Sisältö. Lämmityskattilat. Sää ja lämmitys. Kiinteistön lämpöhäviöt ja eristys. Vesikeskuslämmitys ja paisuntajärjestelmät.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sisältö. Lämmityskattilat. Sää ja lämmitys. Kiinteistön lämpöhäviöt ja eristys. Vesikeskuslämmitys ja paisuntajärjestelmät."

Transkriptio

1 Sisältö Sää ja lämmitys 1. Lämmityksen tarve Ulkolämpötila Auringon säteily Lämpötila ja rakennuksen korkeusasema 7 2. Lämmittää pitää, mutta millä? Lämmitysjärjestelmän valinta Asumisenergian minimointia 8 3. Sisäilmasto ja siinä viihtyminen Huonelämpötilan ongelmia 9 4. Lämpö ja sen vaikutuksia Lämmön siirtyminen Lämpölaajeneminen Lämpökapasiteetti Paineen käsitteitä Aineen olomuodot Ääni ja LVI-tekniikka 12 Kiinteistön lämpöhäviöt ja eristys 5. Yleistä eristyksestä Eriste ja eristys Kiinteistön eristeitä Rakennuseristys Kiinteistön lämpöhäviöitä Palosuojaus, palo-osasto ja paloluokka Putkien ja kanavien eristys ja kannakointi Eristyskohteita ja -tapoja Asbesti eristeessä Kaukolämpöeristys 23 Energialähteet 7. Energia, hyvää ja pahaa Energia ja ympäristöhaitat Aurinko, elämän ylläpitäjä Vesivoima Tuuli Sähkön tuotto vastapainevoimalaitoksella Ydinvoima Polttokenno 27 Polttoaineet ja palaminen 8. Polttoaineiden alkuperä Puu Biomassa, biopolttoneste ja biokaasu Turve Kivihiili ja koksi Nestemäinen polttoaine Kaasumainen polttoaine Polttoaineen palaminen Palavat alkuaineet Palamisen hyötysuhde Puun poltto takassa Öljyn palaminen polttimen palopäässä Palamisen ympäristövaikutukset 33 Lämmityskattilat 10. Kattilan periaate Kattiloiden jaottelu Kattilan osien nimikkeitä Puukattila ja varaaja Puukattila ja etupesä (Warmax) Automaattiset biopolttolaitteet, kattilat Voimalaitoskattilat Geoterminen energia Öljylämmitys Öljylämmityksen öljysäiliöitä Öljymäärän mittaus säiliöstä Öljylämmityskattiloita Kevytöljypoltin Öljyputkisto Raskasöljypolttimet Öljypolttimen palamisen tarkkailu Maakaasulämmitys Kattilahuone ja sen laitteita 49 Vesikeskuslämmitys ja paisuntajärjestelmät 14. Pumppukiertoinen vesikeskuslämmitys Avoin paisuntajärjestelmä Suljettu paisuntajärjestelmä Putkien asennus Putkiston varusteet Pumppu Patterit ja patteriventtiilit Verkosto käyttöön Patteriverkoston perussäätö Korroosio putkistoissa Korroosion esto Lattialämmitys Kaukolämmitys 71 Eri tavoilla tuotettua lämpöä 17. Sähkölämmitys Kylmätekniikka ja jäähdytys Kylmyyden tuottaminen jääkaapilla Lämpöpumppu 79 Ilmanvaihto 19. Huoneilman sisältö Ilmanvaihtojärjestelmät Pientalon kanavisto ja laitteet Ison laitteiston kanavistoja, toimintaa ja osia Puhallin Säätöpelti, sulkupelti Ilman suodatus Tuloilman esi- tai jälkilämmityspatteri Ilman jäähdytys IV-kojeessa Kostutus Lämmöntalteenotto, LTO 91

2 20. Ilman jako huoneisiin IMS-järjestelmä IV-kanavan tiiviyden mittaus IV-järjestelmän säätö yleensä 97 Rakennusautomaatio ja energiatehokkuus 21. Automaatio, kyllästymätön suorittaja Kodinhallintajärjestelmän toiminnallisuuksia Valvontaa, turvaa ja hälytyksiä Säätöautomatiikka kiinteistössä Säätöautomatiikan osia, anturi Toimilaite Toimielin Toimiyksiköt Säädin (TC/MC/FC) Säätömuodot Epäjatkuva säätö Jatkuva säätö Säädön ongelmia Kiinteistön lämmityksestä 113 LVI-mittauksia 25. Mitä mitataan? Mittauksia ja mittareita Huoneilman lämpötilan mittaaminen Ilman tilavuusvirran mittaaminen kanavasta Ilmavirran mittaus päätelaitteesta Melun mittaus 119 Maapallo vai vesipallo 26. Vesi Raakavesi, käyttöveden materiaali Kunnallinen verkostovesi Oman vesilaitoksen vesi Kiinteistön vesijohtoverkosto Palon sammutus Lämpimän käyttöveden valmistus Erilaisia veden lämmitystapoja Veden kulutusta ja säästöä Vesivuoto Korroosion ongelmia käyttövedessä 129 Kalustus ja kalusteet 28. Kalusteet Pesuallas ja asennus Tasapohja-allas ja kaatoallas Pyykinpesukoneet Astianpesuallas, tiskipöytä Astianpesukoneen kytkentä Suihku Kylpyamme WC-laite Toisenlaisia WC-järjestelmiä Urinaali (virtsalo) Pesuistuin Kasteluposti Kooste putkista, varusteista ja kalusteista 158 Sähkötekniikka 29. Sähköenergian tuotto ja jakelu Sähköverkkoja Omakotitalon sähköjä Sähkölaitteiden käyttöolot l. tilaluokat Suojaus sähköiskulta Sähkölaitteiden käyttö hygieniatiloissa Sähkölaite ulkokäytössä Ketkä saavat tehdä sähkötöitä? Sähköjohtoja, piirustuksia ja asennusta Kodin sähkölaitteet Sähköalan turvallisuutta 168 Tehtäviä Lämmityksen perusteita 174 Kiinteistön lämpöhäviöt ja eristys 176 Energialähteet ja energian tuotto 178 Lämmityskattiloita 181 Vesikeskuslämmitys 188 Muita lämmitysjärjestelmiä 199 Ilmanvaihto 201 Turvallisuutta ja lämmönsäätöä 207 LVI-mittauksia 212 Vesi ja veden käyttö 214 Viemärit 217 Viemäri 27. Viemäri, ympäristö ja terveys Haja-asutusalueen jätevesi Kunnallinen viemäröinti Ulkoviemärit Kiinteistön viemärin nimikkeitä Viemärivarusteet Viemärin kannakointia ja asennusta Viemärin suojaus Viemärin kuntotutkimus Kosteuden ongelma kiinteistössä 142 Kiinteistön vesi- ja viemärijärjestelmät, kalustus 223 Kiinteistö sähkötekniikka 227

3 Lämmityksen perusteita 3 Operatiivinen lämpötila huomioi huoneen pintojen säteilyn ja konvektion vaikutuksen ja vastaa ihmisen aistimaa huonelämpötilaa. Koska keho poistaa lämpöä ympäristöön pääosin konvektiona ja säteilynä, lämpimyyden tunteen aistimiseen vaikuttaa yhtä paljon huoneen pintojen lämpötila kuin sen ilman lämpötila. Operatiivinen lämpötila mitataan pallolämpömittarin avulla. Mittarin lukemaa nimitetään pallolämpötilaksi. Se on käytännössä sama kuin operatiivinen lämpötila tavanomaisessa huoneessa. Huonelämpötila mitataan oleskeluvyöhykkeellä Huonelämpötilan ongelmia Nopeat lämpötilan vaihtelut koetaan epämiellyttävinä, vaikka lämpötila olisikin sopivien raja-arvojen välissä. Lämpötilan vaihtelu ei saisi olla nopeampaa kuin 1,1 C/h. Lämpötilaero pään ja nilkkojen välillä koetaan epämiellyttävänä, jos se ylittää 3 C. Työpäivän aikana lämpötila ei saisi nousta yli 4 C nopeudella 0,6 C tunnissa. Liian korkea lämpötila Liian korkea ympäristön lämpötila kuormittaa elimistöämme fyysisen työn tavoin. Se huonontaa suorituskykyä, keskittymiskykyä, lisää väsymystä, tapaturma-alttiutta sekä aiheuttaa hengitystieoireilua. Kehon sisäosien lämpötila voi nousta niin, että seuraa lämpöhalvaus tai nestevajauksesta johtuva lämpöuupuminen. Aurinkoisena kesänä ikkunan pintalämpötila saattaa olla 40 C. Näin huoneilman lämpötila voi muiden lämpökuormien kanssa olla yli 30 C. Ongelmaa torjutaan selektiivi-ikkunoilla tai ikkunan ulkopuolella olevalla markiisilla. Koneellinen jäähdytys on kuitenkin ainoa keino saada sisälämpötila halutuksi. Vedon tunne muodostuu ilman virtauksen turbulenttisuudesta, virtausnopeudesta ja lämpötilasta. Ikkunan edessä oleva riittävän pitkä radiaattori estää vedon syntymisen. A = patterittomassa kohdassa huoneilma jäähtyy ikkunapinnassa ja virtaa kylmänä lattiapintaa pitkin. Se tunnetaan vetona. B = patterin vaikutuksesta huoneilma lämpenee ja nousee ylöspäin. C = Lämmennyt ilma ottaa mukaansa ikkunapintaa pitkin laskevan kylmemmän ilman, eikä vetoa muodostu. Liian alhainen lämpötila Silloin ihminen luovuttaa lämpöä, palelee ja kokee olonsa epämukavaksi. Kun kehosta ympäristöön siirtyvä lämpövirta on liian suuri kehon lämmöntuottoon nähden, keho jäähtyy, ihon pintalämpötila laskee ja lämmön luovutus pienenee. Jos tämä ei riitä ja kehon lämpötila laskee edelleen, käynnistyy lämpöä tuottava lihasvapina. Lattian sopimaton lämpötila Kylmä lattia viilentää jalkoja aiheuttaen epäviihtyisyyttä. Myös liian lämmin lattia kuumentaa jalkoja aiheuttaen jälleen epäviihtyvyyttä. Lattioiden ihannelämpötila paksuja sukkia tai kevyitä jalkineita käyttävälle istuvalle henkilölle on 25 C, seisovalle 23 C. Veto on kehon epätasaista lämmönluovutusta. Vedon tunne syntyy ihon liian voimakkaasta paikallisesta jäähtymisestä kylmäsäteilyn sekä ilman liikkeen vaikutuksesta. Vedon tunne on kiusallinen ja terveydelle haitallinen. Sen kokeminen on yksilöllistä. Jos lämpötilaero kehon eri puolilla on yli 2 C, se aistitaan vetona. Näin voi käydä isojen ikkunoiden ja lämmittimien välissä. Talotekniikan perusteet 3

4 4 Kiinteistön lämpöhäviöt ja eristys Kuvassa on esitetty yläpohjan eristys puhallusvillan avulla. IV-kanava eristetään ennen puhallusvillan asennusta. Paroc Oy Ab. Kivivillan raaka-aine on palamatonta kiviainesta. Eriste on kuvassa erimuotoisina tuotteina. Pehmein eriste on kivillamatto. Kuvassa taustalla on esim. IV-kanavaeristykseen sopiva verkkomatto. Levyinä oleva eriste on alumiinilaminaattipäällysteistä kattilaeristyslevyä, IV-äänenvaimennuslevyä ja seinälevyä. Kuvat Paroc Oy Ab. Taloudellinen eristyspaksuus, optimieristyspaksuus, on se paksuus, jolla esim. putkieristyksen vuotuinen kokonaiskustannus saa pienimmän arvonsa. Kokonaiskustannus muodostuu energiakustannuksesta ja pääomakustannuksesta. Pienellä eristepaksuudella, esim. 20 mm, pääomakustannus on pieni, eristykseen on käytetty vähän rahaa. Energiakustannus on sitä vastoin suuri, käytössä haaskaantuu rahaa Rakennuseristys Nykyrakentamisessa alhainen energiankulutus saadaan aikaan tehokkaalla lämmöneristyksellä, ilmatiiviillä rakenteilla sekä hallitulla ilmanvaihdolla ja lämmöntalteenotolla. Energialaskut pienenevät ja sisäilman laatu, terveellisyys ja viihtyisyys ovat parhaimmillaan. Vain kuivat rakenteet toimivat terveesti. Matalaenergiatalo on rakennus, jonka tilojen lämmitykseen kuluvan energian kulutus on tavanomaista pienempi, korkeintaan 60 kwh/m² vuodessa eli puolet nykyisen rakennusmääräykset täyttävän omakotitalon keskimääräisestä kulutuksesta(2014) Kiinteistön lämpöhäviöitä Rakennuksen lämpöhäviöillä tarkoitetaan sitä lämpömäärää, joka poistuu huoneista ulos huoneiden kylmää ulkoilmaa tai maapohjaa vasten olevien rakenteiden läpi. Tämä huoneista poistuva lämpömäärä on jatkuvasti tuotava huoneisiin esim. lämmityspattereiden avulla. Jos rakennuksen eristeet ovat hyviä, rakenteiden läpäisemä lämpömäärä on pieni ja lämmitys edullista. 4 Rakennuksen lämmitystarve muodostuu vaipan lämpöhäviöstä, ilmanvaihdon osuudesta ja lämpimän käyttöveden valmistuksesta. Talotekniikan perusteet

5 Energialähteet ja energian tuottoa 5 OPC-aurinkokeräin Auringonsäteily sekä suora että heijastunut hajasäteily läpäisee tyhjiöputken uloimman lasin ja osuu sisemmän lasiputken pinnalla olevaan selektiiviseen mustaan absorboripintaan, jonka pinnoite tehokkaasti absorboi aurinkosäteitä ja muuttaa säteilyn lämmöksi. Lämpötila keräimen sisäosissa voi aurinkoisina päivinä nousta jopa +250 C. Tyhjiöputkien pinta pysyy kuitenkin koko ajan viileänä tyhjiöputken rakenteen ansiosta. Parabolinen heijastinpeili auttaa lisäksi kohdistamaan auringosta tulevia säteitä putkien koko keräinpinta-alalle. Asennus Aurinkolämmityslaitteet ja niiden asennus tehdään painelaitelain 869/1999 ja sähköturvallisuusmääräysten mukaisesti. Ympärivuotisessa käytössä nesteen on oltava jäätymätöntä vesi-glykoliseosta. Kennon alapuoli eristetään lämpöhäviöiden pienentämiseksi. Tasokeräin suunnataan oikeassa kaltevuudessa etelään päin. Tällöin paneeliin kohdistuu suurin osa suo rasta säteilystä. Hajasäteily kerätään parhaiten tasokerääjillä ja sen osuus on n %. Aurinkokerääjillä tuotettu lämpö voidaan jakaa huoneisiin vesi-, tai ilmalämmitysjärjestelmillä. Lattia- ja ilmalämmitys ovat edullisia matalalämpöjärjestelmiä, joiden avulla varaajan veteen kerätty lämpö voidaan käyttää parhaiten hyödyksi. Aurinko-, tuuli- ja lämpöpumppulämmityksistä saatava lämpö on tasolla C. Niitä sanotaan matalalämpöjärjestelmiksi. Kuvassa on aktiivinen aurinkolämmitys. Käyttökokemusten mukaan esim. helmikuun -15 C pakkasella on aurinkolämmityksen avulla saatu jo 40 C vettä. Pientaloon riittävien keräinten pinta-ala on 5 10 m². Hybridilämmitys yhdistää useampia eri lämmitysmuotoja. Keräinpinta-alan m 2 kohti tarvitaan varaajatilavuutta litraa. Kerääjät 1 ja 2 sijaitsevat yleensä katolla. Kerääjäpiirin automatiikka säätää veden kiertoa siten, että varaajasta pääsee lämmintä vettä kerääjiin vain silloin, kun kerääjien veden lämpötila on korkeampi kuin varaajan veden lämpötila. Tämä voidaan toteuttaa siten, että termostaatti pysäyttää kiertopumpun kerääjäpiirin jäähtyessä. Kiertopiiriin voidaan asentaa myös venttiili, joka avautuu silloin, kun kerääjäpiirin lämpötila on varaajan lämpötilaa korkeampi. 1 Tasokerääjä, ulkona katolla 2 OPC-kerääjä, tyhjiöputkikerääjä, ulkona katolla 3 Jäätymätön neste kerääjään 4 Lämpömittari ja keräimien kiertopiirin säätöventtiili 5 Anturi tunnistaa keräimestä tulevan veden lämpötilan. Kun se on lämpimämpää kuin varaajan vesi (10), kiertopiirin pumppu käy 6 Lämmennyt vesi kerääjästä. Veden lämpö voi olla yli 100 C 7 Aurinkolämmityksen paisunta-astia 8 Automaattinen ilmanpoistin, varoventtiili, ulospuhallusputki, painemittari 9 Lämmönsiirrin 10 Lämpötila-anturi 11 Lämpöpumppu, ulkona 12 Vesi kiertää varaajan ja lämpöpumpun lämmönsiirtimen kautta 13 Varaaja sekä eriste. Eristetty varaaja kuitenkin hukkaa lämpöä 14 Nostosilmukka sekä automaattinen ilmanpoistin 15 Lämpimän veden ensiölämmönsiirrin 16 Lämpimän veden toisiosiirrin 17 Lämpömittari ja sen alla sähkövastus 18 Vieressä on lattialämmityksen sekoitusventtiili, menoveden lämpö sopivaksi 19 Varaajan tyhjennys ja lattiakaivo 20 Paisunta-astia varaajalle 21 Kylmävesi kaupungin verkostosta tai omasta kaivosta 22 Lämpimän käyttöveden syöttösekoitusventtiili 23 LV käyttöön 24 KV käyttöön 25 Menovesi lattialämmitykseen 26 Meno- ja paluutukki sekä huonekohtainen lämmönsäätö 27 Huonelämpötila-anturi ja langaton yhteys (26) 28 Lattialämmitysputket Erilaisia aurinkolämmitysvaihtoehtoja on niin paljon, että vain kekseliäisyys asettaa takarajan. Aurinkolämpöön voidaan yhdistää öljylämmitys, puulämmitys sekä lämpöpumppu erilaisine variaatioineen. Kerääjäpiirin putkina käytetään esim. kupari putkia. Neste kierrätetään lämpöjohtopumpun avulla. Verkoston tyhjenysmahdollisuus on voitava toteuttaa samoin kuin laitoksen ilmaus. Koska järjestelmässä muodostuu ylipainetta, on se varustettava paisuntaastialla ja varoventtiilillä. Talotekniikan perusteet 5

6 6 Lämmityskattilat 10. Kattilan periaate Polttoaineen palaessa kattilan tulipesässä siirretään vapautunut lämpöenergia kattilan nestetilassa olevaan lämmönsiirron väliaineeseen. Väliaineena voi olla lämmin vesi, lämpötila alle 120 C, kuuma vesi, lämpötila yli 120 C, matalapainehöyry, paine alle 10 bar, korkeapainehöyry, paine tyypillisesti bar, orgaaninen neste, glykoli, lämmönsiirtoöljy, ilma sekä suoraan kohdetta lämmittävä, esim. suora savukaasulämmitys. Yleisimmin käytetty väliaine on lämmin tai kuuma vesi Kattiloiden jaottelu Kattiloiden jako rakenteen mukaan Rakenneaineen mukaan kattilat jaetaan valurauta- ja teräslevykattiloihin sekä suuriin vesiputkikattiloihin. Teräslevykattila valmistetaan teräslevyistä hitsaamalla. Kattila voidaan muotoilla käytettävän polttoaineen palamisominaisuuksien mukaisesti edullisimpaan muotoon. Kattilavaurio voidaan korjata hitsaamalla. Valurautakattilat ovat sidepulttien avulla valurautaliitteistä koottuja kattiloita. Valurautakattila on hyvän syöpymiskestävyytensä johdosta erittäin pitkäikäinen. Kattilan korjaus tapahtuu vaihtamalla vaurioitunut liite. Lämmityskattiloita Käyttöikä riippuu kattilan tyypistä, materiaalista, käyttöolosuhteista, polttoaineesta ja kattilan hoidosta. Teräslevykevytöljykattila kestää yleensä hyvissä käyttöolosuhteissa n vuotta ja valurautakattila vuotta. Kuvassa oleva kattila on: -teräslevykattila -kiinteän polttoaineen kattila -tavallaan alapalokattila. Käänteispalokattila on moderni puukattila, jossa puu palaa puhtaasti korkean palolämpötilan ansiosta. -pienkattila -alipainekattila Kattilan molemmilla sivuilla olevat vesitilat yhdistävät kuvassa näkyvät vesitilat toisiinsa. Jako polttoaineiden mukaan Kattilan valmistuksessa ja suunnittelussa huomioidaan käytettävä polttoaine. Näin päästään mahdollisimman hyvään palamishyötysuhteeseen. Pitkäliekkistä kiinteää polttoainetta, esim. puuta polttavan kattilan tulipesä on erimuotoinen ja -kokoinen kuin öljykattilan tulipesä. Kattilat voidaan jakaa kiinteän polttoaineen, öljyn ja kaasun polttoon tarkoitetuille kattiloille. Kiinteän polttoaineen palamisen säätö Kiinteän polttoaineen kattilan vesitilaan on asennettu vedonsäätäjä, joka on ketjulla kytketty ensiöilma-aukkoon. Sopiva kattilaveden lämpötila valitaan vedonsäätäjän nupista. Kun lämpötila kasvaa yli valitun arvon, termostaatti laskee vipua ja ketjua, luukku sulkeutuu ja palamisilman tulo pienenee, jolloin palaminen vaimenee. Kun kattilan vesi jäähtyy, termostaatti nostaa ketjun avulla palamisilmaluukkua ja palaminen vilkastuu, jolloin kattilaveden lämpötila nousee. Kattilat varustetaan tehtaalla asennettavilla metallisilla konekilvillä, josta on ilmettävä valmistajan nimi tai tunnus, malli, valmistusnumero ja -vuosi, lämpöteho (kw), korkein käyttölämpötila ( C), alin käyttölämpötila ( C), suurin sallittu käyttöpaine (MPa tai bar), tilavuus tilakohtaisesti (dm 3 ), painesäiliömallin sekä sarjan tai erän yksilöivä merkintä, CE-merkintä ja siihen liittyvä testaustunnus, liiteluku (kpl), tulipinta (m 2 ), energiatehokkuusmerkintä. Joissakin kiinteän polttoaineen kattiloissa kattilan palopesä on keraamista materiaalia, eikä palamistapahtuman toisella puolella ole jäähdyttävää vettä. Ideana on polttaa polttoaine tehokkaasti korkeassa lämpötilassa. Palamisen jälkeen kuumat savukaasut ja liekki pääsevät koskettamaan kattilan tulipintaa ja lämpö siirtyy kattilan veteen. Jako palamistavan mukaan Yläpalokattilassa polttoainekerros palaa ensisijaisesti yläosastaan. Liekit muodostuvat polttoaine kerroksen päälle ja palamisen edistyessä koko polttoainekerros osallistuu palamiseen. Polttoaineen lisäyksen jälkeen pala minen on hetken aikaa epätäydellistä kunnes polttoaine syttyy taas kunnolla palamaan. Alapalokattilassa esim. pilkkeet palavat täytöksen alaosasta, joten polttoaineen lisäys ei vaikuta palamseen. Pilkkeet on varastoitu esim. kattilan päällä olevaan säiliöön, josta ne valu vat arinalle sitä mukaa, kun ne pa lavat. 6 Talotekniikan perusteet

7 Vesikeskuslämmitys 7 Vesikeskuslämmitys ja paisuntajärjestelmät Vesi lämpenee kattilassa tai kaukolämmön lämmönsiirtimessä ja kierrätetään pumpulla putkia pitkin pattereille tai lattialämmitysputkistoon. Näissä vesi luovuttaa lämpöä huoneeseen, jäähtyy ja palaa uudelleen lämmitettäväksi. Putkina voidaan käyttää kierteellisiä teräsputkia, kupariputkia, happidiffuusiosuojattuja muoviputkia, ohutsseinäisiä puserrusliitoksin asennettavia teräs- tai ruostumaton teräsputkia tai komposiittiputkia. Lämmitysjärjestelmän asennukset tehdään Suomen rakentamismääräyskokoelman osien C1, C2, D2, D3, D5, El, E3, E9 ja F1 sekä terveydensuojelulain 763/1994 ja -asetuksen 1280/1994 vaatimusten mukaan. Sähkölaitteet ovat sähköturvallisuussäännösten mukaisia. Kuvassa on erilaisia lämmönluovutusmenetelmiä: patterilämmitys, lattialämmitys ja kattosäteilijät. 14. Pumppukiertoinen vesikeskuslämmitys ja sen osia Nykyisin asennettavat lämmitysjärjestelmät ovat pelkästään pumppukiertoisia. Pumpun ansiosta järjestelmässä voidaan käyttää pienempää putkikokoa. Putkien ja patterien sijoittelu korkeussuunnassa on vapaata. Kattila Vesikeskuslämmityksessä vesi lämpenee kattilassa, menee pattereille menojohtoa pitkin kiertopumpun kierrättämänä, jäähtyy pattereissa lämmittäen huonetilan ja palaa paluujohtoa pitkin takaisin kattilaan. Paisuntajärjestelmät Lämmetessään vesi laajenee ja jäähtyes sään se supistuu. Siksi lämmitysjärjestelmään on asennettu paisunta-astia, johon lämmitysverkoston laajeneva vesi pääsee virtaamaan tai josta vettä pääsee takaisin verkostoon veden jäähtyessä. Tällä estetään paineen nousu verkostossa. Paisuntajärjestelmät jaetaan tässä vain avonaisiin paisuntajärjestelmiin ja suljettuihin paisuntajärjestelmiin. Iso paisuntajärjestelmä voi toimia erilaisten paineenpitopumppujen avulla. Pumppu kierrättää vettä kattilasta pattereille ja takaisin. Pumpun imu- ja painepuolella voisi olla myös painemittarit esim. pumpun likaantumisen (tuoton pudotus) seuraamiseksi. Varoventtiili päästää liian paineen verkostosta silloin, kun kalvopaisunta-astia ei kykene vastaanottamaan riittävästi laajentunutta vettä. Mittareita Painemittarista nähdään laitoksen vesimäärä ja lämpömittarista kattilaveden lämpötila sekä meno- sekä paluuvesien lämpötilat. Laitos täytetään täyttöventtiiliryhmällä vesijoh toverkostosta ja tyhjennetään tyhjennysventtiilistä. Nousulinjojen alapäässä ovat linjasulku- ja linjasäätöventtiilit tai paine-erosäätimet. Ilmanpoistoventtiilit poistavat ilman verkostosta. Sekoitusventtiilillä säädetään portaattomasti menoveden lämpötila vastaamaan kiinteistön lämmöntarvetta ja sen suuruus voi olla 1 2 kokoa käytettyä putkisuuruutta pienempi. Järjestelmän erilaiset venttiilit ja säätöventtiilit aiheuttavat huomattavan suuren virtausvastuksen kertavastuksen muodossa ja vesi saadaan virtaamaan niiden läpi vain pumpun avulla Avoin paisuntajärjestelmä Siinä verkoston vesitila on yhteydessä ulkoilmaan ullakolla olevan jäätymisaran astian kautta. Saneerauksen tai vuodon yhteydessä se korvataankin yleensä kalvopaisunta-astialla. Avoimuudesta johtuen verkoston veteen pääsee ilmaa, happea, joka aiheuttaa paisunta-astian syöpymisen veden ja ilman rajapinnasta. Astia on yhdistetty lämpöjohtoverkostoon paisun tajohdon kautta. Paisuntajohto päättyy paisunta-astian kylkeen tai alaosaan vesipinnan alapuolelle. Jos järjestelmän vesi laajenee lämpenemisen johdosta liikaa tai verkostoa täytetään liian nopeasti, ylimääräinen vesi valuu merkkijohtoa pitkin kattilahuoneessa olevaan lattiakaivoon tai kaatoaltaaseen. Paisunta-astian kautta vettä voi poistua ulkoilmaan vesihöyrynä. Jos paisunta-astia tyhjenee, verkoston vedenpinta laskee, eikä ylimpiin pattereihin riitä vettä, patterit tuntuvat viileiltä ja huoneet jäähtyvät. Isommissa laitoksissa on hälytys painemittari, joka hälyttää, kun verkoston vedenpinta on laskenut liian alas. Talotekniikan perusteet 7

8 8 Eri tavoilla tuotettua lämpöä 17. Sähkölämmitys Se on eräänlaista kaukolämmitystä. Siinä lämmitykseen tarvittava energia kehitetään muualla, esim. ydin-, hiili tai vesivoimalla. Käyttöpaikalla sähköenergia muutetaan lämmöksi erilaisten sähkövastusten avulla. Sähköä markkinoidaan saasteettomana energiamuotona. Jos sähkö tuotetaan hiilivoimalalla, ei tuotettu sähkö ole saasteetonta tai ympäristöystävällistä. Sähkö ja raha Sähköllä lämmittäminen on vaivatonta ja lämmityslaitteiden hankintakustannukset edullisia. Käyttökustannukset varsinkin suorassa sähkölämmityksessä ovat kuitenkin monia muita lämmitysmuotoja korkeammat. Allaolevasta kuvasta näkyy asunnon erilaisia sähkölämmitystapoja. Sähkölämmitys voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään: suoraan ja varaavaan sähkölämmitykseen. Muita lämmitysjärjestelmiä Asiantuntijat ovat sitä mieltä, että sähkö on liian pitkälle jalostettu energia käytettäväksi lämmitykseen. Myös valtiovalta rokottaa sähkön käytöstä lämmitykseen e-arvon kertoimissa. Kuvan suora huonekohtainen sähkölämmitys on vaivaton lämmitystapa. Öljytäytteiset patterit ovat parhaimpia alhaisemman pintalämpötilansa takia. 1. Sähkölämmitteiset ikkunat 2. Patterilämmitys 3. Lattialämmitys, sähkövastukset 4. Kattolämmitys, lämmityselementit Suora huonekohtainen sähkölämmitys Tämä on sähkölämmityksen yksinkertaisin muoto. Siinä lämpö tuotetaan aina huoneen senhetkisen tarpeen mukaan. Suora sähkölämmitys reagoi pienen massansa ansiosta nopeasti esim. auringon huoneeseen tuomaan lisälämpöön. Sähköpatterilämmitys Pattereiden lämpötila huojahtelee kaksiasentosäädön vuoksi. Ilma voi virrata patterin läpi, eikä patteria saa peittää. Lämmittimessä on kytkin, toiminnan merkkilamppu, säätöpotentiometri ja ehkä kotona/poissa kytkin. Patterin säädin ja sen anturi mittaavat patteriin tulevan ilman lämpötilaa. Varolaitteena on lämpövaroke, joka estää ylikuumenemisen, jos säädin menee epäkuntoon. Ikkunalämmitys Sähkölämmitteisen ikkunan avulla huonetilan ulkovaipan pinnat ovat suunnilleen samanlämpöisiä. Jo 20 C pintalämpötila ikkunassa poistaa vedon tunteen. Ikkunan tehot ovat W/m² ja pintalämpötilat noin C. Paksu lattialaatta varastoi lämpöä hyvin, mutta sen säädettävyys huono, koska se reagoi hitaasti säädön muutoksiin. Ohuen lattialaatan lämmönvarauskyky on huono ja sen säädettävyys hyvä, koska se reagoi nopeasti säädön muutoksiin. 8 Talotekniikan perusteet

9 Ilmanvaihto 9 Ilman kulkua Ulkoilma tulee suodattimen läpi kojeelle oman puhaltimen tuomana. Ilma kulkee LTO-laitteen kautta ja sitoo itseensä lämpöä poistoilmasta. Ilma menee puhaltimen ja lämmityspatterin kautta esim. koneen alla olevaan jakolaatikkoon, joka voi olla myös äänenvaimennin. Ilma puhalletaan huoneisiin ikkunoiden alla olevien ritilöiden kautta. Kiertoilma menee esim. olohuoneesta lähtevää kanavaa pitkin koneeseen uudelleen lämmitettäväksi ja huoneisiin puhallettavaksi. Ikkunavedon ja ilman virtausäänen vaimentamiseksi ikkunan alla voisi olla ikkunan levyinen tuloilmaritilä. Poistoilma menee oman puhaltimensa kautta lämmöntalteenottoon ja ulos. Siirtoilmalle on tehtävä kulkuaukot huoneiden välille. Aukko voi olla kynnyksetön väliovi tai erillinen seinässä oleva ritilä, joka voidaan varustaa äänenvaimennuksella Pientalon kanavisto ja laitteet Pientalon ilmanvaihtokoje on yleensä pienehkö valkoinen laite, joka pyritään sijoittamaan rakennukseen keskeisesti ja sijoituksessa on huomioitava huollon vaatima tila. Kone sijoitetaan äänenmuodostuksen takia aputiloihin, eikä sitä saa asentaa kiinni sellaisiin seinärakenteisiin, jotka vahvistavat ääntä. Kone sisältää yleensä lämmöntalteenoton, suodattimet, lämmityspatterin ja puhaltimet. Poistoilmassa on yleensä aina vesihöyryä, kosteutta. Tämä kosteus tiivistyy lämmöntalteenottokennon pintaan vedeksi, joka on johdettava viemäriin. Koneissa on huurteenestoautomatiikka. Sen ansiosta ulkoilmaa voidaan ottaa asuntoon jatkuvasti myös pakkasilla ilman lämmöntalteenoton huurtumista umpeen. IV-kanavat ovat pyöreä kanava st, soikeat kanavat, kanttikas st-kanava ja pyöreä muovikanava. Viereinen kuva on havainnollisuuden vuoksi piirretty perspektiivikuvana. OH = olohuone TK = takkahuone S = sauna PH = pukuhuone MH = makuuhuone LH = kodinhoitohuone WC = vessa K = keittiö ET = eteinen ÄV = äänenvaimennin 1 = ilman puhallus huoneisiin 2 = ilman poisto huoneista 3 = keittiön liesituulettimen poisto 4 = poistoilma ulos 5 = raitisilma kojeelle 6 = kiertoilma takan päältä iv-kojeelle IV-pohjakuva OR = ovirako LE = lämpöeriste PL = puhdistusluukku T100 = tuloilmakanavan koko P100 = poistoilmakanavan koko +9 = ilmaa huoneeseen 9 dm 3 /s -3 = ilmaa huoneesta 3 dm 3 /s Talotekniikan perusteet 9

10 Säätöautomatiikan osia, anturi Anturi (E) on mittalaite, joka tunnistaa prosessimuuttujan arvoa ja välittää sen mittaustiedon vaikkapa säätimelle. Anturi mittaa esim. patteriverkostoon menevän veden lämpötilaa tai kanavassa virtaavan ilman kosteutta. Lämpötila-anturin toiminta perustuu sen mittauselementin vastuksen muutokseen lämpötilan muuttuessa. Anturit voivat olla kytkennältään langallisia tai langattomia. Langattomuuden etuja ovat helppo ja nopea asennus, muuntojoustavuus, kaapelin säästö ja sijoittelun vapaus. Haittoja ovat esim. häiriöherkkyys. Anturin valintaan vaikuttavat mm. mittauksen lämpötila-alue esim C, mitattava väliaine, neste tai kaasu, paineen kesto ja koteloinnin suojausluokka esim. räjähdysvaaralliset tilat. Anturin toiminopeus ja suojatasku Aikaa, jolla anturi tuntee lämpötilan muutoksen, sanotaan anturin toimintanopeudeksi. Tähän vaikuttavat anturin massa, materiaalin lämmönjohtavuus ja anturin mahdollinen sijoitus suojataskuuun. Ulkolämpötila-anturi (TE) on suunniteltu LVI-automatiikan tarpeisiin ulkolämpötilan mittauksessa. Se sijoitetaan rakennuksen pohjoissivulle varjoisaan paikkaan noin 2,5 m korkeudelle mittaamaan ulkoilman lämpötilaa. Älä asenna anturia suoraan ikkunan, oven, tuuletusaukon tai sisätiloista tulevan anturikaapelin suojaputken yläpuolelle (ylöspäin virtaava lämmin ilma vääristää mittaustulosta).anturia ei saa myöskään asentaa ilmastoinnin poistokanavan tai muun lämmönlähteen viereen. Lämpötilan pinta-anturi (TE) Pinta-anturia käytetään putkessa virtaavan nesteen lämpötilan mittaamiseen. Anturi asennetaan putken pintaan kiinnityspannan avulla. Käytettäessä pinta-anturia menovesianturina asenna pinta-anturi verkostoon lähtevän putken pintaan 0,5...1,5 m päähän säätöventtiilistä. Asennuskohdan tulee olla ruosteeton ja sileä; maali putken pinnassa ei haittaa. Levitä lämmönjohtumista edistävää piitahnaa menovesianturin alapintaan. Kanavalämpötila-anturi (TE) Antureita käytetään ilmanvaihto- ja ilmastointilaitoksissa kanavalämpötilojen mittaukseen. Tuloilma-anturi asennetaan keskeiseen ilmanvirtaukseen mahdollisimman lähelle puhallinta. Anturin pää ei saa koskea kanavan seinään. Turvallisuutta ja lämmönsäätöä Anturiksi valitaan parhaiten kyseessä olevaan mittaustilanteeseen soveltuva anturi. Anturin mittauselementit ovat nikkeli, platina tai puolijohdemateriaali. Anturin vastuksesta selviää ympäröivä lämpötila. Rakennusautomaatiojärjestelmissä käytetyimpiä antureiden elementtejä ovat Pt platina), Ni (nikkeli). NTC-antureiden elementti on puolijohde, ns. termistori. Termistoreja on sekä NTC- sekä PTC-tyyppisiä. Ouman TMO-lämpötila-anturi on suunniteltu LVI-automatiikan tarpeisiin ulkolämpötilan mittauksessa. Vasen kuva. Ouman-pinta-anturia (TMS) käytetään putkessa virtaavan nesteen lämpötilan mittaamiseen. Keskimmäinen kuva. Ouman TMD-antureita käytetään ilmanvaihto- ja ilmastointilaitoksissa kanavalämpötilojen mittaukseen. Oikeanpuoleinen kuva. Kanavalämpötila-anturin oikeita asennustapoja 10 Talotekniikan perusteet

11 LVI-mittauksia 11 Lämpötilan ja kosteuden mittaus Nämä mittaukset ovat kiinteistönhoidossa yleisimpiä ja tärkeimpiä mittaustehtä viä. Mitattavat lämpötilat ovat yleensä suuruudeltaan -50 C C. Ilman kosteus riippuu ilman sisältämän vesihöyryn määrästä. Ilmankosteus ilmaistaan suhteellisena kosteutena, esim. 30 %. Ilmassa vallitsee harvoin maksimikosteus, kosteus, joka siinä voi enimmillään olla. Tällöin ilma on vesihöyryn kyllästämä. Todellinen huoneilmassa vallitseva kosteus ilmaistaan absoluuttisena kosteutena. Anturin jäähtymiseen perustuvat mittarit, kuumalankamittarit Mittarin toiminta perustuu virtauksen kuumalankaa jääh dyttävään vaikutukseen. Volframilanka on esim. 1 mm pitkä ja halkaisija on 5 µm. Langan lämpötila on käyttötilassa 150 C C. Anturissa on säh kövirran kuumentama lanka, jonka jäähtymisen tehokkuus riippuu sen ohi virtaavan ilman nopeudesta. Jäähtyvän langan vastus pienenee ja elektronisen vastusmittarin osoi tus voidaan kalibroida näyttämään virtausnopeutta Huoneilman lämpötilan mittaaminen Mittaus voidaan tehdä esim. vastusperiaatteella toimivalla pikalämpömittarilla. Aina ennen mittausta on mittarin näytöt verrattava tarkistettuun elohopealämpömittariin. Mittarin erotusaste on vähintään 0,1 C ja lämpötila-alue voisi olla -40 C C. Mittarin aikavakio saa olla enintään 1 sekunti, jolloin mittarin lukema voidaan rekisteröidä 5 sekunnin kuluttua mittauksen aloittamisesta. Ilman lämpötila mitataan 1,10 metrin korkeudelta, 0,6 metrin etäisyydeltä huoneen suurimmasta ikkunasta, sen keskikohdalta tai ikkunalaudan keskikohdalta. Lämpötilakerrostumat todetaan edelläolevasta mittauspisteestä rekisteröimällä ilman lämpötilat myös 0,1 ja 1,8 metrin korkeuksilla. Pintalämpötilojen mittausta käytetään silloin, kun rakenteen pintalämpötila on niin alhainen, että on syytä epäillä terveys- tai viihtyvyyshaittaa. Huonelämpötilan mittauksen aikana vetoa tutkitaan merkkisavun avulla. Jos huoneilman lämpötila on 20 C, eikä vetoa havaita, lämpötilamittauksia ei tarvitse jatkaa. Liian korkea lämpötila kirjataan ja tarvittaessa alennetaan. Lämpötiloilla C tai savukokeen osoittaessa vetoa mietitään asiaa korjaavat toimenpiteet Ilman tilavuusvirran mittaaminen kanavasta Pitot-putki, pitot-staattinen putki Menetelmässä mitataan virtauksen kokonaispaineen ja staattisen paineen erotus. Kokonaispaine johdetaan vaipan sisällä kulkevan ohuen putken välityksellä manometrin toiseen haaraan ja staattinen paine vaippaan liitetyn yhteen kautta toiseen haaraan. Pitot-putki asetetaan kanavan sisälle virtaussuuntaa vasten sellaisessa kanavan osassa, jossa virtaus on laminaarinen ja nopeusjakauma tasainen. Yleisesti kanaviston säädettävyyteen vaikuttaa kanaviston pituus, muoto, laajuus, venttiilien sekä säätöelimien painehäviöt. Mitä suurempi on venttiilien ja peltien painehäviö, sitä helpompi kanava on säätää. A kanavan käyrä B kanavan virtauspoikkipinnalle sijoitetut mittauspisteet, kuvassa 5 kpl C pitiot-putki ja riittävä etäisyys käyrästä D leikattu IV-kanava E ilman virtaussuunta Viereisessä mittauksessa ilman lämpötila on 20 C, ilman tiheys 1,2049 kg/m³, mitattu dynaaminen paine 0,2 Pa ja kanavan halkaisija 315 mm. 1 = LEHJ= K I F AI K N "' Suojaetäisyyskerroin Mittauksen tarkkuus riippuu mittalaitteiden lisäksi varsinkin kanavamittauksissa mittauspaikkaa edeltävän häiriökohdan ja mittauspaikan välisen suoran kanavanosan eli suojaetäisyyden pituudesta. Suojaetäisyyttä on oltava riittävä kanavapituus mittauspisteen molemmin puolin. Häiriökohta on esim. käyrä, jossa virtaus muuttuu turbulenttiseksi, pyörteiseksi. Viiden pisteen menetelmä ja pitot-putki Mittaus tehdään kanavan poikkileikkauksen viidessä pisteessä kuvan osoittamista kohdista virtausnopeuden vaihtelun takia. Kanavan seinämän kitka hidastaa hieman ilman virtausta ja keskellä virtaus on nopeampaa, 1 = LEHJ= K I F AI K Talotekniikan perusteet 11! ' $! = = L= F EFE J= = = E "! " N! # N! # % & " % & N $! I " ' I I " I

12 12 Lämpötila-anturi (TE) tunnistaa käyttöpisteille virtaavan veden lämpötilaa. Jos vesi on kuumempaa kuin säätimelle (TC) asetettu arvo, säädin ohjaa kolmititieventtiilin säätömoottoria (TV) siten, että varaajalta tulevaa vesimäärää pienennetään ja johdosta 15 tulevaa kylmävesivirtaamaa suurennetaan. Näin tehdään niin kauan, että LV on halutun lämpöistä. Jos taas käyttöpisteille menevä vesi on viileää, lisätään varaajalta tulevaa vesivirtaamaa ja pienennetään KV-virtaamaa. Kun putket ovat pitkiä ja lämmintä vettä käytetään harvoin, vesi ehtii jäähtyä. Vettä on juoksutettava jonkin aikaa ennen kuin hanasta tuleva vesi on lämmintä. Varsinkin aamulla vettä joudutaan juoksuttamaan. Varaajan veden lämpötila voi olla jopa 90 C, jolloin laitteen varausteho kasvaa. Vesi ja veden käyttö Lämpimän käyttöveden säätötehtävä on hankala, sillä kuormitusmuutokset ovat jyrkkiä. Anturin ja toimimoottorin tulee olla nopeita. Sopiva säätömuoto on PI tai PID. 1 Lämmin vesi tuotetaan kattilassa 2 Vesi patteriverkostoon 3 Vesi varaajalle 4 Vesi varaajalta ja patteriverkostosta 5 Vesi patteriverkostosta 6 Varaaja 7 Linjasulut ja LVK-linjasäätö 8 LV- kiertojohdon paisuntakaari 9 Käyttöpiste 10 LVK-kiertopumppu ja sen sulut 11 KV-johto 12 KV-linja 13 LV-linja 14 LVK-linja Kaukolämpö ja lämmin käyttövesi Lämmönsiirrin on periaatteessa virtauspatterilla varustettu vedenlämmitin, jossa ei ole varastosäiliötä. Koska lämmintä vettä ei varastoida, tulee siirtimen tehon vastata suurinta hetkellistä lämpimän veden kulutusta. Säätö voidaan toteuttaa myös moottoriventtiilin, säätökeskuksen ja mitta-antureiden avulla. Lämmönsiirtimen läpi virtaavan kaukolämpöveden määrää pienennetään tai suurennetaan. Lämpötila-anturi TE2 mittaa käyttöön menevän lämpimän veden lämpötilaa. Sekoitusventtiilit voivat olla rakenteeltaan 3- tai 4-tieventtiileitä. Niiden avulla sekoitetaan vedenlämmittimestä tulevaan kuumaan veteen (80 C) kylmää vettä (7 C) niin, että käyttövesiverkostoon menevän veden lämpötila on 55 C. Arvot 80 C ja 7 C ovat viitteellisiä. Venttiilit ovat automatiikan ja toimimoottorin ohjaamia. Ensiöpuolen lämmönsiirtimessä kiertää kaukolämpöverkoston vesi ja sen määrä sekä lämpötilaero mitataan kaukolämmön myyjän toimittamilla laitteilla. Alajakokeskuksen toisiopuolen lämmönsiirtimessä kiertää kiinteistön vesi, eikä kaukolämpövesi sekoitu esim. kiinteistön patteriverkoston veteen. 12 Lämpimän käyttöveden kiertojohto (8) on kytkettu keskelle lämmönsiirtimen (3) kierukkaa, koska kiertojohdosta tuleva vesi on jo lämmintä. Talotekniikan perusteet

13 Viemärit 13 Ennen työn aloittamista on otettava selville, saattaako viemärin vedenpinta nousta rankkasateen, pumpun käynnistyshäiriön tms. johdosta. Viemärikaasut saattavat olla tukahduttavia, myrkyllisiä tai rajähtäviä. Tavallisimmin viemäreissä on rikkivetyä, hiilimonoksidia, metaania ja asetyleeniä. Suurimpana vaarana ovat raskaat viemärikaasut, jotka tunkevat ilman tieltään. Kaasuvaara voidaan tavallisesti poistaa voimakkaasti tuulettaen. Ennen viemärikaivoihin menoa on avattava kaikki kaivon luukut ja odotettava min ajan, että kaasut voivat poistua tuuletusviemärin kautta. Avotulen käyttö ja tupakoiminen ovat ehdottomasti kiellettyjä työskenneltäessä viemärikaivossa tai niiden avoimien luukkujen läheisyydessä. Jotta apu olisi heti lähellä, kaivon yläpuolella pitää olla vartiomies ja kaivossa työskentelevään mieheen sidotaan nostoköysi. Hätätapauksissa on kaivossa työskentelevä mies nostettava nopeasti ylös ja toimitettava saamaan lääkärinhoitoa. Padotuskorkeus Sillä tarkoitetaan sellaista turvallista korkeutta, jonka yläpuolelle vesi ei nouse viemärissä kovallaakaan sateella tai viemärin muuten tulviessa. Padotusta tapahtuu sekä erillis- että sekavesiviemäröinnissä. Viemäröintisuunnitelman teossa on tiedettävä yleisen viemärin padotuskorkeus tonttijohdon liittymän kohdalla. Erillisviemäröinnissä padotuskorkeudeksi lasketaan yleisen viemärin laen tasokorkeus tonttiviemärin liittymäkohdassa mm. Sekavesiviemäröinnissä turvalliseksi padotuskorkeudeksi lasketaan kadun pinnan korkeus mm. Yläkuvassa näkyy tontin ja kadun kaivot putkineen. Kyseessä on erillisviemärijärjestelmä. 6 K K A JK I L EA HE WC-istuinta, virtsaloa tai juoma-allasta ei saa johtaa padotusventtiilin kautta. Padotusventtiilin kautta ei saa myöskään johtaa padotuskorkeuden yläpuolella olevien laitteiden viemäriä. 5 A =LAIELEA H E E F J K I H A K I H A K I A HE EI L EA H E E F J K I H A K I 2 EJK K I 6 JJE L EA H E = J K L EA Talotekniikan perusteet 13 H E 8 EA HE J=H EIJKI =EL

14 Kiinteistön vesi- ja viemärijärjestelmät, kalustus Termostaattihana F J E = I J K F F E E ; I EI K K J= L A JJEE E A EJ A J J K L A I E O J J A kylmä vesi B lämmin vesi C jousi on vastavoimana termostaatille (D) D termostaatti tunnistaa veden lämpötilaa. Jos vesi lämpenee liika säädetystä arvosta, termostaatin täyte laajenee, termostaatti pitenee ja painaa jousta kasaan.samalla säätöosa (H) liikkuu oikealle, kylmän veden virtausaukot suurenevat ja lämpimän veden pienenevät. Sekoitetun veden (F) lämpötila laskee. E säätönuppiin liittyvä kara F sekoitusosa G kumikalvo sallii osan (H) liikkumisen toimien myös vesien paine-eron kompensoijana. Jos lämpimän veden paine kasvaa, osa (H) liikkuu oikealle muuttaen vesien virtaamaa. Jos vesi kylmenee liikaa, termostaatti (D) supistuu, jousi (C) painaa osaa (H) vasemmalle ja kuvasta voit nähdä, mitä silloin tapahtuu vesien virtausaukkojen suuruudelle. Hätäsuihkut Paljaalle iholle ja varsinkin silmiin roiskahtanut kemikalio saattaa aiheuttaa elinikäisen vaurion, varsinkin jos ensiapuun pääsy kestää kauan. Tämän takia teollisuudessa käytetään hätäsuihkuja, joista saadaan virtaavan veden avulla välittömästi huuhtelu tarvittavaan kohtaan. Hätäsuihkuja on kokovartalosuihku ja silmäsuihku. Painonappiventtiili on aikaohjattu, itsesulkeutuva venttiili. Venttiilin sulkeutuminen tapahtuu määräajan kuluttua painonapin vapauduttua. Painonappiventtiilillä voidaan veden virtausaikaa säätää portaattomasti sekuntiin. Aika on tehtaalla esisäädetty 30 sekuntiin virtauspaineen ollessa 400 kpa. Virtauspaineen tai lämpötilan noustessa virtausaika lyhenee. Painonappiventtiili on vaihtokelpoinen käyttöventtiilin tilalle. Sitä käytetään yleisissä pesutiloissa kuten uimahalleissa ja taloyhtiöiden saunoissa Näin estetään veden hukkajuoksutus, koska hana sulkeutuu automaattisesti valitun säätöajan mukaan. Nykyisin näissä kohteissa käytetään enimmäkseen elektronisia hanoja. # Kuvassa on painonappiventtiili! " 14 Talotekniikan perusteet

15 Kiinteistön sähkötekniikkaa 15 Suojausluokan 0 sähkölaitteessa on pyöreä, suojamaadoitettuun pistorasiaan sopimaton pistotulppa. Pistotulpan muotoilu viilaamalla, sen korvaaminen sukotulpalla tai europistotulpalla tekee virityksestä hengenvaarallisen, koska laite voi kulkeutua tiloihin, joihin sitä ei ole lainkaan tarkoitettu. Tällaisia tiloja ovat esim. autotalli, kosteat tilat tai ulkokäyttö. Laitteen peruseristys suojaa sähköiskulta laitteen vikaantuessa. Jos vikaantuneen laitteen kuoreen tulee jännite, mahdollinen sähkötapaturma riippuu laitteen sijaintipaikasta. Eristetyllä lattialla viallista laitetta koskettava henkilö ei saa sähköiskua. Suojausluokassa 0 ei ole tunnusta. Laitteen vikaantuessa sen kuori voi tulla jännitteiseksi. Jos ihminen koskettaa samaan aikaan viallista laitetta ja maahan yhteydessä olevaa osaa, hän saa sähköiskun! Suojausluokka 0 sähkölaitteen käyttö on turvallista siinä huonetilassa, jonka pistorasiaan laite sopii! Suojausluokka I Sähkölaite on suojamaadoitettu suojakosketin (SUKO) pistotulpalla yksivaiheisessa suojamaadoituksessa. Tällaisessa laitteessa käytetään 3-johtimista kumi- tai muovieristeistä johtoa. Yksi johtimista on keltavihreäraitainen suojamaadoitusjohdin. Kodin suojamaadoitettuja sähkölaitteita ovat esim. silitysraudat, pesukoneet, leivänpaahtimet, liedet, kiukaat, sähkölämmityspatterit ja tietokoneet. Suojausluokan I laite on tarkoitettu käyttöolosuhteisiin, jossa huone on kuiva tila ja sen lattia johtaa sähköä tai kuiva tila ja eristävä lattia. Lisäksi suojausluokka I piiriin kuuluu kostean tilan pesukone tai käyttötoimenpiteenä joudutaan käsittelemään maan kanssa johtavassa yhteydessä olevia metalliosia esim. keittiössä. Esim. viallinen ja kuitenkin lämpiävä silitysrauta tulee hengenvaaralliseksi, jos keittiössä työskenneltäessä raudalle otetaan jatkojohdolla virtaa olohuoneen maadoittamattomasta pistorasiasta. Tässä tapauksessa suojamaadoitusta ei ole ja esim. tiskipöydän ja laitteen jännitteisen kuoren välillä voi vaikuttaa hengenvaarallinen 230 voltin vaihtojännite. Suojamaadoitetun sähkölaitteen käyttö on turvallista samassa huonetilassa, jonka pistorasiaan laitteen pistotulppa sopii. Suojamaadoitetun sähkölaitteen liitäntäjohdon pistotulpassa on erilliset suojakoskettimet. Sen voi kytkeä myös tavalliseen pistorasiaan. TUKES, kodin sähköturvallisuusopas. Esimerkissä kuvan vanhan pöytävalaisimen suojausluokka on 0. Vuonna 1997 voimaan astuneen asennusmääräyksen mukaan uudisrakennukset ja peruskorjattavat rakennukset varustetaan suojamaadoitetuin pistorasioin. Suojajohtimen avulla laitteen kosketeltavat metalliosat on kytketty maadoitukseen. Laitteen ollessa kytkettynä suojamaadoitettuun pistorasiaan, mahdollinen vikavirta kulkee suojajohtimen kautta maadoitukseen. Tämä polttaa sulakkeen, jolloin viallinen laite erottuu sähköverkosta. Suojausluokka I, suojamaadoitus. Tällaisia suojamaadoitettuja kodinkoneita ovat esim. silitysrauta, pesukoneet ja lämmittimet. TUKES, kodin sähköturvallisuusopas. Suojausluokka II Suojaeristetyssä sähkölaitteessa on peruseristys ja lisäeristys. Suojausluokkaa II käytetään kodinkoneissa, viihde-elektroniikassa ja käsityökaluissa. Käyttötilan lattia tai työtaso voi johtaa sähköä. Laitteita ovat esim. parranajokoneet, kihartimet ja kodin viihde-elektroniikka. Laitteen voi kytkeä tavalliseen tai suojamaadoitettuun pistorasiaan. Peruseristyksen pettäessä lisäeristys estää jännitteen pääsyn kosketeltaviin osiin. Talotekniikan perusteet 15

16 16 TUKES, kodin sähköturvallisuusopas. Suojaeristetyn sähkölaitteen pistotulpassa ja laitteessa on merkkinä kaksi sisäkkäistä neliötä. Hiustenkuivaajassa on ns. täys-profiilipistotulppa. Valaisin voidaan kytkeä tavalliseen tai suojamaadoitettuun pistorasiaan. Valaisimessa käytetään 2 -johtimista muovipäällysteistä johtoa. Johtimien poikkipinnan tulee yleensä olla vähintään 0,75 mm². Suojausluokka II. Kiinteistön sähkötekniikkaa Laitteiden pistotulppa on litteä euro-pistotulppa (max. 2,5 A laitteet) tai pyöreä täysprofiilipistotulppa (max. 16 A laitteet). Verkkoliitäntäjohto on kaksijohtiminen. Näitä laitteita saa käyttää tiloissa, joihin niiden pistotulppa sopii. Laitteita ei saa käyttää kylvyssä, sateessa tai suihkussa. Suojausluokka III Pienoisjännitteisiä sähkölaitteita ovat ladattavat sähkölaitteet, sähkölelut ja matkapuhelimet. Jännite on enintään 50 VAC tai 120 VDC. Jännitteisten osien kosketuksesta ei synny hengenvaaraa. Pienoisjännite tuotetaan erillisellä muuntajalla ja siinä on vahvistettu eristys ensiö- ja toisiokäämin välillä. Enintään 25 V pienoisjännite on myös sähköleikkikalujen suurin sallittu jännite. Suojaerotusmuuntajalla saadaan aikaan galvaaninen erotus l. erillinen virtapiiri, joka ei maadoitu työntekijän kehon kautta, vaikka laite olisi viallinen. TUKES, kodin sähköturvallisuusopas Sähkölaitteiden käyttö hygieniatiloissa Peseytymistiloissa on sähkölaitteiden huolimaton käyttö vaarallista. Hygieniatiloissa käytettävien laitteiden on oltava suojaeristettyjä tai suojamaadoitettuja. Tiloihin ei saisi viedä tarpeettomia sähkölaitteita. Sähkölaite on heti käytön jälkeen irrotettava pistorasiasta. Pistorasiaan kytketty toimimatonkin sähkölaite on jännitteinen. Sähkölaitteita ei saa käyttää eikä kosketella kylvyn tai suihkun aikana. Jos seisot märkänä tai avojaloin sähköä hyvin johtavalla lattialla, esim. keraamisella laattalattialla, tilanne on hengenvaarallinen. Käytä tervettä järkeä ja muista ainakin seuraavat perusasiat: ole varovainen sähkölinjojen ja muuntamoiden lähellä, käytä sähkölaitteita aina käyttöohjeiden mukaan, äläkä tee omia virityksiä. Sähkötyöt kuuluvat turvallisuussyistä vain ammattilaisille. Pidä sähkölaitteet ja asennukset hyvässä kunnossa ja käytä ulkona vain ulkotiloihin tarkoitettuja sähkölaitteita. Muista varovaisuus kylpyhuoneessa, keittiössä ja muissa kosteissa tiloissa. 16 Altaallinen vettä ja vieressä oleva verkkoon kytketty sähköparranajokone tai muu sähkölaite on hengenvaarallinen yhdistelmä. Talotekniikan perusteet

17 Tehtävät 17 Mitä ovat kiinteistön lämpöhäviöitä ja mitä niiden johdosta pitää tehdä? Mihin energiatodistuksella pyritään? Mikä on kylmäsilta? Mikä on palo-osasto? Mitä paloluokka määrittää? Kuvan runkotolpissa on kolme erilaista kylmäsiltaa. Laita ne paremmuusjärjestykseen. Miksi kohteissa A, B, G ja D eristetään? Kerro lyhyesti kuvien tapahtumat Talotekniikan perusteet 17

Lämmityksen perusteita 1

Lämmityksen perusteita 1 Lämmityksen perusteita 1 A K K L O E K JE = = K JJ= K I J = L = = J = J = EI A L = EEJ E I EL K = L = H = A JA A = K JJ= I K H = = A H J J = L EA 0 ) 7 0 ) 7 H = A J A E@ A F E F = J J A H EL A H I J =

Lisätiedot

Pentti Harju. Lämmitystekniikan oppikirja

Pentti Harju. Lämmitystekniikan oppikirja Pentti Harju Lämmitystekniikan oppikirja Sisällys Millä lämmitetään ja missä viihdytään 3 Uunit ja takat 27 Polttoaineet 54 Polttoaineen palaminen 83 Kattilat 101 Öljykattilat, polttimet ja säiliöt 142

Lisätiedot

Näytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako

Näytesivut. Kaukolämmityksen automaatio. 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako 5 Kaukolämmityksen automaatio 5.1 Kaukolämmityskiinteistön lämmönjako Kaukolämmityksen toiminta perustuu keskitettyyn lämpimän veden tuottamiseen kaukolämpölaitoksella. Sieltä lämmin vesi pumpataan kaukolämpöputkistoa

Lisätiedot

Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet

Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet Kiinteistöhuolto taloyhtiössä ja säästötoimenpiteet 12.04.2012 Pakkalasali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta

Lisätiedot

Energia- ilta 01.02.2012. Pakkalan sali

Energia- ilta 01.02.2012. Pakkalan sali Energia- ilta 01.02.2012 Pakkalan sali Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Tyypilliset ongelmat -Tilausvesivirta liian suuri (kaukolämpökiinteistöt)

Lisätiedot

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Kaikista aurinkoisin

Lisätiedot

Pentti Harju. Talotekniikan mittauksia, säätöjä ja automatiikkaa

Pentti Harju. Talotekniikan mittauksia, säätöjä ja automatiikkaa Pentti Harju Talotekniikan mittauksia, säätöjä ja automatiikkaa 2 Talotekniikan tarkoitus, helppous ja säästö Rakennusluvan saannin edellytyksenä ovat vuotuiset E-luvut, joita ei saa ylittää. Pientalon

Lisätiedot

KAKSOISKATTILAT ARITERM 520P+

KAKSOISKATTILAT ARITERM 520P+ KAKSOISKATTILAT ARITERM 520P+ ARITERM 520P+ HUOM! Poltin myydään erikseen. VALINNAN VAPAUS Ariterm 520P+ kaksoiskattila on tehty lämmittäjille, jotka haluavat nauttia valinnan vapaudesta. Valitse puu,

Lisätiedot

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin

Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Energiataloudellinen uudisrakennus tai lyhyt takaisinmaksuaika yhdistämällä energiasaneeraus Julkisen rakennuksen remonttiin Timo Luukkainen 2009-05-04 Ympäristön ja energian säästö yhdistetään parantuneeseen

Lisätiedot

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA Kohdekiinteistö 3: 2000-luvun omakotitalo Kiinteistön lähtötilanne ennen remonttia EEMontti kohdekiinteistö 3 on vuonna 2006 rakennettu kaksikerroksinen omakotitalokiinteistö,

Lisätiedot

SÄHKÖLÄMMITINRATKAISUN SUUNNITTELU

SÄHKÖLÄMMITINRATKAISUN SUUNNITTELU SÄHKÖLÄMMITINRATKAISUN SUUNNITTELU 1. Tilan lämpöhäviöt lasketaan huone- tai tilakohtaisesti. Lämmittimen valinta voidaan tehdä huonelämmityksen tehontarpeen mukaan, koska lämmittimien hyötysuhde on n.

Lisätiedot

Talotekniikan automaatio, mittaus ja säätö

Talotekniikan automaatio, mittaus ja säätö Pentti Harju Talotekniikan automaatio, mittaus ja säätö Opettajan osa Videoprojektorille Talotekniikan lämmönsäätö eilen, tänään ja huomenna 7 Kerrostalon lämmitys ilman säätöä Miten lämmönsäätö hoidetaan?

Lisätiedot

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta.

Aurinkolämpö. Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Aurinkolämpö Tässä on tarkoitus kertoa aurinkolämmön asentamisesta ja aurinkolämmön talteen ottamiseen tarvittavista osista ja niiden toiminnasta. Keräimien sijoittaminen ja asennus Keräimet asennetaan

Lisätiedot

sinkinkadonkestävä VV Sekoitusventtiili DN 15 mallin rakenne, toiminta, asennus, huolto ja varaosat kuten syöttösekoitusventtiili (sivut 152-154).

sinkinkadonkestävä VV Sekoitusventtiili DN 15 mallin rakenne, toiminta, asennus, huolto ja varaosat kuten syöttösekoitusventtiili (sivut 152-154). 4210 Termostaattinen sekoitusventtiili (37 C 65 C) Venttiili on tarkoitettu lämpimän käyttöveden sekoitusventtiiliksi, joka rajoittaa verkostoon menevän veden lämpötilaa. (D1.: "henkilökohtaiseen puhtaanapitoon

Lisätiedot

Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla. TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014

Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla. TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014 Säästöäenergiankäyttöä tehostamalla TimoKuusiola Ilmastotreffit 4.11.2014 Sisällys Mihinenergiaajavettäkuluu Mihinkiinnittäähuomiotaasumisenarjessa Ilmanvaihtojärjestelmäntoiminta Lämmönjakojärjestelmäntoiminta

Lisätiedot

Vastuullinen energiankäyttö

Vastuullinen energiankäyttö Vastuullinen energiankäyttö Öljy energiana...2 Sisälämpötila...3 Lämpimän käyttöveden kulutus...4 Öljylämmitysjärjestelmän huolto...5 Hybridilämmitys...6 Ilmanvaihto...7 Öljy energiana Öljyssä energia

Lisätiedot

VKL TEKNINEN OHJE KYTKENNÄT. Nestekiertoisen jälkilämmityspatterin kytkennät VALLOX-ilmanvaihtokoneisiin:

VKL TEKNINEN OHJE KYTKENNÄT. Nestekiertoisen jälkilämmityspatterin kytkennät VALLOX-ilmanvaihtokoneisiin: KL KYKNNÄ 1.09.100F 6.6.2008 ALLOX ALLOX igit S KL ALLOX 95 KL KNINN OHJ Nestekiertoisen jälkilämmityspatterin kytkennät ALLOX-ilmanvaihtokoneisiin: ALLOX IGI S KL / ALLOX 130 KL / ALLOX 75 KL / ALLOX

Lisätiedot

KAKSOISKATTILAT. Arimax 520 kaksoiskattilat Arimax 520 plus kaksoiskattilat

KAKSOISKATTILAT. Arimax 520 kaksoiskattilat Arimax 520 plus kaksoiskattilat KAKSOISKATTILAT Arimax 520 kaksoiskattilat Arimax 520 plus kaksoiskattilat ARIMAX 520 -kaksoiskattila ARIMAX 520 Teho - puu Vesitila 15-20 kw - öljy 20 kw - sähkövalmius 6 kw Lämminvesituotto Sähkövastuksen

Lisätiedot

Näytesivut. 3.2 Toimisto- ja liiketilojen. Ilmastointijärjestelmät 57

Näytesivut. 3.2 Toimisto- ja liiketilojen. Ilmastointijärjestelmät 57 3.2 Toimisto- ja liiketilojen ilmastointijärjestelmät Toimisto- ja liiketilojen tärkeimpiä ilmastointijärjestelmiä ovat 30 yksivyöhykejärjestelmä (I) monivyöhykejärjestelmä (I) jälkilämmitysjärjestelmä

Lisätiedot

ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11.

ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11. ENERGIATEHOKAAN TALON LÄMMITYSRATKAISUT PEP Promotion of European Passive Houses Intelligent Energy Europe seminaari 23.11.26 Espoo Mikko Saari, VTT 24.11.26 1 Energiatehokas kerrostalo kuluttaa 7 % vähemmän

Lisätiedot

Toimintakokeet toteutus ja dokumentointi Janne Nevala LVI-Sasto Oy

Toimintakokeet toteutus ja dokumentointi Janne Nevala LVI-Sasto Oy Toimintakokeet toteutus ja dokumentointi Janne Nevala LVI-Sasto Oy Toimintakokeita tehdään mm. seuraaville LVIA-järjestelmille: 1. Käyttövesiverkosto 2. Lämmitysjärjestelmä 3. Ilmanvaihto 4. Rakennusautomaatio

Lisätiedot

Tehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy

Tehokas lämmitys. TARMOn lämpöilta taloyhtiöille. Petri Jaarto. 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy Tehokas lämmitys TARMOn lämpöilta taloyhtiöille Petri Jaarto 30.9.2013 Jäävuorenhuippu Oy 1 Tekninen kunto Ohjaavana tekijänä tekninen käyttöikä KH 90 00403 Olosuhteilla ja kunnossapidolla suuri merkitys

Lisätiedot

ILTO Comfort CE5 ENEMMÄN KUIN LÄMPÖPUMPPU AINUTLAATUINEN UUTUUS LÄMPÖPUMPPU JA ILMANVAIHDON LÄMMÖN- TALTEENOTTOLAITE YHDESSÄ MERKITTÄVÄSTI PIENEMMÄLLÄ INVESTOINNILLA MAALÄMPÖPUMPUN VEROISTA TEHOA LÄMPIMÄN

Lisätiedot

Vastuullinen energiankäyttö

Vastuullinen energiankäyttö Öljy energiana...2 Sisälämpötila...3 Lämpimän käyttöveden kulutus...4 Öljylämmitysjärjestelmän huolto...5 Hybridilämmitys...6 Ilmanvaihto...7 Vastuullinen energiankäyttö 1 Öljy energiana Suomessa on noin

Lisätiedot

Tuloilmalämmitin. Tuloilmalämmitin 1000. Vallox. Vallox. Ohje. Tuloilmalämmitin. Tuloilmalämmitin 1000. Malli. Ohje. Voimassa alkaen.

Tuloilmalämmitin. Tuloilmalämmitin 1000. Vallox. Vallox. Ohje. Tuloilmalämmitin. Tuloilmalämmitin 1000. Malli. Ohje. Voimassa alkaen. Ohje Malli Tyyppi : 2352 : 2353 Ohje 1.09.629 FIN Voimassa alkaen 1.7.2015 Päivitetty 1.7.2015... 2... 5 TUOIMAÄMMITIN VAOX TUOIMAÄMMITIN Poistoilmajärjestelmän aiheuttaman alipaineen vaikutuksesta ulkoa

Lisätiedot

Jäspi GTV ja Jäspi Ovali

Jäspi GTV ja Jäspi Ovali Jäspi GTV ja Jäspi Ovali Energiavaraajat lataa lämpöenergia talteen! jäspi gtv -energiavaraajat Jäspi GTV -energiavaraajat soveltuvat erinomaisesti niin uudis- kuin saneeraustalonkin lämmitysjärjestelmän

Lisätiedot

Lämmönvaihdinpaketti TMix E

Lämmönvaihdinpaketti TMix E Lämmönvaihdinpaketti TMix E EDUT Toimitetaan koottuna Voidaan kytkeä suoraan lattialämmitystai teollisuusjakotukkiin Mahdollistaa pakkasnesteen käytön sulanapidossa ja lattialämmityksessä talousrakennuksissa

Lisätiedot

Teollisuusinfralämmitin IR

Teollisuusinfralämmitin IR Sähkölämmitys 3000 6000 W Teollisuusinfralämmitin IR INFRALÄMMITIN YLI 4,5 METRIÄ KORKEISIIN TILOIHIN 3 mallia Teollisuusinfralämmitintä IR käytetään kohde- tai kokonaislämmitykseen, tiloissa joiden korkeus

Lisätiedot

ASENNUSOHJE VPM120, VPM240 JA VPM 360

ASENNUSOHJE VPM120, VPM240 JA VPM 360 ASENNUSOHJE Sivu 1 / 5 ASENNUSOHJE VPM120, VPM240 JA VPM 360 YLEISTÄ Varmista, että seuraavat dokumentit ovat konetoimituksen mukana: asennusohje (tämä dokumentti) CTS 600 ohjausjärjestelmän käyttöohje

Lisätiedot

Ilmasta lämpöä. Vaihda vanha ilmalämmityskoneesi energiatehokkaaseen Lämpö Iiwariin. www.niemi-kari.fi

Ilmasta lämpöä. Vaihda vanha ilmalämmityskoneesi energiatehokkaaseen Lämpö Iiwariin. www.niemi-kari.fi Ilmasta lämpöä Vaihda vanha ilmalämmityskoneesi energiatehokkaaseen Lämpö Iiwariin. www.niemi-kari.fi Lämpö Iiwari ilmalämmitysjärjestelmä Energiatehokas Lämpö Iiwari voidaan asentaa lähes kaikkien vanhojen

Lisätiedot

7.1 Vaihtoehtoja lämmityksen säätöön

7.1 Vaihtoehtoja lämmityksen säätöön 7 Lämmityksen automaatio Lämmitysjärjestelmien automatiikka on hyvin monipuolinen osa-alue, ja eri järjestelmien säätö-, ohjaus- sekä mittaustoiminnot poikkeavat joskus huomattavastikin toisistaan. Suurin

Lisätiedot

Automaattinen virtauksenrajoitin AB-QM

Automaattinen virtauksenrajoitin AB-QM Automaattinen virtauksenrajoitin AB-QM Käyttö Venttiili on suunniteltu erityisesti kiertoilmakoje-, jäähdytyspalkki- ja patteriverkostojen tasapainottamiseen. Sitä voidaan käyttää kaikentyyppisissä vesikiertoisissa

Lisätiedot

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA

TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA TOTEUTUSKUVAUS EEMONTTI - REMONTISTA Kohdekiinteistö 2: 70-luvun omakotitalo Kiinteistön lähtötilanne ennen remonttia EEMontti kohdekiinteistö 2 on vuonna 1974 rakennettu yksikerroksinen, 139 m², omakotitalokiinteistö,

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Aurinkoenergia Suomessa Aurinkolämmitys on ennen kaikkea vesilämmitys Aurinkoenergia Suomessa Suomessa saadaan auringonsäteilyä yleisesti luultua enemmän. Kesällä säteilyä Suomessa saadaan pitkistä päivistä

Lisätiedot

Vitocal 200 pikaohje asennusliikkeelle

Vitocal 200 pikaohje asennusliikkeelle Vitocal 200 pikaohje asennusliikkeelle Perustietoa Lämpöpumput vaativat minimivirtauksen ja lämpötilaeron toimiakseen, huomioi tämä suunnittelussa ja asennuksessa. Minimivirtaukset lämmityspiirissä:

Lisätiedot

12VF Vedenlämmitin. Asennus & Käyttöohje

12VF Vedenlämmitin. Asennus & Käyttöohje JS D24-12VF 12VF Vedenlämmitin SW Exergon Tuotenr. 13-0950 Asennus & Käyttöohje Pin:0063BT7591 VVB 12VF 090826 Käyttö- ja asennusohje Vedenlämmittimen käynnistys Vedenlämmitin käynnistyy automaattisesti

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

Valitse sopiva. rinnakkaislämmitys

Valitse sopiva. rinnakkaislämmitys Valitse sopiva rinnakkaislämmitys KANSIKUVA: Shutterstock Ota yhteys asiantuntijaan: www.ley.fi Varmista, että talo on kokonaisuutena mahdollisimman energiatehokas: eristykset, ovet, ikkunat Arvioi, onko

Lisätiedot

Kiinteistötekniikkaratkaisut

Kiinteistötekniikkaratkaisut Kiinteistötekniikkaratkaisut SmartFinn AUTOMAATIO SmartFinn Automaatio on aidosti helppokäyttöinen järjestelmä, joka tarjoaa kaikki automaatiotoiminnot yhden yhteisen käyttöliittymän kautta. Kattavat asuntokohtaiset

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy

Rakennusten energiatehokkuus. Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy Rakennusten energiatehokkuus Tulikivi Oyj 8.6.2011 Helsinki Mikko Saari VTT Expert Services Oy 6.6.2011 2 Mitä on rakennusten energiatehokkuus Mitä saadaan (= hyvä talo) Energiatehokkuus = ----------------------------------------------

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi)

Sähkölämmityksen toteutus. SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY ( www.lamminkoti.fi) Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra-tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

Aurinko - ilmaista energiaa

Aurinko - ilmaista energiaa Aurinko - ilmaista energiaa Vuosittainen auringon säteilyn määrä (kwh / m²) 14 päivän aikana maa vastaanottaa tarpeeksi energiaa täyttääksemme meidän energiantarpeen koko vuodeksi. Aurinko - ilmaista energiaa

Lisätiedot

Talotekniikan järjestelmiä. RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat 08.10.2015 Jouko Pakanen

Talotekniikan järjestelmiä. RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat 08.10.2015 Jouko Pakanen Talotekniikan järjestelmiä RAK-C3004 Rakentamisen tekniikat 0 Jouko Pakanen Pientalon energiajärjestelmiä Oilon Home http://oilon.com/media/taloanimaatio.html Sähköinen lattialämmitys (1) Suoraa sähköistä

Lisätiedot

Arimax öljylämmitys. Arimax 17 -sarjan öljykattilat Arimax 30S suuritehoinen öljykattila SolarMax kattilavaraaja öljy/aurinkolämmitykseen

Arimax öljylämmitys. Arimax 17 -sarjan öljykattilat Arimax 30S suuritehoinen öljykattila SolarMax kattilavaraaja öljy/aurinkolämmitykseen Arimax öljylämmitys Arimax 17 -sarjan öljykattilat Arimax 30S suuritehoinen öljykattila SolarMax kattilavaraaja öljy/aurinkolämmitykseen Arimax 17 -sarjan öljykattilat Tehokas lämmitys Runsas lämpimän

Lisätiedot

Hän on kykenevä kierrättämään ja hävittämään talotekniikka-alan jätteitä annettujen lakien puitteissa. Hyvä

Hän on kykenevä kierrättämään ja hävittämään talotekniikka-alan jätteitä annettujen lakien puitteissa. Hyvä Työelämälähtöiset arviointi kriteerit Työssäoppimisjakson arviontilomake Opiskelijan nimi. Yritys:... Työpaikkaohjaajan nimi ja titteli:. Työssäoppimisjakson ajankohta:.. Kompetenssi alue Kompetenssi kohta

Lisätiedot

LISÄMAHDOLLISUUDET Säiliöön voidaan asentaa myös:

LISÄMAHDOLLISUUDET Säiliöön voidaan asentaa myös: XOTNK 500i või 500 Xi XOTNK 505-3000i vibra.se 150 235 345 495 770 400 200 100 1710 150 LISÄMHDOLLISUUDT Säiliöön voidaan asentaa myös: X/X3 K SOL Venttiili V Käyttöveden lämmönvaihdin o 22mm P=10/15 m

Lisätiedot

SÄHKÖLÄMMITTIMET PEHMEÄÄ LÄMPÖÄ KOTIIN

SÄHKÖLÄMMITTIMET PEHMEÄÄ LÄMPÖÄ KOTIIN SÄHKÖLÄMMITTIMET PEHMEÄÄ LÄMPÖÄ KOTIIN RAUTAKESKO 1 Mukavaa lämpöä - miten ja miksi? Lämpö on yksi ihmisen perustarpeista. Lämpöä tarvitaan asuinhuoneissa: kotona ja vapaa-ajanasunnoissa, mökeillä, puutarhassa,

Lisätiedot

Jäspi-Lämpöakku 500, 700, 1500, 2000 ja 3000 l energiavaraajat

Jäspi-Lämpöakku 500, 700, 1500, 2000 ja 3000 l energiavaraajat Jäspi-Lämpöakku, 700, 1, 2000 ja 3000 l energiavaraajat Uutuus! Tehokas, kestävä ja kevyt haponkestävä käyttövesikierukka www.kaukora.fi Jäspi-Lämpöakku, 700, 1, 2000 ja 3000 l energiavaraajat Yli 30 vuoden

Lisätiedot

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä

Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä Energiaekspertin peruskurssi osa 1: lämpö & vesi 17.03.2014, Tampere DI Petri Pylsy Ekspertti ei kuitenkaan koske säätöihin, sen tekee aina kiinteistönhoitaja

Lisätiedot

Lämpömittari ja upotustasku venttiiliin MTCV DN 15/20. Kuulasululliset venttiiliyhdistäjät (2 kpl sarjassa) G ½ x R ½ venttiiliin MTCV DN 15

Lämpömittari ja upotustasku venttiiliin MTCV DN 15/20. Kuulasululliset venttiiliyhdistäjät (2 kpl sarjassa) G ½ x R ½ venttiiliin MTCV DN 15 MTCV lämpimän käyttöveden kiertotermostaatti Käyttö MTCV on lämpimän käyttöveden kiertotermostaatti. MTCV huolehtii lämpimän käyttövesiverkoston lämpötasapainosta. Venttiili asennetaan kiertojohtoon, jossa

Lisätiedot

TIV 500L TIP 320-750L TIDA 300-500L

TIV 500L TIP 320-750L TIDA 300-500L TIV 500L TIP 320-750L TIDA 300-500L Ruotsalaista Borö Pannan Ab laatua jo 1976 vuodesta saakka. Ruotsi on edelläkävijä niin maalämmössä kuin ilma-vesi lämpöpumpuissakin, siitä johtuen pitkäaikainen kokemus

Lisätiedot

SolarMagic M70 kesämökissä. Mökki sijaitsee Närpiön lähellä.

SolarMagic M70 kesämökissä. Mökki sijaitsee Närpiön lähellä. SolarMagic M70 kesämökissä. Mökki sijaitsee Närpiön lähellä. Mökissä on yksi kerros jonka yläpuolella on avoin tila katteen alla. Kuvan vasemmalla puolella näkyy avoin terassi, sen yläpuolella olevaa kattoa

Lisätiedot

Patteriverkoston paine ja sen vaikutus

Patteriverkoston paine ja sen vaikutus Patteriverkoston paine ja sen vaikutus Tämä materiaali on koottu antamaan lukijalleen valmiuksia arvioida mahdollisia ongelmia lämmitysjärjestelmässä. Esitys keskittyy paisuntajärjestelmän oleellisiin

Lisätiedot

Asennusohje AXC 40 IHB FI 1006-1 AXC 40 IHB FI 1

Asennusohje AXC 40 IHB FI 1006-1 AXC 40 IHB FI 1 Asennusohje AXC 40 IHB FI 1006-1 AXC 40 IHB FI 1 SISÄLTÖ 1 Yleistä Sisältö Komponenttien sijainti 2 Sähkökytkennät yleisesti Syötön kytkentä Tiedonsiirron kytkentä 3 Shunttiventtiilillä ohjattu lisälämpö

Lisätiedot

Piccolo - energiataloudellinen ilmanvaihdon pikkujättiläinen

Piccolo - energiataloudellinen ilmanvaihdon pikkujättiläinen ILMANVAIHTOA LUONNON EHDOILLA VUODESTA 1983 KERROS- JA RIVITALOIHIN Piccolo - energiataloudellinen ilmanvaihdon pikkujättiläinen Piccolo ON -mallit Pienessä asunnossa voi olla vaikeaa löytää sopivaa paikkaa

Lisätiedot

ECO-järjestelmä: Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto kerrostalossa ja saneerauskohteissa 1 2008-11-24

ECO-järjestelmä: Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto kerrostalossa ja saneerauskohteissa 1 2008-11-24 ECO-järjestelmä: Ilmanvaihdon lämmöntalteenotto kerrostalossa ja saneerauskohteissa 1 2008-11-24 ECO-järjestelmän taustaa: ECO järjestelmää lähdettiin kehittämään 2004, tarkoituksena saada pelkällä poistojärjestelmällä

Lisätiedot

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry. . Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Palkittua työtä Suomen hyväksi Ministeri Mauri Pekkarinen luovutti SULPUlle Vuoden 2009 energia teko- palkinnon SULPUlle. Palkinnon vastaanottivat SULPUn hallituksen

Lisätiedot

OPTIMUS 3,5 kw. Asennus- ja käyttöohje versio 3.0

OPTIMUS 3,5 kw. Asennus- ja käyttöohje versio 3.0 OPTIMUS 3,5 kw Asennus- ja käyttöohje versio 3.0 Kuvaus Laitetta ei saa asentaa kohteisiin jotka altistuvat räjähdysvaaralle tai kohteisiin joissa lämpötila voi laskea alle 0 C. Ole hyvä, lue ja noudata

Lisätiedot

HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA

HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA HYVÄ SUUNNITTELU PAREMPI LOPPUTULOS SUUNNITTELUN MERKITYS ENERGIAREMONTEISSA AJOISSA LIIKKEELLE Selvitykset tarpeista ja vaihtoehdoista ajoissa ennen päätöksiä Ei kalliita kiirekorjauksia tai vahinkojen

Lisätiedot

Jätä jälkeesi. puhtaampi tulevaisuus. aurinkoenergiajärjestelmät

Jätä jälkeesi. puhtaampi tulevaisuus. aurinkoenergiajärjestelmät Jätä jälkeesi puhtaampi tulevaisuus aurinkoenergiajärjestelmät Normaali 2-kerrospinnoitteinen tyhjiöputki Uuden sukupolven energiatehokkuutta Huipputehokas 3-kerrospinnoitteinen Nova-aurinkokeräimen tyhjiöputki

Lisätiedot

Suojaus sähköiskulta 1/2 (ihmisiltä ja kotieläimiltä)

Suojaus sähköiskulta 1/2 (ihmisiltä ja kotieläimiltä) Suojaus sähköiskulta Suojaus sähköiskulta 1/2 (ihmisiltä ja kotieläimiltä) Perusperiaate (asennuksissa ja laitteissa): Vaaralliset jännitteiset osat eivät saa olla kosketeltavissa Perussuojaus Yhden vian

Lisätiedot

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY

Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Sähkölämmityksen toteutus 1.7.2012 jälkeen SÄHKÖLÄMMITYSFOORUMI RY Mihin rakennuksiin sovelletaan Normaalit asuinrakennukset Vuokra- tai vastaavaan käyttöön tarkoitetut vapaa-ajan rakennukset Yksityiskäyttöön

Lisätiedot

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Turku 18.01.2010 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ilmanvaihdon parantaminen

Lisätiedot

Suljettu paisuntajärjestelmä

Suljettu paisuntajärjestelmä Suljettu paisuntajärjestelmä CIREX on teknisesti ja taloudellisesti säröilemätön kokonaisuus Paineenpitopumpulla toimivista paisuntajärjestelmistä on Suomessa pitkäaikainen kokemus. Tällaiset laitokset

Lisätiedot

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy

Rakennusmääräykset. Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Talotekniikka ja uudet Rakennusmääräykset Mikko Roininen Uponor Suomi Oy Sisäilmastonhallinta MUKAVUUS ILMANVAIHTO ERISTÄVYYS TIIVEYS LÄMMITYS ENERGIA VIILENNYS KÄYTTÖVESI April 2009 Uponor 2 ULKOISET

Lisätiedot

Maakylmä Technibel Konvektorit

Maakylmä Technibel Konvektorit Maakylmä Maakylmä on järkevä ja todella edullinen tapa hyödyntää kylmää kallion ja pintamaan ilmaisenergiaa. Omakotitaloa voidaan jäähdyttää joko maalämpöpumpun avulla porakaivosta tai hyödyntämällä maakeruuputkiston

Lisätiedot

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry.

Suomen lämpöpumppuyhdistys. SULPU ry. . Petri Koivula toiminnanjohtaja DI 1 Energia Asteikot ja energia -Miten pakkasesta saa energiaa? Celsius-asteikko on valittu ihmisen mittapuun mukaan, ei lämpöenergian. Atomien liike pysähtyy vasta absoluuttisen

Lisätiedot

Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen

Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen Esimerkkikuvia ja vinkkejä mittaukseen Tässä on esitetty esimerkkinä paikkoja ja tapauksia, joissa lämpövuotoja voi esiintyä. Tietyissä tapauksissa on ihan luonnollista, että vuotoa esiintyy esim. ilmanvaihtoventtiilin

Lisätiedot

Elztrip EZ100 Yksipaneelinen säteilylämmitin toimistoihin, kauppoihin jne.

Elztrip EZ100 Yksipaneelinen säteilylämmitin toimistoihin, kauppoihin jne. Elztrip 00 600-1500 W Sähkölämmitys 3 mallia Elztrip 00 Yksipaneelinen säteilylämmitin toimistoihin, kauppoihin jne. Käyttökohteet 00 on tarkoitettu yleis- ja lisälämmitykseen sekä ikkunoista tulevan vedon

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tehostaminen, Elvari-hanke. Tammikuu 2014 Päivi Suur-Uski, Motiva

Sähkölämmityksen tehostaminen, Elvari-hanke. Tammikuu 2014 Päivi Suur-Uski, Motiva Sähkölämmityksen tehostaminen, Elvari-hanke Tammikuu 2014 Päivi Suur-Uski, Motiva Mikä on tehostumista, tehostumisen ympäristövaikutus ja mikä on sen hinta? Tehostumisen määrä, kwh Ympäristökriteerit;

Lisätiedot

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY

0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY 0 ENERGIA MAHDOLLISTA TÄNÄPÄIVÄNÄ EIKÄ VASTA VUONNA 2020 ALLAN MUSTONEN INSINÖÖRITOIMISTO MUSTONEN OY MIKÄ ON NOLLA-ENERGIA Energialähteen perusteella (Net zero source energy use) Rakennus tuottaa vuodessa

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja LVIkorjaukset. Tampereen kaupunki Rakennusvalvonta LVI-tark.ins Juha Brunnila

Energiatehokkuus ja LVIkorjaukset. Tampereen kaupunki Rakennusvalvonta LVI-tark.ins Juha Brunnila Energiatehokkuus ja LVIkorjaukset Tampereen kaupunki Rakennusvalvonta LVI-tark.ins Juha Brunnila Korjausten luvanvaraisuus Rakennuslupa edellytetään rakennuksen rakentaminen tai laajentaminen käyttötarkoitusmuutos

Lisätiedot

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti

Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti Tapio Tarpio Lämmöntalteenotto ekologisesti ja tehokkaasti Air Termico/Air Kameleontti -tuloilmaikkuna on ekologinen tapa ottaa ikkunan kautta poistuva hukkalämpö talteen ja hyödyntää auringon lämpövaikutus.

Lisätiedot

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään DI, TkT Sisältö Puulla lämmittäminen Suomessa Tulisijatyypit Tulisijan ja rakennuksessa Lämmön talteenottopiiput Veden lämmittäminen varaavalla

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Tarjolla tänään Ilmanvaihdon parantaminen Lämpöpumppuratkaisuja Märkätilojen vesikiertoinen

Lisätiedot

www.scanoffice.fi Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15)

www.scanoffice.fi Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15) Teollisuusrakennus Salon Meriniityn teollisuusalueella, (Teollisuuskatu, Örninkatu 15) - Rakennus on kytketty kaukolämpöverkkoon - Lämmitettävän tilan pinta-ala on n. 2000 m 2 ja tilavuus n. 10 000 m 3

Lisätiedot

TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA

TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA TIETOKARTOITUS - TALOTEKNIIKKA Jari Palonen Aalto yliopiston Teknillinen korkeakoulu, Energiatekniikan laitos 9.6.2011 TALOTEKNIIKAN MAHDOLLISUUDET ENERGIANSÄÄSTÖ > 50 % lämmönkulutuksesta ASUMISVIIHTYISYYS

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Lämmitysjärjestelmät. Säätö ja säätötarpeen tunnistaminen

Lämmitysjärjestelmät. Säätö ja säätötarpeen tunnistaminen Lämmitysjärjestelmät Säätö ja säätötarpeen tunnistaminen Mitä säädöllä voidaan saavuttaa? Tasainen huonelämpötila kaikille Hiljainen lämmitysjärjestelmä Säästöä lämmityskustannuksissa Säätötarpeen tunnistaminen

Lisätiedot

Yleistä. Tekniset tiedot. Lämpimän käyttöveden omavoimainen säätöventtiili 2001.01

Yleistä. Tekniset tiedot. Lämpimän käyttöveden omavoimainen säätöventtiili 2001.01 TOUR & ANDERSSON AB QUALITY AND ENVIRONMENT SYSTEM Certification of Registration Number 2125 and 2125 M Certified by SP TA-Therm 6-15-5 FI Lämpimän käyttöveden omavoimainen säätöventtiili 2001.01 Yleistä

Lisätiedot

Thermoplus. Thermoplus. Helposti sijoitettava säteilylämmitin yleislämmitykseen ja vedontorjuntaan

Thermoplus. Thermoplus. Helposti sijoitettava säteilylämmitin yleislämmitykseen ja vedontorjuntaan 300-900 W Sähkölämmitys 8 mallia Thermoplus Helposti sijoitettava säteilylämmitin yleislämmitykseen ja vedontorjuntaan Käyttökohteet Thermoplus asennetaan ikkunan yläpuolelle, jossa se estää tehokkaasti

Lisätiedot

Ulkoilma, raaka-aineemme

Ulkoilma, raaka-aineemme Ulkoilma, raaka-aineemme Maapalloa ympäröivä ilmakehä jakaantuu ionosfääriin, mesosfääriin, stratosfääriin ja troposfääriin. Missä korkeudessa tarvitaan happilaitteita? Ulkoilma, raaka-aineemme Mikä aiheuttaa

Lisätiedot

RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄ MITTAUSSEURANTAOHJE. Tampere 15.8.2012 Työ 63309EA A1211

RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄ MITTAUSSEURANTAOHJE. Tampere 15.8.2012 Työ 63309EA A1211 RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄ MITTAUSSEURANTAOHJE Tampere 15.8.2012 Työ 63309EA A1211 RAKENNUSAUTOMMATIOJÄRJESTELMÄ SÄÄTÖJEN MITTAUSSEURANTA-AJOJEN TOIMINTAOHJE 1 Säädön toiminnalle asetettavat vaatimukset

Lisätiedot

Tarpeisiisi mukautuva kodin lämmityslaite

Tarpeisiisi mukautuva kodin lämmityslaite Tarpeisiisi mukautuva kodin lämmityslaite Compact-sarja Aktiivinen ja passiivinen lämmön talteenotto Nilan Compact -sarja terveellisempi sisäilma kukkaroa säästäen Monipuoliset ratkaisut erilaisiin tarpeisiin

Lisätiedot

Energiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä

Energiaekspertti. Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä Energiaekspertti Tietoa taloyhtiön ja asukkaiden energiankäytöstä Sisällys Mihin energiaa ja vettä kuluu Mihin kiinnittää huomiota asumisen arjessa Mihin kiinnittää taloyhtiön toiminnassa Lämmitysjärjestelmä

Lisätiedot

Vexve Controls - Vexve AM CTS. vakiolämpötilasäädin käyttö- ja asennusohje

Vexve Controls - Vexve AM CTS. vakiolämpötilasäädin käyttö- ja asennusohje Vexve Controls - Vexve AM CTS vakiolämpötilasäädin käyttö- ja asennusohje VEXVE AM CTS Vexve AM CTS on kompakti elektroninen vakiolämpötilasäätäjä joka säätää sekoitusventtiiliä niin, että menoveden lämpötila

Lisätiedot

Oilon Geocube, MH, GT, SH ja RE

Oilon Geocube, MH, GT, SH ja RE Kotimaiset maalämpöpumput Oilon Geocube, MH, GT, SH ja RE Omakotitalot - Kerrostalot - Teollisuus Maalämpöpumppu Oilon Geocube 5 kw - 11 kw Rakennuksille 90-300 m² Suuri käyttöveden tuotto Oilon Geocube

Lisätiedot

Asennus- ja käyttöohje

Asennus- ja käyttöohje SE - 140 SE - 200 SE - 250 SE - 300 SE - 400 Käyttövesivaraaja Asennus- ja käyttöohje Varoitus! Vesisäiliö on varustettu magnesiumanodilla joka suojaa korroosiota vastaan. Anodin kuluminen on tarkastettava

Lisätiedot

Lämpöpumpun toiminta. Toiminnan periaate

Lämpöpumpun toiminta. Toiminnan periaate Lämpöpumpun toiminta Lämpöpumppu eroaa monissa suhteissa perinteisestä öljylämmityksestä sekä suorasta sähkölämmityksestä. Kuten öljylämmitys, lämpöpumppulämmitys on keskuslämmitys, toisin sanoen lämpö

Lisätiedot

Asennukset erilaissa tiloissa

Asennukset erilaissa tiloissa Asennukset erilaissa tiloissa TkL Jussi Salo 1 Yleinen jako Kuiva tila. Ei tiivisty kosteutta. Kostea tila. Kosteutta tiivistyy, mutta vain poikkeuksellisesti vesipisaroita. Märkä tila. Vesipisaroita,

Lisätiedot

NIBE ILMAVESILÄMPÖPUMPPUOPAS OSA 1: SISÄYKSIKÖT VVM 310 VVM 320 VVM 500

NIBE ILMAVESILÄMPÖPUMPPUOPAS OSA 1: SISÄYKSIKÖT VVM 310 VVM 320 VVM 500 NIBE ILMAVESILÄMPÖPUMPPUOPAS OSA 1: SISÄYKSIKÖT VVM 310 VVM 320 VVM 500 Tämä opas ei ole täydellinen opas asennukseen ja käyttöön. Tarkempaa tietoa löytyy NIBE lämpöpumppujen ja niiden lisävarusteiden

Lisätiedot

Taloyhtiön energiansäästö

Taloyhtiön energiansäästö Taloyhtiön energiansäästö Hallitusforum 19.03.2011 Messukeskus, Helsinki Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Mitä rakennusten energiatehokkuus on Energiatehokkuus paranee, kun Pienemmällä

Lisätiedot

Oulun kaupunki / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiatehokas kiinteistö. Pekka Karppanen

Oulun kaupunki / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiatehokas kiinteistö. Pekka Karppanen Oulun kaupunki / Schneider Electric Buildings Finland Oy Energiatehokas kiinteistö Pekka Karppanen Valaistus Valaisimien sammuttaminen Yleispätevä ohje valaisimien sammuttamisesta tiloissa on, että jos

Lisätiedot

Säätökeskus RVA36.531

Säätökeskus RVA36.531 Säätökeskus Asennusohje 1. Johdanto Tämä ohje koskee säätökeskusta joka on tarkoitettu lämmönsäätöön pientaloissa jossa on vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä.ohje tulee säilyttää lähellä säädintä.. Säätökeskus

Lisätiedot

testo 831 Käyttöohje

testo 831 Käyttöohje testo 831 Käyttöohje FIN 2 1. Yleistä 1. Yleistä Lue käyttöohje huolellisesti läpi ennen laitteen käyttöönottoa. Säilytä käyttöohje myöhempää käyttöä varten. 2. Tuotekuvaus Näyttö Infrapuna- Sensori, Laserosoitin

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Kaukolämpökytkennät Jorma Heikkinen Sisältö Uusiutuvan energian kytkennät Tarkasteltu pientalon aurinkolämpökytkentä

Lisätiedot

POISTOILMALÄMPÖPUMPPUJEN ASENTAJAN OPAS

POISTOILMALÄMPÖPUMPPUJEN ASENTAJAN OPAS POISTOILMALÄMPÖPUMPPUJEN ASENTAJAN OPAS Tämä opas ei ole täydellinen asennusopas. Tarkempaa tietoa löytyy NIBE lämpöpumppujen ja niiden lisävarusteiden asennusohjeista. NIBE PILP OPAS 1437-1 1 NIBE F370

Lisätiedot