KUNTIEN NUORISOTYÖSTÄ NUORISOLAIN VALOSSA TILANNE, PUITTEET JA TULKINTOJA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUNTIEN NUORISOTYÖSTÄ NUORISOLAIN VALOSSA TILANNE, PUITTEET JA TULKINTOJA"

Transkriptio

1 KUNTIEN NUORISOTYÖSTÄ NUORISOLAIN VALOSSA TILANNE, PUITTEET JA TULKINTOJA Sisältö OSA 1 JOHDANTO 1.1. Tämä raportti 1.2 Nuorisotyötä koskeva tieto ja tutkimus Suomessa 1.3. Käytetty aineisto, lähteet ja raportin luonne OSA 2 NUORISOLAKI JA KUNTIEN TOIMINTA KÄYTÄNNÖSSÄ 2.1 Nuorisopolitiikan ja nuorisotyön ero ja yhteydet 2.2. Nuorten ikäryhmän ja nuorisotyön yleisen kohdepuitteen rajaus 2.3 Laissa säädetyt yleiset tavoitteet ja tarkoitteet nuorisotyössä 2.4 Laissa säädetyt erityiset tavoitteet ja tarkoitteet nuorisotyössä 2.5. Kuntien nuorisotyö ei ole yksiselitteinen asia OSA 3 TIETOJA JA HUOMIOITA OSA-ALUEITTAIN 3. Voimavarat: henkilöstö, nuorisotilat ja nuoret 3.1 Henkilöstö 3.2. Nuorisotilat 3.3. Nuoret osallistujina, asiakkaina ja kohteina 4. Avoin nuorisotyö: kontaktityö perustyönä ja kohdennettuna työnä 5. Verkkonuorisotyö avoimen kontaktityön laajentumana 6. Liikunnallinen ja kulttuurinen nuorisotoiminta 7. Kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta 8. Ympäristökasvatus ja kestävän elämäntavan edistäminen 9. Ehkäisevä päihdetyö 10. Nuorten osallisuus ja vaikuttaminen 11. Nuorisotiedotus ja -neuvonta 12. Kohdennettu, auttava ja tukeva erityisnuorisotyö tai sosiaalinen nuorisotyö 13. Nuorten ohjaus ja tukeminen kohti koulutusta ja työelämää 13.1 Nuorten työpajat 13.2 Etsivä nuorisotyö 14 Monialainen yhteistyö ja nuorisolain mukainen ohjaus- ja palveluverkosto Yhteistyösuhteista yleisesti 14.2 Monialaiset ryhmät ja palveluverkoston idea

2 OSA 1 JOHDANTO 1.1. Tämä raportti Tämä raportti perustuu vuosien seurantatyöhöni suomalaisen nuorisotyön parissa. Raportista sovittiin Opetus- ja kulttuuriministeriön nuorisoyksikön kanssa vuonna 2012 ja se valmistui helmikuussa Lähtökohtana esitykselleni on vuonna 2006 voimaan tullut ja vuodeksi 2011 muutoksilla täydennetty nuorisolaki, erityisesti sen 7. Sisältöä olen jäsentänyt pääosin lain sisältämine teemojen mukaan, mutta jonkin verran nuorisotyössä perinteisillä otsikoinneilla tai huomioinnin lisäyksillä täydentäen. Aiheena kuntien nuorisotyön osa-alueetkin on runsassisältöinen ja kuntien välinen vaihtelu pakottaa myös kuvaamaan eroja suhteessa keskimääräisiin tilastoituihin tietoihin. Tiivis esitys on vaativa ja sen uhkana on liian pelkistynyt kuva moninaisuudesta. 1.2 Nuorisotyötä koskeva tieto Suomessa Suomalaista nuorisotyötä koskeva tietopohja on puutteellinen ja rakenteeltaan heikko. Nuorisotyöstä saa parhaiten yleiskuvan ja sisällöllistä perusinformaatiota selaamalla alan organisaatioiden verkkosivuja, käytännönläheisiä ammattilaisten tuottamia kertomuksia ja raportteja, sekä eri toimintamuotoja koskevia oppaita. Ne eivät kuitenkaan edusta riittävästi tarkoituksenmukaista kriittisesti luotettavaa aineistoa valtakunnalliseen kokonais- ja ajankohtaiskuvaan siitä mitä kentällä paikallisesti tapahtuu. Tilastoitujen kyselyaineostojen osalta parhaat tiedot on seurakuntien nuorisotyöstä: Kirkon tutkimuskeskuksen kokoamat julkaisemat vuosittaiset toimintatilastot ja mm. niitä yhteen vetävät nelivuotiskertomukset tarjoavat vakuuttavamman kokonaisuuden kuin vastaavat tiedot kunnista. Kansalaisjärjestöjen nuorisotoiminnan ja -työn tilanteesta paikallistasolta on saatavilla sisällöiltään ja laadultaan vaihtelevia valtakunnallisten järjestöjen jäsenjärjestökyselyjen perusteella koottuja tietoja, mutta niitä ei ole missään yhteyksissä koottu yhteen kokonaiskuvaksi: valtakunnallisesti riittävän kattavaan, riippumattomaan seurantaan ja ajankohtaistietojen tuottamiseen perustuva tutkimus puuttuu kokonaan. Edelliset valtakunnallisesti ja sisällölliset kattavat kuntien nuorisotyötä koskevat kyselytutkimukset tehtiin vuosituhannen vaihteen ja alkuvuosien aikana. Sen jälkeen käytettävissä ovat olleet vuosittain julkaistut peruspalvelujen arviointiraportit (PEPA) sekä Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssin ja Suomen Kuntaliiton tuottamat Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset -raportit (tässä käytetyt A&K 2004, 2006, 2009, 2011). Jälkimmäiset ovat erityisen huomionarvoisia siksi, että kuntien nuorisotoimien peruspalvelujen arviointitulokset ovat aukolliset, heikosti tunnetut ja käytetyt. Peruspalvelujen arviointi nuorisotoimien osalta on kohdistunut koko nuorisotoimen toimintojen / osaaluekirjoihin vain muutaman vuoden välein, useimmiten vain yksittäisiin aiheisiin kuten nuorten osallisuuteen ja nuorten työpajoihin. Lisäksi aiemmin lääninhallitusten ja sittemmin ely-keskusten (nykyisin aluehallintovirastojen) nuorisotoimien koostamista tiedoista valtakunnallisiin yhteenvetoraportteihin on koottu vain hyvin suppeat tekstit. Nuorisotyön aluehallinnon koostamia aineistoja ei tunneta ja käytetä koko toimialalla hyvin ja vuosittainkin kootut kokonaistiedot jäävät yleensä työstämättä jatkokäsittelyn ja muuhun tietoon yhdistelyn kannalta. Lapin sekä aiempaa Oulun lääniä vastaavan aluehallinnon nuorisotoimissa on koostettu ja verkkojulkaistu enemmän monipuolista tietoa kuntien nuorisotoimista. Joka tapauksessa peruspalvelujen arvioinnissa haaskataan voimavaroja ja tulokset ovat alikäytettyjä, koska sitä ei tehdä yhteistyössä ja suhteessa muuhun tutkimukseen ja tiedonkäsittelyyn. Tämä ongelma liittyy myös aluehallinnon sekä ministeriöiden ohjauksen keskinäisiin valtasuhteisiin aluehallintojärjestelmässä sekä aluehallinnon yleisiin puutteisiin. Ongelma on kokonaisvoimavarojen kannalta merkittävä, koska valtion aluehallinnon nuorisotoimen pienellä henkilöstöllä on perinteisestikin hyvä suhde kuntien

3 nuorisotoimiin, kyselymenettelyä on kehitetty vastaajaystävälliseksi ja vastausprosentti on korkeampi kuin muissa samantyyppisissä kuntien nuorisotoimiin tehdyissä kyselyissä. Nuorisotyötä koskeva varsinainen tutkimus on Suomessa edelleen vähäistä. Se tarjoaa vain saaria ja saarekkeita puuttuvan tiedon mereen. Vaikka yksittäisiä alan tutkimuksia on tehty noin kymmenen vuoden kuluessa kasvava määrä, on se silti vasta pieni ja epäsystemaattinen panostus. Tutkimukset eivät kata tasapuolisesti nuorisotyön eri osa-alueita, eivätkä muodosta keskenään sidostunutta tiedon kokonaisuutta. Tiedon kasautumista ja rikastumista ei tapahdu sisällöllisesti eikä ajallisesti, koska erillistutkimusten havaintoja ei riittävästi sidota toisiinsa eikä vertailla keskenään. Mahdollisen lähde- ja tukimateriaalin tarjoavat monet myös tieteellisin kriteerein laadukkaat alan opinnäytetyöt ovat hyödyntämättä. Tieteelle tyypillistä tutkimustulosten koettelua ei tapahdu. Suomessa ei ole alan tutkimuksen traditiota, selväpiirteistä jatkumoa eikä yhteisöllistä rakennetta. Alan tutkijoita on vain muutama, hekin lähes kaikki kausittain toteutuvien erillisrahoitusten toimivia ja monet ovatkin toimineet vain vierailijoina alan parissa. Tämä merkitsee käytännössä erillään työskentelyä, jolloin haaskataan voimavaroja mahdollisilla päällekkäisyyksillä ja synergian puuttumisella. Ongelmana on se, että vakiintunutta toimialatutkimuksen resursointia ja agendaa ei ole. Näihin tiedon ja tiedonpolitiikan ongelmiin kiinnittyvät myös käytännölliset kysymykset nuorisotyön yleisen tunnettuuden puutteista, tutkimuksen hyödyntämisen puutteista nuorisotyössä ja sen koulutuksessa, sekä laajin kysymys valtion päätöksentekoon, politiikkaan, suunnitteluun, budjetointiin ja allokointiin kytkeytyvästä tietoperustaisesta hallinnosta, johtamisesta ja yhteiskuntapolitiikasta. Edellä kuvatuista tietoperustan ja tutkimuksen kysymyksistä käytiin vuoropuheluja noin kymmenen alan tutkijan ja muutamien muiden kiinnostuneiden alan toimijan kesken vuosina Lisätietoja tästä vuorovaikutuksesta saa tämän kirjoittajalta ja johdannoksi siihen sopiva katsaus elokuulta 2011 on luettavissa verkossa: ). Vuorovaikutuksen perusteella vuonna 2012 toteutunut opiskelijatyön tuloksena tammikuussa 2013 julkaistuun raporttiin nuorisotyötä koskevan tutkimuksen katvealueista voi tutustua tai tilata sen verkossa: Ville Pöysä, Aktiivisten havainnoinnista ulkopuolisten kuuntelemiseen? Nuorisotyön tutkimuksen sisällöt, menetelmät ja katvealueet Käytetty aineisto, lähteet ja raportin luonne Pääasiallisina käsitysteni aineksina ovat vuosien seurantatyöni sekä viime vuosien sadoista keskustelutapaamisista eri puolilla Suomea minulle välittyneet käsitykset. Lähteinä olen käyttänyt viime vuosien peruspalvelujen arviointitietoja, joista tätä kirjoittaessa edellinen koko nuorisolain pykälää 7 koskeva arviointi oli koottu vuoden 2008 aineistosta. Lisäksi tukena ovat olleet edelliset Kunnallisen nuorisotyön tulevaisuusodotukset - raportit (A&K 2009 ja 2011). Olen selannut joitakin alan yksittäistutkimuksia, omia julkaisujani ja julkaisemattomia käsikirjoituksiani. Tammi-helmikuussa 2013 pyysin hahmottuviin päähuomioihini myös joitakin kommentteja eri puolilla Suomea toimivilta nuorisotyön edustajilta sähköisin viestein sekä mm. Facebookissa, jonka kaveripiiristäni 90% koostuu nuorisotyöntekijöistä eri puolilla Suomea. Yleisesti tämä raportti on katsaus näistä monista aineksista minulle muodostuneeseen lähivuosien kuvaani kunnallisesta nuorisotyöstä karkeassa valtakunnan kattavassa muodossa.

4 OSA 2 NUORISOLAKI JA KUNTIEN TOIMINTA KÄYTÄNNÖSSÄ Nuorisolaki ( /72, /693) on huomattavasti aiempia alan vastaavia säädöksiä konkreettisempi, koska se täsmentää ja luettelee sekä historiallisesti että ajankohtaisesti tyypillistä nuorisotyön sisältöä, mitä mm. edeltävä Nuorisotyölaki ei tehnyt. Toisaalta se ei edelleenkään velvoita kuntia nuorisotyöhön siten että se määrittyisi subjektiiviseksi oikeudeksi nuorille. Kunnat voivat jokseenkin vapaasti päättää toteuttamansa nuorisotyön sisällöstä, määrästä ja laadusta. Tätä epäsuoruutta vielä lisäävät lain momentit Nuorisotyön toteuttamisesta vastaavat kunnat, nuorisoyhdistykset ja muut nuorisotyötä tekevät järjestöt. Nuorisotyön palveluja voidaan tuottaa myös alueellisesti kuntien yhteistyönä. ( ) Nuorisotyötä ja -politiikkaa toteutetaan monialaisena yhteistyönä sekä yhteistyönä nuorten, nuorisoyhdistysten ja muiden nuorisotyötä tekevien järjestöjen kanssa (7, /693). Toki nuo momentit ovat myös realistisia suhteessa sekä perinteisiin eri toimijoiden yhteistyön muotoihin että niiden nykyisiin haasteisiin. Mutta vastuun osoittaminen monialaiselle yhteistyölle ei osoita sitä kenellekään. 2.1 Nuorisopolitiikan ja nuorisotyön ero ja yhteydet Nuorisolain luku 3 ( Kuntien nuorisotyö ja -politiikka ) sisältää merkittävän täsmentävän erottelun. Edeltävässä nuorisolaissa nuorisotyön määritelmään sisältyi nuorten elinolojen parantaminen, mikä tarkoitteellaan lavensi nuorisotyön tehtäväksi nuorten eri elämänalueita koskevan nuorisopolitiikan. Nykyisen lain määritelmän mukaan nuorisopolitiikalla tarkoitetaan nuorten kasvu- ja elinolojen parantamista, joten se määrittyy yhteiskunnalliseksi ja kuntien kokonaisvaltaiseksi tehtäväksi. Käytännön nuorisotyön tai nuorisopalvelujen suhteesta nuorisopolitiikkaan on käyty toimialakeskustelua kymmeniä vuosia ja siitä on edelleen todettavissa alan ammattilaisten erilaisia näkemyksiä. On kuitenkin todettavissa, että aiemman näkökulmapainotuksen seurauksena vastuu kunnan nuorisopolitiikan edistämisestä on usein kaatunut nuorisotyön tehtäväksi ilman sitä vastaavaa mandaattia ja voimavaroja, jolloin esitykset, suunnitelmat ja ohjelmat ovat jääneet koko kuntatasolla ja monialaisesti toteutumatta. Samaa on ollut todettavissa siellä täällä kunnissa myös nykyisen lain voimaantulon jälkeen ja lain säätämän valtakunnallisen nuorisopoliittisen ohjelmatyön kausilla, tosin harvemmin kuin sitä ennen. On siis tärkeää erottaa toisistaan nuorisotyö ja nuorisopolitiikka, vaikka ne merkityksissään ja sisällöiltään monilta osin kytkeytyvätkin yhteen (sekä historiallisesti että käytännössä). Sama koskee säädöksiä nuorten osallistumisesta ja vaikuttamisesta (NL 8 ) sekä monialaisesta yhteistyöstä (NL 7a ), jotka viittaavat ensisijaisesti kuntien nuorisopoliittiseen tehtävään. Nuorisotyö on ilman muuta nuorten osallisuuden ja vaikuttamisen, nuoria koskevan monialaisen yhteistyön ja nuorisopolitiikan asiantuntijataho ja toimija, mutta ei sen toteutuksen ainoa tai edes keskeinen vastuutaho. Nuorisolain (7 a ) mukaan: Paikallisten viranomaisten monialaisen yhteistyön yleistä suunnittelua ja toimeenpanon kehittämistä varten kunnassa on oltava nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, johon kuuluvat opetus-, sosiaali- ja terveys- ja nuorisotoimen sekä työ- ja poliisihallinnon edustajat. Lisäksi verkostoon voi kuulua puolustushallinnon ja muiden viranomaisten edustajia. Verkosto toimii vuorovaikutuksessa nuorten palveluja tuottavien yhteisöjen kanssa. Kunnat voivat koota myös yhteisen verkoston. Verkosto ei käsittele yksittäistä nuorta koskevia asioita. Lain mukaan ohjaus ja palveluverkosto toimiin nuorille suunnattujen palvelujen keskinäisen toimivuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi ja sen tulee:

5 1) koota tietoja nuorten kasvu- ja elinoloista sekä arvioida niiden pohjalta nuorten tilannetta paikallisen päätöksenteon ja suunnitelmien tueksi; 2) edistää nuorille suunnattujen palvelujen yhteensovittamista ja vaikuttavuutta tavoitteena palvelujen riittävyys, laadukkuus ja saavutettavuus; 3) suunnitella ja tehostaa yhteisiä menettelytapoja nuorten palveluihin ohjautumiseksi ja tarvittaessa palvelusta toiseen siirtymiseksi; 4) edistää nuorten palveluiden järjestämiseen liittyvän tietojen vaihdon sujuvuutta suunnittelemalla yhteisiä menettelytapoja viranomaisten kesken. Tässä yhteydessä merkittävä huomio on, että sekä nuorisotyön että monialaisen yhteistyön ja nuorisopolitiikan kannalta keskeisten eri toimijatahojen piirissä on jäänyt liian vähäiselle huomiolle vuonna 2008 uudistuneen lastensuojelulain merkitys. Huomio on erityisen merkittävä siksi, että lastensuojelulaki normittaa kuntien toimintaa sitovammin kuin nuorisolaki. Lastensuojelulaki koskee alle 18-vuotiaita nimikkeellä lapsi ja18-20-vuotiaita nimikkeellä nuori, eli siis koko sitä ikäluokkaa, joka on myös kunnan tyypillisen nuorisotyön asiakas- tai kohderyhmää. Lain mukaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavan toimielimen ja kunnan muiden viranomaisten on yhteistyössä seurattava ja edistettävä lasten ja nuorten hyvinvointia sekä poistettava kasvuolojen epäkohtia ja ehkäistävä niiden syntymistä (LSL 7 ). Näiden toimien kokonaisuus on lain määrittelemää ehkäisevää lastensuojelua. Lastensuojelulain monet säädökset sitovat ehkäisevän lastensuojelun, mukaan lukien siis nuorisotyön, osaksi monialaista yhteistyötä, seurantaa, suunnittelua ja kehittämistä lasten ja nuorten palveluissa, mikä kannattaisi tähänastista paremmin huomioida nuorisolain 7a : n mukaisessa monialaisen nuorisotyön toteuttamisessa. Suhteessa aiemmin nuorisotoimialan panoksella laadittuihin moniin sisällöltään hyviin mutta liian moniin toteutukseltaan enemmän tai vähemmän epäonnistuneisiin nuoria, nuorten palveluja ja nuorisopolitiikkaa koskeviin suunnitelmiin säädökselliset lähtökohdat ovat hyvät. Mutta lastensuojelun ja nuorisotyön säädösten yhteensovittaminen on edelleen riittämätöntä sekä valtiohallinnon että kuntien eri toimialojen ja muiden nuorisotyön toimijoiden välillä. Lastensuojelulaki velvoittaa kuntia juuri sellaisiin toimiin, joiden avulla myös nuorisopolitiikan tavoitteita ja nuorisotyön asemaa voitaisiin aiempaa paremmin edistää: Lastensuojelulain mukaan Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi suunnitelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain (365/1995) 65 :n mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelman tulee sisältää suunnittelukaudelta tiedot: 1) lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta; 2) lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista; 3) lastensuojelun tarpeesta kunnassa; 4) lastensuojeluun varattavista voimavaroista; 5) lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä; 6) yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä; sekä 7) suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta. 2.2 Laissa säädetyt yleiset tavoitteet ja tarkoitteet nuorisotyössä Nuorisolain tarkoituksena (1 ) on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Laissa tarkoitetaan aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa;

6 sosiaalisella vahvistamisella tarkoitetaan nuorille suunnattuja toimenpiteitä elämäntaitojen parantamiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Lastensuojelulain mukaan nuorisotyö on osa ehkäisevää lastensuojelua. Kokonaisuudessaan laaja ja lastensuojelun erityiskysymysten osalta sisällöltään runsas laki säätää nimeltä mainiten myös nuorisotyöstä kunnissa. Lain mukaan perinteisen yksilö- ja ongelmakohtaisen lastensuojelun lisäksi kunta järjestää lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ehkäisevää lastensuojelua silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana. Ehkäisevää lastensuojelua on tuki ja erityinen tuki, jota annetaan esimerkiksi opetuksessa, nuorisotyössä, päivähoidossa, äitiys- ja lastenneuvolassa sekä muussa sosiaali- ja terveydenhuollossa. (LSL /88, 3a.) Nuorisolain mukaan nuorisotyö on nuorten oman ajan käyttöön kohdistuvaa toimintaa: - aktiivisen kansalaisuuden edistämistä - sosiaalista vahvistamista (siis elämäntaitojen vahvistamista ja syrjäytymisen ehkäisyä) - kasvun ja itsenäistymisen tukemista (siis tavoitteellisen toiminnan edistämistä kansalaisyhteiskunnassa) - sukupolvien välistä vuorovaikutusta Lastensuojelulain mukaan nuorisotyö on (alle 21-vuotiaiden lasten ja nuorten) kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin edistämistä ja turvaamista tuella ja erityisellä tuella, sekä vanhemmuuden tukemista. Nuorisolain säätämät tehtävät liittyvät siis sitä vahvemmin kuntaa velvoittavan lastensuojelulain esittämiin ehkäisevän lastensuojelutyön tehtäviin. Nuorisolaki siis määrittää nuorisotyön yleisiksi tehtäviksi 1 nuorten kasvun ja itsenäistymisen tukemisen, mikä aiempiin säädöksiin verrattuna painottaa nuorisotyön kasvatuksellista tehtävää ja vastaa hyvin nuorisotyöntekijöiden enemmistön näkemystä vähintäänkin siitä, mikä nuorisotyön merkityksen tulisi olla - kasvatusnäkökulmat ovat esiintyneet nuorisotyössä läpi vuosikymmenten, mutta usein osin jännitteisessä ja vaihtelevassa suhteessa ajatukseen nuorten yhteiskunnallisen (kasvatuksellisesta ohjaamisesta vapaan?) kansalaisaktiivisuuden edistämisestä. Tämä ilmeni esimerkiksi luvuilla tavoitteellisena nuorisojärjestötoiminnan tukemistehtävänä, johon nähden siitä riippumattoman kunnallisen nuorisotoiminnan kehittämistä vielä 1980-luvulla vastustettiin. 2 kansalaisyhteiskunnassa tapahtuvan nuorten tavoitteellisen toiminnan edistämisen, joka myös vastaa alan toimijoiden enemmistön näkemyksiä ja alan historiaa - tavoite sisältää edellä mainitun historiallisen kansalaistoimintapainotuksen, vähimmillään alan yhdistysten toiminnan taloudellisen avustamisen; mutta se myös kytkee tuon (kansalais)yhteiskunnallisen tehtävän täsmällisempään kysymykseen nuorten osallisuuden ja vaikuttamisen edistämisestä nuorisotyön ammatillisena kasvatustehtävänä - toisaalta laki säätää erikseen (8 ) nuorten osallistumisesta ja kuulemisesta kunnan tehtävänä, sinänsä riippumatta nuorisotyön panostuksesta 3 nuorten elämäntaitojen vahvistamisen ja syrjäytymisen ehkäisyn, mitkä tunnetaan ja tunnustetaan alan paikallisten toimijoiden keskuudessa yleisesti ja perinteisestikin - suhteessa edeltäviin säädöksiin nuorisolaissa on haluttu painottaa vahvistamisen ja tukemisen näkökulmaa ja pääkäsitteellä sosiaalinen vahvistaminen liittää yksilötaso yhteisölliseen tasoon sekä välttää otsikkotasolla kielteisemmäksi koettua syrjäytymis-termistöä minkä nuorisotyön toimijat laajasti kokenevat mielekkäänä - nuorisolaki ei kuitenkaan selvennä arkisen ja periaatteessa kaikkia nuoria koskevan kasvun tukemisen eroja tai edes rajapintoja vahvemmin ongelmapainotteiseen, yksilölliseen tukeen ja edelleen muun avun piiriin ohjaukseen ja saattamiseen

7 - alalla vakiintunutta nimitystä erityisnuorisotyö ei ole mainittu nuorisolain esittämissä nuorisotyön tavoitteissa eikä sisällöissä - lastensuojelulain ehkäisevää lastensuojelua koskeva erittely tukeen ja erityiseen tukeen voisi auttaa vahvistamisen ja ehkäisyn eri asteiden kirjon jäsentämisessä niin kutsuttujen perus- ja erityisnuorisotyön muodostamalla akselilla 4 sukupolvien välisen vuorovaikutuksen, josta alan toimialakeskusteluissa ja -kirjoituksissa ei suoranaisesti ole puhuttu juuri lainkaan - yksittäisissä ja paikallisissa alan käytännöissä on kuitenkin todettavissa esimerkiksi ikääntyneiden ja nuorten välisten yhteyksien mahdollistamisesta, tosin enemmän järjestöjen nuorisotyössä sekä kuntien ja seurakuntien lasten toiminnassa - yksittäistapauksissa eri kohde-/asiakasryhmien yhteiskäyttö toimintatiloissa voi lisätä mm. harrastuksiin ja kiinnostuksen kohteisiin liittyvää vuorovaikutusta ikääntyneiden ja nuorten välillä Lastensuojelulain mukaisista ehkäisevän työn tavoitteista kasvun, kehityksen ja hyvinvoinnin edistäminen ja turvaaminen sopivat hyvin nuorisolain yleisten tavoitteiden rinnalle ja yhteyteen kuvaamaan alan työkäytännöissä ja toimialakeskusteluissa ilmeneviä näkemyksiä nuorisotyön tarkoituksesta - niitä ei kuitenkaan ole yleensä tietoisesti hyödynnetty nuorisotyön paikallisissa kuvauksissa, sen aseman ja rahoituksen perusteluissa nimenomaan kuntia velvoittavina nuorisotyön tehtävinä Vanhemmuuden tukemisesta (LSL) on myös nuorisotyön piirissä aika-ajoin käyty paljonkin keskusteluja, se on ilmennyt siellä täällä paikallisissa erityisesti hankeluonteisissa tavoitteissa, ja erilaisissa nuorten ja vanhempien välisissä yhteyksissä toimitaan nuorisotyössä vaihtelevasti - mutta varsinaiseksi vakiintuneeksi tehtäväksi se ei koko nuorisotyön osalta kuitenkaan käytännössä määrity Käytettävissä ei ole valtakunnan tasolla yleistettävää, empiirisesti verifioitua laadullista tai tilastollista tietoa nuorisolain mukaisten yleisten tavoitteiden (kuten kasvun ja itsenäistymisen tukeminen, elämäntaitojen vahvistaminen jne.) toteutumisesta ja vaikutusulottuvuuksista nuorisotyöllisissä prosesseissa. Niitä ei ole operationalisoitu, joten niitä voi vain yrittää tulkita käytettävissä olevista toimintatiedoista Nuorten ikäryhmän ja nuorisotyön yleisen kohdepuitteen rajaus Nuorisolaki esittää kaksi yleistä huomionarvoista nuorisotyön määritystä, joiden mielekkyydestä ei ole yksimielistä käsitystä alan toimijoiden piirissä: nuorten ikärajauksen sekä nuorisotyön ajallis-paikallisen kohdentamisen. Nuorisolaissa nuorella tarkoitetaan vuotiasta Laissa nuorilla tarkoitetaan alle 29-vuotiaita. Näin väljä ikärajaus koetaan toimialalla tavanomaisen nuorisotyön kannalta usein ongelmalliseksi. Käytännössä monissa nuorisotoimissa on määritelty keskeiseksi asiakas- tai kohderyhmäksi rajallisempi joukko, esim vuotiaat. Rajoittamattomuus lasten ja nuorten välillä on kuitenkin ymmärrettävä suhteessa suuren pienten kuntien joukon toimintaan, jossa työtekijöiden ja toimialan tehtävien kannalta yksiselitteistä rajaa ei ole, sekä suhteessa nuorisolain ja vastaavan asetuksen puitteissa nuorisotoimen budjetista tuettuihin yhdistyksiin, joiden avustuskelpoisuus on erikseen täsmennetty ja joissa lasten ja nuorten eroa olisi hankala täsmentää esimerkiksi perhetoiminnassa. Suuremmissa kuntaorganisaatioissa lasten toiminnan ulosrajaaminen on luontevaa, koska siitä vastaavat eri toimijat, eikä rajaus välttämättä kerro yhteydettömyydestä näiden eri toimijoiden välillä. Mutta kuntien enemmistössä so. pienimpien kuntien joukossa yleensä nuorisotyöntekijät vastaavat ainakin osittain myös

8 alle kouluikäisten ja alakouluikäisten toiminnasta, jolloin esimerkiksi nuorisotaloilla on erilaisia täsmennettyjä aika- ja ikärajoja. Ikärajoja saatetaan myös kirjata jotta nuorisotoimen hallinnonalan toiminta budjetillisesti erottuisi muista toimista joista vastataan käytännössä samojen henkilöiden työpanoksella. Erilainen problematiikka liittyy kysymykseen nuorten aikuisten (18-28v) huomioinnista nuorisotyössä. Etsivässä nuorisotyössä ja nuorten työpajatoiminnassa toimitaan yleensä myös tämän ja joissain tapauksissa enimmäkseen tämän ikäryhmän parissa. Sen sijaan tavanomaisessa perusnuorisotyössä kuten kuntien nuorisotilatoiminnassa pääsääntöisesti ei olla paljoa tekemisissä täysi-ikäisten nuorten kanssa. Tavanomaista yksittäistapauksissa tosin on myös täysi-ikäisyyden saavuttaneiden jo nuorempana kohdattujen henkilöiden tuttavuuden säilyminen ja satunnaiset nuorisotyölliset kontaktit heihin, mutta ei yleensä erikseen suunnitellussa mielessä osana nuorisotoimen perustoimintoja. Aikuistuneita aiempia nuorisotyön piirissä toimineita paikkakunnan nuoria osallistuu siellä täällä apuohjaajina tai esim. harrastusyhteyshenkilöinä suhteessa nuorisotoimeen. Suuressa pienten kuntien joukossa suhteen katkeamista selittää niissä tavanomainen nuorten paikkakunnalta pois muutto opintoihin tai työelämään. Muutamissa yksittäisissä kunnissa on aivan lähivuosina ainakin kokeiltu aikuisten nuorten iltoja tms. tapaamisia (vrt. alakoululaisten iltapäivät tai alkuillat nuorisotilalla), mutta mitään valtakunnallista tietoa toiminnan yleisyydestä ei ole; seurakunnilla on tästä enemmän kokemusta. Nuorisolain mukaan nuorisotyö kohdistuu nuorten omaan aikaan Nuorisotyö on perinteisesti kytkeytynyt nuorten vapaa-ajankäyttöön ja siihen lomittuviin enemmän tai vähemmän usein toiminnallisiin kasvatusluonteisiin pyrkimyksiin ryhmien ja yksilöiden kannalta. Nuorisolaissa tällä määritelmällä on haluttu profiloida nuorisotyön omalaatuisuutta ja oikeutusta suhteessa esimerkiksi kouluun oppivelvollisuuden puitteissa ja eri viranomaistahoihin vahvemmin nuorten aikaa sitovina tai määrittelevinä. Erityinen kysymys tässä suhteessa syntyy lisääntyneissä nuorisotoimien ja koulujen yhteistyön muodoissa. Se on useimmiten koettu nuorisotyössä yleisesti mielekkääksi kehitykseksi, mutta ristiriitaisia kokemuksia se aiheuttaa silloin, kun nuorisotyöntekijän työpanos koulussa vähentää hänen työpanostaan nuorten vapaa-ajalla. Nuorisotyöntekijän on usein koettu olevan ainoa ammattiryhmä joka toimiin pääsääntöisesti nuorten vapaa-ajan puitteissa, kun muiden kunnan viranhaltijoiden kuten opettajien tyypillinen työ rajoittuu kokonaan siitä erilliseksi. 2.4 Laissa säädetyt erityiset tavoitteet ja tarkoitteet nuorisotyössä Nuorisolain mukaan nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin. Vaikka toteuttajia ja organisointitapoja voi olla monia, on toteutumisen varmistaminen lain mukaan kuntien vastuulla ja siksi nuorisotyön toteutumisessa on paikkakuntakohtaista vaihtelua. Joidenkin pienten kuntien osalta on kyseenalaista, vastaavatko ne paikallisen nuorisotyön edes vähimmäisedellytyksistä suhteessa nuorisolain esittämiin tavoitteisiin ja sisältöihin. Tällaisia kuntia on määritelmästä riippuen jopa kymmeniä, vahvan laiminlyön osalta kuitenkin vain muutamia. Laiminlyönnit perustuvat yleensä kustannusten säästämisen näkökulmiin, mutta ne palautuvat toki kysymyksiin nuorisotyön ja sitä koskevan lainsäädännön tuntemuksesta ja arvostuksesta kunnallisten päättäjien ja eri viranhaltijoiden keskuudessa. Jälkimmäiset tekijät tuottavat huomattavaa vaihtelua kaiken kokoisten kuntien joukossa osin myös suurimpien kaupunkien nuorisotyön tosiasiallisessa organisaatiostatuksessa. Nuorisolain 7 esittää alkuosassaan tavoitteellisen kirjon kunnan nuorisotyön sisältöä. Pykälä 7a koskee monialaista yhteistyötä, pykälät 7b-7d käsittelevät etsivää nuorisotyötä ja siihen liittyvää tietojen käsittelyä. Lain esittämä tavoitteellinen toiminnan kirjo on seuraava:

9 nuorten kasvatuksellinen ohjaus, toimintatilat ja harrastusmahdollisuudet, tieto- ja neuvontapalvelut, nuorisoyhdistyksien ja muiden nuorisoryhmien tuki, liikunnallinen, kulttuurinen, kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta, nuorten ympäristökasvatus sekä tarvittaessa nuorten työpajapalvelut ja etsivä nuorisotyö tai muut paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivat toimintamuodot ( /693). Nuorten työpajapalvelujen ja etsivän nuorisotyön edellä on ilmaisu sekä tarvittaessa koska työpajatoiminnan ja etsivän työn vahvistaminen olisi ilman sitä koettu olevan tulkittavissa kuntia liikaa velvoittaviksi ja sitä olisi vastustettu. Toisaalta ilmaisu tai muut paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivat toimintamuodot antaa kunnille ja niiden nuorisotyölle huomattavan vapauden luovuuteen. Tätä toimien joukkoa eriteltäessä on huomioitava, että nuorisotyössä toteutetaan osaltaan kohde- tai asiakasryhmittäin kohdennettua toimintaa, jota muutkin toimijat toteuttavat, esimerkiksi lasten ja nuorten liikunta- ja kulttuuritoimintaa sekä kansainvälistä toimintaa. Nuorisotyö siis sisältää monenlaisia aineksia yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Tämä asetelma on toisaalta perusteltavissa sillä, että näin tarjotaan mahdollisuus vapaampaan vähemmän tavoitteelliseen tai sitoutumista edellyttävään vapaa-ajantoimintaan ja kokeilun ja kokemusten mahdollisuuksia pienemmille ryhmille matalammalla kynnyksellä, sekä enemmän arastelevankin lapsen tai nuoren ehdoin, kuin vastaavassa vahvemmin tavoitteellisessa säännöllisessä harrastustoiminnassa. Toisaalta asetelma on perusteltavissa myös sillä, että nuorisotyö ammentaa eri alojen piiristä menetelmällisiä sisältöjä omien tavoitteidensa toteuttamiseksi. On myös huomioitava, että useita tavoitteellisia toimia (kuten ohjaus, tiedotus- ja neuvonta, liikunta, kulttuuri, yhdistysten ja nuorisoryhmien avustaminen) toteutuu toisaalta lukemattomissa pienissä kunnissa osana arkista nuorisotyöntekijän työtä ilman selväpiirteistä osa-alueiden erottelua, toisaalta suuremmissa kuntaorganisaatioissa yleensä erillisinä nuorisopalveluina tai nuorisotoimen palvelujen osina joissa on niihin usein erikoistuneempaa henkilökuntaa. Hyvä esimerkki tästä on nuorisotiedotus- ja neuvonta, joka voi ilmetä pienen kunnan nuorisotilan tietopisteenä ja ainoan nuorisotyöntekijän henkilökohtaisella tieto- ja neuvontapanostuksella erilasissa nuorten kohtaamistilanteissa, mutta suurella paikkakunnalla omalla nuorisotyön yksiköllään toteutuvana selvästi profiloituneena nuorten tieto- ja neuvontapalveluna. Näin suurissa asetelmaeroissa yhden nuorisotyön osa-alueen, menetelmän tai toiminnon toteutumista eri paikkakunnilla ei voi suoraan verrata toisiinsa. Lain mukaiset tavoitteelliset toimet voidaan erotella esimerkiksi konkreettisuus- ja traditionaalisuusasteen sekä itsenäisen asemansa ja yleisyytensä tai sisällöllisen laajuutensa mukaan. Esimerkiksi nuorten toimintatilat ja harrastusmahdollisuudet on sinällään kenelle tahansa ymmärrettävä tavoitteellinen asia, mutta hyvin yleisenä se viittaa paljon laajempaan kuin kunnan vain nuorisotyön vastuulla ja mahdollisuuksien rajoissa olevaan toimintaan. Siihen voidaan lukea esimerkiksi konkreettinen nuorisotilatoiminta, jota lähes joka kunnassa ylläpidetään perinteisenä ja vakiintuneena toimintamuotona ja jolla siten on varsin itsenäinen, usein keskeinen ja rakenteellinen asema kunnan nuorisotyön toimintakirjossa. Nuorten työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö puolestaan voidaan kyllä lukea koko nuorisotyön sisältöalueen osiksi, mutta esim. työpajatoiminnan suhde nuorisotoimiin ja myös koko kuntaan vaihtelee paljon ja toisaalta sillä on rakenteellisesti varsin itsenäinen asema. Etsivä nuorisotyö on niin ikään sisällöiltään osa nuorisotyön traditioon kiinnittyvää työotteiden ja työsuuntausten joukkoa, mutta rakenteellisesi (laki ja rahoitus) sekin on varsinkin tuoreimmassa laajuudessaan toisaalta varsin itsenäinen ja sikäli muuta kuin vain nuorisotyön osa-alue, toisaalta asemaltaan monin tavoin kysymyksenalainen. Nuorten kasvatuksellisen ohjauksen tarkoitetta olisi syytä selvittää toimialakeskustelussa ja tietenkin tutkimuksessa. Sitä voi nähdä tai olla näkemättä nuorisotyöntekijän tavoitteena ja työnä läpi erilaisten nuorisotyön toimintojen, mutta missä määrin se tarkkaan ottaen toteutuu, on vaikea arvioida, koska sen riittävän yksiselitteistä määrittelyä ja tutkimusta käytännön työprosesseista tunnistettavalla tavalla ei ole tehty. Lisäksi kysymys kasvatuksellisuudesta tavoitteena kiinnittyy kiinnostavalla osin jännitteisellä tavalla

10 kysymykseen nuorten omien ryhmien ja yhdistystoiminnan tukemisesta sekä (vapaan) kansalaistoiminnan edistämisestä siis kasvatuksellisen sosialisaatiopyrkimyksen ja vapauttavan nuorten oman aktiivisen kansalaistoiminnan (jopa aktivismin) tukemisen väliseen toimialahistorialliseen jännitteeseen Kuntien nuorisotyö ei ole yksiselitteinen asia: Kuntien nuorisotyötä koskevissa kirjoituksissa ja puheissa ei aina tehdä eroa toisaalta kunnallisveroilla ja valtionosuuksilla rahoitetun pysyväluonteisen toiminnan ja toisaalta sisällöltään ja/tai ajallisesti kohdennettujen erillisen rahoituksen mahdollistamien toimien välillä. Jälkimmäisistä on osa selkeästi määräaikaisia hankkeita tai projektiluonteisia toimia, joiden yhteydessä kunta voi kustantaa budjetistaan omarahoitusosuuden (esimerkiksi EU: n tai kansallisen rakennerahoituksen mukaisessa hankkeessa). Mutta valtion nuorisotoimen kautta tuetuissa hankkeissa yleisemmin määritellään kunnan osuudeksi tietty työajankäyttö. Kuntien enemmistössä hankkeisiin kiinnitetään eli irrotetaan nuorisotyön perustoimissa jo työsuhteessa olevan työntekijän panosta ja silloin, kun vastaavaan panoksen lisäystä perustoimiin ei tapahdu, ei myöskään hanketyötä voi pitää kunnan lisäpanostuksena nuorisotyöhön. Suurimmilla kunnilla (kaupungeilla) on yleensä tässä suhteessa enemmän liikkumavaraa ja hankkeiden yhteydessä on useammin nähtävissä kunnan todellista lisäpanostusta. Periaatteessa kehittämishankkeen toteutus voi tuottaa lisäarvoa perustoimintaan, jolloin voimavarojen kiinnittäminen hankkeeseen voidaan nähdä kunnan satsauksena nuorisotyöhön. Mutta tunnetusti hankkeiden yhteys ja vaikutus pysyviin perustoimiin vaihtelee hyvin paljon ja se on usein melko kaukana hankemuotoisten kehittämistoimien ideaaleista. Valtionhallinnon budjetoidut ja kuntien haettavissa olevat nuorisotoimialan rahoitukset muodostavat erityistapauksen siksi, että ne ovat keskeisin kuntien nuorisotyön taloudellinen lisäresurssi ja kunnissa toteutuvan nuorisotyön koko kuva olisi erilainen ilman niitä. Esimerkiksi useimmiten kuntaorganisaatioihin sidottu valtionavustuksin edistetty etsivä nuorisotyön on vakiinnuttanut asemaansa, mutta vain harva kunta (joskin vähitellen useampi) on ottanut sen toteutumisen ja jatkuvuuden varsinaisesti omalle vastuulleen. Hankeluonteiset toimet ovat siis useimmiten vain pienessä määrin kunnan oman panostuksen varassa. Lisäksi niitä toteutetaan jonkin verran yhteistyössä esimerkiksi yhdistysten ja joskus seurakuntien kanssa, sekä melko usein ylikunnallisina, jolloin tietyn kunnan mukanaolo ja panostus niissä ei ole yksiselitteistä Edelliset huomiot kysymyksenalaistavat sen, missä määrin voimavarojen ja panostuksen osalta on informatiivista puhua kunnan / kuntien tai kunnallisesta nuorisotyöstä täsmällisemmin, kuin kunnassa (kunnan alueella) tapahtuvasta nuorisotyöstä, jonka toteutuminen on usein muidenkin kuin kunnan vastuulla. Myöskään puhe kuntien nuorisotoimista osana kuntaa ei ole tarkkaan ottaen informatiivinen luvun alun vapaakuntauudistuksen ja laman seurauksena itsenäiset nuorisolautakunnat katosivat lähes kokonaan sulautuen osaksi yhdistelmälautakuntia ja -toimialoja; yleisimmäksi hallinnolliseksi kodiksi nuorisotoimille tuli vapaa-aikatoimi, 2000-luvulla sitä yleisemmäksi on tullut sivistystoimi. Toimialayhdelmien puitteissa yleisiä ovat olleet yhdistelmävirat: nuorisotoimesta vastaava viranhaltija tai muu työntekijä vastaa etenkin pienten kuntien joukossa eli kuntien enemmistössä ainakin kahdesta, joissain tapauksessa kolmesta toimialasta tällöin pelkästä työntekijöiden määrästä ei voi suoraan päätellä nuorisotoimen henkilötyöpanoksen määrää.

11 Kunnallisella (tai kunnan) nuorisotyöllä voidaan tarkoittaa toisaalta lakisäädösten ja kunnan omien päätösten mukaisen nuorisotyön toteuttamista, toisaalta sen järjestämistä eli vastaavien toimien toteutumisen varmistamista esimerkiksi palvelusopimuksien puitteissa (tilaamista), jolloin toteuttaja (tuottaja) on joku muu. Kun nuorisotyön toteuttamisesta maksaa kunta, se voidaan ainakin karkeasti lukea osaksi kunnan / kunnallista nuorisotyötä mutta tässäkin on huomattava, että eri palvelutuottajien toimintaan voi liittyä osaamista ja painotuksia, joita kunnassa ei ehkä muuten (vain kunnan toimesta) ilmenisi, ja monet palvelut kohdistuvat nuorille ilman että ne edustaisivat nimellistä nuorisotyötä. OSA 3 TIETOJA JA HUOMIOITA OSA-ALUEITTAIN 3. Voimavarat: henkilöstö, nuorisotilat ja nuoret 3.1 Henkilöstö Edellisen aihetta käsittelevän peruspalveluraportin (PEPA 2009 vuoden 2008 tiedoista) mukaan nuorisotoimissa työskenteli yli 2000 henkilöä mukaan lukien projektihenkilöstö ja pois lukien työpajahenkilöstö. Heistä 72% eli noin 1500 työskenteli vakituisessa työsuhteissa ja monien yhdistelmätehtävissä toimivien takia henkilötyövuosien määräksi arvioitiin noin Aiempien edeltävien vuosien useiden eri tilastolähteiden perusteella vakinaisten osalta henkilöresurssi nuorisotyön ydintehtävissä oli noin 1000 htv ja määräaikaisten osalta noin 500 htv. Kuukausipalkkaisesti ja muuten kuin erillisissä määräaikaisissa tehtävissä kunnissa toimii nuorisotyön ydintehtävissä enimmillään noin henkilöä. (Cederlöf 2007, useiden lähteiden perusteella.) Tilastokeskuksen henkilöstötietojen ja esimerkiksi Suomen Kuntaliiton ilmoituksen mukaan kuntien nuorisotoimet työllistävät yli 3000 henkilöä. Tämä johtuu siitä että mukaan on laskettu henkilölukuna jokainen nuorisotoimilta palkkaa saanut esimerkiksi muutaman päivän leiriohjaajana tai keittäjänä toimineet, muutaman tunnin viikossa apuohjaajana toimineet, sekä nuorisotoimien budjettiin jyvitettyä muun muassa teknisen toimen, siivoustyöntekijöiden ja taloushallinnon henkilöitä. Määrää joissain selvityksissä nostaa myös se, että osassa kuntia nuorten työpajan työntekijät luetaan nuorisotoimen henkilöstöön, mutta se vääristää kokonaiskuvaa koska monissa kunnissa näin ei ole. Nuorisotoimien ydintehtävien henkilöstön määrä on pysynyt koko valtakunnan tasolla hyvin lähellä samaa jo noin 10 vuotta, joskin joissakin pääasiassa suurimmissa kunnissa se on lisääntynyt, mutta joissain taas vähentynyt. Osassa kuntia resurssien määrän kasvuksi on vastauksissa tulkittu lisääntynyt erillisrahoitettu hanketyöntekijäpanos. Yli puolessa kuntia vakituisia työntekijöitä on alle kolme ja noin viidenneksessä vähemmän kuin yksi, mikä on suoraan yhteydessä kuntarakenteeseen jossa edelleen on suuri määrä pieniä kuntia. Henkilöstön koulutustaso on kuitenkin parantunut ja vain muutama prosentti lähinnä ohjaustehtävissä (todennäköisesti osa-aikaisesti) toimivista on kokonaan ilman alan koulutusta. Tulevien työllistymispolkujen kannalta ja suhteessa koulutukseen kiinnostavia ovat myös tulevavaisuusodotuskyselyn (A&K 2011) huomiot nuorisotyöntekijöiden ikärakenteesta: tehtävässään alle 10 vuotta toimineita oli jo yli puolet ja korkeintaan 5 vuotta toimineiden osuus jo 40%, mutta samalla alle 31-vuotiaita 10% ja alle 41-vuotiaita kolmannes kaikista. 3.2 Nuorisotilat Kunnallisten nuorisotilojen määrä on eri selvityksissä arvioitu noin tuhanneksi ja määrä on pysynyt noin vuosikymmenen ajan lähellä samana laskettuaan sitä ennen hiukan. Noin 63% vuotiaista nuorista asuu kolmen kilometrin säteellä nuorisotilasta, mutta osuus vaihtelee hyvin paljon sekä eri puolella maata että aluehallintorajoittain. Tavoitettavuuden ainakin asteittaista heikommuutta on varsin ymmärrettävästä

12 havaittavissa enemmän useimmissa pitkien etäisyyksien kunnissa, mutta myös joissakin pinta-alaltaan pienissä kunnissa, maakunnittain eniten Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa, Keski-Pohjanmaalla, sekä Pohjoisessa Keski-suomessa ja Pohjois-Pirkanmaalla, osassa Satakuntaa ja Etelä-Pohjanmaata, sekä pienempinä laikkuina jonkin verran lähes joka maakunnassa. Tilojen määrän ja koon on arvioitu vastaavan tarvetta erinomaisesti tai hyvin noin kahdessa kolmasosassa kuntia. (PEPA 2009.) Kuntaliitosten yhteydessä tilojen tavoitettavuus nuorille on usein parantunut aiemmin sivummalla palveluista asuneiden nuorten osalta. Karsinnat etäisyyksien kannalta ovat yleensä seurausta pienenevästä nuorten ikäluokan määrästä tai parantuneista kulkuyhteyksistä. Kulkuyhteydet ovatkin etäisyyskriteeriä ehkä merkityksellisempi mittari, kun tiedetään nuorten tyypillisesti liikkuvan jos se vain on mahdollista esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on havaittu nuorisotiloja kohtaan tunnetun kiinnostuksen vaihtuvan ja liikkuvan yli kaupunginosarajojen. On myös huomioitava, että nuorisotoimia koskevista tiedoista eivät ilmene kaikki nuorten käytössä olevat esimerkiksi yhdistysten ylläpitämät harrastustilat, joita on paitsi kaupungeissa paljon, myös vaihtelevasti maaseutumaisten alueiden sivukylissä ja taajamissa. Peruspalvelujen arvioinnissa (2009) on kiinnitetty huomiota tilojen viikonloppuaukiolon vähäisyyteen ajatellen nuorten vapaa-aikaa: perjantai-aukiolo on kaikkein yleisintä mutta viikonloppuaukiolo kaikkein harvinaisinta. Pienimmissä kunnissa aukiolo rajoittuu useimmiten yleensä kahteen-kolmeen iltapäivään tai/ja iltaan. Nuorisotiloja on saneerattu erityisesti valtion nuorisotoimen avustusten tuella, joissakin tapauksissa myös kuntien omalla panostuksella, mutta vaihtelu kunnossa on edelleen suurta ja myös heikkokuntoisten tai muuten laadultaan heikommat tilat ovat ainakin sivutoimipaikkojen tiloina edelleen melko yleisiä. Noin puolet kuntien nuorisotoimien edustajista on arvioinut nuorisotilojen kunnon, varustuksen ja palvelutason vastaavan tarvetta erinomaisesti tai hyvin (PEPA 2009). Vuoden 2008 peruspalvelukyselyn mukaan avoimen nuorisotilatoiminnan lisäksi yleisimpiä toimintamuotoja nuorisotiloilla olivat harrastus- ja kerhotoiminta (85%), kokous- ja järjestötoiminta (66%), tieto- ja neuvontapalvelu (52%) ja nuorisokahvilatoiminta (49%) (PEPA 2009). Myös rinnakkaisessa selvityksessä (A&K2011) toimitilojen ja harrastusmahdollisuuksien tarjonta on koettu useimmiten (88%) hyväksi Nuoret osallistujina, asiakkaina ja kohteina Tilastot ja tutkimukset eivät kerro nuorisotoimien toimintaan ja peruspalveluihin osallistuneista nuorista paljoakaan. Nuorisotoimissa asiakas- ja kävijäkyselyt nuorille ovat lisääntyneet ja laadultaan parantuneet osana yleisempää arvioinnin ja laatunäkökulmien soveltamisen yleistymistä, selvimmin suurimmissa kaupungeissa, mutta osittain myös monissa pienemmissä kunnissa. Niiden kuntakohtaisista tuloksista ei ole kuitenkaan tehty laajempia yhteenvetoja yleisemmäksi tiedoksi nuorisotyöstä. Valtakunnallisesti ei ole myöskään koottuja seurantatietoja nuorisotoimien palveluihin ja toimintaan osallistuvien nuorten määrästä sekä sen ajallisesta ja paikallisesta vaihtelusta. Lisäksi on tiedossa, että esimerkiksi nuorisotiloilla on usein melko vakioiset muutaman vuoden välein muodostuvat pääkävijäryhmät, mutta toimintaan osallistumattomista nuorista ei tiedetä riittävästi suhteessa ajatukseen kaikille tarjotuista toimintamahdollisuuksista tämä on huomioitu joissakin alan erillistutkimuksissa. Potentiaaliset mutta ilmenemättömät palvelujen käyttäjäryhmät jotka eivät kuitenkaan (ainakaan vielä) määrity etsivän nuorisotyön tai sosiaalityön asiakaspiiriin kuuluviksi tulisi selvittää alkaen nuorisotilatoiminnasta. Olisikin tärkeää sekä nuorisotoimien että tutkimuksen toimesta selvittää näiden nuorten osallistumattomuuden syitä.

13 Vuonna vuotiaiden määrä suhteessa kunnan nuorisotoimen henkilötyövuosiin vaihteli maakunnittain välillä noin valtakunnallisen keskiarvon ollessa noin 230. Suhdelukujen vaihtelu maakunnittain kertonee enemmän nuorisoikäluokan määrän kuin nuorisotoimien henkilöstön maakunnittaisesta vaihtelusta (PEPA 2009.) Nuorten harrastustoiveita nuorisotoimissa on kartoitettu kyselyillä varsin yleisesti. Vuonna 2008 noin 70% kysymykseen vastanneista 266 kunnasta ilmoitti systemaattisten tällaisten kyselyjen tekemisestä. Yleisesti harrastusmahdollisuudet on arvioitu keskimäärin melko hyviksi, joskin harrastusten kirjon osalta usein rajoittuneeksi useimmissa pienissä kunnissa ja erityisesti pinta-alaltaan laajojen kuntien sivukylien osalta jälkimmäinen viittaa tietenkin myös kulkuyhteyksien ongelmiin. (PEPA 2009) On tietenkin selvää, ettei harrastustoimintaa nuorisotoimissa tarvitse ainakaan suuressa määrin järjestää silloin, kun kyseistä toimintaa on tarjolla muiden järjestäjien kuten yhdistysten ja seurakuntien toimesta. Osana julkista kunnallista palvelua olisi kuitenkin syytä järjestelmällisemmin selvittä ja määrittää nimenomaan nuorisotoimien tarkoituksenmukainen harrastustoiminta suhteessa nuorten tarpeisiin. Nuorisoyhdistysten ja nuorten ryhmien tukeminen on säilynyt perinteisenä nuorisotoimien tehtäviin kuuluvana työn osa-alueena, jossa ei ole tapahtunut huomattavia profiilin muutoksia. Useissa kaupungeissa on kylläkin niiden organisaatiomuutosten yhteydessä keskitetty eri toimialojen avustukset yhteen yksikköön, mutta yleensä avustuspäätökset tehdään kuitenkin toimialavastaavien lausuntojen mukaan. Peruspalvelujen arvioinnin 2009 mukaan vuonna 2008 kunnat avustivat nuorisoalan piiriin luetuista alueidensa nuorisoyhdistyksistä 81% ja muista ryhmistä 71%. Rahallisten avustusten jakautuminen on aiempiin vuosiin nähden jonkin verran muuttunut siten, että avustusmäärät ovat melko monissa kunnissa pienentyneet, mutta toisaalta tilojen (90%) ja varusteiden (75%) ilmaisen käytön sekä yhdistyksille järjestettävän koulutuksen (43%) tarjoaminen on pysynyt korkeana ja osassa lähinnä pienimpiä kuntia jopa lisääntynyt. Maakunnittainen avustusmäärien vaihtelu kertonee ainakin yhtä paljon alueen yhdistystoiminnan aktiivisuudesta kuin sen kuntien passiivisuudesta. Osassa kaupunkeja nuorisoyhdistysten tukemisen rinnalla tai sijaan on pyritty hahmottamaan suhdetta yhdistyksiin vahvemmin niiltä ostopalveluina tai kumppanuussopimuksien puitteissa hankittavien toimintojen tai palvelusisältöjen kannalta, mutta erityistä muutosta viime vuosilta ei ole todettavissa. 4. Avoin nuorisotyö: kontaktityö perustyönä ja kohdennettuna työnä Kontaktityö nuorten parissa on nuorisotyön ydintä. Se ulottuu tavanomaisesta perustyöstä yksittäisiin nuoriin ja nuorisoryhmiin keskittyvään eri painotuksin toteutuvaan ja kohdennettuun työhön. Tavanomainen perusnuorisotyö sisältää nuorten oman toiminnan mahdollistamista ja ohjausta, alkaen turvallisesta vapaa-ajanvietosta, arkisesta yhdessäolosta, keskustelusta ja neuvonnasta. Perusnuorisotyö voi mahdollistaa ja edistää muun muassa harrastustoimintaa, epämuodollista oppimisen edistämistä, sekä ryhmä- ja yksilöohjausta. Se voi tarjota puitteita, tukea ja ohjausta nuoren mielekkään yhteisöllisyyden ja yksilöllisyyden kehitykselle. Nuorisotilat ovat tavallisen perusnuorisotyön tukikohta ja ne voivat osaltaan mahdollistaa inhimillisesti tärkeää ja paljon peräänkuulutettua yhteisöllisyyttä ja sosiaalista pääomaa. Termillä perusnuorisotyö on Suomessa haluttu viitata paitsi avoimeen, kävijöille matalan kynnyksen periaatteella ja sinänsä heiltä erityistä toimintaa edellyttämättömän nuorten oman tilan ja paikan tarjontaan, myös ja erityisesti pysyvän ja pitkäjänteisen nuorisotyöntekijän mahdollisuuteen tukea nuorten mahdollisuuksia ja vaikuttaa myönteisesti nuoriin yksilöinä ja ryhminä ilman myöskään hänen työpanoksensa sitomista tiettyihin toiminnan ja osaamisen erityisalueisiin. Perusnuorisotyön tärkein ydintehtävä on välitön kontaktityö, joka ammatillisesti yleensä nimetään nuoriso-ohjaukseksi tai vain yleisesti nuorisotyöntekijän työksi.

14 Perusnuorisotyöllä voidaan myös viitata laajasti nuorisolain esittämiin nuorisotyön osa-alueisiin, joita voidaan nimittää kunnan nuorisotyön peruspalveluiksi. Sen perinteisiä muotoja ovat nuorisotilan valvontaan, kerhoihin, liikunnallisiin ja kulttuurisiin harrastustoimintoihin, tapahtumiin ja tilaisuuksiin sekä retkiin, matkoihin ja leireihin liittyvä ryhmä- ja yksilöohjaus. Lisäksi perustehtäviin kuuluu erilainen tiedottaminen nuorille, usein myös kouluille ja vanhemmille. Perusnuorisotyöhön pienillä paikkakunnilla kuuluu useita nuorisotyön muotoja, usein saman ihmisen edistämänä: esimerkiksi ammattimaisen, pitkäaikaisen nuorisotilassa toimivan nuoriso-ohjaajan työhön voi sisältyä parhaimmillaan välitöntä tiedotusta ja neuvontaa, atk- ja internet-palvelujen tarjontaa, nuorten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuden sekä kuulemisen edistämistä, nuorisotilatoiminnan ylläpito, valvonta ja ohjaus, nuorten viikonloppujen illanvieton mahdollistaminen ja ohjaus, harrastus- ja kerhotoiminnan ohjaus tai tiedon levittäminen siitä, kausittain matkojen, tilaisuuksien, tapahtumien, kurssien yms. järjestäminen ja ohjaus, sekä paikallisten yhdistysten tukeminen, motivointi ja aktivointi. Perusnuorisotyössä toimitaan sekä nuorten ryhmien että yksittäisten nuorten kanssa. Nuorisotyön perustyöhön voi liittyä dialogista, keskustelevaa, neuvovaa, kasvatuksellista ja tukevaa sekä myös erityistä tukea ja erityisnuorisotyöksi nimitettyä työtä. Joka tapauksessa tätä kokonaisuutta voidaan nimittää vaikkapa avoimeksi tai yleiseksi työotteeksi tai työn suuntautumiseksi. Suuremmilla paikkakunnilla nuorisotyön peruspalvelut muodostuvat monien toimijoiden rinnakkaisen toiminnan ja työnjaon kautta, enemmän eriytyneissä työnkuvissa. Monien kuntien nuorisotyöntekijät ovat ilmaisseet ähkyä tai oman ja yleisemmin kunnan resursoinnin riittämättömyydentunteen luomaa turhautumista suhteessa koko nuorisotyön osa-alueiden ja lakisääteisten tehtävien muodostaman toiminnan kirjoon. Samalla tutkimustieto puuttuu siitä, millaiset koulutukselliset ja osaamisvalmiudet moninaisissa tehtävissä kunnissa toimivilla nuorisotyöntekijöillä on koko tehtäväkirjon eri osa-alueiden kannalta. 5. Verkkonuorisotyö avoimen kontaktityön laajentumana Kunnissa nuorisotyö internetissä (nettinuorisotyö, verkkonuorisotyö) on edistynyt aluksi keskeisesti nuorisotyöntekijöiden työpanoksella ja valtion tukemana. Nettinuorisotyössä kohdattavien nuorten määrä voi olla monikymmenkertainen suhteessa tavanomaiseen nuorisotilatoimintaan, keskustelut ulottuvat arkisesta jutustelusta vakavissakin ongelmissa tukevaan neuvontaan ja ne voivat luoda pohjan myös reaalikohtaamisille. Toisaalta virtuaalinen nuorisotila on nettiyhteisö, jossa nuorisotyöntekijöiden tukevalla panoksella voi nähdä myönteisiä mahdollisuuksia mielekkään yhteisöllisyyden kokemuksiin ja yleisemmin yhteisöllisyyden kehittymiseen, sekä internet-kommunikaation kielteisten vaikutteiden valvontaan ja torjumiseen. Internetissä toimiva nuorisotyö on kehittynyt aluksi suurimpien kaupunkien nuorisotyön yhteishankkeena, joka on laajentunut yhä suuremman nuorisotyöntekijöiden verkoston ylläpitämäksi vuoropuheluksi nuorten kanssa internetin eri foorumeilla. Toiminta ei tunne kuntarajoja vaan on eri kuntien toimijoiden työnä yhteistä. Vuoden 2008 (PEPA 2009) kyselyvastusten mukaan reaaliaikaista nuorisotyötä verkossa teki 19% vastanneista kunnista jonkun työntekijän panoksella, noin puolet niistä IRC-galleriassa, neljännes Habbomaailmassa ja noin viidennes Messenger-yhteyksillä. Verkkonuorisotyön yleisyys on tämän jälkeen noussut huomattavasti yhteistyöverkoston laajetessa kymmenien kuntien joukkoon ja yhä suurempaan sovitusti verkossa työskenteleviin nuorisotyöntekijöihin ja pelkästään tässä verkostossa nuorisokontaktien määrä on noussut muutamassa vuodessa kymmenistä moninkertaiseksi. Koko maan laajuinen arviointi on kuitenkin vaikeaa kuntiin tehtyjen kyselytutkimusten puuttuessa (tammikuu 2003 sen jälkeen ks. verke.org) ja koska kuntien toimijoiden lisäksi erilaisia vuorovaikutteisia

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.

Lisätiedot

Nuorisolain uudistusta valmistellaan

Nuorisolain uudistusta valmistellaan Katsaus toimialaan Nuorisolain uudistusta valmistellaan Valmistelussa hyödynnetään vuosittaiset toimialan seminaarit ja muut yhteiset tilaisuudet, edetään teemoittain, hyödynnetään avoimia nettikyselyjä

Lisätiedot

2) aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa;

2) aktiivisella kansalaisuudella nuorten tavoitteellista toimintaa kansalaisyhteiskunnassa; Annettu Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 2006 Nuorisolaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Tavoite Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

27.1.2006/72. Nuorisolaki 27.1.2006/72. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

27.1.2006/72. Nuorisolaki 27.1.2006/72. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 of 7 21/03/2011 13:10 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 2006» 27.1.2006/72 27.1.2006/72 Seurattu SDK 203/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Nuorisolaki 27.1.2006/72

Lisätiedot

Kokkola ja nuorisopalvelut

Kokkola ja nuorisopalvelut Kokkola ja nuorisopalvelut Asukkaita Kokkolassa 47 283 Ruotsinkielisiä 13% Nuorisopalvelut TA 2016: Toimintakulut 1,95me. Toimintatuotot 0,25me Henkilöstöä 27 htv (mukaan lukien etsivät 5htv ja Ohjaamo

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 11. KIRJASTOT 11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Arja Honkakoski Esityksen sisältö

Lisätiedot

Liite 1. Nuorisotoimi 2015

Liite 1. Nuorisotoimi 2015 Nuorisolain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Näiden tavoitteiden

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff

Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Mitä nuorten tieto- ja neuvontatyö on? Kehittämispäivät 2.10.2014 Tampere koordinaattori Jaana Fedotoff Koordinaatin toimintaa rahoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön tuella veikkausvoittomäärärahoista.

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki Vapaa-aikatoimi Olavinkatu 27 57130 SAVONLINNA

Savonlinnan kaupunki Vapaa-aikatoimi Olavinkatu 27 57130 SAVONLINNA SAVONLINNAN KAUPUNKI HANKINTASOPIMUS 1.SOPIJAPUOLET TILAAJA Savonlinnan kaupunki Vapaa-aikatoimi Olavinkatu 27 57130 SAVONLINNA TOIMITTAJA/TUOTTAJA Savonlinnan Seudun Nuorisotoiminnan Tuki ry Pappilankatu

Lisätiedot

Etsivä työ osana organisaatiota

Etsivä työ osana organisaatiota ETSIVÄ NUORISOTYÖ Etsivä työ osana organisaatiota Nuorisojohtaja Kehittämistoiminta Ulkoiset ohjaus- ja neuvontapalvelut Alueellisen- ja kulttuurisen nuorisotyön palvelut Sosiaalisen tuen palvelut Nuorisosihteeri

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Nuorisolaki uudistus. Tammikuu 2015

Nuorisolaki uudistus. Tammikuu 2015 Nuorisolaki uudistus Tammikuu 2015 Nuorisotyön ja -politiikan vastuualue Uudistustarpeet LANUKE, ohjelman nimi, tarkoitus ja arviointi sekä NUORAn tehtävät. Nuoren määritelmä eli ikärajat nuorilla alle

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostot kunnissa 2014 sekä nuorisotakuu

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostot kunnissa 2014 sekä nuorisotakuu Nuorten ohjaus- ja palveluverkostot kunnissa 2014 sekä nuorisotakuu Sisältö Sivu Taustaa 2 Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen kattavuus 2 Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen kokoonpano ja kokoontumiskerrat

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5.

Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut. Jaana Fedotoff 23.5. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Oulun kaupunki, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut Jaana Fedotoff 23.5.2013 Helsinki Nuorten tieto- ja neuvontatyön tavoite: Nuorten sosiaalinen

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

Nuorisolaki uudistus. Maaliskuu 2015 Jaana Walldén

Nuorisolaki uudistus. Maaliskuu 2015 Jaana Walldén Nuorisolaki uudistus Maaliskuu 2015 Jaana Walldén Uudistamistarpeet ja aikataulu 2 Uudistustarpeet LANUKE, ohjelman nimi, tarkoitus ja arviointi sekä NUORAn tehtävät. Nuoren määritelmä eli ikärajat nuorilla

Lisätiedot

Koulun ja nuorisotyön yhteistyö. Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5.

Koulun ja nuorisotyön yhteistyö. Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5. Koulun ja nuorisotyön yhteistyö Kanuuna kuntien nuorisotoimenjohtajille tehdyn kyselyn tulokset Lasse Siurala ja Piia Aho 19.5.2011 1 Taustaa Kyselyn tarkoituksena oli kartoittaa kunnissa tapahtuvaa koulun

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen Kunnanhallitus 85 23.03.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen Siv.ltk 29 Osastopäällikön ehdotus:

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Maaliskuu 2015 Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013

Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013 Nuorten tieto- ja neuvontatyön suuntaviivoja Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Jaana Fedotoff Seinäjoki 3.10.2013 Mikä on keskeistä, mihin pyritään? Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

Lapin nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2015

Lapin nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2015 Lapin nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2015 Lapin nuorten hyvinvointi yhteisenä tavoitteena Lapin alueellinen kehittämisohjelma vuoteen 2015 Toteutus ESR -rahoitteisessa hankkeessa ajalla heinäkuu 2011

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien

Lisätiedot

Yleisavustamisen periaatteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit perustuvat seuraaviin tekijöihin:

Yleisavustamisen periaatteet ja avustuksen myöntämisen kriteerit perustuvat seuraaviin tekijöihin: 1 (6) RAY:n avustuslajikohtaiset periaatteet ja avustuskriteerit Yleiset edellytykset avustuksen myöntämiselle... 1 Yleisavustus (Ay)... 1 Kohdennettu toiminta-avustus (Ak)... 2 Investointiavustus (B)...

Lisätiedot

SYKE MONITOIMITILAKSI 1. JOHDANTO

SYKE MONITOIMITILAKSI 1. JOHDANTO SYKE MONITOIMITILAKSI 1. JOHDANTO Nuorisolain 1 tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Nuorisolaki uudistus. Syyskuu 2015 Georg Henrik Wrede

Nuorisolaki uudistus. Syyskuu 2015 Georg Henrik Wrede Nuorisolaki uudistus Syyskuu 2015 Georg Henrik Wrede Uudistustarpeet miksi uudistetaan vuoden 2006 laki Nuoren määritelmä eli ikärajat nuorilla alle 29-vuotiaita LANUKE, ohjelman nimi, tarkoitus ja arviointi

Lisätiedot

Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa. (Laki 693/2010) (HE 1/2010 vp) Tuula Lybeck

Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa. (Laki 693/2010) (HE 1/2010 vp) Tuula Lybeck Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa (Laki 693/2010) (HE 1/2010 vp) Tuula Lybeck Tavoitteet Siirrytään nuorten julkisen sektorin palvelujärjestelmässä varhaisemman tuen toteuttamiseen

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti

Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti Trenditietoja 2008-2013 Häggman Erik 2014 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Sivu 1 [KI R J O I T A Y R I T Y K S E N O S O I T E ] Sisältö

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan

Lisätiedot

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Yhteistyö on toiminnallista kehittämistä Kehittämistoimenpiteistä päätetään yhdessä - jokainen kunta tekee

Lisätiedot

KUTSU. Lapin nuorten hyvinvointi yhteisenä tavoitteena - OHJELMATYÖSKENTELY

KUTSU. Lapin nuorten hyvinvointi yhteisenä tavoitteena - OHJELMATYÖSKENTELY Lappi KUTSU Lapin nuorten hyvinvointi yhteisenä tavoitteena - OHJELMATYÖSKENTELY Lapin nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2015 (NUPO) -projekti kutsuu kuntien opetus-, nuoriso-, sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Vaasan alkukartoitustilaisuus 28.10.2009

Vaasan alkukartoitustilaisuus 28.10.2009 Vaasan alkukartoitustilaisuus 28.10.2009 Vaasan alkutilaisuudessa oli paikalla yhteensä 23 henkeä, pääosin nuoriso osaston omia työntekijöitä. Koko osaston kokoon nähden osaanotto oli erittäin kiitettävää

Lisätiedot

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 29.10.2013 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivä 2013 1 Työkaluja Terveyden edistämisen aktiivisuuden

Lisätiedot

Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolakiin. - Miten nuorisolaki muuttuu?

Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolakiin. - Miten nuorisolaki muuttuu? Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolakiin - Miten nuorisolaki muuttuu? Taustaa Valtaosa suomalaisista nuorista voi hyvin, mutta sosiaalinen ja henkinen syrjäytyminen on lasten

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

STARTTIVALMENNUS-MALLI VALTAKUNNALLISET TYÖPAJAPÄIVÄT 27.-28.4.2011 LEVI SUMMIT KITTILÄ.

STARTTIVALMENNUS-MALLI VALTAKUNNALLISET TYÖPAJAPÄIVÄT 27.-28.4.2011 LEVI SUMMIT KITTILÄ. STARTTIVALMENNUS-MALLI VALTAKUNNALLISET TYÖPAJAPÄIVÄT 27.-28.4.2011 LEVI SUMMIT KITTILÄ. STARTTIVALMENNUS-MALLI VALTAKUNNALLISET TYÖPAJAPÄIVÄT 27.-28.4.2011 LEVI SUMMIT KITTILÄ. Kaisa Tuuteri, projektityöntekijä,

Lisätiedot

Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012-2015

Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012-2015 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012-2015 Avustukset lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman 2012-2015 toimeenpanoon Annika Kattilakoski, Kirjasto-, liikunta- ja nuorisoyksikkö, Pohjanmaan

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto Nuva ry. lausuu kunnioittavimmin eduskunnan sivistysvaliokunnalle seuraavaa:

Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto Nuva ry. lausuu kunnioittavimmin eduskunnan sivistysvaliokunnalle seuraavaa: Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto Nuva ry. Lausunto sivistysvaliokunnalle 21.10.2015 Sivistysvaliokunnalle Viite: Sivistysvaliokunta torstaina 22.10. klo 12.00 / HE 30/2015 Asia: Suomen Nuorisovaltuustojen

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset

Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.2009 18.09.2009 Projektipäällikkö Hanna Heinonen 1 Mihin tarvitaan laatukriteerejä? Varmistamaan lastensuojelun

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille

Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Valtion tuki urheiluseuroille ja kunnille Urheilujohtaminen seminaari 2.9.2015 Tampere ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat liikuntalain uudistamisessa Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINTI 12. kesäkuuta 2009

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINTI 12. kesäkuuta 2009 OHJAAJUUS 20 OV Oman työn tavoitteellinen suunnittu ja toteuttaminen sosiaalisista ja kasvatuksellisista lähtökohdista Tuloksellinen toiminta Oman työn kehittäminen Oman persoonan tunteminen ja käyttäminen

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Arvoisa vastaaja. Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan!

Arvoisa vastaaja. Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan! Arvoisa vastaaja Vapaaehtoistoiminnan asiantuntemustasi ja paikallistietämystäsi tarvitaan! 1) Tämä on vapaaehtoistoiminnan paikalliseen infrastruktuuriin liittyvä kartoitus, joka toteutetaan joulutammikuun

Lisätiedot

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Tietoja TST ry:stä: Yhdistyksen nimi on Turun Seudun TST ry. Kotipaikka on Turku sekä toiminta-alueena

Lisätiedot

Nuorisotyöllä on merkitystä Opas kuntavaikuttajille ja nuorisotyöntekijöille nuorisotyön yhteiskunnallisesta merkityksestä

Nuorisotyöllä on merkitystä Opas kuntavaikuttajille ja nuorisotyöntekijöille nuorisotyön yhteiskunnallisesta merkityksestä Nuorisotyöllä on merkitystä Opas kuntavaikuttajille ja nuorisotyöntekijöille nuorisotyön yhteiskunnallisesta merkityksestä 1 Nuorisotyö kohtaa nuoren miten kunta kohtaa nuorisotyön? Nuorisotyö on tukea,

Lisätiedot

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet

RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet RAY:n avustusstrategia ja rahoitusmahdollisuudet Museoista hyvinvointia ja terveyttä -ajankohtaisseminaari 28.3.2011 Sari Miettunen, tiimivastaava, RAY Lainsäädäntö Avustusten myöntämisestä on säädetty

Lisätiedot

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät 27.11.2013, työpaja 5 27.11.2013 Jaana Tervo 1 Lasten suojelu LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

Miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asuin- ja elinympäristöönsä? Hesan Nuorten Ääni -kampanja Päivi Anunti 10.10.2005

Miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asuin- ja elinympäristöönsä? Hesan Nuorten Ääni -kampanja Päivi Anunti 10.10.2005 Miten lapset ja nuoret voivat vaikuttaa asuin- ja elinympäristöönsä? Hesan Nuorten Ääni -kampanja Päivi Anunti 10.10.2005 Ovatko suomalaiset nuoret kiinnostuneita osallistumaan? Tutkija Sakari Suutarinen:

Lisätiedot

Nuorisolakiuudistus. Diasarja on julkinen 15.4.2014 alkaen. 27. maaliskuuta 2014 Nuorisoyksikkö 1

Nuorisolakiuudistus. Diasarja on julkinen 15.4.2014 alkaen. 27. maaliskuuta 2014 Nuorisoyksikkö 1 Nuorisolakiuudistus Diasarja on julkinen 15.4. alkaen 27. maaliskuuta Nuorisoyksikkö 1 Nuorisolain uudistus kahden hallituksen rajapinnassa ajallisesti, tavoitteena se, että lakiuudistus ja LANUKE tulisivat

Lisätiedot

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Oulun seutu Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Leena Hassi 1 TUKEVA 3 - juurruttamishanke Aikataulu: 1.10.2012-31.10.2013 Rahoitus: STM (75%) ja kunnat (25%) Hankkeen toteuttajat:

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden alueellisen koordinoinnin toimintamalli Oulun Seudun ja Oulunkaaren kuntayhtymän alueilla vuonna 2011

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden alueellisen koordinoinnin toimintamalli Oulun Seudun ja Oulunkaaren kuntayhtymän alueilla vuonna 2011 Liite 1 Perustamissuunnitelma Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden alueellisen koordinoinnin toimintamalli Oulun Seudun ja Oulunkaaren kuntayhtymän alueilla vuonna 2011 Alueellisen koordinoinnin rakenne

Lisätiedot

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

LAPSI JA NUORISOPOLITIIKAN KOORDINAATION VAHVISTAMINEN SUUNNITELMIEN ESITTELYÄ JA REFLEKTOINTIA

LAPSI JA NUORISOPOLITIIKAN KOORDINAATION VAHVISTAMINEN SUUNNITELMIEN ESITTELYÄ JA REFLEKTOINTIA LAPSI JA NUORISOPOLITIIKAN KOORDINAATION VAHVISTAMINEN SUUNNITELMIEN ESITTELYÄ JA REFLEKTOINTIA Päivi Honkatukia & Lasse Siurala Nuorisotyön kehittämisverkoston koordinaatioryhmä 15.6.2010 HANKKEEN ETENEMINEN

Lisätiedot

Talous, hallitusohjelma ja uusi nuorisolaki

Talous, hallitusohjelma ja uusi nuorisolaki Talous, hallitusohjelma ja uusi nuorisolaki N T Hyvinvointi, Osaaminen, Osallisuus, Elinvoima, Nuorisotyö Kari Sjöholm 12.11.2015 0-200 -400-600 -800-1000 -1200-1400 -1600-1800 -2000 Vuosien 2012-2019

Lisätiedot

Palveluja vai seiniä? Hyvinvointipalvelujen asukasillat 2014

Palveluja vai seiniä? Hyvinvointipalvelujen asukasillat 2014 Palveluja vai seiniä? Hyvinvointipalvelujen asukasillat 2014 1 Mikä Kouvolassa on muuttunut? Perusturva Sivistys HYVINVOINTIPALVELUT 2013- Tilaaja-tuottaja mallista luovuttiin Kolme ikäryhmittäin jaoteltua

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä Omaishoitajat ja läheiset liitto ry:n neuvottelupäivät Vantaa 29.8.2013 Janne Juvakka Janne Juvakka 1 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Valtakunnallinen sosiaali-

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä

Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Tiedosta hyvinvointia Mielenterveysryhmä 1 Kunnan rooli mielenterveyden edistämisessä Eija Stengård PsT, kehittämispäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Eija Stengård, 2005 Tiedosta

Lisätiedot

Tähtitiedettäkö? - preventiivistä laatua. Sivu 1

Tähtitiedettäkö? - preventiivistä laatua. Sivu 1 Tähtitiedettäkö? - preventiivistä laatua Sivu 1 Päihdekasvattajan missio Pyri mieluummin poistamaan konkreettisia epäkohtia kuin toteuttamaan abstraktia hyvää. Älä yritä luoda onnellisuutta poliittisin

Lisätiedot

Humanistisen ja kasvatusalan ammattiosaajaksi

Humanistisen ja kasvatusalan ammattiosaajaksi Koulutusohjelmat > Työpaikat Humanistisen ja kasvatusalan ammattiosaajaksi Ammatilliset perustutkinnot Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto Lapsi- ja perhetyön perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen

Lisätiedot

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Khall. 18.01.2016 13 liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta

Lausuntopyyntökysely. Khall. 18.01.2016 13 liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta Lausuntopyyntökysely TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Padasjoen kunta Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Kristiina Laakso Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot kristiina.laakso@padasjoki.fi

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Lastensuojelun kehityssuuntia

Lastensuojelun kehityssuuntia Lastensuojelun kehityssuuntia Valtakunnalliset neuvolapäivät 21.-22.10.2014 Neuvotteleva virkamies Marjo Lavikainen Lastensuojelun laatusuositus Julkaistiin toukokuussa 2014 yhdessä Suomen Kuntaliiton

Lisätiedot

31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni

31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni 31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni V ryhmä Hyvinvoiva oppimisympäristö, opiskelija-asuntolat, vapaa-aika, monialainen yhteistyö HYVINVOIVA OPPIMISYMPÄRISTÖ -> OPISKELUN

Lisätiedot

Järjestötoiminta kasvatti meidät? Nuoret järjestöissä ja järjestöt nuorten elämässä

Järjestötoiminta kasvatti meidät? Nuoret järjestöissä ja järjestöt nuorten elämässä Järjestötoiminta kasvatti meidät? Nuoret järjestöissä ja järjestöt nuorten elämässä Riikka Taavetti @rtaavetti vetovoimablog.com #vetovoimahanke Vetovoima-tutkimus: mitä tutkittiin ja miten? nuorisojärjestöjen

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

KAUNIAISLAISEN NUORISOTOIMINNAN AVUSTUSOHJE

KAUNIAISLAISEN NUORISOTOIMINNAN AVUSTUSOHJE 0 KAUNIAISTEN KAUPUNKI Nuorisolautakunta KAUNIAISLAISEN NUORISOTOIMINNAN AVUSTUSOHJE Nuorisolautakunnan 23.6.1999 31 vahvistama, päivitetty 16.2.2006 14 1 1. JOHDANTO... 2 2. NUORISOTOIMINTA, JOTA NUORISOLAUTAKUNTA

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki

Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki 24.5.2012 Elina Mäntylä ja Riina Humalajoki 1 Yhteishankinta (kaupunki + ELY) Osallisena

Lisätiedot