CCI 2007 FI 16 2 PO 002 ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS TAVOITE POHJOIS-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "CCI 2007 FI 16 2 PO 002 ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS TAVOITE POHJOIS-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013"

Transkriptio

1 CCI 2007 FI 16 2 PO 002 ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS TAVOITE POHJOIS-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA

2 Sisältö sivu 2 1. JOHDANTO Ohjelman valmisteluprosessin kuvaus Ennakkoarvioinnin keskeiset tulokset Ohjelman ympäristövaikutusten arviointi POHJOIS-SUOMEN TILA JA KEHITYSNÄKYMÄT Maantieteellinen asema, erityispiirteet ja aluerakenne Väestökehitys ja muuttoliike Aluetalous ja yritystoiminta Työmarkkinat Sukupuolten välinen tasa-arvo Pohjois-Suomen innovaatioympäristö Ympäristön tila Yhteydet, liikenneverkko ja logistiikka Tietoyhteiskuntakehityksen haasteet POHJOIS-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Kokemukset rakennerahastokaudelta Strategian lähtökohdat Ohjelman päätavoitteet ja strategia Ohjelman lisäarvo ja täydentävyys muihin ohjelmiin Ohjelman määrälliset tavoitteet Toimintaa ohjaavat yleiset periaatteet Ennakkoarvioinnin tulosten huomioiminen TOIMINTALINJAT Yritystoiminnan edistäminen (TL 1) Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen (TL 2) Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen (TL3) Tekninen tuki (TL4) OHJELMAN RAHOITUSSUUNNITELMA Rahoituksen kokonaismäärä ja jako toimintalinjoittain Erityismäärärahan suuntaaminen VAIKUTTAVUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN SEURANTA Vaikuttavuusmittarit Tuloksellisuuden mittaaminen SEA-direktiivin toteuttaminen OHJELMAN HALLINTO- JA TOIMEENPANOJÄRJESTELMÄ LIITE 1 Tiivistelmä ex ante -arvioinnista LIITE 2 Ympäristöselostus LIITE 3 SWOT-analyysin priorisointitarkastelu LIITE 4 Menoluokat LIITE 5 EAKR rahoituksen rahoitusmuodot ja aluetyypit LIITE 6 EAKR-ohjelmien indikaattoreiden määritelmät... 96

3 3 1. JOHDANTO Eurooppa-neuvoston esitys koskien rakennerahastoja määritteli koko Suomen Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen piiriin. Siinä esitettiin myös rakennerahastoista Suomelle osoitettava tuki ohjelmakaudelle Kyseinen esitys sisälsi myös erittäin harvaan asutukseen perustuvan esityksen Euroopan aluekehitysrahastosta Pohjois- ja Itä-Suomen NUTS 2 -alueille suunnattavasta erityismäärärahasta, 35 euroa/asukas/vuosi, joka "myönnetään kaiken sen rahoituksen lisäksi, johon kyseiset alueet muuten ovat oikeutettuja". Euroopan unionin alue- ja rakennepoliittiset tavoitteet vuosille on esitetty komission tiedonannossa "Kasvua ja työllisyyttä tukeva koheesiopolitiikka: yhteisön strategiset suuntaviivat vuosiksi ". EU-tason strategiaan nivoutuva Suomen rakennerahastostrategia antaa kehykset alueellisille toimenpideohjelmille. Toimenpideohjelmien laadinnassa ja toteutuksessa on otettava huomioon myös Lissabonin strategia ja siihen liittyvä kansallinen uudistusohjelma. Ohjelma on valmisteltu ja toimeenpannaan EU:n rakennerahastoja koskevien yleisten säännösten (ns. yleisasetus 1083/2006), Euroopan aluekehitysrahastoa koskevan asetuksen (1080/2006) sekä komission toimeenpanoasetuksen (1828/2006) mukaisesti. Ohjelmaa valmisteltaessa on otettu huomioon myös Euroopan sosiaalirahastoa koskeva asetus (1081/2006) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa (maaseuturahasto) koskeva asetus (1698/2005). Lisäksi toimeenpanossa tulee huomioida muut rakennerahastojen toimeenpanoa ohjaavat normit, kuten kilpailulainsäädäntö ja valtiontukia koskevat säännöt ja määräykset. Ohjelmaa toteutetaan edellä mainittujen EU-asetusten ohella Suomen kansallisen alue- ja rakennepolitiikkaa koskevan lainsäädännön ja kansallisen ohjeistuksen mukaisesti. Rakennerahastokaudella Pohjois-Suomen toimenpideohjelman alueen muodostavat Lapin, Pohjois-Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaan maakunnat. Suuralue on Euroopan unionin pohjoisin ja sen yksi harvimmin asutuista NUTS 2 -alueista. Euroopan aluekehitysrahaston rahoitus Pohjois- Suomen ohjelmaan on 311 milj. euroa, josta erityismäärärahan osuus on 56 %. Pohjois-Suomen merkitystä Euroopan unionille korostaa sen geopoliittinen sijainti ja ennen kaikkea pitkät ulkorajat sekä Norjan että erityisesti Venäjän kanssa. Luoteis-Venäjän öljy-, kaasu- ja mineraalivarojen nykyistä tehokkaampi hyödyntäminen voi jatkossa turvata Euroopan energia- ja raakaainehuoltoa entistä enemmän. Pohjois-Suomella on tässä välittäjän rooli niin suomalaisen alueena kuin osana Barentsin multilateraalista yhteistyötä. Pohjois-Suomessa on EU:n kannalta merkittävä metalli- ja terästeollisuuden osaamis- ja jalostuskeskittymä. Kaivannaisteollisuudessa alueesta on tulossa yksi Euroopan tärkeimpiä. Pohjois-Suomi on myös merkittävä luontopohjaiseen elämystuotantoon erikoistunut vapaa-ajanalue eurooppalaisille matkailijoille. Pohjois-Suomen kilpailukyky ja työllisyys -ohjelman tavoitteena on parantaa alueen kansallista ja kansainvälistä kilpailukykyä ja vastata siten käynnissä olevaan rakennemuutokseen koskien niin väestöä kuin elinkeinoja. Ohjelman strategia keskittyy neljään asiaan: innovaatiokilpailukyky, yritysten kasvu, saavutettavuus ja alueen vetovoimatekijät. 1.1 Ohjelman valmisteluprosessin kuvaus Pohjois-Suomen toimenpideohjelman laatiminen käynnistyi maaliskuussa 2006 sisäasiainministeriön päivätyllä kirjeellä, jossa se pyysi maakunnan liittoja käynnistämään yhteistyössä muiden alueellisten toimijoiden kanssa Euroopan unionin rakennerahastojen ohjelmakauden Alueellisen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitet-

4 tavien toimenpideohjelmien valmistelun. Laatimista koskevassa ohjeessa määriteltiin ohjelma-alue, ohjelman sisältörakenne sekä laatimisaikataulu. Ohjelman valmistelua varten Pohjois-Suomen maakunnan liitot nimesivät työryhmän, johon kuului kaksi edustajaa kustakin liitosta ja jonka vetovastuu oli Pohjois-Pohjanmaan liitolla. Ohjelman sisältämät toimenpiteet pohjautuvat kiinteästi maakuntaohjelmiin , kuten alueiden kehittämislaki edellyttää. Ohjelman laatiminen kytkettiin kaikissa maakunnissa maakuntaohjelman laadintaprosessiin. Prosessissa olivat mukana keskeiset aluehallintoviranomaiset, aluekeskukset ja seutukunnat, oppilaitokset, elinkeinoelämän ja työmarkkinajärjestöt samoin kuin mm. tasa-arvo- ja luonnonsuojelujärjestöjen ja kylätoiminnan edustajat sekä saamelaiskäräjät. Työryhmän valmistelemia luonnoksia on käsitelty ohjelma-alueen maakuntien yhteistyöryhmissä ja maakuntahallituksissa. Lapin liitto on neuvotellut ohjelman sisällöstä saamelaisten edustajien kanssa. Pohjois-Suomen keskeiset rahoittajaviranomaiset kokoontuivat Ouluun keskustelemaan ja antamaan palautetta luonnoksesta. Ohjelmaluonnoksesta ei pyydetty virallisia lausuntoja, mutta luonnoksen julkiseen nähtävillä oloon liittyen saatiin useita kommentteja. Pohjois-Suomen neuvottelukunta käsitteli ohjelman Maakunnan yhteistyöryhmät käsittelivät tarkistetun ohjelmaluonnoksen elokuussa. Maakuntahallitukset hyväksyivät ohjelman ja Pohjois-Pohjanmaalla ja maakuntavaltuusto Keski-Pohjanmaalla Ohjelman valmistelussa on tehty yhteistyötä Manner-Suomen ESR-ohjelman Pohjois-Suomen alueellista osiota valmistelevien tahojen kanssa. Osa EAKR-ohjelman valmistelutyöryhmän jäsenistä on kuulunut ESR-ohjelman johtoryhmään. Maaseudun kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä on tehty yhteistyötä alueellisten maaseutusuunnitelmien laatijatahojen kanssa EAKR:n ja maaseuturahaston työnjaon selkiinnyttämiseksi. Ohjelmasta laadittiin myös SOVA-tarkastelu. Se käynnistettiin julkisella kuulutuksella kunkin maakunnan pääsanomalehdessä sekä maakunnan liittojen www-sivuilla Menettelyyn kuuluva neuvottelu ympäristökeskusten kanssa käytiin Oulussa. Sekä ohjelmaluonnos että sen vaikutusselostus ovat nähtävillä maakunnan liitoissa heinäkuun ajan samoin liittojen www-sivuilla. Asiaa koskeva kuulutus oli maakuntien päälehdissä SOVA-menettelyn edellyttämät viralliset lausunnot pyydettiin Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksilta Ennakkoarvioinnin keskeiset tulokset EAKR-ohjelmien ennakkoarvioinnin ovat suorittaneet Suomen aluetutkimus FAR ja Fin Auguuri Oy. Pohjois-Suomen arvioinnin pohjana ovat olleet julkisesti nähtävillä ollut luonnos sekä yhteistyöryhmien ja maakuntahallitusten loppukäsittelyssä ollut luonnos. Ennakkoarvioinnin pohjalta on annettu suosituksia jatkotyölle, jotka on mahdollisuuksien mukaan otettu huomioon. Seuraavassa on tiivistetysti esitetty ne huomiot, joihin ennakkoarvioinnissa on elokuun raportissa päädytty. Niiden soveltamista ohjelman laadinnassa on selostettu luvussa 3.7. Arvioinnissa on tuotu esiin seuraavia asioita, joihin tulisi kiinnittää huomiota: - ohjelmakauden ohjelmien arviointien johtopäätösten huomioon ottaminen - toimintojen teemakohtainen ja maantieteellinen painotus - esitettyjen toimenpiteiden konkreettisuuden puute - tavoitteiden määrä, hierarkkisuus ja loogisuus

5 - seuranta- ja vaikuttavuusindikaattorien täsmentymättömyys - ohjelman suhde muihin ohjelmiin puutteellinen. 5 Arvioinnissa on Pohjois-Suomen ohjelma todettu strategialtaan ja ajattelultaan varsin realistiseksi. Tiivistelmä Pohjois-Suomen kilpailukyky ja työllisyys ohjelman arvioinnista on liitteenä Ohjelman ympäristövaikutusten arviointi Pohjois-Suomen kilpailukyky ja työllisyys -ohjelman vaikutukset on arvioitu viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (SOVA-lain) mukaisella menettelyllä. Ohjelmasta on erikseen arvioitu sen merkitys kestävälle kehitykselle ja SOVA-laissa tarkoitetut vaikutukset fyysiseen ympäristöön. Arviointi on tehty ohjelman luonteen mukaisella yleispiirteisellä tasolla. Vaikutusten arvioinnin (kuten koko ohjelmatyön) on koordinoinut Pohjois- Pohjanmaan liitto. SOVA:n valmistelu on tapahtunut samoissa tilaisuuksissa ja samalla aikataululla kuin itse ohjelman laadinta. Vuorovaikutteisuus ja SOVA:n huomioon ottaminen on ollut välitöntä. Arvioitavista vaikutuksista ja menettelystä neuvoteltiin ohjelma-alueen kolmen ympäristökeskuksen kanssa. Vaikutuksia on käsitelty eri sidosryhmien kanssa kussakin maakunnassa. Tilaisuuksiin kutsuttiin maakunnan yhteistyöryhmien jäsenistöjen lisäksi sellaisia kylä-, matkailu-, luonnonsuojeluja tasa-arvotoimijoita, joiden voitiin olettaa olevan kiinnostuneita ohjelman vaikutuksista. Ohjelmalle on laadittu ainoastaan yksi strateginen polku, joten vaikutustarkastelussa vertailtavia kehitysvaihtoehtoja ei ole. Vertailu on siten 0-vaihtoehdon ja valitun strategian välinen. Pohjois-Suomen kilpailukyky ja työllisyys -ohjelman tärkein ympäristövaikutus on, että ohjelma nopeuttaa elinkeinotoiminnan ympäristökuormituksen alenemista. Tämä johtuu siitä, että ohjelma suosii puhtaamman teknologian kehittämistä teollisuustuotantoon ja että tuettavat kasvualat kuormittavat ympäristöä hyvin vähän perinteiseen teolliseen tuotantoon nähden. Elinkeinoelämän toimintaympäristön laadun parantamishankkeet parantavat ympäristöä myös asukkaiden kannalta. Ohjelmalla ei ole haitallisia vaikutuksia Pohjois-Suomen Natura-alueisiin edellyttäen, että Naturaalueille ja niiden lähelle kohdistuvien hankkeiden suunnittelussa otetaan Natura tavoitteet riittävästi huomioon. Ympäristöteknologian vienti heijastuu ympäristön laatuun myönteisesti myös alueen ulkopuolella. Ohjelmarahoitus tulee edistämään myös sellaisia toimialoja, joilla on investointeihin johtaessaan toivottujen vaikutusten lisäksi haitallisia ympäristövaikutuksia. Tällaisia ovat liikenteelliset, matkailulliset ja energiasektoria koskevat kehityshankkeet. Kun investointihankkeita aikanaan toteutetaan, selvitetään niiden ympäristövaikutukset tarkasti ja suunnitellaan haittojen vähentäminen. Ohjelma ei yksinään takaa Pohjois-Suomen sosiaalisesti tasapainoista kehitystä. Lisäksi tarvitaan Euroopan sosiaalirahasto -ohjelman ja muun aluekehittämistyön panosta. Ohjelman hallinnoijat tulevat seuraamaan ohjelman sosiaalista ja taloudellista vaikuttavuutta sekä merkitystä ympäristölle. Ympäristöselostus oli nähtävillä heinäkuussa ja samalla siitä pyydettiin ympäristökeskusten lausunnot. Ympäristökeskuksista Pohjois-Pohjanmaan ja Länsi-Suomi pitivät ympäristöselostusta ohjelman luonteen huomioon ottaen riittävänä, sen sijaan Lapin ympäristökeskus olisi halunnut vaikutuksille tarkemman käsittelytason. Muita huomautuksia annettiin yhteensä 14 kpl. Ympäristöselostusta sekä ohjelmaa täydennettiin annettujen lausuntojen perusteella; useimmat parannusehdotukset voitiin ottaa huomioon. Selostukseen liitettiin tässä vaiheessa yhteenveto kannanotoista ja niiden perusteella muodostunut loppuarviointi prosessista. SOVA-menettelyssä annettujen lausuntojen

6 sekä huomautusten aiheuttamat muutokset on käsittely yksityiskohtaisesti erillisessä teknisessä liitteessä, joka on saatavissa ao. maakuntien liitoista. Ohjelman vaikutuksista ei neuvoteltu virallisesti erikseen naapurivaltioiden Ruotsin ja Norjan kanssa. Ohjelma-asiakirjan englanninkielinen versio toimitettiin kuitenkin tutustuttavaksi ao. maiden lähialueille, eikä heillä ollut vaateita asian suhteen (tarkemmin ohjelma-asiakirjan liitteessä 2) Ympäristöselostus kokonaisuudessaan on esitetty liitteessä 2. 6

7 7 2. POHJOIS-SUOMEN TILA JA KEHITYSNÄKYMÄT 2.1 Maantieteellinen asema, erityispiirteet ja aluerakenne Pohjois-Suomen ohjelma-alue sisältää kolme maakuntaa (NUTS 3): Keski-Pohjanmaa, Lappi ja Pohjois-Pohjanmaa. Keskimääräinen asukastiheys Pohjois-Suomessa on vain 4,7 asukasta neliökilometrillä. Alueen eteläisimmistä osista pohjoisimpaan osaan matkaa kertyy noin 800 kilometriä. Alueen maapinta-ala on neliökilometriä, mikä on 44 prosenttia Suomen ja 0,3 prosenttia Euroopan unionin pinta-alasta. Pohjois-Suomi on maaseutuvaltaista aluetta, osittain jopa erämaata. Euroopan unionin harvaan asutut alueet = alle 12,5 asukasta neliökilometriä kohden = Euroopan unionin jäsenvaltiot = Uudet jäsenmaat 2007 alusta Asukastiheys Pohjois-Suomessa kunnittain v Lähde: Nordregio, 2005 Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Pohjoinen sijainti tuo alueelle Euroopan mittakaavassa omaperäisiä ja ainutlaatuisia ominaisuuksia. Lumipeiteaika on alueen eteläosan viidestä kuukaudesta pohjoisimpien osien yli 7 kuukauteen. Kasvukauden lyhyys ja lämpöolojen suuret vaihtelut ovat ominaisia alueelle. Pohjoinen ilmasto ja pohjoinen luonto ovat myös herkkiä ympäristöolosuhteissa tapahtuville muutoksille, kuten ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Pohjois-Suomessa on kolme maakuntakeskusta: Oulu ( as.), Rovaniemi ( as.) ja Kokkola ( as.). Pohjois-Suomessa on yhteensä 80 kuntaa, joista kaupunkeja on 17. Pohjois- Suomi on keskimäärin erittäin harvaan asuttua aluetta, mutta asutus on kuitenkin keskittynyt pääosin asutuskeskuksiin ja väliin jää laajoja asumattomia alueita. Tällaisessa rakenteessa asutuskeskusten ulkopuolella sijaitsevan asutuksen sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitäminen ja palvelujen turvaaminen on haasteellista. Suomeen on kehittymässä monikeskuksinen ja verkottuva aluerakenne, mikä näkyy myös Pohjois- Suomessa. Pohjois-Suomen kannalta oleellista on, että kehitetään kaupunkiseutujen ja niitä ympäröivien maaseutualueiden ja keskusten yhteistyötä ja työnjakoa.

8 Pohjois-Suomessa on kaksi erityistä väestöryhmää. Keski-Pohjanmaan väestöstä n. 10 % (6 626 henkilöä v. 2005) on äidinkieleltään ruotsinkielisiä. Vahva kaksikielisyys korostuu alueella ja huomioidaan kaikessa hallinto- ja viranomaistoiminnassa. Myös palvelutarjonta niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla on luontevasti kaksikielistä. Äidinkieleltään ruotsinkieliset ovat normaalin päätöksentekojärjestelmän kautta edustettuina kuntien ja maakunnan hallintoelimissä. Saamelaiset ovat Euroopan ainoa alkuperäiskansa. Suomessa asuu noin saamelaista, joista vajaa asuu saamelaisten kotiseutualueella Pohjois-Suomen pohjoisimmissa osissa. Saamelaiset ovat kotiseutualueellaan noin kolmasosan vähemmistönä alueen noin asukkaasta. Vain Utsjoen kunnassa saamelaiset ovat enemmistönä. Perustuslaki turvaa saamelaisille oikeuden omaan kieleen ja kulttuuriin ja näitä seikkoja koskevaan itsehallintoon saamelaisten kotiseutualueella Väestökehitys ja muuttoliike Pohjois-Suomen ohjelma-alueen väkiluku oli vuoden 2005 lopussa asukasta vastaten 12,1 % Suomen väestöstä. Väestömäärä jakaantui maakunnittain seuraavasti: Lappi , Pohjois-Pohjanmaa , Keski-Pohjanmaa Alueen kokonaisasukasluvun kehityssuunta on 2000-luvulla ollut kasvava. Vuonna 2005 Pohjois-Suomen väkiluku lisääntyi lähes hengellä edellisvuoteen verrattuna. Positiivinen kehitys on parantuneen muuttotaseen ja korkealla pysyneen luonnollisen väestönmuutoksen ansiota. Heikoimmillaan Pohjois-Suomen muuttotase oli vuonna 1998, jolloin muuttotappio oli yli henkeä. Pohjois-Suomen alueen sisällä väestökehityksessä on huomattavia eroja. Pohjois-Pohjanmaalla väkimäärä on kasvanut voimakkaasti, selvästi koko maan keskimääräistä väestökehitystä nopeammin. Keski-Pohjanmaalla ja Lapissa väestö on vähentynyt, Lapissa kaikkein rajuimmin. Lapissa ja Keski-Pohjanmaalla muuttotase on viimeisten kymmenen vuoden aikana ollut negatiivinen. Keski- Pohjanmaalla luonnollinen väestönmuutos on kuitenkin pysytellyt edelleen positiivisena, kun taas Lapissa luonnollinen väestönmuutos on jo painunut nollan tuntumaan. henkilöä Pohjois-Suomen väestökehitys (e) Luonn. väestönlisäys Muuttotase Väkiluvun muutos henkilöä Keski-Pohjanmaan väestökehitys (e) Luonn. väestönlisäys Väkiluvun muutos Muuttotase henkilöä Lapin väestökehitys henkilöäpohjois-pohjanmaan väestökehitys Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot (e) Luonn. väestönlisäys Muuttotase Väkiluvun muutos (e) Luonn. väestönlisäys Muuttotase Väkiluvun muutos

9 Alueen väestön ikärakenne on EU:n keskitasoon verrattuna suotuisa, alle 15-vuotiaiden osuuden ollessa keskiarvoa suurempi ja vanhusten osuuden pienempi. Tilanne tulee kuitenkin muuttumaan lähitulevaisuudessa merkittävästi. Työikäisten määrän väheneminen ja toisaalta vanhusten määrän kasvu tulevat Pohjois-Suomessa olemaan EU:n kärkipäätä, mikä vääristää ikärakennetta epäsuotuisaan suuntaan ja heikentää alueen huoltosuhdetta. 9 Kuva: Pohjois-Suomen väestön ikärakenne v ja ennuste v Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Ikääntyminen Ikärakenteella mitattuna Pohjois-Suomi on kahtiajakoinen alue. Pohjois-Pohjanmaa on ikärakenteeltaan Suomen nuorin maakunta, Keski-Pohjanmaan kolmanneksi nuorin (toisena Uusimaa runsaan opiskelijamuuttovoiton vuoksi), mutta Lappi on yksi vanhimmista. Pohjois-Suomessa on kokonaisuutena maan keskiarvoa enemmän lapsia ja nuoria ja aavistuksen vähemmän yli 65 vuotiaita, mutta maakuntatasolla tilanne muuttuu. Taulukko 3. Ikäryhmien suhteellisen osuuden kehitys trendiennusteen mukaan (Tilastokeskus) alue ikäryhmä Koko maa ,3 % 16,4 % 16,2 % 16,2 % 16,0 % ,8 % 66,2 % 63,2 % 61,0 % 59,4 % ,9 % 17,4 % 20,5 % 22,8 % 24,6 % Keski-Pohjanmaa ,2 % 18,5 % 18,5 % 18,4 % 18,2 % ,5 % 63,4 % 59,6 % 57,0 % 55,4 % ,4 % 18,1 % 21,9 % 24,6 % 26,5 % Pohjois-Pohjanmaa ,7 % 20,1 % 20,2 % 20,1 % 19,8 % ,9 % 65,4 % 62,8 % 60,4 % 58,8 % ,4 % 14,4 % 17,0 % 19,4 % 21,4 % Lappi ,7 % 15,3 % 15,1 % 15,1 % 15,0 % ,1 % 65,4 % 61,7 % 58,2 % 55,6 % ,3 % 19,2 % 23,2 % 26,7 % 29,5 % Pohjois-Suomi yht ,4 % 18,6 % 18,6 % 18,6 % 18,3 % ,8 % 65,2 % 62,1 % 59,5 % 57,6 % ,8 % 16,2 % 19,2 % 21,9 % 24,1 %

10 10 Pohjois-Pohjanmaalla Oulun seutu kerää muuttovoittoa koko Pohjois-Suomesta, joten maakunnassa on paljon nuoria ja työikäisiä ja siksi maakunnan väkiluku kasvaakin koko maata nopeammin. Keski-Pohjanmaalla on maan keskiarvoa enemmän sekä lapsia että vanhuksia, ja vastaavasti työikäisten määrä jää maan keskiarvosta; maakunnan väkiluku olisi trendiennusteen mukaan lievässä laskussa. Lapissa korostuu yli 65-vuotiaiden osuus ja trendiennusteen mukaan maakunta myös vanhenee ja väkiluku sekä työikäisen väestön määrä laskee koko maata (ja muuta Pohjois-Suomea) nopeammin. (Taulukot 3 ja 4.) Taulukko 4. Suhteellinen väestökehitys ikäryhmittäin (2005=100) trendiennusteen mukaan (Tilastokeskus) Maakunnat Koko maa Yhteensä 100,0 101,2 102,3 103,1 103, ,0 96,1 96,1 96,7 96, ,0 100,3 96,8 94,1 92, ,0 110,6 131,9 148,0 160,4 Keski-Pohjanmaa Yhteensä 100,0 98,7 97,8 96,9 96, ,0 95,5 94,5 93,2 91, ,0 97,1 90,3 85,7 82, ,0 109,2 130,7 145,5 154,9 Pohjois-Pohjanmaa Yhteensä 100,0 102,3 104,1 105,4 105, ,0 99,5 101,7 102,4 101, ,0 101,6 99,2 96,6 94, ,0 110,4 132,3 153,0 169,5 Lappi Yhteensä 100,0 96,7 94,3 92,5 91, ,0 89,1 85,4 84,0 81, ,0 95,8 88,1 81,4 76, ,0 107,7 126,8 143,2 155,3 Pohjois-Suomi yht. Yhteensä 100,0 100,3 100,6 100,7 100, ,0 96,5 96,8 96,8 95, ,0 99,4 95,0 91,0 88, ,0 109,3 130,2 148,7 162,9 Pohjois-Suomen kehitys ei ole tasaista, vaan maakuntien erot (ja myös erot maakuntien sisällä) voivat olla suuria. Esimerkiksi muuttotaseella mitattuna koko Pohjois-Suomessa oli vain kaksi muuttovoittoseutukuntaa vuonna Oulun seutukunta Pohjois-Pohjanmaalla kasvoi jälleen sekä muuttovoiton että syntyvyyden ansiosta ja Kokkolan seutukunta pääsi juuri ja juuri muuttovoiton puolelle; kaikki muut alueet Pohjois-Suomessa kärsivät enemmän tai vähemmän muuttotappiota samana vuonna. (Kuvio 1.) Pohjois-Suomen kaikki maakunnat ovat asettaneet tavoitteekseen työpaikkamäärän kasvun, ja ennusteiden mukaan kasvua olisikin monilla (perinteisesti miesvaltaisilla) toimialoilla odotettavissa Keski-Pohjanmaan metalliteollisuudesta Lapin kaivoshankkeisiin, mikäli osaavaa työvoimaa vain on tarpeeksi saatavilla. Syrjäisimmillä seuduilla ja ikärakenteeltaan vaikeimmilla Pohjois-Suomen alueille tavoitteiden saavuttaminen vaatii muuta aluetta voimakkaampia toimenpiteitä työllisyysasteen nostamiseksi (ulkomainen työvoima, pitkäaikaistyöttömät, kuntoutus, uudelleen koulutus, segregaation vaikutusten huomioiminen).

11 11 (Kuvio 1) 2.3 Aluetalous ja yritystoiminta Pohjois-Suomen arvonlisäyksessä on suuri merkitys rannikkoalueelle keskittyneellä suurteollisuudella, jonka omistus on pääsääntöisesti alueen ulkopuolella. Korkean teknologia-asteen ja automaation vuoksi näiden teollisuudenalojen kasvu on synnyttänyt verrattain vähän uusia työpaikkoja. Pohjois-Suomen sijainti kaukana päämarkkinoista, luonnonolosuhteet ja pitkät etäisyydet nostavat yritysten kustannuksia sekä investoinneissa että kuljetuksissa ja heikentävät kilpailukykyä. Alueen elinkeinorakenne on alkutuotantovaltaisempi ja julkisten palvelujen osuus suurempi kuin EU:ssa keskimäärin. Sen sijaan yksityisten palvelujen osuus on merkittävästi pienempi. Pohjois-Suomen asukasta kohden laskettu bruttokansantuote on alle EU:n (25) keskiarvon. Vuoden 2003 asukasta kohden laskettu arvonlisäys oli Pohjois-Suomessa 91,9 prosenttia EU:n keskiarvosta. Unionin keskimääräisen tason alle jäädään kaikissa Pohjois-Suomen maakunnissa ja monissa seutukunnissa se on jopa vähemmän kuin 75 % keskitasosta. Vuonna 2003 Pohjois-Suomessa kertyi asukasta kohden laskettua arvonlisäystä euroa, mikä on euroa vähemmän kuin Suomessa keskimäärin. Vuoden 2003 koko maan arvonlisäyksestä Pohjois-Suomessa kertyi 10,8 prosenttia. Pohjois-Suomen sisällä arvonlisäystä absoluuttisesti ja asukasta kohden kertyy eniten Pohjois-Pohjanmaalla. Keski-Pohjanmaan ja Lapin asukaskohtainen arvonlisäys on käytännössä samalla tasolla. Arvonlisäyksen arvo- ja volyymi-indeksivertailun avulla huomataan kehityksen vuodesta 1996 lukien olleen myönteisintä Pohjois-Pohjanmaalla.

12 12 Arvonlisäys asukasta kohden seutukunnittain vuonna 2002 arvonlisäys käyvin hinnoin / asukas Suomi Arvonlisäys asukasta kohti Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Suomi Lappi Keski-Pohjanmaa Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito liik150 ev aih 130 do n in 110 de ksi 90 ( =1 00) Koko talouden suhdannetrendi Koko talouden liikevaihtokehitystä tarkasteltaessa havaitaan Pohjois-Suomen yritystoimipaikkojen pysyneen hyvin koko maan kasvuvauhdissa. Liikevaihtokehitys on noudattanut pääpiirteissään samaa trendiä kaikissa Pohjois- Suomen maakunnissa. Vuosituhannen loppuun ajoittuu vahva suhdannenousu, jonka jälkeen liikevaihto ja talouskasvu tasaantuivat. Sittemmin liikevaihto ja talous ovat lähteneet uudelleen nousuun ja varsinkin Lapissa kehitys on ollut suurteollisuusvetoisesti vahvalla kasvuuralla. Koko maa Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Lappi Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito

13 Pohjois-Suomen yritystoimipaikkojen kaikesta liikevaihdosta peräti 47 % kertyy teollisuudessa. Seuraavaksi eniten liikevaihtoa kertyy kaupan ja rakentamisen toimialoilla Pohjois-Suomen yritystoimipaikkojen liikevaihto toimialoittain 2004 liikevaihto (milj. ) D 6769 G F I K 614 E 547 H A, B O 262 C N M D Teollisuus F Rakentaminen E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto H Majoitus- ja ravitsemistoiminta O Muut palvelut N Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut G Tukku- ja vähittäiskauppa I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne K Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut, liike-elämän palvelut A, B Maa-, riista-, metsä- ja kalatalous C Kaivostoiminta ja louhinta M Koulutus Lähde: Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri Pohjois-Suomen vientitoiminta on teollisuusvetoista ja vuoden 2004 teollisuustuotannon bruttoarvosta 62 prosenttia suuntautui vientiin. Suurimmat teollisuuden vientisektorit ovat metalli- ja metsäteollisuus. Metalliteollisuuden merkitys on erittäin suuri Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla, kun taas Keski-Pohjanmaalla merkittävimmän vientisektorin muodostaa kemianteollisuus. Pohjois-Suomen teollisuuden rakenteelle on ominaista riippuvuus suurista tuotantoyksiköistä, mikä merkitsee aluetaloudellista riskiä. Lisäksi suuryritykset ovat sijoittuneet pääosin alueen rannikkovyöhykkeelle, Perämerenkaarelle. Teollisuuden merkitys Pohjois-Suomelle on suuri katsottaessa yritystoimipaikkojen toimialakohtaisia henkilöstömääriä. Teollisuuden osuus kokonaishenkilöstöstä on tasan kolmannes eli 33,0 prosenttia. Kauppa on henkilöstöllä mitaten toiseksi suurin yritystoimiala, jonka jälkeen tasaisena rintamana tulevat kiinteistö-, vuokraus-, tutkimus- ja liike-elämän palvelut sekä rakentaminen ja kuljetussektori. Yritystoimipaikkojen lukumäärällä mitattuna Pohjois-Suomen yritysrakenne on vahvasti pk-valtainen. Pohjois-Suomen yritystoimipaikasta 82 % kuuluu henkilöstön kokoluokalla mitattuna enintään kymmenen henkilöä työllistäviin eli mikroyrityksiin. Tämä asettaa erityisiä haasteita yritysten kasvun ja kansainvälistymisen lisääntymiselle. Pohjois-Suomen yritystoimipaikat henkilöstökokoluokittain yritystoimipaikkojen lukumäärä hlö hlö hlö hlö hlö 200 hlö henkilöstön suuruusluokka Toimipaikkoja Henkilöstö henkilöstön määrä Lähde: Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri

14 Pohjois-Suomen kuntien velkaantuminen jatkui vuoden 2005 tilinpäätöstietojen mukaan nopeana tulorahoituksen riittämättömyyden vuoksi. Lainakanta euroa/asukas on Pohjois-Suomessa keskimäärin euroa, mikä on euroa korkeampi kuin maassa keskimäärin. Pohjois- Suomen kunnista yli puolessa vuosikate oli negatiivinen ja ko. kuntien määrä lisääntyi edellisvuodesta. Mikäli kuntien taloudellinen tilanne jatkaa kehitystään vuoden 2005 tilinpäätöstietojen osoittamalla tavalla, palvelujen tuotantoedellytykset heikkenevät entisestään erityisesti kunnissa, joissa heikko vuosikate, alijäämäisyys, velkaantuminen ja korkea veroprosentti rajoittavat sopeutumisvaihtoehtoja. Myös kuntien mahdollisuudet rahoittaa kehittämishankkeita tulevalla ohjelmakaudella heikkenevät, mikä tulee ottaa huomioon ohjelman rahoituskehyksen suunnittelussa Työmarkkinat Vuonna 2004 Pohjois-Suomen työvoimaan kuului henkeä, joista miehiä selvästi naisia enemmän. Vuonna 2004 Pohjois-Suomessa oli työllistä ja työtöntä. Pohjois- Suomen työllisten määrä on vuodesta 1995 kasvanut hengellä. Vastaavasti työttömien määrä on pienentynyt henkilön verran. Erot alueen maakuntien välillä ovat kuitenkin suuret. Työvoiman määrä on lisääntynyt käytännössä ainoastaan Pohjois-Pohjanmaalla ( ), kun taas Keski-Pohjanmaalla työvoiman määrä on säilynyt lähes ennallaan ja Lapissa työvoima on vähentynyt hengellä. Työllisten määrä on lisääntynyt ja työttömien määrä vähentynyt kaikissa kolmessa maakunnassa. Vuonna 2004 Pohjois-Suomen työllisyysaste oli 60,7 % ja työttömyysaste 14,3 %. Pohjois-Suomen työllisyysaste on EU:n keskitason alapuolella ja työttömyysaste selvästi EU:n keskitasoa korkeampi. Suuri osa Pohjois-Suomen työttömyydestä on vaikeasti ratkaistavaa rakenne- ja pitkäaikaistyöttömyyttä ja työttömyyden negatiiviset vaikutukset ovat jo pitkään kohdistuneet tietyille ryhmille ja henkilöille. Merkittävän työmarkkinoiden toimivuuden esteen muodostaa työvoiman tarjonnan ja kysynnän kohtaamattomuus, jolloin tarjolla olevien henkilöiden osaamis- ja koulutustaso ei vastaa työmarkkinoiden vaatimuksia. Yli 50-vuotiaiden vailla minkäänlaista tutkintoa olevien työttömien asema on erityisen vaikea. Edellä kuvattu kehitys on johtanut tilanteeseen, jossa vallitsee yhtä aikaa työttömyys ja työvoimapula. Työttömyysaste seutukunnittain vuonna 2004 Pohjois-Suomen työvoima, työlliset Henkilöä ja työttömät Lähde: 50000Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto (e) Työvoim a Työllise t Työttömä t Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto

15 15 30,0 Työttömyysasteen kehitys ,0 Työllisyysasteen kehitys työttömyyaste (%) 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 Suomi Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Suomi Lappi (e) työllisyyaste (%) 65,0 60,0 55,0 50,0 45, Suomi Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Suomi Lappi (e) Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilastot Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilastot Vuonna 2004 Pohjois-Suomessa oli työpaikkoja yhteensä kappaletta. Työpaikoista noin kolmannes, työpaikkaa, on julkisella palvelusektorilla. Toiseksi suurin työllistäjä on yksityinen palvelusektori, jonka jälkeen tulee teollisuus työpaikalla. Työpaikkojen määrä Pohjois-Suomessa toimialoittain Toimiala (e) Muutos Muutos Yhteensä (A-B) Maa- ja metsätalous (C) Kaivostoiminta ja louhinta (D) Teollisuus Elintarvikkeet, juomat Perusmetalli ja metallituotteet Koneet ja laitteet Sähkötekniset tuotteet (E) Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (F) Rakentaminen (G-H) Kauppa, majoitusja ravitsemistoiminta (I) Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne (J-K) Rahoitus-, kiinteistö-, ym. palvelut (L-Q) Yhteiskunnalliset palvelut Toimiala tuntematon Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilastot

16 Työpaikkojen kokonaismäärä on kasvanut 2000-luvulla vähemmän kuin viime vuosikymmenellä. Maa- ja metsätaloustyöpaikkojen väheneminen on jatkunut tasaisena. Teollisuustyöpaikkojen määrän laskuun 2000-luvulla on syynä erityisesti ICT- ja elektroniikka-alaa koetellut laskusuhdanne. Rakentamisen ja palvelujen työpaikkamäärien kasvu on jatkunut myös tällä vuosikymmenellä, vaikka osittain hidastuen. Kauppa-, majoitus- ja ravitsemistoiminnan työpaikkakasvu on hidastunut, vaikka matkailun merkitys kasvaa koko ajan. Matkailun merkitys on erityisesti Lapissa suuri. Maaja metsätalouden työpaikoissa väheneminen on jatkunut ja vuosikymmenessä alalta on kadonnut lähes työpaikkaa Sukupuolten välinen tasa-arvo Pohjois-Suomen keskeisiä ongelmia sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta ovat nuorten koulutettujen naisten muuttaminen alueelta pois, rakennemuutoksista johtuva naistyöpaikkojen väheneminen, naisyrittäjien pieni määrä ja naisyritysten vähäinen työllistävyys. Sukupuolten väliset tuloerot ovat suuret ja rakenteelliset muutokset ovat vaikuttaneet heikentävästi naisten asemaan työmarkkinoilla. Maaseudun naisten työllisyystilanteeseen vaikuttaa myönteisesti erityisesti yksityisen palvelusektorin työpaikkojen syntyminen varsinkin matkailualueille. Pohjois-Suomen työvoimasta oli vuonna 2004 naisia 47,5 % ja miehiä 52,5 %. Naisten ja miesten osuus työpaikoista vaihtelee merkittävästi eri toimialoilla. Naisten työpaikat jakautuvat tasaisesti julkiselle ja yksityiselle sektorille. Naisten osuus kuntasektorin työpaikoista on 75 prosenttia. Miesten työpaikat painottuvat selvemmin yksityiselle sektorille, missä myös miesten työpaikkojen osuus on suurin eli yli 60 prosenttia. Miesten työttömyysaste oli vuonna 2004 hieman naisia korkeampi, 14,9 prosenttia. Yrittäjistä naisia on vain kolmannes. Esimerkiksi yksityisen palvelutuotannon myötä naisyrittäjyydelle avautuu kuitenkin uusia mahdollisuuksia. Niiden hyödyntämistä edistetään naisten yrittäjyyttä tukevilla hankkeilla. Pohjois-Suomessa naiset ovat hieman miehiä koulutetumpia. Vuonna 2004 korkea-asteen tutkinto oli 24,8 prosentilla naisista ja 19,6 prosentilla miehistä. Sekä miehistä että naisista noin 37 prosenttia on ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Naisten koulutustason kohoaminen vaikuttaa työmarkkinoihin ja lisää naisten muuttohalukkuutta. Sukupuolten väliset tuloerot ovat myös selviä: naisten keskitulo on 84 prosenttia väestön keskitulosta.

17 17 Sukupuolten eroja kuvaavia tunnuslukuja Pohjois-Suomesta Naiset %-os. Miehet %-os. Yht. Työvoima vuonna 2004 (e) , , Työllisiä vuonna 2004 (e) , , Keskitulo vuodessa vuonna 2003, palkansaajat yrittäjät Työssäkäyvät työnantajasektorin mukaan vuonna valtio , , kunta , , Valtioenemmistöinen Oy , , yksityinen sektori , , yrittäjät , , Työttömänä 2) vuonna , , Työttömyysaste vuonna 2004 (e) 13,6 14,9 14,3 Työllisyysaste 2004 (e) 60,2 61,1 60,7 Koulutusrakenne vuonna ei tutkintoa, % 36,7 37,8 37,2 - keski-aste, % 38,5 42,6 40,5 - korkea-aste, % 24,8 19,6 22,2 Osuus kunnan valtuutetuista 1) v. 2004, % 32,6 67,4 2.6 Pohjois-Suomen innovaatioympäristö Osaamisen kehittäminen sekä uuden tiedon ja teknologian siirtäminen ovat avainasemassa Pohjois- Suomen kehittymisen, vetovoimaisuuden sekä aluetaloudellisen kilpailukyvyn vahvistamisen kannalta. Verkostojen rooli alueellisessa kehittämisessä on jo merkittävä, sillä sitä kautta edistetään informaation, kokemusten ja ajatusten vaihtoa sekä uusien innovaatioiden etsintää ja yhteisten hankekokonaisuuksien kehittämistä.. Kehittämistyössä alueellisella innovaatioympäristöllä on merkittävä rooli, ts. vuoropuhelua ja kytkentöjä alueen eri tiedon tuottajien (yliopistot, ammattikorkeakoulut, tutkimuslaitokset), välittäjäorganisaatioiden (yksityiset ja julkiset) ja yritysten välillä. Koulutus Merkittävän haasteen osaamisyhteistyölle muodostaa pohjoissuomalaisen väestön keskimääräistä heikompi koulutustaso. Pohjois-Suomen väestöstä oli v tutkinnon suorittaneita kaikkiaan 49,6 %. Heistä korkeakoulututkinnon suorittaneita oli 32,5 % ja keskiasteen tutkinnon suorittaneita 64,8 %.

18 18 Pohjois-Suomen koulutuksen kärkiverkoston muodostaa kaksi yliopistoa, yksi yliopistokeskus, neljä ammattikorkeakoulua ja kolme valtakunnallisen ammattikorkeakoulun alueyksikköä. Tässä osaamisverkostossa on yhteensä tutkintoaan tavoittelevaa korkeakouluopiskelijaa ja noin osa- tai kokoaikaista tutkijaa, jotka toimivat sekä uuden tiedon ja osaamisen tuottajina, soveltajina ja siirtäjinä. Lähde: Osaava Pohjois-Suomi strategia 2005 Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden vähäisyys koko maahan verrattuna, lähivuosina jatkuva vakaa ikäluokkakehitys ja hyvä koulutushalukkuus perustelevat korkeakoulutuksen aseman vahvistamista ja turvaamista Pohjois-Suomessa, niin että koulutusrakenteessa ja -tasossa saavutetaan valtakunnallinen keskitaso. Tämän ohella on kiinnitettävä huomiota koulutuksen laatuun ja tehostamiseen, profiloitumiseen vahvuusalueille, Alueella on edistetty opiskelijan näkökulmasta joustavia, korkeakoulututkintoon johtavia koulutusväyliä ja näiden kehittämistä jatketaan. On myös varmistettava, että valmistuneet integroidaan paikalliseen talousympäristöön ja edistetään yrittäjyyden ja innovaatioiden kehittämistä alueella. Koulutuskokonaisuuden tavoitteeseen liittyen Pohjois-Suomen korkeakouluista ollaan luomassa koko alueen kattava, rajaton ja koulutustasoista riippumaton avoimen ja aikuiskoulutuksen järjestelmä, jolla on laadukas oppimista, ryhmä- ja itseopiskelua tukeva, alueellinen oppimiskeskusverkosto ja joka sisältää erilaisia tukipalveluja, kuten kirjasto- ja tutorpalvelut. Korkeakoulujen ja toisen asteen oppilaitosten koulutusyhteistyössä saadaan yhteisten tutkimus- ja kehittämisympäristöjen toteuttamisella synergiaa ja parannetaan ammatillisen koulutuksen profiilia ja vetovoimaisuutta. Toisen asteen koulutustarjonta on Pohjois-Suomessa varsin kattava sekä alueellisesti että koulutusaloittain. Korkeatasoisten kädentaitojen tarve kasvaa tulevaisuudessa, joten toisen asteen koulutus on nähtävä elinkeinoelämän kipeästi kaipaamana todellisena vaihtoehtona. Aikuiskoulutuksella on selkeä merkitys työllisyyskehityksen parantamisessa ja Pohjois-Suomen väestön elinolojen ja viihtyvyyden parantamisessa. Nopeasti tarpeisiin reagoiva ja yrityslähtöisesti palveleva aikuiskoulutus on vahvuus, johon tulee alueella edelleen panostaa. Sitä varten tarvitaan entistä joustavampia virtuaalisia oppimisympäristöjä.

19 Tutkimus- ja kehittämistoiminta 19 Tutkimus- ja kehittämistoimintaan käytettiin Pohjois-Suomessa v yhteensä 726 milj. euroa. Siitä yritysten osuus oli 77 %, korkeakoulujen 17 % ja muun julkisen sektorin 6 %. Yritysten osuus on suurempi kuin maassa keskimäärin, mikä pääasiassa johtuu alueen suuryritysten panostuksista. Suuraluetason tarkastelussa Pohjois-Suomen T&K panostus suhteessa BKT:hen (GERD) näyttää erinomaiselta. Kasvua on tapahtunut koko 2000-luvun ja koko ajan panostus tutkimustoimintaan on ollut koko maan keskiarvon yläpuolella (taulukko 1). Taulukko 1. T&K menot/bkt:sta/vuosi (GERD) T&K-menot/BKT:sta, %:a (GERD) /vuosi Etelä-Suomi 3,99 4,36 4,27 Itä-Suomi 1,57 1,98 2,03 Länsi-Suomi 3,90 3,73 4,36 Pohjois-Suomi 4,74 4,91 5,54 Koko maa 3,84 4,03 4,20 Lähde: Avoin Pohjois-Suomi. Pohjois-Suomen strategia 2011 Taulukko 2. Panostukset tutkimustoimintaan maakuntatasolla 2005 Väestö (2005) Osuus väestöstä osuus TEKES -rahoituksesta yritysten omat T&K menot (2005) (2006) Lappi ,5% 1,0 % 0,6 % Pohjois-Pohjanmaa ,2 % 6,4 % 14,8 % Keski-Pohjanmaa ,4 % 0,6 % 0,2 % Pohjois-Suomi yhteensä ,1 % 8,0 % 15,6 % Koko maa % 100 % 100 % Lähde: TEKES ja Tilastokeskus Yritysten omat tutkimus- ja kehitysmenot vuonna 2005 olivat Pohjois-Suomessa 15,6% koko Suomen osuudesta (väestöosuus 12,1 %). Tarkemmin asiaa tarkasteltaessa havaitaan kuitenkin, että tutkimustoiminnan painotus on lähes pelkästään Pohjois-Pohjanmaan yritysten varassa; käytännössä kyseessä oli Oulun seutukunnan elektroniikkateollisuus muualla T&K menot jäävät selvästi väestöosuuden painoarvon alapuolelle. Huomioitavaa on, että valtiolta tulevassa TEKES -rahoituksen määrässäkin Pohjois-Suomi on väestöosuutensa painoarvoon nähden aliedustettuna. (Taulukko 2.) Tutkimus- ja innovaatiosuunnitelmien keskeisiä valmistelu- ja toteuttajatahoja ovat alueen korkeakoulut, eräiltä osin toisen asteen ammatilliset oppilaitokset, kuntasektorin palvelulaitokset (esimerkiksi keskussairaalat, OYS), Valtion Teknillisen Tutkimuskeskuksen yksiköt, Tekes, valtion aluehallinnon yksiköt (esimerkiksi lääninhallitukset, TE- ja ympäristökeskukset), valtion sektoritutkimuslaitosten yksiköt (esimerkiksi Metla, GTK, RKTL, MTT, SYKE) sekä yrityssektori ja elinkeinoelämän järjestöt. Huomioon on otettava myös monipuoliseen pohjoisen ympäristön ja globaalimuutoksen monitorointiin suuntautuva sektoritutkimuslaitosten tutkimusasemaverkosto ja alueella toimivien yliopistojen tutkimusasemien merkittävä rooli pohjoisessa tutkimuksessa. Innovaatiotoiminnan edistämisessä alueellisilla kehittäjä- ja välittäjäorganisaatioilla, kuten teknologiakeskuksilla, osaamiskeskuksilla ja osaamisorganisaatioilla (tutkimuslaitokset, korkeakoulut, muut oppilaitokset) on tärkeä merkitys. Pohjois-Suomessa välittäjäorganisaatioiden toimintaympäristöissä vahvistetaan sekä korkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoiminnan roolia että tehostetaan

20 osaamisen siirtoa yritystoimijoille. Lapin maakuntakorkeakoulun toiminnalla on Lapissa varmistettu korkea-asteen koulutuksen alueellinen kattavuus sekä kytketty koulutus ja tutkimus entistä tiiviimmin aluekehitystyöhön ja seudullisuuteen. Alueen kansainvälisestikin tunnettu osaamista välittävä verkosto on teknologiakeskusten muodostama Multipolis-verkosto. Sen tavoitteena on lisätä yritysten välistä yhteistyötä, hankkia ja välittää uutta tietoa sekä rakentaa teknologiakeskuksille korkeatasoisesta ja innovoivasta toiminnasta kertovaa imagoa. Verkostoitumalla tutkimus- ja kehittämistoiminnassa Pohjois-Suomen korkeakoulut ja tutkimuslaitokset vastaavat parhaiten alueen monialaisuuden, innovaatiotoiminnan (mekanismit, kaupallistaminen ja jalkauttaminen yritysympäristöön) ja maailmanluokan kilpailukyvyn vahvistamistarpeeseen. Tämä edellyttää yhteisiä monitieteisiä kehittämisympäristöjä, avainalojen tutkijatapaamisia, hankkeiden valmistelutiimejä ja hankeohjelmia. Tutkimus- ja kehitystyötä on tarpeen tiivistää muodostamalla myös monitieteisiä innovaatio- ja osaamisverkostoja ja t&k -asiantuntijaryhmiä. Alueen korkeakouluissa ja tutkimuslaitoksissa on eurooppalaisen tutkimusyhteistyön kannalta merkittävää tietotaitoa ja maailmanluokan toimijoita muun muassa biotieteissä, tietoteollisuusalalla ja pohjoisuuden tutkimuksessa. Pohjan alueen yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kehittämiseen antaa yhteinen Pohjois-Suomen korkeakoulustrategia. Pohjois-Suomen innovaatiojärjestelmien vahvistaminen edellyttää toimijoiden välisten yhteistyöverkostojen toiminnan tehostamista sekä eri toimijoiden roolien ja vastuiden selkiinnyttämistä. Pohjois-Suomen välittäjäorganisaatioiden kehittämisessä keskeistä on erityisesti korkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoiminnan roolin vahvistaminen ja pk-yrityksiin suunnatun osaamisen siirron tehostaminen yritystoimijoille Ympäristön tila Pohjoissuomalainen ympäristö on pohjoisen sijaintinsa ja harvan asutuksensa ansiosta omaleimaista ja muusta Euroopasta poikkeavaa. Se on myös erityisen herkkää ihmistoiminnan erilaisille vaikutuksille. Nykyisin ympäristön laatu on yleensä hyvä Pohjois-Suomessa. Keskeiset ympäristölliset heikkoudet liittyvät maaseudun elinvoimaisuuden heikkenemiseen, rakennetun ympäristön visuaaliseen ilmeeseen ja paikallisesti kuormittavan toiminnan haittoihin. Pohjois-Suomessa suojelualuetilanne on muuhun maahan ja Eurooppaankin verrattuna monimuotoinen ja pinta-alallisesti erittäin merkittävä, sillä koko maan lakisääteisistä suojelualueista ja erämaista yli 90 % sijaitsee Pohjois-Suomessa. Alueella on mm km 2 kansallispuistoja, km 2 luonnonpuistoja, 12 erämaalain nojalla perustettua laajaa erämaata (yht km 2 ) ja km 2 vanhojen metsien suojelualueita. Erilaisten suojelualueiden osuus nousee paikallisesti jopa yli 70 prosenttiin pinta-alasta. Tulevaisuudessa luonnonsuojelu keskittyy suojelualueverkoston rakentamisen sijaan yhä enemmän suojelualueiden hoitoon sekä suojelun ja eri maankäyttömuotojen yhteensovittamiseen. Taustailman laatu Pohjois-Suomessa on hyvä. Taajamien ilmanlaatuun vaikuttavat eniten energiantuotanto ja liikenteen päästöt. Suurimmat teollisuuspäästöt ovat Oulussa, Raahessa, Kemissä ja Torniossa. Rikkidioksidipäästöjen vähenemisen myötä myös taajamien ilman rikkidioksidipitoisuudet ovat pienentyneet, eikä rikkidioksidipitoisuus ole enää taajamissakaan ongelma. Taajamien suurimmat typpidioksidi- ja typenoksidipitoisuudet aiheutuvat autoliikenteen päästöistä. Korkeimmat pitoisuudet esiintyvät keskustojen alueella vilkkaimmin liikennöityjen teiden ja vilkkaiden risteysalueiden läheisyydessä. Pohjois-Suomen metsäluonto on muuttunut viimeisten kuudenkymmenen vuoden aikana perusteellisesti. Metsien maisemakuvaan ovat eniten vaikuttaneet metsäojitukset, avohakkuut maanmuok-

CCI 2007 FI 16 2 PO 002 Alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoite. Pohjois-Suomen EAKR-toimenpideohjelma 2007 2013

CCI 2007 FI 16 2 PO 002 Alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoite. Pohjois-Suomen EAKR-toimenpideohjelma 2007 2013 CCI 2007 FI 16 2 PO 002 Alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoite Pohjois-Suomen EAKR-toimenpideohjelma 20072013 CCI 2007 FI 16 2 PO 002 Alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoite Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008

Aviapolis-tilastot. Kesäkuu 2008 -tilastot Kesäkuu 2008 Väestö ikäryhmittäin Aviapoliksen suuralueella ja koko Vantaalla 1.1.2008 ja ennuste 1.1.2018 100 90 väestöosuus, % 80 70 60 50 40 30 20 10 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat 25-64 -vuotiaat

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella 1991-2009 ja ennuste vuosille 2010-2019 25 000 22 500 20 000 Ennuste 19 016 väestön määrä 17 500 15 000 12 500 10 000 15 042 7 500 5 000 2 500 0 1991 1993 1995 1997

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007 -tilastoja lokakuu 2007 Väestö ikäryhmittäin -alueella ja koko Vantaalla 1.1.2007 ja ennuste 1.1.2015 väestöosuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2015 2007 2015 Vantaa 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 18.2.2010 Jenni Ruokonen Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö Strategia ja kumppanuudet ELY-YLIJOHTAJA Johtoryhmä

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 25.2.2010 Emmi Karjalainen Uudet viranomaiset Lääninhallitukset (6) Työsuojelupiirit (8) Ympäristölupavirastot (3) TE-keskukset (15)

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 23.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöseminaari 3.- 4.2.2011 Lapin ELY keskus 3.2.2011 / Paula Alho Esitys keskittyy kahteen EU:n rahoitusohjelmaan Kilpailukyky ja työllisyys

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT

LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoite POHJOIS-SUOMEN EAKR TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013 (CCI 2007 FI 16 2 PO 002) VUOSIKERTOMUS 2007

Alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoite POHJOIS-SUOMEN EAKR TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013 (CCI 2007 FI 16 2 PO 002) VUOSIKERTOMUS 2007 Euroopan unioni Euroopan aluekehitysrahasto Alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoite POHJOIS-SUOMEN EAKR TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013 (CCI 2007 FI 16 2 PO 002) VUOSIKERTOMUS 2007 Hyväksytty P-S seurantakomiteassa

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Laura Kelhä 6.6.2014 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Seppo Laakso (Kaupunkitutkimus TA) & Paavo Moilanen (Strafica) Yritystoiminnan

Lisätiedot

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011

MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI. VTT, Timo Aro 27.1.2011 MIKKELIN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY JA MUUTTAJIEN PROFIILI VTT, Timo Aro 27.1.2011 Suomi repeytyy!!!: - Kolme viidestä suomalaisesta asuu 10 suurimmalla kaupunkiseudulla ja neljä viidestä 20 suurimmalla

Lisätiedot

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa. Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki

Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa. Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki Lissabonin prosentti Yleisasetus (1083/2006) 9 artikla, 3. kohta: Rahastoista osarahoitettu tuki kohdennetaan kilpailukyvyn edistämistä

Lisätiedot

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa:

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa: Yksikkö Kuhmossa..2006 Pohjois-Pohjanmaan liitto Kauppurienkatu 8 A 90100 OULU Viite: Pohjois-Pohjanmaan liiton esittämä lausuntopyyntö Asia: LAUSUNTO POHJOIS-SUOMEN LOGISTIIKKASTRATEGIAN JA LOGISTIIKAN

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 Rovaniemi paisuu, muu Lappi tyhjenee Yle Lapin Radio 20.11.2008 Lapin väkiluku pienenee

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Seppo Laakso (Kaupunkitutkimus TA) & Paavo Moilanen (Strafica) Yritystoiminnan

Lisätiedot

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 %

Maapinta-ala 340 km². Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Maapinta-ala 340 km² Järviä 3 km² Merialueita 356 km² Kunnan pinta-ala 699 km² Asukastiheys 56 asukasta/maa-km² Taajama-aste 82 % Sipoo on kasvava, itäuusmaalainen kunta, joka sijaitsee Helsingistä itään.

Lisätiedot

Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3)

Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3) Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3) 18.12.2012 Maakunnat (NUTS3) 1.1.2012 Yhteensä 18 (+1) maakuntaa 01 Uusimaa 02 Varsinais-Suomi 04 Satakunta 05 Kanta-Häme 06 Pirkanmaa 07 Päijät-Häme

Lisätiedot

ELLO Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Hankkeen tulokset

ELLO Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Hankkeen tulokset ELLO Etelä-Suomen kuljetuskäytävän kilpailukyvyn kehittäminen Hankkeen tulokset Teija Suoknuuti Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu / North European Logistics Institute 7.4.2010 ELLO hanke 1.9.2009 30.4.2012

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki

LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki keskeistä muutosvoimaa aluerakenteen ja liikennejärjestelmän osalta PIIKIKKYYS POLARISAATIOKEHITYS

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012 Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta Janne Vartia 11.12.2012 Alue TEOLLISUUTTA TAPAHTUMIA HYVINVOINTIA 2 Työllistävyys Suurin merkitys Satakunnassa Jalostuksen työllistävyys maakunnittain 2009

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 16 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin llisyysaste oli vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä 71,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön.

Lisätiedot

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.2015) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku

Lisätiedot

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015

Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 1(7) Kaupunki- ja seutuindikaattorit -palvelun tietosisältö 2015 (Palvelua päivitetään jatkuvasti uusimmilla tilastovuoden tiedoilla) Aihealueet vuoden 2011 alueluokituksilla (sama kuin tilastovuoden alueluokitus)

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa Toimiala Onlinen syysseminaari... Jussi Ahokas VATT:n ennakointityö ja Toimiala Online VATT:n ennakointityön taustaa Ennakoinnin tulokset laadulliset skenaariot

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteet Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteiden sisältö 19 maakuntaa, 15 ELY-keskusaluetta ja koko maa Maakuntatasolla noin 1500 muuttujaa Ennusteaikajänne 5 vuotta: vuoden 2011 ennusteet

Lisätiedot

Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215

Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215 Tilastoaineisto Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215 Elinkeinorakenne Muutosjoustavuus Riskitoimialojen tunnistaminen Teollisuus on edelleen suurin

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto

yrityskatsaus y 2013 Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto n maakunnan yrityskatsaus y 2013 Lähde: Tilastokeskus, Alueellinen yritystoimintatilasto Yritystoimipaikat Maakuntien % osuudet koko maan yritystoimipaikoista vuonna 2013 Uusimaa 28,0 Varsinais Suomi 9,5

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit Timo Vesiluoma, Krista Tupala, Katja Laitinen, Saku Vähäsantanen 11.4.2016 1. Muuttoliike ja väestö Lähtöarvo 2014 2015* 2016* 2017* Väkiluku v. 2013 224 556 223 983 223 381 222 887 222 431 Tavoite vähintään

Lisätiedot

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys Kuva: Anniina Korpi Osaamiskehitys Osaamiskehityksen keskeiset nostot Porin seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (36,4 %) väestöstä oli suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista alhaisin.

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot