Omenakuninkaan valtakunnassa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Omenakuninkaan valtakunnassa"

Transkriptio

1 S Ä H K Ö Y H T I Ö S I A S I A K A S L E H T I Omenakuninkaan valtakunnassa Greenpeacen perustajajäsen hyppäsi kelkasta Ostaako kirppikseltä vai uutena? Ryhdy omaksi meteorologiksi Esse Elektro-Kraftin, Herrforsin, Pietarsaaren Energialaitoksen, Kruunupyyn Sähkölaitoksen, Uudenkaarlepyyn Voimalaitoksen ja Vetelin Sähkölaitoksen asiakkaille.

2 Kolme kysymystä Sisältö Muutosten aikaa Luotatko sääennustuksiin? n Anna-Maja Henriksson on oikeusministeri ja toista peräkkäistä kautta RKP:n kansanedustaja. Hän on toiminut pitkään aktiivisesti paikallispolitiikassa kotonaan Pietarsaaressa, jossa hän on edelleen kaupunginhallituksen jäsen. Sydämenasioinaan hän korostaa mm. turvallisen yhteiskunnan, jossa on tilaa kaikille. 1. Globaalia yhteisöä, myös omaa maatamme, ovat ravistelleet ja järkyttäneet viime vuosien mullistavat tapahtumat, esim. väkivallanteot, terrorismi, luonnonkatastrofit ja talouden vaikeudet. Mitkä ovat suomalaisen yhteiskunnan tärkeimmät turvallisuusasiat lähivuosina? Ne liittyvät talouteen, syrjäytymisen ehkäisyyn ja suvaitsevaisuuteen erilaiseksi koettua kohtaan. Hyvinvointiyhteiskuntamme perustuu vahvaan talouselämään ja hyvään työllisyyteen. Koska maamme on riippuvainen viennistä, mahdollinen globaali lama vaikuttaa talouteemme negatiivisesti ja siitä seuraa työttömyyttä ja julkisen talouden leikkauksia. Yhteiskunnan turvattomuus varmasti lisääntyisi, rikollisuus voisi kasvaa ja yleinen tyytymättömyys levitä. Syrjäytymisen ja marginalisoitumisen ehkäiseminen ovat äärimmäisen tärkeitä yhteiskunnan turvallisuudelle. Työttömyys, päihteiden väärinkäyttö ja ulkopuolisuus lisäävät osaltaan turvattomuutta. Sen vuoksi ennaltaehkäisevä ja varhainen puuttuminen on niin tärkeää. Yhteiskunnallisessa keskustelussa vallitsee juuri nyt epämiellyttävä tunnelma. Omaa selvää kieltä puhuu se, että perussuomalaisten kansanedustajille pitää tehdä listoja epäsopivista sanoista. Meidän täytyy puolustaa avointa yhteiskuntaa ja vastustaa suvaitsemattomuutta ja nurkkakuntaisuutta. Anonyymi verkkokeskustelu on tarjonnut temmellyskentän radikaaleille mielipiteille, ja varsinkin nuoret ovat vaarassa radikalisoitua yhä enemmän mustavalkoiseksi muuttuneessa keskustelukulttuurissa. 2. Globaalissa maailmassa kaikki tapahtumat vaikuttavat tavalla tai toisella omaan yhteisöömme. Miten luodaan vahva paikallisyhteisö, joka on varautunut odottamattomiin tapahtumiin? Vahva paikallisyhteisö perustuu ihmisten yhteenkuuluvuuden tunteeseen ja haluun luoda hyvää arkipäivää. Asukkailla pitää olla todellisia mahdollisuuksia vaikuttaa oman paikallisyhteisön kehittymiseen. Heitä pitää rohkaista yhdistystoimintaan, poliittiseen toimintaan, sitouttaa heitä. Lisäksi yhteiskunnan kaikilla sektoreilla ja eri hallintorajojen yli tarvitaan tarkkaan harkittuja suunnitelmia siitä, miten odottamattomiin tapahtumiin olisi parasta varautua. Hoiva-alan, koulun, poliisin, median jne. tulee tehdä yhteistyötä. 3. Mitä elämänlaatu sinulle merkitsee? Elämänlaatua on se, kun tuntee itsensä turvalliseksi arjessa, työssä ja kotona. Pitää pystyä nauttimaan hetkestä, rentoutua yhdessä perheen ja ystävien kanssa. Pohjoisen omenoiden asiantuntija 4 Mitä talvelta on odotettavissa? 12 Näin ennustat säätä 14 Kirppistaivas ja ostosmekka 18 Nappula: Kaasut! 28 Hän jätti Greenpeacen 30 Kiviä taivaalta 44 Johanna Forsman VOIMANPESÄ. Teija Löfholm kuuluu urheilijana harvinaisuuksiin. Hän alkoi käydä salilla kypsässä iässä ja 40 täytettyään osallistui ensimmäisiin voimanostokilpailuihinsa. Sivu 24. Katternö Vastaava julkaisija Stefan Storholm, Isokatu 8, Pietarsaari, puh. (06) , faksi (06) , Osoitteenmuutokset Siv Granqvist, puh. (06) , Tuotanto Botnia Information, Projektipäällikkö Petra Nylund Toimittajat Svenolof Karlsson/Storkamp Media, Petra Nylund, Johan Svenlin, Sonja Smedlund, Susanne Strömberg Layout Glenn Nylund, Annika Lillkvist, Janne Nylund Paino Forsberg 2011 Kun maa on nyt saanut uuden hallituksen ja hallitusohjelman, on syytä miettiä seuraamuksia Katternö-konsernille ja sen tytäryhtiöille. Hallitusohjelmassa puhutaan kuntauudistuksesta. Valtioneuvosto haluaa vähentää kuntien lukumäärää. Sen tavoitteena on riittävän suuret kunnat, jotka selviävät omin voimin tärkeimmistä kuntalaisille tarjottavista palveluista, esim. perussairaanhoidosta, sosiaali- ja terveydenhuollosta ja vanhustenhuollosta. Niiden ei siis enää odoteta muodostavan kuntayhtymiä ja yhteistyöalueita. Uudistusta vastustetaan, mikä aivan varmasti vaikuttaa sen toteutumisaikatauluun. Samaan aikaan EU-jäsenyytemme on pakottanut esiin myös toisen uudistuksen, joka koskee kuntien oikeutta järjestää palveluita, esim. vesi- ja viemäripalvelua, satamatoimintaa sekä sähkön ja kaukolämmön jakelua ja myyntiä niin sanotuissa liikelaitoksissa. Tällaisesta toiminnasta syntyneet voitot on tähän saakka voitu siirtää kunnille ilman verotusta. Se on vääristänyt kilpailua ja aiheuttanut valtiolle verotulojen menetystä ja siis etua niille kunnille, joilla tällaisia liikelaitoksia on. Niitä on esim. Pietarsaaressa, Uudessakaarlepyyssä ja Kruunupyyssä. Voidaan pitää erittäin todennäköisenä, että yllä kuvatut uudistukset toteutetaan lähivuosina. Siitä aiheutuu seurauksia myös Katternökonsernille ei vain omistajien toiminnan uudelleenorganisointia vaan myös omistajarakenteen ja sitä kautta koko konsernin rakenteen. Vanhan sanonnan mukaan mikään ei ole niin varmaa kuin muutos. Emoyhtiön hallituksessa keskitytään tietenkin muutosprosessien strategiseen suunnitteluun. Katternön alueella meidän lähtökohtamme on, että yhtiöidemme tärkein tehtävä on edelleen huolehtia, että alueella, sen väestöllä ja elinkeinoelämällä on käytettävissään energiaa ja energia-alan palveluja kilpailukykyiseen hintaan. Haluamme edelleen pystyä ohjaamaan kohtaloamme maailmassa, joka on tällä hetkellä kovilla koetuksilla ilmastonmuutosten ja talouden heilahdusten lisäksi, ja jotta siinä onnistuisimme, meidän täytyy olla hyvin valmistautuneita. Katternön uranuurtaja Paul Hallvar on tässä hyvänä esikuvana. Paulin hengessä meidän on rakennettava yhteinen visio ja rohkeasti haettava toimivia ratkaisuja. peter boström Hallituksen puheenjohtaja, Katternö Oy n Kim Nygård: Se vaihtelee. Ne sääennustukset, joita olen katsonut, ovat joskus olleet väärässä. Viime kesänäkin sade ja viima yllättivät meidät, kun olimme pukeutuneet lämpimän kelin mukaan. Katson yleensä merisää tiedot, joista saa paremman käsityksen tuulioloista, vaikka en olisikaan menossa merelle. n Stefan Sandler: Kyllä, enimmäkseen. Minulla on kännykässä kaksi sovellusta ja ainakin toinen, WeatherBug, on luotettava. Paikallislehden sääennustukset tuntuvat joskus siltä kuin ne koskisivat jotain aivan muuta päivää. On hyvä tietää etukäteen, millainen sää on lasten futistreeneissä. n Rauni Luoma: Kyllä ne minusta pitävät paikkansa. Katson yleen sä aamuisin uutiset inter netistä ja samassa yhteydessä tarkistan myös sääennustukset. Tärkeintä on saada selville, millainen lähivuoro kauden säästä tulee. n Piia Kangas: Luotan. Meteorologit ovat täysin väärässä äärimmäisen harvoin. Katson sääennustukset lähes päivittäin, lähinnä internetistä ja paikallislehdestä. Kesällä on erityisen tärkeää tietää, millaista säätä on tiedossa. Menneen kesän säästä ja sääennusteista ei minulla ole valittamista. 2 katternö katternö 3

3 Leif Blomqvistin palava innostus hedelmäpuiden historiaan, jalostukseen ja eri makuvivahteisiin on aivan ilmeinen. Omenakuninkaan titteli ei ole ollenkaan kaukaa haettu. Itse hän hymyilee nimitykselle vähän hämillään ja kertoo tuntevansa Ruotsissa erään pomologin, omena-asiantuntijan, jota kutsutaan juuri omenakuninkaaksi. Itseään ei ole aiemmin kuullut tituleerattavan siksi. Mutta toki hän on asiantuntija ja äärimmäisen pätevä omalla alallaan. Blomqvist on kysytty luennoija Suomessa, vielä useammin Ruotsissa ja hiljattain myös Islannissa, koska hänellä on jakaa tietoa omenanviljelystä kylmillä pohjoisilla seuduilla, joissa talvi on huomattavasti kesää pidempi. Johanna Forsman Rakkaan hedelmän kuningas 4 katternö katternö 5

4 Eri omenalajikkeet komeilevat tarhalla pitkissä riveissä. Kuka oikeastaan on tämä pedersöreläinen Suomen tunnetuimpiin kuuluvan taimiston omistaja? Leif Blomqvist osoittautuu tiedonhaluiseksi, monitaitoiseksi yrittäjäksi, joka hallitsee useita täysin erilaisia aloja. Vai mitä sanotte tästä yhdessä elämänvaiheessaan hän samanaikaisesti perusti Pietarsaareen lelukaupan, työskenteli täyspäiväisesti Jakobstads Tidningin graafikko-valokuvaajana ja viljeli mansikoita ja vadelmia Lepplaxissa pitkälti yli hehtaarin alalla. Näiden lisäksi hän rakensi isänsä avulla kotikylään talon itselleen ja perheelleen. Muutamaa vuotta aiemmin hän oli kouluttautunut harrastajateatteriohjaajaksi Kristina Ågrenin johdolla. Hän sanoo sen muokanneen hänen elämäänsä enemmän kuin moni muu asia. Käydessäni koulua Lepplaxissa kukaan ei olisi voinut uskoa, että minä voisin ikinä pitää esitelmää satojen ihmisten edessä, mitä usein teen nykyään. Lapsena kärsin lähes sairaalloisesta ujoudesta, paperit tutisivat käsissäni, jos minun piti seistä luokan edessä ja sanoa jotain. Mutta teatterikoulutuksessa minun oli pakko työstää ujouttani, opin seisomaan yleisön edessä ja laittamaan itseni likoon. Siitä on minulle edelleen hyötyä. Vattupoika Kasvit kuitenkin nousivat hänen elämässään pääosaan ja hän saa niistä nykyään päivittäisen leipänsä. Se johtuu luultavasti varhaisista työkokemuksista ja varmasti myös hänen taustastaan lepplaxilaisen viljelijäperheen poikana. Kauppamiehen ja viljelijän taitonsa hän on osin perinyt äidinäidiltään, joka jäi sodan jälkeen yksinhuoltajaksi. Hän myi mm. vadelmia Kokkolan torilla lisätienestin vuoksi. Sain pikkupoikana usein lähteä torille mukaan ja silloin näin vain työn hauskimman puolen. 19-vuotiaana minulla oli jo oma mansikkaviljelmä ja muutama työntekijä. Mansikat löysivät ostajansa, ja pian Leifillä oli myös lähes hehtaarin kokoinen vadelmaviljelmä, jonka sato myytiin samalla tavoin lähialueen toreilla. Joskus joku vielä muistaa minut niiltä ajoilta ja kutsuu vattupojaksi. KESTÄVÄÄ PUUTA. Leif Blomqvistin vuosien ahkeran työn tulokset näkyvät Blomqvistin taimistossa Lepplaxissa. Siellä kasvaa Suomen suurimpia talvenkestävien omenapuulajikkeiden kokoelmia. Johanna Forsman Vinkkejä kotitarvekasvattajalle Johanna Forsman Piha ilman omenapuuta on kuin koti ilman keittiötä - siksi monen talonomistajan mielestä pihassa on ehdottomasti oltava pari omenapuuta. Yhtä itsestään selvää sen sijaan ei ole, että hedelmäpuutkin tarvitsevat hoitoa tuottaakseen hyvää satoa. Leif Blomqvist antaa omenapuiden omistajille hyviä neuvoja ja kertoo tavallisimmista virheistä: KASVUALUSTA. Syy omenapuun menestymättömyyteen löytyy usein maasta. Omenapuu tarvitsee viihtyäkseen 50 cm syvän ja halkaisijaltaan 1,5 2 m leveän alueen kuohkeaa ruokamultaa. On tärkeää, ettei vesi jää talvella seisomaan kuoppaan juurten ylle, koska silloin jää ja hapenpuute vahingoittavat niitä. Sen voi välttää salaojittamalla maan tai istuttamalla puun kohopenkkiin. LEIKKAUS. Leikkaa harkiten ja kohtuudella. Omenapuuta pitää leikata, jotta sen latvuksesta tulee harva ja sopivan ilmava. Ilmava latvus kuivuu nopeasti sateen ja kasteen jäljiltä ja näin estää ruven ja muiden kasvitautien leviämistä. Tavallinen väärinkäsitys on, että omenapuut pitää leikata aikaisin kevättalvella. Leifin ohje on, että vastaistutettu puu leikataan toukokuussa, kun lämpötila on yli 0 C. Vanhat omenapuut pitää leikata elokuun alussa. Pohjoisen sijaintimme vuoksi omenapuuta kannattaa kuitenkin leikata aika varovasti, jotta sen talvehtiminen ei vaarantuisi. VÄLTÄ JAKSOTTAISSATOISUUTTA. Joillain omenalajikkeiden ominaisuutena on kasvattaa joka toinen vuosi niin runsaasti raakileita, että ne eivät samaan aikaan jaksa muodostaa seuraavan vuoden kukkasilmuja. Silloin raakileita kannattaa harventaa, jolloin saa suurempia, parempilaatuisia hedelmiä sekä satoa joka vuosi. LANNOITUS. Emme voi meidän seudullamme lannoittaa yhtä paljon kuin lämpimimmillä leveysasteilla. Hyvänä nyrkkisääntönä on, että lannoitus on sopivaa, kun vastaistutettu puu kasvaa cm vuodessa. Satoa antava puu saa sopivasti lannoitusta, kun se kasvaa 20 cm vuodessa. Jos puu saa liikaa typpilannoitetta, se ei ehdi valmistautua talveen ja pakkanen vaurioittaa sitä silloin helpommin. Lannoita siis kohtuudella ja muista kalkita. Jos maan ph-arvo on liian matala, kasvi ei pysty hyödyntämään sen ravinteita. 6 katternö katternö 7

5 Tiedonhaluinen yrittäjä, joka hallitsee useita täysin erilaisia aloja. Johanna Forsman Johanna Forsman Varta itsellesi perheomenapuu PALKINTO. Kevät, kesä ja syksy ovat ehdottomasti kiireisinä aikaa Leif Blomqvistille ja hänen työntekijöilleen taimistolla. Suurin palkinto kovasta työstä on, kun asiakas palaa taimistolle kertomaan hyvistä ja maukkaista omenoistaan. Silloin Leif tietää, että omenantaimi on löytänyt oikean omistajansa. Salapoliisin työtä Leif laajensi toimintaa vähitellen myös mustaherukoihin. Se käynnisti hänen kiinnostuksensa kasvien lisäämiseen. Mustaherukkataimien torimyynti lauantaisin osoittautui nimittäin hyvinkin kannattavaksi. Myin useita tuhansia taimia joka syksy Pietarsaaressa ja Vaasassa. Monet olivat kyllästyneet Brödtorp -pensaisiinsa; se on mustaherukkalajike joka mielellään kasvaa maata myöten ja on vaikea leikattava. Öjebyn, jota minä silloin kauppasin, kasvoi ylöspäin ja se oli helppohoitoinen. Marjapensaista ei ollut pitkä askel hedelmäpuihin, ja Leif alkoi aika varhain myös kasvattaa taimia. Blomqvistin taimiston toiminta on ainutlaatuista, sillä Leif on ottanut talteen lukuisia vanhoja omenalajikkeita, mm. niitä joita 1900-luvun alkupuoliskolla myytiin Syringin taimitarhalla Vaasan Gerbyssä. Hän on saanut monet niistä käsiinsä lehti-ilmoitusten kautta ja sitten matkustanut maata ristiin rastiin pistokkaiden hakemiseksi. Kaikenmakuisia omenoita Joskus omenapuiden omistajat ottavat myös itse yhteyttä Leif Blomqvistiin ja pyytävät häntä ottamaan talteen jonkin erityisen hyvän lajikkeen. Gustavs bästa on juuri tällainen lajike. Eräs vanhahko laihialainen herrasmies kävi tuomassa meille omenamaistiaisia useina kesinä peräkkäin. Olin samaa mieltä, omenan maku oli erikoinen, ja lajike sai nimensä alkuperäisen omistajansa mukaan. Leif Blomqvistin ahkeran työn tulokset näkyvät taimistossa. Eri omenalajikkeet komeilevat tarhalla pitkissä riveissä. Juuristo tai perusrunko on usein sama eli pakkasenkestävä venäläinen Antonovka. Itse puut koostuvat erilaisista, meidän olosuhteisiimme sopivista lajikkeista kaikenlaisiin makumieltymyksiin. Sillä omena on muutakin kuin vain omena. Omenahan on rakastetuin hedelmämme, mutta siitä on todella monta eri makua. Minulle on elämänlaatua, kun voin valikoida, minkä lajikkeen omenaa haluan maistaa. Maku vaihtelee, mutta eniten pidän omenoista, joissa on jotain ekstraa. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän omenassa pitää olla makua. Siinä pitää olla terää ja voimaa, sekä makeutta että happamuutta, ja tämä yhdistelmä usein puuttuu etelästä tuoduista omenoista. Täällä kasvaneissa omenoissa on enemmän makua ja aromia, koska ne kypsyvät hitaammin. Haluan, että omenassa on puruvastusta. Leifin innoittajana on myös halu auttaa asiakkaita löytämään oikeanmakuiset omenat. On sääli, jos ostaa omenapuun ja odottaa monta vuotta hedelmiä ja sitten huomaa, etteivät omenat olekaan oman maun mukaisia. Siksi haluan auttaa asiakkaita tiedostamaan, mitä he ovat ostamassa, ja jaan mielelläni hoito-ohjeita. Äitini halusi minusta opettajaa, ja hän oli tavallaan oikeilla jäljillä. Minusta on mukavaa auttaa ihmisiä onnistumaan tekemisissään. sonja smedlund Etkö pidä omien omenoidesi mausta? Silloin voit kokeilla varttaa uusia omenalajikkeita pihassasi jo kasvavaan puuhun. Eri omenalajikkeiden varttaminen yhteen ja samaan emopuuhun oli yleistä jo antiikin aikaan, jolloin saattoi mukavasti vain ojentaa kätensä ja iskeä hampaansa lempihedelmäänsä, Leif Blomqvist kertoo. Hän näyttää pientä omenapuun tainta, jonka emopuu on Sparreholm mutta johon on vartettu oksiksi useita muita lajikkeita: päärynänmakuinen venäläinen Konfetnoje, suuri litteänpyöreä ja mieto Kihlajaisomena sekä Astrakaani Iso Kuulas, jolle on tyypillistä läpikuultavuus ja oma erityinen arominsa kaikki nämä neljä lajiketta samassa puussa. Ruotsissa kotipuutarhurit varttavat puihinsa eri lajikkeita yleisemmin kuin Suomessa. Täällä luullaan, että se on niin vaikeaa. Ihmiset eivät uskalla kokeilla, vaikka se on todella helppoa, Leif Blomqvist sanoo. Hänellä on omassa pihassaan n. 15-vuotias omenapuu, jossa on 45 eri lajiketta se on aika lähellä maailmanennätystä, joka lienee 50 eri lajiketta samassa puussa. Perheomenapuun etuna on, että se on itsepölytteinen, koska samassa puussa kasvaa useita eri lajikkeita. Siksi pihaan tarvitaan siis vain yksi omenapuu, jotta se kantaisi satoa. Sitä paitsi varttaminen on hauska harrastus. Varttaminen Varttaminen voidaan tehdä nuoriin taimiin tai vähän vanhempiin puihin. Paras ajankohta on toukokuun alku kasvukauden juuri käynnistyttyä. Varteoksat otetaan talvilevossa olevasta puusta (marras-huhtikuussa). Vartteiden pitää olla edellisen vuoden kasvuversoja. Vartteet säilytetään kosteassa 0-asteen vaiheella, kunnes ne käytetään. Lumi on sopiva säilytyspaikka. Omenankasvattajat käyttävät samaa menetelmää omenapuiden lisäämiseen. Suunnilleen yhtä paksuun perusrunkoon ja vartteeseen tehdään leikkaus erityisellä varttamisveitsellä. Noin 3 4 cm pituiset leikkauspinnat liitetään yhteen varttamisteipillä. 8 katternö katternö 9

6 Karolina Isaksson KAHVIPAUSSI VIRKISTÄÄ. Yhteisöllisyys on tärkeää, työhön pitää olla mukava tulla, sanoo Tony Forsbacka, joka mielellään kahvittelee työkavereiden Ellinor Haglundin Ja Pekka Siekkisen kanssa. V I R T A S E T Tony on mieluiten askeleen edellä n Tony Forsbacka ja hänen tiiminsä tekevät parhaansa, jotta heitä ei näkyisi. Meidän työtämme on vaikea mainostaa. Kun me näymme vähiten, se tarkoittaa, että toiminta on sujunut parhaiten, sanoo Uudenkaarlepyyn Voimalaitoksen käyttöteknikko Tony Forsbacka. Hänen ensisijaisena tehtävänään on pitää alueen sähköverkko kunnossa ja sitä kautta estää asiakkaiden sähkökatkoksia. Työssä pitää seurata sähköverkon kuormitusta ja tarvittaessa suunnitella lisää muuntajakapasiteettia pysyäksemme koko ajan askeleen edellä, hän selittää. Vuosittaiset syysmyrskyt vahingoittavat usein sähköverkkoa, mutta niille ihminen ei mahda mitään. Ei, on turhaa istua odottamassa myrskyjen saapumista. Linjat täytyy pitää jatkuvasti kunnossa, aluskasvillisuus raivata ja pitää huoli valmiustilasta. Moottorisahat pitää olla huollettuina ja autot tankattuina, kun hälytys tulee. Mats Sandström Hyväksi havaitut järjestelmät ja tarkasti määritellyt vastuualueet helpottavat akuuttien ongelmien hoitoa. On myös tärkeää, että tunnemme toisemme ja voimme luottaa työkavereihin kohdatessamme vaikeita tilanteita maastossa. Hän on toiminut Uudenkaarlepyyn Voimalaitoksessa vuodesta 1985 erilaisissa työtehtävissä. Pienessä sähkölaitoksessa saa kokeilla monia erilaisia töitä. Olen aina viihtynyt todella hyvin työssä kulloisista tehtävistä riippumatta, Tony Forsbacka kertoo. Hän on myös säännöllisesti yhteyksissä asiakkaisiin, koska hän ottaa vastaan uudet liittymät. Säännöllisissä asiakaskontakteissa saa tärkeää tietoa siitä, mitä paikallisesti tapahtuu ja on tekeillä. Missä rakennetaan enemmän, mihin suuntaan sähkönkulutus on menossa. Minun aikanani sähköyhtiön rooli on yhteiskunnassa muuttunut enemmän palvelusuuntaiseksi. Aivan oikeanlainen kehitys. Wisepro opettaa talon ennakoimaan säätä n Talo, joka hyödyntää lähipäivien sääennusteita, pystyy paremmin säätelemään sisälämpötilaa verrattuna taloon, joka reagoi vain reaaliaikaiseen ulkolämpötilaan. Tässä on lyhyesti alavieskalaisyritys Wisepron tuoteidea eli tuote hakee sääennusteita internetistä ja ottaa niiden tiedot huomioon talon lämmityksessä. Talon energiatehokkuus paranee etukäteistiedon avulla huomattavasti samalla kun sisälämpötilan säätö toimii miellyttävämmin, sanoo Wisepron toim.joht. Janne Känsäkoski. Energiankulutusta saa hänen mukaansa laskettua jopa % yhtiön sääennustesäätöjärjestelmän avulla. Talon lämmityksen säätöparametrit ottavat ulkolämpötilan lisäksi huomioon tuulen, sateen ja auringon vaikutuksen rakennukseen. KATSOO ETEENPÄIN. Wisepron järjestelmä hakee sääennusteet automaattisesti internetistä ja soveltaa niitä rakennukseen, sanoo yhtiön toim. joht. Janne Känsäkoski. Wisepro sai palkinnon YIT:n Energianero Innovaatiokilpailussa. Vasemmalla Timo Lehmus, YIT. Lämmin kesä n Kylmän talven jälkeen saimme Suomessa lämpimän kevään ja kesän Huhti- ja kesäkuu olivat suhteellisesti kaikkein lämpimimpiä. Maapallon keskilämpötila on tärkeimpien mittaussarjojen yhdistelmänä ollut nyt lievästi laskeva pian 10 vuotta. Vuodesta 2011 näyttää kokonaisuutena tulevan huomattavasti kylmempi kuin Tyynenmeren El Niño/La Niña merivirtaukset, jotka yksittäisenä tekijänä vaikuttavat ehkä voimakkaimmin lyhyen aikavälin globaaliin lämpötilaan, siirtyi elokuussa kylmään suuntaukseensa (La Niña). Ennusteen mukaan La Niña voimistuu jyrkästi lähimmän puolen vuoden aikana. Huomattakoon, että University of Coloradon ilmoittama globaali merenpinnan korkeus ei ole noussut kolmen viime vuoden aikana. Syyskuun alussa mediassa uutisoitiin, että pohjoisnavan jääpeite ei ole koskaan ollut niin suppea kuin tänä vuonna. Väite perustuu hyvin lyhyelle aikajanalle: aukottomia tietoja jäätilanteesta saadaan vain satelliittikuvilla, joita alettiin ottaa v Tosiasiassa jääpeite oli sitä paitsi suppeampi v Vähän pidemmällä aikajanalla, vuodesta 1900, pohjoisnavan lämpötilan kehitystä voidaan seurata brittiläisestä HadCRUT-sarjasta (ks. sivun alareuna). Siitä käy ilmi, että ja 1940-luvut olivat pohjoisnavalla suunnilleen yhtä lämpimiä kuin ja 2000-luvut. Alhaalla oleva käyrä osoittaa poikkeaman vuosien lämpötilakeskiarvosta. Pallot osoittavat kuukauden lämpötilapoikkeaman vuosien keskiarvosta.kuvat on laatinut fyysisen maantieteen professori Ole Humlum. Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Se käynnistyy polkaisulla n Monet nostavat pyöränsä talviteloille, kun hutiloiden auratut pyörätiet käyvät raskaiksi polkea. Sähköavusteinen pyörä tarjoaa mahdollisuuden hyötyliikuntaan ja raittiiseen ilmaan vuoden ympäri ilman, että hiki tursuaa työpaikalle tultaessa. ENERGIA VIISAS Sähköavusteiset pyörät eivät ole Suomessa vielä kovin tunnettuja, mutta Saksassa ja Hollannissa myydyistä pyöristä joka neljännessä on polkemista avustava sähkömoottori. Lain edessä ne eivät ole moottoriajoneuvoja, koska niitä täytyy polkea itse. Täysi akku kestää n. 80 km ajoa. Akun tyhjettyä pyörä toimii aivan kuin mikä tahansa tavallinen pyörä, kunnes litiumakku jälleen ladataan. Ohjaustangossa oleva näyttö ilmoittaa akun lataustason, ja siitä voi myös säätää moottoriavustuksen astetta. Katternö-lehti testasi 8-vaihteista Helkamapyörää ja Panasonicin sähkömoottoria näin ennen talvikautta. Rungon muotoilussa on futuristisia piirteitä, mutta ohjaustanko, satula ja polkimet tuntuivat aivan samanlaisilta kuin tavallisessa pyörässä. Sähkömoottori (10 A) ja akku on koteloitu polkimien yläpuolelle. Kun apua tarvitaan eniten käynnistyksessä, vastatuulessa ja raskaissa ylämäissä moottori antaa joustavasti lisävoimaa polkemiseen. Eniten avun huomaa isoilla vaihteilla ja vastamäissä, jolloin sitä alkaa miettiä, oliko aamupuurossa jotain kiellettyä piristettä. Liikenteessä näkyminen, myös pyöräilijöiden, on pimeinä vuodenaikoina tärkeää. Valaistus on liitetty oivallisesti sähköpyörään. Pyöräilijä tuottaa polkemalla virran LED-lamppuun, mutta ei vanhanaikaisella dynamolla, joka painoi lumen ja loskan kiinni vanteeseen. Ei, paljon on ehtinyt tapahtua siitä, kun isoisä pyöräilemään oppi. LISÄMUSKELEITA. Sähkömoottorin momentintunnistin mittaa polkimiin kohdistuvaa vastusta ja tarjoaa lisävoimaa vastatuulessa ja ylämäissä kamppailevalle pyöräilijälle. Mats Sandström 10 katternö katternö 11

7 Millainen talvesta tulee? Millainen talvesta tulee? Kahden peräkkäisen kylmän ja lumisen talven jälkeen kolmannen samanlaisen tulo on kai epätodennäköistä? Sitä ei voi kukaan tietää. Mutta aina on järkevää varautua kylmän talven varalle, sanoo Ilmatieteen laitoksen entinen ylimeteorologi Reijo Solantie. Reijo Solantie on stadin kundi, siis paljasjalkainen helsinkiläinen. Kuten moni muu asia, sekin on suhteellista. Isoisän isoisänisäni tuli Ruotsin Värmlannista, osallistui Oravaisten taisteluun v ja jäi Suomeen. Sukunimi oli Silén ennen kuin se muutettiin Solantieksi, Reijo kertoo. Reijo Solantie jäi eläkkeelle jokin aika sitten palveltuaan pitkään Ilmatieteen laitoksella. Hän on sen jälkeen lehtien palstoilla kritisoinut sitä, että hänen entinen työnantajansa keskittyy liian paljon tiedottamaan pitkälle tulevaisuuteen sijoittuvista ilmastonmuutoksista ja liian vähän siihen, mitä juuri nyt tapahtuu. Tuntuu olevan mediaseksikkäämpää esittää uhkaavia tulevaisuuden skenaarioita kuin muistuttaa, miten tärkeää on varautua vahinkoihin, joita ilmasto voi tällä hetkellä aiheuttaa. Tämä epätasapaino on vaarallista varsinkin, koska se moninkertaistuu ilmastoasioiden siivilöityessä median kautta. Se on kerta toisensa jälkeen johtanut yhteiskunnalle kalliisiin yllätyksiin, minkä viime vuosien runsaslumiset talvet hyvin osoittavat, Reijo Solantie sanoo. Sään ennustaminen vaikeaa Laitamme Reijo Solantien koetukselle. Miten hyvin talvisäätä voi ennustaa? Millainen talvesta tulee? Sademäärien ja lämpötilojen ennustaminen monta kuukautta etukäteen tuottaa useimmiten huonoja tuloksia. Lumimäärän ennustaminen on sitäkin epävarmempaa, sillä siihen vaikuttavat sekä sademäärät että lämpötilat. Koko vuodenaikaa koskevat ennusteet ovat tosin tulossa, ja testivaiheessa on saavutettu Reijo Solantie, entinen Ilmatieteen laitoksen yli meteorologi. Kukaan ei tiedä, millainen talven säästä muodostuu. Sen voi kuitenkin sanoa varmasti, että talven varalle on järkevää varautua hyvin. Karl Vilhjálmsson Tuntuu olevan mediaseksikkäämpää esittää uhkaavia tulevaisuuden skenaarioita kuin muistuttaa, miten tärkeää on varautua vahinkoihin, joita ilmasto voi tällä hetkellä aiheuttaa. lupaavia tuloksia, Reijo Solantie sanoo. Tulevan talven opasteeksi ja ehkä ennen kaikkea talven varalle varautumiseksi on kuitenkin järkevää tutustua aiempiin tilastoihin. Täällä Pohjois-Euroopassa talven sää määräytyy pääasiassa vallitsevien tuulten mukaan. Jos lounaistuuli on voimakas ja hallitseva, talvesta tulee tavallista leudompi. Jos kaakkois- ja itätuuli ovat yhtä yleisiä kuin lounaistuuli, meille tulee pitkiä pakkaskausia. Lämpötila ja sademäärä määräävät yhdessä lumipeitteen syvyyden. Mitä kylmempi talvi, sitä suurempi osa sateesta tulee lumena ja suojasää syö sitä pienemmän osan lumikinoksista. Leutoina talvina sataa yleensä enemmän kuin kylminä. Lapissa, jossa on harvoin suojaa edes leutoina talvina, sademäärät vaikuttavat lumen määrään enemmän kuin suojasää. Sen vuoksi Lapissa on leutoina talvina enemmän lunta kuin kylminä. Sitä vastoin muualla Suomessa ja Ruotsissa kylmät talvet ovat runsaslumisempia kuin leudot. Esimerkiksi Ruotsissa 60. leveysasteen eteläpuolella talvet ovat niin leutoja, että syviä lumikinoksia esiintyy vain tavallista kylmempinä talvina. Meriympäristö on erikoinen Lunta muodostuu, kun kylmä ja lämmin ilma kohtaavat ja ilma sisältää kosteutta. Meriympäristöllä on sen vuoksi omat edellytyksensä, Reijo Solantie sanoo. Meri on osittain avoin koko talven myös kylminä talvina Selkämerellä ja Suomenlahdella. Itämerestä suurin osa on jäätön lähes koko talven. Lämpimästä merestä haihtuu kovalla tuulella ja pakkasella runsaasti kosteutta, mikä usein aiheuttaa runsaita lumikuuroja rannikolle. Kylminä talvina syntyy vaikeita lumituiskuja myös sellaisille alueille, joissa maasto pakottaa ilman nousemaan kaakkois- ja itätuulella ylöspäin. Esimerkiksi Uudellamaalla, jossa meri ja maastonmuodot synnyttävät lumituiskuja kylminä talvina, lumimäärä vaihtelee eri talvina enemmän kuin missään muualla Suomessa. Uusimaa on hyvä esimerkki siitä, mitä tapahtuu, kun yhteiskunta jättää ilmaston huomioimatta. Talvet, jolloin kaakkoistuulet ovat hallitsevia, ovat poikkeuksetta erittäin runsaslumisia Uudellamaalla, mutta jos kaakosta tuulee vain vähän, talvet ovat lähes aina hyvin vähälumisia. Tilastot osoittavat, että ensinmainitun tyyppisiä talvia esiintyy usein rykelminä. Niiden välillä voi olla pitkä rivi leutoja talvia. Yksi tällainen leuto jakso ulottui talvesta aina talveen Tätä taustaa vasten Reijo Solantie ja hänen tutkijakollegansa Achim Drebs esittivät v yhteisessä raportissaan varoituksen: Varsinkin nyt, kun lounaistuulet ovat olleet hallitsevia talvesta saakka, on syytä muistaa, että niiden tilapäinenkin katkos merkitsee aivan erilaisia lumioloja Uudellemaalle; milloin kaakkoistuulet ovat olleet hallitsevia, Uudellemaalle on usein satanut enemmän lunta kuin Iijoen valuma-alueelle, joka on Suomen runsaslumisinta aluetta. Näin kävi esimerkiksi ja 1960-luvuilla. Varoitus kuuroille korville Tämä varoitus kaikui kuuroille korville; paljolti koska on keskitytty niin yksipuolisesti vain tulevaisuuden ilmastoon. Vallitseviin olosuhteisiin sopeutuminen unohtuu, koska huomio on kiinnitetty vain siihen, miten meidän pitäisi valmistautua tulevaan ilmastonmuutokseen ja yrittää pysäyttää sitä. Seurauksena on Helsingissä ollut kahtena viime talvena junaliikenteen kaaos, josta ei ole vieläkään toivuttu. Suurempien vahinkojen välttämiseksi Ilmatieteen laitoksen - ja Ruotsissa SMHI:n - pitäisi enemmän keskittyä lyhyemmän aikavälin, 5-10 vuoden ilmastonvaihteluihin. EU-komissio suhtautuu talviolosuhteisiin vielä suomalaisiakin viranomaisia välinpitämättömämmin, Reijo Solantie sanoo. Kun komissio vahvistaa LFA-tuen, joka korvaa kylmästä ilmastosta maanviljelylle aiheutuvia haittoja, se rinnastaa Etelä-Suomen ja sen neljän kuukauden pituisen talven Iso- Britannian, Ranskan ja Saksan alueisiin, joissa voi kulua vuosia ilman että talvea edes tulee. Näin komissio manipuloi maataloustuen perusteita suurempien maiden eduksi, Reijo Solantie sanoo. Suomen hallitus on useita kertoja nöyryyttävästi kuin kerjäläispoika pyytänyt komissiolta lupaa pidentää suomalaisille viljelijöille maksettavan lisätuen aikaa - siis tuen, jota tosiasiassa maksetaan suomalaisten veronmaksajien kukkarosta. Katseet tilastoihin Paras vastaus tulevan talven pakkasiin ja lumiin saadaan tutkimalla alueen todennäköisyyksiä 50 viime vuoden tilastoista, Reijo Solantie sanoo. Ilmastonmuutoksen hitauden vuoksi tällä tavoin saadaan hiukan yläkantissa oleva runsaslumisuuden ja pakkasen riskiarvio. Mutta ehkä tietty ylivarovaisuus onkin parhaiten hyödyksi? Millaisia talvia voimme siis odottaa 50 vuoden kuluttua? Tietokoneajojen perusteella talvilämpötilan oletetaan olevan nykyistä kolmisen astetta korkeampi ja sademäärän n. 20 % suurempi. Vaikeita lumitalvia esiintyy harvemmin, mutta täysin ne eivät katoa. Miten sellaiseen ilmastoon voi valmistautua? Helsinkiläiset voivat tutustua Ruotsiin Boråsiin, jonka nykytalvet vastaavat sitä, millaisiksi Helsingin talvien odotetaan muuttuvan. Tamperelaiset voivat tutkia Helsingin nykytilannetta. Leudot talvet tuovat mukanaan merkittäviä etuja, Reijo Solantie sanoo: Lämmitykseen kuluu vähemmän energiaa, ja teiden auraustarve vähenee. Syksyllä kylvettävät viljat, esim. ruis, talvehtivat paremmin ja antavat varmemmin suurempia satoja. Mutta tulevaa odottaessa on kohtalokasta unohtaa nykytilanne! svenolof karlsson petra nylund 12 katternö katternö 13

8 Ryhdy itse meteorologiksi! Internetin sääennusteet ovat suosittuja. Kannattaa kuitenkin muistaa, että ne tuotetaan yleensä täysin automaattisesti eikä niitä siis kuten esim. TV:n sääennusteita tulkitse ja laadi meteorologi. Internetin sääennusteet voivat näyttää vakuuttavan tarkoilta tunti tunnilta juuri omalle paikkakunnallesi ilmoitettuine lämpötiloineen ja sademäärineen. Mutta joskus ennusteet pitävät paikkansa huonosti tai eivät ollenkaan. Miten siihen pitäisi suhtautua? Tässä otteita Katternölehden Svenolof Karlssonin keskustelusta Anders Perssonin kanssa. Meteorologi Anders Perssonilla on pitkä kokemus sääennusteista. Nykyään hän toimii Euroopan sääkeskuksessa ECWMF:ssä Readingissä Englannissa. Yksi päätelmistä on, että on viisasta yrittää ryhtyä omaksi meteorologikseen. Pidä tietokone-ennusteita pohjana, jota tulkkaat omien tarpeidesi perusteella! Rob Hine Svenolof Karlsson: Miten sääennusteita alettiin laatia tietokoneilla? Anders Persson: Pohjana on ranskalaisen filosofin Pierre Simon de Laplacen ( ) visio siitä, että hypoteettisen superälyn, joka tietää maailmankaikkeuden jokaisen hiukkasen sijainnin ja nopeuden, pitäisi pystyä ennustamaan kaiken, mitä on tapahtunut ja mitä tulee tapahtumaan. Tässä tapauksessa siis kaikki ilmakehän molekyylit? Kyllä, ja osittain myös maan ja merien. Tällaista ei tehdä käden käänteessä, mutta meteorologit ovat päässeet alkuun jakamalla maapallon ilmakehän miljooniin ns. ilmapaketteihin eli laskentakuutioihin, joiden sivut ovat km ja korkeus m. Tietokone laskee, miten niiden lämpötila, kosteus ja liike muuttuvat minuutin välein. Arvio ei koske vain ilmapaketin tapahtumia, esim. vesihöyryn tiivistymistä, vaan myös niihin tulevaa ja niistä lähtevää säteilyä sekä kylmien vuorten tai lämpimien merten vaikutusta. Todella monimutkaiseksi sen tekee vuorovaikutus muiden lähi-ilmapakettien kanssa. Tuo kuulostaa vähintäänkin hankalalta On hämmästyttävää, että säätä pystyy ylipäätään ennustamaan! Ja kuitenkin tässä on vain puolet työstä. Lisäksi ennen laskentaa pitää määrittää jokaisen miljoonan ilmapaketin lämpötila, kosteus, ilmanpaine ja liike (jota kutsumme tuuleksi). Havaintojen lukumäärää ja laatua pyritään nostamaan ja hiomaan menetelmiä, joilla havainnot yhdistetään matemaattisiin tietokonelaskelmiin. Anders Persson ns. EFI-kartan (EFI = Extreme Forecast Index) äärellä Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksessa ECWMF:ssä. Kartalla näkyy syyskuun puolivälin tilanne, jolloin EFI varoitti 3 4 päivää etukäteen normaalia suuremmasta toden näköisyydestä erittäin voimakkaille tuulille Suomenlahdella, Etelä-Ruotsissa ja Baltiassa (punaisella), normaalia suuremmasta todennäköisyydestä voimakkaille sateille Keski-Suomessa (vihreällä) ja harvinaisen suuresta todennäköisyydestä helle aallolle Kaakkois-Euroopassa (keltaisella ja oranssilla). Se on esimerkki tietokonetuotteesta, joka ei anna enempää yksityiskohtia tai tietoa kuin mikä on perusteltua. Se lupaa vähemmän mutta pitää paremmin, Anders Persson kommentoi. 14 katternö katternö 15

9 Ihmisille pitäisi kertoa, että osa huonojen ennusteiden vastuusta kuuluu itse asiassa heille itselleen, koska he vaativat ehdottomia vastauksia, joita meillä ei aina ole! Eivätkö satelliitit ole siinä avuksi? Ovat, mutta se matematiikka, jolla satelliittien säteilytiedot muutetaan lämpötilaksi ja kosteudeksi, on äärimmäisen monimutkaista. Tietokone ei suoraan käytä silmämääräisiä havaintoja pilvistä ja säästä. Sen sijaan se laskee, millainen sään pitäisi olla tiedetyn ilmanpaineen, lämpötilan, tuulen ja kosteuden perusteella. Senkö vuosi tietokone-ennusteet eivät joskus pidä edes alkujaan paikkansa? Juuri niin. Mutta vaikka säätila on saatu laskemalla, se on silti usein varsin oikeassa. Meteorologit työstävät tiiviisti menetelmiä, joilla todellinen säätila saataisiin matemaattisesti johdonmukaisesti tietokoneen tietoon. Kunnes nämä ongelmat on ratkaistu, käyttäjien on hienosäädettävä ennusteita myös siksi, että heidän säähavaintonsa ovat useita tunteja myöhempiä kuin tietokoneella, jonka täytyy tietyllä hetkellä keskeyttää havaintojen kerääminen ja alkaa laskenta. Joten automaattisia, tietokoneiden tuottamia verkkoennusteita käyttävien täytyy ryhtyä omaksi meteorologikseen? Kyllä, heidän täytyy osittain hoitaa se työ, jota meteorologi ei ehdi tehdä. Jos tietokone-ennuste näyttää tällä hetkellä esim. kolme astetta liikaa, se näyttää luultavasti liian lämmintä myös loppupäivän. Ennuste voi luvata liikaa, koska on varhainen kevätaamu ja sää on selkeää eikä ennustetun pilvistä. Pilvinen tietokone-ennuste voi samasta syystä myöhemmin päivällä osoittautua liian kylmäksi, koska aurinko on selkeässä säässä voinut lämmittää ilmaa. Seuratessani oman paikkakuntani tietokoneennusteita olen joskus havainnut samantyyppisen virheen päivä toisensa jälkeen. Eikö sellaista voi korjata? Tietokone-ennusteet voivat näyttää järjestelmällisesti väärin kolmesta syystä. Fysikaaliset ilmiöt ovat maanpinnan lähellä monimutkaisia, ja niitä on vaikea kuvata täsmällisesti. Toiseksi kun tietokone laskee säätilaa, sillä täytyy olla oikeat tiedot maanpinnan olosuhteista. Jos lumi ei ole paikkakunnalla puhdasta, kuivaa ja valkoista vaan likaista ja märkää, sää on luultavasti tietokoneen oletusta pilvisempää ja leudompaa. Lisäksi jotkut paikat sijaitsevat vähän oudosti eikä niitä ole kuvattu mallissa oikein, esim. aluksi mainitsemiani ilmapaketteja pienemmät vuorenhuiput tai niemet. Tietokone-ennuste sanoo että lämpötila on +18 C 5 6 vrk:n kuluttua. Jos lämpötila on juuri nyt (samaan vuorokaudenaikaan) n. +18 C, jos tähän aikaan vuodesta yleensä on +18 C ja jos edellinen ennuste lupasi n. +18 C, useimmissa tapauksissa +18 C voidaan hyväksyä uskottavaksi ennusteeksi. Mutta jos jokin seuraavista ehdoista täyttyy, ennustetta on muutettava alaspäin sitä enemmän mitä useampi ehto täyttyy: a) tänään on +11 C b) tähän aikaan vuodesta yleensä on +11 C c) edellinen ennuste lupasi +11 C Jos käyttäjät esim. päättävät, että +15 C on luultavin lämpötila, he eivät saa silti unohtaa, että säästä voi tulla lämpimämpi ja että +18 C on edelleen mahdollinen, joskin todennäköisyys on pieni. Jos käyttäjillä on saatavillaan useampia ennusteita, hienosäätö voidaan tehdä tarkemmin, varsinkin jos käytettävissä on myös tietokoneella tuotettuja sääkarttoja. Mitä tietokone-ennusteiden käyttäjän siis pitäisi tehdä? Ensinnäkin varmistua, että virheet todella ovat järjestelmällisiä eivätkä vain tilapäisiä. Sen jälkeen täytyy kriittisesti seurata niitä vastaavuuksia, jotka näyttävät toimivan; järjestelmälliset virheet riippuvat usein vuodenajasta. Koska meteorologit yrittävät koko ajan parantaa tietokone-ennusteita, jotkut järjestelmälliset virheet saattavat yhtäkkiä hävitä. Kun esim. ilmapakettien kokoa pienennetään, tietokone tuleekin tietoiseksi vuorenhuipuista ja niemistä, joita se ei aiemmin havainnut. Mutta sääennusteiden virheissä ei useinkaan näytä olevan mitään järjestelmällisyyttä Niin, se johtuu kuuluisasta perhosvaikutuksesta eli kullekin ilmapaketille annetut lämpötila-, ilmanpaine-, kosteus- ja tuuliarvot eivät alun alkaenkaan ole tarkkoja. Ne ovat ilmapaketin keskiarvoja ja toisaalta niihin voivat vaikuttaa virheelliset tai epätarkat havainnot tai matemaattisten järjestelmien kyvyttömyys tulkita virheettömiä havaintoja oikein. Kaikista näistä vaikeuksista huolimatta vapaan ilmakehän analyysivirhe on itse asiassa lämpötilassa vain muutama kymmenesosa astetta. Se ei ole hullumpaa. Mutta joka tapauksessa jos virheet sattuvat olemaan riittävän suuria tai ne tapahtuvat ratkaisevissa osissa ilmakehää, ne voivat laukaista ketjureaktion, jonka vaikutukset leviävät usein lännestä itään. Euroopan virheellisen 3 vrk sääennusteen syyt ovat usein löydettävissä Länsi-Atlantin lähtötilanteesta, virheellisen 5 vrk ennusteen syyt läntisen Pohjois-Amerikan tai koillisen Tyynenmeren lähtötilanteesta. Miten sellaisen voisi korjata? Meteorologit ovat tämän ongelman ratkaisemiseksi kehittäneet ns. emsemble-järjestelmän: tietokoneen laskemaa lähtötilannetta ei hyväksytä täysin, vaan käytetään 50 muokattua ja yhtä uskottavaa lähtötilannetta, joiden pohjalta tietokone laskee 50 vaihtoehtoista ennustetta. Jos ne ovat suurin piirtein samanlaisia, voidaan sanoa, että tällaista säätä on tiedossa lähtötilanteen mahdollisista virheistä riippumatta. Jos ennusteet eroavat toisistaan, voidaan sanoa, mikä on enemmän tai vähemmän todennäköistä poikkeavien ennusteiden %-osuuksien perusteella. Eri ilmatieteen laitokset antavat erilaisia tietokone-ennusteita. Miten siihen pitäisi suhtautua? Ei pidä katsoa vain viimeisintä vaan 2-3 tuoreinta ennustetta. Tavallinen käyttäjä voi rakentaa oman mini-ensemblen ja sen perusteella päättää, mikä on todennäköisin sää ennusteiden yhtäläisyyksien perusteella, ja lisäksi muodostaa karkean käsityksen ennusteiden epävarmuudesta ja sään vaihtoehtoisista kehityssuunnista. Mutta jos haluan tietää, millaista säätä todellisuudessa on tulossa??? Jos me meteorologit olisimme tietokoneen avulla tai ilman tienneet, millaista säätä on tulossa, olisimme tietenkin kertoneet sen. Mutta emme voi koskaan olla 100 % varmoja ja siksi on aina viisasta kysyä, millaista säätä on todennäköisesti tulossa. Luonnollisia jatkokysymyksiä ovat sen vuoksi Miten varma olet siitä? ja Mitkä muut vaihtoehdot ovat mahdollisia? Ihmisille pitäisi kertoa, että osa huonojen ennusteiden vastuusta kuuluu itse asiassa heille itselleen, koska he vaativat ehdottomia vastauksia, joita meillä ei aina ole! Kuulostaa siltä kuin te meteorologit haluaisitte väistää vastuutanne Päinvastoin, ihmiset hyötyvät siitä, että me tunnustamme Lämpötila Ensemble-ennustejärjestelmän (EPS = Ensemble Prediction System) periaate. Punainen käyrä näyttää tyypillisen lämpötilaennusteen (keskipäivälle) 6 vuorokaudeksi eteenpäin. 10 sinistä käyrää ilmoittaa 10 vaihtoehtoista, yhtä mahdollista ennustetta, jotka on saatu muuttamalla lähtötilannetta siten, että se kompensoi mahdollisten virheiden vaikutusta. Seitsemän niistä osoittaa, että pääennusteeseen voi luottaa (siihen joka esitetään verkossa) ja että lämpötila pysyttelee n. 10 C:ssa. Mutta kolme ennustetta ilmoittaa kylmän ilman saapumisesta alueelle ja hallanvaarasta. Siis 70 %:n mahdollisuus, että sää pysyy muuttumattomana, 30 %:n että sää kylmenee. ECMWF:n Ensemble-järjestelmä käsittelee 50 vaihtoehtoista ennustetta. epävarmuutemme sen sijaan että teeskentelisimme olevamme täysin varmoja. Tällainen asenne sääennusteita kohtaan on erityisen tärkeä äärimmäisten mutta myös vaikeasti ennustettavien sääilmiöiden kohdalla, esim. hirmumyrskyt tai rankkasateet. Internetissä esitettävät automaattiennusteet voivat toimia tyydyttävästi normaalioloissa mutta tuskin sään ääri-ilmiöissä. Silloin todennäköisyydet ja muut riskiarviot ovat välttämättömiä. Mutta eikö todennäköisyyksiä ole vaikea ymmärtää En usko. Monethan pitävät peleistä, joissa todennäköisyydet ovat usein koko pelin juju. Ja jos järjestäisit puutarhajuhlat ja ennuste ilmoittaisi sadekuuroja 30 % todennäköisyydellä, ehkä vuokraisit telttakatoksen vieraitasi varten, jos heidän joukossaan olisi Tarja Halonen, kruununprinsessa Victoria ja Esa-Pekka Salonen, mutta jättäisit vuokraamatta, jos vieraasi olisivat vanhoja koulukavereita tai naapureita. Anders Persson päivää Mutta jos haluan yksityiskohtaisempia ennusteita? Me kaikki haluamme yksityiskohtaisempia ennusteita, mutta siten, että ne ovat uskottavia. Tietokoneen laskemat seikat riippuvat ilmapaketin koosta. Puhtaasti laskentateknisistä syistä se pystyy kuvaamaan sääjärjestelmää, jonka pinta-ala on vähintään 10 kertaa ilmapakettia suurempi. Mutta vain koska tietokone laskee säästä monia yksityiskohtia, tuloksia ei tarvitse esittää yhtä yksityiskohtaisesti. Tämä houkutteleva yksityiskohtien runsaus vie yhä enemmän harhaan mitä pidemmälle ajalle ennuste on laadittu. Mutta mitä järkeä on laskea yksityiskohtia, jos ne eivät pidä paikkansa? No, mitä enemmän matemaattisia yksityiskohtia, sitä paremmin suuria sääjärjestelmiä pystytään ennustamaan. Ne riippuvat energianvaihdosta pienempien järjestelmien kanssa. Pieniä yksityiskohtia tarvitaan kuvaamaan pienten ja suurten sääjärjestelmien keskinäistä vaihtoa ravintoketjussa samoin kuin bakteereja ja hyönteisiä tarvitaan pitämään meidät, kirahvit ja norsut elossa ja ne tarvitsevat meitä! Mihin tavalliset kuluttajat voivat käyttää verkon epävarmoja tietokone-ennusteita? Käyttäjät oppivat kriittisesti tutkimalla nopeasti, mihin yksityiskohtiin voi yleensä luottaa. Maantieteeseen kytkeytyvät sääilmiöt tai tuulimallit ovat luotettavampia kuin maantieteestä piittaamattomat. Säätyyppi voidaan ennustaa viideksi päiväksi, joskus viikoksi eteenpäin, mutta päivittäiset sateen, pilvisyyden ja lumen vaihtelut vain noin kolmeksi vuorokaudeksi. Millainen ennusteiden osumatarkkuus on? Osumatarkkuuden mittaaminen on helpoin mutta epätäydellisin tapa ennusteiden laadun mittaamiseen. Se antaa hyviä tuloksia runsas- tai vähäsateisilla paikkakunnilla. Kehittyneemmät arviointimenetelmät antavat totuudenmukaisempia tuloksia, mutta ne ovat monimutkaisempia varsinkin todennäköisyysennusteita arvioitaessa. Ne ovat mutkikkaita, koska todennäköisyysennusteet ovat kiinteästi yhteydessä itse päätöksentekoprosessiin, jossa aina täytyy ottaa huomioon lukuisia epävarmuustekijöitä. Sinulla on siis kaksi pääsanomaa: että internetin ennusteiden käyttäjien pitäisi toimia omina meteorologeinaan ja että meidän täytyy hyväksyä ennusteiden epävarmuus. Eikä vain hyväksyä vaan käyttää sitä hyödyksemme. Ennusteen arvo ei ole vain siinä, mikä on luultavinta vaan yhtä paljon siinä, miten varmaa tai epävarmaa tämä tieto on. Päätöksen tekijä voi silloin antaa sääennustetiedolle sen siinä tilanteessa ansaitseman arvon ja sitä kautta optimaalisesti ottaa huomioon muut tärkeät tekijät. 16 katternö katternö 17

10 Karolina Isaksson Täällä kukoistaa ostamisen riemu Pietarsaaren kirpputorit ovat viime vuosina nousseet kukkaan lukumäärältään ja ammattimaisuudeltaan. Samaan aikaan uusien tavaroiden kauppa kasvaa Ylivieskassa niin että rutina käy. Tule mukaan näille paikkakunnille tutkimaan vastakkaisia trendejä: olemmeko väsyneet kulutusjuhlaan vai ennenkokemattoman ihastuneita shoppailuun? Ja miten Ylivieskan kaltaisella pienellä paikkakunnalla voi olla niin elinvoimaista kauppaa? PÄIVÄN LÖYTÖ? Kesämaanantai-iltaisin Pietarsaaren tori muuttuu kirpputoriksi, joka on ääriään myöten täynnä ostajia ja myyjiä. Kirppikset vetävät paremmin kuin koskaan. 18 katternö katternö 19

11 Kulutusjuhlan jälkeen Löytöjahti ja auttamisen halu kohtaavat Miksi käyt kirpputoreilla? Karolina Isaksson Karolina Isaksson Karolina Isaksson ILO JA HYÖTY. Jos kirpputoreilla ei pääse käymään kerran viikossa, voi jotain tarpeellista ja kivaa mennä ohi. Lastenvaatteet ovat ostoslistallani aina, sanoo Carola Sandberg. KAHVIHETKI YHDISTÄÄ. Sosiaalisuus ja kuulumisten vaihtaminen kuuluu kuvioon Lähetystorin kahviossa. Keskellä Lähetystorin yksi perustaja jäsenistä Aino Mäenpää ja miehensä Kaj Mäenpää. Katarina Eklund: Tulen tavaroiden perässä. Jokaisella tavaralla on tarinansa, ja ehkä sitä hakee jotain tiettyä fiilistä tai muistoakin niiden kautta. Karolina Isaksson Tavaroita kertyy nurkkiin kuin itsestään. Väkisinkin tulee mieleen, että tuntuisiko elämä kevyemmältä vähemmällä. Joskus roinaa menee roskiin, kierrätykseen tai lahjaksi. On mielenkiintoista pohtia, mikä osa kirpputoreilla on tämän kaiken keskellä. Miksi ne ovat niin suosittuja? Onko kyse keräilystä vai taloudellisuudesta, seikkailun halusta tuntemattomalla alueella vai ekologisuudesta? Mitä sieltä oikein etsitään? Ja keitä siellä käy? Pietarsaaressa on monia kirpputoreja, jotka toimivat hyvin. Mieleen tulevat ainakin Retro, Amidahallen eli rautatienkirppis, Åldringsvännerna eli vanhempien ystävät, Nada Nord, Lähetyspirtti, Lähetystori sekä kesäinen maanantaitorikirppis. Unohtaa ei saata vuotuista Uudenkaarlepyyn Juthbackan markkinoitakaan eikä yksityisiä kirpputorimyyjäisiä. Retro on oikeasti kierrätyskeskus, mutta kirppis näkyy toiminnasta päällepäin. Ihmiset ovat nykyään väsyneitä kulutusjuhlaan, siksi kai ihmisiä riittää. Tavaraa tulee Karolina Isaksson AATTEIDEN TAKANA VAATTEET. Hyvää voi lähettää monella tapaa eteenpäin, kuten myymällä talkoolla lahjoitettuja vaatteita, kertoo Raili Ryynänen. ja menee reippaasti. Meidät on otettu hyvin vastaan tällä seudulla. Tilat vain käyvät pieniksi, sanoo myyjä Anne Sormunen. Samaa mieltä on yksikön päällikkö Stefan Wicklén: Usein käykin niin, että ihmiset jättävät tavaraa takaoven tavarankeräyspisteeseen, ja tulevat etuovesta sisään ostamaan uutta. Välillä huomaan ajattelevani, että miksi ihmiset tuovat toimivia kodinkoneita. Mikä vitsi siinä on? Eikö ihmisille enää kelpaa kuin uusista uusin? Carola Sandberg pitelee lastenhousuja hyppysissään. Hän löytää niin ostoskärryissä istuvalle Ebba-tytölle kuin neljälle muullekin lapselleen lähes kaikki vaatteet kirpputoreilta. Kierrän kaikki kirppikset. Kerran viikossa pitää päästä niissä rundailemaan, muuten tulee vieroitusoireita. Meillä tarve vaatteille on iso. Ainoastaan 11- vuotias tyttömme on alkanut sanoa, ettei kipparivaate enää kelpaa. Kirppareilla on inspiroivaa, ja sitä jotenkin piristyy: Koskaan ei tiedä, mitä nurkan takaa löytää, hän kertoo. Sandbergin ostobudjetti on avoin mutta vain kirppareilla. Täällä tarve yhtyy löytämisen iloon, hän kiteyttää. Amidahalli on Pietarsaaren ainoa automaattikirppis. Se on myös isoin: neliötä kat- taa 200 myyntipöytää. Täältä löytyy rompetta autonrenkaista antiikkiin. Myyjä lajittelee, hinnoittelee ja järjestää tavarat itse. Ostaja silmäilee yleensä tarjontaa hitaasti ja harkiten, laittaa tuotteen ostoskoriin, ja maksaa sen yleensä pankki- tai luottokortilla kassalla. Näppärää ja omatoimista, kuin oikeassa kaupassa. Sandra Nordvik lajittelee tyhjään pöytään myytäviään: filmejä, vaatteita ja pelejä. En tarvitse näitä enää. Tässä on oikeasti koko perheeltä tavaraa. Toiset haluavat päästä samalla kustannuksella eroon omistaankin. Ostan itse täältä noin kerran kuussa kaikkea tarpeellista. Hyvää lähetetään eteenpäin Lontoon kaupunginosassa on Lähetystori. Siellä on myyjä Raili Ryynänen, joka työskentelee talkoohengessä. Kaupungissa riittää kaikille kirppareita. Me olemme olleet jo 17 vuotta toiminnassa. Tuotto menee pelkästään lähetyssaarnaajille, hän kertoo. Lähetystorin omistaa Salem -seurakunta. Sen pienessä kahvilassa juo kupin mustaa muun muassa yksi perustajajäsenistä Aino Mäenpää miehensä Kaj Mäenpää kanssa. Käymme täällä kerran viikossa juttelemassa tuttujen kanssa. Toki samalla hihaan tarttuu monesti myös ostettevaa, he nauravat. Lähetyspirtti sijaitsee vuorostaan Pietarsaaren uuden poliisilaitoksen vieressä. Siellä myyjät ovat myös talkoissa. Käsityöpiirissä myyntiin kudotaan myös värikkäitä ja pehmoisia sukkia ja mattoja, paljastaa myyjä Tuula Rintala. Hän painottaa oikein, että heillä on taaempana ihka aarreaitta. Nimittäin kirjasto. Siellä Verkka Puro järjestelee hyllyihin lisätilaa eepoksille. Hän kertoo itsekin lukevansa jatkuvasti ja lainaavansa kirjoja kirpparin omasta tunnelmaisesta kirjastosta. Ruotsinkielisiä käy vähemmän, en tiedä miksi. Uskon, että kirpputorit, jotka eivät perustu bisnekselle menestyvät. Meiltä menee kaikki tuotto lähinnä ulkomaille apuatarvitseville, hän sanoo. Jos yleistää pitäisi, niin lapsiperheet ja eläkeläiset näyttävät hyödyntävän kirpputoreja eniten. Voisiko olla niin, että tyypillinen kirppiskävijä on yleisesti hiukan yleismiesjantusta seikkailunhaluisempi ja rohkeampi? Rajojen ja mielikuvien rikkoja- tai kokoaja, jossa sykkii etsijä isolla E -kirjaimella. Ehkäpä. susanne strömberg Stina Ehrström: Nyt on kirpputoribuumi. Itse olen käynyt kirppareilla jo 20 vuotta. Myyn, koska haluan päästä eroon tarpeettomasta ja ostan, kun tarvitsen jotain tarpeellista ja kivaa. Karolina Isaksson Mira ja Soraya (6) ja Nora (11): Täällä näkee ihmisiä ja tuttuja, joita ei näe muuten.tämä on lähinnä lasten juttu. He tykkäävät, kun saavat oikeasti myydä oikealla kauppapaikalla. 20 katternö katternö 21

12 Pikkukaupunki josta kasvoi ostosmekka Johanna Forsman Johanna Forsman Johanna Forsman KÄRKKÄINEN ALOITTI. Ennen tämä alue oli pelkkää peltoa. Nyt tavaraa on enemmän kuin tarvitaan. Kärkkäinen avasi bisneksiä täällä ensin myymällä aikoinaan pensseleitä ja työkaluja pienestä myyntipisteestä. Nyt se on kaksikerroksinen, valtava marketti. On myös helppoa löytää oma ajopeli 16 autokaupasta, sanovat Rauni ja Mauri Salminen SUOSITTU KESKIPISTE. Kärkkäisen liike avasi Ylivieskan ostoväylää aikoinaan. Ensiksi myynti kävi bussista. Väkeä tulee ympäriltä paljon tänne, koska Ouluun ja Kokkolaan on pitempi matka, sanoo pizzanmyyjä Heli Hilliaho. AUTOJEN VETOVOIMALLA. Ylivieskassa on kova imu, varsinkin viikonloppuisin, kun väkeä tulee maakunnista. Autokauppa on ollut täällä yksi kivijaloista. Autokauppaa tehdäänkin paljon suhteessa asukaslukuun, Jari Mikkola. Ylivieskan elinkeinoelämässä on kasvavaa imua. Se tunnetaan lukuisista autokaupoistaan ja suurista marketeistaan. Miten ihmeessä niin pieneen kaupunkiin mahtuu niin paljon? Ja mistä kaupungin vetovoima on tehty? Kun ajaa autolla ostoskeskusalueelle, niin tunne on kuin Amerikkaan tulisi. Avarassa tilassa kohoaa monen ison marketin korkeita ja värikkäitä mainospaaluja. Heti kärkeen näkyy kaksikerroksinen Kärkkäinen, Lidl, Citymarket ja uusi Prisma. Ylivieskassa on noin asukasta. Sinne vievät tiet ja rautatie - logistisesti sopivasti monelta suunnalta. Matkaa Seinäjoelle on 200 kilometriä, Ouluun 130. Ylivieska on siinä keskellä. Ostovoimaa paikallismarkkinaalueella on kuitenkin reilu Suurin asiakasvirta tulee Reisjärvertä, Haapajärveltä, Haapavedeltä, Pyhäjärveltä ja Pihtiputaalta. Johanna Forsman TILAA. Uudessa Prismassa mahtuu tekemään kauppoja. Kokonaispinta-ala on noin neliötä varastoineen, kertoo Veli-Matti Haarala. Autot käynnistivät Kaikki on lähtenyt autokaupasta, joka juurtui tänne luvulla. Seuraava vaikuttava tekijä oli Kärkkäisen tavaratalon tulo vuoden 2001 paikkeilla. Täällä on aina yrittäjyys ollut verissä. Kehityksen yhtenä kulmakivenä on ollut yrittäjyyttä ymmärtävä ilmapiiri. Taustalla on se, mitä vuosien saatossa on saavutettu yrittäjien ja kaupungin välillä. Yritystoiminnan puitteet pidetään kunnossa; mahdollistetaan uuden yritystoiminnan sijoittuminen kaupunkiin, sanoo Ylivieskan teknologiakylän YTEK Oy:n toimitusjohtaja, Keijo Pesonen. Ylivieskan kaupunki ei kuitenkaan myönnä yritystukia yrittäjille. Kaikki uudet investoinnit ja laajennukset ovat yrittäjävetoisia. Yrittäjillä on ideoita ja luovuutta. Keijo Pesonen pitää tärkeänä sitä, että perusinfrastruktuuri on kunnossa. Kaupungin palveluvarustus, niin sanotut vetovoimatekijät, korustuvat: terveyden- Johanna Forsman KATSE ETEENPÄIN. Kauppa ja palvelut ovat elinvoimaiset, mutta teollisuutta ei saa kuitenkaan unohtaa. Sen kehittäminen onkin lähtenyt hyvin käyntiin, sanoo Keijo Pesonen. huoltopalvelut, koulutus- ja kulttuuritarjonta sekä harrastusmahdollisuudet. Ammattikorkeakoulu on hyvin vahva, ja erityisesti tutkimus- ja kehittämistoiminta. Se on yrittäjien kannalta tärkeää. Tonttitarjonnan riittävyys ja monipuolisuus erilaiselle yritystoiminnalle on myös avainasemassa. Karkeasti ottaen yrityksiä on kaikkinensa noin 800. Sanotaan, että enemmänkin mahtuisi, mutta on tämäkin hyvä määrä. Näihin ei ole laskettu mukaan maataloutta, kiinteistöyhtiöitä tai asuntoyhtiöitä." Kehittämistä on Pesosen mukaan silti vielä. Elinkeinorakenteesta kauppa ja palvelut kattavat 75 %. Sen rinnalle pitäisi saada vähän muutakin selkärankaa. Haasteellista tänä aikana on lisätä teollisten työpaikkojen määrää. Myönteistä kehitystä on siinäkin kyllä jo tapahtunut. Esimerkiksi Koskipuhdon teollisuusalueeseen on investoitu pari miljoonaa euroa. Pesonen haluaa vielä lopuksi kehottaa ylivieskalaisia röyhistämään pikkuriikkisen enemmän rintaansa positiivisista signaaleista ja mittareistaan. Olemme siinä ehkä vielä vähän liian vaatimattomia. Matematiikkaa uudella kaavalla? Upouuden Prisman vaalea lattiapinta kiiltää. Siinä olisi tilaa vaikka pienellä autolla ajaa. Tavaraa piisaa, ja sitä ostetaan 16 kassan kautta. Prisman johtaja ja projektipäällikkö Veli- Matti Haarala on tyytyväinen. Myyntitilaa on noin neliötä. Olemme painottautuneet voimakkaasti käyttötavaran puolelle, josta 1/3 on päivittäistavaraa. Ylivieska on kauppapaikka, jolla on pitkiä perinteitä. Täällä kilpailijatkin menestyvät. Kaupat tukevat toisinaan, sillä 1+1 ei aina ole 2, vinkkaa Haarala. susanne strömberg 22 katternö katternö 23

13 Johanna Forsman VOIMANPESÄN rakettiura Jotkut löytävät lahjakkuutensa toisia myöhemmin. Teija Löfholm oli 40-vuotias aloittaessaan kilpauransa. Vain vuoden kuntosaliharjoittelun jälkeen hän oli voittanut SM-kultaa ja EM-hopeaa. TÄHTÄIN YLÖSPÄIN. Pystyn parantamaan tuloksiani kaikissa kolmessa lajissa. Olen kyykyssä nostanut harjoituksissa enemmän kuin virallinen henkilökohtainen ennätykseni 110 kg ja sama koskee penkkipunnerrusta, jossa kilpailuennätykseni on 77,5 kg, sanoo Teija Löfholm. 24 katternö katternö 25

14 Raaka voima, tekniikka ja keskittyminen. Ja vielä vähän lisää raakaa voimaa. Johanna Forsman RASKASTA METALLIA. Teija Löfholm on aina viihtynyt paremmin ruumillisessa työssä kuin kirjoituspöydän ääressä. Hän rakentaa kuntosalilla voimaansa jaksaakseen hitsaajan työn rasitukset. On maanantai-ilta. Teija Löfholmilla on viikon ensimmäinen työpäivä takanaan, ja hän tulee kuntosalille tavalliseen kahden tunnin treeniin. Hitsaajan työhön kuuluu raskaita työvaiheita. Hän kokoaa kaasuhitsaamalla pattereita suuren osan työpäivää. Viihdyn työssäni tosi hyvin, mutta se on raskasta varsinkin olkapäille. Aloin käydä kuntosalilla jaksaakseni työssä ja ehkäistäkseni rasitusvammoja, Teija Löfholm kertoo. Kirjoituspöytätyöhön vaihtaminen ei käynyt mielessäkään. Olen kokeillut sitäkin, mutta ei se ole minua varten. Minä haluan riuskoja otteita vaativan työn. Niinpä v hän meni kuntosalille, sai harjoitusohjelman ja alkoi rakentaa peruskuntoa. Kuntosalin omistaja Tapio Hepokangas toimii aktiivisesti myös Pietarsaaren Voimailijoissa, ja hän kysyi puoli vuotta myöhemmin Teijalta, olisiko tämä kiinnostunut voimanostokilpailuista. Mietin hetken, keskustelin asiasta mieheni kanssa ja ajattelin, että kannattaisihan sitä kokeilla. Saman vuoden joulukuussa Teija osallistui ensimmäisiin kilpailuihinsa, Pietarsaaren mestaruuskisoihin. Kaikki meni hyvin, ja jo helmikuussa 2009 hän oli valmis veteraanien penkkipunnerruksen SM-kisoihin 40-vuotiaiden sarjassa. Sieltä tuli heti kultaa. Kaksi kuukautta myöhemmin hän voitti voimanoston SM-kultaa. Tulos poiki heinäkuussa 2009 kutsun voimanoston EM-kilpailuihin Tšekkiin, josta hän toi kotiin hopeamitalin. Teijalla ei itsellään ole yksiselitteistä vastausta rakettimaiselle uralleen. Joku on selittänyt minulle, että minulla on kehossani perusvoimaa. Olen tehnyt ruumiillista työtä monta vuotta ja lisäksi minulla on oma hevonen. Osa voimastani on taatusti peräisin tallilta. Viime vuonna Teijan harjoittelu- ja kilpailukausi meni pilalle muun muassa olkapäävamman vuoksi, joka syntyi hevosen nykäistessä. Ensin seurasi olkapääleikkaus ja sitten lepoa. Teija aloitti harjoittelun uudelleen marraskuussa 2010 tähtäimessään EM-kisat Tšekissä heinäkuussa Sieltä hän sai taas EM-hopeaa ja samalla kohensi henkilökohtaista ennätystään 315 kiloon. Niistä 110 kg tuli jalkakyykystä, 75 kg penkkipunnerruksesta ja 130 kg maastavedosta. Tavoitteeni on 350 kg. Se tuntuu mahdolliselta, voin parantaa tuloksia kaikissa kolmessa lajissa. Tiedän sen, koska olen saanut treeneissä parempia tuloksia. Johanna Forsman TEKNIIKKALAJI. On tärkeää käyttää oikeaa tekniikkaa ja nostaa oikein, muuten vammariski kasvaa. Viime vuoden olkapää- ja polvivammani tulivat muualta kuin kuntosalilta, Teija Löfholm sanoo. Kesän EM-finaalin voittajan, tanskalaisen Eva Buxbomin lopputulos oli 402,5 kg, joten Teija Löfholmin on parannettava tulostaan reilusti voittaakseen arvokkaimman EM-mitalin. Teija Löfholm kilpailee 57 kg:n luokassa. Se tarkoittaa, että hänen ja muiden saman luokan kilpailijoiden täytyy painaa alle 57 kg kilpailua edeltävässä punnituksessa. Yleensä vähennän karkkien ja muiden herkkujen syöntiä kaksi viikkoa ennen kilpailua. Tarvittaessa tyhjennän nesteitä kehosta, mutta se verottaa voimia, joten parasta on pitää paino samalla tasolla. Jotkut urheilijat, varsinkin tekniikka- ja voimalajeissa, alkavat hermoilla kilpailuissa ja epäonnistuvat tärkeällä hetkellä. Teija Löfholm ei kuulu heihin. Kilpailuissa pitää taktikoida suhteessa vastustajiin ja pelata jossain mielessä varman päälle, mutta siitä huolimatta teen yleensä parhaat tulokseni kisoissa. Teijan piti lähteä syyskuussa Kanadaan MM-kisoihin, mutta hän päätti mennä polvileikkaukseen. Polvivamma tuntui jo viime keväänä ennen Tšekin EM-kisoja, mutta päätin laittaa kaikki yhden kortin varaan, meni syteen tai saveen. Tietenkin vamma pahentui, ja nyt se on hoidettava. Teija on saanut luvan alkaa harjoitella aika pian leikkauksen jälkeen. Olisi ollut turha lähteä MM-kisoihin Kanadaan puolikuntoisena. Kilpailuja tulee vielä, minähän olen vasta kilpaurani alussa. Useat vastustajistani ovat harrastaneet voimanostoa monta vuosikymmentä, joten tunnen itseni vasta-alkajaksi. Urheilumenestys on kannustanut häntä harjoittelemaan salilla vähintään kolme-neljä kertaa viikossa. Lisäksi hän ratsastaa neljäviisi kertaa viikossa. Perheeseen kuuluu mies ja kaksi tytärtä. Voimanosto on kaikesta huolimatta vain harrastus, ei mikään pakko. Samalla kuitenkin haluan parantaa tuloksiani, joten joskus tarvitsen potkun takamukseeni, jotta jaksaisin syttyä joka harjoituskertaan. Toinen kuntosalille houkutteleva tekijä on muut kanta-asiakkaat. Tänne on aina kiva tulla ja kuulla viimeisimmät jutut. Salilla käy monenlaisia ihmisiä ja ilmapiiri on mukava. Useimmiten treenaan yksin, mutta aina joku auttaa ja varmistaa, jos harjoittelen suurilla painoilla. Ja salilla Teija Löfholm aikoo viettää suuren osan syksyä, sillä hän on päättänyt nujertaa 350 kg tänä vuonna. johan svenlin 26 katternö katternö 27

15 Toimittaja: Petra Nylund Kuvitus: Annika Lillkvist Helium sopii parhaiten ilmapalloihin Suojakuplamme Maailmamme on täynnä kaasuja. Kuljemme kaasujen ympäröimänä koko ajan, koska ilmakin on kaasua. Jotkut kaasut ovat elintärkeitä, toiset vaarallisia, osa hyödyllisiä, mutta mikä niille on yhteistä? Olomuoto. Ne eivät ole kiinteitä tai nesteitä eikä niitä voi pitää kädessä, sillä ne ovat, juuri niin: kaasuja. Patrik Jonsson Scanpix Sweden / Lehtikuva Puh! Keho tarvitsee urheiltaessa paljon happea! Kaasut Jason Cairnduff / Lehtikuva Me tarvitsemme happea elääksemme. Hengitämme happea ilmasta ja puhallamme ulos hiilidioksidia. Molemmat ovat värittömiä kaasuja. Mutta mitä se on, mitä hengityksessä näkyy kyl mällä ilmalla; tässä kuvassa jalkapalloilija Cristiano Ronaldon suusta tuleva savupilvi? Se on uloshengitysilman vesihöyryä, joka jäähtyy ilmassa ja muuttuu pikkupieniksi vesipisaroiksi. n Helium on ilmaa kevyempää kaasua. Siksi se saa ilmapallot leijumaan. Tiedät ehkä, että jos hengittää heliumia, ääni kuulostaa Aku Ankalta? Se johtuu siitä, että ääni kulkee heliumissa nopeammin. Mutta huom: Heliumin hengittäminen voi olla vaarallista! Se työntää tieltään ilmaa, jota tarvitset elääksesi. Heliumin hengittäminen suoraan heliumpullosta voi räjäyttää keuhkot. Älä siis yritä kuulostaa Aku Ankalta! Varo palokaasuja! n Muista, että palaessa vapautuu monia vaarallisia kaasuja. Siksi tulipalossa kaasut voivat olla yhtä vaarallisia kuin liekit. Yksi näistä kaasuista on näkymätön ja hajuton häkä eli hiili monoksidi (älä sekoita sitä hiilidioksidiin!), jota muodostuu, kun jokin palaa heikosti, esim. takan hiillos. Häkä voi tappaa. Siksi on tärkeää, ettei peltiä suljeta ennen kuin hiillos on sammunut! Ilmakehä on maapalloa ympäröivä kaasukerros, joka suojaa kaikkea elämää. Se estää auringon ja avaruuden kaikkein haitalli simman säteilyn pääsyn maahan ja pitää maa pallon riittävän lämpimänä. Ilmakehä koostuu enimmäkseen typpikaasusta (78%) ja happikaasusta (21%) eli siitä mitä kutsumme ilmaksi. Otsonikerros on osa ilmakehää. Se suojaa meitä auringon ultraviolettisäteilyltä, joka voi olla haitallista suurina annoksina. Otsonikerros sijaitsee korkealla ilmassa, km maanpinnasta. Mitä pieru on? Hyi! Tulikin tarvitsee happea palaakseen. Siksi tulipalossa ei saa avata ikkunoita ja ovia, koska silloin liekit voimistuvat. Senkö vuoksi Lucia ja neidot joskus pyörtyvät, koska kynttilät kuluttavat happea? Ei, kynttilän liekki kuluttaa tosi vähän happea. Lucia taitaa pyörtyä, koska tilanne on liian jännittävä tai hän on seissyt liian kauan. Avaruudessa ei ole happea, joten astronauttien täytyy viedä happi mukanaan maapallolta. Tähdet, jotka ovat palavia kaasupalloja, saavat voimansa ydinreaktiosta. n Pierut ovat kaasuseosta, joka koostuu typestä ja parista muusta ruoansulatuksessa syntyvästä kaasusta. Meillä on ilmaa suolistossa, koska nielemme ilmaa syödessämme ja juodessamme. Pierujen paha haju syntyy metaanikaasusta, jota kutsutaan myös suokaasuksi. Maakaasusta energiaa Bakteerien herkusta biokaasua n Biokaasua muodostuu, kun mikro-organismit mässäilevät biologista ainetta, esim. kasvi- tai ruoanjätteitä, hapettomassa ympäristössä. Sitä kutsutaan myös mädätykseksi. Silloin muodostuu metaanikaasua ja hiilidioksidia. Biokaasua voidaan käyttää sähkön tuottamiseen. Niin tehdään esim. Vaasassa. Ruoanjätteet ja muut sopivat jätteet kerätään Stormossenin jätteenkäsittelylaitokselle, ja siellä bakteerit valmistavat niistä biokaasua. Kaasu käytetään sähkön tekemiseen. n Syvällä maapallon sisällä on maakaasua, jota on syntynyt kasveista ja organismeista miljoonien vuosien kuluessa. Maakaasua käytetään lämmön ja sähkön tuotantoon. Sitä on paljon mm. USA:ssa, Venäjällä, Iranissa ja Norjassa. Maakaasu kuljetetaan käyttöpaikkoihinsa pitkillä putkilla tai erikoislaivoilla. Maakaasua poltettaessa ilmaan vapautuu hiilidioksidia, mutta paljon vähemmän kuin öljyä tai hiiltä poltettaessa. Hiilidioksidi on tärkeää, jotta kasvit voisivat kasvaa, mutta kun sen määrä kasvaa ilmassa (ilmakehässä), kasvihuoneilmiö voimistuu vähitellen. Sinähän tiedät, että kasvihuoneissa on lämmintä. Maapallolla on riittävän lämmin, koska ilmakehä on meidän kasvihuoneemme, joka pitää maanpinnalta nousevan lämmön tallella sen sijaan, että lämpö karkaisi avaruuteen. Kukaan ei tiedä varmasti, mitä tapahtuu, jos kasvihuoneilmiö voimistuu. Joidenkin tiedemiesten mielestä ilmasto lämpenee, mutta toisten mielestä muut seikat vaikuttavat lämpötilaan hiilidioksidia enemmän. 28 katternö katternö 29

16 Dominic Schaefer Loikkarin tunnustukset Ainut ajateltavissa oleva suhtautumistapa faktoihin on niiden tunnustaminen, sanoo Patrick Moore, joka on yksi Greenpeacen perustajista. Ja ennemmin tai myöhemmin on valittava. Etsiäkö ongelmia vai ratkaisuja? Patrick Moore päätti valita jälkimmäisen. Ja samalla hän sai monien ympäristöaktivistien vihat niskoilleen. 30 katternö katternö 31

17 Valitsin kursseja yliopiston kaikista tiedekunnista. Halusin tietoisesti ylittää tieteenalojen rajoja. Tiede muodostaa kokonaisuuden. 24-vuotias Patrick Moore syyskuussa 1971, muutamaa päivää ennen Greenpeacen ensimmäistä protestikampanjaa. Patrick Moore on metsän ja meren lapsi. Hän kasvoi ensimmäiset seitsemän vuottaan kirjaimellisesti vetten päällä, kelluvassa metsurien leirissä Winter Harbourissa, Vancouver Island -saaren länsipuolen syvässä lahdessa, vain viiden minuutin venematkan päässä avomereltä. Vancouver Islandia peittää jättimäinen sademetsä. Winter Harbourista rakennettiin tie suureen maailmaan vasta samoihin aikoihin, kun Patrick 14-vuotiaana lähetettiin kouluun Brittiläisen Kolumbian pääkaupunkiin Vancouveriin, 400 km päähän kotoa. Silloin v Winter Harbourissa oli 75 asukasta. Nykyään vakinaisia asukkaita on 11. En tiennyt lapsena, että asuin sademetsässä. Meille se oli vain metsä, jossa satoi lähes koko ajan. Leikin tuoreella hakkuuaukealla, mutta emme tienneet, mitä se sellainen sana tarkoitti; me kutsuimme sitä aukoksi. Winter Harbour oli metsänhakkuu- ja uittokeskus, ja Patrick Mooren isä Bill Moore johti ja hoiti toimintaa Albert-isoisän jälkeen. Isältä opin johtajuutta. Isoisän kuoleman jälkeen isä joutui 21-vuotiaana hoitamaan toimintaa ja johtamaan 60 metsuria, jotka kaikki olivat häntä vanhempia. Isä opetti minulle, että jonkun on kannettava vastuu päätöksenteosta kotona, työpaikalla ja yhteiskunnassa. Torsten Ahlströmin rakentama sauna Winter Harbourissa. Patrick Moore Patrick Moore Beverly-äiti oli kalastajan tytär. Hän oli uranuurtajana perustamassa osuuskuntaa, joka kilpaili menestyksellä isojen kalateollisuusyhtiöiden kanssa. Äiti opetti minut ajattelemaan. Hän oli agnostikko, esitteli minulle Bertrand Russellin filosofiaa. Äiti selitti, miten tärkeää tieto on, miten tärkeää on oppia uutta koko elämän ajan. Sademetsän uumenissa kasvaminen jätti tietenkin leimansa. Se opetti minut nauttimaan yksinolosta. Olin onnellinen vaeltaessani metsässä ja kokiessani erilaisia tunteita. Opin syvästi arvostamaan luontoa. Kaikenlaisten käytännön taitojen opettelu oli myös itsestään selvää, sillä niistä oli hyötyä Winter Harbourissa. Patrick sai 8-vuotiaana pienen yksisylinterisen koneen, jolla hän sai tehdä millaisia kokeita halusi. 13-vuotiaana hän rakensi oman 12-jalkaisen vaneriveneen. Hän kävi usein merellä kalassa. Torstenin rakentama sauna Patrickin ollessa 7-vuotias Mooren perhe muutti uuteen taloon rannikolle. Sinne rakennettiin myös perheen sauna, aito suomalainen sauna kaikkien taiteen sääntöjen mukaan, rakentajana Torsten Ahlström. Torsten Ahlström? Kyllä, suomalaisesta teollisuussuvusta. Torsten ja isäni olivat tavanneet metsurikilpailuissa, ja heistä tuli hyvät ystävät. Torsten teki aktiivisesti kauppaa Kanadassa ja oli usein täällä perheensä kanssa. Patrick oppi tuntemaan Torsten Ahlströmin kaikki neljä poikaa ja ystävystyi varsinkin Jussi Ahlströmin kanssa, joka mm. kouluttautui helikopterilentäjäksi Kanadassa. Valitettavasti kadotin kosketuksen Ahlströmin perheeseen myöhemmän matkalaukkuelämäni aikana. Mutta voin vakuuttaa, että Winter Harbourin sauna on jatkuvassa käytössä siellä ollessamme. Patrick Moore kertoo, että häntä on aina kiinnostanut Malcolm Islandilla, pienellä naapurisaarella, sijaitseva Sointula. Suomalaiset siirtolaiset perustivat Sointulan ihanneyhdyskunnaksi 1900-luvun alussa. Heidän jälkeläisiään asuu siellä edelleen. Muistan, kuinka poikana hämmästelin Malcolm Islandin rantojen saunarivejä. [1] 1) Sointulan siirtokunta perustettiin v Matti Kurikan johdolla. Kurikka oli toiminut lehtimiehenä Suomessa ja mm. Tolstoin ajatukset tasa-arvosta olivat alkaneet kiehtoa häntä. Hanketta varten perustettiin Kalevan Kansa Colonization Company, ja Aika-sanomalehteä alettiin julkaista suomenkielisille siirtolaisille. Mutta Kurikka oli kuitenkin liikaa visionääri ja liian vähän käytännön ihminen, ja hän lähti Sointulasta neljän vuoden jälkeen. Siirtokunta osoittautui kaikesta huolimatta elinvoimaiseksi ja sinne perustettiin v mm. edelleen toimiva osuuskauppa, Brittiläisen Kolumbian vanhin. 64-vuotias Patrick Moore syyskuussa 2001, muutamaa päivää ennen Greenpeacen ensimmäisen protestikampanjan 40-vuotisjuhlaa. Ekologian uranuurtaja Dominic Schaefer Patrick Mooren elämä muuttui hänen aloittaessaan koulunkäynnin Vancouverin suurkaupungissa. Hän aloitti opinnot University of British Columbiassa huipputodistuksin tarkoituksenaan kouluttautua insinööriksi, mutta päätyikin yliopiston metsätieteelliseen koulutukseen. Myös siellä hän sai loistavat arvosanat ja Ford Foundation Fellowshipin stipendin, jonka ansiosta hän saattoi valita tohtorikoulutusohjelman haluamastaan yliopistosta. Valinta osui ekologiaan ja ympäristötieteeseen, jotka olivat silloin uusia tieteenaloja. MInulle oli tärkeää, että sain valita kursseja yliopiston kaikista tiedekunnista lakitiedettä, taloustiedettä, biologiaa, metsäekologiaa, meritiedettä, mineralogiaa, maaperätiedettä ja muuta. Halusin tietoisesti ylittää tieteenalojen rajoja. Ne kaikki muodostavat kokonaisuuden. Väitöskirja tarjosi kokemuksia muustakin kuin tieteenteosta. Suuri kaivosyhtiö oli hakenut lupaa malminlouhinnan jätteiden laskemiseen erääseen Vancouver Islandin syvään vuonoon, ja Patrick näki siinä erinomaisen tilaisuuden tutkia ympäristövaikutuksia. Kaivosyhtiö väitti, että louhintajätteet asettuisivat turvallisesti vuonon pohjalle; Patrick oli tutkimustensa perusteella sitä mieltä, ettei se pitänyt paikkansa. Siinä tilanteessa hänelle kerrottiin yliopistolle tulleesta suosituksesta, jonka mukaan kyseisen tohtoriopiskelijan jos hän halusi saada työtä teollisuudesta tai eri virastoista pitäisi valita toisenlainen kysymyksenasettelu. Se sai minut tietenkin jatkamaan tutkimustani. Olin koulutukseni kautta tuore ekologi, mutta tämä painostus teki minusta radikaalin ympäristöaktivistin. Minulle tiede on tärkeämpää kuin politiikka. Kun väitöskirja lähti arvioitavaksi, kävi ilmi että kaksi niistä viidestä professorista, jotka arvioisivat sen, oli hiljattain palkattu kaivosyhtiön konsulteiksi ja että yliopiston geologian laitoksen johtaja oli nimetty kuudenneksi arvioijaksi. Näin ollen kolmella kuudesta arvioijasta oli suora kytkös väitöskirjassa käsiteltyyn yritykseen. Se tarkoitti kolme ääntä väitöskirjan hyväksymisen puolesta ja kolme vastaan. Yliopiston oli pakko kutsua riippumaton asiantuntija, joka luojan kiitos tuki minua. Sain tohtorintutkintoni, mutta myös oppitunnin siitä, miten suuri politiikan ja muiden intressien vaikutus voi tieteessäkin olla. 32 katternö katternö 33

18 Ainoa keino massojen käyttäytymisen muuttamiseen on luoda kansantajuinen mytologia, ympäristöuskonto, jossa ihmiset yksinkertaisesti luottavat guruihinsa Patrick Moore Patrick Moore Phyllis Cormackin kannella matkalla Alaskaan. Oikealta laivan kapteeni John Cormack, Patrick Moore ja Bob Hunter. Greenpeace perustetaan Patrick Moore Tyypillinen Greenpeacen levittämä kuva. Pikkuinen Zodiac asettuu valaanpyyntialuksen ja sen harppuunan tielle. Patrick Moore Patrick Moore pidätetään hän estäessään metsästäjää iskemästä kuuttia hengiltä. Kuva julkaistiin seuraavana päivänä yli lehdessä. Tätä taustaa vasten ei ole ihmeellistä, että Patrick Mooresta tuli yksi Greenpeacen perustajista. Sen historia alkoi nimittäin juuri Vancouverista juuri tähän aikaan. Alkuna oli v perustettu Don t Make a Wave Committee, jolla oli viisi perustajaa, Jim ja Marie Bohlen avainhenkilöinä. Sen tarkoituksena oli kampanjoida USA:n Aleuttien saariketjun lähellä toteuttamia vetypommikokeita vastaan. Komitea ilmoitti suunnitelmistaan purjehtia koepaikalle Phyllis Cormack kalastuslaivalla. Patrick Moore lähetti 16. maaliskuuta kirjeen komitealle ja pyysi saada päästä mukaan laivalle suosituksenaan ekologian opinnot ja merenkulkutaidot. Myös toinen hakija, toimittaja Bob Hunter, ilmoitti kiinnostuksestaan. Hunterin kirje on mielenkiintoinen, koska se niin selkeästi ilmaisee sittemmin Greenpeacelle leimalliseksi muodostuneen toimintatavan. Bob Hunter kuvaa, kuinka hän uskoo voivansa järjestää median mielenkiinnon ei vain omassa lehdessään, Vancouver Sunissa, vaan monien ja laajojen mediakontaktiensa ansiosta myös radiossa, tv:ssä ja kustantamoissa. Hän kuvaa omia erityisvapauksiaan kommentoida uutisia eikä vain asiallisesti selostaa tapahtumia. Lyhyesti sanottuna, jos hän saisi olla mukana, retkikunta saisi maksimaalisesti myönteistä mediahuomiota vähimmin mahdollisin kustannuksin. Greenpeacen ensimmäinen retkikunta lähti matkaan Vancouverista Mukana oli 11 henkilöä, heidän joukossaan Patrick Moore ja Bob Hunter. Loppu on, kuten sanotaan, historiaa. Greenpeace ylittää uutiskynnyksen 7. lokakuuta ja pääsee CBS Evening Newsin legendaarisen uutisankkurin Walter Cronkiten suoraan TV-lähetykseen. Greenpeacen uranuurtajien palatessa heidät otettiin vastaan sankareina. Kymmenet tuhannet osallistuivat protestimarsseille, joilla oli pian poliittisia seurauksia. Vain Yksitoista Greenpeacen uranuurtajaa kuvattuna Phyllis Cormackilla Akutanin satamassa Aleuttien saaristossa Alaskan edustalla. Patrick Moore ylärivissä toinen vasemmalta. muutaman kuukauden kuluttua presidentti Richard Nixon ilmoitti vetypommikokeiden päättymisestä. Patrick Moore on usein jälkeenpäin miettinyt Bob Hunterin kotimatkalla lausumaa ennustusta: Tämä on alkua jollekin tärkeälle [ ] mutta vaarana on, että tästä tulee eräänlaista ekofasismia. Kaikki eivät voi [kuten Patrick Moore] hankkia tutkintoa ekologiasta, joten ainut keino massojen käyttäytymisen muuttamiseen on luoda kansantajuinen mytologia, ympäristöuskonto, jossa ihmiset yksinkertaisesti luottavat guruihinsa. 15 kiihkeää vuotta Patrick Moore omistaa tämän jälkeen 15 kiihkeää vuotta, , Greenpeacelle. Phyllis Cormackin 11 uranuurtajasta kuusi osallistui protesteihin myös myöhemmin. Ilman tätä ydinjoukkoa Greenpeace olisi ehkä jäänyt yhden yksittäisen tapahtuman nimeksi. Patrick Mooresta tuli käytännössä liikkeen vanhin veteraani: kun Bob Hunter lähti Greenpeacesta v. 1977, perustajista jäi jäljelle vain Moore. Koko näiden 15 vuoden ajan Patrick Moore toimi liikkeessä johtavassa asemassa. Vuosina hän oli Greenpeace Foundationin puheenjohtaja. Greenpeace Foundation oli alkuperäisen nimensä vaihtanut Don t Make a Wave Committee. Moore oli perustamassa Greenpeace Internationalia v. 1979, ja hän oli lähtöönsä saakka yksi sen viidestä johtajasta. Hän oli pitkään järjestön johtava äänitorvi. Moore johti Greenpeacen valaanpyyntikampanjoita Tyynellämerellä v. 1977, 1978 ja 1979 ja hyljekampanjoita Kanadassa v ja 1981 ja monia muitakin protesteja mm. trofeemetsästystä, supertankkereita ja ydinaseistettuja sota-aluksia vastaan. Kun Ranskan agentit upottivat Rainbow Warrior -aluksen kesällä 1985 Aucklandissa 34 katternö katternö 35

19 Onko ihminen vain tuhoaja? Eikö hänelle kuulu paikkaa maapallolla? Loppukädessä monet aktivistit eivät välitä ihmisistä. Uudessa Seelannissa, Patrick Moore oli paikalla ja hoiti kontaktit viranomaisiin ja mediaan. Asiaan kuuluu, että Patrick Moorea kutsuttiin Greenpeacessa lempinimellä Doctor Truth (Tohtori Totuus). Hänen luokseen mentiin tarkistuttamaan lausuntojen tieteellinen paikkansapitävyys. Jouduin monta kertaa korjailemaan kollegoideni väitteitä. He eivät hallinneet kampanjoiden tieteellistä perustaa. Hyljekampanjoissa esimerkiksi väitettiin, että hylkeet olisivat kuolemassa sukupuuttoon. Mutta sitä vaaraa ei ole koskaan ollut. Asian ydin oli siinä, että hylkeitä tapettiin epäinhimillisellä tavalla. Välirikko Greenpeacen kanssa Patrick Mooren lähtö Greenpeacesta oli pitkän prosessin tulosta. Olin 15 vuotta keskittynyt vastakkainasetteluun ja selittänyt ihmisille, mitä heidän pitäisi lakata tekemästä. Nyt oli aika löytää, mitä meidän pitäisi tehdä. Etsiä ratkaisuja ongelmien sijasta. Ratkaisevaksi nousi Greenpeacen kampanja, jolla se ajoi kloorin täyskieltoa teollisuusprosesseissa. Kloori on yksi luonnon alkuaineista, elintärkeä lähes kaikille elämänmuodoille, myös ihmiselle. Monien muiden aineiden tapaan myös kloori voi olla vaarallista. Kaikki kiertyy siihen, miten sitä käytetään: kloorilla voi sodassa kaasuttaa ihmisiä hengiltä, mutta sillä voi juomaveden puhdistamalla myös pelastaa ihmishenkiä. Tässä keskustelussa tajusin, että olin johtoryhmässä ainut tieteellisen koulutuksen hankkinut. Muita voisi luonnehtia poliittisiksi tai sosiaalisiksi aktivisteiksi tai ympäristöyrittäjiksi, jotka pyrkivät luomaan uraa ympäristöliikkeessä. Sinänsä se on täysin oikeutettua, mutta nyt piti tehdä valinta monimutkaisessa, kemiaan ja biologiaan liittyvässä asiassa. Kyseenalaistin kollegoideni edessä, oliko Greenpeacen vallassa kieltää yksi luonnon alkuaineista. Kuvasin, miten kloorattu vesi on pelastanut satoja miljoonia ihmishenkiä estämällä koleraa, lavantautia ja muita veden kautta leviäviä tartuntatauteja. Mutta sitä ei otettu tosissaan. Perustieteen syrjäyttäminen pakotti minut lähtemään Greenpeacesta. Greenpeace on aina tuntenut vetoa iskeviin ilmaisuihin, Patrick Moore sanoo. Nollatoleranssi on yksi niistä. Mutta kemikaalien täyskielto on virheellistä ajattelua ja usein käytännössä mahdotonta. Kaikki koostuu kemikaaleista. Ei niiden esiintyminen ole ongelma, vaan virheellinen annostus. Kloorikeskustelua käytiin sivistyneesti, mutta eräs toinen asia sai Patrick Mooren raivoihinsa. Eräs kollega ajoi linjaa, jonka mukaan Greenpeacen pitäisi lopettaa Ranskan presidentti Mitterandin arvostelu tämän agenttien toteuttamasta Rainbow Warriorin upottamisesta kesällä Syynä oli sosialisti Mitterandin joutuminen v sisäpoliittisiin vaikeuksiin oikeisto-opposition voitettua Ranskan parlamenttivaalit. Se oli minun makuuni aivan liian selvä esimerkki poliittisesta dogmatismista. Sitäkin merkittävämpää, koska valokuvaajamme Fernando Pereira kuoli Mitterandin suostumuksella toteutetussa Rainbow Warriorin räjäytyksessä. Patrick Mooren jättäessä Greenpeacen se oli kasvanut maailman suurimmaksi ympäristöaktivistijärjestöksi, jolla oli toimistot 20 maassa ja yli 100 miljoonan dollarin vuositulot. Ratkaisuja ongelmien sijasta Patrick Moore halusi siis uudessa elämäntilanteessaan etsiä ongelmien sijasta ratkaisuja. Lisäksi hänen piti elättää itsensä. Hän ryhtyi toimimaan lähinnä kalankasvatuksessa ja metsätaloudessa. Kummassakin hän joutui pian aktivistiryhmien maalitauluksi. Metsuriympäristössä kasvaneena ja metsätietonsa hallitsevana Patrick Mooresta oli järjetöntä pitää metsäteollisuutta leppymättömänä vihollisena. USA:ssa ja Kanadassa oli kuitenkin kasvanut militantti suurkaupunkilähtöinen liike, joka vastusti puiden kaatamista ylipäätään ja piti avohakkuita kaiken pahan ruumiillistumana. Metsureista käytettiin nimitystä tree killers (puunmurhaajat). Patrick Moore on aina toiminut merkittävien metsäalueiden suojelun puolesta. Samalla puu on kuitenkin kaikista mahdollisista näkökulmista tarkasteltuna paras materiaali ihmisen käyttöön. Lisäksi Patrick Moore ekologina tiesi, että avohakkuut vaikka ne ehkä ovat esteettisesti rumia ovat biologisesti monimuotoisia, kun taas esim. kaunis vehnäpelto on usein biologisesti aavikko. Syksyllä 1989 Brittiläisen Kolumbian varaympäristöministeri kysyi Patrick Moorelta tämän halukkuutta osallistua ns. Round Tableen eli ympäristö- ja talousasioiden keskustelufoorumiin. Siihen kutsuttiin eri intressiryhmien edustajia. Tarkoituksena oli yrittää päästä yksimielisyyteen kestävistä ratkaisuista tärkeisiin ympäristöasioihin. Se osoittautui äärimmäisen tehokkaaksi ja myönteiseksi tavaksi tulosten saavuttamiseen. Round Table -keskusteluihin on tultava avoimin mielin, rehellisin tarkoitusperin, faktoja kunnioittaen ja valmiina ymmärtämään toistenkin mielipiteitä. Taka-ajatuksia hautovat paljastuvat nopeasti. Teimme tutustumiskäyntejä joka puolelle Kanadaa ja opimme valtavasti. Etsimme ja löysimme win-win-ratkaisuja. Round Table -menetelmä oli tärkeä koko Kanadassa 1990-luvulla, ja sen avulla saavutimme monia hyviä ja kestäviä ympäristöratkaisuja. Vertaa tätä Greenpeacen No compromise for Mother Earth (Ei kompromisseja äiti maan puolesta). Kova linja, fundamentalismi, joka väistämättä johtaa kysymään, millaisena liike näkee ihmisen. Onko ihminen vain tuhoaja? Eikö hänelle kuulu paikka maapallolla? Loppukädessä monet aktivistit eivät välitä ihmisistä. Median rooli Millaisena Patrick Moore näkee median tavan kuvata ympäristöasioita? Suurin ongelma on toimittajien usein hyvin pinnallinen ympäristöosaaminen. Sehän ei sinänsä ole heidän vikansa. Heillä on väärä koulutus. Kritiikki on suunnattava työnantajiin, jotka käyttävät henkilökuntaansa tehtäviin, joihin sillä ei ole pätevyyttä. Patrick Mooren mielestä pop environmentalism hallitsee nykyään tiedotusvälineitä. Siis sellainen journalistiikka, joka vetoaa yksinkertaisia ratkaisuja hakeviin ihmisiin ja pohjautuu tunteisiin. Varsinkin pelkoon ja syyllisyyteen. Ollakseen hyvä ihminen on pelättävä ydinvoimaa, syötävä vain lähiruokaa, ei saa lähteä lomamatkoille ja autolla ajosta pitää kärsiä huonoa omaatuntoa. Täytyy myös ymmärtää, että median tarkoituksena on yleensä enemmänkin viihdyttää kuin tiedottaa. Konfliktit ja sensaatiot ovat peruselementtejä, jotka rakentavat journalistista kertomusta. Luullakseni meidän on hyväksyttävä, että maailma on tällainen. Painovapauden hintana joudumme sietämään propagandaa, disinformaatiota ja mustavalkoisia yksinkertaistuksia. Pyrkimyksenä pitäisi sen sijaan olla, että kaikki saisivat varhain oppia erottamaan tosiasiat sepitteellisestä aineistosta. Ja oppia Patrick Moore vaeltamassa Vancouverissa, Länsi-Kanadan suurimmalla suurkaupunkialueella, jossa on n. 2,3 milj. asukasta. Vancouver on jylhän luonnon ja korkeiden vuorten ympäröimä, ja se pääsee usein ranking-listojen kärkeen parhaana asuinpaikkana. näkemään niiden kielellisten temppujen läpi, joiden varaan alarmistit ja media mielellään rakentavat todellisuuttaan. Otsikkotyypit Global warming may be linked to (Globaali lämpeneminen voi olla yhteydessä ) huutavat jo kauas, etteivät ne perustu varmaan tietoon. Mikään uusi ilmiö tämä ei tokikaan ole, Patrick Moore sanoo. Kautta historian on ollut do-gooders (maailmanparantajia), jotka haluavat laatia sääntöjä kaikkien toteltaviksi. Se on fanatismin tunnusmerkkejä. Ja se näkyy myös monien kirkkojen toiminnassa: Jumalan nimessä esitettyjä mustavalkoisia kuvauksia ja tiukkoja sääntöjä. Kuvaan kuuluu ei-uskovien esittäminen paholaisina. Otetaan vaikka Al Gore, joka hiljattain vertasi epäilijöitä [jotka siis suhtautuvat epäillen ihmisen aiheuttamaan uhkaan ilmastoa kohtaan] rasisteiksi. It s a dirty thing to say! Ilmastokysymys on nykyään niin lähellä uskontoa kuin vain olla voi! Vaino Greenpeace ja muut aktivistiryhmät ovat pitkään yrittäneet myrkyttää Patrick Mooren Dominic Schaefer elämää. Ne ovat järjestelmällisillä hyökkäyksillä yrittäneet pelotella ja saada ihmiset epäilemään häntä. Eko-Juudasta käytettiin median avokätisesti levittämänä pitkään hänen lisänimenään. Patrick Moore kuvattiin siis petturiksi. Eräs aktivistiryhmä perusti verkkosivun otsikkonaan Patrick Moore is a Big Fat Liar. Vähän oudompi juttu sattui pimeänä joulukuun iltana, kun etuovemme eteen tuotiin kahdeksan säkkiä hevosenlantaa. Mukaan oli laitettu lappu, jossa luki Tree Killer. Koska emme halunneet häiritä naapureita 200 kg hevosenlannalla, levitin sen puutarhaan 36 katternö katternö 37

20 Käydään keskustelua, jonka voittaa parhaat argumentit esittänyt! Mitä Patrick Moore sanoo Dominic Schaefer Energiasta Ruoantuotannosta Biologisesta monimuotoisuudesta Ihmisestä Patrick Moore ja osa hänen tiimiään Greenspirit Strategies -yhtiön toimistossa, jossa hän nykyään työskentelee. Vasemmalta Trevor Figueiredo, Dawn Sondergaard, Tom Tevlin ja Patrick Moore. yön aikana. Meillä ei ole koskaan aiemmin tai myöhemmin ollut niin paljon ja niin kauniita kukkia kuin sitä seuraavana kesänä. Tavan takaa toistuvat yritykset minun julkiseksi nöyryyttämiseksi olivat raskaampia vaimolleni kuin minulle. Nahkani on paksumpi. Vaikeinta oli nähdä, että monet ystäviksemme luulemamme alkoivat vältellä meitä. Nyt Eileen tietää, että valintani oli oikein, mutta yhdessä vaiheessa hän pohti, miksi toimin näin. Voin joka tapauksessa sanoa, etten ole koskaan pelännyt itselleni epämukavia päätöksiä. En voi elää valheessa. En aio olla pelkuri. Kiistetty perustajana Maaliskuussa 2007 Patrick Mooren nimi poistettiin Greenpeacen perustajaluettelosta järjestön kotisivuilta. Häntä kuvataan nyt varhaisena jäsenenä, jonka rooli oli vähäinen. Greenpeace USA on jopa poistanut hänen nimensä Phyllis Cormackilla vetypommikokeiden vastaiseen protestiin syksyllä 1971 osallistuneiden joukosta. Wikipedian Patrick Mooresta kertovalle sivulle on ajoittain lisätty töherryksiä, joilla häntä on yritetty saattaa huonoon valoon. Greenpeace haluaa antaa sellaista kuvaa, että olisin yhtäkkiä kääntänyt selkäni aikoinaan puolustamilleni asioille. Mutta minä vastustan yhtä kiihkeästi kuin aiemminkin ydinasekokeita, valaanpyyntiä, kuuttien tappamista, myrkyllisten jätteiden upottamista meriin ja kaikkea sitä, mitä vastaan kampanjoin Greenpeacen aikanani. Paitsi yhtä asiaa. Olen muuttanut mieleni ydinvoimasta. Greenpeacen jäsenet yleensä syyttävät Patrick Moorea hyötymisyrityksistä Greenpeacen taustansa avulla. Minä vastaan, että he hyötyvät minun Greenpeacen taustallani. Minä olen jatkanut kestävien, järkevien ja realististen ratkaisujen etsimistä todellisiin ympäristöongelmiin. Jos voisit nyt esittää yhden asian Greenpeacelle, mitä se olisi? Tavataan yhden päivän ajan. Antakaa minun esittää joukko kysymyksiä ja teidän vastauksenne niihin. Tehdään se avoimesti, yleisön edessä, ja käydään keskustelua, jonka voittaa parhaat argumentit esittänyt. Olen valmis muuttamaan käsitystäni heti, kun ajatukseni osoitetaan vääräksi tieteellisin tosiasioin. svenolof karlsson Alaviite: Patrick Moore työskentelee nykyään omassa Greenspirit Strategies -yrityksessään pyrkimyksenään kehittää kestävän kehityksen strategioita. Hän on tunnettu ja arvostettu Kanadassa ja USA:ssa, kysytty luennoitsija ja nimetty mm. North Carolina State Universityn kunniatohtoriksi. Hän julkaisi viime vuonna omaelämänkerran Confessions of a Greenpeace Dropout. The making of a sensible environmentalist. Hän on myös kirjoittanut kirjan metsän roolista, Trees Are the Answer. Mooren kirjoja voi tilata osoitteesta n Kaikilla energialähteillä on etunsa ja haittansa. Energiavaihtoehtojen valintaedellytykset ovat kovin erilaisia eri puolilla maailmaa. Yhden paikan paras ratkaisu ei välttämättä ole sitä toisessa paikassa. Erittäin paljon painaa se, että 1,5 miljardilla ihmisellä ei ole käytössään sähköä. Turvallisen ja edullisen sähköhuollon järjestäminen on tärkein yksittäinen toimenpide, jotta nämä ihmiset voisivat nostaa elintasoaan. Moore oli aiemmin ydinvoiman vastustaja, mutta hän on muuttanut mieltään. Ydinvoima on paras vaihtoehto edulliseen ja varmatoimiseen sähköntuotantoon suuressa mittakaavassa. Aurinko- ja tuulivoima on liian kallista ja toimii vain aurinkoisella tai tuulisella säällä. Mooren mielestä radioaktiivisen säteilyn pelko on pitkälti hysteriaa. Säteilyä on kaikkialla, ja ihminen on elänyt säteilyn ympäröimänä ihmiskunnan synnystä saakka. Kukaan ei vielä ole kuollut siviiliydinvoimaan USA:ssa, mutta ihmistä kuolee siellä liikenteessä vuosittain. Greenpeace kuuluu niihin, jotka levittävät irvokkaita lukuja säteilykuolemista. Valitettavasti tämä järjenvastainen pelko on synnyttänyt kestämättömän tilanteen mm. Saksassa. Onneksi Saksa on rikas maa. Ydinvoimaloiden sulkemispäätös pakottaa kehittämään erittäin kalliita ja ympäristön kannalta huonompia vaihtoehtoja. n Maailmassa herää joka päivä seitsemän miljardia ihmistä arkeen, jossa täytyy saada jotain syödäkseen. Noin kolmasosa maapallon maa-alueista käytetään suoraan tai epäsuoraan (esim. laitumena) ruoantuotantoon. Merkittävästi paremman siemenviljan ja kehittyneiden viljelymenetelmien ansiosta sadot ovat nykyään viisinkertaisia sadan vuoden takaisiin. Yhtenä selittävänä tekijänä on keinolannoitteet, toisena torjuntaaineet. Patrick Mooren mielestä, monet luonnonmukaista/biodynaamista/orgaanista viljelyä puoltavista argumenteista perustuvat romanttisiin käsityksiin, jotka eivät kestä tieteellistä tarkastelua. Tosiasiassa ns. luomuviljely köyhdyttää maata. Sadot jäävät pieniksi ja maatalous vaatii paljon työtä. Luonnonmukaisesti viljellyt tuotteet eivät sisällä sen enempää ravinteita. Koko kenttä on täynnä myyttejä, jotka osaltaan nostavat ruoanhintaa maailmassa. Viime kädessä siitä kärsivät kaikkein köyhimmät. Patrick Mooren mielestä geenimuuntelu on ylivertainen menetelmä tuottoisien ja ravinnerikkaiden kasvien kehittämiseen. Silloin tiedetään täsmälleen, mitä ollaan tekemässä, kun taas perinteisellä jalostuksella voi saada millaisia lopputuloksia tahansa. Tässä asiassa Mooren kritiikki Greenpeacea kohtaan on kaikkein kovinta. Yhtenä esimerkkinä hän nostaa esiin Golden Rice -riisilajikkeen, joka kehitettiin geenimuuntelulla 10 vuotta sitten ja toisin kuin tavallinen riisi, se sisältää runsaasti A-vitamiinia. Riisiä perusravintona käyttävissä maissa syntyy vuosittain satoja tuhansia vakavasta A-vitamiinipuutoksesta kärsiviä lapsia, jotka sokeutuvat. Greenpeace on pelottelulobbauksella onnistunut saamaan Golden Ricen kiellettyä suuressa osassa maailmaa. Sen hintana miljoonat lapset sokeutuvat turhaan. Moraalinen vastuu lankeaa raskaasti Greenpeacen ylle, toteaa Patrick Moore. n Sen jälkeen kun monisoluiset eliöt kehittyivät 560 milj. vuotta sitten, maailmassa on koettu viisi joukkosukupuuttoa. Mutta joka kerta elämä on palannut entistä monimuotoisempana. Nykyään planeettamme monimuotoisuus on suurempi kuin koskaan aiemmin. Jatkuvat hälyraportit sukupuuttoon kuolevista lajeista eivät ole totuudenmukaisia. Osin väitteet perustuvat sille, että luonnollisista syistä harvinaisia organismeja virheellisesti kuvataan uhanalaisiksi. Monet raportit perustuvat puhtaalle tilastotietojen väärinkäytölle. Mutta tietenkin meidän tulee vakavilla menetelmillä estää lajien katoamista, Patrick Moore sanoo. On tärkeää jättää laajoja erämaa-alueita koskemattomiksi ja suunnitella maankäyttöä siten, että kasvien ja eläinten elinympäristöt säilytetään. Patrick Moore kokoaa yhdentoista kohdan listalle tärkeimmiksi katsomansa ympäristöasiat, ja yksi niistä koskee kalanviljelyä. Se on yhtäältä tehokas ja ympäristön kannalta hyvä keino tuottaa ihmiskunnalle arvokasta ravintoa. Toisaalta se on myös vähentää villikalojen liikakalastusta. Yksi kohdista kieltäisi valaiden ja delfiinien metsästyksen kokonaan. Se on yksi minun harvoista uskonnollisista käsityksistäni. Valailla ja delfiineillä on suuremmat aivot kuin ihmisillä, ja niitä on mahdotonta tappaa tai pitää vangittuina inhimillisesti. n Monet käsitykset luonnosta ja sen tuhoutumisesta tukeutuvat ihmiskäsitykseen. Ympäristöaktivistit ajattelevat yleisesti, että meitä ihmisiä on maapallolla liikaa. Esimerkiksi Paul Watson, yksi varhaisista Greenpeace-aktivisteista joka myöhemmin perusti Sea Shepherd Conservation Societyn, katsoo, että ihmiskuntaa on radikaalisti vähennettävä miljardiin yksilöön. Vaikka jättäisi tämän tuhoisan ihmiskäsityksen huomiotta, ajattelutapa on täysin nurinkurinen, Patrick Moore sanoo. Maapallon väkimäärä tulee vakiintumaan. Se tapahtuu itsestään, jos elintaso nousee aluksi tehostamalla köyhien maiden maataloutta. Laajemman koneistumisen, oikein mitoitetun keinolannoituksen, parempien kylvösiementen, paremman viljelytekniikan avulla. Ongelmana on köyhyys. Puhdasta vettä, halpaa energiaa, parempaa koulutusta, parempaa terveydenhuoltoa niitä ihmiskunta tarvitsee, ei dystooppisia fantasioita väestömäärän supistamisesta. 38 katternö katternö 39

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset säähän Suomessa Lentosäämeteorologi Antti Pelkonen Ilmatieteen laitos Lento- ja sotilassääyksikkö Tampere-Pirkkalan lentoasema/satakunnan lennosto Ilmankos-kampanja 5.11.2008

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia?

EKOLOGISUUS. Ovatko lukiolaiset ekologisia? EKOLOGISUUS Ovatko lukiolaiset ekologisia? Mitä on ekologisuus? Ekologisuus on yleisesti melko hankala määritellä, sillä se on niin laaja käsite Yksinkertaisimmillaan ekologisuudella kuitenkin tarkoitetaan

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Johdatus talvisäihin ja talvisiin ajokeleihin

Johdatus talvisäihin ja talvisiin ajokeleihin Johdatus talvisäihin ja talvisiin ajokeleihin 13.11.2013 Ilkka Juga Ilmatieteen laitos 13.11.2013 Talvi alkaa eri aikaan etelässä ja pohjoisessa Terminen talvi alkaa, kun vuorokauden keskilämpötila laskee

Lisätiedot

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ!

Global Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! GPP on ohjelma, missä hyvin toimeentulevat rahoittajat suunnittelevat investoivansa iäkkäiden ihmisten eläkevakuutuksiin. Siksi GPP etsii 100.000 henkilöä, jotka haluavat

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013

LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013 Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN

Lisätiedot

Termiikin ennustaminen radioluotauksista. Heikki Pohjola ja Kristian Roine

Termiikin ennustaminen radioluotauksista. Heikki Pohjola ja Kristian Roine Termiikin ennustaminen radioluotauksista Heikki Pohjola ja Kristian Roine Maanpintahavainnot havaintokojusta: lämpötila, kostea lämpötila (kosteus), vrk minimi ja maksimi. Lisäksi tuulen nopeus ja suunta,

Lisätiedot

Peltolan uutiset 2/2011

Peltolan uutiset 2/2011 Peltolan uutiset 2/2011 Peltolan uutisten toisessa numerossa luodaan katsaus kentänhoitoon. Mitä kaikkea goflkentän hoitaminen vaatii? Haastattelussa kenttämestari Mikko Eskelinen. Lopuksi katsotaan taas

Lisätiedot

PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi.

PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi. Käyttöohje PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveysasteen mukaiseksi. Kellossa olevat kaupungit auttavat alkuun, tarkempi leveysasteluku löytyy sijaintisi koordinaateista. 2. Kello asetetaan

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään. 28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006

Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 keskusteltiin ilmastonmuutoksesta. Tutkija Kimmo Ruosteenoja, ympäristöjohtaja Pekka Kansanen ja kansanedustaja Tarja Cronberg alustivat.

Lisätiedot

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi Meidän visiomme... Asiakkaittemme akunvaihdon helpottaminen...sinun tulevaisuutesi Uusia asiakkaita, lisää kannattavuutta ja kehitystä markkinoiden tahdissa Synergy Battery Replacement Programme The Battery

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta?

Ilmastonmuutos. Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta? Ilmastonmuutos Ovatko lukiolaiset tietoisia ilmastonmuutoksesta? Yrittävätkö lukiolaiset tietoisesti ehkäistä ilmastonmuutosta? Mikä ilmastonmuutos on? ilmastonmuutos on suurin ympäristöongelma maailmassa

Lisätiedot

Säätietopalvelut lisäävät turvallisuutta arktisessa ympäristössä

Säätietopalvelut lisäävät turvallisuutta arktisessa ympäristössä Säätietopalvelut lisäävät turvallisuutta arktisessa ympäristössä 21.11.2012 Sauli Majaniemi Ilmatieteenlaitos/PowerPoint-ohjeistus/N.N 22.11.2012 Arktisen alueen haasteita Arktiset olosuhteet: kylmyys,

Lisätiedot

Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita

Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita Tämä on perusohje sinulle, joka asut vastaanottokeskuksen vuokraamassa asunnossa. Asumiseen liittyviä ohjeita Asuminen vastaanottokeskuksen asunnossa Vastaanottokeskus järjestää sinulle tilapäisen majoituksen

Lisätiedot

Useasti Kysyttyä ja Vastattua

Useasti Kysyttyä ja Vastattua 1. Miksen ostaisi tykkääjiä, seuraajia tai katsojia? Sinun ei kannata ostaa palveluitamme mikäli koet että rahasi kuuluvat oikeastaan kilpailijoidesi taskuun. 2. Miksi ostaisin tykkääjiä, seuraajia tai

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Kenguru 2012 Benjamin sivu 1 / 8 (6. ja 7. luokka) yhteistyössä Pakilan ala-asteen kanssa

Kenguru 2012 Benjamin sivu 1 / 8 (6. ja 7. luokka) yhteistyössä Pakilan ala-asteen kanssa Kenguru 2012 Benjamin sivu 1 / 8 NIMI LUOKKA Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä vastauksesta

Lisätiedot

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi.

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. FT Katja Koski 2 lapsen äiti SELÄTÄ UHMA Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. Arkea Ilman Taistelua Millaista arkesi olisi, jos sinun ei tarvisi

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Aloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C.

Aloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C. Luku 1 Johdatteleva esimerkki Herra K. tarjoaa osto-option Aloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C.

Lisätiedot

Cadets 2004 - Sivu 1 RATKAISUT

Cadets 2004 - Sivu 1 RATKAISUT Cadets 2004 - Sivu 1 3 pistettä 1/ Laske 2004 4 200 A 400800 B 400000 C 1204 1200 E 2804 2004 4 200= 2004 800= 1204 2/ Tasasivuista kolmiota AC kierretään vastapäivään pisteen A ympäri. Kuinka monta astetta

Lisätiedot

AVOMAANKURKUN KASVATUS

AVOMAANKURKUN KASVATUS AVOMAANKURKUN KASVATUS Atte Ahlqvist 8 B Avomaankurkun kukkia ja kurkkuja heinäkuussa 2012 / oma kuva-arkisto Me viljelemme kotonani avomaankurkkua, nippusipulia ja perunaa. Tässä työssä kerron avomaankurkun

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2010

SUOMI EUROOPASSA 2010 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut Kohdenumero: SUOMI EUROOPASSA ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE A H. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS TÄNÄÄN

ILMASTONMUUTOS TÄNÄÄN ILMASTONMUUTOS TÄNÄÄN Aprés Ski mitä lumileikkien jälkeen? Prof. Jukka Käyhkö Maantieteen ja geologian laitos Kansallisen IPCC-työryhmän jäsen Viidennet ilmastotalkoot Porin seudulla 20.11.2013 Esityksen

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE

MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE 8 ASIAA, JOTKA KANNATTAA HUOMIOIDA, KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA 8 ASIAA, JOKTA KANNATTAA HUOMIOIDA KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA Olen kerännyt

Lisätiedot

Johdanto... 3. Tavoitteet... 3. Työturvallisuus... 3. Polttokennoauton rakentaminen... 4. AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla...

Johdanto... 3. Tavoitteet... 3. Työturvallisuus... 3. Polttokennoauton rakentaminen... 4. AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla... OHJEKIRJA SISÄLLYS Johdanto... 3 Tavoitteet... 3 Työturvallisuus... 3 Polttokennoauton rakentaminen... 4 AURINKOPANEELITUTKIMUS - energiaa aurinkopaneelilla... 5 POLTTOKENNOAUTON TANKKAUS - polttoainetta

Lisätiedot

Eye Pal Solo. Käyttöohje

Eye Pal Solo. Käyttöohje Eye Pal Solo Käyttöohje 1 Eye Pal Solon käyttöönotto Eye Pal Solon pakkauksessa tulee kolme osaa: 1. Peruslaite, joka toimii varsinaisena lukijana ja jonka etureunassa on laitteen ohjainpainikkeet. 2.

Lisätiedot

DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet

DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet DEE-53010 Aurinkosähkön perusteet Seitsemännen luennon aihepiirit Aurinkosähkön energiantuotanto-odotukset Etelä-Suomessa Mittaustuloksia Sähkömagnetiikan mittauspaneelista ja Kiilto Oy:n 66 kw:n aurinkosähkövoimalasta

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen.

Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen. Interseptio = se osa sateesta, mikä jää puiden latvustoon (kasvien pinnalle) haihtuakseen sateen jälkeen. -pienentää maanpinnalle (ja siitä valuntaan joutuvaa) saapuvaa sademäärää -riippuu latvuston kokonaispinta-alasta

Lisätiedot

Yrityskaupan toteuttaminen - ostajan ja myyjän ajatuksia

Yrityskaupan toteuttaminen - ostajan ja myyjän ajatuksia Yrityskaupan toteuttaminen - ostajan ja myyjän ajatuksia Nordea Tampere, 8.5.2014 Riku Salomaa Yrityskaupan kulku Strategian ja kohteen valinta Kaupan toteuttamisvaihtoehdot Arvonmääritys Esisopimus Kaupan

Lisätiedot

PUIDEN JA PENSAIDEN LEIKKAUKSET

PUIDEN JA PENSAIDEN LEIKKAUKSET Matti Lahtinen 7.3.2013 PUIDEN JA PENSAIDEN LEIKKAUKSET Osa puuvartisista kasveista kukkii vasta toisen vuoden versoille. Esimerkki; jos norjanangervo ja syreeni leikataan lyhyeksi keväällä, ne eivät kuki

Lisätiedot

Taimesta kirsikkapuuksi ohjeita kotipuutarhurille kirsikkapuun istuttamisesta, hoidosta ja lajikkeista

Taimesta kirsikkapuuksi ohjeita kotipuutarhurille kirsikkapuun istuttamisesta, hoidosta ja lajikkeista Taimesta kirsikkapuuksi ohjeita kotipuutarhurille kirsikkapuun istuttamisesta, hoidosta ja lajikkeista Kasvupaikan valinta Kirsikkapuulle valitaan pihasta valoisa, kostea ja aurinkoinen paikka. Parhaiten

Lisätiedot

Tuuli- ja aurinkosähköntuotannon oppimisympäristö, TUURINKO Tuuli- ja aurinkosähkön mittaustiedon hyödyntäminen opetuksessa

Tuuli- ja aurinkosähköntuotannon oppimisympäristö, TUURINKO Tuuli- ja aurinkosähkön mittaustiedon hyödyntäminen opetuksessa Tuuli- ja aurinkosähköntuotannon oppimisympäristö, TUURINKO Tuuli- ja aurinkosähkön mittaustiedon hyödyntäminen opetuksessa Alpo Kekkonen Kurssin sisältö - Saatavilla oleva seurantatieto - tuulivoimalat

Lisätiedot

LIIKENNEVALINNAT VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET BIODIESEL SÄHKÖAUTO YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT

LIIKENNEVALINNAT VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET BIODIESEL SÄHKÖAUTO YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT LIIKENNEVALINNAT YMPÄRISTÖ LIIKENNE YHTEISKUNTA LIIKETALOUS KAVERIT BUSSIT AUTOT MOPOT PYÖRÄILY SAASTEET ILMASTONMUUTOS KASVIHUONEILMIÖ AURINKO TYPPIOKSIDI HIILIDIOKSIDI PÄÄSTÖT VALINTA KÄVELY TERVEYS

Lisätiedot

Nokia Kartat -käyttöohje

Nokia Kartat -käyttöohje Nokia Kartat -käyttöohje 1.0. painos 2 Sisältö Sisältö Tietoja Nokia Kartat -palvelusta 3 Tarkastele sijaintiasi ja selaa karttaa 3 Etsi paikka 4 Etsi lähialueen paikkoja 4 Lisää paikkaan valokuva 5 Tallenna

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin hköverkon sopeutumiseen Suomessa

Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin hköverkon sopeutumiseen Suomessa Ilmastonmuutoksen vaikutukset energiasektoriin ja sähks hköverkon sopeutumiseen Suomessa FINADAPT 340 Veera Peltomaa & Miia Laurikainen 01.04.2008 Taustaa & menetelmät Tutkimuksen tavoitteena kartoittaa

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 Eeva Iisakka Haapaniemen päiväkoti, Auli Siltanen Vaajakosken päiväkoti, Sanna Leppänen Linnan päiväkoti Lopputyö: sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti,

Lisätiedot

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi 19.11.2013 Inspiroivat oppimisympäristöt Miten ne tehdään?

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi 19.11.2013 Inspiroivat oppimisympäristöt Miten ne tehdään? Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi Olli Niemi Dosentti, TkT Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Tampereen teknillinen yliopisto 1 Ilkka Halavalta kysyttiin: Oletko Himasen ystävä? Olen vaikka en henkilökohtaisesti

Lisätiedot

Kuluttajien luottamus markkinoihin ja kasvu. Ylijohtaja, kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen KKV-päivä 23.10.2014. kkv.fi. kkv.fi

Kuluttajien luottamus markkinoihin ja kasvu. Ylijohtaja, kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen KKV-päivä 23.10.2014. kkv.fi. kkv.fi Kuluttajien luottamus markkinoihin ja kasvu Ylijohtaja, kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen KKV-päivä 23.10.2014 Kuluttajien vastuu kasvusta? Kuluttajien luottamus on yksi markkinoiden toimivuuden ja taloudellisen

Lisätiedot

Yrityskaupan muistilista

Yrityskaupan muistilista Yrityskaupan muistilista Aloita ajoissa * Yleisemmin yrityksen myyntiprosessi kestää noin 10 kuukautta, mutta hyvin usein se venyy yli vuoden mittaiseksi. Valitettavasti kaikkein yleisintä on, että yrityskauppa

Lisätiedot

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net

Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? www.nuukuusviikko.net Onnea ostamalla - vai onnea ostamatta? Mikä ihmeen kulutus? Minä ja tavarat Mikä on turhin tavarasi? Mitä tavaraa toivoisit ja miksi? Mikä sinun tekemisistäsi on kuluttamista? Mikä ihmeen kaari? Tavaran

Lisätiedot

Kenguru 2014 Benjamin (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 7 ja Pakilan ala-aste

Kenguru 2014 Benjamin (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 7 ja Pakilan ala-aste (6. ja 7. luokka) sivu 1 / 7 ja Pakilan ala-aste NIMI LUOKKA Pisteet: Kenguruloikan pituus: Irrota tämä vastauslomake tehtävämonisteesta. Merkitse tehtävän numeron alle valitsemasi vastausvaihtoehto. Väärästä

Lisätiedot

IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA

IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos, Ilmastotutkimusryhmä KASVIHUONEILMIÖ ILMASTONMUUTOSTEN TUTKIMINEN MALLIEN AVUL- LA TULEVAISUUDEN ILMASTO ILMASTONMUUTOSTEN VAIKUTUKSIA

Lisätiedot

Vanhempainvapaan joustomalli

Vanhempainvapaan joustomalli Vanhempainvapaan joustomalli Väestöliiton ehdotus perhevapaajärjestelmään Vanhempainvapaan kokonaiskesto: Yhteensä 16 kk. Tämä koostuu: Äidin osuudesta: - ennen lapsen syntymää 1 kk - lapsen syntymän jälkeen

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

8-99- vuotiaille taikuri + yleisö

8-99- vuotiaille taikuri + yleisö 8-99- vuotiaille taikuri + yleisö Pelin tavoite: Tulla taikuriksi FI Sisältö: 61 korttia (48 kortin pakka + 6 tuplatausta korttia + 1 lyhyt kortti + 6 temppukorttia 4 perhettä (punainen, sininen, vihreä,

Lisätiedot

ORMS2020 Päätöksenteko epävarmuuden vallitessa Syksy 2008. päätöspuiden avulla tarkastellaan vasta seuraavissa harjoituksissa.

ORMS2020 Päätöksenteko epävarmuuden vallitessa Syksy 2008. päätöspuiden avulla tarkastellaan vasta seuraavissa harjoituksissa. ORMS00 Päätöksenteko epävarmuuden vallitessa Syksy 008 Harjoitus Ratkaisuehdotuksia Nämä harjoitukset liittyvät päätöspuiden rakentamiseen: varsinaista päätöksentekoa päätöspuiden avulla tarkastellaan

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomessa: todennäköisyydet ja epävarmuudet Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksen tutkimusyksikkö

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomessa: todennäköisyydet ja epävarmuudet Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksen tutkimusyksikkö Ilmastonmuutoksen vaikutukset Suomessa: todennäköisyydet ja epävarmuudet Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitos Ilmastonmuutoksen tutkimusyksikkö KOKONAISUUDEN HALLINTA JA ILMASTONMUUTOS KUNNAN PÄÄTÖKSENTEOSSA

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

WintEVE Sähköauton talvitestit

WintEVE Sähköauton talvitestit 2013 WintEVE Sähköauton talvitestit J.Heikkilä Centria 5/13/2013 1 Sisältö Reitti 1 (42.3km) -2 C -5 C lämpötilassa, 10.1.2013, 14:08:28 14:59:37... 2 Reitti 1 (42.3km) -14 C -17 C lämpötilassa, 11.1.2013,

Lisätiedot

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT

NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Ved Stranden 18 DK-1061 København K www.norden.org NORDISKE ARBEJDSPAPIRER P OHJOISMAISET T YÖASIAKIRJAT Kuluttajaopas Käytä vaatteitasi Käytä päätäsi Vaali ympäristöä! Rostra Kommunikation v/ David Zepernick,

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Tikli-projektin avausseminaari

Tikli-projektin avausseminaari Tikli-projektin avausseminaari Toiminnanohjaus 16.9.2008 Salla Brunou, Severa Luennon sisältö 1. Annetut aiheet 2. Omia kokemuksia Severa Oyj Severa -Kasvanut vuodesta 2003 yli 20 hengen yritykseksi -Asiakaskunta:

Lisätiedot

Hedelmän- ja marjanviljely

Hedelmän- ja marjanviljely Hedelmän- ja marjanviljely 1 Sisällysluettelo 1.Hedelmän- ja marjanviljely Suomessa 2. Hema-kasvien viljelyn edellytykset ilmasto maaperä katteet lannoitus istutus kastelu taudit ja tuholaiset lajikevalinta

Lisätiedot

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1

Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Visio: Arjen riskit hallintaan ennakoiden ja yhteistyössä! 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 1 Kokemuksia työnohjauksesta johdon näkökulmasta 4.5.2014 Yhteiset palvelut/jhaa 2 Työnohjauksen peruskysymyksiä

Lisätiedot

Suojellaan yhdessä meriämme!

Suojellaan yhdessä meriämme! Suojellaan yhdessä meriämme! Hei! Minä olen merikilpikonna Sammy. Elämäni on yhtä seikkailua! Voin elää jopa 150-vuotiaaksi ja ehdinkin joutua elämäni aikana mitä jännittävimpiin tilanteisiin. Jo munasta

Lisätiedot

HYPPY KOHTI KAUPPOJEN KESKITTYMISTÄ

HYPPY KOHTI KAUPPOJEN KESKITTYMISTÄ Perustettu 2009 Kauppahalli24.fi-verkkoruokakauppa avattiin 11/2012 Ulkoistetut partnerit: Terminaalitoiminnot: LTP-logistics oy Kuljetukset: Itella Posti oy Suomalainen omistus Luonnollisesti tuorein

Lisätiedot

Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki

Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki Tällä mennään Tuotteistaminen & asiakaslähtöinen markkinointi Vähän teoriaa, enemmän käytäntöä. http://www.youtube.com/watch?v=uk0zrvzvtb4

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

HYBRIDIEN INVAASIO. Tutkimus Euroopan liikkuvan työvoiman laitevalinnoista

HYBRIDIEN INVAASIO. Tutkimus Euroopan liikkuvan työvoiman laitevalinnoista HYBRIDIEN INVAASIO Tutkimus Euroopan liikkuvan työvoiman laitevalinnoista Hybridit horjuttavat kannettavien tietokoneiden valta-asemaa Euroopassa Tablet-laitteisiin kohdistuneista odotuksista huolimatta

Lisätiedot

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

Napapiirin luontokansio

Napapiirin luontokansio Puolipilvistä, sanoi etana ja näytti vain toista sarvea Tutki säätilaa metsässä ja suolla ja vertaa tuloksia. Säätilaa voit tutkia mihin vuodenaikaan tahansa. 1. Mittaa a) ilman lämpötila C b) tuulen nopeus

Lisätiedot

Meteorologin apu talvihoidon ohjauksessa

Meteorologin apu talvihoidon ohjauksessa Meteorologin apu talvihoidon ohjauksessa Seppo Kaarto Destia Oy Kelikeskustoiminta on kokonaisvaltaista talvihoidon ohjaustoimintaa, joka toimii talvikaudella ympäri vuorokauden tuottaen asiakkailleen

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Sään ennustamisesta ja ennusteiden epävarmuuksista. Ennuste kesälle 2014. Anssi Vähämäki Ryhmäpäällikkö Sääpalvelut Ilmatieteen laitos

Sään ennustamisesta ja ennusteiden epävarmuuksista. Ennuste kesälle 2014. Anssi Vähämäki Ryhmäpäällikkö Sääpalvelut Ilmatieteen laitos Sään ennustamisesta ja ennusteiden epävarmuuksista Ennuste kesälle 2014 Anssi Vähämäki Ryhmäpäällikkö Sääpalvelut Ilmatieteen laitos 22.5.2014 Säätiedoissa tulisi ottaa huomioon paikalliset lumitykit,

Lisätiedot

Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys

Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys 1 Hirsirakenteisten kesämökkien kuivanapitolämmitys Puupäivä 11.11.2010 Jarkko Piironen Tutkija, dipl.ins. Tampereen teknillinen yliopisto Rakennustekniikan laitos Esityksen sisältö 2 1. Taustaa ja EREL

Lisätiedot

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY 2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult

Lisätiedot

Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja

Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja Seinät puhuvat asukkaat tekemässä tulevaisuuden tiloja ASPA-palveluiden Koti on enemmän -seminaari 16.4.2013 Tutkija Tuuli Kaskinen Demos Helsinki Twitter: @tuulikas Tavoitteena on tukea kehitysvammaisia

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

SUOMI SADAN VUODEN KULUTTUA

SUOMI SADAN VUODEN KULUTTUA SUOMI SADAN VUODEN KULUTTUA Page 1 of 22 Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos KOULULAISTEN YMPÄRISTÖPÄIVÄ ELÄINTARHA 17.IV 2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ Page 2 of 22 1. KASVIHUONEILMIÖN PERUSAJATUS 2. KASVIHUONEKAASUJEN

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu

Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu Johdanto Tarkoituksenamme on parantaa Konebox.fi-verkkokaupan nettisivuja. Ensivaikutelman perusteella sivusto tuntuu todella kömpelöltä ja ahdistavalta. Sivu on

Lisätiedot

Vertaiskauppa verkossa

Vertaiskauppa verkossa Vertaiskauppa verkossa - Marginaali-ilmiöstä ilmiöksi Koko selvitys on Kaupan liiton jäsenten saatavilla Kauppa.fi:n jäsensivuilla Tutkimukset-osiossa. Sisällys Tausta ja käytetyt määritelmät Vertaiskauppa

Lisätiedot

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa TOIMINNALLASI ON ISO VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy kiinteistöjen käytönaikaisista päivittäisistä toiminnoista,

Lisätiedot