LAUSUNTO VESIENHOIDON TYÖOHJELMASTAJA KESKEISISTÄ KYSYMYKSISTÄ KESKI-SUOMESSA
|
|
- Martta Härkönen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 1 (6) LAUSUNTO Maataloustuottajain Keski-Suomen Liitto Keskustie 20 C, Jyväskylä Keski-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ympäristövastuualue LAUSUNTO VESIENHOIDON TYÖOHJELMASTAJA KESKEISISTÄ KYSYMYKSISTÄ KESKI-SUOMESSA Maataloustuottajain Keski-Suomen liitto, MTK-Keski-Suomi ry kiittää Keski-Suomen ELY-keskukselta tulleesta lausuntopyynnöstä. MTK-Keski-Suomi ry on tutustunut Kymijoen-Suomenlahden (VHA2) sekä Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren (VHA3)vesienhoitoalueiden kuulemisasiakirjoihin ja antaa näiden vesienhoitoalueiden vesienhoidon työohjelmista ja keskeisistä kysymyksistä seuraavan lausunnon: 1. Suunnittelun aikataulu ja vaikuttamismahdollisuudet Euroopan Unioni otti vesipolitiikan puitedirektiiviä laatiessaan kunnianhimoisen tavoitteen saattaa pintavesivarat hyvään ekologiseen tilaan ja pohjavesivarat hyvään kemialliseen ja määrälliseen tilaan koko EU:n alueella vuoteen 2015 mennessä. Vesipuitedirektiivin täytäntöönpano, vesienhoitoalueittaisten vesienhoitosuunnitelmien ja toimenpideohjelmien laatiminen ja seuranta ovat vaatineet valtavan työmäärän niin viranomaisilta kuin prosessissa mukana olleilta sidosryhmiltä. Keski-Suomessa osallistaminen on käsityksemme mukaan tehty avoimesti ja riittävän laajapohjaisella yhteistyöllä. Eri kansalais- ja sidosryhmille on annettu mahdollisuus osallistua suunnitelmien ja toimenpideohjelmien laadintaan. Myös vapaan kansalaiskuulemisen mahdollisuus ympäristöhallinnon nettisivujen kautta ohjelmatyön tässä vaiheessa on sinänsä hyvä asia, mutta todellisuudessa keskivertokansalaisen on vaikea syventyä riittävän perusteellisesti näin laajaan asiakokonaisuuteen ja kuulemisasiakirjoihin. Maa- ja metsätalouden harjoittajat ovat keskeinen maa- ja vesialueiden omistaja- ja käyttäjäryhmä. Tähän ryhmään kohdistuu myös paljon vesienhoitoon liittyviä toimenpiteitä ja vaatimuksia. MTK-Keski-Suomi ry pitää tärkeänä, että se voi olla mukana myös tulevan suunnittelukauden sidosryhmätyössä. Kansalaisten ja sidosryhmien osallistuminen sekä viranomaistyö on jouduttu tekemään asian laajuuteen ja ilmiöön liittyviin hitaustekijöihin nähden kovin nopealla aikataululla. Muutamassa vuodessa on pyritty käynnistämään hoitotoimet ja arvioimaan tuloksia vesien ekologisen tilan parantamiseksi. Luonto ei reagoi vesienhoitotoimenpiteisiin niin nopeasti kuin suunnitelmissa on
2 2 (6) oletettu. Vesien tilan muutoksen taustalla on pitkäaikainen ihmistoiminta ja myös luonnonolosuhteissa muutenkin tapahtuneet muutokset. Nämä toiminnot olisi pitänyt tunnistaa syvällisemmin ja vallitsevia käsityksiä esimerkiksi pistekuormituksen hallinnasta tai hajakuormituksen ja sisäisen kuormituksen suhteellisesta merkityksestä olisi pitänyt tarkastella huomattavasti kriittisemmin. Kuluvalla suunnittelukaudella tähän asiaan onkin kiinnitetty hieman aiempaa enemmän huomiota, mikä on myönteistä. MTK-Keski-Suomi ry:n näkemyksen mukaan asiakirjoissa esitetty seuraavan kauden vesienhoidon suunnittelun aikataulu on toteuttamiskelpoinen. Maatalouden näkökulmasta valmistelussa tulee tosin ottaa huomioon EU:n maatalouspolitiikan tulevan ohjelmakauden ja maatalouden ympäristökorvausjärjestelmän sisältö. Niiden käytettävissä olevat välineet ja rahoitus ovat todennäköisesti ainakin osittain vielä auki vuoden 2013 ja 2014 aikana, jolloin tehdään tulevan kauden vesienhoidon suunnittelua. Maatalouden tärkein vesiensuojelun ohjauskeino on ympäristötukijärjestelmä. Vesienhoidon suunnittelussa maatalouteen kohdistuvat toimenpiteet on tehokkainta laatia yhdenmukaisiksi maatalouden ympäristötuki/-korvausjärjestelmän kanssa myös tulevaisuudessa. Toinen valmistelun aikatauluun ja esitettävin toimenpiteisiin vaikuttava kysymys on, millä aikataululla saadaan uutta tietoa eri kuormituslähteiden ja vesien tilaan vaikuttavien tekijöiden merkityksestä. Nykyiset kuormitusarviomenetelmät eivät tunnista riittävän hyvin vesien tilaan vaikuttaneita todellisia tekijöitä, mikä onkin todettu kuluvalla suunnittelukaudella. On toivottavaa, että arviointia saadaan tarkennettua riittävän nopeasti, jotta toimenpiteet osataan kohdentaa tehokkaammin jo tulevalla suunnittelukaudella. 2. Keskeisiä kysymyksiä 2.1. Kuormitusarviot ja sedimenttien ravinnekuorma Kuulemisasiakirjoissa, vesienhoitotyössä ja yleisesti muutenkin korostetaan voimakkaasti maatalouden roolia suurimpana ravinnekuormittajana ja rehevöittäjänä. Vesien ekologiseen tilaan liittyväksi pääongelmaksi on nostettu ulkoisen typpi- ja fosforikuormituksen aiheuttama rehevöityminen ja pääsyylliseksi maatalous. Maatalouden kuormituksen mittauksiin liittyy kuitenkin suuri epävarmuus ja virhemarginaali ja ne perustuvat lähinnä Etelä-Suomessa tehtyihin havaintoihin. Myös jätevesien rooli varsinkin typpilähteenä on tarkennettava suhteessa maataloustoimien vaikuttavuuteen. Maatalouden kuormitusarvion ylimitoitukseen liittyy voimakkaasti fosforin osalta mittaukset, jotka pohjautuvat kokonaisfosforiin sameuden kautta mitattuna eivätkä osoita rehevöittävän liukoisen fosforin osuutta. Tämän mittaustavan ongelmat ovat tulleet esiin esimerkiksi Saarijärvellä Maisa-hankkeen jatkuvatoimisilla mittareilla tehdyllä seurannalla. Tutkimuksissa ja seurannassa on panostettava nykyistä enemmän fosforin suoriin mittauksiin eikä epäsuoriin sameuteen perustuviin mittauksiin. Myös virtaamien perusteelliseen seurantaan on panostettava.
3 3 (6) Uusin tutkimustieto, vesistöjen sisäisen kuormituksen tunnistaminen, ravinteiden liukoisuuden vaikutukset, uudet havaitut kuormitusta aiheuttavat tahot sekä viimeinkin todetut puutteet mm. kuormituksen laskentamalleissa ovat kuitenkin vähitellen muuttamassa käsitystä maatalouden merkityksestä kuormituksen aiheuttajana. VHA3:n kuulemisasiakirjan osalta on myönteistä, että siinä mainitaan sisäisen kuormituksen merkitys (s. 13, Kuormitusarviot). Sen sijaan VHA2:n asiakirjassa ei ole vastaavaa mainintaa. Sisäisen kuormituksen puuttuminen tähän saakka kokonaislaskelmista on suuri puute, mikä on johtanut tähän saakka pahimmillaan suuriin virhearvioihin vesienhoidossa tarvittavien toimenpiteiden suunnittelussa. Tämä on yksi perusongelma 1. kauden ohjelmassa. On myönteistä, että kuulemisasiakirjojen mukaan toisella suunnittelukierroksella kuormitusarvioita tarkennetaan uusilla kuormituksen arviointityökaluilla. Sisäiseen kuormitukseen rehevöittämisen ylläpitäjänä on suhtauduttava vakavasti. Sisä- ja rannikkovesiemme sedimenttien kuormituspotentiaali olisi välttämätöntä tutkia perusteellisesti ennen kuin maa- ja metsätalouden ravinnetai kiintoainekuormaa korostetaan ja pidetään pääasiallisena syynä toteutumattomiin tavoitteisiin. Painotamme uusia ruotsalaisia tuloksia (Rosell 2011, Viktorsson ), joissa korostetaan mittavaa etenkin luvuilla teollisuudesta, jätevesistä ja maataloudesta kertynyttä sedimenttien ravinnevarastoa, joista hapettomissa oloissa vapautuu leville käyttökelpoista fosforia tänä päivänä ja pitkälle tulevaisuudessa. Esimerkiksi maatalouden osalta muutoksesta kertoo, että tällä hetkellä ostolannoitteiden mukana tuleva vuotuinen fosforinlisäys on noin 6 kg/ha, joka on vain noin neljäsosa vuoden 1995 määrästä (MTT 2012, Suomen maatalous ja maaseutuelinkeinot). Nykyisin lannoitetusta fosforikilosta kotiutetaan vuosien saatossa keskimäärin 98 prosenttia: keskimääräinen lannoitusmäärä on 11 kg/ha, josta kuusi kiloa annetaan lantafosforina. Keskimääräinen reilun kolmen tonnin hehtaarisato viljantuotannossa käyttää tämän, jolloin ravinnetase on nolla Jätevesien ylivuodot, puhdistamolietteen käyttö Jätevesipuhdistamojen typpipäästöt ja ohijuoksutukset tulee tutkia entistä paremmin. Siirtoviemärien yleistyessä ylivuotoja on havaittu yhä enemmän. Vesiin valuu puhdistamatonta jätevettä taajamista, mikä on nähtävä myös keskeisenä ongelmana vesiemme tilan parantamiseksi. Lisäksi varsin puutteellisesti on arvioitu, mikä vaikutus fosforipitoisen puhdistamolietteen käytöllä mm. viherrakentamiseen on vesien tilaan Sateet ja tulvat Vesien tilaan vaikuttavat ihmisen hallitsemattomissa olevat tekijät, kuten rankkasateet ja leudot talvet. Tämä vaikuttaa niin haja- kuin pistekuormituksen hallintaan. Taajamissa hule- ja jätevesien käsittely vaikeutuu, ohijuoksutuksen lisääntyvät, jolloin ravinteiden huuhtoutumisriski kasvaa. Maataloudessa sateisuuden lisääntyminen nostaa tulvia pelloille, jolloin huuhtoutumis- ja kuormitusriski kasvaa. Valunnan lisääntyessä vesitalouden hallintaan on kiinnitettävä huomiota mm. kuivatuksen suunnittelulla ja toteutuksella. Viljelijät voivat mm. ojittamalla ja kalkitsemalla hoitaa maan rakennetta, että ojien pientareet eivät sorru tai maa-aines ei lähde valumavesien mukaan sekä lannoittaa sijoittamalla maahan pellon kasvupotentiaalin mukaan. Viljelijä ei
4 4 (6) kuitenkaan pysty vaikuttamaan sää-olosuhteisiin eikä täysin varautumaan niiden vaihteluun Keskeisiä kysymyksiä maatalouden osalta Lausuntomme luvuissa 1 ja 2.1 on kyseenalaistettu vallitsevia kuormitusarviomenetelmiä ja vaadittu vesienhoitotoimenpiteiden perustaksi tarkempia arvioita eri kuormituslähteiden merkityksestä. Vallitsevien arviontimenetelmien perusteella maatalous näyttäytyy etenkin VHA2:n asiakirjassa erittäin raskaana vesistökuormittajana käytännössä jokaisen alueen vesienhoidollisia ongelmia raportoitaessa. Edellä esitetyn perusteella sekä lausunnolla olevissa raporteissa esille nostettujen seikkojen perusteella tulee keskeisiin kysymyksiin nostaa Pinta- ja pohjavesistä kerättävien kuormitustietojen luotettavuuden kehittäminen, kuormituslähteiden tarkempi selvittäminen sekä kuormituksen arviointimenetelmien kehittäminen. Kuulemisasiakirjoissa onkin mainittu näiden uuden arviointityökalujen käyttöönotosta toisella suunnittelukaudella (VHA2, s 12, VHA3, s. 13). On tärkeää, että uudet työkalut todella tuovat valideja keinoja osoittaa alkuperäiset kuormituslähteet, jotta toimenpiteet osataan suunnata ja mitoittaa oikein. Vesien tilan luokittelusta todetaan: Pintavesien luokittelussa käytetään vuosien aineistoja. Haasteena tulee edelleen olemaan ekologisessa luokittelussa käytettävän biologisen aineiston vähäisyys. Erityisesti pienten vesien tilan arvioimiseksi tietoa on vähän. Tämän takia niiden tilan arviointia joudutaan osin tekemään asiantuntija-arvioinnin avulla. Tähän liittyen on keskeistä kysyä: millä kriteereillä asiantuntijat valitaan ja perustuuko arviot vain yhden vai useamman asiantuntijan arvioon? Kuinka varmistetaan asiantuntija-arvioiden objektiivisuus ja luotettavuus? Näkemyksemme mukaan maatalouden todellinen rooli rehevöitymiseen on ylimitoitettu, samoin kuin peltotoimenpiteiden vaikuttavuus peltojen ravinnevalumiin, joista 90 % tulee valuntahuipuissa kasvukauden ulkopuolella. Suunnitelmissa ja toteutusohjelmissa tulisikin tunnistaa 1. mikä on sääolojen vuoksi hallittavissa, mikä ei, 2. mikä on lahoavan vihermassan osuus vesien ekologiseen tilaan vesistöjen varsilla rannikolla, jokivarsilla ja sisävesissä 3. mikä on sisäisen kuormituksen osuus vesien ekologiseen tilaan vesistöjen varsilla rannikolla, jokivarsilla ja sisävesissä. Keski-Suomen pohjavesien osalta asiakirjoissa (VHA2 s. 26, VHA3 s.31) maatalouden mainitaan aiheuttaneen pohjaveden laatuongelmia: Niin ikään peltoviljely ja karjatalous ovat aiheuttaneet laatuongelmia lannoitteiden ja puristenesteiden käsittelyn seurauksena Tämäntyyppiseen väitteeseen tulee lisätä viittaus, mihin väite perustuu. Muuten maininta jää yleisluonteiseksi. Siinä ei yksilöidä tarkemmin, kuinka monella pohjavesialueella ja missä ongelmia on esiintynyt. Asiakirjassa mainitulla
5 5 (6) tavalla kirjattuna ongelman laajuudesta ja vakavuudesta ei synny selkeää käsitystä. Maatalouden arvioidut vaikutukset vesien tilaan tulevat muuttumaan myös rakennekehityksen kautta. Keski-Suomessa maatalouden harjoittajien määrä vähenee ja erityisesti kotieläintilojen määrä putoaa radikaalisti jo tämän vuosikymmenen aikana. Myös tämä on syytä ottaa huomioon vesienhoitosuunnitelmia ja niiden toimenpiteitä laadittaessa. Maatalouden harjoittajien vähentyessä on ensisijaisen tärkeää, että peltomaata ei poistu viljelykäytöstä vaan se säilyy aktiivisen ja hyviin satoihin perustuvan viljelytoiminnan piirissä. Tämä on paras vaihtoehto myös ympäristön kannalta, kun pelloilla kasvatetaan runsaita satoja, joita lannoitetaan tarpeen mukaan ja joiden mukana otetaan ravinteet talteen. Vesienhoidon 1. kaudella maataloutta koskevissa toimenpiteissä on tukeuduttu pääasiassa maatalouden ympäristötukijärjestelmän tarjoamiin toimenpiteisiin. Nyt lausunnossa olevassa asiakirjassa 2. kaudelle esitetään näiden toimenpiteiden jatkamista. MTK-Keski-Suomi pitää tätä hyvänä lähtökohtana. Asiakirjoissa korostetaan myös aivan oikein lannan hyödyntämistä ja jatkokäsittelyn tehostamista vahvoilla kotieläinalueilla. On sekä maatalouden etu että ympäristön etu saada ravinteet tehokkaasti hyödynnettyä. Vesien tilan näkökulmasta on oleellista, että maatalouden uusi ympäristöohjelma tulee sisältämään järkeviä ja toteuttamiskelpoisia toimenpiteitä, jotka ovat myös taloudellisesti houkuttelevia. Tämä edellyttää riittävää rahoitusta ohjelmalle sekä sen käyttökelpoisuutta koko maassa. Maatalouden osalta ongelma eivät ole nyt käytettävät ravinteet, vaan aiemmin tapahtunut ravinteiden käyttö. Kiristämällä maatalouden ravinteiden käyttöä ei paikallisia ongelmia voida ratkaista, vaan päinvastoin voi tilanne heikentyä, mikäli pelloilta ei pystytä ottamaan riittävän korkeita satoja, jotka hyödyntävät ravinteet tarkkaan. Tämä edellyttää joustavuutta ravinteiden käytössä myös ylöspäin, jotta uusien kasvilajikkeiden koko potentiaali saadaan hyödynnettyä. Vesiensuojelu alkaa maanhoidosta, maan rakenteen toimivuudesta sekä kuivatuksen ja uomakapasiteetin riittävyydestä. Mikäli maa ei pysty imemään vettä eivätkä ojat vie valumia hallitusti vaan pintavirtailu saa vallan, muut vesienhoitotoimenpiteet eivät ole riittäviä. Pientareet ja suojakaistat puolustavat paikkansa torjuessaan eroosioita ja ravinteikkaan peltomaan karkaamista. Kosteikot toimivat pelloilta karanneiden ravinteiden varastona mutta vaativat hoitoa ja ravinteiden palauttamista takaisin pellolle. Mikäli kosteikkoja ei hoideta vaan biomassan annetaan kasvaa ja lahota, hapettomuus johtaa sedimenttien pohjavaraston fosforivarojen fosfaattipäästöihin. Keinot ja toimet, joilla vesien tilaa voidaan parantaa vaikuttamalla peltomaan toimivuuteen ja ravinteiden kotiuttamiseen hyvissä sadoissa on nähtävä toisen suunnitelmakauden keskiössä. Ravinnekuorman hallinta on viljelykasvien ravitsemuksesta huolehtimista tasapainoisella lannoituksella kasvupotentiaalin mukaan. Lannoituksen vähentäminen tiettyä ravinnetta rajoittamalla, johtaa minimilain kautta satotasoon, joka minimitekijällä saavutetaan. Tällöin muut kasvinravinteet jäävät käyttämättä, mikä on resurssien hukkaa ja riski ympäristölle. Tällaisesta esimerkki on typpi, jos fosforilannoituksesta tingitään liikaa.
6 6 (6) Vesienhoidon tulee jatkossa keskittyä maataloudessa viljelymaan hoitoon ja reuna-alueiden valjastamiseen eroosiontorjuntaan. Lisäksi lannan käsittely ja lannan ravinteiden parempi hyödynnettävyys on tärkeää. Pellon reuna-alueiden hyödyntäminen ylläpitää luonnon monimuotoisuutta yhdessä resurssitehokkaan pellon viljelyn kanssa. Kasvusto sitoo aina ravinteita. Mikäli ollaan pellon reunoilla tai vesistöjen äärellä, kasvuston niitto ja korjuu on nähtävä tulevaisuudessa vesienhoitotoimenpiteenä. Ruohovartiselle biomassalle on kuitenkin osoitettava markkinat mm. biokaasulaitosten raakaaineena, ennen kuin niittojätteen merkittävään keruuseen voidaan kannustaa ja nähdä vesistövaikutukset Muuta Esitämme, että VHA2 asiakirjasta tulee poistaa luku Vesienhoidon parempi huomioiminen kaavoituksessa ja rakentamisen ohjauksessa (s.36-37) ainakin yleis- ja asemakaavoja koskevilta osilta. Perusteluna on se, että nämä asiat eivät kuulu maankäyttö- ja rakennuslain mukaiseen kaavoitukseen ja, että kaavoitus on liian järeä toimenpide vesiensuojelusuunnitelmiin. Asia on enemmän neuvonnallinen ja sen tulee perustua laajasti asukkaiden omaan tahtoon eikä ulkoapäin tuleviin määräyksiin. Kaavoituksella on olemassa oma lainsäädäntöpohjansa ja vesiensuojelulla omansa. Näitä kahta asiaa ei tule yhdistää vesiensuojeluohjelmissa, jolla ei ole toiminnanharjoittajia sitovia vaikutuksia. Hyvässä kunnossa olevia vesiä ei pilaa satunnainen, nykyisten rakennusmääräysten mukainen rakentaminen. Esimerkiksi kuntien ympäristönsuojelumääräysten kautta kunnilla on riittävät keinot hoitaa tämä asia paikallisten tarpeiden mukaan ilman mitään uutta lainsäädäntöä. Metsätalouden osalta MTK-Keski-Suomi yhtyy Järvi-Suomen metsänomistajien liiton lausunnossa esitettyihin asioihin. Jyväskylässä Juha Lappalainen toiminnanjohtaja MTK Keski-Suomi ry Pertti Ruuska Järjestöagronomi MTK-Keski-Suomi ry
Laatija/yo
LAUSUNTO Laatija/yo 17.12.2012 1 (5) Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus kirjaamo.etela-pohjanmaa@ely-keskus.fi. LAUSUNTO VESIENHOIDON SUUNNITTELUN TYÖOHJELMASTA JA AIKATAULUSTA SEKÄ KOKEMÄENJOEN-SELKÄMEREN VESIENHOITOALUEEN
LisätiedotMTK Pohjois-Karjala. Siltakatu 20 A 21 B Joensuu LAUSUNTO 1/ Pohjois-Karjalan ELY-keskus
MTK PohjoisKarjala Siltakatu 20 A 21 B 80100 Joensuu LAUSUNTO 1/7 17.12.2012 PohjoisKarjalan ELYkeskus kirjaamo.pohjoiskarjala@elykeskus.fi Lausuntopyyntö POKELY/5/07.04/2012 LAUSUNTO VESIENHOIDON SUUNNITTELUN
LisätiedotTutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:
Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa: Liisa Pietola ympäristöjohtaja Itämerihaasteen valtakunnalllinen seminaari 23.11.2012, Helsingin kaupungintalo Maatalouden rooli vesien ravinnekuormittajana
LisätiedotVesienhoidon keskeiset kysymykset työohjelma ja aikataulu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Vesienhoidon keskeiset kysymykset työohjelma ja aikataulu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue KOOSTE KUULEMISPALAUTTEEN VERKKAVASTAUKSISTA LOKAKUU 2018 KOOSTE VERKKOKYSELYN VASTAUKSISTA
LisätiedotOnko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa?
Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa? Liisa Pietola, MTK, ympäristöjohtaja 30.10.2014 Maatalouden vesiensuojelun mahdollisuudet ja keinot teoriasta käytäntöön K-Uudenmaan ympäristökeskus,
LisätiedotMihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus
Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Tavoitteet ja toimenpiteet on tunnistettu Maatalouden ravinnekuormituksen vähentäminen kolmanneksella
LisätiedotYleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere
Yleiskatsaus vesistöjen tilaan ja kunnostustarpeisiin Pirkanmaalla Kunnosta lähivetesi koulutus, Tampere14.5.2016 Sami Moilanen/Pirkanmaan ELY-keskus Vesientilan kartoitus, vesienhoito ja kunnostustarpeet
LisätiedotVESIENHOIDON TYÖOHJELMASTA, AIKATAULUSTA JA KESKEISISTÄ KYSYMYKSISTÄ kuuleminen
VESIENHOIDON TYÖOHJELMASTA, AIKATAULUSTA JA KESKEISISTÄ KYSYMYKSISTÄ kuuleminen 15.6. 17.12.2012 Yhteenveto kuulemispalautteesta Keski-Suomen ELY-keskus 22.3.2013 Yleistä kuulemisesta Kuuleminen vesienhoidon
LisätiedotVesienhoidon kuulemispalaute
Vesienhoidon kuulemispalaute Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue Anna Bonde Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 26.5.2015 Kuulemispalaute, yhteenveto Vesienhoidon
LisätiedotYleistä vesienhoidon suunnittelusta. Pertti Manninen Etelä-Savon elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus
Yleistä vesienhoidon suunnittelusta Pertti Manninen Etelä-Savon elinkeino- liikenne ja ympäristökeskus Vesienhoidon järjestäminen yleisaikataulu Vesipuitedirektiivin kansallinen toimeenpano Kansalliset
LisätiedotVesienhoito ja maatalous
Vesienhoito ja maatalous Ympäristöosaaminen maatilan toiminnan vahvuutena 9.6.2014, Pori Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus, Vesien tilan yksikkö Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen
LisätiedotKuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä
Kuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä Anne Laine, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus Täydennykset LAPELY Vesienhoidon kuuleminen 8.1. 9.7.2018 Lausunnot
LisätiedotVesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky
Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Antton Keto ja Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari Salaojakeskus & BSAG 26.5.2016 Suitian linna Esityksen
LisätiedotVesienhoidon tulevaisuus haasteita ja mahdollisuuksia
Vesienhoidon tulevaisuus haasteita ja mahdollisuuksia Varsinais-Suomen ELY-keskus Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus / Ympäristö ja luonnonvarat, Sanna Kipinä-Salokannel 26.1.2010 1 Vesienhoidon
LisätiedotVesienhoidon suunnittelu 2016-2021
Vesienhoidon suunnittelu 2016-2021 Maaseutuverkoston tiedotuskierros Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 7.8.2014 Sisältö Vesienhoidon tavoitteet ja aikataulu Vesien tila Länsi-Suomessa
LisätiedotOvatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen
Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen Johtava asiantuntija Antton Keto Suomen ympäristökeskus Limnologipäivät
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa
Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa 2016-2021 Uudenmaan ELY-keskus / Irmeli Ahtela 5.3.2014 181 000 hehtaaria peltoa, 10 % luomussa 16 000 ha peltoa pohjavesialueilla 150 000 ha viljelty
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 31/ (8) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 31/2012 1 (8) 389 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto vesienhoidon suunnittelun työohjelmasta, aikataulusta, ympäristövaikutusten arvioimisesta sekä Kymijoen-Suomenlahden
LisätiedotVarsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät
Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien
LisätiedotVESIENHOITOTYÖN TILANNE KESKI-SUOMEN KALASTUSALUEILLA
VESIENHOITOTYÖN TILANNE KESKI-SUOMEN KALASTUSALUEILLA Kimmo Olkio Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 LUOKITTELUN TAUSTAA Taustatietoa pintavesien ekologisen ja pohjavesien tilan arvioimiseksi löytyy
LisätiedotRavinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE
Ravinnerenki Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo 4.10.2016 Markus Huttunen SYKE RavinneRenki: kuormituksen mallinnus Suomen ympäristökeskuksessa (SYKE) on jo
LisätiedotMetsätalouden vesiensuojelu
Metsätalouden vesiensuojelu Maa- ja metsätalouden sekä turvetuotannon retkeily Karstulassa, 28.8.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mistä metsätalouden vesistökuormitus
LisätiedotPertti Manninen Etelä-Savon ELY- keskus. Vesienhoito Joroisten vesienhoitoryhmä Kokous 3/
Pertti Manninen Etelä-Savon ELY- keskus Vesienhoito Joroisten vesienhoitoryhmä Kokous 3/2017 8.11.2017 Vesienhoidon suunnittelun aikataulu 2016-2021, 3. suunnittelukierros vuosille 2022-2017 11/2017 Ominaispiirteet
LisätiedotTARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari
TARKKUUTTA TILATASOLLA Aino Launto-Tiuttu 28. 11.2011 Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen - TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta
LisätiedotHappamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta. Mats Nylund
Happamien sulfaattimaiden ympäristöriskien vähentäminen Maanviljelijöiden/ ÖSP:n näkökulmasta Mats Nylund Maanviljelyn vesiensuojelun tulevaisuudennäkymät Suomalaiseen maanviljelyyn kohdistuu sekä kansallisia
LisätiedotVesien- ja merenhoidon tehtävät vuonna Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä Visa Niittyniemi
Vesien- ja merenhoidon tehtävät vuonna 2018 Kaakkois-Suomen vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä 9.5.2018 Visa Niittyniemi Vesienhoidon suunnittelun aikataulu 2016-2021, 3. suunnittelukierros vuosille
LisätiedotLOHKO-hanke. Viljelijäaineisto
LOHKO-hanke Viljelijäaineisto Nitrogen loading from forested catchments Markus Huttunen ja Inese Huttunen SYKE/Vesikeskus 8/12/2016 Marie Korppoo VEMALA catchment meeting, 25/09/2012 Hankkeen päämäärät
LisätiedotVesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä Lappeenranta. Taina Ihaksi
Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä 21.10.2014 Lappeenranta Taina Ihaksi Yleistä vesienhoidosta VPD (2000/60/EY) ja laki vesien- ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004) Suunnittelu tehdään vesienhoitoalueittain
LisätiedotVesipolitiikan puitedirektiivi on prosessi
Vesipolitiikan puitedirektiivi on prosessi Puitedirektiivi on Euroopan laajuinen, uusi järjestelmä. Direktiivi luo jatkuvan prosessin, jolle on annettu määräajat ja tavoitteet. Kansallinen toteutus sovitetaan
LisätiedotAjankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa
Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa Airi Kulmala Baltic Deal -hanke, MTK Aurajoen monet kasvot seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Lieto 27.9.2011 Baltic Deal Putting best agricultural
LisätiedotMetsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme
Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet Renkajärvi 16.5.2015 Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme Metsätalouden vesistövaikutukset Luonteeltaan hajakuormitusta (vrt. maatalouden kuormitus)
LisätiedotMaatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia
Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia tarkasteluja Sanna Kipinä-Salokannel Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesien tilan yksikkö Maatalouden ympäristöneuvojien koulutuspäivät Tampere
LisätiedotKatsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan
Katsaus vesienhoidon toimenpiteiden seurantaan Ähtävänjokirahasto 20v 29.8.2013 Vincent Westberg Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Närings-, trafik- och miljöcentralen i Södra Österbotten
LisätiedotKannattavuutta ravinnetaseiden avulla
Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Sarka Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen hanke, jonka
LisätiedotVesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle. Marjaana Eerola
Vesienhoidon asettamat tavoitteet turvetuotannon vesiensuojelulle Marjaana Eerola Vesienhoidon suunnittelusta Tavoitteena, ettei vesien tila heikkene ja että vedet olisivat vähintään hyvässä tilassa vuonna
LisätiedotRavinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Ravinnehuuhtoumien mittaaminen Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 18.6.2014 1 Mitä hankkeessa tavoiteltiin? Kehittää
LisätiedotMaa-ainesten ottaminen ja vesienhoidon suunnittelu
Maa-ainesten ottaminen ja vesienhoidon suunnittelu Satakunnan maa-ainesseminaari 9.2.2010 Maria Mäkinen pohjavesiasiantuntija maria.k.makinen@ely-keskus.fi Varsinais-Suomen ELY, ympäristö- ja luonnonvarat
LisätiedotMetsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset
Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, 8.6.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus
LisätiedotVesienhoidon keskeiset kysymykset vuosille ja muuta ajankohtaista
Vesienhoidon keskeiset kysymykset vuosille 2022-2027 ja muuta ajankohtaista Helsingin pienvesitapaaminen 24.5.2018 Tiina Ahokas, Uudenmaan ELY-keskus Vesienhoidon suunnitteluprosessi Vesienhoito Uudellamaalla
LisätiedotSuomalaisen viljelijän mahdollisuudet täyttää vesiensuojelun tavoitteita EU:ssa
Suomalaisen viljelijän mahdollisuudet täyttää vesiensuojelun tavoitteita EU:ssa Liisa Pietola, MTK ympäristöjohtaja Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari 26.5.2016, Suitia Sisältö 1. Maatalous kuormittaa
LisätiedotLUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä
LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä Kalle Hellström 22.2.2012 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue - vesienhoitosuunnitelma
LisätiedotVesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet
Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet Vesien kunnostusstrategian (YM 2013) visio Vesienhoitosuunnitelmissa mainittuja kunnostuksia toteutetaan monitavoitteisesti niin, että joissa, järvissä
LisätiedotPirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous
Pirkanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 20.9.2017 21.9.2017 Esityslista 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen järjestäytyminen 3. Vesienhoidon 3. kauden aikataulu 4. Pohjavesien keskeiset kysymykset ja
LisätiedotMiten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Kuormituksen muodostuminen Automaattinen veden laadun seuranta ja
LisätiedotHöytiäisen nykytila ja tulevaisuus
Höytiäisen nykytila ja tulevaisuus 23.11.2018, Polvijärvi Huhmari Paula Mononen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Höytiäinen - Suuri vähähumuksinen järvi - Pinta-ala 281 km 2, lisäksi Rauanlahti ja Syvälahti
LisätiedotVESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021
VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 Anne Laine, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.10.2014 1 Pintavesien ekologinen tila Yksityiskohtaista tietoa
LisätiedotVesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Lyhyesti automaattisesta veden laadun seurannasta Kasvipeite/muokkaus/
LisätiedotKuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä. Anne Laine, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus
Kuulemispalaute vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä Anne Laine, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Antti Mäntykoski, Uudenmaan ELY-keskus Vesienhoidon kuuleminen 8.1. 9.7.2018 Lausuntopalvelu, kirjaamo, Webropol
LisätiedotKUULEMINEN VESIENHOIDON TYÖOHJELMASTA, AIKATAULUSTA JA KESKEISISTÄ KYSYMYKSISTÄ
KUULEMINEN VESIENHOIDON TYÖOHJELMASTA, AIKATAULUSTA JA KESKEISISTÄ KYSYMYKSISTÄ 15.6. 17.12.2012 Yhteenveto kuulemispalautteesta KYMIJOEN-SUOMENLAHDEN VESIENHOITOALUE Yleistä kuulemisesta Kuuleminen vesienhoidon
LisätiedotMetsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset
Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset Metsätalouden vesiensuojelukoulutus, 14.6.2012 Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä vesistökuormitus
LisätiedotAutomaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa
Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry 14.6.2017 Esityksen sisältö Miksi automaattimittauksia kannattaa
LisätiedotVeikö syksyn sateet ravinteet mennessään?
Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta
LisätiedotMAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Eura
MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu 9.2.2013 Eura Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen
LisätiedotVesienhoidon TPO Teollisuus
Vesienhoidon TPO Teollisuus Sidosryhmäseminaari 5.3.2014 Juha Lahtela 5.3.2014 Nykykäytäntö Ympäristönsuojelulainsäädännön mukaisesti ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavat toiminnot tarvitsevat ympäristöluvan
LisätiedotVesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella
Vesienhoito ja vesistöjen tila Lylyjoen valuma-alueella Kuormitus kuriin hankkeen infotilaisuus 5.6.2018 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Juho Kotanen 1 Vesienhoidon tavoitteet Perustuu
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 16/ (7) Ympäristölautakunta Ypst/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 16/2012 1 (7) 321 Lausunto vesien hoidon suunnittelun työohjelmasta, aikataulusta, ympäristövaikutusten arvioimisesta sekä Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueen keskeisistä
LisätiedotVesiensuojeluun kohdistuvat odotukset. Sari Janhunen Ympäristöpäällikkö Vihdin kunta
Vesiensuojeluun kohdistuvat odotukset Sari Janhunen Ympäristöpäällikkö Vihdin kunta Vihdin vesistöpäivä 10.11.2018 Vesiensuojelu & odotukset Valtakunnallinen ohjaus Kunnan rooli Strategia ja visio vesienhoitoon
LisätiedotMAATALOUDEN VESIENSUOJELU
MAATALOUDEN VESIENSUOJELU MAATALOUDEN VESIENSUOJELUN KEHITTÄMINEN SAARIJÄRVEN VESISTÖREITIN VARRELLA (MAISA-HANKE) Tarja Stenman MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKIJÄRJESTELMÄ Ympäristötukijärjestelmä on keskeinen
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteet Selkämeren alueella
Vesienhoidon toimenpiteet Selkämeren alueella 27.3.2014 Ravinnekuormitus ja kuormituksen vähennystavoitteet Kuormitus: Vemala-mallilla arvioitu, kattaa vuodet 2006-2011, noin 537 t/a fosforia ja 14480
LisätiedotEila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari
Ravinnetaseilla typpitalous kuntoon (Typpitaselaskuri) Eila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari 13.3.2019 Tavoite Mitä uutta tietoa? Kehitetään
LisätiedotVesienhoidon toteutusohjelma. Ympäristöministeriö LAP ELY
Vesienhoidon toteutusohjelma Ympäristöministeriö LAP ELY Vesienhoidon toteutusohjelma Vesienhoitosuunnitelmat hyväksyttiin valtioneuvostossa vuonna 2009. Vesienhoidon tavoitteiden konkretisoimiseksi valtioneuvosto
LisätiedotKOTOMA. Maaseudun vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka
KOTOMA Maaseudun vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen 6.10.2017 KOTOMA Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen vesiensuojelun kannalta riskiherkimmille peltolohkoille Saaristomeren ja
LisätiedotVesiensuojelu hallitusohjelmassa ja Etelä-Savossa. Jouni Backman Kerimäki 6.8.2011
Vesiensuojelu hallitusohjelmassa ja Etelä-Savossa Jouni Backman Kerimäki 6.8.2011 Vesistöjen tila Suomessa Hyvää heikommassa tilassa Kolmannes luokitelluista järvistä Puolet jokivesistä Yli puolet rannikkovesien
LisätiedotMaatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus
Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus MYTVAS - Maatalouden ympäristötuen vaiku@avuuden seurantatutkimus MYTVAS 1: 1995-1999 MYTVAS 2: 2000-2006 MYTVAS 3: 2007-2013,
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa
Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa 2016-2021 Uudenmaan ELY-keskus / Irmeli Ahtela 27.2.2014 Uusimaa 1,5 miljoonaa asukasta 183 000 hehtaaria peltoa 3 800 maatilaa 2 500 viljanviljelytilaa
LisätiedotTornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet
Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,
LisätiedotKuntien rooli vesitaloudessa
Kuntien rooli vesitaloudessa Ravinneneutraali kunta Sanna Tikander Varsinais-Suomen ELY-keskus Ravinneneutraali kunta -toimintamalli Varsinais-Suomen ELY-keskuksen visio tulevaisuuden kunnasta. Sen kehittämiseksi
Lisätiedotpeltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma
Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen
LisätiedotKustannustehokkaat ohjauskeinot maatalouden ympäristönsuojelussa
Teho plus: Maatalous ja ympäristö talousseminaari 9.4. 2013 Kustannustehokkaat ohjauskeinot maatalouden ympäristönsuojelussa Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Helsingin yliopisto, taloustieteen
LisätiedotValuma-alueen merkitys vesiensuojelussa
Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT Pyhäjärvi-instituutti 25.1.2010 VOPPE koulutus, Eura 1 Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä Vesitase Sateet lisäävät virtaamia, mitkä
LisätiedotJoroisten vesienhoito
Joroisten vesienhoito VESIENHOIDON TOTEUTTAMINEN JOROISTEN ALUEELLA Joroisten toimintaryhmän kokous 4/2013, Joroisten kunnanvirasto 4.12.2013 alkaen klo 9.15 Vesienhoidon suunnittelu Lokakuun alussa julkistettu
LisätiedotVesistöjen tila Pohjois-Karjalassa. Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012
Vesistöjen tila Pohjois-Karjalassa Viljelijän eurot vihertyy -seminaari Joensuu 14.2.2012 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 14.2.2012 1 Vesienhoidon tavoitteet Vesienhoidon tavoitteena on suojella, parantaa
LisätiedotVantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
ITÄMERI-HAASTEEN TOIMENPITEET Itämeri-haasteen kansallinen seminaari 3.12.2008 Toiminnanjohtaja Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry www.vhvsy.fi Vantaanjoen ja Helsingin
LisätiedotKuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua
Kuinka vesipuitedirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö ohjaa metsätalouden vesiensuojelua Paula Mononen Pohjois-Karjalan ympäristökeskus Metsätalous ja vesistöt -seminaari, Koli 26.9.2006 Vesipolitiikan
LisätiedotMuokkausmenetelmien vaikutus eroosioon ja fosforikuormitukseen
Muokkausmenetelmien vaikutus eroosioon ja fosforikuormitukseen Markku Puustinen RAVI-Seminaari Luumäki 13.1.2011 12.1.2011 Sisältö Maatalouden vesistökuormituksen hallinta Nykytilanne ja mahdollisuudet
LisätiedotVesiensuojelu 4K. Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet
Vesiensuojelu 4K Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet Hanke keskittyy maa- ja metsätalouden kuormituksen vähentämiseen kolmella kolmella valuma-alueella Länsi-Uudellamaalla: Siuntionjoella,
LisätiedotKarvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus)
Karvianjoen pintavesien toimenpideohjelma vuosille 2016-2021 (ehdotus) Isojärvi Seura ry:n vuosikokous 25.3.2015 Pori Sanna Kipinä-Salokannel, Varsinais-Suomen ELY-keskus Vesienhoidon suunnittelu Vesistöaluekohtainen
LisätiedotPINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE
PINTAVESIMUODOSTUMIEN LUOKITTELUPERUSTEET JA LUOKITTELUTILANNE Kimmo Olkio Vesienhoidon yhteistyöryhmä 22.3.2013 LUOKITELTELTAVAT PINTAVESIMUODOSTUMAT (Keski-Suomi) Rajatut ja tyypitellyt muodostumat luokitellaan:
LisätiedotUudenmaan vedet kuntoon ELY-keskuksen myöntämät avustukset
Uudenmaan vedet kuntoon ELY-keskuksen myöntämät avustukset Pasi Lempinen, Uudenmaan ELY-keskus, 7.2.2017 Vesien tilan parantamiseen liittyvät avustukset ELY-keskus voi myöntää ympäristöministeriön hallinnonalan
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteet Aurajoen-Paimionjoen osaalueella
Vesienhoidon toimenpiteet Aurajoen-Paimionjoen osaalueella 10.4.2014 Ravinnekuormitus ja kuormituksen vähennystavoitteet (Aurajoki-Paimionjoki) Kokonaisfosfori (168 t/a) Kokonaistyppi (2 149 t/a) Maatalous
LisätiedotVesienhoidon toimenpiteet Eurajoki-Lapinjoki valuma-alueella
Vesienhoidon toimenpiteet Eurajoki-Lapinjoki valuma-alueella 28.4.2014 Ravinnekuormitus ja kuormituksen vähennystavoitteet Eurajoki-Lapinjoki Kokonaisfosfori 68 t/a Kokonaistyppi 1780 t/a Maatalous Metsätalous
LisätiedotRavinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset
Ravinnekuormitus arviointi ja alustavat tulokset 1 Mihin kuormitusarviot perustuvat SYKEn hydrologinen malli (SYKE_WSFS) & kuormitusmalli (VEMALA) Fosforin ja typen kuormituksen syntyminen maa-alueilta
LisätiedotMaamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto
Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Lieto Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Aurajokisäätiö/Lieto
LisätiedotHoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon. Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.
Hoitokalastuksella vauhtia vesienhoitoon Antton Keto, Ilkka Sammalkorpi ja Markus Huttunen Kannattava hoitokalastus? -seminaari 11.6.2015 Rauma Esityksen sisältö Yleistä vesienhoidosta Hoitokalastuksen
LisätiedotVesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön
Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön Ympäristötietoinen Uusimaa -päivä 5.11.2012 Marketta Virta, Uudenmaan ELY-keskus Mitä vesienhoitosuunnittelu on?
LisätiedotLuomuliiton ympäristöstrategia
Luomuliiton ympäristöstrategia Luomun ympäristöhyödyt esille ja tavoitteet kirkkaiksi. Elisa Niemi Luomuliiton toiminnanjohtaja Luomu. Hyvää sinulle, hyvää luonnolle. Luomu. Hyvää vesistöille, ilmastolle
LisätiedotVesistövaikutusten arviointi
19.3.2012 Vesistövaikutusten arviointi Jukka Koski-Vähälä Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry Huomioitavaa RAE-hankkeesta Kehittämis- ja tutkimushanke; YKSI SOVELTAVA PAKETTI Tutkimustieto tiloille
LisätiedotVeden vuoro Vesiensuojelun tehostamisohjelma Tarja Haaranen, ohjelmapäällikkö, YM Vaikuta vesiin päivät
Veden vuoro Vesiensuojelun tehostamisohjelma 2019-2023 Tarja Haaranen, ohjelmapäällikkö, YM Vaikuta vesiin päivät 27.-28.8.2019 Nyt on veden vuoro Suurten vesialueiden maana kannamme suurta vastuuta vesistä.
LisätiedotTEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus
TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus Lounais-Suomen ympäristökeskus / Esittäjä 1.4.2009 1 Lounais-Suomen maatalous on voimaperäistä
LisätiedotTarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.
Tarvitseekö metsätalouden ja turvetuotannon vesiensuojelua tehostaa? Ympäristöneuvos Hannele Nyroos Ministry of the Environment, Jyväskylä 9.5.2012 Komeetta School is an international primary school in
LisätiedotKäsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon?
Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen Uudisojitus 0 ha Päätehakkuu 15 20 000 ha Kunnostusojitus 60 000 ha Lannoitus< 10 000 ha P, 130 Mg Luonnontilaisen
LisätiedotRavinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu
Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus Kasvinravinneseminaari 1 Esityksen sisällöstä Taustoja Lounais-Suomen ympäristökeskuksen alueelta
LisätiedotNollakuidulla typen huuhtoutumisen kimppuun
Nollakuidulla typen huuhtoutumisen kimppuun Ravinteet kiertoon - vesistöt kuntoon, kärkihankekiertue 28. marraskuuta 2018 Sibeliustalo, puusepän verstas, Ankkurikatu 7, Lahti Petri Kapuinen Luonnonvarakeskus
LisätiedotTASO. TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN
TASO TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN Turvetuotannon vesistökuormitus ja vesiensuojelu Turvetuotannon aiheuttama ravinne- ja kiintoainekuormitus voi olla paikallisesti merkittävää.
LisätiedotKESKI-SUOMEN ELY-KESKUKSEN VESIENHOIDON YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUS. Maatalo, Makumaan kokoustila, Kauppakatu 19 C, Jyväskylä
MUISTIO 1 (5) 8.5.2012 1/2012 KESKI-SUOMEN ELY-KESKUKSEN VESIENHOIDON YHTEISTYÖRYHMÄN KOKOUS Aika 8.5.2012 klo 12.00 15.10 Paikka Läsnä Maatalo, Makumaan kokoustila, Kauppakatu 19 C, Jyväskylä Kari Lehtinen
LisätiedotPUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA
PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta
LisätiedotVesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus
Vesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus TEHO Plus-hankkeen ja Maaseutuverkoston tiedotuskierros Veli-Matti Vallinkoski, Pohjois-Savon ELY-keskus 7.8.2014 Esityksen sisältö Taustaa Pohjois-Savon vesistöistä
LisätiedotAjankohtaista vesien- ja merenhoidossa Aktuellt i vatten- och havsvården Kyrönjoen työryhmä Arbetsgruppen för Kyro älv
Ajankohtaista vesien- ja merenhoidossa Aktuellt i vatten- och havsvården Kyrönjoen työryhmä Arbetsgruppen för Kyro älv 14.01.2019 1 Ajankohtaista 2019 Toimenpiteiden seuranta ja toteutuksen arviointi 2016-2018
LisätiedotRavinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen vesienhoidon suunnittelulla
Ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormituksen vähentäminen vesienhoidon suunnittelulla Hannele Nyroos Tuumasta toimeen Itämeren tilan parantamiseksi - merenhoidon sidosryhmätilaisuus 2.3.2015 Rake-sali,
LisätiedotMiksi vesiensuojelua maatalouteen? Markku Ollikainen Helsingin yliopisto
Miksi vesiensuojelua maatalouteen? Markku Ollikainen Helsingin yliopisto 3.4.2019 Taustaa Suomen sitoumukset Itämereen tulevan ravinnekuorman vähentämiseksi Typpi 2 430 + 600 *) tonnia Fosfori 330 + 26
Lisätiedot