2/2012 CP-LEHTI. Tässä numerossa mm: Matematiikan oppimisesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2/2012 CP-LEHTI. Tässä numerossa mm: Matematiikan oppimisesta"

Transkriptio

1 2/2012 CP-LEHTI Tässä numerossa mm: Matematiikan oppimisesta

2 2 SISÄLLYS CP-LEHTI 2012:2 SUOMEN CP-LIITTO ry Malmin kauppatie 26, Helsinki - puh , fax keskus klo Toiminnanjohtaja Tomi Kaasinen p , Järjestöpäällikkö Minna Teiska p , Palvelupäällikkö Ilona Toljamo p , Talouspäällikkö Tuula Kautiainen p , Jäsenasiat p , Aikuistoiminta Suunnittelija Ismo Kylmänen p , Liikuntatoiminta Suunnittelija Tiia Kantanen p , MMC HC- toiminta Suunnittelija Petra Peltonen p , Sopeutumisvalmennus Kurssisihteeri Anne Heiskanen p , Sopeutumisvalmennuksen koordinaattori Juha Seppälä p , Taloussihteeri Pirjo Sweins p , Tiedottaja Sini Pälikkö p , Toimistotyöntekijä Tomi Rastivo p , Aluesihteerit Aira Eklöf p , Lemminkäisenkatu A, Turku Jari Turku p , Pellervonkatu 9, huone 1014,33540 Tampere Merja Partanen p , Minna Canthinkatu 4 C, Kuopio Elina Seppänen p Isokatu 47, Oulu Palveluasunnot Helsinki/Laajasalo Vastaava ohjaaja Jaakko Harju p , Muurahaisenpolku 6 B, Helsinki Turku/Halinen Vastaava ohjaaja Anne Holmberg p Paavinkatu 14 D 15, Turku Päivätoiminta Vastaava ohjaaja Jaana Raitio p , Malmin kauppatie 26, Helsinki Itsenäiseen elämään sopivin palveluin Koordinaattori Sari Laiho p Malmin kauppatie 26, Helsinki CP-LEHTI - CP-vammaisten, MMC- ja hydrokefalia-vammaisten jäsenlehti vuosikerta - Päätoimittaja Tomi Kaasinen - Toimittaja Sini Pälikkö - Viestintätoimikunta Paula Ahti, Jari Hautamäki, Vilja Pitkänen, Minna Teiska, Tomi Kaasinen, Sini Pälikkö - Kansi Markus Maury - Tilaukset, osoitteenmuutokset Julkaisija Suomen CP-liitto ry - Ilmoitukset Bogatus Oy, PL 35, Helsinki, p Ilmestyminen 6 kertaa vuodessa, myös äänilehtenä, määräaikaistilaus 35e, kestotilaus 30e, ISSN-L Painopaikka Forssa Print 2012 CP-lehden ilmestymisaikataulu 2012 Aineiston jättöpäivä Ilmestymispäivä Tässä numerossa: Pääkirjoitus Tomi Kaasinen LÄÄKETIEDE Mikä ihmeen refluksi? Helena Törölä TULKKAUSPALVELUT PERHE Vammaisten oikeuksien väsymätön puolustaja Pirjo Hernesniemi Marko Jääskeläinen PÅ SVENSKA Rehabiliteringshandledare för rörelsehindrade barn Annikki Fogström TOIMITUKSELTA Ihmiseltä ihmiselle Kurkistus onneen Sini Pälikkö KULTTUURIAREENA Naistenpäivänä Gloriassa Joni Tirkkonen TIETOKIRJALLISUUS Järjenjuoksuja ideasta kirjaksi Satu Järvinen OPPIMINEN Matematiikka on iloinen juttu! Eeva Malmström VÄITÖKSIÄ TUTKIMUSTIETOA Pro-gradulla ääntä vammaisille miehille Tommi Huhtaniemi SUOMEN CP-LIITON HANKKEET Itsenäiseen elämään sopivin palveluin Sari Laiho Mun Polulla Elina Raitio Suomen CP-liiton Mun Polku tukee nuoria vammaisia koulutuspolulle Sini Pälikkö KELAN HANKE Liikuntavammaisten nuorten elämäntilanne Helena Arvio TET-JAKSO TeTissä Kumppanuuskeskuksessa Katja Seppälä CP-YHDISTYKSET TOIMIVAT SUOMEN CP-LIITTO Kannanotto Lomittajatoiminta SOPEUTUMISVALMENNUS Juha Seppälä esittäytyy KOLUMNI Minna Canth ja kakkukahvit Sini Pälikkö MMC HC Elämän riemuja Anne-Marie Hannonen Klyvistä Pirjo Moilanen Me Hyvät ry Mikko Halme Petra ja Iida LIIKUNTA NUORISOTOIMINTA STIPENDIT 2012 SOSIAALINEN MEDIA Vertaistukea netissä Pia Jättömäki LUKIJALTA Minä ja vesi Miikka Koskivaara SYMPOSIUM

3 CP-LEHTI 2012:2 PÄÄKIRJOITUS 3 ORGANISAATIOT UUDISTUVAT Helsingin kaupunginvaltuusto on syksyllä päättänyt uudistaa sosiaali- ja terveystoimensa rakennetta. Uudistukseen liittyvien organisointimallien suunnittelemista varten on nimetty muutostiimi, joka on esittänyt ehdotuksensa uudeksi sosiaali- ja terveystoimen rakenteeksi. Uudistuksen päätavoitteena on rakentaa entistä toimivammat hoitoketjut käyttäjän näkökulmasta sekä parantaa palvelujen rakenteiden selkeyttä. Muutostiimin ehdotuksessa sosiaali- ja terveystoimen organisaatio rakentuu kolmen palvelualueen jaolle; perhe- ja sosiaalipalveluihin, terveys- ja päihdepalveluihin sekä sairaala-, kuntoutus ja hoivapalveluihin. Toiminta uuden organisaation mukaisesti on tarkoitus käynnistää vuoden 2013 alusta. Tuotteistuksella pyritään yleisesti ottaen saamaan palveluista samansisältöisiä paketteja ja toimintaketjuja. Oleellista on kuitenkin huomata, että äkkiä katsottuna samankaltaiselta näyttävät asiat tai toimenpiteet eivät aina olekaan samanlaisia tavoitteiltaan tai toivotulta lopputulokseltaan. Toimenpiteiden kohteilta voidaan odottaa tai vaatia eri asioita. Tästä löytyy näkökulma, jonka kanssa esimerkiksi Helsingin organisaatiouudistuksessa tulee olla tarkkana. Vammaispalvelulain mukaisten palveluiden sisäänrakennettuna tavoitteena on aktivoida ihmistä, hoivapalveluiden nimensä mukaisesti hoivata. Nyt vammaisten sosiaalipalvelut ollaan erottamassa Helsingin kaupungin uudessa organisaatiomallissa pois perhe- ja sosiaalipalveluista ja sijoittamassa ne sairaala-, kuntoutus ja hoivapalvelujen osastoon yhdessä vanhuspalvelujen kanssa. Vammaispalvelut mahdollistavat ihmiselle sen, että hän voi hoitaa henkilökohtaiset asiansa mieleisellään tavalla. Näin turvataan mahdollisimman laaja itsemääräämisoikeuden toteutuminen. Hoivaan ja hoitoon taas sisältyy ajatus vallan ja vastuun siirtämisestä palvelun toteuttajalle. Nyt suunnitellussa organisaatiomallissa vammaisten palvelutarve rinnastetaan vanhusten palveluihin, ja tältä osin ajattelussa on tietynlainen harha. Vaikka varsinaisen asiakas- ja potilastyön järjestäminen tapahtuu organisaatiomallien luomisen jälkeen, ohjaa muodostettava organisaatiorakenne siinä tapahtuvien asiakasprosessien luonnetta ja toimintatapoja. Muutostiimi on työssään kuullut erilaisia asiantuntijatahoja sekä sosiaali- ja terveystoimen työntekijöitään. Muutostiimin raportin pohjalta on vielä mahdollista käydä keskustelua ja antaa palautetta. Eräs tapa omien ajatusten esiintuomiseen ja palautteen antamiseen on lähettää sähköpostia osoitteeseen kaupungin kotisivuilta löytyy myös sosiaali- ja terveystoimi uudistuu osio, jossa on asiaan liittyvää tietoa ja materiaalia.uudistuksen valmisteluun on syytäkin panostaa, kyseessä on hyvin monen ihmisen elämään vaikuttavat asiat ja jo prosessina kyseessä on suurin Suomessa toteutettu kunnallinen organisaatiomuutos. On hyvä huomioida, että asia etenee hyvin nopeassa aikataulussa, tavoitteena on käsitellä uudistukseen liittyvät johtosäännöt kaupunginvaltuustossa ensi kesäkuussa. Eli vaikuttamisen ja palautteen antamisen paikka on nyt!

4 4 LÄÄKETIEDE CP-LEHTI 2012:2 Mikä ihmeen refluksi? Helena Törölä FM, puheterapeutti tutkija Oulun yliopistollinen sairaala Lasten ja nuorten klinikka NDT Bobath seniorikouluttaja Lapsilla voi ilmetä syömisen vaikeutta, jonka syytä ei aina heti saada selville. Toisinaan taas esimerkiksi oksentelu auttaa löytämään oikeille jäljille. Toisaalta pienten lasten pulauttelu on varsin yleistä, eikä se välttämättä kiinnitä suurempaa huomiota. Kyseessä voi kuitenkin olla ongelma, joka haittaa paitsi syömistä, vähitellen muutakin elämää, nimittäin refluksi. Refluksi tarkoittaa sitä, että mahan sisältöä nousee mahalaukusta takaisin ruokatorveen, suuhun tai jopa oksennuksena suusta ulos. Tämä johtuu siitä, ettei ruokatorven alaosan sulkija toimi oikein, vaan aukeaa väärään aikaan tai liian usein. Sulkija voi myös olla liian väljä. Refluksia voi ilmetä kaikenikäisillä ihmisillä ja aikuiset kuvaavat sitä mm.närästykseksi. Sen oireet ja vaikeusaste voivat kuitenkin vaihdella paljon. Puolella kahden kuukuden ikäisistä vauvoista esiintyy pulauttelua kahdesti päivässä ensimmäisen puolen vuoden aikana, mutta vain 1%:lla enää ensimmäisen ikävuoden loppupuolella. Kliinisesti merkittävää refluksia esiintyy noin yhdellä viidestäsadasta vauvasta. Esiintymisluvuissa on kuitenkin suuria eroja tutkimusten välillä. Pahimmillaan refluksivaivat ovat 4-6 kk:n iässä. Hankalasta pulauttelusta voi puhua silloin, kun lasta ei voi pitää vatsallaan tai edes makuuasennossa ilman että hän oksentaa. Pahimmassa tapauksessa lapsen motorinen kehitys viivästyy tämän vuoksi %:lla lapsista refluksivaiva vähenee, kun hän alkaa syödä kiinteitä ruokia ja oppii istumaan. Noin 30 %:lla refluksivaiva voi jatkua jopa 4-vuotiaaksi. Refluksia voi esiintyä kenellä tahansa, mutta sen on todettu tavallista useammin liittyvän erityisesti erilaisiin neurologisiin oireisiin ja vammoihin. CP-vammaisilla refluksin yleisyydeksi on ilmoitettu jopa 75 % lapsista (Rempel ym, 1988). Toisen tutkimuksen mukaan % kehitysvammaisista lapsista oksentaa toistuvasti. Näistä 3 /4:llä syynä on refluksi. Monet asiat vaikuttavat refluksin kehittymiseen. Tärkein syy lienee keskushermostovaurio, joka voi vaikuttaa joko pelkästään ruuansulatuskanavan alkuosan tai koko ruuansulatuskanavan toimivuuteen, sen kykyyn kuljettaa ruokaa eteenpäin. Neuromuskulaarisen koordinaation puute haittaa ruokatorven alemman sulkijalihaksen ja ruuansulatuskanavan toimintaa. Mahalaukun tyhjeneminen voi olla hidastunutta. Nenä-mahaletku eli syöttökatetri tai gastrostooma (syöttöavanne vatsalla) voivat pahentaa refluksia. Selkein refluksista kertova oire on siis oksentaminen. Myös pulauttaminen ja imeminen sekä nieleskely vielä tuntikausia syömisen jälkeen on tavallista. Refluksista kärsivien lasten voi huomata nieleskelevän ja maiskuttavan jopa yöllä nukkuessaan ja nukkuminen voi olla katkonaista. Nielemiseen voi liittyä kipua ja esimerkiksi karkeisiin ruokiin siirtyminen voi viivästyä nielemisvaivan vuoksi kokkareiden tuntuessa arassa nielussa ja ruokatorvessa. Kun ruokaa toistuvasti nousee mahalaukusta ruokatorveen tuoden mukanaan voimakkaita mahahappoja, ruokatorven limakalvo voi ärtyä ja vahingoittua. Joskus oksennuksessa tai ulosteessa voi nähdä veriviiruja, kun ruokatorven limakalvolla on haavaumia, joista vuotaa verta. Tämä voi hankalissa tapauksissa johtaa anemiaan. Ruokatorven limakalvon ollessa pahasti ärtynyt ja vuotava lapsi voi oksentaa ruskeaa, kahvin väristä oksennusta. Lapsi saattaa olla tuskainen ja vetää itseään kaarelle taaksepäin ja kohtauksenomaisia oireita voi esiintyä.

5 CP-LEHTI 2012:2 LÄÄKETIEDE 5 Kun hapanta mahansisältöä jatkuvasti nousee ruokatorvea pitkin ylös, voi hengitystieoireita ilmetä hapon ärsyttäessä myös hengitysteitä. Se voi johtaa jatkuvaan yskään ja ylähengitystietulehduksiin, toistuviin keuhkoputkentulehduksiin, vinkuvaan hengitykseen, rohisevaan, limaiseen hengitykseen ja vaikeisiin astmaoireisiin sekä korvatulehduksiin. Jopa hengityskatkoksia (apnea) ilmenee. Nikottelua voi myös esiintyä tavallista useammin. Lapsen suuret syömiseen ja ravinnonsaantiin liittyvät vaikeudet eivät voi olla vaikuttamatta hänen käyttäytymiseensä. Vaikeasta refluksista kärsivät lapset ovat usein itkuisia ja kärsimättömiä kivun ja jatkuvan näläntunteen vuoksi. Syöminen saattaa olla katkonaista, kun ruokaa alkaa nousta takaisin ruokatorveen syömisen vielä ollessa kesken. Näin ateriamäärät jäävät helposti pieniksi ja ajan mittaan painon nousu voi hidastua. Pahimmassa tapauksessa lapsi voi kieltäytyä syömisestä kokonaan tietäessään mitä siitä seuraa. Istuminen saattaa olla hankalaa, jos lapsi kokee paineen tunnetta vatsassaan, mikä saattaa osaltaan pahentaa refluksia. Lapsi on syödessään itkuinen, eikä koe syömistä palkitsevana tai nautintona. Kliinisten oireiden lisäksi refluksi voidaan diagnosoida tutkimuksilla. Videofluroskopia on tutkimusmenetelmä, jossa lapsen ruuansulatuskanava voidaan läpivalaista ja seurata videokuvasta ruuan kulkua suusta mahalaukkuun. Tätä menetelmää käyttäen varmistuu arviolta puolet oireista kärsivien lasten refluksidiagnooseista. Ruuansulatuskanavan yläosan tähystys (endoskopia), ruuansulatuskanavan paineen mittaus (manometria), ultraäänitutkimus, ruokatorven ph-mittaus ja eräät keuhkofunktiotutkimukset voivat paljastaa refluksin. Refluksia hoidetaan lääkkeillä, joita on useammanlaisia. Osa suojaa ruokatorven limakalvoa ärtymiseltä voimakkaan mahahapon vaikutuksesta, osa tekee ruuan pinnalle kalvon, jottei se pääse nousemaan takaisin ruokatorveen, osa neutraloi mahahappoja, osa vähentää mahahappojen vapautumista. Myös mahalaukun tyhjentymistä nopeuttavaa lääkitystä voidaan antaa refluksioireeseen parantamaan ruuan liikkumista eteenpäin ruuansulatuskanavassa. Eräissä tapauksissa voidaan refluksia hoitaa myös kirurgisesti. Silloin tehdään ns. Nissenin fundoplikaatio, joka estää ruuan paluun ruokatorveen. Refluksin helpottamiseksi nesteitä voidaan sakeuttaa, jotteivät ne yhtä helposti kuin juokseva neste pääse nousemaan mahalaukusta takaisin ruokatorveen. Lapsen syöttäminen kohoasennossa voi auttaa ja sängyn pääpuolta kannattaa pitää vähän kohotettuna, jotta painovoima estäisi ruokaa nousemasta takaisin ylös. Lasta kannattaa syöttää vähän kerrallaan mutta usein ja röyhtäyttäminen on tärkeää. Soseiden varhaisesta aloittamisesta voi olla hyötyä. Joskus lapsi valikoi ruokiaan siinä määrin, että ne ovat jääneet yksipuolisiksi, eikä hän ole oppinut kaikkien koostumusten käsittelyä. Koska syöminen on sekä lapselle että syöttäjälle hyvin vaativaa, saatetaan puheterapeutin antamaa syömisterapiaa tarvita lääkityksen lisäksi. Sen tarkoitus on opettaa äitiä tulkitsemaan lapsensa reaktioita, tukea äitiä ja lasta sekä auttaa lasta syömistaitojen oppimisessa. Usein syömiseen liittyvistä hankaluuksista ja tunteista puhuminen auttaa äitiä suhteuttamaan asioita toisiinsa ja saamaan uusia näkökulmia jumittuneeseen tilanteeseen. Asian selventämiseksi esittelen seuraavaksi kaksi keskenään vähän erilaista esimerkkitapausta refluksista kärsineistä lapsista. Heidän nimensä ovat keksityt. Eero Eero oli viiden kuukauden ikäinen vauva vanhempien viedessä hänet ensimmäistä kertaa tutkimuksiin syömisvaikeuden takia. Tuossa vaiheessa äiti oli erittäin ahdistunut ja koki lapsen syöttämisen kovin vaikeana. Muistellessaan Eeron vastasyntyneisyyskautta hän kertoi ihmetelleensä sitä, ettei tämä koskaan vaatinut ruokaa. Vaikutti siltä, ettei hänellä koskaan ollut nälkä. Äiti oli aikeissa imettää lastaan, mutta siitä ei tullut mitään. Vauva ei innostunut rinnasta, ei hän tosin innostunut tuttipullostakaan, mutta joka tapauksessa imetys jäi kokonaan. Heti kun Eero oli syönyt, hän oksensi. Oksentamista ilmeni joka aterian jälkeen jopa siinä määrin, ettei häntä voinut laittaa pitkälleen syönnin jälkeen. Enimmäkseen hän oli kohoasennossa tyynyillä tuettuna joko vaunuissa, sohvalla tai lattialla tai sitten hän oli vanhempiensa sylissä.

6 6 LÄÄKETIEDE CP-LEHTI 2012:2 Tämä johti siihen, ettei Eero nukkunut kunnolla päiväsaikaan juuri koskaan ja yötkin olivat rikkonaisia. Hänen syömistaidoissaan ei ilmennyt mitään motorista ongelmaa. Hän osasi imeä hetken, mutta pudotti sitten tutin suustaan, eikä suostunut jatkamaan. Jos äiti laittoi tutin hänen suuhunsa, hän riuhtoi itsensä siitä irti ja alkoi itkeä. Taistelu oli jo johtanut siihen, että syömistilanteet olivat muuttuneet stressaaviksi sekä lapselle että äidille. Lapsi saattoi jopa nukahtaa syöttämisen alkaessa heräten täysin pirteänä heti, kun tuttipullo vietiin pois. Äiti kuvaili itsekin syömisvaikeuden aiheuttaneen vuorovaikutusongelman hänen ja lapsen välille ja oli siitä erittäin huolestunut ja ahdistunut. Koska vauva tuntui jo kammoavan tuttipulloa, päätettiin kokeilla miten hän pystyisi syömään sosetta. Vauva asetettiin sitteriin ja äiti tarjosi sosetta lusikalla. Eero ihastui soseen makuun ja maisteli sitä innokkaasti. Kuitenkin hän otti vain hyvin pienen määrän sosetta pystymättä jatkamaan syömistä. Vanhemmat veivät Eeron uudelleen lääkäriin, joka päätteli vaivan olevan refluksia ja määräsi ensin limakalvoa suojaavaa lääkitystä. Se ei vaikuttanut itse refluksiin, mutta suojasi ruokatorven herkkää limakalvoa ärtymästä jatkuvan oksentelun vuoksi. Lapselle tehtiin koko joukko erilaisia tutkimuksia sen selvittämiseksi, onko hänellä mahdollisesti jotain muutakin vaivaa tai oliko refluksi osa jotain suurempaa kokonaisuutta. Mitään muuta ei tullut esiin kuin hidas painon nousu. Pituutta karttui ja Eero olikin pitkä ja hoikka poika. Usein soseiden aloittaminen helpottaa oksentamista, sillä kiinteämpi ruoka ei nouse yhtä herkästi takaisin mahalaukusta kuin neste. Tässä tapauksessa niin ei kuitenkaan käynyt. Äidillä oli kova huoli lapsen kasvamisesta ja pelko hänen nälkiintymisestään. Niinpä hän näki kovasti vaivaa syöttääkseen lastaan, mikä stressasi sekä häntä itseään että lasta. Koska äiti tiesi lapsen kuitenkin ennen pitkää oksentavan, hän syötti lasta eräässä vaiheessa kylpyhuoneessa, jonka siivoaminen oksennuksesta oli helpompaa kuin keittiön. Itse hän oli pukeutunut kumikankaiseen esiliinaan. Talossa oli voimakas oksennuksen haju aina, kun oksentaminen oli jatkuvaa. Lapsi pelkäsi syömistä niin, että joutui lähes paniikkiin, kun hänet nostettiin syöttötuoliin. Näihin aikoihin kokeiltiin lääkettä, joka nopeutti mahalaukun tyhjentymistä ja auttoi kuljettamaan ruokaa paremmin eteenpäin. Syömiseen liittyvät ongelmat vaikuttivat lapsen käyttäytymiseen monella tavalla. Hän oppi esimerkiksi tahdonalaisesti oksentamaan. Jos jokin asia ei mennyt kuten hän halusi, hän oksensi tietoisesti. Lapsi yökkäili jonkin aikaa, jotta sai lopulta oksennuksen nousemaan. Tämän oksentamisen erotti äänestä siitä oksentamisesta, joka aiheutui syömisestä. Koska vanhemmilla oli kova tarve saada lapsen kasvaminen edistymään, he yrittivät kääntää lapsen huomion syömisestä muualle, jotta tämä huomaamattaan söisi. Se johti ennen pitkää varsin suuriin vaikeuksiin, sillä huvitusta, leikkiä ja tavaroita piti olla niin paljon ruokailutilanteessa, ettei mikään enää riittänyt. Tuossa vaiheessa vanhemmat tulivat siihen tulokseen, ettei sillä tiellä voinut jatkaa. Eeron liikunnan kehitys pääsi vähitellen käyntiin, kun hän pystyi alkaa olemaan lattialla ja kun hän oli noin puolitoistavuotias, hän lähti itsenäisesti kävelemään. Pystyasennon saavuttaminen vähensi oksentamista, samoin kiinteisiin ruokiin siirtyminen. Lapsi tarvitsi tukea syömisen opettelemisessa, koska syöminen oli ollut kovin traumaattista ihan vauvasta saakka. Hän alkoi vähitellen itse pistellä sormin ruokaa suuhunsa ja juoda kupista. Varsin varhaisessa vaiheessa hän oppi syömään itsenäisesti ja vanhemmat uskalsivat luottaa siihen, että hän syö niin paljon kuin on tarpeen. Painokin alkoi nousta vähän kerrassaan. Elna Elna oli pienen pienenä keskosena syntynyt kaksoslapsi, joka painoi syntyessän noin 500 grammaa. Hän tarvitsi luonnollisesti alkuvaiheessa paljon tehohoitoa, eikä selviytyminenkään ollut heti aivan varmaa. Hänelle kehittyi suolisto-ongelma, jonka vuoksi suolesta piti poistaa osa. Hän tarvitsi hengityskonehoitoa alussa ja vielä myöhemminkin tarvittiin happiviiksiä avustamaan hengitystä. Aivoverenvuodot oli havaittu

7 CP-LEHTI 2012:2 LÄÄKETIEDE 7 kummassakin aivopuoliskossa. Vähitellen Elna kuitenkin alkoi kasvaa ja kehittyä ja runsasta kuukautta ennen laskettua syntymäaikaa päästiin aloittamaan syömisharjoittelu. Pulauttelua esiintyi kuitenkin aterioiden jälkeen. Siinä vaiheessa kun laskettu syntymäaika alkoi lähestyä, Elna pääsi veljensä kanssa sairaalasta kotiin. Tuolloin hän söi jo kaikki ateriansa pullosta ilman syöttökatetria. Liikunnallista ongelmaa oli huomattu jo sairaalassa ja fysioterapia alkoi kotona säännöllisenä. Elnan lihasjänteys oli koholla, motorinen kehitys eteni hitaanlaisesti ja poikkeavia liikemalleja nähtiin. Kotona Elnalla alkoi ilmetä poissaolokohtauksia ja kouristuksia. Syöminen muuttui samaan aikaan huonommaksi. Elna oli tuolloin kahden kuukauden ikäinen lasketusta ajasta laskien. Hän joutui sairaalaan lastenneurologiselle osastolle lääkityksen aloittamista varten. Syöminen oli erittäin vaikeaa ja Elnalle oli uudelleen laitettava syöttökateri nenän kautta ravinnonsaannin turvaamiseksi. Koska tilanne jatkui erittäin hankalana, oli pakko alkaa suunnitella syöttökatetrin tilalle muuta, lasta vähemmän ärsyttävää syömisen apuvälinettä. Niinpä Elnalle tehtiin avanne vatsalle ja siihen asetettiin syöttöletku, jonka kautta ruoka johdettiin suoraan mahalaukkuun. Tätä nimitetään gastrostoomaksi. Elnaa helpotti kovasti se, että nenää, nielua kasvoja ärsyttävä syöttökatetri saatiin pois, eikä jatkuvia letkun poskeen teippaamisia enää tarvittu. Pulauttelut jatkuivat ja Elnalle määrättiin ruokatorven limakalvoa suojaavaa ja mahalukun tyhjentymistä kiihdyttävää lääkettä. Kotiin päästessään Elna oli jo sen ikäinen, että soseruokaa sai alkaa hänelle tarjota. Sen syöminen alkoikin onnistua hyvin, vaikkei hän maitoa osannutkaan enää imeä. Soseen määrän lisäännyttyä Elnan oksentelu väheni. Puolen vuoden iässä äiti alkoi tarjota Elnalle maitoa kupista. Se tahtoi edelleen herkästi nousta ylös, joten äiti alkoi sakeuttaa sitä sakeuttamisaineella. Tämä paksumpi maito pysyi paremmin sisällä. Nyt Elna alkoi osoittaa mielenkiintoa syömistä kohtaan. Heti kun hän oppi tarttumaan, äiti antoi hänelle pureskeltavaa käteen ja hän jyrsi esim. porkkanaa ja näkkileipää, vaikkei vielä saanutkaan niistä suuhunsa muuta kuin makua. Ajan mittaan hän oppi poimimaan pieniä leivän, kurkun, omenan, juuston ja keitettyjen vihannesten paloja suuhunsa. Lusikan käyttö ei onnistunut käsienkäytön vaikeuksien vuoksi, vaan vanhemmat syöttivät hänelle lusikkaruuan. Puolentoista vuoden iässä Elna söi jo kaiken ruuan suun kautta ja joi maidon kupista. Oksentelua eli refluksia oli huomattavasti entistä vähemmän. Tuolloin perheelle ehdotettiin, että gastrostoomasta luovuttaisiin. Vanhemmat eivät kuitenkaan uskaltaneet vielä luopua siitä siltä varalta, että jos Elna vaikka sairastuisi, eikä suostuisi juomaan riittävästi tai jos hän vaikka kesäkuumalla ei joisi tarpeeksi. Silloin voitaisiin nesteytyksestä huolehtia gastrostooman kautta. Saatuaan jonkin aikaa totutella ajatukseen, että Elna jo tulee toimeen oman syömisensä varassa, vanhemmat rohkaistuivat luopumaan gastrostoomasta. Se oli jännittävää, mutta mitään pelättyä taantumista Elnan syömis- ja juomistaidoissa ei tapahtunut. Gastrostoomasta luopumisen jälkeen refluksioireet loppuivat vähitellen kokonaan ja lääkitys voitiin lopettaa Elnan ollessa 2-vuotias ja ottaessa ensiaskeleensa. Kirjoita meille Juuri lukemasi FM Helena Törölän artikkeli on pyydetty lukijoiden kanssa käytyjen keskusteluiden ja sähköpostiviestien kannustamana. Pyydämmekin kirjoittamaan millaisia ajatuksia artikkeli herätti vammaisten lasten perheissä ja vastasiko kirjoitus arkeanne askarruttavaan kysymykseen refluksista. Odotamme kirjoituksianne osoitteessa

8 8 TULKKAUSPALVELUT CP-LEHTI 2012:2 Ammattikorkeakoulujen yhteishaussa Diakin uudistunut tulkkikoulutus Kevään ammattikorkeakoulujen yhteishaussa on mukana Diakonia-ammattikorkeakoulun Turun toimipaikan viittomakielentulkin koulutusohjelma, joka on uudistunut merkittävästi. Viittomakielen tulkkien lisäksi oppilaitoksessa koulutetaan tulkkeja puhevammaisille sekä muille puhetta tukevia ja korvaavia menetelmiä käyttäville. - Uudistus antaa hakijoille aivan uudet mahdollisuudet profiloitumiseen tulkkausalalla omien kiinnostuksen kohteidensa mukaan. Lisäksi opiskelijat pääsevät ihan etulinjassa opiskelemaan korkeakoulutasolla kielensisäistä tulkkausta suomenkielisten, mutta eri tavoin kommunikoivien asiakkaiden kanssa, tulkkilehtori Raija Roslöf sanoo. Tulkin työ kiinnostaa nuoria aiempien vuosien hakijalukujen perusteella paljon, ja tulkeilla on työelämässä suurta kysyntää. Koulutuksen uudistus parantaa tulkkien työllistymismahdollisuuksia entisestään, kun asiakasryhmä laajenee viittomakielisistä ja muista kuulovammaisista henkilöstä myös puhevammaisiin tulkinkäyttäjiin. Heidän käyttämiään kommunikaatiomenetelmiä ovat esimerkiksi puhetta tukevat tukiviittomat, piirtäminen, kuvat ja symbolit sekä kommunikoinnin tekniset apuvälineet. Opiskelija valitsee opintojen aikana, syventyykö hän viittomakielen tulkkaukseen vai kielensisäiseen tulkkaukseen. Diakin tulkkiopiskelijat opiskelevat uudistetun opetussuunnitelman mukaisesti nyt toista vuotta. Puhevammaisten tulkkeja valmistuu erikoisammattitutkinnolla monista eri oppilaitoksista, ja Diakin avaama korkeakoulutasoinen koulutus on luonteva väylä myös alan jatkokoulutukseen. Diakin ammatinvalintakone Facebookissa Oikaisu CP-lehdessä sivuilla olleissa kuvissa oli erheellisesti kerrottu kuvaajaksi Päivi Honkonen Kehitysvammaliitiitosta. Pahoittelemme. Kuva: Pekka Elomaa Tulkin käyttö arkipäiväistyy Koulutuksen uudistuksen taustalla on tulkkien asiakasryhmien moninaistuminen ja tulkkauspalveluiden siirtyminen kunnilta valtiolle Kelan alaisuuteen. Myös puhevammaisilla henkilöillä on oikeus tulkin käyttöön. - Tulkin käyttö yleistyy ja arkipäiväistyy viittomakielen tulkkauksen lisäksi puhevammaistenkin keskuudessa. Pian ollaan tilanteessa, jossa kaikki tulkinkäyttäjäryhmät ovat samassa asemassa myös tulkin koulutustason suhteen, Raija Roslöf iloitsee. Kuva: Istockphoto

9 CP-LEHTI 2012:2 KUNTOUTUSKURSSI 9 h e a l t h

10 10 PERHE CP-LEHTI 2012:2 Mika ja Pirjo Hernesniemi Vammaisten oikeuksien väsymätön puolustaja tulee Oulusta Teksti ja kuva: Marko Jääskeläinen Oulussa asustaa eräs pariskunta, jonka lähes kaikki oululaiset tuntevat: Pirjo Hernesniemi ja hänen miehensä Mika ovat tuttu näky Oulun katukuvassa tai Citymarketissa ostoksia tekemässä. Pirjolla on neliraajahalvaus, Mika on vain lievästi liikuntavammainen. Pariskunnalla on jo pitkä yhteinen tie kuljettuna, sillä he menivät naimisiin vuonna Me olemme Mikan kanssa tunteneet jo siitä asti, kun kävimme molemmat peruskoulua Lohipadon erityiskoulussa täällä Oulussa. Tiemme erkanivat sen jälkeen joksikin aikaa, mutta päivänä, jona valmistuin merkonomiksi, Mika soitti ja kysyi, saisiko tulla kahville. Sille tielleen se sitten jäi, Pirjo Hernesniemi muistelee lämpöä äänessään. Kaksi yritystä pitää kiireisenä Hernesniemillä on kaksi yritystä. Niistä toinen valmistaa käsityö- ja lahjatavaroita, joita myydään nettikaupassa, ja toinen tarjoaa lainopillista neuvontaa ja konsultointia. Ensiksi mainittua hoitaa pääasiassa Mika ja jälkimmäistä Pirjo. Muutenkin pariskunnan työnjako on sellainen, että Mikalle kuuluvat kaikki fyysistä voimaa vaativat työt, kun taas Pirjon vastuulla on yritysten maksuliikenne ja kaikki mahdolliset kirjalliset työt. Hän kertoo, että niistä saatavilla tuloilla ja niiden päälle tulevilla avustuksilla perhe pääsee tilanteeseen, että toimeen tullaan jotenkuten. Ei meillä kassakaappia rahoille tarvita, mutta laskut saadaan maksettua ja perheelle ruokaa ja vaatteita, hän sanoo. Arjessa riittää vilskettä Hernesniemet tunnetaan eläinrakkaina ihmisinä, ja perheeseen kuuluu kahden lapsen Pia, 16 ja Marko, 11 lisäksi kolme koiraa, kuusi kissaa ja lukuisa joukko akvaariokaloja ja huonekasveja. Eipä ihme, että perheessä riittää vilskettä aivan tavallisena arkiaamunakin. - Avustaja tulee aamulla kello kahdeksan ja antaa minulle lääkkeet, pukee ja auttaa pyörätuoliin. Sen jälkeen olen kuin kuka tahansa äiti komentaen Markon aamupalalle, hampaiden pesulle ja sen jälkeen kouluun. Jos avustaja ei ole tullut, annan ohjeeni sängystä käsin ja Mika tarkistaa, että homma tapahtuu, Pirjo kertoo.

11 CP-LEHTI 2012:2 PERHE 11 Kun puhe kääntyy lapsiin ja perheeseen, Pirjon puheesta kuulee, että nyt päästiin hänen lempiaiheeseensa: pariskunnan kaksi lasta ovat selvästi hänelle erittäin rakkaita. Molemmat lapsemme harrastavat kilpahiihtoa, ja kotona on kaappi täynnä palkintoja. Pia käy Pihtiputaan lukion hiihtolinjaa ja vierailee kotona kahden viikon välein viikonloppuisin, hän kertoo ylpeyttä äänessään. Vaikuttaa siltä, että asiat ovat ihan mallillaan. Nyt ne ovatkin, mutta näin ei ole ollut aina, sillä syksyllä 2010 perhettä kohtasi tragedia, jossa oli kyse nimenomaan lapsista ja heidän asuinpaikastaan. Avustaja otti yhteyttä sosiaaliviranomaisiin Pirjon mukaan hän joutui pari vuotta sitten vaihtamaan nopealla aikataululla vakituista avustajaansa, koska tämän piti joksikin aikaa lopettaa työt henkilökohtaisista syistä. Hernesniemet eivät tulleet toimeen valitsemansa uuden avustajan kanssa, joka irtisanottiin tehtävistään. Pian sen jälkeen he saivat puhelinsoiton sosiaaliviranomaisilta, jotka tulivat puhelua seuraavana päivänä kotikäynnille heidän luokseen. Tämän jälkeen Pia ja Marko Hernesniemi sijoitettiin lastenkoti Onnelaan, koska viranomaisten mukaan vanhemmat eivät olleet kykeneviä huolehtimaan heistä. Monien vaiheiden jälkeen Pirjo Hernesniemi otti yhteyttä MTV3:een, joka teki tapauksesta jutun 45 minuuttia -ohjelmaan joulun alla Lapset palaavat kotiin Pirjon mukaan ohjelman jälkeen asiat saivat uuden suunnan, kun eräs sen katsoja hankki heille lastensuojelutapauksiin perehtyneen juristin. Helmikuussa 2011 avohuollon tukitoimena ollut sijoitus lastenkotiin kumottiin, ja maaliskuun 7. päivä 2011 hallinto-oikeus päätti, ettei pysyvää huostaanottoa panna täytäntöön, vaan lapset saavat jäädä vanhempiensa luo asumaan jatkossakin. Sähköpyörätuolilla Utsjoelta Helsinkiin Sen verran kokemukset lastensuojeluviranomaisten kanssa Pirjoa sisuunnuttivat, että hän aikoo kesällä 2012 toteuttaa hyväntekeväisyystempauksen tasa-arvoisen vanhemmuuden puolesta. Matkaan hän lähtee perheensä, kahden avustajan ja huoltoauton tukemana Utsjoelta 4.6. ja jos kaikki sujuu hyvin, on perillä Helsingissä Perillä hän aikoo luovuttaa adressin tasa-arvoisen vanhemmuuden puolesta peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonille, jos tämä ehtii häntä tapaamaan. Tempaus on määrä rahoittaa siitä tehtävään esitevihkoseen sekä Pirjon sähköpyörätuoliin myytävillä mainoksilla. Lisäksi pyörätuolin maahantuoja sponsoroi toiset akut ja latauslaitteen. Kaikilla pitää olla oikeus vanhemmuuteen, jos lääketiede ei sitä estä ja jos ihminen ymmärtää vanhemmuuteen liittyvät vastuut ja kykenee ne vähintäänkin tuettuna kantamaan. Tämän viestin minä haluan tempauksellani välittää kaikkien tietoisuuteen, Pirjo napauttaa. Pirjo Hernesniemen adressi netissä: KIRJOITA MEILLE Herättikö juuri lukemasi artikkeli ajatuksia, kirjoita ja kommentoi. Odotamme postia osoitteessa Voit kirjoittaa halutessasi omalla nimellä tai nimimerkillä

12 12 PÅ SVENSKA CP-LEHTI 2012:2 Rehabiliteringshandledare för rörelsehindrare barn Jag har arbetat som rehabiliteringshandledare vid Vasa centralsjukhus i 17 år. Till grundutbildningen är jag sjukskötare och hälsovårdare. Barnneurologiska enheten såg behovet av en handledarbefattning för rörelsehindrare barn. Dåvarande överläkare på rehabiliteringsenheten grundare då tillfälligt en befattning. I detta nu är vi tre rehabiliteringshandledare för barn en på köptjänst deltid, samt sex rehabiliteringshandledare för vuxna en på köptjänst. Då jag blev erbjuden detta jobb, tänkte jag först att jag inte klarar av ett sådant arbete, men jag har ändå alltid tyckt om att sköta helheter och jag upplevde att det här arbetet kunde bli som en gåva från ovan till mig. Jag tog emot utmaningen! Det första året var tungt, för jag lärde mig ett nytt yrke vid sidan av arbetet, med nya lagar och paragrafer och ett nytt sätt att tänka ur rehabiliteringssynvinkel. Men jag har inte ångrat mig.mitt arbete är fortsättningsvis utmanande, intressant och alla familjer är olika och jag känner att jag är på rätt ställe. Familjerna styrs till mig via olika barnenheter eller via terapeuter. Vem som helst får kontakta mig, ingen remiss behövs. Rehabiliteringshandledning är kostnadsfri för klienterna. Den största diagnosgruppen jag handleder är barn med olika CP-skador. Andra diagnoser är t.ex. barnreuma, muskelsjukdomar, olika syndrom, olyckor hos barn, dysmeli, Erbs pares, kortväxta och andra olika handikapp som orsakar rörelsehinder. Jag träffat familjerna på sjukhus, hemma samt gör också daghems-och skolbesök. Under de första besöken berättar jag om tillvägagångssätten vid rehabilitering, socialbidrag, hjälper med ansökningar, berättar om handikapporganisationernas verksamhet, vi diskuterar kring barnets sjukdom eller handikapp och jag informerar om anpassningsträningskurser. Jag medverker i olika team, varifrån vi ordnar första informationskurser för reumabarns föräldrar och vid behov också för andra sjukdomsgrupper. Rehabiliteringshandledaren är ingen terapeut, men ibland träffar jag familjen några gånger efter varandra och sedan kan det vara en lång paus till nästa gång vi träffas. Ofta i livets brytningsskeden, i samband med att barnet börjar i daghem eller skolan, träffar vi varandra oftare. Ibland kan vi med familjerna ha djupgående rehabiliterande stöddiskussioner. Då barnen fyller 16 år överflyttas de till vuxensidan för vård och samtidigt byts också rehabiliteringshandledaren. Jag har varit så länge i det här arbetet, att jag redan har handlett klienterna i andra generation. Jag har haft förmånen att vandra bredvid längs rehabiliteringsstigen tillsammans med familjer och samarbetspartners och tackar för det. Annikki Fogström

13 CP-LEHTI 2012:2 TOIMITUKSELTA 13 Ihmiseltä ihmiselle Pietarsaaren seudulla on käynnistynyt kaksikielinen 10 perheen vertaistukiryhmä. Ensimmäiseen kokoontumiseen osallistui 6 perhettä. Ruotsinkieliseen vammaisten lapsiperheiden vertaistukeen on selvästi yhä suurempaa tarvetta. Vertaistuki perustuu omakohtaiseen kokemukseen. Kokemuksen jakaminen ja toisten henkilökohtaisten asioiden kuuleminen ja kuunteleminen on psyykkisesti rankkaa ja emotionaalisesti herkkää. Niinpä onkin erinomaista, että Kaakkois-Suomessa on käynnistymässä tämän kevään aikana työnohjausta vertaistukihenkilöinä toimiville. Kuva:Petra Peltonen Jokaisella on paikkansa yhteiskunnassamme. Heitä, jotka eivät omasta halustaan tai pyrkimyksestään huolimatta voi hakea omia oikeuksiaan, on tuettava niin hyvään elämään kuin mahdollista. Näiden kansalaisten oikeuksia valvoo erilaiset kansalais-, sosiaali-ja terveysjärjestöt sekä yhdistykset. Suomen CP-liitto ry ja sen 20 CP-yhdistystä antavat turvallisen viitekehityksen CP-, MMCja HC-vammaisten lasten perheille, nuorille ja aikuisille. CP-yhdistyksessä perheet voivat olla varmoja, että saavat tukea omaan arkeensa, sillä saman kokenut vanhempi ymmärtää mistä on kyse, kun lapsen sairaalakierre rasittaa, harmittaa tai väsyttää. Tai kunnallinen päivähoito oman lapsen kohdalla ei toteutunutkaan luvatulla tavalla. Nämä esimerkit ovat vain jäävuoren huippu asioista, joista Suomen CP-liiton ja CP-yhdistysten yhteistyönä järjestetyissä vertaistukitapaamisissa on puhuttu. Viime aikoina eri foorumeilla on keskusteluun noussut myös aikuisen vammaisen naisen oikeus äitiyteen. Yhteiskunnassamme vallitsee yhä kielteinen asenneilmasto vammaisen naisen raskauteen ja oikeuteen tulla äidiksi. Jokaisella yhteiskuntamme kansalaisella on jakamaton oikeus niihin arvoihin ja sellaiseen elämään, jonka katsoo juuri hänelle oikeaksi. Omaksi. CP-yhdistykset pyörittävät ansiokasta, paikallista ja alueellisesti vaikuttavaa toimintaa pääosin vapaaehtoisin voimin. Nämä toimijat jaksavat uutterasti vuodesta toiseen, mutta kaipaavat rinnalleen uusia vereksiä voimia, jotka vähitellen ottaisivat vetovastuun yhdistyksen kokonaisvaltaisesta toiminnasta. Perinteisestä yhdistystoiminnasta kiinnostuneita ihmisiä toivotaan mukaan. Tällaisia ajatuksia on ollut aistittavissa CP-yhdistyksissä, viestittävät kenttätyötä tekevät liiton toimihenkilöt. He esittävät, että CPyhdistykset voisivat tiivistää yhteistyötä esimerkiksi vammaisneuvostojen kanssa. Näin lisätään paikallista ja alueellista näkyvyyttä sekä vaikuttavuutta vammaispoliittisesti merkittävissä asioissa, joiden halutaan tavoittavan kuntapäättäjät ja valtakunnan politiikassa toimivat. Sini Pälikkö

14 14 TOIMITUKSELTA CP-LEHTI 2012:2 Kurkistus onneen Kuinka paljon faktaa on fiktiossa tai fiktiossa on faktaa. Sitä mietin lukiessani valtakunnallisen sanomalehden juttua Tampereen elokuvajuhlista. Juttu oli otsikoitu Hauskuutta haetaan kilpailuista. Suomalainen lyhytelokuva on usein niin synkkää, että kilpailulla piti etsiä hauskoja käsikirjoituksia. Juttu oli kuvitettu rähmällään olevalla naisella, jonka vieressä oli särkynyt ruukkukasvi ja takana Peppi-tyttö ja vähän repsahtanut aviomies. Viereiset kuvat kertoivat lentokoneen vessaan juuttuneesta miehestä ja syrjäytyneestä työkkärihakijasta. Mielestäni niin kuvat kuin tekstikään eivät olleet hauskoja, vaan iänikuista bulkkikamaa, josta hauskuus on kaukana. Puhumattakaan iloisuudesta. Samalla viikolla, kun Tampereen elokuvajuhlat näytti uusia lyhytelokuviaan, sai Helsingissä ensiiltansa 8.3. lyhytelokuva Onni on entisessä elokuvateatteri Gloriassa. Lyhäri kertoi Suomen CP-liiton Laajasalon Palveluasuntojen asukkaiden elämästä ja ajatuksista onnesta. Mieleeni jäivät erityisesti rannalla voimakkain siveltimin vedoin maalava Tiina Villa, joka kertoi tavastaan tehdä taidetta ja olla piittaamatta tuntemattomien sanoista tai katseista ja Jaana Mitikka, jonka intohimona oli ollut ratsastus. Lonkkakivun vuoksi Jaana ei voinut enää ratsastaa, mutta yhä edelleen Jaana käy talleilla nuuhkimassa tallin hajua ja taputtamassa hevosia. Elokuvassa esiintyvillä miehillä oli miehisemmät puheet onnesta ja harrastuksista: tulishow ja lottoaminen. Tulishow oli auttanut harrastajansa ystävän kuoleman yli, kun taas lottoharrastajan ajatukset liittyivät meidän kaikkien joskus lottoavien toiveisiin voittaa päävoitto. Kaunis kuvaus ja oivaltava leikkaus tukivat elokuvan kerrontaa kaikilta osin. Taiteen tekijä istumassa rannalla oli kuvattu huikaisevan kauniisti ylhäältä kalliolta, jolloin katsojalla välittyi meren suuruus ja rannan autius. Miesten kohtauksissa välittyi melkeinpä kaurismäkimäinen kerronta, sellainen mielikuva jäi, kun jälkeenpäin mietin mitä kertoisin lukijoille näiden kahden miehen kertomuksen fiiliksestä. Sanat ja kuvat muodostavat kokonaisuuden, jota ei voi selittää. Jokaisen on nähtävä mitä ONNI ON ja näin muodostettava oma kokemuksensa elokuvan välittämästä ajatuksesta onnesta. Toivoa sopii, että tämä Saara Marttisen ohjaama 1yhytelokuva Onni on löytää tiensä laajempaankin levitykseen vaikkapa Yleisradion kanavilla. Hieno elokuva ansaitsee suuremman katsojamäärän kuin Gloriassa olleet hieman yli 100 henkilöä. Onni On -lyhytelokuva on saanut tuotantotukea Suomen CP-liitolta. Sini Pälikkö Lyhytelokuva Onni On Kesto 14,40 min. Tuotantoyhtiö: Double back documents Oy Tuottaja, ohjaaja: Saara Marttinen Käsikirjoitus: Saara Marttinen, Pinja Mäki, Sebastian Bredenberg Kuvaus: Sebastian Bredenberg Äänitys ja äänisuunnittelu: Pinja Mäki/Pandasonics Sävellys Tommi Mäki/ Pandasonics Leikkaus: Niina Brandt/ Double back documents Oy Värimäärittely: Saara Marttinen ja Sebastian Bredenberg

15 CP-LEHTI 2012:2 KULTTUURIAREENA 15 tekijöitä Tekijätiimi Tekijöitä Naistenpäivänä Gloriassa Teksti ja kuvat: Joni Tirkkonen Suomen CP-liitto järjesti kevättapahtuman Kulttuuriareena Gloriassa Tapahtumassa näytettiin Onni on -lyhytdokumenttielokuva ensimmäistä kertaa suuremmalle yleisölle. Lisäksi kiitospuheita pitivät elokuvan tekijät sekä elokuvassa esiintyneet Laajasalon palveluasunnon asukkaat. Loppuilta panostettiin elävään musiikkiin ja yhdessäoloon. Tapahtumaan oli ilmainen sisäänpääsy, ja halutessaan ulkovaatteet sai jätettyä narikkaan 2 euron maksulla. Glorian ovet avautuivat klo ja Pieni Roobertinkatu täyttyi tapahtumaan saapuneista vieraista. Itse tapahtuma alkoi kuudelta Anitta Malmbergin tervetuliaispuheella. Tämän jälkeen päästiin itse elokuvaan. Onni on elokuva dokumentoi neljän Laajasalossa asuvan CP-vammaisen aikuisen ihmisen toiveita ja niiden toteutumisia vuodelta Elokuvan jälkeen oli kiitospuheiden aika. Kiitoksia ja ruusuja saivat elokuvan tekijätiimi, joita Anita Malmberg haastatteli yleisön kuunnellessa kiinnostuneena elokuvan tekemisestä ja sen sisällöstä. CP-liiton palvelupäällikkö Ilona Toljamo lausui vielä kiitoksensa liiton puolesta. en kadu ketään niistä, joita syliini suljin heitä sentään rakastin itken kaikkia niitä joiden ohitse kuljin joita väistin ja pakenin -Timo Rautiainen (Lintu) Onni on elokuva on kestoltaan 14 minuutin kertomus Tiina Villan maalausharrastuksesta, Jaana Mitikan hevosten hoitamisesta, Tom Fogelbergin uimisesta ja tietysti lottoamisesta, sekä Timo Sahan tulishowsta. Lisäksi elokuvassa esiintyy Tero Nuotio. Näissä jokaisessa on runollinen tarina aikuisen haaveista ja unelmista. Elokuva osoittaa hienolla tavalla sen, että unelmiaan voi toteuttaa erilaisista arjen haasteista huolimatta. Osa elokuvaan osallistuneista kokivat elokuvanteon mielekkäänä ja tarpeellisena, ja osahan oli jo entuudestaan ollut mukana erillaisissa kuvausprojekteissa. Yksikään elokuvassa mukana olleista ei kokenut tekemistä raskaaksi, vaikka välillä puhuttiin vaikeistakin aiheista. Jaanan sanoin Voisi tehdä lisääkin jos olisi mahdollisuus. Elokuvan käsikirjoitus oli Saara Marttisen, Pinja Mäen sekä Sebastian Bredenbergin käsialaa. Saara myös ohjasi elokuvan, ja Sebastian vastasi kuvauksesta. Pinja loihti äänimaailman ja Tommi Mäki sävelsi tunnelmallisen musiikin. Leikkauspöydän äärellä työskenteli Niina Brandt. Kuvaukset alkoivat kesällä 2011, ja loppuivat saman vuoden syksyllä. Elokuvaa kuvattiin Laajasalossa asukkaiden koto- >>

16 16 KULTTUURIAREENA CP-LEHTI 2012:2 na, uimarannalla ja ala-asteen viereisellä urheilukentällä. Espoossa sijaitsevalla hevostallilla kuvattiin yksi ulkoilmakohtaus. Myös Vuosaaren uimahallissa vierailtiin. Elokuvan ja kiitosten jälkeen, hieman ennen kello yhdeksäätoista oli aika siirtyä illan seuraavaan vaiheeseen. Juontaja kertoi loppuillan musiikkiohjelmasta, kiitti omalta osaltaan illasta ja lausui katkelman Timo Rautiaisen kappaleesta Lintu. Heti tämän jälkeen aloitti illan ensimmäinen bändi. Woodoo Fish, Sari Laihon johtamana esitti cover-kappaleita niin suomalaisista hiteistä kuin myös ulkomaalaisista kappaleista. 45 minuutin settiin mahtui niin Apulannan Tonin kuin Neil Youngin tekemiä kappaleita. Viidentoista minuutin tauon jälkeen lavalle astui solisti Kirsi Kipe Ojanperällä vahvistettuna ensimmäistä keikkaansa vetävä Absin the Untamed, joka soitti englanniksi laulettua omaa tuotantoa. Timo Rautianen ja Jussi Lampi Illan viimeisenä lauteille astelivat Timo Rautiainen ja Jussi Lampi. He esittivät akustisesti useita tunnettuja biisejä, kuten Tapio Rautavaaran Johnny Cash coverin Kiven sisällä, sekä M. A. Nummisen Hymyile Miss Universum. Fredin tunnetuksi tekemä Roskisdyykkarin balladi kuultiin myös. Mahtava ilta tuli päätökseensä kymmenen maissa ja kaikille jäi illasta hyvä tunnelma. Toivottavasti tämäntapaisia tapahtumia nähdään jatkossakin. Absin the Untamed Woodoofish Ilona Toljamo

17 CP-LEHTI 2012:2 TIETOKIRJALLISUUS Järjenjuoksuja ideasta kirjaksi 17 Satu Järvinen Minäkö esikoistietokirjailija? Uusi titteli tuntuu samanaikaisesti sekä hienolta että hämmentävältä. On vielä vaikea uskoa, että pitkäaikainen unelmani omasta kirjasta on viimein totta. Esikoisensa löytäminen kirjaston hyllyltä tai verkkokirjakaupasta on outoa ja ihmeellistä. Olen aina ollut ahkera lukija ja asioiden ilmaiseminen kirjoittamalla on ollut minulle mieluisaa etenkin silloin, kun olen saanut keskittyä faktojen esittämiseen. Satuilu kun ei ole nimestäni huolimatta ollut koskaan vahvoja puoliani. Näin ollen asiapainotteinen tekstilaji oli luonnollinen valinta. Lisäksi kirjasta löytyy kuitenkin muutama kirjoittamani runokin. Tässä kirjoituksessa kerron, miten idea elämänkaarellisesta CP-vammaisuutta käsittelevästä tietokirjasta muovautui vähitellen valmiiksi teokseksi. Miksi? Satu Järvisen albumi Lähes 40-vuotiseen matkaani CP-vamman kanssa on mahtunut jos jonkinlaisia episodeja. Monet asiantuntijat eivät ole uskoneet kykyihini mikä pahinta, jopa järjenjuoksuani on kyseenalaistettu. Tiedän myös etten ole ainoa, jolle on käynyt niin.yliopistossa tuntiopettajana toimiessani minun ei ole uskottu voivan olla CP-vammainen, koska minulla ei ole pakkoliikkeitä ja puhunkin normaalisti. Olen joutunut kerta toisensa jälkeen selittämään, mistä tässä monimuotoisessa liikuntavammassa oikein on kysymys. Käsitys siitä, että CP-vamma on älyllinen kehitysvamma, on sekin edelleen valitettavasti varsin yleinen. Sanotaan, että tieto lisää tuskaa. Haluan kuitenkin uskoa siihen, että juuri tietoa lisäämällä voidaan kitkeä ennakkoluuloja. Näin sekä meidän CP-vammaisten että kanssakulkijoidemme elämä voisi sujua aiempaa mutkattomammin. Siksi tämä kirja oli ikään kuin pakko kirjoittaa. Kirjaidea kypsyi mielessäni monta vuotta ennen kuin ryhdyin varsinaiseen kirjoitustyöhön viitisen vuotta sitten. Edessä oli lukuisia haasteita eikä vaikeuksiltakaan vältytty. Muun muassa tuhoutunut kovalevy, toistuvasti tulehtunut jännetuppi ja tuoreet lakiuudistukset tekivät prosessista varsin haastavan ja mielenkiintoisen. Elämäntarinoiden kokoaminen oli sekin yllättävän hankalaa. Innostuneita elämästään kertojia löytyi kyllä suhteellisen helposti, mutta syystä tai toisesta moni heistä myös muutti mielensä kesken prosessin. Loppujen lopuksi olen todella tyytyväinen saamieni tarinoiden moni-ilmeisyyteen. Usko siihen, että kirja kannattaa kirjoittaa ei horjunut, mutta välillä teoksen valmistuminen tuntui kuitenkin varsin epätodennäköiseltä. Nyt kun valmis kirja on kädessäni, voin vain ihmetellä kuinka paljon käsikirjoitus muuttuikaan kirjahankkeen aikana. Yksi asia sentään säilyi samana alusta loppuun, nimittäin kirjan nimi, Järjenjuoksuja. Tällä haluan korostaa ennen kaikkea sitä, että järki kyllä juoksee, vaikka jalat eivät edes kävelisi. Kirjaa lukiessa jokainen voi sitten miettiä, kenellä järki on juossut ja kenellä ei. Mitä? Alustavasta ideasta alkaen oli selvää, että haluan kirjoittaa kirjan, jossa on sekä teoreettista että elämänmakuista tietoa. Koulutukseni vaikutti luonnollisesti teemojen valintaan. Painopiste on lapsuuteen ja nuoruuteen liittyvissä kysymyksissä. Kirjassa käsitellään muun muassa liikuntavammaisen lapsen matkaa päiväkodista kouluun, nuoren opintopolkua peruskoulusta toisen asteen koulutukseen. Huomiota kiinnitetään myös esteettömään korkeakoulutukseen ja työelämään. Lisäksi kirjassa tarkastellaan niin CP-vamman

18 18 TIETOKIRJALLISUUS CP-LEHTI 2012:2 muotoja, liitännäisvammoja kuin kuntoutustakin, mutta lääketieteellisten faktojen syvällinen käsittely on jätetty tietoisesti alan asiantuntijoille. Elämänmakuista tietoa edustavat puolestaan kuuden eri-ikäisen CP-vammaisen henkilön ja yhden vammaisten lasten vanhemman kertomukset omasta elämästään. Näiden tarinoiden tarkoituksena on osoittaa, että vaikeakaan vamma ei ole este hyvälle ja tavalliselle elämälle. Jokainen CP-vammainen ihminen on ainutkertainen yksilö omine vajavuuksineen ja vahvuuksineen. Vamma on osa elämää, muttei koko elämä. Kirjaan on kerätty myös esimerkkejä kohtaamattomuuksista, eli sellaisista tilanteista, joissa liikuntavamma on aiheuttanut ongelmia arkisissa kohtaamistilanteissa. Katso, älä tuijota. Kysy, älä oleta. Kohtaa, älä ohita sopii mielestäni ohjeeksi arvostavan kohtaamisen tiellä. Vaikka opuksessa keskitytään CP-vammaan liittyviin kysymyksiin, antaa se eväitä erilaisuuden ymmärtämiselle yleisemminkin. Kenelle? Kun kerroin muutamille suurille kustantamoille kirjaideastani, sain pääosin myönteistä palautetta. Minun kyllä uskottiin pystyvän kirjoittamaan kyseisen teoksen. Kutsuipa joku minua kaksinkertaiseksi asiantuntijaksikin. Teoksella ei kuitenkaan nähty olevan potentiaalia markkinoilla. Tällaista kirjaa kun luonnehdittiin pienen piirin jutuksi, joka ei suurta yleisöä kiinnostaisi. Onneksi Suomen tietokirjailijat ry koki tällaiselle kirjalle olevan tarvetta. Heiltä saamani apurahan turvin tuotokseni päätyi ihmisten luettavaksi eikä jäänyt pölyttymään pöytälaatikkoon. Itse olen vahvasti sitä mieltä, että kirjalla on annettavaa monenlaisille lukijoille. Kohderyhmänä ovat paitsi kasvatus-, sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattilaiset niin myös eri alojen opiskelijat. Opiskelijoille kirja toimii käsikirjamaisena teoksena vaikkapa opinnäytetöitä tehdessä. Vaikka teos ei tarjoakaan tyhjentävää totuutta asioista, laajan lähdeluettelonsa avulla se auttaa löytämään lisää tietoa monista teemoista. Omaa paikkaansa etsiville CP-vammaisille nuorille toisten saman vamman kanssa elävien ihmisten kertomukset elävästä elämästä antavat vertaistukea ja toivottavasti myös luottamusta valoisaan tulevaisuuteen. Sitä toivon sen antavan myös vammaisten lasten vanhemmille. Jokainen vammainen lapsi kun tulee nähdä ennen kaikkea lapsena. Mitä paremmin vanhemmat hyväksyvät lapsensa juuri sellaisena kuin hän on, sitä paremmat eväät lapsi saa itsetuntonsa rakentamiseen. Niin sanottujen asiantuntijoiden ennustuksiin ei pidä noin vain alistua, vaan tärkeää on avoimin mielin suhtautua siihen, mitä elämä tuo tullessaan. Mitä seuraavaksi? Nyt kun monivuotinen kirjaprojekti on päättynyt, ja yksi unelma on toteutunut, uusia ideoita on jo syntynyt. Aion jatkossakin elää tiukasti kiinni juuri tässä hetkessä, mutta samalla kuitenkin aina jalat tukevasti irti maasta. Aina on tilaa vielä yhdelle unelmalle. Itselleni ne liittyvät tavalla tai toisella juuri kirjoittamiseen.nähtäväksi jää, mikä on seuraava luovan kirjoitustyön tulos. Väitöskirja, runokokoelma vai jotain muuta? Varmaa on vain se, että vammaisuudesta kirjoittaminen jatkuu Satu Järvinen KM, sosiaalityöntekijä Turku VUODEN 2012 STIPENDIT Suomen CP-liitto ry:n hallitus päätti kokouksessaan julistaa haettavaksi Suomen CP-liiton stipendirahastosta stipendejä yhteensä 3000 stipendirahaston sääntöjen mukaiseen toimintaan. Rahaston tarkoituksena on apurahoja myöntämällä tukea CP-vammaisten ja muiden vammaisten henkilöiden opintoja ja opintomatkoja sekä muuta vastaavaa toimintaa. Rahastosta on myös mahdollista tukea sellaista tutkimustyötä, joka on liiton tarkoituksen ja toiminnan mukaista. Stipendien hakuaika päättyy Vapaamuotoiset hakemukset tulee toimittaa osoitteeseen: Suomen CP-liitto ry Tomi Kaasinen Malmin kauppatie Helsinki tai Hakemuksessa on hyvä mainita ainakin stipendin käyttötarkoitus, haettava määrä, taloudelliset ja muut perusteet, mahdollinen jäsenyys CP-yhdistyksessä, kuvaus mahdollisesta omasta vammasta sekä tilinumero stipendin maksatusta varten. Hakemukset käsitellään ja myönnettävät stipendit päätetään Suomen CP-liitto ry:n hallituksen kokouksessa

19 CP-LEHTI 2012:2 OPPIMINEN 19 Kauppaleikki on hauskaa ja monipuolista harjoittelua. Kuvassa Essi-Maria ja Jere. Teksti: Eeva Malmström, matematiikan erityisopettaja Ruskeasuon koulu Kuvat: Eeva Malmström & Gergely Deák Matematiikasta iloinen juttu! Matematiikan oppimisvaikeustutkimusta on tällä vuosituhannella lisätty vauhdilla. Hyvä niin. Lukuja kirjoitustaidon oppimisprosesseja on tutkittu jo pitkään. Sen seuraukset näkyvät tänä päivänä yleisesti käytössä olevissa, tieteellisesti perustelluissa opetusmenetelmissä ja hyvissä oppimistuloksissa. Jonkun arvion mukaan matematiikka laahaa pari vuosikymmentä luki-tietämystä jäljessä. Suomessa tehdään kiinnostavaa matikkatutkimusta mm. Turun yliopiston Oppimistutkimuskeskuksessa (OTUK), Jyväskylän Niilo Mäki Instituutissa (NMI) sekä Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksella. Pedagogista kehittämistä uuden tiedon pohjalta tapahtuu myös asiasta innostuneiden opettajien toimesta mm. maanlaajuisessa Matikkamaa-verkostossa. Vireä Varga-Neményi yhdistys taas pohtii uusia pedagogisia keinoja suomalaiseen matematiikanopetukseen ottaen mallia unkarilaisesta kymmenien vuosien aikana kehitetystä menetelmästä. - Työpaikkani Ruskeasuon koulu on verkostoissa mukana. Kuulolla ollaan! Olen viihtynyt Ruskiksella luokanopettajana vuodesta Noin kolmenkymmenen vuoden aikana on kertynyt aika paljon hiljaista tietoa, jota nykyisessä tehtävässäni matematiikan erityisopettajana saan tuoreista näkökulmista arvioiden tarkastella. Matematiikan opiskelu on monille oppilaillemme kinkkinen juttu. Pikkukoululaisten alkuinnostuksen ja suurten odotusten jälkeen matikkapolku alkaa kovin usein hiljalleen hankaloitua.vaikka laskujen parissa ahkeroitaisiin kuinka paljon, viimeistään kymppiin tultaessa ja sitä ylitettäessä reppu alkaa painaa.runsaankaan harjoittelun avulla (ehkä ulkoa) omaksuttu tieto ei avaudu, eikä sen soveltaminen ole helppoa. Turhaudutaan, motivaatio laskee ja usko omaan oppimiseen hiipuu. Ennen vanhaan olisi todettu: ei ole lapsella matikkapäätä, kehen lie tullut? Tänä päivänä tuo kuittaus ei enää toimi. Matemaattinen tietorakennelma luodaan pikkuhiljaa. Uusi aines liitetään aina aiemmin opittuun. Mikäli jokin kerros jää hataraksi, luomus alkaa horjua. Toisin kun enempiä miettimättä luullaan, matematiikan opiskelu ei ala vasta kouluiässä. Ennen matematiikan symbolikielen opiskelua tarvitaan vahvoista valmiuksista luotu perustus: valtavasti omaehtoista >>

20 20 OPPIMINEN CP-LEHTI 2012:2 Väsisauvat havainnollistavat lukujen väilisiä suhteita. Frida ahertamassa. Frida ja Annika tarkkoina. (tai ohjattua) havainnointia, peleissä, leikeissä, arkisissa toimissa. Vajaa vuosikymmen sitten Minna M. Hannula (OTUK) toi väitöskirjassaan esiin uuden käsitteen lasten varhaiseen matemaattiseen kehitykseen: spontaani huomion kiinnittäminen lukumääriin (Spontaneous FOcusing on Numerosity eli SFON). Tutkimusryhmineen hän havaitsi, että alle kouluikäisten lasten taipumuksissa hahmottaa maailmaa lukumäärien avulla on suuria eroja. Ne lapset, jotka tarkastelevat luontaisesti ympäristöään kuinka monta jotakin silmälasien lävitse, tulevat hankkineeksi itselleen suunnattoman määrän merkityksellistä, kokemusperäistä tietoa matematiikan ymmärtämisen pohjaksi. Vastaavasti lapsi, joka ei kiinnitä huomiota lukumääriin, jää ilman tätä harjoitusta. Koulun alkaessa erot lasten valmiuksissa ovat jo päässeet kasvamaan suuriksi. Jatkotutkimus osoittaa, että varhain syntyneet erot näkyvät vielä monen kouluvuoden kuluttua matematiikan osaamisessa. Mitä tämä tarkoittaakaan meidän pientemme kohdalla? Kuinka monelle pikkulapselle, jolla on CP-oireisto, on luontaista alkaa laskien tutustua uusiin asioihin tai paikkoihin? Mitä tarkkojen lukumäärien selville saaminen ylipäätään edellyttää: asennon vakautta, silmien hallittua liikettä, tarkkarytmisyyttä katseen, mahdollisen kädellä osoittamisen ja oikeassa järjestyksessä etenevien lukusanojen kesken. Entä näköaistimus sinänsä ja/tai näkötiedon tulkinta aivotasolla, saako lapsi katselemalla luotettavaa tietoa? Miten muut aistihavainnot ja motoriset kokemukset tukevat tiedon saantia ja ymmärrystä? Mihin vaiheeseen matematiikan oppimisvalmiuksien on ollut mahdollista kehittyä ennen kouluikää? Jokaisen, joka on kiinnostunut CP-vamman vaikutuksesta oppimiseen, olisi hyvä tutustua kirjaan Näkökulmia näköpulmiin (www.valteri.fi / Valteri-Puoti: julkaisu 2/2008). Kirja raportoi valtakunnallisesta liikuntavammaisten koululaisten toiminnallisen näönkäytön tutkimushankkeesta, joka toteutettiin valtion erityiskouluissa Oulussa, Kuopiossa ja Helsingissä. Tutkimukseen osallistui 53 lasta ja nuorta, joista 87 %:lla oli CP-vamma. Hankkeen ytimessä toimi silmälääkäri, dosentti Lea Hyvärinen. Hanke osoitti, että keskushermostoperäiseen liikuntavammaan voi liittyä paljon useammin näkemiseen ja toiminnalliseen näönkäyttöön liittyviä pulmia kuin kliinisissä tutkimuksissa oli aiemmin tullut esiin. Visuaaliset ja visuospatiaaliset taidot ovat matemaattisten taitojen kehittymisen tärkeä osa, kirjoittaa neuropsykologi.. Aulikki Tervo Toinen sitaatti: Matematiikan taitojen kehittyminen edellyttää sijaintien ja suuntien hahmotuksen rakentumista automaattiseksi. Tällöin voi mielessään järjestellä asioita paikoilleen. Lukujonotaidot, lukujonon järjestäytyminen ja siinä eteenja taaksepäin liikkuminen edellyttävät näitä taitoja. Ympäristöön tutustumisen ja oppimisen kannalta merkittävä, hankkeen esille tuoma seikka on ns. ruuhka- eli crowding-ilmiö. Sitä esiintyi huomattavalla osal-

Lapsilla voi ilmetä syömisen vaikeutta, jonka syytä ei aina heti saada selville. Toisinaan taas esimerkiksi

Lapsilla voi ilmetä syömisen vaikeutta, jonka syytä ei aina heti saada selville. Toisinaan taas esimerkiksi Helena Törölä FM, puheterapeutti tutkija Oulun yliopistollinen sairaala Lasten ja nuorten klinikka NDT Bobath seniorikouluttaja Mikä ihmeen refluksi? Lapsilla voi ilmetä syömisen vaikeutta, jonka syytä

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

PIENI PALVELUOPAS 2011

PIENI PALVELUOPAS 2011 PIENI PALVELUOPAS 2011 Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki Puh. 09-5407540, fax. 09-54075460 toimisto@cp-liitto.fi AIKUISTOIMINTA Aikuistoiminnan tarkoituksena on kehittää vammaisille aikuisille toimintoja

Lisätiedot

PIENI PALVELUOPAS 2012

PIENI PALVELUOPAS 2012 PIENI PALVELUOPAS 2012 Malmin kauppatie 26, 00700 Helsinki Puh. 09-5407540, fax. 09-54075460 toimisto@cp-liitto.fi, www.cp-liitto.fi AIKUISTOIMINTA Aikuistoiminnan tarkoituksena on kehittää vammaisille

Lisätiedot

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Jyväskylän ammattikorkeakoulu 4.12.2007 klo. 12-16 projektipäällikkö Pirkko Jääskeläinen Puhevammaisten tulkkipalvelun oikeus! Kuka on puhevammainen? Miten tulkkipalvelua

Lisätiedot

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia Hannele Haapala, TYKS, Keskola Separaation vähentäminen Hoitojaksot keskolassa saattavat kestää kuusikin kuukautta. Keskosvauva kotiutuu

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

Perhosen eväin iloiseen elämään! Opas Turner-tyttöjen syömistilanteisiin Heli Heltimoinen, Heidi Lallo

Perhosen eväin iloiseen elämään! Opas Turner-tyttöjen syömistilanteisiin Heli Heltimoinen, Heidi Lallo Perhosen eväin iloiseen elämään! Opas Turner-tyttöjen syömistilanteisiin Heli Heltimoinen, Heidi Lallo Heli Heltimoinen, Heidi Lallo Perhosen eväin iloiseen elämään! Opas Turner-tyttöjen syömistilanteisiin

Lisätiedot

Suomen Refluksi www.refluksi.fi

Suomen Refluksi www.refluksi.fi Suomen Refluksi www.refluksi.fi imeväisikäisten pulauttelu on normaali fysiologinen ilmiö niin kauan kuin siitä ei aiheudu terveydellisiä ongelmia (pahimmillaan 4-6 kuukauden iässä, loppuu yleensä 18 kuukauteen

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia

Mitä on tapahtunut? -Emme ymmärrä mitään. -Tunne-elämä on jäissä. -Pikkuinen on edessä, mutta niin kaukana. -Hoitajat hoitavat Jaakkoa ja vanhempia Jaakon elämä Emme uskoneet, että selviät, Emme uskoneet, että saisimme pitää sinut, Sinua hoivattiin, puolestasi rukoiltiin, välillä rukousta ei voinut lopettaa, se jatkui herkeämättä, hiljaa mielessä.

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä,

Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä, Nina Kivirasi Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä, mutta hänen mielestä ammattikoulu on paljon

Lisätiedot

VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE. Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka:

VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE. Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka: VAUVAPERHEEN VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi: Vanhempi: Haastattelija: Päivä ja paikka: 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen lapsesi on mielestäsi? Onko hän sellainen, joka osaa

Lisätiedot

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan

Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Mistä ja miten asiakkaat tavoitetaan Esteettömästi yhdestä ovesta?- Mielenterveys- ja päihdepalveluita kaikille 29.10.2009 Anneli Pienimäki Päihdetyön kehittämispäällikkö Sininauhaliitto Keitä asiakkaat

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta

Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Perhevapaalta työelämään - Terveiset Tampereen varhaiskasvatuksesta Sari Salomaa-Niemi ohjaajien haastattelun kautta Ohjaajien ajatuksia Tampereella päivähoitovetoista ylilääkäri Tuire Sannisto kuuluu

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva

Lisätiedot

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT

ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT ROVANIEMEN VAMMAISPALVELUT HYVÄN ARJEN TUKENA Rovaniemen kaupungin vammaispalvelut edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Autamme asiakkaitamme ylläpitämään toimintakykyään

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille ...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

MIKSI TUKIVIITTOMAT?

MIKSI TUKIVIITTOMAT? MITKÄ TUKIVIITTOMAT? Tukiviittomilla tarkoitetaan viittomamerkkien käyttämistä puhutun kielen rinnalla, siten että lauseen avainsanat viitotaan. Tukiviittomien tarkoituksena on tukea ja edistää puhutun

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related Syyskuu no 55 /2012 http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related "Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Särkyneitä

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

SISARUKSENA KESKOSVAUVALLE

SISARUKSENA KESKOSVAUVALLE SISARUKSENA KESKOSVAUVALLE Onneksi olkoon pikkusisaruksestasi! Perheeseenne on syntynyt uusi perheenjäsen ja sinusta on tullut isosisko tai isoveli. Pienen sisaruksesi syntymä on ollut sinulle varmasti

Lisätiedot

Matias magneettitutkimuksessa. Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille

Matias magneettitutkimuksessa. Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille Matias magneettitutkimuksessa Digitaalinen kuvakirja magneettikuvaukseen tulevalle lapselle ja vanhemmille 1 Moi! Minä olen Matias ja harrastan jääkiekkoa. Kaaduin harjoituksissa ja loukkasin polveni.

Lisätiedot

Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista 133/210

Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista 133/210 Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista 133/210 Tämän lain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön mahdollisuuksia toimia yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Määritelmä Tulkkaus ja etätulkkaus

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi.

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. FT Katja Koski 2 lapsen äiti SELÄTÄ UHMA Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. Arkea Ilman Taistelua Millaista arkesi olisi, jos sinun ei tarvisi

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

Puhevammaisten tulkkauspalvelusta. Sinikka Vuorinen Puhevammaisten tulkki Tulkkikeskuksen vastaava

Puhevammaisten tulkkauspalvelusta. Sinikka Vuorinen Puhevammaisten tulkki Tulkkikeskuksen vastaava Puhevammaisten tulkkauspalvelusta Sinikka Vuorinen Puhevammaisten tulkki Tulkkikeskuksen vastaava Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalvelusta 1.9.2010.

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Kuuloliiton kokoushuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki.

Kuuloliiton kokoushuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki. 1 TULKKITOIMINNAN YHTEISTYÖRYHMÄ Pöytäkirja1/2012 Aika 6.2.2012 klo 10 16 Paikka Läsnä Poissa Tulkit Kuuloliiton kokoushuone A4.17, Valkea talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki. Laurén Sirpa (puheenjohtaja),

Lisätiedot

9.1. Mikä sinulla on?

9.1. Mikä sinulla on? 9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Järkipala hanke Järkipala hanke Tampereella vuonna 2007 2008 Hankkeessa keskityttiin terveelliseen välipalaan

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 14.2.2011 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 25 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

Kinnulan humanoidi 5.2.1971.

Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Kinnulan humanoidi 5.2.1971. Peter Aliranta yritti saada kiinni metsään laskeutuneen aluksen humanoidin, mutta tämän saapas oli liian kuuma jotta siitä olisi saanut otteen. Hän hyökkäsi kohti ufoa moottorisahan

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Nettikasvattajan. käsikirja

Nettikasvattajan. käsikirja Nettikasvattajan käsikirja 5+1 ohjetta kasvattajalle 1 Ole positiivinen. Osallistu lapsen nettiarkeen kuten harrastuksiin tai koulukuulumisiin. Kuuntele, keskustele, opi! Pelastakaa Lapset ry:n nettiturvallisuustyön

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin

Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin Case: Cosy Finland Hele Kaunismäki / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring, 8.4.2011 Mistä kaikki alkoi? Kirsti Sergejeff pääsi Gambian matkallaan vuonna 2002 tutustumaan

Lisätiedot

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN www.flow.fi MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN Joka tahtoo matkalle kohti uutta, hänen on lähdettävä. Miten matkalle voi lähteä? Omin jaloin, ottamalla ensimmäinen askel. Mitä sitten tapahtuu? Kyllä se selviää, askel

Lisätiedot

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN

EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN EVÄSPAKETTI OPISKELIJAN TYÖSSÄOPPIMISEEN TYÖSSÄOPPIMINEN 1. Neuvottele ensin opettajan kanssa Kerro opettajalle minne työpaikkaan aiot soittaa. Työpaikka: Puhelinnumero: Varaa itsellesi - rauhallinen

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella -projekti vuosina 2007-2010 CP- ikä/kunto -projekti (CPIK)

CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella -projekti vuosina 2007-2010 CP- ikä/kunto -projekti (CPIK) CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella -projekti vuosina 2007-2010 CP- ikä/kunto -projekti (CPIK) Invalidiliitto ry hallinnoi - RAY rahoittaa www.invalidiliitto.fi/cp-projekti

Lisätiedot

KESKUSTEN MERKITYS HENKILÖKOHTAISESSA AVUSSA

KESKUSTEN MERKITYS HENKILÖKOHTAISESSA AVUSSA KESKUSTEN MERKITYS HENKILÖKOHTAISESSA AVUSSA HENKILÖKOHTAISEN AVUN ALUETUKIKESKUS-PROJEKTIN PÄÄTÖSSEMINAARI Turku 14.11.2011 Raija Mansikkamäki Koordinaattori Assistentti.info Sisältö Esittelyssä Assistentti.info

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Jonnan tarina. Keväällä 2007

Jonnan tarina. Keväällä 2007 Sairastui syömishäiriöön 19-vuotiaana, 2006 Hoitosuhde kotikaupunkinsa nuorisopsykiatriseen poliklinikkaan jo ennen syömishäiriötä ahdistuksen takia Nyt 26-vuotias - Nuorisopsykiatrian poliklinikalla syömishäiriötä

Lisätiedot

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Mummon tyttö Draamatarina Kurvi-hankkeen kohtaamispaja

Mummon tyttö Draamatarina Kurvi-hankkeen kohtaamispaja Mummon tyttö Draamatarina Kurvi-hankkeen kohtaamispaja Käsikirjoitus: Onni Sarvela ja Jouni Piekkari Tavoitteet: Eläytyä yhteen mahdolliseen maahanmuuttajanuoren tarinaan, joka pohjautuu elävän elämän

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista

Usein kysyttyjä kysymyksiä nielurisaleikkauksista Tietoa nielurisaleikkauksesta Tämän tiedotteen tarkoituksena on auttaa potilasta voimaan mahdollisimman hyvin ja palaamaan normaaliin ruokavalioon ja normaaleihin aktiviteetteihin mahdollisimman nopeasti

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus Asiakas ja tavoite Heikieli on vuonna 2015 perustettu yhden hengen asiantuntijayritys, joka tarjoaa käännös- ja oikolukupalveluita englannista ja saksasta suomeksi. Freelance-kääntäjiä on Suomessa paljon,

Lisätiedot

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) 1. Esiharkinta ei aikomusta muuttaa käyttäytymistä ongelman kieltäminen ja vähätteleminen ei tiedosteta muutoksen tarpeellisuutta

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Tieto isäksi tulemisesta voi olla iloinen, hämmentävä, odotettu tai pelottava. Ajatus itsestä isänä konkretisoituu miehelle hitaasti mutta varmasti, kun

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys ja vapaaehtoistoiminta Hanna Falk, tutkija, VTT HelsinkiMissio HelsinkiMissio HelsinkiMissio on uskonnollisesti ja poliittisesti sitoutumaton sosiaalialan järjestö, joka toimii

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään.

Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään. 1 (13) Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään. Serviceproducenter som godkänts av Esbo stad för servicesedelssystemet för personlig assistans. Huom!

Lisätiedot

TerveysInfo. Aivoverenkiertohäiriöt (AVH) lukuina Faktatietoa aivoverenkiertohäiriöistä

TerveysInfo. Aivoverenkiertohäiriöt (AVH) lukuina Faktatietoa aivoverenkiertohäiriöistä TerveysInfo aivot Aivojumppa opas Aivojumppa on sarja helppoja ja miellyttäviä liikkeitä, jota oppimiskinesiologiassa käytetään kokonaisvaltaisen oppimisen tukena. Aivojumppaliikkeet helpottavat kaikenlaista

Lisätiedot

Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ. Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen

Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ. Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen Arjen asioita ja muistoja Oma kansioni -kirjaa voi käyttää apuna erilaisissa ryhmissä tai osallistujat

Lisätiedot

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen

Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana. Suvi Tuominen Vanhempi lapsen mediavalintojen ohjaajana Suvi Tuominen Mikä KAVI? Kansallinen audiovisuaalinen arkisto ja Mediakasvatus- ja kuvaohjelmakeskus yhdistyivät 1.1.2014 Lakisääteisiä tehtäviä mm. audiovisuaalisen

Lisätiedot