Loppuraportti ARA-rahoitusjaksosta

Transkriptio

1 NUORTEN ASUMISEN TUKEMINEN JA ASUNNOT- TOMUUDEN EHKÄISY

2 NUORTEN ASUMISEN TUKEMINEN Keväällä 2011 nousi huoli nuorten asumisen neuvonta- ja tukipalvelutarjonnan riittävyydestä Porvoossa esille montaa eri kautta ja sivistystoimen ja sosiaali- ja perhepalveluiden työntekijät lähtivät selvittämään asiaa. Valtioneuvoston vahvistamassa Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmassa on koottu valtakunnallista yhteenvetoa nuorten asunnottomuudesta ja tuetun asumisen tarpeesta. Nuoret itsenäistyvät varhain. Vanhempien luona asuu kolmannes vuotiaista, mutta vuotiaista kotona asuu enää kolme prosenttia. Ensimmäinen asunto on yleensä vuokrattu, mutta 26-vuotiaista jo 40 prosenttia asuu omistusasunnossa. Ensiasunnonhankkijoiden ongelmana ovat pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa korkeiksi kohonneet asuntojen hinnat. Viime vuosina vuokra-asuntojen saatavuus on ollut kohtuullinen, mutta esimerkiksi vaadittavat takuuvuokrat nostavat nuorilla kynnystä oman asunnon saamiseen. Takuuvuokrien osalta tilannetta voisi helpottaa esimerkiksi sosiaalisen luototuksen tai toimeentulotuen kautta. Pula pienistä ja kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista koskettaa nuoria. Vuokramarkkinoiden arvioidaan kiristyvän selvästi tulevina vuosina. (Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma ). Porvoossa sosiaali- ja perhepalvelut maksaa vuosittain useiden nuorten takuuvuokrat ja valitettavan usein takuuvuokria ei saada takaisin, koska nuori ei osaa huolehtia asunnostaan ja sen kunnosta. Erittäin usein käy myös niin, että vuokralainen haluaa hoitaa asumisensa sopimusten mukaisesti, mutta ystäväpiiri käyttää asuntoa hyväkseen ja aikaansaa siihen vahinkoja, joiden kustannukset ylittävät takuuvuokraosuuden. Viime vuosina on arvioiden mukaan ollut asunnottomina vuosittain noin 1400 alle 25-vuotiasta, sekä lisäksi pieni määrä nuoria perheitä. Asunnottomiksi luokiteltavista suurin ryhmä on tilapäisesti tuttavien ja sukulaisten luona kiertävät. Asunnottomista elää kasvukeskusseuduilla 80 prosenttia, pääkaupunkiseudulla heistä on yli puolet. On arvioitu, että yksin asuvista asunnottomista vain alle kolmannes on asutettavissa suoraan normaaliin vuokra-asuntoon. Noin neljäsosa tarvitsee jonkinlaista tukea asumiseensa ja loput eli lähes puolet tarvitsee paikan, jossa on tukea ja valvontaa vuorokauden ympäri. Mainittu koskee kaikkia asunnottomia, mutta nuorista asunnottomista suuri osa tarvitsee merkittäviä tukipalveluita esimerkiksi päihde- tai mielenterveysongelmiensa vuoksi. (Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma ). Porvoon asunnottomien nuorten määrää on vaikea tarkkaan arvioida, mutta heitä on kuitenkin useita kymmeniä. Asunnottomuus yhdistyy yleensä muihin vaikeuksiin ja sitä seuraa poikkeuksetta muita ongelmia (opintojen keskeytyminen, työttömyys, sosiaaliset ja taloudelliset ongelmat). Nuorten asumisen tukemista varten on Suomessa runsaasti erilaisia toimintamalleja ja kokeiluhankkeita. Niiden lähtökohtana on tarjota nuorelle asunnon lisäksi tukea elämäntilanteeseen ja arkeen. Tukiasuminen antaa mahdollisuuden opetella itsenäistä asumista, omien asioiden hoitamista sekä itsestä huolehtimista turvallisissa olosuhteissa ohjaajien tukemana. Asukkaalle etsitään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa tarpeenmukaiset tukipalvelut. Tuetun asumisen jakson aikana suunnitellaan ja varmistetaan myös seuraavaan asuntoon siirtyminen. Tukea tarjotaan usein myös asukkaan itse vuokraamaan asuntoon. Tuettua asumista kevyempi malli on asumisneuvonta, jolla Nuorisoasuntoliiton määritelmän mukaan tarkoitetaan pääosin sosiaali- ja nuorisotyön menetelmin asukkaiden kanssa tehtävää asukastyötä, jonka tavoitteena on turvata asumisen onnistuminen sekä ehkäistä ja minimoida asumisen kriisiytymistä. Keskeisiä työprosesseja ovat asukkaiden perehdyttäminen sekä rästi- ja häiriöpuuttuminen. Asumisohjaus puolestaan on tarkoitettu nuorille jotka tarvitsevat kevyttä tukea. Tarkoitus on ennaltaehkäistä asumisen kriisiytyminen. Asumisohjaus keskittyy vain asumiseen. Porvoossa on Alkuasuntojen omistamana kaksi nuorisoasuntokohdetta, 1989 valmistunut Runeberginkatu 32 ja keväällä 2011 valmistunut Peipon kolmion kohde. Pois Mamman

3 Padalta ry on Raha-automaattiyhdistyksen tuella jo pitkään tehnyt asumisohjausta ja tuetun asumisen työtä Runeberginkadun nuorisoasunnoissa. Nuorten vaikeudet ja asumiseen liittyvät ongelmat ovat kuitenkin tällä hetkellä niin laajat, että yhden työntekijän resurssit eivät riitä tilanteen hallinnassa pitämiseen. Asuntojen määrä ei myöskään ole riittävä, vaan sosiaalipalveluilla ja asuntotoimistolla on jatkuva puute nuorille tarjottavista asunnoista. Työn toteuttaminen Keväällä 2011 tehtiin laaja nuorten asumista ja siihen liittyviä tukitarpeita koskeva selvitys. Tämän selvityksen pohjalta on laadittu nuorten asumisen monipuolista tukemista tarjoava hankesuunnitelma. Suunnitelmaa on alettu toteuttamaan vaiheittain keväästä 2012 alkaen. Asunnottomuuden ehkäisy myös aikuisten kohdalla liitettiin hankkeeseen mukaan Tässä raportissa keskitytään kuitenkin nuorten asumisen tukeen. Toimenpide-ehdotukset ja niiden toteuttaminen 1. Nuorten asumisen ohjausryhmä Perustettiin nuorten asumisen ohjausryhmä: pj Tuija Öberg, sivistystoimen johto, kehittämispäällikkö Maria Andersson, sosiaali- ja perhepalvelut, sosiaali- ja perhepalveluiden johtaja Annika Immonen, lapsiperhetyö, lapsiperhetyön päällikkö Anne Green, aikuissosiaalityö, aikuissosiaalityön päällikkö Noora Floor-Berg, nuorisopalvelut, nuorisotyön koordinaattori Katja Voutilainen, työllisyyspalvelut, sosiaaliohjaaja Ulf Backman, asuntotoimisto, asuntopäällikkö Ohjausryhmän nimeksi on otettu Nuorten asumisen ohjausryhmä. Tällä nimellä halutaan korostaa sitä, että tuettua asumista tarvitsevien nuorten lisäksi myös aivan tavalliset nuoret tarvitsevat ulkopuolista apua ja ohjausta aloittaessaan itsenäisen asumisen. Syksystä 2013 alkaen myös nuorten asumisen palveluohjaaja Mikael Lökfors on osallistunut ohjausryhmän työskentelyyn. Ohjausryhmän tehtävänä on varmistaa, että nuori saa tarvitsemansa itsenäiseen asumiseen liittyvän tuen ja kehittää sekä olemassa olevia että uusia toimintamalleja ja tukimuotoja tuen riittävyyden turvaamiseksi. 2. Valvoja Runeberginkadun nuorisoasuntokohteessa Runeberginkadun nuorisoasuntokohteeseen palkattiin palkkatuella valvoja ajalle Harri Blomeruksen viikkotyöaika oli 28 tuntia. Tavoitteena oli lisätä aikuisten läsnäoloa nuorten asukkaiden ilta- ja viikonloppuaikoihin. Noora Floor-Berg nuorisopalveluista toimi lähiesimiehenä ja Kalle Sola Pois Mamman Padalta ry:stä työhön perehdyttäjänä ja ohjaajana. Valvojan toiminnasta on saatu myönteistä palautetta ja aikuisen läsnäolo illoissa ja viikonlopuissa on lisännyt asukkaiden turvallisuudentunnetta. Vastaavan tyyppistä työntekijää tarvitaan myös jatkossa. Toiminnan toteutusta jatkossa valmistellaan yhdessä Pois Mamman Padalta ry:n kanssa. Pois Mamman padalta ry (nimi muutettu kesäkuussa 2016 NAL Itä-Uusimaa ry:ksi) on alkaen palkannut paikka nuorelle -hankkeen kautta asumisohjaajan tukemaan ja kehittämään asukkaiden yhteistoimintaa ja hyvinvointia omissa asuntokohteissaan.

4 3. Sosiaali- ja perhepalvelut ostaa kokeiluluonteisesti sosiaalisen isännöinnin palveluja myös nuorille Sosiaalisen isännöinnin sijaan on siirrytty puhumaan asumisohjauspalveluista. Asumisohjauspalveluita kohdistetaan kaiken ikäisille kuntalaisille, niitä tuotetaan omana toimintana kaupungin sisällä ja hankitaan ostopalveluina kaupungin ulkopuolelta. Keskimäärin kuudelle nuorelle on koko jakson ajan ostettu asumisohjauspalvelua. Tälläkin hetkellä ( ) asumisohjauspalvelua ostetaan kuudelle (6) nuorelle Samaria ry:ltä. 4. Tukihenkilöitä koulutetaan nuorten monimuotoisen tuen mahdollistamiseksi Tukihenkilöitä on koulutettu helmi-maaliskuussa 2012 Ehjä ry:n koulutuspaketilla ja syksyllä 2012 ja keväällä 2013 oman henkilökunnan voimin. Tukihenkilöitä on koulutettu yhteensä 17. Nämä tukihenkilöt ovat toimineet arjen apuna nuorten itsenäistymiseen liittyvissä asioissa. Nuorisopalvelut on koordinoinut tukihenkilötoimintaa. Tukihenkilöille maksettiin pieni kuukausipalkkio ja kulukorvaus. Tukihenkilötoiminta päättyi vuoden vaihteessa Toiminnan ylläpitäminen vs. saatu hyöty ei kohdannut, nuorten moninaiset ongelmat vaativat joka tapauksessa ammattilaisten tukea tukihenkilön rinnalle nuoren elämässä. Toiminnassa mukana olleet nuoret kuitenkin kokivat saamansa tuen erittäin positiivisena, mutta eivät kuitenkaan kokeneet tukihenkilön erityisesti vaikuttaneen heidän elämäntilanteensa. Tukihenkilötoiminnan osalta pyritään löytämään toimintamalli, jossa vapaaehtoisten osaaminen ja nuorten tarvitsema tuki olisi tasapainossa. Kohderyhmän tulisi ehkä olla iältään nuorempi kuin itsenäistä asumista suunnittelevat nuoret ovat. Porvoossa valmistellaan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa. Siinä on yhdeksi kehittämistoimenpiteeksi nostettu vertais- ja tukihenkilötoiminnan käynnistäminen yläkouluikäisille. 5. Asumisen palveluohjaaja tukemaan nuorten itsenäistä asumista Jaksolle palkattiin kokopäiväinen asumisohjaaja nuorten tukemiseen asumiseen liittyvissä asioissa. Tämän työntekijän saanti on osoittautunut välttämättömäksi, jotta asumisohjausta, -neuvontaa ja tukea pystyttäisiin laajentamaan myös niiden nuoriin, joilla ei vielä ole erityisiä vaikeuksia asumisessa eikä niin ollen myöskään sosiaali- ja perhepalveluiden asiakkuutta. Asumisohjaajana toimii Mikael Lökfors, jolla on nuorisotyöntekijän koulutus ja useiden vuosien työkokemus mm. nuorisotyöstä ja kunnallisista sekä yksityisistä nuoriso- ja lastenkodeista. Toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea syrjäytyneitä ja vaikeasti asutettavia nuoria asiakkaita, ennalta ehkäistä vuokravelkojen kasvua ja tukea asiakkaita arjenhallinnan löytymisessä ja ylläpitämisessä sekä asumisen turvaamisessa. Lisäksi tavoitteena on jakaa tietoa asumisesta jo ennalta omilleen muuttaville tai sitä suunniteleville nuorille. Asumisen palveluohjaajan toimi vakinaistettiin vuoden 2015 alusta alkaen. Jo nyt on selvää, että tehtäväkenttä on niin laaja ja asiakasmäärät niin suuria, että työn keventämiseksi tarvitaan toinen asumisohjaaja kentälle. Tämä mahdollistaa myös työparityön nuorten asumisen tukemisessa. Tälläkin ratkaisulla olemme edelleen kaukana siitä ajatuksesta, että pystyisimme tukemaan ns. tavallisia nuoria heidän suunnitellessaan itsenäiseen asumiseen siirtymistä. Resurssit kuluvat edelleen vahvaa tukea tarvitsevien nuorten auttamiseen. Lisätuen tuottamiseksi päätettiin palkata asumisohjaaja. Perintörahalla on määräaikaiseen toimeen ajalle palkattu sosiaalialan ohjaaja Taru Liikamaa. Ajalla on asutettu vuotiasta nuorta. Tehdyistä vuokrasopimuksista 12 on jouduttu eri sysitä purkamaan.

5 6. Asumisen ABC-kurssit ja erilaiset elämänhallintaa tukevat koulutukset Nuorisotyön koordinaattori, Pomp ry:n toiminnanjohtaja ja asumisen palveluohjaaja ovat yhteistyössä käynnistäneet vuonna 2013 Nuorisoasuntoliiton asumisen ABC-kurssien pitämisen. Kursseja pidetään valittujen kohderyhmien lisäksi paikallisissa lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa. Kursseja pidetään sekä suomen- että ruotsinkielellä. Lisäksi kursseja on järjestetty nuorisoasunnoilla kuukausittain Porvoon nuorisoasuntojen asukkaille. Syksyllä 2015 saatiin Luckanin Ung Info mukaan toimintaan ja ruotsinkieliset asumisen ABC-kurssit toteutetaan heidän kauttaan. 7. Nuotta-asumisyksikkö Nuotta-asumisyksikkö on aloittanut toimintansa Palomäen palvelukeskuksessa. Sosiaalija terveystoimi on perustanut yksikön ajalle Yksikössä on kaksi ohjaajaa ja huone neljälle vuotiaalle kodin ulkopuolelle sijoitetulle nuorelle, jotka tukiasumisen avulla saavat tarvitsemaansa apua pystyäkseen siirtymään kevyemmin tuettuun asumiseen täysi-ikäisiksi tullessaan. Nuotalla on oma ohjausryhmä, joka ohjaa ja arvioi toimintaa. Asumisyksikön toiminta jatkui myös vuoden 2014 määräaikaisena toimintana, vakinaistettiin 2015 alusta. 8. Hätämajoitusmahdollisuuden tarjoaminen 9. Asumisyksikkö Joulukuusta 2013 alkaen on nuorten asumishankkeelle vuokrattu nuorisoasuntokiinteistöstä huoneisto, johon 1-2 akuutissa asuntotarpeessa olevaa nuorta voitiin tilapäisesti majoittaa asioiden selvittämisen ajaksi. Kesäkuun 2014 alusta alkaen käytössä on suurempi huoneisto, jossa on kaksi erillistä huonetta ja yhteinen keittiö/oleskelutila. Tämä mahdollistaa kahden nuoren samanaikaisen majoittamisen omiin huoneisiin sekä hätätilanteessa vielä kolmannenkin nuoren majoittamisen huoneistoon. Tarve tälle toiminnalle on kova ja huoneisto on ollut jatkuvasti käytössä. Tälläkin hetkellä on tiedossa nuoria, jotka pitäisi saada väliaikaisesti asutettua. Yhteensä 12 nuorta on käyttänyt hätämajoitusta lyhytaikaisena asuntona. Hätämajoituksen valvonnasta ja käytännön toiminnasta vastaavat asumisohjaajat, nuorisotyön koordinaattori, etsivän nuorisotyön työntekijät, työpajojen sosiaaliohjaaja ja Nuottaasumisyksikkö. Hätämajoituksen vuokrasopimus on voimassa asti, mutta sitä on tarkoitus jatkaa ja toiminnan kustannukset pyritään saamaan aikuissosiaalityön talousarvioon. Vuoden 2014 aikana on aloitettu erillisen nuorten asumisyksikön suunnittelu. Porvoossa on pula pienistä asunnoista. Lisäksi on paljon nuoria, joille tuettu asuminen on ainoa vaihtoehto asumisen turvaamiseksi itsenäistymisen alkutaipaleella. Eri ammattilaisista koottu yksikkö, jolla on mahdollisuus tukea nuoria reaaliaikaisesti ja suunnitelmallisesti heidän omissa asunnoissaan voisi olla ratkaisu tämä hetken moniongelmaisten nuorten tukemiseen. Tällaisessa yksikössä voisi yhdistää olemassa olevat kehittämistoimenpiteet ja koordinoidusti tukea nuoria asumisen ja itsenäistymisen kentällä. Asian valmistelu jatkuu edelleen. 10. Yhteistyö asuntoyhtiöiden kanssa Asumisohjaajat tekevät tiivistä yhteistyötä asuntoyhtiöiden kanssa ja valtaosin yhteistyö on sujunut hyvin. Ohjausryhmä näki kuitenkin yhteistyössä kehittämisen tarvetta, ja päätti kevään 2015 toiminnan kehittämispäivässään kutsua asuntoyhtiöiden edustajat yhteiseen tapaamiseen

6 ohjausryhmän kanssa. Tapaamisen tavoitteena oli kehittää ja aikaansaada yhteisiä työmuotoja ja -tapoja nuorten asumiseen liittyvien asioiden parantamiseksi. Tapaaminen koettiin antoisaksi ja yhteistyö on kehittynyt hyvin sen jälkeen. Tapaamisessa tehtiin yhteinen päätös vuosittaisesta yhteispalaverista syyskauden alussa. 11. Muita toimenpiteitä Työaikaresurssia on ohjattu ja ohjataan nuorten asumisen tukemisen koordinointiin Nuorisopalveluiden erityisnuorisotyöstä ja etsivästä nuorisotyöstä vastaavan nuorisotyön koordinaattorin tehtäviin kuuluu myös nuorten asumisen tukemiseen liittyvä koordinointitehtävä. Remppapaja Remppapajatoiminnan käynnistäminen. Remppapajatoiminnassa on tarkoitus saada nuoret mukaan kunnostamaan asuntoja vuokralaisen vaihtuessa. Rempparyhmään pyritään saamaan mukaan nuori, joka tulee muuttamaan ko. asuntoon. Remppapajaa on kokeiltu Runeberginkatu 32:ssa keväällä Kokeilu sujui hyvin. Remppapaja toteutettiin nuorten työpajojen duunijengin voimin. Pintaremonttia oli toteuttamassa 1 ohjaaja ja 4 nuorta. Tiiviimpää yhteistyötä kaupungin asuntotoimiston kanssa tarvitaan, jotta toiminta saadaan kunnolla vauhtiin. Toimintamalli koetaan edelleen hyvänä ja valmiudet sen käyttöönottoon on olemassa heti kun sopiva remonttikohde löytyy. Muu kehittämistoiminta Syksyllä 2014 aloitettiin nuorten parissa toimivien ammattilaisten toimintamallien ja työtapojen selkiyttäminen parempien työtulosten ja asiakkaan kannalta paremman työn toimivuuden aikaansaamiseksi. Työ käynnistyi syyskuussa pidetyllä kokopäiväisellä workshop -tilaisuudella. Palvelutarjontaa ja palveluista tiedottamista on Porvoossa kehitetty yhden luukun suuntaan otettiin käyttöön Koppari -verkkopalvelukarttasovellus nuorten tukemiseen ja käynnistyi nuorten ohjaamotoiminta. Asumiseen liittyvät kysymykset ovat työn ja koulutuksen ohella yleisimmät kummassakin palvelussa. Koppari löytyy osoitteesta Palvelu on suomen ja ruotsin kielellä. AIKAANSAATAVA SÄÄSTÖ JA VAIKUTUKSET PITKÄLLÄ AIKAVÄLILLÄ Porvoon sosiaali- ja perhetyö maksaa vuodessa arviolta euroa nuorten asumisen takuuvuokrina ja vuokrarästien maksuina. Lisäksi maksetaan usealle alle 25-vuotiaalle toimeentulotukea. Osa takuuvuokrista saataisiin takaisin, mikäli nuorten asumista pystyttäisiin nykyistä paremmin tukemaan. Elämänhallinnan parantuessa myös työssäkäynti helpottuu, jolloin toimeentulotuen ja vuokrarästien määrät vähenevät tuettujen nuorten kohdalla. Toimiva yhteistyöverkosto ja asumisen tukipalvelut lyhentävät asiakkuuksia koko palveluverkostossa. Varhainen tuki vähentää terveyspalveluiden käyttöä myöhemmässä vaiheessa. Nuorten enemmistön hyvinvointi on lisääntynyt, mutta prosentin vähemmistöllä pahoinvointi lisääntyy. Vaikeat ongelmat kasaantuvat pienelle vähemmistölle (3 5 prosenttia), jonka ongelmat ovat hyvin vakavia. Sisäministeriö on nostanut syrjäytymisen maamme kaikkein keskeisimmäksi sisäiseksi uhaksi. Erityishuomio on nimenomaan lasten ja nuorten syrjäytymisessä ja ongelmien periytymisessä sukupolvelta toiselle. On laskettu, että nuorena syrjäytyvän henkilön yhteiskunnalle aiheuttamat kustannukset ovat hänen elinkaarensa aikana 1,2 miljoonaa euroa. Huumeita käyttävän nuoren hoitokulut ovat vuodessa jopa yli euroa. (Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma ).

7 Porvoon poliisi on ilmoittanut yhä useammin törmänneensä nuoreen rikoksentekijään, jolta puuttuu vakituinen asunto. Ilman vakinaista asuntoa olevien nuorten tutkintavankien sijoittaminen tutkintavankeuden ajalle aiheuttaa vuositasolla euron kustannukset. Vuoden 2016 kustannukset syyskuun alkuun mennessä ovat olleet n euroa. Nuorten elämisen laatu paranee. Vuoden 2015 toiminnasta on tehty useita toimintokohtaisia erillisraportteja. TYÖTÄ TULEE JATKAA Ulkopuolisen rahoituksen saanti, perintövarat ja kaupungin oma panostus mahdollistavat tämän toimintakokonaisuuden jatkamisen. Tähän astiset kokemukset käynnistetyistä toimenpiteistä ja niiden vaikutuksista ovat olleet erittäin myönteisiä, ja toimintaa jatketaan edelleen, jotta todellisia vaikutuksia nuorten elämään ja asumistilanteeseen pystytään aikaansaamaan. Asumisen tuen toimintakokonaisuuden kautta on pystytty lisäämään tietoisuutta ja ymmärrystä asumistilanteen vaikutuksista elämän kokonaistilanteeseen. Asunto on ehdoton edellytys tasapainoiselle elämälle, työlle, opiskelulle ja psyykkiselle sekä sosiaaliselle hyvinvoinnille. On hienoa, että päätöksentekijät Porvoossa ovat kuluneiden vuosien aikana rohkeasti ohjanneet resursseja nuorten asumisen tukemiseen. Porvoossa Nuorten asumisen ohjausryhmä/ Tuija Öberg kehittämispäällikkö

8 Toimenpiteet vuotiaille itsenäistyville, tukea tarvitseville nuorille NUORTEN ASUMISEN OHJAUSRYHMÄ Toimenpide-ehdotukset sekä toteutetut toimenpiteet; kehittäminen ja seuranta Maria Andersson, Annika Immonen, Anne Green, Tuija Öberg, Noora Floor-Berg, Katja Voutilainen, Ulf Backman, Mikael Lökfors Asumisohjauksen ostopalvelut /sosiaali- ja perhepalvelut NUORTEN ASUMISYKSIKKÖ 8-10 asuntoa, suunnitteilla koulutus VALVOJA Runebergin katu 32:een palkkatuella Opiskelijaasunnot TUKIHENKILÖTOIMINTA 15 tukihenkilöä ( ) toiminnalla ohjaustiimi NUORTEN ASUMISEN TUKEMINEN toimenpiteiden käytännön toteutus Työryhmä: Noora Floor-Berg (nuoriso), Katja Voutilainen (sos.terv.), Kalle Sola (NAL) + asiantuntijajäseniä tarpeen mukaan NUOTTA-ASUMISYKSIKKÖ PALO- MÄEN PALVELUKESKUKSESSA jälkihuoltonuorille (3-4) päivitetty mentorointi tiimi ASUMISNEUVONTA -KURSSI Itsenäistyville nuorille Asumisen ABC Nuorten tukiasumisen sopimukset ASUMIS- NEU- VONTA ASUMISEN PALVE- LUOH- JAAJA x 2 Nuorten asumisen tukemiseen REMONT- TIPAJA asuntoja nuorille kokeilu nyk. työpajaresursseilla Aikuisten asumisohjaukseen oma asumisohjaaja Nuorten henkilökohtainen tuki ja neuvonta