SADUT PÄIVÄKODISSA - TYÖNTEKIJÖIDEN AJATUKSIA SATUJEN KÄYTÖSTÄ JA VALINNASTA 3 5 VUOTIAIDEN LASTEN RYHMÄSSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SADUT PÄIVÄKODISSA - TYÖNTEKIJÖIDEN AJATUKSIA SATUJEN KÄYTÖSTÄ JA VALINNASTA 3 5 VUOTIAIDEN LASTEN RYHMÄSSÄ"

Transkriptio

1 SADUT PÄIVÄKODISSA - TYÖNTEKIJÖIDEN AJATUKSIA SATUJEN KÄYTÖSTÄ JA VALINNASTA 3 5 VUOTIAIDEN LASTEN RYHMÄSSÄ Heidi Paakkunainen Minna Pirhonen Opinnäytetyö, syksy 2002 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusoh- jelma, sosiaali- ja kasvatusala, sosionomi ( AMK)

2 TIIVISTELMÄ Paakkunainen, Heidi ja Pirhonen, Minna. Sadut päiväkodissa: Työntekijöiden ajatuksia satujen käytöstä ja valinnasta 3 5-vuotiaiden ryhmässä., Helsinki 2002, 55 s. 3 liitettä. Diakonia ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosiaali- ja kasvatusala, sosionomi (AMK). Opinnäytetyö käsittelee satujen käyttöä päiväkodissa ja niiden merkitystä lapsen elämässä sekä sitä mitä päiväkodissa tulisi ottaa huomioon 3 5 -vuotiaiden lasten kanssa käsiteltäessä ja valitessa satua. Tarkoituksenamme on herättää tutkimuksellamme päiväkodin työntekijöitä pohtimaan, miten he käyttävät satuja toiminnassaan ja mikä on satujen merkitys lapselle. Lisäksi haluamme tukea omaa ammatillista kasvua varhaiskasvatuksen alueella. Teoriaosuus käsittelee satujen merkitystä päiväkodissa. Ryhmän toiminnassa on otettava huomioon tilajärjestelyt, lapsiryhmän jakaminen, satujen esitystapa, lapsen mielikuvitusmaailma sekä pelot. Mikä on sadun sisällön merkitys lapselle? Mikä on sadun sanoma nykypäivänä? Tutkimus on kvalitatiivinen. Tutkimus toteutettiin Helsingin Kaakkoisen suurpiirin alueen päiväkotien 3 5-vuotiaiden ryhmien työntekijöille. Tutkimusaineisto kerättiin kevään 2002 aikana. Kaikkiaan alueella oli päiväkoteja 39, joista ensimmäisen yhteydenottomme jälkeen karsiutui seitsemän mm. kevätkiireiden vuoksi. Lähetimme kyselylomakkeet 32 päiväkotiin, joista karhuamisen jälkeen vastasi 21 päiväkotia, eli vastausprosentti oli 66. Tutkimukseen osallistuneissa päiväkodeissa sadut kuuluivat päivittäiseen ohjelmaan, mikä näkyi mm. päiväkotien toimintasuunnitelmasta. Sadut toimivat virikkeenä ryhmän muuhun toimintaan mm. erilaisien näytelmien ja kuvataiteiden kuten maalaamisen kautta. Satua valittaessa ja käsiteltäessä tulee ottaa huomioon lapsien erilaisuus mm. heidän pelot ja mielikuvitus sekä tilajärjestelyt ja sopiva ajankohta. Satujen avulla myös käsiteltiin arjen tapahtumia, tunteita, moraalia ja eettisyyttä. Asiasanat: sadut, päiväkoti, satujen merkitys

3 ABSTRACT DIAKONIA POLYTECHNIC, HELSINKI UNIT Paakkunainen, Heidi and Pirhonen, Minna FAIRY TALES IN KINDERGARTEN: Worker s thoughts; What topics should be considered when choosing and reading fairy tales Helsinki, Autumn 2002 Pages: 55 Appendices: 3 Diaconia Polytechnic, Helsinki Unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education The purpose of this study is to clarify the meaning of fairy tales in kindergarten. What topics should be considered when choosing and reading fairy tales to the children 3-5 years old? Another aim of this study was to make workers think about how they use fairy tales and about the meaning of fairy tales to children. The theoretical part deals with the definition of fairy tales, the different uses of fairy tales and the possible purposes for using fairy tales in kindergarten. The study is qualitative. A questionnaire was used to clarify the meaning of fairy tales in kindergarten. The questions focused on how the workers benefit from the use of fairy tales and in what circumstances they were used. In spring 2002, 39 Helsinki kindergartens were chosen for the study, of which 32 agreed to participate. 32 questionnaires were sent out, with 21 responses (66%). The questionnaires showed that fairy tales were involved in the daily program of all the kindergartens. It was stated that fairy tales inspired children to participate in other activities, such as different types of drama, visual-arts and painting. The study suggests that when workers are choosing and reading fairy tales, they should consider that children are different, for example, having individual fears and imaginations. Also, environment, including space and suitable time should be taken into consideration. Feelings, morality, ethics and weekly programmes and themes were also dealt with through fairy tales. According to the workers, a rushed schedule and large groups were factors that made it difficult to benefit from the use of fairy tales. Keywords: fairy tale, kindergarten, meaning of fairy tale, Stored at: Diaconia Institute Library, Helsinki

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 7 2 SADUT Satujen luokitus Sadun sanoma nykypäivänä Sadun merkitys lapselle Satujen terapeuttisuus 12 3 SADUT OSANA PÄIVÄKODIN TOIMINTAA Tilajärjestelyt Lapsiryhmän jakaminen Satuhetket Satu keskustelun välineenä Satujen esitystapa 19 4 SADUN SISÄLLÖN MERKITYS LAPSELLE Lapsen mielikuvitusmaailma Pelkojen käsittelyä satujen avulla 22 5 TUTKIMUKSEN TOTEUTUMINEN Tutkimustehtävä Tutkimusmenetelmä Kohderyhmä Tutkimusaineiston keruu Aineiston analysointi Tutkimuksen luotettavuus 27 6 TUTKIMUSTULOKSET Sadut osana päiväkodin toimintaa Tilajärjestelyt Lapsiryhmän jakaminen Satujen luokitus 32

5 6.5 Sadun sisällön merkitys lapselle Satujen esitys tapa 35 7 TULOSTEN ARVIOINTI 36 8 POHDINTA 38 LÄHTEET 42 LIITE 1. Kyselylomake 45 LIITE 2. Opinnäytetyön tutkimuksen osallistumisen kysely 52 LIITE 3. Tutkimuslupa 53

6 1 JOHDANTO Valitsimme opinnäytetyömme aiheeksi sadut, koska niillä on tärkeä tehtävä lapsen kehityksen tukemisessa. Moni lapsi viettää suuren osan päivästään päiväkodissa, jossa sadut ovat osa päiväkotiryhmän toimintaa. Satujen avulla voidaan käsitellä lap- tavat aiheuttaa lapsessa ristiriitaisia tunteita, surua, ahdistusta, mustasukkaisuutta, aggressiivisuutta ja vihaa. Satukirjan avulla voi myös ennalta valmistautua vaikeisiin tilanteisiin, kuten muuttoon, lääkäriin menoon, koulun käynnin aloittamiseen. Satujen sen kanssa mm. syntymää, kuolemaa, sairastumista, avioeroa, muuttoa. Nämä saat- avulla voidaan myös käydä läpi esimerkiksi heikompien ja vahvempien, suomalaisten ja ulkomaalaisten sekä vammaisten ja ei-vammaisten välisiä suhteita. Edellä mainitut asiat ovat tulleet esille opintojemme aikana ja tämän vuoksi opinnäytetyömme aihe tukee ammatillista kasvuamme. Tulevina päivähoidon ammattilaisina olemme opinnäytetyöprosessin jälkeen perehtyneet yhteen merkittävään varhaiskasvatuksen osa- alueeseen. Opinnäytetyömme aihe muotoutui opiskelujemme perusopintojen aikana omien päi- kirjallisuuden teemavuosi Kirjaseikkailu 2001, joka oli suunnattu peruskoululaisille. Tämän pohjalta kiinnostuimme tutkimaan satujen käyttöä päiväkodissa ja niiden mer- väkotikokemuksiemme pohjalta. Vuonna 2001 oli valtakunnallinen lasten- ja nuorten kitystä lapsen elämässä. Mitä päiväkodissa tulisi ottaa huomioon 3-5-vuotiaiden las- lasten ryhmän kasvatusvastuulisille ten kanssa käsiteltäessä ja valitessa satua. Tutkimuksen teimme 3-5-vuotiaiden työntekijöille. Oman ammatillisen kasvun lisäksi toivomme opinnäytetyön myös herättävän päivä- jolla voidaan tukea lapsen kielellistä kehitystä, satu voi johdatella uuteen teemaan tai kodin työntekijöitä pohtimaan sadun tärkeyttä. Sadut ovat monikäyttöinen työväline, toimintamuotoon sekä tukea lapsen henkistä kasvua. Opinnäytetyössämme nousi merkittäviksi lähteiksi kahden kirjailijan teokset. Hilkka Ylösen Taikahattu ja hopeakengät sadun maailma sekä Loihditut linnut, jotka käsitte- levät lapsen elämän tukemista satujen avulla. Sekä Inkeri Lammen Lorusta lukuhet- keen käsittelee satujen merkitystä päiväkodissa.

7 7 Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää satujen käyttöä Helsingin kaakkoisen suurpiirin alueen päiväkodeissa, 3 5-vuotiaiden ryhmissä. Kyselytutkimuksen avulla kyseltiin työntekijöiden ajatuksia satujen käytöstä ja valinnasta. Olipa kerran pieni satu, joka halusi lumota vuosikymmen toisensa perään kuulijaansa. Se halusi kertoa siitä, kuinka tärkeä sadun maailma on lap- tarvitse kasvaa aikuisiksi ei ainakaan liian aikaisin. Se ha- sille. Se halusi myös herättää ajatuksen siitä, ettei kaikkien lusi antaa tärkeitä yhteisiä hetkiä lapsille ja heidän vanhem- tus saisi siivet ja paljon, paljon tilaa. milleen. Ja se halusi pitää huolen siitä, että lasten mielikuvi- Onneksi tämä satu ei ollut yksin, sillä muuten tehtävä olisi voinut käydä ylivoimaiseksi. - Lasten oma kirjakerho. HS SADUT Satujen rakenne on usein yksinkertainen: muutama tyylitelty päähenkilö, selkeästi jaoteltu juoni, toisto, vertauskuvallinen tai selvästi osoitettu opetus ja onnellinen lop- pu. Lapsi oppii pian huomaamaan sadun rakenteen, niinpä hän osaa vaistomaisesti säädellä eläytymistään, koska hän tietää, että kahta epäonnistunutta kilvoittelua seu- taa eläytymään, miltä toisesta tuntuu, kun häntä kohdellaan väärin tai raukkamaises- ti. Samalla kun kasvava lapsi oppii ymmärtämään, mikä on kiellettyä ja mikä sallittua, hän opettelee ymmärtämään, miltä hänestä tuntuu. (Lampi 1981, 28-29; Kullberg raa kolmas kerta, joka onnistuu ja että sadut päättyvät lähes aina onnellisesti. Satu opettaa lasta tunnistamaan hyvän ja pahan, oikean ja väärän välisen eron; se opas- 2000, 19.) Sadulla on paljon suurempi merkitys ihmisen kehitykselle kuin yleensä tajuammekaan. Lapsen maailmassa on monia pelkoa ja turvattomuutta aiheuttavia asioita, kuten kilpailua, kiirettä, ihmissuhdeongelmia. Satukirjat ovat kuin aarrearkkuja, jotka kantavat sisällään monenlaisia tarinoita elämästä. Satukirjan voi

8 8 kantaa mukanaan illalla sänkyyn tai majaan, lukea aina uudestaan ja uudestaan, hyppiä eteenpäin tai taaksepäin tai selailla ja jättää sivuja väliin. Sadun kuunteleminen ja siihen eläytyminen on kaukana passiivisesta television katselemisesta. (Jarasto & Sinervo 2001, 211; Landsberg 1988, 17.) Nykyajan televisioon tottuneiden lasten saattaa olla vaikea seurata luettua satua. Lapsille luetun sadun kuunteleminen on kuitenkin tärkeää, koska silloin he voivat itse kuvitella, miltä sadun henkilöt ja tapahtumapaikat näyttävät. Tämä rikastuttaa lasten luovuutta ja mielikuvitusta. Lasten satukirjat ovat nykyään yleensä värikkäästi ja hyvin kuvitettuja. Kuvia voi vaihteeksi joskus katsoa vasta jälkikäteen. Tällöin lapselle itselleen jää tilaa käyttää omaa mielikuvitustaan ja kehittää luovuutta. (Jarasto ym. 2001, 212.) Bettelheim (1984, 32) on todennut, että sadut opastavat lasta löytämään oman identi- hän tarvitsee kehittääkseen luonnettaan. Sadut osoittavat, että hyvä elämä on ihmi- teettinsä ja kutsumuksensa. Sadut auttavat lasta ymmärtämään, mitä kokemuksia sen ulottuvilla vastoinkäymisistä huolimatta. 2.1 Satujen luokitus Sadut ovat luokiteltu kirjallisuudessa: kansansaduksi, taidesaduksi, nonsense- seikkailusadut. Kansansadussa on monia piirteitä, jotka tekevät sen helpoksi lapsel- le: kaavamainen, toistuva rakenne sekä satujen sanoma. Kansansadun henkilöt ja saduksi ja fantasiasaduksi. Kansansaduiksi luokitellaan eläinsadut, pilasadut ja tavallisimmat tapahtumat ovat tuttuja useimmille lapsille; sankari kohtaa esteitä ja voittaa haasteet. (Vaijärvi 1978, 175.) Eläinsadut ovat nasevia ja lyhyitä. Eläimistä voimiltaan heikompi kuvataan viisaaksi ja nokkelaksi. Kamppailuissa heikompi voittaa nokkeluudellaan väkevän, mutta tyhmän kumppaninsa. Eläinsatujen henkilöhahmot ovat vertauskuvallisia ja niihin liitetään paljon inhimillisiä ominaisuuksia. Niistä on löydettävissä selvä opetus: tyhmää ja hyväuskoista rangaistaan, heikkoa ei saa halveksia, ylpeys käy lankeemuksen edellä, itserakkaus ja koreilun halu on tuomittavaa. Eläinsadut ovat kaunistelemattomia, jopa julman realistisia. Niissä paha ei saa palkkaansa vaan

9 9 petoksella rikastuu helpommin kuin ahkeralla työllä ja kiittämättömyys on maailman palkka. Eläinsadut esittävät karusti, millaisia luonteenpiirteitä ja keinoja tarvitaan olemassa olon taistelusta selviytymiseen. (Lampi 1981, 30; Vaijärvi 1978, 178.) Pilasadut ovat humoristisia ja niissä pilaillaan usein yksinkertaisten ihmisten kustan- Tunnetuimpia pilasatuja ovat hölmöläistarinat. (Lampi 1981, nuksella. Pääteemoina ovat tyhmyys, viisaus ja seksuaalisuus eri tavoin varioituina. 31.) Seikkailusadut ovat monivaiheisia ja ne voidaan tyypitellä ihmesatuihin ja novel- prin- lisatuihin. Ihmesadut etenevät loogisesti. Seikkailujen palkintona sankari saa sessan ja puolivaltakuntaa usein onnekkuuden, ei niinkään harkinnan ja ponnistelun vuoksi. Ihmesadut sisältävät usein yliluonnollisia piirteitä ja myyttisiä rakennekaavoja. Ihmesatuihin kuuluu esim. Saapasjalkakissa. Novellisadut ovat ihmesatuja nokkelampia ja monivivahteisempia. Neuvokas sankari raivaa itse esteet ja selviää voitta- jana. Tunnetuimpia novellisatuja ovat Grimmin veljesten sadut esim. Punahilkka, Tuhkimo, Prinsessa Ruusunen. (Lampi 1981, 31.) Taidesadut ovat irtaantuneet kansansaduista; niiden kirjoittajat ovat tunnettuja ja ne ovat tyyliltään moni-ilmeisempiä kuin kansansadut. Taidesadut heijastelevat kirjoittajansa aikakauden asenteita, elämänkatsomusta ja maailmankuvaa. Taidesatu toimii kahdella tasolla puhutellen sekä aikuista että lasta. Se pureutuu vertauskuvin ihmisen henkiseen kasvuun ja sen ongelmiin. Taidesaduiksi luokitellaan edesmenneiden H.C Anderssenin, Tove Janssonin, Astrid Lindgrenin, Topeliuksen sekä Kaarina He- lakisan sadut. (Pennanen 1990, 61.) Satukirjallisuudessa on syytä tarkastella myös fantasiakirjallisuutta, joka nykyisin erotetaan selvästi omaksi lajiksi. Fantasiasadut sisältävät ihmeen sekä yliluonnollisia tai kuvitteellisia maailmoja, olentoja tai esineitä, joiden kanssa sadun henkilöhahmot tekevät tuttavuutta. Fantasian erottaa sadusta se, että fantasiassa on aina mukana kaksi maailmaa: realistinen todellisuus, jossa päähenkilö usein elää sekä kuvitteellinen todellisuus, jossa vallitsevat omat lakinsa ja säännönmukaisuutensa. Juuri tämä kahden maailman rakenne on fantasian olennaisin piirre. Tällaisia satuja ovat esimerkiksi Tolkienin Taru sormusten herrasta, Lewisin Narniasarja sekä Saint Excuperyn Pikku Prinssi. (Suojala 2001, 36.)

10 10 Fantasiakirjallisuudesta on vaikea puhua käsittelemättä yhtä keskeistä lastenkirjallisuuteen kuuluvaa ilmiötä, nonsensea, vaikka se ei suoranaisesti liitykään fantasiaan lajina. Nonsense-sadut hylkäävät perinteisen sadun opettavuuden ja idealismin. Ne leikittelee sanoilla ja käsitteillä. Peruskuviona on yleensä matka, kuten Carrolin saduissa Liisan seikkailut Ihmemaassa. Nonsense- saduissa nurinkurisuus, paikan sekä muodon äkilliset ja selittämättömät muutokset kuuluvat asiaan. (Ojanen, Lappalainen & Kurenniemi 1980, 64; Suojala 2001, 37.) 2.2 Sadun sanoma nykypäivänä Yhteiskunnan mukana satu muuttuu. Siinä heijastuvat aikakauden arvot ja normit, niin että meidän aikamme satu on aikaisemmin syntyneitä suvaitsevampi ja ihmistä ymmärtävämpi. Satujen muuttumiseen vaikuttaa myös, että nykyaikana ne ovat lapsille tarkoitettuja, kun taas kansansatuja kerrottiin kaikenikäisille, lähinnä aikuisille. Ihmisiä ei useinkaan nykysaduissa muuteta eläimiksi, kiviksi tai puiksi. Kansansatuihin valikoitui sankariksi niin mökin pojista kuin prinsseistäkin nuorin, köyhä tyttö tai onneton prinsessa. Nykyaikana tämä asetelma on kadonnut, eikä sankari tai sankaritar ole aina edes ihminen, vaan vaikkapa pehmoeläin. (Ylönen 2000, ) Ylösen (2000, 26) mielestä nykyajan kirjailija on muuttunut; kirjailija hymyilee välistä ihmisten heikkouksille eikä tuomitse ja rankaise ankarasti epäonnistumista kuten entisaikojen sadunkertojat tekivät. Vakavuus on saduissa vähentynyt, mutta sadun olemus on pysynyt ennallaan. Keskeinen sanoma on sama vuosisadasta toiseen: hyvän ja pahan taistelu ja lopuksi hyvä voitto. Myös oppimista tapahtuu niin uusissa kuin vanhoissa saduissa. Monitahoinen nykyajan satu kiehtoo lasta yhtä lailla kuin suoraviivainen kansansatu luvun kotimaisten satujen keskeisiksi aiheiksi nousevat rakkaus, ystävyys ja oman identiteetin etsintä. Myös luonnon ja ihmisen välinen voimainmittely on usein esillä. Sadun tapahtumat voi olla yhtä hyvin metsän vilpoisassa katveessa kuin lasten huoneen runsaan tavara maailman keskellä. Kirjailijat puhuvat pehmeämpien elämänarvojen puolesta ja puolustavat luovien voimavarojen käyttöönottoa ja yhä teknistyvässä maailmassa. Nykyiseen sadustoon yhdistyvät samanaikaisesti sekä

11 11 lapsuuden että nuoruuden huikeat pyrkimykset ja aikuisuuden seestyneet toiveet. Tästä syystä sadut ovat edelleen parhaimmillaan hyvinkin monenikäisten yhteistä lukemistoa. (Heikkilä-Halttunen 2001, 132.) 2.3 Sadun merkitys lapselle Lapsilla on useimmiten jokaisella oma lempisatunsa, jonka hän haluaa kuulla aina uudelleen ja uudelleen. Hän saattaa osata sen ulkoa jopa sanasta sanaan ja keskeyttää heti, mikäli aikuinen jättää pois jonkin virkkeen tai muuten vähänkään muuttaa sitä. Tällä sadulla on lapselle erityinen merkitys, jonka avulla hän työstää jotakin mielessä olevaa asiaa. Lapselta voi tällöin kysyä, miksi hän haluaa kuulla tämän tietyn sadun. Tällöin saatetaan joskus päästä keskustelemaan lapsen kanssa hänen mieltä askarruttavasta asiasta. Usein lapsen voi kuitenkin olla vaikea pukea tämä asia sanoiksi, koska se on hänellä vielä alitajunnan eikä tietoisuuden työstettävänä. (Jarasto ym. 2001, 215.) Jaraston (2000, 215) mukaan satuja ja tarinoita voi ihan tietoisesti käyttää silloin, kun lapsella on jokin ongelma tai vaikea elämäntilanne, johon pitäisi löytyä ratkaisu tai johon lapsen olisi hyvä saada uusi näkökulma. Silloin aikuinen valitsee sadun tai sepittä sen itse ottaen huomioon lapsen tilanteen ja luo siihen hyvän, uutta toivoa ja rohkeutta antavan lopun. Sadun avulla lapsi ehkä oivaltaa asian uudella, itseään helpottavalla tavalla. Jotkut kertomukset todellisesta elämästä auttavat koviakin kolhuja saaneita lapsia ja antavat uskoa selviytymiseen, mutta sellaisia tekstejä on huomattavasti vähemmän kuin kuvitteellisia, onnistumisista kertovia. Kirjoissa liian todentuntuinen asioiden kuvaaminen saattaa ahdistaa, jos se tulee liian lähelle kuulijan tai lukijan omaa elämää. Lapsi ei ehkä halua kuulla samankaltaisista kokemuksista kuin hänellä itsellään on ollut. (Ylönen 2000, 91.) Realistisessa tekstissä puuttuu sadulle olennainen kuten yliluonnolliset olennot ja tapahtumat. Jäljelle jäävät erilaiset elämän ilmiöt ja ympäristö ihmisineen ja eläimineen. Todellisuuteen perustuvan tekstin ja sadun tavoitteet ovat usein erilaiset. Kun lapselle kerrotaan kirjan avulla sairaalaan menosta, ei valita tekstiä, jossa

12 12 haltijatar toimii lääkärinä, keijukainen sairaanhoitajana ja potilaina on joukko erilaisia lintuja. Lapsen halutaan saavan tietää, mikä häntä todellisessa tilanteessa odottaa. Tieto poistaa ennakkoluuloja ja vähentää uuden asian aiheuttamaa pelkoa. Läheisen ihmisen kuolemaan liittyvästä, kuten hautajaisista, lapsi saa todenmukaista tietoa kuvitelluista realistisista kertomuksista. Tällaisissa tapauksissa tieto ei ehkä lohduta, mutta on tarpeen tilanteen ymmärtämiseksi. (Ylönen 2000, 88.) Bettelheimin (1984, 145) mukaan jotkut väittävät, että sadut eivät anna totuuden mukaista kuvaa elämästä sellaisena kuin se on ja että ne ovat sen vuoksi lapselle vahingollisia. Näin aikuisten mieleen ei juolahda, että totuus lapsen elämässä saattaa olla erilainen kuin heidän. Aikuiset eivät aina tajua, että sadut eivät yritäkään kuvata ulkoista maailmaa ja todellisuutta. 2.4 Satujen terapeuttisuus Ylösen (2000, 62) mukaan terapeuttisina pidettävien satujen avulla pyritään käsittelemään ja vähentämään tunne-elämän ongelmia, esimerkiksi syrjäytymisen tai hylätyksi tulemisen aiheuttamaa mielipahaa. Päiväkotiryhmissä, joissa ei ole terapiakoulutuksen saanutta henkilöä, ei tehdä terapiaa. Lapselle on kuitenkin hyötyä, jos kasvattajat valitsevat satuja, jotka saattavat auttaa tietyissä tilanteissa. Satujen avulla voidaan siirtää ajatuksia ja tunteita kuulijan mieleen. (Kemppinen 2002, 57.) Terapeuttisissa saduissa on asioita, joiden toivotaan koskettavan lasta tunnetasolla. Lapsen kasvaessa hän alkaa ymmärtää syitä ja seurauksia selkeämmin ja lapsi pystyy kuvailemaan, miten hän kuvittelee sadun. Tämä kehitys auttaa lasta seuraamaan sadun kulkua. Lapsi voi käydä läpi vaikeuksia tai menetyksiä mielikuvituksensa - mielikuviensa - avulla ja löytää omista kokemuksistaan yhtäläisyyksiä satujen henkilöihin ja tapahtumiin, vaikeuksiin ja niitä seuraaviin onnistumisiin. Lapsen ajattelussa toivotaan tapahtuvan vähitellen muutosta, niin että suru lievittyy tai vastoinkäymiset eivät tunnu enää ylivoimaisilta. (Tucker 1981, 46; Ylönen 2000, 62.)

13 13 Joskus pelätään, että lapsi saattaa saada saduista niin paljon mielikuvituksen tuotetta, että hän laiminlyö todellisuuden hallinnan opettelemisen. Asia on kuitenkin toisin. Bettelheimin (1984, 147) mielestä oli kokemus minkälainen hyvänsä, se vaikuttaa yhtä aikaa persoonallisuuden kaikkiin puoliin. Kokonaispersoonallisuus tarvitsee rikkaan mielikuvituksen ja vakaan tietoisuuden ja selkeän todellisuudentajun tukea selvitäkseen elämän haasteista. Kaikkia satuja ei pidetä terapeuttisina, mutta ei kuitenkaan ole olemassa terapeuttisten satujen kokoelmaa, josta voitaisiin valita tiettyyn tilanteeseen sopiva. Terapeuttinen satu on selkeästi kuvitteellinen, jolloin ymmärretään, ettei kysymys ole todellisesta maailmasta. Sisältö herättää mielenkiinnon ja pitää sitä yllä koko kerronnan ajan. Samaistumisen kohde - usein päähenkilö - on lapselle esimerkki siitä, että omaan elämäänsä pystyy vaikuttamaan. (Ylönen 2000, 64.) 3 SADUT OSANA PÄIVÄKODIN TOIMINTAA Päivähoitotyössä yhdistyvät lapsen hoito, kasvatus ja opetus. Lapsi voi olla päivähoidossa koko päivän, jolloin hänen vanhempansa ovat yleensä töissä tai opiskelevat. Lapsella on mahdollisuus leikkiin ja monipuoliseen ohjattuun toimintaan ikäistensä kanssa. Samalla lapsi saa aineksia persoonallisuutensa kaikenpuoliseen kehittämiseen. Päiväkoti on hoito- ja kasvatusyhteisö, jossa sekä hoito että pedagoginen henkilöstö työskentelevät yhdessä lapsiryhmissä. Pedagoginen työskentelytapa on perinteisesti ollut opettavaa, kasvunsuunnan näyttävää aikuisjohtoista toimintaa. (Hellstén & Pihlaja 1999, 56.) Ylösen (2000, 40) mukaan parhaassa satuiässä ajatellaan olevan 4-8-vuotiaiden, mutta lapsen tausta, elämäntilanne, ominaisuudet ja kehitystaso vaikuttavat olennaisesta hänen satuikäänsä. Pieni lapsi pitää niin keijukaisia kuin noitiakin totena, mutta useat viiden vuoden ikäiset erottavat jo kuvitteellisen todellisesta. Päivähoidossa on erittäin tärkeätä kiinnittää huomiota sekä tunne-elämän tukemiseen että myötäelämisen ja myötäelämisen kyvyn kehittymiseen. Päiväkodissa lapsi viettää suuren osan päivästä, joten siteet joita lapsi luo ryhmässään ovat erittäin

14 14 merkityksellisiä. Kasvatuskomiteamietinnön (1980, 123) mukaan tutkimukset osoittavat ongelmana olevan usein, että myötäelämisen kyvyn kehittäminen on syystä tai toisesta häiriintynyt. Myötäelämisen kyky on kuitenkin perusta, joka säätelee eettisten normien oppimista ja sosiaalisten taitojen kehittymistä. Tämä vaikuttaa keskeisesti koko lapsen persoonallisuuden kehittymiseen. Päiväkodissa lasta tuetaan itsetunnon kehittymisessä, myönteisen minäkäsityksen syntymisessä sekä tahdonmuodostuksessa, hän saa ilmaista tunteitaan ja häntä ohjataan niiden hallinnassa. Saduilla oikein käytettynä on syvästi positiivinen vaikutus lapsen psyyken ja persoonallisuuden kasvuun varhaislapsuudessa, jolloin hänen maailmankuvansa ja käsitys itsestä alkaa hahmottua. (Bettelheim 1984, 12; Komiteamietintö 1980, 125.) Nykyään kaikkein tärkein ja kaikkein vaikein tehtävä lapsen kasvattamisessa on auttaa häntä elämän merkityksen löytämisessä. Siihen lapsi tarvitsee paljon kokemuksia, joita hänelle päiväkodissa annetaankin. Ne auttavat häntä tuntemaan avoimuutta, myötätuntoa ja kunnioitusta toisia kohtaan sekä suhtautumaan myönteisesti erilaisuuteen ja toista kansallisuutta kohtaan. Näitä edellä mainittuja asioita voidaan käsitellä satujen avulla ja työstää lapsen tuntemuksia. (Komiteamietintö 1980, 127.) 3.1 Tilajärjestelyt Kun satuja käsitellään päiväkotiryhmässä, on tärkeää ottaa huomioon tilajärjestelyt. Jotta kiinnostus kirjoihin heräisi ja niiden käytöstä luotaisiin tapa, tulee lapsen sekä kuulla että nähdä niitä päivittäin, ja aikuisen tulee kannustaa ja ohjata häntä niiden käyttöön. Kirjoja ei tulisi sijoittaa vain aikuisten saataville tai laatikoihin, vaan kirjahyllyjen tulisi olla päivittäin lasten vapaasti käytettävissä. Kirjahyllyistä on helppo löytää mieluista luettavaa milloin mieli tekee. Pienempien lasten kohdalla kirjalaatikko on oiva kirjojen säilytys paikka, sillä se on sopivasti lasten ulottuvilla eikä se kaadu helposti vaikka sinne menisi istumaan ja katselemaan kirjoja. (Alanko 1998, 72; Lampi 1981, 55.) Ulkoisin järjestelyin voidaan lisätä lukuhetkien miellyttävyyttä ja houkuttelevuutta. Käytännön tilat tosin asettavat päiväkodeissa rajoituksia niin, että asetelma on useimmiten sama: lapset istuvat tuoleillaan ja aikuinen omallaan pitäen kirjaa

15 15 kasvojensa korkeudella. Miellyttävä ympäristö ja mukava asento auttavat lasta keskittymään. Kirja tulisi valaista hyvin, jotta kuvat näkyvät selkeästi. Istuintyynyt, rauhallinen nurkkaus, lukuhetkeen mahdollisesti liittyvät rituaalit esimerkiksi kynttilän sytyttäminen, virittävät lapsia. Lukuhetkiä ei pitäisi milloinkaan järjestää läpikulkuhuoneessa, koska lasten keskittymiskyky asetetaan tällöin kohtuuttomasti koetukselle. (Lampi 1981, 61.) Lapsiryhmän levottomuutta ja hälinää voidaan vähentää kiinnittämällä huomiota siihen, että toiminta on lapsia kiinnostavaa sekä rytmittämällä toiminta lapsen aktiivisuuden ja levon tarpeen mukaan. Lapselle tulee antaa myös mahdollisuus vetäytyä yksin muusta ryhmästä, kuten katsella kirjoja tai kuunnella satukasettia. Tämä tulisi ottaa huomioon päiväkodin ryhmän tilaratkaisussa sekä tilojen suunnittelussa. (Komiteamietintö 1980, ) 3.2 Lapsiryhmän jakaminen 3-6-vuotiaiden ryhmässä lukuhetki pidetään usein siten, että koko perusryhmä on saman aikaisesti paikalla. Tämä on enimmäkseen tarkoituksenmukaista paitsi käytännön järjestelyjen kannalta myös sen vuoksi, että näin saadaan yhteisiä elämyksiä. Lisäksi nähdään miten muut eläytyvät aiheeseen, ilmaistaan omia tunteita, vaihdetaan välittömästi ajatuksia kuullusta sekä totutaan ottamaan huomioon muut kuulijat. (Komiteamietintö 1980, 124.) Hyvät ihmissuhteet ja iloinen, vivahteikas ilmapiiri luovat myönteistä kokemuspohjaa lapsen tunneelämän kehittymiselle. On tärkeätä myös, että lapsi oppii hyväksymään itsensä kannalta epämiellyttäviä kokemuksia. Tällainen kokemus on esimerkiksi epäonnistuminen, jolloin aikuisen on autettava lasta hyväksymään se itsessään. Näin hän voi oppia hyväksymään sen myös toisissa. Mitä järjestäytyneemmäksi lapsen ryhmän toiminta muuttuu, sitä enemmän hän pyrkii myös kontrolloimaan käytöstään ja tunteitaan. Jo päiväkodissa hän on oppinut, että samanlaisuus merkitsee turvallisuutta ja voimakkaat tunteet saattavat herättää toisinaan hämmennystä. (Komiteamietintö 1980, 124; Kullberg- Piipola 2000, 21.) Päiväkodissa yksilöllisten lukuhetkien järjestäminen on toisinaan vaikeaa. Mahdollisuuksien mukaan hoitohenkilökunnan tulisi myös vastata tällaisiin toivomuksiin. Jos kirjoja on jatkuvasti näkyvissä ja tarjolla, tulee lukemispyyntöjäkin

16 16 herkästi. Tällaisissa yksilöllisissä lukutuokioissa aikuinen voi huomata, minkälaiset kirjat kutakin lasta kiinnostavat ja minkälaisia tunteita ne heissä herättävät. (Lampi 1981, 63.) Ei ole mahdollista, että satu toteutuisi ryhmässä ja kodissa samalla tavalla. Etenkin isossa ryhmässä aikuisen ja lapsen läheisyys ja vuorovaikutus jäävät vähäisemmiksi kuin kotona. Kun yhdessä on useita lapsia, yksittäisen lapsen sadun kokemista hänen ilmeistään ja eleistään ei voida seurata ja tulkita yhtä tarkasti kuin kotona. Ryhmässä lapsella ei ehkä ole mahdollisuutta eikä haluakaan kertoa sadun herättämistä ajatuksista kuten hän saattaisi kotona tehdä. Ryhmällä on kuitenkin juuri sille ominaisia vahvuuksia kuten yhdessä kokeminen ja mahdollisuudet tuoda satua esiin monin tavoin. (Ylönen 2000, 93.) Sadun valinnassa otetaan huomioon koko ryhmä. Jos päädytään kertomukseen, joka ei varmasti pelota ketään, jännitystä kaipaavat ja aggressioiden purkamista tarvitsevat lapset eivät voi silloin käsitellä vihaa ja tuntea oikeutettua vahingoniloa pahan tuhoutumisesta. Lempeä satu on aina turvallinen valinta, joka tuo hyvän mielen monelle. Mitä isommista lapsista on kysymys, mitä paremmin hoitajana toimiva aikuinen heidät tuntee, mitä pienempi ryhmä on ja mitä enemmän sadusta keskustellaan, sitä syvemmälle meneviä kertomuksia voidaan valita. Kun pienessä, tutussa ja turvallisessa ryhmässä luetaan ja pohditaan tekstin esiin tuomaa, lapsen tuska voi lievittyä sadun henkilöiden vaikeuksien ja onnistumisen myötä. (Ylönen 2000, 93.) Päivähoidon henkilökunnalla on tärkeä tehtävä hyvän tunneilmaston luomisessa. Turvallinen ja lämmin aikuinen kykenee päivähoidossa tukemaan lapsen perusturvallisuutta. Lapsi kaipaa aikuisen läheisyyttä, fyysistä kontaktia ja vuorovaikutusta aikuisen kanssa, joka on johdonmukainen kasvatuksessa. Kun aikuinen saa tunnekontaktin lapseen, hän myös omalta osaltaan antaa lapselle kokemuksen, joka auttaa lasta myöhemmin solmimaan myönteisiä ihmissuhteita. (Komiteamietintö 1980, 123,126.) 3.3 Satuhetket

17 17 Satuhetkiin ja kirjankatseluun käytettyjen tuokioiden määrä ja kesto riippuvat lasten iästä, lapsiryhmän koosta ja opettajan omasta kiinnostuksesta kirjallisuutta kohtaan. Opettajan tulisi lukea samaa kirjaa monta kertaa. Mitä tutummaksi kirja tulee, sitä enemmän lapsi siitä hyötyy ja oppii myös itse selittämään kirjan tapahtumia ääneen. Lapset rakastavat toistoa ja aikuisen tulisi olla tässä suhteessa loputtoman kärsivällinen. Yleensä lapsi kiintyy juuri siihen satuun, joka käsittelee hänelle keskeisiä asioita. Hän kuluttaa satua niin pitkään, kun asia on käsitelty. (Jantunen & Rönnberg 1996, 145.) 3-6-vuotiaiden ryhmissä tulee huolehtia siitä, että eri-ikäisten lasten tarpeet ja vastaanottokyky otetaan huomioon ja tyydytetään sopivin kirjoin. Pienimmät tottuvat usein yllättävän hyvin kuuntelemaan pitkiäkin tarinoita, tosin he voivat myös toisaalta vaikeuttaa isompien lasten keskittymistä. Viimeistään 5-6-vuoden iässä lapsia tulisi totuttaa kuuntelemaan myös jatkokertomuksia. Näin he oppivat pitkäjänteisyyttä, ja tottuvat palauttamaan eri kerroilla mieleensä juonen aiemmat vaiheet. (Lampi 1981, 60.) Lähestyessään esikouluikää lapsi elää itsenäistymisen kautta. Käsitys oikeudenmukaisuudesta sekä hyvästä ja pahasta on luonteeltaan ehdotonta. Voimien mittely, vertailu ja kilpailu paremmuudesta ovat tuttuja teemoja leikeissä ja näistä seuraa toisinaan tunnepulmia, joita voidaan käsitellä sadun avulla. Hyviä satuja voisivat olla esimerkiksi Peppi Pitkätossu ja Ronja Ryövärintytär, jotka käsittelevät itsenäistymisen tukemista, Tuhkimo, joka käsittelee sisarkateutta ja Hannu ja Kerttu eroahdistuksen käsittelyyn. Olisikin hyvä, jos lapsi saisi itse valita satunsa. (Jantunen & Rönnberg 1996, 145.) Satuhetkien määrä ja ajankohta riippuvat päivän muusta ohjelmasta. Lapsen vireys on tällöin tärkeätä ottaa huomioon. Säännöllisesti samaan aikaan toistuva satuhetki virittää lapset odottamaan niitä ja tällöin keskittyminen ja kuunteleminen onnistuvat suhteellisen hyvin. Jos lukeminen tapahtuu sattumanvaraisesti silloin tällöin, lapsen on vaikea oppia satuhetkien pelisääntöjä keskittyminen kuunteluun tuntuu työläältä ja pienetkin tarkkaavaisuutta hajottavat tekijät saattavat saada yliotteen aiheuttaen häiriötä koko ryhmälle. (Lampi 1981, 61.)

18 18 Satuhetken tulee olla kestoltaan mieluummin liian lyhyt kuin liian pitkä. Lapsi ei saisi väsähtää kuuntelemiseen, koska hän ei silloin enää jaksa paneutua aiheeseen. Pintapuolinen kuunteleminen kehittää pintapuolisia jopa kielteisiä asenteita sekä lukuhetkiä että mahdollisesti myös kirjoja kohtaan. (Lampi 1981, 61.) Satujen käsitteleminen lasten kanssa on kasvattajan työn kannalta monin tavoin palkitsevaa. Vuorovaikutustilanteessa kertoja ja kuulijat kokevat yhdessä sadun tunnelmat, sadun taian. Samastuessaan tarinan henkilöihin he astuvat sadun miljööseen, jossa juuri nyt kaikki on mahdollista. Aikuisen ja lapsen maailmat kohtaavat toisensa satujen valtakunnassa. Kaikki pelkäävät ja kaikki voittavat yhdessä. Satuhetki auttaa kasvattajaa havainnoimaan ja ymmärtämään lapsia sekä heidän tapaansa kokea asioita. Jos lapselle selitetään, miksi jokin satu kiehtoo häntä niin suuresti, riistää se häneltä sadun lumouksen. Aikuisen ei tulisi tulkita satua ja lapsen tunteita vaan antaa lapsen kokea ja tulkita se itse. (Bettelheim 1984, 27; Helakisa & Hieta 2001, 199.) Päiväkodissa yksi tärkeistä satuhetkistä on nukutushetki. Nukutushetkien tarkoituksena on tyynnyttää lasten ajatukset päivän puuhista. Musiikin kuuntelu, aikuisen oma laulu ja omatekoinen tarina sekä rauhoittava läsnäolo ovat yhtä olennainen osa nukutushetkeä kuin kirjan kuunteleminen. Luettavan tekstin tulisi olla melko lyhyt. Siihen ei pitäisi sisältyä jännitystä, pelottavuutta eikä liioin kuvia tai muuta sellaista, mikä on omiaan kiihottamaan mielikuvitusta liikaa. (Lampi 1981, 62.) Nukutustilanne ei missään tapauksessa saa jäädä päivän ainoaksi satuhetkeksi. Lapsi on tällöin passiivinen kuuntelija ja sikeäunisimmat jäisivät jopa tyystin vaille kirjojen antia. Johdonmukaista lienee myös noudattaa luettavan määrän suhteen yhtenäistä käytäntöä niin, että kerralla luetaan esimerkiksi vain yksi tarina. Luettuun tai itse sepitettyyn tarinaan voidaan tarvittaessa sommitella pieni jatko juttu, jossa on nukkumiseen johdatteleva lopetus tai joka huipentuu sopivan määrätietoisesti sen pituinen se päätökseen. (Lampi 1981, 62.) 3.4 Satu keskustelun välineenä Vuorovaikutuksessa toisten lasten ja aikuisten kanssa lapsi oppii eläytymään toisten ihmisten kokemuksiin ja tunteisiin. Erityisen tärkeätä on kannustaa lasta ilmaisemaan hellyyttä ja muita myönteisiä tunteita toisia ihmisiä kohtaan. Lapsen tulee voida ilmaista myös kielteisiä tunteitaan, ja häntä ohjataan ja autetaan niiden käsittelyssä. Lammen (1981, 63) mielestä mitä pienemmästä lapsesta on kysymys, sitä

19 19 tärkeämpää olisi, että hän saisi katsella kirjoja joko aikuisen sylissä tai vieressä istuen. Aikuisen turvallinen läheisyys auttaa lasta parhaiten omaksumaan uusia asioita ja hallitsemaan kirjan aiheuttamaa mahdollista pelkoa tai jännitystä. Yhdessä olo antaa lapselle tilaisuuden keskustella näkemästään ja kuulemastaan. Näissä lukutilanteissa ei luettavan sisältö olekaan lapselle tärkeintä vaan itse tilanne sinänsä ja ennen kaikkea lapsen ja aikuisen yhdessä olo. (Julkunen 1993, 23.) Hyödyllisimmiksi on todettu esimerkiksi kysymykset ennen lukemista, eräänlaiset lämmittelykysymykset. Niiden avulla lapsen huomio suunnataan yhteiseen lukemistapahtumaan, mitä on ehkä tulossa. Lapsi johdatellaan näin odottamaan lukemisen sisällöstä jotakin. Yhtä tärkeitä ovat myös lukemisen aikaiset keskustelut; luetun sisältö yhdistetään tällöin lapsen kokemukseen luettavan sisällön kaltaisista asioista ja ilmiöistä. Muistellaan tilanteita, jotka omassa elämässä on koettu samanlaisiksi kuin luettavassa tekstissä kuvatut. (Julkunen 1993, 25.) Lapsen sanomisiin tulee suhtautua myönteisesti ja hänen mielipiteitä tulee arvostaa, ovatpa ne aikuisen mielestä kuinka kummallisia tahansa. Lapsen näkökulman hyväksyminen tukee lapsen halua ilmaista mielipiteensä (Julkunen 1993, 25.) 3.5 Satujen esitystapa Aikuisen ääneen lukeminen ei ole ainoa tapa edetä kertomuksessa, vaan voidaan myös näytellä ja esittää nukketeatteria. Askartelu, liikunta, yhdessä leikkiminen, tanssimalla piirtämällä, muovailemalla tai kertomalla sadun kiinnostuneelle aikuiselle omin sanoin ovat ryhmien toimintatapoja. Yleensä 5 ikävuoteen mennessä lapsi seuraa ja ymmärtää satua, luetaanpa sitä, esitetään nukketeatterina tai näytelmänä. Lapset jäljittelevät satuhahmoja, kohtaavat vaaratilanteet yhä uudelleen ja selviävät aina voittajina. Leikissä lapset purkavat sadun jännitteitä tekemällä asioita, joita he eivät muissa tilanteissa uskaltaisi tehdä. (Helakisa & Hieta 2001, 199; Ylönen 2000, 94, 103.) Lapset omaksuvat saduista myös uusia sanoja ja sanontoja, joita he soveltavat uusissa yhteyksissä. Kielen kehittymisen kannalta on tärkeää, että lapset toistavat usein kuulemiaan satuja ja keksivät niiden pohjalta uusia tarinoita. Lapset keksivät

20 20 monia asioita ensimmäistä kertaa elämässään, näkevät asioita uudessa valossa, yhdistelevät ja kokeilevat oppimaansa uudella tavalla. Satujen inspiroimassa spontaaniuden ilmapiirissä lapsi herkistyy kielelle ja saa valmiuksia kertoa elämästään. Hän pääsee vähitellen perille siitä, kuka hän on ja miten elää oikeaa elämää. Niitä kuuntelemaan tottuneet lapset osaavat yleensä arvostaa kirjoja ja heille syntyy halu oppia itse lukemaan. (Jarasto ym. 2001, 214; Helakisa & Hieta 2001, 199.) Satu kutsuu esiin lapsen luovuuden. Saduissa jätetään usein jokin asia avoimeksi, ei anneta suoria ratkaisuja vaan jätetään lapsen mielikuvitukselle tilaa luoda sellainen päätös kuin hän haluaa. (Jarasto ym.2001, 214.) 4 SADUN SISÄLLÖN MERKITYS LAPSELLE Satua valittaessa tulee ottaa huomioon kaksi tärkeää asiaa; lapsen mielikuvitus ja pelot. Jokainen lapsi on yksilö, mikä tulee ottaa huomioon päiväkoti ryhmässä ja satua valittaessa. Lapsilla pelot ovat erilaisia ja he kokevat ne eri tavoin. Mielikuvitus voi suurennella ja tuoda esiin pelkoja, jotka vaikuttavat sadun merkitykseen. Jos työntekijällä on mahdollisuus tuntea lapsi ja hänen taustansa, sadulla voidaan tukea lapsen kasvua ja kehitystä. Saduissa on aina avoin ja kätketty symbolinen merkitys. Sadut eivät merkitse sitä, mitä ne konkreettisesti ilmaisevat. Ongelmien käsittely symbolien avulla on paljon turvallisempaa kuin toimiminen todellisuudessa. Saduissa lapsi samaistaa itsensä sadun henkilöihin. Tämä kokemus on hyvin tärkeä minuuden kehitykselle. Lapsen minä kuva avartuu, hän oppii tuntemaan ihmiselämän vastakohtapareja. Lapsi voi tuntea ahdistuksen ja vapautumisen, murheen ja ilon, pahuuden ja hyvyyden ja hän saa aavistuksen siitä, mitä elämä tuo tullessaan ja kuinka uskoa menettämättä voi kääntää tilanteet lopulta edukseen. (Liukko ) Jokipaltion (1997, 23-24) sanoin Liikkukoon sadun hahmo sadun metsässä, kuninkaan linnassa, lampaita paimentamassa tai jättiläisten tai robottien maailmassa,

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma. Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla

Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma. Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Atalan päiväkoti Metsästäjän päiväkoti Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla Toiminta-ajatus Luomme

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys I Alle vuoden ikäisen vanhemmille www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 LAPSEN KIELEN KEHITYS Lapsen kieli kehittyy rinnan hänen muun kehityksensä kanssa. Puhetta

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

Satuhahmojen keskustelu

Satuhahmojen keskustelu Reetan satutehtävät Satujen maailma 1. Adalminan helmi, Sakari Topelius 2. Lumikki, Grimmin veljekset 3. Prinsessa Ruusunen, Grimmin veljekset 4. Pieni Merenneito, H. C. Andersen 5. Pieni Tulitikkutyttö,

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Haikalan päiväkoti sijaitsee Klaukkalan pohjoisella alueella Haikalassa. Päiväkoti on perustettu 1982. Toimintakaudella 2010-2011 päiväkotimme ryhmät ovat:

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET. Kyselyyn vastanneita 52

VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET. Kyselyyn vastanneita 52 VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET Kyselyyn vastanneita 52 Varhaiskasvatuksen vasukysely huoltajille Mitkä arvot ovat Sinulle tärkeitä

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA TAHINIEMEN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA TAHINIEMEN PÄIVÄKOTI Päiväkotimme sijaitsee Tahiniemessä, Pieksäjärven rannalla, rauhallisella omakotialueella. Lähistöllä on uimaranta ja metsikköä,

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä

Iloa vanhemmuuteen. Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Iloa vanhemmuuteen Myönteinen vuorovaikutus pikkulapsiperheessä Avoin vanhempainilta Kaakkurin yhtenäiskoululla 27.2.2013 klo:18-19.30. Tilaisuuden järjestää Nuorten Ystävien Vanhempien Akatemia yhdessä

Lisätiedot

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma Havusten varhaiskasvatussuunnitelma 2010 2011 Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 SAARENKYLÄ Havusten ryhmän puh. 050 5710814 Puh.klo16.30 jälk. 040 5197574 Tervetuloa Havusiin! Havuset on tällä hetkellä

Lisätiedot

Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki

Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki Äidinkielen tukeminen varhaiskasvatuksessa Taru Venho Suomi toisena kielenä -lastentarhanop. Espoon kaupunki Äidinkieli voidaan Nissilän, Martinin, Vaaralan ja Kuukan (2006) mukaan määritellä neljällä

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VARHAISKASVATUS KULHON PÄIVÄKODISSA Kulhon päiväkoti Pönkäniementie 4a2 80910 Kulho p.040 140 8145 p. 040 707 3375 (päiväkodin johtaja/raija Pynnönen) Kulhon

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

T U I J A H E L L S T E N

T U I J A H E L L S T E N TRAUMAATTINEN KRIISI T U I J A H E L L S T E N 16.3.2016 1 ELÄMÄNTILANTEITA Stressi ristiriitaisia vaatimuksia reaktiot yksilöllisiä Kehityskriisi elämänkulkuun kuuluvia muutosvaiheita useimmiten sujuvat

Lisätiedot

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin

Lisätiedot

15 askelta kohti. Parempia kyselyitä ja tutkimuksia

15 askelta kohti. Parempia kyselyitä ja tutkimuksia 15 askelta kohti Parempia kyselyitä ja tutkimuksia Onnittelut! Lataamalla Webropol-tutkimusoppaan olet ottanut ensimmäisen askeleen kohti entistä parempien kyselyiden ja tutkimusten tekoa. Tämä opas tarjoaa

Lisätiedot

TYÖHAASTATTELU- OPAS

TYÖHAASTATTELU- OPAS TYÖHAASTATTELU- OPAS Työhaastattelu Työhaastattelu on työnhakijan ja rekrytoivan tahon vuorovaikutteinen kohtaaminen. Haastattelussa käydään yleensä läpi sekä työnhakijan persoonaan että ammattitaitoon

Lisätiedot

TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN!

TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN! TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN! RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTIEN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT JA TAVOITTEET: Toimintamme arvot : 1. Kodinomaisuus 2. Lämpö 3. Turvallisuus 4. Yhteistyö Toiminnan

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT

LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT LIIKUNTAHARRASTUKSEN LÖYTYMISEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT VALTTI-HANKKEESSA OULUN ALUEELLA -ERITYISLASTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ KOKEMANA Ronja Ronkainen ja Marjo Vesala Opinnäytetyö: TAUSTA Työn tilaaja: Suomen

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto

Pienen lapsen kiukku. KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Pienen lapsen kiukku KK Elisa Haapala ja KK Sallamari Keto-Tokoi Oulun yliopisto Sisältö: Lapsen psyykkisen kehityksen vaiheet Temperamentti Mikä lasta kiukuttaa? Konstit ja keinot kiukkutilanteissa Tavoitteet:

Lisätiedot

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI VASU TAVOITTEET Tasapainoinen, tyytyväinen ja hyvinvoiva lapsi Lapsen tulee tuntea, että hänestä välitetään Haluamme välittää lapselle tunteen, että maailma on hyvä ja siihen uskaltaa kasvaa VIHREÄ LIPPU

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä.

Toiminta-ajatus. Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä. Toivion päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä. Päiväkodissamme toteutamme

Lisätiedot

PAPILIO-HANKE. OHJELMA LASTEN SOSIO- EMOTIONAALISTEN TAITOJEN TUKEMISEEN JA ITSESÄÄTELYPULMIEN ENNALTAEHKÄISYYN

PAPILIO-HANKE. OHJELMA LASTEN SOSIO- EMOTIONAALISTEN TAITOJEN TUKEMISEEN JA ITSESÄÄTELYPULMIEN ENNALTAEHKÄISYYN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO PAPILIO-HANKE. OHJELMA LASTEN SOSIO- EMOTIONAALISTEN TAITOJEN TUKEMISEEN JA ITSESÄÄTELYPULMIEN ENNALTAEHKÄISYYN Riitta Viitala & Merja Koivula Jyväskylän yliopisto Papilio-ohjelman

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille. Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä

PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille. Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä Turun kaupungin kanssa. Teksti: Jaana Karjala, Outi Koskinen

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

9.-luokkalaisen kulttuurikansio

9.-luokkalaisen kulttuurikansio 9.-luokkalaisen kulttuurikansio Kokoa kulttuurikansioon puolen vuoden ajan kulttuurielämyksiäsi. Kulttuurikansio palautetaan opettajalle 31.3. 2009. Liimaa pääsyliput kansioon! Pakolliset sivut Huom! -

Lisätiedot

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä

Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman. Annette Kortman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Lapsen ylivilkkaus haastaa vanhemman Suunnittelija, VTM Sosiaalityöntekijä Esityksen sisältö Mitä ylivilkkaus on? Lapsen käyttäytymisen ymmärtäminen Aikalisän käyttö Kodin ulkopuoliset tilanteet Vuorovaikutus

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Onnenkenkä sijaitsee Orimattilassa Pennalan kylässä. Vieressä toimivat koulu sekä kaupungin päiväkoti, joiden kanssa teemme yhteistyötä. Lasten kanssa teemme retkiä

Lisätiedot

Playin Story -hanke Maija Hintikka Leikki on lapsen elämää. Leikki on lapsen elämää

Playin Story -hanke Maija Hintikka Leikki on lapsen elämää. Leikki on lapsen elämää Esityksen sisältö: Mikä Playin Story -hanke? Mitä omaehtoinen leikki merkitsee lapsen kokonaiskehitykselle? Mikä on aikuisen osuus omaehtoisessa leikissä? Mitä ovat Playin Story -materiaalit? Miten Playin

Lisätiedot

Minua opastaa vapaa tahto! Minua tasapainottaa tunneälykkyys. Luomisvoimani ovat yllätys ja mielenselkeys.

Minua opastaa vapaa tahto! Minua tasapainottaa tunneälykkyys. Luomisvoimani ovat yllätys ja mielenselkeys. Päivä 67 3.8 Sininen Lunaarinen Käsi Mistä pitää kiinni kaksin käsin ja mistä irrottaa ote? Haasteen lunaarinen sointu tarjoilee valintoja ja vastakohtia. On aika valita niin että oma voima saa virrata

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

(LAPSI-VASU) LAPSEN NIMI

(LAPSI-VASU) LAPSEN NIMI (LAPSI-VASU) LAPSEN NIMI LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Laadukasta päivähoitoa on perheen ja päivähoidon yhteinen sopimus, johon tarvitaan perheen asiantuntemus omasta lapsesta sekä päivähoitohenkilöstön

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

HALLILAN PÄIVÄKOTI. Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU

HALLILAN PÄIVÄKOTI. Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU HALLILAN PÄIVÄKOTI Varhaiskasvatussuunnitelma - VASU Päiväkodissamme toimii 6 ryhmää: Nuput Pallerot Tenavat Naperot Nappulat Muksut Toiminta-ajatus Meille on tärkeää, että lapsi kokee olonsa turvalliseksi

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko

4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko 4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko 1. Tunne-elämän kehitys, sosiaaliset taidot, vuorovaikutus ja leikki on utelias, haluaa tutkia,

Lisätiedot

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville

Tytöksi ja pojaksi kasvaminen. Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Tytöksi ja pojaksi kasvaminen Seksuaaliterveysopas päiväkoti-ikäisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville Opinnäytetyö, Mikkelin ammattikorkeakoulu 2011 Esipuhe Olemme kaksi sosionomiopiskelijaa

Lisätiedot

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 tuetusti / vaihtelevasti / hyvin / erinomaisesti vuosiluokka 1 2 3 4 käyttäytyminen Otat muut huomioon ja luot toiminnallasi myönteistä ilmapiiriä.

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Äidinkieli ja kirjallisuus SUOMI ÄIDINKIELENÄ PUHUMINEN JA KUUNTELEMINEN Tavoitteet 1. lk ja 2. lk Oppilas oppii kuuntelemaan keskittyen ja eläytyen. Oppilaan vuorovaikutustaidot kehittyvät. Hän osallistuu

Lisätiedot

NÄKÖKULMIA LUKEMISEEN

NÄKÖKULMIA LUKEMISEEN NÄKÖKULMIA LUKEMISEEN ELÄINAVUSTEINEN OPPIMINEN JA LUONTOPEDAGOGIIKKA Eläinavusteisuus Tunteiden osoittaminen päivän aikana Vastuullisuus ja kritiikitön ihailu Positiiviset lukukokemukset Pehmot Luontopedagogiikka

Lisätiedot

CAREER LEARNING AS A SUCCESS FACTOR FOR LIFELONG LEARNING. Opettajapaneelin keskustelutilaisuuksien 2. kierroksen opas

CAREER LEARNING AS A SUCCESS FACTOR FOR LIFELONG LEARNING. Opettajapaneelin keskustelutilaisuuksien 2. kierroksen opas CAREER LEARNING AS A SUCCESS FACTOR FOR LIFELONG LEARNING Opettajapaneelin keskustelutilaisuuksien 2. kierroksen opas SISÄLTÖ Sivu Johdanto 1 Ehdotettu malli opettajapaneelin keskustelutilaisuuteen 2 2

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen nimi: syntymäaika Päivähoitopaikka: HELAPUISTON PÄIVÄKOTI PÄÄSKYSEN PÄIVÄKOTI PPH KESKUSTELUN päivämäärä: osallistujat: Lapsen ja vanhemman aiemmat kokemukset päivähoidosta:

Lisätiedot

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat

Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Ajatuksia ikääntyvien palomiesten peloista Tuula Mattila/ Uudet Tuumat Tuula Mattila/ Uudet Tuumat 6.5.2014 1 Kyselyn tarkoituksena oli selvittää ikääntyvien palomiesten pelkoja ja pelkojen vaikutusta

Lisätiedot

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN - laadittu keväällä 2009, päivitetty 2012 PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN Perhepäivähoito on kodinomainen päivähoitomuoto, jossa toimitaan ammatillisesti ja tavoitteellisesti yhdessä sovittujen periaatteiden

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

NAPAPIIRIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

NAPAPIIRIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA NAPAPIIRIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1.NAPAPIIRIN PÄIVÄKOTI Napapiirin päiväkoti on ollut toiminnassa vuodesta 2012. Talossa on yhteensä 8 ryhmää joista Hallat 3-6-v sijaitsee erillisessä rakennuksessa.

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

Millainen satu on sinusta hyvä satu?

Millainen satu on sinusta hyvä satu? Millainen satu on sinusta hyvä satu? Hyvä satu on lyhyt. Hyvä satu on pitkä. Hyvä satu tapahtui kauan sitten. Hyvä satu kertoo nykyajasta. Hyvä satu tapahtuu satumaailmassa. Hyvä satu tapahtuu meidän maailmassamme.

Lisätiedot

Näkökulmia surun kohtaamiseen

Näkökulmia surun kohtaamiseen Näkökulmia surun kohtaamiseen 1 Psyykkisen kriisin kuvaus läheisen ihmisen kuoleman jälkeen (esim. Cullberg 1973) shokkivaihe (muutamasta sekunnista muutamaan päivään) reaktiovaihe (muutama kuukausi) korjaamisvaihe

Lisätiedot

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen LAPSEN SURU Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen Lapsen maailma Lapset ymmärtävät asiat omalla tavallaan ja vaikka ahdistuisivatkin, he saavat itsensä kokoisia kokemuksia elämänsä rakennusaineiksi. Aikuinen

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot