Olet mitä luet Koulujen aikakauslehtipäivä Oppimateriaali

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Olet mitä luet Koulujen aikakauslehtipäivä 13.11.2008 Oppimateriaali"

Transkriptio

1 Olet mitä luet Koulujen aikakauslehtipäivä Oppimateriaali

2 I Aikakauslehti opetuksessa Tässä materiaalissa nostetaan esiin erityisesti lehtijuttujen ihmisiä: toimittajia, haastateltavia ja vähän lukijoitakin. Heidän rooliaan lehtijutun synnyssä tutkitaan esimerkkijuttujen, toimittajien tekemien taustatekstien ja tehtävien avulla. Jokaisen lehtijutun taustalla on paljon tekijöitä: toimittajia ja muita toimituksen ammattilaisia. Joissakin lehtiteksteissä toimittaja on näkyvästi esillä, kirjoittaa minämuodossa ja kertoo suoraan omia kokemuksiaan. Joissakin jutuissa toimittajasta ei ensi silmäyksellä näy merkkiäkään. Jokainen lehtijuttu on kuitenkin tekijöidensä valintojen ja monivaiheisen toimitustyöskentelyn tulos. Tavallista aikakauslehdissä on, että aiheita lähestytään henkilöiden kautta. Aikakauslehti kertoo asioista yleensä ihmisten ja heidän tarinoidensa välityksellä. Ihmisiä haastattelemalla ja heistä kirjoittamalla monenlaisista aiheista tehdään ihmisläheisiä ja lukijoita kiinnostavia. Aikakauslehden jutut suunnataan lukijoille, lehden oletetulle kohderyhmälle. Usein kirjoittajien käsitykset lukijoista voi lukea jutuista: muun muassa aiheiden, juttujen näkökulmien, haastateltavien, tekstin sävyn ja kuvituksen valintaan on vaikuttanut tekijöiden näkemys lukijakunnasta. Aikakauslehtijutussa aihetta on mahdollista tarkastella eri suunnista. Näkökulma eli se, miltä kannalta aihetta lähestytään, valitaan sen mukaan, miten viestin halutaan vaikut- Aikakauslehti on osa lasten ja nuorten arkea. Sen parissa viihdytään ja ollaan yhdessä. Samalla se on ajankohtainen, monipuolinen ja innostava oppimateriaali niin pienille kuin isoillekin oppijoille. Se yhdistää koulun ympäröivään yhteiskuntaan ja tarjoaa mahdollisuuksia (media)lukutaidon harjoitteluun, erilaisten ilmiöiden tutkimiseen ja oman identiteetin rakentamiseen. Tämä oppimateriaali rohkaisee lasten ja nuorten kanssa toimivia aikuisia ottamaan aikakauslehdet materiaaliksi opetus- ja kasvatustyöhön. Materiaalissa on tietoa aikakauslehdistä ja aikakauslehtien teksteistä sekä tehtäviä niiden käsittelyyn. Tehtävät ovat sovellettavissa eri-ikäisille ja eri oppiaineisiin. Materiaalin käytön helpottamiseksi tietylle kouluasteelle erityisen hyvin sopivat tehtävät on merkitty värisymbolein: vk Varhaiskasvatus ak Alakoulu yk Yläkoulu la Lukio ja ammatilliset oppilaitokset Materiaali on neliosainen: I II III IV Aikakauslehti opetuksessa -osiossa on yleistietoa Olet mitä luet -materiaalista ja aikakauslehden käytöstä opetuksessa. Olet mitä luet -osiossa avataan tekstitaidon käsitettä ja esitellään tavallisimpia aikakauslehden tekstilajeja eli juttutyyppejä. Ideasta jutuksi -osiossa on eri tekstilajeja edustavia aikakauslehtijuttuja ja eri-ikäisille suunnattuja tehtäviä niihin. Aukeamat on rakennettu niin, että ne voi monistaa sellaisenaan oppilaiden luettaviksi. Opettajan tehtäväksi jää miettiä, miten aukeaman tehtäviä hyödynnetään luokassa. Muutaman esimerkkijutun yhteyteen on nostettu sitaatteja toimittajien teksteistä, joissa he valottavat juttujensa taustoja. Itse jutut ovat luettavissa verkkosivuilta. Tehtäviä aikakauslehdestä ja sen tekstilajeista -osioon on koottu tehtäviä, jotka sopivat monenlaisten aikakauslehtien käsittelyyn. Lisäksi osiossa on lisää tehtäviä materiaalin esimerkkijuttuihin. Materiaalin lehtijutut ja tehtävät ovat kokonaisuudessaan Koulujen Aikakauslehtipäivän verkkomateriaaleissa. Internetissä on tarjolla myös sellaista materiaalia, mitä ei ole painetussa muodossa: toimittajien tekstejä juttujen tekemisestä sekä tehtäviä näihin teksteihin. Henkilö johdattaa asiaan Sisällys: I AIKAKAUSLEHTI OPETUKSESSA s. 2 Henkilö johdattaa asiaan Faktaa aikakauslehdestä Luetuimmat aikakauslehdet II OLET MITÄ LUET s. 4 Tekstitaidoista Tekstilajeista Aikakauslehden tekstilajeja Artikkeli Reportaasi Henkilöjuttu Pääkirjoitus 2

3 tavan. Ei ole sama, kerrotaanko juttu minämuodossa vai kolmannessa persoonassa, etäännyttääkö se vai saako se myötäelämään. Valitulle näkökulmalle etsitään sopiva esitystapa eli se tyyli ja sävy, millä tarina kerrotaan. Lehtijuttu voi olla tyyliltään esimerkiksi poleeminen, älyllinen, leikkisä, voimakkaasti tunteisiin vetoava tai neutraali. Faktaa aikakauslehdestä Aikakauslehti on julkaisu, joka ilmestyy vähintään neljä kertaa vuodessa ja sisältää toimituksellista aineistoa. Paperilaadultaan ja muodoltaan aikakauslehti voi olla millainen tahansa. Se voi ilmestyä myös sähköisenä. Sen pitää kuitenkin olla laajalti saatavissa tai tilattavissa. Ensimmäinen suomalainen aikakauslehti Om konsten att rätt behaga julkaistiin Lehti oli hengeltään kasvatuksellinen, se antoi elämänohjeita ja neuvoi käyttäytymistapoja. Kohderyhmänä olivat erityisesti naiset. Sittemmin aikakauslehtien määrä on moninkertaistunut ja sisältö huomattavasti monipuolistunut. Tällä hetkellä Suomessa ilmestyy noin 3500 erilaista aikakauslehteä. Ne ovat yleisölehtiä, ammatti- ja järjestölehtiä sekä asiakaslehtiä. Aikakauslehtiä voidaan luokitella myös pienempiin ryhmiin. Yleisölehtiä voidaan niiden sisällön perusteella jakaa eri lajityyppeihin, kuten yleis-, harraste, mielipide- ja lastenlehtiin. Ammatti- ja järjestölehtiä sekä asiakaslehtiä taas voidaan luokitella niiden edustaman alan mukaan. Aikakauslehden lajityyppi vaikuttaa siinä kirjoitettaviin aiheisiin. Erikoistuneen lehden aihealue voi olla hyvinkin rajattu, kun taas yleisaikakauslehden aiheet varsin moninaisia. Uudet aikakauslehdet ovatkin tyypillisesti kohderyhmälehtiä, jotka syntyvät muun muassa erilaisten harrasteiden ympärille. Tuoreiden tutkimusten mukaan itselle tärkeä, omiin kiinnostuksen kohteisiin liittyvä aikakauslehti on nuorille internetin jälkeen toiseksi tärkein media. Aikakauslehden etuina pidetään sitä, ettei se tarvitse sähköä eikä verkkoyhteyttä, se kulkee helposti mukana ja sitä on mukava pidellä ja katsella. Aikakauslehti on nuorille rentoutumisen ja itsensä hemmottelun väline, oma aika oman aikakauslehden parissa on arjen luksusta. Aikakauslehti tarjoaa nuorille virikkeitä ja keskustelunaiheita sekä mahdollisuuden oppia uusia asioita. Aikakauslehden viihteellisyys ei sulje pois asiantuntevuutta ja syvällisyyttä vaan nämä ominaisuudet voivat löytyä samasta jutusta. Luetuimmat aikakauslehdet Tyttöjen ja poikien eniten lukemat lehdet ikäryhmittäin 3 4-vuotiaat 7 8-vuotiaat vuotiaat Nalle Puh Muumi -taskukirjat -taskukirjat Prinsessa -sarjisextra Nalle Puh -sarjisextra Roope-setä Koululainen -taskukirjat Leppis Roope-setä 5 6-vuotiaat 9 10-vuotiaat Nalle Puh Prinsessa -taskukirjat Koululainen -sarjisextra -sarjisextra -taskukirjat Muumi Roope-setä Pojat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Pelit GTi-Magazine GTi-Magazine Suosikki Pelit MikroBitti 7 päivää 7 päivää Tekniikan Maailma GTi-Magazine MikroBitti Tieteen Kuvalehti Tytöt vuotiaat vuotiaat vuotiaat Demi Cosmopolitan Demi Cosmopolitan Pirkka Suosikki Miss Mix Suosikki Yhteishyvä Pirkka Pirkka Trendi Lähteet: Kansallinen Mediatutkimus KMT. Lukija Syksy 2007 / Kevät Yippee 2008-tutkimus. Sanoma Magazines Finland & TNS Gallup Forum. Kolumni Neuvokki Arvostelu, kritiikki Sarjakuva Kuva aikakauslehdessä III IDEASTA JUTUKSI s. 6 Sarjakuva kertoo kuvin, tekstein ja merkein Tarinat ihmisistä kertovat asioista Neuvokki neuvoo Asiantuntevaa arviointia Henkilöjuttu syntyy taustamateriaalista ja henkilöhaastattelusta Kysymyksiä ja vastauksia Pääkirjoitus - lehden käyntikortti Silpputieto kootaan palstaksi Kolumni pohtii ja kyseenalaistaa IV LISÄÄ TEHTÄVIÄ s.24 Tehtäviä lehtinipun käsittelyn tueksi Lisätehtäviä Ideasta jutuksi -osion esimerkkiteksteihin Tehkää oma lehti Journalistin ohjeet LÄHTEET JA TEKIJÄT Takakansi 3

4 II Olet mitä luet Tekstitaidoista Meidän kulttuurissamme jokainen lukija kohtaa monenlaisia tekstejä: puhuttuja ja kirjoitettuja, painettuja ja sähköisiä, kuvallisia ja sanallisia. Tekstien viidakossa selvitäkseen lukija tarvitsee tietoa erilaisten tekstien taustoista, tarkoitusperistä ja ominaisuuksista. Hänen on myös tunnistettava erilaisten viestimien ominaispiirteet ja toimintatavat. Lukutaitoiseksi häntä voi sanoa vasta, kun hän kykenee näkemään myös tekstien taakse ja pinnan alle ja luomaan havaitsemastaan yhteyksiä omaan ympäristöönsä, toisiin teksteihin ja muuhun maailmaan. Tekstitaitoinen lukija kykenee myös toimimaan tekstien maailmassa. Hän osaa tulkita muiden tekemät tekstit ja pystyy itsekin tuottamaan erilaisia tekstejä. Tekstilajeista Alati monipuolistuvaa ja muuttuvaa tekstien maailmaa voi jäsennellä tekstejä ryhmittelemällä. Niitä voidaan luokitella eri tekstilajeihin kuuluviksi niiden viestintätehtävien ja ominaispiirteiden perusteella. Samaan tekstilajiin eli genreen kuuluvilla teksteillä on tehtävänsä lisäksi yhteisiä muotoon, rakenteeseen tai ilmaisutapaan liittyviä piirteitä, joista tekstilaji on yleensä helppo tunnistaa. Tekstilajin tunnistaminen luo lukijassa odotuksia ja ohjaa lukemista. Tekstilajit eivät ole pysyviä, vaan ne elävät tekijöidensä ja lukijoidensa tarpeiden mukaan. Muun muassa sähköisen viestinnän yleistyminen on synnyttänyt uusia tekstilajeja ja syrjäyttänyt vanhoja: esimerkiksi sähköpostiviestit ovat monissa yhteyksissä korvanneet perinteiset kirjeet. Aikakauslehdessä tavallisia tekstilajeja joskus puhutaan myös juttutyypeistä ovat esimerkiksi pääkirjoitus, kolumni, mainos, henkilöhaastattelu, reportaasi, artikkeli, sarjakuva Usein jutussa on piirteitä monista tekstilajeista. Aikakauslehden tekstilajeja Artikkeli Artikkeleiksi nimitetään usein kaikenlaisia lehtitekstejä, ja sana artikkeli tuntuu monessa yhteydessä tarkoittavan samaa kuin lehtijuttu. Sanakirjamääritelmänkin mukaan artikkeli on (lehti)- kirjoitus. Itse asiassa artikkeli on kuitenkin myös aivan omanlaisensa teksti: johonkin aiheeseen perusteellisesti paneutuva laaja kirjoitus, joka välittää tietoa ja käsittelee aihettaan monipuolisesti eri näkökulmista. Artikkeli voi olla otteeltaan myös pohdiskeleva. Artikkelin kirjoittaja on yleensä tehnyt tekstiään varten perusteellisen pohjatyön, käyttänyt monenlaisia lähteitä, lukenut aiheeseen liittyvää kirjallisuutta ja haastatellut asiantuntijoita. Tämä näkyy myös itse artikkelista kirjoittaja nimeää yleensä käyttämänsä lähteet selkeästi ja usein liittää vielä juttunsa loppuun lähdeluettelon. Eri näkökulmia artikkeliin voidaan tuoda myös eri tekstilajien avulla. On aivan tavallista, että itse pääjutun oheen on liitetty sitä täydentäviä oheistekstejä, esimerkiksi taustatietoa tai kommentteja. Lisäksi artikkelia on tapana havainnollistaa monipuolisella kuvituksella. Reportaasi, kuvareportaasi Reportaasi on laaja, kuvitettu selostus jostakin tapahtumasta tai ilmiöstä. Se voi olla lähestymistavaltaan hyvin henkilökohtainen, kertoa tekijöidensä tarinaa, tai sitten yleisluontoisempi, häivyttää tekijät. Tyypillistä on kuitenkin elämyksellisyys: reportaasi on yleensä runsaasti kuvitettu ja visuaalisesti vaikuttava. Henkilöjuttu Henkilöhaastatteluja on lähes kaikissa aikakauslehdissä. Niiden tavoitteena voi olla esimerkiksi henkilökuvan rakentaminen haastateltavasta tai jonkin aiheen valottaminen haastateltavan henkilön avulla. Henkilöhaastattelu voi olla lyhyt tai pitkä, ja se voidaan rakentaa monella eri tavalla sen mukaan, mihin sillä pyritään. Lähes aina se on kuitenkin kuvitettu. Aikakauslehdissä on myös henkilöjuttuja, joiden tiedot on hankittu muulla tavoin kuin asianomaista haastattelemalla. Pääkirjoitus Pääkirjoituksen kirjoittaa yleensä lehden päätoimittaja, joskus myös joku muu lehden edustaja. Kirjoittaja on selvästi näkyvissä. Pääkirjoitus ilmestyy vakiopaikalla ja lehdestä toiseen samannäköisenä, tunnistettavana. Sisällöltään se sopii aina lehden linjaan. Tavallisimmin pääkirjoitus on mielipideteksti: kirjoittaja ottaa siinä kantaa johonkin itselleen ja lukijakunnalleen ajankohtaiseen aiheeseen. Usein kirjoitus liittyy myös käsillä olevan lehden numeron sisältöihin. Joskus se jää pelkästään lehden aiheiden esittelyksikin. 4

5 Kolumni Kolumnin kirjoittaja on useimmiten joku tunnettu henkilö toimituksen ulkopuolelta. Hän avustaa lehteä säännöllisesti ja kirjoittaa itselleen ajankohtaisista aiheista, joiden arvelee kiinnostavan myös lehden lukijoita. Tavallisesti kolumni on mielipideteksti, mutta se voi olla myös esimerkiksi otteeltaan humoristinen pakina tai pohdiskeleva essee. Kolumni taitetaan samalla tavalla lehden numerosta toiseen. Se voi olla koko sivun mittainen, tai se on voitu taittaa pystysuoraan korkeaksi ja kapeaksi palstaksi. Kolumni onkin saanut nimensä latinan sanasta column, joka merkitsee pylvästä. Kolumni on tapana kuvittaa kirjoittajan kuvalla, ja usein siihen liitetään myös vähän taustatietoa kirjoittajasta. Neuvokki Neuvokki voi olla ytimekäs ohjaileva teksti tai laaja kokonaisuus, joka rakentuu monenlaisista aineksista. Joka tapauksessa sen tavoitteena on nimensä mukaisesti neuvoa, auttaa lukijaa selviämään jostakin ongelmasta. Erilaisissa lehdissä ratkottavat ongelmat ovat erilaisia, koska aiheiden valinnassa otetaan tietysti huomioon lehden kohderyhmä. Tietoa neuvokkia varten on hankittu usein asiantuntijahaastatteluin, ja myös lukijoiden kokemuksia saatetaan hyödyntää. Neuvokin osana tai kainalotekstinä voi olla suoria ohjeita ja vinkkejä. Myös kuvitus tukee neuvokin tavoitetta: kuvat yleensä joko kertovat ongelmasta tai opastavat ratkaisuun. Sarjakuvakerronta etenee myös tekstein, kuten dialogin, hahmojen sisäisen puheen ja ajatusten, välitekstien, tehostetekstien ja ympäristöstä löytyvien tekstien johdattelemana. Tekstit ovat osa sommittelua. Sarjakuvissa käytetään kuvien ja tekstien lisäksi erilaisia merkkejä ja symboleita ilmaisemaan esimerkiksi liikettä, ääntä, ajatuksia, puhetta tai toimintaa.. Kuva aikakauslehdessä Aikakauslehti on visuaalinen media, jossa on paljon kuvia. Kuvat viestivät tehokkaasti, vetoavat tunteisiin ja houkuttavat lukemaan kirjoitettua tekstiä. Aikakauslehden kuvia katsotaan yleensä osana sivun tai aukeaman kokonaisuutta. Kuvitus täydentää tekstiä vahvistamalla sen sanomaa havainnollistamalla, tarkentamalla tai tuomalla juttuun oman tarinansa. Lehden ulkoasu, yleisilme, syntyy kuvituksesta, tekstityypeistä ja taittoratkaisuista. Kuten tekstejä, myös kuvia voi luokitella. Luokittelu helpottaa kuvien tarkastelua ja niistä keskustelua. Luokittelun voi tehdä esimerkiksi kuvan tekotavan, käyttötarkoituksen tai sisällön perusteella. Aikakauslehdissä käytetään usein valokuvia, jotka voivat olla esimerkiksi uutiskuvia, reportaasikuvia tai henkilökuvia, mutta myös erilaisia graafeja ja piirroskuvia. Graafein havainnollistetaan asioita visuaalisesti, kuvituskuvat taas ovat kuvia, jotka on rakennettu selittämään tai kuvaamaan asioita tai ilmiöitä. Arvostelu, kritiikki Arvostelujen eli kritiikkien tavoitteena on välittää tietoa ajankohtaisista kulttuuri-ilmiöistä ja arvioida niitä, siis auttaa lukijaa tekemään valintoja. Aikakauslehdistä voi lukea arvosteluja esimerkiksi kaunokirjallisuudesta, elokuvista, teatteriesityksistä, cd-levyistä ja peleistä. Niitä kirjoittaa aihepiiriin erikoistunut kriitikko, joko lehden toimittaja tai ulkopuolinen avustaja. Yleisaikakauslehtien arvostelut ovat usein lyhyitä ja ytimekkäästi perusteltuja, ja varsinainen arviointi saatetaan hoitaa tähtien tai muiden symbolien avulla. Monissa lehdissä on vakiopalstoja, jotka rakentuvat useista tiiviistä kritiikeistä. Silppupalsta Silppupalstalle on koottu eri aloja käsitteleviä lyhyitä tekstejä ja kuvia. Palstan juttuja yhdistää usein jokin aihepiiri, esimerkiksi muoti, ruoanlaitto, kulttuuritarjonta tai tieteen edistysaskeleet. Yhteistä palstan pikkujutuille on myös aiheiden ajankohtaisuus. Sarjakuva Sarjakuvalehti on aikakauslehti. Sarjakuva voi olla myös osa aikakauslehteä. Sarjakuvalla on oma kielensä. Se kertoo tarinan kuvin, sanoin ja erilaisin merkein. Sarjakuvan perusyksikkö on ruutu. Ruudun koko ja muoto voi viitata esimerkiksi tapahtuman tärkeyteen, tunnelmaan tai kestoon. Ruudut eivät kuitenkaan kerro kaikkea. Tyhjä tila ruutujen välissä on merkityksellinen, sillä siinä kohtaa lukija luo jatkumon kuvien välille. Tapahtuma voidaan kuvata ruudussa vaikkapa läheltä, kaukaa, yläviistosta, alaviistosta tai silmän tasolta. Kuvakokoja ja -kulmia vaihtelemalla kuljetetaan lukijaa tarinassa, tehostetaan kerrontaa ja luodaan siihen vaihtelua ja dynamiikkaa. 5

6 III Ideasta jutuksi Sarjakuva kertoo kuvin, tekstein ja merkein Aku Ankka: Paakari vk ak 1. Tutki sarjakuvaa. Kerro sen juoni omin sanoin. 2. Muistele, mitkä ovat sarjakuvassa esiintyvien hahmojen nimet. Mitä sukua he ovat toisilleen? Missä he asuvat? vk ak yk 3. Tutki Akun kasvoja ruutu ruudulta. Mitä hänen ilmeensä kertoo eri ruuduissa? Millä keinoilla piirtäjä ilmentää Akun tunteita? 4. Keksi oma sarjakuvahahmo. Piirrä hahmosi kolmessa eri tunnetilassa. 5. Sarjakuva kertoo tarinan kuvin, tekstein ja symbolein tai merkein. Mitä erilaisia symboleja tai merkkejä löydät tästä sarjakuvasta? (Kirjoita niiden selitykset sarjakuvan viereen.) 10. Lähes kaikissa ruuduissa hahmojen takana näkyy ympäristöä. Kahdessa ruudussa taustana on väripinta. Miksi juuri näissä ruuduissa on käytetty värillistä taustaa? 11. Kaikkia tapahtumia ei näytetä sarjakuvan ruuduissa. Mitä tapahtuu kahden viimeisen ruudun välissä? yk la 12. Aku Ankka on käännöstyötä. Millä keinoilla sarjakuva kohdennetaan juuri suomalaiselle lukijalle? vk ak yk 13. Kirjoita muistiin Akun vuorosanoista ne, jotka kävisivät mainossanoiksi tai -lauseiksi, kuten esimerkiksi Hyvää ja halpaa! toisessa ruudussa. 6. Mitä tarkoittavat seuraavat sarjakuvassa esiintyvät sanat tai sanonnat: paakari rökäletappio pullamössösukupolvi rehti rukiinen nokat suppuun? Piirrä ja kirjoita sarjakuvan pohjalta humoristinen mainos, jossa hyödynnät Akun repliikkejä. Mainos voi olla vaikkapa hammaslääkärimainos! 14. Kopioikaa pareittain jokin sarjakuva ja leikatkaa se ruuduiksi. Antakaa ruuduiksi leikattu sarjakuva jollekin toiselle parille uudelleen koottavaksi. Keksi niille synonyymeja tai muita tapoja ilmaista sama asia. ak 7. Kirjoita sarjakuvan pohjalta muistiin Akun leipäresepti. Millainen Akun leivästä tulee? Miksi? 8. Millaisella reseptillä tehtyä leipää itse söisit mieluiten? vk ak yk 9. Sarjakuvassa on käytetty eri kuvakokoja ja kuvakulmia. Etsi ruudut, joissa kohde esitetään lähikuvassa, ja ruudut, joissa näkymä on yleiskuvassa. Miksi ruuduissa on käytetty juuri näitä kuvakokoja? Tee oma sarjakuva. 1. Ideoi tarina, jonka haluat kertoa. Mieti tarinaasi yllättävä käänne. 2. Harjoittele hahmon piirtämistä. 3. Suunnittele, mikä kohta tarinasta tulee mihinkin ruutuun. 4. Muista, että ruutujen välissäkin tapahtuu. 5. Luonnostele sarjakuva. Vaihtele eri kuvakokoja ja -kulmia. 6. Mieti tekstit ja piirrä symbolit ja merkit. 7. Viimeistele sarjakuvasi tussilla. Voit myös värittää sen. 6

7 HAMMASLÄÄKÄRI JUURI & JUURI 7

8 Tarinat ihmisistä kertovat asioista Heidi Ylitalo, Jätekaupungin prinsessat Koululainen 7/2008 Lue vaiheittain: 1. Silmäile kuvia ja lue otsikot. Mistä lehtijuttu ilmeisesti kertoo? 2. Kuka on kirjoittanut jutun? Missä ja milloin se on julkaistu? 3. Lue ensimmäinen kappale. Keitä jutussa on haastateltu? Miksi? 4. Lue sitten väliotsikoiden Jätteistä aarteita ja Futis ei kuulu tytöille alla olevat tekstit. Keksi ainakin kaksi kysymystä, joita toimittaja on kysynyt tytöiltä. 5. Lue teksti loppuun. Mitä ajattelet tyttöjen elämästä? Kerro omin sanoin! vk ak yk 1. Tutki lehtijutun kuvaa. Mitä siinä näkyy? Missä arvelet kuvan tyttöjen ja paikan olevan? Mistä päättelet niin? 2. Otsikko ohjaa tekstin lukemista. Mitä otsikko Jätekaupungin prinsessat lupaa lukijalle? Kerro, piirrä tai kirjoita. On todella tärkeää löytää aikakauslehtijuttuun ihmisiä kertomaan asioita. Juttuun tarvitaan oikea ihminen ja hänen tarinansa, koska ihmisiä kiinnostavat toiset ihmiset. (Voin sitten yhdistää ihmisen tarinaan yleisempää tietoa.) Lapset lajittelevat jätteitä egyptiläisessä slummissa. Roskakaupungin tytöt kertovat elämästään. Teksti: Heidi Ylitalo Kuvat: Petri Mulari ja Heidi Ylitalo K uoppaisella kujalla seisoo poika, jonka kasvot ja vaatteet ovat likaisenharmaat. Hänen jalkapallonsa on kulunut melkein puhki. Poika nauraa ja vilkuttaa. Tervetuloa jätekaupunkiin! Roskankerääjien kaupunginosa on Moqattamin alueella Kairossa, Egyptissä. Se on osa Kairon suurinta slummia, jossa asuu noin ihmistä. Täällä lapsetkin tekevät työtä. Marina,13, ja hänen kaverinsa Sara, 14, Sherine, 13, Nesrine, 12, ja Mariam, 14, eivät käy koulua, vaan lajittelevat jätteitä. Tyttöjen työhuone on täynnä säkkejä, joissa on kangassuikaleita. Erottelemme jokaisen värin omaan kasaansa, Marina kertoo. Jätteistä aarteita Marina ja hänen kaverinsa eivät saa rahaa työstään. He auttavat äitiään ja sukulaisiaan, jotka ompelevat kangaspaloista mattoja. Lapsetkin osallistuvat perheen toimeentulon hankkimiseen. Jätteet haisevat ja kärpäset surisevat tyttöjen työhuoneen ulkopuolella. Marinan mielestä paikassa on silti jotain hyvääkin. Perheissä voi olla jopa 11 lasta. Olemme täällä hyvin läheisiä muiden kanssa. Joskus on ollut silti pientä kateutta, Marina kertoo. 28 JÄTE- KAUPUNGIN PRINSESSAT Slummin asukkaat hakevat Kairon taloista joka päivä ihmisten roskat. Sitten he lajittelevat ne kotonaan. He elävät sillä, että kierrättävät ja myyvät jätteitä. Jopa shampoopullot myydään uudelleen tehtaille tai muovinkierrättäjille. Ruokajätteet annetaan lampaille ja sioille. Asukkaat kierrättävät 90 prosenttia kaikista roskista. Se on paljon enemmän kuin mitä me kierrätämme Suomessa. Monet perheet elävät täällä alle eurolla päivässä. Slummissakin osa ihmisistä on köyhempiä kuin muut. Kaikkien lasten hiukset eivät ole likaiset, ja monilla on puhtaat vaatteet. Monet lapset silti sairastuvat, koska lajittelevat jätteitä paljain käsin. Futis ei kuulu tytöille Ei ole helppoa olla tyttö köyhällä alueella. Marina ja hänen ystävänsä ovat jättäneet koulun kesken ja tekevät joka päivä töitä. He eivät osaa lukea eivätkä kirjoittaa. Olemme pahoillamme, että olemme joutuneet lopettamaan koulun. Haluaisimme takaisin. Pojat pääsevät kouluun tyttöjä helpommin. He myös ehtivät leikkiä enemmän. Tytöt tekevät kotitöitä ja leikkivät, jos jää aikaa. Kun menemme töistä kotiin, katsomme ensin, onko kotitöitä. Sen jälkeen voimme tehdä mitä haluamme. Leikimme yleensä korteilla. Käymme myös joka päivä kirkossa, tytöt kertovat. Tytöt eivät tiedä paljon muusta maailmasta. 3. Mistä laajemmasta aiheesta juttu kertoo tyttöjen avulla? Olin kirjoittanut etukäteen kysymyksiä, kuten - Kerro perheestäsi ja ystävistäsi. - Käytkö koulua? - Mitä teet mieluiten vapaa-ajalla? - Millaista on asua tällä alueella? Hyviä ja huonoja puolia? - Mistä haaveilet? 4. Tytöt kertoivat omasta elämästään toimittajalle vastaamalla hänen esittämiinsä kysymyksiin. Kerro sinä omasta elämästäsi vastaamalla samoihin kysymyksiin. 5. Kokoa jutun pohjalta listaksi havaintoja tyttöjen elämästä slummissa. Tee samaan tapaan lista poikien elämästä. Mitä eroja huomaat? Mitä tyttöjen ja poikien erilaisesta lapsuudesta ja kasvatuksesta seuraa? Lukija pitää saada koukkuun juttuun, niin että hän haluaa lukea sen alusta loppuun. 6. Osoita jutusta keinoja, jolla siitä on tehty lukijaa houkutteleva. 8

9 Kairossa ei ole kaatopaikkaa. Jos jätekylän ihmiset eivät keräisi roskia, muu kaupunki hukkuisi jätteisiin. Emme ole koskaan kuulleet Suomesta, he sanovat. He arvelevat, että elämä Suomessa on toisenlaista. Köyhien alueiden tytöt eivät voi tehdä samoja asioita kuin pojat. Emme koskaan pelaa jalkapalloa. Täällä se ei sovi tytöille. Ulos kaatopaikalta Marina ja hänen kaverinsa asuvat slummissa ehkä koko elämänsä. Ei ole helppoa muuttaa pois, kun on köyhä eikä osaa lukea tai kirjoittaa. Toivomme, että pääsisimme naimisiin ja saisimme hyvät tulot, tytöt kertovat. Tyttö voi päästä pois slummista, jos hän menee naimisiin pojan kanssa, joka asuu slummin ulkopuolella. Monet lapset menevät naimisiin alle 18- vuotiaina Egyptin köyhillä alueilla. Marinalla on yksi asia, jota hän toivoo eniten. Saisinpa hyvän todistuksen. Hänen ystävänsä nauravat hänelle kiltisti: Miten voit saada hyvän todistuksen, kun et edes käy koulua? Mutta todellinen prinsessa ei luovu unelmistaan. Luokkasi tai koulusi voi ryhtyä kummiksi kehitysmaan lapselle. Katso lisää: Roskien keskelläkin voi nauraa. Marina (keskellä) ja hänen kaverinsa ottavat ilon irti siitä mitä heillä on Slummin asukkaat kierrättävät työkseen. Mitä hyötyä siitä on? Mitä ongelmia tällaiseen elinkeinoon liittyy? 8. Miten sinä kierrätät? Mitä etuja, mitä ongelmia siihen liittyy? 9. Lehtijuttu kertoo tytöistä, jotka elävät Egyptin pääkaupungissa Kairossa. Etsikää se kartalta. Selvittäkää netin ja kirjojen avulla, millainen maa ja kaupunki ovat kyseessä. 10. Vieraile toimittajan osoittamalla nettisivulla. Miksi nettiosoite on kerrottu? OPETTAJALLE: Jos ryhmäläisten lukutaito ei riitä jutun lukemiseen itse, lue lehtijuttu tai osia siitä heille ääneen. Toimittajan kertomus jutun tekemisestä ja tehtäviä siihen verkkosivuilla > Aikakauslehtipäivä 9

10 Neuvokki neuvoo Kati Toivanen, Liian kallista Demi 7/ Vastaa jollekulle kainalojutun henkilölle, joka on ottanut aiheeseen kantaa Demin verkkosivuilla. Keksi oma nimimerkki. yk 1. Juttu on koottu monenlaisista osista. Merkitse juttuun oikeisiin kohtiin a. otsikko b. ingressi c. väliotsikko d. leipäteksti e. kainalojuttu ak yk 2. Lue juttua jaksoissa, aina uuteen väliotsikkoon asti. Vastaa kysymyksiin tai tee tehtävä. a. Lue ensin alku ingressistä alkaen. Mahdollisuus kuluttaa rahaa sitoo yhteen ja samalla erottaa joukosta, Kati Toivanen kirjoittaa. Oletko samaa vai eri mieltä? Perustele. b. Lue väliotsikosta Kavereille kateellinen alkava jakso. Kirjoita omia ajatuksiasi lukemisen jälkeen: Mistä olet itse joutunut luopumaan rahan puutteen takia? Miten selvisit tilanteesta? Miten suunnittelet omaa rahankäyttöäsi? Säästätkö? c. Lue väliotsikosta Köyhyys ei ole häpeä alkava jakso. Poimi jaksosta jutun kirjoittajan lukijalle antamat neuvot. Keksitkö lisää vinkkejä? Liian kalli Köyhyys on muutakin kuin sentin venyttämistä. Rahan puute voi aiheuttaa häpeää ja sulkea kaveripiirin ulkopuolelle. I hanat Tigerin farkut! Hinta: 130 euroa. Tiedät tiliotetta vilkaisemattakin, että sinulla ei ole housuihin varaa. Kaverisi sen sijaan hihkuu matkalla sovituskoppiin ja kaivaa kohta kassalla lompakostaan korttia, jolla on varmasti katetta. Nieleksit pettymystä mutta hymyilet kaverille urhoollisesti. Ethän olisi juuri nyt uusia farkkuja tarvinnutkaan, yrität lohduttaa itseäsi. Jos kaveriporukassa on tapana viettää vapaapäivää kaupasta toiseen vaellellen ja shoppaillen, tuntuu julmalta olla se, jolla ei ole varaa osallistua yhteiseen harrastukseen. Katsot turhautuneena sivusta, kun ystävät tuntuvat saavan kaiken, mihin keksivät pyytää rahaa vanhemmiltaan, mutta itse joudut suunnittelemaan jokaisen ostoksen tarkkaan. Jo välttämättömien t-paitojen ja tennareiden hankinta tekee Välillä liikutuin siitä, miten kipeästi köyhyys vaikuttaa monien elämään. tiukkaa, ja kavereiden hehkuttamista merkkilaukuista ja -kengistä voi vain haaveilla. Mahdollisuus kuluttaa rahaa sitoo yhteen ja samalla erottaa joukosta. Varsinkin jos tyylin vaihtamista ja uusien vaatteiden hankkimista pidetään kaveriporukassa tavoiteltavana asiana, se jolla ei ole varaa harrastaa shoppailua, jää helposti ulkopuolelle. Kavereille kateellinen Kaikki eivät saa yhtä paljon rahaa käyttöönsä kuin kaverit, vaikka perheellä ei olisi rahahuolia. Yllättävät tilanteet, kuten vanhempien työttömyys, sairastuminen tai avioero, voivat laskea kenen tahansa tuloja niin, että kaikki perheenjäsenet joutuvat luopumaan monesta aikaisemmin itsestään selvästä asiasta. Ravintolassa syöminen, uusi tietokone ja ulko- maanmatkat jäävät haaveiksi, kun koulun retkiin osallistuminenkin saattaa heittää perheen kuukausibudjetin vinksalleen. Vaikka järki sanoisi, että rahan puute ei ole omaa tai vanhempien syytä, jatkuva sentin venyttäminen voi silti ottaa päähän. Toisten huoleton rahankäyttö saa kateuden vääntämään vatsaa. Kavereilta ei toivoisi mitään pois, mutta olisi silti mukavaa, jos saisi toisinaan itsekin uusia meikkejä tai voisi tehdä retken lähikaupunkiin ilman, että tapahtumaa varten on säästettävä kuukausia. Köyhyys merkitsee muutakin kuin shoppailusta luopumista. Huoli rahasta saattaa tehdä kodin ilmapiiristä kireän. Vaikka toimeentulosta huolehtiminen on vanhempien tehtävä, epävarmuus voi heijastua kaikkiin perheenjäseniin. Silloin ottaa helposti liikaa vastuuta ja murehtii asioista, joiden pitäisi olla muiden huoli. Voit miettiä, miten voisit helpottaa perheen tilannetta, mutta muista, että sinä et ole vastuussa perheesi raha-asioista. Köyhyys ei ole häpeä Myös köyhyys ja häpeä kulkevat usein käsi kädessä. Yksi ei kehtaa kutsua kavereita kotiin, koska asunto on vaatimaton eikä jääkaapista riitä välipalaa isolle kaveriseurueelle. Toinen panee kaikki säästönsä kalliisiin kenkiin, jotta perheen rahapula ei näkyisi päällepäin. Päätimme, että haluamme juttuun sanoman, että vähävaraisuutta ei tarvitse hävetä. 3. Arvioi, miten juttu onnistuu välittämään sanoman. Perustele. Teksti: Kati Toivanen Kuvat: Kuvapörssi Oy/ Jupiter Images, A-lehtien kuvatoimitus 54 Mene ulkoilmakirppikselle myymään vanhat tavarasi. 10

11 yk 5. Jutun tekstilajia voi olla vaikea nimetä. Siinä on kuitenkin neuvokin piirteitä. Tutki, mitä. (Neuvokista ks. materiaalin s. 5.) ak yk 6. Juttu on julkaistu Demissä, jonka lukijakuntaa ovat tytöt. Miten kohderyhmä näkyy jutussa? 7. Ideoikaa samasta aiheesta pojille suunnattu juttu. sta keksii Kolmas tekosyitä, keksii tekosyitä, miksi ei voi miksi ei voi ffaan lähteä ja leffaan sen jälkeen ja sen syömään, jälkeen syömään, ikki vaikka muut kaikki lähtevät. muut lähtevät. laiseen Suomalaiseen kulttuuriin kulttuuriin ei kuulu ei kuulu hasta puhua avoimesti. rahasta avoimesti. Puhumattoemuus asioista tekee helposti asioista mystisem- helposti mystisem- Puhumattonpiä oikeasti kuin ne ovat oikeasti ja synnyttää ovat ja synnyttää häpeää vääriä käsityksiä. ja vääriä käsityksiä. Jatkuva toi- Jatkuva toimeentulosta murehtiminen murehtiminen on kuluttaköyhyyttvaa, eikä köyhyyttä pitäisi joutua pitäisi sen joutua li- sen li- on kuluttasäksi häpeämäänkin. vielä häpeämäänkin. Mieti, mitä Mieti, mitä pelkäät, oikeasti jos pelkäät, teet kaikkesi jos teet kätperheeskeäksesi pienet perheesi tulot. pienet Jos tulot. ka- Jos ka- kaikkesi kätavaverisi katsoa alkavat sinua katsoa kieroon sinua sen kieroon sen ttä vuoksi, sinulla että ei sinulla ole mahdollitasuutta samoja ostaa asioita samoja kuin asioita heillä, kuin heillä, ei ole mahdolli- e ovatko turhan he pinnallista turhan pinnallista seuraa seuraa sinulle? yse on vain Kyse rahasta, on vain ei rahasta, siitä, ei siitä, ohtelet kuinka ystäviäsi. kohtelet ystäviäsi. pienituloisuus Vaikka pienituloisuus harmittaa, harmittaa, väallhällä toimeen rahalla tulemisesta toimeen tulemisesta on on vä- tyä. myös Harva hyötyä. esimerkiksi Harva esimerkiksi pääsee pääsee kroisostelemaan opiskeluaikana opiskeluaikana tai juuasuntoon omaan asuntoon muutettuaan. muutettuaan. En- En- tai juursimmäistä kertaa omillaan kertaa toimeen omillaan tuoleminen helpompaa, on helpompaa, kun osaa erot- kun osaa erot- toimeen tuittaa haluaa sen mitä siitä, haluaa mitä siitä, tarvitsee. mitä tarvitsee. ys ei Köyhyys ole elämänmittainen ei ole elämänmittainen tuoalat tienata Kun alat omaa tienata rahaa, omaa voit rahaa, voit tuomio. miten miettiä, käytät miten palkkasi. käytät palkkasi. Ehkä Ehkä silloin nappaat tällöin silloin kaupan tällöin tangosta kaupan tangosta in ne ihanimmat kaikkein ihanimmat farkut etkä farkut edes etkä edes vilkaise intalappua. hintalappua. Tai sitten Tai marsäisensit tyytyväisenä luksustuotteiden luksustuotteiden ohi ja ohi ja sitten mars- asi laitat jemmaan rahasi jemmaan korkeakorkoiselilillele korkeakorkoisel- säästötilille. Demi.fi Demi.fi Rahan puute Rahan näkyy puute kotonamme näkyy kotonamme jääkaapissa, jossa kaapissa, ei ole jossa juuri ei muuta ole juuri kuin muuta maan, kuin joudun maan, aina joudun keksimään aina keksimään te- te- Kun jää- kaverit Kun pyytävät kaverit shoppaile- pyytävät shoppaile- valo. Ostokset valo. täytyy Ostokset suunnitella täytyy suunnitella hyvin tarkkaan, vin tarkkaan, jotta raha jotta riittäisi. raha Jos riittäisi. Oikea Jos syy Oikea on, että syy meillä on, että ei ole meillä ra- ei ole rakosyyn, hy- jonka kosyyn, takia jonka en muka takia pääse. en muka pääse. työttömyyskorvaukset työttömyyskorvaukset viivästyvät, viivästyvät, haa. Jossu haa. Jossu syödään viikko syödään kaurapuuroa. viikko kaurapuuroa. Siinä Siinä vaiheessa ei vaiheessa ole hauska ei ole kuunnella hauska kuunnella kitinää siitä, miten nää siitä, kavereilla miten ei kavereilla ole varaa ei ole eivätkä varaa pysty eivätkä käymään pysty töissä. käymään Per-töissä. Per- Vanhempani kiti- Vanhempani sairastuivat sairastuivat nuorina nuorina ostaa taas ostaa uusia taas kenkiä. uusia Omena kenkiä. Omena heemme heemme on ollut pahimmillaan on ollut pahimmillaan niin köyhä, niin että köyhä, vanhempani että vanhempani ovat ovat Eniten harmittaa, Eniten harmittaa, etten ole etten koskaan ole koskaan joutuneet joutuneet hakemaan hakemaan ruokaa leipäjonosta. Viikko- Tuntuu jonosta. hassulta, Tuntuu kun hassulta, ka- kun ka- ruokaa leipä- saanut asua saanut omakotitalossa. asua omakotitalossa. Viikkorahani on rahani kaksi euroa, on kaksi ja sekin euroa, menee turhuuteen nee turhuuteen kuten karkkiin, kuten koska karkkiin, rahaa, koska mutta rahaa, kuitenkin mutta he kuitenkin matkus- he matkus- ja sekin verit me- väittävät, verit ettei väittävät, heilläkään ettei heilläkään ole ole kaiken turhan kaiken ostaminen turhan ostaminen tuo minulle tuo minulle televat ja ostelevat ja tietokoneita ostelevat tietokoneita ja ja kaipaamaani kaipaamaani tunnetta tunnetta rikkaudesta. rikkaudesta. kalliita meikkejä. kalliita meikkejä. Merituuli Merituuli Inhoan tätä Inhoan epävarmuudessa tätä epävarmuudessa elämistä. Shiinatä. Shiina On noloa ja On turhauttavaa, noloa ja turhauttavaa, että aina että aina elämis- kun kaverit kun ovat kaverit lähdössä ovat pitsalle lähdössä pitsalle Käyn koulua, Käyn jossa koulua, köyhiä jossa halveksitaan ja merkkivaatteet taan ja merkkivaatteet ja rahan esit- ja rahan puolelle. esit- puolelle. Johanna Johanna köyhiä halveksi- tai huvipuistoon, tai huvipuistoon, jään yksin jään ulko-yksin ulkotely on yleistä. tely on Olen yleistä. ainoa, Olen joka ainoa, asuu joka asuu kerrostalossa. kerrostalossa. Pinnallisessa Pinnallisessa koulussa koulussa Välillä tuntuu Välillä kurjalta, tuntuu kun kurjalta, raha ratkaisee suuria kaisee asioita. suuria Kaverit asioita. eivät Kaverit eivät kun raha rat- esitän rikasta esitän ja yritän rikasta löytää ja yritän merkkivaatteita halvalla vaatteita netistä. halvalla Äiti netistä. sanoo Äiti kuitenkaan sanoo kuitenkaan tiedä köyhyydestämme tiedä köyhyydestämme löytää merkki- jokaisena palkkapäivänä: jokaisena palkkapäivänä: Tämä kuukausi tulee kausi olemaan tulee vaikea, olemaan mutta vaikea, roita, mutta esimerkiksi roita, esimerkiksi laukku mutta laukku se mutta se Tämä mitään. kuu- Minullakin mitään. Minullakin on kalliita on tava- kalliita tava- kyllä me selviämme. kyllä me selviämme. Heyy Heyy olikin ainut olikin joululahjani. ainut joululahjani. No many No many Lähde ongelle. Lähde ongelle. PANTONE PANTONE Mitä köyhyys on? suomalaista suomalaista on pienituloisia. on pienituloisia. Pienituloiseksi lasketaan tuloiseksi ihminen, lasketaan jonka ihminen, jonka Pieni- tulot ovat tulot 60 prosenttia ovat 60 prosenttia väestön väestön keskimääräisistä keskimääräisistä tuloista. tuloista. 12,5 12,5 % % suomalaisista suomalaisista elää pienituloisessa elää pienituloisessa perheessä. perheessä euroa kuukaudessa euroa kuukaudessa Yhden aikuisen Yhden ja aikuisen kahden ja lapsen kahden lapsen perhe luokitellaan perhe luokitellaan pienituloiseksi pienituloiseksi silloin, kun silloin, perheen kun tulot perheen ovat tulot ovat 1660 euroa 1660 kuukaudessa. euroa kuukaudessa. Summalla on maksettava la on maksettava kaikki asumisesta kaikki asumisesta Summal- kolmen hengen kolmen ruoka-, hengen lääkäri- ruoka-, ja lääkäri- ja vaatekuluihin. vaatekuluihin. NOLAN N62 NOLAN N62 N62 on kevyt, N62 on mukava kevyt, ja mukava turvallinen ja turvallinen skootteri- skootteri- ja ja moottoripyöräkypärä. moottoripyöräkypärä. 5 vuoden 5 takuu. vuoden Useita takuu. värejä Useita värejä ja grafiikoita. ja grafiikoita TURKU HELSINKI TAMPERE LAHTI OULU Mitä köyhyys on? TURKU Piispanristintie Piispanristintie VERKKOKAUPPA 4500 VERKKOKAUPPA AUKI 24H! AUKI 24H! HELSINKI Ruosilankuja Ruosilankuja ASIAKASPALVELU: TAMPERE Palmrothintie ASIAKASPALVELU: Palmrothintie LAHTI Tupalankatu Tupalankatu OULU Limingantie Limingantie Toimittajan kertomus jutun tekemisestä ja tehtäviä siihen verkkosivuilla > Aikakauslehtipäivä 11

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI

OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI OULUN KAUPUNGIN KIRJALLISUUSDIPLOMI Alakoulun tehtävävihko Tämän vihkon omistaa: Luokka: Listassa on 70 eri tehtävävaihtoehtoa. Yhdestä kirjasta tehdään yksi tehtävä. Sovi opettajan kanssa minkä tehtävän

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

TEHTÄVÄEHDOTUKSIA. Lukudiplomitehtävät 1.- ja 2. luokkalaisille

TEHTÄVÄEHDOTUKSIA. Lukudiplomitehtävät 1.- ja 2. luokkalaisille TEHTÄVÄEHDOTUKSIA Lukudiplomitehtävät 1.- ja 2. luokkalaisille 1. Piirrä kuva kirjan päähenkilöstä. 2. Kirjoita postikortti jollekin kirjan henkilölle. 3. Tee kartta kirjan tapahtumapaikoista. 4. Piirrä

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Tekstitaidon koe. Lukijasta kirjoittajaksi. Sari Toivakka, Kauhavan lukio

Tekstitaidon koe. Lukijasta kirjoittajaksi. Sari Toivakka, Kauhavan lukio 1 Tekstitaidon koe Lukijasta kirjoittajaksi 2 1.Tehtävän valitseminen Silmäile aineistoja ja valitse tehtäviä. Pohdi mm. tehtävien kiinnostavuus, helppous, vaikeus, vaarallisuus, käsitteiden tarve. Valitse

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Millainen on hyvä työhakemus?

Millainen on hyvä työhakemus? TYÖHAKEMUS- OPAS Millainen on hyvä työhakemus? Hyvä hakemus erottuu joukosta ja vastaa kysymykseen, miksi sinä olisit hyvä valinta tehtävään. Hakemuksessa voit tuoda omaa persoonaasi esiin, jopa ehkä enemmän

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 Lukijoiden ammattiryhmät Ammati Otos (kpl) %-koko otannasta Vähittäiskauppias 141 kpl. 70,5 % Sisäänostaja 7 kpl. 3,4 % Sisustussuunnittelija 11 kpl. 5,7 % Muu 41 kpl. 20,5 % Yhteensä

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä

TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä TEKSTIÄ YLEISÖLLE - tarina viestinnässä Lionspiirin viestintäkoulutus Erkki Hujanen, Oulu 8.10.2015 WWW.KALEVA.FI KALEVA-KONSERNI Pohjois-Suomen suurin media-alan konserni, joka tarjoaa asiakkailleen tuoreita

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi.

Minä varoitan teitä nyt. Tarinastani on tulossa synkempi. Viima Viima Teräs ei ole mikään paha poika, mutta ei hän kilttikään ole. Hänen viimeinen mahdollisuutensa on koulu, joka muistuttaa vähän akvaariota ja paljon vankilaa. Heti aluksi Mahdollisuuksien talossa

Lisätiedot

Koulujen Aikakauslehtipäivä Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta lukee

Koulujen Aikakauslehtipäivä Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta lukee Koulujen Aikakauslehtipäivä Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta lukee aikakauslehtiä. Me käytämme aikakauslehtiin ajastamme 33 minuuttia päivässä. Aikakauslehdet syventävät tietoja, taustoittavat tapahtumia

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

1. Kirja kantaa -lukudiplomi Oppilaan ohjeet 1.- 6. luokille

1. Kirja kantaa -lukudiplomi Oppilaan ohjeet 1.- 6. luokille 1. Kirja kantaa -lukudiplomi Oppilaan ohjeet 1.- 6. luokille A. Näin suoritat lukudiplomin 1. Ohjeet alakoululaisille Lue vuoden aikana luokan lukudiplomiin tarvittavat kirjat, tee jokaiseen lukemaasi

Lisätiedot

oma nimi: luetun kirjan nimi: hyväksytty: pvm. opettajan allekirjoitus:

oma nimi: luetun kirjan nimi: hyväksytty: pvm. opettajan allekirjoitus: 1. Valitse lukemastasi kuvakirjasta/kirjasta yksi kuva. Näytä kuva luokkatovereillesi esim. dokumenttikameran avulla. Kerro kuka/keitä kuvassa on ja mitä siinä tapahtuu. Kerro myös miksi valitsit juuri

Lisätiedot

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan.

Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen. vikaan. KYLLÄ, JA Onnistut yrittämässäsi ja saavutat enemmän kuin odotit, enemmän kuin kukaan osasi odottaa. KYLLÄ, MUTTA Onnistut yrittämässäsi, mutta jokin täysin epäolennainen asia menee vikaan. EI, MUTTA Et

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

MATKALLA HYVÄÄN VAPAA-AIKAAN

MATKALLA HYVÄÄN VAPAA-AIKAAN MATKALLA HYVÄÄN VAPAA-AIKAAN Hyvä vapaa-aika -kehittämis- ja tutkimushanke 2013 2017 tutkija Anna Anttila NUORISOTYÖTÄ KOULUUN HYPOTEESI 2013 Oman luokan oppilaiden kanssa myös vapaa-ajalla oppilaat tutuiksi,

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Puhtaasti paras. Antidopingtoiminta on reilua peliä

Puhtaasti paras. Antidopingtoiminta on reilua peliä Puhtaasti paras Antidopingtoiminta on reilua peliä Miksi doping on kielletty kilpaurheilussa? Terveydelle haitallista Vastoin reilun pelin periaatetta Yhteisten sääntöjen ja toisten kunnioittaminen on

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

REIPPAAN TYTöN URAPOLKU. Evaitaä uraohjaukseen 9.10 Emilia Mahlio

REIPPAAN TYTöN URAPOLKU. Evaitaä uraohjaukseen 9.10 Emilia Mahlio REIPPAAN TYTöN URAPOLKU Evaitaä uraohjaukseen 9.10 Emilia Mahlio Olipa kerran reipas tyttö, joka oli niin reipas ettei hänestä tarvinnut huolta kantaa. Hän piti puolensa, ilmaisi asiansa, lunasti lupauksensa

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN 1 TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN A) Sisältökysymykset: 1. Miksi pojan nimeksi tuli Peukaloinen? 2. Millainen Peukaloinen oli lapsena? 3. Miten Peukaloinen ohjasi hevosta oikeaan paikkaan? 4. Mitä vastaan

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vastausta Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vesa.raasumaa@gmail.com Muokkaa tätä lomaketta Tiivistelmä Olen 5% Tyttö 5 % Poika 5 % 5% Vuosiluokkani on 8,% 3,8% 7. 5 % 8. 8. % 9. 7 3.8 % 5% Alakouluni

Lisätiedot

Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat KATSO YLLÄTYSTULOS!

Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat KATSO YLLÄTYSTULOS! TOIMITTAJAT PISTIVÄT KESÄN JÄÄTELÖT JÄRJESTYKSEEN SIVU 3 KATSO YLLÄTYSTULOS! Kaaduin takahuoneessa ja kaikki muut työntekijät nauroivat -Rasmus SIVU 2 Taloyhtiön asukkaiden kuulumisia. SIVU 6 KUINKA KAUPPA

Lisätiedot

Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020

Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020 Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020 Nuorteniltapaketti - Kirkon rakentajat Tämä ohjelmamateriaali on tarkoitettu toteutettavaksi nuortenillassa, nuorten leirillä tai isoskoulutuksessa. Ohjelman voi

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

21.5.2014 Copyright www.videomarkkinointi.info

21.5.2014 Copyright www.videomarkkinointi.info 1 Tervetuloa kolmannelle jaksolle! Tähän jaksoon sisältyy testi, miten käytät oman aikasi? Saat vinkkejä miten omat unelmat saadaan kirkkaaksi. Jotta voit ne toteuttaa Tarvitset suunnitelman ja työkalut.

Lisätiedot

Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset

Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset Itsenäisen työskentelyn tehtävät: vastaukset 1. Missä Burundi on? Tutustu Google-karttapalveluun seuraavilta sivulta: www.google.fi/maps (voit vaihtaa näkymän satelliittitilaan) Etsi koulunne kartalta.

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV

TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV TAVOITTEET Annetaan tietoa ja valmiuksia työnhakuun liittyvistä taidoista ja menetelmistä, mukaan lukien simuloitu työhaastattelu. Työnhakuun liittyvien

Lisätiedot

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien

Pohdittavaa harjoituksenvetäjälle: Jotta harjoituksen tekeminen olisi mahdollista, vetäjän on oltava avoin ja osoitettava nuorille, että kaikkien Mitä seksi on? Tavoite: Harjoituksen tavoitteena on laajentaa näkemystä siitä, mitä seksi on. Monille seksi on yhtä kuin vaginaalinen yhdyntä/emätinseksi. Reilu seksi projektissa seksillä tarkoitetaan

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

Maanantai 13.6.2016 klo 9.00 13.00 (F2066 ja F2063) Tehtävä 1 - Audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelma

Maanantai 13.6.2016 klo 9.00 13.00 (F2066 ja F2063) Tehtävä 1 - Audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelma AUDIOVISUAALISEN MEDIAKULTTUURIN KOULUTUSOHJELMA 2016 Maanantai 13.6.2016 klo 9.00 13.00 (F2066 ja F2063) Tehtävä 1 - Audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelma Tehtävän materiaalit Lyhytelokuva

Lisätiedot

Lasten osio. PIKI ideointipäivä 22.9.2009. PIKI verkkokirjasto projekti Leila Virta

Lasten osio. PIKI ideointipäivä 22.9.2009. PIKI verkkokirjasto projekti Leila Virta Lasten osio PIKI ideointipäivä 22.9.2009 PIKI verkkokirjasto projekti Leila Virta Osion nimi ja kohderyhmä Lapset vai lapsille? (vrt nuoret vai nuorille) Pääasiallinen kohderyhmä: lukutaitoiset lapset

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Digilukeminen lisää lehtien kokonaistavoittavuutta

Digilukeminen lisää lehtien kokonaistavoittavuutta TIEDOTUSVÄLINEILLE Kansallinen Mediatutkimus KMT KMT 2012 Tilaaja: Levikintarkastus Oy 29.4.2013 Toteuttaja: TNS Gallup Oy Digilukeminen lisää lehtien kokonaistavoittavuutta Painettujen lehtien sisältöjen

Lisätiedot

PENNO Selvitä rahatilanteesi

PENNO Selvitä rahatilanteesi PENNO Selvitä rahatilanteesi TIEDÄTKÖ, KUINKA PALJON SINULLA ON RAHAA KÄYTÖSSÄSI? Kuuluuko arkeesi taiteilu laskujen ja välttämättömien menojen kanssa? Tiedätkö, mihin rahasi kuluvat? Tämän Penno-työkirjan

Lisätiedot

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti

Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti 2 4. 1 1. 2 0 1 6 Tulevaisuuden sisällöt ja joustava printtikonsepti Hanna Repo, Asiakkuusjohtaja Risto Laine, Myyntijohtaja Otavamedia OMA Autamme asiakkaitamme luomaan merkityksellistä vuorovaikutusta

Lisätiedot

Keskeneräisten tarujen kirja

Keskeneräisten tarujen kirja Keskeneräisten tarujen kirja Tarve kokeilla jotain uutta Peliesittelyt ja digitarina Laadi peliesittely valitsemastasi pelistä. Sisällytä esittelyysi ainakin seuraavat asiat: Pelin nimi Lyhyt esittely

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu Kiveen hakattu 2/2013 Aleksis Kiven peruskoulu Sisällysluettelo Pääkirjoitus Minun proggikseni 3 Proggislogokilpailu 2013 5 Sarjakuvia 6 Koulu alkoi ja musiikki soi 10 Koululehti sai nimen 12 Lomatoivoituksia

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE

TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE TAMPEREEN YLIOPISTO TIEDOTUSOPIN VALINTAKOE 12.6.2006 Tiedotusopin valintakoe koostuu neljästä tehtäväkokonaisuudesta. Valintakokeesta voi saada yhteensä 60 pistettä. Kokeen eri osat tuottavat pisteitä

Lisätiedot

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla 1. Perustiedot a. Roosa Haapa, Hotelli-, ravintola-, cateringala, b. The Sandwich Company, The Diamond, Derry, Northern Ireland, http://www.thesandwichco.com/stores/thediamond.php

Lisätiedot

Papuri.papunet.net. Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman

Papuri.papunet.net. Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman Papuri.papunet.net Oma ääni kuuluviin! Näin teet oman radio-ohjelman Tiesitkö, että kuka tahansa voi tehdä itse oman radio-ohjelman internetiin? Tässä kirjassa kerrotaan, miten se onnistuu. Saat ohjeet

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 NOUSE TAKAISIN YLÖS, TEFIK! Elokuvan esittely:

DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 NOUSE TAKAISIN YLÖS, TEFIK! Elokuvan esittely: lasten ja nuorten dokumenttielokuvatapahtuma DOKKINO OPETUSMATERIAALI 2016 NOUSE TAKAISIN YLÖS, TEFIK! Elokuvan esittely: 10-vuotias Tefik on kotoisin Kosovosta mutta asuu tällä hetkellä perheensä kanssa

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana.

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana. Muistatko? hanke Kysymykset yksilöhaastatteluun Alkulämmittelynä toimivat jokaisen haastattelun alussa täytettävän perustietolomakkeen kysymykset (nimi, syntymäaika ja paikka, osoite jne.). Haastattelun

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

9.-luokkalaisen kulttuurikansio

9.-luokkalaisen kulttuurikansio 9.-luokkalaisen kulttuurikansio Kokoa kulttuurikansioon puolen vuoden ajan kulttuurielämyksiäsi. Kulttuurikansio palautetaan opettajalle 31.3. 2009. Liimaa pääsyliput kansioon! Pakolliset sivut Huom! -

Lisätiedot

TEHTÄVÄ 1 Ennakolta luettava pääsykoekirja: Charlie Gere: Digitaalinen kulttuuri, 2006.

TEHTÄVÄ 1 Ennakolta luettava pääsykoekirja: Charlie Gere: Digitaalinen kulttuuri, 2006. AUDIOVISUAALISEN MEDIAKULTTUURIN KOULUTUSOHJELMA 2007 V A L I N T A K O E T E H T Ä V Ä T TEHTÄVÄ 1 Ennakolta luettava pääsykoekirja: Charlie Gere: Digitaalinen kulttuuri, 2006. Digitaalisen kulttuurin

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 tuetusti / vaihtelevasti / hyvin / erinomaisesti vuosiluokka 1 2 3 4 käyttäytyminen Otat muut huomioon ja luot toiminnallasi myönteistä ilmapiiriä.

Lisätiedot

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa

Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa 2009-2013 Suomalainen kulttuuri ja elämäntapa Suomalainen ajankäyttö Suomalainen viestintä ja käytöstavat Suomalainen elämäntapa Aikatauluja ja sovittuja tapaamisaikoja on hyvä noudattaa täsmällisesti.

Lisätiedot

KESKUSTELUJA KELASSA. Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto

KESKUSTELUJA KELASSA. Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto KESKUSTELUJA KELASSA Kansalaisopistot kotouttamisen tukena hanke/opetushallitus 2007 2008 Kuopion kansalaisopisto Materiaalin tekijät: Teksti: Mirja Manninen Ulkoasu/muokkaus: Sari Pajarinen Piirroskuvat:

Lisätiedot

oppimispeli esi- ja alkuopetusikäisten lasten matemaattisten taitojen tukemiseen

oppimispeli esi- ja alkuopetusikäisten lasten matemaattisten taitojen tukemiseen oppimispeli esi- ja alkuopetusikäisten lasten matemaattisten taitojen tukemiseen ILMAINEN Lukimat-verkkopalvelun (www.lukimat.fi) kautta saatava tietokonepeli EKAPELI-MATIKKA Ekapeli-Matikka on tarkoitettu

Lisätiedot

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste 26.1.2011 Suomussalmi Ämmänsaaren seurakuntatalo Illan ohjelma Ilmoittautumiset ja iltakahvit Illan teemojen ja keskustelumenetelmän esittely

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat

Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat Merja Salmi, Sosiaalitaito 14.1.2016 Lapsen ääni lapset informantteina Meillä on varsin vähän systemaattisesti koottua tietoa lasten arkeen liittyvistä

Lisätiedot

KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Käyttäjäaineiston tulkinta. Tehtävä Käyttäjäaineiston tulkinta ja suunnitteluvaatimukset. Katja Soini TaiK 11.4.

KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Käyttäjäaineiston tulkinta. Tehtävä Käyttäjäaineiston tulkinta ja suunnitteluvaatimukset. Katja Soini TaiK 11.4. KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op Käyttäjäaineiston tulkinta Katja Soini TaiK 11.4.2007 1. MÄÄRITTELE 2. TUNNISTA RATKAISU 5. ARVIOI 3. MÄÄRITTELE 4. LUO Aiheena keskiviikkona 11.4.2007 Luento Käyttäjäaineiston

Lisätiedot

Kuukauden kuvat kerhon galleriaan 1.4.2016 lähtien kuukaudenkuvaajan kuvagalleria on siirretty uudelle palvelimelle osoitteeseen:

Kuukauden kuvat kerhon galleriaan 1.4.2016 lähtien kuukaudenkuvaajan kuvagalleria on siirretty uudelle palvelimelle osoitteeseen: Kuukauden kuvat kerhon galleriaan 1.4.2016 lähtien kuukaudenkuvaajan kuvagalleria on siirretty uudelle palvelimelle osoitteeseen: http://www.kamera73.fi/kuukaudenkuvaaja Kukin seuran jäsen voi laittaa

Lisätiedot

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,

Lisätiedot

2 Suomen kielen äänteet

2 Suomen kielen äänteet 1 Ruudulla on ensin vain Ali. Linkit kolmeen suomen kielen äänteiden alakokonaisuuteen (2.1 Kirjaintarjottimeen, 2.2 Yksittäisiin äänteisiin sekä 2.3 Äänteistä tavuiksi ja sanoiksi) ilmestyvät ruudulle

Lisätiedot

Kun et saa heitä näkemään valoa, saa heidät tuntemaan sen lämpö

Kun et saa heitä näkemään valoa, saa heidät tuntemaan sen lämpö KAUPANPÄÄTÖS Tapio Joki Johdanto Kun et saa heitä näkemään valoa, saa heidät tuntemaan sen lämpö K aupanpäätös on usein sekä myyjille että asiakkaille stressaavin vaihe myyntikeskustelussa ja kaikki se

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Lukijaprofiili Suomen Kuvalehti 2013

Lukijaprofiili Suomen Kuvalehti 2013 Lukijaprofiili Suomen Kuvalehti 2013 Suomen Kuvalehti Viikoittain ilmestyvä ajankohtaislehti: reportaaseja, haastatteluja ja uutisanalyyseja Lukijoita 303 000 Lukuminuutit 91 87 Lukukerrat 2,8 Mies 49

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot