CCI 2007 FI 16 2 PO 002 Alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoite. Pohjois-Suomen EAKR-toimenpideohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "CCI 2007 FI 16 2 PO 002 Alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoite. Pohjois-Suomen EAKR-toimenpideohjelma 2007 2013"

Transkriptio

1 CCI 2007 FI 16 2 PO 002 Alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoite Pohjois-Suomen EAKR-toimenpideohjelma

2 CCI 2007 FI 16 2 PO 002 Alueellinen kilpailukyky- ja työllisyystavoite Pohjois-Suomen EAKR-toimenpideohjelma Ohjelma-asiakirja hyväksytty komission päätöksellä

3 Lailla valtioneuvostosta annetun lain 1 :n muuttamisesta (970/2007) perustettiin työ- ja elinkeinoministeriö ja se aloitti toimintansa Uuteen ministeriöön siirtyivät kauppa- ja teollisuusministeriön, työministeriön (lukuun ottamatta maahanmuutto- ja kotoutusasioita) sekä sisäasiainministeriön alueiden ja hallinnon kehittämisosaston (lukuun ottamatta alue- ja paikallishallintoyksikköä) tehtävät. Tähän ohjelma-asiakirjaan on komission hyväksymispäätöksen jälkeen lisätty ministeriöuudistuksesta aiheutuneet ministeriöiden nimimuutokset siten, että lisäyksiä ei ole tehty esim. ohjelman valmistelua koskevaan osaan. ISBN Edita Prima Oy, Helsinki 2008

4 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO Ohjelman valmisteluprosessin kuvaus Ennakkoarvioinnin keskeiset tulokset Ohjelman ympäristövaikutusten arviointi POHJOIS-SUOMEN TILA JA KEHITYSNÄKYMÄT Maantieteellinen asema, erityispiirteet ja aluerakenne Väestökehitys ja muuttoliike Aluetalous ja yritystoiminta Työmarkkinat Sukupuolten välinen tasa-arvo Pohjois-Suomen innovaatioympäristö Ympäristön tila Yhteydet, liikenneverkko ja logistiikka Tietoyhteiskuntakehityksen haasteet POHJOIS-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Kokemukset rakennerahastokaudelta Strategian lähtökohdat Ohjelman päätavoitteet ja strategia Ohjelman lisäarvo ja täydentävyys muihin ohjelmiin Ohjelman määrälliset tavoitteet Toimintaa ohjaavat yleiset periaatteet Ennakkoarvioinnin tulosten huomioiminen TOIMINTALINJAT Yritystoiminnan edistäminen (TL 1) Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen edistäminen sekä osaamisrakenteiden vahvistaminen (TL 2) Alueiden saavutettavuuden ja toimintaympäristön parantaminen (TL3) Tekninen tuki (TL4) OHJELMAN RAHOITUSSUUNNITELMA Rahoituksen kokonaismäärä ja jako toimintalinjoittain Erityismäärärahan suuntaaminen VAIKUTTAVUUDEN JA TULOKSELLISUUDEN SEURANTA Vaikuttavuusmittarit Tuloksellisuuden mittaaminen SEA-direktiivin toteuttaminen OHJELMAN HALLINTO- JA TOIMEENPANOJÄRJESTELMÄ

5 LIITE 1 TIIVISTELMÄ EX ANTE -ARVIOINNISTA LIITE 2 YMPÄRISTÖSELOSTUS LIITE 3 SWOT-ANALYYSIN PRIORISOINTITARKASTELU LIITE 4 MENOLUOKAT LIITE 5 EAKR-RAHOITUKSEN RAHOITUSMUODOT JA ALUETYYPIT LIITE 6 EAKR-OHJELMIEN INDIKAATTOREIDEN MÄÄRITELMÄT

6 1. Johdanto Eurooppa-neuvoston esitys koskien rakennerahastoja määritteli koko Suomen Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen piiriin. Siinä esitettiin myös rakennerahastoista Suomelle osoitettava tuki ohjelmakaudelle Kyseinen esitys sisälsi myös erittäin harvaan asutukseen perustuvan esityksen Euroopan aluekehitysrahastosta Pohjois- ja Itä-Suomen NUTS 2 -alueille suunnattavasta erityismäärärahasta, 35 euroa/asukas/vuosi, joka myönnetään kaiken sen rahoituksen lisäksi, johon kyseiset alueet muuten ovat oikeutettuja. Euroopan unionin alue- ja rakennepoliittiset tavoitteet vuosille on esitetty komission tiedonannossa Kasvua ja työllisyyttä tukeva koheesiopolitiikka: yhteisön strategiset suuntaviivat vuosiksi EU-tason strategiaan nivoutuva Suomen rakennerahastostrategia antaa kehykset alueellisille toimenpideohjelmille. Toimenpideohjelmien laadinnassa ja toteutuksessa on otettava huomioon myös Lissabonin strategia ja siihen liittyvä kansallinen uudistusohjelma. Ohjelma on valmisteltu ja toimeenpannaan EU:n rakennerahastoja koskevien yleisten säännösten (ns. yleisasetus 1083/2006), Euroopan aluekehitysrahastoa koskevan asetuksen (1080/2006) sekä komission toimeenpanoasetuksen (1828/2006) mukaisesti. Ohjelmaa valmisteltaessa on otettu huomioon myös Euroopan sosiaalirahastoa koskeva asetus (1081/2006) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa (maaseuturahasto) koskeva asetus (1698/2005). Lisäksi toimeenpanossa tulee huomioida muut rakennerahastojen toimeenpanoa ohjaavat normit, kuten kilpailulainsäädäntö ja valtiontukia koskevat säännöt ja määräykset. Ohjelmaa toteutetaan edellä mainittujen EU-asetusten ohella Suomen kansallisen alue- ja rakennepolitiikkaa koskevan lainsäädännön ja kansallisen ohjeistuksen mukaisesti. Rakennerahastokaudella Pohjois-Suomen toimenpideohjelman alueen muodostavat Lapin, Pohjois-Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaan maakunnat. Suuralue on Euroopan unionin pohjoisin ja sen yksi harvimmin asutuista NUTS 2 -alueista. Euroopan aluekehitysrahaston rahoitus Pohjois-Suomen ohjelmaan on 311 milj. euroa, josta erityismäärärahan osuus on 56 %. Pohjois-Suomen merkitystä Euroopan unionille korostaa sen geopoliittinen sijainti ja ennen kaikkea pitkät ulkorajat sekä Norjan että erityisesti Venäjän kanssa. Luoteis-Venäjän öljy-, kaasu- ja mineraalivarojen nykyistä tehokkaampi hyödyntäminen voi jatkossa turvata Euroopan energia- ja raaka-ainehuoltoa entistä enemmän. Pohjois-Suomella on tässä välittäjän rooli niin suomalaisen alueena kuin osana Barentsin multilateraalista yhteistyötä. Pohjois-Suomessa on EU:n kannalta merkittävä metalli- ja terästeollisuuden osaamis- ja jalostuskeskittymä. Kaivannaisteollisuudessa alueesta on tulossa yksi Euroopan tärkeimpiä. Pohjois-Suomi on myös merkittävä luontopohjaiseen elämystuotantoon erikoistunut vapaaajanalue eurooppalaisille matkailijoille. Pohjois-Suomen kilpailukyky ja työllisyys -ohjelman tavoitteena on parantaa alueen kansallista ja kansainvälistä kilpailukykyä ja vastata siten käynnissä olevaan rakennemuutokseen koskien niin väestöä kuin elinkeinoja. Ohjelman strategia keskittyy neljään asiaan: innovaatiokilpailukyky, yritysten kasvu, saavutettavuus ja alueen vetovoimatekijät. 1.1 Ohjelman valmisteluprosessin kuvaus Pohjois-Suomen toimenpideohjelman laatiminen käynnistyi maaliskuussa 2006 sisäasiainministeriön päivätyllä kirjeellä, jossa se pyysi maakunnan liittoja käynnistämään yhteistyössä muiden alueellisten toimijoiden kanssa Euroopan unionin rakennerahastojen ohjelmakauden Alueellisen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen Euroopan aluekehitysrahastosta osarahoitettavien toimenpideohjelmien valmistelun. Laatimista koskevassa ohjeessa määriteltiin ohjelma-alue, ohjelman sisältörakenne sekä laatimisaikataulu. 5

7 Ohjelman valmistelua varten Pohjois-Suomen maakunnan liitot nimesivät työryhmän, johon kuului kaksi edustajaa kustakin liitosta ja jonka vetovastuu oli Pohjois-Pohjanmaan liitolla. Ohjelman sisältämät toimenpiteet pohjautuvat kiinteästi maakuntaohjelmiin , kuten alueiden kehittämislaki edellyttää. Ohjelman laatiminen kytkettiin kaikissa maakunnissa maakuntaohjelman laadintaprosessiin. Prosessissa olivat mukana keskeiset aluehallintoviranomaiset, aluekeskukset ja seutukunnat, oppilaitokset, elinkeinoelämän ja työmarkkinajärjestöt samoin kuin mm. tasa-arvo- ja luonnonsuojelujärjestöjen ja kylätoiminnan edustajat sekä saamelaiskäräjät. Työryhmän valmistelemia luonnoksia on käsitelty ohjelma-alueen maakuntien yhteistyöryhmissä ja maakuntahallituksissa. Lapin liitto on neuvotellut ohjelman sisällöstä saamelaisten edustajien kanssa. Pohjois-Suomen keskeiset rahoittajaviranomaiset kokoontuivat Ouluun keskustelemaan ja antamaan palautetta luonnoksesta. Ohjelmaluonnoksesta ei pyydetty virallisia lausuntoja, mutta luonnoksen julkiseen nähtävillä oloon liittyen saatiin useita kommentteja. Pohjois-Suomen neuvottelukunta käsitteli ohjelman Maakunnan yhteistyöryhmät käsittelivät tarkistetun ohjelmaluonnoksen elokuussa. Maakuntahallitukset hyväksyivät ohjelman ja Pohjois-Poh jan maalla ja maakuntavaltuusto Keski-Pohjanmaalla Ohjelman valmistelussa on tehty yhteistyötä Manner-Suomen ESR-ohjelman Pohjois-Suomen alueellista osiota valmistelevien tahojen kanssa. Osa EAKR-ohjelman valmistelutyöryhmän jäsenistä on kuulunut ESR-ohjelman johtoryhmään. Maaseudun kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä on tehty yhteistyötä alueellisten maaseutusuunnitelmien laatijatahojen kanssa EAKR:n ja maaseuturahaston työnjaon selkiinnyttämiseksi. Ohjelmasta laadittiin myös SOVA-tarkastelu. Se käynnistettiin julkisella kuulutuksella kunkin maa kunnan pääsanomalehdessä sekä maakunnan liittojen www-sivuilla Menettelyyn kuuluva neuvottelu ympäristökeskusten kanssa käytiin Oulussa. Sekä ohjelmaluonnos että sen vaikutusselostus ovat nähtävillä maakunnan liitoissa heinäkuun ajan samoin liittojen www-sivuilla. Asiaa koskeva kuulutus oli maakuntien päälehdissä SOVA-menettelyn edellyttämät viralliset lausunnot pyydettiin Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksilta. Komissio hyväksyi ohjelman (K(2007) 4511). 1.2 Ennakkoarvioinnin keskeiset tulokset EAKR-ohjelmien ennakkoarvioinnin ovat suorittaneet Suomen aluetutkimus FAR ja Fin Auguuri Oy. Pohjois-Suomen arvioinnin pohjana ovat olleet julkisesti nähtävillä ollut luonnos sekä yhteistyöryhmien ja maakuntahallitusten loppukäsittelyssä ollut luonnos. Ennakkoarvioinnin pohjalta on annettu suosituksia jatkotyölle, jotka on mahdollisuuksien mukaan otettu huomioon. Seuraavassa on tiivistetysti esitetty ne huomiot, joihin ennakkoarvioinnissa on elokuun raportissa päädytty. Niiden soveltamista ohjelman laadinnassa on selostettu luvussa 3.7. Arvioinnissa on tuotu esiin seuraavia asioita, joihin tulisi kiinnittää huomiota: ohjelmakauden ohjelmien arviointien johtopäätösten huomioon ottaminen toimintojen teemakohtainen ja maantieteellinen painotus esitettyjen toimenpiteiden konkreettisuuden puute tavoitteiden määrä, hierarkkisuus ja loogisuus seuranta- ja vaikuttavuusindikaattorien täsmentymättömyys ohjelman suhde muihin ohjelmiin puutteellinen. Arvioinnissa on Pohjois-Suomen ohjelma todettu strategialtaan ja ajattelultaan varsin realistiseksi. Tiivistelmä Pohjois-Suomen kilpailukyky ja työllisyys ohjelman arvioinnista on liitteenä 1. 6

8 1.3 Ohjelman ympäristövaikutusten arviointi Pohjois-Suomen kilpailukyky ja työllisyys -ohjelman vaikutukset on arvioitu viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (SOVA-lain) mukaisella menettelyllä. Ohjelmasta on erikseen arvioitu sen merkitys kestävälle kehitykselle ja SOVA-laissa tarkoitetut vaikutukset fyysiseen ympäristöön. Arviointi on tehty ohjelman luonteen mukaisella yleispiirteisellä tasolla. Vaikutusten arvioinnin (kuten koko ohjelmatyön) on koordinoinut Pohjois-Pohjan maan liitto. SOVA:n valmistelu on tapahtunut samoissa tilaisuuksissa ja samalla aikataululla kuin itse ohjelman laadinta. Vuorovaikutteisuus ja SOVA:n huomioon ottaminen on ollut välitöntä. Arvioitavista vaikutuksista ja menettelystä neuvoteltiin ohjelma-alueen kolmen ympäristökeskuksen kanssa. Vaikutuksia on käsitelty eri sidosryhmien kanssa kussakin maakunnassa. Tilaisuuksiin kutsuttiin maakunnan yhteistyöryhmien jäsenistöjen lisäksi sellaisia kylä-, matkailu-, luonnonsuojelu- ja tasaarvotoimijoita, joiden voitiin olettaa olevan kiinnostuneita ohjelman vaikutuksista. Ohjelmalle on laadittu ainoastaan yksi strateginen polku, joten vaikutustarkastelussa vertailtavia kehitysvaihtoehtoja ei ole. Vertailu on siten 0-vaihtoehdon ja valitun strategian välinen. Pohjois-Suomen kilpailukyky ja työllisyys -ohjelman tärkein ympäristövaikutus on, että ohjelma nopeuttaa elinkeinotoiminnan ympäristökuormituksen alenemista. Tämä johtuu siitä, että ohjelma suosii puhtaamman teknologian kehittämistä teollisuustuotantoon ja että tuettavat kasvualat kuormittavat ympäristöä hyvin vähän perinteiseen teolliseen tuotantoon nähden. Elinkeinoelämän toimintaympäristön laadun parantamishankkeet parantavat ympäristöä myös asukkaiden kannalta. Ohjelmalla ei ole haitallisia vaikutuksia Pohjois-Suomen Natura-alueisiin edellyttäen, että Natura-alueille ja niiden lähelle kohdistuvien hankkeiden suunnittelussa otetaan Natura tavoitteet riittävästi huomioon. Ympäristöteknologian vienti heijastuu ympäristön laatuun myönteisesti myös alueen ulkopuolella. Ohjelmarahoitus tulee edistämään myös sellaisia toimialoja, joilla on investointeihin johtaessaan toivottujen vaikutusten lisäksi haitallisia ympäristövaikutuksia. Tällaisia ovat liikenteelliset, matkailulliset ja energiasektoria koskevat kehityshankkeet. Kun investointihankkeita aikanaan toteutetaan, selvitetään niiden ympäristövaikutukset tarkasti ja suunnitellaan haittojen vähentäminen. Ohjelma ei yksinään takaa Pohjois-Suomen sosiaalisesti tasapainoista kehitystä. Lisäksi tarvitaan Euroopan sosiaalirahasto -ohjelman ja muun aluekehittämistyön panosta. Ohjelman hallinnoijat tu le vat seuraamaan ohjelman sosiaalista ja taloudellista vaikuttavuutta sekä merkitystä ympäristölle. Ympäristöselostus oli nähtävillä heinäkuussa ja samalla siitä pyydettiin ympäristökeskusten lausunnot. Ympäristökeskuksista Pohjois-Pohjanmaan ja Länsi-Suomi pitivät ympäristöselostusta ohjelman luonteen huomioon ottaen riittävänä, sen sijaan Lapin ympäristökeskus olisi halunnut vaikutuksille tarkemman käsittelytason. Muita huomautuksia annettiin yhteensä 14 kpl. Ympäristöselostusta sekä ohjelmaa täydennettiin annettujen lausuntojen perusteella; useimmat parannusehdotukset voitiin ottaa huomioon. Selostukseen liitettiin tässä vaiheessa yhteenveto kannanotoista ja niiden perusteella muodostunut loppuarviointi prosessista. SOVA-menettelyssä annettujen lausuntojen sekä huomautusten aiheuttamat muutokset on käsittely yksityiskohtaisesti erillisessä teknisessä liitteessä, joka on saatavissa ao. maakuntien liitoista. Ohjelman vaikutuksista ei neuvoteltu virallisesti erikseen naapurivaltioiden Ruotsin ja Norjan kanssa. Ohjelma-asiakirjan englanninkielinen versio toimitettiin kuitenkin tutustuttavaksi ao. maiden lähialueille, eikä heillä ollut vaateita asian suhteen (tarkemmin ohjelma-asiakirjan liitteessä 2). Ympäristöselostus kokonaisuudessaan on esitetty liittees sä 2. 7

9 2. Pohjois-Suomen tila ja kehitysnäkymät 2.1 Maantieteellinen asema, erityispiirteet ja aluerakenne Pohjois-Suomen ohjelma-alue sisältää kolme maakuntaa (NUTS 3): Keski-Pohjanmaa, Lappi ja Pohjois-Pohjanmaa. Keskimääräinen asukastiheys Pohjois-Suomessa on vain 4,7 asukasta neliökilometrillä. Alueen eteläisimmistä osista pohjoisimpaan osaan matkaa kertyy noin 800 kilometriä. Alueen maapinta-ala on neliökilometriä, mikä on 44 prosenttia Suomen ja 0,3 prosenttia Euroopan unionin pinta-alasta. Pohjois-Suomi on maaseutuvaltaista aluetta, osittain jopa erämaata. Euroopan unionin harvaan asutut alueet = alle 12,5 asukasta neliökilometriä kohden = Euroopan unionin jäsenvaltiot = Uudet jäsenmaat 2007 alusta Asukastiheys Pohjois-Suomessa kunnittain v kunnittain v Lähde: Nordregio, Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot väestötilastot Pohjoinen sijainti tuo alueelle Euroopan mittakaavassa omaperäisiä ja ainutlaatuisia ominaisuuksia. Lumipeiteaika on alueen eteläosan viidestä kuukaudesta pohjoisimpien osien yli 7 kuukauteen. Kasvukauden lyhyys ja lämpöolojen suuret vaihtelut ovat ominaisia alueelle. Pohjoinen ilmasto ja pohjoinen luonto ovat myös herkkiä ympäristöolosuhteissa tapahtuville muutoksille, kuten ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Pohjois-Suomessa on kolme maakuntakeskusta: Oulu ( as.), Rovaniemi ( as.) ja Kokkola ( as.). Pohjois-Suomessa on yhteensä 80 kuntaa, joista kaupunkeja on 17. Pohjois-Suomi on keskimäärin erittäin harvaan asuttua aluetta, mutta asutus on kuitenkin keskittynyt pääosin asutuskeskuksiin ja väliin jää laajoja asumattomia alueita. Tällaisessa rakenteessa asutuskeskusten ulkopuolella sijaitsevan asutuksen sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitäminen ja palvelujen turvaaminen on haasteellista. Suomeen on kehittymässä monikeskuksinen ja verkottuva aluerakenne, mikä näkyy myös Pohjois-Suomessa. Pohjois-Suomen kannalta oleellista on, että kehitetään kaupunkiseutujen ja niitä ympäröivien maaseutualueiden ja keskusten yhteistyötä ja työnjakoa. 8

10 Pohjois-Suomessa on kaksi erityistä väestöryhmää. Keski-Pohjanmaan väestöstä n. 10 % (6 626 henkilöä v. 2005) on äidinkieleltään ruotsinkielisiä. Vahva kaksikielisyys korostuu alueella ja huomioidaan kaikessa hallinto- ja viranomaistoiminnassa. Myös palvelutarjonta niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla on luontevasti kaksikielistä. Äidinkieleltään ruotsinkieliset ovat normaalin päätöksentekojärjestelmän kautta edustettuina kuntien ja maakunnan hallintoelimissä. Saamelaiset ovat Euroopan ainoa alkuperäiskansa. Suomessa asuu noin saamelaista, joista vajaa asuu saamelaisten kotiseutualueella Pohjois-Suomen pohjoisimmissa osissa. Saamelaiset ovat kotiseutualueellaan noin kolmasosan vähemmistönä alueen noin asukkaasta. Vain Utsjoen kunnassa saamelaiset ovat enemmistönä. Perustuslaki turvaa saamelaisille oikeuden omaan kieleen ja kulttuuriin ja näitä seikkoja koskevaan itsehallintoon saamelaisten kotiseutualueella. 2.2 Väestökehitys ja muuttoliike Pohjois-Suomen ohjelma-alueen väkiluku oli vuoden 2005 lopussa asukasta vastaten 12,1 % Suomen väestöstä. Väestömäärä jakaantui maakunnittain seuraavasti: Lappi , Pohjois-Pohjanmaa , Keski-Pohjanmaa Alueen kokonaisasukasluvun kehityssuunta on 2000-luvulla ollut kasvava. Vuonna 2005 Pohjois-Suomen väkiluku lisääntyi lähes hengellä edellisvuoteen verrattuna. Positiivinen kehitys on parantuneen muuttotaseen ja korkealla pysyneen luonnollisen väestönmuutoksen ansiota. Heikoimmillaan Pohjois-Suomen muuttotase oli vuonna 1998, jolloin muuttotappio oli yli henkeä. Pohjois-Suomen alueen sisällä väestökehityksessä on huomattavia eroja. Pohjois-Pohjanmaalla väkimäärä on kasvanut voimakkaasti, selvästi koko maan keskimääräistä väestökehitystä nopeammin. Keski-Pohjanmaalla ja Lapissa väestö on vähentynyt, Lapissa kaikkein rajuimmin. Lapissa ja Keski- henkilöä Pohjois-Suomen väestökehitys (e) Luonn. väestönlisäys Muuttotase Väkil t henkilöä Lapin väestökehitys henkilöä Keski-Pohjanmaan väestökehitys (e) Luonn. väestönlisäys Muuttotase ä henkilöäpohjois-pohjanmaan väestökehitys Lähde: 0 Tilastokeskus, väestötilastot (e) Luonn. väestönlisäys Muuttotase ä (e) Luonn. väestönlisäys Muuttotase ä 9

11 Pohjanmaalla muuttotase on viimeisten kymmenen vuoden aikana ollut negatiivinen. Keski-Pohjanmaalla luonnollinen väestönmuutos on kuitenkin pysytellyt edelleen positiivisena, kun taas Lapissa luonnollinen väestönmuutos on jo painunut nollan tuntumaan. Alueen väestön ikärakenne on EU:n keskitasoon verrattuna suotuisa, alle 15-vuotiaiden osuuden ollessa keskiarvoa suurempi ja vanhusten osuuden pienempi. Tilanne tulee kuitenkin muuttumaan lähitulevaisuudessa merkittävästi. Työikäisten määrän väheneminen ja toisaalta vanhusten määrän kasvu tulevat Pohjois-Suomessa olemaan EU:n kärkipäätä, mikä vääristää ikärakennetta epäsuotuisaan suuntaan ja heikentää alueen huoltosuhdetta. Kuva: Pohjois-Suomen väestön ikärakenne v ja ennuste v Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot Ikääntyminen Ikärakenteella mitattuna Pohjois-Suomi on kahtiajakoinen alue. Pohjois-Pohjanmaa on ikärakenteeltaan Suomen nuorin maakunta, Keski-Pohjanmaan kolmanneksi nuorin (toisena Uusimaa runsaan opiskelijamuuttovoiton vuoksi), mutta Lappi on yksi vanhimmista. Pohjois-Suomessa on kokonaisuutena maan keskiarvoa enemmän lapsia ja nuoria ja aavistuksen vähemmän yli 65vuotiaita, mutta maakuntatasolla tilanne muuttuu. Pohjois-Pohjanmaalla Oulun seutu kerää muuttovoittoa koko Pohjois-Suomesta, joten maakunnassa on paljon nuoria ja työikäisiä ja siksi maakunnan väkiluku kasvaakin koko maata nopeammin. Keski- Pohjanmaalla on maan keskiarvoa enemmän sekä lapsia että vanhuksia, ja vastaavasti työikäisten määrä jää maan keskiarvosta; maakunnan väkiluku olisi trendiennusteen mukaan lievässä laskussa. Lapissa korostuu yli 65-vuotiaiden osuus ja trendiennusteen mukaan maakunta myös vanhenee ja väkiluku sekä työikäisen väestön määrä laskee koko maata (ja muuta Pohjois-Suomea) nopeammin. (Taulukot 3 ja 4.) 10

12 Taulukko 3. Ikäryhmien suhteellisen osuuden kehitys trendiennusteen mukaan (Tilastokeskus) alue ikäryhmä Koko maa ,3 % 16,4 % 16,2 % 16,2 % 16,0 % ,8 % 66,2 % 63,2 % 61,0 % 59,4 % ,9 % 17,4 % 20,5 % 22,8 % 24,6 % Keski-Pohjanmaa ,2 % 18,5 % 18,5 % 18,4 % 18,2 % ,5 % 63,4 % 59,6 % 57,0 % 55,4 % ,4 % 18,1 % 21,9 % 24,6 % 26,5 % Pohjois-Pohjanmaa ,7 % 20,1 % 20,2 % 20,1 % 19,8 % ,9 % 65,4 % 62,8 % 60,4 % 58,8 % ,4 % 14,4 % 17,0 % 19,4 % 21,4 % Lappi ,7 % 15,3 % 15,1 % 15,1 % 15,0 % ,1 % 65,4 % 61,7 % 58,2 % 55,6 % ,3 % 19,2 % 23,2 % 26,7 % 29,5 % Pohjois-Suomi yht ,4 % 18,6 % 18,6 % 18,6 % 18,3 % ,8 % 65,2 % 62,1 % 59,5 % 57,6 % ,8 % 16,2 % 19,2 % 21,9 % 24,1 % Taulukko 4. Suhteellinen väestökehitys ikäryhmittäin (2005=100) trendiennusteen mukaan (Tilastokeskus) Maakunnat Koko maa Yhteensä 100,0 101,2 102,3 103,1 103, ,0 96,1 96,1 96,7 96, ,0 100,3 96,8 94,1 92, ,0 110,6 131,9 148,0 160,4 Keski-Pohjanmaa Yhteensä 100,0 98,7 97,8 96,9 96, ,0 95,5 94,5 93,2 91, ,0 97,1 90,3 85,7 82, ,0 109,2 130,7 145,5 154,9 Pohjois-Pohjanmaa Yhteensä 100,0 102,3 104,1 105,4 105, ,0 99,5 101,7 102,4 101, ,0 101,6 99,2 96,6 94, ,0 110,4 132,3 153,0 169,5 Lappi Yhteensä 100,0 96,7 94,3 92,5 91, ,0 89,1 85,4 84,0 81, ,0 95,8 88,1 81,4 76, ,0 107,7 126,8 143,2 155,3 Pohjois-Suomi yht. Yhteensä 100,0 100,3 100,6 100,7 100, ,0 96,5 96,8 96,8 95, ,0 99,4 95,0 91,0 88, ,0 109,3 130,2 148,7 162,9 11

13 Pohjois-Suomen kehitys ei ole tasaista, vaan maakuntien erot (ja myös erot maakuntien sisällä) voivat olla suuria. Esimerkiksi muuttotaseella mitattuna koko Pohjois-Suomessa oli vain kaksi muuttovoittoseutukuntaa vuonna Oulun seutukunta Pohjois-Pohjanmaalla kasvoi jälleen sekä muuttovoiton että syntyvyyden ansiosta ja Kokkolan seutukunta pääsi juuri ja juuri muuttovoiton puolelle; kaikki muut alueet Pohjois-Suomessa kärsivät enemmän tai vähemmän muuttotappiota samana vuonna. (Kuvio 1.) Pohjois-Suomen kaikki maakunnat ovat asettaneet tavoitteekseen työpaikkamäärän kasvun, ja ennusteiden mukaan kasvua olisikin monilla (perinteisesti miesvaltaisilla) toimialoilla odotettavissa Keski- Pohjanmaan metalliteollisuudesta Lapin kaivoshankkeisiin, mikäli osaavaa työvoimaa vain on tarpeeksi saatavilla. Syrjäisimmillä seuduilla ja ikärakenteeltaan vaikeimmilla Pohjois-Suomen alueille tavoitteiden saavuttaminen vaatii muuta aluetta voimakkaampia toimenpiteitä työllisyysasteen nostamiseksi (ulkomainen työvoima, pitkäaikaistyöttömät, kuntoutus, uudelleen koulutus, segregaation vaikutusten huomioiminen). (Kuvio 1) 12

14 2.3 Aluetalous ja yritystoiminta Pohjois-Suomen arvonlisäyksessä on suuri merkitys rannikkoalueelle keskittyneellä suurteollisuudella, jonka omistus on pääsääntöisesti alueen ulkopuolella. Korkean teknologia-asteen ja automaation vuoksi näiden teollisuudenalojen kasvu on synnyttänyt verrattain vähän uusia työpaikkoja. Pohjois-Suomen sijainti kaukana päämarkkinoista, luonnonolosuhteet ja pitkät etäisyydet nostavat yritysten kustannuksia sekä investoinneissa että kuljetuksissa ja heikentävät kilpailukykyä. Alueen elinkeinorakenne on alkutuotantovaltaisempi ja julkisten palvelujen osuus suurempi kuin EU:ssa keskimäärin. Sen sijaan yksityisten palvelujen osuus on merkittävästi pienempi. Pohjois-Suomen asukasta kohden laskettu bruttokansantuote on alle EU:n (25) keskiarvon. Vuoden 2003 asukasta kohden laskettu arvonlisäys oli Pohjois-Suomessa 91,9 prosenttia EU:n keskiarvosta. Unionin keskimääräisen tason alle jäädään kaikissa Pohjois-Suomen maakunnissa ja monissa seutukunnissa se on jopa vähemmän kuin 75 % keskitasosta. Vuonna 2003 Pohjois-Suomessa kertyi asukasta kohden laskettua arvonlisäystä euroa, mikä on euroa vähemmän kuin Suomessa keskimäärin. Vuoden 2003 koko maan arvonlisäyksestä Pohjois-Suomessa kertyi 10,8 prosenttia. Pohjois-Suomen sisällä arvonlisäystä absoluuttisesti ja asukasta kohden kertyy eniten Pohjois-Pohjanmaalla. Keski-Pohjanmaan ja Lapin asukaskohtainen arvonlisäys on käytännössä samalla tasolla. Arvonlisäyksen arvo- ja volyymi-indek si ver tailun avulla huomataan kehityksen vuodesta 1996 lukien olleen myönteisintä Pohjois-Poh jan maal la. Arvonlisäys asukasta kohden seutukunnittain vuonna 2002 arvonlisäys käyvin hinnoin / asukas Suomi Arvonlisäys asukasta kohti Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Suomi Lappi Keski-Pohjanmaa Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito 13

15 Koko talouden liikevaihtokehitystä tarkasteltaessa havaitaan Pohjois-Suomen yritystoimipaikkojen pysyneen hyvin koko maan kasvuvauhdissa. Liikevaihtokehitys on noudattanut pääpiirteissään sa maa trendiä kaikissa Pohjois-Suomen maakunnissa. Vuosituhannen loppuun ajoittuu vahva suhdannenousu, jonka jälkeen liikevaihto ja talouskasvu tasaantuivat. Sittemmin liikevaihto ja talous ovat lähteneet uudelleen nou suun ja varsinkin Lapissa kehitys on ollut suurteollisuusvetoisesti vahvalla kasvu-uralla. Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito Pohjois-Suomen yritystoimipaikkojen kaikesta liikevaihdosta peräti 47 % kertyy teollisuudessa. Seuraavaksi eniten liikevaihtoa kertyy kaupan ja rakentamisen toimialoilla Pohjois-Suomen yritystoimipaikkojen liikevaihto toimialoittain 2004 liikevaihto (milj. ) D 6769 G F I K 614 E 547 H A, B O 262 C N M D Teollisuus G Tukku- ja vähittäiskauppa F Rakentaminen I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto K Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut, liike-elämän palvelut H Majoitus- ja ravitsemistoiminta A, B Maa-, riista-, metsä- ja kalatalous O Muut palvelut C Kaivostoiminta ja louhinta N Terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut M Koulutus Lähde: Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri Pohjois-Suomen vientitoiminta on teollisuusvetoista ja vuoden 2004 teollisuustuotannon bruttoarvosta 62 prosenttia suuntautui vientiin. Suurimmat teollisuuden vientisektorit ovat metalli- ja metsäteollisuus. Metalliteollisuuden merkitys on erittäin suuri Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla, kun taas Keski-Pohjanmaalla merkittävimmän vientisektorin muodostaa kemianteollisuus. Pohjois-Suomen teollisuuden rakenteelle on ominaista riippuvuus suurista tuotantoyksiköistä, mikä merkitsee aluetaloudellista riskiä. Lisäksi suuryritykset ovat sijoittuneet pääosin alueen rannikkovyöhykkeelle, Perämerenkaarelle. Teollisuuden merkitys Pohjois-Suomelle on suuri katsottaessa yritystoimipaikkojen toimialakohtaisia henkilöstömääriä. Teollisuuden osuus kokonaishenkilöstöstä on tasan kolmannes eli 33,0 prosenttia. Kauppa on henkilöstöllä mitaten toiseksi suurin yritystoimiala, jonka jälkeen tasaisena rintamana tulevat kiinteistö-, vuokraus-, tutkimus- ja liike-elämän palvelut sekä rakentaminen ja kuljetussektori. Yritystoimipaikkojen lukumäärällä mitattuna Pohjois-Suomen yritysrakenne on vahvasti pk-val tai nen. Pohjois-Suomen yritystoimipaikasta 82 % kuuluu henkilöstön kokoluokalla mitattuna enintään 14

16 25000 Pohjois-Suomen yritystoimipaikat henkilöstökokoluokittain yritystoimipaikkojen lukumäärä hlö hlö hlö hlö hlö 200 hlö henkilöstön suuruusluokka Toimipaikkoja henkilöstön määrä Lähde: Tilastokeskus, yritys- ja toimipaikkarekisteri kymmenen henkilöä työllistäviin eli mikroyrityksiin. Tämä asettaa erityisiä haasteita yritysten kasvun ja kansainvälistymisen lisääntymiselle. Pohjois-Suomen kuntien velkaantuminen jatkui vuoden 2005 tilinpäätöstietojen mukaan nopeana tulorahoituksen riittämättömyyden vuoksi. Lainakanta euroa/asukas on Pohjois-Suomessa keskimäärin euroa, mikä on euroa korkeampi kuin maassa keskimäärin. Pohjois-Suomen kunnista yli puolessa vuosikate oli negatiivinen ja ko. kuntien määrä lisääntyi edellisvuodesta. Mikäli kuntien taloudellinen tilanne jatkaa kehitystään vuoden 2005 tilinpäätöstietojen osoittamalla tavalla, palvelujen tuotantoedellytykset heikkenevät entisestään erityisesti kunnissa, joissa heikko vuosikate, alijäämäisyys, velkaantuminen ja korkea veroprosentti rajoittavat sopeutumisvaihtoehtoja. Myös kuntien mahdollisuudet rahoittaa kehittämishankkeita tulevalla ohjelmakaudella heikkenevät, mikä tulee ottaa huomioon ohjelman rahoituskehyksen suunnittelussa. 2.4 Työmarkkinat Vuonna 2004 Pohjois-Suomen työvoimaan kuului henkeä, joista miehiä selvästi naisia enemmän. Vuonna 2004 Pohjois-Suomessa oli työllistä ja työtöntä. Pohjois-Suomen työllisten määrä on vuodesta 1995 kasvanut hengellä. Vastaavasti työttömien määrä on pienentynyt henkilön verran. Erot alueen maakuntien välillä ovat kuitenkin suuret. Työvoiman määrä on lisääntynyt käytännössä ainoastaan Pohjois-Pohjanmaalla ( ), kun taas Keski-Pohjanmaalla työvoiman määrä on säilynyt lähes ennallaan ja Lapissa työvoima on vähentynyt hengellä. Työllisten määrä on lisääntynyt ja työttömien määrä vähentynyt kaikissa kolmessa maakunnassa. Vuonna 2004 Pohjois-Suomen työllisyysaste oli 60,7 % ja työttömyysaste 14,3 %. Pohjois-Suomen työllisyysaste on EU:n keskitason alapuolella ja työttömyysaste selvästi EU:n keskitasoa korkeampi. Suuri osa Pohjois-Suomen työttömyydestä on vaikeasti ratkaistavaa rakenne- ja pitkäaikaistyöttömyyttä ja työttömyyden negatiiviset vaikutukset ovat jo pitkään kohdistuneet tietyille ryhmille ja henkilöille. Merkittävän työmarkkinoiden toimivuuden esteen muodostaa työvoiman tarjonnan ja kysynnän kohtaamattomuus, jolloin tarjolla olevien henkilöiden osaamis- ja koulutustaso ei vastaa työmarkkinoiden vaatimuksia. Yli 50-vuotiaiden vailla minkäänlaista tutkintoa olevien työttömien asema on erityisen vaikea. Edellä kuvattu kehitys on johtanut tilanteeseen, jossa vallitsee yhtä aikaa työttömyys ja työvoimapula. 15

17 Työttömyysaste seutukunnittain vuonna 2004 Työttömyysaste seutukunnittain vuonna 2004 Pohjois-Suomen työvoima, työlliset Henkilöä ja työttömät (e) Työvoima Työlliset Työttömät Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto 30,0 Työttömyysasteen kehitys ,0 Työllisyysasteen kehitys ,0 65,0 työttömyyaste (%) 20,0 15,0 10,0 työllisyyaste (%) 60,0 55,0 50,0 5, (e) 45, (e) Suomi Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Suomi Lappi Suomi Pohjois-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Pohjois-Suomi Lappi Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilastot Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilastot 16

18 Vuonna 2004 Pohjois-Suomessa oli työpaikkoja yhteensä kappaletta. Työpaikoista noin kolmannes, työpaikkaa, on julkisella palvelusektorilla. Toiseksi suurin työllistäjä on yksityinen palvelusektori, jonka jälkeen tulee teollisuus työpaikalla. Työpaikkojen määrä Pohjois-Suomessa toimialoittain Toimiala (e) Muutos Muutos Yhteensä (A-B) Maa- ja metsätalous (C) Kaivostoiminta ja louhinta (D) Teollisuus Elintarvikkeet, juomat Perusmetalli ja metalli tuotteet Koneet ja laitteet Sähkötekniset tuotteet (E) Sähkö-, kaasuja vesihuolto (F) Rakentaminen (G-H) Kauppa, majoitus- ja ravitsemistoiminta (I) Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne (J-K) Rahoitus-, kiin teistö-, ym palvelut (L-Q) Yhteiskunnalliset palvelut Toimiala tuntematon Lähde: Tilastokeskus, työssäkäyntitilastot Työpaikkojen kokonaismäärä on kasvanut 2000-luvulla vähemmän kuin viime vuosikymmenellä. Maa- ja metsätaloustyöpaikkojen väheneminen on jatkunut tasaisena. Teollisuustyöpaikkojen määrän laskuun 2000-luvulla on syynä erityisesti ICT- ja elektroniikka-alaa koetellut laskusuhdanne. Rakentamisen ja palvelujen työpaikkamäärien kasvu on jatkunut myös tällä vuosikymmenellä, vaikka osittain hidastuen. Kauppa-, majoitus- ja ravitsemistoiminnan työpaikkakasvu on hidastunut, vaikka matkailun merkitys kasvaa koko ajan. Matkailun merkitys on erityisesti Lapissa suuri. Maa- ja metsätalouden työpaikoissa väheneminen on jatkunut ja vuosikymmenessä alalta on kadonnut lähes työpaikkaa. 17

19 2.5 Sukupuolten välinen tasa-arvo Pohjois-Suomen keskeisiä ongelmia sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta ovat nuorten koulutettujen naisten muuttaminen alueelta pois, rakennemuutoksista johtuva naistyöpaikkojen väheneminen, naisyrittäjien pieni määrä ja naisyritysten vähäinen työllistävyys. Sukupuolten väliset tuloerot ovat suuret ja rakenteelliset muutokset ovat vaikuttaneet heikentävästi naisten asemaan työmarkkinoilla. Maaseudun naisten työllisyystilanteeseen vaikuttaa myönteisesti erityisesti yksityisen palvelusektorin työpaikkojen syntyminen varsinkin matkailualueille. Pohjois-Suomen työvoimasta oli vuonna 2004 naisia 47,5 % ja miehiä 52,5 %. Naisten ja miesten osuus työpaikoista vaihtelee merkittävästi eri toimialoilla. Naisten työpaikat jakautuvat ta saisesti julkiselle ja yksityiselle sektorille. Naisten osuus kuntasektorin työpaikoista on 75 prosenttia. Miesten työpaikat painottuvat selvemmin yksityiselle sektorille, missä myös miesten työpaikkojen osuus on suurin eli yli 60 prosenttia. Miesten työttömyysaste oli vuonna 2004 hieman naisia korkeampi, 14,9 prosenttia. Yrittäjistä naisia on vain kolmannes. Esimerkiksi yksityisen palvelutuotannon myötä naisyrittäjyydelle avautuu kuitenkin uusia mahdollisuuksia. Niiden hyödyntämistä edistetään naisten yrittäjyyttä tukevilla hankkeilla. Pohjois-Suomessa naiset ovat hieman miehiä koulutetumpia. Vuonna 2004 korkea-asteen tutkinto oli 24,8 prosentilla naisista ja 19,6 prosentilla miehistä. Sekä miehistä että naisista noin 37 prosenttia on ilman peruskoulun jälkeistä tutkintoa. Naisten koulutustason kohoaminen vaikuttaa työmarkkinoihin ja lisää naisten muuttohalukkuutta. Sukupuolten väliset tuloerot ovat myös selviä: naisten keskitulo on 84 prosenttia väestön keskitulosta. Sukupuolten eroja kuvaavia tunnuslukuja Pohjois-Suomesta Naiset %-os. Miehet %-os. Yht. Työvoima vuonna 2004 (e) , , Työllisiä vuonna 2004 (e) , , Keskitulo vuodessa vuonna 2003, palkansaajat yrittäjät Työssäkäyvät työnantajasektorin mukaan vuonna 2003 valtio , , kunta , , Valtioenemmistöinen Oy , , yksityinen sektori , , yrittäjät , , Työttömänä 2) vuonna , , Työttömyysaste vuonna 2004 (e) 13,6 14,9 14,3 Työllisyysaste 2004 (e) 60,2 61,1 60,7 Koulutusrakenne vuonna 2004 ei tutkintoa, % 36,7 37,8 37,2 keski-aste, % 38,5 42,6 40,5 korkea-aste, % 24,8 19,6 22,2 Osuus kunnan valtuutetuista 1) v. 2004, % 32,6 67,4 18

20 2.6 Pohjois-Suomen innovaatioympäristö Osaamisen kehittäminen sekä uuden tiedon ja teknologian siirtäminen ovat avainasemassa Pohjois- Suomen kehittymisen, vetovoimaisuuden sekä aluetaloudellisen kilpailukyvyn vahvistamisen kannalta. Verkostojen rooli alueellisessa kehittämisessä on jo merkittävä, sillä sitä kautta edistetään informaation, kokemusten ja ajatusten vaihtoa sekä uusien innovaatioiden etsintää ja yhteisten hankekokonaisuuksien kehittämistä. Kehittämistyössä alueellisella innovaatioympäristöllä on merkittävä rooli, ts. vuoropuhelua ja kytkentöjä alueen eri tiedon tuottajien (yliopistot, ammattikorkeakoulut, tutkimuslaitokset), välittäjäorganisaatioiden (yksityiset ja julkiset) ja yritysten välillä. Koulutus Merkittävän haasteen osaamisyhteistyölle muodostaa pohjoissuomalaisen väestön keskimääräistä heikompi koulutustaso. Pohjois-Suomen väestöstä oli v tutkinnon suorittaneita kaikkiaan 49,6 %. Heistä korkeakoulututkinnon suorittaneita oli 32,5 % ja keskiasteen tutkinnon suorittaneita 64,8 %. Pohjois-Suomen koulutuksen kärkiverkoston muodostaa kaksi yliopistoa, yksi yliopistokes kus, neljä ammattikorkeakoulua ja kolme valtakunnallisen ammattikorkeakoulun alue yk sik köä. Tässä osaamisverkostossa on yhteensä tutkintoaan tavoittelevaa korkeakoulu opiskelijaa ja noin osa- tai kokoaikaista tutkijaa, jotka toimivat sekä uuden tiedon ja osaamisen tuottajina, soveltajina ja siirtäjinä. Lähde: Osaava Pohjois-Suomi strategia 2005 Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden vähäisyys koko maahan verrattuna, lähivuosina jatkuva vakaa ikäluokkakehitys ja hyvä koulutushalukkuus perustelevat korkeakoulutuksen aseman vahvistamista ja turvaamista Pohjois-Suomessa, niin että koulutusrakenteessa ja -tasossa saavutetaan valtakunnallinen keskitaso. Tämän ohella on kiinnitettävä huomiota koulutuksen laatuun ja tehostamiseen, profi loitumiseen vahvuusalueille, Alueella on edistetty opiskelijan näkökulmasta joustavia, korkeakoulututkintoon johtavia koulutusväyliä ja näiden kehittämistä jatketaan. On myös varmistettava, että valmistuneet integroidaan paikalliseen talousympäristöön ja edistetään yrittäjyyden ja innovaatioiden kehittämistä alueella. Koulutuskokonaisuuden tavoitteeseen liittyen Pohjois-Suomen korkeakouluista ollaan luomassa koko alueen kattava, rajaton ja koulutustasoista riippumaton avoimen ja aikuiskoulutuksen järjestelmä, jolla on laadukas oppimista, ryhmä- ja itseopiskelua tukeva, alueellinen oppimiskeskusverkosto ja joka sisältää erilaisia tukipalveluja, kuten kirjasto- ja tutorpalvelut. Korkeakoulujen ja toisen asteen oppilaitosten koulutusyhteistyössä saadaan yhteisten tutkimus- ja kehittämisympäristöjen toteuttamisella synergiaa ja parannetaan ammatillisen koulutuksen profi ilia ja vetovoimaisuutta. Toisen asteen koulutustarjonta on Pohjois-Suomessa varsin kattava sekä alueellisesti että koulutusaloittain. Korkeatasoisten kädentaitojen tarve kasvaa tulevaisuudessa, joten toisen asteen koulutus on nähtävä elinkeinoelämän kipeästi kaipaamana todellisena vaihtoehtona. Aikuiskoulutuksella on selkeä merkitys työllisyyskehityksen parantamisessa ja Pohjois-Suomen väestön elinolojen ja viihtyvyyden parantamisessa. Nopeasti tarpeisiin reagoiva ja yrityslähtöisesti palveleva 19

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 Kainuun osuus koko maasta Kainuun maakuntaprofiili Kainuun kuntien väkiluku Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA

POHJOIS-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA ALUEELLINEN KILPAILUKYKY JA TYÖLLISYYS TAVOITE POHJOIS-SUOMEN EAKR-TOIMENPIDEOHJELMA 2007-2013 8.12.2006 Sisältö sivu 2 1. JOHDANTO...3 1.1 Ohjelman valmisteluprosessin kuvaus...3 1.2 Ennakkoarvioinnin

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016 Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 23:2016

TILASTOKATSAUS 23:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4 Miniseminaari 14.1.2010 Lauri, Mikonkatu 4 Heikki Aurasmaa Alivaltiosihteeri Suomen EAKR- ja ESR-rahoitus kolmena ohjelmakautena (ei sisällä Interreg- eikä alueellisen yhteistyön ohjelmia; 1995-99 ja 2000-2006

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 16.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

LAPIN SUHDANTEET 2016

LAPIN SUHDANTEET 2016 LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

Maakuntien suhdannekehitys Kuviot

Maakuntien suhdannekehitys Kuviot Maakuntien suhdannekehitys 2011-2013 Kuviot TEM/ Alueosasto Ilkka Mella, Laura Pouru TEM-analyyseja 48/2013 www.tem.fi/julkaisut Työttömyysaste maakunnittain 1990-2012 ja 2013-2016 Lähde: Tilastokeskus,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007 2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Laura Kelhä 6.6.2014 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa. Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki

Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa. Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki Lissabonin prosentti Yleisasetus (1083/2006) 9 artikla, 3. kohta: Rahastoista osarahoitettu tuki kohdennetaan kilpailukyvyn edistämistä

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa:

Pyydettynä lausuntonaan esittää Kuhmon kaupunki Pohjois-Pohjanmaan liitolle edellä tarkoitetusta luonnoksesta seuraavaa: Yksikkö Kuhmossa..2006 Pohjois-Pohjanmaan liitto Kauppurienkatu 8 A 90100 OULU Viite: Pohjois-Pohjanmaan liiton esittämä lausuntopyyntö Asia: LAUSUNTO POHJOIS-SUOMEN LOGISTIIKKASTRATEGIAN JA LOGISTIIKAN

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA (KESU) Alustavia näkökulmia; perusuran valinta

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA (KESU) Alustavia näkökulmia; perusuran valinta KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2016 2020 (KESU) Alustavia näkökulmia; perusuran valinta Tulevaisuuden tekijät korkeasti koulutettujen työmarkkinat -seminaari 11.3.2014 Koulutuksen ja

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Yritystoiminta Helsingissä 2004

Yritystoiminta Helsingissä 2004 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 9 Yritystoiminta Helsingissä 2004 Helsingin kaupungin tietokeskus/ Kari Palomäki Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-644-6 Painettuna ISSN

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

maakuntakartalla kuntatalouden

maakuntakartalla kuntatalouden Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä seminaari Eduskunta 7.11.2013 Kymenlaakson asemointi maakuntakartalla kuntatalouden tila ja kehitysmahdollisuudet Timo Kietäväinen Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja

Kauppa luo kasvua Jaana Kurjenoja luo kasvua luo varallisuutta yhteiskuntaan Osuus arvonlisäyksestä 2015 20% 9% 9% Metalli- ja elektroniikkateollisuus Muu jalostus Ammatillinen ja tieteellinen toiminta, hallinto- ja tukipalvelut Informaatio

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali

Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä. Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Opettajan tukimateriaali Tasa-arvo -materiaalia Diasarjaan on koottu linkkejä ja Lapin Letkan laatimaa tasa-arvomateriaalia, joita opettaja voi hyödyntää tasa- arvoa

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, joulukuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 20.1.2015 klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa rajusti vuoden lopulla Lomautukset lisääntyivät ja uuden työvoiman tarve oli lähes

Lisätiedot

Kymenlaakso ennusteet päivitetty

Kymenlaakso ennusteet päivitetty Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet 12.04.2016 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson väestöennuste 2014-2040 3 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson ikärakenne-ennuste

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen Business as (un)usual rahoittajan näkökulma 13.8.2013 Ilmi Tikkanen EU hankkeiden vaikuttavuudesta Havaintoja EU:n ohjelmakaudelta 2007 2013 Tuleva EU:n ohjelmakausi 2014 2020 (valmistelu) Etelä-Suomen

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit Timo Vesiluoma, Krista Tupala, Katja Laitinen, Saku Vähäsantanen 11.4.2016 1. Muuttoliike ja väestö Lähtöarvo 2014 2015* 2016* 2017* Väkiluku v. 2013 224 556 223 983 223 381 222 887 222 431 Tavoite vähintään

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

EAKR arviointisuunnitelma Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö

EAKR arviointisuunnitelma Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö EAKR arviointisuunnitelma 2007-2013 Marikki Järvinen Työ- ja elinkeinoministeriö 1. Sisältö Valmisteluprosessi Arviointityöryhmä asetettu elokuussa 2008 Valmistellut suunnitelman sekä toimintaohjelman

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.8.2013 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

Taide- ja kulttuuriasiat uudistuvassa aluehallinnossa

Taide- ja kulttuuriasiat uudistuvassa aluehallinnossa Taide- ja kulttuuriasiat uudistuvassa aluehallinnossa Sivistystoimen asiat uudistuvassa aluehallinnossa 14.10.2009 Kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju Taustaa 1/2 Lääninhallituslain (22/1997) 2 :n

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen 30.1.2014 Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Tutkimus paljastaa: Vaasan seutu kovassa vauhdissa Aluetutkija Timo Aro: 'Viiden kaupunkiseudun

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

Ajankohtaista Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta

Ajankohtaista Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta Ajankohtaista Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta Neuvottelukunnan kokous 12.3.2013 Ylijohtaja Ari Niiranen Ajankohtaista toiminnasta Maksatus ja tarkastus -yksikössä palkkatukien, starttirahojen ja kuntouttavan

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla ikäryhmittäin v. 2000 2014 YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

TIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu

TIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu TIETEEN TILA 2016 Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu 19.12.2016 Lisätietoja: www.aka.fi/tieteentila Suunnittelu ja johdon tuki -yksikkö Suomen Akatemia 1 Tohtoreiden sijoittumisaineisto

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta 18.8.215 päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.215) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku

Lisätiedot