SADUT PÄIVÄKODISSA - TYÖNTEKIJÖIDEN AJATUKSIA SATUJEN KÄYTÖSTÄ JA VALINNASTA 3 5 VUOTIAIDEN LASTEN RYHMÄSSÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SADUT PÄIVÄKODISSA - TYÖNTEKIJÖIDEN AJATUKSIA SATUJEN KÄYTÖSTÄ JA VALINNASTA 3 5 VUOTIAIDEN LASTEN RYHMÄSSÄ"

Transkriptio

1 SADUT PÄIVÄKODISSA - TYÖNTEKIJÖIDEN AJATUKSIA SATUJEN KÄYTÖSTÄ JA VALINNASTA 3 5 VUOTIAIDEN LASTEN RYHMÄSSÄ Heidi Paakkunainen Minna Pirhonen Opinnäytetyö, syksy 2002 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö Sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusoh- jelma, sosiaali- ja kasvatusala, sosionomi ( AMK)

2 TIIVISTELMÄ Paakkunainen, Heidi ja Pirhonen, Minna. Sadut päiväkodissa: Työntekijöiden ajatuksia satujen käytöstä ja valinnasta 3 5-vuotiaiden ryhmässä., Helsinki 2002, 55 s. 3 liitettä. Diakonia ammattikorkeakoulu, Helsingin yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosiaali- ja kasvatusala, sosionomi (AMK). Opinnäytetyö käsittelee satujen käyttöä päiväkodissa ja niiden merkitystä lapsen elämässä sekä sitä mitä päiväkodissa tulisi ottaa huomioon 3 5 -vuotiaiden lasten kanssa käsiteltäessä ja valitessa satua. Tarkoituksenamme on herättää tutkimuksellamme päiväkodin työntekijöitä pohtimaan, miten he käyttävät satuja toiminnassaan ja mikä on satujen merkitys lapselle. Lisäksi haluamme tukea omaa ammatillista kasvua varhaiskasvatuksen alueella. Teoriaosuus käsittelee satujen merkitystä päiväkodissa. Ryhmän toiminnassa on otettava huomioon tilajärjestelyt, lapsiryhmän jakaminen, satujen esitystapa, lapsen mielikuvitusmaailma sekä pelot. Mikä on sadun sisällön merkitys lapselle? Mikä on sadun sanoma nykypäivänä? Tutkimus on kvalitatiivinen. Tutkimus toteutettiin Helsingin Kaakkoisen suurpiirin alueen päiväkotien 3 5-vuotiaiden ryhmien työntekijöille. Tutkimusaineisto kerättiin kevään 2002 aikana. Kaikkiaan alueella oli päiväkoteja 39, joista ensimmäisen yhteydenottomme jälkeen karsiutui seitsemän mm. kevätkiireiden vuoksi. Lähetimme kyselylomakkeet 32 päiväkotiin, joista karhuamisen jälkeen vastasi 21 päiväkotia, eli vastausprosentti oli 66. Tutkimukseen osallistuneissa päiväkodeissa sadut kuuluivat päivittäiseen ohjelmaan, mikä näkyi mm. päiväkotien toimintasuunnitelmasta. Sadut toimivat virikkeenä ryhmän muuhun toimintaan mm. erilaisien näytelmien ja kuvataiteiden kuten maalaamisen kautta. Satua valittaessa ja käsiteltäessä tulee ottaa huomioon lapsien erilaisuus mm. heidän pelot ja mielikuvitus sekä tilajärjestelyt ja sopiva ajankohta. Satujen avulla myös käsiteltiin arjen tapahtumia, tunteita, moraalia ja eettisyyttä. Asiasanat: sadut, päiväkoti, satujen merkitys

3 ABSTRACT DIAKONIA POLYTECHNIC, HELSINKI UNIT Paakkunainen, Heidi and Pirhonen, Minna FAIRY TALES IN KINDERGARTEN: Worker s thoughts; What topics should be considered when choosing and reading fairy tales Helsinki, Autumn 2002 Pages: 55 Appendices: 3 Diaconia Polytechnic, Helsinki Unit, Degree Programme in Diaconal Social Welfare, Health Care and Education The purpose of this study is to clarify the meaning of fairy tales in kindergarten. What topics should be considered when choosing and reading fairy tales to the children 3-5 years old? Another aim of this study was to make workers think about how they use fairy tales and about the meaning of fairy tales to children. The theoretical part deals with the definition of fairy tales, the different uses of fairy tales and the possible purposes for using fairy tales in kindergarten. The study is qualitative. A questionnaire was used to clarify the meaning of fairy tales in kindergarten. The questions focused on how the workers benefit from the use of fairy tales and in what circumstances they were used. In spring 2002, 39 Helsinki kindergartens were chosen for the study, of which 32 agreed to participate. 32 questionnaires were sent out, with 21 responses (66%). The questionnaires showed that fairy tales were involved in the daily program of all the kindergartens. It was stated that fairy tales inspired children to participate in other activities, such as different types of drama, visual-arts and painting. The study suggests that when workers are choosing and reading fairy tales, they should consider that children are different, for example, having individual fears and imaginations. Also, environment, including space and suitable time should be taken into consideration. Feelings, morality, ethics and weekly programmes and themes were also dealt with through fairy tales. According to the workers, a rushed schedule and large groups were factors that made it difficult to benefit from the use of fairy tales. Keywords: fairy tale, kindergarten, meaning of fairy tale, Stored at: Diaconia Institute Library, Helsinki

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 7 2 SADUT Satujen luokitus Sadun sanoma nykypäivänä Sadun merkitys lapselle Satujen terapeuttisuus 12 3 SADUT OSANA PÄIVÄKODIN TOIMINTAA Tilajärjestelyt Lapsiryhmän jakaminen Satuhetket Satu keskustelun välineenä Satujen esitystapa 19 4 SADUN SISÄLLÖN MERKITYS LAPSELLE Lapsen mielikuvitusmaailma Pelkojen käsittelyä satujen avulla 22 5 TUTKIMUKSEN TOTEUTUMINEN Tutkimustehtävä Tutkimusmenetelmä Kohderyhmä Tutkimusaineiston keruu Aineiston analysointi Tutkimuksen luotettavuus 27 6 TUTKIMUSTULOKSET Sadut osana päiväkodin toimintaa Tilajärjestelyt Lapsiryhmän jakaminen Satujen luokitus 32

5 6.5 Sadun sisällön merkitys lapselle Satujen esitys tapa 35 7 TULOSTEN ARVIOINTI 36 8 POHDINTA 38 LÄHTEET 42 LIITE 1. Kyselylomake 45 LIITE 2. Opinnäytetyön tutkimuksen osallistumisen kysely 52 LIITE 3. Tutkimuslupa 53

6 1 JOHDANTO Valitsimme opinnäytetyömme aiheeksi sadut, koska niillä on tärkeä tehtävä lapsen kehityksen tukemisessa. Moni lapsi viettää suuren osan päivästään päiväkodissa, jossa sadut ovat osa päiväkotiryhmän toimintaa. Satujen avulla voidaan käsitellä lap- tavat aiheuttaa lapsessa ristiriitaisia tunteita, surua, ahdistusta, mustasukkaisuutta, aggressiivisuutta ja vihaa. Satukirjan avulla voi myös ennalta valmistautua vaikeisiin tilanteisiin, kuten muuttoon, lääkäriin menoon, koulun käynnin aloittamiseen. Satujen sen kanssa mm. syntymää, kuolemaa, sairastumista, avioeroa, muuttoa. Nämä saat- avulla voidaan myös käydä läpi esimerkiksi heikompien ja vahvempien, suomalaisten ja ulkomaalaisten sekä vammaisten ja ei-vammaisten välisiä suhteita. Edellä mainitut asiat ovat tulleet esille opintojemme aikana ja tämän vuoksi opinnäytetyömme aihe tukee ammatillista kasvuamme. Tulevina päivähoidon ammattilaisina olemme opinnäytetyöprosessin jälkeen perehtyneet yhteen merkittävään varhaiskasvatuksen osa- alueeseen. Opinnäytetyömme aihe muotoutui opiskelujemme perusopintojen aikana omien päi- kirjallisuuden teemavuosi Kirjaseikkailu 2001, joka oli suunnattu peruskoululaisille. Tämän pohjalta kiinnostuimme tutkimaan satujen käyttöä päiväkodissa ja niiden mer- väkotikokemuksiemme pohjalta. Vuonna 2001 oli valtakunnallinen lasten- ja nuorten kitystä lapsen elämässä. Mitä päiväkodissa tulisi ottaa huomioon 3-5-vuotiaiden las- lasten ryhmän kasvatusvastuulisille ten kanssa käsiteltäessä ja valitessa satua. Tutkimuksen teimme 3-5-vuotiaiden työntekijöille. Oman ammatillisen kasvun lisäksi toivomme opinnäytetyön myös herättävän päivä- jolla voidaan tukea lapsen kielellistä kehitystä, satu voi johdatella uuteen teemaan tai kodin työntekijöitä pohtimaan sadun tärkeyttä. Sadut ovat monikäyttöinen työväline, toimintamuotoon sekä tukea lapsen henkistä kasvua. Opinnäytetyössämme nousi merkittäviksi lähteiksi kahden kirjailijan teokset. Hilkka Ylösen Taikahattu ja hopeakengät sadun maailma sekä Loihditut linnut, jotka käsitte- levät lapsen elämän tukemista satujen avulla. Sekä Inkeri Lammen Lorusta lukuhet- keen käsittelee satujen merkitystä päiväkodissa.

7 7 Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää satujen käyttöä Helsingin kaakkoisen suurpiirin alueen päiväkodeissa, 3 5-vuotiaiden ryhmissä. Kyselytutkimuksen avulla kyseltiin työntekijöiden ajatuksia satujen käytöstä ja valinnasta. Olipa kerran pieni satu, joka halusi lumota vuosikymmen toisensa perään kuulijaansa. Se halusi kertoa siitä, kuinka tärkeä sadun maailma on lap- tarvitse kasvaa aikuisiksi ei ainakaan liian aikaisin. Se ha- sille. Se halusi myös herättää ajatuksen siitä, ettei kaikkien lusi antaa tärkeitä yhteisiä hetkiä lapsille ja heidän vanhem- tus saisi siivet ja paljon, paljon tilaa. milleen. Ja se halusi pitää huolen siitä, että lasten mielikuvi- Onneksi tämä satu ei ollut yksin, sillä muuten tehtävä olisi voinut käydä ylivoimaiseksi. - Lasten oma kirjakerho. HS SADUT Satujen rakenne on usein yksinkertainen: muutama tyylitelty päähenkilö, selkeästi jaoteltu juoni, toisto, vertauskuvallinen tai selvästi osoitettu opetus ja onnellinen lop- pu. Lapsi oppii pian huomaamaan sadun rakenteen, niinpä hän osaa vaistomaisesti säädellä eläytymistään, koska hän tietää, että kahta epäonnistunutta kilvoittelua seu- taa eläytymään, miltä toisesta tuntuu, kun häntä kohdellaan väärin tai raukkamaises- ti. Samalla kun kasvava lapsi oppii ymmärtämään, mikä on kiellettyä ja mikä sallittua, hän opettelee ymmärtämään, miltä hänestä tuntuu. (Lampi 1981, 28-29; Kullberg raa kolmas kerta, joka onnistuu ja että sadut päättyvät lähes aina onnellisesti. Satu opettaa lasta tunnistamaan hyvän ja pahan, oikean ja väärän välisen eron; se opas- 2000, 19.) Sadulla on paljon suurempi merkitys ihmisen kehitykselle kuin yleensä tajuammekaan. Lapsen maailmassa on monia pelkoa ja turvattomuutta aiheuttavia asioita, kuten kilpailua, kiirettä, ihmissuhdeongelmia. Satukirjat ovat kuin aarrearkkuja, jotka kantavat sisällään monenlaisia tarinoita elämästä. Satukirjan voi

8 8 kantaa mukanaan illalla sänkyyn tai majaan, lukea aina uudestaan ja uudestaan, hyppiä eteenpäin tai taaksepäin tai selailla ja jättää sivuja väliin. Sadun kuunteleminen ja siihen eläytyminen on kaukana passiivisesta television katselemisesta. (Jarasto & Sinervo 2001, 211; Landsberg 1988, 17.) Nykyajan televisioon tottuneiden lasten saattaa olla vaikea seurata luettua satua. Lapsille luetun sadun kuunteleminen on kuitenkin tärkeää, koska silloin he voivat itse kuvitella, miltä sadun henkilöt ja tapahtumapaikat näyttävät. Tämä rikastuttaa lasten luovuutta ja mielikuvitusta. Lasten satukirjat ovat nykyään yleensä värikkäästi ja hyvin kuvitettuja. Kuvia voi vaihteeksi joskus katsoa vasta jälkikäteen. Tällöin lapselle itselleen jää tilaa käyttää omaa mielikuvitustaan ja kehittää luovuutta. (Jarasto ym. 2001, 212.) Bettelheim (1984, 32) on todennut, että sadut opastavat lasta löytämään oman identi- hän tarvitsee kehittääkseen luonnettaan. Sadut osoittavat, että hyvä elämä on ihmi- teettinsä ja kutsumuksensa. Sadut auttavat lasta ymmärtämään, mitä kokemuksia sen ulottuvilla vastoinkäymisistä huolimatta. 2.1 Satujen luokitus Sadut ovat luokiteltu kirjallisuudessa: kansansaduksi, taidesaduksi, nonsense- seikkailusadut. Kansansadussa on monia piirteitä, jotka tekevät sen helpoksi lapsel- le: kaavamainen, toistuva rakenne sekä satujen sanoma. Kansansadun henkilöt ja saduksi ja fantasiasaduksi. Kansansaduiksi luokitellaan eläinsadut, pilasadut ja tavallisimmat tapahtumat ovat tuttuja useimmille lapsille; sankari kohtaa esteitä ja voittaa haasteet. (Vaijärvi 1978, 175.) Eläinsadut ovat nasevia ja lyhyitä. Eläimistä voimiltaan heikompi kuvataan viisaaksi ja nokkelaksi. Kamppailuissa heikompi voittaa nokkeluudellaan väkevän, mutta tyhmän kumppaninsa. Eläinsatujen henkilöhahmot ovat vertauskuvallisia ja niihin liitetään paljon inhimillisiä ominaisuuksia. Niistä on löydettävissä selvä opetus: tyhmää ja hyväuskoista rangaistaan, heikkoa ei saa halveksia, ylpeys käy lankeemuksen edellä, itserakkaus ja koreilun halu on tuomittavaa. Eläinsadut ovat kaunistelemattomia, jopa julman realistisia. Niissä paha ei saa palkkaansa vaan

9 9 petoksella rikastuu helpommin kuin ahkeralla työllä ja kiittämättömyys on maailman palkka. Eläinsadut esittävät karusti, millaisia luonteenpiirteitä ja keinoja tarvitaan olemassa olon taistelusta selviytymiseen. (Lampi 1981, 30; Vaijärvi 1978, 178.) Pilasadut ovat humoristisia ja niissä pilaillaan usein yksinkertaisten ihmisten kustan- Tunnetuimpia pilasatuja ovat hölmöläistarinat. (Lampi 1981, nuksella. Pääteemoina ovat tyhmyys, viisaus ja seksuaalisuus eri tavoin varioituina. 31.) Seikkailusadut ovat monivaiheisia ja ne voidaan tyypitellä ihmesatuihin ja novel- prin- lisatuihin. Ihmesadut etenevät loogisesti. Seikkailujen palkintona sankari saa sessan ja puolivaltakuntaa usein onnekkuuden, ei niinkään harkinnan ja ponnistelun vuoksi. Ihmesadut sisältävät usein yliluonnollisia piirteitä ja myyttisiä rakennekaavoja. Ihmesatuihin kuuluu esim. Saapasjalkakissa. Novellisadut ovat ihmesatuja nokkelampia ja monivivahteisempia. Neuvokas sankari raivaa itse esteet ja selviää voitta- jana. Tunnetuimpia novellisatuja ovat Grimmin veljesten sadut esim. Punahilkka, Tuhkimo, Prinsessa Ruusunen. (Lampi 1981, 31.) Taidesadut ovat irtaantuneet kansansaduista; niiden kirjoittajat ovat tunnettuja ja ne ovat tyyliltään moni-ilmeisempiä kuin kansansadut. Taidesadut heijastelevat kirjoittajansa aikakauden asenteita, elämänkatsomusta ja maailmankuvaa. Taidesatu toimii kahdella tasolla puhutellen sekä aikuista että lasta. Se pureutuu vertauskuvin ihmisen henkiseen kasvuun ja sen ongelmiin. Taidesaduiksi luokitellaan edesmenneiden H.C Anderssenin, Tove Janssonin, Astrid Lindgrenin, Topeliuksen sekä Kaarina He- lakisan sadut. (Pennanen 1990, 61.) Satukirjallisuudessa on syytä tarkastella myös fantasiakirjallisuutta, joka nykyisin erotetaan selvästi omaksi lajiksi. Fantasiasadut sisältävät ihmeen sekä yliluonnollisia tai kuvitteellisia maailmoja, olentoja tai esineitä, joiden kanssa sadun henkilöhahmot tekevät tuttavuutta. Fantasian erottaa sadusta se, että fantasiassa on aina mukana kaksi maailmaa: realistinen todellisuus, jossa päähenkilö usein elää sekä kuvitteellinen todellisuus, jossa vallitsevat omat lakinsa ja säännönmukaisuutensa. Juuri tämä kahden maailman rakenne on fantasian olennaisin piirre. Tällaisia satuja ovat esimerkiksi Tolkienin Taru sormusten herrasta, Lewisin Narniasarja sekä Saint Excuperyn Pikku Prinssi. (Suojala 2001, 36.)

10 10 Fantasiakirjallisuudesta on vaikea puhua käsittelemättä yhtä keskeistä lastenkirjallisuuteen kuuluvaa ilmiötä, nonsensea, vaikka se ei suoranaisesti liitykään fantasiaan lajina. Nonsense-sadut hylkäävät perinteisen sadun opettavuuden ja idealismin. Ne leikittelee sanoilla ja käsitteillä. Peruskuviona on yleensä matka, kuten Carrolin saduissa Liisan seikkailut Ihmemaassa. Nonsense- saduissa nurinkurisuus, paikan sekä muodon äkilliset ja selittämättömät muutokset kuuluvat asiaan. (Ojanen, Lappalainen & Kurenniemi 1980, 64; Suojala 2001, 37.) 2.2 Sadun sanoma nykypäivänä Yhteiskunnan mukana satu muuttuu. Siinä heijastuvat aikakauden arvot ja normit, niin että meidän aikamme satu on aikaisemmin syntyneitä suvaitsevampi ja ihmistä ymmärtävämpi. Satujen muuttumiseen vaikuttaa myös, että nykyaikana ne ovat lapsille tarkoitettuja, kun taas kansansatuja kerrottiin kaikenikäisille, lähinnä aikuisille. Ihmisiä ei useinkaan nykysaduissa muuteta eläimiksi, kiviksi tai puiksi. Kansansatuihin valikoitui sankariksi niin mökin pojista kuin prinsseistäkin nuorin, köyhä tyttö tai onneton prinsessa. Nykyaikana tämä asetelma on kadonnut, eikä sankari tai sankaritar ole aina edes ihminen, vaan vaikkapa pehmoeläin. (Ylönen 2000, ) Ylösen (2000, 26) mielestä nykyajan kirjailija on muuttunut; kirjailija hymyilee välistä ihmisten heikkouksille eikä tuomitse ja rankaise ankarasti epäonnistumista kuten entisaikojen sadunkertojat tekivät. Vakavuus on saduissa vähentynyt, mutta sadun olemus on pysynyt ennallaan. Keskeinen sanoma on sama vuosisadasta toiseen: hyvän ja pahan taistelu ja lopuksi hyvä voitto. Myös oppimista tapahtuu niin uusissa kuin vanhoissa saduissa. Monitahoinen nykyajan satu kiehtoo lasta yhtä lailla kuin suoraviivainen kansansatu luvun kotimaisten satujen keskeisiksi aiheiksi nousevat rakkaus, ystävyys ja oman identiteetin etsintä. Myös luonnon ja ihmisen välinen voimainmittely on usein esillä. Sadun tapahtumat voi olla yhtä hyvin metsän vilpoisassa katveessa kuin lasten huoneen runsaan tavara maailman keskellä. Kirjailijat puhuvat pehmeämpien elämänarvojen puolesta ja puolustavat luovien voimavarojen käyttöönottoa ja yhä teknistyvässä maailmassa. Nykyiseen sadustoon yhdistyvät samanaikaisesti sekä

11 11 lapsuuden että nuoruuden huikeat pyrkimykset ja aikuisuuden seestyneet toiveet. Tästä syystä sadut ovat edelleen parhaimmillaan hyvinkin monenikäisten yhteistä lukemistoa. (Heikkilä-Halttunen 2001, 132.) 2.3 Sadun merkitys lapselle Lapsilla on useimmiten jokaisella oma lempisatunsa, jonka hän haluaa kuulla aina uudelleen ja uudelleen. Hän saattaa osata sen ulkoa jopa sanasta sanaan ja keskeyttää heti, mikäli aikuinen jättää pois jonkin virkkeen tai muuten vähänkään muuttaa sitä. Tällä sadulla on lapselle erityinen merkitys, jonka avulla hän työstää jotakin mielessä olevaa asiaa. Lapselta voi tällöin kysyä, miksi hän haluaa kuulla tämän tietyn sadun. Tällöin saatetaan joskus päästä keskustelemaan lapsen kanssa hänen mieltä askarruttavasta asiasta. Usein lapsen voi kuitenkin olla vaikea pukea tämä asia sanoiksi, koska se on hänellä vielä alitajunnan eikä tietoisuuden työstettävänä. (Jarasto ym. 2001, 215.) Jaraston (2000, 215) mukaan satuja ja tarinoita voi ihan tietoisesti käyttää silloin, kun lapsella on jokin ongelma tai vaikea elämäntilanne, johon pitäisi löytyä ratkaisu tai johon lapsen olisi hyvä saada uusi näkökulma. Silloin aikuinen valitsee sadun tai sepittä sen itse ottaen huomioon lapsen tilanteen ja luo siihen hyvän, uutta toivoa ja rohkeutta antavan lopun. Sadun avulla lapsi ehkä oivaltaa asian uudella, itseään helpottavalla tavalla. Jotkut kertomukset todellisesta elämästä auttavat koviakin kolhuja saaneita lapsia ja antavat uskoa selviytymiseen, mutta sellaisia tekstejä on huomattavasti vähemmän kuin kuvitteellisia, onnistumisista kertovia. Kirjoissa liian todentuntuinen asioiden kuvaaminen saattaa ahdistaa, jos se tulee liian lähelle kuulijan tai lukijan omaa elämää. Lapsi ei ehkä halua kuulla samankaltaisista kokemuksista kuin hänellä itsellään on ollut. (Ylönen 2000, 91.) Realistisessa tekstissä puuttuu sadulle olennainen kuten yliluonnolliset olennot ja tapahtumat. Jäljelle jäävät erilaiset elämän ilmiöt ja ympäristö ihmisineen ja eläimineen. Todellisuuteen perustuvan tekstin ja sadun tavoitteet ovat usein erilaiset. Kun lapselle kerrotaan kirjan avulla sairaalaan menosta, ei valita tekstiä, jossa

12 12 haltijatar toimii lääkärinä, keijukainen sairaanhoitajana ja potilaina on joukko erilaisia lintuja. Lapsen halutaan saavan tietää, mikä häntä todellisessa tilanteessa odottaa. Tieto poistaa ennakkoluuloja ja vähentää uuden asian aiheuttamaa pelkoa. Läheisen ihmisen kuolemaan liittyvästä, kuten hautajaisista, lapsi saa todenmukaista tietoa kuvitelluista realistisista kertomuksista. Tällaisissa tapauksissa tieto ei ehkä lohduta, mutta on tarpeen tilanteen ymmärtämiseksi. (Ylönen 2000, 88.) Bettelheimin (1984, 145) mukaan jotkut väittävät, että sadut eivät anna totuuden mukaista kuvaa elämästä sellaisena kuin se on ja että ne ovat sen vuoksi lapselle vahingollisia. Näin aikuisten mieleen ei juolahda, että totuus lapsen elämässä saattaa olla erilainen kuin heidän. Aikuiset eivät aina tajua, että sadut eivät yritäkään kuvata ulkoista maailmaa ja todellisuutta. 2.4 Satujen terapeuttisuus Ylösen (2000, 62) mukaan terapeuttisina pidettävien satujen avulla pyritään käsittelemään ja vähentämään tunne-elämän ongelmia, esimerkiksi syrjäytymisen tai hylätyksi tulemisen aiheuttamaa mielipahaa. Päiväkotiryhmissä, joissa ei ole terapiakoulutuksen saanutta henkilöä, ei tehdä terapiaa. Lapselle on kuitenkin hyötyä, jos kasvattajat valitsevat satuja, jotka saattavat auttaa tietyissä tilanteissa. Satujen avulla voidaan siirtää ajatuksia ja tunteita kuulijan mieleen. (Kemppinen 2002, 57.) Terapeuttisissa saduissa on asioita, joiden toivotaan koskettavan lasta tunnetasolla. Lapsen kasvaessa hän alkaa ymmärtää syitä ja seurauksia selkeämmin ja lapsi pystyy kuvailemaan, miten hän kuvittelee sadun. Tämä kehitys auttaa lasta seuraamaan sadun kulkua. Lapsi voi käydä läpi vaikeuksia tai menetyksiä mielikuvituksensa - mielikuviensa - avulla ja löytää omista kokemuksistaan yhtäläisyyksiä satujen henkilöihin ja tapahtumiin, vaikeuksiin ja niitä seuraaviin onnistumisiin. Lapsen ajattelussa toivotaan tapahtuvan vähitellen muutosta, niin että suru lievittyy tai vastoinkäymiset eivät tunnu enää ylivoimaisilta. (Tucker 1981, 46; Ylönen 2000, 62.)

13 13 Joskus pelätään, että lapsi saattaa saada saduista niin paljon mielikuvituksen tuotetta, että hän laiminlyö todellisuuden hallinnan opettelemisen. Asia on kuitenkin toisin. Bettelheimin (1984, 147) mielestä oli kokemus minkälainen hyvänsä, se vaikuttaa yhtä aikaa persoonallisuuden kaikkiin puoliin. Kokonaispersoonallisuus tarvitsee rikkaan mielikuvituksen ja vakaan tietoisuuden ja selkeän todellisuudentajun tukea selvitäkseen elämän haasteista. Kaikkia satuja ei pidetä terapeuttisina, mutta ei kuitenkaan ole olemassa terapeuttisten satujen kokoelmaa, josta voitaisiin valita tiettyyn tilanteeseen sopiva. Terapeuttinen satu on selkeästi kuvitteellinen, jolloin ymmärretään, ettei kysymys ole todellisesta maailmasta. Sisältö herättää mielenkiinnon ja pitää sitä yllä koko kerronnan ajan. Samaistumisen kohde - usein päähenkilö - on lapselle esimerkki siitä, että omaan elämäänsä pystyy vaikuttamaan. (Ylönen 2000, 64.) 3 SADUT OSANA PÄIVÄKODIN TOIMINTAA Päivähoitotyössä yhdistyvät lapsen hoito, kasvatus ja opetus. Lapsi voi olla päivähoidossa koko päivän, jolloin hänen vanhempansa ovat yleensä töissä tai opiskelevat. Lapsella on mahdollisuus leikkiin ja monipuoliseen ohjattuun toimintaan ikäistensä kanssa. Samalla lapsi saa aineksia persoonallisuutensa kaikenpuoliseen kehittämiseen. Päiväkoti on hoito- ja kasvatusyhteisö, jossa sekä hoito että pedagoginen henkilöstö työskentelevät yhdessä lapsiryhmissä. Pedagoginen työskentelytapa on perinteisesti ollut opettavaa, kasvunsuunnan näyttävää aikuisjohtoista toimintaa. (Hellstén & Pihlaja 1999, 56.) Ylösen (2000, 40) mukaan parhaassa satuiässä ajatellaan olevan 4-8-vuotiaiden, mutta lapsen tausta, elämäntilanne, ominaisuudet ja kehitystaso vaikuttavat olennaisesta hänen satuikäänsä. Pieni lapsi pitää niin keijukaisia kuin noitiakin totena, mutta useat viiden vuoden ikäiset erottavat jo kuvitteellisen todellisesta. Päivähoidossa on erittäin tärkeätä kiinnittää huomiota sekä tunne-elämän tukemiseen että myötäelämisen ja myötäelämisen kyvyn kehittymiseen. Päiväkodissa lapsi viettää suuren osan päivästä, joten siteet joita lapsi luo ryhmässään ovat erittäin

14 14 merkityksellisiä. Kasvatuskomiteamietinnön (1980, 123) mukaan tutkimukset osoittavat ongelmana olevan usein, että myötäelämisen kyvyn kehittäminen on syystä tai toisesta häiriintynyt. Myötäelämisen kyky on kuitenkin perusta, joka säätelee eettisten normien oppimista ja sosiaalisten taitojen kehittymistä. Tämä vaikuttaa keskeisesti koko lapsen persoonallisuuden kehittymiseen. Päiväkodissa lasta tuetaan itsetunnon kehittymisessä, myönteisen minäkäsityksen syntymisessä sekä tahdonmuodostuksessa, hän saa ilmaista tunteitaan ja häntä ohjataan niiden hallinnassa. Saduilla oikein käytettynä on syvästi positiivinen vaikutus lapsen psyyken ja persoonallisuuden kasvuun varhaislapsuudessa, jolloin hänen maailmankuvansa ja käsitys itsestä alkaa hahmottua. (Bettelheim 1984, 12; Komiteamietintö 1980, 125.) Nykyään kaikkein tärkein ja kaikkein vaikein tehtävä lapsen kasvattamisessa on auttaa häntä elämän merkityksen löytämisessä. Siihen lapsi tarvitsee paljon kokemuksia, joita hänelle päiväkodissa annetaankin. Ne auttavat häntä tuntemaan avoimuutta, myötätuntoa ja kunnioitusta toisia kohtaan sekä suhtautumaan myönteisesti erilaisuuteen ja toista kansallisuutta kohtaan. Näitä edellä mainittuja asioita voidaan käsitellä satujen avulla ja työstää lapsen tuntemuksia. (Komiteamietintö 1980, 127.) 3.1 Tilajärjestelyt Kun satuja käsitellään päiväkotiryhmässä, on tärkeää ottaa huomioon tilajärjestelyt. Jotta kiinnostus kirjoihin heräisi ja niiden käytöstä luotaisiin tapa, tulee lapsen sekä kuulla että nähdä niitä päivittäin, ja aikuisen tulee kannustaa ja ohjata häntä niiden käyttöön. Kirjoja ei tulisi sijoittaa vain aikuisten saataville tai laatikoihin, vaan kirjahyllyjen tulisi olla päivittäin lasten vapaasti käytettävissä. Kirjahyllyistä on helppo löytää mieluista luettavaa milloin mieli tekee. Pienempien lasten kohdalla kirjalaatikko on oiva kirjojen säilytys paikka, sillä se on sopivasti lasten ulottuvilla eikä se kaadu helposti vaikka sinne menisi istumaan ja katselemaan kirjoja. (Alanko 1998, 72; Lampi 1981, 55.) Ulkoisin järjestelyin voidaan lisätä lukuhetkien miellyttävyyttä ja houkuttelevuutta. Käytännön tilat tosin asettavat päiväkodeissa rajoituksia niin, että asetelma on useimmiten sama: lapset istuvat tuoleillaan ja aikuinen omallaan pitäen kirjaa

15 15 kasvojensa korkeudella. Miellyttävä ympäristö ja mukava asento auttavat lasta keskittymään. Kirja tulisi valaista hyvin, jotta kuvat näkyvät selkeästi. Istuintyynyt, rauhallinen nurkkaus, lukuhetkeen mahdollisesti liittyvät rituaalit esimerkiksi kynttilän sytyttäminen, virittävät lapsia. Lukuhetkiä ei pitäisi milloinkaan järjestää läpikulkuhuoneessa, koska lasten keskittymiskyky asetetaan tällöin kohtuuttomasti koetukselle. (Lampi 1981, 61.) Lapsiryhmän levottomuutta ja hälinää voidaan vähentää kiinnittämällä huomiota siihen, että toiminta on lapsia kiinnostavaa sekä rytmittämällä toiminta lapsen aktiivisuuden ja levon tarpeen mukaan. Lapselle tulee antaa myös mahdollisuus vetäytyä yksin muusta ryhmästä, kuten katsella kirjoja tai kuunnella satukasettia. Tämä tulisi ottaa huomioon päiväkodin ryhmän tilaratkaisussa sekä tilojen suunnittelussa. (Komiteamietintö 1980, ) 3.2 Lapsiryhmän jakaminen 3-6-vuotiaiden ryhmässä lukuhetki pidetään usein siten, että koko perusryhmä on saman aikaisesti paikalla. Tämä on enimmäkseen tarkoituksenmukaista paitsi käytännön järjestelyjen kannalta myös sen vuoksi, että näin saadaan yhteisiä elämyksiä. Lisäksi nähdään miten muut eläytyvät aiheeseen, ilmaistaan omia tunteita, vaihdetaan välittömästi ajatuksia kuullusta sekä totutaan ottamaan huomioon muut kuulijat. (Komiteamietintö 1980, 124.) Hyvät ihmissuhteet ja iloinen, vivahteikas ilmapiiri luovat myönteistä kokemuspohjaa lapsen tunneelämän kehittymiselle. On tärkeätä myös, että lapsi oppii hyväksymään itsensä kannalta epämiellyttäviä kokemuksia. Tällainen kokemus on esimerkiksi epäonnistuminen, jolloin aikuisen on autettava lasta hyväksymään se itsessään. Näin hän voi oppia hyväksymään sen myös toisissa. Mitä järjestäytyneemmäksi lapsen ryhmän toiminta muuttuu, sitä enemmän hän pyrkii myös kontrolloimaan käytöstään ja tunteitaan. Jo päiväkodissa hän on oppinut, että samanlaisuus merkitsee turvallisuutta ja voimakkaat tunteet saattavat herättää toisinaan hämmennystä. (Komiteamietintö 1980, 124; Kullberg- Piipola 2000, 21.) Päiväkodissa yksilöllisten lukuhetkien järjestäminen on toisinaan vaikeaa. Mahdollisuuksien mukaan hoitohenkilökunnan tulisi myös vastata tällaisiin toivomuksiin. Jos kirjoja on jatkuvasti näkyvissä ja tarjolla, tulee lukemispyyntöjäkin

16 16 herkästi. Tällaisissa yksilöllisissä lukutuokioissa aikuinen voi huomata, minkälaiset kirjat kutakin lasta kiinnostavat ja minkälaisia tunteita ne heissä herättävät. (Lampi 1981, 63.) Ei ole mahdollista, että satu toteutuisi ryhmässä ja kodissa samalla tavalla. Etenkin isossa ryhmässä aikuisen ja lapsen läheisyys ja vuorovaikutus jäävät vähäisemmiksi kuin kotona. Kun yhdessä on useita lapsia, yksittäisen lapsen sadun kokemista hänen ilmeistään ja eleistään ei voida seurata ja tulkita yhtä tarkasti kuin kotona. Ryhmässä lapsella ei ehkä ole mahdollisuutta eikä haluakaan kertoa sadun herättämistä ajatuksista kuten hän saattaisi kotona tehdä. Ryhmällä on kuitenkin juuri sille ominaisia vahvuuksia kuten yhdessä kokeminen ja mahdollisuudet tuoda satua esiin monin tavoin. (Ylönen 2000, 93.) Sadun valinnassa otetaan huomioon koko ryhmä. Jos päädytään kertomukseen, joka ei varmasti pelota ketään, jännitystä kaipaavat ja aggressioiden purkamista tarvitsevat lapset eivät voi silloin käsitellä vihaa ja tuntea oikeutettua vahingoniloa pahan tuhoutumisesta. Lempeä satu on aina turvallinen valinta, joka tuo hyvän mielen monelle. Mitä isommista lapsista on kysymys, mitä paremmin hoitajana toimiva aikuinen heidät tuntee, mitä pienempi ryhmä on ja mitä enemmän sadusta keskustellaan, sitä syvemmälle meneviä kertomuksia voidaan valita. Kun pienessä, tutussa ja turvallisessa ryhmässä luetaan ja pohditaan tekstin esiin tuomaa, lapsen tuska voi lievittyä sadun henkilöiden vaikeuksien ja onnistumisen myötä. (Ylönen 2000, 93.) Päivähoidon henkilökunnalla on tärkeä tehtävä hyvän tunneilmaston luomisessa. Turvallinen ja lämmin aikuinen kykenee päivähoidossa tukemaan lapsen perusturvallisuutta. Lapsi kaipaa aikuisen läheisyyttä, fyysistä kontaktia ja vuorovaikutusta aikuisen kanssa, joka on johdonmukainen kasvatuksessa. Kun aikuinen saa tunnekontaktin lapseen, hän myös omalta osaltaan antaa lapselle kokemuksen, joka auttaa lasta myöhemmin solmimaan myönteisiä ihmissuhteita. (Komiteamietintö 1980, 123,126.) 3.3 Satuhetket

17 17 Satuhetkiin ja kirjankatseluun käytettyjen tuokioiden määrä ja kesto riippuvat lasten iästä, lapsiryhmän koosta ja opettajan omasta kiinnostuksesta kirjallisuutta kohtaan. Opettajan tulisi lukea samaa kirjaa monta kertaa. Mitä tutummaksi kirja tulee, sitä enemmän lapsi siitä hyötyy ja oppii myös itse selittämään kirjan tapahtumia ääneen. Lapset rakastavat toistoa ja aikuisen tulisi olla tässä suhteessa loputtoman kärsivällinen. Yleensä lapsi kiintyy juuri siihen satuun, joka käsittelee hänelle keskeisiä asioita. Hän kuluttaa satua niin pitkään, kun asia on käsitelty. (Jantunen & Rönnberg 1996, 145.) 3-6-vuotiaiden ryhmissä tulee huolehtia siitä, että eri-ikäisten lasten tarpeet ja vastaanottokyky otetaan huomioon ja tyydytetään sopivin kirjoin. Pienimmät tottuvat usein yllättävän hyvin kuuntelemaan pitkiäkin tarinoita, tosin he voivat myös toisaalta vaikeuttaa isompien lasten keskittymistä. Viimeistään 5-6-vuoden iässä lapsia tulisi totuttaa kuuntelemaan myös jatkokertomuksia. Näin he oppivat pitkäjänteisyyttä, ja tottuvat palauttamaan eri kerroilla mieleensä juonen aiemmat vaiheet. (Lampi 1981, 60.) Lähestyessään esikouluikää lapsi elää itsenäistymisen kautta. Käsitys oikeudenmukaisuudesta sekä hyvästä ja pahasta on luonteeltaan ehdotonta. Voimien mittely, vertailu ja kilpailu paremmuudesta ovat tuttuja teemoja leikeissä ja näistä seuraa toisinaan tunnepulmia, joita voidaan käsitellä sadun avulla. Hyviä satuja voisivat olla esimerkiksi Peppi Pitkätossu ja Ronja Ryövärintytär, jotka käsittelevät itsenäistymisen tukemista, Tuhkimo, joka käsittelee sisarkateutta ja Hannu ja Kerttu eroahdistuksen käsittelyyn. Olisikin hyvä, jos lapsi saisi itse valita satunsa. (Jantunen & Rönnberg 1996, 145.) Satuhetkien määrä ja ajankohta riippuvat päivän muusta ohjelmasta. Lapsen vireys on tällöin tärkeätä ottaa huomioon. Säännöllisesti samaan aikaan toistuva satuhetki virittää lapset odottamaan niitä ja tällöin keskittyminen ja kuunteleminen onnistuvat suhteellisen hyvin. Jos lukeminen tapahtuu sattumanvaraisesti silloin tällöin, lapsen on vaikea oppia satuhetkien pelisääntöjä keskittyminen kuunteluun tuntuu työläältä ja pienetkin tarkkaavaisuutta hajottavat tekijät saattavat saada yliotteen aiheuttaen häiriötä koko ryhmälle. (Lampi 1981, 61.)

18 18 Satuhetken tulee olla kestoltaan mieluummin liian lyhyt kuin liian pitkä. Lapsi ei saisi väsähtää kuuntelemiseen, koska hän ei silloin enää jaksa paneutua aiheeseen. Pintapuolinen kuunteleminen kehittää pintapuolisia jopa kielteisiä asenteita sekä lukuhetkiä että mahdollisesti myös kirjoja kohtaan. (Lampi 1981, 61.) Satujen käsitteleminen lasten kanssa on kasvattajan työn kannalta monin tavoin palkitsevaa. Vuorovaikutustilanteessa kertoja ja kuulijat kokevat yhdessä sadun tunnelmat, sadun taian. Samastuessaan tarinan henkilöihin he astuvat sadun miljööseen, jossa juuri nyt kaikki on mahdollista. Aikuisen ja lapsen maailmat kohtaavat toisensa satujen valtakunnassa. Kaikki pelkäävät ja kaikki voittavat yhdessä. Satuhetki auttaa kasvattajaa havainnoimaan ja ymmärtämään lapsia sekä heidän tapaansa kokea asioita. Jos lapselle selitetään, miksi jokin satu kiehtoo häntä niin suuresti, riistää se häneltä sadun lumouksen. Aikuisen ei tulisi tulkita satua ja lapsen tunteita vaan antaa lapsen kokea ja tulkita se itse. (Bettelheim 1984, 27; Helakisa & Hieta 2001, 199.) Päiväkodissa yksi tärkeistä satuhetkistä on nukutushetki. Nukutushetkien tarkoituksena on tyynnyttää lasten ajatukset päivän puuhista. Musiikin kuuntelu, aikuisen oma laulu ja omatekoinen tarina sekä rauhoittava läsnäolo ovat yhtä olennainen osa nukutushetkeä kuin kirjan kuunteleminen. Luettavan tekstin tulisi olla melko lyhyt. Siihen ei pitäisi sisältyä jännitystä, pelottavuutta eikä liioin kuvia tai muuta sellaista, mikä on omiaan kiihottamaan mielikuvitusta liikaa. (Lampi 1981, 62.) Nukutustilanne ei missään tapauksessa saa jäädä päivän ainoaksi satuhetkeksi. Lapsi on tällöin passiivinen kuuntelija ja sikeäunisimmat jäisivät jopa tyystin vaille kirjojen antia. Johdonmukaista lienee myös noudattaa luettavan määrän suhteen yhtenäistä käytäntöä niin, että kerralla luetaan esimerkiksi vain yksi tarina. Luettuun tai itse sepitettyyn tarinaan voidaan tarvittaessa sommitella pieni jatko juttu, jossa on nukkumiseen johdatteleva lopetus tai joka huipentuu sopivan määrätietoisesti sen pituinen se päätökseen. (Lampi 1981, 62.) 3.4 Satu keskustelun välineenä Vuorovaikutuksessa toisten lasten ja aikuisten kanssa lapsi oppii eläytymään toisten ihmisten kokemuksiin ja tunteisiin. Erityisen tärkeätä on kannustaa lasta ilmaisemaan hellyyttä ja muita myönteisiä tunteita toisia ihmisiä kohtaan. Lapsen tulee voida ilmaista myös kielteisiä tunteitaan, ja häntä ohjataan ja autetaan niiden käsittelyssä. Lammen (1981, 63) mielestä mitä pienemmästä lapsesta on kysymys, sitä

19 19 tärkeämpää olisi, että hän saisi katsella kirjoja joko aikuisen sylissä tai vieressä istuen. Aikuisen turvallinen läheisyys auttaa lasta parhaiten omaksumaan uusia asioita ja hallitsemaan kirjan aiheuttamaa mahdollista pelkoa tai jännitystä. Yhdessä olo antaa lapselle tilaisuuden keskustella näkemästään ja kuulemastaan. Näissä lukutilanteissa ei luettavan sisältö olekaan lapselle tärkeintä vaan itse tilanne sinänsä ja ennen kaikkea lapsen ja aikuisen yhdessä olo. (Julkunen 1993, 23.) Hyödyllisimmiksi on todettu esimerkiksi kysymykset ennen lukemista, eräänlaiset lämmittelykysymykset. Niiden avulla lapsen huomio suunnataan yhteiseen lukemistapahtumaan, mitä on ehkä tulossa. Lapsi johdatellaan näin odottamaan lukemisen sisällöstä jotakin. Yhtä tärkeitä ovat myös lukemisen aikaiset keskustelut; luetun sisältö yhdistetään tällöin lapsen kokemukseen luettavan sisällön kaltaisista asioista ja ilmiöistä. Muistellaan tilanteita, jotka omassa elämässä on koettu samanlaisiksi kuin luettavassa tekstissä kuvatut. (Julkunen 1993, 25.) Lapsen sanomisiin tulee suhtautua myönteisesti ja hänen mielipiteitä tulee arvostaa, ovatpa ne aikuisen mielestä kuinka kummallisia tahansa. Lapsen näkökulman hyväksyminen tukee lapsen halua ilmaista mielipiteensä (Julkunen 1993, 25.) 3.5 Satujen esitystapa Aikuisen ääneen lukeminen ei ole ainoa tapa edetä kertomuksessa, vaan voidaan myös näytellä ja esittää nukketeatteria. Askartelu, liikunta, yhdessä leikkiminen, tanssimalla piirtämällä, muovailemalla tai kertomalla sadun kiinnostuneelle aikuiselle omin sanoin ovat ryhmien toimintatapoja. Yleensä 5 ikävuoteen mennessä lapsi seuraa ja ymmärtää satua, luetaanpa sitä, esitetään nukketeatterina tai näytelmänä. Lapset jäljittelevät satuhahmoja, kohtaavat vaaratilanteet yhä uudelleen ja selviävät aina voittajina. Leikissä lapset purkavat sadun jännitteitä tekemällä asioita, joita he eivät muissa tilanteissa uskaltaisi tehdä. (Helakisa & Hieta 2001, 199; Ylönen 2000, 94, 103.) Lapset omaksuvat saduista myös uusia sanoja ja sanontoja, joita he soveltavat uusissa yhteyksissä. Kielen kehittymisen kannalta on tärkeää, että lapset toistavat usein kuulemiaan satuja ja keksivät niiden pohjalta uusia tarinoita. Lapset keksivät

20 20 monia asioita ensimmäistä kertaa elämässään, näkevät asioita uudessa valossa, yhdistelevät ja kokeilevat oppimaansa uudella tavalla. Satujen inspiroimassa spontaaniuden ilmapiirissä lapsi herkistyy kielelle ja saa valmiuksia kertoa elämästään. Hän pääsee vähitellen perille siitä, kuka hän on ja miten elää oikeaa elämää. Niitä kuuntelemaan tottuneet lapset osaavat yleensä arvostaa kirjoja ja heille syntyy halu oppia itse lukemaan. (Jarasto ym. 2001, 214; Helakisa & Hieta 2001, 199.) Satu kutsuu esiin lapsen luovuuden. Saduissa jätetään usein jokin asia avoimeksi, ei anneta suoria ratkaisuja vaan jätetään lapsen mielikuvitukselle tilaa luoda sellainen päätös kuin hän haluaa. (Jarasto ym.2001, 214.) 4 SADUN SISÄLLÖN MERKITYS LAPSELLE Satua valittaessa tulee ottaa huomioon kaksi tärkeää asiaa; lapsen mielikuvitus ja pelot. Jokainen lapsi on yksilö, mikä tulee ottaa huomioon päiväkoti ryhmässä ja satua valittaessa. Lapsilla pelot ovat erilaisia ja he kokevat ne eri tavoin. Mielikuvitus voi suurennella ja tuoda esiin pelkoja, jotka vaikuttavat sadun merkitykseen. Jos työntekijällä on mahdollisuus tuntea lapsi ja hänen taustansa, sadulla voidaan tukea lapsen kasvua ja kehitystä. Saduissa on aina avoin ja kätketty symbolinen merkitys. Sadut eivät merkitse sitä, mitä ne konkreettisesti ilmaisevat. Ongelmien käsittely symbolien avulla on paljon turvallisempaa kuin toimiminen todellisuudessa. Saduissa lapsi samaistaa itsensä sadun henkilöihin. Tämä kokemus on hyvin tärkeä minuuden kehitykselle. Lapsen minä kuva avartuu, hän oppii tuntemaan ihmiselämän vastakohtapareja. Lapsi voi tuntea ahdistuksen ja vapautumisen, murheen ja ilon, pahuuden ja hyvyyden ja hän saa aavistuksen siitä, mitä elämä tuo tullessaan ja kuinka uskoa menettämättä voi kääntää tilanteet lopulta edukseen. (Liukko ) Jokipaltion (1997, 23-24) sanoin Liikkukoon sadun hahmo sadun metsässä, kuninkaan linnassa, lampaita paimentamassa tai jättiläisten tai robottien maailmassa,

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana

Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Vertaistuki Samassa elämäntilanteessa olevat tai riittävän samankaltaisia elämänkohtaloita kokeneet henkilöt jakavat toisiaan kunnioittaen kokemuksiaan. Vertaisuus

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Satuhahmojen keskustelu

Satuhahmojen keskustelu Reetan satutehtävät Satujen maailma 1. Adalminan helmi, Sakari Topelius 2. Lumikki, Grimmin veljekset 3. Prinsessa Ruusunen, Grimmin veljekset 4. Pieni Merenneito, H. C. Andersen 5. Pieni Tulitikkutyttö,

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Leikki- ja nuorisotoiminta lasten ja nuorten tulosyksikössä. Leikki- ja nuorisotoiminta / OYS

Leikki- ja nuorisotoiminta lasten ja nuorten tulosyksikössä. Leikki- ja nuorisotoiminta / OYS Leikki- ja nuorisotoiminta lasten ja nuorten tulosyksikössä Leikin tasot sairaalassa TASO 4 Yksilöllisesti suunniteltu TASO 3 Tutkimuksiin ja toimenpiteisiin valmistava leikki TASO 2 Ohjattu läpityöskentelyleikki,

Lisätiedot

MILLAINEN MINÄ OLEN?

MILLAINEN MINÄ OLEN? MILLAINEN MINÄ OLEN? hidas vilkas reipas voimakas tahtoinen keskitty mätön herkkä iloinen rohkea LAPSEN VALOKUVA tyytyväi nen sinnikäs utelias Toimintavuosi - omatoi minen ujo kärsiväl linen toiset huomioonott

Lisätiedot

Kohtaamisen taito. Aito kohtaaminen. Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo. LAPE-päivät , Tampere

Kohtaamisen taito. Aito kohtaaminen. Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo. LAPE-päivät , Tampere Kohtaamisen taito Aito kohtaaminen Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo LAPE-päivät, Tampere Aidon kohtaamisen kampanja Olemme kuulleet paljon lapsia, nuoria ja perheitä. Kohtaamisen merkitys nousee koko ajan

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma

Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimintakulttuurimme perustuu hyvään vuorovaikutus- ja luottamussuhteen luomiselle lapsen ja aikuisen välille. Aikuisina

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2009 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

Saloilan päiväkodin toimintasuunnitelma

Saloilan päiväkodin toimintasuunnitelma Saloilan päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Puhallamme yhteen hiileen ajatuksella; kaveria ei jätetä. Huolehdimme kannustavasta, innostavasta ja positiivisesta vuorovaikutuksesta.

Lisätiedot

Arkipäivä kielen kehittäjänä

Arkipäivä kielen kehittäjänä Arkipäivä kielen kehittäjänä Päivi Homanen 18.3.2013 Jyväskylä Ajatusta arkeen se on siinä! Päivä täyttyy lukemattomista tilanteista, joissa voi harjoittaa lapsen kieltä ja kuuloa. Joka päivä Syödään Puetaan

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintaympäristö 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tavoitteet 4. Oppimisympäristö 5. Toiminnan perusta 6. Toiminta lapsen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Martinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma

Martinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma Martinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Me toteutamme päiväkodissamme suunnitelmallista ja joustavaa työotetta. Huolehdimme sekä fyysisestä että psyykkisestä turvallisuudesta.

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma. Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla

Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma. Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Atalan päiväkoti Metsästäjän päiväkoti Atala-Metsästäjän päivähoitoyksikköön kuuluu 3 esiopetusryhmää Atalan koululla Toiminta-ajatus Luomme

Lisätiedot

SomeBody -mittari lapsen/nuoren läheisille (vanhemmat) ja lapsen/nuoren kanssa toimiville ammattilaisille

SomeBody -mittari lapsen/nuoren läheisille (vanhemmat) ja lapsen/nuoren kanssa toimiville ammattilaisille SomeBody -mittari lapsen/nuoren läheisille (vanhemmat) ja lapsen/nuoren kanssa toimiville ammattilaisille SomeBody -toiminta on alkamassa. Ennen toiminnan alkua pyydämme sinua lapsen/nuoren kanssa toimivana

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys I. Alle vuoden ikäisen vanhemmille. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys I Alle vuoden ikäisen vanhemmille www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 LAPSEN KIELEN KEHITYS Lapsen kieli kehittyy rinnan hänen muun kehityksensä kanssa. Puhetta

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.

Mitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi. SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen vasun tekeminen perustuu varhaiskasvatuslakiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

NUKKUMAANMENO. kuvat: Ilona Vestu 1

NUKKUMAANMENO. kuvat: Ilona Vestu 1 kuvat: Ilona Vestu 1 NUKKUMAANMENO Nukkumaanmenoaika voi olla perheille useista eri syistä vaikeaa. Vanhempana on hyvä miettiä, mitä nämä syyt voivat olla ja mitä lapsi tilanteesta ajattelee. En tykkää

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Aidon kohtaamisen. loppuhuipentuma! Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo , Saimaa Stadium

Aidon kohtaamisen. loppuhuipentuma! Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo , Saimaa Stadium Aidon kohtaamisen loppuhuipentuma! Saara Hanhela, LAPE Etelä-Savo, Saimaa Stadium Aidon kohtaamisen kampanja Olemme kuulleet paljon lapsia, nuoria ja perheitä. Kohtaamisen merkitys nousee koko ajan esille.

Lisätiedot

1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA

1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA 1 (13) LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU LAPSEN NIMI SYNTYMÄAIKA 2 (13) TÄLLAINEN MINÄ OLEN (lapsi täyttää vanhempien kanssa) Parhaat kaverini... Tykkään... Hoitopaikassa kivaa on... Olen hyvä...

Lisätiedot

Kaijonharjun päiväkodin toimintasuunnitelma

Kaijonharjun päiväkodin toimintasuunnitelma Kaijonharjun päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Toimintamme perustuu kokopäiväpedagogiikkaan; jokainen hetki tukee lapsen kehitystä ja oppimista. Kasvattajat mahdollistavat lasten

Lisätiedot

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Itsetunto Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Kaikista tärkein vaihe itsetunnon kehittymisessä on lapsuus ja nuoruus. Olen

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

Martinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma

Martinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma Martinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Me toteutamme päiväkodissamme suunnitelmallista ja joustavaa työotetta. Huolehdimme sekä fyysisestä että psyykkisestä turvallisuudesta.

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Haikalan päiväkoti sijaitsee Klaukkalan pohjoisella alueella Haikalassa. Päiväkoti on perustettu 1982. Toimintakaudella 2010-2011 päiväkotimme ryhmät ovat:

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET. Kyselyyn vastanneita 52

VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET. Kyselyyn vastanneita 52 VARHAISKASVATUKSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA (VASU) -KYSELY LASTEN VANHEMMILLE JOULUKUUSSA 2016 TULOKSET Kyselyyn vastanneita 52 Varhaiskasvatuksen vasukysely huoltajille Mitkä arvot ovat Sinulle tärkeitä

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS LEIKKI LUOVUUS YSTÄVYYS TUNTEET TURVALLISUUS LAPSI EI LEIKI OPPIAKSEEN, MUTTA OPPII LEIKKIESSÄÄN Leikissä lapsi oppii toimimaan yhdessä

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Pyykösjärven päiväkodin toimintasuunnitelma

Pyykösjärven päiväkodin toimintasuunnitelma Pyykösjärven päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Päiväkodissamme pienryhmätoimintaa on kaikissa päivän tilanteissa ja se on suunniteltu hyvin. Tarjoamme lapsille monipuolista tekemistä,

Lisätiedot

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi

Lisätiedot

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkoti Tällä paikalla on avattu Killon lastenseimi toukokuussa 1950 Killon uusi päiväkoti valmistui vuoden 2004 alusta Päiväkoti vihittiin käyttöön

Lisätiedot

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin Videointerventioiden eettistä pohdintaa Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin kouluttaja Eettiset lähtökohdat Ensimmäinen eettinen periaate:

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN Pikiruukin päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuu Kokkolan päivähoidon yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitoudumme noudattamaan sitä.

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

Hintan päiväkodin toimintasuunnitelma

Hintan päiväkodin toimintasuunnitelma Hintan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Opimme yhdessä ja jaamme oppimaamme, minkä pohjalta kehitämme toimintaamme ja toimintaympäristöjämme. Luomme avoimen ja kannustavan ilmapiirin,

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely

Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely TOIMI NÄIN Pysäytä keskustelu hetkeksi ja sanoita havaitsemasi ristiriita. Kysy osallistujilta, mitä he ajattelevat havainnostasi. Sopikaa

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Tavallisen ihmisen merkitys lastensuojelussa? Pienillä teoilla suuri merkitys!

Tavallisen ihmisen merkitys lastensuojelussa? Pienillä teoilla suuri merkitys! Tavallisen ihmisen merkitys lastensuojelussa? Pienillä teoilla suuri merkitys! Samin teesit Vapaaehtoistoiminnan periaatteet Polku Akateemiset, kauniit ja rohkeat Kehittäminen vs. byrokratia Kiitos! Tukihenkilöiden

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

FANNI JA SUURI TUNNEMÖYKKY

FANNI JA SUURI TUNNEMÖYKKY NÄYTESIVUT Julia Pöyhönen Heidi Livingston FANNI JA SUURI TUNNEMÖYKKY Tunteiden tunnistamisen ja nimeämisen harjoitteleminen Tässä pdf-tiedostossa on mukana kirjasta seuraavat näytteet: Sisällys Näyteaukeamat

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan

Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeä puhua lapselle hänen kehitysvammastaan kuva: kuvakori Lapsi tarvitsee tietoa kehitysvammaisuudestaan! Miksi on tärkeää puhua lapselle hänen

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016

Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa. Kaisa Pietilä 28.1.2016 K Kognitiivisen psykoterapian lähestymistapa elämyspedagogiikassa Kaisa Pietilä 28.1.2016 Työpajan lähtökohdat Jokaisella on mahdollisuus lisätä työhönsä terapeuttisia elementtejä kysyä ja kyseenalaistaa

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Mäntyharju 22.3.2012 Varhaiskasvatuksen vanhempainilta KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Lapsen parhaaksi sujuvaan yhteistyöhön Mitä kasku antaa Lapselle Perheelle Hoitohenkilöstölle Tilaisuuden

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma

Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma Voit lisätä tähän oman yksikkösi kuvan! Pateniemen päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Toimimme sallivasti ja sensitiivisesti lasten kanssa yhdessä asioita tehden. Olemme lapsille

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Usko ihmeisiin sillä niitä tapahtuu hetkissä ja niistä jää pieni jälki jokaiseen

Usko ihmeisiin sillä niitä tapahtuu hetkissä ja niistä jää pieni jälki jokaiseen Usko ihmeisiin sillä niitä tapahtuu hetkissä ja niistä jää pieni jälki jokaiseen Perhekoti Vaapukka Perhekoti Vaapukka on viisipaikkainen ammatillinen perhekoti Paraisilla, joka tarjoaa ympärivuorokautista

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Yksikön toimintasuunnitelma

Yksikön toimintasuunnitelma Yksikön toimintasuunnitelma Apila-Lemmikin toimintasuunnitelmassa kuvataan, miten varhaiskasvatusta käytännössä toteutetaan. Toimintasuunnitelma perustuu Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin ja Helsingin

Lisätiedot

PIENTEN LASTEN HYVINVOINTI VUOROHOIDON ARJESSA

PIENTEN LASTEN HYVINVOINTI VUOROHOIDON ARJESSA PIENTEN LASTEN HYVINVOINTI VUOROHOIDON ARJESSA 1/2, Vuorohoidon haasteet ja hyvät puolet Eija Salonen Väitöskirjatutkija, KM Videoluennolla pohdimme Millaisia lapsen hyvinvoinnin alueita varhaiskasvatus

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille ...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja

Lisätiedot

Adhd-oireisen lapsen tukeminen

Adhd-oireisen lapsen tukeminen Adhd-oireisen lapsen tukeminen Savonlinna 1.12. 2015 ADHD-liitto ry 1 Hyvän hoidon merkitys lapselle Katkaista kielteisyyden kehä Mahdollistaa lapselle hyvä kehitys Mahdollistaa parempi toimintakyky Ehkäistä

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

ASIAKASTYYTYVÄISYYS- KYSELY kevät 2018 YPÄJÄ

ASIAKASTYYTYVÄISYYS- KYSELY kevät 2018 YPÄJÄ ASIAKASTYYTYVÄISYYS- KYSELY kevät 2018 YPÄJÄ VARHAISKASVATUS VASTAUSPROSENTIT Määräaikaan mennessä asiakkaista 48,81 % vastasi kyselyyn Esiopetus20 % Päiväkoti 30% Perhepäivähoito 63%. PERHEIDEN JA PÄIVÄKODIN

Lisätiedot

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo

Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Anna Alatalo Aihe Mistä teos kertoo? - Aihe on konkreettisesti selitettävissä oleva kokonaisuus, joka kirjassa kuvataan. - Mika Wickströmin Kypärätempun

Lisätiedot