Kokonaistaideteoksen huoneissa katsaus Hvitträskin vaiheisiin, esineistöön ja Partage Plus hankkeeseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kokonaistaideteoksen huoneissa katsaus Hvitträskin vaiheisiin, esineistöön ja Partage Plus hankkeeseen"

Transkriptio

1 Teksti: Živilė Meškauskaitė Kesäkuu 2013 Kokonaistaideteoksen huoneissa katsaus Hvitträskin vaiheisiin, esineistöön ja Partage Plus hankkeeseen Hvitträskin päärakennus. Kuva: Markku Haverinen, Museovirasto (HK6473:2)

2 Alkusanat Vuonna 1896, ennen valmistumistaan Polyteknillisestä opistosta, Eliel Saarinen ( ), Herman Gesellius ( ) ja Armas Lindgren ( ) perustivat arkkitehtitoimiston Gesellius, Lindgren & Saarinen (GLS). Heidän yhteisen toimistonsa tontin ostohetkellä vuonna 1901 arkkitehdit olivat jo niittäneet mainetta. Ansioita oli kertynyt esimerkiksi vuotta aiemman Pariisin maailmannäyttelyn Suomen paviljongin toteutuksen myötä. Suomen kansallismuseon arkkitehtuurikilpailun voitto sysäsi alkuun toimiston ja asuintilojen rakennusprojektin, jolloin alettiin kaataa hirsiä rakennusta varten. (Hausen 1987, 10.) Tämä oli konkreettinen alkupiste mielenkiintoiselle ja monisärmäiselle perheelämän ja työn yhdistävälle hankkeelle, Hvitträskille, jota kirjallisuudessa luonnehditaan usein kokonaistaideteokseksi. Kuten Marika Hausen (1987, 44) kiteyttää, suunnittelun lähtökohtana oli ajatus siitä, että työ, elämä ja taide ovat yhtä. Hvitträskin päärakennus, Kuva: Markku Haverinen, Museovirasto (HK6473:1) Perheen ja työn saman katon alle yhdistävä Hvitträsk rakennettiin aikana, jona arkkitehtuurin ihanteet olivat muuttumassa. Koettiin, että suomalaiset keskiajan rakennukset, kuten linnat ja kirkot ilmentävät jotain, mikä on ominaista juuri Suomelle. Näin empiren ja renessanssin ihanteita noudattavista rakennuksista painopiste siirtyi toisenlaiseen, suomalaiseksi rakentamiseksi miellettyyn, arkkitehtuuriin. Tähän yhdistyi myös kansainvälinen Arts and Crafts -liike, jossa korostuva materiaalien aitous merkitsi paikallisesti hirsiä ja graniittia. Rakentamisen ratkaisuihin haettiin näkemyksiä Skotlannista ja Yhdysvalloista. (Hausen 2002, 78.) Tässä tekstissäni keskityn erityisesti Hvitträskin päärakennukseen ja sen irtaimistoon sekä hyvin rajattuihin kiinteisiin sisustuselementteihin. Hvitträskin esineet ovat osa myös Partage plus -projektia. Esittelen projektin myöhemmin tekstissäni, sillä lähden liikkeelle katsauksella Hvitträskin rakennuksesta ja sen vaiheista, minkä jälkeen esittelen esineistöä ja siirryn tähän Euroopan Unionin rahoittamaan hankkeeseen.

3 Hvitträskin päärakennuksen vaiheista Kun tänä päivänä matkaa Hvitträskiin, ensin päättyy kunnallinen tie ja sitten alkaa jyrkähkö ja mutkitteleva nousu metsäistä tietä ylöspäin. Puolen tunnin ajomatkan päässä Helsingistä oleva tontti ei muistuta millään tavalla urbaania ympäristöä. Saapuessa rakennuksen piha-alueelle huomio kiinnittyy ensin kasvillisuuteen, joka on Hvitträskissä keskeinen osa kokonaisuutta. Kävijä kohtaa ensin osittain piilevän puutarhan, köynnökset ja muut istutukset. Köynnösten imaiseman rakennuksen pihat ovat samanaikaisesti villejä ja suojaisia, niissä on selkeä rakenne, joka kuitenkin noudattaa maiseman ehtoja. Kun kiertää rinteellä seisovaa taloa, hahmottaa rakennuksen korkean sijainnin, kivistä muuratun aidan ja ympäröivän vanhan metsän, joka rajaa järveä. Ateljeen ovi. Kuva: Ilari Järvinen, Museovirasto (HK7865:8) ja 1900-lukujen taitteessa Suomessa oli useampi tyylillisesti ja funktionaalisesti yhtenevä ateljeerakennusten ryhmä. Näille rakennuksille oli yhteistä poikkeaminen valta-arkkitehtuurista, mutta yhteneväisyyksiä löytyy myös sijainnin suhteen. Emil Wikströmin ( ) Visavuori, Pekka Halosen ( ) Halosenniemi ja esimerkiksi Akseli Gallen-Kallelan ( ) Kalela olivat Hvitträskin tavoin järvimaisemissa olevia ateljeekoteja, jotka olivat pääkaupungin ulkopuolella. Tälle ilmiölle voi hahmotella kansainvälisiä vaikutteita ja vastaavanlaisia ratkaisuja oli myös esimerkiksi Ruotsissa Taalainmaalla. Näiden taiteilijakotien ajatuksena oli yhdistää luova työ ja perhe-elämä, mikä olisi Helsingissä tullut hyvin kalliiksi ateljeekotien edellyttämien kookkaiden puitteiden vuoksi. (Wäre 2002, 67.) Hvitträsk rakentuu ateljeen ympärille, mikä jakaa päärakennuksen etelä- ja pohjoispäätyyn, jotka olivat asuintiloja. Ateljeen jakava, keskiössä oleva rooli hahmottuu myös ulkoapäin sen yläpuolella ei ole muita kerroksia kuten rakennuksen muissa osissa ja tilan molemmin puolin on

4 päätyjen pääovet. Tällä hetkellä pohjoispääty ei ole vieraille avointa museotilaa, vaan sen tiettyjä huoneita voi vuokrata eri tarkoituksiin. Vielä yksi erillinen asuinrakennus oli myös samassa pihapiirissä. Tämä toimii nykyään ravintolana, päärakennuksen ollessa erityisesti Eliel Saarisen perintöä korostava museo. Marika Hausen on kuitenkin huomauttanut (2002, 79) tekstissään Saarinen and Germany, että Saarisen työpanosta on vaikea arvioida yksinään aikana, jolloin arkkitehtikolmikko teki tiivistä yhteistyötä. Rakennustöiden alettua ensin valmistui Hvitträskin piharakennus, jossa Saarinen asui päärakennuksen ollessa vielä kesken. Päärakennus oli asuttavassa kunnossa vuonna Hausen (1987, 12; 2002, 80) kuvailee, että Hvitträskin rakennusryhmä levittäytyy laajana kallion laella ja järveltä päin katsottuna rakennus näyttää kasvavan kalliosta. Tämä piirre voidaan yleisesti ottaen nähdä muissakin GLS-toimiston suunnittelemissa huviloissa, jotka palautuvat ja varioivat heidän suunnittelemaansa Suur-Merijoen kartanoa 1, joka valmistui samoihin aikoihin Hvitträskin kanssa. Huviloiden tyypillinen ympäristö oli metsät, jyrkät rinteet ja näiden mahdollistamat laajat näköalat aivan kuten Hvitträskissä. (Hausen 2002, 82.) Laajuudestaan huolimatta erityisesti päärakennus, joka toimii nyt museona, on elimellisesti jykevä osa maisemaa ja sitä jäsentävät pitkälle ikkunat, ovet, parvekkeet ja erkkerit. Niiden myötä jähmeä raja ulko- ja sisätilan välillä antaa periksi. Puu ja luonnonkivi korostavat yhteyttä luontoon, mikä tähdentyy entisestään erilaisten luontoaiheisten tekstuurien myötä. Ympäröivä maisema hahmottuu jatkuvasti niin terassin rakenteiden kuin ikkunoidenkin kautta. Rakennus sijaitsee monimuotoisessa luonnonkolkassa, jossa yhdistyy monia elementtejä, mikä luo vaihtelevan kokonaisuuden. Erityisesti korkea rinne saa aikaan väkevän kontrastin laakealle järvimaisemalle, joka on oleellinen osa rakennuksen ulko- ja sisätilaa. Rakennusta ympäröivä puutarha ja kesyttämätön kasvillisuus sitovat Hvitträskin osaksi maaperää, jolla ateljeekoti seisoo. Suomen kansallismuseon entinen ylijohtaja Ritva Wäre (1991, 185) aloittaa uraa uurtavan taidehistorian väitöskirjansa Rakennettu suomalaisuus: Nationalismi viime vuosisadan vaihteen arkkitehtuurissa ja sitä koskevissa kirjoituksissa loppukatsauksen maininnalla, että muun muassa Geselliuksen, Lindgrenin ja Saarisen suunnittelemissa rakennuksissa arkkitehtuuria jonkin verran tunteva ulkomaalainen näkee niiden erilaisuuden muiden maiden vastaavaan arkkitehtuuriin nähden. Selväpiirteistä tyyliä leimaa luonnonkivi, vaalea rappaus, punaiset tiilikatteet, julkisivujen epäsymmetrisyys ja yksityiskohtien pehmeä sekä usein samanaikaisesti raskas muotoilu. (Wäre 1991, 185.) Samankaltaisia ominaisuuksia oli myös kolmikon huvilarakennuksissa, joille 1 Suur-Merijoen kartanosta ks. lisää erityisesti taidehistorian väitöskirja Amberg, Anna Lisa: Kotini on linnani : kartano ylemmän porvariston omanakuvana: esimerkkinä Geselliuksen, Lindgrenin ja Saarisen suunnittelema Suur- Merijoki vuodelta Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja 111, Helsinki 2003.

5 tunnusomaisia piirteitä olivat valkeat, teksturoidut kipsiseinät, luonnonkiviperustat, pienet ikkunat, jyrkät tiilikatot, parvekkeet, erkkerit ja tornit (Hausen 2002, 82). Samanaikainen keveys, rouheus, orgaaninen pyöreys ja työstetty särmikkyys pätee myös Hvitträskin ulkomuotoon. Kuvaus ei kuitenkaan tyhjennä ateljeekodin olemusta, mikä on moniaistisen kokemuksen sanallistamiselle ominaista. Luonnon materiaaleista luotu rakennus tarjoaa aisteille monipuolista purtavaa, kylmästä pyöreästä kivestä teräväreunaiseen lämpimään puuhun. GLS-toimiston rakennuksia luonnehditaan usein kansallisromanttisiksi, mutta niiden suomalaiseksi mielletty omaleimaisuus ei saa häivyttää näkyvistä kansainvälisiä kytköksiä. Saarinen oli asennoitunut uuteen ulkomaiseen arkkitehtuuriin selvästi myönteisesti (Wäre 1991, 188). Arkkitehdin kiinnostus ankkuroitui erityisesti Saksaan, mikä oli tuolloin yleistä Pohjoismaissa (Hausen 2002, 79), eikä ollut välinpitämätön muun Euroopan taiteen liikehdinnälle. Itävaltalainen säveltäjä ja kapellimestari Gustav Mahler ( ) kertoi kirjeessään vaimolleen Alma Mahlerille ( ) vierailustaan Hvitträskissä. Hänen sanojensa mukaan rakennus oli upea täysin à la Hoffmann ja huoneet täysin à la Hohe Warte 2 (Hausen 1987, 60). Katkelma kirjeestä on konkreettinen esimerkki siitä, että rakennus on monisyinen luomus, johon liittyviä merkityksiä voi pohtia erilaisista näkökulmista. Mahler koki Hvitträskin Josef Hoffmannin, Wienin secessionistien keskeisen hahmon, luomuksen kaltaiseksi. Rakennuksen seistessä juurtuneena kiinteästi maisemaan, sitä voi tulkita eri konteksteja vasten. Näin kansallisten ihanteiden lisäksi rakennuksessa voidaan nähdä myös kansainvälisiä arkkitehtuurin keinoin ilmennettäviä aatteita ja käytännön ratkaisuja. Tupa. Kuva: Ilari Järvinen, Museovirasto (HK7865:14) 2 Wienin kaupungin Hohe Warte -alueen huvilat olivat arkkitehti Josef Hoffmannin uran merkkipaaluja. Rakennusten suhteen oli keskeistä sekä niiden keskinäinen että sisä- ja ulkotilojen harmonia. (Gronberg 2007, 129).

6 Elämästä Hvitträskissä Hvitträskin päärakennuksen sisäänkäynti johdattaa pienehköön eteiseen, josta on suora näköyhteys museomyymälään. Samassa kerroksessa on tupa, ruokasali ja ateljee kirjastoineen. Kerrosta ylempänä sijaitsevat Saaristen makuuhuone, kukkahuone, lasten makuu- ja leikkihuone. Noustessa vielä ylemmäksi tullaan kerrokseen, jossa on Saaristen tyttären Pipsanin huone, niin sanottu ruusukamari. Samassa kerroksessa on myös vaarinhuone ja kaikkein ylimpänä arkkitehtien huone, jonka molemmin puolin on vintti. Museomyymälän yhteydessä on museonhoitajan työtila, joka oli alun perin kodinhoitajan huone. Ateljeen kyljessä on myös pieni parvekkeellinen tila, jota käytti Loja Saarinen. Ruokasali. Kuva: Ilari Järvinen, Museovirasto (HK7865:13) Saaristen makuuhuone. Kuva: Ilari Järvinen, Museovirasto (HK7865:53) Hvitträskin kirjasto. Kuva: Ilari Järvinen, Museovirasto (HK7865:22) Kukkahuone. Kuva: Ilari Järvinen, Museovirasto (HK7865:39) Pohjoispääty ei ole osa varsinaista museota, mutta siihen pääsee myös ateljeen kautta. Kerrosta alempana on niin sanottu pokkamonttu, ylempänä kokoustilat. Ennen ylimpänä olevia museon esineiden säilytykseen käytettäviä huoneita on pieni keittiö.

7 Päärakennuksen kahdessa eri päädyssä, joita yhdisti ateljee, asuivat aluksi Lindgren ja Saarinen. Geselliuksen asunto oli eri rakennuksessa samassa pihapiirissä. Pohjoissiipi, jossa huoneet ovat tätä nykyä suhteellisen pieniä, oli Lindgrenien asuintilaa. Saarisen puoli oli eteläsiipi, jonka tilaratkaisut ovat pohjoispäätyyn verrattuna hyvin erilaisia. (Hausen 1987, ) Erityisesti eteläsiiven tuvassa ja ruokasalissa huomio kiinnittyy vaihtelevaan huonekorkeuteen, korkeuden aistimista korostaviin portaisiin ja huoneiden keskikohdasta avautuvaan avaruuteen. Ikkunat on sijoitettu niin, että valo on aina pehmeä ja tila hämärtyy voimakkaasti huoneen keskiosaa kohti. Yläkerran kukka- ja lasten makuuhuone ovat ateljeen lisäksi rakennuksen valoisimmat tilat, joissa päivänvalo ulottuu myös huoneen vastakkaiseen seinään. Lasten makuuhuoneen ikkuna on tosin alun perin ollut noin kolmannes nykyisestä koosta (Hausen 1987, 50). Lindgrenin pohjoispääty edusti selväpiirteisimmin suomalaiseksi tyyliksi käsitettyä suuntausta. Rakennuksen osa oli tuolloin tummaa hirttä sisätiloja myöten ja massiiviset huonekalut olivat harvassa. Hausenin mukaan tilan voi tulkita edustaneen GLS-yhteistyönä toteutuneen Helsingin Kluuvissa sijaitsevan Pohjolan toimitalon rakennuksen kansallisromanttisen arkkitehtuurin ihanteita. Pohjolan viisikerroksisen rakennuksen torni, viittaukset Kalevalaan hirsirakentamisen ohella, olivat kansallisromanttisen arkkitehtuurin näytteitä, jotka puhuttelivat nimenomaan Lindgreniä. Juuri hänen luonnoskirjoistaan ilmenee erityinen panos Pohjolan rakennuksen ornamentiikkaan. Kolmikon toimistossa Lindgren oli erityisesti kiinnostunut englantilaisesta perinteestä, vaikkakin kuten Hausen tähdentää, The Studio kuului jokaisen itseään kunnioittavan arkkitehdin lukemistoon. (Hausen 2002, ) Mitä tulee sisätiloihin, jo vuonna 1903 valmistuneen Suur-Merijoen kartanon kohdalla ihanteet tulivat Saksasta ja Itävallasta, jossa arkkitehtuurin aallon harjalla oli Mahlerin mainitsema Josef Hoffman. Suur-Merijoen kartanon sisustukseen sekoittui myös Charles Rennie Mackintoshin vaikutteita, jotka kiinnostivat erityisesti Geselliusta. Tässä valossa GLStoimiston aikaansaannosten tarkastelu ainoastaan kansallisina projekteina olisi Hausenia mukaillen raju yksinkertaistus. (Hausen 2002, 81.) Hvitträsk oli tila, jossa ei vedetty rajoja työn, taiteen ja perhe-elämän välille. Tämä vastalause teollistumisen myötä syntyneelle työn ja perheen erottamiselle oli Arts and Crafts -liikkeen idealistinen ja keskeinen ajatus, joka ilmeni esimerkiksi William Morrisin ( ) Red Housessa 3. Saariset jatkoivat aatteen mukaista elämäntapaansa myös muutettuaan Yhdysvaltoihin vuonna Yksi Eliel Saarisen merkittäviä saavutuksia on Cranbrookin monitaiteisen koulutusyhteisön rakennukset, jonka osalta suunnittelutyöhön osallistui koko perhe. (Balmori 1994, 3 Lontoossa vuonna 1859 valmistunut keskeinen Arts and Crafts -liikkeen rakennus, jonka suunnittelivat William Morris ja Philip Webb ( ). Rakennuksessa korostuvat jyrkät tiilikatot, luonnon materiaalit ja ennen kaikkea perheelämän ja luovan työn yhdistäminen.

8 57.) Tältä osin Saariset jatkoivat Cranbrookissa sitä, minkä olivat aloittaneet jo Hvitträskissä. Perhe ei ollut erillään työstä, vaan kyseessä oli monipuolinen yhteisöllisyyden muoto, joka sisälsi avustajia ja ystäviä, jotka toisinaan oleskelivat Hvitträskissä pitkiäkin aikoja. Kirjallisuudessa hahmottuu, kuinka merkittävä osa elämää Hvitträskissä olivat myös siellä vierailleet henkilöt. Heidän joukossaan olivat jo aiemmin mainittu Gustav Mahler, Maksim Gorki, Suomen taiteen kärkinimiä, kuten Akseli Gallen-Kallela ja Eero Järnefelt, myös Louis Sparre ja Carl Milles. Lisäksi Jean Sibelius ja Robert Kajanus olivat Saaristen vieraina. Saarisen kanssa yhteistyötä tehneet piirtäjät ja arkkitehdit asuivat rakennuksessa. Mahler on kirjeessään muistellut vierailuaan Hvitträskissä, veneretkeä, arkkitehteja ja Gallen-Kallelaa maalausintoineen. Gorkin vierailu liittyi hänen ystäväänsä Gallen-Kallelaan ja poliittisiin levottomuuksiin. (Tirkkonen 1997, 130; Hausen 1987, 5860, 64). Kirkkonummella sijaitseva Hvitträsk ei näin ollut lainkaan eristäytynyt, vaikkakin sijaitsi Helsingin kaupunkimiljöön ulkopuolella. Kulttuurinen ja sosiaalinen elämä oli rakennuksessa vilkasta, kansainvälistä ja monipuolista koko perheen ollessa osa tuota laajaa yhteisöä. Loja Saarisen aikaansaannokset olivat merkittävä osa niin Hvitträsk-kokonaisuutta kuin Cranbrookiakin (Balmori 1994, 57). Loja oli ollut kuvanveistäjä, mutta keskittyi naimisiinmenon jälkeen tekstiileihin ja puutarhaan (Tirkkonen 1997, ). Loja teki batiikkitöitä sekä suunnitteli ja ompeli itse omat vaatteensa. Kukkahuoneessa hän kasvatti orkideoja ja vuoden 1918 kansalaissodassa Loja hoiti loukkaantuneita Hvitträskissä. (Hausen 1987, 44, 50, 64.) Tälläkin hetkellä Hvitträskin rakennuksen tiloissa on mitä todennäköisimmin Loja Saarisen suunnittelemia tekstiilejä, esimerkiksi valaisimien varjostimia. Orgaanisin kuvioin koristellut silkkibatiikkiset esineet eivät kuntonsa vuoksi ole esillä, mutta dokumentoituina ne ovat kiinnostuneiden saavutettavissa. Riippuvalaisin (batiikki), inv :335. Kuva: Ilari Järvinen, Museovirasto Armas Lindgren perheineen muutti Hvitträskistä Helsinkiin Kulosaareen asuttuaan pohjoispäädyssä vain vuoden verran. Geselliukset muuttivat Lindgrenien tilalle ja tekivät jo silloin perusteellisia muutoksia. Gesellius ja Saarinen jatkoivat yhteistyötään vielä muutaman vuoden ajan, mutta 1910-

9 luvun alussa Gesellius sairastui vakavasti ja kuoli vuonna Gesellius haudattiin Hvitträskiin rantaan, kuten aikanaan Saarinenkin ja hänen vaimonsa Loja. Geselliuksen kuoleman jälkeen Hvitträsk siirtyi kokonaan Saarisille, joilla oli kaksi lasta, Pipsan (Eva Lisa) ja Eero. Saaristen perhe asui Hvitträskissä vuoteen 1923, jolloin he muuttivat Yhdysvaltoihin. (Tirkkonen 1997, ) Koska Saariset asuivat Hvitträskissä arkkitehtikolmikosta pisimpään, museo keskittyy erityisesti Eliel Saarisen perintöön. Sitä vaihetta kun Saariset muuttivat Yhdysvaltoihin Hausen (1987, 66) kuvailee sanoin: Sen jälkeen Hvitträskissä vallitsi hiljaisuus. Vaikka asuessaan Yhdysvalloissa Saarinen kokoontuikin kesäisin sukuineen Hvitträskiin (Hausen 1987, 67), muutto oli epäilemättä suuri käännekohta rakennuksen historiassa. Saarinen myi rappeutuvan Hvitträskin vuonna 1949 varatuomari Rainer Vuoriolle ja hänen kirjailijavaimolleen Anelma Vuoriolle. Siinä vaiheessa rakennus oli läpikäynyt muutoksia, joista merkittävin lienee pohjoispäädyn kohtalo. Vuonna 1922 tulipalo oli tuhonnut Lindgrenien päädyn ja Eero Saarisen suunnittelema korvaava pienempi tila valmistui 1930-luvun alussa. Vuoriot kunnostivat rakennuksen ja sisustuksen. Heidän aikanaan Hvitträsk oli edelleen vieraanvarainen rakennus, mutta se ei enää toiminut vakituisena asuntona. Varatuomarilla oli niin terveyteen kuin talouteenkin liittyviä ongelmia ja Vuoriot myivät Hvitträskin Kansallis-Osake-Pankille, minkä jälkeen omistus siirtyi Gerda ja Salomo Wuorion säätiölle. Säätiö saneerasi Hvitträskin vuosina ja Suomen valtio osti sen vuonna (Tirkkonen 1997, ; Hausen 1987, ) Esineistöstä Hvitträskin vaiheet ovat olleet myrskyisiä tulipaloja myöten. Tupa, ruokasali, makuuhuone, kukkahuone, ruusukamari sekä osa toimistoa ovat rakennuksen vähiten muuttuneita huoneita (Amberg 1987, 79). Rakennuksen mutkikas omistushistoria muodostaa oman luontevan haasteensa alkuperäisen esineistön ja tilojen hahmotuksessa ja inventoinnissa. Rakennuksessa on asunut useita henkilöitä, ja korjauksia sekä muutoksia on tehty useissa eri vaiheissa. Muutostöitä ei ole aina järjestelmällisesti dokumentoitu ja jälkipolvilla on ollut niiden suhteen työsarkaa. Hvitträskin irtaimiston inventoinnin yhteydessä vuonna 1999 Anna-Lisa Ambergin kirjoittamassa saatteessa rakennuksen esineistö on jäsennetty neljään alaryhmään. Saarisen aikaiset esineet vuosilta ovat Eliel ja Loja Saarisen sekä heidän taiteilijaystäviensä suunnittelemia ja muodostavat museon sydämen. Anelma ja Rainer Vuorion hankintoja on jäljellä konkurssihuutokaupan jälkeenkin, mutta näiden esineiden määrä on pieni. Gerda ja Salomo

10 Wuorion säätiön aikana Hvitträskiin hankittiin erityisesti pienesineitä tyyliperustein. Hvitträsksäätiön myötä museon kokoelmaa täydennettiin vuosina Eliel Saarisen tuotantoon tai rakennukseen liittyvillä esineillä. Alkuperäisten piirustusten perusteella on teetetty myös kopioita. (Amberg 1999, 4.) Niiden valokuvien perusteella, jotka Saarinen otti asuessaan vielä Suomessa, sisustusesineistä on jäljellä kolme neljäsosaa. Näyttää siltä, että Hvitträskiin on hankittu erityisesti uusia tekstiilejä ja valaisimia. (Amberg 1987, 79.) Hvitträskin päärakennuksessa on lattiamateriaaleina puu, kaakeli ja linoleumi, seinissä on muun muassa kangastapetteja. Lämmitys toimi aikanaan usean uunin voimin. Tuvassa ja ruokasalissa on kiinteät, kookkaat sohvat, makuuhuoneissa on kiinteitä alkoveja. Saarisen asunnossa on tehty useita remontteja, mutta joitakin huoneita ei missään vaiheessa sisustettu Saarisen suunnittelemilla huonekaluilla. (Amberg 1987, ) Ruusukamarin alkovi. Kuva: Ilari Järvinen, Museovirasto (HK7865:56) Saarinen suunnitteli Hvitträskiin kuitenkin useita kalustoja, esimerkiksi tupaan, ruokasaliin, makuuhuoneisiin ja kirjastoon. Rakennuksessa olevista Saarisen suunnittelemista huonekaluista eniten on tuoleja, jotka vaihtelevat lasten leikkihuoneen yksinkertaisista jakkaroista erilaisiin pinnaja reliefikoristeltuihin nojallisiin tuoleihin. Erilaisten pinnaratkaisujen lisäksi merkille pantavaa on kalusteiden vaaleneminen yläkertaa kohti: makuuhuoneiden kalustot ovat eri sävyjen valkoisia, kun taas tuvan, ateljeen, kirjaston ja ruokasalin kalusteiden väri on tummempi ruskea. Sisustuksen ydintä ovat niin kaakeliuunit kuin tekstiilitkin, kuten esimerkiksi ryijyt. Esillä olevat tekstiilit ovat pääosin Suomen Käsityön Ystävien valmistamia kopioita. Erityisesti alkuperäiset luonnonmateriaaleista valmistetut ryijyt ovat alttiita tuholaisille ja muille olosuhteiden vaihteluille. Jälkimmäisiä silmällä pitäen joihinkin ikkunoihin on asennettu UV-valoa suodattavat verhot. Uunit puolestaan kiinnittävät välittömästi huomion kun astuu mihin tahansa huoneeseen kiiltävät kaakelit pakotuskoristeltujen luukunovien kanssa muodostavat vaikuttavan kokonaisuuden. Kevyen

11 vaalea kukkahuone, jossa leijuu linoleumista peräisin oleva pellavaöljyn haju, on ainoa uuniton huonetila. Hvitträskin Saarisen aikainen esineistö on myös osoitus laajasta yhteistyöstä eri taiteilijoiden, valmistajien, paikallisten käsityöläisten ja muiden ammattiryhmien kanssa. Tämä ilmenee erityisesti uunien kohdalla, sillä niissä on tarvittu monipuolista osaamista. Vuosina Saarisen Hvitträskin huonekaluja valmisti N. Bomanin höyrypuusepäntehdas. Kaakeliuunien kaakelit ovat peräisin Helsingistä Wilh. Andstenin kaakelitehtaalta, uunien metalliosia ovat valmistaneet ainakin taiteilija Eric O. W. Ehrström 4. Melkein koko ajan ennen Saaristen muuttoa Yhdysvaltoihin Hvitträskiä valaistiin öljy- ja kaasulampuilla sekä kynttilöillä.1920-luvulle tultaessa Hvitträskrakennus oli kuitenkin teknisesti hyvin ajan tasalla. Siellä oli sähkö, vesijohto, viemäri ja lämmityslaitteet. Sähkövalo saattoi olla syynä siihen, että joihinkin vanhoihin valaisimiin suunniteltiin batiikkivarjostimia. (Amberg 1987, 82, 84-85, 88, 90, 103.) Eliel Saarisen suunnittelema makuuhuoneen kaluston tuoli (inv :227). Kuva: Ilari Järvinen, Museovirasto Eric O. W. Ehrström ( ) oli taidetakoja ja koristetaiteilija. Hänen laajalle tuotannolleen ominaisia ovat erityisesti erilaiset metallipakotustyöt, joita on mm. Hvitträskissä. Hänen tuotantoaan ovat esimerkiksi Suomen kansallismuseon kupariovet.

12 Valaisimia muunneltiin myöhemminkin. Eräs talon alkuperäisistä valaisimista muotoiltiin Vuorioiden aikana paperikoriksi ja sen tilalla riippuu nyt rekonstruktio. Tämä on kuvaava esimerkki siitä, kuinka rakennusta asuttaneet henkilöt ovat muokanneet esineellistä ympäristöään, mitä on myöhemmässä vaiheessa pyritty korjaamaan. Tuvan kookkaan, puisen riippuvalaisimen suunnitteli niin ikään myös Loja Saarinen (Amberg 1987, 92). Paperikoriksi muutettu valaisin (inv :72). Kuva: Ilari Järvinen, Museovirasto Runsaan sadan vuoden jälkeen Hvitträskin valmistumisesta inventointiluettelossa on noin 450 esinettä, joista noin 130 edustaa Eliel Saarisen omaa tuotantoa. Erityisesti kopiot ovat olleet inventoinnin yhteydessä ongelmallisia. Niitä on teetetty kaikkina kausina Saaristen jälkeen ja erityisesti vuosina niitä syntyi runsaasti. (Amberg 1999, 4.) Joidenkin esimerkiksi luvulla valmistettujen esineiden kohdalla on ollut epäselvyyksiä ajoituksesta, toisin sanoin alkuperäisyydestä. Tällä hetkellä Hvitträsk on siis kokonaisuutena laajempi kuin vain 1900-luvun alkukymmeniin rajoittuva otanta. Se edustaa myös myöhempiä käsityksiä museon ideasta, sen funktiosta ja luonteesta. Koska rakennus oli välillä yksityisomistuksessa, se lisää omia ulottuvuuksiaan rakennusta on käytetty ja muokattu erityisesti irtaimiston osalta. Vaikka esineistön kannalta tämä on haasteellista, se on kuitenkin yksi elävä ja väistämätön vaihe talon historiassa. Vuorioiden elämä on lisännyt hajontaa ja kerrostumia, mutta myös ylläpitänyt Hvitträskin asemaa ja funktiota elettynä tilana. Hvitträskin sisätiloja jäsentävät erityisesti kiinteät sisustuselementit, kuten edellä mainitut uunit, alkovit ja kiinteät sohvat. Toisin kuin muu irtaimisto, nämä ovat fyysisesti osa rakennusta. Tämän vuoksi näihin sisustuksen osiin on kohdistunut suhteessa vähemmän muutostöitä verrattuna muuhun kalustukseen. Amberg luokittelee kyseiset kiinteät sisustuselementit talon vanhimmaksi kerrostumaksi, englantilaisperäiseksi sisustustavaksi (Amberg 1987, 103). Monissa Eliel Saarisen Hvitträskiin suunnittelemissa kalustoissa saattoi itse asiassa olla niin kiinteitä kuin irrallisiakin osia. Esimerkiksi tuvan kalusto on laaja kokonaisuus, jossa sohva on kiinteä rakennuksen osa. Ruusukamarin alkovikin on sekä osa rakennusta että kalustoa, johon kuuluu muun muassa tuoleja, pöytä ja yöpöytä. Nämä kiinteiden ja irrallisten kalusteiden kokonaisuudet konkretisoivat kuinka kokonaisvaltaiseksi ja saumattomaksi kokonaisuudeksi Hvitträsk oli tarkoitettu.

13 Tämän hetkinen Hvitträskin irrallinen esineistö voidaan karkeasti jäsentää muutamaksi ryhmäksi. Keskeisimpänä ovat Eliel Saarisen suunnittelemat kalusteet. Niistä joissakin on esimerkiksi intarsia- ja reliefikoristeluja, toiset ovat muotokieleltään pelkistettyjä ja selkeitä. Talossa on muitakin alkuperäisiä kalusteita, jotka eivät ole arkkitehdin suunnittelemia. Tällaisia ovat esimerkiksi korituolit ja kevytrakenteiset, kiiltävän mustat ja istuinosaltaan punotut Riika-tuolit. Osa kalusteista on kopioita eivätkä kaikki alkuperäisetkään sijaitse päärakennuksessa. Rakennuksessa on myös kupariesineitä, takkavälineitä, astioita, keramiikkaa ja muuta kodin irtaimistoa. Riika-tuoli (inv :122). Kuva: Ilari Järvinen, Museovirasto Omana mielenkiintoisena kokonaisuutenaan voi nähdä myös erilaiset luonnokset ja taideteokset, joista osa on Eliel Saarisen, osa muiden taiteilijoiden käsialaa. Joukossa on esimerkiksi Akseli Gallen-Kallelan grafiikkaa. Loja Saarisen batiikkityöt ovat huikea ja hauras osa tekstiilitaiteen historiaa ja kokonaistaideteoksen aatetta. Rakennuksessa on esineistöä, jonka asema museokontekstissa on mutkikas tai peräti ongelmallinen. Riika-tuolit olivat pitkään asiakkaiden käytettävissä, samoin jotkut muutkin kalusteet. Ullakko- ja muissa olosuhteiltaan epävakaissa tiloissa on esineistöä, joka pitää sijoittaa muualle. Joukossa on muun muassa verhoiltuja kalusteita ja kaksi purettua kaakeliuunia. Päärakennuksen lisäksi esimerkiksi huonekaluja on muuallakin tähän olisi syytä paneutua tulevien vahinkojen välttämiseksi ja koherentimman kokonaisuuskuvan muodostamiseksi. Inventointi ja dokumentointi on kattanut kuitenkin huomattavan osan Hvitträskin irtaimistoa, mikä on niin kulttuuriomaisuuden suojelua kuin sitä koskevan tiedon kokoamista ja levittämistäkin. Partage plus ja Europeana Partage plus hankkeen tarkoituksena on koota eurooppalaista art nouveau -kauden taidetta

14 digitoituna Europeana-sivustolle. Hanke alkoi vuoden 2012 maaliskuussa ja päämääränä on kahden vuoden aikana digitoida noin kohdetta, joista 2000 skannataan kolmiulotteisina. Projektiin ottaa osaa 23 tahoa 17:sta eri maasta. Edustettuna ovat esimerkiksi Ruotsi, Kroatia, Belgia, Itävalta ja Puola. Suomen osalta Suomen kansallismuseolle kuuluva Hvitträsk on esineistöllään osa projektia. Museovirasto on sitoutunut digitoimaan Hvitträskin noin 450 esinettä, joista osa myös 3D-skannattiin. (www.partage-plus.eu ) Projektissa keskeinen ajatus on, että monella taholla on suuri kiinnostus art nouveau -kauden taidetta ja esineitä kohtaan. Suuntaus läpäisi ja 1900-lukujen taitteessa eurooppalaisen taiteen ja muotoilun. Modernistiset aatteet, joiden keskiössä oli irtaantuminen perinteistä ja arkkitehtuurin osalta erityisesti yksityiskohdista ja koristeista, aiheuttivat art nouveaun tilapäisen unohtumisen tai jäämisen paitsioon, mutta sittemmin mielenkiinto on elpynyt. Myös UNESCO on listannut kyseisen suuntauksen monumentteja perintölistalle arvokkaina kulttuuriperinnön kohteina. ( ) Listalla on esimerkiksi Latvian pääkaupungin Riikan historiallinen keskusta (whc.unesco.org ). Koottu aineisto suunnataan sekä yksityiselle että julkiselle sektorille. Aineiston potentiaalisiksi käyttäjiksi on arvioitu kuraattorit, art nouveau -perinnöstä kiinnostuneet yhteisöt, keräilijät, myyjät, opetustahot, media ja tutkijat. Partage plus -sivuston tarkoituksena on vastata käyttäjien tarpeisiin esimerkiksi kokoamalla keskitetysti tietoa suuntauksesta ja tekemällä konkreettiset kohteet saavutettaviksi Europeana-kokoelmatietokannan kautta. Partage plus tarjoaa keinot aineiston digitoinnille eri lähteistä ja koottu aineisto voidaan julkaista edellä mainitussa Europeana-kokoelmatietokannassa. Tämän hankkeen kansainvälisyyden myötä ilmenee myös art nouveaun monimuotoisuus kyseessä oli murroskauden taide, joka liittyi vahvasti muun muassa teollistumiseen. Liberty style, Jugenstil ja secession, kaikki paikallisia suuntauksen nimityksiä, palautuvat ennenkin mainitsemaani Arts and Crafts -liikkeeseen. Eliel Saarisen ohella art nouveaun edustajina voidaan mainita Victor Horta ( ), Henri van der Velde ( ) ja Alphons Mucha ( ). ( ) Europeana-kokoelmatietokannan myötä ennennäkemättömän laajat aineistot ovat entistä helpommin saavutettavia. Sivuston viisikohtainen strategia koostuu tiedon kokoamisesta, kulttuuriperintösektorin työn helpottamisesta, tiedon jakamisesta ja sitouttamisesta kulttuuriperinnön hyväksi. Se on yhteinen kulttuurinen missio, jonka ydinajatus näyttää toteutuvan hyvin. Aineistoa on 34. maasta ja kahdelta tuhannelta taholta, digitoituja kohteita on yli 20 miljoonaa. (pro.europeana.eu ) Sivusto on kunnianhimoinen näyte tiedon saavutettavuudesta, tutkimustyön laajenemisesta ja poikkitieteellisestä yhteistyöstä. Tämän myötä Europeanan voi nähdä luovan aivan uudenlaisen verkoston, johon kuuluu museoita, tutkijoita ja

15 yksityisiä henkilöitä sekä eri alojen edustajia. Hvitträskin vuonna 1999 Anna-Lisa Ambergin inventoima esineistö oli tarkoitus digitoida ja saattaa osaksi Europeana-kokoelmatietokantaa. Keskeisiä työvaiheita olivat esineiden valokuvaus, esineistöä koskevien tietojen tarkistaminen ja syöttäminen Museoviraston Musketti-tietokantaan sekä vuoden 2013 alussa suoritettu kolmiulotteinen mallinnus. Mallinnukseen valituista esineistä osa karsiutui teknologian edellyttämien ominaisuuksien tähden, mutta kolmiulotteinen mallinnus suoritettiin esimerkiksi lukuisille kupari- ja keramiikkaesineille sekä tuoleille. Mallinnus tarjoaa uudentyyppisen, hyvin informatiivisen ja täysin non-destruktiivisen keinon tarkastella kohdetta kolmiulotteisena olematta samassa tilassa. Skannauksen suorittavan yrityksen sivustolla tuodaan esille, että virtuaalimallin lisäksi kolmiulotteinen mallinnus on sovellettavissa restaurointiin ja esineen kunnon tarkkailuun (http://blog.steinbichler.com ). Itse näen, että kohteen perinpohjainen ja laaja dokumentointi on myös keino suojella kulttuuriperintöä ja saada siitä monimuotoista tietoa. Tämä yhdistettynä Europeana-kokoelmatietokannan mahdollistamaan saavutettavuuteen noudattaa mainiosti vapaan ja saavutettavan tiedon ihannetta ja ajatusta muuallekin kuin seiniensä sisäpuolelle ulottuvasta museosta. Hankkeen yhteydessä jotkut Hvitträskin esineet arvioitiin uudestaan. Samalla esineistön kokonaistilanne piirtyi selkeämpänä esiin, esimerkiksi mihin huonekaluja on sijoitettu ja mikä on niiden kunto. Myös lukumäärä ja muut yksityiskohdat tulivat tarkistetuiksi. Niin vuoden 1999 inventointi kuin tämäkin projekti painottuu Hvitträskin päärakennuksen esineistöön, josta pieni osa on Museoviraston keskusvarastossa ja yksittäisiä kappaleita esimerkiksi Suomen kansallismuseossa. Valitettavasti hankkeeseen ei ollut mahdollista sisällyttää kaikkia Hvitträskin tontilla olevia esineitä, mutta projektin runkona ollutta esineluetteloa päivitettiin jossain määrin. Vuonna 1999 inventoinnin yhteydessä laadittu luettelo on täydentynyt esimerkiksi Loja Saarisen pienoismallien rakentamisessa käytetyillä puupalikoilla ja piirustuslevyllä, jotka kummatkin liittyvät aivan fyysisesti Hvitträskissä tapahtuneeseen suunnittelu- ja luomistyöhön. Nämä kaikki esineet, myös esinesarjat, valokuvattiin yksitellen ja niitä koskevat tiedot tulivat aluksi osaksi Musketti-tietokantaa. Esinekortissa on mittojen ja muiden ulkoisten tekijöiden lisäksi kohtansa esimerkiksi alkuperälle, valmistajalle ja kontekstille, mikä mahdollistaa erilaisten asiayhteyksien hahmottumisen. Samalla Hvitträskin irtaimisto on siten omana kokonaisuutenaan tietokannassa, mikä helpottaa niin tutkimusta kuin yleistäkin kokoelmien hallintaa. Partage plus -projektin mahdollistama Europeana-kokoelmatietokanta tuo Hvitträskin perinnön läsnäolevaksi osaksi Euroopan laajuista kulttuuriperintöä. Arkkitehdit eivät työskennelleet

16 eristyksissä ja tämä hanke loppujen lopuksi noudattaa myös kokonaisvaltaisen osallistumisen ja yhteisöllisyyden ajatusta, jonka voi nähdä olleen myös Hvitträskin taustalla. Ateljeekodissa yhdistyivät yksityinen elämä, työ ja taide, eikä siinä rajattu erilleen elämän eri osa-alueita. Europeanan myötä arkkitehtien Hvitträskiin liittyvä perintö ylittää institutionaaliset raja-aidat ja on osa kansainvälistä art nouveau -liikettä, joka portaalin myötä ei noudata keinotekoisia rajauksia. Partage Plus on runsas otanta siitä ajasta taiteen maailmassa, missä GLS-toimiston arkkitehdit elivät, yhteydessä eri taiteilijoihin. Monisuuntainen yhteys hämärtyy helposti staattisessa museossa, mutta hahmottuu jälleen tämän kaltaisen verkoston myötä.

17 Lähdeluettelo Painamattomat lähteet: Amberg, Anna-Lisa. Hvitträskin päärakennuksen inventointi. Osat I-IV. 1999, Museovirasto. www-lähteet: ( ). ( ). ( ). Kirjallisuus: Amberg, Anna-Lisa. Luettelo Eliel Saarisen asunnon sisustuksista. Hvitträsk koti taideteoksena. Otava. Keuruu, Balmori, Diana. Cranbrook: The Invisible Landscape. Journal of the Society of Architectural Historians. Vol. 53, No.1. University of California Press, Gronberg, Tag. Vienna, City of Modernity Peter Lang AG, International Academic Publishers. Bern, Hausen, Marika. Hvitträsk koti taideteoksena. Hvitträsk koti taideteoksena. Otava. Keuruu, Hausen, Marika. Saarinen and Germany. Now the light comes from the north art nouveau in Finland. Bröhan-Museum, Tirkkonen, Marja-Liisa. Suomalaisia kulttuurikoteja.wsoy. Porvoo,1997. Wäre, Ritva. Rakennettu suomalaisuus. Nationalismi viime vuosisadan vaihteen arkkitehtuurissa ja sitä koskevissa kirjoituksissa. Suomen muinaismuistoyhdistys, 95. Helsinki, Wäre, Ritva. National Romanticism in Finnish Architecture. Now the light comes from the north art nouveau in Finland. Bröhan-Museum, 2002.

Vierailulla Urho Kekkosen museossa

Vierailulla Urho Kekkosen museossa Vierailulla Urho Kekkosen museossa Teksti, kuvat ja Sari Salovaara 10.5.2012 sivu 2 / 9 Sisällys Johdanto... 3 Tamminiemen uudistukset parantavat saavutettavuutta... 4 Elämyksiä eri aistein... 5 Muita

Lisätiedot

Onks tääl tämmöstäki ollu?

Onks tääl tämmöstäki ollu? Onks tääl tämmöstäki ollu? Liedon kulttuuriympäristön dokumentointihanke Nautelankosken museo Kulttuuriympäristö on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta syntynyt kokonaisuus Dokumentointihanke tallettaa

Lisätiedot

Akseli Gallen-Kallela:Kullervon kirous

Akseli Gallen-Kallela:Kullervon kirous Akseli Gallen-Kallela:Kullervon kirous K.F. Karjainen ja I. K. Inha Ylä-Kuittijärvellä I. K. Inha: Miitkala 1894 Hattulan kirkko, Selim Lindqvistin akvarelli Olavinlinna Niemelän torppa Konginkangas (Seurasaari))

Lisätiedot

HEINÄKUU 2013 hinta 9,90 e

HEINÄKUU 2013 hinta 9,90 e HEINÄKUU 2013 hinta 9,90 e sokerina pohjalla KYMPPI~ KERROS MILLAISTA OLISI ASUA MANHATTANILLA UUDEN HL23-TALON 10. KERROKSESSA? AINAKIN AURINGONLASKUN AIKAAN OLISI LASKEUDUTTAVA HIGH LINELLE, JOKA HALKOO

Lisätiedot

HONKA LOUNATUULI 160 m 2 l 180 m 2

HONKA LOUNATUULI 160 m 2 l 180 m 2 HONKA LOUNATUULI 160 m 2 l 180 m 2 RANTATALON TUNNELMAA valoisassa kodissa Lounatuuli edustaa New England -tyyppistä arkkitehtuuria, joka vie ajatukset merelle ja rannalle, vaikka kotisi olisi keskellä

Lisätiedot

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim.

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu nimim. Kieppi Äijälänsalmen tontti on rakentamiseen kiinnostava ja haastava. Perinteisesti rakennuspaikka on ollut avointa maisematilaa, jota hyvin vaihteleva

Lisätiedot

HONKA LEHMUSKUJA 160 m 2 l 180 m 2

HONKA LEHMUSKUJA 160 m 2 l 180 m 2 HONKA LEHMUSKUJA 160 m 2 l 180 m 2 TUNNELMAA JA KODIKKUUTTA modernilla tavalla Lehmuskuja on suunniteltu sinulle, joka haluat kodiltasi toimivuutta sekä klassisia yksityiskohtia kuten ruutuikkunoita ja

Lisätiedot

AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA

AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA AINUTLAATUISTA PALVELUASUMISTA EIRASSA Villa Ensi Säätiö tarjoaa turvallista asumismukavuutta keskellä kauneinta Helsinkiä. Villa Ensin tuettua asumista tarvitseville henkilöille tarkoitetut huoneistot

Lisätiedot

LÖNNROTINKATU 3, HELSINKI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

LÖNNROTINKATU 3, HELSINKI MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. LÖNNROTINKATU 3, HELSINKI MYYNTIESITE HELSINKI, KERROSTALO 2 3-4h+kt+wc+kh+s+vh, 143 m, 1 325 250 Vastaava välittäjä Herman Ruokonen Myyntineuvottelija, Partner 0400 165 947 herman@bolkv.fi Arvohuoneisto

Lisätiedot

Bonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto.

Bonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto. Bonola, eli entinen Lappeenrannan maatalous- ja puutarhaoppilaitoksen (LaMPola) rehtorin asunto. Koulumiljööstä vanha rehtorin talo yli 2000 neliön pihapiirineen sai uudet omistajat vuonna 2010. Siitä

Lisätiedot

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E InventointiNro: M200 Sava Kylä / Kaup Osa, Rek Nro: 789-40-0002 Koordinaatit: P: 6737425 Postiosoite Katu: Muurolantie 85A Kohteen kuvaus: Yhteisökodin asuinrivitalo ja hoitolaitos Asuinrakennus / hoitolaitos

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGINMUSEO

VANTAAN KAUPUNGINMUSEO VANTAAN KAUPUNGINMUSEO Vanda stadsmuseum Vantaa City Museum Stadtmuseum Vantaa Vantaa Linnamuuseum 21.3.2005 Asematie 1:n ns. Kassan talon rakennushistoriallisesta arvosta Asema kaupunkirakenteessa Tikkurilan

Lisätiedot

LUO JOULUN TUNNELMA UUDET SÄVYT KATTAUKSEEN & KORISTELUUN TAKKAIDEAT NUMERO 84 JOULUKUU 2012 SISUSTA ELÄEN JOULUTUNNELMISSA

LUO JOULUN TUNNELMA UUDET SÄVYT KATTAUKSEEN & KORISTELUUN TAKKAIDEAT NUMERO 84 JOULUKUU 2012 SISUSTA ELÄEN JOULUTUNNELMISSA NUMERO 84 JOULUKUU 2012 SISUSTA ELÄEN JOULUTUNNELMISSA 12/12 7,20 e www.dekolehti.fi www.scandinaviandeko.com LUO JOULUN TUNNELMA UUDET SÄVYT KATTAUKSEEN & KORISTELUUN TAKKAIDEAT mökillä Alppien kätk Teksti

Lisätiedot

LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE

LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN RAKENTAMISTAPAOHJE HURUSLAHDENRANNAN HAVAINNEKUVA 08.12.2003 LEUNANMÄEN - HURUSLAHDENRANNAN rennustapaohje kaavartta - ALUE 1 kortteli 1009, tontit 12, 18, 19 ja 21 31.08.2004

Lisätiedot

SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO

SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO MYYDÄÄN Tarjousten perusteella ARVOKIINTEISTÖ KIINTEISTÖN PERUSTIEDOT KIINTEISTÖTUNNUS 297-1-21-4 TONTIN PINTA-ALA 1206m² PÄÄRAKENNUS 1027m² SAUNA 160m² RAKENNUSTEN PERUSTIEDOT

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 UUSIKYKÄ III A ASEMAKAAVAN MUUTOS Kohde Asemakaavamuutok-sen tarkoitus Kaavoitus tilanne Asemakaava ja asemakaavan muutos: Uusikylä III A:

Lisätiedot

KANKAAN PIIPPURANTA / JYVÄSKYLÄN KANKAAN ENTISEN TEHDASALUEEN ALOITUSKORTTELIEN ARKKITEHTUURIKILPAILU " o h o i! " 1/5

KANKAAN PIIPPURANTA / JYVÄSKYLÄN KANKAAN ENTISEN TEHDASALUEEN ALOITUSKORTTELIEN ARKKITEHTUURIKILPAILU  o h o i!  1/5 o h o i! rakennukset ja kaupunkikuva ankaan tehdasalueen aloituskorttelit sijoittuvat alueen sydämen, vanhan tehdasrakennuksen ympärille. Tehtaan mittakaava ja materiaalimaailma toistuu asuinkortteleiden

Lisätiedot

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2004:12. Koivuvanerista tehdyn seinäkkeen tekijänoikeussuoja

TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2004:12. Koivuvanerista tehdyn seinäkkeen tekijänoikeussuoja TEKIJÄNOIKEUSNEUVOSTO LAUSUNTO 2004:12 Asia Hakija Koivuvanerista tehdyn seinäkkeen tekijänoikeussuoja Sebastian Lönnqvist Annettu 06.10.2004 LAUSUNTOPYYNTÖ Sebastian Lönnqvist (jäljempänä hakija) on 18.05.2004

Lisätiedot

Rademacherin pajat. Elävää käsityötaitoa kulttuurihistoriallisesti merkittävässä ympäristössä

Rademacherin pajat. Elävää käsityötaitoa kulttuurihistoriallisesti merkittävässä ympäristössä Rademacherin pajat Elävää käsityötaitoa kulttuurihistoriallisesti merkittävässä ympäristössä Rademacherin pajoissa Eskilstunassa on jo satojen vuosien ajan valmistettu veitsiä, saksia, silmäneuloja, nuppineuloja,

Lisätiedot

On siinä omanlaistansa tunnelmaa, kun ympärillä on 100-vuotista historiaa.

On siinä omanlaistansa tunnelmaa, kun ympärillä on 100-vuotista historiaa. On siinä omanlaistansa tunnelmaa, kun ympärillä on 100-vuotista historiaa. www.acravintolat.fi ARTS & CRAFTS RESTAURANTS OY:N ASIAKKAAT VOIVAT NAUTTIA NYKYAJAN MUKAVUUKSISTA MENNEEN AJAN HENGESSÄ. www.acravintolat.fi

Lisätiedot

Suomen Raamattuopiston Säätiö omistaa Kauniaisten kaupungissa tontin osoitteessa Helsingintie 10.

Suomen Raamattuopiston Säätiö omistaa Kauniaisten kaupungissa tontin osoitteessa Helsingintie 10. Kauniaisten kaupunki Kaupunginhallitus PL 52 02701 Kauniainen 20.1.2015 Suomen Raamattuopiston Säätiö Helsingintie 10 02700 Kauniainen K a u n i a i n e n Kv & Kh G r a n k u l l a S t f & S t s ånl p

Lisätiedot

PAJAKATU 2. Rakennushistoriaselvitys. Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009

PAJAKATU 2. Rakennushistoriaselvitys. Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009 PAJAKATU 2 Rakennushistoriaselvitys Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Suunnittelupalvelut Asemakaavasuunnittelu 26.9.2009 1 Pajakatu 2 rakennushistoriaselvitys Inventointi Yleistiedot osoite Pajakatu

Lisätiedot

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011

Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 1 Kirkkonummi Överkurk Kurkgårdin ranta-asemakaavan muutosalueen muinaisjäännösinventointi 2011 Timo Jussila Kustantaja: Seppo Lamppu tmi 2 Sisältö: Kansikuva: Perustiedot... 2 Yleiskartta... 3 Inventointi...

Lisätiedot

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE

PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE Dokumentti on tehty tulostettavaksi A4-kokoon kaksipuoleisena 30.9.2014 Arkkitehtitoimisto Torikka & Karttunen Tilaaja: Master Yhtiöt PAIHOLAN SAIRAALA-ALUE RAKENNUS- JA KULTTUURIHISTORIALLINEN SELVITYS

Lisätiedot

Vuokra-asunto Lauttasaaressa: Lahnaruohontie 6 C 28

Vuokra-asunto Lauttasaaressa: Lahnaruohontie 6 C 28 Vuokra-asunto Lauttasaaressa: Lahnaruohontie 6 C 28 Vuokrauskohde sijaitsee ensimmäisessä kerroksen huoneistossa, ja kuvassa sen ikkuna on vasemmanpuoleinen ensimmäisenä oikealla olevasta eteläpäädyn parvekkeen

Lisätiedot

Vuolukivi on yksi Suomen kallioperän aarteista

Vuolukivi on yksi Suomen kallioperän aarteista Vuolukivi on yksi Suomen kallioperän aarteista 29.12.2011 Vuolukiven historia Vuolukiven lyhyt historia 2800 miljoonaa vuotta sitten Suomi oli meren alla Vetten alla liikkui magnesiumrikas laava, joka

Lisätiedot

Carmen Brecheis Michelle Cheng Johanna Järvelä Anna Kantanen

Carmen Brecheis Michelle Cheng Johanna Järvelä Anna Kantanen Carmen Brecheis Michelle Cheng Johanna Järvelä Anna Kantanen Onko Villa Breda koti vai laitos? Tietysti sen pitäisi olla koti! avulias persoonallinen lepoa-antava kutsuva interaktiivinen active aktiivinen?

Lisätiedot

PEHMEÄ POIKAMIESBOKSI

PEHMEÄ POIKAMIESBOKSI Vahto omakotitalo 170 m2 Teksti Hanna Lantto, kuvat Mikko Ala-Peijari 3 PEHMEÄ POIKAMIESBOKSI Uudenkarhea omakotitalo Vahdolla on yrittäjä Ville Kohmon uusi koti, jossa rentoon oleskeluun on runsaasti

Lisätiedot

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200 ASEMAPIIRROS 1 : 500 Jyväskylä on Alvar Aallon ja modernin arkkitehtuurin kaupunki tämä on nostettu esille myös Jyväskylän arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa kaupungin rakentamista ohjaavana johtoajatuksena.

Lisätiedot

KORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

KORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI 26 KORTTELI 66 Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI MUOTO Rakennukset tulee rakentaa niille asemakaavassa osoitetun rakennusalan sisään. Rakennusalalle merkittyä kerrosalaneliömetrimäärää ei saa ylittää.

Lisätiedot

HELSINKI-PIENTALO HELSINGIN KAUPUNKI SPY RY

HELSINKI-PIENTALO HELSINGIN KAUPUNKI SPY RY HELSINKI-PIENTALO HELSINGIN KAUPUNKI SPY RY 2/31 HELSINKI-PIENTALO Pientalorakentaminen Helsingissä tapahtuu entistä pienemmille tonteille. Kaupungin tietoisena politiikkana on tiivistää kaupunkirakennetta,

Lisätiedot

Suunnitelmissa mukana mm. näiden yhteistyökumppaniemme tuotteita.

Suunnitelmissa mukana mm. näiden yhteistyökumppaniemme tuotteita. Suunnitelmissa mukana mm. näiden yhteistyökumppaniemme tuotteita. Sisustussuunnitelmasi Hei, Kiitos sisustustilauksestasi, makuuhuoneesi uutta ilmettä oli kiva suunnitella. Lähdin suunnitelmassani kokonaisvaltaisesta

Lisätiedot

Päivänvaloa helmikuussa 2015. Valaistussuunnittelija Tuomo Räsänen, AD-Lux Oy

Päivänvaloa helmikuussa 2015. Valaistussuunnittelija Tuomo Räsänen, AD-Lux Oy Päivänvaloa helmikuussa 2015 Valaistussuunnittelija Tuomo Räsänen, AD-Lux Oy Valon terveysvaikutuksia Luonnollinen valo 100 vuotta sitten -> nyt Valon terveysvaikutuksia yhä yleisin sisätiloissa oleva

Lisätiedot

JONNE KY. Autopaikat: pihassa tilaa

JONNE KY. Autopaikat: pihassa tilaa Kohdetta välittää JONNE KY lkv MYYTÄVÄ KIINTEISTÖ KOUVOLA Sippola; Huovilantie 320, 46710 Sippola Kiinteistötunnukset: Kouvola/ Mämmälä/ 8:380 Metsä-Sihvola/ erotettava määräala Lisätietoja: + erillinen

Lisätiedot

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö Varkauden rakennettu kulttuuriperintö 1996/2005 inventoinnit Kopolanvirran ympäristö Kohteen nimi: Inventointinumero: Kinkamon lomamaja 39 Riiala 40 Kopolanniemi 153 Kopolanniemen kartano 154 Alakinnari

Lisätiedot

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin

Lisätiedot

KORTTELI 70. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

KORTTELI 70. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI KORTTELI 70 Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI Rakennukset tulee rakentaa niille asemakaavassa osoitetun rakennusalan sisään. Rakennusalalle merkittyä kerrosalaneliömetrimäärää ei saa ylittää. 38 MUOTO

Lisätiedot

Valo pintaan. 50-luvun jamassa ollut kaksio raikastui, kun pinnat ja materiaalit saivat erityishuomion. Mutta löydätkö kodista jotain epätäydellistä?

Valo pintaan. 50-luvun jamassa ollut kaksio raikastui, kun pinnat ja materiaalit saivat erityishuomion. Mutta löydätkö kodista jotain epätäydellistä? SUUNNITTELIJAN SILMIN Valo pintaan 50-luvun jamassa ollut kaksio raikastui, kun pinnat ja materiaalit saivat erityishuomion. Mutta löydätkö kodista jotain epätäydellistä? SEBASTIAN SANDELIN KUVAT RIITTA

Lisätiedot

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 Asunto Oy Mars Pieni Roobertinkatu 8 / Korkeavuorenkatu 27 00130 Helsinki Kaupunginosa 3 / Kortteli 58 / Tontti 17 ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 1 KOHDE 1.1 Yleistä Asunto Oy Mars sijaitsee

Lisätiedot

CO 2. GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto. Paremman tulevaisuuden koteja

CO 2. GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto. Paremman tulevaisuuden koteja CO 2 GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto KOMBI 144 Kaksikerroksinen puutalo on perinyt ulkomuotonsa perinteiseltä rintamamiestalolta. Lopputulos on silti moderni ja suunniteltu vastaamaan

Lisätiedot

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET ITÄ-TAMMISTO RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 24-27 NAANTALI 18.08.2010 NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU

Lisätiedot

Asunto Oy Kouvolan Kustaankruunu

Asunto Oy Kouvolan Kustaankruunu Asunto Oy Kouvolan Kustaankruunu Pappilanpellontie 2-45700 Kuusankoski Näkymä viereisen koulun katolta. Asunto Oy Kouvolan Kustaankruunu Itäinen Linjapuisto Maunukselantie Kauppakatu Killingintie KESKUSTA

Lisätiedot

Kuva: Suomi-yhtiön arkisto

Kuva: Suomi-yhtiön arkisto Suomi-yhtiön rakennuttama kiinteistö Vanhankirkon puiston laidalla vihittiin käyttöön vuoden 1911 toukokuussa. Suurmiesten kortteli Kuva: Suomi-yhtiön arkisto Suomikortteli sijaitsee ydinkeskustassa osana

Lisätiedot

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry suhtautuu myönteisesti Kanervatien asemakaavaan aiottuihin muutoksiin. Muutokset parantavat kaavaa ja entisestään

Lisätiedot

NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO

NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO ALUEEN RAKEISUUSKAAVIO - SYVENTYMISALUE PUNAISELLA ALUESUUNNITELMALUONNOS PAIKOITUS - VÄHINTÄÄN 1 AUTOPAIKKA

Lisätiedot

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi.

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi. Kiinteistö 1025/5, Olantie 3, 05200 Rajamäki Tontti Tontti sijaitsee Rajamäen Tykkitorninmäen asemakaava-alueella. Asemakaavamerkintä on AO-15, erillispientalojen korttelialue. Tontille saa rakentaa yhden

Lisätiedot

Gulinin piirros huvilasta 1800-luvun lopussa ja valokuva vuodelta 2009.

Gulinin piirros huvilasta 1800-luvun lopussa ja valokuva vuodelta 2009. SELVITYS RAKENNUKSISTA JA PIHAPUISTOSTA 444 Villa Wilhelmsberg PORVOO KAUPUNGINOSA 12 Gulinin piirros huvilasta 1800-luvun lopussa ja valokuva vuodelta 2009. Nykyisen huvilan ja sivurakennusten rakentamisvuodet

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

Passerie. TONTINLUOVUTUSKILPAILU PÄÄSKYVUORENRINNE, TURKU Passerie

Passerie. TONTINLUOVUTUSKILPAILU PÄÄSKYVUORENRINNE, TURKU Passerie Passerie Alueen yleiskuvaus Pääskyvuoren alueen ilmettä leimaa jylhä rinne ja sen vanha upea puusto. Suunnitelma perustuu kaavaluonnoksen mukaisten tonttien sarjaan. Ehdotuksessa samankokoisista tonteista

Lisätiedot

Sijoittuminen tontille Nuoli osoittaa rakennusalueen rajan, johon päämassan ulkoseinä tulee rakentaa kiinni.

Sijoittuminen tontille Nuoli osoittaa rakennusalueen rajan, johon päämassan ulkoseinä tulee rakentaa kiinni. Nämä rakentamistapaohjeet vahvistuvat Antinpuiston asemakaavamuutoksen mukana. Sijoittuminen tontille Nuoli osoittaa rakennusalueen rajan, johon päämassan ulkoseinä tulee rakentaa kiinni. Rakennusala,

Lisätiedot

VILLA FELIX VALMIS KOKONAISUUS MAJOITUS- JA RAVINTOLATOIMINTAAN TAI HOIVAPALVELUJEN TUOTTAMISEEN

VILLA FELIX VALMIS KOKONAISUUS MAJOITUS- JA RAVINTOLATOIMINTAAN TAI HOIVAPALVELUJEN TUOTTAMISEEN 1 VILLA FELIX Felixionat Oy:n konkurssipesä myy kartanomaisen majoitus- / ravintolakiinteistön Västanfjärdissä Kemiönsaaren kunnassa. Osoite: Vestanvikintie 95, 25830 Västänfjärd VALMIS KOKONAISUUS MAJOITUS-

Lisätiedot

Urajärven kartano ja kulttuuripuisto. Rakennusten kunnostus- ja konservointityöt 2009-2013

Urajärven kartano ja kulttuuripuisto. Rakennusten kunnostus- ja konservointityöt 2009-2013 Urajärven kartano ja kulttuuripuisto Rakennusten kunnostus- ja konservointityöt 2009-2013 Päärakennus, Keittiö Keittiö ennen restaurointia Seinältä löytyneitä fragmentteja vanhasta tapetoinnista Konservaattori

Lisätiedot

OSSINLAMMEN SILTA SUUNNITELMASELOSTUS EHDOTUS: FORMULA

OSSINLAMMEN SILTA SUUNNITELMASELOSTUS EHDOTUS: FORMULA OSSINLAMMEN SILTA SUUNNITELMASELOSTUS EHDOTUS: FORMULA SISÄLLYSLUETTELO 1 TAUSTATIETOJA... 3 1.1 HISTORIAA... 3 1.2 OTANIEMEN ALUEEN ARKKITEHTUURISTA... 3 1.3 SILTAPAIKAN SIJAINTI... 3 1.4 ALUEESEEN LIITTYVÄT

Lisätiedot

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Alvar Aallon jalanjäljillä Lähdimme Kirstin kanssa kahden tutustumaan junakyydillä Jyväskylän elämään, maisemiin ja ihmisiin. Jyväskylä on minulle nuoruudestani tuttu

Lisätiedot

HELSINKI-PIENTALO HELSINGIN KAUPUNKI SPY RY

HELSINKI-PIENTALO HELSINGIN KAUPUNKI SPY RY HELSINKI-PIENTALO HELSINGIN KAUPUNKI SPY RY 2/31 HELSINKI-PIENTALO Pientalorakentaminen Helsingissä tapahtuu entistä pienemmille tonteille. Kaupungin tietoisena politiikkana on tiivistää kaupunkirakennetta,

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014

TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS. Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 TVH:n Oulun tiemestaripiirin tukikohta Rouskutie 1, Oulu RAKENNUSHISTORIASELVITYS Arkkitehtitoimisto Pia Krogius 2014 SISÄLLYS JOHDANTO Kohde Yllä näkymä tontilta. Etualalla toimistorakennus, takana huoltamorakennus.

Lisätiedot

Hyönteisverkko. Nauti raikkaasta ilmasta päivin öin

Hyönteisverkko. Nauti raikkaasta ilmasta päivin öin Hyönteisverkko Nauti raikkaasta ilmasta päivin öin Allergiaystävällinen verkko Onko sinulla tai jollakin perheesi jäsenellä allergioita? Luxaflex hyönteisverkko on tässä tapauksessa hyvä valinta. Olemme

Lisätiedot

Kirkkopuiston seurakuntakoti

Kirkkopuiston seurakuntakoti Kirkkopuiston seurakuntakoti 10.6.2015 Kirkkopuiston seurakuntakoti sijaitsee Keskuskirkon läheisyydessä kaupungin keskustassa, katuosoite: Hämeenkatu 5, postiosoite: Kirkkopolku 2 a. Rakennus valmistui

Lisätiedot

Korjausrakentamiskeskus Tammelan ulkoväritystutkimus

Korjausrakentamiskeskus Tammelan ulkoväritystutkimus 5 2015 Korjausrakentamiskeskus Tammelan ulkoväritystutkimus Historiaa Tammelan korjausrakentamiskeskuksen nykyinen päärakennus on alunperin rakennettu useita huoneistoja käsittäväksi asuinrakennukseksi.

Lisätiedot

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) Ympa 31.10.2002 Ympa liite VIHDIN KUNTA NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) RAKENTAMISOHJE KORTTELEILLE 417 JA 457 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS 31.10.2002

Lisätiedot

Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877.

Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877. LAPINLAHDEN KIRKKO Tervetuloa Lapinlahden kirkkoon! Kirkon suunnitteli arkkitehti Frans Anatolius Sjöström vuonna 1877. Kirkkoa rakennettiin vuosina 1877-1880. Kirkon rakennusmestarina toimi Johannes Store

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Sanna Granbacka 18.12.2009

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Sanna Granbacka 18.12.2009 HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 Rakennusvalvontaviraston lausuntopyyntö 4.12.2009, 8-3385-09-E LAIVASTOKATU 4 (8/147/4), ULLAKKORAKENTAMIS- JA HISSI- SUUNNITELMAT Museo 2009-277 Kaupunginmuseo on tutustunut

Lisätiedot

ITÄINEN RANTAKATU 50, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

ITÄINEN RANTAKATU 50, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. ITÄINEN RANTAKATU 50, TURKU MYYNTIESITE TURKU, KERROSTALO 2 2-3h+k (yhtiöjärjestyksen mukaan 4h+k), 76 m, 335 000 Vastaava välittäjä Annika Virtanen KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄ LKV, PARTNER 050 540 4524 annika@bolkv.fi

Lisätiedot

Peruskorjattuja asuntoja kaupungin sydämessä, jalopuiden siimeksessä Grani Asunnot Oy

Peruskorjattuja asuntoja kaupungin sydämessä, jalopuiden siimeksessä Grani Asunnot Oy Asunto Oy Kauniaisten Jalavapiha Asematie 2 Peruskorjattuja asuntoja kaupungin sydämessä, jalopuiden siimeksessä Grani Asunnot Oy Palvelut ja luonto lähellä Kauniaisten Jalavapiha mahdollistaa asumisen

Lisätiedot

KIRKONVARKAUS Kuin koru Saimaansivulla. Talot tonttien mukaisesti. Laatu- ja ympäristöohje

KIRKONVARKAUS Kuin koru Saimaansivulla. Talot tonttien mukaisesti. Laatu- ja ympäristöohje Talot tonttien mukaisesti Laatu- ja ympäristöohje KIRKONVARKAUS Pursialasta lin Mikkeustasta k s e k Anttolasta Venesatama enk atu Rantareitti Jokaiselle Kirkonvarkauden asuntomessualueen osalle Suomi,

Lisätiedot

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13

koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 koivuranta-895-472-0007-0003 1/13 Uusikaupunki (895) Vohdensaari (472) Koivuranta 895-472-0007-0003 1 001 Talonpoikaistalo 002 Navetta 003 Sauna 004 Vaja Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

HATANPÄÄN KARTANO TARJOUSPYYNTÖASIAKIRJAT

HATANPÄÄN KARTANO TARJOUSPYYNTÖASIAKIRJAT HATANPÄÄN KARTANO TARJOUSPYYNTÖASIAKIRJAT Tampereen kaupunki Tampereen Tilakeskus Liikelaitos 15.10.2015 Hatanpään kartano Hatanpään kartanoajan katsotaan alkaneen 1689. Hans Henrik Boijen aikana 1700-luvun

Lisätiedot

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES.

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES. SURF IDEA BOOK 2013 Arkkitehti: Ota yhteyttä saat 15 itunes App Store -lahjakortin käytettäväksi iphone ja ipad -applikaatioihin! Linkki sisällä 1 2 Vapaus keskittyä arkkitehtuurin suunnitteluun Puucomp

Lisätiedot

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista

AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista AK 471b Haikon kartanon ympäristö Selvitys 2 Selvitys rakennuskannasta ja rakennusaloista 1. Asuintonttien rakennukset 1-519 135 k-m² (tieto citygisistä) 1964 Kuvat eteläisestä julkisivusta ja huoltotiestä,

Lisätiedot

MENESTYVÄN MIEHEN MAKU

MENESTYVÄN MIEHEN MAKU 3 MENESTYVÄN MIEHEN MAKU Teksti Elli Mäkilä, kuvat Mikko Ala-Peijari Porilainen sisustussuunnittelija Riia Rauhala suunnitteli helsinkiläiselle sinkkumiehelle maskuliinisen kodin, jossa näkyy naisen kädenjälki.

Lisätiedot

Skanska Ruskeasuo Larkas & Laine

Skanska Ruskeasuo Larkas & Laine Skanska Ruskeasuo Larkas & Laine Rakennussuunnittelu on muuttunut piirtämisestä rakennusten simuloinniksi. Pelkkä paperikopio ei enää riitä, vaan tilaaja haluaa rakennuksesta usein tietomallin, joka sisältää

Lisätiedot

Isänmaan koristukseksi Rakennustutkimuksen työpaja

Isänmaan koristukseksi Rakennustutkimuksen työpaja Isänmaan koristukseksi Rakennustutkimuksen työpaja jouni marjamäki, tutkija, suomen kansallismuseo seija linnanmäki, tutkija, museovirasto Rakennustutkimuksen työpajatoiminnan tavoitteena on opettaa ihmistä,

Lisätiedot

AKSELI GALLEN-KALLELA PEKKA HALONEN. taidemaalari. taidemaalari. naimisissa, isä, kolme lasta (yksi kuoli lapsena) naimisissa, isä, kahdeksan lasta

AKSELI GALLEN-KALLELA PEKKA HALONEN. taidemaalari. taidemaalari. naimisissa, isä, kolme lasta (yksi kuoli lapsena) naimisissa, isä, kahdeksan lasta PEKKA HALONEN taidemaalari naimisissa, isä, kahdeksan lasta rakasti luontoa, tarkkaili lintuja, tarvitsi maaseudun rauhaa, kalasti työskenteli ateljeessa, suunnitteli ateljeekodin perheelleen herrasmies,

Lisätiedot

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 7 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO IMAGOTEKIJÄNÄ Esimerkkinä Hämeenlinna ELÄVÄT KAUPUNKIKESKUSTAT KONERENSSI, Hyvinkää 26.-27.8.2015 26.8.2015, klo 10.

KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO IMAGOTEKIJÄNÄ Esimerkkinä Hämeenlinna ELÄVÄT KAUPUNKIKESKUSTAT KONERENSSI, Hyvinkää 26.-27.8.2015 26.8.2015, klo 10. KANSALLINEN KAUPUNKIPUISTO IMAGOTEKIJÄNÄ Esimerkkinä Hämeenlinna ELÄVÄT KAUPUNKIKESKUSTAT KONERENSSI, Hyvinkää 26.-27.8.2015 26.8.2015, klo 10.40 Jukka-Pekka Flander Ympäristöneuvos YMPÄRISTÖMINISTERIÖ

Lisätiedot

arkkitehtuurikilpailu LIVING IN THE CITY, VAASA HAITARI

arkkitehtuurikilpailu LIVING IN THE CITY, VAASA HAITARI HAVAINNEKUVA HIETASAARENKADULTA ÖSTERBOTTENSHUS HAITARI Lähtökohtana ehdotuksessa on ollut tiivistää kaupunkirakennetta ja luoda suojaisia pihoja asuinkortteleille. Uudet rakennukset on sovitettu mittakaavaltaan,

Lisätiedot

*kadun puutalot Rakennustapaohjeet ro 7768-1, liittyy asemakaavaan no 7768. Lähtökohtatietoja

*kadun puutalot Rakennustapaohjeet ro 7768-1, liittyy asemakaavaan no 7768. Lähtökohtatietoja . Kaavoitusyksikkö 7.1.2003 Korjattu Tampereen kaupungin tilakeskuksen lausunnon, Museoviraston ja pelastuslaitoksen edustajien kanssa 16.10.2002 pidetyn neuvottelun ja ehdotuksesta saatujen muistutusten

Lisätiedot

Astuvansalmen kalliomaalauskohteen dokumentointi 3D:n avulla

Astuvansalmen kalliomaalauskohteen dokumentointi 3D:n avulla Astuvansalmen kalliomaalauskohteen dokumentointi 3D:n avulla Ajankohtaista kalliotaiteesta seminaari Ristiina, 20.11.2010 Juhani Grönhagen Esa Hannus Taustaa Astuvansalmen 3D dokumentointi tehty osana

Lisätiedot

SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO

SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO SEPÄNKATU 9 70100 KUOPIO MYYDÄÄN ARVOKIINTEISTÖ KUOPION KESKUSTASSA TARJOUSTEN PERUSTEELLA PERUSTIETOA KOHTEESTA Myynnin kohteena Kuopiossa sijaitsevat Maanmittauslaitoksen virastorakennus ja saunarakennus

Lisätiedot

11. 1. Olemassaoloverbit ja Jonkun esineen (ei eläin tai ihminen) olemassaolosta tai sijainnista puhuttaessa käytetään

11. 1. Olemassaoloverbit ja Jonkun esineen (ei eläin tai ihminen) olemassaolosta tai sijainnista puhuttaessa käytetään 13 Luku 11 Kielioppia 11. 1. Olemassaoloverbit ja Jonkun esineen (ei eläin tai ihminen) olemassaolosta tai sijainnista puhuttaessa käytetään verbiä sanakirjamuoto ;. 1. (Jossain tilassa) on kukkia. 2.

Lisätiedot

SISUSTUS Kolmio merenrannalla. Eri aikojen lumoa äidin & tyttären kodissa

SISUSTUS Kolmio merenrannalla. Eri aikojen lumoa äidin & tyttären kodissa SISUSTUS Kolmio merenrannalla Eri aikojen lumoa äidin & tyttären kodissa 60 kotiliesi 18/2011 Kaunis kollaasi Olohuoneen peilit on sommiteltu vanhoihin taulunkehyksiin. Pöydän alla on trendikäs, nahkahapsuista

Lisätiedot

RHS työvaiheet. Arkkitehtitoimisto Schulman Oy. Johanna Luhtala - Markus Manninen - Sari Schulman. 2006 Tilkan keskussotilassairaalan RHS

RHS työvaiheet. Arkkitehtitoimisto Schulman Oy. Johanna Luhtala - Markus Manninen - Sari Schulman. 2006 Tilkan keskussotilassairaalan RHS työvaiheet Arkkitehtitoimisto Schulman Oy Johanna Luhtala - Markus Manninen - Sari Schulman 2006 Tilkan keskussotilassairaalan työvaiheet Arkkitehtitoimisto Schulman Oy Johanna Luhtala - Markus Manninen

Lisätiedot

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä 1 DOKUMENTOINTI LIITE 1 RAKENTEET Yleistä Rakenteet arvioitiin silmämääräisesti 19.3.2009. Asiantuntija-apuna arvioinnissa olivat mukana Pälkäneen kunnan rakennusmestari Asko Valkama ja Pirkanmaan maakuntamuseon

Lisätiedot

KORPILAHTI RAKENTAMISTAPAOHJE. KIRKKOLAHDEN ETELÄPUOLI AO ja AO-1 tontit YLEISTÄ

KORPILAHTI RAKENTAMISTAPAOHJE. KIRKKOLAHDEN ETELÄPUOLI AO ja AO-1 tontit YLEISTÄ YLEISTÄ Alue rakentuu pientaloryhmien muodostamista ketjuista. Pientalot ja niihin liittyvät autotallit ja katokset sijoittuvat lähelle tontin kadunpuoleista reunaa muodostaen rajattua katutilaa. Yksityiset

Lisätiedot

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ 1.5.2012 TAIPALSAAREN KUNTA RAKENTAMISTAPAOHJE PAPPILANNIEMEN ASUNTOALUE LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ Pappilanniemi tarjoaa laadukkaan ympäristön asumiselle. Vaihtelevat maastonmuodot

Lisätiedot

CO 2. GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto. Paremman tulevaisuuden koteja

CO 2. GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto. Paremman tulevaisuuden koteja CO 2 GREENBUILD KOMBI Ekotoimiva passiivitalomallisto KOMBI 120 Kompakti yksikerroksinen ekotalo suuntaan katseensa huomiseen. Rakennuksen pinnat voidaan varustella aurinkopaneelein, jolloin se on valmis

Lisätiedot

RAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013. Hangon kantakaupungin kortteli 518. Johanna Laaksonen. Korttelin 518 sijainti opaskartalla.

RAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013. Hangon kantakaupungin kortteli 518. Johanna Laaksonen. Korttelin 518 sijainti opaskartalla. RAKENNUSINVENTONTI 13.09 2013 Hangon kantakaupungin kortteli 518 Johanna Laaksonen Korttelin 518 sijainti opaskartalla. 1 2 16 15 4 11 12 5 7 17 18 20 19 14 13 Korttelin 518 nykyinen tonttijako kantakartalla.

Lisätiedot

Geomatkailu. Vulkaneifel Geopark, Germany

Geomatkailu. Vulkaneifel Geopark, Germany Vulkaneifel Geopark, Germany North Pennines A.O.N.B. Geopark, Geomatkailu UK Swabian Geopark Alps Harz, Geopark, Germany Germany Geomatkailu on osa maailmanlaajuisesti kasvavaa luontomatkailutrendiä Geomatkailussa

Lisätiedot

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ MAANALAINEN PYSÄKÖINTI (ALUE B) 1:1000 N HAVAINNEKUVA 1:1000 Suunnitelma muodostaa Jyväskylän ruutukaavakaupungin lounaiskulmaan selkeän päätteen ja uuden vetovoimaisen saapumisnäkymän

Lisätiedot

1 2 3 4 5 6 HUONETTA JA SUKUA

1 2 3 4 5 6 HUONETTA JA SUKUA 1 2 3 4 5 6 HUONETTA JA SUKUA 63,0 m2 3,0 m2 hd 76,0 m2 ma Kaikki huoneet ovat suljettavissa ovilla ja siis käytettävissä myös makuuhuoneina Ratkaisu mollistaa monipuoliset käyttötarkoitukset, vierasmajoituksen

Lisätiedot

Rakennuksen päätilat ja piha- alueet tulee suunnata etelään tai länteen.

Rakennuksen päätilat ja piha- alueet tulee suunnata etelään tai länteen. YLEISTÄ Nämä rakentamistapaohjeet on laadittu täydentämään Kärjen asuntoalueen pohjoisosan asemakaavaa. Rakentamistapaohjeiden tarkoituksena on auttaa rakentajaa paitsi oman rakennuksensa suunnittelussa

Lisätiedot

Domus Litonii Aleksanterinkatu 50 E 6, Helsinki Väri tutkimus 10.10.2002 /Elisa Heikkilä

Domus Litonii Aleksanterinkatu 50 E 6, Helsinki Väri tutkimus 10.10.2002 /Elisa Heikkilä Domus Litonii Aleksanterinkatu 50 E 6, Helsinki Väri tutkimus 10.10.2002 /Elisa Heikkilä Huoneisto Aleksanterinkatu 50 E 6 liitetään tulevan remontin yhteydessä huoneistoon A 9, johon se alunperin ennen

Lisätiedot

FORSSAN KAUPUNKI. Maankäytön suunnittelu

FORSSAN KAUPUNKI. Maankäytön suunnittelu FORSSAN KAUPUNKI Maankäytön suunnittelu LAMMINRANTA III C - INVENTOINTI Sirkka Köykkä 2011 LAMMINRANNAN ALUEEN 1. KERROSTUMA: La 1900-LUVUN ALKU - PERINTEINEN RAKENTAMINEN i nk mm at u No tko kat u 331

Lisätiedot

K O T I S I O N L I N N A S I

K O T I S I O N L I N N A S I K O T I S I O N L I N N A S I Osana kotiasi sisällään elämäsi KEEPS on ensimmäinen yksityisasuntoihin tarkoitettu turvallisuustuote, jonka suunnittelussa on panostettu designiin, esteettisyyteen ja järjestelmällisyyteen.

Lisätiedot

TURKU, KESKUSTA HENRIKINKATU 10

TURKU, KESKUSTA HENRIKINKATU 10 TURKU, KESKUSTA HENRIKINKATU 10 NNISSÄ HISTORIALLINEN MAAHERRAN MAKASIINI PERUSTIETOA KOHTEESTA Myynnin kohteena Turun keskustassa sijaitseva historiallinen kiinteistö Maaherran makasiini Osoite: Henrikinkatu

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot