PÄÄTÖS Nro 71/2013/2 Dnro ISAVI/37/04.09/2013

Transkriptio

1 Itä-Suomi PÄÄTÖS Nro 71/2013/2 Dnro ISAVI/37/04.09/2013 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Tutkimuslupa koepumppauksiin Hartikkalan pohjavesialueelle Hartikkalan kylän tilalle Rantala HAKIJA Mikkelin kaupunki/mikkelin vesilaitos HAKEMUS Mikkelin kaupunki/mikkelin vesilaitos on vireille panemassaan hakemuksessa pyytänyt tutkimuslupaa koepumppauksiin Hartikkalan pohjavesialueella kiinteistöllä hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti Mikkelin kaupungin Hartikkalan kylässä. Hankkeen tarkoituksena on uuden vedenottopaikan löytäminen Mikkelin seudun vedenhankintaa varten. Tutkimukset ovat osa Euroopan aluekehitysrahaston osittain rahoittamaa Mikkelin seudun vedenhankinnan varmistaminen SEVERI projektia, jossa ovat mukana Mikkelin lisäksi Hirvensalmen ja Puumalan kunnat. Projektilla pyritään hankkimaan riittävä määrä vesivaroja alueen elinkeinotoiminnan, matkailun, uudisrakentamisen sekä asukkaiden vedensaannin ja jakelun turvaamiseksi myös ongelmatilanteissa. Pohjavesitutkimukset tehdään sellaisilla pohjavesialueilla, joista arvioidaan saatavan riittävä määrä hyvälaatuista pohjavettä talousvedeksi vähäisellä käsittelyllä tai tekopohjavettä muodostamalla. ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Mikkelin päätoimipaikka fax Maaherrankatu 16 Mikkeli Postiosoite: PL 50, Mikkeli Joensuun toimipaikka Torikatu 36 Joensuu Kuopion toimipaikka Hallituskatu Kuopio

2 2 Tutkimussuunnitelma Mikkelin Vesilaitos ja Ristiinan kunta ovat selvittäneet Hartikkalan pohjavesialueen soveltuvuutta vedenhankintaan. Tutkimuksia on tehty viimeksi vuosina 2002 ja Tutkimusten perusteella alueelle on esitetty koepumppausalue. Koepumppausalueelle tehdään kaivopistetutkimus ja koepumppaus, jossa on tarkoitus ottaa sekä luonnollisesti muodostuvaa että Saimaan Yövedestä rantaimeytyvää pohjavettä. Koepumppausalueelle tutkitaan kaivon paikka. Kaivoa varten tehdään maaperäkairauksia, pohjavesiputken asennusta, maaperän vedenjohtavuuden määrityksiä ja vesinäytteenottoa 1 3 tutkimuspisteestä. Lisäksi harjualueelle asennetaan kolme uutta pohjaveden havaintoputkea. Parhaaseen tutkimuspisteeseen rakennetaan siiviläputkikaivo laitteistoineen. Koepumppausvesi johdetaan maanpäällisellä tilapäisellä putkella Saimaan Yöveteen. Kaivo ja pumppausveden poistoputki sijoittuvat kiinteistölle Pumppu varustetaan tuoton säätömahdollisuudella ja mittauksella. Kaivo varustetaan automaattisella pohjaveden pinnan korkeuden seurannalla. Pumppaamiseen tarvittava sähkö tuotetaan aggregaatilla tai työnaikaisella sähköliittymällä. Koepumppauskaivon rakentamista varten kohteeseen rakennetaan tie, joka sijoittuu kiinteistöille ja Yksityiskohtainen tielinjan toteutus selviää vasta kun koepumppauskaivopaikka on tutkittu. Koepumppaus aloitetaan teholla 600 m 3 /d, joka vastaa alueella luontaisesti muodostuvaa pohjavesimäärää. Pumppaustehoa nostetaan kokeen aikana vaiheittain. Suuremmilla tehoilla selvitetään rantaimeytyneen tekopohjaveden muodostamismahdollisuudet alueella. Koepumppaus alku- ja jälkiseurantoineen on tarkoitus toteuttaa välisenä aikana. Varsinainen koepumppausaika on 6 12 kuukautta. Seurantoja alueella tehdään kuukausi ennen kokeen alkua ja kaksi kuukautta kokeen päättymisen jälkeen. Koepumppauksen kesto päätetään tulosten perusteella. Koepumppauksen jälkeen alueelle jää tie sekä koepumppaussiiviläkaivo, jota voidaan käyttää vedenottamon kaivona, jos koepumppaus johtaa vedenottamon perustamiseen. Muut koepumppausrakenteet ovat väliaikaisia ja ne puretaan koepumppauksen jälkeen pois. Lisäksi Hartikkalan alueelle jäävät pohjaveden korkeuden tarkkailuun käytettävät havaintoputket ja lampien pinnan korkeuden seurantapisteet. Koepumppauksen tarkkailu Koepumppauspaikalta pumpattavaa vesimäärää seurataan vesimittarilla. Lukemat kirjataan kokeen ensimmäisellä viikolla päivittäin, kokeen jatkuessa vähintään kerran viikossa. Vesimittari sijaitsee koepumppauskaivon luona kiinteistöllä Pohjaveden korkeutta tarkkaillaan alueen pohjaveden havaintoputkista ja yksittäiskaivoista sekä kolmesta asennettavasta pohjaveden havaintoputkesta. Pintavesien korkeutta tarkkaillaan lähivesistöistä. Korkeuden mittapiste perustetaan Ala-Penttiin, Ylä-Penttiin, Haukilampeen ja Parjalampeen. Lisäksi seurataan Saimaan

3 pinnan korkeuden vaihtelua Yövedestä. Mittaukset tehdään kokeen aikana noin kerran viikossa. Pintaveden korkeuden seuranta aloitetaan alueen vesistöistä vähintään kuukautta ennen kokeen alkua ja seurantaa jatketaan vähintään kaksi kuukautta kokeen päättymisen jälkeen. Alku- ja jälkiseurantaa tehdään kerran kuukaudessa. Veden laatua seurataan kokeen aikana pumpattavasta pohjavedestä. Rantaimeytymistä seurataan veden stabiilien isotooppien koostumuksen perusteella sekä seuraamalla veden lämpötilaa. Koejärjestelyjä ja tarkkailua voidaan muuttaa kokeen tulosten mukaan siten, että alueilla, jossa olosuhteet vakiintuvat nopeasti, tarkkailua voidaan harventaa ja kohteissa, joissa tapahtuu muutoksia, tarkkailua tehdään tihennetysti. Vahinkojen ja haittojen estäminen Kaavoitus Tutkimuspisteitä tai tiestöä ei tehdä muinaismuistoalueille. Koepumppauspaikan ympäristössä ei ole häiriintyviä luontokohteita (lähdeympäristöjä ym.). Pohjavesi purkautuu luonnostaan Saimaaseen. Koepumppauksesta tiedotetaan koepumppauspaikan maanomistajille ja yksityiskaivojen omistajille kirjeitse. Pohjaveden koepumppauksessa tavallisin toimenpiteitä vaativa vaikutus on veden saannin estyminen tai vaikeutuminen koepumppauksen lähellä olevissa kaivoissa pohjavedenpinnan alenemisen seurauksena. Koepumppauspaikalta metriä itään sijaitsee yksi yksityiskaivo ja metrin päässä koillisessa kaksi muuta kaivoa. Koepumppauksen ei etukäteen ennakoida vaikeuttavan veden saantia kaivoista. Hartikkalan pohjavesialueen pohjoisosassa on Hartikkalan vedenottamo. Koepumppaus sijoittuu eri valuma-alueelle kuin Hartikkalan vedenottamo, eikä koepumppauksella ole vaikutuksia vedenottamoon. Hankealueella on voimassa vahvistettu Yöveden Louhiveden rantaosayleiskaava. 3 HAKEMUKSEN TIEDOKSIANTO Lausunto Aluehallintovirasto on varannut hakemuksen kohteena olevien kiinteistöjen Rantala ja Vesteri omistajille tilaisuuden muistutuksen tekemiseen hakemuksen johdosta sekä pyytänyt Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta lausunnon. Muistutukset ja lausunto tuli toimittaa viimeistään Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on lausunut, että Hartikkalan pohjavesialueella on useita havaintoja uhanalaisesta ja rauhoitetusta kangasvuokosta. Havaittujen kasvupaikkojen lisäksi alueella on todennäköisesti laajemminkin kan-

4 gasvuokolle soveliasta elinympäristöä. Mikäli alueella tehdään kasvillisuutta muuttavia toimenpiteitä, kaivamista yms., tulee ennen toimenpiteitä tarkistaa maastossa kangasvuokon mahdollinen esiintyminen näillä alueilla. Mikäli selvityksessä löytyy kangasvuokkoja, tulee niiden säilyminen turvata toimintojen sijoittelussa. Pohjavesialueella sijaitsevien muinaisjäännösten huomioon ottamisesta hankkeessa tulee pyytää lausunto Savonlinnan maakuntamuseolta. 4 Muistutukset 1) AA kiinteistön Rantala osaomistajana sekä BB:t ovat vastustaneet hakemusta. Koepumppauksilla ja mahdollisella vedenottamolla olisi todennäköisesti suuri vaikutus alueen maankäyttöön ja erityisesti rantarakennusoikeuteen. Kyseessä oleva metsäpalsta rajoittuu Saimaan Yöveteen ja rantaviivaa on noin 85 metriä. Yöveden - Louhiveden rantaosayleiskaavassa alueelle on merkitty yksi rantarakennuspaikka. Vähimmillään vedenottamo, sijainnista riippuen, vaikeuttaa rakennuspaikan vesi- ja jätevesijärjestelyitä. Pahimmassa tapauksessa rakentaminen alueelle estyy kokonaan. Lähistöllä sijaitsevat muinaisjäännökset (kivikauden ja varhaismetallikauden aikaiset asuinpaikat) vaikuttavat jo sinällään rakennusten sijoitteluun alueella. Koepumppaus (esim. laitteistot ja veden poistoputki) sekä mahdollinen vedenottamo tulisivat vaikeuttamaan myös metsätalouden harjoittamista, puunkorjuuta ja alueella liikkumista. Mikäli lupa myönnetään, muistuttajat ovat vaatineet seuraavaa: Maastotutkimuksille on nimettävä vastuuhenkilö, joka on vastuussa työmaasta kaikissa erivaiheissa (mm. maastotutkimukset, kaivon ja tien rakentaminen, mahdollinen sähkölinjan rakentaminen). Hankkeelle on nimettävä ulkopuolinen viranomaisvalvoja esimerkiksi ELYkeskuksesta. Muinaisjäännökset on rajattava maastoon Museoviraston toimesta. Karttoihin merkityt alueet ovat ohjeellisia, eikä asiaan perehtymätön pysty niiden sijaintia määrittämään. Alueella on pidettävä maastokatselmukset ennen tutkimuksen aloittamista ja sen päätyttyä sekä tarvittaessa myös tutkimuksen kuluessa. Maanomistajia on kuultava mm. tieyhteyden ja sähkölinjan paikkaa päätettäessä. Maanomistajat pidättävät oikeuden korvausvaatimusten esittämiseen mm. mahdollisista vaurioista sekä haitasta maankäytölle, metsätalouden harjoittamiselle ja rantarakentamiselle. 2) CC kiinteistön Vesteri omistajana ja DD kiinteistön Hietalahti omistajana ovat vastustaneet hakemusta ja vaatineet lisäselvitysten tekemistä asiassa. Kiinteistön omistajaa ei ole kuultu, vaikka koepumppauksen aiheuttamat haitat ovat tilaa kohtaan suurimmat. Hakemuksesta ei ilmene, miten pumppauksen aiheuttamat haitat, esim. aggregaatin melu kompensoidaan tai estetään. Jo tässä vaiheessa olisi hyvä tietää aiheutuuko koepumppauksen seurauksena mahdollisesti perustettavasta vedenottamosta kiinteistölle käyttörajoituksia. Ale on muinaismuistoaluetta, joka jo nyt rajoittaa toimintoja. Koepumppausalueille rakennettava tieyhteys jää paikoilleen. Korvataanko se maanomistajille vai jääkö se rasitteeksi? Muistuttajat ovat vaatineet, että tiepohja ennallistetaan. Sekoittaako koepumppaus 600 m 3 /d pumppaus Vesterin lahden veden laatua? Kiinteistölle (Kari Särkkä) otetaan vesi suoraan lahdesta. Kiinteistö on ym-

5 pärivuotisessa käytössä. Kiinteistön talousvesikaivo (rengaskaivo) sijaitsee noin 120 metriä itään aiotusta koepumppauspaikasta. Pumppaus 600 m 3 /d vaikuttanee veden riittävyyteen. Kiinteistön rakennukset sijaitsevat noin 100 metriä itään aiotusta pumppauspaikasta. Jos sähkö tuotetaan aggregaatilla, aiheutuu siitä meluhaittaa. Lisäksi pumppauspaikalle joudutaan kulkemaan kiinteistölle tulevaa tieuraa, mikä ei ole tarkoitettu ajoneuvoille. Saatetaanko tie pumppauksen jälkeen entiseen tilaansa? Kiinteistöllä on yleiskaavaan merkitty yksi rakennusoikeuspaikka Vesterin lahden rannalla. Miten mahdollinen vedenottamo tulisi rajoittamaan ja tiukentamaan rakentamista? Vedenottamo tulisi aiheuttamaan taloudellista haittaa kiinteistöjen ja omistajille. 5 Selitys Muistutusten johdosta hakija on todennut, että tutkimuslupaa haetaan määräajaksi. Tässä yhteydessä ei haeta pysyvää käyttöoikeutta alueisiin. Tutkimukset toteutetaan siten, että niistä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa alueiden omistajille ja alueiden käytölle. Hakija korvaa maanomistajille mahdollisesti aiheutuvat vahingot. Hakija on pyytänyt Museovirastolta lausunnon pohjavesitutkimuksista ja koepumppauksista Ristiinassa Hartikkalan, Kaivannonharjun ja Pulmionniemen alueilla. Tutkimuksia ei sijoiteta muinaisjäännösalueille. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää Mikkelin kaupungille/mikkelin vesilaitokselle luvan koepumppausten tekemiseen Hartikkalan pohjavesialueella Mikkelin kaupungin Hartikkalan kylässä sijaitsevalla kiinteistöllä hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti. Toimenpiteisiin, joihin lupa myönnetään, kuuluvat oikeus liikkua tutkimusalueeseen kuuluvilla kiinteistöillä ja tarvittaessa moottoriajoneuvolla siltä osin kuin se tutkimusten suorittamiseksi on välttämätöntä, rakentaa siiviläputkikaivo laitteistoineen, tehdä koepumppauksia, tehdä maaperäkairauksia, asentaa pohjavesiputkia ja suorittaa mittauksia, tehdä maaperän vedenjohtavuuden määrityksiä, rakentaa maanpäällisiä putki- ja kaapelilinjoja, ottaa vesinäytteitä 1 3 tutkimuspisteestä ja asentaa kolme uutta pohjaveden havaintoputkea tutkimuspisteisiin. Tutkimusalueen sijainti ilmenee hakemukseen liitetystä päivätystä tutkimuskartasta 1: Jäljempänä olevien lupamääräysten mukaan toteutettavista tutkimuksista ei ennalta arvioiden aiheudu vesilain mukaan korvattavaa edunmenetystä.

6 6 Lupamääräykset 1. Tutkimusten aloittamisesta on ilmoitettava kiinteistöjen omistajille hyvissä ajoin etukäteen. Tarkoista tutkimuspaikoista, putkien sekä tie- ja sähkölinjan sijainnista on pyrittävä sopimaan kiinteistöjen omistajien kanssa ennen toimenpidettä. 2. Ennen tutkimusten aloittamista luvan saajan on pidettävä maastokatselmus, johon kutsutaan maanomistajat, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja museovirasto. Muinaismuistoalueet on rajattava maastoon Museoviraston toimesta. Tutkimuksia ei saa suorittaa muinaismuistoalueilla. 3. Kasvillisuuden vaurioittamista ja maaston kulumista aiheuttavaa toimintaa on mahdollisuuksien mukaan vältettävä. Mikäli alueella tehdään kasvillisuutta muuttavia toimenpiteitä, on maastossa sitä ennen varmistettava kangasvuokon esiintyminen alueella. Toiminnot ja liikkuminen on järjestettävä niin, että mahdollisia kangasvuokon esiintymiä ei hävitetä. Tutkimustoimenpiteet eivät saa haitata metsänhoidollisten toimenpiteiden toteuttamista. 4. Koepumppauksen alussa vedenottomäärä saa olla enintään 600 m 3 /d, mistä vedenottomäärää saadaan nostaa vaiheittain rantaimeytymisen selvittämiseksi. 5. Luvan saajan on tarkkailtava koepumppausten vaikutuksia vaikutusalueen pohjaveden ja lähivesistöjen vedenkorkeuksiin ja veden laatuun hakemukseen liitetyn tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Lisäksi luvansaajan tulee tarkkailla hankkeen vaikutusalueella olevien yksityisten talousvesikaivojen veden laatua ja määrää. Tarkkailujen tulokset on toimitettava Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä pyynnöstä annettava nähtäväksi niille, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea. 6. Tutkimusten aloittamisesta on etukäteen hyvissä ajoin kirjallisesti ilmoitettava Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä tarkoituksenmukaisella tavalla asianomaisille kiinteistöjen ja yksityiskaivojen omistajille. 7. Tutkimusten valmistumisesta on ilmoitettava kirjallisesti 60 päivän kuluessa aluehallintovirastolle, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 8. Tutkimustoiminnasta ei saa aiheutua vältettävissä olevaa edunmenetystä. Luvan saajan on viipymättä korvattava tutkimuksesta mahdollisesti aiheutuva edunmenetys edunmenetyksen kärsijälle. Mikäli koepumppaus estää tai huomattavasti vaikeuttaa vedenottoa, luvan saaja on velvollinen, jos korvaukseen oikeutettu sitä vaatii, rahalla korvaamisen sijasta tekemään tarpeelliset toimenpiteet veden saannin turvaamiseksi. Luvan saajan on pyrittävä sopimaan tutkimuksista mahdollisesti aiheutuvien edunmenetysten korvaamisesta. Mikäli tässä päätöksessä tarkoitetuista tutkimuksista aiheutuu sellainen edunmenetys, jonka korvaamisesta ei päästä sopimukseen, luvan saajan on saatettava asia aluehallintoviraston ratkaistavaksi. Hakemukseen on liitet-

7 tävä korvausten määräämiseksi tarpeellinen selvitys. Hakemus on pantava vireille kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun tutkimukset ovat kiinteistön osalta päättyneet. 9. Tutkimustoiminnasta ei saa aiheutua ympäristöön haitallista melua. 10. Tutkimuslupa on voimassa saakka. 11. Tutkimusten päätyttyä tutkimusalue on siistittävä ja saatettava asianmukaiseen ja maisemallisesti hyväksyttävään kuntoon. Alueelle saa jäädä pysyvästi maastossa liikkumiseen käytetyt kevyet kulkuyhteydet sekä pohjavesiputket ja siiviläkaivo. 7 Perustelut Vesilain 18 luvun 7 :n mukaan, jos asiasta ei sovita, lupaviranomainen voi hakemuksesta antaa oikeuden toisen alueella tehtäviin maaperä-, vesimäärä- tai muihin tutkimuksiin, jotka ovat tarpeen tässä laissa tarkoitetun hankkeen vaikutusten tai toteuttamismahdollisuuksien taikka pohjavesivarojen selvittämiseksi. Tutkimus on tehtävä niin, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa alueen omistajalle ja alueen käytölle. Jollei erityisistä syistä muuta johdu, tutkimuksesta on etukäteen ilmoitettava kiinteistön omistajalle tai haltijalle. Tutkimuksesta aiheutuva edunmenetys on korvattava. Hanke liittyy Mikkelin seudun vedenhankinnan turvaamiseen pitkällä aikavälillä. Hakemuksen mukaiset tutkimukset ovat tarpeen pohjavesivarojen selvittämiseksi. Tutkimusten suorittaminen ja sitä varten tarvittava kulkuoikeuden järjestäminen toisille kuuluvilla alueilla on tarpeen. Alueiden omistajat eivät ole antaneet suostumustaan tutkimusten suorittamiseen. Vesilain mukaiset edellytykset luvan myöntämiseen ovat olemassa. Aluehallintovirasto toteaa, että tällä tutkimuslupaa koskevalla päätöksellä ei ratkaista itse pohjavesihankkeen oikeudellisia edellytyksiä. Lausuntoon ja muistutuksiin vastaaminen Etelä-Savon ELY-keskuksen lausunto on otettu huomioon lupamääräyksistä ilmenevin tavoin. Pohjaveden ottamon rakentamista ja tähän liittyvien pysyvien oikeuksien muodostamista koskevat vaatimukset on jätetty tässä yhteydessä tehtyinä tutkimatta, koska nyt on kysymys vain sanotun hankkeen edellyttämien lisätutkimusten tekemisestä. Vesilain 18 luvun 7 :n 3 momentin mukaan tutkimuslupahakemuksen kohteena olevan alueen omistajaa tai haltijaa on kuultava hakemuksen johdosta. Kiinteistön alueella ei tehdä tutkimuksia. Kiinteistön omistajalla on kuitenkin ollut mahdollisuus ilmaista käsityksensä ja esittää vaatimuksensa hakemuksen johdosta. Aluehallintovirasto hylkää luvan epäämistä koskevat vaatimukset, koska tutkimusluvan myöntämisen edellytykset luparatkaisusta ilmenevin tavoin ovat olemassa. Alue-

8 Sovelletut säännökset hallintovirasto on antanut tarpeelliset lupamääräykset tutkimusten suorittamiseksi ja tutkimustyöstä mahdollisesti aiheutuvien edunmenetysten korvaamiseksi. Vesilain 18 luvun 7 8 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu on euroa (muu pohjavettä koskeva asia). Lasku lähetetään erikseen Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta. Maksu määräytyy aluehallintoviraston vuosien 2012 ja 2013 maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) mukaisesti. PÄÄTÖKESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakija Jäljennös päätöksestä Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Mikkelin kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Tiedoksi AA BB BB CC DD

9 9 MUUTOKSENHAKU Päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitusosoitus liitteenä. Martti Häikiö Aune Mielonen Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Martti Häikiö. Asian on esitellyt ympäristölakimies Aune Mielonen.

10 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Aluehallintoviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa asianosaiset, rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka sääntöjen mukaisella toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät, hankkeen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella hankkeen ympäristövaikutukset ilmenevät, valtion valvontaviranomainen sekä hankkeen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (faxilla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Itä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, faxina tai sähköpostilla. Sähköisesti (faxina tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Itä-Suomen aluehallintoviraston Mikkelin päätoimipaikan kirjaamon yhteystiedot käyntiosoite: Maaherrankatu 16, Mikkeli postiosoite: PL 50, Mikkeli puhelin: (vaihde) fax: sähköposti: kirjaamo.ita@avi.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.