POHJOIS-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJOIS-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA"

Transkriptio

1 ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS TAVOITE POHJOIS-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA

2 Sisältö sivu 2 1. JOHDANTO Ohjelman valmisteluprosessin kuvaus Ennakkoarvioinnin keskeiset tulokset Ohjelman ympäristövaikutusten arviointi POHJOIS-SUOMEN TILA JA KEHITYSNÄKYMÄT Maantieteellinen asema, erityispiirteet ja aluerakenne Väestökehitys ja muuttoliike Aluetalous ja yritystoiminta Työmarkkinat Sukupuolten välinen tasa-arvo Pohjois-Suomen innovaatioympäristö Ympäristön tila Yhteydet, liikenneverkko ja logistiikka Tietoyhteiskuntakehityksen haasteet POHJOIS-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Kokemukset rakennerahastokaudelta Strategian lähtökohdat Ohjelman päätavoitteet ja strategia Ohjelman määrälliset tavoitteet Toimintaa ohjaavat yleiset periaatteet Ennakkoarvioinnin tulosten huomioiminen TOIMINTALINJAT Yritystoiminnan edistäminen (TL 1) Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen (TL 2) Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen (TL3) Tekninen tuki (TL4) OHJELMAN RAHOITUSSUUNNITELMA Rahoituksen kokonaismäärä ja jako toimintalinjoittain Erityismäärärahan suuntaaminen VAIKUTTAVUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN SEURANTA Vaikuttavuusmittarit Tuloksellisuuden mittaaminen Lissabonin strategian edistäminen OHJELMAN HALLINTO- JA TOIMEENPANOJÄRJESTELMÄ VIESTINTÄ...54 LIITE 1 Tiivistelmä ex ante -arvioinnista...55 LIITE 2 Ympäristöselostus...58 LIITE 3 SWOT-analyysin priorisointitarkastelu...71 LIITE 4 Menoluokat...73 LIITE 5 EAKR rahoituksen rahoitusmuodot ja aluetyypit...76 LIITE 6 EAKR-ohjelmien indikaattoreiden määritelmät...77

3 3 1. JOHDANTO Eurooppa-neuvoston esitys koskien rakennerahastoja määritteli koko Suomen Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen piiriin. Siinä esitettiin myös rakennerahastoista Suomelle osoitettava tuki ohjelmakaudelle Kyseinen esitys sisälsi myös erittäin harvaan asutukseen perustuvan esityksen Euroopan aluekehitysrahastosta Pohjois- ja Itä-Suomen NUTS 2 -alueille suunnattavasta erityismäärärahasta, 35 euroa/asukas/vuosi, joka "myönnetään kaiken sen rahoituksen lisäksi, johon kyseiset alueet muuten ovat oikeutettuja". Euroopan unionin alue- ja rakennepoliittiset tavoitteet vuosille on esitetty komission tiedonannossa "Kasvua ja työllisyyttä tukeva koheesiopolitiikka: yhteisön strategiset suuntaviivat vuosiksi ". EU-tason strategiaan nivoutuva Suomen rakennerahastostrategia antaa kehykset alueellisille toimenpideohjelmille. Toimenpideohjelmien laadinnassa ja toteutuksessa on otettava huomioon myös Lissabonin strategia ja siihen liittyvä kansallinen uudistusohjelma. Alueellisten toimenpideohjelmien laadintaa ja toteutusta ohjaavat rakennerahastoja koskeva yleisasetus ja asetus Euroopan aluekehitysrahastosta. Kansallisesti niitä ohjaavat Rakennerahastolaki ja Alueiden kehittämislaki. Rakennerahastokaudella Pohjois-Suomen toimenpideohjelman alueen muodostavat Lapin, Pohjois-Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaan maakunnat. Suuralue on Euroopan unionin pohjoisin ja sen yksi harvimmin asutuista NUTS 2 -alueista. Euroopan aluekehitysrahaston rahoitus Pohjois- Suomen ohjelmaan on 311 milj. euroa, josta erityismäärärahan osuus on 56 %. Pohjois-Suomen merkitystä Euroopan unionille korostaa sen geopoliittinen sijainti ja ennen kaikkea pitkät ulkorajat sekä Norjan että erityisesti Venäjän kanssa. Luoteis-Venäjän öljy-, kaasu- ja mineraalivarojen nykyistä tehokkaampi hyödyntäminen voi jatkossa turvata Euroopan energia- ja raakaainehuoltoa entistä enemmän. Pohjois-Suomella on tässä välittäjän rooli niin suomalaisen alueena kuin osana Barentsin multilateraalista yhteistyötä. Pohjois-Suomessa on EU:n kannalta merkittävä metalli- ja terästeollisuuden osaamis- ja jalostuskeskittymä. Kaivannaisteollisuudessa alueesta on tulossa yksi Euroopan tärkeimpiä. Pohjois-Suomi on myös merkittävä luontopohjaiseen elämystuotantoon erikoistunut vapaa-ajanalue eurooppalaisille matkailijoille. Pohjois-Suomen kilpailukyky ja työllisyys -ohjelman tavoitteena on parantaa alueen kansallista ja kansainvälistä kilpailukykyä ja vastata siten käynnissä olevaan rakennemuutokseen koskien niin väestöä kuin elinkeinoja. Ohjelman strategia keskittyy neljään asiaan: innovaatiokilpailukyky, yritysten kasvu, saavutettavuus ja alueen vetovoimatekijät. 1.1 Ohjelman valmisteluprosessin kuvaus Pohjois-Suomen toimenpideohjelman laatiminen käynnistyi maaliskuussa 2006 sisäasiainministeriön päivätyllä kirjeellä, jossa se pyysi maakunnan liittoja käynnistämään yhteistyössä muiden alueellisten toimijoiden kanssa Euroopan unionin rakennerahastojen ohjelmakauden Alueellisen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitettavien toimenpideohjelmien valmistelun. Laatimista koskevassa ohjeessa määriteltiin ohjelma-alue, ohjelman sisältörakenne sekä laatimisaikataulu. Ohjelman valmistelua varten Pohjois-Suomen maakunnan liitot nimesivät työryhmän, johon kuului kaksi edustajaa kustakin liitosta ja jonka vetovastuu oli Pohjois-Pohjanmaan liitolla. Ohjelman sisältämät toimenpiteet pohjautuvat kiinteästi maakuntaohjelmiin , kuten alueiden kehittämislaki edellyttää.

4 4 Ohjelman laatiminen kytkettiin kaikissa maakunnissa maakuntaohjelman laadintaprosessiin. Prosessissa olivat mukana keskeiset aluehallintoviranomaiset, aluekeskukset ja seutukunnat, oppilaitokset, elinkeinoelämän ja työmarkkinajärjestöt samoin kuin mm. tasa-arvo- ja luonnonsuojelujärjestöjen ja kylätoiminnan edustajat sekä saamelaiskäräjät. Työryhmän valmistelemia luonnoksia on käsitelty ohjelma-alueen maakuntien yhteistyöryhmissä ja maakuntahallituksissa. Lapin liitto on neuvotellut ohjelman sisällöstä saamelaisten edustajien kanssa. Pohjois-Suomen keskeiset rahoittajaviranomaiset kokoontuivat Ouluun keskustelemaan ja antamaan palautetta luonnoksesta. Ohjelmaluonnoksesta ei pyydetty virallisia lausuntoja, mutta luonnoksen julkiseen nähtävillä oloon liittyen saatiin useita kommentteja. Pohjois-Suomen neuvottelukunta käsitteli ohjelman Maakunnan yhteistyöryhmät käsittelivät tarkistetun ohjelmaluonnoksen elokuussa. Maakuntahallitukset hyväksyivät ohjelman ja Pohjois-Pohjanmaalla ja maakuntavaltuusto Keski-Pohjanmaalla Ohjelman valmistelussa on tehty yhteistyötä Manner-Suomen ESR-ohjelman Pohjois-Suomen alueellista osiota valmistelevien tahojen kanssa. Osa EAKR-ohjelman valmistelutyöryhmän jäsenistä on kuulunut ESR-ohjelman johtoryhmään. Maaseudun kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä on tehty yhteistyötä alueellisten maaseutusuunnitelmien laatijatahojen kanssa EAKR:n ja maaseuturahaston työnjaon selkiinnyttämiseksi. Ohjelmasta laadittiin myös SOVA-tarkastelu. Se käynnistettiin julkisella kuulutuksella kunkin maakunnan pääsanomalehdessä sekä maakunnan liittojen www-sivuilla Menettelyyn kuuluva neuvottelu ympäristökeskusten kanssa käytiin Oulussa. Sekä ohjelmaluonnos että sen vaikutusselostus ovat nähtävillä maakunnan liitoissa heinäkuun ajan samoin liittojen www-sivuilla. Asiaa koskeva kuulutus oli maakuntien päälehdissä SOVA-menettelyn edellyttämät viralliset lausunnot pyydettiin Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksilta. 1.2 Ennakkoarvioinnin keskeiset tulokset EAKR-ohjelmien ennakkoarvioinnin ovat suorittaneet Suomen aluetutkimus FAR ja Fin Auguuri Oy. Pohjois-Suomen arvioinnin pohjana ovat olleet julkisesti nähtävillä ollut luonnos sekä yhteistyöryhmien ja maakuntahallitusten loppukäsittelyssä ollut luonnos. Ennakkoarvioinnin pohjalta on annettu suosituksia jatkotyölle, jotka on mahdollisuuksien mukaan otettu huomioon. Seuraavassa on tiivistetysti esitetty ne huomiot, joihin ennakkoarvioinnissa on elokuun raportissa päädytty. Niiden soveltamista ohjelman laadinnassa on selostettu luvussa 3.6. Arvioinnissa on tuotu esiin seuraavia asioita, joihin tulisi kiinnittää huomiota: - ohjelmakauden ohjelmien arviointien johtopäätösten huomioon ottaminen - toimintojen teemakohtainen ja maantieteellinen painotus - esitettyjen toimenpiteiden konkreettisuuden puute - tavoitteiden määrä, hierarkkisuus ja loogisuus - seuranta- ja vaikuttavuusindikaattorien täsmentymättömyys - ohjelman suhde muihin ohjelmiin puutteellinen. Arvioinnissa on Pohjois-Suomen ohjelma todettu strategialtaan ja ajattelultaan varsin realistiseksi. Tiivistelmä Pohjois-Suomen kilpailukyky ja työllisyys ohjelman arvioinnista on liitteenä 1.

5 1.3 Ohjelman ympäristövaikutusten arviointi 5 Pohjois-Suomen kilpailukyky ja työllisyys -ohjelman vaikutukset on arvioitu viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (SOVA-lain) mukaisella menettelyllä. Ohjelmasta on erikseen arvioitu sen merkitys kestävälle kehitykselle ja SOVA-laissa tarkoitetut vaikutukset fyysiseen ympäristöön. Arviointi on tehty ohjelman luonteen mukaisella yleispiirteisellä tasolla. Vaikutusten arvioinnin (kuten koko ohjelmatyön) on koordinoinut Pohjois- Pohjanmaan liitto. Arvioitavista vaikutuksista ja menettelystä neuvoteltiin ohjelma-alueen kolmen ympäristökeskuksen kanssa. Vaikutuksia on käsitelty eri sidosryhmien kanssa kussakin maakunnassa. Tilaisuuksiin kutsuttiin maakunnan yhteistyöryhmien jäsenistöjen lisäksi sellaisia kylä-, matkailu-, luonnonsuojeluja tasa-arvotoimijoita, joiden voitiin olettaa olevan kiinnostuneita ohjelman vaikutuksista. Ohjelmalle on laadittu ainoastaan yksi strateginen polku, joten vaikutustarkastelussa vertailtavia kehitysvaihtoehtoja ei ole. Vertailu on siten 0-vaihtoehdon ja valitun strategian välinen. Pohjois-Suomen kilpailukyky ja työllisyys -ohjelman tärkein ympäristövaikutus on, että ohjelma nopeuttaa elinkeinotoiminnan ympäristökuormituksen alenemista. Tämä johtuu siitä, että ohjelma suosii puhtaamman teknologian kehittämistä teollisuustuotantoon ja että tuettavat kasvualat kuormittavat ympäristöä hyvin vähän perinteiseen teolliseen tuotantoon nähden. Elinkeinoelämän toimintaympäristön laadun parantamishankkeet parantavat ympäristöä myös asukkaiden kannalta. Ohjelmalla ei ole vaikutuksia Pohjois-Suomen Natura-alueisiin. Ympäristöteknologian vienti heijastuu ympäristön laatuun myönteisesti myös alueen ulkopuolella. Ohjelmarahoitus tulee edistämään myös sellaisia toimialoja, joilla on investointeihin johtaessaan toivottujen vaikutusten lisäksi haitallisia ympäristövaikutuksia. Tällaisia ovat liikenteelliset, matkailulliset ja energiasektoria koskevat kehityshankkeet. Kun investointihankkeita aikanaan toteutetaan, selvitetään niiden ympäristövaikutukset tarkasti ja suunnitellaan haittojen vähentäminen. Ohjelma ei yksinään takaa Pohjois-Suomen sosiaalisesti tasapainoista kehitystä. Lisäksi tarvitaan Euroopan sosiaalirahasto -ohjelman ja muun aluekehittämistyön panosta. Ohjelman hallinnoijat tulevat seuraamaan ohjelman sosiaalista ja taloudellista vaikuttavuutta sekä merkitystä ympäristölle. Ympäristöselostus oli nähtävillä heinäkuussa ja samalla siitä pyydettiin ympäristökeskusten lausunnot. Ympäristökeskuksista Pohjois-Pohjanmaan ja Länsi-Suomi pitivät ympäristöselostusta ohjelman luonteen huomioon ottaen riittävänä, sen sijaan Lapin ympäristökeskus olisi halunnut vaikutuksille tarkemman käsittelytason. Muita huomautuksia annettiin yhteensä 14 kpl. Ympäristöselostusta sekä ohjelmaa täydennettiin annettujen lausuntojen perusteella; useimmat parannusehdotukset voitiin ottaa huomioon. Selostukseen liitettiin tässä vaiheessa yhteenveto kannanotoista ja niiden perusteella muodostunut loppuarviointi prosessista. Ympäristöselostus kokonaisuudessaan on esitetty liitteessä 2.

6 6 2. POHJOIS-SUOMEN TILA JA KEHITYSNÄKYMÄT 2.1 Maantieteellinen asema, erityispiirteet ja aluerakenne Pohjois-Suomen ohjelma-alue sisältää kolme maakuntaa (NUTS 3): Keski-Pohjanmaa, Lappi ja Pohjois-Pohjanmaa. Keskimääräinen asukastiheys Pohjois-Suomessa on vain 4,7 asukasta neliökilometrillä. Alueen eteläisimmistä osista pohjoisimpaan osaan matkaa kertyy noin 800 kilometriä. Alueen maapinta-ala on neliökilometriä, mikä on 44 prosenttia Suomen ja 0,3 prosenttia Euroopan unionin pinta-alasta. Pohjois-Suomi on maaseutuvaltaista aluetta, osittain jopa erämaata. Euroopan unionin harvaan asutut alueet = alle 12,5 asukasta neliökilometriä kohden = Euroopan unionin jäsenvaltiot = Uudet jäsenmaat 2007 alusta Asukastiheys Pohjois-Suomessa kunnittain v Lähde: Nordregio, 2005 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Pohjoinen sijainti tuo alueelle Euroopan mittakaavassa omaperäisiä ja ainutlaatuisia ominaisuuksia. Lumipeiteaika on alueen eteläosan viidestä kuukaudesta pohjoisimpien osien yli 7 kuukauteen. Kasvukauden lyhyys ja lämpöolojen suuret vaihtelut ovat ominaisia alueelle. Pohjoinen ilmasto ja pohjoinen luonto ovat myös herkkiä ympäristöolosuhteissa tapahtuville muutoksille, kuten ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Pohjois-Suomessa on kolme maakuntakeskusta: Oulu ( as.), Rovaniemi ( as.) ja Kokkola ( as.). Pohjois-Suomessa on yhteensä 80 kuntaa, joista kaupunkeja on 17. Pohjois- Suomi on keskimäärin erittäin harvaan asuttua aluetta, mutta asutus on kuitenkin keskittynyt pääosin asutuskeskuksiin ja väliin jää laajoja asumattomia alueita. Tällaisessa rakenteessa asutuskeskusten ulkopuolella sijaitsevan asutuksen sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitäminen ja palvelujen turvaaminen on haasteellista. Suomeen on kehittymässä monikeskuksinen ja verkottuva aluerakenne, mikä näkyy myös Pohjois- Suomessa. Pohjois-Suomen kannalta oleellista on, että kehitetään kaupunkiseutujen ja niitä ympäröivien maaseutualueiden ja keskusten yhteistyötä ja työnjakoa.

7 Pohjois-Suomessa on kaksi erityistä väestöryhmää. Keski-Pohjanmaan väestöstä n. 10 % (6 626 henkilöä v. 2005) on äidinkieleltään ruotsinkielisiä. Vahva kaksikielisyys korostuu alueella ja huomioidaan kaikessa hallinto- ja viranomaistoiminnassa. Myös palvelutarjonta niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla on luontevasti kaksikielistä. Äidinkieleltään ruotsinkieliset ovat normaalin päätöksentekojärjestelmän kautta edustettuina kuntien ja maakunnan hallintoelimissä. Saamelaiset ovat Euroopan ainoa alkuperäiskansa. Suomessa asuu noin saamelaista, joista vajaa asuu saamelaisten kotiseutualueella Pohjois-Suomen pohjoisimmissa osissa. Saamelaiset ovat kotiseutualueellaan noin kolmasosan vähemmistönä alueen noin asukkaasta. Vain Utsjoen kunnassa saamelaiset ovat enemmistönä. Perustuslaki turvaa saamelaisille oikeuden omaan kieleen ja kulttuuriin ja näitä seikkoja koskevaan itsehallintoon saamelaisten kotiseutualueella. 2.2 Väestökehitys ja muuttoliike Pohjois-Suomen ohjelma-alueen väkiluku oli vuoden 2005 lopussa asukasta vastaten 12,1 % Suomen väestöstä. Väestömäärä jakaantui maakunnittain seuraavasti: Lappi , Pohjois-Pohjanmaa , Keski-Pohjanmaa Alueen kokonaisasukasluvun kehityssuunta on 2000-luvulla ollut kasvava. Vuonna 2005 Pohjois-Suomen väkiluku lisääntyi lähes hengellä edellisvuoteen verrattuna. Positiivinen kehitys on parantuneen muuttotaseen ja korkealla pysyneen luonnollisen väestönmuutoksen ansiota. Heikoimmillaan Pohjois-Suomen muuttotase oli vuonna 1998, jolloin muuttotappio oli yli henkeä. Pohjois-Suomen alueen sisällä väestökehityksessä on huomattavia eroja. Pohjois-Pohjanmaalla väkimäärä on kasvanut voimakkaasti, selvästi koko maan keskimääräistä väestökehitystä nopeammin. Keski-Pohjanmaalla ja Lapissa väestö on vähentynyt, Lapissa kaikkein rajuimmin. Lapissa ja Keski-Pohjanmaalla muuttotase on viimeisten kymmenen vuoden aikana ollut negatiivinen. Keski- Pohjanmaalla luonnollinen väestönmuutos on kuitenkin pysytellyt edelleen positiivisena, kun taas Lapissa luonnollinen väestönmuutos on jo painunut nollan tuntumaan. 7 henkilöä Pohjois-Suomen väestökehitys (e) Luonn. väestönlisäys Muuttotase Väkiluvun muutos henkilöä Keski-Pohjanmaan väestökehitys (e) Luonn. väestönlisäys Väkiluvun muutos Muuttotase henkilöä Lapin väestökehitys henkilöäpohjois-pohjanmaan väestökehitys (e) Luonn. väestönlisäys Muuttotase Väkiluvun muutos (e) Luonn. väestönlisäys Muuttotase Väkiluvun muutos Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot

8 Alueen väestön ikärakenne on EU:n keskitasoon verrattuna suotuisa, alle 15-vuotiaiden osuuden ollessa keskiarvoa suurempi ja vanhusten osuuden pienempi. Tilanne tulee kuitenkin muuttumaan lähitulevaisuudessa merkittävästi. Työikäisten määrän väheneminen ja toisaalta vanhusten määrän kasvu tulevat Pohjois-Suomessa olemaan EU:n kärkipäätä, mikä vääristää ikärakennetta epäsuotuisaan suuntaan ja heikentää alueen huoltosuhdetta. 8 Kuva: Pohjois-Suomen väestön ikärakenne v ja ennuste v Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot 2.3 Aluetalous ja yritystoiminta Pohjois-Suomen arvonlisäyksessä on suuri merkitys rannikkoalueelle keskittyneellä suurteollisuudella, jonka omistus on pääsääntöisesti alueen ulkopuolella. Korkean teknologia-asteen ja automaation vuoksi näiden teollisuudenalojen kasvu on synnyttänyt verrattain vähän uusia työpaikkoja. Pohjois-Suomen sijainti kaukana päämarkkinoista, luonnonolosuhteet ja pitkät etäisyydet nostavat yritysten kustannuksia sekä investoinneissa että kuljetuksissa ja heikentävät kilpailukykyä. Alueen elinkeinorakenne on alkutuotantovaltaisempi ja julkisten palvelujen osuus suurempi kuin EU:ssa keskimäärin. Sen sijaan yksityisten palvelujen osuus on merkittävästi pienempi. Pohjois-Suomen asukasta kohden laskettu bruttokansantuote on alle EU:n (25) keskiarvon. Vuoden 2003 asukasta kohden laskettu arvonlisäys oli Pohjois-Suomessa 91,9 prosenttia EU:n keskiarvosta. Unionin keskimääräisen tason alle jäädään kaikissa Pohjois-Suomen maakunnissa ja monissa seutukunnissa se on jopa vähemmän kuin 75 % keskitasosta. Vuonna 2003 Pohjois-Suomessa kertyi asukasta kohden laskettua arvonlisäystä euroa, mikä on euroa vähemmän kuin Suomessa keskimäärin. Vuoden 2003 koko maan arvonlisäyksestä Pohjois-Suomessa kertyi 10,8 prosenttia. Pohjois-Suomen sisällä arvonlisäystä absoluuttisesti ja asukasta kohden kertyy eniten Pohjois-Pohjanmaalla. Keski-Pohjanmaan ja Lapin asukaskohtainen arvonlisäys on käytännössä samalla tasolla. Arvonlisäyksen arvo- ja volyymi-indeksivertailun avulla huomataan kehityksen vuodesta 1996 lukien olleen myönteisintä Pohjois-Pohjanmaalla.

9 9 Arvonlisäys asukasta kohden seutukunnittain vuonna 2002 arvonlisäys käyvin hinnoin / asukas Suomi Arvonlisäys asukasta kohti Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Suomi Lappi Keski-Pohjanmaa Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito liik 150 ev aih 130 do n in 110 de ksi 90 ( =1 00) Koko talouden suhdannetrendi Koko talouden liikevaihtokehitystä tarkasteltaessa havaitaan Pohjois-Suomen yritystoimipaikkojen pysyneen hyvin koko maan kasvuvauhdissa. Liikevaihtokehitys on noudattanut pääpiirteissään samaa trendiä kaikissa Pohjois- Suomen maakunnissa. Vuosituhannen loppuun ajoittuu vahva suhdannenousu, jonka jälkeen liikevaihto ja talouskasvu tasaantuivat. Sittemmin liikevaihto ja talous ovat lähteneet uudelleen nousuun ja varsinkin Lapissa kehitys on ollut suurteollisuusvetoisesti vahvalla kasvuuralla. Koko maa Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Lappi Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito

10 Pohjois-Suomen yritystoimipaikkojen kaikesta liikevaihdosta peräti 47 % kertyy teollisuudessa. Seuraavaksi eniten liikevaihtoa kertyy kaupan ja rakentamisen toimialoilla Pohjois-Suomen yritystoimipaikkojen liikevaihto toimialoittain 2004 liikevaihto (milj. ) D 6769 G F I K 614 E 547 H 435 A, B 298 O 262 C N M D Teollisuus F Rakentaminen E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto H Majoitus- ja ravitsemistoiminta O Muut palvelut N Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut G Tukku- ja vähittäiskauppa I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne K Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut, liike-elämän palvelut A, B Maa-, riista-, metsä- ja kalatalous C Kaivostoiminta ja louhinta M Koulutus Lähde: Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri Pohjois-Suomen vientitoiminta on teollisuusvetoista ja vuoden 2004 teollisuustuotannon bruttoarvosta 62 prosenttia suuntautui vientiin. Suurimmat teollisuuden vientisektorit ovat metalli- ja metsäteollisuus. Metalliteollisuuden merkitys on erittäin suuri Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla, kun taas Keski-Pohjanmaalla merkittävimmän vientisektorin muodostaa kemianteollisuus. Pohjois-Suomen teollisuuden rakenteelle on ominaista riippuvuus suurista tuotantoyksiköistä, mikä merkitsee aluetaloudellista riskiä. Lisäksi suuryritykset ovat sijoittuneet pääosin alueen rannikkovyöhykkeelle, Perämerenkaarelle. Teollisuuden merkitys Pohjois-Suomelle on suuri katsottaessa yritystoimipaikkojen toimialakohtaisia henkilöstömääriä. Teollisuuden osuus kokonaishenkilöstöstä on tasan kolmannes eli 33,0 prosenttia. Kauppa on henkilöstöllä mitaten toiseksi suurin yritystoimiala, jonka jälkeen tasaisena rintamana tulevat kiinteistö-, vuokraus-, tutkimus- ja liike-elämän palvelut sekä rakentaminen ja kuljetussektori. Yritystoimipaikkojen lukumäärällä mitattuna Pohjois-Suomen yritysrakenne on vahvasti pk-valtainen. Pohjois-Suomen yritystoimipaikasta 82 % kuuluu henkilöstön kokoluokalla mitattuna enintään kymmenen henkilöä työllistäviin eli mikroyrityksiin. Tämä asettaa erityisiä haasteita yritysten kasvun ja kansainvälistymisen lisääntymiselle. Pohjois-Suomen yritystoimipaikat henkilöstökokoluokittain yritystoimipaikkojen lukumäärä hlö hlö hlö hlö hlö 200 hlö henkilöstön suuruusluokka Toimipaikkoja Henkilöstö henkilöstön määrä Lähde: Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri

11 Pohjois-Suomen kuntien velkaantuminen jatkui vuoden 2005 tilinpäätöstietojen mukaan nopeana tulorahoituksen riittämättömyyden vuoksi. Lainakanta euroa/asukas on Pohjois-Suomessa keskimäärin euroa, mikä on euroa korkeampi kuin maassa keskimäärin. Pohjois- Suomen kunnista yli puolessa vuosikate oli negatiivinen ja ko. kuntien määrä lisääntyi edellisvuodesta. Mikäli kuntien taloudellinen tilanne jatkaa kehitystään vuoden 2005 tilinpäätöstietojen osoittamalla tavalla, palvelujen tuotantoedellytykset heikkenevät entisestään erityisesti kunnissa, joissa heikko vuosikate, alijäämäisyys, velkaantuminen ja korkea veroprosentti rajoittavat sopeutumisvaihtoehtoja. Myös kuntien mahdollisuudet rahoittaa kehittämishankkeita tulevalla ohjelmakaudella heikkenevät, mikä tulee ottaa huomioon ohjelman rahoituskehyksen suunnittelussa. 2.4 Työmarkkinat Vuonna 2004 Pohjois-Suomen työvoimaan kuului henkeä, joista miehiä selvästi naisia enemmän. Vuonna 2004 Pohjois-Suomessa oli työllistä ja työtöntä. Pohjois- Suomen työllisten määrä on vuodesta 1995 kasvanut hengellä. Vastaavasti työttömien määrä on pienentynyt henkilön verran. Erot alueen maakuntien välillä ovat kuitenkin suuret. Työvoiman määrä on lisääntynyt käytännössä ainoastaan Pohjois-Pohjanmaalla ( ), kun taas Keski-Pohjanmaalla työvoiman määrä on säilynyt lähes ennallaan ja Lapissa työvoima on vähentynyt hengellä. Työllisten määrä on lisääntynyt ja työttömien määrä vähentynyt kaikissa kolmessa maakunnassa. Vuonna 2004 Pohjois-Suomen työllisyysaste oli 60,7 % ja työttömyysaste 14,3 %. Pohjois-Suomen työllisyysaste on EU:n keskitason alapuolella ja työttömyysaste selvästi EU:n keskitasoa korkeampi. Suuri osa Pohjois-Suomen työttömyydestä on vaikeasti ratkaistavaa rakenne- ja pitkäaikaistyöttömyyttä ja työttömyyden negatiiviset vaikutukset ovat jo pitkään kohdistuneet tietyille ryhmille ja henkilöille. Merkittävän työmarkkinoiden toimivuuden esteen muodostaa työvoiman tarjonnan ja kysynnän kohtaamattomuus, jolloin tarjolla olevien henkilöiden osaamis- ja koulutustaso ei vastaa työmarkkinoiden vaatimuksia. Yli 50-vuotiaiden vailla minkäänlaista tutkintoa olevien työttömien asema on erityisen vaikea. Edellä kuvattu kehitys on johtanut tilanteeseen, jossa vallitsee yhtä aikaa työttömyys ja työvoimapula. Työttömyysaste seutukunnittain vuonna 2004 Pohjois-Suomen työvoima, työlliset Henkilöä ja työttömät (e) 11 Työvoim Työllise t Työttömä t Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto

12 12 30,0 Työttömyysasteen kehitys ,0 Työllisyysasteen kehitys työttömyyaste (%) 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 Suomi Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Suomi Lappi (e) työllisyyaste (%) 65,0 60,0 55,0 50,0 45,0 Suomi Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Suomi Lappi (e) Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilastot Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilastot Vuonna 2004 Pohjois-Suomessa oli työpaikkoja yhteensä kappaletta. Työpaikoista noin kolmannes, työpaikkaa, on julkisella palvelusektorilla. Toiseksi suurin työllistäjä on yksityinen palvelusektori, jonka jälkeen tulee teollisuus työpaikalla. Työpaikkojen määrä Pohjois-Suomessa toimialoittain Toimiala (e) Muutos Muutos Yhteensä (A-B) Maa- ja metsätalous (C) Kaivostoiminta ja louhinta (D) Teollisuus Elintarvikkeet, juomat Perusmetalli ja metallituotteet Koneet ja laitteet Sähkötekniset tuotteet (E) Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (F) Rakentaminen (G-H) Kauppa, majoitusja ravitsemistoiminta (I) Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne (J-K) Rahoitus-, kiinteistö-, ym. palvelut (L-Q) Yhteiskunnalliset palvelut Toimiala tuntematon Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilastot

13 Työpaikkojen kokonaismäärä on kasvanut 2000-luvulla vähemmän kuin viime vuosikymmenellä. Maa- ja metsätaloustyöpaikkojen väheneminen on jatkunut tasaisena. Teollisuustyöpaikkojen määrän laskuun 2000-luvulla on syynä erityisesti ICT- ja elektroniikka-alaa koetellut laskusuhdanne. Rakentamisen ja palvelujen työpaikkamäärien kasvu on jatkunut myös tällä vuosikymmenellä, vaikka osittain hidastuen. Kauppa-, majoitus- ja ravitsemistoiminnan työpaikkakasvu on hidastunut, vaikka matkailun merkitys kasvaa koko ajan. Matkailun merkitys on erityisesti Lapissa suuri. Maaja metsätalouden työpaikoissa väheneminen on jatkunut ja vuosikymmenessä alalta on kadonnut lähes työpaikkaa. 2.5 Sukupuolten välinen tasa-arvo Pohjois-Suomen keskeisiä ongelmia sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta ovat nuorten koulutettujen naisten muuttaminen alueelta pois, rakennemuutoksista johtuva naistyöpaikkojen väheneminen, naisyrittäjien pieni määrä ja naisyritysten vähäinen työllistävyys. Sukupuolten väliset tuloerot ovat suuret ja rakenteelliset muutokset ovat vaikuttaneet heikentävästi naisten asemaan työmarkkinoilla. Maaseudun naisten työllisyystilanteeseen vaikuttaa myönteisesti erityisesti yksityisen palvelusektorin työpaikkojen syntyminen varsinkin matkailualueille. Pohjois-Suomen työvoimasta oli vuonna 2004 naisia 47,5 % ja miehiä 52,5 %. Naisten ja miesten osuus työpaikoista vaihtelee merkittävästi eri toimialoilla. Naisten työpaikat jakautuvat tasaisesti julkiselle ja yksityiselle sektorille. Naisten osuus kuntasektorin työpaikoista on 75 prosenttia. Miesten työpaikat painottuvat selvemmin yksityiselle sektorille, missä myös miesten työpaikkojen osuus on suurin eli yli 60 prosenttia. Miesten työttömyysaste oli vuonna 2004 hieman naisia korkeampi, 14,9 prosenttia. Yrittäjistä naisia on vain kolmannes. Esimerkiksi yksityisen palvelutuotannon myötä naisyrittäjyydelle avautuu kuitenkin uusia mahdollisuuksia. Niiden hyödyntämistä edistetään naisten yrittäjyyttä tukevilla hankkeilla. Pohjois-Suomessa naiset ovat hieman miehiä koulutetumpia. Vuonna 2004 korkea-asteen tutkinto oli 24,8 prosentilla naisista ja 19,6 prosentilla miehistä. Sekä miehistä että naisista noin 37 prosenttia on ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Naisten koulutustason kohoaminen vaikuttaa työmarkkinoihin ja lisää naisten muuttohalukkuutta. Sukupuolten väliset tuloerot ovat myös selviä: naisten keskitulo on 84 prosenttia väestön keskitulosta. 13

14 14 Sukupuolten eroja kuvaavia tunnuslukuja Pohjois-Suomesta Naiset %-os. Miehet %-os. Yht. Työvoima vuonna 2004 (e) , , Työllisiä vuonna 2004 (e) , , Keskitulo vuodessa vuonna 2003, palkansaajat yrittäjät Työssäkäyvät työnantajasektorin mukaan vuonna valtio , , kunta , , Valtioenemmistöinen Oy , , yksityinen sektori , , yrittäjät , , Työttömänä 2) vuonna , , Työttömyysaste vuonna 2004 (e) 13,6 14,9 14,3 Työllisyysaste 2004 (e) 60,2 61,1 60,7 Koulutusrakenne vuonna ei tutkintoa, % 36,7 37,8 37,2 - keski-aste, % 38,5 42,6 40,5 - korkea-aste, % 24,8 19,6 22,2 Osuus kunnan valtuutetuista 1) v. 2004, % 32,6 67,4 2.6 Pohjois-Suomen innovaatioympäristö Osaamisen kehittäminen sekä uuden tiedon ja teknologian siirtäminen ovat avainasemassa Pohjois- Suomen kehittymisen, vetovoimaisuuden sekä aluetaloudellisen kilpailukyvyn vahvistamisen kannalta. Verkostojen rooli alueellisessa kehittämisessä on jo merkittävä, sillä sitä kautta edistetään informaation, kokemusten ja ajatusten vaihtoa sekä uusien innovaatioiden etsintää ja yhteisten hankekokonaisuuksien kehittämistä.. Kehittämistyössä alueellisella innovaatioympäristöllä on merkittävä rooli, ts. vuoropuhelua ja kytkentöjä alueen eri tiedon tuottajien (yliopistot, ammattikorkeakoulut, tutkimuslaitokset), välittäjäorganisaatioiden (yksityiset ja julkiset) ja yritysten välillä. Koulutus Merkittävän haasteen osaamisyhteistyölle muodostaa pohjoissuomalaisen väestön keskimääräistä heikompi koulutustaso. Pohjois-Suomen väestöstä oli v tutkinnon suorittaneita kaikkiaan 49,6 %. Heistä korkeakoulututkinnon suorittaneita oli 32,5 % ja keskiasteen tutkinnon suorittaneita 64,8 %.

15 16 Pohjois-Suomen koulutuksen kärkiverkoston muodostaa kaksi yliopistoa, yksi yliopistokeskus, neljä ammattikorkeakoulua ja kolme valtakunnallisen ammattikorkeakoulun alueyksikköä. Tässä osaamisverkostossa on yhteensä tutkintoaan tavoittelevaa korkeakouluopiskelijaa ja noin osa- tai kokoaikaista tutkijaa, jotka toimivat sekä uuden tiedon ja osaamisen tuottajina, soveltajina ja siirtäjinä. Lähde: Osaava Pohjois-Suomi strategia 2005 Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden vähäisyys koko maahan verrattuna, lähivuosina jatkuva vakaa ikäluokkakehitys ja hyvä koulutushalukkuus perustelevat korkeakoulutuksen aseman vahvistamista ja turvaamista Pohjois-Suomessa, niin että koulutusrakenteessa ja -tasossa saavutetaan valtakunnallinen keskitaso. Tämän ohella on kiinnitettävä huomiota koulutuksen laatuun ja tehostamiseen, profiloitumiseen vahvuusalueille, Alueella on edistetty opiskelijan näkökulmasta joustavia, korkeakoulututkintoon johtavia koulutusväyliä ja näiden kehittämistä jatketaan. On myös varmistettava, että valmistuneet integroidaan paikalliseen talousympäristöön ja edistetään yrittäjyyden ja innovaatioiden kehittämistä alueella. Koulutuskokonaisuuden tavoitteeseen liittyen Pohjois-Suomen korkeakouluista ollaan luomassa koko alueen kattava, rajaton ja koulutustasoista riippumaton avoimen ja aikuiskoulutuksen järjestelmä, jolla on laadukas oppimista, ryhmä- ja itseopiskelua tukeva alueellinen oppimiskeskusverkosto ja joka sisältää erilaisia tukipalveluja, kuten kirjasto- ja tutorpalvelut. Korkeakoulujen ja toisen asteen oppilaitosten koulutusyhteistyössä saadaan yhteisten tutkimus- ja kehittämisympäristöjen toteuttamisella synergiaa ja parannetaan ammatillisen koulutuksen profiilia ja vetovoimaisuutta. Toisen asteen koulutustarjonta on Pohjois-Suomessa varsin kattava sekä alueellisesti että koulutusaloittain. Korkeatasoisten kädentaitojen tarve kasvaa tulevaisuudessa, joten toisen asteen koulutus on nähtävä elinkeinoelämän kipeästi kaipaamana todellisena vaihtoehtona. Aikuiskoulutuksella on selkeä merkitys työllisyyskehityksen parantamisessa ja Pohjois-Suomen väestön elinolojen ja viihtyvyyden parantamisessa. Nopeasti tarpeisiin reagoiva ja yrityslähtöisesti palveleva aikuiskoulutus on vahvuus, johon tulee alueella edelleen panostaa. Sitä varten tarvitaan entistä joustavampia virtuaalisia oppimisympäristöjä.

16 Tutkimus- ja kehittämistoiminta 17 Tutkimus- ja kehittämistoimintaan käytettiin Pohjois-Suomessa v yhteensä 726 milj. euroa. Siitä yritysten osuus oli 77 %, korkeakoulujen 17 % ja muun julkisen sektorin 6 %. Yritysten osuus on suurempi kuin maassa keskimäärin, mikä pääasiassa johtuu alueen suuryritysten panostuksista. Tutkimus- ja innovaatiosuunnitelmien keskeisiä valmistelu- ja toteuttajatahoja ovat alueen korkeakoulut, eräiltä osin toisen asteen ammatilliset oppilaitokset, kuntasektorin palvelulaitokset (esimerkiksi keskussairaalat, OYS), Valtion Teknillisen Tutkimuskeskuksen yksiköt, Tekes, valtion aluehallinnon yksiköt (esimerkiksi lääninhallitukset, TE- ja ympäristökeskukset), valtion sektoritutkimuslaitosten yksiköt (esimerkiksi Metla, GTK, RKTL, MTT, SYKE) sekä yrityssektori ja elinkeinoelämän järjestöt. Huomioon on otettava myös monipuoliseen pohjoisen ympäristön ja globaalimuutoksen monitorointiin suuntautuva sektoritutkimuslaitosten tutkimusasemaverkosto ja alueella toimivien yliopistojen tutkimusasemien merkittävä rooli pohjoisessa tutkimuksessa. Innovaatiotoiminnan edistämisessä alueellisilla kehittäjä- ja välittäjäorganisaatioilla, kuten teknologiakeskuksilla, osaamiskeskuksilla ja osaamisorganisaatioilla (tutkimuslaitokset, korkeakoulut, muut oppilaitokset) on tärkeä merkitys. Pohjois-Suomessa välittäjäorganisaatioiden toimintaympäristöissä vahvistetaan sekä korkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoiminnan roolia että tehostetaan osaamisen siirtoa yritystoimijoille. Lapin maakuntakorkeakoulun toiminnalla on Lapissa varmistettu korkea-asteen koulutuksen alueellinen kattavuus sekä kytketty koulutus ja tutkimus entistä tiiviimmin aluekehitystyöhön ja seudullisuuteen. Alueen kansainvälisestikin tunnettu osaamista välittävä verkosto on teknologiakeskusten muodostama Multipolis-verkosto. Sen tavoitteena on lisätä yritysten välistä yhteistyötä, hankkia ja välittää uutta tietoa sekä rakentaa teknologiakeskuksille korkeatasoisesta ja innovoivasta toiminnasta kertovaa imagoa. Verkostoitumalla tutkimus- ja kehittämistoiminnassa Pohjois-Suomen korkeakoulut ja tutkimuslaitokset vastaavat parhaiten alueen monialaisuuden, innovaatiotoiminnan (mekanismit, kaupallistaminen ja jalkauttaminen yritysympäristöön) ja maailmanluokan kilpailukyvyn vahvistamistarpeeseen. Tämä edellyttää yhteisiä monitieteisiä kehittämisympäristöjä, avainalojen tutkijatapaamisia, hankkeiden valmistelutiimejä ja hankeohjelmia. Tutkimus- ja kehitystyötä on tarpeen tiivistää muodostamalla myös monitieteisiä innovaatio- ja osaamisverkostoja ja t&k -asiantuntijaryhmiä. Alueen korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa on eurooppalaisen tutkimusyhteistyön kannalta merkittävää tietotaitoa ja maailmanluokan toimijoita muun muassa biotieteissä, tietoteollisuusalalla ja pohjoisuuden tutkimuksessa. Pohjan alueen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kehittämiseen antaa yhteinen Pohjois-Suomen korkeakoulustrategia. Pohjois-Suomen innovaatiojärjestelmien vahvistaminen edellyttää toimijoiden välisten yhteistyöverkostojen toiminnan tehostamista sekä eri toimijoiden roolien ja vastuiden selkiinnyttämistä. Pohjois-Suomen välittäjäorganisaatioiden kehittämisessä keskeistä on erityisesti korkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoiminnan roolin vahvistaminen ja pk-yrityksiin suunnatun osaamisen siirron tehostaminen yritystoimijoille.

17 2.7 Ympäristön tila 18 Pohjoissuomalainen ympäristö on pohjoisen sijaintinsa ja harvan asutuksensa ansiosta omaleimaista ja muusta Euroopasta poikkeavaa. Se on myös erityisen herkkää ihmistoiminnan erilaisille vaikutuksille. Nykyisin ympäristön laatu on yleensä hyvä Pohjois-Suomessa. Keskeiset ympäristölliset heikkoudet liittyvät maaseudun elinvoimaisuuden heikkenemiseen, rakennetun ympäristön visuaaliseen ilmeeseen ja paikallisesti kuormittavan toiminnan haittoihin. Pohjois-Suomessa suojelualuetilanne on muuhun maahan ja Eurooppaankin verrattuna monimuotoinen ja pinta-alallisesti erittäin merkittävä, sillä koko maan lakisääteisistä suojelualueista ja erämaista yli 90 % sijaitsee Pohjois-Suomessa. Alueella on mm km 2 kansallispuistoja, km 2 luonnonpuistoja, 12 erämaalain nojalla perustettua laajaa erämaata (yht km 2 ) ja km 2 vanhojen metsien suojelualueita. Erilaisten suojelualueiden osuus nousee paikallisesti jopa yli 70 prosenttiin pinta-alasta. Tulevaisuudessa luonnonsuojelu keskittyy suojelualueverkoston rakentamisen sijaan yhä enemmän suojelualueiden hoitoon sekä suojelun ja eri maankäyttömuotojen yhteensovittamiseen. Taustailman laatu Pohjois-Suomessa on hyvä. Taajamien ilmanlaatuun vaikuttavat eniten energiantuotanto ja liikenteen päästöt. Suurimmat teollisuuspäästöt ovat Oulussa, Raahessa, Kemissä ja Torniossa. Rikkidioksidipäästöjen vähenemisen myötä myös taajamien ilman rikkidioksidipitoisuudet ovat pienentyneet, eikä rikkidioksidipitoisuus ole enää taajamissakaan ongelma. Taajamien suurimmat typpidioksidi- ja typenoksidipitoisuudet aiheutuvat autoliikenteen päästöistä. Korkeimmat pitoisuudet esiintyvät keskustojen alueella vilkkaimmin liikennöityjen teiden ja vilkkaiden risteysalueiden läheisyydessä. Pohjois-Suomen metsäluonto on muuttunut viimeisten kuudenkymmenen vuoden aikana perusteellisesti. Metsien maisemakuvaan ovat eniten vaikuttaneet metsäojitukset, avohakkuut maanmuokkauksineen sekä metsäautoteiden rakentaminen. Metsäluonnossa tapahtuneet muutokset ovat vaikuttaneet metsien eliölajistoon toisia lajeja hyödyttäen, toisten elinmahdollisuuksia kaventaen. Metsien ikärakenteesta johtuen alueen puuvarat lisääntyvät jatkuvasti. Ongelmana on kuitenkin puuvarojen sijoittuminen hajalleen ja hyvälaatuisen, järeän puun saatavuuden niukkeneminen. Lisäksi Pohjois-Suomen metsien yksityiset omistajat asuvat merkittävässä määrin kaupungeissa tai kokonaan alueen ulkopuolella. Jatkossa olisi tärkeää turvata metsätaloustoiminta Pohjois-Suomessa. Pohjois-Suomen vesistöjen tilaan ovat vaikuttaneet erityisesti maankäyttö, vesistöjen hajakuormitus ja vesirakentaminen. Kunnostustarpeessa olevien vesistöjen määrä on moninkertainen suhteessa toteutukseen päättyviin kohteisiin. Jokien patoaminen on estänyt vaelluskalojen nousua jokiin. Ratkaisuna ongelmaan Merikosken kalaporras Oulujoessa on osoittanut toimivuutensa käytännössä. Vesiensuojelun painopiste on hajakuormituksen vähentämisessä ja vesistöjen käytön osalta rakennettujen vesistöjen monikäytön kehittämisessä. Ilmastonmuutos vaikuttaa monella tapaa ympäristöön ja yhteiskuntaan. Lämpötilan lisäksi myös sadanta muuttuu. Koska sadannan lisääntyminen painottuu talvikuukausille, suurten kevättulvien riski kasvaa. Ilmastonmuutoksen nopeudesta ja voimakkuudesta riippuen seuraukset tulevat ennen pitkää olemaan huomattavat sekä kasvillisuuteen että eläimistöön, mutta myös ihmistoimintaan esimerkiksi maa- ja metsätalouden, rakentamisen, tulvasuojelun ja energiaratkaisujen osalta. Pohjois-Suomessa on jäljellä paljon arvokkaita kulttuuriympäristöjä, jotka vaativat suunnitelmallisia korjaus- ja ennallistamistoimia ja tarvetta on uusista käyttötarkoituksista, käyttäjistä ja korjaajista. Kulttuuriperintö ja kulttuuriympäristön hoitaminen ovat tärkeitä alueelliselle ja paikalliselle identiteetille. Matkailun lisääntyminen on nostanut pohjoisen kulttuuriympäristön ja -maiseman arvostusta.

18 2.8 Yhteydet, liikenneverkko ja logistiikka 19 Korkeatasoisten liikenneyhteyksien ja tehokkaan logistiikan merkitys on erityisen suuri Pohjois- Suomelle. Pitkistä etäisyyksistä ja ohuista liikennevirroista johtuvat kuljetuskustannukset heikentävät alueen teollisuuden kilpailukykyä. Kuljetuskustannusten osuus viennissä on 2-3 kertaa suurempi kuin Manner-Euroopassa. Pohjois-Suomen teollisuuden on kompensoitava maantieteellisestä sijainnista johtuvaa eroa logistiikan tehokkuudella. Myös talviset olosuhteet aiheuttavat lisäkustannuksia. Pääliikenneverkon toimivuus ja yritysten saavutettavuus on kohtalainen. Logistiikan kannalta tärkeimmät solmukohdat sijaitsevat Pohjois-Suomen alueellisissa keskuksissa sekä liikenneverkkojen vilkkaimmin liikennöidyillä osilla. Satamat, lentokentät, rautatieterminaalit, rajanylityspaikat, suuret teollisuuden tuotantolaitokset sekä suurimmat kumipyöräliikenteen terminaalit ovat merkittävimpiä solmukohtia. Solmukohtien hyvä saavutettavuus on logistiikan kannalta ensiarvoisen tärkeää. Avainasemassa ovat solmukohtien välisten liityntäyhteyksien toimivuus ja liikenneverkkojen kunnossapito. Kuva: Pohjois-Suomen pääliikenneverkko Lähde: Lapin liitto Tieliikenteen kuljetuspalveluja on tarjolla laajasti koko Pohjois-Suomessa. Palvelut ovat kuitenkin keskuksissa laaja-alaisempia ja kattavampia kuin syrjäisemmillä seuduilla. Palveluja tarjoavien yritysten keskikoko on yleensä pieni. Suurin osa pohjoisen alueen jakelusta ja tavaravirtojen yhdistelystä tehdään Oulussa, jossa sijaitsevat pohjoisen alueen keskusterminaalit. Päätieverkko ja verkon liikennöitävyys ovat Pohjois-Suomen logistiikan kannalta erittäin merkittävässä asemassa, sillä muun liikenneverkon kattavuus on monissa osissa aluetta puutteellinen. Tieliikenne keskittyy pohjoisessa päätieverkolle, mutta myös alempiasteinen verkko on tärkeä erityisesti metsäteollisuuden ja alkutuotannon kuljetuksissa ja matkailuliikenteelle. Mikäli kansallisia tienpidon määrärahoja ei lisätä, tulee Pohjois-Suomen liikenneinfrastruktuuri heikkenemään merkittävästi. Rautatiekuljetusten rooli ja merkitys on suuri erityisesti volyymiltaan suurten tavaraerien ja pitkien välimatkojen kuljetuksissa. Kuljetuspalveluja on saatavilla kaikissa suurimmissa Pohjois-Suomen keskuksissa. Perinteisten rautatiekuljetusten lisäksi Torniossa, Kemissä ja Oulussa on mahdollista käyttää hyväksi myös ns. yhdistettyjä kuljetuksia, joissa rekka-autot tai niiden perävaunut voidaan kuljettaa junassa. Säännöllistä lentoliikennettä on kaikkiaan yhdeksällä Pohjois-Suomen lentoasemalla. Lentoyhteyksiä on Helsingin lisäksi päivittäin mm. Tukholmaan. Oulussa lentoliikenne on Suomen toiseksi vilkkainta. Muilla pohjoisen lentoasemilla on reittiliikennettä alle kymmenen lentoa päivässä, mutta Lapin lentokenttien liikenne nousee charter-liikenteen myötä moninkertaiseksi matkailun sesonkiaikoina. Myös muilta Pohjois-Suomen kentiltä järjestetään yhä lisääntyvästi charter-lentoja matkailusesonkeina. Rahti kuljetetaan pääsääntöisesti matkustajakoneiden mukana. Lisäksi Oulusta on päivittäisiä lentorahtiyhteyksiä myös Tukholmaan ja epäsäännöllisesti lentorahtia lennetään myös muille Euroopan kentille. Pohjois-Suomen kautta kulkee useita kansainvälisiä kuljetuskäytäviä, mm. Barentsin ja Argangelin käytävät.. Kuljetuskäytävät toimivat kansallisten kuljetusreittien osina, mutta käytävien kautta toi-

19 votaan tulevaisuudessa tapahtuvan nykyistä huomattavasti laajemmin myös kansainvälistä tavaraliikennettä. Kansainvälisen tavaraliikenteen kuljetuksilla halutaan vahvistaa paikallisia tavaravirtoja ja saavuttaa kuljetuksissa volyymietuja. Pohjois-Suomen liikenteellisen kehittämisen näkökulmasta on tärkeää, että alueen kannalta keskeiset kansainväliset liikennekäytävät sisällytetään vuonna 2010 tarkistettavaan yleiseurooppalaiseen Ten-verkkoon. Pohjois-Suomessa logistiikan erityishaasteita ovat pitkät välimatkat, suhteellisen vähäinen ja laajoilla alueilla edelleen vähenevä asukasmäärä. Tavaravirtoja puoleensa vetävät ja niitä synnyttävät tekijät eli väestö (kulutus) sekä teollinen toiminta ovat keskittyneet ja keskittyvät edelleen muutamiin keskuksiin alueella. Kokonaisuutena tavaravirtojen volyymit ovat pienet. Pienet volyymit lisäävät logistiikan haasteita erityisesti syrjäisimmillä alueilla. Muutoin kuljetuskustannukset nousevat huomattavan suuriksi suhteessa liikevaihtoon ja heikentävät alueen yritysten kilpailukykyä. Logistiikan merkitys liiketoiminnan menestystekijänä on entisestään kasvamassa. Yhteyksien nopeus, toimintavarmuus ja kustannustaso ovat ratkaisevassa asemassa, kun yritykset suunnittelevat logistiikkaansa. Yleensä ottaen ongelmaksi koetaan pitkät kuljetusetäisyydet Suomen sisällä. Pohjois- Suomen koetaan sijaitsevan yhtä päivää kauempana tavaran toimittajista, keskusvarastoista, markkinoista ja kilpailukykyisistä satamista kuin Etelä-Suomen. Pohjois-Suomen yritysten yhteydet tärkeimmille markkina-alueille eivät olekaan yritysten näkemysten mukaan kaikilta osin riittävän hyvässä kunnossa. Pohjois-Suomen satamien liikenteen frekvenssiä pidetään liian harvana. Yritykset joutuvat käyttämään tämän vuoksi myös Etelä-Suomen satamia. Logistiikan kehittäminen kuuluu pääosin yritysten vastuulle keskeinen, koska osa yritysten toimintaa. Julkinen sektorin rooli on rakentaa toimivat puitteet sekä toimia tarvittaessa yhteistyön koordinaattorina ja katalyyttina. Panostaminen infrastruktuuriin, logistiseen osaamiseen ja kuljetusketjujen tehokkuuteen on tulevaisuudessa entistä keskeisempi kilpailutekijä Pohjois-Suomen kehittämisessä. Yhteiskunnan on taattava korkeatasoiset pääliikenneverkot ja edistettävä logistiikan osaamisen kehittämistä sekä yhteistyön lisäämistä yritysten logistiikan tehostamiseksi. 2.9 Tietoyhteiskuntakehityksen haasteet Sähköiset palvelut ja verkkoliiketoiminta Pohjois-Suomi kuuluu tietoyhteiskuntakehityksen kärkijoukkoon kansallisesti ja kansainvälisesti. Sähköisten palvelujen käyttöönotto on tapahtunut keskushallinnon tavoiteaikataulun mukaisesti ja ihmisten laajakaistayhteyksien määrä on yli maan keskiarvon. Haasteita pohjoissuomalaisen tietoyhteiskunnan kehittämisessä on toisaalta riittävästi sähköisten palvelujen käytön lisäämisessä sekä palvelujen saavutettavuudessa. Harvaanasutussa Pohjois-Suomessa laajakaistayhteyksien saaminen kustannustehokkaasti joka paikkaan on vaikeaa. Sähköisten palvelujen murros tulee tapahtumaan ohjelmakaudella Tähän mennessä julkisen sektorin sähköisten palvelujen käyttö on ollut melko vähäistä eikä ns. volyymipalveluja juurikaan olen. Käyttäjämäärien on lisäännyttävä, että nykyiset investoinnit palvelutuotantoon ovat järkeviä. Kunnat ja muut julkiset organisaatiot tulevat aikaisempaa aktiivisemmin ohjaamaan ihmiset käyttämään sähköisiä palveluja. Suuremmat käyttäjämäärät myös muokkaavat palvelutuotantoa tehokkaammaksi. Yksittäisten palvelujen käyttöönotto on onnistunut suhteellisen hyvin ja kustannussäästöt ovat todennäköisiä. Seuraava vaihe on saada kuntien sähköisistä palveluista asiakaslähtöisiä tavalla, jolla palvelut ovat helposti löydettävissä ja palvelukirjo on huomattavasti nykyistä kattavampi. Sähköisistä palveluista tulee myös osa muuta palvelutuotantoa, mikä väistämättä aiheuttaa organisaatiomuutoksia kunnissa. Sähköisten palvelujen yhteistuotanto on noussut Pohjois-Suomen keskuskaupunkien tärkeäksi kehittämiskohteeksi. Tarkoituksena on, että kukin kaupunki erikoistuu tiet- 15

20 tyyn palveluun joka otettaan käyttöön myös muualla verkostossa. Tämä edellyttää tietojärjestelmien yhtenäistämistä ja avoimia rajapintoja. Sähköisten palvelujen lisäksi tietoyhteiskuntakehityksen haasteena on yritysten verkkoliiketoiminnan kehittäminen erityisesti Pohjois-Suomen pk-yrityksissä, koska alue on kaukana päämarkkinoista. Osa kyseisestä liiketoiminnasta on tietoverkkojen avulla tapahtuvaa markkinointia ja myyntiä osa yritysten välistä liiketoimintaa. Tietoverkkojen vuorovaikutteisuus lisääntyy ja niitä käytetään yhä enemmän sekä opiskeluun että työskentelyyn. Tietoverkkojen avulla opiskelumahdollisuudet kotipaikkakunnilla ja työpaikoilla ovat parantuneet huomattavasti. Virtuaalisten työskentely- ja oppimisympäristöjen käyttö tulee lisääntymään ja edellyttää niiden riittävää tarjontaa. Kaikissa kolmessa maakunnassa on tehty maakunnalliset laajakaistastrategiat, joiden toteutus on onnistunut hyvin. Syrjäseutujen laajakaistaongelmat eivät ratkea päättyneiden rakennushankkeiden jälkeenkään, yhteyksien rakentaminen tulee jatkumaan. Vielä rakentamattomissa yhteyksissä langattomat teknologiat ovat useimmissa tapaukissa järkevimpiä. Tietoyhteiskuntakehityksen vaikutus ICT-klusteriin Tietoyhteiskuntakehityksellä on selvä yhteys alueen ICT-klusterin toimintaedellytyksiin. Käytännössä on havaittu, että kehittyneet sähköiset palvelut ja yhteydet muodostavat ympäristön, jossa alueen yritykset voivat kehittää ja pilotoida uusia tuotteita ja palveluja sekä etsiä uusia sovellusalueita omalta alueelta. Alueen teknologia-, media- ja sisältötuotanto-osaaminen antaa mahdollisuuksia uudelle liiketoiminnalle. Pohjois-Suomessa ICT-toimialoilla ei ole liikevaihdossa eikä henkilömäärässä tapahtunut radikaalia pudotusta, mutta ns. tavaratuotanto vähenee jatkuvasti. T&k -toiminnoissa rekrytoidaan lisätyövoimaa, mikä ei kuitenkaan riitä kattamaan tuotannollisten työpaikkojen katoamista. Kehitys merkitsee myös, että tulevat työpaikat ICT-toimialoilla edellyttävät entistä korkeampaa pohjakoulutusta ja erityisosaamista. Näin tapahtuu toimialan sisäinen voimakas kvalifikaatiomuutos. Kasvavia aloja ICT:n sisällä Pohjois-Suomessa ovat tietojenkäsittelypalvelut sekä ohjelmistotuotanto. Näillä aloilla toimivat yritykset joutuvat erikoistumaan kovassa kilpailussa, mutta tämä antaa myös mahdollisuuden kansainvälistymiseen. Ohjelmistoalalla yritysten menestymisen ehtona ovat olleet vahvat tuotekokonaisuudet ja/tai ohjelmistojen räätälöiminen asiakkaan tarpeiden mukaan, jolloin tuotetaan pikemminkin palvelua kuin tuotetta. ICT-klusteri on Pohjois-Suomessa niin vahva, että sen kasvu on hyvin todennäköistä. Tämä kuitenkin edellyttää t&k -toiminnan tulosten nopeampaa ja innovatiivisempaa soveltamista teollisuuden eri toimialoille sekä palvelutuotantoon. Tähän onkin herätty, mutta panostukset eivät vielä ole riittäviä eikä vahvan laitemenestyskauden jälkeen ole vielä löydetty uutta toimintatapaa. 21

21 22 3. POHJOIS-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA 3.1 Kokemukset rakennerahastokaudelta Pohjois-Suomen maakunnat ovat toteuttaneet onnistunutta ohjelmatyötä kahden EU-rakennerahastokauden aikana. Ensimmäisen ohjelmakauden aikana maakuntien alueella toteutettiin tavoite 6-, 5B- ja 2 -ohjelmia sekä horisontaalisia 3- ja 4 -ohjelmia. Yhteisöaloiteohjelmista mukana olivat Interreg-, Leader- sekä Employment- ja Adapt-ohjelmat. Vuonna 2000 alkaneella ohjelmakaudella Pohjois-Suomessa toteutetaan tavoite 1- ja 2 -ohjelmia sekä tavoite 1 -alueen ulkopuolella tavoite 3 -ohjelmaa ja maaseudun kehittämisohjelma ALMAa. Myös Interreg- ja Leader- ja Equal -ohjelmat jatkavat. Tavoiteohjelmatyötä, etenkin laajojen hankkeiden aikaansaamisen osalta, on edelleen vaikeuttanut Lapin ulkopuolisen alueen pirstoutuminen pieniin tavoitealueisiin, sillä tavoite 2 -ohjelma-alueeseen sisältyy vain rajoitetusti mukana oleva siirtymäkauden alue ja tavoitealueiden ulkopuolelle jää muutama Oulun ympäristökunta. Ohjelmatyöllä on ollut merkittävä vaikutus Pohjois-Suomen kehitykseen. Ohjelmien painopisteenä on ollut kasvuhakuisten yritysten tukeminen, uusien yritysten synnyttäminen ja osaamistason nostaminen. Kussakin maakunnassa kasvua on haettu alueen omiin vahvuuksiin perustuen. Tuloksena ( tilanne) on syntynyt uutta työpaikkaa ja uutta yritystä sekä työpaikkaa on säilytetty ohjelmatuen turvin. Koulutuksellisissa toimenpiteissä on ollut mukana henkilöä. Työpaikkojen ja työllisten määrä onkin lisääntynyt, työllisyysaste noussut ja työttömyysaste pudonnut kuten tavoitteeksi asetettiin. Ohjelmilla on myös saatu siirrettyä korkeaa osaamista yliopistokaupunkien ulkopuolelle mm. loppututkintoon tähtäävien maisterikoulutusohjelmien avulla ja muutoinkin yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen toimintaa alueellistamalla. Esimerkkinä voidaan mainita Oulun yliopiston aluetoiminta ja Lapin maakuntakorkeakoulu. Alueen osaamisverkostojen tukemisella on saatettu alueen yritykset yhteistyöhön sekä keskenään että oppilaitosten kanssa ja siten levitettyä niiden tarvitsemaa osaamista. Ohjelmatyön yksi tärkeimpiä tuloksia onkin monenlaisten yhteistyöverkostojen aikaansaaminen, jolloin on voitu käynnistää erilaisia kehitysprosesseja, joiden tulokset eivät vielä näy mitattavina tulosindikaattoreina, mutta joita ilman uutta kehitystyötä ei olisi. Pohjois-Suomessa ohjelmakaudella toteutetuista tavoite 1 ja tavoite 2 -ohjelmista on tehty sekä väliarvioinnit että niiden syventäminen. Arviointien suositusten tarkastelussa on otettu esiin niitä asioita, joihin EAKR -toimin on mahdollista vastata. Pohjois-Suomen tavoite 1 - ohjelmalla on arvioinnin mukaan ollut kiistaton merkitys ohjelma-alueen kilpailukyvyn kohentumisessa. Se on nähty alueen rakennepoliittisena kivijalkana. Arvioinnin mukaan miesten ja naisten välisen tasa-arvon edistämiseen tulee kiinnittää enemmän huomiota. Erityisesti tämä koskee naistyöpaikkoja ja naisyrittäjyyttä. Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tulisi nostaa yhdeksi ohjelman keskeiseksi tavoitteeksi. Uudella ohjelmakaudella tulee luoda edellytyksiä hankkeiden emoorganisaatioiden ja erilaisten kehittäjäinstituutioiden itseuudistumiselle. Rahoittajien riskinottokykyä nostamalla tulee rohkaista toimijoita innovatiivisuuteen. Länsi-Suomen tavoite 2 -ohjelman väliarvioinnin perusteella sekä Keski- että Pohjois-Pohjanmaa olivat toteuttaneet onnistuneesti ohjelmiaan. Erityistä tunnustusta saatiin yritystoiminnan verkostoitumisen edistämisestä ja osaamisen tukemisesta monella tasolla. Nämä ovat uudenkin ohjelman painostuksia. Esille nostetut ongelmat johtuivat pääosin tavoitealueen pienuudesta (Keski-Pohjanmaa) tai tavoitealueen pirstaleisuudesta (Pohjois-Pohjanmaa), jotka molemmat poistuvat uuden ohjelman aluejaotuksessa..

22 Molempien ohjelmien arviointien suosituksissa nousi esille myös yhteisiä asioita. Niistä keskeisimpiä ovat ESR- ja EAKR-rahoituksen strategisen johdonmukaisuuden ja täydentävyyden varmentaminen ja alueiden osaamis- ja innovaatiorakenteiden vahvistaminen. Väliarviointiraporttien toimenpidesuosituksia käsiteltiin maakuntien yhteistyöryhmissä ja sihteeristöissä. Näin ollen kaikkien rahoittajatahojen päättäjät ja valmistelijat saivat lisätietoa ohjelmien strategioista ja niiden asettamista vaatimuksista hankkeille, mikä on hyvä pohja myös uudelle ohjelmatyölle. Arvioinneissa nousi esille myös horisontaalisten ohjelmien strateginen irrallisuus, vaikka hanketasolla yhteensovitusta tapahtuukin. Saman ongelman välttämiseksi uudella ohjelmakaudella yhteensovittamiseen luodaan selkeät toimintatavat. Arvioinnin tuloksena vakiinnutetun YVAryhmän toimintaa jatketaan edelleen ohjelmien toteutuksen edistämiseksi. Ohjelman laadinnassa kaudelle on käytetty hyväksi saatuja kokemuksia kuluvalta kaudelta. Uusien yritysten syntyä pyritään vauhdittamaan useilla toimenpiteillä ja erityisesti naisyrittäjyys on painopiste. Toimintojen painopistettä on siirretty yritystoiminnan ja osaamis- ja innovaatiorakenteiden kehittämiseen. Perusinfrastruktuurin osuus on selvästi pienempi kuin kuluvalla kaudella. 3.2 Strategian lähtökohdat SWOT-taulukko on laadittu ohjelmatyön alkuvaiheessa ja sitä on hiottu yhdessä ex ante arvioijien kanssa. Taulukko kuvastaa Pohjois-Suomelle yhteisiä keskeisiä asioita pääasiassa kuitenkin siitä näkökulmasta, mihin EAKR toimenpiteillä on mahdollista vaikuttaa. 23 VAHVUUDET - hyvät kansainväliset liikenneyhteydet ja kehittyvät logistiset palvelut - toimiva perusinfrastruktuuri - vahva ja monipuolinen perusteollisuus - teknologinen osaaminen ja ICT - voimakkaasti kansainvälistyvä matkailu - vahva ja alueellisesti kattava koulutusjärjestelmä sekä korkeatasoinen tutkimus- ja koulutustarjonta - yliopistokeskukset osaamisen kärkenä - laadukas, monimuotoinen ja puhdas luonnonympäristö - korkea elämisen laatu ja turvallisuus HEIKKOUDET - vähän keskisuuria yrityksiä - kansainvälisen tason yritysten ja osaajien niukkuus - kansainvälisen tutkimusrahoituksen ja -verkostojen hyödyntämättömyys - teknologian soveltamiskyvyn puute - julkisten ja yksityisten pääomien niukkuus - riskirahoitusjärjestelmän toimimattomuus - vaikea rakennetyöttömyys ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelma - harvaanasutun maaseudun väestökato - äärevät olosuhteet ja pitkät etäisyydet MAHDOLLISUUDET - teknologian ja sisältötuotannon uudet sovellusmahdollisuudet - kasvuhakuisten yritysten kasvun vauhdittaminen - tutkimus- ja kehittämispanostusten lisääminen ja aktiivinen innovaatiopolitiikka - vapaa-ajan palvelujen kysynnän kasvu - sähköisten palvelujen kysynnän kasvu - luonnonvarojen monipuolinen hyödyntäminen - erilaisuuden ja erityisolosuhteiden korostuminen UHAT - globalisaation ja kansainvälisen kilpailun aiheuttama epävarmuus - alueen koulutus riittämätön vastaamaan työmarkkinoiden kysyntään - lisääntyvä työvoimapula - jatkajien puuttuminen yrityksissä - tiestön ja muun liikenneinfrastruktuurin heikkeneminen - muuttotappion jatkuminen, syntyvyyden pieneneminen ja heikentyvä huoltosuhde - ilmastonmuutoksen vaikutukset

23 24 Pohjois-Suomen aluetalouden viimeaikaiset indikaattorit osoittavat myönteistä kehitystä, mutta monilta osin kehitys on ollut vaisumpaa kuin edeltävinä vuosina. Elinkeinoelämän hyvästä kehityksestä huolimatta työttömyyden aleneminen ja työllisyyden parantuminen on varsin hidasta. Muuttotappio on pienentynyt, mutta poismuutto osoittaa merkkejä uudesta kiihtymisestä. Kuntatalous on jatkanut heikkenemistään ja ohjelmakauden aikana kuntien taloudelliset mahdollisuudet osallistua alueelliseen kehittämistyöhön säilyvät rajallisina. Kuntatalouden ongelmana on tulopohjan heikkenemisen ja kustannustason nousun yhteisvaikutus. Pohjois-Suomi on pääosin erittäin harvaan asuttua aluetta ja etäisyydet ovat pitkät sekä alueen sisällä omiin keskuksiin että EU:n keskusalueille. Sekä edellä mainitut tekijät että ankara ilmasto aiheuttavat normaalia korkeampia kustannuksia palvelujen järjestämisessä, liikkumisessa sekä kuljetuksissa ja rakentamisessa. Harvan asutuksen ja syrjäisyyden tuomien ylimääräisten ja pysyvien ongelmien lisäksi viime vuodet ovat kohdelleet erityisen raskaasti myös Pohjois-Suomen menestyneempiä alueita. Korkean teknologian tuotannosta on vähentynyt tuhansia työpaikkoja ja samansuuntainen kehitys näyttää jatkuvan. Valtion työpaikat ovat merkittävästi vähentyneet juuri Pohjois- Suomessa sekä kaupungeista että reuna-alueilta. Pohjois-Suomen EU-vertailuissakin merkittävä työikäisen väestön määrän väheneminen ja vastaavasti vanhusten määrän kasvu vaikuttavat alueen tulotasoon ja sitä kautta mm. palvelujen taloudelliseen järjestämiseen. Työttömyysaste on korkea. Erityisesti työttömyysongelma koskee naisia ja nuoria ja edellyttää tehokkaita toimia asian korjaamiseksi. Samoin se koskee niin kaupunkeja kuin maaseutua. Sijainnin ja ilmasto-olosuhteiden ohella väestön väheneminen, ikärakenteen vinoutuminen ja korkea työttömyysaste ovat pysyviä haittoja Pohjois-Suomessa. Ikärakenteen vinoutuminen ja suuri rakennetyöttömyys ovat ongelmia, joihin ei voida nopeasti vaikuttaa. Pohjois-Suomen arvonlisäyksessä (BKT) on suuri merkitys rannikkoalueelle keskittyneellä suurteollisuudella, jonka omistus on pääsääntöisesti alueen ulkopuolella. Korkean teknologia-asteen ja automaation vuoksi näiden teollisuudenalojen kasvu synnyttää vähän uusia työpaikkoja ja jatkuvia kerrannaisvaikutuksia ympäröivällä alueella. Uusia yrityksiä syntyy alueella suhteellisesti erittäin vähän. Lisäksi Pohjois-Suomen sijainti kaukana päämarkkinoista ja vaikeat luonnonolosuhteet nostavat yritysten kustannuksia sekä investoinneissa että kuljetuksissa haittaavat näin niiden kilpailukykyä. Pohjois-Suomen kilpailukyvyn kannalta onkin erittäin tärkeää kohdentaa toimia olemassa olevien kasvuhakuisten yritysten kehittämiseen. Pohjois-Suomessa toimii noin yritystä, joiden henkilöstön määrä on ja jotka edustavat monia eri toimialoja. Ne ovat potentiaalisimpia kasvuyrityksiä ja niiden kasvuedellytyksiä ja -pyrkimyksiä tulee edistää kaikin keinoin. Tärkeätä on myös vaikuttaa näiden yritysten mahdollisuuksiin panostaa TTK-toimintaan ja saada aikaan uusia innovaatioita. Pohjois-Suomessa kaupungit ja kaupunkiseudut sekä myös suuret matkailukeskukset ovat aluekehityksen moottoreita. Jos niihin pystytään saamaan nykyistä enemmän tutkimus- ja kehitystoimintaa ja luomaan yhteyksiä merkittäviin kansainvälisiin tahoihin, ne voivat luoda kasvua myös syrjäalueille ja tasapainottaa näin alueen kasvua entistä paremmin. Pohjois-Suomen kannalta on tärkeää, että alueen pääkeskukset ovat vahvasti sidottuja alueellisen ohjelman laatimiseen ja toteuttamiseen. Suurimpana kaupunkina sekä kansallisesti ja eurooppalaisesti merkittävänä osaamiskeskittymänä Oulun merkitys koko ohjelma-alueelle on suuri. Sen ja muiden maakuntakeskusten rooli osaamisen välittäjänä, kasvun kanavoijana ja kilpailukyvyn lisääjänä tulee korostumaan. Kaikilla kolmella maakuntakeskuksella on vahva omintakeinen profiili. Pohjois-Suomen yliopistot ja ammattikorkeakoulut edustavat alueella uusinta osaamista, ja ne tulevat antamaan hyvän pohjan kilpailukyvylle tärkeän tutkijapotentiaalin kasvattajina ja innovaatio-

24 toiminnan moottoreina. Kolmannen koheesioraportin mukaan Pohjois-Suomi sijoittuukin EU:n kärkeen niin yritysten kuin julkisenkin sektorin osalta tutkimus- ja kehitystyöhön sijoittamisessa. Alue on kärkipäässä myös EPO:n patenttihakemusten suhteellisessa määrässä. Nämä seikat osoittavat alueen aktiivisuutta innovaatiotoimintaan ja myös toiminnan tuloksellisuutta. Pohjois-Suomen teknologiakeskusten Multipolisverkko on yksi väline alueellisen innovaatiopolitiikan toteuttamiseksi. Pohjois-Suomen kaltaiselle alueelle tarvitaan tietynlaista kasvupolitiikka. Se tukee alueen vahvojen keskusten potentiaalista kehittymistä ja vahvistaa niiden rinnalle eri puolille aluetta osaamiskeskittymiä. jotka vuorovaikutuksessa keskusten kanssa siirtävät osaamista ja teknologiaa muun alueen käyttöön. Myös alueen merkittävimmillä matkailukeskuksilla on tärkeä asema osana innovaatioympäristöä. 3.3 Ohjelman päätavoitteet ja strategia Tavoitteet Pohjois-Suomen kilpailukyky ja työllisyys -ohjelman tavoitteena on parantaa Pohjois-Suomen mahdollisuuksia vahvistaa asemaansa kansainvälisessä ja kansallisessa kilpailussa ja vastata elinkeinoelämän rakennemuutokseen. Siihen tarvitaan vahvaa, kansainvälisille markkinoille suuntautuvaa yritystoimintaa, toimiva, ulospäin suuntautuva innovaatioympäristö, tehokkaat yhteydet sekä vetovoimaisia alueita niin yritystoimintaan, asumiseen kuin vapaa-ajanviettoon. Ohjelman tavoitteena on myös osaltaan pyrkiä hallitsemaan tulossa olevaa väestörakenteen muutosta ja väestön alueellista eriytymistä. Pohjois-Suomen kilpailukyvyn ja vetovoimaisuuden parantuminen tulee lisäämään alueelle muuttoa ja vähentämään merkittävästi poismuuttoa. Näin väkiluvun nettomuutos tasapainottuu, joka näkyy sekä keskuksissa että niiden kanssa tiiviissä vuorovaikutuksessa olevalla maaseudulla. Strategia Strategiana on Pohjois-Suomen innovaatiokilpailukyvyn lisääminen, yritysten kasvun edistäminen, saavutettavuuden parantaminen ja vetovoimatekijöiden vahvistaminen. 25 Strategian näkökulmana on alueen vahvuuksien hyödyntäminen ja ulkoisiin mahdollisuuksiin tarttuminen. Tämä toimintatapa vaikuttaa samalla myös heikkouksia lieventävästi ja uhkia torjuvasti. Strategia tähtää merkittävään työllisyyden parantumiseen erityisesti välillisten työpaikkavaikutusten kautta. Innovaatiokilpailukyky on yritysten kilpailukyvyn rinnalla keskeinen tekijä alueiden ja maiden välisessä kilpailussa. Innovaatiokilpailukyky tarkoittaa alueella toimivien eri instituutioiden ja yritysten kykyä synnyttää, houkutella ja ylläpitää innovatiivista toimintaa. Kilpailukykyä lisätään kehittämällä innovaatioympäristöjä ja edistämällä innovaatiotoimintaa Pohjois-Suomen pk-yrityksissä. Hyvän innovaatioympäristön osatekijöistä panostetaan erityisesti innovaatiojärjestelmän kehittämiseen vahvistamalla kehittäjäverkostoja, jotka yhdistävät järjestelmän kolme keskeistä tahoa: tutkimus ja koulutus, julkinen hallinto ja elinkeinoelämä. Yritysten kasvu niin työpaikkojen kuin liikevaihdon osalta tuo alueelle lisää taloudellisia resursseja ja parantaa työllisyyttä. Kasvua haetaan erityisesti kansainvälisestä liiketoiminnasta. Kasvun edellytyksenä on yritysten kilpailukyvyn paraneminen. Siihen tähdätään sekä yritysten liiketoiminta- ja tuotantoprosessien kehittämisellä että tiedon lisäämisellä siitä, mitä markkinoilla kysytään. Kansainvälistymisen näkökulmasta keskeistä on yritysten yhteistyön ja verkostoitumisen edistäminen ja klusterien vahvistaminen. Yritysten oman innovaatiotoiminnan edistämiseksi panostetaan asiantun-

25 tijapalvelujen saatavuuteen. Yhteistyön lisäämiseksi kehitetään välittäjäorganisaatioiden toimintaa, koska kynnys pk-yrityksestä tutkimus- ja tuotekehitysorganisaatioihin on korkea. Saavutettavuuden parantaminen on Pohjois-Suomen kannalta tärkeä kilpailutekijä, koska alue pääosin harvaan asuttua aluetta ja koko alue kaukana mm. Euroopan keskusalueista. Logistiikan merkitys alueen liiketoiminnan menestystekijänä on entisestään kasvamassa. Pääpaino asetetaan logistiikan ja liikenne- ja viestintäpalvelujen saatavuuden parantamiseen sekä sähköisten palvelujen kehittämiseen. Vetovoimatekijöiden vahvistaminen Pohjois-Suomen toimintaympäristössä lisää alueen kilpailukykyä ja houkuttelevuutta toisaalta yritysten ja niiden tarvitseman osaavan työvoiman näkökulmasta ja toisaalta matkailun ja asukkaiden näkökulmasta. Pohjois-Suomella on hyvät edellytykset kehittyä kilpailukykyiseksi alueeksi, joka tarjoaa hyvän toimintaympäristön yrityksille ja laadukkaan elinympäristön työntekijöille ja muille asukkaille. Kehittämistoimet kohdennetaan yhdyskuntien vetovoiman lisäämiseen, luonnonympäristön laadulliseen parantamiseen ja viihtyisyyttä lisäävien palvelujen ja tapahtumien kehittämiseen. Strategian toteuttaminen Strategiaa toteuttavat toimet ryhmitellään neljälle toimintalinjalle, jotka on annettu Suomen rakennerahastostrategian yhteydessä: 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen 3. Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen 4. Tekninen tuki Strategiaa toteutettaessa otetaan huomioon taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävä kehitys. Toteutuksessa Pohjois-Suomelle tärkeänä yhteisenä näkökulmana on tietoyhteiskuntakehityksen edistäminen. Siinä kohteena ovat erityisesti palvelujen saatavuus, uudet liiketoimintamahdollisuudet, tietoliikenneyhteydet ja virtuaaliset toimintaympäristöt. Strategian toteutuksessa otetaan lisäksi huomioon EU-säädösten periaatteet kumppanuudesta, tasaarvosta ja kestävästä kehityksestä. Strategia edistää erityisesti yhteisön koheesiopolitiikan suuntaviivojen 1) Tehdään Euroopasta ja sen alueista entistä houkuttelevampi paikka sijoittajille ja työntekijöille ja 2) Parannetaan osaamista ja innovointia kasvua varten toteutumista ja on Suomen kansallisen rakennerahastostrategian mukainen. Lissabonin strategian edistämiseen on suunnattava 75 % ohjelman toimenpiteistä. Pohjois-Suomen strategia tukee erityisesti Lissabonin strategian kansallisen toimenpideohjelman suuntaviivoja 7) T&k -rahoituksen lisääminen ja parantaminen, 8) Innovaatioiden edistäminen, 9) Informaatioteknologian leviämisen ja tehokkaan käytön edistäminen, 10) Eurooppalaisen elinkeinorakenteen suhteellisten etujen vahvistaminen, 11) Resurssien kestävä käyttö ja 15) Yrittäjyyskulttuurin tukeminen ja kannustava ympäristö pk-yrityksille. Kaupunki- ja maaseutu-ulottuvuudet strategian toteutuksessa Strategian toteutuksessa toimia suunnataan edistämään sekä alueen keskusten että maaseudun vahvuuksien ja mahdollisuuksien hyödyntämistä, alueiden keskinäistä vuorovaikutusta sekä paikallista aloitteellisuutta. Vuorovaikutuksen tärkeä osa ovat innovaatiojärjestelmän kattavuus ja aluekeskukset. Huomioon otetaan myös saamelaisten erityistarpeet. Pohjois- Suomessa alueen keskeiset kaupungit Oulu, Kokkola, Rovaniemi ja Kemi-Tornio, muodostavat aluekehittämistyön ytimen yrityksineen, koulutus- ja tutkimuslaitoksineen sekä kehittämisorganisaatioineen. Ne toimivat kumppanuusverkostojen, logistiikan ja kansainvälistymisen sekä 26

26 kehittämisen solmukohtina. Kaupungit kehittävät seudullisia innovaatioympäristöjään ja yritystoimintaa sekä rakentavat toimialakohtaisia klustereita tavoitteenaan kilpailukyvyn, työllisyyden ja vetovoimaisuuden lisääminen. Pohjois-Suomen vahvojen kaupunkien kehittämisessä huomiota kiinnitetään erityisesti taloudellisen kasvun vahvistamiseen ja fyysisen ympäristön vetovoiman lisäämiseen. Vahva osaamisperusta, kulttuuripalvelut ja kaupunkien kansainvälistyminen antavat tilaa uutta luoville yritystoiminnoille. Kaupungeissa olevien koulutus- ja tutkimusinstituutioiden vahvistaminen tukee merkittävästi alueen innovaatiojärjestelmien kehittämistä. Osaavan työvoiman turvaamisen kannalta myös elinympäristön viihtyisyydestä ja monipuolisesta palvelutarjonnasta on huolehdittava. Kaupunkien kehitys tuo mukanaan myös ongelmia, mm. rakennemuutos kärjistyy niissä nopeimmin. Erityisesti tuotannollisesta toiminnasta vapautuvan työvoiman on vaikea löytää uusia työpaikkoja. Ongelmien ratkaisuissa tarvitaan monien toimijoiden yhteistyötä ja osallisuuden vahvistamista. Yrittäjyyden edistäminen, sosiaalisten innovaatioiden, kulttuurin toimintakeskusten ym. toimien tärkeys nousevat kehittämisen kärkeen. Oulun alueen peruslähtökohta kansallisesti ja eurooppalaisesti merkittävänä osaamiskeskittymänä on kaupunkipolitiikassa yritysten liiketoiminnan kasvun kautta tapahtuva työllisyyden ja hyvinvoinnin positiivinen kehitys. Alueen kehittymisen mahdollistavaa uutta liiketoimintaa haetaan eri toimialojen ja teknologioiden rajapinnoista, uudenlaisista palvelutuotteista sekä kaupan ja palvelujen piiristä. Lapin kaupungeissa painopisteitä ovat pohjoiset erikoisalat ja matkailun, elämysteollisuuden, informaatioteknologian, luovien alojen sekä kylmä- ja talviteknologian klusterit. Kokkolassa tavoitteena on luoda kasvualoille (metalli, kemia, ICT, veneala, puutuoteteollisuus ja palvelualat) innovaatiojärjestelmät ja ympäristöt yhteisesti avainyritysten, oppilaitosten ja muiden kehittäjäorganisaatioiden kanssa. Suuri osa Pohjois-Suomen alueesta on harvaan asuttua maaseutua. Strategian toteutuksessa se otetaan huomioon kohdentamalla toimia maaseudulla yritystoiminnan monipuolistamiseen, erityisesti hoiva- ja vapaa-ajanpalvelut, saavutettavuuteen liittyviin asioihin niin yritystoiminnassa kuin julkisissa palveluissa sekä uusiutuvan energiatuotannon kehittämiseen ja siihen liittyviin palveluihin. Maaseutu tulee mukaan myös osaamisverkostoihin ja tietoyhteiskuntakehitykseen. Ohjelmakaudella maaseudun ja kaupunkien vuorovaikutusta edistetään ja kehitetään uusia välineitä vuorovaikutuksen ja sen vaikuttavuuden lisäämiseksi. Toiminta yhteen sovitetaan sosiaalirahastoohjelman ja maaseutuohjelman alueellisten toimien kanssa. Hankkeissa pyritään painottamaan aiempaa laajempia hankekokonaisuuksia. Vuorovaikutusta pyritään hyödyntämään toisaalta kehittyneimpien keskusten läheisyydessä, joiden laaja vuorovaikutusalue mahdollistaa monien toimintojen, kuten virkistys- ja vapaa-ajan toiminnan sekä asumisen siirtymistä keskusten ulkopuolelle. Sen lisäksi vahvistetaan maaseudulla olevien "kehittämisnapojen" kanssakäymistä ympäröivien alueiden kanssa. Se edesauttaa uusien kehitysnäkymien luomista myös kaikkein syrjäisimpien alueiden kohdalla. Uusien palvelumuotojen ja elinkeinojen kehittäminen ei onnistu ilman paikallisten voimavarojen aktivointia ja niiden vahvistamista ulkopuolisilla resursseilla. Kansainvälisyys Kansainvälistyminen on Pohjois-Suomen ohjelman kaikkiin toimintalinjoihin vahvasti liittyvä tavoite. Keskeisimmällä sijalla ovat kansainvälisen liiketoiminnan vahvistaminen sekä innovaatiojärjestelmien ja niiden eri osapuolten kytkeytyminen kansainvälisiin verkostoihin. Toimia suunnataan myös kansainväliseen kehittämistyöhön paikallistasolla mm. matkailun ja kulttuurin aloilla sekä viranomaisten väliseen yhteistyöhön. Tässä ohjelmassa tuetaan yhteistyötä, joka koskee toimia Euroopan unionin alueella ja on komission aloitteen Regions for Economic Change periaatteiden 27

27 mukainen. Tärkeä toiminnan kohde tulee olemaan myös hyvien käytäntöjen vaihto ja benchmarking sekä julkisten tahojen että yritysten kohdalla. Ohjelman täydentävyys muihin ohjelmiin Pohjois-Suomen kehityksen kannalta on tärkeää, että eri ohjelmat täydentävät toisiaan niin, että vältetään päällekkäiset toimet. Tähän on pyritty tarkastelemalla, mitkä ESR toimet parhaiten tukevat tämän ohjelman tavoitteita. Lisäksi on tarkasteltu tämän ohjelman työnjakoa maaseutuhankkeissa maaseuturahaston ohjelman ja kalatalousohjelman osalta. Täysipainoisen vaikutuksen aikaansaamiseksi yritysten kasvuun ja innovaatiotoimintaan tarvitaan EAKR-toimien lisäksi täydentäviä toimia ESR-ohjelmasta. Keskeisiä ovat osaavan työvoiman koulutus kasvavien yritysten henkilöstötarpeisiin sekä liiketoiminta- ja markkinaosaamisen lisääminen. Tärkeätä on myös yritysten henkilöstön työkyvyn ja osaamisen yllä pitäminen. Yritysten kansainvälistymisessä tärkeä osatekijä on kansainväliseen kaupankäyntiin liittyvä osaaminen. Henkilöstön koulutuksella tuetaan ICT-alan mahdollisuuksien käyttöön ottoa pk-yrityksissä. Muodostetaan alkaville yrityksille tukiverkostoja. Innovaatiotoiminnan edistämiseksi tarvitaan rakenteiden kehittämisen rinnalle innovaatiojärjestelmissä toimivien henkilöiden osaamisen jatkuvaa kehittämistä sekä koulutusjärjestelmien kehittämistä osana innovaatiojärjestelmää. Ennakointi tukee yritystoiminnan tarpeisiis vastaavaa innovaatiotoimintaa ja koulutus- ja työelämäpalveluja. Oppilaitosten ja korkeakoulujen työelämäyhteistyön kehittäminen palvelee sekä yritysten henkilöstötarpeita että valmistuneiden sitomista alueelle. Pohjois-Suomen ohjelmassa tullaan käyttämään hyväksi mahdollisuutta soveltaa EAKR-rahoitusta ESR-tyyppisiin toimiin (max 10 %) erityisesti hankkeisiin, jotka tukevat alueen innovaatioympäristöjen kehittämiseen tähtääviä toimia. EAKR-ohjelma täydentää maaseudun kehittämisohjelmaa, joka on maaseudun ensisijainen kehittämisväline. EAKR-toimia kohdennetaan maaseudulla yritystoiminnan monipuolistamiseen keskittyen erityisesti palveluihin ja sijaintipaikasta riippumattomiin toimintoihin sekä tuleviin kokonaan uusiin elinkeinotoimintoihin. Toimia kohdistetaan maaseudulla muihin kuin maatilakytkentäisiin tai osana maa- ja metsätalouden tuotantoketjuja oleviin yrityksiin. Matkailutoimiala sijoittuu pääasiassa maaseudulle ja siinä EAKR-toimien pääpaino on matkailukeskusten kehittämisessä. Maaseutuympäristön parantamisessa EAKR-toimet suunnataan pääasiassa taajamien ja matkailukeskusten ympäristön vetovoiman lisäämiseen. Saavutettavuuden parantamisessa EAKR toimin kehitetään sähköisiä palveluja, joilla edistetään palvelujen saatavuutta erityisesti syrjäisellä maaseudulla. Uusiutuvan energian käytön lisäämisessä ja kehittämisessä EAKR-toimet kohdistetaan pääasiassa uusien teknologioiden kehittämiseen ja teollisen tuotannon lisäämiseen. EAKR:n ja kalatalouden keskeisimmät leikkauspinnat liittyvät pk-yritystoiminnan tukemiseen ja kalatalouden tuotannon ja tuottavuuden kehittämiseen ja lisäämiseen. Suomen elinkeinokalatalouden kansallisesta strategiasta tämän kaltaisia rajapintoja löytyy vain yhdestä toimintalinjasta (TL 4), jossa EKTR:n rahoitusta voidaan myöntää kalastusmatkailun tukemiseen. Suomen kansallisen yritystukilain (KTM) mukaisista varoista kalastusmatkailua voidaan tukea vain siinä tapauksessa, että yritys on luokiteltu matkailuyritykseksi ja sen toiminnalla on riittävä volyymi. Kalatalouden puolella kalastusmatkailun tukeminen on pienimuotoisempaa ja siihen käytettävät varat rajalliset. 28

28 3.4 Ohjelman määrälliset tavoitteet 29 Ohjelman tavoitteiden toteutumista varten asetetaan seuraavat määrälliset tavoitteet: Uudet työpaikat, htv - miehet - naiset Uudet yritykset, kpl - joista naisyrityksiä Lissabonin strategian mukaiset hankkeet, % ohjelman EAKRkehyksestä Tasa-arvohankkeet, % ohjelman EAKR-kehyksestä 10 Ympäristöpositiiviset hankkeet, % ohjelman EAKR-kehyksestä Toimintaa ohjaavat yleiset periaatteet Kumppanuus Pohjois-Suomessa kumppanuusperiaatetta on sovellettu (yleisasetuksen artiklan 11 mukaisesti) laajasti kaikissa ohjelmatyön vaiheissa. Pohjois-Suomen kilpailukyky ja työllisyys -ohjelman laadintaan ovat osallistuneet aluetasolla kaikki keskeiset alueelliseen kehitykseen vaikuttavat tahot. Ohjelma on käsitelty maakunnan yhteistyöryhmissä, joissa on laajasti edustettuina alueen keskeiset viranomaiset, kunnat, talouselämän ja työmarkkinaosapuolten edustajat sekä muut alueellisen kehityksen kannalta keskeiset tahot. Ohjelman ja sen ympäristöselostuksen käsittelyä varten yhteistyöryhmien kokouksiin kutsuttiin myös mm. tasa-arvo-, luonnonsuojelu- ja kyläyhdistysten edustajia. Sen lisäksi että kumppanuus on huomioitu laajasti Pohjois-Suomen ohjelman laadinnassa, kumppanuus on myös ohjelman toteutusta ohjaavana keskeisenä periaatteena ja sitä tullaan kannustamaan ja tukemaan kaikilla hanketoiminnan tasoilla. Kestävä kehitys ja ympäristövaikutusten arviointi Rakennerahastojen yleisasetuksen (9077/06) artiklassa16 todetaan, että rakennerahastojen tavoitteiden saavuttamiseen tulee pyrkiä kestävän kehityksen puitteissa ja että yhteisön varoin tulee edistää ympäristön suojelua ja parantamista perustamissopimuksen artiklan 6 mukaisesti. EU:n kestävän kehityksen strategia perustuu periaatteeseen, jonka mukaan on tarkasteltava koordinoidusti kaikkien politiikkojen taloudellisia, sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia ja otettava ne huomioon päätöksenteossa. Tämä koskee myös EU:n alue- ja rakennepolitiikkaa. Keskeinen keino EU:n kestävän kehityksen strategian ympäristöulottuvuuden edistämiseksi on sekä ohjelmatason että hanketason ympäristövaikutusten arviointi. Systemaattisella arvioinnilla varmistetaan rakennerahastotoimien ympäristöllinen kestävyys. Pohjois-Suomessa kestävä kehitys on horisontaalinen, kaikkea rakennerahastotoimintaa koskeva teema, joka hankkeiden valintakriteerinä koskee kaikkia ohjelman alla toteutettuja hankkeita. Ohjelman toimenpiteistä on suoritettu ympäristövaikutusten arviointi jossa on sovellettu kansallisen ns. SOVA-lain mukaista ympäristöarviointia. Toimenpideohjelman ympäristövaikutukset on selvitetty ja arvioitu valmistelun kuluessa. Vaikutusten arviointi on edesauttanut ohjelman valmistelua ja se otetaan jatkossa huomioon päätöksenteossa, toteuttamisessa ja seurannassa.. SOVA-laki toteuttaa EY:n direktiiviä suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (ns. SEA-direktiivi). Maakunnan liitot ovat vastanneet SOVA-lain toteuttamisesta ohjelman valmistelussa.

29 Tasa-arvon toteuttaminen ja syrjimättömyys 30 Rakennerahastojen yleisasetuksen artikla 16 mukaan komission ja jäsenmaiden tulee varmistaa, että miesten ja naisten välistä tasa-arvoa ja sukupuolinäkökohtien huomioon ottamista edistetään rahastojen täytäntöönpanon eri vaiheissa. Lisäksi todetaan, että komissio ja jäsenmaat toteuttavat tarvittavat toimet sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suhtautumiseen perustuvan syrjinnän ehkäisemiseksi rakennerahastotoiminnan eri vaiheissa. Tasa-arvon edistäminen eri sukupuolten, väestöryhmittymien, alueiden yms. osalta on yksi keskeisiä Pohjois-Suomen ohjelman periaatteita. Kuten luvussa 2.5 todettiin, keskeisiä ongelmia ovat edelleen mm. naisten- ja miesten väliset palkkaerot, naistyöpaikkojen väheneminen ja naisyrittäjien vähäinen määrä. Uhkana on myös erojen syveneminen palvelujen saatavuudessa. Pohjois-Suomen EAKR-ohjelmalla edistetään naisyrittäjyyttä ja naistyöpaikkojen syntymistä erityisesti miestyöpaikkavaltaisilla seuduilla ja vaikutetaan miesten ja naisten ammattirakenteen monipuolistamiseen. Keskeisenä tavoitteena on turvata työssäkäynti sekä miehille että naisille hyvän elinympäristön ja alueiden houkuttelevuuden varmistamiseksi ja lisäämiseksi. Tietoyhteiskuntakehitystä tukevilla toimilla pyritään turvaamaan tasa-arvoa palvelujen saatavuudessa. Lisäksi ohjelman toimeenpanossa toteutetaan naisten ja miesten tasavertaista osallistumismahdollisuutta. Toimenpideohjelman toteutuksessa tullaan ottamaan huomioon komission tiedonanto (Com 2006/92) naisten ja miesten välisen tasa-arvon valtavirtaistamisesta ja siihen liittyvät käytännön toimenpiteet, joilla tuetaan viranomaisten ja hankkeiden mahdollisuuksia tasa-arvoa edistävään strategiaan. Pohjois-Suomen ohjelmassa otettu huomioon erityisesti saamelaisten asema ainoana EU-alueen alkuperäiskansana. Ohjelman eri toimintalinjoissa on saamelaisille kohdennettuja erityistoimia, joilla tuetaan saamelaisten omaan kulttuuriin perustuvaa yrittäjyyttä, yritystoimintaa yms. 3.6 Ennakkoarvioinnin tulosten huomioiminen Ohjelman johdannossa on tiivistelmä asioista, joissa ennakkoarvioinnissa nähtiin puutteita ja heikkouksia. Ennakkoarvioinnissa tarkasteltiin myös ohjelma-alueen ongelmien ja haasteiden tunnistamista sekä esitettyjen toimenpiteiden ja tavoitteiden vastaavuutta strategiaan. Esille tuotiin myös ohjelmaluonnokseen sisältyviä positiivisia seikkoja. Ohjelmakauden väliarvioinneissa esitettyjen suositusten huomioon ottamista on selostettu jo luvussa 3.1. Kyseisen ohjelmakauden määrällisten tulosten ja käytettävissä olleen rahoituksen pohjalta on pyritty laatimaan mahdollisimman realistiset tavoitteet kaudelle Toimintojen teemakohtainen painotus on toteutettu toimintalinjoittaisilla teemoilla, jotka kaikki edistävät Pohjois-Suomelle tärkeää tietoyhteiskuntakehitystä. Maantieteellinen painotus näkyy rahoituksen suuntaamisessa, sillä 60 % ohjelman varoista tullaan käyttämään liittymissopimuksen mukaisilla tavoite 6 -alueilla, jotka ovat suuralueen harvimmin asuttua aluetta. Ohjelmassa todettiin olevan runsaasti eritasoisia tavoitteita, joiden hierarkisuus ei käy ilmi. Näkemyksemme mukaan ohjelma sisältää yleistavoitteet, strategiatason tavoitteet ja tavoitteet kullekin toimintalinjalle. Toimintalinjojen sisältö kuvaa ohjelmalla toteutettavan toiminnan ja tuettava toiminta keinovalikoiman siihen. Pohjois-Suomen ohjelman toimintalinjojen sisältöön ja toimenpiteisiin edellytettiin arvioinnissa lisää konkreettisuutta. Ohjelma on kuitenkin tietoisesti laadittu niin, että kolme erilaista maakuntaa

30 voivat sen alla toteuttaa keskeisiä maakuntaohjelmista nousevia kehittämistavoitteitaan, jotka eivät ole samat kaikissa maakunnissa. Kukin maakunta tulee yhteistyöasiakirjoissa täsmentämään toteutuksen suuntaamista. Kaikille EAKR-ohjelmille on laadittu yhteiset seurantaindikaattorit, jotka otetaan käyttöön myös Pohjois-Suomen ohjelmassa. Ex ante -arvioinnin yhteydessä suoritettiin SWOT-analyysiin liittyen tarkastelu siitä, miten suuri tarve oli muuttaa SWOT-taulukossa esitettyjä asioita ja miten suuri mahdollisuus niihin oli vaikuttaa EAKR-toimenpitein. Tarkastelun perusteella nousi esille joukko asioita, joihin sekä tarve että mahdollisuus vaikuttaa oli suuri. Niitä olivat mm. kasvuyritykset, teknologiaosaaminen, T&K -panostukset, matkailu. Kyseiset asiat sisältyivät myös jo ohjelman strategiaan ja toimenpiteisiin. Tarkastelussa tuli SWOT-analyysistä esille myös sellaisia asioita, joihin tarvitaan muiden EU- ja kansallisten ohjelmien toimenpiteitä. Tehty tarkastelu ja sen tulokset on yksityiskohtaisemmin esitetty liitteessä 3. 31

31 32 4. TOIMINTALINJAT Ohjelman toimintalinjoissa osoitetaan ne asiakokonaisuudet, joihin keskitytään strategiassa esitettyjen neljän kilpailutekijän vahvistamiseksi. Toimintalinja 1 keskittyy yksittäisiin yrityksiin ja yritysryhmiin kohdistettaviin kehittämistoimiin. Toimintalinjan 2 toimilla luodaan ja parannetaan innovaatioympäristöjä ja kehitetään osaamisrakenteita. Toimintalinjan 3 toimet kohdistetaan alueen saavutettavuuden ja vetovoiman lisäämiseen erityisesti yritystoiminnan näkökulmasta. Toimintalinjojen toimenpiteitä toteutetaan sekä kehittämishankkeilla että tuotannollisilla ja infrastruktuuriinvestoinneilla.. Toimintalinjakohtaiset teemat tukevat kaikki tietoyhteiskuntakehitystä. Toimintalinjoilla 1-3 toteutetaan saamelaisille kohdennettuja erityistoimia, joilla tuetaan saamelaisten omaan kulttuuriin perustuvaa ohjelman mukaista toimintaa. Toimintalinjoilla 1-3 tullaan toteuttamaan myös erityisen riskialttiita kokeiluhankkeita liittyen toimintalinjojen tavoitteisiin. Näin ollen ei ohjelmaan sisällytetä erillistä kokeilutoimintaosiota. Kaikkien toimintalinjojen kohdalla otetaan tapauskohtaisesti huomioon EAKR asetuksen 10 artiklan mukaiset toimet 5 artiklan mahdollistamien toimien lisäksi. 4.1 Yritystoiminnan edistäminen (TL 1) Toimintalinjan kuvaus Toimintalinjan toimien kohteena ovat alkavat ja jo toimivat kasvuhakuiset yritykset toimialasta riippumatta ja yritysryhmät. Erityisenä kohderyhmänä ovat innovatiiviset yritykset. Uutta yritystoimintaa haetaan naisyrittäjyydestä ja palvelualoilta käynnistämällä uutta luovia kokeiluhankkeita huomioon ottaen mm. kunnallisen palvelutuotannon rakennemuutos. Erityisiä mahdollisuuksia tuovat hyvinvointi-, matkailu- ja kulttuuripalveluista syntyvä yritystoiminta sekä osaamisintensiiviset palvelut yrityksille. Edistetään yritysten energiatehokkuutta ja aktivoidaan ympäristö- ja energiateknologiaan liittyvää yritystoimintaa ja vientiä. Yritysten kestävää kasvua tukevat toimenpiteet koostuvat ketjusta monenlaisia kehittämistoimia. Ohjelmasta tuetaan kilpailukykyä ja tuottavuutta lisääviä uusia tuotanto- ja toimintatapoja. Investointeja tarvitaan esimerkiksi uuden teknologian käyttöön ottoon tuotannossa tai uusien ICT sovellusten hyödyntämisessä. Kasvua haetaan erityisesti kansainvälisestä liiketoiminnasta. Kansainvälisen markkinoinnin ja myynnin edistämiseen sekä kysyntälähtöisen markkinatietouden lisäämiseen suunnataan resursseja. Yritysten toimintamahdollisuuksia edistetään uudenlaista yrityshautomotoimintaa ja yrityspalveluja tehostamalla sekä kehittämällä rahoitustarjontaa monipuoliseksi. Yrityshautomoilla ja yrityspalveluilla on keskeinen merkitys varsinkin uuden yritystoiminnan aikaan saamisessa. Pohjois-Suomen yritykset ovat pääosin mikroyrityksiä. Se asettaa erityisiä haasteita sille, että pkyritysten kiinnostus t&k -toimintaan saadaan kasvamaan. Mikroyritysten ohella toimenpiteitä suunnataan erityisesti keskisuurille pk yrityksille. Kyseisen toiminnan lisääntyminen on välttämätöntä, jotta syntyy uusia myytäviä tuotteita ja palveluja. Yritysten oma innovaatiotoiminta on avainasemassa uusien asiakaslähtöisten tuotteiden kehittämiseksi ja tehokkaamman liiketoiminnan aikaansaamiseksi. Eri teknologioiden uusien sovellusalueiden löytämiseen panostetaan. Tutkimustulosten hyödyntämistä liiketoiminnassa lisätään edistämällä yritysten vuorovaikutusta oppi- ja tutkimuslaitosten kanssa. Tuotekehityksen edistämisen lisäksi parannetaan edellytyksiä innovaatioiden tuotteistamiselle ja kaupallistamiselle.

32 Pohjois-Suomen yritysten pienestä koosta johtuen niiden kiinnittyminen sopiviin klustereihin nousee entistä tärkeämpään asemaan sekä osaamisen siirron että markkinatietämyksen näkökulmasta. Yhteistyö klustereissa ja uusien yritysten kiinnittyminen niihin vahvistaa Pohjois-Suomen yritysten globaalia kilpailukykyä. Yritysten yhteistyö ja verkostoituminen on välttämätöntä erityisesti kansainvälisten markkinoiden valloituksessa. Siihen liittyen edistetään pk yrityksissä virtuaalisten työskentely- ja oppimisympäristöjen käyttöä. Ne mahdollistavat kansainväliset yritysten ja t&k toimijoiden verkostot ja antavat myös maaseudun yrityksille hyvät liiketoiminta- ja kehittämismahdollisuudet. Samoin ne parantavat yritysten henkilöstön koulutusmahdollisuuksia. Sekä uudet kasvualat että perinteiset toimialat tarvitsevat kasvaakseen myös uusien sovellusten käyttöönottoa. Toimintalinjan teemana tulee olemaan ICT-alan hyödyntämisen lisääminen pk - yrityksissä. Toimintalinjan teema on rahoitettavien hankkeiden keskeinen valintakriteeri. Toimintalinjalla toteutettavissa hankkeissa huolehditaan siitä, etteivät ne vääristä yritysten välistä kilpailua. Toimintalinjan toimien rahoitukseen käytetään sekä avustus- että lainamuotoisia ja rahastotyyppisiä välineitä. Rahoitusmuotojen osuuksia toimintalinjan kokonaisrahoituksesta tarkastellaan yksityiskohtaisemmin yhteistyöasiakirjan laatimisen yhteydessä. Tavoitteet Toimintalinjan tavoitteena on Pohjois-Suomen elinkeinorakenteen monipuolistaminen, yritysten perustamisen, kasvun ja tuottavuuden sekä kansainvälistymisen edistäminen ja t&k -toiminnan lisääminen pk-yrityksissä. Toimintalinjan toimenpiteiden tuloksia mittaavat indikaattorit ja niitä koskevat tavoitteet on esitetty luvussa 6.2. Tuettava toiminta - uuden yritystoiminnan edistäminen - yritysten liiketoimintojen uusiutumisen ja vahvistumisen edistäminen - yritysten kansainvälistymisen edistäminen - kasvua edistävät kehittämisinvestoinnit - uusiutuvien energiamuotojen käyttöteknologian kehittäminen - ympäristöteknologian kehittäminen ja hyödyntäminen - ekotehokkuuden lisääminen yrityksissä - yritystukipalvelujen käytön lisääminen ja helpottaminen - pk-yritysten rahoitusmahdollisuuksien monipuolistaminen - t&k -toiminnan edistäminen yrityksissä - innovaatioiden tuotteistaminen ja kaupallistaminen - yritysverkostojen ja klustereiden kehittäminen - tieto- ja viestintäteknologian tehokas hyödyntäminen - saamelaisten yritystoiminnan edistäminen Rahoitusyhteenveto EU rahoitus Kansallinen julkinen rahoitus, rahoitus, tus, Julkinen kokonais Yksityinen rahoi- Yhteensä Toimintalinjan osuus ohjelman EAKR kehyksestä on 36 %. 33

33 Vastuuviranomaiset 34 KTM, TE-keskus/yritysosasto, teknologiaosasto, Finnvera Oyj, Tekes, maakunnan liitto Tuensaajat - alkavat ja kasvuhakuiset pk-yritykset tai pk-yritysryhmät - yrityksiä palvelevat organisaatiot ja yhdistykset - suuret yritykset silloin, kun ne ovat osa hanketta, joka edistää teknologian siirtoa pkyrityksiin tai toimialan klusteroitumista Toteuttamisalue Pohjois-Suomen suuralue Kestoaika Menoluokat 03, 04, 05, 06, 07, 08, 09, 11, 14, 15, 41, 43, Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen (TL 2) Toimintalinjan kuvaus Toimintalinjalla innovaatiot käsitetään laajasti eli teknologisten innovaatioiden ohella kehitetään prosessi-, liiketoiminta- ja palveluinnovaatioita sekä yhteisöjen toimintakulttuuria uudistavia sosiaalisia innovaatioita. Toimintalinjan toimet kohdistetaan hyvien innovaatioympäristöjen sekä tutkimus- ja koulutusjärjestelmän ja oppimisympäristöjen kehittämiseen. Hyvä innovaatioympäristö tuottaa menestyviä innovaatioita ja sen aikaansaamiseksi kehitetään erityisesti innovaatiojärjestelmiä, monipuolisia tiedon kanavia ja paikallisten toimijoiden yhteistyötä. Avoimia innovaatioympäristöjä kehitetään sekä uusille kasvualoille että perinteisille toimialoille Pohjois-Suomen alueellisen kilpailukyvyn kannalta keskeisillä osa-alueilla. Innovaatiojärjestelmän rungon muodostavat Pohjois-Suomen tutkimuslaitokset, yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Niitä täydentävät osaamiskeskukset ja -keskittymät ja niiden verkostot sekä merkittävät matkailukeskukset. Innovaatiojärjestelmän kolmikannan muut toimijat ovat julkinen hallinto ja elinkeinoelämä. Innovaatiojärjestelmää kehitetään vahvistamalla näiden kolmen tahon muodostamia kehittäjäverkostoja parantamalla niiden fyysistä toimintaympäristöä ja kykyä hankkia käyttöönsä kansainvälistä huippuosaamista, tukemalla niiden t&k toimintaa ja lisäämällä toimijoiden yhteistyötä. Muidenkin välittäjäorganisaatioiden toimintaa kehitetään. Näin madalletaan pkyritysten kynnystä lähestyä tutkimus- ja tuotekehitysorganisaatioita ja edistetään yritysten verkostoitumista. Osaamisrakenteiden kehittämisen pohjan muodostaa Pohjois-Suomen korkeakoulustrategia. Sen suuntaviivojen mukaan kehitetään alueen yliopistoja, ammattikorkeakouluja ja yliopisto- ja korkeakoulukeskuksia. Myös ammatilliseen koulutukseen liittyviä rakenteita kehitetään vastaamaan työ-

34 elämän tarpeita. Alueelle tarvitaan myös lisää julkisia virtuaalisia opiskelutiloja ja -ympäristöjä sekä niihin liittyviä tukipalveluja. Tutkimuksessa keskeistä on soveltavan monitieteisen tutkimuksen edistäminen ja tutkimusverkostojen kehittäminen sekä kansainvälistä kärkeä olevan tutkimustoiminnan vahvistaminen Pohjois- Suomen vahvuusaloilla. Edistetään EU:n 7. puiteohjelman rahoituksen hyödyntämistä alueen keskeisiin tutkimustarpeisiin. Innovaatioympäristöjen lisäksi yritystoiminta tarvitsee synergiaa ja monipuolisia palveluja tarjoavia alueita. Yritysten laadukas fyysinen toimintaympäristö on myös kilpailutekijä. Siihen liittyen luodaan innovatiivisia ratkaisuja yrityspuistojen ja muiden työpaikkakeskittymien kehittämiseen Toimintalinjan teemana tulee olemaan innovaatioita tukevan tietoyhteiskunnan vahvistaminen. Toimintalinjan teema on rahoitettavien hankkeiden keskeinen valintakriteeri. Tavoitteet Toimintalinjan tavoitteena on uusilla, dynaamisilla ja innovatiivisilla toimintakonsepteilla ja strategioilla vahvistaa yritysten kehittämistä tukevia innovaatioympäristöjä. Tavoitteena on myös osaamisrakenteiden vahvistaminen tutkimus- ja koulutusjärjestelmän ja oppimisympäristöjen osalta. Toimintalinjan toimenpiteiden tuloksia mittaavat indikaattorit ja niitä koskevat tavoitteet on esitetty luvussa 6.2. Tuettava toiminta - innovaatiotoimijoiden yhteistyön ja t&k toiminnan tukeminen - teknologian siirron edistäminen - tulevan teknologian ennakoinnin kehittäminen - innovaatioita edistävä kansainvälinen benchmarking - osaamiskeskusten ja -keskittymien sekä muiden välittäjäorganisaatioiden kehittäminen - opetus- ja t&k -toimintaa tukevat kehittämisympäristöt - yritysten, oppilaitosten ja tutkimuslaitosten yhteistyöverkostot - yliopistojen ja korkeakoulujen yrityslähtöisten tutkimus- ja kehittämispalvelujen edistäminen - oppi- ja tutkimuslaitosten tukeminen uusien yritysten luomisessa - verkottuminen alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten tutkimus- ja osaamistahojen kanssa. - yrityshautomotoiminnan kehittäminen - yrityspuistojen ja työpaikkakeskittymien kehittäminen - saamelaisten perinteeseen liittyvän tieto-taidon säilyttäminen ja hyödyntäminen Rahoitusyhteenveto EU rahoitus Kansallinen julkinen rahoitus, rahoitus, tus, Julkinen kokonais Yksityinen rahoi- Yhteensä Toimintalinjan osuus ohjelman EAKR kehyksestä on 37 %. Vastuuviranomaiset lääninhallituksen sivistys- ja sosiaali- ja terveysosastot, maakunnan liitto, Tekes, TEkeskus/yritysosasto ja työvoimaosasto, ympäristökeskus. 35

35 36 Tuensaajat Yliopistot ja ammattikorkeakoulut, muut oppilaitokset, tutkimus- ja kehittämisorganisaatiot, teknologia- ja osaamiskeskukset ja keskittymät, kunnat sekä muut julkisyhteisöt, yhdistykset. Toteuttamisalue Pohjois-Suomen suuralue Kestoaika Menoluokat 01, 02, 03, 04, 05, 07, 08, 09, Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen (TL3) Toimintalinjan kuvaus Hyvät kulkuyhteydet, laadukas rakennettu ympäristö ja helposti saavutettavat luontoelämykset sekä yhteiskunnallinen vakaus tekevät Pohjois-Suomesta vetovoimaisen paikan yrittää ja asua. Toimintalinjan toimet edistävät yritysten kilpailukykyä parantamalla logistiikkaa ja sähköisiä palveluja. Toimet tekevät myös alueesta houkuttelevan kasvavien yritysten henkilöstötarpeiden tyydyttämiseksi. Innovaatiokilpailukyvyn lisääminen edellyttää myös luovuutta ja sitä voidaan edistää virikkeellisellä ympäristöllä sekä viihtyisyyttä lisäävillä palveluilla ja tapahtumilla. Valtakunnallisesti ja kansainvälisesti tunnetut, vetovoimaiset luonnon, kulttuurin ja matkailun kohteet ja alueet ovat voimavara ja imagon muodostaja. Sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä laatuympäristö lisää alueen vetovoimaa sekä asumisen että yritystoiminnan näkökulmasta. Toimintalinja jakaantuu kolmeen painoalueeseen: saavutettavuus, palvelut ja luonnon- ja kulttuuriympäristö. Toimintalinjan kaikkien hankkeiden tulee tiiviisti liittyä elinkeinojen kehittämiseen. Saavutettavuus Saavutettavuuden parantamisessa painopisteinä ovat logistiikka ja tehokkaat tietoliikenneyhteydet. Logistiikan merkitys yritysten kilpailutekijänä kasvaa jatkuvasti. Logistiikassa kehitetään elinkeinoelämän kuljetuksia ja logistiikkapalveluja sekä alueellisia logistiikkakeskuksia. Tehokkaita tietoliikenneyhteyksiä tarvitaan sekä palvelujen turvaamiseen että yritysten toimintaedellytysten parantamiseen. Kilpailukykyä lisäävän liikenneinfrastruktuurin suunnittelu ja toteuttaminen on mahdollista silloin, kun em. toimenpitein poistetaan yritystoiminnan pullonkauloja. Harvaan asutuilla alueilla voidaan lisäksi parantaa yhteyksiä, silloin kun on kysymys elinkeinoelämän kannalta merkittävistä parannuksista. Palvelut ja infrastruktuuri Pohjois-Suomessa tasapuolinen palvelutarjonta on yhä enemmän sähköisten palvelujen varassa, joten toimia kohdennetaan niiden saatavuuden parantamiseen ja sisältöjen kehittämiseen. Erilaisten palvelumallien kokeilutoimintaan panostetaan. Kehittämistoimia suunnataan erityisesti yksityisiin palveluihin. Alueella kehitetään myös luonnon- ja kulttuuriperintöön liittyviä palveluja ja infrastruktuuria. Pohjois-Suomen matkailukeskukset ovat profiloituneet ensisijaisesti talviurheiluun. Eri

36 alueiden profiilien rakentamista jatketaan ja samalla matkailupalveluiden tarjontaa monipuolistetaan panostaen erityisesti kesämatkailun kehittämiseen, tapahtumiin ja kansainvälisen kysynnän lisäämiseen. Toimia voidaan suunnata palveluiden kehittämisen ohella matkailun toimintaedellytyksiä parantavan infrastruktuurin rakentamiseen. Yhdyskuntatekniikan kehittämisen ja rakentamisen uudenlaiset ratkaisut parantavat elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä ja yritysten kilpailukykyä. Luonnon- ja kulttuuriympäristö Toimintaympäristöjen vetovoiman kasvattamisessa toimia kohdennetaan sekä rakennetun ympäristön että luonnonympäristön kehittämiseen. Kaupunkiympäristöjen ja yhdyskuntien sekä maaseudun vetovoimaisuuden kehittämisellä lisätään alueiden kiinnostavuutta asuin- ja työympäristönä ja matkailukohteena. Kulttuuriympäristöjen kehittäminen ja vaaliminen tuo esiin alueen historiaa ja on siten myös matkailullinen mahdollisuus. Pohjois-Suomen luonnonympäristö tarjoaa hyvät mahdollisuudet vetovoimakohteiden monipuolistamiseen ja uusien kokonaisuuksien rakentamiseen. Luonnonympäristön laadullinen parantaminen ja luonnon kestävän käytön edistäminen parantavat erityisesti pitkän tähtäimen kilpailukykyä. Luonnon puhtaus ja monimuotoisuus on tärkeää matkailulle ja muille luontoon perustuville elinkeinoille. Virkistyskäytön palveluvarustuksella ohjataan luonnossa liikkumista ja vähennetään luonnon kulumista. Tuen kohteena voivat myös olla toimet, joilla turvataan ja parannetaan sekä luonnonympäristön laatua että virkistysarvoa kuten rakennetut tai muutoin käyttöarvoltaan heikentyneet vesistöt sekä erilaiset luonnonhoitokohteet. Uusiutuvan energian tuotannon edistämiseksi toimia suunnataan mm. biomassan saatavuuteen ja raaka-aineen saannin tehokkaaseen logistiikkaan sekä tuuli- ja vesienergian lisäämistä koskeviin selvityksiin. Pohjois-Suomen energiatoimijoiden yhteistyötä lisätään perutettavan Pohjois-Suomen energiafoorumin muodossa. Toimilla tähdätään alueen energiataloudellisen kilpailukyvyn parantamiseen. Uusiutuvan energian tuotannon edistämisellä hillitään myös ilmastomuutosta. Lisäksi edistetään toimia (mm. tulvariskien hallinta ja tulviin varautuminen, turvesoiden ilmastovaikutukset), joilla voidaan sopeutua ilmastomuutoksen vaikutuksiin luonnonoloihin ja elinkeinoihin. Saamelaisväestön edellytyksiä kehittää elinkeinojaan ja kulttuuriaan tuetaan tästä toimintalinjasta. Kohteena ovat saamelaiskulttuuriin liittyvät palvelut ja investoinnit. Toimintalinjan teemoina tulevat olemaan sosiaalisesti ja ekologisesti kestävä laatuympäristö sekä tieto- ja kommunikaatioteknologian mahdollisuuksien käytön lisääminen. Toimintalinjan teemat ovat rahoitettavien hankkeiden keskeinen valintakriteeri. Tavoitteet Toimintalinjan tavoitteena on lisätä Pohjois-Suomen vetovoimaa sekä yritysten että niiden henkilöstön ja matkailun näkökulmasta niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Toimintalinjan toimenpiteiden tuloksia mittaavat indikaattorit ja niitä koskevat tavoitteet on esitetty luvussa

37 Tuettava toiminta 38 - logistiikkajärjestelmien ja -palvelujen kehittäminen - alueelliset yhteydet logistiikkakeskuksiin, terminaaleihin ja TEN-T -verkkoon - elinkeinoelämän edellyttämät paikalliset yhteydet harvaan asutuilla alueilla - tietoliikenneyhteyksien kehittäminen - sähköisten palvelujen ja sovellusten kehittäminen - palvelujen tuottamista ja saavutettavuutta koskeva kokeilutoiminta - luonnon- ja kulttuuriympäristöjen sekä niitä koskevien palvelujen kehittämis- ja vetovoimahankkeet - matkailun toimintaympäristöä kehittävät investoinnit - uusiutuvan energian teollisen tuotannon edistäminen ja tehokkaiden energianhallintajärjestelmien kehittäminen - ympäristöriskien ehkäisemiseen ja niiden ratkaisemiseen tarkoitettujen suunnitelmien ja toimenpiteiden kehittäminen - yhdyskuntatekniikan uudenlaiset ratkaisut - saamelaisväestön elinkeinoihin ja kulttuuriin liittyvät kehittämishankkeet. Rahoitusyhteenveto EU rahoitus Kansallinen julkinen Julkinen kokonais Yksityinen rahoi- Yhteensä rahoitus, rahoitus, tus, Toimintalinjan osuus ohjelman EAKR kehyksestä on 23 %. Vastuuviranomaiset ympäristökeskus, TE-keskus/ työvoimaosasto, lääninhallituksen sivistys- ja sosiaali- ja terveysosastot, maakunnan liitto, tiepiiri. Tuensaajat kunnat, tutkimus- ja kulttuuriorganisaatiot sekä muut julkisyhteisöt, yhdistykset, alueviranomaiset. Menoluokat 10-13, 23, 26-30, 39, 41-43, 44, 46, 49-54, Tekninen tuki (TL4) Toimintalinjan kuvaus Teknistä tukea käytetään toimiin, jotka liittyvät toimenpideohjelman valmisteluun, hallinnointiin, seurantaan, arviointiin, tiedotukseen ja valvontaan sekä toimiin, joilla parannetaan rahaston täytäntöönpanoa koskevia valmiuksia sekä suuraluetasolla että maakunnissa. Teknistä tukea käytetään myös kustannuksiin, jotka aiheutuvat ohjelman toimenpiteiden yhteensovittamisesta ja täydentävyyden varmistamisesta Euroopan sosiaalirahaston, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston sekä kalatalousrahaston tukitoimien kanssa. Teknisen tuen käytöstä päättää vuosittain ohjelman seurantakomitea käyttösuunnitelman pohjalta. Aluetasolla käyttösuunnitelmat hyväksytään maakunnan yhteistyöryhmissä. Käyttösuunnitelmassa

38 esitetään teknisen tuen käyttökohteet ja jako viranomaisittain. Keskushallintotasolla ohjelman toteutukseen osallistuvat ministeriöt laativat käyttösuunnitelmat tuen käyttökohteiden mukaisesti. Seurantakomitea käsittelee yhden yhteisen ohjelmaa koskevan käyttösuunnitelman. Tavoitteet Teknisen tuen käytön keskeisenä tavoitteena on parantaa ohjelmatyön laatua kehittämällä ja tehostamalla ohjelman toimeenpanoa, neuvontaa, tiedotusta, seurantaa ja hallinnon koordinointia. Tuettava toiminta - ohjelman hallinnollisia ja toimeenpanotehtäviä hoitavan henkilöstön palkka-, matka- ja toimistokulut - seurantakomitean ja maakunnan yhteistyöryhmien kokousten järjestämisestä aiheutuvat kustannukset - ohjelman seurantaan liittyvien tietojärjestelmien hankinta-, kehittämis- ja ylläpitokulut - ohjelman toteuttamista edistävän koulutuksen aiheuttamat kustannukset - ohjelmaan liittyvät tutkimukset ja selvitykset - tiedotusmateriaalin tuottaminen - ohjelman valvonta - ohjelman arviointi - ylimaakunnallisten hankkeiden, hankekokonaisuuksien tai pilottihankkeiden valmisteluun liittyvät kustannukset. Rahoitusyhteenveto EU rahoitus Kansallinen julkinen rahoitus, rahoitus, tus, Julkinen kokonais Yksityinen rahoi- Yhteensä Toimintalinjan osuus ohjelman EAKR kehyksestä on 4 %. Vastuuviranomaiset Sisäasiainministeriö Tuensaajat Toteutukseen osallistuvat ministeriöt ja alueviranomaiset Toteuttamisalue Pohjois-Suomen suuralue Kestoaika Menoluokat 85, 86 39

39 40 5. OHJELMAN RAHOITUSSUUNNITELMA 5.1 Rahoituksen kokonaismäärä ja jako toimintalinjoittain Pohjois-Suomen kilpailukyky ja työllisyys -ohjelman rahoitus Euroopan aluekehitysrahastosta on ohjelmakaudella yhteensä 311 milj. euroa. Rahoitettavissa toimissa EU-rahan osuus on enintään 50 %.julkisesta rahoituksesta. Ohjelman julkinen rahoitus jakaantuu EU:n ja kansallisen rahan kesken suhteessa 50/50 %. Ohjelman toteutuksessa rahoitusta suunnataan Pohjois-Suomessa liittymissopimuksen mukaisille tavoite 6 -alueille noin 60 % ja muille alueille noin 40 %. Kansainväliseen yhteistyöhön muiden jäsenvaltioiden alueiden toimijoiden kanssa varataan ohjelman EAKR -kehyksestä 5 %. Se käytetään pääasiassa toimintalinjoilla 2, 3 ja 4. Valtiontukijärjestelmät Valtion talousarvioon otettujen rakennerahastovarojen sekä valtion rahoitusosuuden myöntämisessä käytettävistä tukijärjestelmistä säädetään erikseen kullakin hallinnonalalla. Jos sääntelyä ei ole, sovelletaan valtion tuen myöntämiseen ja valvontaan valtionavustuslakia (688/2001). Myöntäessään tukea yrityksille Suomen viranomaiset tulevat käyttämään tuen myöntämisen aikana voimassa olevia valtion tukijärjestelmiä.

40 TOIMENPIDEOHJELMAN RAHOITUKSEN OHJEELLINEN VUOSITTAINEN JAKAU- TUMA TOIMENPIDEOHJELMA: CCI-tunnus: euroa EAKR Koheesiorahasto Yhteensä 2007 Siirtymäkauden tuen ulkopuoliset alueet Siirtymäkauden alueet yhteensä Siirtymäkauden tuen ulkopuoliset alueet Siirtymäkauden alueet yhteensä Siirtymäkauden tuen ulkopuoliset alueet Siirtymäkauden alueet yhteensä Siirtymäkauden tuen ulkopuoliset alueet Siirtymäkauden alueet yhteensä Siirtymäkauden tuen ulkopuoliset alueet Siirtymäkauden alueet yhteensä Siirtymäkauden tuen ulkopuoliset alueet Siirtymäkauden alueet yhteensä Siirtymäkauden tuen ulkopuoliset alueet Siirtymäkauden alueet yhteensä Siirtymäkauden tuen ulkopuoliset alueet Siirtymäkauden alueet yhteensä

41 42 TOIMENPIDEOHJELMAN RAHOITUKSEN OHJEELLINEN JAKAUTUMINEN TOIMINTALINJOITTAIN TOIMENPIDEOHJELMA: CCI-tunnus: EU- Kansallinen julkinen Julkinen ko- konais- EU:n osuus julkisesta Euroopan investointi- Yksityinen rahoitus yhteensä rahoitus rahoituksesta pankki (EIB) rahoitus (a) (b) (c)=(a)+(b) (f)=(a)/(e) (g) (h) Toimintalinja ,0 % Toimintalinja ,0 % Toimintalinja ,0 % Toimintalinja ,0 % 0 Yhteensä ,0 % Valtion ja kuntien rahan suhde kansallisessa julkisessa rahoituksessa määritellään myöhemmin.

42 43 EAKR-RAHOITUKSEN INDIKATIIVINEN JAKAUMA MENOLUOKITTAIN, RAHOITUSMUODOITTAIN JA ALUETYYPEITTÄIN Komission viite No: Toimenpideohjelma: Pohjois-Suomen kilpailukyky ja työllisyys -ohjelma Komission viimeisin ohjelmaa koskeva päätöspvm: 1. EAKR-rahoituksen jakauma menoluokittain Menoluokka¹ EAKRrahoitus (euroa)² (%) Menoluokka¹ EAKR-rahoitus (euroa)² (%) 01* ,8 % ,1 % 02* ,0 % 45 0,0 % 03* ,5 % ,5 % 04* ,7 % 47 0,0 % 05* ,5 % 48 0,0 % 06* ,2 % ,2 % 07* ,8 % ,1 % 08* ,6 % ,2 % 09* ,5 % 52* ,1 % ,9 % ,1 % 11* ,4 % ,8 % 12* ,1 % ,3 % 13* ,9 % ,8 % 14* ,9 % ,4 % 15* ,8 % ,8 % 16 0,0 % ,9 % 17 0,0 % ,6 % 18 0,0 % 61 0,0 % 19 0,0 % 62* 0,0 % 20 0,0 % 63* 0,0 % 21 0,0 % 64* 0,0 % 22 0,0 % 65* 0,0 % ,1 % 66* 0,0 % 24 0,0 % 67* 0,0 % 25 0,0 % 68* 0,0 % ,5 % 69* 0,0 % ,6 % 70* 0,0 % ,6 % 71* 0,0 % 29 0,0 % 72* 0,0 % 30 0,0 % 73* 0,0 % 31 0,0 % 74* 0,0 % 32 0,0 % 75 0,0 % 33 0,0 % 76 0,0 % 34 0,0 % 77 0,0 % 35 0,0 % 78 0,0 % 36 0,0 % 79 0,0 % 37 0,0 % 80 0,0 % 38 0,0 % 81 0,0 % 39* ,2 % 82 0,0 % 40* 0,0 % 83 0,0 % 41* ,2 % 84 0,0 % 42* ,3 % ,0 % 43* ,0 % 86 0,0 % Yhteensä ,0 %

43 44 ¹) Listaus menoluokista liitteenä 6 ²) Arvio *) Yleisasetuksen 9 artiklan 3 kohdan mukaiset tavoitteet Josta yleisas. 9 art. 3 kohdan mukaiset menoluokat ,3 % : 2. EAKR-rahoituksen jakauma rahoitusmuodoittain Rahoitusmuoto* (%)** 01 88,0 % 02 7,0 % 03 5,0 % 04 0,0 % Yhteensä 100,0 % *) Listaus rahoitusmuodoista liitteenä 5 **) Arvio 3. EAKR-rahoituksen jakauma aluetyypeittäin Aluetyyppi* (%)** 01 40,0 % ,0 % 05 21,0 % Yhteensä 100,0 % *) Listaus aluetyypeistä liitteenä 5 **) Arvio

44 Erityismäärärahan suuntaaminen Pohjois-Suomen Nuts II -alueelle tulee harvan asutuksen ja maantieteellisten epäkohtien johdosta erityismäärärahaa kaudella yhteensä 173 milj. euroa. Se on kaikki EAKR-rahaa ja 55,6 % ohjelman koko EAKR-kehyksestä. Erityismääräraha tullaan Pohjois-Suomessa suuntaamaan liittymissopimuksen mukaisille tavoite 6 -alueille, joka on pääosin alueen syrjäisintä ja harvimmin asuttua aluetta. Erityismäärärahalla voidaan toteuttaa kaikkien toimintalinjojen hankkeita. Sen käyttöä seurataan ko. alueella toteutettavien hankkeiden perusteella. Tavoite 6 -alueet Kuva Suomen liittymissopimuksen mukaiset tavoite 6 -alueet Pohjois-Suomessa

45 46 6. VAIKUTTAVUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN SEURANTA 6.1 Vaikuttavuusmittarit Vaikuttavuusmittareilla tarkastellaan ohjelma-alueen yleistä kehitystä ohjelmakauden aikana. Vaikuttavuusmittareiden tavoitteet on asetettu Pohjois-Suomen maakuntaohjelmien ja maakuntasuunnitelmien tavoitteiden perusteella. Ohjelman vaikutusta kyseisiin mittareihin ei voida suoraan todeta, vaikka ohjelmankin toimenpiteillä pyritään edistämään tavoitteiden toteutumista. Muuttuja v v Tavoite 2013 väestö X) työpaikat yht työttömyysaste % 16,1 14,3 9 työllisyysaste % 58,8 60,7 68 yritysten toimipaikat, kpl yritysten henkilöstö yht yritysten liikevaihto, milj BKT/asukas % Suomen 84,6 88,0 90 keskiarvosta T&K-toiminnan osuu % BKT:sta 4,6 5,4 7 x) Väestön lähtötaso on vuodelta Tuloksellisuuden mittaaminen Ohjelman tuloksellisuutta ohjelmatasolla mitataan seuraavilla ydinindikaattoreilla: Tavoite Uudet yritykset joista naisyrityksiä 630 Uudet työpaikat miehet naiset T&K toiminnan määrä, m (25 % ohjelman 77,818 EAKR kehyksestä) Uudet tutkimus-/t&k -työpaikat Lissabonin strategian mukaiset hankkeet, m (76 %ohjelman 237,521 EAKR kehyksestä) Tasa-arvohankkeet, m (10 % ohjelman EAKR-kehyksestä) 31,127 Ympäristöpositiiviset hankkeet, m (20 % ohjelman 62,255 EAKR kehyksestä)

46 Toimintalinjatasolla tulosten seurannassa tullaan käyttämään seuraavia toimintalinjakohtaisia indikaattoreita: TL 1 Yritystoiminnan edistäminen Tavoite Uudet yritykset joista naisyrityksiä 400 Uudet työpaikat miehet naiset T&K toiminnan määrä m (14 % TL:n EAKR-kehyksestä) 15,564 Uudet tutkimus-/t&k työpaikat 300 Tasa-arvohankkeet m (11 % TL:n EAKR-kehyksestä) 12,451 Ympäristöpositiiviset hankkeet m (19 % TL:n EAKR-kehyksestä) 21,789 TL 2 Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen Tavoite Uudet yritykset joista naisyrityksiä 150 Uudet työpaikat miehet naiset 400 T&K toiminnan määrä m (56 % TL:n EAKR-kehyksestä) 62,254 Uudet tutkimus-/t&k työpaikat 700 Tasa-arvohankkeet m (11 % TL:n EAKR-kehyksestä) 12,451 Ympäristöpositiiviset hankkeet m (8 % TL:nEAKR-kehyksestä) 9,338 TL 3 Saavutettavuuden ja toimintaympäristöjen vetovoimaisuuden parantaminen Tavoite Uudet yritykset joista naisyrityksiä 80 Uudet työpaikat miehet naiset 200 Hyvinvointipalveluhankkeet m (14 % TL:n EAKR kehyksestä) 15,564 Alueen vetovoimahankkeet m (39 % TL:n EAKR kehyksestä) 43,578 Tasa-arvohankkeet m (6 % TL:n EAKR-kehyksestä) 6,225 Ympäristöpositiiviset hankkeet m (28 % TL:n EAKR-kehyksestä) 31, Lissabonin strategian edistäminen Pohjois-Suomen kilpailukyky ja työllisyys -ohjelman strategia tukee osaltaan Lissabonin strategian ja sen kansallisen toimenpideohjelman toteuttamista. Pohjois-Suomen alueellisen toimenpideohjelman useimmat painoalueet sivuavat yhtä tai useampaa Lissabonin strategian yhdennettyä suuntaviivaa. Ohjelman strategia tukee erityisesti innovaatioiden ja yritystoiminnan edistämiseen kuuluvia painoalueita. Toimintalinjojen 1-3 teemat edistävät tietoyhteiskunnan kehittymistä. Oheisessa taulukossa on tarkasteltu strategian yhteyttä kansallisen toimenpideohjelman painoalueisiin ja niiden taustalla oleviin yhdennettyihin suuntaviivoihin, joiden tavoitteiden toteuttamista ohjelma tukee erityisesti seuraavilta osin: 47

47 48 Lissabonin kansallisen toimenpideohjelman Painopisteitä tukevat toimet Pohjois-Suomen suuntaviivat ohjelmassa 7) T&K-rahoituksen lisääminen ja parantaminen Ohjelmavaroja suunnataan merkittävästi T&K -toimintaan 8) Innovaatioiden edistäminen, 1) Avoimet innovaatioympäristöt eri toimialoille 2) Innovaatiojärjestelmien vahvistaminen 3) Monitieteisen tutkimuksen edistäminen ja tutkimusverkostojen kehittäminen 4) Kansainvälistä kärkeä olevan tutkimustoiminnan vahvistaminen Pohjois-Suomen vahvuusaloilla 5) Eri teknologioiden uusien sovellusalueiden etsiminen 6) Välittäjäorganisaatioiden kehittäminen 7) Matkailukeskusten kehittäminen 9) Informaatioteknologian leviämisen ja tehokkaan käytön edistäminen 10) Eurooppalaisen elinkeinorakenteen suhteellisten etujen vahvistaminen, 1)Tehokkaiden tietoliikenneyhteyksien varmistaminen 2) ICT-alan mahdollisuuksien hyödyntämisen lisääminen kaikilla toimialoilla 3) Innovaatioita tukena tietoyhteiskunnan vahvistaminen 4) Tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuuksien käytön lisääminen 3) Virtuaalisten työskentely- ja oppimisympäristöjen lisääminen 4) Sähköisten palvelujen saatavuuden ja sisältöjen kehittäminen 1) Yritysten tuottavuuden ja kansainvälistymisen edistäminen 2) Klusterien kehittäminen 3)Yritysten oman innovaatiotoiminnan edistäminen 11) Resurssien kestävä käyttö 1) Energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian käytön edistäminen 2) Ympäristö- ja energiateknologian kehittämisen ja viennin edistäminen 3) Ympäristöä säästävien teknologioiden kehittäminen ja käyttöönoton edistäminen 4) Luonnonympäristön laadun ja virkistysarvon parantaminen 5) Uusiutuvan energian tuotannon edistäminen 6) Saamelaiskulttuuriin liittyvät palvelut ja investoinnit. 15) Yrittäjyyskulttuurin tukeminen ja kannustava ympäristö pk-yrityksille. 1) Kasvuhakuisten yritysten kehittäminen 2) Uusi yritystoiminta / naisyrittäjyys, palvelualat ja osaamisintensiiviset palvelut yrityksille. 3) Yritysten tukipalvelujen parantaminen (yrityshautomot, tietointensiiviset yrityspalvelut) 4) Tutkimustulosten hyödyntämisen lisääminen liiketoiminnassa 5) Yritysten vuorovaikutuksen edistäminen oppija tutkimuslaitosten kanssa.

48 49 7. OHJELMAN HALLINTO- JA TOIMEENPANOJÄRJESTELMÄ Keskushallinto Hallinto- ja todentava viranomainen EAKR- toimenpideohjelmien hallinto- ja todentavana viranomaisena toimii sisäasiainministeriö, joka vastaa näiden toimien ja vastuiden toteutuksesta ja mahdollisesta delegoinnista muille viranomaisille. Hallintoviranomainen vastaa toimenpideohjelman hallinnoinnista ja täytäntöönpanosta moitteettoman varainhoidon periaatteita noudattaen sekä hoitaa ne tehtävät, joista säädetään Euroopan yhteisön lainsäädännössä. Lisäksi hallintoviranomainen hoitaa hallinnoimaansa rakennerahasto-ohjelmaa koskevia kansallisia tehtäviä sen mukaan kuin kansallisessa rakennerahastolaissa säädetään. Hallintoviranomainen voi siirtää seurantakomiteaan liittyviä valmistelua ja seurantakomiteassa tehtyjen päätösten täytäntöönpanoa koskevia tehtäviä aluekehitysrahastosta osarahoitettavan toimenpideohjelman ohjelma-alueella sille maakunnan liitolle, josta ohjelma-alueen maakunnan liitot ovat kirjallisesti sopineet. Hallintoviranomaiselta siirrettävien tehtävien yksityiskohtaisesta sisällöstä ja tehtävien siirrosta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Valtioneuvoston asetuksella voidaan myös antaa tarkempia säännöksiä rakennerahastovarojen käytössä ja toimenpideohjelmien valvonnassa noudatettavista menettelytavoista, joita Euroopan yhteisön lainsäädäntö edellyttää. Todentamisviranomainen hoitaa Euroopan yhteisön lainsäädännön mukaan sille kuuluvat tehtävät. Lisäksi todentamisviranomainen hoitaa hallinnoimaansa rakennerahasto-ohjelmaa koskevia kansallisia tehtäviä sen mukaan kuin kansallisessa rakennerahastolaissa säädetään. Tarkastusviranomainen Toimenpideohjelmien tarkastusviranomainen toimii valtiovarainministeriössä valtiovarain controller toiminnon yhteydessä. Se on hallinto- ja todentamisviranomaisesta toiminnallisesti riippumaton. Tarkastusviranomainen hoitaa sille Euroopan yhteisön lainsäädännössä asetetut tehtävät. Tarkastusviranomainen antaa kertomuksen, jossa arvioidaan perustettu hallinto- ja valvontajärjestelmä, ja esittää lausunnon siitä, kuinka rakennerahastojen hallinto- ja valvontajärjestelmät täyttävät Euroopan yhteisön lainsäädännössä säädetyt vaatimukset. Lisäksi tarkastusviranomainen hoitaa kansallisia tehtäviä sen mukaan, kuin kansallisessa rakennerahastolaissa säädetään. Seurantakomitea Yleisasetusehdotuksen artiklan 64 mukaisesti kullekin toimenpideohjelmalle asetetaan seurantakomitea, joka vastaa ao. ohjelman täytäntöönpanon tehokkuudesta. Seurantakomitea perustetaan kutakin toimenpideohjelmaa varten kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun toimenpideohjelman hyväksymisestä tehty päätös on annettu tiedoksi jäsenvaltiolle. Seurantakomitean kullekin toimenpideohjelmalle asettaa valtioneuvosto ja nimittää sen jäsenet. Seurantakomitean tehtävänä on varmistaa toimenpideohjelman täytäntöönpanon tehokkuus ja laatu ja hoitaa sille ne tehtävät, joista säädetään Euroopan yhteisön lainsäädännössä. Sen toimikausi jat-

49 kuu, kunnes Euroopan yhteisöjen komissio on hyväksynyt täytäntöönpanoa koskevan loppukertomuksen. Toimikautta voidaan jatkaa, jos seurantakomitean tehtävien hoitaminen sitä vaatii. Seurantakomitea voi kutsua asiantuntijoita. Seurantakomitea laatii itselleen työjärjestyksen. Siinä määrätään asian valmistelusta, esittelystä ja päätöksenteosta seurantakomiteassa. Seurantakomitean hallintomenettelyyn sovelletaan, mitä hallintolaissa, viranomaisten julkisuudesta annetussa laissa ja kielilaissa säädetään. Seurantakomitean on pyrittävä päätöksenteossaan yksimielisyyteen. Jos päätöstä ei voida tehdä yksimielisesti, päätökseksi tulee kanta, jota kaksi kolmannesta äänestäneistä on kannattanut. Seurantakomitean rahoitettavien toimien valintaperusteita koskevaan päätökseen ei saa erikseen hakea muutosta valittamalla. Seurantakomitealla on sihteeristö. Siinä ovat edustettuina seurantakomiteassa edustettuina olevat viranomaiset. Seurantakomitea päättää sihteeristön kokoonpanosta niin, että viranomaisten edustus tulee tasapuolisesti huomioon otetuksi. Sihteeristön tehtävänä on hoitaa seurantakomitean asioiden valmistelu-, esittely- ja täytäntöönpanotehtäviä. Sihteeristöön sovelletaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä, sekä mitä vahingonkorvauslaissa säädetään julkisyhteisön ja virkamiehen korvausvastuusta. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä seurantakomitean kokoonpanosta ja jäsenistä. Aluehallinto Maakuntataso Suuralueittaisia EAKR- toimenpideohjelmia toteutetaan pääsääntöisesti maakuntakohtaisesti. Ohjelmien operatiivisia hallinto- ja toimeenpanotehtäviä tullaan ohjelmakauden aikana alueellistamaan yhdelle, alueiden yhdessä päättämälle suuralueen maakunnan liitolle. Tällaisia keskushallinnosta siirrettäviä tehtäviä ovat muun muassa ohjelmien seurantaan, raportointiin ja erilaisiin toimeenpanon koordinointiin liittyvät tehtävät, joita kaudella hoidetaan pääasiassa sisäasiainministeriön johtamissa ohjelmasihteeristöissä. Kyseisten tehtävien hoito osoitetaan Pohjois-Suomen maakunnan liittojen keskinäisen sopimuksen perusteella Keski-Pohjanmaan liitolle. Tehtävien hoito resursoidaan ohjelman teknisellä tuella. Maakuntatasolla toimenpideohjelman toteutuksesta ja seurannasta sekä yhteensovittamisesta muiden kehittämistoimien ja EU osarahoitteisten ohjelmien kanssa vastaa maakunnan yhteistyöryhmä ja sen sihteeristö. Yhteistyöryhmässä ovat edustettuina tasapuolisesti alueen kehittämisen kannalta keskeiset osapuolet eli maakunnan liitto ja sen jäsenkunnat sekä Lapin maakunnassa lisäksi saamelaiskäräjät, ohjelmaa rahoittavat valtion viranomaiset ja muut valtionhallintoon kuuluvat organisaatiot sekä alueen kehittämisen kannalta tärkeimmät työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt sekä mahdollisuuksien mukaan muut kansalaisyhteiskuntaa edustavat tai ympäristöjärjestöt ja sukupuolten tasaarvoa edistävät järjestöt. Lisäksi yhteistyöryhmä voi kutsua kokouksiin asiantuntijoita ja asettaa jaostoja. Maakunnan yhteistyöryhmän tehtävänä on: 1) yhteen sovittaa seuraavan varainhoitovuoden aluekehitysrahastosta osarahoitettavan toimenpideohjelman rakennerahastovarojen ja niitä vastaavan kansallisen rahoitusosuuden kohdentumisen maakunnassa rakennerahasto-ohjelmaa rahoittaville valtion viranomaisille, maakunnan liitolle ja muille rakennerahasto-ohjelman rahoitukseen osallistuville; 50

50 2) yhteen sovittaa seuraavan varainhoitovuoden sosiaalirahastosta osarahoitettavan toimenpideohjelman alueellisen osion rakennerahastovarat ja niitä vastaavan kansallinen rahoitusosuuden asianomaiselle hallinnonalalle sovitun rahoituskehyksen mukaan, jollei rahoituskehyksestä poikkeamiseen ole painavia syitä; 3) suunnata 1 ja 2 kohdassa tarkoitettua maakuntaan osoitettua rakennerahastojen rahoitusta ja vastaavaa kansallista rahoitusta tarkistamalla maakunnan yhteistyöasiakirjan, jos se on rakennerahasto-ohjelman toimeenpanon kannalta tarpeen; 4) saada tiedoksi yhteensovitusta varten maakunnan yhteistyöasiakirjan laatimisen yhteydessä suunnitelmat ja raportit maaseuturahaston alueellisesta rahoituksesta, kalatalousrahastosta rahoitettavista toimenpiteistä ja sosiaalirahastosta osarahoitettavan toimenpideohjelman valtakunnallisen osion rahoituksesta ja varmistaa eri toimenpiteiden yhteensovituksen ja eri rahastojen osallistumisen laajojen ja aluekehittämisen kannalta merkittävien hankkeiden toteuttamiseen; 5) päättää yhteistyöasiakirjassa rakennerahasto-ohjelmassa olevien hankkeiden valintakriteerien alueellisesta soveltamisesta; 6) käsitellä rahoituksen myöntävän ministeriön, sen hallinnonalan viranomaisen tai muun toimijan taikka maakunnan liiton valmistelemia aluekehityksen kannalta merkittäviä hankkeita ja antaa niistä lausunnon rahoituksen myöntävälle taholle; yhteistyöryhmässä käsiteltävät hankkeet määritellään tarkemmin työjärjestyksessä kuitenkin niin, että liikesalaisuuden piiriin kuuluvia tietoja sisältäviä yrityshankkeita ei voida käsitellä yhteistyöryhmässä; 7) huolehtia tarvittavista menettelytavoista, joilla varmistetaan rahoitettaviksi hyväksyttävien hankkeiden mahdollisten ympäristövaikutusten selvittäminen ennen rahoituspäätösten tekoa; 8) valmistella ja esittää aluekehitysrahastosta osarahoitettavan toimenpideohjelman ja sosiaalirahastosta osarahoitettavan toimenpideohjelman alueellisen osan muutostarpeita seurantakomitealle ja hallintoviranomaiselle sekä raportoi niille rakennerahasto-ohjelman toteutumisesta; 9) tiedottaa rakennerahasto-ohjelman toimeenpanosta; 10) hoitaa myös muita rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanon ja alueen kehittämiseen vaikuttavien toimenpiteiden yhteensovittamista koskevia tai niihin liittyviä tarpeellisia tehtäviä, joista tarvittaessa määrätään tarkemmin työjärjestyksessä, jollei kyseisiä tehtäviä ole säädetty muiden viranomaisten tehtäväksi. Edellä kohdissa 1 ja 2 tarkoitetuista tehtävistä hyväksytään asiakirja, jonka kaikki asianomaisessa maakunnassa toimenpideohjelmaa rahoittavat toimijat allekirjoittavat (maakunnan yhteistyöasiakirja). Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristön tehtävänä on hoitaa yhteistyöryhmän asioiden valmistelu-, esittely- ja täytäntöönpanotehtäviä virkavastuulla. Siihen kuuluvat maakunnan liiton ja sen jäsenkunnat sekä ohjelmaa rahoittavat valtion viranomaiset ja muut valtionhallintoon kuuluvat organisaatiot. Sihteeristön kokoonpanosta päättää maakunnan yhteistyöryhmä. 51

51 Suuraluetaso 52 Suuraluetasolla (NUTS II) Pohjois-Suomen ohjelman toteutusta yhteen sovittaa ohjelman seurantakomitea ja sen sihteeristö. Kyseisten elinten tehtäviä syvennetään ohjelman rutiiniomaisesta hallinnoinnista ohjelman sisällöllisen etenemisen tarkasteluun ja suuntaamiseen. Suuraluetason tehtäviä varten nimetään maakuntien yhteinen ohjelmakoordinaattori. Pohjois-Suomen maakuntien yhteinen edunvalvontaelin on Pohjois-Suomen neuvottelukunta. Se muodostuu maakunnan liittojen puheenjohtajistoista ja sen sihteeristönä toimii maakuntajohtajien muodostama työryhmä. Se tulee myös seuraamaan ohjelman etenemistä ja ottamaan siihen kantaa. Neuvottelukunta tulee ohjelmaa koskeviin kokouksiinsa kutsumaan myös aluehallintoviranomaisten edustajia. Maakunnan liittojen muodostama työryhmä sekä maakuntajohtajat jatkavat yhteistyötä myös ohjelman toteutuksen osalta. Maakunnan yhteistyöryhmien sihteeristöt kokoontuvat käsittelemään yhdessä ohjelmatilannetta vähintään kerran vuodessa. Pohjois-Suomessa toimii useita ohjelman sisältämiin kehittämistoimiin liittyviä alakohtaisia yhteistyöelimiä. Nykyisin jo toimivista voidaan esimerkiksi mainita Pohjois-Suomen korkeakoulujen yhteistyöneuvottelukunta ja Pohjois-Suomen Multipolisverkkoa hallinnoiva Multipolis ry. Uusia alakohtaisia yhteistyö elimiä tullaan perustamaan mm. logistiikkaan Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkafoorumi sekä energiaan Pohjois-Suomen energiafoorumi. Vapaamuotoisempaa yhteistyötä suuraluetasolla haetaan hankkeiden kautta. Vuosittain tullaan avaamaan yhteisiä hakuja eri teemojen alla maakuntien rajat ylittäville hankkeille. Varojen budjetointi ja osoittaminen EAKR- ja niitä koskevat kansalliset vastinrahat kootaan hallintoviranomaisen pääluokkaan kahdelle momentille. Maakuntakohtaisen rahoituskehyksen jakautuminen rakennerahastovaroja käyttäville viranomaisille tehdään vuosittain maakunnan yhteistyöasiakirjoissa. Rakennerahastovarat ja niitä vastaavat kansalliset vastinrahat osoitetaan suoraan hallintoviranomaiselta välittäville toimielimille. Kaikkia ohjelmavaroja ei välttämättä jaeta maakunnille kunkin vuoden alussa, vaan osa varoista voidaan jättää reserviin käytettäväksi asianomaisiin ohjelmiin maakunnan yhteistyöasiakirjoissa esitettävällä tavalla esim. rahoitussiirtojen toteuttamista varten, ylimaakunnallisiin hankkeisiin tai äkillisiin rakennemuutosongelmiin. Aloitteen reservin varaamiseen tekee pääsääntöisesti maakunnan yhteistyöryhmä. Seuranta- ja raportointijärjestelmä Ohjelmakauden seurantaa varten on kehitetty seurannan kaikki prosessit kattava internet-pohjainen järjestelmä EURA2007, jossa käyttäjien tarpeet ja toiveet on otettu huomioon mahdollisimman kattavasti. Järjestelmä koostuu yksittäisten hankehakemusten käsittelyä, hankkeiden seurantaa ja raportointia sekä hankkeiden valvontaa koskevista osista ja se liittyy kiinteästi nykyisiin käytössä oleviin WEPA ja TUKI2000 järjestelmiin. EURA2007:n avulla hallinnoidaan ohjelmiin liittyvien hankkeiden rahoitushakemukset sekä päätökset ja raportoidaan ohjelmien toteutumisesta. Järjestelmä tukee hakemuksen ja päätöksen tekoa sekä hankkeiden tarkastus- ja valvontajärjestelmää. Tietojärjestelmä helpottaa ohjelmien hallinnoinnin sujuvuutta ja tuottavuutta siten, että hyvin organisoitu tieto, asiakirjat ja asiat ovat järjestelmän kautta helposti saatavilla ja käsiteltävissä myös julkiseen käyttöön. Ratkaisussa on rajapinnat muiden käytössä olevien tietojärjestelmien väliseen tiedonsiirtoon ja se on sovitettavissa viran-

52 omaisten erilaisiin tarpeisiin. Hakija voi itse täyttää rahoitushakemuksen Internetin kautta ja jättää käsittelyyn viranomaiselle. Järjestelmä on mahdollisimman pitkälle integroitu. Se tarkoittaa, että kukin tieto syötetään tähän järjestelmään tai johonkin siihen yhteydessä olevaan järjestelmään vain kerran. Järjestelmä on yhteensopiva nykyisiin käytössä oleviin kauppa- ja teollisuusministeriön TUKI2000 -yritystukien seurantajärjestelmään ja työministeriön WEPA sovellukseen, jotka on muutettu vastaamaan ohjelmakauden vaatimuksia. EURA2007 korvaa sisäasiainministeriön (FIMOS2000), opetusministeriön (IRIS) ja työministeriön (ESRA) järjestelmät ohjelmakaudella Projektienhallintajärjestelmä WEPA valvoo valtion talousarvioon otettavien myöntämisvaltuuksien ja arviomäärärahojen hallintaa ja riittävyyttä, sekä tuottaa laskentaa kansallisia laskentatarpeita varten. WEPA -järjestelmään integroidaan valtion talousarvioon otettavien varojen allokointiosasovellus, jolla varat jaetaan ohjelman toteuttamiseen osallistuville viranomaisille. Hankkeiden valinta Kaikkien hankkeiden tulee täyttää seuraavat yleiset hankevalintakriteerit (1-5). Hankkeen tulee olla: 1. ohjelman mukainen, myös maakunnallisia painopisteitä tukeva 2. toteuttamiskelpoinen 3. toteutustavaltaan taloudellinen ja kustannustehokas 4. kestävän kehityksen periaatteiden mukainen Seuraavat valintakriteerit (5-16) ovat hankevalintaa ohjaavia. Hankkeen valintaa tukee, jos hanke on: 5. pysyvää tai pitkäaikaista lisäarvoa tuottava 6. innovatiivinen, alueellista kilpailukykyä, vetovoimaa ja uudistumista edistävä 7. työllisyyttä edistävä 8. uutta yritystoimintaa synnyttävä 9. pk-yritysten pääsyä kansainvälisille markkinoille edistävä 10. yrityksen kasvua tukeva 11. yritysten verkostoitumista ja klustereita edistävä 12. innovaatiojärjestelmiä vahvistava 13. T&K -toimintaa pk-yrityksissä lisäävä 14. tietoyhteiskunnan mahdollisuuksien hyödyntämistä edistävä 15. alueen vetovoimaa lisäävä 16. tasa-arvoa tukeva Ylimaakunnalliset hankkeet Pohjois-Suomi tulee toteuttamaan ylimaakunnallisia hankkeita sekä suuralueen sisällä että Länsi- ja Itä-Suomen alueiden kanssa. Ylimaakunnalliset hankkeet lisäävät osaltaan epävirallista yhteistyötä alueiden välillä. Hankkeita varten varataan ohjelmareserviä tarpeen mukaan vuosittain laadittaviin yhteistyöasiakirjoihin. Toimenpideohjelmien välisten ylimaakunnallisten hankkeiden toteutus on tehtävä myös mahdollisimman yksinkertaiseksi. Ylimaakunnallisen hankkeen hallinnointi keskitetään yhteen maakunnan liittoon tai valtion alueviranomaiseen. 53

53 54 8. VIESTINTÄ Viestinnän tavoitteena on edesauttaa ohjelman tehokasta toteutusta jakamalla tietoa ohjelman tarjoamista mahdollisuuksista hankkeiden toteuttajille, alueellisille ja paikallisille viranomaisille, yhteistyötahoille, tiedotusvälineille ja suurelle yleisölle. Samalla varmistetaan toiminnan avoimuus ja julkisuus sekä lisätään ohjelman tunnettuutta ja tuodaan esiin unionin osuus ohjelman rahoituksessa. Aktiivisella viestinnällä tehostetaan toimijoiden yhteistyötä ja lisätään aitoa kumppanuutta eri toimijoiden kesken sekä aktivoidaan hankeideointia ja vauhditetaan hankkeiden käynnistämistä. Tukitoimien avoimuus edunsaajien sekä muiden ryhmien kannalta varmistetaan julkistamalla rahoituspäätökset sekä mm. julkaisemalla tukitoimien sisällöstä kertovaa aineistoa, tiedottamalla tukitoimien kehityksestä koko ohjelmakauden ajan sekä tiedottamalla tukitoimien seurannasta, arvioinnista ja hallinnosta. Edellisen ohjelmakauden viestinnän arviointi ja siitä saadut tulokset tarjoavat hyvän perustan vaikuttavuudesta viestimiseen. Ohjelmaa tehdään tutuksi ja sen tuloksista kerrotaan konkreettisten esimerkkien ja hyvien käytäntöjen avulla. Menestystarinoiden ympärille voidaan luoda mielikuvaa EU-ohjelmien vaikuttavuudesta laajemminkin. Hanketoiminnasta tiedotettaessa kiinnitetään huomiota yksittäisten hankkeiden sitomiseen osaksi laajempaa kokonaisuutta. Ohjelmalle laaditaan viestintäsuunnitelma, jossa linjataan viestinnän tavoitteet ja toimet yksityiskohtaisemmin. Tiedotusta vahvistetaan nykyiseen kauteen nähden. Päävastuu viestinnästä on suuralueella. Tavoitteena on suuralueen yhteinen viestintähenkilö, jonka tehtäviin kuuluisivat myös seurantakomitealle suuraluetasolla siirrettäviin tehtäviin kuuluva valmistelu. Viestinnän koordinoimiseksi suuraluetasolla muodostetaan viestintäverkosto. Tiedotukseen osoitetaan ohjelman teknisestä avusta tarpeelliset resurssit. Viestinnän seurannasta vastaavat ohjelman seurantakomitea ja maakuntien yhteistyöryhmät, joille raportoidaan vuosittain. Ohjelman väliarviointiin sisällytetään myös viestinnän arviointi.

54 55 LIITE 1 Tiivistelmä ex ante -arvioinnista Pohjois-Suomen alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoite ohjelman ennakkoarviointi TIIVISTELMÄ Suomen Aluetutkimus FAR yhdessä Fin-Auguuri Oy:n kanssa toteutti kauden EUosarahoitteisten EAKR -toimenpideohjelmaluonnosten ennakkoarvioinnin. Arviointityön vastuuorganisaationa toimi Suomen Aluetutkimus FAR. Arviointiryhmän kokoonpano oli seuraava: - YTM Teemu Juntunen (koordinaattori) - YTL, KTM Timo Tiainen - MMM, KTyo Tuomas Kuhmonen - MMT Jyrki Aakkula Pohjois-Suomen ohjelman osalta ennakkoarvioinnin kohteena oli pääasiassa päivätty luonnos. Lisäksi päivättyä ohjelmaluonnosta käytettiin seuraavien arviointikysymysten vastaamiseen: - Onko ohjelmien tavoitteille asetettu sopivat indikaattorit ja voivatko nämä indikaattorit toimia perustana ohjelmien seurannalle ja arvioinnille? - Mikä on ohjelmien määrällinen vaikutus indikaattoreilla mitattuna? - Voidaanko ohjelmien tavoitteet realistisesti saavuttaa ottaen huomioon niihin varatut resurssit? Lisäksi kestävän kehityksen arviointia täsmennettiin uudemman ohjelmaluonnoksen perusteella. Edellä mainitun toimintatavan taustalla oli se, ettei aiempi ohjelmaluonnos antanut mahdollisuutta vastata kaikkiin arviointikysymyksiin. Yhteenveto on laadittu noudattaen arviointitehtävän kolmen pääkokonaisuuden rakennetta, joka oli toimenpideohjelmien viitekehys, toimenpideohjelmien tavoitteet ja toimenpideohjelmien suhde muihin poliitikkoihin. Lisäksi tarkasteltiin hallinto- ja toimeenpanojärjestelmää. Toimenpideohjelmien viitekehys Pohjois-Suomen ohjelmassa esitetyt haasteet ja ongelmat sekä niihin vastaaminen korostavat voimakkaasti talouskasvun kiihdyttämisen tarvetta. Tästä on ollut seurauksena se, että ongelmista/haasteista on ollut vaikea johtaa välittömiä toimenpiteitä. Ohjelmassa on kuitenkin esitetty ongelmakohtia, joihin tarvitaan julkista interventiota. Nämä ongelmat on kuitenkin esitetty varsin yleisellä tasolla. Ohjelmassa voisi myös vielä voimakkaammin tukeutua vahvuuksien ja mahdollisuuksien hyödyntämiseen kaikilla toimintalinjoilla, erityisesti rahoituksen kohdentamisella kasvupotentiaalia omaaville aloille. Pohjois-Suomen kehittämisstrategia on kaiken kaikkiaan tiivis ja selkeähkö. Strategioiden vastaavuus toimenpiteisiin jää kuitenkin avoimeksi, koska alueiden tarpeiden analyyseistä ei ole suoraan johdettu strategisia painotuksia eikä toisaalta yksittäisiä toimenpiteitäkään, jotka olisivat voineet kiteytyä strategioiksi.

55 Ohjelmasta on nähtävissä vähäisesti painotuksia temaattisesti, maantieteellisesti tai rahoituksellisesti. Konkreettisempi haasteiden ja ongelmien tunnistaminen alueittain antaisi paremmat lähtökohdat temaattisiin ja maantieteellisiin painotuksiin. Aiempien arviointien tuloksia ja havaintoja ei ole hyödynnetty uuden ohjelman laadinnassa Pohjois- Suomessa. Näin ollen tehtyjen arviointien tulosten vaikutusta uuden ohjelmaluonnoksen sisältöön ja ohjelmaprosesseihin ei ole kuvattu. Toimenpideohjelmien tavoitteet Ohjelmassa on runsaasti tavoitteita, joiden keskinäisten suhteiden määrittelyssä tulisi osoittaa enemmän huolellisuutta. Tavoitteet eivät myöskään ole riittävän selkeitä, mikä tulee vaikeuttamaan niiden toteutumisen seurantaa ja arviointia sekä indikaattorien muodostamista ja mittaamista. Runsas lukumäärä jo sinänsä lisää seurannan kuormittumista. Tavoitteiden toteutuminen on käytettävissä olevien resurssien, niiden optimaalisen allokaation sekä tehokkaiden ja vaikuttavimpien toimenpiteiden yhteisvaikutuksen tulosta. Ohjelman kaikkia runsaslukuisia tavoitteita ei tulla saavuttamaan jo pelkästään resurssien rajallisuudesta johtuen. Strategiatyössä on parannettavaa. Ohjelman vaikuttavuuden kannalta on tärkeää pohtia jo ohjelmatyön alusta lähtien, millä toimenpiteillä niihin rajalliset resurssit optimaalisesti allokoiden saavutetaan vaikuttavimmat määrälliset tulokset. Runsaslukuisten tavoitteiden seuraamiseen tarvittavien indikaattorien lukumäärä olisi suuri. Tavoitteiden asettaminen monille tasoille ja niiden keskinäiset suhteet (panostus toimenpiteisiin, tuotokset, odotetut tulokset toimintalinja- ja ohjelmatasolla sekä ohjelman vaikuttavuus) tulee huomioida paremmin. Yleisellä tasolla toimintalinjojen tavoitteet eivät ole kuitenkaan keskenään ristiriitaisia. Ohjelmatyössä on jatkossa otettava jo aikaisemmassa vaiheessa huomioon indikaattori- ja seurantajärjestelmäkysymykset. Aikaisempi käsittely auttaa täsmentämään tavoitteiden asettelun suhdetta alueen tarpeisiin. Taustalla olevalla mallilla voidaan yhdistää ongelma tai tarve tehokkaaseen instrumenttiin, jolla on vaikuttavuutta mitattavaan tavoitteeseen. Samalla tulee huomioitua tavoitteeseen vaikuttavat muut tekijät, mutta myös toimenpiteen sivuvaikutukset, sekä teho käytettävissä olevilla resursseilla. Toimenpideohjelmien suhde muihin poliitikkoihin Pohjois-Suomen EAKR-ohjelma on realistinen kasvu- ja toimintaympäristöohjelma, joka profiloituu innovaatioihin, kasvuun, vetovoimatekijöihin ja melko vaativiin kehittämiskohteisiin. Ohjelma rakentuu kohtuullisen monipuolisesti alueen maakuntien vahvuuksille ja menestystekijöille siten, että kaikilla maakunnilla on ohjelman strategian painopisteisiin joitakin tarttumapintoja joskin erilaisten alueiden hyödyntämiskapasiteettiin on syytä kiinnittää huomiota. Ohjelmatyöhön liittyvään strategiseen ajatteluun ja itse ohjelmaprosessiin tulisi varata enemmän aikaa ja voimavaroja; alueita ja keskushallintoa tulisi tukea tämänkaltaisen osaamisen lisäämisessä ja aluekehitystoiminnan suoraviivaistamisessa. Heikompien alueiden kykyä hyödyntää vaativaa ohjelmaa tulisi pohtia ja yleensäkin maaseutuulottuvuus on ohjelmassa hieman hutera sekä strategia- että rahastotason analyysissä ja työnjaossa. Sen sijaan ESR-yhteydessä on puutteita. Pohjois-Suomen ohjelmassa on kyllä strategiatasolla tunnistettu ESR-ohjelman mahdollinen täydentävyys ja täydentävyyden mekanismi. ESR-ohjelman toimenpiteiden sijoittaminen EAKR-toimintaan on kuitenkin vielä tekemättä. 56

56 Tasa-arvokysymyksistä Pohjois-Suomessa on esillä naisyrittäjyyden edistäminen. Ohjelmassa on lisäksi alueen erityispiirteisiin liittyen huomioitu saamelaiset sekä tuotu esille asumiseen (vanhukset ja muut erityisryhmät) liittyvät tasa-arvokysymykset. Kestävän kehityksen tematiikka on kohtuullisen hyvin integroitu ohjelman sisältöihin. Myönteistä on erityisesti kestävän kehityksen periaatteiden ja eri ulottuvuuksien esille tuominen heti ympäristöselostuksen alussa. Hallinto- ja toimeenpanojärjestelmä Tulevalla ohjelmakaudella hallinto- ja toimeenpanojärjestelyjen tarkoituksenmukaisuus kiteytyy erityisesti siihen, kuinka uusi suuraluetason toiminta onnistutaan organisoimaan tulokselliseksi sekä siihen, kuinka merkitykseltään korostuva yhteensovitustehtävä (ja työnjako) onnistutaan järjestämään. Aidosti yhteisten suuralueteemojen ja toisaalta suuralueiden sisäisesti erilaisten tarpeiden pukeminen strategioiksi ja toimintaa ohjaaviksi teemoiksi osoittautui vaikeaksi, osin kireän aikataulun vuoksi. Saattaakin olla, että suurin hyöty suuraluetason toiminnasta syntyy hallinnon ja toimeenpanon osa-alueella. Mikäli ylimaakunnallisia toimenpiteitä koskevaa päätöksentekoa ja hankehallinnointia onnistutaan tehokkaasti keskittämään tietylle toimijalle, joka hoitaa koko byrokratian maksatuksineen, tehostuu toiminta huomattavasti. 57

57 58 LIITE 2 Ympäristöselostus Ympäristötavoitteet Vaikutusten arvioinnin ensisijaisena lähtökohtana ovat maakuntasuunnitelmien ympäristötavoitteet. Kaikkien kolmen maakunnan visiot ja tavoitteet tähtäävät kestävään kehitykseen. Kestävä kehitys nähdään läpileikkaavana teemana tai arvona, joka tulee ottaa huomioon kaikessa toiminnassa. Kestävään kehitykseen on sisällytetty taloudellinen, sosiaalis-kulttuurinen/yhteiskunnallinen ja ekologinen ulottuvuus. Maakuntavisioihin ympäristö sisältyy seuraavasti: - Lappi: pohjoiset luonnonvarat, laadukas ympäristö - Keski-Pohjanmaa: viihtyisä ympäristö, ympäristön kunnioitus - Pohjois-Pohjanmaa: laadukas elinympäristö, monimuotoinen luonto. Ympäristön laatu sisältyy siis kaikkien maakuntien visioihin. Pohjois-Pohjanmaalla on solmittu alueviranomaisten ja muiden toimijoiden allekirjoittama ympäristösopimus, jonka päätavoitteena on laatuympäristön maakunta. Ympäristön tila Ympäristön tilan kuvaus on esitetty luvussa 2.7. Arviointimenettely Pohjois-Suomen kilpailukyky ja työllisyys ohjelman vaikutukset on arvioitu viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (SOVA-lain) mukaisella menettelyllä. Varsinainen arviointityö on aikatauluista johtuen tehty hyvin nopeasti ja yleispiirteisesti; tosin ohjelman luonteesta johtuen ei tätä tarkempi vaikutusarviointi olisi edes ollut mielekästä. Ohjelmasta on erikseen arvioitu sen merkitys kestävälle kehitykselle ja SOVA-laissa tarkoitetut vaikutukset fyysiseen ympäristöön; nämä arviointiosiot on erotettu jäljempänä toisistaan. Arvioitavista vaikutuksista ja menettelystä neuvoteltiin ohjelma-alueen kolmen ympäristökeskuksen kanssa järjestetyssä yhteisessä tilaisuudessa ja tätä ennen alustavasti Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen kanssa. Vaikutuksia on käsitelty eri sidosryhmien kanssa kussakin maakunnassa erikseen järjestetyissä neuvotteluissa. Näistä kaksi järjestettiin maakunnan yhteistyöryhmien (MYR) kokousten yhteydessä ja yksi erikseen. Kokouksiin kutsuttiin yhteistyöryhmien jäsenistöjen lisäksi sellaisia kylä-, matkailu-, luonnonsuojelu- ja tasa-arvotoimijoita, joiden voitiin olettaa olevan kiinnostuneita ohjelman vaikutuksista. Ohjelman vaikutuksista ei erikseen neuvoteltu naapurivaltioiden, Ruotsin ja Norjan kanssa. Tähän ei ollut tarvetta, koska - Raja-alueet Ruotsin ja Norjan kanssa ovat jokilaaksoja, joissa tiiviillä kanssakäymisellä on pitkä historiallinen perinne ja kanssakäyminen on jatkuvaa ja käytännönläheistä; valtiollisilla rajoilla ei ole samaa merkitystä kuin yleensä. Mahdolliset ohjelmalla rahoitettavat, rajajokilaaksoja koskevat hankkeet on erittäin helppo käsitellä hankevaiheessa. Ohjelmavaiheen eivät olisi olleet luontevia tässä tilanteessa. - Mahdollisten matkailullisten kehittämishankkeiden todennäköisin naapurivaltioon ulottuva vaikutus kohdistuisi kalastukseen, jonka osalta kummassakin joessa vallitsee pysyvä yhteisjärjestely.

58 - Raja-alueiden tärkein tuotannollinen keskittymä, johon kilpailukykyhankkeita voisi kohdistua, sijaitsee Perämeren rannikolla. Suomen ja Ruotsin Perämerenkaari-vyöhykettä kehitetään joka tapauksessa yhteiseksi talousalueeksi ja vierekkäisten rajakaupunkien Haaparannan ja Tornion yhteistyö on erittäin tiivistä. Vaikutusten arvioinnin on koordinoinut Pohjois-Pohjanmaan liitto, jolla on ollut koordinaatiovastuu myös koko ohjelmasta. Koordinaattori on tuottanut pohja-aineiston, jota on tarkennettu em. tilaisuuksissa. Arviointimenettelyä on myös käsitelty Pohjois-Pohjanmaan aluekehitysviranomaisten ympäristövaikutusten arviointi ryhmässä (YVA-ryhmä). Ohjelman laadinta perustuu yhteiseen, EU:n alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoitteeseen. Ohjelmalle on laadittu ainoastaan yksi strateginen polku, joten vaikutustarkastelussa vertailtavia kehitysvaihtoehtoja ei ole. Vertailu on siten 0-vaihtoehdon ja valitun strategian välinen. Ympäristöselostusta täydennettiin annettujen lausuntojen mielipiteiden perusteella. Selostukseen liitettiin tässä vaiheessa yhteenveto kannanotoista ja niiden perusteella muodostunut loppuarviointi prosessista. Ohjelman merkitys kestävälle kehitykselle Ohjelmatason vaikutukset yleisiä ja täsmentyvät hanketasolla Seuraavan ohjelmakauden aluekehittämistyö tähtää kokonaisuudessaan alueen kestävään kehitykseen. Tarkasteltaessa Pohjois-Suomen kilpailukyky ja työllisyys ohjelman vaikutuksia on samanaikaisesti otettava huomioon myös kaikki muu aluekehitystyö, mm. maakuntaohjelmat. Ohjelma on laadittu hyvin yleiselle tasolla ajatellen ympäristövaikutusten tunnistamista. Ohjelmalla rahoitettavat hankkeet eivät ole vielä tiedossa, eikä myöskään ole tiedossa minne hankkeet kohdistuvat. Tästä johtuen vaikutusarviointi jää yleiselle tasolle. Ohjelmasta rahoitetaan sekä kehittämishankkeita että investointihankkeita. Varsinaiset ympäristövaikutukset syntyvät ketjun loppupäässä siten, osa kehittämishankkeista johtaa investointeihin ja ne edelleen tuotantoon. Tässä vaikutusarvioinnissa on pääasiassa käsitelty yksittäisten toimialojen kehittämistä kokonaisuuksina tekemättä eroa kehittämistoiminnan, investointien ja tuotantotoiminnan välillä. Rahoitettavien hankkeiden vaikutusten selvittäminen täsmentyy vaiheittain: Suunnitteluvaiheen hankkeen/toimenpiteen käynnistyessä selvitetään sen ympäristövaikutukset, ja merkittävimmin ympäristöön vaikuttavat hankkeet käsitellään YVA-lain menettelyssä tai Natura-arvioinnissa. Mikäli hanke etenee rakentamistoimenpiteeksi, se vaatii vähintään rakennusluvan, usein myös ympäristöluvan, jossa voidaan asettaa lupaehtoja ja seurantavelvoitteita vaikutusten rajoittamiseksi. Tämän lisäksi merkittävät maankäytölliset hankkeet käsitellään kaavoituksessa ja siihen liittyvässä vaikutusten arvioinnissa. Ohjelma tähtää ensi sijassa taloudellisen kehityksen turvaamiseen Kilpailukyky- ja työllisyys ohjelman päätavoite on lisätä alueen kilpailukykyä. Ohjelmasta tullaan rahoittamaan elinkeinoelämän, innovaatiotoiminnan ja alueen vetovoiman kehittämishankkeita. Taloudellisen kestävyyden varmistaminen on siis ohjelman keskeisenä sisältönä. Tämän lisäksi ohjelmassa on työllisyyden lisäämisen ja rakennemuutoksen lievittämisen näkökulma. 59

59 Vähäinen merkitys luonnon monimuotoisuudelle 60 Ekologinen kestävyys sisältyy läpäisevästi kaikkiin Pohjois-Suomen maakuntaohjelmiin. Tämän lisäksi osassa Pohjois-Suomea on erilliset laajasti hyväksytyt ympäristöstrategiat, joissa ekologinen näkökulma on vahva. Luonnon monimuotoisuuden varmentaminen on tärkeä osa ekologisen kestävyyden tavoittelua. Tämä on hoidettu luonnonsuojelulainsäädännöllä ja maakuntakaavoituksella; Pohjois-Suomen luonnonsuojelualueiden varaukset ovat laajat ja monipuoliset muuhun Suomeen ja Eurooppaan verrattuna. Yksittäisten hankkeiden vaikutusarvioinneissa on luontovaikutusten arviointi ehkä pisimmälle kehittynyttä. Pohjois-Suomen kilpailukyky ja työllisyys -ohjelman kosketuspinta luonnon ja luonnonvarojen käyttöön on kapea, lähinnä välillinen. Ohjelman merkitys ekologiselle kestävyydelle jää väistämättä rajoitetuksi, etenkin kun otetaan huomioon em. luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Ohjelmalla voidaan rahoittaa sellaisia luonnonhoidollisia hankkeita, joilla on elinkeinoelämää edistävä merkitys, ja siten ohjelma voi jossain määrin edistää myös luonnon monimuotoisuutta. Koska ohjelman välitön merkitys luontoon jää vähäiseksi, ei sillä tule olemaan olennaisia vaikutuksia Pohjois-Suomen Natura-alueisiin. Ohjelmasta rahoitettavilla luonnonhoidollisilla hankkeilla voi olla lieviä myönteisiä vaikutuksia Natura-alueiden luonnontilaisuudelle ja virkistyskäytölle. Kilpailukyky ja työllisyys -ohjelma vähentää ympäristökuormitusta Ohjelman keskeisin merkitys ympäristön kannalta on, että se vauhdittaa ja suuntaa elinkeinotoiminnan rakenteellista muutosta. Ohjelmakaudella kehittyvä elinkeinotoiminta eroaa ympäristövaikutuksiltaan aikaisemmasta. Suuntaus on perustuotannosta osaamisintensiivisille aloille ja palveluihin. Kun tähän vielä liittyy uuden ympäristöteknologian käyttöön otto ja ympäristölaadun korostuminen myös perinteisillä tuotantoaloilla, voidaan keskeisenä johtopäätöksenä pitää sitä, että ohjelma vähentää elinkeino- ja tuotantotoiminnan ympäristökuormitusta Pohjois-Suomessa. Ympäristön laatu ja viihtyisyys paranevat Alueen vetovoiman lisäämisessä on tärkeällä sijalla ympäristön hoito ja ympäristön laadun parantaminen. Tähän liittyvän hanketoiminnan voi olettaa heijastuvan myönteisesti asuin- sekä vapaaajan ympäristöjen viihtyisyyteen. Ympäristöosaaminen kehittyy Ohjelmassa on aineksia, jotka luovat edellytyksiä ympäristöosaamisen kasvun vauhdittumiselle, mm. poikkitieteellinen tutkimus, yritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyöverkostot, pyrkimys puhtaampaan teknologiaan. Samaan aikaan laadittavan ESR-ohjelman vaikutukset lienevät samansuuntaiset. Ympäristöosaamisen ja ympäristöteknologian tuotannon kehittymisellä on oletettavasti positiivinen yhteys alueen oman ympäristön tilan kehitykseen. Myös kielteisiä ympäristövaikutuksia syntyy Pohjois-Suomen kilpailukyky ja työllisyys -ohjelman merkitys fyysiselle ympäristölle ei ole yksiselitteisen myönteinen. Ohjelmaan sisältyy osia, jotka tulevat synnyttämään haitallisia ympäristövaikutuksia. Tällaisia ovat - liikennehankkeet (ohjelma koskee logistiikkahankkeita ja liikenneverkon puollonkaulahankkeita) - uusiutuvan energiantuotannon kehittäminen - matkailua lisäävät hankkeet.

60 61 Näistä uusiutuvan energian tuotannon edistämisellä on pinta-alallisesti laajimmat vaikutukset. Vaikutukset syntyvät etenkin energiaraaka-aineen tuotannossa. Energiaraaka-aineen tuotanto ei ole tämän ohjelman suoranaisia rahoituskohteita, mutta kaikki uusiutuvan energian toimialan kehittäminen heijastuu väistämättä myös tuotantopäähän: Osa maa- ja meripinta-alasta siirtyy uusiutuvan energian tuotantoon. Muuttuneen tuotantotoiminnan vaikutukset tulevat eroamaan aikaisemman maa- ja metsätalouden vaikutuksista; näkyvimpiä näistä ovat maisemamuutokset pelloilla, nuorissa metsissä ja merialueella. Kaiken kaikkiaan, ml. ilmastovaikutus, uusiutuvan energian tuotannon kehitys on ympäristömerkitykseltään vahvasti myönteinen. Matkailun kasvattamiseen liittyy yleensä ympäristökuormituksen kasvua. Ohjelmassa painotetaan kestävää matkailua, mistä johtuen matkailun ominaiskuormituksen pitäisi alentua. Kehitys todennäköisesti johtaa päämatkailuvirtojen keskittymiseen, mikä osaltaan helpottaa kuormituksen hallintaa, vaikka kokonaiskuormitus kasvaisikin. Ohjelmalla rahoitettavat liikenteen logistiikka- ja pullonkaulahankkeet tulevat olemaan kokonaisuudessaan ympäristöpositiivisia, liikennetarvetta supistavia ja liikenteen häiriöttömyyttä vähentäviä. Hankkeiden kohdentumisalueilla kuitenkin voi syntyä ei-toivottuja ympäristömuutoksia; hyvän suunnittelun merkitys on niiden supistamisessa tärkeässä asemassa. Sosiaalinen kestävyys ja tasa-arvo haasteena Rakennemuutos heijastuu paineena sosiaalista yhteisöä kohtaan. Kun samalla otetaan huomioon Pohjois-Suomen väestön ikääntyminen ja muuttoliike ovat haasteet suuret. Ohjelma pyrkii turvaamaan taloudelliset resurssit ja työllisyyden, mutta se ei yksinään riitä takaamaan sosiaalisesti kestävää kehitystä Pohjois-Suomessa. Syrjäytymisalttiiden väestöryhmien ja alueiden kehityksen ja tasaarvon turvaaminen edellyttää myös muita aluekehittämistoimenpiteitä. Maakuntaohjelmissa painotetaankin hyvinvointia ja peruspalveluja. ESR-ohjelmalla on tärkeä rooli sosiaalisen kestävyyden turvaamisessa. Ohjelmassa korostetaan sosiaalista ja alueellista tasa-arvoa. Sukupuolten välinen tasa-arvo näkyy siten, että palvelualat tulevat kuluneita ohjelmakausia vahvemmin ohjelman mukaan. Erityisesti hoito- ja hoivapalvelut ovat naisvaltainen toimiala, joten uudet syntyvät yritykset ja työpaikat lisäävät erityisesti naisten työllistymismahdollisuuksia. Palveluiden saavutettavuuden kehittäminen parantaa koko Pohjois-Suomen, myös syrjäisten alueiden, elinvoimaisuutta. Palvelualojen kehittäminen sekä näiden alojen yrittäjyys lisäävät välittömästi ihmisten hyvinvointia sekä luovat mahdollisuuksia aluetalouden tilan parantamiselle. Rakennemuutos on haaste myös yhteisön kulttuurisille arvoille. Ohjelma ottaa aktiivisen kannan kulttuuriarvojen säilyttämiseen ja kehittämiseen ja sisältää kulttuuriympäristöä kehittävän, sellaisen hanketoiminnan, joka parantaa alueen vetovoimaa. Lisäksi saamelaiskulttuurin tukeminen on erityisasemassa. Todennäköisesti matkailun kehittäminen edistää muutoinkin alueen perinteisen kulttuurin säilyttämistä ja esille tuomista. Kulutustasoon ja ympäristöarvoihin ei suoraa yhteyttä Ohjelma heijastuu elinkeinojen sekä yksilöiden ympäristöön kohdistuvaan ominaiskuormituksen myönteisellä tavalla. Sen sijaan kuormitus- ja kulutustasoon sillä ei ole selvää yhteyttä, eikä myöskään niiden taustalla olevaan arvomaailmaan. Nämä asiat kuuluvatkin maakuntasuunnitelmien tasolle ja operatiivisista ohjelmista lähinnä ESR-ohjelman aihepiiriin. Voidaan kuitenkin olettaa, että myös Pohjois-Suomen kilpailukyky- ja työllisyys -ohjelmalla on erilaisen kansainvälisen verkottumisen kautta välillisesti ympäristöarvoja ja ympäristötietoisuutta globalisoiva vaikutus. Tämä voi

61 johtaa tähänastisesta poikkeaviin painotuksiin; sinänsä suomalaisten ympäristötietoisuus on korkealla tasolla kansainvälisessä vertailussa. Vaihtoehdot Ohjelman laadinta perustuu yhteiseen, annettuun tavoitteeseen. Ohjelmalle on laadittu ainoastaan yksi strateginen polku, joten vaikutustarkastelussa vertailtavia kehitysvaihtoehtoja ei ole. Vertailu on siten 0-vaihtoehdon ja valitun strategian välinen. 0-vaihtoehto tarkoittaisi sitä, ettei ohjelmaa toteutettaisi. Tämä merkitsisi, että Pohjois-Suomi joutuisi kohtaamaan kansainvälisen kilpailun huonommin valmistautuneena. Luvussa 3.2 esitetty SWOT-taulukko antaa viitteen siitä: miten kehitys voisi kulkea: vahvuudet jäisivät nykytasolle, mahdollisuudet hyödyntämättä, heikkoudet voimaan ja uhkat toteutuisivat. Pahimmillaan Pohjois- Suomi jäisi kansainvälisessä kilpailussa syrjään niin, että myös nykyisten kasvukeskusten kehitys pysähtyisi. Tämä johtaisi kasvaviin taloudellisiin ja sosiaaliseen ongelmiin koko alueella, kiihtyvään muuttoliikkeeseen. Taantuvan elinkeinoelämän ympäristöteknologian kehitys jäisi tapahtumatta ja ominaiskuormitus entiselle tasolle. Taantuvassa kehityksessä ympäristöasenteet muuttuvat kielteisemmiksi, mikä vaikuttaa laajasti siihen, kuinka ihmiset toimivat suhteessa ympäristöönsä. Toimintalinjojen ympäristövaikutukset Yritystoiminnan edistäminen Toimintalinja pyrkii lisäämään yritystoimintaa. Tuotannon kasvu tapahtuisi suurelta osin palvelualoilla tai ICT-alalla, joten sen ominaiskuormitus ja ympäristövaikutukset jäävät vähäiseksi. Suuri osa yrityshankkeista tulee suuntautumaan kansainvälisille markkinoille, mikä lisää kansainvälisten ympäristölaatustandardien käyttöä ja halua sertifioida ympäristötoiminta. Osa ohjelmalla tuettavasta uudesta yritystoiminnasta suuntautuu ympäristöteknologiaan, millä on myönteisiä ympäristövaikutuksia markkina-alueilla. Ohjelma tulee nopeuttamaan ympäristöklusterin kehitystä Pohjois-Suomessa. Toimintalinja panostaa yritysten verkottumiseen, mikä lisää informaation vaihdantaa ja nopeuttaa ympäristöystävällisen teknologian käyttöön ottoa. Toisaalta verkottuminen ja yritysten kansainvälistyminen voi myös vähentää yritysten paikallista ympäristövastuuta. 62 Toimintalinjalla tuettava toiminta EAKR-asetuksen mukaan - yritysten välinen yhteistyö, verkostot ja klusterit - pk-yritysten tuotteiden, prosessien ja palvelujen markkinoille saattaminen - pk-yritysten rahoitus - yritystukipalvelujen käytön helpottaminen pk-yrityksissä - puhtaampien innovatiivisten teknologioiden käyttöönotto pk-yrityksissä - yrittäjyyden edistäminen helpottamalla uusien ideoiden taloudellista hyödyntämistä - oppi- ja tutkimuslaitosten tukeminen uusien yritysten luomisessa Ympäristövaikutus Tehostaa yritysten ympäristönsuojelua. - sellaisten rahoitusjärjestelyjen ja -välineiden ja yrityshautomoiden luominen, joilla edistetään pk-yritysten tutkimus- ja teknologista kehityskapasiteettia ja rohkaistaan yrittäjyyttä ja uusia yritysmuotoja erityisesti tietointensiivisten yritystoimintaan. Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen Huomattava osa teknologisista innovaatioista aiheuttaa ympäristökuormituksen alenemista, esimerkiksi säästöä raaka-aineiden käytössä tai tuotantoprosessien päästöjä vähenemistä. Kokonaisuudessaan innovaatiotoiminta on siten nähtävä ympäristövaikutuksiltaan myönteisenä. Soveltavan monitieteisen tutkimuksen edis-

62 täminen luo edellytyksiä monitieteisyyttä edellyttävien ympäristökysymysten ratkaisuun. Osan uusista innovaatioista voi olettaa tapahtuvan ympäristö- tai energiasektoreilla. 63 Toimintalinjalla tuettava toiminta EAKR-asetuksen mukaan - teollisen tuotekehityksen, pk-yritysten ja teknologian siirron edistäminen Ympäristövaikutus - tulevan teknologian ennakoinnin kehittäminen - innovaatioita edistävä kansainvälinen benchmarking - yhdistetyt TTK- ja innovaatiopolitiikat - yritysten ja korkea-asteen oppilaitosten ja tutkimuslaitosten yhteistyöverkostot Tehostaa fyysisten resurssien käyttöä, mikä vähentää luonnonvarojen kulutusta ja ympäristön kuormitusta. Saavutettavuuden ja toimintaympäristöjen vetovoimaisuuden parantaminen Saavutettavuuden parantaminen keskittyy logistiikkaan ja tietoliikenneyhteyksiin. Sähköinen liikenne vähentää ympäristökuormitusta muuhun liikenteeseen verrattuna; ohjelma nopeuttanee etätyön yleistymistä. Logistiikan parantamisella on myös kokonaiskuormitusta vähentävä vaikutus, vaikkakin logistiikkainvestoinnit aiheuttavat paikallisia ympäristövaikutuksia ja liikenteen ja samalla sen vaikutusten uudelleen sijoittumista. Mahdolliset liikenneverkon pullonkaulahankkeet voivat aiheuttaa selviä paikallisia ympäristövaikutuksia, vaikka nekin ovat kokonaisuudessaan ympäristöpositiivisia vähentäessään liikennemääriä ja parantaessaan liikenteen sujuvuutta. Rakennettujen alueiden vetovoimaisuuden lisääminen parantaa näiden alueiden asumisviihtyisyyttä, kulttuuriympäristön laatua sekä sopivuutta vapaa-ajan harrasteympäristöksi. Tämä lisää tietyillä alueilla matkailun ja virkistyskäytön ympäristökuormitusta, mutta samalla mahdollisuudet kuormituksen hallintaan paranevat. Virkistyskäytön hankkeet toteutetaan hyvin pitkälle ympäristön ehdoilla. Kokonaisvaikutuksena ympäristön virkistyskäyttö Pohjois-Suomessa keskittyy ja sen haitat luonnolle vähenevät. Luonnonympäristön vetovoiman parantaminen tuo luonnon tilan ja hoidon kannalta myönteisiä vaikutuksia, jotka yksilöityvät käytännön hanketoiminnassa. Odotettavissa on mm. virkistyskäytön palveluvarustuksen paranemista, luonnon kulumista hallintaa, muuttuneiden kohteiden virkistysarvon parantamista, luonnonhoitoa koskevia hankkeita. Tässä on kuitenkin otettava huomioon, että hanketoiminta koskee rajattuja alueita ja että sen tulisi samalla tukea elinkeinotoimintaa, kuten matkailua. Myönteisten vaikutusten merkittävyys riippuu lopulta hanketoiminnan sisällöstä ja kohdentumisesta. Ohjelma ottaa esille ilmastomuutoksen vaikutuksiin sopeutumisen ja uusiutuvan energiantuotannon edistämisen. Ohjelman yksittäisistä toimialamuutoksista uusiutuvan energiatalouden kehittämisellä on todennäköisesti pinta-alallisesti laajimmat ympäristövaikutukset. Pääosin nämä vaikutukset ovat myönteisiä, mutta uusiutuvan energian tuotantopään aiheuttamat maisemamuutokset tullaan osaksi kokemaan kielteisinä.

63 Toimintalinjalla tuettava toiminta EAKR-asetuksen mukaan Ympäristövaikutus - toissijaisten liikenneverkkojen vahvistaminen parantamalla Turvaa jo rakennetun liikenneverkon kestävää käyttöä. yhteyksiä multimodaalijärjestelyihin ja luomalla radiaaliset yhteydet tärkeimpiin rautatieosuuksiin 64 - luonnosta ja teknologiasta aiheutuvien riskien ehkäiseminen ja suunnitelmat ja toimenpiteet niiden ratkaisemiseen Parantaa ympäristön turvallisuutta. Hankkeet voivat aiheuttaa vaikutuksia luontoon. - maaseudun monimuotoisuutta edistävän luontoalueiden matkailu- ja virkistysinfrastruktuurin kehittäminen - energiatehokkuuden ja uusiutuvan energiantuotannon edistäminen ja tehokkaiden energianhallintajärjestelmien kehittäminen - luonnon- ja kulttuuriperinnön suojelu ja parantaminen - luonnon- ja kulttuurivarojen edistäminen keinona kehittää kestävää matkailua. - pk-yritysten tukeminen tieto- ja viestintätekniikan saatavuuden ja käyttöönoton parantamiseksi ja sen käytön tehostamiseksi edistämällä verkkoyhteyksiä - julkisten Internet-yleisöpäätteiden perustaminen; laitteet - palvelujen ja sovellusten kehittäminen mukaan lukien erityisesti erittäin pienille yrityksille ja käsiteollisuusyrityksille tarkoitettujen toimintasuunnitelmien kehittäminen. Lisää luonnon virkistyskäyttöä ja luonnon tuntemusta. Helpottaa luonnon virkistyskäytöstä aiheutuvan kuormituksen hallintaa. Energiatehokkuus ja energianhallintajärjestelmät vähentävät energian kulutusta. Ohjelma edistää vähintäänkin välillisesti energiaraaka-aineiden tuotannon seuraavien ympäristövaikutusten syntymistä: - maa- ja metsätalouden ympäristövaikutukset muuttuvat, kun tuotantoalaa siirtyy energiaraaka-aineen tuotantoon. - Uusiutuvan energian tuotannon paikalliset ympäristövaikutukset kasvavat. - Turvetuotanto ja sen vaikutukset supistuvat. - Energian tuotannon hiilipäästö ja samalla ilmastovaikutus vähenee. Turvaa luonnon monimuotoisuuden ja kulttuuriarvojen säilymistä. Parantaa ympäristön viihtyisyyttä. Lisää luonnonhoitoa ja kulttuuriympäristön hoitoa. Vähentää matkailun ympäristökuormitusta. Vähentää liikennettä ja sen ympäristövaikutuksia. Kilpailukyky ja työllisyys -ohjelman suhde Natura ohjelmaan Koko maan Natura verkostosta sijaitsee runsaat 4 milj. ha (yli puolet) Pohjois-Suomen ohjelma-alueella, erityisesti sen pohjoisimmassa osassa. Pohjois-Suomella on siten korostunut eurooppalainen luonnonsuojeluvastuu. Laajimmat alueet ovat vanhoja tunturi- ja metsäluontoa edustavia kansallis- ja luonnonpuistoja, joissa yleisökäytön ja luonnon suhde on jalostunut pitkän ajan kuluessa ja on jatkuvasti tarkkaan säädeltyä; pääosin nämä alueet edustavat luontodirektiivin (SCI ) mukaista suojelua. Suuret luonnonsuojelualueet ovat tärkeitä myös paikallisen väestön eräharrastuksille ja luontaiselinkeinoille. Pinta-alallisesti merkittävä ryhmä ovat myös kosteikot: soidensuojelualueet ja lintuvedet; tässä ryhmässä on runsaasti lintudirektiivin (SPA) alueita. Lisäksi Pohjois-Suomessa on runsaasti pienialaisia mm. harjuluontoon ja maankohoamisrannikkoon liittyviä Natura-alueita.

64 Natura-alueiden päämassa sijaitsee kaukana asutuskeskuksista, ks. kuva. Tämän vuoksi suurin osa ohjelmalla rahoitettavista hankkeista ei mitenkään vaikuta Natura-alueisiin. Matkailuun liittyvät hankkeet muodostavat poikkeuksen: Useat syrjäiset luonnonalueet ovat vilkkaan matkailukäytön kohteena, ja Pohjois-Suomen tärkeimmät matkailukeskukset sijaitsevat suurten luonnonsuojelualueiden tuntumassa. Kilpailukyky ja työllisyys -ohjelma tulee rahoittamaan sellaisia hankkeita, jotka pyrkivät lisäämään alueiden vetovoimaa tai muutoin edistämään matkailua. Osa näistä hankkeista sijoittuu Natura-alueiden läheisiin matkailukeskuksiin, mahdollisesti joiltain osin myös Naturaalueille. Hyvin toimien Pohjois-Suomen matkailun ja Naturan symbioottinen suhde kehittyy ja lujittuu entisestään; samalla myös paikallisen väestön osin varauksellinen suhtautuminen Naturaan voi muuttua myönteisemmäksi. - Toisaalta tärkeiden Natura-alueiden liepeille kohdistuvat hankkeet edellyttävät hankerahoittajilta erityistä huolellisuutta, jottei hankkeilla tuoteta luonnonsuojelun kannalta haitallisia vaikutuksia. Tarvittaessa on käytettävä hyväksi luonnonsuojeluviranomaisten asiantuntemusta ja laadittava Natura-vaikutusarvioinnit. 65 Luonnonsuojelullisesti arvokkaat kosteikkoalueet ovat keskimäärin lähempänä asutuskeskuksia kuin metsäalueet; valtaosin ne sijaitsevat Pohjois-Suomen soisella vyöhykkeellä. Nämä alueet eivät toistaiseksi liity matkailukeskuksiin ja niiden yleisökäyttö on kehittymätöntä metsä- ja tunturiluontoa edustaviin alueisiin nähden (poikkeuksena Liminganlahti). Vaikeakulkuisten kosteikkoalueiden yleisökäyttö on helpommin ohjattavissa, joten tällaisia alueita koskeva hanketoiminta ei ole luonnonsuojelullisesti erityisen ongelmallista poikkeuksiakin on, kuten esim. lintujen pesimäalueet pesintäkaudella. Kosteikkoalueilla on usein myös luonnonsuojelullisia hoitotarpeita, jotka on mahdollista hanketoiminnassa liittää vetovoiman parantamiseen. Hankkeissa, joihin liittyy luonnonsuojelutavoitteita, luonnonsuojeluviranomaiset joutuvat olemaan tiiviisti mukana. Eteläisimmän Pohjois-Suomen pienialaiset Natura-kohteet ovat usein jo kokonsa takia herkkiä vaikutuksille. Lisäksi ne usein edustavat pinta-alallisesti harvinaisia luontotyyppejä. Tämän vuoksi niihin liittyvä hanketoiminta edellyttää varovaisuusperiaatteen noudattamista. Tunturialueeseen ja maankohoamisrannikkoon liittyvässä hanketoiminnassa on Naturan rinnalla otettava huomioon se, että valtioneuvosto on asettanut maankäyttö- ja rakennuslakiin liittyen nämä alueet luonto- ja kulttuuriympäristönä erityisen merkittäviksi aluekokonaisuuksiksi.

CCI 2007 FI 16 2 PO 002 ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS TAVOITE POHJOIS-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013

CCI 2007 FI 16 2 PO 002 ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS TAVOITE POHJOIS-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013 CCI 2007 FI 16 2 PO 002 ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS TAVOITE POHJOIS-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013 30.7.2007 Sisältö sivu 2 1. JOHDANTO... 3 1.1 Ohjelman valmisteluprosessin kuvaus...

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kannus Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 6200 5800 2014; 5643 5400 5000 200 150 100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet 50 kuolleet 0-50 -100-150 -200 maassamuutto

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

CCI 2007 FI 16 2 PO 002 Alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoite. Pohjois-Suomen EAKR-toimenpideohjelma 2007 2013

CCI 2007 FI 16 2 PO 002 Alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoite. Pohjois-Suomen EAKR-toimenpideohjelma 2007 2013 CCI 2007 FI 16 2 PO 002 Alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoite Pohjois-Suomen EAKR-toimenpideohjelma 20072013 CCI 2007 FI 16 2 PO 002 Alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoite Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 Kainuun osuus koko maasta Kainuun maakuntaprofiili Kainuun kuntien väkiluku Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Väestön muutos oli 228 henkeä (ennakkotieto)

Väestön muutos oli 228 henkeä (ennakkotieto) YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2016 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen mukaani 17 294. Asukasmäärä kasvoi edellisvuodesta 228 henkilöä eli 1,3 %. Muuttoliike

Lisätiedot

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 214 TIEDOTE 3/214 KUOPION MUUTTOLIIKE Kuopion tulomuutto kasvussa Tilastokeskuksen keväällä julkistettujen muuttajatietojen mukaan Kuopion

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

KUOPION TYÖPAIKAT

KUOPION TYÖPAIKAT KUOPION TYÖPAIKAT 2011-2015 Muutokset 5 vuodessa: Työpaikkojen määrä kasvoi viidessä vuodessa noin 200 työpaikalla, 2,5 % - naisilla +600 työpaikkaa / miehillä -400 työpaikkaa Koulutuksen mukaan työpaikkamäärät

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Ohjelmakauden EAKR ja ESR tilanne. Kymenlaakson Liitto Jussi Lehtinen Maakuntavaltuusto

Ohjelmakauden EAKR ja ESR tilanne. Kymenlaakson Liitto Jussi Lehtinen Maakuntavaltuusto Ohjelmakauden 2007 2013 EAKR ja ESR tilanne Kymenlaakson Liitto Jussi Lehtinen Maakuntavaltuusto 15.12.2014 Kymenlaakson liiton EAKR hanketoiminta ohjelmakaudella 2007 2013 Ohjelmakaudella rahoitusta myönnettiin

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA 2007-2010 Maakuntasuunnitelma ja väliarvioinnin suositukset pohjana Valintoihin perustuva strateginen asiakirja MAO 2003 2006: yrittäjyys, osaaminen, maaseutu, työllisyys,

Lisätiedot

Keski-Suomen maakuntaohjelma

Keski-Suomen maakuntaohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011 2014 LUONNOS Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lisätiedot ja luonnoksen kommentointi www.luovapaja.fi/keskustelu Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Valokuvat Juha Metso 15.11.2017 päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2000-2015 76000 74000 73265 73478 73745 74117

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä

Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä Rakennerahastotoiminnalla kestävää kasvua ja työtä Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Congress Paasitorni, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 13.11.2013 2 Etunimi Sukunimi

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008 -tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN Rauli Sorvari koulutuspäällikkö Keski-Suomen liitto Maakuntasuunnitelman linjaukset Aikuiskoulutuksella tuetaan työyhteisöjen kykyä uudistua ja kehittyä.

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 16.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 25 000 22 500 20 000 Ennuste 19 016 väestön määrä 17 500 15 000 12 500 10 000 15 042 7 500 5 000 2 500 0 1991 1993 1995 1997

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/lehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Yritysten

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Miten maakuntaohjelmaa on toteutettu Pohjois-Savossa. Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa

Miten maakuntaohjelmaa on toteutettu Pohjois-Savossa. Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa Miten maakuntaohjelmaa 2014-2017 on toteutettu Pohjois-Savossa Aluekehitysjohtaja Satu Vehreävesa 15.5.2017 Pohjois-Savon maakuntasuunnitelman 2030 ja maakuntaohjelman 2014-2017 toimintalinjat Aluerahoitukset

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus. Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Vastuu alueiden kehittämisestä on ALKE-lain perusteella

Lisätiedot

Virolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 %

Virolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 % 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 3 275 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -6,3 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 58,1 % Virolahti. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 2015

Lisätiedot

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja Kauppa luo kasvua Kauppa luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2015 Kauppa 20% 9% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaa. Maakuntainfo. Marko Muotio

Keski-Pohjanmaa. Maakuntainfo. Marko Muotio Keski-Pohjanmaa Maakuntainfo Marko Muotio Yleistä Keski-Pohjanmaasta Keski-Pohjanmaan on väestömäärältään yksi Suomen pienemmistä maakunnista Maakunnan väestön määrä 31.12.2014 oli kaikkiaan 68 832 henkilöä

Lisätiedot

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007 -tilastoja lokakuu 2007 Väestö ikäryhmittäin -alueella ja koko Vantaalla 1.1.2007 ja ennuste 1.1.2015 väestöosuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2015 2007 2015 Vantaa 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2015 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 2.2.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yritysten toimintaympäristön Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010

IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010 IISALMEN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN 2010 KAUPUNGIN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT perusturvallisuus tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus asiakaslähtöisyys omatoimisuus ja lähimmäisenvastuu avoimuus ympäristön kunnioitus

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

L A P I N S U H D A N N E K A T S A U S L A P I N L I I T T O J A L A P I N E L Y - K E S K U S J U L K A I S U

L A P I N S U H D A N N E K A T S A U S L A P I N L I I T T O J A L A P I N E L Y - K E S K U S J U L K A I S U L A P I N S U H D A N N E K A T S A U S 2 0 1 7 - L A P I N L I I T T O J A L A P I N E L Y - K E S K U S J U L K A I S U Lappi avainlukuina Lapin työpaikoista kaikkiaan 63 prosenttia on yksityissektorilla

Lisätiedot

Maahanmuutto- ja pakolaistilanne Lapissa

Maahanmuutto- ja pakolaistilanne Lapissa Maahanmuutto- ja pakolaistilanne Lapissa Kotouttamistyön yhteistyöpäivät 27. 28.9.2017 Levi Anne-Mari Suopajärvi/Lapin ELY-keskus Lappi elinympäristönä haasteita riittää Lappi on harvaanasuttu ja pitkien

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 29.3.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-30.6. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 23.8.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4 Miniseminaari 14.1.2010 Lauri, Mikonkatu 4 Heikki Aurasmaa Alivaltiosihteeri Suomen EAKR- ja ESR-rahoitus kolmena ohjelmakautena (ei sisällä Interreg- eikä alueellisen yhteistyön ohjelmia; 1995-99 ja 2000-2006

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 18.2.2010 Jenni Ruokonen Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö Strategia ja kumppanuudet ELY-YLIJOHTAJA Johtoryhmä

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 23.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Sote-ala elinvoiman luojana

Sote-ala elinvoiman luojana Sote-ala elinvoiman luojana Timo Louna Strategiajohtaja Päijät-Hämeen alueuudistuksen strategiaseminaari 26.9.2017 Tilanne 2017 Lähes kaikki PH:n aluetalousmittarit ovat maan keskitasoa heikompia. PH:lla

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2015

Työpaikat ja työlliset 2015 Työpaikkoja Irja Henriksson 3.10.2017 Työpaikat ja työlliset 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten 0,4 %. Luvut

Lisätiedot

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto n maakunnan yrityskatsaus y 2013 Lähde: Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto Yritystoimipaikat Maakuntien % osuudet koko maan yritystoimipaikoista vuonna 2013 Uusimaa 28,0 Varsinais Suomi 9,5

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

EAKR- ja ESR-toimenpideohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa

EAKR- ja ESR-toimenpideohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa EAKR- ja ESR-toimenpideohjelmien rooli Itämeristrategian toteuttamisessa Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Ylitarkastaja Harri Ahlgren TEM/Alueiden kehittämisyksikkö

Lisätiedot

Yritystoiminta Helsingissä 2003

Yritystoiminta Helsingissä 2003 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2005 Yritystoiminta Helsingissä 2003 Helsingin kaupungin kuvapankki/ Boy Hulden Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-435-4 Painettuna ISSN 1455-7231

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Seppo Laakso (Kaupunkitutkimus TA) & Paavo Moilanen (Strafica) Yritystoiminnan

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 1.1.-30.6.2017 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 15.8.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Kestävää kasvua ja työtä EU 2014-2020 Tilannekatsaus Joensuu Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1 Kestävää kasvua ja työtä EU 2014-2020 Tilannekatsaus Sisältörunko Ohjelman

Lisätiedot

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016 Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)

Lisätiedot

LAPLAND Above Ordinary

LAPLAND Above Ordinary LAPLAND Above Ordinary Lapin palaute Opetus- ja kulttuuriministeriön ehdotukseen ammatillisen peruskoulutuksen koulutustarjontaan ja kokonaisopiskelijamääriä koskevaan suunnitelmaan vuosille 2013-2016.

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

LAPIN SUHDANTEET 2016

LAPIN SUHDANTEET 2016 LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja luo kasvua luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2015 20% 9% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja tukipalvelut Informaatio

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 Rovaniemi paisuu, muu Lappi tyhjenee Yle Lapin Radio 20.11.2008 Lapin väkiluku pienenee

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 23.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot