Kaavaselostus Kaupunginvaltuuston hyväksymispäätös

Transkriptio

1 Kaavaselostus Kaupunginvaltuuston hyväksymispäätös BBJ Jämsän kaupunki Havunvetämän 469 ja Patalan 423 kylät KOVEROISEN, SAARISEN JA LEVÄSLAMMEN RANTA- ASEMAKAAVA Ehdotus /

2 BBJ 1 Jämsän kaupunki Havunvetämän (469) ja Patalan (423) kylät Käsittelyt: Tekla Näht. MRA Tekla KH Näht. MRA KH KV KOVEROISEN, SAARISEN JA LEVÄSLAMMEN RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaavan selostus, joka koskee / päivättyä rantaasemakaavakarttaa. ALUEEN MÄÄRITTELY Ranta-asemakaava koskee Jämsän kaupungin Koskenpäässä sijaitsevia tiloja Luovutustila RN:o , Tokkila RN:o ja Leväsenniityt RN:o Kaava-alue sijaitsee Jämsän kaupungin Koskenpäässä, Roosinpohja Siniänvirta yhdystien varrella Koveroisen, Saarisen ja Leväslammin ranta-alueilla. Ranta-asemakaavalla muodostuvat loma-asuntojen korttelit 1-5 sekä niihin liittyvät maa- ja metsätalousalueet. Kaava-alueen pinta-ala on noin 37 ha ja rantaviivaa siihen kuuluu noin 3,3 km. Kuva: Suunnittelualueen yleissijainti Copyright Pöyry Finland Oy

3 BBJ 1 Sisältö 1 LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelutilanne Maanomistus ja väestö Rakennettu ympäristö Luonnonympäristö Pohjakartta Kaavamerkinnät ja määräykset 7 2 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Ranta-asemakaavan tavoitteet Kaavan rakenne Kaavan vaikutukset Ympäristön häiriötekijät 13 3 RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta 13 Liitteet - Luonto- ja maisemaselvitys - Emätilaselvitys - Tilastolomake - Kurkiraportti Kaavakartta 1:5000 merkintöjen selityksineen ja kaavamääräyksineen Copyright Pöyry Finland Oy

4 BBJ 2 1 LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelualue sijaitsee haja-asutusalueella Jämsän kaupungin Koskenpäässä Roosinpohja - Siniänvirta yhdystien varrella, noin 5 km päässä Koskenpäästä luoteeseen. Suunnittelualue muodostuu tilan Leväsenniityt RN:o 1:19 alueista Havunvetämän kylässä ja tilojen Luovutustila RN:o 7:15 ja Tokkila RN:o 7:21 alueista Patalan kylässä. Alue sijoittuu Koveroinen, Saarinen ja Leväslammi vesistöjen rantaalueille. Kaava-alueen vesistöistä suurin on Koveroinen, jonka rantaviivaa alueeseen kuuluu noin 1,4 km. Saarinen on noin 17 ha suuruinen vesistö ja sen rantaviivaa alueeseen kuuluu noin 0,5 km. Pienin vesistöistä on Leväslammi, jonka rantaviivan osuus kaavassa on 0,65 km. Suunnittelualue on kokonaan rakentamatonta ja se on yksityisessä maanomistuksessa. Kuva: Suunnittelualueen rajaus Aluerajaus 1.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Copyright Pöyry Finland Oy Alueella on maakuntavaltuuston hyväksymä ja ympäristöministeriön vahvistama Keski-Suomen

5 BBJ 3 maakuntakaava. Suunnittelualueelle ei sijoitu maakuntakaavan mukaisia merkintöjä. Suunnittelualueen sijainti Ranta-asemakaavat Kuva: Maakuntakaavaote Kaava-alueen läheisyyteen sijoittuvat seuraavat ranta-asemakaavat : Copyright Pöyry Finland Oy Kuva: Lähialueen ranta-asemakaavat (Jämsän kaupunki)

6 BBJ 4 Koveroniemen ranta-asemakaava. KV Ranta-asemakaava mitoitus on 5 rakennuspaikka/ muunnettu rantaviivakilometri. Kaavassa on osoitettu kolme rakennuspaikkaa. Riihijärven ranta-asemakaava. KV Mitoitus 4 rakennuspaikkaa / muunnettu rantaviivakilometri. Kaava sijoittuu pääasiassa toisaalle, eikä alueita sijoitu Koveroisen ranta-alueelle. Kaava-alueeseen kuulu Leväslammen länsiranta, jonne ei kaavassa ole osoitettu rakennuspaikkoja. Koiniemen ranta-asemakaava. KV Mitoitus 5 rakennuspaikkaa/muunnettu rantaviivakilometri. Kaavassa on osoitettu kolme uutta rakennuspaikkaa Koijärven rannalle. Koveroisen ranta-asemakaava. YK Todellinen rantaviivan pituus n. 1,3 km, osoitettu 4 rakennuspaikkaa. Koveroisen ympäristöön laadittujen ranta-asemakaavojen rakennuspaikat on osoitettu alla olevalle kartalle yleiskaavallisesti. Ranta-asemakaavojen mukaiset rakennuspaikat on merkitty mustalla ympyrällä ja kaavojen ulkopuoliset rakennuspaikat violetilla. Kuva: Koveroiselle laadittujen ranta-asemakaavojen rajaukset sekä rantaasemakaavojen mukaiset että kaavojen ulkopuolelle jäävät rakennuspaikat. Copyright Pöyry Finland Oy

7 BBJ Maanomistus ja väestö 1.4 Rakennettu ympäristö Suunnittelualueella ei ole muita voimassa olevia suunnitelmia. Alue on yksityisessä maanomistuksessa. Alueelle ei sijoitu asutusta. Suunnittelualue on kokonaan rakentamatonta lukuun ottamatta alueen sisäistä tiestöä. Alueelle ei sijoitu rakennetun kulttuuriympäristön kohteita. Alueen muinaisjäännökset on inventoitu Alueelta ei Keski-Suomen museon mukaan tunneta kiinteitä muinaisjäännöksiä eikä alueella ole niiden inventointitarvetta. Roosinpohja - Siniänvirta yhdystien pohjoispuolella tilan Tokkila alueella kulkee 20 kv sähkölinja. 1.5 Luonnonympäristö Suunnittelualueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole Natura 2000 alueita, valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien kohteita tai muita tiedossa olevia valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaita luontokohteita. Kaava-alueen metsät ovat enimmäkseen talousmetsinä hoidettuja tuoreen kankaan kuusivaltaisia metsiä, joita on kauttaaltaan harvennettu. Rantametsät ovat osin soistuneita. Alueen järvet ovat kasvillisuudeltaan karun tyyppisiä. Saarisen länsirannalla sijaitsee kumpareella vanha talon paikka, josta löytyy istutettua pihakasvillisuutta, kuten sembramäntyjä, isoja pihlajia sekä karviais- ja herukkapensaita. Pohjakarttaan merkittyä lähdettä ei maastosta löytynyt. Copyright Pöyry Finland Oy

8 BBJ 6 Kuva: Saarisen RA -alueelle sijoittuva vanha talon paikka Alueelle sijoittuu kolme mahdollista metsälakikohdetta. Väliojan ja Hankalahden rantasuot sekä Leväslammin suo ovat mahdollisia metsälain 10 :n tarkoittamia vähäpuustoisia soita/ rantaluhtia. Leväslammen suolla oleili kesällä 2007 kurkipari, joten se on mahdollinen kurjen pesimäpaikka. Kurki kuuluu lintudirektiivin liitteen I lajeihin, joiden suojelutaso tulee säilyttää suotuisana. Kurkien esiintyminen alueella tarkistettiin huhtikuussa tehdyllä maastokäynnillä. Maastokäynnin suoritti Ari Myllys Keski-Suomen lintutieteellisestä yhdistyksestä. Maastokäynnin yhteydessä lammen eteläosassa oleili kurkipari. Copyright Pöyry Finland Oy

9 BBJ 7 Kuva: Hankalahden rantasuo Alueelta on tehty luonto- ja maisemaselvitys syksyllä 2008, jota on tarkistettu kesällä Selvityksen on laatinut Pöyry Environment Oy. Luontoselvitys on kaavaselostuksen liitteenä. Kuva: Leväslammen eteläpään suo, jossa mahdollinen kurkien pesimäpaikka sijaitsee. 1.6 Pohjakartta 1.7 Kaavamerkinnät ja määräykset Ranta-asemakaavan pohjakarttana käytetään maanmittauslaitoksen peruskartta-aineistoa 1:5000 sekä numeerista kiinteistöraja-aineistoa. Pohjakartta on hyväksynyt Rainer Nyholm Jämsänkosken kaupungilta Kaavamerkinnät ja määräykset ovat ympäristöministeriön ohjeiden mukaiset. 2 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 2.1 Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve Maankäyttö- ja rakennuslain 73 :n mukaisesti ranta-asemakaavaa käytetään pääasiassa loma-asumisen järjestämiseksi. Copyright Pöyry Finland Oy

10 BBJ Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset 2.3 Osallistuminen ja yhteistyö Maanomistaja on tehnyt päätöksen ranta-asemakaavan laadinnan käynnistämisestä omistamilleen tiloille. Kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen työntekoon ja muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen) on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. (MRL 62 ) Maanomistajat ja asukkaat Kaava-alueen ja siihen rajoittuvan alueen maanomistajat ja asukkaat Osakaskunnat Viranomaiset Keski-Suomen ELY-keskus Keski-Suomen liitto Keski-Suomen museo Kaupunginhallinto Jämsän kaupunginvaltuusto Jämsän kaupunginhallitus Lautakunnat Etujärjestöt ja muut tahot Sähkö- ja teleyhtiöt Kettukorven yksityistien tiekunta Vireille tulo Kaavan vireille tulosta on kuulutettu Jämsän Seutu lehdessä Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Ranta-asemakaavan käynnistämisestä, vireille tulosta ja kaavoituksen eri vaiheista (luonnos- ja ehdotusvaihe) tiedotetaan Jämsän Seutu -lehdessä, kaupungin ilmoitustaululla sekä kaupungin internetsivuilla Copyright Pöyry Finland Oy

11 BBJ 9 Viranomaisyhteistyö 2.4 Ranta-asemakaavan tavoitteet Yleistavoitteet Osallistumis- ja arviointisuunnitelman on ollut maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti julkisesti nähtävillä Jämsän kaupungin yhdyskuntatoimessa välisen ajan. Ranta-asemakaavaluonnos on ollut MRA 30 :n mukaisesti julkisesti nähtävillä välisen ajan Jämsän kaupungin yhdyskuntatoimessa. Kaavaluonnoksesta saatiin lausunto Keski-Suomen liitolta, Keski-Suomen museolta ja Keski-Suomen ympäristökeskukselta. Tiepiiri ilmoitti, että sillä ei ole kommentoitavaa ranta-asemakaavaan, eikä laadi kaavasta erillistä lausuntoa. Kaavaluonnoksesta annettiin kaksi mielipidettä. Lausuntojen ja mielipiteiden johdosta Saariselle osoitetuista kahdesta rakennuspaikasta toinen siirrettiin Koveroiselle, jotta vesistön hehtaariperusteinen mitoitus Saarisella ei ylittyisi. Lisäksi luontoselvitykseen täydennettiin kurjen pesimäpaikkatiedot Leväslammilla sekä saarien luontotiedot. Ehdotus ranta-asemakaavaksi on ollut MRA 27 :n mukaisesti nähtävillä välisen ajan. Kaavasta antoivat lausunnon Keski- Suomen ympäristökeskus, Tiehallinto, Vattenfall, Keski-Suomen pelastuslaitos, Keski-Suomen museo sekä Jämsän kaupungin valvontatoimi. Kaavasta ei jätetty yhtään mielipidettä. Kaava-aineistoon tehtiin ehdotuksen nähtävillä olon jälkeen pieniä tarkistuksia saatujen lausuntojen johdosta. Mm. Leväslammen eteläpään mahdollinen kurjen pesimäpaikka tarkistettiin maastokäynnillä. Lammen eteläpään suoalueella tavattiin jälleen kurkipariskunta, minkä johdosta kaksi eteläisintä rakennuspaikkaa siirrettiin. Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty Keski- Suomen ympäristökeskuksessa. Suunnittelun tavoitteena on lomarakennuspaikkojen osoittaminen tilojen Luovutustila RN:o , Tokkila RN:o ja Leväsenniityt RN:o alueille. Ympäristön laatutavoitteet Ympäristön laatutavoitteet otetaan huomioon suunnittelussa siten, ettei arvokkaiden ja huomionarvoisten luontokohteiden olemassaolo vaarannu. Copyright Pöyry Finland Oy

12 BBJ Kaavan rakenne Mitoitus Palvelut Korttelialueet Copyright Pöyry Finland Oy Rakennuspaikat on sijoitettu hyvin rakentamiseen soveltuville rantaalueille. Ympäristöarvoiltaan arvokkaat tai huomionarvoiset alueet on jätetty rakentamisen ulkopuolelle. Rantarakentaminen on mitoitettu yleisesti käytettyjen emätilaperiaatteen ja rantaviivan muuntamisen perusteella. Kaava-alueeseen kuuluvat tilat muodostavat jokainen oman emätilan. Alueella käytetään järvien > 20 ha (Koveroinen) osalta mitoituslukemaa 5 loma-asuntoyksikköä / muunnettu rantaviivakilometri. Alle 20 ha suuruisten järvien ja lampien (Saarinen ja Leväslammi) rakennusoikeus on laskettu pinta-alan perusteella siten, että kolmea vesihehtaaria kohti muodostuu yksi rakennuspaikka (1 rp / 3 ha). Rantaviivan muuntaminen Koveroisen osalta on tehty ns. Etelä-Savon mallin mukaisesti. Mallissa huomioidaan kapeissa niemissä, lahdissa ja salmissa vastarannan läheisyyden rakennusoikeutta vähentävä vaikutus. Suunnittelualueeseen kuuluu Koveroisen, Saarisen ja Leväslammin rantaviivaa yhteensä noin 3,3 km josta muunnetun rantaviivan osuus on 1,5 km. Kaava-alueen mitoitus on näin ollen 4,7 rakennuspaikka/ muunnettu rantaviivakilometri. Koveroisen Ja Väliojan rantaan sijoittuvaa tilalle RN:o 1:19 kuuluva noin 20 metriä leveää kaistaa ei ole huomioitu rakennusoikeuden mitoituksessa. Ranta-asemakaavan mitoitus, 4,7 rakennuspaikka/ muunnettu rantaviivakilometri, vastaa lähialueelle laadittujen ranta-asemakaavojen mitoitusta, joiden mitoitus enimmillään on 5 rakennuspaikkaa todellista rantaviivakilometriä kohden. Emätilaselvitys sekä rakennusoikeuden mitoitus on kaavaselostuksen liitteenä. Alueelle ei sijoitu uusia palveluita, vaan alue nojaa kuten tähänkin asti jo oleviin lähiseudun palveluihin. Loma-asuntojen korttelialue Kaavassa on osoitettu RA -merkinnällä 5 loma-asuntojen korttelialueetta, yhteensä 7 rakennuspaikka. Rakennuspaikalle saa rakentaa enintään yhden

13 BBJ 11 yksiasuntoisen ja enintään kaksikerroksisen, enintään 115 k-m 2 suuruisen lomarakennuksen, enintään 20 k-m 2 suuruisen saunarakennuksen, enintään 15 k-m 2 suuruisen savusaunan sekä talousrakennuksia, joiden yhteenlaskettu ala saa olla enintään 50 k-m 2. Muun kuin saunarakennuksen etäisyys rantaviivasta tulee olla vähintään 30 metriä. Saunan etäisyys rantaviivasta tulee olla vähintään 20 metriä. RA alueiden yhteenlaskettu rakennusoikeus on 1400 m 2 yhteenlaskettu pinta ala 3,32 ha. Aluetehokkuus on 0,04. ja alueiden Muut alueet 2.6 Kaavan vaikutukset Muilta osin kaava-alue on osoitettu M merkinnällä (maa- ja metsätalousalue). Alueet Koijärvellä ja Saarisella sijaitsevissa saarissa saarten pienuuden vuoksi MY -merkinnällä (maa- ja metsätalousalueet, joilla on erityistä ympäristöarvoa). Myös Leväslammen eteläosan suoalue on osoitettu kaavamerkinnällä MY. M-alueiden laajuus on yhteensä 36,16 ha ja MY-alueiden 0,10 ha. Alueen tiestö on osoitettu ohjeellisena. Metsäautotieliittymien kautta yhdystielle ohjattujen kulkuyhteyksien osalta tulee liittymille hakea käyttötarkoituksen muutosta lomakiinteistökäyttöön sekä tarkistaa samassa yhteydessä liittymien sijaintiin ja liikenneturvallisuuteen liittyvät yksityiskohdat, kuten näkemäolosuhteet. Kaavaa laadittaessa selvitetään suunnitelman toteutumisen aiheuttamia vaikutuksia. Erityisesti tarkastellaan kaavan vaikutuksia luontoon, ympäristöön sekä yhdyskuntarakenteeseen ja palveluihin, maisemakuvaan ja rakennettuun ympäristöön, ilmastonmuutoksen vaikutuksia sekä kaavan sosiaalisia vaikutuksia. Vaikutukset luontoon ja ympäristöön Kaavaratkaisu on sopusoinnussa laaditun luonto- ja maisemaselvityksen kanssa. Korttelialueet on sijoitettu rakentamiseen parhaiten soveltuville alueille siten, että rakentamista huonosti kestävät sekä ympäristöarvoja omaavat alueet, kaava-alueelle sijoittuvat mahdolliset metsälain mukaiset kohteet, jätetään rakentamisen ulkopuolelle. Leväslammen pohjoispään rakennuspaikkojen ei katsota aiheuttavan häiriötä lammen eteläpäässä mahdollisesti pesivälle kurjelle. Eteläosa jää kokonaan rakentamisesta vapaaksi ja pohjoispäässä rakennuspaikat sijoittuvat lähelle ohikulkevaa Roosinpohja - Siniänvirta yhdystietä, jolta lammelle kulkeutuu jonkin verran myös liikenteestä aiheutuvaa melua. Copyright Pöyry Finland Oy

14 BBJ 12 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja palveluihin Toteutuessaan kaava jossain määrin tiivistää kaavassa mukana olevien vesistöjen ranta-alueiden yhdyskuntarakennetta. Loma-asukkaiden määrän kasvulla on myönteistä vaikutusta lähialueen palveluiden kannalta. Vaikutukset maisemakuvaan ja rakennettuun ympäristöön Suunnittelualue on tällä hetkellä alueen sisäistä tiestöä lukuun ottamatta rakentamatonta haja-asutusalueen maa- ja metsätalousaluetta. Kaavan toteutuessa alue jossain määrin muuttuu uuden lomarakentamisen myötä, mutta tilan pääasiallinen käyttötarkoitus maa- ja metsätalousalueena kuitenkin säilyy. Kulkuyhteys kortteliin 3 järjestetään liittymällä Kettukorven yksityistiehen. Muille korttelialueille kulku tapahtuu olevia metsäautoteitä ja olevia liittymiä yhdystiehen hyödyntäen. Ilmastonmuutoksen vaikutukset Sosiaaliset vaikutukset Kaavoitushankeen yhteydessä on selvitetty ilmastonmuutoksen vaikutusta alueen maankäyttöön sekä toisaalta alueen toteutumisen vaikutusta ilmastonmuutokseen. Ilmastonmuutoksen vaikutukset alueelle saattavat kohdistua tulvina ja vedenpinnan nousuna. Maaston korkeuserot eivät ole suuria ja maaston korkein kohta on noin 10 metriä vesistön tason yläpuolella. Rakennuspaikat on sijoitettu paikoille, jossa maaperä on hyvin rakentamiseen soveltuvaa, loivaa rinnemaastoa tai muutoin selkeästi vedenpintaa korkeammalla. Rakennuspaikat on tarkistettu maastokäynnillä työn alkuvaiheessa sekä kun Leväslammin eteläosan kaksi rakennuspaikkaa sijoitettiin uudelleen lammen eteläpäähän sijoittuvan mahdollisen kurkien pesimäpaikan vuoksi. Kaavassa on annettu lisäksi rakentamismääräys, jossa on huomioitu mahdollinen vedenpinna nousu. Kaavassa määrätään, että alimman lattiatason tulee olla vähintään 1 metri ylävesirajaa korkeammalla ja ellei ylävesirajaa ole tiedossa, on alimman lattiatason oltava vähintään 1,5 metriä keskiveden korkeudesta. Alueen sijainti etäällä taajamasta ja palveluista lisää yksityisautoilua ja näin ollen lisää liikenteestä johtuvia pakokaasupäästöjä. Vaikutusten arvioidaan kuitenkin olevan vähäisiä. Sosiaaliset vaikutukset korostuvat lähinnä virkistyksen kannalta. Copyright Pöyry Finland Oy

15 BBJ Ympäristön häiriötekijät Alueen poikki kulkee Roosinpohja - Siniänvirta yhdystie. Tieliikenteen aiheuttama häiriöt ovat kuitenkin vähäistä, koska liikennemäärät sekä nopeudet tiellä ovat alhaiset. Lomarakennuspaikkoja ei myöskään ole osoitettu tien välittömään läheisyyteen. Etäisyyttä tietä lähimpänä oleville rakennuspaikoille on noin 90 metriä. 3 RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 3.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat 3.2 Toteuttaminen ja ajoitus 3.3 Toteutuksen seuranta Niiltä osin mitä kaavassa ei ole määrätty, noudatetaan rakentamisessa voimaan tullutta Jämsän kaupungin rakennusjärjestystä. Kaavan toteutumiselle ei ole laadittu aikataulua. Toteutuminen tapahtuu maanomistajakohtaisesti kaavan hyväksymisen jälkeen. Kaavan toteutumisen seuranta on Jämsän kaupungin rakennusvalvonnalla. Pöyry Finland Oy Jyväskylä Kimmo Kautto Suunnittelupäällikkö Arkkitehti SAFA Outi Toikkanen Suunnittelija Maanmittausinsinööri (AMK) Copyright Pöyry Finland Oy

16 Raportti BBJ Koveroisen, Saarisen ja Leväslammen ranta-asemakaava Luontoselvitys

17 Koveroisen, Saarisen ja Leväslammen luontoselvitys BBJ 1 Yhteenveto Tämä luontoselvitys on tehty Jämsänkosken kaupungin alueella Koveroisen, Saarisen ja Leväslammen ranta-asemakaavaa varten. Selvityksen tarkoituksena oli kartoittaa lähtötietojen ja maastokäynnin perusteella alueen luonnonympäristön yleispiirteet ja mahdolliset luontoarvoiltaan merkittävät kohteet. Selvityksen teki FM biologi Soile Turkulainen Pöyry Environment Oy:stä. Selvitysalue sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa Jämsänkosken kaupungin luoteisosassa. Alue sijoittuu kolmen pienen järven, Koveroisen, Saarisen ja Leväslammin, ranta-alueille. Lisäksi siihen kuuluu Koveroisesta Koijärveen laskevan Väliojan eteläpuoli. Selvitysalueen laajuus on noin 65 ha ja rantaviivaa siihen kuuluu noin 3 km. Selvitysalueelta ei ole tiedossa erityisiä luontoarvoja eikä siellä todettu luonnonsuojelulain mukaisia suojeltuja luontotyyppejä, vesilaissa mainittuja säilytettäviä kohteita. Kohteiden huomioimista maankäytön suunnittelussa suositellaan, mutta niiden vaikutus ei ole suunnittelua voimakkaasti rajoittava. Mahdollisia metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä ovat kolme pienialaista luhtaista rantasuota. Alueella ei todennäköisesti ole erityistä merkitystä uhanalaisille lajeille tai luonto- tai lintudirektiivilajeille. Selvityksen maastokäynti tehtiin myöhään syksyllä, mutta alueella ei kuitenkaan todettu sellaisia elinympäristöjä, joiden kasviston tai eläimistön tarkempi kartoittaminen sopivampaan vuodenaikaan olisi tarpeen. Turussa Pöyry Environment Oy Soile Turkulainen projektipäällikkö Tommi Lievonen toimialapäällikkö Yhteystiedot: Pöyry Environment Oy Ilmarisenkatu 18, Turku Kotipaikka Helsinki Y-tunnus puh: fax: etunimi.sukunimi@poyry.com

18 Koveroisen, Saarisen ja Leväslammen luontoselvitys BBJ Sisältö 1 Yhteenveto 1 JOHDANTO 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI 1 3 LÄHTÖTIEDOT 1 4 MENETELMÄT 1 5 LUONNONYMPÄRISTÖN YLEISPIIRTEET Geologia ja vesistöt Kasvillisuus ja eläimistö 2 6 LUONTOARVOILTAAN MERKITTÄVÄT KOHTEET Mahdolliset metsälakikohteet 3 7 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 8 LÄHTEET 5 Valokuvat Soile Turkulainen Kannen kuva: Näkymä Koveroisen Hankalahden rannalta.

19 Koveroisen, Saarisen ja Leväslammen luontoselvitys BBJ 1 1 JOHDANTO Tämä luontoselvitys on tehty Jämsänkosken kaupungin luoteisosaan Koveroisen, Saarisen ja Leväslammen ranta-asemakaavaa varten. Selvityksen tarkoituksena oli kartoittaa lähtötietojen ja maastokäynnin perusteella alueen luonnonympäristön yleispiirteet ja mahdolliset luontoarvoiltaan merkittävät kohteet. Selvityksen teki FM biologi Soile Turkulainen Pöyry Environment Oy:stä. 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI Selvitysalue sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa Jämsänkosken kaupungin luoteisosassa. Alue sijoittuu kolmen pienen järven, Koveroisen, Saarisen ja Leväslammin, ranta-alueille. Lisäksi siihen kuuluu Koveroisesta Koijärveen laskevan Väliojan eteläpuoli. Selvitysalueen laajuus on noin 65 ha ja rantaviivaa siihen kuuluu noin 3 km. Selvitysalueen sijainti ja rajaus. Pohjakartta Maanmittauslaitos Lupa nro 495/KP/04. 3 LÄHTÖTIEDOT Selvitysalueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole Natura 2000-alueita, valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien kohteita tai eikä muita tiedossa olevia valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaita luontokohteita. Ympäristöhallinnon Hertta-järjestelmässä tai Keski-Suomen ympäristökeskuksen rekisterissä ei ole havaintotietoja uhanalaisista lajeista selvitysalueelta tai sen lähialueilta (tarkistettu ). Selvitysalueen lähialueille on tehty Koiniemen tilan (Maa ja Vesi Oy 2004), Riihijärven (Pöyry Environment Oy 2007) ja Koveroniemen tilan (Pöyry Environment Oy 2007) ranta-asemakaavojen luontoselvitykset. 4 MENETELMÄT Selvitysalueelle tehtiin maastokäynti Käynnillä tehtiin havaintoja luonnonympäristön yleispiirteistä ja pyrittiin kartoittamaan seuraavat maankäytön suunnittelussa huomioon otettavat luontokohteet:

20 Koveroisen, Saarisen ja Leväslammen luontoselvitys BBJ 2 luonnonsuojelulain 29 :n suojellut luontotyypit vesilain 15a :n ja 17a :n luonnontilaisina säilytettävät kohteet metsälain 10 :n erityisen tärkeät elinympäristöt uhanalaisille lajeille (luonnonsuojeluasetuksen liite 4), luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeille (mm. liito-orava) ja lintudirektiivin liitteen I lajeille soveltuvat elinympäristöt muut luonnon monimuotoisuuden kannalta huomionarvoiset kohteet Selvitysalueella todetut luontoarvoiltaan merkittäviksi arvioidut kohteet on esitelty luvussa 5. Kohdekuvausten yhteydessä on arvioitu kohteiden merkittävyyttä ja esitetty ohjeita ja suosituksia niiden huomioimisesta maankäytön suunnittelussa. 5 LUONNONYMPÄRISTÖN YLEISPIIRTEET 5.1 Geologia ja vesistöt Selvitysalue sijaitsee maastossa, jossa on moreenimäkiä ja -kumpareita ja niiden välissä soistuneita painanteita ja pieniä ojitettuja soita. Selvitysalueen kohdalla maaston korkeuserot eivät ole hyvin suuria, vaan korkeinkin kohta on vain noin 10 metriä vesistöjen tason yläpuolella. Koveroinen-järvi (+100,2 mpy) kuuluu Jämsän vesistöreitin Ison Rautaveden alueeseen (vesistöalueen nro 14.52) (Ekholm 1993). Se kerää valumavesiä yläpuolisista lammista ja ojitetuilta soilta ja laskee Väliojaa pitkin Koijärveen. Koveroiseen laskevat Saarinen (+100,6 mpy) Rajaojan kautta ja Leväslammi (+100,4 mpy) Havunniitunojan kautta. Veden virtaus on alueella hidasta, koska korkeusero järvien välillä on vähäinen. Vuosien käyttökelpoisuusluokituksessa Koveroinen on todettu hyväksi (Keski-Suomen ympäristökeskus 2007). Kuormitusta vesitöissä aiheuttaa lähinnä metsätalous. Alue ei ole pohjavesialuetta. 5.2 Kasvillisuus ja eläimistö Selvitysalueen järvet ovat kasvillisuudeltaan karun tyyppisiä. Rantavedessä kasvaa hieman järviruokoa ja järvikortetta ja vesirajassa suursaroja ja siniheinää. Metsät ovat enimmäkseen talousmetsinä hoidettuja tuoreen kankaan kuusivaltaisia metsiä, jotka on lähes kauttaaltaan äskettäin harvennettu. Vain Leväslammin kaakkoispuolella on kaistale iäkkäämpää kuusikkoa ja rantakumpareilla varvikkoista männikköä. Rantametsät ovat osin soistuneita ja etenkin ojavarsilla on pienialaisia saraluhtia ja rämettä. Alueen metsät ovat varttuvia kuusikoita. Leväsen rannalla on vanha talonpaikka ja koivikkoa.

21 Koveroisen, Saarisen ja Leväslammen luontoselvitys BBJ 3 Saarisen länsipuolen kumpareella on vanha talonpaikka, jonka kohdalla kasvaa pihapuiksi istutettuina sembramäntyjä ja isoja pihlajia sekä karviais- ja punaherukkapensaita. Entisellä pellolla kasvaa nuorta koivikkoa sekä niittykasvillisuutta kuten päivänkakkaraa, koiranputkea ja nokkosta. Edustavaa niitty- tai ketokasvillisuutta ei alueella tavata. Karttaan merkittyä lähdettä ei löytynyt maastosta. Alueen linnusto ja muu eläimistö ovat todennäköisesti tavanomaisia, sillä alueella ei esiinny harvinaisille tai huomionarvoisille lajeille erityisen hyvin soveltuvia elinympäristöjä. Linnuista havaittiin syksyn maastokäynnillä vain korppi, palokärki ja punatulkku, aiemmissa selvityksissä todettuja huomionarvoisia lajeja ovat kurki ja pyy. Hankalahden rantasuon reunassa oli laulujoutsenen sulkia. Liito-oravalle erityisen hyvin soveltuvaa metsää alueella ei ole eikä papanoita todettu syksyllä Selvitysalueen ympäristöön aikaisemmin tehdyissä selvityksissä lajia ei ole havaittu. Pieni saari Saarisella ja osittain selvityksen piiriin kuuluva pieni saari Koijärvellä ovat matalia ja puustoisia. Puusto ei ole erityisen iäkästä eikä saarilla todennäköisesti ole erityistä linnustollista arvoa. 6 LUONTOARVOILTAAN MERKITTÄVÄT KOHTEET 6.1 Mahdolliset metsälakikohteet 1. Väliojan rantasuo Väliojaa reunustaa leveä soinen vyöhyke, jossa kasvaa kituliaita mäntyjä, kuusia ja koivuja. Aluskasvillisuudessa on suursaroja, kastikkaa, rämevarpuja, raatetta ja lakkaa. Alueella on havaittu pyypoikue vuonna Kohde on mahdollinen metsälain 10 :n tarkoittama vähäpuustoinen suo / rantaluhta. Pyy kuuluu lintudirektiivin liitteen I lajeihin, joiden suojelutaso tulee säilyttää suotuisana. Hankalahden rantasuo ja Väliojan reunaa. Väliojan kuva on vuodelta Hankalahden rantasuo Havunniitunojan ja Rajaojan suistossa on suursaravaltainen luhtainen suo, jossa kasvaa harvakseltaan kituliaita koivuja ja mäntyjä ja uomain varrella pajuja. Suo jatkuu Hankalahden rannassa rämeenä. Vesirajassa kasvaa mm. suoputkea, ranta-alpia ja siniheinää. Niemen kärjessä on pieni silokallio, josta löytyi laulujoutsenen sulkia ja todennäköisesti piisamin syömien järvisimpukoiden kuoria. Kohde on mahdollinen metsälain 10 :n

22 Koveroisen, Saarisen ja Leväslammen luontoselvitys BBJ 4 tarkoittama vähäpuustoinen suo / rantaluhta. Lintudirektiivin liitteen I lajeihin kuuluva laulujoutsen saattaa pesiä lähistöllä. 3. Leväslammin suo Lammen eteläpäässä on pieni luhtainen rantaneva, jossa kasvaa muutamia kitukasvuisia puita. Suolla oleili keväällä 2007 kurkipari, joka mahdollisesti pesii siellä. Kohde on mahdollinen metsälain 10 :n tarkoittama vähäpuustoinen suo / rantaluhta. Kurki kuuluu lintudirektiivin liitteen I lajeihin, joiden suojelutaso tulee säilyttää suotuisana. Luontoarvoiltaan merkittävät kohteet selvitysalueella. 7 JOHTOPÄÄTÖKSET Selvitysalue on pääosin talousmetsänä hoidettu aluetta. Alueelta ei ole tiedossa erityisiä luontoarvoja eikä siellä todettu luonnonsuojelulain mukaisia suojeltuja luontotyyppejä, vesilaissa mainittuja säilytettäviä kohteita. Alueella ei todennäköisesti ole erityistä merkitystä uhanalaisille lajeille tai luonto- tai lintudirektiivilajeille, mutta pyy, kurki ja laulujoutsen saattavat pesiä alueella. Mahdollisia metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä ovat luhtaiset rantasuot. Metsälakikohteiden metsänhoidolliset hoito- ja käyttötoimenpiteet tulee tehdä elinympäristöjen ominaispiirteet säilyttävällä tavalla. Mikäli mainitut kohteet eivät täytä metsälain vaatimuksia, voidaan niitä silti pitää muina paikallisesti huomionarvoisina luontokohteina. Molemmissa tapauksissa kohteet tulee huomioida maankäytön suunnittelussa, niin

23 Koveroisen, Saarisen ja Leväslammen luontoselvitys BBJ 5 että suunnittelu muun muassa edistää luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä (maankäyttö- ja rakennuslaki 5 ). Selvityksen maastokäynti tehtiin myöhään syksyllä, mutta alueella ei kuitenkaan todettu sellaisia elinympäristöjä, joiden kasviston tai eläimistön tarkempi kartoittaminen sopivampaan vuodenaikaan olisi tarpeen. 8 LÄHTEET Ekholm, M. 1993: Suomen vesistöalueet. 166 s. Vesi- ja ympäristöhallitus. Helsinki. Geologian tutkimuskeskus 2008: Geokartta osoitteessa Keski-Suomen ympäristökeskus 2007: Vesistöjen käyttökelpoisuusluokitus Maa ja Vesi Oy 2004: Koiniemen tilan ranta-asemakaavan luontoselvitys. Pöyry Environment Oy 2007: Riihijärven ranta-asemakaavan luontoselvitys. Pöyry Environment Oy 2007: Koveroniemen tilan ranta-asemakaavan luontoselvitys. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. ja Mannerkoski, I. (toim.) 2000: Suomen lajien uhanalaisuus s. Ympäristöministeriö. Helsinki. Suomen ympäristökeskus 2008: Hertta-järjestelmän tiedot luontokohteista ja uhanalaisista lajeista. Uusitalo, A. 2007: Kylien kaunokit ja soiden sarat. Keski-Suomen uhanalaiset kasvit. 202 s. Keski-Suomen ympäristökeskus. Ympäristöministeriö 2005: Liito-oravan huomioon ottaminen kaavoituksessa. Kirje Yhteydenotot: Keski-Suomen ympäristökeskus, luonto ja kulttuuriympäristöt osasto.

24 Emätila- ja mitoitustaulukko Tilatiedot Rantaviivatiedot Mitoitus Olevat rak. Uudet rak. Huom Vesistö Vesistön osa Kiint.tun. Tilan_nimi emät. -59 tod muunn vesistö rv (km) vesistö pa(ha) arvo lkm. ra ao ra ao Jää Koveroinen Väliojan suu Leväsenniityt 1: ,00 kapea, n. 20 m, ei mitoituksessa Koveroinen Miekkaniemi Leväsenniityt 1: ,00 0,00 kapea niemi < 50 m Koveroinen Hankalahti Leväsenniityt 1: ,43 0,43 1:19 Total , Koveroinen Tokkila 7: ,60 2-0,40 Koveroinen Miekkaniemi Tokkila 7: ,86 1-0,14 Koveroinen Hankalahti Tokkila 7: ,92 1-0,08 Koijärvi saari Tokkila 7: < 1 ha 0,00 0,00 Saarinen Tokkila 7: ,04 17,0 1 rp/3 ha 1,39 1 0,39 Saarinen saari Tokkila 7: < 1ha 0,00 0,00 Leväslammi Tokkila 7: ,69 11,0 1 rp/3 ha 1,00 2-1,00 7:19 Total , Leväslammi Luovutustila VI 7: ,69 11,0 1 rp/3 ha 1,09 1,09 7:9 Total , Yhteensä , ,29 Jämsän kaupunki Koveroisen, Saarisen ja leväslammen ranta-asemakaava LIITE

25 LIITE Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 182 Jämsä Täyttämispvm Kaavan nimi Koveroisen, Saarisen ja Leväslammen ranta-asemakaava Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä V-kunnanvaltuusto Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä 56 Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus 182V131210A56 Kaava-alueen pinta-ala [ha] 37,3124 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 37,3124 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] 3,31 Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 7 Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 7 Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 37, , ,00 37, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä 3,2451 8, ,04 3, L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä 34, ,3 34,0673 W yhteensä Maanalaiset tilat Yhteensä Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Suojellut rakennuksetsuojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

26 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus Pinta-alan Kerrosalan muut. [ha] [%] [k-m²] [e] muut. [ha +/-] [k-m² +/-] Yhteensä 37, , ,00 37, A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä 3,2451 8, ,04 3, RA 3, , ,04 3, L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä 34, ,3 34,0673 M 33, ,4 33,1680 MY 0,8993 2,6 0,8993 W yhteensä

27 LIITE Kurkiraportti Jämsä/Koskenpää Leväslammi Leväslammen eteläpään rantaluhdalla oleili kaksi kurkea. Paikka on sopiva kurjen pesinnälle Kuvassa Leväslammen eteläpään rantaluhta. Leväsen eteläranta on puutonta hetteikköä, jatkuen matalana männikkönä avoimeen Levässuohon. Kartta Leväslammesta. Kurkien havaintopaikka punaisen ympyrän sisällä.

28 LIITE Koveroinen, Hankalahti, Rajaoja Paikalla ei havaintoa kurjista Koveroisessa vesi korkealla joten Rajaojan rannat veden peitossa. Paikka voisi sopia matalanveden aikaan kurjenpesintään, mutta alue melko pieni. Lähellä uusi kesäasunto mikä näyttää olevan ahkerassa käytössä, josta kurjille varmaan häiriötä. Koveroinen, Välioja Paikka ei enää sovellu kurkien pesintää, sillä suuret aukkohakkuut molemmin puolin Väliojaa ovat muuttaneet ympäristöä merkittävästi. Kartta Koveroisen Väliojan ja Rajaojan alueesta. Käynti ympyröidyillä alueilla