreettista, eikä sen katsota olevan turvallisuusriski. Asutus ja lomaasutus sijaitsee etäällä voimaloista (yli 1,7 km), eikä turvallisuusriskejä asutukselle aiheudu. Tuulivoimapuiston 110 kv sähkölinjasta ei arvioida aiheutuvan turvallisuusriskejä alueen käytön kannalta. Rakentamisaikana turvallisuusriskit liittyvät lisääntyneeseen raskaaseen liikenteeseen sekä pystytykseen ja muuhun rakentamiseen liittyviin turvallisuusriskeihin. Talviaikainen turvallisuus Jään muodostusta tapahtuu pakkaskaudella ja eniten tilanteissa, joissa tuulivoimalan lavat ovat pilvien/sumun peitossa ja lämpötila nollan alapuolella. Toinen riskitekijä on alijäähtynyt vesi. Hankealueen säätilan lähtötietona on vuosien säätilastoja Kajaanin lentoasemalta (Ilmatieteen laitos 2012). Säätilasto kuvaa sääolosuhteita maanpinnan lähellä. Säätilastojen perusteella teoreettiset edellytykset jäänsynnylle on olemassa noin 189 päivänä vuodessa, jolloin lämpötila on pakkasen puolella maanpinnan tasolla. Kaikkina päivinä ei kuitenkaan tuule riittävästi ja/tai lapojen korkeudella lämpötila voi olla suurempi. Käytännössä suurin jäätymisriski on marraskuusta huhtikuuhun, jolloin vuorokauden lämpötilan minimi on pakkasen puolella. Jään kertyminen lapoihin voi lisäksi kasvattaa tuulivoimalan kuormituksia, mikä voi johtaa tuulivoimalan komponenttien ennenaikaiseen rikkoutumiseen. Jo ohut jääkerros voi haitata tehon tuotantoa, kun lavan pinnan rosoisuus muuttuu. (Suomen tuuliatlas 2013). Jäätämisriskiä ja jäiden putoamista voi esiintyä pienessä määrin myös voimajohdoissa. Jäätymisriskiä hankealueella on laskettu Suomen jäätämisatlaksen perusteella. Jäätämisatlas perustuu samaan numeeriseen säämalliin kuin tuuliatlas. Jäätämismallin tuloksena saadaan hetkellinen jään kertymänopeus sekä kumulatiivinen jään kertymä. Aktiivisella jäätämisellä tarkoitetaan jäätämishetken voimakkuutta. Passiivinen jäätäminen tarkoittaa niiden ajanhetkien määrää jolloin jäätä on kertyneenä rakenteisiin yli 10 g/m. Passiivinen jäätäminen kestää niin kauan, kunnes jää putoaa pois mekaanisen rasituksen johdosta tai sulaa. Jäätä ei välttämättä kerry lisää koko passiivisen ajanjakson aikana, mutta vanha jää ei myöskään poistu, mikäli ilman lämpötila on alle +0,5 ºC. Jäätämisatlaksen tietojen mukaan Murtomäen alueella aktiivista jäätämistä (yli 10 g/h/m) tapahtuu vuodessa noin 130 tunnin ajan. Passiivista jäätämistä (yli 10 g/m) esiintyy vuodessa noin 2380 tunnin ajan, mikä tarkoittaa, että yhtäjaksoisesti tuulivoimaloiden rakenteissa voi olla jäätä kertyneenä reilun 3 kuukauden ajan. (Suomen tuuliatlas 2013). Murtomäen alueen käyttö talviaikana on melko vähäistä, joten jäiden vuoksi turvallisuusvaikutusten ei arvioida olevan kovin merkittäviä. Tuulivoimaloiden lavat on myös mahdollista varustaa jäänestojärjestelmällä, mikä vähentää jäänmuodostumista. Tämä ehkäisee tuotantotappioiden syntymistä ja pienentää putoavien jäiden aiheuttamaa riskiä. Jäiden irtoamista esiintyy pääasiassa tilanteissa, joissa jäänestojärjestelmä ei ole toiminut suunnitellulla tavalla. Voimalan kiinteistä rakenteista irtoilevat jäät tippuvat suoraan voimalan alapuolelle, lavoista irtoava jää voi lentää kauemmaksi. Voimalan uudelleenkäynnistystilanteessa roottorin pyörimisnopeus pidetään aluksi alhaisena, jolloin syntynyt jää ravistellaan alas voimalan perustusalueelle, jolloin vältetään jään lentäminen kauas. Voimalaa käynnistettäessä varmistetaan, ettei voimalan lähialueella ole ihmisiä. Jos voimaloiden välittömässä läheisyydessä liikutaan talviaikaan jäätävissä olosuhteissa, on syytä noudattaa suojaetäisyyksiä. Riittävä suojaetäisyys tarkennetaan hankkeen jatkosuunnittelussa, ja maastoon sijoitetaan tarpeen mukaan varoitusmerkinnät. Asetettuja suojaetäisyyksiä noudatettaessa voidaan välttää jään putoamisesta ja sinkoutumisesta aiheutuvat haitat alueella kulkeville. Voimaloita ei erikseen aidata. Suunnittelualu-

112 KAJAANIN KAUPUNKI 112 eella kulkevaa moottorikelkkareittiä ja ulkoilureittiä on tarkasteltu kohdassa Yhdyskuntarakenne, maankäyttö ja rakennettu ympäristö. Ilmailu Ilmailuturvallisuuden osalta tuulipuistohankkeessa toimitaan ilmailulain edellyttämällä tavalla ja haetaan lentoestelupa. Voimalat varustetaan lentoesteluvan mukaisesti huomiovaloilla. Finavian julkaiseman kartta-aineiston mukaan (Finavia 2011) Murtomäen tuulivoimapuiston alue on lentoesterajoitusalueella. Lentoestekartan mukaan hankealuetta alueita rajoittaa minimisektorikorkeusalue 644 metriä merenpinnasta. Tuulivoimapuiston itäisimmät tuulivoimalat ovat lähellä lentotiedotusvyöhykkeen rajaa, jossa rajoittava korkeus on 340 metriä merenpinnasta. Tuulivoimaloiden huoltotöitä sekä voimajohtolinjojen raivauksia voidaan tehdä helikopterin avulla. Näiden paikallisten lentotöiden turvallisuus on aina pilotin harkinnassa ja vastuulla. Paloturvallisuus Pelastuslaitoksen mukaan paloturvallisuus huomioidaan rakennuslupavaiheessa normaalimenettelyn mukaisesti. Tuulivoimalapalot ovat mahdollisia, mutta erittäin harvinaisia. Voimalapalot voivat kuivissa olosuhteissa levitä maastopaloksi. Voimalaitospalo on kuitenkin kohtalaisen helposti havaittavissa verrattaessa esim. retkeilijän huonosti sammuttamasta nuotiosta syttyvään maastopaloon, jonka havaitseminen voi olla palon alkuvaiheessa vaikeampaa (Pöyry Finland Oy 2013). Finanssialan keskusliiton vuonna 2013 antamassa Tuulivoimaloiden vahingontorjunta suojeluohjeessa on maininta, jonka mukaan alle 2 MW:n tuulivoimalat on varustettava automaattisilla palonilmaisulaitteilla sekä yli 2 MW:n tuulivoimalat myös automaattisella sammutuslaitteistolla. Kyseessä ei ole säädös, mutta ohjeen noudattaminen on keskeistä, jos tuulivoimala halutaan vakuuttaa esim. tulipalon varalta. Lähimmät paloasemat sijaitsevat Vuolijoella noin 20 km päässä, Pyhännällä noin 30 km ja Vieremässä noin 37 km etäisyydellä Tietoliikenneyhteydet Tuulivoimaloiden rakenteet, kuten muutkin korkeat rakenteet, voivat vaikuttaa tutkasignaaleihin ja viestintäyhteyksiin mm. aiheuttamalla vaimennuksia tai heijastuksia (Sipilä ym. 2011). Tuulivoimapuisto sijaitsee Ilmavoimien ilmavalvontatutkien vaikutusalueella. Piiparinmäki- Lammaslamminkankaan hankkeen tutkavaikutusten arviointi on valmistunut VTT:n toimesta marraskuussa 2013 ja se on toimitettu puolustusvoimille. Puolustusvoimat on antanut asiasta lausunnon Lausunnon mukaan hankkeella ei ole merkittäviä vaikutuksia tutkatoimintoihin, sotilasilmailuun eikä puolustusvoimien kiinteän linkkiverkon yhteyksiin. Tuulivoimalat voivat epäedullisessa tapauksessa häiritä tv-signaalin ja FM-radion vastaanottoa tuulivoimaloiden takana. Tuulivoimaloiden aiheuttama häiriö liittyy lähinnä voimaloiden rungoista ja roottoreista aiheutuviin heijastuksiin. FM-radion äänenlaatu voi hieman heikentyä heijastusten vaikutuksesta tuulivoimaloiden takana radiolähettimen suunnasta katsottuna. Digita Oy on toimittanut Metsähallitus Laatumaalle lausunnon Murtomäen tuulivoimapuistohankkeen vaikutuksista televisiovastaanottoon. Lausunto sisältää tarkennetun kartan (kuva 42) asutuksen sijainnista suhteessa tuulivoimapuistoon. Lausunnon mukaan suunniteltujen tuulivoimaloiden ympäristössä televisiovastaanotto tapahtuu Vuokatin lähetysasemalta, josta on puistoon matkaa km. Eniten ongelmia on lausunnon mukaan ennustettavissa alueelle, jolla tv-vastaanotto tapahtuu suoraan suunnitellun tuulivoimapuiston läpi. Lausunnon mukaan luonnosvaiheen kaavasuunnitelmalla tällä alueella, noin 15 km etäisyydellä voimaloiden takana on 110 vakituista asukasta ja 95 kesäasuntoa. Kaavaehdotuksen mukaisella suunnitelmalla vaikutuspiiriin kuuluvia on huomattavasti vähemmän tuulivoimapuiston supistumisen myötä. Digita toteaa lausunnossaan, että Murtomäen tuulivoimalat todennäköisesti tulevat aiheuttamaan häiriöitä antenni-tv-vastaanottoon, mutta eivät häiritse Digitan tiedonsiirtoyhteyksiä (linkkejä).

113 KAJAANIN KAUPUNKI 113 Kuva 46. Televisiovastaanotto, Digita Networks Oy. Luonnosvaiheen suunnitelmien mukaiset tuulivoimalat on merkitty kuvaan mustilla kolmioilla ja Vuokatin lähetysasemalta tulevan signaalin 15 km teoreettinen katve-alue punaisella. (Digitan lausunnon kartta täydennettynä vihreällä alueella, joka osoittaa sektorin, jolta voimalat ja teoreettinen katvevaikutus ovat luonnosvaiheen jälkeen poistuneet) TV-signaali on alueella nykyiselläänkin paikoin heikko. Tuulivoimapuiston vaikutukset antennilähetysten vastaanottamiseen voidaan tarvittaessa selvittää tarkemmin ennen ja jälkeen tuulivoimapuiston rakentamista toteutettavilla mittauksilla. Murtomäen tuulivoimapuiston mahdolliset häiriöt antennivastaanottoon voidaan todennäköisesti korjata helposti suuntaamalla antennit oman maakunnan lähetysaseman, eli Iisalmen suuntaan, jossa voimaloita ei ole välissä ja johon etäisyys Rotimolta (n. 40 km) on lyhyempi kuin Vuokattiin. Keisarintien varressa noin 2,4 km lähimmästä voimalasta luoteeseen sijaitsee Soneran 83 metrin korkuinen masto (matkapuhelintukiasema). Ilmatieteenlaitos toteaa YVA-ohjelmasta antamassa lausunnossaan ( ), että hanketta lähin säätutka sijaitsee Utajärvellä noin 70 kilometrin etäisyydellä alueesta ja mahdolliset häiriöt ovat vähäisiä. Mahdollisia vaikutuksia tutkien ja radioyhteyksien toimintaan voidaan vähentää tuulivoimaloiden sijoitussuunnittelussa ottamalla huomioon VTT:n laskennan ja muiden mahdollisesti tehtävien selvitysten tulokset.

114 KAJAANIN KAUPUNKI Maa- ja kallioperä, pintavedet ja pohjavesi Maa- ja kallioperä Tuulivoimaloiden rakentaminen muuttaa kallioperää ja maaperää paikallisesti rakennettavien tuulivoimaloiden kohdilla. Olemassa olevan yleispiirteisen maaperäkartan mukaan pääosa voimaloista sijoittuu moreenialueille, mutta osa voimaloista sijoittuu kallioalueille tai ohuen maapeitteen (< 1m) alueille. Voimala-alueiden maaperäolosuhteet selvitetään tarkemmin kohdekohtaisilla tutkimuksilla perustusten suunnitteluvaiheessa. Tuulivoimalan pystytystä varten rakennetaan asennusalue, jonka pinta-ala on noin 70 x 70 metriä. Varsinaisen voimalan perustusalueen pinta-ala on siitä noin m 2. Asennusalueelta poistetaan pintamaat ja rakennetaan rakennekerrokset (mursketäytöt). Tuulivoimala perustetaan yleensä maavaraiselle betonilaatalle. Maavaraisessa perustuksessa betonilaatta (halkaisija metriä) kaivetaan maahan enimmillään noin 2 3 metrin syvyyteen ja peitetään maa-aineksella. Kallioankkuroitua teräsbetoniperustusta voidaan käyttää tapauksissa, joissa kalliopinta joko näkyvissä tai lähellä maanpinnan tasoa. Kallioankkuroidussa teräsbetoniperustuksessa louhitaan kallioon perustuspohja ja porataan kallioon reiät teräsankkureita varten. Teräsankkurin ankkuroinnin jälkeen valetaan teräsbetoniperustukset. Kallioankkurointia käytettäessä teräsbetoniperustuksen koko on yleensä muita perustamistapoja pienempi. Olemassa olevan tiedon perusteella tuulivoimalat perustetaan pääosin maanvaraiselle laatalle, mutta osa voimaloista ilmeisesti myös kallioankkuroidulle teräsbetoniperustukselle. Vaikutukset kallioperään arvioidaan vähäisiksi, koska yleispiirteisen maaperäkartan mukaan osayleiskaavan voimalapaikat eivät pääosin sijoitu kalliomaalle/kalliolle, eikä louhintatarvetta todennäköisesti ole merkittävästi. Perustamisalat ovat pieniä, joten vaikutukset ovat vähäisiä. Rakennusaikaisilla kuljetuksilla ei katsota olevan vaikutuksia maaperään. Työkoneet käyttävät polttoaineenaan kevyttä polttoöljyä. Polttoainetta varastoidaan siirrettävissä työmaakäyttöön tarkoitetuissa valuma-altaallisissa säiliöissä. Öljyvahinkoon työmailla varaudutaan kaikkien siellä olevien toiminnanharjoittajien osalta siten, että alueelle hankitaan imeytysainetta, jolla mahdollisen öljyvahingon sattuessa öljy saadaan kerättyä talteen. Alueella hyödynnetään olemassa olevaa tieverkostoa, joita myös perusparannetaan tähän hankkeeseen liittyen (esim. murske). Lisäksi on tarve rakentaa uutta huolto- tai yhdystiestöä noin 8 kilometriä. Uudet rakennettavat tiet ovat lähinnä pistoteitä olemassa olevasta tieverkostosta. Rakennettaviin uusiin huolto- ja yhdysteihin liittyen tehdään pintamaan poistoa ja maaleikkauksia. Louhintatöitä ei todennäköisesti tehdä. Tuulivoimalaitosten vaatimat sähkö- ja tiedonsiirtokaapelit sijoitetaan pääosin kuljetusteiden yhteyteen kaivettaviin kaapeliojiin. Kaapeliojien kaivamisella ja käytöllä ei ole merkittäviä vaikutuksia maaperään. Tuulivoimaloiden toiminnan aikana niillä ei ole vaikutusta maaperään eikä pohja- ja pintaveteen. Tuulivoimapuisto toimii automaattisesti, erillistä miehitystä tai toimenpiteitä tuotannon ohjaamiseen ei tarvita. Voimalakohtaisia suunniteltuja huolto-/tarkistuskäyntejä on muutama kerta vuodessa. Lisäksi voidaan joutua tekemään satunnaisia huoltokäyntejä, jos voimaloissa ilmenee äkillisiä vikoja. Huoltotoimenpiteillä ei siten katsota olevan vaikutusta ympäristöön. Vaikutukset pohjavesiin Vaikutukset pohjavesiolosuhteisiin (pohjaveden korkeus ja virtausolosuhteet) rakennettavien tuulivoimaloiden kohdilla eivät ole todennäköisiä/mahdollisia, koska kaivutyöt (perustaminen) eivät ulotu pohjavesipinnan alapuolelle ja niiden perustamispinta-ala on pieni. Tuulivoimaloiden lähialueilla ei ole pohjavesialueita eikä lähialueilla ole kaivoja. Alueen pohjoisosassa, voimalan 19 eteläpuolella sijaitsee lähde noin 170 metrin etäisyydellä voimalasta ja keskiosassa ja voimalan 131 lounaispuolella noin 125 metrin etäisyydellä voimalasta. Lähteet tulee huomioida tarkemmassa suunnittelussa. Vaikutukset lähteisiin eivät ole todennäköisiä, koska voimaloiden perustamisesta ei aiheudu muutoksia pohjavesiolosuhteisiin. Hyvin epätodennäköisissä onnettomuuksissa tai laiterikoissa mahdollisesti vuotava öljy (voiteluöljy/hydrauliikkaöljy) jää voimalan alueelle. Karttatarkastelun perusteella voimalat 19 ja 131 sijaitsevat lähteiden/tihkupintojen valuma-alueilla. Alueen maaperä on valuma-alueilla karttatarkastelun (maaperäkartta) perusteella moreenia, joten pohjaveden virtaus on hidasta, siten myös haitta-aineiden kulkeutuminen. Tienvarsiojat sijoittuvat maaperän pintakerrokseen (ei pohjavesikerrokseen), joten vaikutukset pohjavesiolosuhteisiin jäävät myös vähäisiksi.

115 KAJAANIN KAUPUNKI 115 Rakennusaikaisilla kuljetuksilla ei ole vaikutuksia pohjaveteen. Rakentamisen aikaisilla toimilla ei katsota myöskään olevan vaikutuksia ympäristöön. Mahdollinen riski aiheutuu ajoneuvojen ja työkoneiden öljyvuodoista, mutta niihin varaudutaan kaikkien toimijoiden osalta. Tuulivoimalaitosten vaatimat sähkö- ja tiedonsiirtokaapelit sijoitetaan pääosin kuljetusteiden yhteyteen kaivettaviin kaapeliojiin. Kaapeliojien kaivamisella ja käytöllä ei ole merkittäviä vaikutuksia pohjaveteen. Tuulivoimaloiden toiminnan aikana niillä ei ole vaikutusta pohjavesiin. Voimaloissa olevasta öljystä (voiteluöjy/hydrauliikkaöljy) ei mahdollisissa laiterikoissa tai onnettomuuksissa aiheudu pohjaveden pilaantumisen riskiä, koska öljy jää voimalan alueelle (betoniperustalle) Lisäksi öljyn liikkuvuus maaperässä on hyvin hidasta. Huoltotoimenpiteillä ei katsota olevan vaikutusta ympäristöön. Tuulivoimaloista tai niiden perustuksista (teräsbetoni) ei tule liukenemaan haitallisia aineita pohjavesiin. Betonin sideaineena on sementti, jonka raaka-aineita ovat luonnonmineraalit kalkkikivi, kvartsi ja savi (Betoni 2014). Betonissa voidaan käyttää erilaisia lisäaineita (Semtu Oy 2014), mutta niillä ei arvioida olevan vaikutusta pohjaveteen mm. vähäisen määrän takia. Betonituotteita käytetään muun rakentamisen ohella myös kaivonrenkaissa ja vesilaitoksilla. Vaikutukset pintavesiin Tuulipuistohankkeen merkittävimmät vesistövaikutukset aiheutuvat teiden rakentamisesta sekä tienvarsi- ja kaapeliojien kaivusta ja ajoittuvat rakentamisvaiheeseen. Etenkin vesistöjen ylityskohdissa voi aiheutua samennusta sekä kiintoaine- ja ravinnekuormitusta veteen. Myös muusta maaperän muokkauksesta kuten voimaloiden rakentamisesta voi aiheutua vähäistä kiintoainekuormitusta vesistöön. Kiintoaineen leviäminen ja sedimentoituminen saattaa puolestaan vaikuttaa vesistön kasvillisuuteen ja eliöstöön, kuten pohjaeläimiin, kaloihin ja vesieliöstöön virtaamaltaan pienissä vesistöissä, jollaisia hankealueen vesistöt pääosin ovat. Pintavesivaikutukset arvioidaan kuitenkin lyhytaikaisiksi, paikallisiksi ja kokonaisuutena vähäisiksi. Tuulivoimaloiden rakentamisesta arvioidaan aiheutuvan vain vähäisiä haittavaikutuksia pintavesiin, koska voimaloiden perustamisala on pieni. Lisäksi voimaloiden välittömässä lähiympäristössä sijaitsevat vesistöt ovat pääosin kaivettuja kuivatusojaverkostoja. Suunniteltujen voimalapaikkojen välittömässä läheisyydessä ei ole luontoselvityksen perusteella juurikaan luonnontilaisia vesistöjä. Voimala 9 sijoittuu noin 70 m etäisyydelle vesilain mukaisesta norosta. Muuten lähimmät voimalat sijoittuvat noin m etäisyydelle vesistöistä. Rakennustöistä arvioidaan aiheutuvan enintään vähäisiä haittavaikutuksia lähivesistöjen veden laadulle ja vesieliöstölle. Teiden rakentamisen yhteydessä hyödynnetään olemassa olevaa tieverkostoa ja uudet rakennettavat tiet ovat melko lyhyitä pistoteitä voimaloille. Uusia vesistöylityksiä ei ole suunniteltu. Olemassa olevien tielinjausten vesistöylitykset on pienempien purojen kohdalla toteutettu tierummuilla ja isompien kohdalla betonisillalla. Niillä vesistöylityspaikoilla, joissa puronvarsi on merkitty metsälakikohteeksi, teiden reunojen hakkuut ja ojat ulottuvat yleisesti 3-5- metrin etäisyydelle tiereunasta. Tällöin tien mahdollisella leventämisellä ja vahvistamisella ei ole vaikutusta metsälakikohteen luonnontilaan. Tuulivoimalaitosten vaatimat sähkö- ja tiedonsiirtokaapelit sijoitetaan pääosin kuljetusteiden yhteyteen. Kaapeliojia joudutaan kaivamaan huomattavan pitkälle matkalle nykyisen ja uuden tieverkoston alueelle, mikä sisältää myös vesistöjen ylityksiä. Siten kaapeliojien kaivusta voi aiheutua vähäistä, hyvin paikallista vesistökuormitusta. Sähkönsiirtokaapelien asennusmenetelmässä huomioidaan erikseen luonnontilaiset vesistöt, jotta vaikutukset uomiin olisivat mahdollisimman vähäiset. Rakennusaikaisilla muilla toiminnoilla kuten kuljetuksilla ei katsota olevan vaikutuksia pintavesiin. Mahdollinen riski aiheutuu ajoneuvojen ja työkoneiden öljyvuodoista, mutta niihin varaudutaan kaikkien toimijoiden osalta. Tuulivoimapuiston toimintavaiheessa voimaloilla tai niiden huoltotoimenpiteillä ei katsota olevan vaikutuksia pintavesiin. Tuulivoimaloista tai niiden perustuksista ei tule liukenemaan haitallisia aineita pintavesiin. Tuulivoimapuiston ei arvioida heikentävän vaikutusalueen vesistöjen ekologista tai kemiallista tilaa rakennus- tai toimintavaiheessa eikä osayleiskaavan mukaisesta rakentamisesta aiheudu merkittäviä vaikutuksia luonnontilaisten suoalueiden vesitalouteen.

116 KAJAANIN KAUPUNKI Yhteisvaikutukset lähialueen tuulivoimahankkeiden ja muiden hankkeiden kanssa Murtomäen tuulivoimapuiston lähiympäristön tiedossa olevat hankkeet on esitetty selostuksen kuvassa 13 (Kuva 13). Murtomäen tuulivoimapuistolla voi olla yhteisvaikutuksia Piiparinmäen ja Metsälamminkankaan tuulivoimahankkeiden kanssa. Lisäksi yhteisvaikutuksia voi olla Iso Pajusuolle suunnitellun turvetuotannon ja Otanmäen alueelle suunnitellun kaivostoiminnan kanssa. Murtomäen luonnosvaiheessa yhteisvaikutusten arvioinnissa huomioitiin myös Kokkosuon tuulivoimahanke, joka on nyt keskeytetty. Otanmäki Mine Oy:n päätavoitteena on avata uudelleen tuotantoon Otanmäen historiallinen kaivos ( ). Vanhan kaivoksen käyttöönottamisesta ei toteutuessaan muodostu yhteisvaikutuksia tuulivoimapuiston kanssa, koska se sijaitsee noin 10 kilometrin etäisyydellä Murtomäen tuulivoimapuistosta Otanmäen taajamassa. Yhtiö tekee tällä hetkellä malminetsintää vanhan kaivoksen ja satelliittivaltausten alueella tavoitteena taata riittävät mineraali- ja malmivarat tuotannon aloittamista varten. Kaivoshankkeen toteuttavuudesta ja kannattavuudesta ei vielä ole varmuutta, eikä YVA-prosessia ole vielä käynnistetty tai kaivospiirihakemusta jätetty (TUKES). Näin ollen hanke ei ole riittävän pitkällä, jotta se voitaisiin tarkemmin huomioida Murtomäen tuulivoimapuiston yhteisvaikutusten arvioinnissa. Yhteisvaikutukset tulee arvioida myöhemmin kaivoshankkeen YVA:n yhteydessä, jos hanke etenee. Malmiesiintymät sijaitsevat kuitenkin metsäpeurojen tärkeimpien nykyisten ja parhaiden potentiaalisten elinympäristöjen sekä vaellusreittien ja susireviirien ulkopuolella. Tuulivoimapuistojen toteuttaminen noudattaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, joiden mukaan tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Kaikki edellä mainitut tuulivoimala-alueet on osoitettu joko hyväksytyissä tai vahvistetuissa vaihemaakuntakaavoissa. Yhteisvaikutukset Metsälamminkankaan tuulivoimahankkeen kanssa Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston YVA-selostuksessa on arvioitu Metsälamminkankaan ja Piiparinmäen-Lammaslamminkankaan tuulivoimahankkeen yhteisvaikutuksia. (Sweco Ympäristö Oy 2014). YVA-selostuksen perusteella arvioidaan, että Murtomäen ja Piiparinmäen tuulivoimapuistoilla voi olla yhteisvaikutuksia Metsälamminkankaan tuulivoimahankkeen kanssa. Murtomäen tuulivoimapuiston etäisyys Metsälamminkankaalta on kuitenkin lähes 30 kilometriä ja Piiparinmäenkin etäisyys Metsälamminkankaasta on 6,5 kilometriä, minkä johdosta niiden yhteisvaikutukset ovat vähäiset ja rajoittuvat lähinnä maisemallisiin vaikutuksiin ja mahdollisesti myös linnustolle aiheutuviin vaikutuksiin. Yhteisvaikutuksien voidaan kuitenkin siinäkin tapauksessa arvioida olevan Metsälamminkankaan YVA-selostuksessa esitettyjä vähäisempiä, koska Piiparinmäen-Lammaslamminkankaan YVA-hankealueen keskiosan voimalat on jätetty pois. Hankkeiden välisen etäisyyden vuoksi yhteisvaikutuksia melun ja varjostuksen osalta ei arvioida olevan. Myöskään mm. yhdyskuntarakenteeseen, maa- ja metsätalousrakentamiseen, metsätalouteen ja tieverkkoon hankkeilla ei arvioida olevan varsinaisia yhteisvaikutuksia. (Sweco Ympäristö Oy 2014). Tuulivoimahankkeiden yhteisillä maisemavaikutuksilla voi olla maankäytöllistä merkitystä lähiympäristössä luontomaisemaan hakeutuvien matkailupalveluiden sijoittumiseen tulevaisuudessa Yhteisvaikutukset maisemaan ja virkistykseen Maisemaan ja virkistykseen kohdistuvien yhteisvaikutuksien arviointi perustuu Metsälamminkankaan tuulivoimapuiston YVA-selostukseen (Sweco Ympäristö Oy 2014), jossa on arvioitu Metsälamminkankaan ja Piiparinmäen-Lammaslamminkankaan YVA-vaiheen tuulivoimahankkeita. Piiparinmäen ja Murtomäen kaavaehdotusvaiheessa arviointia on täydennetty ja laadittu uudet näkemäanalyysikartat sekä maisemakuvasovitteita Piiparinmäen, Murtomäen ja Metsälamminkankaan voimaloiden yhteisvaikutuksista (Maisema-arkkitehtitoimisto Väyrynen Oy 2016). Liitteen 13 kuvissa 18 ja 19. Murtomäen tuulivoimahankkeella on maisemallisia yhteisvaikutuksia Piiparinmäen ja Metsälamminkankaan tuulivoimahankkeiden kanssa. Metsälamminkankaan YVA-selostuksessa todetaan, että tuulivoimapuistojen yhteisvaikutus on näkyvyyden osalta luonnollisesti suurempi kuin yhden hankkeen vaikutus. Maisemavaikutuksia tulee enemmän, mikäli eri suuntiin katsottaessa näkyy tuulivoimapuistoja useammassa suunnassa ja eri etäisyyksillä. Näkyvyysalueet ovat laajempia muun muassa Oulujärven alueen osalta. (Sweco Ympäristö Oy 2014). Murtomäen tuulivoimapuiston kaavaehdotusvaiheessa on laadittu näkemäanalyysikartta Kuvassa 47 (Kuva 47), jossa näkyy Piiparinmäen, Metsälamminkankaan ja Murtomäen tuulivoimapuistojen yhteiset näkymäsektorit (Maisema-arkkitehtitoimisto

117 KAJAANIN KAUPUNKI 117 Väyrynen Oy 2015). Näkemäanalyysi on laadittu Murtomäen osayleiskaavaehdotuksen mukaisilla tuulivoimaloilla sekä Piiparinmäen ja Metsälamminkankaan osalta hyväksyttyjen kaavojen mukaisilla tuulivoimaloilla. Kullakin hankkeella on omat värinsä. Niille alueille, joihin näkyy useampi hanke, väri määräytyy näkyvien perusvärien yhdistelmänä. Mustalle alueelle näkyvät kaikki tuulivoimapuistot. Värit eivät kerro näkyvien voimaloiden määrää. Lähellä katvealueita nähdään vain lähimpien voimaloiden yläosat. Kauemmas katvealueesta mentäessä voimalat näkyvät kokonaisempina ja niitä tulee näkyviin useampia näkymäsektorin leveydestä riippuen. Kuva 47. Piiparinmäen, Murtomäen ja Metsälamminkankaan tuulivoimapuistojen yhteiset näkymäsektorit tarkistetun kaavaehdotuksen mukaiset voimalapaikat on esitetty mustilla pisteillä.

118 KAJAANIN KAUPUNKI 118 Merkittävimmät yhteisvaikutukset ovat Oulujärvelle, jonne kaikki hankkeet näkyvät. Kaavaselostuksen liitteessä esitetyistä maisemakuvasovitteista (liite 13) voi havaita Oulujärvelle näkyvän laajan yhtenäisen tuulivoimapuistojen muodostaman kokonaisuuden. Manamansalon eteläkärjestä näkyvät kaikki hankkeet mutta lähimpänä sijaitseva Metsälamminkankaan tuulivoimapuisto erottuu maisemassa muita selkeämmin. Etäisyys siihenkin on kuitenkin jo noin 10 km, joten voimalat erottuvat vain osana kaukomaisemaa. Keskeisemmin hankealueisiin nähden sijaitsevalta Vuottolahdelta tarkasteltuna hankkeiden näkyvyys ja maisemavaikutukset ovat yhtäläisemmät, mutta etäisyys lähimpiin tuulivoimaloihin on sieltäkin jo yli km. Vuolijoen peltoaukeilla ja Rotimossa lähin hanke sijaitsee selvästi muita lähempänä. Tällaisissa tapauksissa yhteisvaikutukset jäävät selvästi vähäisemmiksi kuin lähempänä olevan hankkeen yksittäiset vaikutukset. Liitteen 13 kuvassa 19 on vastaava esimerkki Rotimosta. Piiparinmäen ja Metsälamminkankaan välisellä alueella ei ole asutusta, jossa yhteisvaikutukset korostuisivat. Saaresjärvellä ja Kokkosuolla yhteisvaikutuksia muodostuu. Saaresjärven selälle näkyvät kummatkin hankkeet vastakkaisista suunnista. Saaresjärven rannoille ja lomaasunnoille näkyy kerrallaan pääosin vain jommankumman hankkeen voimaloita, koska rantametsä peittää näkymät toiseen suuntaan. Osalle itärannasta näkyy voimaloita molemmista suunnista. Kuva 48. Osasuurennus kuvasta 47 Rotimon ja Marttisenjärven osalta (Maisema-arkkitehtitoimisto Väyrynen Oy). Metsälamminkankaan YVA-selostuksen mukaan molempien hankkeiden (Metsälamminkangas ja Piiparinmäki-Lammaslamminkangas) toteutuessa, vähenee rauhallista ja ns. koskematonta luontoa tarjoavien virkistyskäyttöalueiden määrä Oulujärven lounais- ja länsipuolella. Virkistyskäyttäjät, jotka etsivät äänetöntä ja rakentamatonta luonnonympäristöä, eivät voi käyttää kyseiseen tarkoitukseen tuulivoimapuistoalueita tai niiden lähialueita. Hankkeiden toteutuessa alueet tul-

119 KAJAANIN KAUPUNKI 119 laan kokemaan yhtenäisenä tuulivoimaloiden tuotantomaisemana. Oulujärveä lähimmät voimalat sijaitsevat noin 10 kilometrin päässä, joten Oulujärveen ja sen rannoille välittömät maisemavaikutukset eivät liene merkittävät. (Sweco Ympäristö Oy 2014). Piiparinmäen- Lammaslamminkankaan keskiosa on poistunut suunnitelmista ja Piiparinmäen osayleiskaavaluonnoksessa esitettyjen voimaloiden määrä on pienempi kuin Metsälamminkankaan YVAvaiheen näkyvyysanalyyseissä, mikä osaltaan vähentää Oulujärveen kohdistuvia maisemavaikutuksia. Kuva 49. Osasuurennus kuvasta 47 Saaresjärven osalta (Maisema-arkkitehtitoimisto Väyrynen Oy) Linnustoon kohdistuvat yhteisvaikutukset Piiparinmäen ja Murtomäen tuulivoimahankkeet voivat aiheuttaa muuttolintuihin kohdistuvan vähäisen yhteisvaikutuksen. Molempien hankkeiden yhdessä lisäämä estevaikutus ja törmäysriski kasvaa, jos molemmat hankkeet toteutetaan. Molempien hankkeiden linnustoselvitysten perusteella lintujen kevätmuuton tai syysmuuton pääväylät eivät kuitenkaan kulje Oulujärven alueella tai sen eteläpuolella, joten muuttavien lintujen yksilömäärät olivat vähäisiä verrattuna erityisesti Suomenlahden ja Pohjanlahden rannikkolinjoihin. Linnut myös muuttavat alueen kautta leveänä rintamana, eikä hankealueiden kohdalla ole muuttoa tiivistäviä tekijöitä (Sweco Ympäristö Oy 2014, BirdLife Suomi 2014). Lisäksi hankealueiden välinen etäisyys on varsin suuri. Näin ollen molempien hankealueiden kautta muuttavien yksilöiden määrä on vähäinen. Tämän perus-

120 KAJAANIN KAUPUNKI 120 teella Murtomäen ja Piiparinmäen tuulivoimahankkeiden yhteisvaikutukset muuttolinnustoon eivät ole merkittäviä Yhteisvaikutukset kasvillisuuteen, eläimistöön ja ekologisiin yhteyksiin Vaikutukset kasvillisuuteen ovat paikallisia. Tuulivoimapuistojen rakentaminen aiheuttaa yhteisvaikutuksia eläimistölle häiriön lisääntyessä etenkin, jos suunniteltujen tuulivoimapuistojen rakentaminen ajoittuu samaan aikaan. Kainuun tuulivoimamaakuntakaavan yhteydessä on Kainuun liiton ja Suomen Ympäristökeskuksen yhteishankkeena (ELMA) laadittu maakunnallinen tarkastelu ekologisista käytävistä, joka on otettu huomioon maakuntakaavan tuulivoimaloiden alueita osoitettaessa. Murtomäen hanke ja hankkeen vaikutusalue sijaitsevat ekologisten yhteyksien tarkastelussa osoitetun laajan, yhtenäisen metsäalueen (ydinalue) keskellä, eivätkä katkaise ekologisia yhteyksiä. Myös Pohjois-Savossa on selvitetty ekologisia verkostoja maakuntakaavoituksen yhteydessä. Pohjois-Savon maakuntakaavan vaikutusarvioinnin mukaan maakuntakaava ei vaikeuta, eikä uhkaa maakunnan ekologisen verkoston toimintaa. Estevaikutukset eivät lisäänny maakuntakaavan johdosta, eivätkä ekologiset yhteydet vähene. Paikallisesti ekologinen verkosto turvaa eläimistön elinvaatimukset kuten päivittäisen liikkumistarpeen ravinnon hankintaan tai poikasten levittäytymisen ympäristöön. Ekologiseen verkostoon laajemmin voidaan ajatella kuuluvan luonnon ydinalueita ja niiden välisiä ekologisia yhteyksiä. Luonnon ydinalueet ovat alueita, joilla on monipuolinen ekologinen laatu ja toisinaan luonnonsuojelullinen arvo, kuten luonnonsuojelualueilla ja Natura-alueilla. Ne ovat rauhallisia, yhtenäisiä ja luonnon monimuotoisuudelle tärkeitä alueita, jotka voivat olla myös tavanomaisen maa- ja metsätalouden piirissä. Ekologiset yhteydet näiden alueiden välillä ylläpitävät ekologista kytkeytyneisyyttä. Ne voivat olla metsäkäytäviä, jokia, purolaaksoja tai muita alueita, jotka muodostavat leviämisteitä eliöille. (Väre ja Rekola 2007) Murtomäen, Piiparinmäen ja Metsälamminkankaan tuulivoimapuistojen ympäristössä on useita Natura 2000-verkostoon kuuluvia alueita. Nämä ovat enimmäkseen laajoja suoalueita. Muu suoluonto on metsätaloustoimissa ojitettua muutamaa ojittamatonta avosuota lukuun ottamatta. Natura-alueiden kytkeytyneisyys säilyy ennallaan. Yhtenäisiä laajoja metsäalueita ei suojelualueissa ole. Molemmat tuulipuistoalueet sijoittuvat kuitenkin laajalle yhtenäiselle metsäalueelle, jolla asutusta on vain vähän. Toisaalta alueella on verrattain voimakasta metsätaloustoimintaa, mikä näkyy alueella laajoina päätehakkuualoina ja metsäkuvioiden pirstaloitumisina. Tämän seurauksena alueen metsäluonnonympäristöt muuttuvat nykyiselläänkin jatkuvasti metsäuudistamisen mukaisesti. Piiparinmäen, Metsälamminkankaan ja Kokkosuon hankkeilla arvioidaan olevan lievä yhteisvaikutus suurpetoihin sekä metsäpeuroihin ainakin jos tuulipuistohankkeiden rakennus- ja purkutyöt tapahtuvat yhtäaikaisesti alueella. (Sweco Ympäristö Oy 2014) Näin ei kuitenkaan käytännössä tapahdu. Lisäksi Kokkosuon hanke on keskeytetty, mikä edelleen lieventää arvioituja yhteisvaikutuksia. Murtomäen tuulivoimahankkeella ei arvioida olevan merkittäviä yhteisvaikutuksia susiin ja metsäpeuroihin muiden hankkeiden kanssa. Suurpedot Susien reviirikeskusten perusteella tehdyn arvion mukaan tuulivoimapuistot sijoittuvat idästä länteen suuntautuvalle susien levittäytymisreitin varrelle. Nuoret sudet kulkevat tyypillisesti useita satoja kilometrejä etsiessään uutta reviiriä. Tutkimustiedon puutteen takia susille ei voida määrittää vähimmäisetäisyyttä ekologisia yhteyksiä varten, mutta pitkien etäisyyksien takia susien voidaan olettaa käyttävän alueelle jääviä ekologisia yhteyksiä hyväkseen levittäytyessään länteen ja etelään. Susien on myös havaittu liikkuvan väliaikaisesti voimakkaan ihmisvaikutuksen alueella, joten kaikkien tuulivoimahankkeiden toteutuessa levittäytymisväylän ei arvioida katkeavan, vaan susien levittäytyminen hankealueiden väleistä on edelleen mahdollista. Ahman elinpiiri on laaja ja ne liikkuvat vapaasti ilman reviirirajoja. Luonnonvarakeskukselta saadun tiedon mukaan Murtomäen osakaava-alueella ontehty neljä ahmahavaintoa vuonna 2014 (henkilökohtainen tiedonanto Heikkinen Samuli (Luke) ). Ahmahavainnot keskittyvät Oulujärven itä- ja eteläpuolelle jättäen koko Oulujärven läntisen puolen tyhjäksi havainnoista. Murtomäen osakaava-alue sijoittuu ahman mahdolliselle idän ja lännen väliselle ekologisen käytävän pohjoisrajalle. Hankealue ei kuitenkaan katkaise yhteyttä idän ja lännen välillä, joten hankkeella ei arvioida olevan vaikutuksia ahman levittäytymiseen uusille alueille. Myös karhun ja

121 KAJAANIN KAUPUNKI 121 ilveksen elinpiirit ovat laajoja ja niitä tavataan lähes koko maassa. Hanke ei levinneisyyskarttojen mukaan katkaise yhteyttä idän ja lännen välillä ja molempien lajin yksilöt voivat vaeltaa pitkiäkin matkoja, joten hankkeella ei arvioida olevan vaikutusta karhun tai ilveksen levittäytymiseen uusille alueille. Tammikuussa 2015 valmistuneen susikanta-arvion mukaan susikannan koko on ollut koko maassa yhteensä sutta. Susikannan vahvistumisen myötä myönnettiin vuonna 2016 koko Suomessa yhteensä 46 kannanhoidollista kaatolupaa, joista 43 käytettiin. Joulukuussa 2015 valmistuneen viimeisimmän susikannan tilan väliarvion (Luke 12/2015) mukaan susilaumoja on Suomessa yhteensä Väliarvion perusteella voidaan todeta, että kaikkien tuulivoimahankkeiden toteutuessa vaikutukset kohdistuvat enintään kolmeen laumaan. Kaikki kolme laumaa kuuluvat pieniin enintään seitsemän susiyksilön laumoihin. Hankkeiden vaikutukset ovat toteutuessaan paikallisia ja yhteisvaikutukset mahdollisesti susille soveltuvia elinalueita pirstovia. Luonnonvarakeskuksen arvioinnin mukaan tutkimustulosten puuttuessa ei kuitenkaan voida varmuudella sanoa, että hankkeista olisi haittaa suden esiintymiselle tai lisääntymiselle. Susi on joustava ja sopeutuva eläin, joka äärimmäisessä tilanteessa sopeutuu siirtymällä alueelta pois. On myös mahdollista, että vaikutusalueilla olevat laumat vain vähentävät alueen käyttöä ja rakennusvaiheen jälkeen, häiriön vähentyessä, reviirin käyttö saattaa palautua lähelle entistä tasoa, mikäli alueen ravinnon määrä ja suojapaikkojen laatu eivät ole heikentyneet eikä ihmisvaikutus merkittävästi lisäänny alueella. Hankkeiden yhteisvaikutukset eivät näin ollen suoranaisesti vähennä alueen susipopulaatiota vaan korkeintaan siirtävät laumojen reviirejä kauemmas hankealueilta. Tuulipuistohankkeiden vaikutuksesta suurpetojen mahdollisuus löytää laaja häiriötön elinympäristö tosin saattaa vaikeutua. Murtomäen tuulivoimapuiston etäisyydet alueen muihin tuulivoima-, turvetuotanto ja kaivoshankkeisiin ovat pitkiä, joten muilla hankkeilla ja Murtomäen tuulivoimahankkeella ei arvioida olevan suoria haitalllisia yhteisvaikutuksia Murtomäen osakaava-alueella elävälle susilaumalle. Metsäpeura Useimmat lineaariset rakenteet kuten tiet, sähkölinjat eivät muodosta täydellistä estettä metsäpeurojen liikkumiselle, vaan ne ylittävät lukuisia tällaisia esteitä nykyisinkin vaeltaessaan kesäja talvilaidunten välillä. Metsäpeurat käyttäytyvät todennäköisesti porojen tavoin lineaaristen rakenteiden läheisyydessä ja pyrkivät ylittämään häiriöalueet nopeammin kuin liikkuessaan häiriöttömällä alueella. Vaikutuksia on käsitelty tarkemmin kohdassa Muu eläimistö. Tarkasteltavalla alueella ja sen lähiympäristössä on suunnitteilla Piiparinmäen ja Metsälamminkankaan tuulivoimahankkeiden lisäksi myös Iso Pajusuon turvetuotantohanke. Muutaman hankkeen vaikutuksia oleellisempaa olisi tarkastella nykyisen maankäytön sekä suunnitteilla olevien hankkeiden vaikutuksia metsäpeurojen elinympäristöihin laajemmalla alueella, mielellään koko metsäpeuran nykyisellä ja potentiaalisella esiintymisalueella. Jokainen hanke lisää osaltaan vaikkakin hyvin vähäisessä määrin metsäpeuran elinympäristöjen fragmentoitumista ja vähentää metsäpeuroille soveliaiden elinympäristöjen määriä. Arvioitaessa em. hankkeiden yhteisvaikutuksia tulee huomioida se, että hankealueet sijaitsevat Oulunjärven kaakkois- ja lounaispuolella sekä itäpuolella esiintyvien metsäpeurapopulaatioiden välissä. Toteutuessaan Piiparinmäenja Metsälamminkankaan tuulivoimapuistot sekä Iso Pajusuon turvetuotantoalue tulevat kaventamaan hankealueiden itäpuolella kulkevaa ekologista käytävää ja saattavat ohjata metsäpeurojen levittäytymistä pohjoiseen ja Oulujärven länsipuolelle sekä heikentää yhteyttä Kainuun osapopulaatioon. Murtomäen hankealueella ei ole juurikaan metsäpeuroille sopivia laajempia soita eikä siellä Luken tietojen mukaan ole ainakaan merkittävästi metsäpeuroja. Tämän perusteella Murtomäen hankkeella on vähäisimmät vaikutukset metsäpeuroihin suhteessa alueen muihin hankkeisiin. Metsäpeurasta laaditun arvioinnin perusteella voidaan todeta, että Murtomäen hanke ei katkaise ekologisia yhteyksiä, eikä vaaranna metsäpeurojen lisääntymisalueita eikä suotuisan suojelun tasoa.

122 KAJAANIN KAUPUNKI 122 Kuva 50. Metsäpeurojen nykyiset tärkeimmät esiintymisalueet sekä ennustetut potentiaaliset elinympäristöt, avosuot (> 12 ha), Kivenneva-Kolkanneva-Kuurajärven vasonta-alue, olemassa olevan infrastruktuurin vaikutusalueet vaikutusaluevyöhykkeittäin, turvetuotantoalueet sekä Piiparinmäentuulivoimahankeen arvioitu vaikutusalue vaikutusaluevyöhykkeittäin. Iso Pajuneva on luokiteltu aikaisemmin tärkeäksi vasonta-alueeksi, mutta KHO myönsi ympäristöluvan turvetuotannolle (Sisältää MML:n maastotietokanta-aineistoa 03/2015). (Lähde: Lotta Jaakkola, Metsäpeura-arvioinnin täydennys )

123 KAJAANIN KAUPUNKI 123 Kuva 51. Metsäpeurojen nykyiset tärkeimmät esiintymisalueet sekä ennustetut potentiaaliset elinympäristöt, avosuot (> 12 ha), Kivenneva-Kolkanneva-Kuurajärven vasonta-alue, olemassa olevan infrastruktuurin vaikutusalueet, turvetuotantoalueet, Otanmäki Mine Oy:n valtausalue, Kokkosuon tuulivoimahanke sekä Piiparinmäen, Murtomäen ja Metsälamminkankaan tuulivoimahankkeiden arvioitu vaikutusalue. Muut hankkeet ovat turvetuotantohankkeita (Sisältää MML:n maastotietokanta-aineistoa 03/2015). (Lähde: Lotta Jaakkola, Metsäpeura-arvioinnin täydennys )