Kokonaistaideteoksen huoneissa katsaus Hvitträskin vaiheisiin, esineistöön ja Partage Plus hankkeeseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kokonaistaideteoksen huoneissa katsaus Hvitträskin vaiheisiin, esineistöön ja Partage Plus hankkeeseen"

Transkriptio

1 Teksti: Živilė Meškauskaitė Kesäkuu 2013 Kokonaistaideteoksen huoneissa katsaus Hvitträskin vaiheisiin, esineistöön ja Partage Plus hankkeeseen Hvitträskin päärakennus. Kuva: Markku Haverinen, Museovirasto (HK6473:2)

2 Alkusanat Vuonna 1896, ennen valmistumistaan Polyteknillisestä opistosta, Eliel Saarinen ( ), Herman Gesellius ( ) ja Armas Lindgren ( ) perustivat arkkitehtitoimiston Gesellius, Lindgren & Saarinen (GLS). Heidän yhteisen toimistonsa tontin ostohetkellä vuonna 1901 arkkitehdit olivat jo niittäneet mainetta. Ansioita oli kertynyt esimerkiksi vuotta aiemman Pariisin maailmannäyttelyn Suomen paviljongin toteutuksen myötä. Suomen kansallismuseon arkkitehtuurikilpailun voitto sysäsi alkuun toimiston ja asuintilojen rakennusprojektin, jolloin alettiin kaataa hirsiä rakennusta varten. (Hausen 1987, 10.) Tämä oli konkreettinen alkupiste mielenkiintoiselle ja monisärmäiselle perheelämän ja työn yhdistävälle hankkeelle, Hvitträskille, jota kirjallisuudessa luonnehditaan usein kokonaistaideteokseksi. Kuten Marika Hausen (1987, 44) kiteyttää, suunnittelun lähtökohtana oli ajatus siitä, että työ, elämä ja taide ovat yhtä. Hvitträskin päärakennus, Kuva: Markku Haverinen, Museovirasto (HK6473:1) Perheen ja työn saman katon alle yhdistävä Hvitträsk rakennettiin aikana, jona arkkitehtuurin ihanteet olivat muuttumassa. Koettiin, että suomalaiset keskiajan rakennukset, kuten linnat ja kirkot ilmentävät jotain, mikä on ominaista juuri Suomelle. Näin empiren ja renessanssin ihanteita noudattavista rakennuksista painopiste siirtyi toisenlaiseen, suomalaiseksi rakentamiseksi miellettyyn, arkkitehtuuriin. Tähän yhdistyi myös kansainvälinen Arts and Crafts -liike, jossa korostuva materiaalien aitous merkitsi paikallisesti hirsiä ja graniittia. Rakentamisen ratkaisuihin haettiin näkemyksiä Skotlannista ja Yhdysvalloista. (Hausen 2002, 78.) Tässä tekstissäni keskityn erityisesti Hvitträskin päärakennukseen ja sen irtaimistoon sekä hyvin rajattuihin kiinteisiin sisustuselementteihin. Hvitträskin esineet ovat osa myös Partage plus -projektia. Esittelen projektin myöhemmin tekstissäni, sillä lähden liikkeelle katsauksella Hvitträskin rakennuksesta ja sen vaiheista, minkä jälkeen esittelen esineistöä ja siirryn tähän Euroopan Unionin rahoittamaan hankkeeseen.

3 Hvitträskin päärakennuksen vaiheista Kun tänä päivänä matkaa Hvitträskiin, ensin päättyy kunnallinen tie ja sitten alkaa jyrkähkö ja mutkitteleva nousu metsäistä tietä ylöspäin. Puolen tunnin ajomatkan päässä Helsingistä oleva tontti ei muistuta millään tavalla urbaania ympäristöä. Saapuessa rakennuksen piha-alueelle huomio kiinnittyy ensin kasvillisuuteen, joka on Hvitträskissä keskeinen osa kokonaisuutta. Kävijä kohtaa ensin osittain piilevän puutarhan, köynnökset ja muut istutukset. Köynnösten imaiseman rakennuksen pihat ovat samanaikaisesti villejä ja suojaisia, niissä on selkeä rakenne, joka kuitenkin noudattaa maiseman ehtoja. Kun kiertää rinteellä seisovaa taloa, hahmottaa rakennuksen korkean sijainnin, kivistä muuratun aidan ja ympäröivän vanhan metsän, joka rajaa järveä. Ateljeen ovi. Kuva: Ilari Järvinen, Museovirasto (HK7865:8) ja 1900-lukujen taitteessa Suomessa oli useampi tyylillisesti ja funktionaalisesti yhtenevä ateljeerakennusten ryhmä. Näille rakennuksille oli yhteistä poikkeaminen valta-arkkitehtuurista, mutta yhteneväisyyksiä löytyy myös sijainnin suhteen. Emil Wikströmin ( ) Visavuori, Pekka Halosen ( ) Halosenniemi ja esimerkiksi Akseli Gallen-Kallelan ( ) Kalela olivat Hvitträskin tavoin järvimaisemissa olevia ateljeekoteja, jotka olivat pääkaupungin ulkopuolella. Tälle ilmiölle voi hahmotella kansainvälisiä vaikutteita ja vastaavanlaisia ratkaisuja oli myös esimerkiksi Ruotsissa Taalainmaalla. Näiden taiteilijakotien ajatuksena oli yhdistää luova työ ja perhe-elämä, mikä olisi Helsingissä tullut hyvin kalliiksi ateljeekotien edellyttämien kookkaiden puitteiden vuoksi. (Wäre 2002, 67.) Hvitträsk rakentuu ateljeen ympärille, mikä jakaa päärakennuksen etelä- ja pohjoispäätyyn, jotka olivat asuintiloja. Ateljeen jakava, keskiössä oleva rooli hahmottuu myös ulkoapäin sen yläpuolella ei ole muita kerroksia kuten rakennuksen muissa osissa ja tilan molemmin puolin on

4 päätyjen pääovet. Tällä hetkellä pohjoispääty ei ole vieraille avointa museotilaa, vaan sen tiettyjä huoneita voi vuokrata eri tarkoituksiin. Vielä yksi erillinen asuinrakennus oli myös samassa pihapiirissä. Tämä toimii nykyään ravintolana, päärakennuksen ollessa erityisesti Eliel Saarisen perintöä korostava museo. Marika Hausen on kuitenkin huomauttanut (2002, 79) tekstissään Saarinen and Germany, että Saarisen työpanosta on vaikea arvioida yksinään aikana, jolloin arkkitehtikolmikko teki tiivistä yhteistyötä. Rakennustöiden alettua ensin valmistui Hvitträskin piharakennus, jossa Saarinen asui päärakennuksen ollessa vielä kesken. Päärakennus oli asuttavassa kunnossa vuonna Hausen (1987, 12; 2002, 80) kuvailee, että Hvitträskin rakennusryhmä levittäytyy laajana kallion laella ja järveltä päin katsottuna rakennus näyttää kasvavan kalliosta. Tämä piirre voidaan yleisesti ottaen nähdä muissakin GLS-toimiston suunnittelemissa huviloissa, jotka palautuvat ja varioivat heidän suunnittelemaansa Suur-Merijoen kartanoa 1, joka valmistui samoihin aikoihin Hvitträskin kanssa. Huviloiden tyypillinen ympäristö oli metsät, jyrkät rinteet ja näiden mahdollistamat laajat näköalat aivan kuten Hvitträskissä. (Hausen 2002, 82.) Laajuudestaan huolimatta erityisesti päärakennus, joka toimii nyt museona, on elimellisesti jykevä osa maisemaa ja sitä jäsentävät pitkälle ikkunat, ovet, parvekkeet ja erkkerit. Niiden myötä jähmeä raja ulko- ja sisätilan välillä antaa periksi. Puu ja luonnonkivi korostavat yhteyttä luontoon, mikä tähdentyy entisestään erilaisten luontoaiheisten tekstuurien myötä. Ympäröivä maisema hahmottuu jatkuvasti niin terassin rakenteiden kuin ikkunoidenkin kautta. Rakennus sijaitsee monimuotoisessa luonnonkolkassa, jossa yhdistyy monia elementtejä, mikä luo vaihtelevan kokonaisuuden. Erityisesti korkea rinne saa aikaan väkevän kontrastin laakealle järvimaisemalle, joka on oleellinen osa rakennuksen ulko- ja sisätilaa. Rakennusta ympäröivä puutarha ja kesyttämätön kasvillisuus sitovat Hvitträskin osaksi maaperää, jolla ateljeekoti seisoo. Suomen kansallismuseon entinen ylijohtaja Ritva Wäre (1991, 185) aloittaa uraa uurtavan taidehistorian väitöskirjansa Rakennettu suomalaisuus: Nationalismi viime vuosisadan vaihteen arkkitehtuurissa ja sitä koskevissa kirjoituksissa loppukatsauksen maininnalla, että muun muassa Geselliuksen, Lindgrenin ja Saarisen suunnittelemissa rakennuksissa arkkitehtuuria jonkin verran tunteva ulkomaalainen näkee niiden erilaisuuden muiden maiden vastaavaan arkkitehtuuriin nähden. Selväpiirteistä tyyliä leimaa luonnonkivi, vaalea rappaus, punaiset tiilikatteet, julkisivujen epäsymmetrisyys ja yksityiskohtien pehmeä sekä usein samanaikaisesti raskas muotoilu. (Wäre 1991, 185.) Samankaltaisia ominaisuuksia oli myös kolmikon huvilarakennuksissa, joille 1 Suur-Merijoen kartanosta ks. lisää erityisesti taidehistorian väitöskirja Amberg, Anna Lisa: Kotini on linnani : kartano ylemmän porvariston omanakuvana: esimerkkinä Geselliuksen, Lindgrenin ja Saarisen suunnittelema Suur- Merijoki vuodelta Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja 111, Helsinki 2003.

5 tunnusomaisia piirteitä olivat valkeat, teksturoidut kipsiseinät, luonnonkiviperustat, pienet ikkunat, jyrkät tiilikatot, parvekkeet, erkkerit ja tornit (Hausen 2002, 82). Samanaikainen keveys, rouheus, orgaaninen pyöreys ja työstetty särmikkyys pätee myös Hvitträskin ulkomuotoon. Kuvaus ei kuitenkaan tyhjennä ateljeekodin olemusta, mikä on moniaistisen kokemuksen sanallistamiselle ominaista. Luonnon materiaaleista luotu rakennus tarjoaa aisteille monipuolista purtavaa, kylmästä pyöreästä kivestä teräväreunaiseen lämpimään puuhun. GLS-toimiston rakennuksia luonnehditaan usein kansallisromanttisiksi, mutta niiden suomalaiseksi mielletty omaleimaisuus ei saa häivyttää näkyvistä kansainvälisiä kytköksiä. Saarinen oli asennoitunut uuteen ulkomaiseen arkkitehtuuriin selvästi myönteisesti (Wäre 1991, 188). Arkkitehdin kiinnostus ankkuroitui erityisesti Saksaan, mikä oli tuolloin yleistä Pohjoismaissa (Hausen 2002, 79), eikä ollut välinpitämätön muun Euroopan taiteen liikehdinnälle. Itävaltalainen säveltäjä ja kapellimestari Gustav Mahler ( ) kertoi kirjeessään vaimolleen Alma Mahlerille ( ) vierailustaan Hvitträskissä. Hänen sanojensa mukaan rakennus oli upea täysin à la Hoffmann ja huoneet täysin à la Hohe Warte 2 (Hausen 1987, 60). Katkelma kirjeestä on konkreettinen esimerkki siitä, että rakennus on monisyinen luomus, johon liittyviä merkityksiä voi pohtia erilaisista näkökulmista. Mahler koki Hvitträskin Josef Hoffmannin, Wienin secessionistien keskeisen hahmon, luomuksen kaltaiseksi. Rakennuksen seistessä juurtuneena kiinteästi maisemaan, sitä voi tulkita eri konteksteja vasten. Näin kansallisten ihanteiden lisäksi rakennuksessa voidaan nähdä myös kansainvälisiä arkkitehtuurin keinoin ilmennettäviä aatteita ja käytännön ratkaisuja. Tupa. Kuva: Ilari Järvinen, Museovirasto (HK7865:14) 2 Wienin kaupungin Hohe Warte -alueen huvilat olivat arkkitehti Josef Hoffmannin uran merkkipaaluja. Rakennusten suhteen oli keskeistä sekä niiden keskinäinen että sisä- ja ulkotilojen harmonia. (Gronberg 2007, 129).

6 Elämästä Hvitträskissä Hvitträskin päärakennuksen sisäänkäynti johdattaa pienehköön eteiseen, josta on suora näköyhteys museomyymälään. Samassa kerroksessa on tupa, ruokasali ja ateljee kirjastoineen. Kerrosta ylempänä sijaitsevat Saaristen makuuhuone, kukkahuone, lasten makuu- ja leikkihuone. Noustessa vielä ylemmäksi tullaan kerrokseen, jossa on Saaristen tyttären Pipsanin huone, niin sanottu ruusukamari. Samassa kerroksessa on myös vaarinhuone ja kaikkein ylimpänä arkkitehtien huone, jonka molemmin puolin on vintti. Museomyymälän yhteydessä on museonhoitajan työtila, joka oli alun perin kodinhoitajan huone. Ateljeen kyljessä on myös pieni parvekkeellinen tila, jota käytti Loja Saarinen. Ruokasali. Kuva: Ilari Järvinen, Museovirasto (HK7865:13) Saaristen makuuhuone. Kuva: Ilari Järvinen, Museovirasto (HK7865:53) Hvitträskin kirjasto. Kuva: Ilari Järvinen, Museovirasto (HK7865:22) Kukkahuone. Kuva: Ilari Järvinen, Museovirasto (HK7865:39) Pohjoispääty ei ole osa varsinaista museota, mutta siihen pääsee myös ateljeen kautta. Kerrosta alempana on niin sanottu pokkamonttu, ylempänä kokoustilat. Ennen ylimpänä olevia museon esineiden säilytykseen käytettäviä huoneita on pieni keittiö.

7 Päärakennuksen kahdessa eri päädyssä, joita yhdisti ateljee, asuivat aluksi Lindgren ja Saarinen. Geselliuksen asunto oli eri rakennuksessa samassa pihapiirissä. Pohjoissiipi, jossa huoneet ovat tätä nykyä suhteellisen pieniä, oli Lindgrenien asuintilaa. Saarisen puoli oli eteläsiipi, jonka tilaratkaisut ovat pohjoispäätyyn verrattuna hyvin erilaisia. (Hausen 1987, ) Erityisesti eteläsiiven tuvassa ja ruokasalissa huomio kiinnittyy vaihtelevaan huonekorkeuteen, korkeuden aistimista korostaviin portaisiin ja huoneiden keskikohdasta avautuvaan avaruuteen. Ikkunat on sijoitettu niin, että valo on aina pehmeä ja tila hämärtyy voimakkaasti huoneen keskiosaa kohti. Yläkerran kukka- ja lasten makuuhuone ovat ateljeen lisäksi rakennuksen valoisimmat tilat, joissa päivänvalo ulottuu myös huoneen vastakkaiseen seinään. Lasten makuuhuoneen ikkuna on tosin alun perin ollut noin kolmannes nykyisestä koosta (Hausen 1987, 50). Lindgrenin pohjoispääty edusti selväpiirteisimmin suomalaiseksi tyyliksi käsitettyä suuntausta. Rakennuksen osa oli tuolloin tummaa hirttä sisätiloja myöten ja massiiviset huonekalut olivat harvassa. Hausenin mukaan tilan voi tulkita edustaneen GLS-yhteistyönä toteutuneen Helsingin Kluuvissa sijaitsevan Pohjolan toimitalon rakennuksen kansallisromanttisen arkkitehtuurin ihanteita. Pohjolan viisikerroksisen rakennuksen torni, viittaukset Kalevalaan hirsirakentamisen ohella, olivat kansallisromanttisen arkkitehtuurin näytteitä, jotka puhuttelivat nimenomaan Lindgreniä. Juuri hänen luonnoskirjoistaan ilmenee erityinen panos Pohjolan rakennuksen ornamentiikkaan. Kolmikon toimistossa Lindgren oli erityisesti kiinnostunut englantilaisesta perinteestä, vaikkakin kuten Hausen tähdentää, The Studio kuului jokaisen itseään kunnioittavan arkkitehdin lukemistoon. (Hausen 2002, ) Mitä tulee sisätiloihin, jo vuonna 1903 valmistuneen Suur-Merijoen kartanon kohdalla ihanteet tulivat Saksasta ja Itävallasta, jossa arkkitehtuurin aallon harjalla oli Mahlerin mainitsema Josef Hoffman. Suur-Merijoen kartanon sisustukseen sekoittui myös Charles Rennie Mackintoshin vaikutteita, jotka kiinnostivat erityisesti Geselliusta. Tässä valossa GLStoimiston aikaansaannosten tarkastelu ainoastaan kansallisina projekteina olisi Hausenia mukaillen raju yksinkertaistus. (Hausen 2002, 81.) Hvitträsk oli tila, jossa ei vedetty rajoja työn, taiteen ja perhe-elämän välille. Tämä vastalause teollistumisen myötä syntyneelle työn ja perheen erottamiselle oli Arts and Crafts -liikkeen idealistinen ja keskeinen ajatus, joka ilmeni esimerkiksi William Morrisin ( ) Red Housessa 3. Saariset jatkoivat aatteen mukaista elämäntapaansa myös muutettuaan Yhdysvaltoihin vuonna Yksi Eliel Saarisen merkittäviä saavutuksia on Cranbrookin monitaiteisen koulutusyhteisön rakennukset, jonka osalta suunnittelutyöhön osallistui koko perhe. (Balmori 1994, 3 Lontoossa vuonna 1859 valmistunut keskeinen Arts and Crafts -liikkeen rakennus, jonka suunnittelivat William Morris ja Philip Webb ( ). Rakennuksessa korostuvat jyrkät tiilikatot, luonnon materiaalit ja ennen kaikkea perheelämän ja luovan työn yhdistäminen.

8 57.) Tältä osin Saariset jatkoivat Cranbrookissa sitä, minkä olivat aloittaneet jo Hvitträskissä. Perhe ei ollut erillään työstä, vaan kyseessä oli monipuolinen yhteisöllisyyden muoto, joka sisälsi avustajia ja ystäviä, jotka toisinaan oleskelivat Hvitträskissä pitkiäkin aikoja. Kirjallisuudessa hahmottuu, kuinka merkittävä osa elämää Hvitträskissä olivat myös siellä vierailleet henkilöt. Heidän joukossaan olivat jo aiemmin mainittu Gustav Mahler, Maksim Gorki, Suomen taiteen kärkinimiä, kuten Akseli Gallen-Kallela ja Eero Järnefelt, myös Louis Sparre ja Carl Milles. Lisäksi Jean Sibelius ja Robert Kajanus olivat Saaristen vieraina. Saarisen kanssa yhteistyötä tehneet piirtäjät ja arkkitehdit asuivat rakennuksessa. Mahler on kirjeessään muistellut vierailuaan Hvitträskissä, veneretkeä, arkkitehteja ja Gallen-Kallelaa maalausintoineen. Gorkin vierailu liittyi hänen ystäväänsä Gallen-Kallelaan ja poliittisiin levottomuuksiin. (Tirkkonen 1997, 130; Hausen 1987, 5860, 64). Kirkkonummella sijaitseva Hvitträsk ei näin ollut lainkaan eristäytynyt, vaikkakin sijaitsi Helsingin kaupunkimiljöön ulkopuolella. Kulttuurinen ja sosiaalinen elämä oli rakennuksessa vilkasta, kansainvälistä ja monipuolista koko perheen ollessa osa tuota laajaa yhteisöä. Loja Saarisen aikaansaannokset olivat merkittävä osa niin Hvitträsk-kokonaisuutta kuin Cranbrookiakin (Balmori 1994, 57). Loja oli ollut kuvanveistäjä, mutta keskittyi naimisiinmenon jälkeen tekstiileihin ja puutarhaan (Tirkkonen 1997, ). Loja teki batiikkitöitä sekä suunnitteli ja ompeli itse omat vaatteensa. Kukkahuoneessa hän kasvatti orkideoja ja vuoden 1918 kansalaissodassa Loja hoiti loukkaantuneita Hvitträskissä. (Hausen 1987, 44, 50, 64.) Tälläkin hetkellä Hvitträskin rakennuksen tiloissa on mitä todennäköisimmin Loja Saarisen suunnittelemia tekstiilejä, esimerkiksi valaisimien varjostimia. Orgaanisin kuvioin koristellut silkkibatiikkiset esineet eivät kuntonsa vuoksi ole esillä, mutta dokumentoituina ne ovat kiinnostuneiden saavutettavissa. Riippuvalaisin (batiikki), inv :335. Kuva: Ilari Järvinen, Museovirasto Armas Lindgren perheineen muutti Hvitträskistä Helsinkiin Kulosaareen asuttuaan pohjoispäädyssä vain vuoden verran. Geselliukset muuttivat Lindgrenien tilalle ja tekivät jo silloin perusteellisia muutoksia. Gesellius ja Saarinen jatkoivat yhteistyötään vielä muutaman vuoden ajan, mutta 1910-

9 luvun alussa Gesellius sairastui vakavasti ja kuoli vuonna Gesellius haudattiin Hvitträskiin rantaan, kuten aikanaan Saarinenkin ja hänen vaimonsa Loja. Geselliuksen kuoleman jälkeen Hvitträsk siirtyi kokonaan Saarisille, joilla oli kaksi lasta, Pipsan (Eva Lisa) ja Eero. Saaristen perhe asui Hvitträskissä vuoteen 1923, jolloin he muuttivat Yhdysvaltoihin. (Tirkkonen 1997, ) Koska Saariset asuivat Hvitträskissä arkkitehtikolmikosta pisimpään, museo keskittyy erityisesti Eliel Saarisen perintöön. Sitä vaihetta kun Saariset muuttivat Yhdysvaltoihin Hausen (1987, 66) kuvailee sanoin: Sen jälkeen Hvitträskissä vallitsi hiljaisuus. Vaikka asuessaan Yhdysvalloissa Saarinen kokoontuikin kesäisin sukuineen Hvitträskiin (Hausen 1987, 67), muutto oli epäilemättä suuri käännekohta rakennuksen historiassa. Saarinen myi rappeutuvan Hvitträskin vuonna 1949 varatuomari Rainer Vuoriolle ja hänen kirjailijavaimolleen Anelma Vuoriolle. Siinä vaiheessa rakennus oli läpikäynyt muutoksia, joista merkittävin lienee pohjoispäädyn kohtalo. Vuonna 1922 tulipalo oli tuhonnut Lindgrenien päädyn ja Eero Saarisen suunnittelema korvaava pienempi tila valmistui 1930-luvun alussa. Vuoriot kunnostivat rakennuksen ja sisustuksen. Heidän aikanaan Hvitträsk oli edelleen vieraanvarainen rakennus, mutta se ei enää toiminut vakituisena asuntona. Varatuomarilla oli niin terveyteen kuin talouteenkin liittyviä ongelmia ja Vuoriot myivät Hvitträskin Kansallis-Osake-Pankille, minkä jälkeen omistus siirtyi Gerda ja Salomo Wuorion säätiölle. Säätiö saneerasi Hvitträskin vuosina ja Suomen valtio osti sen vuonna (Tirkkonen 1997, ; Hausen 1987, ) Esineistöstä Hvitträskin vaiheet ovat olleet myrskyisiä tulipaloja myöten. Tupa, ruokasali, makuuhuone, kukkahuone, ruusukamari sekä osa toimistoa ovat rakennuksen vähiten muuttuneita huoneita (Amberg 1987, 79). Rakennuksen mutkikas omistushistoria muodostaa oman luontevan haasteensa alkuperäisen esineistön ja tilojen hahmotuksessa ja inventoinnissa. Rakennuksessa on asunut useita henkilöitä, ja korjauksia sekä muutoksia on tehty useissa eri vaiheissa. Muutostöitä ei ole aina järjestelmällisesti dokumentoitu ja jälkipolvilla on ollut niiden suhteen työsarkaa. Hvitträskin irtaimiston inventoinnin yhteydessä vuonna 1999 Anna-Lisa Ambergin kirjoittamassa saatteessa rakennuksen esineistö on jäsennetty neljään alaryhmään. Saarisen aikaiset esineet vuosilta ovat Eliel ja Loja Saarisen sekä heidän taiteilijaystäviensä suunnittelemia ja muodostavat museon sydämen. Anelma ja Rainer Vuorion hankintoja on jäljellä konkurssihuutokaupan jälkeenkin, mutta näiden esineiden määrä on pieni. Gerda ja Salomo

10 Wuorion säätiön aikana Hvitträskiin hankittiin erityisesti pienesineitä tyyliperustein. Hvitträsksäätiön myötä museon kokoelmaa täydennettiin vuosina Eliel Saarisen tuotantoon tai rakennukseen liittyvillä esineillä. Alkuperäisten piirustusten perusteella on teetetty myös kopioita. (Amberg 1999, 4.) Niiden valokuvien perusteella, jotka Saarinen otti asuessaan vielä Suomessa, sisustusesineistä on jäljellä kolme neljäsosaa. Näyttää siltä, että Hvitträskiin on hankittu erityisesti uusia tekstiilejä ja valaisimia. (Amberg 1987, 79.) Hvitträskin päärakennuksessa on lattiamateriaaleina puu, kaakeli ja linoleumi, seinissä on muun muassa kangastapetteja. Lämmitys toimi aikanaan usean uunin voimin. Tuvassa ja ruokasalissa on kiinteät, kookkaat sohvat, makuuhuoneissa on kiinteitä alkoveja. Saarisen asunnossa on tehty useita remontteja, mutta joitakin huoneita ei missään vaiheessa sisustettu Saarisen suunnittelemilla huonekaluilla. (Amberg 1987, ) Ruusukamarin alkovi. Kuva: Ilari Järvinen, Museovirasto (HK7865:56) Saarinen suunnitteli Hvitträskiin kuitenkin useita kalustoja, esimerkiksi tupaan, ruokasaliin, makuuhuoneisiin ja kirjastoon. Rakennuksessa olevista Saarisen suunnittelemista huonekaluista eniten on tuoleja, jotka vaihtelevat lasten leikkihuoneen yksinkertaisista jakkaroista erilaisiin pinnaja reliefikoristeltuihin nojallisiin tuoleihin. Erilaisten pinnaratkaisujen lisäksi merkille pantavaa on kalusteiden vaaleneminen yläkertaa kohti: makuuhuoneiden kalustot ovat eri sävyjen valkoisia, kun taas tuvan, ateljeen, kirjaston ja ruokasalin kalusteiden väri on tummempi ruskea. Sisustuksen ydintä ovat niin kaakeliuunit kuin tekstiilitkin, kuten esimerkiksi ryijyt. Esillä olevat tekstiilit ovat pääosin Suomen Käsityön Ystävien valmistamia kopioita. Erityisesti alkuperäiset luonnonmateriaaleista valmistetut ryijyt ovat alttiita tuholaisille ja muille olosuhteiden vaihteluille. Jälkimmäisiä silmällä pitäen joihinkin ikkunoihin on asennettu UV-valoa suodattavat verhot. Uunit puolestaan kiinnittävät välittömästi huomion kun astuu mihin tahansa huoneeseen kiiltävät kaakelit pakotuskoristeltujen luukunovien kanssa muodostavat vaikuttavan kokonaisuuden. Kevyen

11 vaalea kukkahuone, jossa leijuu linoleumista peräisin oleva pellavaöljyn haju, on ainoa uuniton huonetila. Hvitträskin Saarisen aikainen esineistö on myös osoitus laajasta yhteistyöstä eri taiteilijoiden, valmistajien, paikallisten käsityöläisten ja muiden ammattiryhmien kanssa. Tämä ilmenee erityisesti uunien kohdalla, sillä niissä on tarvittu monipuolista osaamista. Vuosina Saarisen Hvitträskin huonekaluja valmisti N. Bomanin höyrypuusepäntehdas. Kaakeliuunien kaakelit ovat peräisin Helsingistä Wilh. Andstenin kaakelitehtaalta, uunien metalliosia ovat valmistaneet ainakin taiteilija Eric O. W. Ehrström 4. Melkein koko ajan ennen Saaristen muuttoa Yhdysvaltoihin Hvitträskiä valaistiin öljy- ja kaasulampuilla sekä kynttilöillä.1920-luvulle tultaessa Hvitträskrakennus oli kuitenkin teknisesti hyvin ajan tasalla. Siellä oli sähkö, vesijohto, viemäri ja lämmityslaitteet. Sähkövalo saattoi olla syynä siihen, että joihinkin vanhoihin valaisimiin suunniteltiin batiikkivarjostimia. (Amberg 1987, 82, 84-85, 88, 90, 103.) Eliel Saarisen suunnittelema makuuhuoneen kaluston tuoli (inv :227). Kuva: Ilari Järvinen, Museovirasto Eric O. W. Ehrström ( ) oli taidetakoja ja koristetaiteilija. Hänen laajalle tuotannolleen ominaisia ovat erityisesti erilaiset metallipakotustyöt, joita on mm. Hvitträskissä. Hänen tuotantoaan ovat esimerkiksi Suomen kansallismuseon kupariovet.

12 Valaisimia muunneltiin myöhemminkin. Eräs talon alkuperäisistä valaisimista muotoiltiin Vuorioiden aikana paperikoriksi ja sen tilalla riippuu nyt rekonstruktio. Tämä on kuvaava esimerkki siitä, kuinka rakennusta asuttaneet henkilöt ovat muokanneet esineellistä ympäristöään, mitä on myöhemmässä vaiheessa pyritty korjaamaan. Tuvan kookkaan, puisen riippuvalaisimen suunnitteli niin ikään myös Loja Saarinen (Amberg 1987, 92). Paperikoriksi muutettu valaisin (inv :72). Kuva: Ilari Järvinen, Museovirasto Runsaan sadan vuoden jälkeen Hvitträskin valmistumisesta inventointiluettelossa on noin 450 esinettä, joista noin 130 edustaa Eliel Saarisen omaa tuotantoa. Erityisesti kopiot ovat olleet inventoinnin yhteydessä ongelmallisia. Niitä on teetetty kaikkina kausina Saaristen jälkeen ja erityisesti vuosina niitä syntyi runsaasti. (Amberg 1999, 4.) Joidenkin esimerkiksi luvulla valmistettujen esineiden kohdalla on ollut epäselvyyksiä ajoituksesta, toisin sanoin alkuperäisyydestä. Tällä hetkellä Hvitträsk on siis kokonaisuutena laajempi kuin vain 1900-luvun alkukymmeniin rajoittuva otanta. Se edustaa myös myöhempiä käsityksiä museon ideasta, sen funktiosta ja luonteesta. Koska rakennus oli välillä yksityisomistuksessa, se lisää omia ulottuvuuksiaan rakennusta on käytetty ja muokattu erityisesti irtaimiston osalta. Vaikka esineistön kannalta tämä on haasteellista, se on kuitenkin yksi elävä ja väistämätön vaihe talon historiassa. Vuorioiden elämä on lisännyt hajontaa ja kerrostumia, mutta myös ylläpitänyt Hvitträskin asemaa ja funktiota elettynä tilana. Hvitträskin sisätiloja jäsentävät erityisesti kiinteät sisustuselementit, kuten edellä mainitut uunit, alkovit ja kiinteät sohvat. Toisin kuin muu irtaimisto, nämä ovat fyysisesti osa rakennusta. Tämän vuoksi näihin sisustuksen osiin on kohdistunut suhteessa vähemmän muutostöitä verrattuna muuhun kalustukseen. Amberg luokittelee kyseiset kiinteät sisustuselementit talon vanhimmaksi kerrostumaksi, englantilaisperäiseksi sisustustavaksi (Amberg 1987, 103). Monissa Eliel Saarisen Hvitträskiin suunnittelemissa kalustoissa saattoi itse asiassa olla niin kiinteitä kuin irrallisiakin osia. Esimerkiksi tuvan kalusto on laaja kokonaisuus, jossa sohva on kiinteä rakennuksen osa. Ruusukamarin alkovikin on sekä osa rakennusta että kalustoa, johon kuuluu muun muassa tuoleja, pöytä ja yöpöytä. Nämä kiinteiden ja irrallisten kalusteiden kokonaisuudet konkretisoivat kuinka kokonaisvaltaiseksi ja saumattomaksi kokonaisuudeksi Hvitträsk oli tarkoitettu.

13 Tämän hetkinen Hvitträskin irrallinen esineistö voidaan karkeasti jäsentää muutamaksi ryhmäksi. Keskeisimpänä ovat Eliel Saarisen suunnittelemat kalusteet. Niistä joissakin on esimerkiksi intarsia- ja reliefikoristeluja, toiset ovat muotokieleltään pelkistettyjä ja selkeitä. Talossa on muitakin alkuperäisiä kalusteita, jotka eivät ole arkkitehdin suunnittelemia. Tällaisia ovat esimerkiksi korituolit ja kevytrakenteiset, kiiltävän mustat ja istuinosaltaan punotut Riika-tuolit. Osa kalusteista on kopioita eivätkä kaikki alkuperäisetkään sijaitse päärakennuksessa. Rakennuksessa on myös kupariesineitä, takkavälineitä, astioita, keramiikkaa ja muuta kodin irtaimistoa. Riika-tuoli (inv :122). Kuva: Ilari Järvinen, Museovirasto Omana mielenkiintoisena kokonaisuutenaan voi nähdä myös erilaiset luonnokset ja taideteokset, joista osa on Eliel Saarisen, osa muiden taiteilijoiden käsialaa. Joukossa on esimerkiksi Akseli Gallen-Kallelan grafiikkaa. Loja Saarisen batiikkityöt ovat huikea ja hauras osa tekstiilitaiteen historiaa ja kokonaistaideteoksen aatetta. Rakennuksessa on esineistöä, jonka asema museokontekstissa on mutkikas tai peräti ongelmallinen. Riika-tuolit olivat pitkään asiakkaiden käytettävissä, samoin jotkut muutkin kalusteet. Ullakko- ja muissa olosuhteiltaan epävakaissa tiloissa on esineistöä, joka pitää sijoittaa muualle. Joukossa on muun muassa verhoiltuja kalusteita ja kaksi purettua kaakeliuunia. Päärakennuksen lisäksi esimerkiksi huonekaluja on muuallakin tähän olisi syytä paneutua tulevien vahinkojen välttämiseksi ja koherentimman kokonaisuuskuvan muodostamiseksi. Inventointi ja dokumentointi on kattanut kuitenkin huomattavan osan Hvitträskin irtaimistoa, mikä on niin kulttuuriomaisuuden suojelua kuin sitä koskevan tiedon kokoamista ja levittämistäkin. Partage plus ja Europeana Partage plus hankkeen tarkoituksena on koota eurooppalaista art nouveau -kauden taidetta

14 digitoituna Europeana-sivustolle. Hanke alkoi vuoden 2012 maaliskuussa ja päämääränä on kahden vuoden aikana digitoida noin kohdetta, joista 2000 skannataan kolmiulotteisina. Projektiin ottaa osaa 23 tahoa 17:sta eri maasta. Edustettuna ovat esimerkiksi Ruotsi, Kroatia, Belgia, Itävalta ja Puola. Suomen osalta Suomen kansallismuseolle kuuluva Hvitträsk on esineistöllään osa projektia. Museovirasto on sitoutunut digitoimaan Hvitträskin noin 450 esinettä, joista osa myös 3D-skannattiin. (www.partage-plus.eu ) Projektissa keskeinen ajatus on, että monella taholla on suuri kiinnostus art nouveau -kauden taidetta ja esineitä kohtaan. Suuntaus läpäisi ja 1900-lukujen taitteessa eurooppalaisen taiteen ja muotoilun. Modernistiset aatteet, joiden keskiössä oli irtaantuminen perinteistä ja arkkitehtuurin osalta erityisesti yksityiskohdista ja koristeista, aiheuttivat art nouveaun tilapäisen unohtumisen tai jäämisen paitsioon, mutta sittemmin mielenkiinto on elpynyt. Myös UNESCO on listannut kyseisen suuntauksen monumentteja perintölistalle arvokkaina kulttuuriperinnön kohteina. ( ) Listalla on esimerkiksi Latvian pääkaupungin Riikan historiallinen keskusta (whc.unesco.org ). Koottu aineisto suunnataan sekä yksityiselle että julkiselle sektorille. Aineiston potentiaalisiksi käyttäjiksi on arvioitu kuraattorit, art nouveau -perinnöstä kiinnostuneet yhteisöt, keräilijät, myyjät, opetustahot, media ja tutkijat. Partage plus -sivuston tarkoituksena on vastata käyttäjien tarpeisiin esimerkiksi kokoamalla keskitetysti tietoa suuntauksesta ja tekemällä konkreettiset kohteet saavutettaviksi Europeana-kokoelmatietokannan kautta. Partage plus tarjoaa keinot aineiston digitoinnille eri lähteistä ja koottu aineisto voidaan julkaista edellä mainitussa Europeana-kokoelmatietokannassa. Tämän hankkeen kansainvälisyyden myötä ilmenee myös art nouveaun monimuotoisuus kyseessä oli murroskauden taide, joka liittyi vahvasti muun muassa teollistumiseen. Liberty style, Jugenstil ja secession, kaikki paikallisia suuntauksen nimityksiä, palautuvat ennenkin mainitsemaani Arts and Crafts -liikkeeseen. Eliel Saarisen ohella art nouveaun edustajina voidaan mainita Victor Horta ( ), Henri van der Velde ( ) ja Alphons Mucha ( ). ( ) Europeana-kokoelmatietokannan myötä ennennäkemättömän laajat aineistot ovat entistä helpommin saavutettavia. Sivuston viisikohtainen strategia koostuu tiedon kokoamisesta, kulttuuriperintösektorin työn helpottamisesta, tiedon jakamisesta ja sitouttamisesta kulttuuriperinnön hyväksi. Se on yhteinen kulttuurinen missio, jonka ydinajatus näyttää toteutuvan hyvin. Aineistoa on 34. maasta ja kahdelta tuhannelta taholta, digitoituja kohteita on yli 20 miljoonaa. (pro.europeana.eu ) Sivusto on kunnianhimoinen näyte tiedon saavutettavuudesta, tutkimustyön laajenemisesta ja poikkitieteellisestä yhteistyöstä. Tämän myötä Europeanan voi nähdä luovan aivan uudenlaisen verkoston, johon kuuluu museoita, tutkijoita ja

15 yksityisiä henkilöitä sekä eri alojen edustajia. Hvitträskin vuonna 1999 Anna-Lisa Ambergin inventoima esineistö oli tarkoitus digitoida ja saattaa osaksi Europeana-kokoelmatietokantaa. Keskeisiä työvaiheita olivat esineiden valokuvaus, esineistöä koskevien tietojen tarkistaminen ja syöttäminen Museoviraston Musketti-tietokantaan sekä vuoden 2013 alussa suoritettu kolmiulotteinen mallinnus. Mallinnukseen valituista esineistä osa karsiutui teknologian edellyttämien ominaisuuksien tähden, mutta kolmiulotteinen mallinnus suoritettiin esimerkiksi lukuisille kupari- ja keramiikkaesineille sekä tuoleille. Mallinnus tarjoaa uudentyyppisen, hyvin informatiivisen ja täysin non-destruktiivisen keinon tarkastella kohdetta kolmiulotteisena olematta samassa tilassa. Skannauksen suorittavan yrityksen sivustolla tuodaan esille, että virtuaalimallin lisäksi kolmiulotteinen mallinnus on sovellettavissa restaurointiin ja esineen kunnon tarkkailuun (http://blog.steinbichler.com ). Itse näen, että kohteen perinpohjainen ja laaja dokumentointi on myös keino suojella kulttuuriperintöä ja saada siitä monimuotoista tietoa. Tämä yhdistettynä Europeana-kokoelmatietokannan mahdollistamaan saavutettavuuteen noudattaa mainiosti vapaan ja saavutettavan tiedon ihannetta ja ajatusta muuallekin kuin seiniensä sisäpuolelle ulottuvasta museosta. Hankkeen yhteydessä jotkut Hvitträskin esineet arvioitiin uudestaan. Samalla esineistön kokonaistilanne piirtyi selkeämpänä esiin, esimerkiksi mihin huonekaluja on sijoitettu ja mikä on niiden kunto. Myös lukumäärä ja muut yksityiskohdat tulivat tarkistetuiksi. Niin vuoden 1999 inventointi kuin tämäkin projekti painottuu Hvitträskin päärakennuksen esineistöön, josta pieni osa on Museoviraston keskusvarastossa ja yksittäisiä kappaleita esimerkiksi Suomen kansallismuseossa. Valitettavasti hankkeeseen ei ollut mahdollista sisällyttää kaikkia Hvitträskin tontilla olevia esineitä, mutta projektin runkona ollutta esineluetteloa päivitettiin jossain määrin. Vuonna 1999 inventoinnin yhteydessä laadittu luettelo on täydentynyt esimerkiksi Loja Saarisen pienoismallien rakentamisessa käytetyillä puupalikoilla ja piirustuslevyllä, jotka kummatkin liittyvät aivan fyysisesti Hvitträskissä tapahtuneeseen suunnittelu- ja luomistyöhön. Nämä kaikki esineet, myös esinesarjat, valokuvattiin yksitellen ja niitä koskevat tiedot tulivat aluksi osaksi Musketti-tietokantaa. Esinekortissa on mittojen ja muiden ulkoisten tekijöiden lisäksi kohtansa esimerkiksi alkuperälle, valmistajalle ja kontekstille, mikä mahdollistaa erilaisten asiayhteyksien hahmottumisen. Samalla Hvitträskin irtaimisto on siten omana kokonaisuutenaan tietokannassa, mikä helpottaa niin tutkimusta kuin yleistäkin kokoelmien hallintaa. Partage plus -projektin mahdollistama Europeana-kokoelmatietokanta tuo Hvitträskin perinnön läsnäolevaksi osaksi Euroopan laajuista kulttuuriperintöä. Arkkitehdit eivät työskennelleet

16 eristyksissä ja tämä hanke loppujen lopuksi noudattaa myös kokonaisvaltaisen osallistumisen ja yhteisöllisyyden ajatusta, jonka voi nähdä olleen myös Hvitträskin taustalla. Ateljeekodissa yhdistyivät yksityinen elämä, työ ja taide, eikä siinä rajattu erilleen elämän eri osa-alueita. Europeanan myötä arkkitehtien Hvitträskiin liittyvä perintö ylittää institutionaaliset raja-aidat ja on osa kansainvälistä art nouveau -liikettä, joka portaalin myötä ei noudata keinotekoisia rajauksia. Partage Plus on runsas otanta siitä ajasta taiteen maailmassa, missä GLS-toimiston arkkitehdit elivät, yhteydessä eri taiteilijoihin. Monisuuntainen yhteys hämärtyy helposti staattisessa museossa, mutta hahmottuu jälleen tämän kaltaisen verkoston myötä.

17 Lähdeluettelo Painamattomat lähteet: Amberg, Anna-Lisa. Hvitträskin päärakennuksen inventointi. Osat I-IV. 1999, Museovirasto. www-lähteet: ( ). ( ). ( ). Kirjallisuus: Amberg, Anna-Lisa. Luettelo Eliel Saarisen asunnon sisustuksista. Hvitträsk koti taideteoksena. Otava. Keuruu, Balmori, Diana. Cranbrook: The Invisible Landscape. Journal of the Society of Architectural Historians. Vol. 53, No.1. University of California Press, Gronberg, Tag. Vienna, City of Modernity Peter Lang AG, International Academic Publishers. Bern, Hausen, Marika. Hvitträsk koti taideteoksena. Hvitträsk koti taideteoksena. Otava. Keuruu, Hausen, Marika. Saarinen and Germany. Now the light comes from the north art nouveau in Finland. Bröhan-Museum, Tirkkonen, Marja-Liisa. Suomalaisia kulttuurikoteja.wsoy. Porvoo,1997. Wäre, Ritva. Rakennettu suomalaisuus. Nationalismi viime vuosisadan vaihteen arkkitehtuurissa ja sitä koskevissa kirjoituksissa. Suomen muinaismuistoyhdistys, 95. Helsinki, Wäre, Ritva. National Romanticism in Finnish Architecture. Now the light comes from the north art nouveau in Finland. Bröhan-Museum, 2002.

Designmuseossa (Korkevuorenkatu 23) aukkotehtävä

Designmuseossa (Korkevuorenkatu 23) aukkotehtävä Designmuseossa (Korkevuorenkatu 23) aukkotehtävä Täydennä teksti sen mukaan mitä kuulet nauhalta. Opettaja / opiskelija tauottaa nauhan sopivissa kohdissa. Voitte myös miettiä muita tilanteeseen sopivia

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E InventointiNro: M200 Sava Kylä / Kaup Osa, Rek Nro: 789-40-0002 Koordinaatit: P: 6737425 Postiosoite Katu: Muurolantie 85A Kohteen kuvaus: Yhteisökodin asuinrivitalo ja hoitolaitos Asuinrakennus / hoitolaitos

Lisätiedot

Jugendin hehkua Vantaan maisemassa MONIEN MAHDOLLISUUKSIEN HÅKANSBÖLE

Jugendin hehkua Vantaan maisemassa MONIEN MAHDOLLISUUKSIEN HÅKANSBÖLE Jugendin hehkua Vantaan maisemassa MONIEN MAHDOLLISUUKSIEN HÅKANSBÖLE Håkansbölen kartano Hakunilassa tuli Vantaan kaupungin omistukseen vuonna 2005. Kaupan myötä vantaalaisista tuli valtakunnallisesti

Lisätiedot

Akseli Gallen-Kallela:Kullervon kirous

Akseli Gallen-Kallela:Kullervon kirous Akseli Gallen-Kallela:Kullervon kirous K.F. Karjainen ja I. K. Inha Ylä-Kuittijärvellä I. K. Inha: Miitkala 1894 Hattulan kirkko, Selim Lindqvistin akvarelli Olavinlinna Niemelän torppa Konginkangas (Seurasaari))

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

LÖNNROTINKATU 3, HELSINKI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

LÖNNROTINKATU 3, HELSINKI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. LÖNNROTINKATU 3, HELSINKI MYYNTIESITE HELSINKI, KERROSTALO 2 3-4h+kt+wc+kh+s+vh, 143 m, 1 325 250 Vastaava välittäjä Herman Ruokonen Myyntineuvottelija, Partner 0400 165 947 herman@bolkv.fi Arvohuoneisto

Lisätiedot

TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE

TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE T arkastusraportti TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE Perniö, SALO 1 METSÄHALLITUS Mia Puotunen 2008 T ARKASTUSRAPORTTI 13.11.2008 TEIJON VOIMALAITOS JA RETKEILYALUE Teijon retkeilyalue, Perniö VOIMALAITOS

Lisätiedot

RUUTUA RAITAA PIHAT NÄKYMÄT AURINKOPANEELIT ASEMAPIIRUSTUS 1:800 ALUEJULKISIVU ETELÄÄN 1:800 ALUELEIKKAUS POHJOIS-ETELÄ 1:800.

RUUTUA RAITAA PIHAT NÄKYMÄT AURINKOPANEELIT ASEMAPIIRUSTUS 1:800 ALUEJULKISIVU ETELÄÄN 1:800 ALUELEIKKAUS POHJOIS-ETELÄ 1:800. RUUTUA RAITAA Kaupunkikuva Korttelisuunnitelma noudattaa kaavarungon periaatteita. Kortteli muodostaa yhtenäisen ja omaleimaisen kokonaisuuden, joka kuitenkin korkeuksiltaan, suunniltaan ja mittakaavaltaan

Lisätiedot

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 Asunto Oy Mars Pieni Roobertinkatu 8 / Korkeavuorenkatu 27 00130 Helsinki Kaupunginosa 3 / Kortteli 58 / Tontti 17 ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 1 KOHDE 1.1 Yleistä Asunto Oy Mars sijaitsee

Lisätiedot

AALTO-passi. Oma nimi:

AALTO-passi. Oma nimi: AALTO-passi Oma nimi: Kiertele Aalto-keskuksessa ulkona ja niissä sisätiloissa, jotka ovat avoinna. Etsi kuvista näkyvät kohdat. Kun löydät kohteen ja keksit vastauksen kysymyksiin, piirrä rasti kuvan

Lisätiedot

Anjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia

Anjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia Karttaliite Alueen historia Salon kauppala 1943 Vuoden 1943 kartassa Anjalankadun (Anjalantie) varrella on rakennuksia, jotka sijoittuvat katulinjaan. Tontin takaosassa on talousrakennuksia. Terhinkadun

Lisätiedot

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Alvar Aallon jalanjäljillä Lähdimme Kirstin kanssa kahden tutustumaan junakyydillä Jyväskylän elämään, maisemiin ja ihmisiin. Jyväskylä on minulle nuoruudestani tuttu

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877.

Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877. LAPINLAHDEN KIRKKO Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877. Kirkkoa rakennettiin vuosina 1877-1880. Kirkon rakennusmestarina toimi Johannes Store

Lisätiedot

CO 2. GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto. Paremman tulevaisuuden koteja

CO 2. GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto. Paremman tulevaisuuden koteja CO 2 GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto KOMBI 144 Kaksikerroksinen puutalo on perinyt ulkomuotonsa perinteiseltä rintamamiestalolta. Lopputulos on silti moderni ja suunniteltu vastaamaan

Lisätiedot

Uniikkihuoneistojen tarjouskauppa

Uniikkihuoneistojen tarjouskauppa RANTA-TAMPELLA Tampereen Näsinkeula Uniikkihuoneistojen tarjouskauppa Uusi koti rannalla. Lepoa silmille ja sielulle. Koti, jossa taivas, vesi ja maa kohtaavat Ranta-Tampellan uuden asuinalueen rakentaminen

Lisätiedot

Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos

Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Rakentamistapaohjeet 15.5.2008 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 RAKENTAMISTA KOSKEVAT OHJEET KAAVASSA... 2 3 KAAVIOKUVA... 4 4 ALUEEN RAKENTAMISTA

Lisätiedot

Kalliola /10

Kalliola /10 Kalliola- 1/10 Uusikaupunki (895) Kuivarauma (482) Kalliola 1 001 Muu asuinrakennus 002 Kellari, kellarivaja 003 Navetta 004 Muu karjarakennus 005 Sauna Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

TOWNHOUSE. Kaupunkitalon suhde pihaan

TOWNHOUSE. Kaupunkitalon suhde pihaan TOWNHOUSE Kaupunkitalon suhde pihaan PIHARAKENNE Ulkotilat kuuluvat kiinteästi Townhouserakennukseen. Tyypillisimmissä ratkaisuissa yhden perheen asuntoon liittyy pieni takapiha. NÄKYMÄT Townhousen rakenteesta

Lisätiedot

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä 1 DOKUMENTOINTI LIITE 1 RAKENTEET Yleistä Rakenteet arvioitiin silmämääräisesti 19.3.2009. Asiantuntija-apuna arvioinnissa olivat mukana Pälkäneen kunnan rakennusmestari Asko Valkama ja Pirkanmaan maakuntamuseon

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8

KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8 KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8 Yli-Vallintie (856), 61720 Yli-Valli Vapaa-ajan asunnon kuntokartoitus 25.11.2015 klo 10.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 2/8 Tilaus 12.11.2015: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto

Lisätiedot

SAIRASHUONEENKATU 11, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

SAIRASHUONEENKATU 11, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. SAIRASHUONEENKATU 11, TURKU MYYNTIESITE TURKU, KERROSTALO 2 3h+k+kph+las.p, 62 m, 161 000 Vastaava välittäjä Maija Maunula Asuntomyyjä, KiAT, Partner 044 252 9733 maija@bolkv.fi Osta mitä rakastat. Näyttävän

Lisätiedot

KATAJATIE 9, PÖYTYÄ MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

KATAJATIE 9, PÖYTYÄ MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. KATAJATIE 9, PÖYTYÄ MYYNTIESITE PÖYTYÄ, RIIHIKOSKI 2 4h+k+khh+erill.wc+kph/wc+s, ak, varasto, 180 m 205 000 Asuntoa myy Karoliina Siikarla KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄ LKV, KiAT, PARTNER 040 571 4250 karoliina@bolkv.fi

Lisätiedot

KUVATAITEEN LUKIODIPLOMI 2016 2017 TEHTÄVÄT

KUVATAITEEN LUKIODIPLOMI 2016 2017 TEHTÄVÄT Etunimi Sukunimi JULKAISUN OTSIKKO TULEE TÄHÄN Tässä on julkaisun otsikon mahdollinen alaotsikko tasaus vasemmalle KUVATAITEEN LUKIODIPLOMI 2016 2017 TEHTÄVÄT Määräykset ja ohjeet 2016:7 Opetushallitus

Lisätiedot

Patruuna Waldenin historiallinen virkaasunto

Patruuna Waldenin historiallinen virkaasunto Antinkärki Patruuna Waldenin historiallinen virkaasunto Valkeakoskella Suomalaista teollisuushistoriaa Antinkärki sijaitsee keskellä kauneinta suomalaista järvimaisemaa. Se on puolen tunnin matkan päässä

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5 KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO-7830-1, 2, 3, 4 JA 5 Ohjeen laatija: Tampereen kaupungin suunnittelupalvelut, asemakaavoitus, arkkitehti Ilkka Kotilainen Ohjeiden tarkoitus: Rakentamistapaohjeiden

Lisätiedot

Domus Litonii Aleksanterinkatu 50 E 6, Helsinki Väri tutkimus 10.10.2002 /Elisa Heikkilä

Domus Litonii Aleksanterinkatu 50 E 6, Helsinki Väri tutkimus 10.10.2002 /Elisa Heikkilä Domus Litonii Aleksanterinkatu 50 E 6, Helsinki Väri tutkimus 10.10.2002 /Elisa Heikkilä Huoneisto Aleksanterinkatu 50 E 6 liitetään tulevan remontin yhteydessä huoneistoon A 9, johon se alunperin ennen

Lisätiedot

Nieuw Terbregge, Rotterdam Mecanoo 2001 ARK-C4500 referenssianalyysi Jaana Miettinen

Nieuw Terbregge, Rotterdam Mecanoo 2001 ARK-C4500 referenssianalyysi Jaana Miettinen Nieuw Terbregge, Rotterdam Mecanoo 2001 ARK-C4500 referenssianalyysi Jaana Miettinen https://funwithresearch.files.wordpress.com P https://funwithresearch.files.wordpress.com Kolmikerroksiset talot on

Lisätiedot

Rakennusta alkuperäisasussaan

Rakennusta alkuperäisasussaan Raunion Tila 834-423-1-33 Omistajat Anne Rämö ja Juha Kujala Suunnittelu Jutta Varjus Rakentaminen Rauli Thynell, Juha itse ja sukulaiset Rakennuksen peruskorjaus, toisen kerroksen ja kuistin rakentaminen

Lisätiedot

Tyyliä arjen ehdoilla: Topline 130

Tyyliä arjen ehdoilla: Topline 130 Tyyliä arjen ehdoilla: Topline 130 Esite ja hinnat 1/2015 Hiottua laatua yksilölliseen asumiseen Kaupunkilaiseen makuun: Topline 130 yhdistelee luksusta käytännöllisiin ratkaisuihin Avariat ja selkeät

Lisätiedot

MARSALKANTIE 14, HELSINKI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

MARSALKANTIE 14, HELSINKI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. MARSALKANTIE 14, HELSINKI MYYNTIESITE HELSINKI, OMAKOTITALO 2 6h+k+s, 301 m, 1 490 000 Vastaava välittäjä Nina Lampinen Kiinteistönvälittäjä, LKV, Partner 0400 943258 nina@bolkv.fi Voisitko ostaa palan

Lisätiedot

LIEDONPERÄNTIE 880, LIETO MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

LIEDONPERÄNTIE 880, LIETO MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. LIEDONPERÄNTIE 880, LIETO MYYNTIESITE LIETO, OMAKOTITALO 2 4-5h, avok., uima /saunaosasto, kphx2, wcx4, autot., khh, var., 338 m, 590 000 Vastaava välittäjä Sirpa Sobral Kiinteistönvälittäjä, LKV, Partner

Lisätiedot

Elämänmittaisia muistoja ja ripaus taikaa. Arts & Crafts Restaurants Oy luo unelmiesi juhlan suunnittelusta toteutukseen vahvalla ammattitaidolla.

Elämänmittaisia muistoja ja ripaus taikaa. Arts & Crafts Restaurants Oy luo unelmiesi juhlan suunnittelusta toteutukseen vahvalla ammattitaidolla. Elämänmittaisia muistoja ja ripaus taikaa. Arts & Crafts Restaurants Oy luo unelmiesi juhlan suunnittelusta toteutukseen vahvalla ammattitaidolla. Häät, syntymäpäiväjuhlat, teemajuhlat, karonkat kerro

Lisätiedot

Rakennus Käyttöönottovuosi: Lisätietoja rakennusvuodesta: Kohdenumero

Rakennus Käyttöönottovuosi: Lisätietoja rakennusvuodesta: Kohdenumero Liiketila, Hotelli 24 huonetta, vastaanotto, sauna, uima-allas, neuvottelu-huone, ravintola, 4 huvilaa, 1 370 m² + 2 056 m² Parikkala, Kuutostie 1194, 59100 Parikkala Kohdenumero 9693188 KARJALAN LOMAHOVI

Lisätiedot

RASTERI. ALUESUUNNITTELUKILPAILU TURKU ENERGIAN TONTTI, Turku. Turku Energia- aluesuunnittelukilpailu

RASTERI. ALUESUUNNITTELUKILPAILU TURKU ENERGIAN TONTTI, Turku. Turku Energia- aluesuunnittelukilpailu Turku Energia- aluesuunnittelukilpailu Nimimerkki: RASTERI Lähtökohtana ehdotuksessa on ollut säilyttää vanhat arvokkaat rakennukset, palauttaa niiden sisä- ja ulkotilat alkuperäiseen asuunsa modernein

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8445 XI Kyttälä koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 Maankäytön suunnittelu I. Laakkonen 24.6.2013 tark. 13.1.2014 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta

Lisätiedot

ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ!

ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! Katunäkymä Näkymä asunnosta Järvinäkymä Kuva: Kaisa Paavilainen LINJA-AUTOASEMAN ALUE ENGELINRANTA 2016 HÄMEENLINNA FINLAND 27.05.2016 ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! Hämeenlinnan

Lisätiedot

Korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautuminen osakkaan muutostöissä Kirsi Ruutu Lakimies, varatuomari

Korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautuminen osakkaan muutostöissä Kirsi Ruutu Lakimies, varatuomari Korjaus- ja kunnossapitovastuun jakautuminen osakkaan muutostöissä Kirsi Ruutu Lakimies, varatuomari Yhtiö, vanha osakas ja uusi osakas Yhtiö Vahingonkorvaus Kunnossapitovastuu Vanha Uusi osakas Asuntokauppa

Lisätiedot

Koti Koskelassa kaikki on lähellä

Koti Koskelassa kaikki on lähellä Koti Koskelassa kaikki on lähellä Rakennamme uusia koteja valmiille asuinalueelle Emäpuuntielle Koskelaan, jossa kadut, puistot ja palvelut ovat jo rakennettu ja asuinympäristö on viihtyisä. Yliopistoon,

Lisätiedot

ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013

ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013 HELSINGIN KAUPUNKI HANKESELOSTUS ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013 Helsingin asumisoikeus Oy Kivipari Sijainti ja tontti Kaupunginosa 4, kortteli 4129, tontti Kiviparintie a 00920 Helsinki Tontti on Kiviparintiellä,

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava

Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava 23.03.2010 Kaupungintalo on osa valtakunnallisesti merkittävää Jyväskylän Kirkkopuiston ja hallintokeskuksen

Lisätiedot

VANTONTIE 166, RAISIO MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

VANTONTIE 166, RAISIO MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. VANTONTIE 166, RAISIO MYYNTIESITE RAISIO, MAATILA 2 4h+tupak+kph/khh+s+ph+talli+pihatto+ratsastuskenttä, 136 m, 498 000 Vastaava välittäjä Johanna Willberg MYYNTIPÄÄLLIKKÖ, LKV, PARTNER, KAUPANVAHVISTAJA

Lisätiedot

Asunto Oy Pirkkalan Metsämäenhelmi. Metsämäenkaari 6, 33960 Pirkkala. Kortteli 843 / tontti 3, Pirkkalan kunnan vuokratontti. Tontin pinta-ala 7151 m2

Asunto Oy Pirkkalan Metsämäenhelmi. Metsämäenkaari 6, 33960 Pirkkala. Kortteli 843 / tontti 3, Pirkkalan kunnan vuokratontti. Tontin pinta-ala 7151 m2 RAKENNUSTAPASELOSTE Kohde Osoite Kaupungin osa Kortteli/Tontti Asunto Oy Pirkkalan Metsämäenhelmi Metsämäenkaari 6, 33960 Pirkkala Kurikka Kortteli 843 / tontti 3, Pirkkalan kunnan vuokratontti. Tontin

Lisätiedot

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Tiedote 19.5.2015 Helsingin taidemuseo uudistuu HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Helsingin taidemuseo HAM avaa uudistuneet tilansa Tennispalatsissa 25.9.2015. Avajaisnäyttelyt sisältävät helsinkiläisten

Lisätiedot

Tallennustyönjako Suomessa: rakenne ja tämän hetkinen tilanne

Tallennustyönjako Suomessa: rakenne ja tämän hetkinen tilanne Tallennustyönjako Suomessa: rakenne ja tämän hetkinen tilanne Teemu Ahola Digitaaliset kokoelmat Avoimempi Pohjola seminaari 10.2.2016 Suomen kansallismuseo Valtakunnallinen tallennustyönjako: tausta ja

Lisätiedot

VÄLJÄNTIE 370, LIETO MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

VÄLJÄNTIE 370, LIETO MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. VÄLJÄNTIE 370, LIETO MYYNTIESITE LIETO, OMAKOTITALO 2 4h+k+tkh+khh+kph/wc+erill.wc+s+terassi, 180 m, 295 000 Vastaava välittäjä Karoliina Siikarla KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄ LKV, KiAT, PARTNER 040 571 4250 karoliina@bolkv.fi

Lisätiedot

KAARELANTIE 6A, HELSINKI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

KAARELANTIE 6A, HELSINKI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. KAARELANTIE 6A, HELSINKI MYYNTIESITE HELSINKI, RIVITALO 2 5h+k+2 kph+s+wc, 131 m, 447 000 Vastaava välittäjä Nina Lampinen Kiinteistönvälittäjä, LKV, Partner 0400 943258 nina@bolkv.fi Tässä asunnossa on

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO RAPORTTI 14.4.2011

HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO RAPORTTI 14.4.2011 HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (6) ALVAR AALTO -SUOJELUKOHDE, STORA ENSO OYJ:N PÄÄKONTTORIRAKENNUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS (NRO 12048) Hankenro 0685_1 Kslk dnro 2005-415 SISÄLLYS Osallistumis-

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ).

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ). ESPOO / ÅMINNE KORTTELISUUNNITELMA JA RAKENNUSTAPAOHJEET Korttelit 45085, 45087, 45088 ja 45089 Yleistä Korttelisuunnitelma käsittää rakentamistapaohjeet ja korttelisuunnitelmakartan. Korttelisuunnitelmalla

Lisätiedot

ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA

ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA ASUMISYHTEISÖJÄ IKÄIHMISILLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖT LOPPUKIRI JA KOTISATAMA Loppukiri: Aktiiviset Seniorit Ry /Sato Birger Kaipiaisenkatu 1, 00550 Helsinki Kerrosala 3732 kem² Bruttoala 5181 brm² Huoneistoala

Lisätiedot

TULLIKATU 7, NAANTALI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

TULLIKATU 7, NAANTALI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. TULLIKATU 7, NAANTALI MYYNTIESITE NAANTALI, KERROSTALO 3h+kt+s+ph/khh+wc+vh+las.terassi+v+ak, 84 m, 314 000 Vastaava välittäjä Johanna Willberg MYYNTIPÄÄLLIKKÖ, LKV, PARTNER, KAUPANVAHVISTAJA 040 041 048

Lisätiedot

VIIDES LINJA 12, HELSINKI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

VIIDES LINJA 12, HELSINKI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. VIIDES LINJA 12, HELSINKI MYYNTIESITE HELSINKI, KERROSTALO 2 1h, avok, kph, parvi, 28 m, 210 000 Vastaava välittäjä Nina Lampinen Kiinteistönvälittäjä, LKV, Partner 0400 943258 nina@bolkv.fi Upean jugendtalon

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Postimäki. historiasta nykypäivään!

Postimäki. historiasta nykypäivään! Postimäki historiasta nykypäivään! Postimäki on museo- ja kulttuurialue Ilolan kylässä, 9 km Porvoosta koilliseen. Mäellä sijaitsee yksi Suomen parhaiten säilyneistä aidoista mäkitupalaisalueista. Vanhimmat

Lisätiedot

SOUKANNIEMI, ESPOO MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

SOUKANNIEMI, ESPOO MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. SOUKANNIEMI, ESPOO MYYNTIESITE ESPOO, OMAKOTITALO 7h, k, ruokasali, 3 kph, wc, spa-/saunaosasto, kodinhoitohuone, walk-in-closet, autotalli, 2 462 m, 4 600 000 Vastaava välittäjä Linda Fagerström Kiinteistönvälittäjä,

Lisätiedot

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle

Lisätiedot

Botby grundskola syntyi Opetusviraston yhdistettyä Botby högstadieskolan ja Blomängens lågstadieskolan hallinnollisesti yhdeksi kouluksi.

Botby grundskola syntyi Opetusviraston yhdistettyä Botby högstadieskolan ja Blomängens lågstadieskolan hallinnollisesti yhdeksi kouluksi. ARKKITEHTI- JA INSINÖÖRIOSUUSKUNTA KAARI / ANITTA TUHKANEN 040 582 5351 anitta.tuhkanen@kaari.fi BOTBY GRUNDSKOLA TILAMUUTOKSET LIITTYEN ALA- JA YLÄASTEEN KOULUJEN YHDISTÄMISEEN Kukkaniityntie 2 Helsinki

Lisätiedot

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Puu on historiallisesti katsoen ollut kulttuurissamme käytetyin ja tärkein rakennusmateriaali. Puuta on ollut helposti saatavilla

Lisätiedot

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007

Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen. muinaisjäännösinventointi 2007 1 Hämeenkyrö Kyröskosken pohjoisen teollisuusalueen asemakaava alueen muinaisjäännösinventointi 2007 Timo Jussila ja Hannu Poutiainen Kustantaja: Pöyry Oyj 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Paikannuskartta...

Lisätiedot

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009

Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 1 Alavus Härkösen alueelle suunnitellun uuden tielinjan muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Hannu Poutiainen Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Historiallinen

Lisätiedot

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 1.021 1.041 1.0411 1.042 1.0421 2.07 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Mikäli rakennuksen pituus on yli 12 metriä,

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

Lisätietoa majoituksesta

Lisätietoa majoituksesta Lisätietoa majoituksesta Huoneet Kartanon päärakennuksessa Huoneita on yhteensä 11, joista yksi on neljän hengen huone (hinta 95 per vrk), kaksi kolmen hengen (75 vrk), kuusi kahden hengen (60 vrk) ja

Lisätiedot

ELINKAARIKORTTELIKILPAILU PALAUTE KILPAILUEHDOTUKSISTA 13.6.2016

ELINKAARIKORTTELIKILPAILU PALAUTE KILPAILUEHDOTUKSISTA 13.6.2016 ELINKAARIKORTTELIKILPAILU PALAUTE KILPAILUEHDOTUKSISTA 13.6.2016 Palautteen kerääminen 48 vastaajaa antoi palautetta paperilomakkeen kautta, joita oli saatavilla 6. 12.6.2016 K Supermarket Länsiportissa

Lisätiedot

Mitä kirkkojen katot kertovat?! Keskiaikaisten kirkkojen kattorakenteiden tutkimus ja korjaaminen! Restaurointimestarit Huttunen & Saarinen,

Mitä kirkkojen katot kertovat?! Keskiaikaisten kirkkojen kattorakenteiden tutkimus ja korjaaminen! Restaurointimestarit Huttunen & Saarinen, Mitä kirkkojen katot kertovat?! Keskiaikaisten kirkkojen kattorakenteiden tutkimus ja korjaaminen! Restaurointimestarit Huttunen & Saarinen, Arkkitehtitoimisto Livady!! KANSANRAKENNUS RESTAUROINTIKOHTEENA

Lisätiedot

Rakennustapaseloste, asunnot

Rakennustapaseloste, asunnot RAKENNUSTAPASELOSTE TA-Asumisoikeus Oy / KIVELÄNTIE 4 26.4.2011 Rakennustapaseloste, asunnot Rakenteet Asuinrakennukset ovat puu- tai betonirunkoisia. Rakennukset perustetaan paalujen varaan. Yläpohjat

Lisätiedot

Arkkitehtitoimisto LPV Jyväskylä Oy 15.04.2014 / LL, EL tarkennettu 02.06.2014

Arkkitehtitoimisto LPV Jyväskylä Oy 15.04.2014 / LL, EL tarkennettu 02.06.2014 Arkkitehtitoimisto LPV Jyväskylä Oy 5.04.04 / LL, EL tarkennettu 0.06.04 689 J Y U PROXIMA Jyväskylän Yliopison X-rakennus, Seminaarinkatu 5, 4000 JYVÄSKYLÄ LUETTELO I R T O K A L U S T E E T - Kunnostettavat

Lisätiedot

MÖKILLE SAMMALNIEMEEN

MÖKILLE SAMMALNIEMEEN MÖKILLE SAMMALNIEMEEN Lähde kaupungin kiireestä Sammalniemen luontoon viettämään unohtumaton loma! Raision Seudun Lasten Tuen mökki on avoinna ympärivuoden, mökki sijaitsee Juupajoella Sammalniemen leirikeskuksen

Lisätiedot

Koti aitiopaikalta Knuutilankankaalta

Koti aitiopaikalta Knuutilankankaalta Koti aitiopaikalta Knuutilankankaalta Rakennamme uusia koteja valmiille asuinalueelle Syväkiventielle Knuutilankankaalle, jossa kadut, puistot ja palvelut ovat jo rakennettu ja asuinympäristö on viihtyisä.

Lisätiedot

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS Ote osoitekartasta. KOHDEALUE Asemakaavan muutosalue sijaitsee Pumminmäen kaupunginosassa Tarmonpolun varressa. Muutosalueeseen kuuluu kortteli 4. Korttelin pinta-ala on

Lisätiedot

Stora Enso Effex an Eye for Wood

Stora Enso Effex an Eye for Wood EnsoEffex Stora g tu p l Stora Enso Effex an Eye for Wood Stora Enso Effex an Eye for Wood Lähtökohtana luonnonmukaisuus Effex toistaa luonnon muotokieltä. Effex on: Aitoa puuta Luonnon inspiroima Luonnollinen

Lisätiedot

VÄTINTIE 15, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

VÄTINTIE 15, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. VÄTINTIE 5, TURKU MYYNTIESITE TURKU, KERROSTALO h+k+s, 7 m, 96 000 Vastaava välittäjä Sirpa Sobral Kiinteistönvälittäjä, LKV, Partner 040 670 7440 sirpa@bolkv.fi Tämä Vätintien kaunis ja tilava kaksio

Lisätiedot

Lausunto MV/232/ / (3)

Lausunto MV/232/ / (3) Lausunto MV/232/05.03.00/2013 1 (3) 20.12.2013 Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy Ratakatu 19 00120 HELSINKI Viite Lausuntopyyntö 9.12.2013 Asia HELSINKI, Töölönkatu 28:ssa sijaitsevan rakennuksen ja tontin

Lisätiedot

LÄNTINEN PITKÄKATU 18, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

LÄNTINEN PITKÄKATU 18, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. LÄNTINEN PITKÄKATU 18, TURKU MYYNTIESITE TURKU, KERROSTALO 2 4-5h+k+s+ph+kph+p, 110 m, 352 000 Vastaava välittäjä Johanna Willberg MYYNTIPÄÄLLIKKÖ, LKV, PARTNER, KAUPANVAHVISTAJA 040 041 0248 johanna@bolkv.fi

Lisätiedot

Tilaihme taloksi: Young and Creative 160

Tilaihme taloksi: Young and Creative 160 Tilaihme taloksi: Young and Creative 160 Esite ja hinnat 1/2015 Hiottua laatua yksilölliseen asumiseen Yksilöllisiä ratkaisuja helposti: talon hinta pysyy samana, mutta sisätilat ovat vapaasti valittavissa

Lisätiedot

Tallimäki henkii elämää

Tallimäki henkii elämää Oy Tallimäki Karin-Heikintie 2-6 ja, 36240 Kangasala Tallimäki henkii elämää TUTUTU Tallimäen tarinaan! ktiivinen, moderni pikkukylä Ihanan aurinkoinen päivä istua pihaan lukemaan naapurikirjastosta lainattua

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi 18.10.2011 / Esko Puijola Kalasataman nykyinen rakennuskanta vv verkkovaja 14 km kalamaja 2 pääasiallinen runkorakenne rakentamisvuodet harmaa hirsi

Lisätiedot

1900-LUVUN RAKENNUSPERINNÖN SUOJELUN PERIAATTEITA, MADRIDIN ASIAKIRJA 2011

1900-LUVUN RAKENNUSPERINNÖN SUOJELUN PERIAATTEITA, MADRIDIN ASIAKIRJA 2011 1900-LUVUN RAKENNUSPERINNÖN SUOJELUN PERIAATTEITA, MADRIDIN ASIAKIRJA 2011 ONKO MODERNILLA VÄLIÄ? Seminaari Oulu 8.5.2014 Yliarkkitehti Sirkkaliisa Jetsonen ICOMOS ICOMOS on kansainvälinen asiantuntijajärjestö,

Lisätiedot

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa.

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa. Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliite. Kantri kertoo tästä ajasta, maaseudun elämästä, ihmisistä ja ilmiöistä lämpimästi ja terävästi. Se ei kaihda kaivautua pintaa syvemmälle, mutta uskaltaa

Lisätiedot

ASUNTO OY SIPOON KALLIOKIELONTIE Kalliokielontie 2, 01150 Söderkulla

ASUNTO OY SIPOON KALLIOKIELONTIE Kalliokielontie 2, 01150 Söderkulla ASUNTO OY SIPOON KALLIOKIELONTIE Kalliokielontie 2, 01150 Söderkulla ASUNTO OY SIPOON KALLIOKIELONTIE KALLIOKIELONTIE 2, 01150 SÖDERKULLA Arvioitu valmistuminen syyskuu 2016 Asumisoikeuskohde Sipoon Kalliokielontie

Lisätiedot

Tietoja kiinteistöstä

Tietoja kiinteistöstä 02.03.16 1 Tietoja kiinteistöstä Osoite: Kaupunki/Kunta: Kaupungin/Kunnanosa: Koivikonkaari 10, 91910 Tupos Liminka Tupos Kiinteistötunnus: 425-402-19-178 Talotyyppi: Huoneet: Muut tilat: Omakotitalo omalla

Lisätiedot

Museoviraston kuvakokoelmien digitointiprojekti Priorisointikysymyksiä eli arvovalintoja ja haja-ajatuksia

Museoviraston kuvakokoelmien digitointiprojekti Priorisointikysymyksiä eli arvovalintoja ja haja-ajatuksia Museoviraston kuvakokoelmien digitointiprojekti Priorisointikysymyksiä eli arvovalintoja ja haja-ajatuksia Valtakunnalliset kuva-arkistopäivät 5.11.2013 Intendentti Hannu Häkkinen Museoviraston kuvakokoelmat

Lisätiedot

JOENSUUN INARINKULMA

JOENSUUN INARINKULMA JOENSUUN INARINKULMA Joensuun keskustan osayleiskaava & INARINKULMA Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö omistaa Joensuun kaupungin keskustassa, Niskakadun ja Torikadun kulmassa tontin 167-2-22-2, jossa

Lisätiedot

Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011

Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011 Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011 Tiina Vasko 2011 Pirkanmaan maakuntamuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 2 Sisällysluettelo Arkisto- ja rekisteritiedot

Lisätiedot

AS OY LEMPÄÄLÄN KARTANONPUISTO KUOKKALANTIE 3, LEMPÄÄLÄ

AS OY LEMPÄÄLÄN KARTANONPUISTO KUOKKALANTIE 3, LEMPÄÄLÄ AS OY LEMPÄÄLÄN KARTANONPUISTO KUOKKALANTIE 3, 37550 LEMPÄÄLÄ AS OY LEMPÄÄLÄN KARTANONPUISTO KUOKKALANTIE 3, 37550 LEMPÄÄLÄ TERVETULOA LEMPÄÄLÄN HAKKARIIN! Lempäälän Hakkariin aivan Hakkarinkartanon viereen

Lisätiedot

Kaupunkiyksiö omalla pihalla katutason kämpät nousivat kaihdetuista himotuiksi Helsinkiläisen taloyhtiön jättisaneeraus mahdollisti mahdottoman, yksityispihan kantakaupungissa. Helsinki haluaa viedä idean

Lisätiedot

Alajärven Kullanmutkan ja koulukeskuksen alueen kehittämisehdotus. Senni Sorri 21.9.2012

Alajärven Kullanmutkan ja koulukeskuksen alueen kehittämisehdotus. Senni Sorri 21.9.2012 Alajärven Kullanmutkan ja koulukeskuksen alueen kehittämisehdotus Senni Sorri 21.9.2012 Senni Sorri 21.9.2012 / Tampereen teknillinen yliopisto / Arkkitehtuurin laitos Moderni puukaupunki -hankkeen diplomityöprojekti

Lisätiedot

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009

Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 1 Laukaa Kirkonkylän Kylmäniemen asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2009 Timo Jussila Kustantaja: Laukaan kunta 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi... 3

Lisätiedot

ARVOTTAMINEN OSANA KULTTUURIPERINNÖN HOITOA JA SUOJELUA!

ARVOTTAMINEN OSANA KULTTUURIPERINNÖN HOITOA JA SUOJELUA! ARVOTTAMINEN OSANA KULTTUURIPERINNÖN HOITOA JA SUOJELUA! Korjausrakentamisen seminaari 1, rakennusvalvonta, Oulu 2013! Helena Hirviniemi" arkkitehti, Arkkitehtitoimisto Helena Hirviniemi" tutkija, Oulun

Lisätiedot

Raameissa. Raameissa. Jyväskylän Kankaan entisen paperitehtaan aloituskorttelien arkkitehtuurikilpailu

Raameissa. Raameissa. Jyväskylän Kankaan entisen paperitehtaan aloituskorttelien arkkitehtuurikilpailu /8 Pysäköintihallin kortteli Pohjapiirrosote 1:400 ylimmän kerroksen yhteistilat Julkisivu pohjoiseen torille 1:400 Pohjapiirros 1:400 peruskerros ja kattoterassi Julkisivu etelään1:400 Pohjapiirros 1:800

Lisätiedot

YMPÄRÖIVÄT KAUPUNGINOSAT

YMPÄRÖIVÄT KAUPUNGINOSAT YMPÄRÖIVÄT KAUPUNGINOSAT KAUPUNKI JA ASUMINEN. RYHMÄT 5&6: HANNA KOUHIA, YLLKA KUCUKU, JONI KOPRA, NOORA LAMBERG, EVELIINA KUNNATON, ANTTI LAPPALAINEN Jätkäsaari Hernesaari Eira Punavuori PUNAVUORI Sinebrychoffin

Lisätiedot

Terveellistä asumista modernissa hirsitalossa

Terveellistä asumista modernissa hirsitalossa Terveellistä asumista modernissa hirsitalossa Aito puu on luonnollinen ja ekologinen valinta. Hirsitalosta on helppo sisustaa lämmin ja ajattoman tyylikäs koti. Rakennamme kaksi modernia hirsitaloa Soittajankankaalle

Lisätiedot