Kokouksen järjestäytminen ja puheenjohtajan valinta

Transkriptio

1 L' ;jß: ij.,.,... ''1 " KYMENLAAKSON LIITTO 1 / 13 YHTEISTOIMINTAELIN PÖYTÄKIRJA 3818NTE/2010 Aika: Paikka: Läsnä: :00-12:00 Kotka, maakuntatalo Helminen Harri Arvela Eeva Berg Ari Frilander-Paavilainen Eeva-Liisa Metsäkallio Kari Mäkitalo Tuula Tulkki Jarmo Urpalainen Anu Haapaniemi Juha Hämäläinen Arto Ilves Päivi Järvinen Marikki Kaskinen Susanna Kostamo Pirkko Lehtinen Jussi Pietarinen Ari Puttonen Timo Rantonen Ritva-Liisa Välinoro Tapio Silmäri Ulla Puheenjohtaja Esittelijä Pöytäkirjanpitäjä 1 Kokouksen järjestäytminen ja puheenjohtajan valinta As. nro 1 Aluekehityslain (1651/2009) 13 :n mukaan yhteistoiminta-alueeseen kuuluvien maakunnan liittojen jäsen kuntien on sovittava yhteistoiminnan piiriin kuuluvien asioiden käsittelyn ja päätöksenteon järjestämisestä joko siten, että päätösvaltaa käyttää maakunnan liittojen yhteinen toimielin tai siten, että päätösvaltaa käyttävät maakunnan liitot yhtäpitävin päätöksin. Kymenlaakson Liiton jäsenkuntien (Iitti, Hamina, Kouvola, Kotka, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti) kunnallisvaltuustot ovat hyväksyneet perussopimuksen muutoksen, jonka mukaan maakuntien yhteistoiminnan osalta päätösvaltaa käyttää liittojen yhteinen toimielin, jota on ryhdytty kutsumaan "yhteistoimintaelimeksi". Kymenlaakson maakuntavaltuusto on kokouksessaan nimennyt yhteistoimintaelimeen toimikaudelle seuraavat jäsenet (suluissa henkilökohtainen varajäsen): Helminen Harri, mh:n pj, SOP (Kasurinen Outi, mh:n vj, SOP) Frilander-Paavilainen Eeva-Liisa, mh:n jäsen, SOP (Pekkarinen Hannu, mh:n jäsen, SOP) Mäkitalo Tuula, mh:n jäsen, KOK (Larikka Jari, mh:n 1. vpj, KOK)

2 ..!-)~: 1. ij,... KYMENLAAKSON LIITTO 2 /13 Tulkki Jarmo, mh:n 2. vpj KESK (Immanen Eva, mh:n jäsen, KESK) Etelä-Karjalan maakuntahallitus on nimennyt yhteistoimintaelimeen seuraavat jäsenet (suluissa henkilökohtainen varajäsen): Arvela Eeva, mh:n pj, SOP (Liisa Terävä, mv:n 1. vpj, SOP) Berg Ari, mh:n 2. vpj, KESK (Antti Rämä, mh:n jäsen, KESK) Metsäkallio Kari, mv:n 2. vpj. KOK (Reijo Paajanen, mh:n 1. vpj,kok) Urpalainen Anu, mh:n jäsen, KOK (Marjatta Laakko, mh:n jäsen, KO) Ensimmäiseen kokoukseen on asiantuntijoina kutsuttu paikalle myös liittojen johtoryhmän jäsenet. Esittelijänä toimii puheenjohtaja-esittelijä-liiton maakuntajohtaja, joka kutsuu sihteerin. Yhteistoimintaelimen kokousmenettelyyn sovelletaan puheenjohtaja-esittelijä-liiton säännöstöä. Kuntalain 58 2 mom:n mukaan muu toimielin kuin valtuusto on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Hallintosäännön 6 :n mukaan toimielin pitää kokouksensa päättämänään aikana ja päättämässään paikassa. Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksi tai enemmistö toimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen sen pitämisestä. Yhteistoimintaelimen ensimmäinen kokous on kutsuttu koolle maakuntajohtajien aloitteesta. Kymenlaakson Liitto on postittanut esityslistan kokoukseen keskiviikkona Yhteistoimintaelimen järjestäytymisestä päätetään tässä yhteistoimintaelimen ensimmäisessä kokouksessa. Yhteistoimintaelin 1. valitsee Kymenlaakson edustajista puheenjohtajan ja Etelä-Karjalan edustajista varapuheenjohtajan vuosille Todetaan, että vuodelle 2012 puheenjohtaja valitaan Etelä-Karjalasta. 2. toteaa läsnäolijat 3. päättää tämän kokouksen laillsuudesta ja päätösvaltaisuudesta 4. päättää tulevien kokousten ajankohdista ja kokouspaikoista. 5. päättää kokouskutsun ja esityslistan lähettämisestä sekä julkaisemisesta. Yhteistoimintaelin 1. valitsi vuosille puheenjohtajaksi Harri Helmisen Kymenlaaksosta ja varapuheenjohtajaksi Ari Bergin Etelä-Karjalasta. Todettiin, että vuodelle 2012 puheenjohtaja valitaan Etelä-Karjalasta. 2. todettiin, että kokouksessa ovat paikalla kaikki yhteistoimintaelimen jäsenet. 3. todettiin kokous laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

3 \~ ~..'... KYMENLAAKSON LIITTO 3 /13 4. päätettiin, että seuraava kokous pidetään Lappeenrannassa tiistaina klo päätettiin, että kokouskutsu esjtyslistoineen postitetaan kuusi päivää ennen kokousta ja että esityslistat lähetetään tiedotusvälineille ja julkaistaan liittojen kotisivuilla. 2 Pöytäkirjan tarkastus ja nähtävänä pitäminen As. nro 2 Kokouksista laaditaan pöytäkirja KuntaL:n ja molempien liittojen hallintosääntöjen mukaisesti. Hallintosäännön 18 :n mukaan pöytäkirjan kirjoittaa puheenjohtajan johdolla pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirjan allekirjoittaa puheenjohtaja ja varmentaa pöytäkirjanpitäjä. Pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Maakunnan liittojen yhteisen toimielimen päätöksiin lakisääteisissä asioissa (12 ) haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen aluekehityslain 32 :n 2 momentjn mukaisesti. Tämän vuoksi sovitaan, että toimielimen pöytäkirja asetetaan nähtäville samassa yhteydessä, kun molempien liittojen hallitukset ovat omassa pöytäkirjassaan ko. päätökset merkinneet tiedoksi. Yhteistoimintaelin päättää 1. pöytäkirjan tarkastustavasta 2. saattaa pöytäkirjat tiedoksi maakuntahallituksille 3. todeta, että yhteistoimintaelimen pöytäkirja asetetaan yleisesti nähtäville samanaikaisesti ao. maakuntahallituksen pöytäkirjan kanssa 4. liittää pöytäkirjaan aluekehityslain 32 :n 2 momentin mukaisen valitusosoituksen. Päätettiin, että 1. pöytäkirja tarkastetaan kahden kokouksessa valittavan pöytäkirjantarkastajan toimesta. Tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Eeva Arvela ja Eeva-Liisa F riiander -Paavilainen. 2. pöytäkirjat saatetaan tiedoksi maakuntahallituksille. 3. todettin, että yhteistoimintaelimen pöytäkirja asetetaan yleisesti nähtäville samanaikaisesti ao. maakuntahallituksen pöytäkirjan kanssa. 4. pöytäkirjaan liitetään aluekehityslain 32 :n 2 momentin mukainen valitusosoitus. 3 Yhteistoimintasopimus As. nro 3 Aluekehityslain (1651/2009) 12 :n mukaan maakunnan liittojen yhteistoiminnan piiriin kuuluu sellaisten 10 :ssä tarkoitettujen tehtävien käsittely ja niitä koskeva päätöksenteko, jotka: 1) ovat alueen pitkäjänteisen kehittämisen kannalta merkittäviä; 2) sisältyvät maakuntaohjelmiin ja niiden toteuttamissuunnitelmiin tai muihin alueiden

4 ~ ~...'.".. KYMENLAKSON LIITTO 4 /13 kehittämiseen merkittävästi vaikuttaviin suunnitelmiin; sekä 3) koskevat koko yhteistoiminta-aluetta. Aluekehityslain 14 1 mom:n mukaan maakunnan liittojen valtuustot asettavat yhteisen toimielimen ja valitsevat siihen jäsenet, jos 2 momentissa tarkoitetussa yhteistoimintasopimuksessa niin määrätään. Muussa tapauksessa yhteistoimintaalueeseen kuuluvat maakunnan liiton jäsenkunnat asettavat yhteisen toimielimen ja valitsevat siihen jäsenet mom:n mukaan yhteisen toimielimen jäsenten lukumäärästä ja äänivallan perusteista, toimielimen muista kuin laissa säädetyistä tehtävistä sekä muista yhteistoiminnan järjestämiseksi välttämättömistä asioista sovitaan yhteistoimintaalueeseen kuuluvien maakuntien yhteistoimintasopimuksessa. Kuntaliiton maakunta-asiamies Antti Iso-Koiviston laatima sopimusluonnos on liitteenä. Kokousmenettelyn osalta viitataan puheenjohtaja-esittelijä-liiton hallintosääntöön. Kokouksissa kullakin jäsenellä on yksi ääni. Kokouksissa pyritään yksimielisiin päätöksiin ja mikäli yksimielisyyteen ei päästä, on asia valmisteltava ja esiteltävä uudelleen seuraavassa kokouksessa. Mikäli silloinkaan yksimielisyyttä ei saavuteta, on liittojen lakisääteisissä asioissa (12 ) tehtävä yhtä pitävät päätökset aluekehityslain 13 1 mom mukaisesti molempien liittojen hallituksissa taikka valtuustoissa enemmistöpäätöksin. Liite: Esityslistan liitteenä luonnos yhteistoimintasopimuksesta. Esitetään yhteistoimintasopimus maakuntahallitusten hyväksyttäväksi. Hyväksyttiin kokouksessa jaetun yhteistoimintasopimuksen mukaisena. 4 MAKo-pilottiprojekti As. nro 4 Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan liitot ovat alkaen toteuttaneet yhteistä kaksivuotista Maakuntaohjelmatyön kehittäminen osana aluehallinnon uudistamista eli MAKO-pilottihanketta. Pilottihanke liittyy ALKU-uudistukseen ja liittojen ohella sitä rahoittaa työ- ja elinkeinoministeriö eli TEM. Hankkeen tavoitteena on: 1. yhteistyön ja verkostojen kehittäminen 2. maakuntaohjelmaprosessin kehittäminen ja yhteistyö Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson välillä 3. maakuntaohjelman vaikuttavuuden parantaminen 4. keskeisten vaikuttavien hankkeiden läpivienti 5. kuntien, aluehallinnon ja keskushallinnon vuoropuhelun syventäminen sekä 6. kansallisten mallien ja uusien avausten luominen ja kommunikointi.

5 '..'..\...:....!.;,?" KYMENLAKSON LIITTO 5 /13 ij,...:.. Uusi Aluekehityslaki nostaa maakuntaohjelman sitovuudeltaan ja velvoittavuudeltaan samalle tasolle maakuntakaavan kanssa. Aluekehityslain 25 4 momentin mukaan viranomaisten on otettava huomioon, edistettävä ja huolehdittava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta maakuntaohjelman toteuttamista. Lisäksi on säädetty 30 1 momentin mukainen lausunto- ja neuvottelu menettely. Asetus EL V-keskuksista 21 3 momentti toteaa puolestaan, että strategisessa tulostavoiteasiakirjassa määritellään valtion kanta maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmien mukaisten hankkeiden toteuttamiseen. Kaakkois-Suomessa nähdäänkin, että EL Y:n strateginen tulostavoiteasiakirja muodostuu alueen maakuntaohjelmista ja niiden toteuttamissuunnitelmista; kansallisesta politiikasta eli EL V-keskusten yhteisestä strategia-asiakirjasta sekä niiden yhteensovittamisesta. Maakuntaohjelma ja sen toteuttamissuunnitelma vastaavat kysymykseen "mitä tehdään" ja EL V-keskuksen strateginen ja toiminnallinen tulostavoiteasiakirja taas "miten tehdään". Toteuttamissuunnitelmissa onkin keskeistä tunnistaa, mitkä toimenpiteet ja hankkeet voidaan päättää alueen sisällä ja toteuttaa alueelle myönnetyillä varoilla sekä toisaalta ne asiat, jotka vaativat valtion erityisrahoitusta tai muita toimenpiteitä. TEM:n määrittämät odotukset projektilie ovat: Maakuntaohjelmien ja totsun vaikuttavuuden lisääminen - miten yhteisten tavoitteiden ja hankekokonaisuuksien vaikuttavuutta hallinnonalojen politiikkaan ja budjetointiin voitaisiin tehostaa? - miten hankesuunnitelmat tulee esittää eri tahojen suunnitteluasiakirjoissa ja miten niistä voisi neuvotella (EL Yjen/AVlen strategisissa tai TOTSU-neuvotteluissa, muuten?), jotta alueiden ja maakuntaohjelmien vaikuttavuus lisääntyisi kuten tavoitteena on ollut? Kuntien osallistumisen ja rahoituksen esiin tuominen sekä suunnitteluaikataulujen yhteensovittaminen - miten kuntien osallistuminen ja merkittävä rahoitusosuus saadaan esiin? Yhteistoiminta-alueen tehtävien ja tavoitteiden konkretisoituminen - onko maakuntien yhteistoiminta organisoitavissa siten, että yhteistoiminta-alueiden muodostaminen tuo jotain lisäarvoa ja missä asioissa? Lisäksi TEM näkee, että maakuntaohjelmien ja totsun hanketyypit tulisi kategorisoida: 1. EL Y:n/AVI:n ja liittojen toimivaltaan kuuluvat hankkeet/asiat, jotka voidaan toteuttaa alueviranomaisten määrärahoilla alueelle delegoidun päätösvallan puitteissa -sisällytetään strategiseen tulossopimukseen, ei tarvetta neuvotella erikseen 2. Vaativat useiden eri toimijoiden - kuntien, yksityisten tahojen ja valtion viranomaisten päätöksiä - määritetty alueen kehittämisen kannalta tärkeäksi - maakunnan liitto kokoaa hankkeen toteuttajat, joiden kesken sovitaan vetovastuusta ja rahoituksen jaosta - EL Y/AVI valmistelevat asian valtion toimenpiteiden ja rahoituksen osalta strategiseen tulossopimukseen ja neuvotteluun 3. Kauaskantoisiin toimintapolitiikan muutoksiin tai pitkäkestoisiin investointeihin

6 ",..~.v: KYMENLAKSON LIITTO 6 /13 ij.'...'... tähtäävät hankkeet/asiat - ehdotus valmistellaan alueviranomaisten ja maakunnan liittojen yhteistyönä - ehdotuksesta neuvotellaan ministeriöiden ja alueiden kesken ennen valtion kehyspäätöksen tekoa ja talousarvion valmistelun aloittamista. Liite: Esityslistan liitteenä diaesitys MAKO-pilotin edistymisestä Yhteistoimintaelin merkitsee MAKO-pilottiprojektin ja sen tilannekatsauksen tiedokseen sekä evästää projektin jatkoa. Esityksen mukaan. 5 Kaakkois-Suomen EL V-keskuksen tulossopimus As. nro 5 EL V-keskusten strategiset tulossopimukset laadittiin runsas vuosi sitten ensimmäisen kerran vuoden 2010 uudistuneeseen aluekehityslainsäädäntöön perustuen. Nyt on menossa nopeasti laadittujen tulossopimusten tarkistus mm. kesällä 2010 hyväksyttyjen maakuntaohjelmien linjausten pohjalta. EL V-keskukset lähettivät tarkistusesityksensä TEM:lle ja lopulliset neuvottelut strategisista tulossopimuksista käydään Näissä neuvotteluissa liitot ovat mukana. Tarkistustarpeita on käsitelty molempien maakuntien maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristöissä. Maakuntien yhteistyöryhmät ovat antaneet palautetta kokouksissaan (Kymenlaakso) ja (Etelä-Karjala). Liittojen maakuntaohjelmien ja parhaillaan laadittavina olevien maakuntaohjelman toteuttamissuunitelmien kehittämisen painopisteet on huomioitu tarkistuksessa suhteellisen hyvin, mm. yhteistoiminta-alueen yhteiset kehittämisen prioriteetit, rakenteellisen muutoksen tuki ja Vaalimaan raskaan liikenteen eriyttämisjärjestelyt. Seuraavat strategiset tulossopimukset tehdään nelivuotiskaudeksi Niiden valmistelu alkaa tänä syksynä. Kaakkois-Suomen, Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen alueellinen starttiseminaari pidetään Tämä kierros on "aito II tulosasiakirjojen valmistelu, koska kesällä valmistuneet maakuntaohjelmat antavat pohjan kauden tulossopimusten tekemiseen. Maakuntaohjelmien viranomaissitovuus on uuden lainsäädännön myötä huomattavasti vahvistunut. Tulosasiakirjojen laatimista tukee myös MAKO-projekti, jota rahoittaa myös TEM liittojen lisäksi. TEM odottaa selkeitä ehdotuksia Kaakkois-Suomelta, miten tulossopimus- ja maakuntaohjelmatyö nivotaan vielä nykyistä paremmin yhteen. TEM odottaa Kaakkois-Suomesta malleja koko maan käyttöön. Merkitään tiedoksi.

7 .. / ,,'-~.. KYMENLAAKSON LIITTO 7 /13 ij.,"... Esityksen mukaan. 6 Maakuntaohjelmien ja toteuttamissuunnitelmien yhteislinjaukset As. nro 6 Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakuntavaltuustojen hyväksymät maakuntaohjelmat sisältävät seuraavat yhteiset Iinjaukset ja niiden mukaiset kehittämispainotukset: 1. Metsäklusterin uudistaminen 2. Puhtaan energia- ja ympäristöteknologian kehittäminen 3. ICT-Iiiketoiminnan ja sisältötuotannon kehittäminen 4. Logistiikan ja infrastruktuurin vahvistaminen 5. Venäjä-yhteistyön vahvistaminen 6. Osaamis- ja koulutusrakenteiden uudistaminen Lisäksi Etelä-Karjalassa panostetaan matkailuun, Kymenlaaksossa taas palvelualoihin ja turvallisuuteen. Näihin kehittämispainotuksiin työstetään Kaakkois-Suomen keskeisten toimijoiden yhteistyönä monenkeskiset kärkihankekokonaisuudet, jotka priorisoidaan ja konkretisoidaan maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmissa sekä niiden yhteisessä osiossa. Tavoitteena on, että kärkihankekokonaisuuksiin kohdennetaan pääosa aluekehitysvaroista. Uutena avauksena pyritään saamaan aikaan uusia kansallisia kärkihankkeita. Eri tasoilla tapahtuva valmistelu ja päätöksenteko synkronoidaan ja aikataulutetaan vuosikelloiksi. Maakuntaohjelmien pohjalta on valmisteltu kummankin liiton toteuttamissuunnitelmiin Kaakkois-Suomen yhteiset kärkihankkeet. Toteuttamissuunnitelmaluonnoksia on käsitelty Kymenlaakson MYRssä ja Etelä-Karjalan MYRssä Kärkihankkeet metsäklusterin uudistamiseksi: BIOTULI ( ) Toteuttajat: LUT, Kyamk, Saimia, Cursor Oy, Kehy Oy, Kinno Oy, Lprlnno Oy, yritykset. Tavoite: Metsäteollisuuden tuotantorakennetta uudistetaan biojalostamokonseptiin perustuvilla, uusilla, innovatiivisilla tuotteilla ja prosesseilla, jotka hyödyntävät uusiutuvia luonnonvaroja. Hanke nopeuttaa teknologista kehitysprosessia, kehittää kaupallistamiseen tarvittavaa yritystoimintaa, liiketoimintamalleja, logistisia ratkaisuja ja innovaatioverkostoja. Budjetti t : 1.428; EAKR ja valtio 1.000, kunnat 286, muu julkinen 28, yksityinen 115. Green Campus ( ) Toteuttajat: Kinno Oy, Cursor Oy, Kehy Oy, Lprlnno Oy, KSAO, Kyamk, LUT, yritykset. Tavoite: Metsäteollisuuteen sidoksissa olevien yritysten osaamisen kehittäminen uusiutuviin ja puhtaisiin energialähteisiin liittyvään liiketoimintaan. Luodaan toimiva malli, joka vastaa yritysten koulutustarpeisiin, edistää yritysten teknologiatestausta ja auttaa opiskelijoita sijoittumaan PK- yrityksiin. Budjetti t : 1.300; ESR ja valtio 910, kunnat 260, oppilaitokset 130 Teollisuusalueiden/saittien uusiokäyttö (hankeidea ) Toteuttajat: Seudulliset elinkeinoyhtiöt, kunnat, teollisuusyritykset Tavoite: Alkuperäisestä teollisesta käytöstä poistuneiden/poistuvien teollisuusalueiden markkinointi sekä toiminta-, hallinnointi- ja omistusmallien kehittäminen uusiokäyttöön. Budjetti t : 2.000

8 ij,...",... ~.. t.. ~.. KYMENLAKSON LIITTO 8 /13 Kärkihankkeet puhtaan energia- ja ympäristöteknologian kehittämiseksi: KAVO, Kaakosta Voimaa ( ) Toteuttajat: Cursor Oy, Kehy Oy, Kinno Oy, Lprlnno Oy, LUT, yritykset Tavoite: Tuulivoiman ja bioenergian osaamisen kehittäminen sekä tuulivoimaklusterin muodostaminen Kaakkois-Suomeen. Budjetti t : 1.000; EAKR ja valtio: joustovaraus 512, muu 158; kunnat 330 Green Campus ( ) Kuvattu kehittämispainotuksessa 1. Metsäklusterin uudistaminen Kärkihankkeet let -liketoiminnan ja sisältötuotannon kehittämiseksi: KEKSI Innovatiiviset ja käyttäjälähtöiset hyvinv. palvelumallit ( ) Toteuttajat: Carea, Eksote, (Itä-Savon ja Etelä-Savon sairaanhoitopiirit), Medi-IT Oy Tavoite: Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Itä-Savon ja Etelä-Savon "sairaanhoitopiirien" yhteishankkeen tavoitteena on kansalaisen sähköisten palveluiden ja sitä kautta valinnanmahdollisuuksien parantaminen sekä omatoimisuuden lisääminen. Projektissa rakennetaan yhteinen tulevaisuuden asiointikanava ja palvelujärjestelmä kiinteäksi osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon päivittäistä toimintaa sekä asiakkaille, että ammattlaisille. Huom! Savon osalta erillishanke! Budjetti t : 1.002, EAKR ja valtio tl 5: 701, kunnat 301 Peliklusterin kehittäminen (hankeidea ) Toteuttajat: Seudulliset elinkeinoyhtiöt, LUT, ammattikorkeakoulut, KSAO, yritykset Tavoite: Pelialan miniklusterin muodostaminen Kaakkois-Suomeen ja työpaikkaa. Budjetti t : 800 Sähköinen asiointi yrityksissä/julkishallinnossa (hankeidea ) Toteuttajat: Seudulliset elinkeinoyhtiöt, LUT, ammattikorkeakoulut, kunnat, yritykset Tavoite: parantaa kuntien ja yritysten tuottavuutta nettipohjaisten palveluprosessien, markkinoinnin ja myynnin avulla. Budjetti t : Kärkihankkeet logistiikan ja infrastruktuurin vahvistamiseksi: VÄYLÄHANKKEET: Rautatieyhteydet Satamat-Kouvola-Vainikkala/lmatra, E18, VT6 Logistiikka-alueiden kehittämis- ja markkinointi projektit (hankeidea ) Toteuttajat: Seudulliset elinkeinoyhtiöt, kunnat, satamat, logistiikkaintegraattorit Tavoite: Kehittää Kaakkois-Suomen logistiikka-alueita ja niiden infrastruktuuria Budjetti: 15 M, työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin, EAKR ja valtio, kunnat Kärkihankkeet Venäjä-yhteistyön vahvistamiseksi: (ENPI-valmistelussa, tietoja ei luovuteta) Kärkihankkeiden keskeiset instrumentit Venäjä-yhteistyön kehittämisessä ovat ENPIohjelma ja lähialueyhteistyörahoitus. ENPI-ohjelman toimintalinjat ovat: 1. Taloudellinen kehitys 2. Yhteiset haasteet 3. Sosiaalinen kehitys ja kansalaisyhteiskunta Keskeistä Venäjä-yhteistyössä on seutujen/veturikaupunkien välinen yhteistyö ja työnjako.

9 ",...,~..:.! L.:':" KYMENLAAKSON LIITTO 9 /13 ij..,... Kärkihankkeet osaamis- ja koulutusrakenteiden uudistamiseksi: Kaakkois-Suomen ammattkorkeakouluverkoston rakenteellinen uudistus. Kaakkois-Suomen oppimisstrategia / koulutuksen ennakointiyhteistyö (hankeidea) Toteuttajat: Kaakkois-Suomen EL Y, oppilaitokset, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan liitot SEFGO, South-East Finland Goes Global (hankeidea ) Toteuttajat: Seudulliset elinkeinoyhtiöt, kunnat, LUT, ammattkorkeakoulut, kauppakamarit, yrittäjäjärjestöt Tavoite: Yrityspalveluorganisaatioiden ja oppilaitosten toiminnan kansainvälistäminen palvelemaan Kaakkois-Suomen kansainvälistyviä yrityksiä. Budjett t : Kaakkois-suomalainen yhteistoimintamall on jo osoittautunut tulokselliseksi. Neljälle käynnistyneelle kärkihankkeelle on myönnetty n. 3,1 miljoonaa euroa alueelle aikaisemmin korvamerkitsemätöntä rahoitusta. Tämä on vakuuttanut toimijat ja uusia hanke-esityksiä valmistellaan koko ajan. Hyväksytään. Esityksen mukaan. Väylähankkeiden osalta tehdään teksti lisäykset: E 18 tarkoittaa Hamina - Vaalimaa - väliä ja VT6 tarkoittaa väliä Lappeenranta - Taavetti. 7 Maakuntien yhtéiset esitykset seuraavaan halltusohjelmaan Rakenteellisen muutoksen tuki - kokeilu As. nro 7 Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan metsäteollisuuden työpaikoista on poistunut vuoden 2006 jälkeen jo lähes kolmannes. Silti kaikesta alueen teollisuudesta 2/3 on edelleen metsäteollisuussidonnaista. Teollisuudesta riippuvaisen logistiikan volyymin laskusta kertoo Kotkan ja Haminan satamien liikenteen tonnimääräinen lasku. Se oli vuonna 2009 noin -30 %. Metsäteollisuus ja logistiikka ovat edelleen Kaakkois-Suomessa aluetaloudellisesti merkittävämpiä kuin muualla Suomessa. Kaakkois-Suomi on viime vuosien aikana ajautunut maan heikoimpien, moniongelmaisten alueiden joukkoon. Nykyinen aluepolitiikka ei tätä huomioi, vaan esimerkiksi Kymenlaakso entistä Kuusankoskea lukuun ottamatta on kansallisten tukialueiden ulkopuolella. Suomen valtiolla on yhdessä EU:n kanssa välineitä äkillisen rakennemuutoksen hoitoon. Niillä pyritään nopeaan reagointiin ja pitkäkestoisten ongelmien ennaltaehkäisyyn. Valtioneuvosto nimeää rakennemuutosalueet 1-2 vuodeksi kerrallaan. Metsäteollisuuden voimakasta, alueellista rakennemuutosta ei voida hoitaa tehokkaasti tehdas kerrallaan, joten äkillisen rakennemuutoksen tuki on Kaakkois-Suomen tilanteeseen lian Iyhytjänteinen. Pitkäkestoisen rakenteellisen muutoksen hoitoon tarvitaan kestoltaan pidempi, välineistöltään monipuolisempi ja joustavampi rakenteellisen muutoksen tuki.

10 .~; \::.!.:.i.. KYMENLAAKSON LIITTO 10/13 ij..'... Yhteistoimintaelin esittää, että Kaakkois-Suomessa käynnistetään rakenteellsen muutoksen tuki - kokeilu. Tukikokeilu olisi verrattavissa Kainuun hallintokokeiluun, mutta se rajoittuisi uudenlaiseen alue- ja elinkeinopolitiikkaan. Rakenteellisen muutoksen tuki muodostuisi neljästä kohdasta: 1. Verotukselliset toimenpiteet 2. Korotetut määrärahat nykyisiin instrumentteihin 3. Korotetut tuki-intensiteetit 4. Kokonaan uudet instrumentit Osa toimenpiteistä on hoidettavissa kansallisesti ja osa vaatii vaikuttamista Euroopan Unioniin. Rakenteellisen muutoksen tuki - kokeilun käynnistämiseksi Kaakkois- Suomessa tarvitaan valtiolta 11 miljoonan euron rahoitusta työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla vuoden 2011 budjettiin. Korkeakouluverkoston rakenteellinen uudistaminen Omistajien toimeksiannosta on parhaillaan käynnissä selvitystyö Etelä-Karjalan, Etelä- Savon ja Kymenlaakson ammattikorkeakouluverkoston muodostamisesta. Yhteistoimintaelin esittää, että hallitus jatkaa korkeakoulujen rakenteellista uudistamista tavoitteena kansainvälisesti kilpailukykyinen koulutusjärjestelmä Suomessa. TEN-T -likenneverkon ja sitä tukevan kansallsen likenneverkon kehittäminen Kaakkois-Suomessa Yleiseurooppalainen TEN- T -liikenneverkko yhdistää kaikki EU-alueet toisiinsa. Ydinverkko muodostuu strategisesti ja taloudellisesti merkittävimmistä yhteyksistä ja solmukohdista koko EU:n alueella sekä EU:n yhteyksistä muihin alueisiin. Kansallisella tasolla kattavaa verkkoa täydentää "keskeiset liikenneyhteydet"-verkko (runkoverkko). Toimivat ulkomaanyhteydet väylineen ja terminaaleineen ovat ratkaiseva tekijä elinkeinoelämän toiminnassa. TEN- T verkon ja sitä kansallisesti täydentävien keskeisten liikenneyhteyksien kannalta kuljetusyhteydet Länsi-Suomesta, Pirkanmaalta ja Hämeestä Kotkan ja Haminan satamiin sekä Venäjälle Vaalimaan, Nuijamaan ja Imatran kautta ovat erittäin tärkeitä. Yhteistoimintaelin esittää, että Suomi tarkistaa TEN-T verkon ja laatii kansallisen runkoverkon (keskeiset liikenneyhteydet) sisältäen EU:n ja Venäjän tärkeimmät väylät. Hyväksytään perustelutekstin mukaiset esitykset. Esityksen mukaan.

11 " ',~. "~:.. t_.." \ ij..,... '. - KYMENLAAKSON LIITTO 11 /13 Päätettin antaa valmisteltavaksi esitys, jonka mukaan hallitusohjelmassa pitää huomioida Kaakkois-Suomen erityisasema Venäjän läheisyydessä valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita laadittaessa. Asia valmistellaan kevään kokoukseen. 8 Alueellinen liikennejärjestelmäsuunnittelu Liikennejärjestelmäajattelussa on tapahtunut merkittävä muutos, aiemman projektiluonteisen työskentelytavan tilalle on noussut ns. jatkuvan liikennejärjestelmätyön tarve. As. nro 8 Alueiden kehittämistä koskevan lainsäädännön mukaisesti maakunnan liitto laatii maakunnan alueiden kehittämistä varten maankäyttö- ja rakennuslain 25 :ssa tarkoitetun maakuntasuunnitelman ja maakunnan kehittämisen lähivuosien tavoitteet osoittavan maakuntaohjelman. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma laaditaan vuosittain maakunnan liiton johdolla yhteistyössä aluepoliittista rahoitusta myöntävien viranomaisten, seutu kuntien, kuntien ja muiden alueen keskeisten toimijoiden kanssa. Suunnitelma sisältää ehdotukset maakuntaohjelman ja erityisohjelmien toteuttamisen keskeiset hankkeet ja muut toimenpiteet sekä arvion niiden rahoittamisesta. Toteuttamissuunnitelman valtion rahoitusta koskeva osuus on maakunnan esitys keskeisistä alueiden kehittämiseen vaikuttavista alueellisista määrärahoista. Maakunnan liitto vastaa liikennejärjestelmäsuunnitelman ja suunnitteluprosessin käynnistämisestä, siihen liittyvän yhteistyön johtamisesta ja kyseisen suunnittelun yhteensovittamisesta maakunnan suunnittelun kanssa. Laadittu likennejärjestelmäsuunnitelma on ensimmäinen kokonaan uuden lainsäädännön ja aluehallnnon mukaisesti laadittu maakuntatason liikennejärjestelmäsuunnitelma ja siinä on tunnistettu maakuntasuunnittelun ja liikennejärjestelmäsuunnittelun rajapinnat ja vuorovaikutustarpeet. Liikennejärjestelmäsuunnitelma on laadittu tiiviissä vuorovaikutuksessa alueen toimijoiden kanssa, erityisesti elinkeinoelämän tarpeita on selvitetty perusteellsesti sekä kyselyiden että toimijoiden henkilökohtaisten haastattelujen avulla. Myös päättäjien näkemyksiä liikennejärjestelmän kehittämistarpeista ja -painotuksista on selvitetty kyselyjen avulla. Molemmissa maakunnissa laaditaan omat alueellset liikennejärjestelmäsuunnitelmat; Etelä-Karjalassa suunnitelma on hyväksytty ja Kymenlaaksossa laadittu suunnitelma on lausuntokierroksella. Tavoitteena on, että ne ovat keskenään yhteensopivia ja että ne on synkronoitu myös muiden Etelä-Suomen liittoumaan kuuluvien liikennejärjestelmien kanssa. Merkitään tiedoksi. Esityksen mukaan. Kotka 26. lokakuuta 2010

12 \", ':",-. t!-).~~: KYMENLAAKSON LIITTO 12/13 ij..)..'...'..:... Helminen Harri puheenjohtaja Silmäri Ulla pöytäkirjanpitäjä Arvela Eeva pöytäkirjan tarkastaja Frilander-Paavilainen Eeva-Liisa pöytäkirjan tarkastaja

13 13/13 VALITUSOSOITUS Muutoksen haku kiellot Kieltojen perusteet Niistä päätöksistä, jotka koskevat vain valmistelua tai täytäntöönpanoa ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta. HValL 5 :n 1 mom. perusteella valitusta ei voida tehdä ellei päätöksellä tarkoiteta toimenpidettä, jolla asia on ratkaistu tai jätetty tutkittavaksi ottamatta. VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja valitusaika Valituskelpoisiin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella seuraavasti: Kunnallisvalitus: Kouvolan hallnto-oikeus, PL 401 (Kauppalankatu 43 e), Kouvola Valitusaika 30 päivää Hallintovalitus: Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Valitusaika 30 päivää Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaiselle lähetetään päätöksestä tieto erikseen pöytäkirjanotteella, johon on liitetty valitusosoitus. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Valituskirjassa on ilmoitettava - valittajan nimi, asuinkunta ja postiosoite - päätös, johon haetaan muutosta - miltä osin päätöksestä valitetaanja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi - muutosvaatimuksen perusteet Valituskirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjan, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, asuinkunta ja postiosoite. Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai viran puolesta oikeaksi todistettuna jäljennöksenä sekä todistus siitä päivästä, josta valitusaika on luettava. Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valituskirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan päättymistä. Yksityiskohtainen valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen. Tämä valitusosoitusohje liitetään Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson yhteistoimintaelime pöytäkirjaan.