Puheenjohtaja Jäsen Jäsen Jäsen Jäsen Varajäsen Asiantuntija Asiantuntija Asiantuntija Asiantuntija Asiantuntija Asiantuntija Asiantuntija

Transkriptio

1 ~, -~\:.,.J..' ~.".co...,... KYMENLAAKSON LIITTO 1 /8 ETELÄ-KARJALAN JA KYMENLAAKSON YHTEISTOIMINTARYHMÄ PÖYTÄKIRJA 5335/YTE/2011 Aika: Paikka: :30-11 :35 Kotka, Maakuntatalo Läsnä: Helminen Harri Arvela Eeva Mäkitalo Tuula Tulkki Jarmo Urpalainen Anu Pekkarinen Hannu Hämäläinen Arto Ilves Päivi Kostamo Pirkko Lehtinen Jussi Pietarinen Ari Pulkkinen Ritva-Liisa Puttonen Timo Haapaniemi Juha Berg Ari Silmäri Ulla Puheenjohtaja Jäsen Jäsen Jäsen Jäsen Varajäsen Esittelijä Varapuheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä 1 Kokouksen laillsuus ja päätösvaltaisuus As. nro 1 MYR-seminaarissa Imatralla sovittin, että yhteistoimintaelimen kokous pidetään klo 12 alkaen Kotkassa Maakuntatalolla. Yhteistoimintaelimen ensimmäisessä kokouksessa päätettiin, että kokouskutsu esityslistoineen postitetaan kuusi päivää ennen kokousta ja että esityslista lähtetetään tiedotusvälineille ja julkaistaan kotisivuilla. Yhteistoimintaelimen kokous on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on paikalla. Puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Kokous todettiin laillisesti koollekutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. 2 Pöytäki~an tarkastajien valinta Pöytäkirja on päätetty tarkastaa kahden pöytäkirjantarkastajan toimesta. Tarkastusvuorossa ovat Tulkki Jarmo ja Urpalainen Anu. As. nro 2

2 ",'0;,:.,...,... '.;..,.:.,- KYMENLAAKSON LIITTO 2 /8 Valitaan kaksi pöytäkirjantarkastajaa. Pöytäkirjantarkistajiksi valittiin Jarmo Tulkki ja Anu Urpalainen. 3 Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valinta vuodelle 2012 As. nro 3 Yhteistoimintasopimuksessa sovittin, että toisen liiton edustajista nimetään puheenjohtaja ja toisen liiton edustajista varapuheenjohtaja vuorotellen niin, että heidän toimikautensa on puolet valtuuston toimikaudesta. Ensimmäisenä toimikautena puheenjohtajana aloitti Kymenlaakson edustaja Harri Helminen ja varapuheenjohtajana Etelä-Karjalan liiton edustaja Ari Berg niin, että toimikausi päättyy Valitaan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja niin, että toimikausi päättyy valtuuston toimikauden päätyttyä siihen, kun uusi yhteistoimintaelin on nimetty. Puheenjohtajaksi valittin Eeva Arvela ja varapuheenjohtajaksi valittiin Jarmo Tulkki. 4 Yhteistoiminnan kehittäminen As. nro 4 MYR-seminaarissa Imatralla yhteistoimintaelimen jäsenet ja virkamiehet pohtivat Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakuntien yhteistoiminnan kehittämistä. Ryhmät yössä nousi esille mm. yhteistoimintaelimen profiilin nosto antamalla toimielimelle uusi nimi ja laatimalla toimintaesite. Nimestä järjestettiin seminaarin osanottajille (66) äänestys, jossa vastaajia oli 38. Äänestyksessä 6 vastaajaa kannattaa nimeä KYMI-KARJALA-TEAM ja 6 vastaajaa kannatt nimeä KASUA (Kaakkois-Suomi uuteen aikaan). Vastaajista 11 oli sitä mieltä, että mikään esitetyistä nimivaihtoehdoistà ei ole kannatettava. Uusia nimiehdotuksia ovat MYRKAKKO, KymiKarjala, YTELI, KAKON LIITTO, kamyr, KAS-yhteen hiileen ryhmä, Kymetkat, Kaakkois-Suomen kehittämisryhmä, KaaSua, ETKY. Esitetekstiluonnos on valmisteltu ja toimitetaan esityslistan liitteenä jäsenille. Työmatkaliikenne Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnista muuanne on kuvattu liitteenä olevalla kartalla. Muita yhteistyön muotoja ja suuntia on koottu erilliselle liitteelle. Liite: Esitetekstiluonnos Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakuntien yhteistoiminnasta Liite: Maakuntien välinen työssäkäyntiliikenne.

3 ~J.d "-" /..,...'.. KYMENLAAKSON LIITTO 3 /8 Liite: Maakuntien yhteistyösuuntia 2011 Keskustellaan yhteistoimintaan liittyvistä asioista. Päätettiin, että - maakuntien yhteistoiminnasta laaditaan selkokielinen esittely teksti, jonka kohderyhmänä on kuntapäättäjät, maakunnan liitot ja valtion viranomaiset sekä kotisivut. - maakuntajohtajat ja maakuntahallitusten puheenjohtajat laativat tiedotusvälineissä julkaistavan yhteistyötä edistävän artikkelin - maakuntaohjelman kehittämisprojektin loppuraportiin tulee yhteenveto, jossa esitellään yhteistoiminnan tulevaisuuden näkymät. 5 Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma yhteiset osiot As. nro 5 Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelmien yhteisessä osiossa määritellään yhteiset linjaukset ja niiden mukaiset kehittämispainotukset. Ne ovat - metsäklusterin uudistaminen - puhtaan energia- ja ympäristöteknologian kehittäminen - ICT-Iiiketoiminnan ja sisältötuotannon kehittäminen - logistiikan ja infrastruktuurin vahvistaminen - Venäjä-yhteistyön vahvistaminen - osaamis- ja koulutusrakenteiden uudistaminen Lisäksi Etelä-Karjalassa panostetaan matkailuun ja Kymenlaaksossa palvelualoihin sekä turvallisuuteen. Näihin kehittämispainotuksiin on työstetty keskeisten toimijoiden yhteistyönä kärkihankkeita. Maakuntien yhteistyö on tähän asti painottunut strategiselle tasolle sekä etenkin yhteisten hankkeiden toteutukseen. Jatkossa yhteistyötä on tarkoitus kehittää ja laajentaa. Aluekehitysresurssien vähetessä tulee priorisointia lisätä ja keskittyä kaikkein parhaita tuloksia tuottaviin toimenpiteisiin. Keskustellaan kehittämispainotuksista ja vaikutuksista toteuttamissuunnitelmiin. Todettiin, että maakuntaohjelmien yhteiset osiot ja Kaakkois-Suomen EL V-keskuksen strateginen tulossopimus sisältävät yhtenäiset strategiset painotukset. Todettiin, että tulevan maakuntaohjelman yhteiset kehittämispainotukset

4 1:(.. ~~..,..,...'.."'... KYMENLAAKSON LIITTO 4 /8 laaditaan yhteistoiminnassa Etelä-Karjalan liiton vetovastuulla. Todettiin, että yhteinen edunvalvonta-asia on jatkossakin tarvittava raja-alueohjelma. Merkittiin tiedoksi, että työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan kahdenkeskistä Suomen ja Venäjän välistä ohjelmaa. 6 Neuvottelukysymykset 2012 As. nro 6 Toteuttamissuunnitelmassa esitetään kauaskantoisiin toimintapolitiikan muutoksiin tai pitkäkestoisiin investointeihin tähtäävät hankkeet ja asiat. Ehdotukset valmistellaan valtion aluehallintoviranomaisten ja maakunnallisten liittojen yhteistyönä. Ehdotuksista neuvotellaan ministeriöiden ja alueiden kesken ennen valtion kehyspäätöksen tekoa ja talousarvion valmistelun aloittamista. TEM:n mukaan toteuttamissuunnitelmissa on mahdollista esittää 1-2 maakuntien yhteistä hanketta, joiden toteuttamisen katsotaan edellyttävän myös keskushallinnon toimenpiteitä. Liikenneinvestointeja ei tule sisällyttää yhteishankkeisiin, vaan ne käsitellään erikseen liikennepoliittisen selonteon laadinnan yhteydessä. Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan liitot sekä Kaakkois-Suomen EL V-keskus ovat sopineet, että yhteisiksi neuvottelu kysymyksiksi nostetaan Rakenteellisen muutoksen tukikokeilu sekä Kaakkois-Suomen Venäjä-ohjelma. Hyväksytään yhteisiksi neuvottelukysymyksiksi Rakenteellsen muutoksen tukikokeilu sekä Kaakkois-Suomen Venäjä-ohjelma. Kokouksessa Jussi Lehtinen selosti neuvottelukysymysten ajankohtaista valmistelutilan netta. Neuvottelut TEM:ssä pidetään Hyväksyttin neuvottelukysymykset. 7 MAKO-pilotti As. nro 7 Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan liitot ovat alkaen toteuttaneet yhteistä Maakuntaohjelmatyön kehittäminen osana aluehallinnon uudistamista eli ns. MAKOpilotthanketta. Hanke liittyy ALKU-uudistukseen ja liittojen ohella sitä rahoittaa työ- ja elinkeinoministeriö eli TEM päättyvän hankkeen tavoitteeksi asetettiin: 1. Yhteistyön ja verkostojen kehittäminen 2. Maakuntaohjelmaprosessin kehittäminen ja yhteistyö Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson välilä 3. Maakuntaohjelman vaikuttavuuden parantaminen 4. Keskeisten vaikuttavien hankkeiden läpivienti 5. Kuntien, aluehallnnon ja keskushallnnon vuoropuhelun syventäminen sekä

5 -' ',",..::.,,.,1.:,...,..."'... "t_; KYMENLAAKSON LIITTO 5 / 8 6. Kansallsten mallen ja uusien avausten luominen ja kommunikointi. TEM täsmensi omat odotuksensa projektille seuraavasti: I Maakuntaohjelmien ja totsujen vaikuttavuuden lisääminen - miten yhteisten tavoitteiden ja hankekokonaisuuksien vaikuttavuutta hallnnonalojen politiikkaan ja budjetointiin voitaisiin tehostaa? - miten hankesuunnitelmat tulee esittää eri tahojen suunnitteluasiakirjoissa ja miten niistä voisi neuvotella (EL Yjen/AVlen strategisissa tai TOTSU-neuvotteluissa, muuten?), jotta alueiden ja maakuntaohjelmien vaikuttavuus lisääntyisi kuten tavoitteena on ollut? II Kuntien osallstumisen ja rahoituksen esiin tuominen sekä suunnitteluaikataulujen yhteensovittaminen - miten kuntien osallistuminen ja merkittävä rahoitusosuus saadaan esiin? ~i Yhteistoiminta-alueen tehtävien ja tavoitteiden konkretisoituminen - onko maakuntien yhteistoiminta organisoitavissa siten, että yhteistoiminta-alueiden muodostaminen tuo jotain lisäarvoa ja missä asioissa? MAKO-pilottihanketta ja sen edistymistä on esitelty yhteistoimintaelimen kokouksissa ja Edellisen kokouksen jälkeen hankkeessa on keskitytty: 1. maakuntaohjelmien toteuttamissuunnitelmien ja niiden yhteisten osioiden sekä ELY:n strategisen tulostavoiteasiakirjan työstämiseen ja yhteensovittamiseen 2. Kaakkois-Suomen yhteisten neuvottelukysymysten valmisteluun 3. yhteisten kärkihankkeiden ideointiin, valmisteluun ja käynnistämiseen sekä arviointi kyselyyn 4. uusien toimintamallien ideointiin, työstämiseen ja mallintamiseen 5. johtopäätösten tekeminen ja raporttien laatimiseen 6. projektin talouteen. Kahdesta ensimmäisestä kohdasta on yhteistoimintaelimen esityslistalla omat pykälänsä. 3. Yhteisten kärkihankkeiden ideointi, valmistelu, käynnistäminen ja arviointi Kaakkois-Suomen kärkihankkeiden valmistelu on mallnnettu. Yhteisiä kärkihankkeita on käynnistynyt kahden vuoden aikana kahdeksan, kun tavoitteena oli 5-6. Lisäksi Kinnon Green Campus -hankkeelle on saatu rahoitus, mutta hallinnoija ei ole saanut hanketta käyntiin. Näillä näkymin sen tilalle onkin syntymässä puurakentamiseen keskittyvä ESRhanke. Lisäksi useita yhteishankkeita on tällä hetkellä rahoituskäsittelyssä tai valmistelussa. Lukuun eivät sisälly myöskään ENPI-ohjelmasta rahoitetut ns. Venäjähankkeet. Hankkeet ovat (suluissa hallinnoija): - Autoteollisuuden alihankintaverkosto (Kinno) - Biotuli (LUT) - Kaakon Peliklusteri (Cursor) - KAVO, Kaakosta Voimaa (Cursor)

6 cx:,.p..:.,...,...,. - KYMENLAAKSON LIITTO 6 /8 - KEKSI (sairaanhoitopiirit, Medi-It) - RAJUKAASU, Rakennemuutoksen johtaminen Kaakkois-Suomessa (Cursor) - Renewtech, Tuulivoimateknologian ja liiketoiminnan kehittäminen (Cursor) - Vetovoimaa ja laatua (Kehy) - (Green Campus / puurakentamishanke, Kinno) Näiden mainittujen yhdeksän, jo rahoitusta saaneen kärki hankkeen yhteenlaskettu budjetti on 13 miljoonaa euroa. Niihin on saatu tukirahoitusta yhdeksän miljoonaa euroa ja omarahoituksen osuus on neljä miljoonaa. Hankkeiden keskimääräinen koko on siis 1,45 M (kunta tavoite oli vähintään 1 M ) ja keskimääräinen tuki 1 M eli 69 %. Alueen "ulkopuolista" rahoitusta (EAKR TL5 ja joustovaraus sekä ESR-joustovaraus) tästä tuki rahoituksesta on 8 M, kun normaali alueellinen EAKR ja ESR-tukivolyymi on vastaavana aikana ilman yritystukia ollut noin 23 M. Yhteistyö on siis ollut taloudellisesti erittäin tuloksellista ja se on tuonut Kaakkois-Suomeen lisärahoitusta 35 %. Kaakkois-Suomen kärkihankkeiden toteuttajille tehtiin elo-syyskuun vaihteessa 2011 kysely, jossa selvitettiin hankkeiden valmisteluun, käynnistämiseen, toteutukseen ja tuloksellisuuteen liittyviä asioita. Kyselyyn saatiin kaikkiaan 37 vastausta 29 eri henkilöltä. Kokonaisuutena hankkeiden valmisteluvaiheen arvioitiin onnistuneen arvosanalla 2,96, toteutusvaiheen 3,12 ja tuloksellisuuden 2,90, kun arvosteluasteikko oli 1-4. tulosta voidaan pitää varsin hyvänä. Parhaiten arvioitiin onnistutun viranomaisyhteyksissä (3,47) ja rahoituksen toimivuudessa (3,27)! Heikoimmat arvioinnit annettiin haku prosessin kestolle (2,77) ja hankekumppaneiden sitoutumiselle (2,75). Projekteille asetettujen tulosten ja vaikutusten arvioinnin kannalta kysely toteutettiin liian aikaisessa vaiheessa. Moni vastaaja ilmoittikin, ettei lopullisia tuloksia pysty vielä hankkeiden tässä vaiheessa arvioimaan. Tarkoituksenmukaista olisikin tehdä n. kahden vuoden kuluttua seurantatutkimus, jossa keskityttäisiin ennen kaikkea hankkeiden tuloksellisuuteen. Hajavastausten perusteella hanketoimijat näkevät kaakkois-suomalaisen yhteistyön toimivan kokonaisuutena hyvin. Uusia hankeideoita on koko ajan valmistelussa ja yhteistyöstä on tulossa pysyvä käytäntö. Toimijat näkevät myös, että liittojen tulee entisestään syventää keskinäistä yhteistyötään. Useissa vastauksissa liittoja kehotetaan jopa yhdistämään resurssinsa kunta rakenteen uudistuksen myötä. Toisen osana MAKO-pilottia laaditun selvityksen perusteella huhtikuuhun 2011 mennessä Kaakkois-Suomeen on saatu äkillisen rakennemuutoksen statuksen perusteella neljässä vuodessa rahoitusta yhteensä 42 M. Sillä on ollut erittäin ratkaiseva merkitys hankkeiden rahoituksen turvaamisessa. Neuvottelukysymykseksi nostetun rakenteellisen muutoksen tuki -esityksen taustalla onkin ajatus, että vastaava rahamäärä, n. 10 M /vuosi myönnettäisiin alueelle joustavasti käytettäväksi seuraavien viiden vuoden aikana. 4. Uusien toimintamallen ideointi, työstäminen ja mallntaminen

7 "! '.. _..' '~:. 1,,1...."'... ~..., t, KYMENLAAKSON LIITTO 7 /8 Edellä mainitun kärkihankkeiden valmistelun mallintamisen lisäksi on keskitytty ennen kaikkea maakuntaohjelman ja sen toteuttamissuunnitelman sekä EL Y:n tulostavoiteasiakirjojen välisen suhteen hahmottamiseen. Kuva tästä suhteesta on esitetty molemmissa totsuissa. Projektin aikana on syntynyt ajatus siitä, että jatkossa tulisi harkita maakuntasuunnitelmien ja -ohjelmien, totsujen sekä toisaalta EL Y:n strategisten ja toiminnallisten tulostavoiteasiakirjojen niputtamista yhdeksi yhteiseksi asiakirjaksi. Lähtökohtana olisi jatkuva prosessi, johon tuotaisiin joka neljäs vuosi uuden hallitusohjelman linjaukset ja samoin joka neljäs vuosi kunnallisvaalikausittain kuntasektorin linjaukset. Samaan pakettin voitaisiin sisällyttää soveltuvin osin myös nykyinen yhteistyöasiakirja. Tätä uutta ideaa kehitetään parhaillaan ja se tulee osaksi loppuraporttia. 5. Johtopäätösten tekeminen ja raporttien laatiminen Kehittämisjohtaja laatii parhaillaan projektin loppu raporttia, jonka on tarkoitus valmistua vuoden loppuun mennessä. Projektin toimenpiteiden ja tulosten lisäksi raporttiin tulee toímintamallien kuvauksia sekä ideoita ja esityksiä uusista käytännöistä. Alustava luonnos tulee ohjausryhmän käsittelyyn Projektin talous Projektin menot ovat toteutuneet budjetoidusti. Kokonaismenot olivat lokakuun lopussa 267 T (86 %), kun koko ajalle oli budjetoitu 312 T. Jäljellä on siis kahdelle viimeiselle kuukaudelle 45 T (14 %), Alkuperäisen suunnitelman mukaan projektin tulojen piti kertyä siten, että TEM rahoittaisi projektia 218 T ja litot yhteisesti 94 T. Loppujen lopuksi TEM kuitenkin päätt rahoittaa hanketta suoraan vain 100 T ja korotetun Kymenlaakson maakunnan kehittämisrahan kautta 50 T. Näin liittojen rahoituksesi jäi KymenlaaksolIe 131 T ja Etelä-Karjalalle 81 T. Päätökset rahoituksesta on tehty Etelä-Karjalan 34 T :n lisärahoitusta lukuunottamatta. Hakemus liitolle on lähetetty jo kuitenkin Yhteistoimintaelin merkitsee MAKO-pilottihankkeen edistymisen tiedokseen ja evästää hankkeen loppuraportin laatimista. Kuultiin kehittämisjohtajan selostus ja merkittiin tiedoksi, että yhtenä projektin johtopäätöksenä tultaneen esittämään, että maakuntasuunnitelma, maakuntaohjelma ja strateginen tulossopimus jatkossa laadittaisiin yhden laajan kaakkois-suomalaisen prosessin puitteissa. Kotka

8 .'l '._ -':".; '/~( ~i.",...,.. ~.'!.'. KYMENLAAKSON LIITTO 8 /8 Helminen Harri puheenjohtaja Silmäri Ulla pöytäkirjan pitäjä Tulkki Jarmo pöytäki rj a nta rkastaja Urpalainen Anu pöytä ki rjantarkastaja

9 VALITUSOSOITUS Muutoksenhakukiellot Kieltojen perusteet Niistä päätöksistä, jotka koskevat vain valmistelua tai täytäntöönpanoa ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan oikaisuvaatimusta eikä kunnallsvalitusta. HValL 5 :n 1 mom, perusteella valitusta ei voida tehdä ellei päätöksellä tarkoiteta toimenpidettä, jolla asia on ratkaistu tai jätetty tutkittavaksi ottamatta. Pykälät: 1-5,7 Valitusvjranomainen ja valitusaika Valituskelpoisiin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella seuraavasti: Kunnallisvalitus: Kouvolan hallnto-oikeus, PL 401 (Kauppalan Kouvola katu 43 C), Pykälät: 6 Pöytäkirjan nähtäväksi asettaminen Valitusaika 30 päivää Hallintovalitus: Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Valitusaika 30 päivää Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Asianosaiselle lähetetään päätöksestä tieto erikseen pöytäkirjanotteella, johon on liitetty valitusosoitus. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Valituskirjassa on ilmoitettava - valittajan nimi, asuinkunta ja postiosoite - päätös, johon haetaan muutosta - miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi - muutosvaatimuksen perusteet Valituskirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjan, siinä on mainittava myös laatijan ammatti, asuinkunta ja postiosoite. Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai viran puolesta oikeaksi todistettuna jäljennöksenä sekä todistus siitä päivästä, josta valitusaika on luettava. Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin valituskirjat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valiusajan paättymistä. Pöytäkirjan on asetettu nähtäväksi Kymenlaakson Liiton virastolla ja Etelä-Karjalan liiton virastolla 10, Tämä valitusosoitusohje liitetään Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson yhteistoimintaelime pöytäkirjaan.