Jämsänkosken kaupunki

Transkriptio

1 Kaavaselostus BBJ EHDOTUS Jämsänkosken kaupunki Kaukialan kylä Koveroniemen tilan RN:o 3:2 ranta-asemakaava

2 BBJ 1 Käsittelyt: Tekla Näht. MRA Tekla KH Näht MRA 27 KH KV Jämsänkosken kaupunki Kaukialan kylä KOVERONIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaavan selostus, joka koskee päivättyä ranta-asemakaava karttaa. ALUEEN MÄÄRITTELY ALUEEN SIJAINTI Ranta-asemakaava koskee Koveroniemen tilaa RN:o 3:2 Jämsänkosken kaupungissa, Kaukialan kylässä, Koveroinen -järven ranta-alueilla. Ranta-asemakaavalla muodostuvat korttelit 1-2 sekä niihin liittyvät maa- ja metsätalousalueet. Koveroniemi sijaitsee Jämsänkosken pohjoisosassa Koveroisen rannalla, noin 10 km Koskenpäästä luoteeseen. Etäisyyttä Jämsänkosken keskustaan on noin 30 km. Suunnittelualueen sijainti

3 BBJ 2 Sisältö Yhteenveto 1 LÄHTÖKOHDAT Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelutilanne Maanomistus ja väestö Rakennettu ympäristö Luonnonympäristö Pohjakartta Kaavamerkinnät ja määräykset 3 2 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Asemakaavan tavoitteet Kaavan rakenne Aluevaraukset Kaavan vaikutukset Ympäristön häiriötekijät 8 3 RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Toteuttaminen ja ajoitus Toteutuksen seuranta Työvaiheet 8 Liitteet - Luontoselvitys - Tilastolomake Kartat Kaavakartta 1:4000 merkintöjen selityksineen ja kaavamääräyksineen Kaavaselostus_EHDOTUS.doc

4 BBJ 1 1 LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Suunnittelun kohteena on Koveroisen rannalla, noin 10 km Koskenpään kylästä luoteeseen sijaitseva Koveroniemen tilan ranta-alue. Suunnittelualueen laajuus on noin 9 ha ja rantaviivaa siihen kuuluu 0,6 km. Alue on metsämaata ja vanhaa peltoaluetta Tilan päärakennus pihapiireineen sijaitsee noin 200 metrin etäisyydellä rannasta. Kuva 1.1/1 Aluerajaus, Koveroniemen tila. Koveroniemen tila Ranta-asemakaava-alue Kaavaselostus_EHDOTUS.doc

5 BBJ Suunnittelutilanne Alueella ei ole voimassaolevia suunnitelmia lukuun ottamatta ympäristöministeriön ja vahvistama Keski-Suomen seutukaavaa sekä maakuntavaltuuston hyväksymä Keski-Suomen maakuntakaava. Kummassakaan kaavassa suunnittelualueelle ei kohdistu aluevarauksia. Suunnittelualue Kuva 1.2/1Ote hyväksytystä Keski-Suomen maakuntakaavasta 1.3 Maanomistus ja väestö Suunnittelualue on yksityisessä maanomistuksessa. 1.4 Rakennettu ympäristö Kokonaisrakenne Suunnittelualue on rakentamatonta maa- ja metsätalousmaata. Alueelle ei sijoitu muinaisjäännöksiä tai rakennetun kulttuuriympäristön kohteita. Kaavaselostus_EHDOTUS.doc

6 BBJ Luonnonympäristö Kaavoitustyön pohjana on Pöyry Environment Oy:n syksyllä 2007 laatima luontoselvitys. Luontoselvitys on tämän raportin liitteenä. Suunnittelualueella ei ole luonnonsuojelulain, vesilain, metsälain tai EU:n direktiivien mukaisia elinympäristöjä eikä tarkistetuista kohteista löydetty harvinaisia tai uhanalaisia kasvi- tai eläinlajeja. Alueen luonto ja eläimistö ovat tavanomaisia. 1.6 Pohjakartta Ranta-asemakaavan pohjakarttana käytetään maanmittauslaitoksen peruskartta-aineistoa 1:5000 sekä numeerista kiinteistöraja-aineistoa. Pohjakartan hyväksyy Jämsänkosken kaupungin maanmittausteknikko Rainer Nyholm. Kaava laaditaan numeerisena MicroStation -ympäristössä Stella sovellusta käyttäen. 1.7 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja määräykset ovat ympäristöministeriön ohjeiden mukaiset. 2 RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 2.1 Ranta-asemakaavan suunnittelun tarve Maankäyttö- ja rakennuslain 73 :n mukaisesti ranta-asemakaavaa käytetään pääasiassa loma-asumisen järjestämiseksi. Kaavalla on tarkoitus osoittaa alueelle omarantaisia lomarakennuspaikkoja. 2.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Ranta-asemakaavan laadinta käynnistettiin maanomistajien päätöksellä lokakuussa 2007, minkä jälkeen kaavatyöhön ryhdyttiin heti käynnistämällä suunnittelualueen perustietojen selvittäminen. 2.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Maanomistajat ja asukkaat Kaava-alueen maanomistajat ja asukkaat Lähialueiden maanomistajat ja asukkaat Kaavaselostus_EHDOTUS.doc

7 BBJ 4 Viranomaiset Keski-Suomen ympäristökeskus Keski-Suomen liitto Keski-Suomen museo Kunnan hallinto Jämsänkosken kaupunginvaltuusto Jämsänkosken kaupunginhallitus lautakunnat Etujärjestöt ja muut tahot Koveroniemen yksityistien tiehoitokunta Vireilletulo Kaavan vireille tulosta ilmoitetaan paikallislehdessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu ja sitä on täsmennetty aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa saatujen kommenttien perusteella. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Hankkeesta tiedotetaan Koillis-Häme -lehdessä sekä myös kunnan internet sivuilla osoitteessa: Rajanaapureita tiedotetaan kirjeitse hankkeen vireille tulosta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja ranta-asemakaavaluonnos ovat olleet maankäyttö- ja rakennusasetuksen 30 :n mukaisesti julkisesti nähtävillä teknisen osaston palvelupisteessä välisen ajan. Kaavaluonnoksesta antoivat lausuntonsa Keski-Suomen ympäristökeskus, Keski- Suomen liitto, Keski-Suomen museo sekä Jämsänkosken kaupungin tekninen lautakunta ja ympäristölautakunta. Mielipiteen kaavaluonnoksesta antoivat Koveroniemen yksityistien tiehoitokunta sekä Koveroniemen tilan rajanaapurit. Luonnoksesta saaduissa lausunnoissa oli puututtu erityisesti rakennuspaikkojen lukumäärään. Tilan rajanaapurit vastustivat mailleen sijoittuvien teiden käyttöä. Maanomistajien kanssa pidettiin neuvottelu, jossa kaavaratkaisua muutettiin luonnoksesta siten, että tilan takaosa mukaan lukien tilan talouskeskus sekä taustalla sijaitsevat kaksi lomarakennuspaikkaa jätettiin pois kaavasta ja kaava-alueen takaraja muutettiin kulkemaan noin 200 metrin etäisyydellä rantaviivasta. Lisäksi kaavaratkaisusta poistettiin rantaan osoitettu sauna. Ohjeelliset kulkuyhteydet rakennuspaikoille osoitettiin kulkemaan kokonaan kaava-alueen kautta ja liittymään suoraan Koveroniemen yksityistiehen. Kaavaselostus_EHDOTUS.doc

8 BBJ 5 Viranomaisyhteistyö Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu on pidetty Keski-Suomen ympäristökeskuksessa. 2.4 Asemakaavan tavoitteet Yleistavoitteet Ranta-asemakaavan tavoitteena on sijoittaa Koveroniemen tilalle uusia omarantaisia lomarakennuspaikkoja Koveroisen rantaan. Ympäristön laatutavoitteet Ympäristöarvot otetaan huomioon suunnittelussa siten, ettei arvokkaiden ja huomionarvoisten luontokohteiden olemassaolo vaarannu. Rakennuspaikat sijoitetaan rakentamiseen soveltuville ranta-alueille. Ympäristöarvoiltaan arvokkaat tai huomionarvoiset alueet jätetään rakentamisen ulkopuolelle. 2.5 Kaavan rakenne Mitoitus Rantarakentaminen on mitoitettu yleisesti käytettyjen emätilaperiaatteen ja rantaviivan muuntamisen perusteella. Mitoitusta ratkaistaessa Koveroniemen tilaa on käsitelty omana emätilanaan. Alueella käytetään mitoituslukemaa 5 loma-asuntoyksikköä/muunnettu rantaviivakilometri. Tilan muunnetun rantaviivan pituus on noin 515 metriä. Tilan rantarakennusoikeus on 3 rakennuspaikka. Kaava-alueen koko laajuus on noin 9,5 ha. Alueelle on osoitettu uusia rakennuspaikkoja kolme. Alueen rakennusoikeus on yhteensä 600 k-m 2. Palvelut Alueelle ei sijoitu uusia palveluita, vaan alue nojaa kuten tähänkin asti jo oleviin lähiseudun palveluihin. Ympäristön laatutavoitteiden toteutuminen Ympäristöarvot on otettu huomioon suunnittelussa siten, ettei arvokkaiden ja huomionarvoisten luontokohteiden olemassaolo vaarannu. Kaavamääräyksissä on annettu ohjeita rakennuspaikkojen vesi- ja jätehuollosta, ympäristön hoidosta sekä rakentamisesta. Kaavaselostus_EHDOTUS.doc

9 BBJ Aluevaraukset Kaavalla muodostuu kaksi loma-asuntojen korttelialuetta sekä maa- ja metsätalousalueet. Korttelialueet Loma-asuntojen korttelialue Kaavassa on osoitettu RA -merkinnällä 2 loma-asuntojen korttelialuetta, yhteensä 3 rakennuspaikka, jotka ovat ennestään rakentamattomia. Kullekin RA -rakennuspaikalle saa rakentaa enintään 115 k-m 2 suuruisen lomarakennuksen, enintään 20 k-m 2 suuruisen saunarakennuksen, enintään 15 k-m 2 suuruisen savusaunan ja talousrakennuksia, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on enintään 50 k-m 2. Muut alueet Kuva 2.6/1 Näkymä Kukkaroniemessä sijaitsevalta RA-alueelta. Korttelin 2 koillispuolelle, lähelle tilan rajaa, on osoitettu ohjeellinen venevalkama ja uimapaikka tilan talouskeskuksen käyttöä varten. Alueen eteläosassa, Kukkaroniemen pohjoispuolella, oleva suoalue on merkitty kaavaan MY alueena, maa- ja metsätalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Kohde on mahdollinen metsälain tarkoittama vähäpuustoinen suo. Kohde on esitelty tarkemmin alueelta laaditussa, tämän raportin liitteenä olevassa luontoselvityksessä. Muilta osin kaava-alue on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi M merkinnällä. Kaavaselostus_EHDOTUS.doc

10 BBJ 7 Kuva 2.6/2 MY alueena merkitty vähäpuustoinen suo. 2.7 Kaavan vaikutukset Kaavaa laadittaessa selvitetään suunnitelman toteutumisen aiheuttamia vaikutuksia. Erityisesti tarkastellaan kaavan vaikutuksia luontoon, ympäristöön sekä yhdyskuntarakenteeseen ja palveluihin, maisemakuvaan ja rakennettuun ympäristöön sekä kaavan sosiaalisia vaikutuksia. Vaikutukset luontoon ja ympäristöön Kaavaratkaisu on sopusoinnussa laaditun luonto- ja maisemaselvityksen kanssa. Korttelialueet on sijoitettu rakentamiseen parhaiten soveltuville alueille siten, että rakentamista huonosti kestävät sekä ympäristöarvoja omaavat alueet jätetään rakentamisen ulkopuolelle. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja palveluihin Toteutuessaan kaava jossain määrin tiivistää kylän ja erityisesti Koveroisen rantaalueiden yhdyskuntarakennetta. Loma-asukkaiden määrän kasvulla on myönteistä vaikutusta lähialueen palveluiden kannalta. Vaikutukset maisemakuvaan ja rakennettuun ympäristöön Suunnittelualue on tällä hetkellä tilan päärakennusta lukuun ottamatta rakentamatonta metsämaata ja vanhaa peltoaluetta. Kaavan toteutuessa alue jossain määrin muuttuu uuden lomarakentamisen myötä, mutta tilan pääasiallinen käyttötarkoitus maa- ja metsätalousalueena kuitenkin säilyy. Kaavaselostus_EHDOTUS.doc

11 BBJ 8 Kulku uusille rakennuspaikoille tapahtuu pääasiassa alueella jo olevaan tiestöä pitkin. Sosiaaliset vaikutukset Sosiaaliset vaikutukset korostuvat lähinnä virkistyksen kannalta. 2.8 Ympäristön häiriötekijät Alueelle ei kohdistu erityisiä ympäristön häiriötekijöitä. 3 RANTA-ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 3.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Niiltä osin mitä kaavassa ei ole määrätty, noudatetaan rakentamisessa Jämsänkosken kaupungin voimaan tullutta rakennusjärjestystä. 3.2 Toteuttaminen ja ajoitus Kaavan toteutumiselle ei ole laadittu aikataulua. Toteutuminen tapahtuu maanomistajakohtaisesti kaavan hyväksymisen jälkeen. 3.3 Toteutuksen seuranta 3.4 Työvaiheet Kaavan toteutumisen seuranta on Jämsänkosken kaupungin rakennusvalvonnalla. VIREILLETULO Kaavoituspäätös VALMISTELU Luonto- ja maisemaselvitys Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavaluonnos Kaavaehdotus VIRANOMAISNEUVOTTELUT Aloitusneuvottelu (AYK) Jyväskylässä toukokuun 28. päivänä 2008 Pöyry Environment Oy Ora Nuutinen DI Outi Toikkanen ins. (AMK) Kaavaselostus_EHDOTUS.doc

12 Raportti BBJ Jämsänkosken kaupunki Koveroniemen tila Ranta-asemakaavan luontoselvitys

13 BBJ 1 Yhteenveto Tämä luontoselvitys on tehty Jämsänkosken kaupungin luoteisosaan Koveroniemen tilan ranta-asemakaavaa varten. Luontoselvityksen tarkoituksena oli kartoittaa alueen luonnonympäristön yleispiirteet sekä alueella sijaitsevat luonnonarvoiltaan merkittävät kohteet. Selvitystä varten koottiin olemassa olevat luontotiedot ja tehtiin maastokäynti Selvityksen teki FM biologi Soile Turkulainen Pöyry Environment Oy:stä. Selvitysalue rajoittuu Koveroinen-järveen ja siellä sijaitsee Koveroniemen tilan lomaasuinkäytössä oleva päärakennus ja pihapiiri, entisiä peltoja ja metsää. Tämän selvityksen perusteella alue on luontoarvoiltaan varsin tavanomainen. Sen luonnontilaa ovat jo muuttaneet aikaisempi maanviljelyskäyttö, rakentaminen ja metsien käsittelyt. Huomionarvoisena kohteena voidaan pitää eteläosan rantasuota, joka on mahdollinen metsälain 10 :n tarkoittama erityisen tärkeä elinympäristö. Mikäli kohde ei täytä metsälain vaatimuksia, voidaan sitä silti pitää muuna paikallisesti huomionarvoisena luontokohteena. Molemmissa tapauksissa kohde tulee huomioida maankäytön suunnittelussa, niin että suunnittelu muun muassa edistää luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä (maankäyttö- ja rakennuslaki 5 ). Selvitysalueelta ei ole tiedossa muita luontoarvoiltaan merkittäviä kohteita eikä sellaisia todettu maastokäynnillä. Maastokäynti tehtiin myöhään syksyllä lokakuussa, mutta alueella ei todettu sellaisia elinympäristöjä, joiden lajiston tarkempi selvittäminen kartoitukseen paremmin soveltuvana vuodenaikana olisi tarpeen. Turussa Pöyry Environment Oy Tommi Lievonen toimialapäällikkö Soile Turkulainen projektipäällikkö Yhteystiedot: Pöyry Environment Oy Ilmarisenkatu 18, Turku Kotipaikka Helsinki Y-tunnus Puh Fax

14 BBJ Sisältö 1 Yhteenveto 1 JOHDANTO 1 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI 1 3 LÄHTÖTIEDOT 1 4 MENETELMÄT 2 5 LUONNONYMPÄRISTÖN YLEISPIIRTEET Geologia ja vesistöt Kasvillisuus ja eläimistö 3 6 LUONTOARVOILTAAN MERKITTÄVÄT KOHTEET Mahdolliset metsälakikohteet 3 7 JOHTOPÄÄTÖKSET 4 8 LÄHTEET 5 Valokuvat Soile Turkulainen Kannen kuva: Näkymä Koveroisen rannasta kohti pohjoista.

15 BBJ 1 1 JOHDANTO Tämä luontoselvitys on tehty Jämsänkosken kaupungin luoteisosaan Koveroniemen tilan ranta-asemakaavaa varten. Luontoselvityksen tarkoituksena oli kartoittaa alueen luonnonympäristön yleispiirteet sekä alueella sijaitsevat luonnonarvoiltaan merkittävät kohteet. Selvitystä varten koottiin olemassa olevat luontotiedot ja tehtiin maastokäynti Selvityksen teki FM biologi Soile Turkulainen Pöyry Environment Oy:stä. 2 SELVITYSALUEEN SIJAINTI Selvitysalue sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa Jämsänkosken kaupungin luoteisosassa. Se sijoittuu kahden noin 1 km 2 :n kokoisen järven väliselle alueelle ja rajoittuu näistä toiseen, Koveroiseen. Selvitysalueella sijaitsee Koveroniemen tilan lomaasuinkäytössä oleva päärakennus ja pihapiiri, entisiä peltoja ja metsää. Alueen pinta-ala on noin 20 ha ja se rajoittuu Koveroisen rantaan noin 500 m matkalla. Selvitysalue sijaitsee Jämsänkosken kaupungin luoteisosassa (sininen nuoli). Se rajoittuu Koveroinen-järveen (sininen rajaus). Pohjakartta Maanmittauslaitos Lupa nro 495/KP/04. 3 LÄHTÖTIEDOT Selvitysalueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole Natura 2000-alueita, valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien kohteita tai eikä muita tiedossa olevia valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai paikallisesti arvokkaita luontokohteita. Ympäristöhallinnon Hertta-järjestelmässä tai Keski-Suomen ympäristökeskuksen rekisterissä ei ole havaintotietoja uhanalaisista lajeista selvitysalueelta tai sen lähialueilta (tarkistettu ). Selvitysalueen lähialueille on tehty Koiniemen tilan ranta-asemakaavan luontoselvitys (Maa ja Vesi Oy 2004) ja Riihijärven ranta-asemakaavan luontoselvitys (Pöyry Environment Oy 2007).

16 4 MENETELMÄT BBJ Selvitysalueelle tehtiin maastokäynti Maastokäynnillä kartoitettiin alueen luonnonympäristön yleispiirteet sekä alueella sijaitsevat luonnonarvoiltaan merkittävät kohteet. Näitä ovat lainsäädännön ja viranomaisvaatimusten mukaisesti: luonnonsuojelulain 1096/ luvun 29 mukaiset luontotyypit vesilain 1961/264 1 luvun 15a ja 17a mukaiset luonnontilaisina säilytettävät kohteet metsälain 1093/ luvun 10 mukaiset tärkeät elinympäristöt uhanalaisille lajeille (Rassi ym. 2000) sekä luontodirektiivin 79/409/ETY liitteen IV(a) lajeille (mm. liito-orava) ja lintudirektiivin 92/43/ETY liitteen I lajeille soveltuvat elinympäristöt muut luonnon monimuotoisuuden kannalta huomionarvoiset kohteet (esim. Meriluoto & Soininen 1998) Selvitysalueella todetut luontoarvoiltaan merkittäviksi arvioidut kohteet on esitelty luvussa 5. Kohdekuvausten yhteydessä on arvioitu kohteiden merkittävyyttä ja esitetty ohjeita ja suosituksia niiden huomioimisesta maankäytön suunnittelussa. 2 5 LUONNONYMPÄRISTÖN YLEISPIIRTEET 5.1 Geologia ja vesistöt Selvitysalue sijaitsee maastossa, jossa on moreenimäkiä ja kumpareita ja niiden välissä soistuneita painanteita ja pieniä ojitettuja soita. Korkeimmalla kohdalla keskellä selvitysaluetta sijaitsee Koveronimen tilan pihapiiri, josta maasto laskee loivasti kohti rantaa ja alueen reunoja. Vesirajassa on näkyviä kiviä. Koveroinen-järvi kuuluu Jämsän vesistöreitin Ison Rautaveden alueeseen (vesistöalueen nro 14.52). Se kerää valumavesiä yläpuolisista lammista ja ojitetuilta soilta ja laskee Väliojaa pitkin Koijärveen, joka laskee edelleen Vataanojan kautta kohti etelää Pitkä- Uuttanaan (Ekholm 1993). Vuosien käyttökelpoisuusluokituksessa ei ole tietoja Koveroisen veden laadusta, mutta Koijärvi todettiin laadultaan tyydyttäväksi (Keski-Suomen ympäristökeskus 2007). Kuormitusta vesitöissä aiheuttaa lähinnä maa- ja metsätalous. Alue ei ole pohjavesialuetta. Näkymä Koveroniemen pihapiiristä kohti rantaa ja rannasta pohjoisen suuntaan.

17 5.2 Kasvillisuus ja eläimistö BBJ Koveroinen-järvi on kasvillisuudeltaan karun tyyppinen. Rantavedessä kasvaa hieman järviruokoa ja järvikortetta ja vesirajassa suursaroja ja siniheinää. Metsät ovat nuoria tuoreen kuivahkon kankaan männiköitä ja kuusikoita. Rantaan rajoittuvat metsäkuviot ovat osin alavia ja hieman soistuneita. Pohjoisosassa on laaja hakkuualue ja myös länsiosassa on äskettäin tehty harvennusta ja pieniä hakkuita. Alueen pellot ovat jääneet pois viljelyskäytöstä ja niillä kasvaa tuoreen niityn heiniä ja suurruohoja kuten maitohorsmaa, mesiangervoa ja pelto-ohdaketta sekä paikoin vadelmaa. Niittykasveja kuten poimulehteä ja nurmitädykettä esiintyy paikoitellen, mutta edustavaa niitty- tai ketokasvillisuutta ei pelloilla tai pihapiirissä tavata. Alueen linnusto ja muu eläimistö ovat todennäköisesti tavanomaisia, sillä alueella ei esiinny harvinaisille tai huomionarvoisille lajeille erityisen hyvin soveltuvia elinympäristöjä. Tervaniemen eteläpuolella kasvaa nuorehkoja kuusia ja haapoja, mutta liitooravan papanoita ei todettu eikä metsikkö muutenkaan täytä lajin elinympäristövaatimuksia. 3 Alueen metsät ovat nuoria männiköitä ja kuusikoita. Pohjoisosassa on hakkuualue. 6 LUONTOARVOILTAAN MERKITTÄVÄT KOHTEET 6.1 Mahdolliset metsälakikohteet 1. Eteläosan suo Alueen eteläosassa on järveen rajoittuva avoin rahkasammaleinen rantasuo. Vesirajan tuntumassa kasvaa suursaroja sekä mm. kurjenjalkaa, suoputkea ja ranta-alpia. Kauempana rannasta maasto on kuivempi, niittymäinen kasvaen mm. siniheinää, suokukkaa ja karpaloa. Suokaistaleen eteläreunalla kulkee niemeen polku, jonka reunassa on nuoria koivuja. Maankäyttösuositus: Kohde on mahdollinen metsälain 10 :n tarkoittama vähäpuustoinen suo. Kohde tulisi huomioida maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteiden mukaisesti.

18 BBJ 4 Eteläosan suolla kasvaa suursaroja, ruohoja ja siniheinää. Luontoarvoiltaan merkittävät kohteet (yksi kohde). 7 JOHTOPÄÄTÖKSET Selvitysalue on tämän selvityksen perusteella luontoarvoiltaan varsin tavanomainen alue. Sen luonnontilaa ovat jo muuttaneet aikaisempi maanviljelyskäyttö, rakentaminen ja metsien käsittelyt. Huomionarvoisena kohteena voidaan pitää eteläosan rantasuota, joka on mahdollinen metsälain 10 :n tarkoittama erityisen tärkeä elinympäristö. Kohde on mainittu raportissa mahdollisena metsälakikohteena, koska niiden osalta viralliset päätökset tekee met-

19 BBJ 5 säkeskus, eivätkä tiedot ole julkisia. Metsälain tarkoittamien erityisen tärkeiden elinympäristöjen metsänhoidolliset hoito- ja käyttötoimenpiteet tulee tehdä elinympäristöjen ominaispiirteet säilyttävällä tavalla. Mikäli kohde ei täytä metsälain vaatimuksia, voidaan sitä silti pitää muuna paikallisesti huomionarvoisena luontokohteena. Molemmissa tapauksissa kohteet tulee huomioida maankäytön suunnittelussa, niin että suunnittelu muun muassa edistää luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä (maankäyttö- ja rakennuslaki 5 ). Selvitysalueelta ei ole tiedossa muita luontoarvoiltaan merkittäviä kohteita eikä sellaisia todettu maastokäynnillä. Maastokäynti tehtiin myöhään syksyllä lokakuussa, mutta alueella ei todettu sellaisia elinympäristöjä, joiden lajiston tarkempi selvittäminen kartoitukseen paremmin soveltuvana vuodenaikana olisi tarpeen. 8 LÄHTEET Ekholm, M. 1993: Suomen vesistöalueet s. Vesi- ja ympäristöhallitus. Helsinki. Geologian tutkimuslaitos 2006: Geokartta osoitteessa Keski-Suomen ympäristökeskus 2007: Vesistöjen käyttökelpoisuusluokitus Maa ja Vesi Oy 2004: Koiniemen tilan ranta-asemakaavan luontoselvitys s. Meriluoto, M. & Soininen, T. 1998: Metsäluonnon arvokkaat elinympäristöt s. Metsälehti Kustannus. Helsinki. Pöyry Environment Oy 2007: Riihijärven ranta-asemakaava Jämsänkoskella. - 9 s. UPM-Kymmene Oyj. Rassi, P., Alanen, A., Kanerva, T. ja Mannerkoski, I. (toim.) 2000: Suomen lajien uhanalaisuus s. Ympäristöministeriö. Helsinki. Suomen ympäristökeskus 2005: Hertta-järjestelmän tiedot luontokohteista ja uhanalaisista lajeista. Ympäristöministeriö 2005: Liito-oravan huomioon ottaminen kaavoituksessa. Kirje Yhteydenotot: Jämsänkosken kaupunki Keski-Suomen ympäristökeskus, luonto ja kulttuuriympäristöt -osasto

20 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 183 Jämsänkoski Täyttämispvm Kaavan nimi Koveroniemen ranta-asemakaava Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 9,4831 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 9,4831 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] 0,60 Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset 3 Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus [ha] [%] [k-m²] [e] Yhteensä 9, , ,01 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä 2, , ,03 L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä 7, ,7 20 0,00 W yhteensä Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Maanalaiset tilat Yhteensä Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [k-m²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Rakennussuojelu Suojellut rakennuksetsuojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

21 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala Pinta-ala Kerrosala Tehokkuus [ha] [%] [k-m²] [e] Yhteensä 9, , ,01 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä 2, , ,03 RA 2, , ,03 L yhteensä E yhteensä S yhteensä M yhteensä 7, ,7 20 0,00 M 7, ,5 20 0,00 MY 0,4101 5,5 W yhteensä Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-]