12 tietoiskua hyvästä yhteispelistä

Transkriptio

1 Muumien malliin 12 tietoiskua hyvästä yhteispelistä

2 Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista. Perusopetuksen opetussuunnitelma Julkaisija Mannerheimin Lastensuojeluliitto Toinen linja 17, Helsinki Oheismateriaalin käsikirjoitus: Lisa Molander, Petra Örn ja Päivi Lyhykäinen Toimitus: Liisa Partio Taitto: Merja Lensu Tietoiskut on toteutettu yhteistyössä Muumimaailma Oy:n ja Yleisradion kanssa. Kuvitus: 2011 MOOMIN CHARACTERS / BULLS & DENNIS LIVSON

3 Sosiaaliset taidot ovat yhtä tärkeitä kuin lukeminen ja laskeminen Pienet koululaiset oppivat ensimmäisinä kouluvuosinaan monia tärkeitä perustaitoja, jotka rakentavat perustan myöhemmälle koulunkäynnille. Lapset oppivat lukemaan, kirjoittamaan, laskemaan. Näiden rinnalla yhtä tärkeää on opetella toimimaan ryhmässä, ottamaan toiset huomioon ja tuntemaan hyvät käytöstavat. Kotona on varmasti jo opittu perussäännöt, mutta niitä on hyvä kerrata sekä koulussa että kotona ja keskustella myös siitä, miksi pienet sanat, kuten kiitos tai anteeksi, tai toisten auttaminen tai erilaisuuden kunnioittaminen ovat niin tärkeitä asioita. Kiusaaminen on ongelma, joka satuttaa vuosittain liian montaa koululaista. Pienetkin lapset kiusaavat, ja käyttäytymismallit ja roolit saattavat siirtyä kouluun jo päiväkotiryhmästä. Jos lasta on kiusattu jo leikki-ikäisenä, hän tarvitsee aikuisten apua päästäkseen täysipainoisesti mukaan ryhmään. Hyvä ilmapiiri, jossa ketään ei kiusata, syntyy ryhmähengen tietoisella rakentamisella, opettajan ja vanhempien hyvällä yhteistyöllä. Mannerheimin Lastensuojeluliitto on tehnyt useiden vuosikymmenten ajan työtä kiusaamisen vähentämiseksi. Tukioppilas- ja kummioppilastoiminta, Koulurauha-ohjelma ja selvitys kiusaamisesta päiväkodeissa sekä niihin liittyvät materiaalit tähtäävät kaikki samaan päämäärään: että jokaisella lapsella olisi hyvä ja turvallinen lapsuus. Muumilaakso ja sen asukkaat ovat lapsille tuttuja. Muumilaaksossa puuhataan arkisia asioita, ihmetellään, suututaan, härnätään, neuvotellaan ja koetaan monenlaisia tunteita: iloa, pettymystä, pelkoa, myötätuntoa. Tietoiskut, joissa tutut hahmot seikkailevat, tuovat kouluille uuden työkalun tunnistaa ja käsitellä tunteita, herättää keskustelua ja opetella hyviä käyttäytymismalleja. Toivon, että tästä materiaalista on Sinulle hyötyä ja iloa hyvän luokkahengen rakentamisessa! Mirjam Kalland p.s. Tietoiskut sopivat alustuksiksi myös vanhempainiltoihin. Muumien malliin 3

4 Opettajalle Olemme koonneet tähän oppaaseen ideoita, tuntisuunnitelmia ja malleja siitä, miten Muumi-tietoiskuja voi käyttää kouluviihtyvyyttä lisäävän työskentelyn tukena. Tärkein tavoite on herättää luokassa keskustelua tietoiskujen teemoista, kuten auttamisesta ja anteeksipyytämisestä. Harjoitukset ja projektimallit ovat sellaisia, että niitä voi käyttää minkä tahansa teeman käsittelyssä ja useiden oppiaineiden tunneilla. Vaikka teemat on tässä oppaassa ja DVD:llä numeroitu, niiden käsittelyjärjestystä voi muuttaa tai jonkin voi jättää kokonaan pois. Teemoja voi käsitellä lyhyesti käymällä luokassa vain keskustelun aiheesta tai poimimalla yhden harjoituksen, tai niistä voi rakentaa laajan projektin, joka voidaan integroida useampaan oppiaineeseen. Ennen tietoiskujen esittämistä on hyvä keskustella oppilaiden kanssa Muumeista ja huomioida, miten hyvin he tuntevat Muumi-hahmoja. Alkuvaiheeseen sopii myös tehtävä, jossa jokainen oppilas piirtää tai askartelee itselleen oman Muumi-hahmon (katso kohta 2, Hyväksymme erilaisuutta). Hahmoja voi käyttää eri harjoituksissa ja leikeissä. Jos mahdollista, hahmot on hyvä laminoida, jolloin ne ovat kestävämpiä. Perusmalli tuntisuunnitelmalle on alustus, keskustelu ja harjoitus. Alustus Aiheen käsittely aloitetaan Muumi-tietoiskulla, joka toimii keskustelun ja tulevan työskentelyn pohjana. Vaihtoehtoisesti opettaja voi kertoa esimerkiksi teemaan liittyvän tarinan, jolloin tietoisku voidaan katsoa myöhemmin tunnin aikana. Keskustelu Teeman käsittelyssä olennaisinta on keskustelu. Keskusteluja voidaan käydä luokassa yhteisesti tai 2 4 oppilaan ryhmissä. Toimiva tapa voi olla esimerkiksi käydä keskustelu ensin ryhmissä ja tehdä sitten yhteenveto opettajan johdolla. Näin aktivoidaan useampia oppilaita ja saadaan kuuluville useampia mielipiteitä. 4 Muumien malliin

5 Harjoitus Teemaa käsitellään konkreettisesti pareina tai ryhmissä tehtävien erilaisten harjoitusten avulla esimerkiksi piirtäen, musisoiden, liikkuen tai lorutellen. Opettaja suunnittelee, kuinka paljon aikaa teemaan käytetään. Harjoitukset on suunniteltu niin, että niihin tarvittavat materiaalit löytyvät kuvaamataidon tai tekstiilityön opetusmateriaaleista. Niihin voidaan käyttää myös jäännöspaloja, oppilaiden luonnosta keräämiä materiaaleja tai kotoa tuotua kierrätysmateriaalia. Lopputulos Teeman käsittelyn lopputuloksena on oppilastyö tai ryhmätyö. Lopputulos voi olla esimerkiksi piirustus tai yhteinen suuri seinäjuliste. Oppilaat voivat myös koota työnsä omaan kansioon tai heillä voi olla erikseen Muumi-teemavihko. Näin saadaan kaikki työt koottua yhteen ja niihin voi helposti palata myöhemmin. Runoja, lauluja, loruja, tansseja tai näytelmiä, jotka ovat syntyneet teeman käsittelystä, voidaan esittää esimerkiksi aamunavauksissa tai vanhempainilloissa. Ryhmätyöskentelystä Toiminnallisten harjoitusten tavoitteena on tarjota kaikille oppilaille positiivisia vuorovaikutuksen kokemuksia ja opettaa ryhmässä toimimisen pelisääntöjä. Joissakin tehtävissä on tultava lähelle ja kosketettava toisia, joissain ideoitava ja ratkaistava ongelmia. Peleissä ja leikeissä säännöt koskevat kaikkia, joten kaikki ovat niissä samanarvoisia. Ryhmän ohjaajan tehtävänä on varmistaa, että kaikilla on yhtäläinen mahdollisuus osallistua ja että ryhmien muodostaminen tukee oppilaiden tutustumista toisiinsa. Opettajalta harjoitusten ohjaaminen vaatii perehtymistä ryhmän vuorovaikutussuhteisiin sekä herkkyyttä huomioida yksilölliset toimintatavat. Olennainen osa harjoituksia on myös niiden purkaminen ja yhteinen keskustelu. Toiminnallisen tuokion päätteeksi on hyvä käydä ryhmän kanssa lyhyt purkukeskustelu siitä, miltä työskentely ryhmässä tuntui, mikä oli mukavaa, mikä mahdollisesti vaikeaa tai epämieluisaa. Muumien malliin 5

6 1. Kaikki otetaan mukaan Keskustelua l Mitä tapahtui? Kuka käyttäytyi mielestäsi oikeudenmukaisesti? Entä epäreilusti? Miksi? Onko sinulle joskus käynyt samalla tavalla? Miltä se sinusta tuntui? l Miten voi tietää, mitä hiljainen kaveri haluaa leikkiä? l Miten leikkiä voisi muuttaa niin, että se sopii pienemmillekin lapsille? Oppilaat miettivät ryhmissä, mitä voisimme tehdä, jotta kaikki, jotka haluavat, saavat olla leikissä mukana. Mitkä leikit ovat sellaisia, joissa kaikki oppilaat haluavat ja voivat olla mukana? Keksikää omia leikkejä, jotka sopivat kaikille. Ryhmätyö päättyy yhteiseen keskusteluun. Ryhmät kertovat luokalle tuloksistaan. Yhteinen luokkakuva Tehdään yhdessä kollaasi, johon jokainen piirtää oman kuvansa. Kollaasi ripustetaan näkyvälle paikalle luokassa. Kirje salaiselta ystävältä Oppilaat kirjoittavat kirjeen, jossa kuvailevat itseään ja kertovat harrastuksistaan ja mistä leikistä erityisesti pitävät. Kirje allekirjoitetaan sanoilla: Salaiselta ystävältä. Opettaja kerää kirjeet ja jakaa ne satunnaisesti. Oppilaat eivät tiedä, keneltä saavat kirjeen ja kenelle ovat kirjoittaneet. Kirjeet antavat myös opettajalle tietoa siitä, mitä oppilaat haluaisivat leikkiä. Tulva Muumilaaksossa Laita lattialle matto tai peite, jonka päälle kaikkien pitää pelastautua tulvan uhatessa. Jokaisen oppilaan pitää mahtua matolle. Ketään ei saa jättää ulkopuolelle, reunalla olevista täytyy pitää kiinni. Leikin voi toistaa useampaan kertaan, niin että paikat vaihtuvat. Leikkiä voi vaikeuttaa viikkaamalla mattoa pienemmäksi kierrosten välissä. Sopii hyvin liikuntatunnille. 6 Muumien malliin

7 Elävät patsaat Oppilaat työskentelevät ryhmissä liikuntasalissa tai ulkona ja muodostavat vartaloistaan yhteispatsaita. Opettaja antaa patsaiden aiheen esim. muumitalo, Muumipapan hattu, riippumatto. Patsaat voidaan kuvata ja kuvat otsikoineen laittaa esille luokkaan. Antoisaa on keskustella siitä, että kaikki ovat yhtä tärkeitä. Miten patsas muuttuu, jos joku on poissa? 2. Hyväksymme erilaisuutta Keskustelua l Millä tavalla Muumi-hahmot ovat samanlaisia ja miten ne eroavat toisistaan? Mitä meillä on yhteistä ja miten me eroamme toisistamme? l Mikä Muumi-hahmo on sinun suosikkisi? Miksi? l Mitä Muumia sinä mielestäsi eniten muistutat tai haluaisit muistuttaa? Miksi? l Mitä tapahtuisi, jos kaikki luokassa muistuttaisivat toisiaan? Tai entä jos isä ja äiti näyttäisivät samanlaisilta kuin muitten vanhemmat tai opettajat. l Oletko joskus ystävystynyt kaverin kanssa, joka alussa oli mielestäsi erilainen tai jollakin tavalla kummallinen. Mitä tapahtui, miten teistä tuli kavereita? l Miksi on hyvä, että olemme erilaisia? Pieni, iloinen ja punaposkinen Oppilaat kirjaavat yhteisesti tai ryhmissä sanoja, jotka kuvaavat ulkonäköä tai ominaisuuksia. Sanat kirjoitetaan taululle (opettaja voi toimia sihteerinä). Yritetään löytää niin monta sanaa kuin mahdollista. Mietitään, onko taululla sanoja, jotka on mukava kuulla tai jotka voivat harmittaa? Muumien malliin 7

8 Ketä minä ajattelen? Oppilaat kuvailevat vuorollaan jotakin Muumi-hahmoa sanomatta hahmon nimeä. Muut oppilaat arvaavat, kenestä on kysymys. Arvuuttaja antaa vaikka kolme tunnusmerkkiä, esim.: asun teltassa, minulla on vihreä hattu, pidän onkimisesta tai pieni, punamekkoinen, nopea. Edellisen tehtävän sanoja voi käyttää apuna. Kuka minä olen? Opettaja kirjoittaa jonkun hahmon nimen lapulle ja kiinnittää sen oppilaan otsaan. Oppilas yrittää muille esittämiensä kysymysten avulla selvittää kuka hän on. Muut oppilaat saavat vastata ainoastaan kyllä tai ei. Oma suosikkini Oppilaat piirtävät paperille oman muumisuosikkinsa ja värittävät ja leikkaavat sen. Hahmot on hyvä laminoida tai liimata kartongille ja päällystää kontaktimuovilla. Hahmoista voi tehdä myös keppinukkeja. Jokainen esittelee hahmonsa luokalle. Suosikkihahmoa voi käyttää eri teemojen kanssa työskennellessä, näytelmissä ja leikeissä. 3. Suojelemme ympäristöä Keskustelua l Mikä on luonnon likaamista? (mietitään asiaa laajasti: karamellipapereiden heittäminen liikenteen tai tehtaiden päästöt) l Miten luonnon likaantuminen vaikuttaa ihmisiin ja eläimiin? l Mitä me voimme tehdä luonnon ja eläinten suojelemiseksi? l Mitä Nuuskamuikkunen tarkoittaa, kun hän sanoo: Isot asiat lähtevät pienistä teoista? l Mitä tapahtuu, jos luonnossa on lasinsiruja, muovipusseja tai säilykepurkkeja? l On tärkeää muistaa, ettei jätä jälkeensä roskia ei kaupungissa, metsässä, maalla eikä vesillä. 8 Muumien malliin

9 Nuuskamuikkusen idea-aurinko (mind map) Harjoitus voidaan tehdä luokassa, ryhmissä tai pareittain. Oppilaat miettivät ja kirjaavat pieniä asioita, joita jokainen voi tehdä ympäristön suojelemiseksi, esimerkiksi: lajittelen jätteet, en heitä roskia luontoon, en tuhlaa vettä. Näistä kootaan aurinko, jonka säteet syntyvät oppilaiden ajatuksista. Keskelle voidaan liimata Nuuskamuikkusen kuva. Minne tämä kuuluu? Oppilaat opettelevat lajittelemaan. Opettaja näyttää kuvia tai tuo luokkaan roskia (esim. maitotölkki, patteri, lasipurkki, vanha nukke, rikkinäinen sukka) ja oppilaat miettivät, mitä niille tehdään. Yhdessä pohditaan myös, mitkä kuuluvat roskiin, mitä voidaan kierrättää. Siivoustalkoot Siivotaan koulun pihalla tai käydään läheisessä puistossa keräämässä roskia. Projekti: Tehdään seinälle iso maisemakuva, joka esittää metsää, puistoa tai niittyä. Maisema voidaan rakentaa vähitellen. Taustaksi sopii pakkauspaperi tai aaltopahvi, jolle maalataan eri alueita. Jokainen oppilas piirtää kasvin ja/tai eläimen, värittää, leikkaa ja kiinnittää sen sopivalle paikalle taustaan. Vaihtoehtoisesti voi myös käyttää valmiita kuvia. Taustaan voidaan lisätä kuvia. Opettaja voi esimerkiksi muuttaa maisemaa lisäämällä siihen roskia ja töhryjä, jotka siivotaan yhdessä esim. Muumihahmojen talkoilla pois. Maisemakuvaa voi käyttää apuna myös runojen tai laulujen kirjoittamiseen. Oppilaat voivat kirjoittaa maisemaan liittyvistä sanoista assosiaatiolistoja tai luoda kuvan pohjalta adjektiivi-adjektiivi-substantiivi-verbi -muotoisia runoja. Esimerkiksi Pieni punainen leppäkerttu lentää. Sininen tuoksuva kissankello kukkii. Pieni pehmeä varpunen visertää Oman luontomaiseman suojelemiseksi voidaan perustaa luonnonsuojeluyhdistys. Oppilaat miettivät ryhmissä yhdistykselle nimen, säännöt, toiminnan ja tunnuslauseen. Projekti voidaan päättää esittelemällä se toiselle luokalle tai vanhempainillassa, lukemalla runot aamunavauksessa tai pitämällä piirustusten ja kirjoitusten näyttely. Muumien malliin 9

10 4. Nukumme riittävästi Keskustelua l Miksi ihmisen pitää nukkua? l Mitä tapahtuu, jos nukumme liian vähän? l Mihin aikaan menet nukkumaan ja mihin aikaan heräät? l Mistä tietää, että on nukkunut tarpeeksi? l Mitä kuuluu iltatoimiin? l Mikä auttaa nukahtamaan? Ihanan mukava sänky Oppilaat piirtävät sängyn ylhäältä katsottuna. Sänkyyn kuuluu kaunis peitto, lakanat ja tyynyliina. Peiton yläreunaan voi tehdä viillon, josta Muumi-hahmon voi pujottaa sänkyyn nukkumaan. Muumi menee nukkumaan Opettaja jakaa valmiin sarjakuvaruudukon, jossa on 4 5 ruutua. Oppilaat piirtävät sarjakuvaan Muumi-hahmonsa iltapuuhat. Iltalaulu Työskennellään pareittain tai 3 4 oppilaan ryhmissä. Oppilaat keksivät sanat rauhoittavaan ja turvalliseen iltalauluun tai kirjoittavat unirapin (rytmitys s. 19) Rentoutusharjoitus Oppilaat menevät makuulle patjojen päälle. Opettaja kehottaa laittamaan silmät kiinni, olemaan ihan hiljaa, hengittämään rauhallisesti, kuuntelemaan ja kuvittelemaan kuulemansa. Opettaja kuvailee hitaasti ja rauhallisesti päivää Muumilaaksossa, esimerkiksi näin: Kuvittele, että olet Muumilaaksossa. Makaat mukavasti pehmeällä nurmikolla. Aurinko paistaa. Pieni keltainen perhonen lentää ohitsesi ja kimalainen surisee kukassa. Lämmin tuuli tuntuu poskillasi ja hiuksissasi. Katselet taivaalle ja näet, miten isot pehmeät poutapilvet liikkuvat hiljaa eteenpäin. Kuulet laineiden hiljaisen liplatuksen laiturin alla. Nuuskamuikkunen alkaa soittaa huiluaan. Lepäät ja kuuntelet. Sinulla on hyvä olo. Vähitellen nenäsi tavoittaa räiskäleiden tuoksun. Muumimamma siellä valmistelee välipalaa. Lepäät vielä hetken. Kohta mamma jo kutsuu sinua: tulkaahan lapset ottamaan, letut ovat jo valmiit! 10 Muumien malliin

11 Keskustellaan siitä, oliko helppoa keskittyä kuuntelemaan. Miltä Muumilaaksossa näytti? Miltä ruohikko tuntui? Mitä laulua Nuuskamuikkunen soitti? Miltä tuntui, kun avasi silmät? 5. Emme käytä väkivaltaa Keskustelua l Mitä väkivalta tarkoittaa? l Tietoiskussa Haisuli sanoo: Jos tahdot jotakin, niin taistele siitä. Onko Haisuli oikeassa? l Mitä voi tehdä, jos haluaa saman asian kuin joku toinen? l Miten voi toimia, jos on oikein vihainen? Miten voisi hillitä kiukkuaan? (laskea kymmeneen, pyytää apua aikuiselta, mennä rauhoittumaan.) l Kenen kanssa voi puhua jos on nähnyt väkivaltaisen ohjelman? l Onko televisiossa sellaisia ohjelmia, joita lasten ei pitäisi katsoa? Miltä tuntuu, jos näkee televisiossa väkivaltaisia tapahtumia? Jatkokertomus Oppilaat työskentelevät neljän ryhmissä ja keksivät kertomuksen, jossa on ongelma ja onnellinen loppu. Ensimmäinen oppilas keksii kenestä tarina kertoo, toinen missä ja milloin se tapahtui, kolmas mikä oli ongelma, neljäs miten asia ratkesi. Tarina kerrotaan muille ryhmille. Sarjakuva: Oppilaat kuvaavat tilannetta, jossa kavereiden kesken on tullut riitaa. Esim. Milla löi Kallea. Opettaja piirtää tilanteen tikku-ukoilla. Keskustellaan yhdessä siitä, mitä sitä ennen tapahtui. Esim. Kalle otti Millan repusta tavaroita. Opettaja piirtää Kallen repun kanssa. Keskustellaan siitä, tekikö Kalle oikein? Entä tekikö Milla oikein? Mitä Milla olisi voinut tehdä? Esim. mennä kertomaan opettajalle. Piirrä Milla opettajan kanssa. Miten Milla ja Kalle sopivat riitansa? Piirrä Milla ja Kalle pyytämässä ja antamassa toisilleen anteeksi. Muumien malliin 11

12 6. Emme kiusaa Keskustelua: l Mitä kiusaaminen tarkoittaa? l Voiko kepponen tuntua toisesta kiusaamiselta? l Miltä tuntuu jos näet että toista kiusataan? l Mitä voi tehdä, jos näkee kiusaamista? l Muistavatko kaikki koulun säännöt? Miksi säännöt on tehty? Mitä säännöt sanovat kiusaamisesta? Liikkeen aloittaja Osallistujat seisovat tai istuvat piirissä. Yksi osallistujista on piirin keskellä silmät kiinni. Hän on Muumilaakson poliisimestari, joka toimii arvaajana. Osallistujat päättävät yhdessä äänettömästi kuka heistä aloittaa liikkeen. Kun aloittaja on päätetty, arvaajan pyydetään avaaman silmänsä. Aloittajaksi valittu henkilö aloittaa haluamansa liikkeen ja muut matkivat häntä. Liike voi olla esim. pieni käden heilutus, pään pyöritys, sormien napsautus. Aloittaja yrittää välillä vaihtaa liikettä arvaajan huomaamatta. Kaikki muutkin vaihtavat liikettä, kun huomaavat muutoksen. Liikkeet vaihtuvat niin kauan, kunnes arvaaja keksii, kuka liikkeet aloittaa. Sen jälkeen vaihdetaan liikkeen aloittajaa ja arvaajaa. Apukysymyksiä leikin purkamiseksi (näillä johdatellaan keskustelemaan kiusaamisesta) - Kenellä oli leikissä eniten valtaa? - Miltä tuntui olla aloittaja? - Miltä tuntui olla arvaaja? - Miten tämä leikki liittyy kiusaamiseen? (Kiusaamistilanteissa on usein joku, joka jää ulkopuolelle ja joku, joka johdattelee muut kiusaamaan mukana.) Mä en kiusaa -rap Oppilaat tekevät Mä en kiusaa -rapin tai sanoittavat uudelleen tutun laulun (rytmitys sivulla 19). 12 Muumien malliin

13 7. Autamme muita Keskustelua: l Miten voisimme auttaa muita, esim. koulussa kavereita, opettajia, siivoojia tai vahtimestaria, entä kotona, kaupungilla liikkuessa tai kaupoissa? l Milloin muistat saaneesi apua muilta? Miltä se tuntui? l Millainen on auttavainen henkilö? Auttamisen kukka (mind map) Oppilaat kokoavat kukan, jonka terälehtiin kirjoitetaan ideoita siitä, keitä ja miten voisimme auttaa. Lahjakortti Oppilaat askartelevat lahjakortteja tai arvoseteleitä, joissa on pieniä tehtäviä, jotka saaja voi lunastaa. Esim. Vien roskat ulos, imuroin 15 minuuttia, järjestän eteisen, palautan kirjat kirjastoon. Kortin voi halutessaan antaa äitien- tai isänpäivälahjaksi tai jollekin, jota haluaa ilahduttaa. Seikkailurata Voimistelusaliin kootaan rata, jossa on erilaisia esteitä ja voimisteluvälineitä ja josta selviytyminen onnistuu, kun oppilaat auttavat toisiaan. Radasta tulee vaikeampi, jos autettavan silmät sidotaan tai sovitaan, ettei käsiä voi ollenkaan käyttää. Rata kuljetaan läpi pareittain kaksi kertaa, niin että molemmat saavat olla auttajana ja autettavana. Ratakierrosten jälkeen keskustellaan siitä, miltä tuntui olla autettavana/auttajana. Auttajien ketju Aina kun joku auttaa muita, hänen nimensä kirjoitetaan paperisuikaleeseen, joka ripustetaan seinällä olevaan lenkkiin seuraavaksi lenkiksi. Kun lenkeistä muodostuva ketju yltää luokan toisesta päästä toiseen, koko luokka palkitaan. Esim. pidetään nyyttärit, katsotaan elokuva tai pidetään pelitunti. Muumien malliin 13

14 8. Kuuntelemme muita Keskustelua: Opettaja pyytää oppilaita kertomaan toisilleen mitä he ovat tehneet välitunnilla tai mitä mieltä he ovat jostakin lempiohjelmastaan. Opettaja keskeyttää rupattelun yllättäen käyttämällä etukäteen sovittua merkkiä. l Saitko sanotuksi mitä halusit? Kuuntelivatko muut, mitä sanoit? l Miltä tuntui tulla keskeytetyksi? l Kuulitko, mitä toiset sanoivat? Saitko selvää? l Miten me luokassa teemme? Miksi viittaaminen on tärkeää? l Miksi on tärkeää kuunnella toista? l Miten voidaan saada selville yhteinen mielipide? Sinne vai tänne? Opettaja kertoo muumiperheen viikonlopusta: Muumiperhe haluaa viettää mukavan viikonlopun, mutta jokaisella on omat toiveensa. Muumipappa haluaa purjehtimaan, Muumimamma teatteriin, Muumipeikko haluaa onkia. Oppilaat jakautuvat ryhmiin ja jokainen saa muumiroolin. Ryhmä yrittää neuvotella toiveista niin että kaikki lähtevät yhdessä johonkin. Jos jokin ryhmä ei saa aikaiseksi yhteistä päätöstä, muut voivat auttaa ehdottamalla ratkaisuja. Harjoitus voidaan tehdä myös tavallisen perheen rooleissa. Laiva on lastattu Laivan lastaaminen on perinteinen hyvä leikki, jossa pitää kuunnella ja muistaa, mitä muut ovat sanoneet, jottei putoa leikistä. Muistiseitti Oppilaat istuvat piirissä. Opettajalla on lankakerä, jonka hän heittää jollekin oppilaalle ja kertoo yhden asian itsestään, esim. mistä asiasta pitää (lempiväri, -laulu tai -ruoka). Lankakerän pää jää opettajan kä- 14 Muumien malliin

15 teen. Oppilas, joka saa kerän, jatkaa toiselle oppilaalle ja pitää langasta omalla kohdallaan koko ajan kiinni. Jokainen oppilas saa kertoa yhden asian itsestään. Langasta muodostu seitti oppilaiden välille. Se voidaan purkaa vain heittämällä lankakerä takaisin sille, jolta on sen saanut. Purkuvaiheessa pitää muistaa, mikä oli edellisen oppilaan kertoma asia. Luokkakokous Luokka pitää kokouksen, johon valmistellaan esityslista yhteisesti päätettävistä asioista. Kokoukselle valitaan puheenjohtaja ja sihteeri. Jokainen pyytää vuorollaan puheenvuoron ja esittää ajatuksiaan. Joistakin asioista opettaja voi valmistella kokoukselle ehdotuksen, josta keskustellaan. Tämän jälkeen tehdään yhteinen päätös, jonka sihteeri kirjaa pöytäkirjaan. Pöytäkirja pidetään esillä luokan seinällä. 9. Puolustamme pienempiä ja heikompia Keskustelua: l Miksi heikompia pitää puolustaa? l Ketkä tai mitkä ovat meitä heikompia tai pienempiä? l Milloin sinä olet heikompi/ pienempi? l Muistatko millaista oli tulla ekaluokalle tai millaista oli olla päiväkodissa pienten ryhmässä? Sarjakuva Oppilaat piirtävät sarjakuvan, jossa päähenkilö auttaa heikompaa tai suojelee tätä pahalta. Yhteinen suojatti Opettaja tuo luokkaan maskotin, esimerkiksi pehmolelun, jota hoidetaan vuorotellen päivän tai viikon verran. Maskotille valitaan yhdessä nimi (vaikka äänestämällä), ja sen voi viedä myös kotiin. Maskotilla on oma päiväkirja, johon kukin hoitaja kirjoittaa, mitä hoito-aikana on tapahtunut. Maskotin päiväkirja luetaan luokassa sovituin aikavä- Muumien malliin 15

16 lein. Opetellaan antamaan muille palautetta keskustelemalla siitä, miten hyvin kukin vuorollaan on suojattia hoitanut. Mitä toivoisin kummilta? Jos koululla on kummitoimintaa, oppilaat voivat pohtia, mitä he odottavat kummioppilailtaan mitä kummin kanssa olisi mukava tehdä tai millainen on hyvä kummi. 10. Olemme tasa-arvoisia Keskustelua: l Mtä tapahtui? l Miksi Muumipeikko käski Niiskuneidin jäädä kotiin? l Miksi Muumipeikko ajatteli, että tytöistä ei ole apua? l Miten Nuuskamuikkunen pelastuu? l Millä tavoin pojat ja tytöt ovat erilaisia? l Onko asioita, joista useimmat tytöt tai useimmat pojat pitävät? l Ovatko kaikki pojat ja tytöt keskenään samanlaisia? Miten Pikku Myy ja Niiskuneiti eroavat toisistaan? Entä Nipsu ja Muumi? Huom! Katso myös kohta 2. Erilaisuus on hyvä asia. Yhteiset ympyrät Oppilaat piirtävät ideakartat (mind-map) tytöistä/pojista ja kirjaavat niihin asioita, jotka heidän mielestään liittyvät tyttöihin/poikiin. Onko esim. värejä, harrastuksia, leikkejä tai kouluaineita, jotka ovat enemmän tyttöjen tai poikien suosimia? Keskustelun tueksi piirretään taululle kaavio, jossa on kaksi ympyrää, jotka leikkaavat toisensa niin, että keskellä on yhteinen alue. Oppilaat kertovat, millaisia asioita ovat omiin karttoihinsa kirjanneet. Opettaja kirjoittaa huomioita esimerkiksi post it -lapuille ja kiinnittää niitä joko tyttöjen ja poikien ympyrään tai yhteiselle alueelle. Keskustelun aikana lappuja voidaan siirtää, jolloin suurin osa asioista voi siirtyä yhteiselle alueelle. 16 Muumien malliin

17 Projekti: Tutkitaan miesten ja naisten vaatetusta ja kampauksia tai ammatteja eri aikoina. Piirretään kuvia eri aikakausien ihmisistä, kirjataan mitä ihmiset tekivät ja liitetään kuviin vuosiluku. Tulokset voidaan esittää toisille luokille tai vanhempainillassa. 11. Pyydämme anteeksi Keskustelua: l Milloin sanotaan anteeksi? l Miten se tehdään? l Miltä tuntuu jälkeenpäin? l Miltä tuntuu, jos ei tee sitä? l Miksi on tärkeää pyytää anteeksi? l Miksi on niin vaikeaa pyytää anteeksi? Sarjakuva Oppilaat piirtävät sarjakuvan tilanteesta, jossa tapahtuu jotakin sellaista, jota on syytä pyytää anteeksi. Tarinateatteri Oppilaat kertovat kokemistaan tilanteista, joissa ovat pyytäneet anteeksi. Kerätään monenlaisia tilanteita: joku myöhästyy tunnilta, tönäisee toista vahingossa, tai on puhunut loukkaavasti tai nimitellyt toista. Esitetään tilanne niin, että valitaan luokasta halukkaat näyttelijät ja kertoja, jona voi olla joko opettaja tai oppilas. Esitetään näytelmä. Esittäjän tulee pyytää anteeksi niin, että katsojat huomaavat, että hän myös tarkoittaa sitä. Tilanne voidaan näytellä myös nukketeatterina muumihahmojen kanssa, jolloin huomiota kiinnitetään siihen, millä äänensävyllä anteeksipyyntö esitetään. Maailman vaikein sana Oppilaat askartelevat kauniisti koristellut matriisit tai puhekuplat anteeksi -sanan ympärille. Ne sijoitetaan näkyvälle paikalle luokkaan. Jatkokertomus Oppilaat tekevät ryhmissä kertomuksen, jossa sana anteeksi on keskeisessä asemassa. Ensimmäinen alkaa, toinen jatkaa ja viimeinen lopettaa kertomuksen. Voidaan haluttaessa esittää luokalle. Muumien malliin 17

18 12. Kiitämme Keskustelua: Kiitos on pieni sana, josta kaikki tulevat iloisiksi. l Miltä Muumimammasta tuntuu, kun kukaan ei kiitä häntä? l Montako kertaa tämän päivän aikana olet sanonut kiitos? Kenelle ja missä tilanteissa? l Miten montaa henkilöä koulussa voi kiittää joka päivä? Pohditaan yhdessä onko sellaisia tehtäviä, joiden tekijöitä harvoin kiitetään, vaikka he tekevät työtä muiden hyväksi (bussikuski, keittäjä, siivooja ) Kiitos kaunis Oppilaat tekevät kauniita pikkutauluja tai puhekuplia sanasta kiitos ja ripustavat niitä luokkaan tai ympäri koulua esim. ruokasaliin, ilmoitustauluille ja käytäville. Joissakin voi olla myös kokonainen lause, vaikkapa Kiitos hyvästä ruoasta tai Kiitos siististä käytävästä. Kiitospäivä Oppilaat harjoittelevat yhden päivän ajan huomaamaan mahdollisimman monta tilannetta, jossa voivat kiittää. Esimerkiksi aina kun pyytävät jotakin kaverilta tai saavat vaikkapa sakset, kiittävät toisiaan. Seuraavana päivänä kerätään kokemukset: miltä tuntui, miten ihmiset suhtautuivat, voisiko näin tehdä joka päivä. Ristikko Opettaja tekee sanaristikon, johon ratkaistuna muodostuu sana kiitos. Sanakirja Oppilaat keräävät kiitos-sanakirjan, johon kirjataan kiitos mahdollisimman monella kielellä. Sanakirja voidaan koristella ja laittaa luokan seinälle. Kiitoskortti Oppilaat voivat tehdä yhdessä ison kiitoskortin ja luovuttaa sen jollekin koulun henkilökunnan jäsenelle, esim. vahtimestarille, jota haluavat kiittää. Kiitoskortin saaja voidaan kutsua luokkaan vieraaksi tai kortti voidaan luovuttaa juhlallisesti jossakin tilaisuudessa. 18 Muumien malliin

19 Muumien malliin 19

20 Mannerheimin Lastensuojeluliitto on kansalaisjärjestö, joka edistää lapsen oikeutta hyvään ja onnelliseen lapsuuteen.