TERVEYSTIEDON KOE HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TERVEYSTIEDON KOE 25.9.2015 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ"

Transkriptio

1 TERVEYSTIEDON KOE HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden, sisältöjen ja pisteitysten luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua. Lopullisessa arvostelussa käytettävistä kriteereistä päättää tutkintoaineen sensorikunta. Terveystieto-oppiaine rakentuu monitieteiselle tietoperustalle ja kokonaisvaltaiselle ymmärrykselle terveydestä ja sen yksilöllisistä, yhteisöllisistä ja yhteiskunnallisista edellytyksistä. Terveyden moniulotteisuuden vuoksi terveysteemoja tulee lähestyä eri näkökulmista. Hyvässä vastauksessa on osattu valita tarkasteluun tehtävän kannalta olennaiset näkökulmat ja vastaus osoittaa asiatietojen laajaa hallintaa. Terveyteen liittyvän tiedon lisääntyvä määrä edellyttää monipuolista tiedonkäsittelyä ja kykyä itsenäiseen kriittiseen ajatteluun. Tehtävän niin vaatiessa terveyteen ja sairauteen liittyvää tietoa on pystytty soveltamaan, analysoimaan, arvioimaan ja asettamaan laajempiin asiayhteyksiin. Hyvässä vastauksessa asioiden välisiä yhteyksiä, syy-seuraussuhteita ja vuorovaikutusmekanismeja tarkastellaan asianmukaisesti, annetaan havainnollistavia esimerkkejä ja hyödynnetään ajankohtaista tietoa tehtävänannon puitteissa. Tulkinnoille, johtopäätöksille ja terveyteen liittyvälle eettiselle arvopohdinnalle ovat luonteenomaisia ehdollisuus ja avoimuus. Toisin sanoen hyvässä vastauksessa punnitaan vaihtoehtoisia näkemyksiä tai huomioidaan poikkeuksia ja erityistapauksia, joita tarkastellaan kriittisesti suhteessa kulttuuriin ja eri aikakausien yhteiskunnalliseen tilanteeseen. Terveystiedon yleissivistävän luonteen ohella terveystiedon aihepiireille on ominaista henkilökohtaisuus ja kokemuksellisuus. Vastaukseen voi sisällyttää harkiten omia näkemyksiä, mutta näitä tulee analysoida ja perustella teorioiden tai faktatietojen avulla. Hyvä vastaus on jäsennelty, johdonmukaisesti etenevä ja asiassa pysyvä kokonaisuus. Teksti on sujuvaa ja kieliasultaan virheetöntä. Käsitteitä käytetään täsmällisesti ja tehtäviin liittyviä aineistoja hyödynnetään tarkoituksenmukaisesti. Luonnehdinnassa on kuvattu kunkin vastauksen olennaisia piirteitä ja sisältöjä. Kokelas voi saada pisteitä myös sellaisista relevanteista tiedoista, näkökulmista tai pohdinnoista, joita tehtäväkohtaisissa kuvauksissa ei tuoda esille.

2 Tehtävä 1 Keliakiaa ja vilja-allergiaa voidaan vertailla syyn, oireiden, toteamisen, hoidon ja esiintyvyyden näkökulmista. Sairauden syy. Keliakia on periytyvä, elinikäinen sairaus, jossa elimistö muodostaa vastaaineita omia kudoksiaan vastaan (ns. autoimmuunisairaus). Keliakiassa viljan tietty proteiini, gluteeni, aiheuttaa ohutsuolen limakalvovaurion ja tulehdusreaktion suolessa. Suolinukka häviää osittain tai kokonaan, ja sen vuoksi ravintoaineiden imeytyminen häiriintyy. Viljaallergiassa elimistö synnyttää vasta-aineita viljan valkuaisaineita eli proteiineja kohtaan. Vilja-allergikko ei yleensä siedä vehnää, ohraa ja ruista. Kauran sopivuus vaihtelee. Henkilö voi allergisoitua myös muille viljoille. Allergisoituminen vaatii altistumisen kyseiselle allergeenille suoraan tai esim. äidinmaidon välityksellä. Oireet. Keliakian tyypillisimmät oireet ovat ripuli, löysät ulosteet, ylävatsan turvotus, ilmavaivat, painonlasku ja lapsilla kasvun hidastuminen. Ihokeliakiassa oireina ovat myös ihottuma ja hampaiden kehityshäiriöt. Monilla oireet ovat lieviä, ja osalla niitä ei ole lainkaan. Viljaallergia ilmenee tavallisimmin iho- tai suolisto-oireina (ihottuma, vatsakivut ja ripuli), mutta myös nuha ja astmaoireet ovat mahdollisia. Ruoka-aineallergiassa reaktio voi tulla ruoan nauttimisen lisäksi siihen koskemalla tai hengitysilman välityksellä. Oireet ilmaantuvat yleensä heti tai muutaman tunnin sisällä ruoan nauttimisen jälkeen. Toteaminen. Keliakiaa voidaan alustavasti etsiä laboratoriokokein tai keliakian pikatestillä, mutta lopullinen diagnoosi tehdään aina ohutsuolen koepalasta. Vilja-allergiaa voidaan tutkia laboratoriokokein, ja lopullinen diagnoosi tehdään välttämisen ja altistuksen avulla. Hoito. Keliakian ainoa hoito on elinikäinen keliakiaruokavalio, joka ei sisällä gluteenipitoisia viljoja (vehnä, ruis, ohra) eikä niistä valmistettuja ruokia ja elintarvikkeita. Tällaisella ruokavaliolla suoli palautuu normaaliksi ja ihokeliaakikon ihottuma paranee. Keliakia ei koskaan parane, vaikka oireet hellittävät tarkalla ruokavaliohoidolla. Halutessaan keliaakikot voivat käyttää kauraa, johon ei ole joutunut vehnää, ohraa tai ruista. Valtaosa keliaakikoista voi syödä gluteenittomia, vehnätärkkelystä sisältäviä elintarvikkeita. Vilja-allergian hoitona on ruokavalio, jossa käytetään allergiaa aiheuttavia viljoja yksilöllisen sietokyvyn mukaan. Vältetyt ruoat korvataan paremmin sopivilla, samantyyppisillä ruuilla, esimerkiksi tummalla riisillä tai maissisuurimoilla. Vaikeissa ruoka-aineallergioissa ruokavaliosta poistetaan kaikki oireita aiheuttavat ruoat. Tämän lisäksi varaudutaan lääkärin ohjeiden mukaisesti tilanteisiin, joissa vahingossa syö allergiaa aiheuttavaa ruoka-ainetta (adrenaliinia sisältävä pistos). Esiintyvyys. Keliakian esiintyvyys Suomessa on noin 2 %. Vasta neljäsosa suomalaisista keliaakikoista, noin , on saanut keliakiadiagnoosin. Keliakia voi puhjeta missä iässä tahansa. Tavallisimmin keliakia todetaan nuorilla aikuisilla. Arvioiden mukaan ruoka-aineallergiaa esiintyy Suomessa 2 4 %:lla aikuisista ja 5 10 %:lla lapsista, ja näistä osa on vilja-allergioita. Alle 1-vuotiaista lapsista noin 1 %:lla on vilja-allergia. Vastauksessa on vertailtu vilja-allergiaa ja keliakiaa yhteensä vähintään kolmesta eri näkökulmasta (syyt, oireet, toteaminen, hoito, esiintyvyys). Vertailu on paikoin pintapuolista.

3 5 pistettä Vastauksessa on vertailtu vilja-allergiaa ja keliakiaa yhteensä vähintään neljästä eri näkökulmasta. Vertailu on yksityiskohtaista ja täsmällistä. Tehtävä 2 WHO:n määritelmän mukaan seksuaaliterveys on fyysisen, emotionaalisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila suhteessa seksuaalisuuteen, ei pelkästään sairauden tai vajaatoiminnan poissaoloa. Seksuaalikäyttäytyminen liittyy terveyteen, ja hyvä seksuaaliterveys edistää ihmisen muuta terveyttä. Hyvä seksuaaliterveys edellyttää positiivista ja kunnioittavaa näkökulmaa seksuaalisuuteen ja seksuaalisiin suhteisiin, samoin kuin mahdollisuuden nautinnollisiin ja turvallisiin seksuaalisiin kokemuksiin vapaana pakottamisesta, riistosta ja väkivallasta. Jotta hyvä seksuaaliterveys voidaan saavuttaa ja ylläpitää, kaikkien ihmisten seksuaalioikeuksia tulee kunnioittaa, suojella sekä saattaa ne voimaan. Lisääntymisterveydellä tarkoitetaan seksuaalisuuteen, hedelmällisyyteen ja sukupuolitauteihin liittyviä tekijöitä. Ehkäisypilleri tuli Yhdysvaltain markkinoille Ensin se hyväksyttiin vain kuukautishäiriöiden hoitamiseen, ja vuonna 1960 se hyväksyttiin ehkäisytarkoituksessa. Tämän jälkeen käyttö yleistyi Yhdysvalloissa, ja samansuuntainen nopea leviäminen tapahtui myös Suomessa ja muualla Euroopassa. Ehkäisypillerien vaikutuksia seksuaali- ja lisääntymisterveyteen voidaan tarkastella esimerkiksi yksilö- sekä yhteisö- ja yhteiskuntatasolla. Yksilötason vaikutuksia ovat esimerkiksi mahdollisuus perhesuunnitteluun (lasten syntymäajankohta ja lukumäärä) naisen oikeus omaan kehoonsa, esim. oikeus nauttia seksistä ilman raskaaksi tulemisen pelkoa äitiyskuolleisuuden väheneminen suunnittelemattomien raskauksien ja raskaudenkeskeytysten väheneminen pillerien hormonaaliset sivuvaikutukset, jotka voivat olla fyysisiä (esim. veritulppien lisääntyminen, kuukautiskipujen väheneminen, aknen lievittyminen, runsaiden kuukautisten hoito) tai psyykkisiä (esim. mielialamuutokset) mahdollisuus sukupuolisuhteiden määrän lisääntymiseen ja siten sukupuolitautien leviämisen lisääntyminen kondomin käytön väheneminen, mikä altistaa sukupuolitautien lisääntymiselle. Yhteisö- ja yhteiskuntatason vaikutuksia ovat esimerkiksi naisen asema ja tasa-arvo suhteessa miehiin, naisilla oikeus päättää, milloin ja kenen kanssa harrastaa seksiä ilman raskaaksi tulemisen pelkoa seksuaalikulttuurin muuttuminen vapaamielisemmäksi ja moniarvoisemmaksi synnytysiän nousu kulttuuritaustasta ja -ympäristöstä riippuvat vaikutukset, esim. uskonnollinen vakaumus saattaa kieltää ehkäisyn käytön. Vastauksessa pohditaan e-pillerin keksimisen vaikutuksia seksuaali- ja lisääntymisterveyteen vähintään neljästä näkökulmasta (ranskalaiset viivat). Esitetyt perustelut ovat pääosin asianmukaisia.

4 5 pistettä Vastauksessa pohditaan e-pillerin keksimisen vaikutuksia monipuolisesti (vähintään 6 tekijää) ja analyyttisesti, niin että tarkastelussa on mukana sekä yksilö- että yhteisö- ja yhteiskuntatason vaikutuksia. Vastauksessa huomioidaan e-pillerin keksimiseen liittyviä myönteisiä ja kielteisiä piirteitä. Tehtävä 3 Maailman terveysjärjestön (WHO 2014) arvion mukaan vuonna 2012 ilmansaasteet aiheuttivat noin 7 miljoonan ihmisen menehtymisen. Ilmansaasteet ovatkin merkittävin terveyteen liittyvistä ympäristötekijöistä. Kehittyneissä maissa keskeisiä ilmansaasteiden lähteitä ovat tieliikenne, energiantuotanto, teollisuus ja puun pienpoltto. Suomessa ilmansaasteiden pitoisuuksiin vaikuttaa merkittävästi Euroopasta tuleva kaukokulkeuma. Ilmansaasteilla tarkoitetaan hiukkasmaisia tai kaasumaisia aineita, joilla on haitallisia vaikutuksia terveyteen tai elinympäristöön. Keskeisiä ilmansaasteita ovat pienhiukkaset, otsoni, typen oksidit, hiilivedyt ja hiilimonoksidi. Pienhiukkaset (läpimitta alle 2,5 mikrometriä) pystyvät tunkeutumaan keuhkoputkiin, keuhkorakkuloihin ja vereen, jonka mukana ne kulkeutuvat edelleen sydämeen, aivoihin, munuaisiin ja maksaan. Ne voivat aiheuttaa elimistöön kroonisen tulehdustilan, lisätä veren hyytymistaipumusta, vaikuttaa autonomisen hermoston toimintaan ja sydämen sykkeen säätelyyn, valtimoiden supistumisherkkyyteen ja kohottaa verenpainetta. Pitkäaikainen altistuminen riittäville pienhiukkaspitoisuuksille voi siten aiheuttaa sydän- ja verisuonitauteja (sydänkohtaukset, aivoverenkierron häiriöt tai aivohalvaukset) sekä hengityselinsairauksia (keuhkoahtaumatauti, keuhkosyöpä). Hiukkaset voivat heikentää munuaisten toimintaa, mikä osaltaan altistaa sydän- ja verisuonitaudeille. Pienhiukkaset on myös yhdistetty kasvaneeseen diabetesriskiin. Otsoni on haitallisin kaasumaisista aineista. Se hapettaa entsyymejä, proteiineja ja rasvahappoja ja voi korkeina pitoisuuksina tai pitkäaikaisessa altistuksessa vaurioittaa hengitysteitä, aiheuttaa tulehdusta keuhkokudokseen ja nopeuttaa kudoksen ikääntymistä, vaikeuttaa kaasujen vaihtoa verenkierrossa sekä mahdollisesti aiheuttaa syöpää. Myös typen oksidit ovat hapettimia, ja ne pystyvät tunkeutumaan syvälle hengitysteihin. Typen oksidit voivat supistaa keuhkoputkia, heikentää hengityselimistön puolustus- ja puhdistusmekanismeja, aiheuttaa hengitystieinfektioita sekä lisätä herkkyyttä muille ärsykkeille (mm. siitepölyt, kylmä ilma). Hiilivedyt, kuten PAH-yhdisteet ja bentseeni, ovat karsinogeenisia ja voivat aiheuttaa syöpää. Lisäksi ne voivat heikentää keskushermoston toimintaa. Hiilimonoksidi eli häkä sitoutuu vereen huomattavasti happea tehokkaammin. Siten se aiheuttaa elimistössä hapenpuutetta ja voi pahimmillaan johtaa akuuttiin myrkytykseen ja kuolemaan. Ulkoilman saasteisiin liittyvät krooniset ja akuutit sairaudet aiheuttavat ennenaikaisia kuolemia. Ilmansaasteet koettelevat erityisesti riskiryhmiä, kuten sydän- ja verenkiertoelimistön tauteja tai hengityselinsairauksia sairastavia sekä lapsia, raskaana olevia ja vanhuksia. Suomessa altistus on keskimäärin vähäisempää (pienemmät pitoisuudet, altistuksen kesto, yhteisvaikutukset) kuin Kiinassa, minkä vuoksi väestön elinikä lyhenee meillä vähemmän.

5 Vastauksessa on eritelty vähintään kaksi keskeistä ulkoilman saastetta (pienhiukkaset, otsoni, typen oksidit, hiilivedyt, hiilimonoksidi) ja selitetty niiden seurauksia (krooniset ja akuutit sairaudet, ennenaikaiset kuolemat). Lisäksi vastauksessa on huomioitu jokin yleinen tekijä, jolla ulkoilman saasteet vaikuttavat elinikään (mm. altistuksen aika, aineiden pitoisuudet, yhteisvaikutukset, riskiryhmät). Syy-seuraussuhteiden avaaminen jää paikoin niukaksi. 5 pistettä Vastauksessa on eritelty vähintään kolme keskeistä ulkoilman saastetta ja selitetty näiden osalta, miten ja millaisia muutoksia (esim. tulehdustila, keuhkoputkien supistuminen) saasteet aiheuttavat ihmisen elimistössä ja mitä niistä seuraa. Lisäksi vastauksessa on huomioitu muutamia yleisiä tekijöitä, joilla ulkoilman saasteet vaikuttavat elinikään. Syy-seuraussuhteiden tarkastelu on täsmällistä. Tehtävä 4 Kansalaisen tai potilaan itse suorittamalla hoidolla tarkoitetaan toimia, joilla hän itse pyrkii edistämään terveyttään tai hoitamaan sairauttaan. Tässä merkityksessä itsehoidon ja omahoidon raja on häilyvä, mutta usein itsehoidolla tarkoitetaan sellaisia toimia oman terveyden tai sairauden hoitamiseksi, jotka kansalainen päättää ja panee toimeen täysin itsenäisesti. Hän esimerkiksi harrastaa liikuntaa, valitsee ravintonsa, käyttää itsehoitolääkkeitä, mukaan lukien vailla lääketieteellistä tutkimusnäyttöä olevat uskomuslääkkeet ja -hoidot, tai hoitaa lieviä vammoja kotikonstein. Omahoidolla tarkoitetaan useimmiten sellaisia hoitoja tai hoitotoimia, jotka kansalainen/potilas samoin suorittaa itse mutta jotka on yhdessä terveydenhuollon ammattilaisen kanssa sovittu osaksi potilaan sairauden hoitoa. Tällaisia omahoitotoimia voivat olla esimerkiksi diabeetikon noudattama ruokavalio tai insuliinipistokset, fysioterapeutin antamien kuntoutushoitojen mukaiset liikeharjoitukset tai sairauden hoitamiseksi tarkoitettu laihdutus. Ammattilaisten antamalla hoidolla tarkoitetaan terveydenhuollon ammattilaisten suorittamia hoitotoimia ja suoranaisia hoito-ohjeita, esimerkiksi vammojen hoito, kuten haavan ompelu, kipsaaminen, sepelvaltimon pallolaajennus ja lääkityksen määrääminen. Näiden toimien suorittaminen edellyttää terveydenhuollon ammattikoulutusta. Eri hoitomuotojen merkitystä voidaan arvioida muun muassa hoidon vaikuttavuuden, hoitoon liittyvien riskien ja hyötyjen, hoidon toteutettavuuden, kustannusten ja säästöjen tai kohderyhmän suuruuden näkökulmasta. Itsehoidon merkitys sekä terveyden että vaivojen hoitamisessa on suuri, koska terveyden edistämisen ja menettämisen kannalta keskeiset asiat määräytyvät yksilön itse tekemistä päivittäisistä valinnoista, kuten elintavoista ja riskien otosta. Samoin kansalaiset hoitavat suurimman osan päivittäisistä oireistaan tai terveysongelmistaan itsenäisesti tai ainakin kysymättä neuvoa terveydenhuollon ammattilaiselta, eikä tällainen itsehoito näy terveyspalvelujen käyttönä. Toisaalta itsehoidon piiriin kuuluviin uskomushoitoihin saattaa liittyä terveysriskejä, esimerkiksi nautittujen tuotteiden sisältämät haitalliset aineet.

6 Omahoito on oleellinen osa useimpien pitkäaikaissairauksien, erityisesti diabeteksen, astman, tuki- ja liikuntaelinsairauksien sekä sydän- ja verisuonisairauksien hoitoa ja kuntoutusta. Omahoito koskee siten useita satoja tuhansia suomalaisia. Näiden sairauksien hoito ei onnistu pelkästään ammattilaisten toimin, koska potilaiden päivittäiset valinnat vaikuttavat niiden kulkuun. Hyvän omahoidon vaikuttavuus mainittujen sairauksien ennusteeseen ja kulkuun samoin kuin sairauksien hoidosta aiheutuviin kustannuksiin on osoitettu lukuisissa tutkimuksissa. Omahoito suunnitellaan potilaan ja ammattilaisen yhteistyönä, ja näin syntyvässä hoitosuunnitelmassa kuvataan sekä potilaan että ammatillisen hoidon osuus ja sovitaan seurannasta. Omahoidon toteutumisen edellytys on, että potilas voi ikänsä, sairautensa tai vammansa huomioon ottaen suoriutua omasta osuudestaan. Terveydenhuollon ammattilaisten antamaa hoitoa tarvitaan sellaisissa tapauksissa, jotka edellyttävät erityistä koulutusta ja osaamista, minkä vuoksi näiden hoitojen antaminen on luvanvaraista ja valvottua. Terveydenhuollon kustannukset koostuvat pääasiassa ammatillisen hoidon kustannuksista. Ammattilaisen antaman hoidon vaikutuksesta väestön terveyteen on esitetty varsin erilaisia arvioita, esimerkiksi eliniän pitenemiseen vaikutus lienee noin %. Itsehoito, omahoito ja ammatillinen hoito on määritelty pääosin oikein. Jokaisen hoitomuodon merkitystä on arvioitu vähintään yhdestä näkökulmasta (esim. vaikuttavuus, riskit, hyödyt, toteutettavuus, kustannukset, säästöt, kohderyhmä, määrä). Arviointi jää paikoin pintapuoliseksi. 5 pistettä Itsehoito, omahoito ja ammatillinen hoito on määritelty asianmukaisesti. Jokaisen hoitomuodon merkitystä on arvioitu useasta (2 3) näkökulmasta. Arviointi on oivaltavaa ja monipuolista.

7 Tehtävä 5 Teksteissä kuvattujen terveysnäkemysten eroja ja yhtäläisyyksiä voidaan tarkastella ja jäsentää erilaisten teoreettisten viitekehysten kautta. Näitä ovat esimerkiksi terveyden kokonaisvaltaisuus vs. terveyden jaottelu eri ulottuvuuksiin biolääketieteellinen terveysnäkemys: terveys sairauden puuttumisena terveys hyvänä olona eli subjektiivinen terveyden kokeminen vs. mitattavissa oleva objektiivinen terveys funktionaalinen näkemys terveydestä eli terveys toimintakykynä. Tekstissä 1 korostuu fyysinen terveys, eikä terveyden sosiaalista puolta tuoda juurikaan esille. Psyykkinen terveys ilmenee yhdessä esimerkissä (ilo, tyytyväisyys). Tekstissä 2 korostuu terveyden kokonaisvaltaisuus ja tulee esiin oman toiminnan merkitys muiden terveydelle ja sen kokemiselle. Teksti 1 Teksti 2 Erot Terveys on fyysistä Terveys on tasapainoa (fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ulottuvuus) Yhtäläisyydet Terveys on fyysistä toimintakykyä Terveys on kokonaisvaltaista (f, p, s) Terveys on yksilön itsensä seurattavissa mittareiden avulla (fyysinen terveys; objektiivinen) Terveys on määritelty yksilön näkökulmasta Terveys on yksilön seurattavissa omaa oloa kuuntelemalla (subjektiivinen terveys) Terveyttä on määritelty myös yhteiskunnallisesti - Terveys on elämän mielekkyyttä (esim. omaa toimijuutta, itsensä toteuttamista) - Jokaisella on oma käsitys terveydestä Terveys on sitä, että ei ole sairauksia tai oireita Terveys on elämäniloa ja tyytyväisyyttä (p) Terveys on muuttuvaa, prosessi (ikä) Terveys on mitattavissa Elämäntavat vaikuttavat terveyteen (fyysiseen) Terveys myös sitä, että ei ole oireita ja sairauksia (laktoosi-intoleranssi) Terveys on hyvää mieltä (p) Terveys on muuttuvaa, prosessi (terveempi) Terveys on mitattavissa (rtg, objektiivinen) Elämäntavat vaikuttavat terveyteen Vastauksessa on vertailtu terveysnäkemysten eroja ja yhtäläisyyksiä yhteensä vähintään 5 näkökulmasta. Erojen ja yhtäläisyyksien tarkastelu jää osittain pintapuoliseksi ja tekstiä toistavaksi. 5 pistettä Vastauksessa on vertailtu terveysnäkemysten eroja ja yhtäläisyyksiä yhteensä vähintään 7 näkökulmasta. Erojen ja yhtäläisyyksien tarkastelu on seikkaperäistä, ja niiden jäsennyksessä on hyödynnetty joitakin teoreettisia viitekehyksiä.

8 Tehtävä 6 Keskeisiä näkökulmia ovat tarkasteluaikana tapahtuneiden muutosten suunta, muutosten suuruus sekä sukupuolittaiset erot. Syöpäsairauksien ilmaantuvuuden muutosten kannalta olennaisia selittäviä tekijöitä ovat väestön ikääntymisen, vaaratekijöiden muutosten sekä varhaisdiagnostiikan vaikutukset. Syöpäsairauksien yleinen ilmaantuvuus on kaiken kaikkiaan lisääntynyt noin kolminkertaiseksi. Sekä naisten että miesten keskuudessa lisääntyminen väestön vanhenemisen vuoksi ja ns. kuolinsyiden kilpailun vuoksi: kun enää ei keski-iässä kuolla verisuonisairauksiin, syöpäsairaudet lisääntyvät iän mukana tapahtuvien solumuutosten vuoksi. Yleistä ilmaantuvuuden lisääntymistä enemmän ovat lisääntyneet syövät (melanoomat, eturauhassyöpä, miesten paksusuolen syöpä), joiden vaaratekijät väestössä vaikuttavat aikaisempaa enemmän tai joita diagnosoidaan aikaisempaa herkemmin. Ihon melanoomat ovat lisääntyneet enemmän kuin syövät yleensä lisääntyneen etelänmatkailun ja muuten lisääntyneen aurinkoaltistuksen vuoksi. Miesten eturauhassyövän ilmaantuvuuden kasvuun on vaikuttanut väestön ikääntymisen lisäksi seulonnan lisääntyminen. Tällöin on löytynyt enemmän tapauksia, jotka aikaisemmin jäivät löytymättä, kun ikääntyneet miehet kuolivat muihin sairauksiin ennen eturauhassyövän kehittymistä oireiseksi. Miesten paksusuolensyövän jonkin verran yleistä ilmaantuvuutta suurempaan lisääntymiseen ovat todennäköisesti syynä ruokavaliossa tapahtuneet muutokset, kuten punaisen lihan syömisen yleistyminen ja ravinnon kuitujen väheneminen, sekä varhaismuotojen aikaisemman löytymisen parantuminen. Yleisen ilmaantuvuuden lisääntymistä vähemmän ovat lisääntyneet tai suorastaan vähentyneet syöpälajit (kohdunkaulan syöpä, mahasyöpä, ruokatorven syöpä), joiden syytekijät ovat vähentyneet tai joiden varhaistoteaminen on tehokasta. Naisten kohdunkaulansyöpien määrä on vähentynyt tehokkaan Papa-seulonnan vuoksi. Samasta syystä kohdunkaulansyövän esiasteiden löytymisen määrä on lisääntynyt. Mahasyövän ilmaantuvuus on pienentynyt molemmilla sukupuolilla ruokavalion parantumisen (enemmän hedelmiä ja vihanneksia ja vähemmän suolaa) sekä nuorempien ikäryhmien vähäisemmän helikobakteeritulehdusten esiintyvyyden ja hoidon vuoksi. Ruokatorven syövän ilmaantuvuuteen vaikuttaa vähentävästi muun muassa ruoan laadun parantuminen (vähemmän pilaantuneita ja savustettuja ruokia). Miehillä kehitys ei ole ollut yhtä suotuisa kuin naisilla, mikä todennäköisesti liittyy runsaasti lisääntyneeseen alkoholinkäyttöön. Mahdollisesti ilmaantuvuuden lisääntymistä on hidastanut myös tähystystutkimusten yleistyminen, jolloin havaittuja ruokatorven syövän esiasteita on hoidettu aikaisempaa tehokkaammin. Selvä sukupuoliero havaitaan syöpämuodossa, jossa syytekijän kehitys on ollut erilainen eri sukupuolilla. Naisten keuhkosyövän ilmaantuvuus on lisääntynyt, koska naisten tupakointi lisääntyi vielä ja 1970-luvuilla. Miesten tupakointi taas on vähentynyt 1960-luvulta lähtien, siksi myös keuhkosyöpien määrä miehillä on vähentynyt. Samasta syystä myös miesten kurkunpään syövän ilmaantuvuus on vähentynyt.

9 Imukudoksen syövälle ei ole yksiselitteisiä syytekijöitä, joissa olisi tarkasteluaikana tapahtunut selviä muutoksia. Siksi ilmaantuvuuden lisääntymien vastaa suunnilleen yleistä syöpien ilmaantuvuuskehitystä, mitä selittää ensisijaisesti väestön ikääntyminen. Vastauksessa on onnistuttu tiivistämään syövän ilmaantuvuudessa tapahtuneita muutoksia kahteen luokkaan (lisääntynyt syöpien yleinen ilmaantuvuus, yleistä ilmaantuvuutta enemmän lisääntyneet syövät, yleistä ilmaantuvuutta vähemmän lisääntyneet syövät, sukupuolierot). Ainakin neljän eri syöpätyypin ilmaantuvuudessa tapahtuneelle muutokselle on esitetty selitys. Selitykset jäävät paikoin pintapuolisiksi. Jos vastauksesta puuttuu tiivistävä luokittelu, mutta selityksiä yksittäisten syöpätyyppien ilmaantuvuuden muutoksille on runsaasti, voi saada enintään. 5 pistettä Vastauksessa on onnistuttu tiivistämään syövän ilmaantuvuudessa tapahtuneita muutoksia asianmukaisiin luokkiin. Vähintään kuuden eri syöpätyypin ilmaantuvuudessa tapahtuneelle muutokselle on esitetty seikkaperäinen selitys. Tehtävä 7 Antibiootit ovat lääkevalmisteita, joilla voidaan tappaa bakteereita tai ehkäistä niiden kasvua. Antibiootti saattaa tehota vain yhteen tai useisiin bakteerityyppeihin. Antibioottiresistenssi tarkoittaa, että jokin bakteeri on resistentti eli vastustuskykyinen yhtä tai useampaa antibioottia vastaan. Tällöin antibiootti, joka tuhoaisi bakteerin, ei kykene tappamaan bakteereja tai pysäyttämään niiden kasvua. Antibioottiresistenssi syntyy, kun bakteerin perimässä tapahtuu mutaatioita tai bakteeri saa resistenssiä aiheuttavan geenin toiselta bakteerilta. Antibioottiresistenssi lisääntyy antibioottien käytön vuoksi, koska suotuisan mutaation omaavat bakteerit pärjäävät muita paremmin kasvuympäristössä, jossa on antibioottia. Resistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot saattavat vaatia enemmän hoitoa sekä vaihtoehtoisia ja kalliimpia antibiootteja. Yksilötasolla mahdollisuutta resistenttien bakteerikantojen syntymiselle lisää antibioottien epäasianmukainen käyttö. Jos antibioottikuuri on keskeytetty, annosta pienennetty, lääkkeitä annettu toisille tai kesken jäänyttä kuuria jatketaan myöhemmin, ei bakteeri kuole, koska lääkettä ei ole kehossa riittävästi. Globaalisti ongelmina ovat antibioottien saatavuus apteekeista ilman lääkärin määräystä ja ihmisten vähäinen tietoisuus antibioottien käytöstä. Resistentit bakteerit kulkeutuvat maasta toiseen ihmisten mukana. Terveydenhuollon toiminnassa antibioottien liiallinen käyttö kiihdyttää antibioottiresistenttien bakteereiden syntymistä ja leviämistä. Antibiootteja ei tulisi käyttää esimerkiksi virustauteihin (flunssa), ja laajavaikutteisten antibioottien käyttöä tulisi rajoittaa vain tarpeellisiin tilanteisiin. Immuunivajauspotilaiden määrä, laitoshoidon määrä sekä toimenpiteiden lisääntyminen lisäävät antibioottien käytön tarvetta ja siten mahdollisuutta resistenssiin. Leviämistä lisäävät myös infektioiden ja resistenssin seurantajärjestelmien ja laboratorioiden puute sekä infektioiden leviäminen puutteellisen hygienian ja sairaalahoidon heikon laadun takia.

10 Kansainvälisen yhteistyön, sopimusten, tiedonjaon ja tutkimuksen riittämättömyys edesauttavat resistenssin kasvua. Muun muassa lääketeollisuuden päästöt vesistöihin sekä turha antibioottien käyttö maa- ja kalataloudessa eläinten kasvun edistämiseksi lisäävät tarpeetonta antibioottialtistumista ja resistenssin syntyä. Vastauksessa on määritelty antibioottiresistenssi pääosin oikein (antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit). Resistenssiongelman kasvulle on esitelty 4 perustelua (lihavoinnit tekstissä) vähintään kahdelta tasolta (yksilötaso, terveydenhuolto, kansainvälinen taso). Perustelut ovat paikoin luettelomaisia. 5 pistettä Antibioottiresistenssin käsite on määritelty täsmällisesti. Resistenssiongelman kasvulle on esitelty vähintään 6 asianmukaista perustelua (lihavoinnit tekstissä) kaikilta tasoilta (yksilötaso, terveydenhuolto, kansainvälinen taso). Tehtävä 8 Seulontatutkimuksilla tarkoitetaan väestöön tai tiettyyn väestöryhmään kohdistuvia tutkimuksia tai näytteiden ottamista jonkin taudin tai sen esiasteen toteamiseksi tai taudin aiheuttajan löytämiseksi. Valtakunnallisen seulontaohjelman mukaisia tutkimuksia ovat rintasyöpäseulonta, kohdun kaulaosan syövän seulonta sekä raskauden aikaiset seulonnat (varhaisraskauden yleinen ultraäänitutkimus, sikiön kromosomi- ja rakennepoikkeavuuksien seulonta). Seulontojen eettisyyttä voidaan pohtia eri lähtökohdista, kuten seurausten, velvollisuuksien ja oikeuksien, motiivien ja tarkoitusten sekä arvojen ja arvoristiriitojen näkökulmasta, huomioiden eri osapuolten näkemykset asiaan. Seulontojen oikeutusta voidaan pohtia seurausten näkökulmasta vertaamalla seulontojen hyötyjä (mm. taudin varhainen löytäminen ja hoidon aloittaminen, elämänlaadun parantuminen, kuolleisuuden vähentäminen) haittoihin (mm. merkityksettömien kudosmuutosten toteaminen, tarpeettoman huolen ja ahdistuksen lisääntyminen, väärän turvallisuuden tunteen syntyminen, resurssien tuhlaaminen turhiin toimenpiteisiin). Terveydenhuollon lähtökohtana on velvollisuus auttaa jokaista potilasta parhaalla mahdollisella tavalla, mikä voi olla hankalaa rajallisten voimavarojen vuoksi. Seulonnoilla ei voida suoraan ehkäistä sairauksia samoin kuin esimerkiksi rokotuksilla. Siten seulonnan kohteiden ja menetelmien valinta on yhteiskunnan kannalta merkittävä priorisointikysymys. Esimerkiksi rintasyöpäseulonnoissa löydetään tietty määrä kasvaimia, joista vain osa kehittyy syöväksi. Toimenpiteitä tehdään moninkertainen määrä tarpeeseen nähden, jolloin voidaan kysyä, olisiko oikeampi ratkaisu sijoittaa seulontaan käytettävät resurssit johonkin muuhun ehkäisevään työhön. Seulonnat perustuvat vapaaehtoisuuteen ja ihmisen päätäntävallan kunnioittamiseen (autonomia). Yksilön velvollisuuden näkökulmasta voidaan pohtia, tulisiko ihmisten osallistua seulontoihin, jos näillä saavutetaan ilmeistä kansanterveydellistä hyötyä, vaikka joillakin yksilöillä seulontojen haitat saattavat olla hyötyjä suuremmat. Ihmisellä tulisi olla oikeus samanlaiseen hoitoon ja kohteluun, riippumatta siitä onko hän käynyt seulonnoissa vai ei.

11 Eettiset kysymykset liittyvät myös seulontojen tarkoituksiin ja motiiveihin. Seulonnoilla tavoitellaan sekä yksittäisen ihmisen että yhteiskunnan hyvää. Seulontoihin kutsutaan oireettomia ihmisiä, jotka eivät muuten hakeutuisi terveydenhuoltoon. Seulonnat eivät kuitenkaan ole aukottomia, ja tutkimuksissa saadaan sekä vääriä positiivisia että vääriä negatiivisia tuloksia. Onko oikein järjestää seulontoja, jos ne eivät anna täyttä varmuutta sairastumisesta? Seulontatutkimusten lähtökohta on, että seulottavaan tautiin tulee olla siihen vaikuttava hoitomuoto ja mahdollisuus saada hoitoa, kun tauti todetaan. Rintasyöpään ja kohdun kaulaosan syöpään on olemassa hoitoja, mutta sikiöseulonnoissa voidaan löytää kehitysvammoja, joille ei voida tehdä mitään. Tällöin vanhemmat joutuvat valitsemaan abortin tai lapsen pitämisen välillä. Voidaanko seulontojen järjestäminen tulkita viestinä, että tutkimuksissa löydetyt poikkeamat normaalista eivät ole toivottuja? Seulontoihin liittyviä eettisiä kysymyksiä voidaan tarkastella lisäksi arvojen ja arvoristiriitojen näkökulmasta. Esimerkiksi miten tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus toteutuvat seuraavissa asioissa: seulontojen saatavuus, toteuttaminen, tulosten tulkinta ja seulonnan merkityksen avaaminen? Myös taloudelliset arvot saattavat rajoittaa mahdollisuuksia ihmisten tasaarvoiseen kohteluun. Vastauksessa pohditaan 3:a seulontatutkimuksiin liittyvää eettistä näkökulmaa. Pohdinta jää paikoin pintapuoliseksi. 5 pistettä Seulontatutkimuksiin liittyviä eettisiä kysymyksiä pohditaan vähintään 5 näkökulmasta. Vastaus on otteeltaan analyyttinen ja esitettyjä väitteitä perusteleva.

12 Tehtävä +9 Sepelvaltimotaudilla tarkoitetaan sepelvaltimoiden ahtautumista verisuonten seinämiin muodostuvien kolesterolikeräytymien seurauksena. Sairaus on monitekijäinen, ja yksilöllisen riskin arviointi perustuu epidemiologisen tutkimuksen tuottamaan tietoon yksittäisten tekijöiden aiheuttamasta riskistä sairastua. Sepelvaltimotautiriskiin vaikuttavat perinnölliset tekijät, elintavat, ikä ja sukupuoli sekä jossakin määrin elinympäristö ja henkinen stressi. Näitä voidaan mitata osittain suorin ja osittain välillisin mittarein, joihin vaikuttavat useat tekijät. Taipumus sairastua sepelvaltimotautiin on osittain perinnöllistä, ja tätä voidaan mitata tiedustelemalla lähiomaisten, esimerkiksi vanhempien, sairastumista sepelvaltimotautiin tai todennäköisesti tulevaisuudessa geenitestillä. Perinnöllisyys vaikuttaa myös sepelvaltimotaudin mitattaviin riskitekijöihin verenpaineeseen ja veren rasvoihin, joiden liiallinen määrä lisää riskiä. Molemmat lisäävät verisuonten ahtautumista ja siten sairastumisriskiä. Erityinen sepelvaltimotaudin riski liittyy perinnölliseen erittäin korkeaan kolesteroliin. Henkilön verenpaine voidaan mitata verenpainemittarilla, ja veren rasva-arvot voidaan määrittää luotettavasti laboratoriossa. Elintavat vaikuttavat myös veren rasva-arvoihin, joihin vaikuttaa epäedullisesti erityisesti kovia eläinperäisiä rasvoja sisältävä ravinto ja edullisesti taas kasvisrasvoja, erityisesti oliivitai rypsiöljyä samoin kuin kalaperäisiä rasvoja sisältävä ravinto. Muut elintavat vaikuttavat sepelvaltimotautiriskiin siten, että säännöllinen liikunta vähentää riskiä ja päivittäinen tupakointi lisää riskiä. Yksilötasolla rasvojen käyttöä voidaan määrittää ravintokyselyillä, samoin tupakoinnin ja terveysvaikutteisen liikunnan määrän selvittämiseen on käytössä vakiintuneita kyselytapoja. Sepelvaltimotautiriskiin vaikuttaa myös vyötärölihavuus, joka lisää valtimoahtaumien kehittymisen kannalta epäedullisia aineenvaihduntamuutoksia ja riskiä sairastua diabetekseen, ja tämä taas edelleen aiheuttaa valtimoiden ahtautumista. Vyötärölihavuus voidaan selvittää yksinkertaisella mittauksella. Henkilöltä mahdollisesti todettu diabetes voidaan selvittää kysymällä. Sepelvaltimotautiin sairastumisen riski lisääntyy pelkästään iän mukana, ja valtimomuutokset kehittyvät ajan kanssa. Riski sairastua on naisilla pienempi kuin miehillä, sillä estrogeeni mahdollisesti suojaa valtimomuutosten kehittymiseltä ennen vaihdevuosia. Ympäristötekijät vaikuttavat sepelvaltimotautiriskiin ainakin siten, että pienhiukkasten runsas määrä ulkoilmassa lisää riskiä sairastua sepelvaltimotautiin. Hiukkaset tunkeutuvat verenkiertoon ja verisuonten pintakerrokseen ja aiheuttavat tulehdusreaktioita sekä lisäävät myös diabetesriskiä. Pitkäaikaisen pienhiukkasille altistumisen määrää on kuitenkin yksilötasolla vaikea määrittää. Henkinen rasittuneisuus, stressi, on yhteydessä sepelvaltimotaudin riskin lisääntymiseen, mutta vaikutusmekanismi on vielä jossakin määrin epäselvä. Yksilön kokeman henkisen stressin määrää on vaikea mitata.

13 Yksilöllistä sepelvaltimotautiriskiä mittaavaan testiin sisällytettävältä tekijältä edellytetään, että se on yksilötasolla luotettavasti mitattavissa ja että sen vaikutuksesta sairauden riskiin on käytettävissä luotettavaa, epidemiologiseen tutkimukseen perustuvaa tietoa. Tällä perusteella yksilöllistä sepelvaltimotaudin riskiä mittaava riskitesti voisi sisältää seuraavia muuttujia: ikä, sukupuoli, vanhempien sairastama sepelvaltimotauti (tai geenitesti), verenpaine, veren rasva-arvot, elintavat (ravinnon rasvat, tupakointi, liikunta), vyötärönympärys sekä tieto siitä, sairastaako henkilö diabetesta. Väestöä koskevien seurantatutkimusten antamien tietojen perusteella voidaan laatia riskitesti, joka ottaa huomioon kunkin syytekijän itsenäisen vaikutuksen ja antaa keskimääräisen ennusteen sydäninfarktiriskistä. Kuvatuista tunnetuista riskitekijöistä altistumista pienhiukkasille samoin kuin terveydelle haitallisen stressin määrää on vaikea arvioida niin, että niitä voitaisiin käyttää riskitestissä. Vastauksessa esitellään vähintään 4 sepelvaltimotautiriskiin vaikuttavaa asiaa ja perustellaan näiden tekijöiden sopivuutta ja käytettävyyttä testin kannalta. Perustelut jäävät paikoin pintapuolisiksi. 5 pistettä Vastauksessa esitellään vähintään 6 sepelvaltimotautiriskiin vaikuttavaa asiaa ja perustellaan näiden tekijöiden sopivuutta ja käytettävyyttä testin kannalta. Perustelut ovat asianmukaisia. 8 pistettä Vastauksessa esitellään kattavasti sepelvaltimotautiriskiin vaikuttavia asioita ja perustellaan näiden tekijöiden sopivuutta ja käytettävyyttä testin kannalta. Perustelut ovat seikkaperäisiä ja analyyttisiä. Lisäansioita Vastauksessa on huomioitu myös sellaisia asioita, jotka vaikuttavat sepelvaltimotautiriskiin, mutta joita ei mittaamisongelmien vuoksi ole järkevää sisällyttää testiin (esim. henkinen rasittuneisuus, ilman pienhiukkaset).

14 Tehtävä +10 Euroopassa tapahtuneiden suurten yhteiskunnallisten muutosten, kuten Ranskan vallankumouksen, vaikutuksesta käsitykset ihmisarvosta, oikeudenmukaisuudesta ja tasa-arvosta alkoivat muuttua 1800-luvulla. Kansanterveystieteen ja lääketieteen avulla pyrittiin osaltaan luomaan parempaa maailmaa ja parantamaan kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa omaan terveyteensä ja tulevaisuuteensa. Modernin kansanterveystieteen katsotaan saaneen alkunsa 1800-luvun alussa. Merkittäviä kansanterveystieteen edistysaskeleita olivat esimerkiksi tilastollisen päättelyn ja epidemiologisen tutkimuksen kehittyminen (mm. väestötutkimukset, kuolinsyyrekisterit). Tutkimuksilla pystyttiin todentamaan eri sosiaaliluokkien väliset mittavat erot elinajanodotteessa (köyhyys, työväenluokka), likaisuuden ja heikkojen asuinolosuhteiden (kuva 4) sekä pitkien työpäivien ja huonojen työolosuhteiden (kuva 3) vaikutus sairastavuuteen ja kuolleisuuteen. Tutkimuksilla pystyttiin selvittämään myös joidenkin vaarallisten tartuntatautien, kuten koleran, tarttumisen mekanismi (kuva 2) saastuneen veden ja ruoan välityksellä eikä ilman välityksellä, kuten aikaisemmin uskottiin. Lisäksi pystyttiin osoittamaan elintapojen, kuten alkoholin ja oopiumin käytön, sekä puutteellisen ravitsemuksen yhteys terveysongelmiin. Tutkimustulosten seurauksena mm. Englannissa säädettiin useita lakeja, kuten sosiaalilakeja, ympäristöä koskevia lakeja ja maailman ensimmäinen kansanterveyslaki. Tutkimukset vahvistivat myös yleisen hygienian merkitystä terveydelle, ja hygienian parantamiseksi huomiota kiinnitettiin mm. puhtaan veden jakeluun ja katujen kiveämisen (kuva 4). Väestön terveyden seuraamiseksi aloitettiin laajamittaisia terveystarkastuksia. Tartuntatautien leviämisen uhka lisäsi kansainvälistä yhteistyötä: ensimmäinen terveyskonferenssi pidettiin vuosisadan puolivälissä, ja ensimmäiset kansainväliset terveysjärjestöt loivat perustan Maailman terveysjärjestön (WHO) perustamiselle seuraavalla vuosisadalla. Merkittäviä 1800-luvun lääketieteellisiä edistysaskeleita olivat esimerkiksi vuosisadan alussa aloitettu laajamittainen rokottaminen useissa Euroopan maissa (antitoksiinit löytyivät vuosisadan loppupuolella, aktiivisen ja passiivisen immunisaation kehittäminen). Suurimpiin kaupunkeihin ryhdyttiin rakentamaan yleissairaaloita, ja sairaanhoidossa käytetyt menetelmät kehittyivät. Aseptinen kirurgia kehittyi, ja steriloinnin ansiosta leikkauksiin liittyvät infektiot ja kuolleisuus vähenivät merkittävästi. Myös kivunlievityksessä (morfiinin eristäminen) edistyttiin (kuva 1). Tutkimuksissa selvisi myös, että desinfiointi ja käsienpesu ehkäisevät lapsi- ja äitiyskuolleisuutta. Lääkärintyön välineet kehittyivät (mm. stetoskooppi, röntgensäteet). Vuosisadan loppupuolella pystyttiin kokeellisesti osoittamaan elävän basillin tarttuvan eläimestä toiseen (pernarutto). Mikroskooppien kehittyessä pystyttiin tunnistamaan bakteereja (löydettiin mm. tuberkuloosin ja koleran aiheuttajat, kuva 2), ja aiemmin vallalla ollut miasmateoria pystyttiin osoittamaan vääräksi. Lääketieteellisen tiedon levittämiseen ja ihmisten valistamiseen pyrittiin mm. lehtiä julkaisemalla (esim. British Medical Journal, Duodecim). Vastauksessa on perusteltu muutamien (2+2) kansanterveystieteen ja lääketieteen edistysaskeleiden (lihavoinnit tekstissä) avulla, miksi 1800-lukua pidetään merkittävänä ajanjaksona. Perustelut ovat paikoin luettelomaisia. Jos vastauksessa on huomioitu monipuolisesti vain kansanterveystieteen tai lääketieteen kehitystä, voi saada enintään. Vastauksessa on jokin viittaus kuviin.

15 5 pistettä Vastauksessa on perusteltu useiden (3+3) kansanterveystieteen ja lääketieteen edistysaskeleiden avulla, miksi 1800-lukua pidetään merkittävänä ajanjaksona. Perustelut ovat asianmukaisia. Vastauksessa on muutamia viittauksia kuviin. 8 pistettä Vastauksessa on perusteltu monipuolisesti (5+5) kansanterveystieteen ja lääketieteen edistysaskeleiden avulla, miksi 1800-lukua pidetään merkittävänä ajanjaksona. Perustelut ovat otteeltaan seikkaperäisiä ja analyyttisiä. Lisäksi vastauksessa tuodaan esiin kehityksen taustalla vaikuttavia laajempia yhteiskunnallisia muutoksia, jotka liittyvät esimerkiksi käsityksiin ihmisarvosta, oikeudenmukaisuudesta, tasa-arvosta ja kansalaisten mahdollisuudesta vaikuttaa omaan terveyteensä. Vastauksessa on hyödynnetty kuvia monipuolisesti ja asianmukaisesti.

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA

NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Nainen huolehdi rintojesi terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn seulontatutkimuksen

Lisätiedot

Jyviä ja akanoita Milloin seulonta lisää terveyttä? Prof. Marjukka Mäkelä FinOHTA/Stakes

Jyviä ja akanoita Milloin seulonta lisää terveyttä? Prof. Marjukka Mäkelä FinOHTA/Stakes Jyviä ja akanoita Milloin seulonta lisää terveyttä? Prof. Marjukka Mäkelä FinOHTA/Stakes Jyviä ja akanoita Leikkuupuimuri seuloo jyvät mukaan ja akanat pois. Terveydenhuollon seulonnoissa halutaan löytää

Lisätiedot

Miksi liikenteen päästöjä pitää. Kari KK Venho 220909

Miksi liikenteen päästöjä pitää. Kari KK Venho 220909 Miksi liikenteen päästöjä pitää hillitä Kari KK Venho 220909 Miksi liikenteen päästöjä pitää hillitä Kari KK Venho 220909 Mikä on ilmansaasteiden merkitys? Ilmansaasteiden tiedetään lisäävän astman ja

Lisätiedot

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

Hyvinvointiin vaikuttavia lopettamisen hyötyjä ovat myös parempi suorituskyky, stressin väheneminen, parempi uni ja keskittymiskyky.

Hyvinvointiin vaikuttavia lopettamisen hyötyjä ovat myös parempi suorituskyky, stressin väheneminen, parempi uni ja keskittymiskyky. Tupakatta terveenä! 2 Lopettaminen kannattaa aina! Tupakkatuotteet lyhentävät käyttäjänsä elinikää keskimäärin 8 10 vuotta. Ilman tupakkaa on terveempi ja sairastumisriski pienenee. Elämänlaatu paranee

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI

TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI TERVEYS ALKAA TIEDOSTA NAINEN PIDÄ HUOLTA ITSESTÄSI 1 RINTAOIREET JA RINTOJEN SEURANTA Jokaisen naisen on syytä pitää huolta rintojensa terveydestä. Rintakuvauksiin tullaan yleensä joko oireettomille tehdyn

Lisätiedot

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa

Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai. Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Onko eturauhassyövän PSAseulonta miehelle siunaus vai kirous? Harri Juusela Urologian erikoislääkäri 28.3.2012 Luokite-esitelmä Kluuvin rotaryklubissa Miten minusta tuli urologian erikoislääkäri Eturauhassyöpäseulonta

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Tyypin 2 diabetes - mitä se on? - mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava

Lisätiedot

Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011

Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa. SoveLi-messut 11.3.2011 Enemmän kuin pintaa - harjoitteluita ja opinnäytteitä Psoriasisliittossa SoveLi-messut 11.3.2011 Psoriasis on tulehduksellinen, pitkäaikainen iho ja tai nivelsairaus, jota sairastaa n. 2,5 3 % väestöstä

Lisätiedot

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä

Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Syöpäseulonnat I - sairauksien ennaltaehkäisyä Janne Pitkäniemi 1,2 1 Suomen Syöpärekisteri ja 2 Helsingin yliopisto Suomen Syöpärekisteri,Finnish Cancer Registry Institute for Statistical and Epidemiological

Lisätiedot

Sairauksien ehkäisyn strategiat

Sairauksien ehkäisyn strategiat VALTIMOTERVEYDEKSI! Miten arvioidaan diabeteksen ja valtimotautien riski ja tunnistetaan oikeat henkilöt riskinhallinnan piiriin? Mikko Syvänne, dosentti, ylilääkäri, Suomen Sydänliitto ry Sairauksien

Lisätiedot

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10. Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut

Lisätiedot

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet. Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.

Lisätiedot

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia Jogurtti luomuhillolla on parempi vaihtoehto kuin puuro tai aamumurot. Tutkijat ovat yhä enenevästi havainneet, mitä näiden viljojen gluteeni aiheuttaa terveydellemme. Gluteeni on syyllinen yli 150 eri

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS

REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS REUMA JA SYDÄN KARI EKLUND HELSINGIN REUMAKESKUS Sisältö Sydän ja nivelreuma Sydän- ja verisuonitaudit - ateroskleroosi - riskitekijät Nivelreuma ja sydän- ja verisuonitaudit - reumalääkitys ja sydän Kuinka

Lisätiedot

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi Sikiöseulonnat Opas raskaana oleville www.eksote.fi Raskauden seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Niiden tarkoitus on todeta, onko raskaus edennyt normaalisti, sekä saada tietoja

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suolisto ja vastustuskyky Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen

Lisätiedot

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2

Tiesitkö tämän? Naisille. Miehille. Vanhemmille SIVU 2 3 4 10 12 14 Tiesitkö tämän? Naisille Miehille Vanhemmille SIVU 2 4 Tiesitkö tämän? 5 Mikä on ihmisen papilloomavirus? Ihmisen papilloomavirus (HPV) on sukupuoliteitse leviävä virusinfektion aiheuttaja,

Lisätiedot

HARKITSETKO TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA? TÄSSÄ JOITAKIN ASIOITA, JOTKA SINUN TULISI TIETÄÄ

HARKITSETKO TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA? TÄSSÄ JOITAKIN ASIOITA, JOTKA SINUN TULISI TIETÄÄ HARKITSETKO TUPAKOINNIN LOPETTAMISTA? TÄSSÄ JOITAKIN ASIOITA, JOTKA SINUN TULISI TIETÄÄ TUPAKOINTI JA NIKOTIINIRIIPPUVUUS: KYLMÄT TOSIASIAT tupakointi aiheuttaa maailmassa yli 5 miljoonaa kuolemaa vuosittain:

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 TÄNÄÄN KESKUSTELLAAN: Muistisairauksien ehkäisyn merkitys Yleisimmät muistisairauden Suomessa ja niiden riskitekijät Mitkä ravitsemukselliset

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 134. Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 134. Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 07.05.2012 Sivu 1 / 1 1147/06.01.01/2012 134 Valtuustokysymys suolistosyövän seulonnoista (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Pohjanpalo Aila, puh. (09) 816 23040 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Ulkoilmansaasteiden aiheuttamat sairaudet ja annos-vastesuhteet

Ulkoilmansaasteiden aiheuttamat sairaudet ja annos-vastesuhteet Ulkoilmansaasteiden aiheuttamat sairaudet ja annos-vastesuhteet Ilmansaasteiden terveysvaikutukset (ISTE) Heli Lehtomäki LinkedIn https://fi.linkedin.com/in/helilehtomaki Esityksen rakenne 1. Työn lähtökohdat

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti

Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat. Tommi Vasankari UKK-instituutti Liikunnan terveyshyödyt ja liikkumattomuuden terveyshaitat Tommi Vasankari UKK-instituutti Sisältö Liikkumattomuuskäsite laajenee Väestötulokset objektiivisen fyysisen aktiivisuuden mittauksesta Liikkumattomuuden

Lisätiedot

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto

Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto EMA/775515/2014 Cosentyx-valmisteen (sekukinumabi) riskienhallintasuunnitelman yhteenveto Tämä on Cosentyx-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla varmistetaan,

Lisätiedot

Ruoka- ja ravintoaineet 12

Ruoka- ja ravintoaineet 12 Sisällys Johdanto (Anna-Maija Tiainen) 9 1 Ruoka- ja ravintoaineet 12 Energia ja energiaravintoaineet (Senja Arffman) 13 Hiilihydraatit 14 Proteiinit 16 Rasvat 17 omega-3 ja -6 -rasvahapot 19 Alkoholi

Lisätiedot

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti ELINTAPANEUVONTA EHKÄISEE MUISTIHÄIRIÖITÄ MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISY ALKAA JO KOHDUSSA Riittävä ravitsemus raskausaikana

Lisätiedot

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10.

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10. Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10.2015, Kuopio Sisältö 1. Miksi out on in? 2. Luonnon terveysvaikutukset

Lisätiedot

Rintasyöpä ja sen ehkäisy. Jaana Kolin

Rintasyöpä ja sen ehkäisy. Jaana Kolin Rintasyöpä ja sen ehkäisy Jaana Kolin Syöpä sairautena Uusia syöpiä todetaan maassamme vuosittain noin 29.000 Miehillä ja naisilla syöpiä todetaan suurin piirtein yhtä paljon Vuoteen 2020 mennessä uusien

Lisätiedot

Terveellinen kaura. Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013. Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry

Terveellinen kaura. Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013. Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry Terveellinen kaura Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013 Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry Mikä on Leipätiedotus? Leipomoalan yhteinen tiedotusyksikkö Perustettu 1961 Rahoitus Perusbudjetti jäsenmaksuista

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

OMAHOITOLOMAKE Liite 3 OMAHOITOLOMAKE Liite 3 Sinulle on varattu seuraava aika: Sairaanhoitajan vastaanotolle: Aika lääkärille ilmoitetaan myöhemmin Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytä tämä omahoitolomake

Lisätiedot

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto

Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto EMA/188850/2014 Jardiance-valmisteen (empagliflotsiini) riskienhallintasuunnitelman (RMP) yhteenveto Tämä on Jardiance-valmisteen riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joilla

Lisätiedot

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake

4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake 1 4.11.2013/ Potku hanke Riihimäen terveyskeskuksen vastaanoton omahoitolomake Pyydämme Sinua syventymään hetkeksi omahoitoosi. Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen suunnitellulle kontrollikäynnille

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

Kainuun omahoitolomake

Kainuun omahoitolomake Kainuun omahoitolomake Täytäthän ystävällisesti tämän omahoitolomakkeen ennen tuloasi hoitajan tai lääkärin vastaanotolle. Lomake on pohjana, kun yhdessä laadimme Sinulle hoitosuunnitelman, johon kirjaamme

Lisätiedot

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere

Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana. Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere Perinnöllisyys harvinaisten lihastautien aiheuttajana Helena Kääriäinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tampere 17.11.2011 Mistä lihastauti aiheutuu? Suurin osa on perinnöllisiä Osassa perimä altistaa

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Tunne ja Turvataitojen kannalta Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Terveelliset elämäntavat

Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina

Lisätiedot

HIV. ja ikääntyminen

HIV. ja ikääntyminen HIV ja ikääntyminen LUKIJALLE Tämä esite tarjoaa lukijalleen tietoa ikääntymisen vaikutuksista elämään hiv-positiivisena. Esite on tehty yhteistyössä HUS:n Infektiosairauksien poliklinikan ja Hiv-tukikeskuksen

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Hiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Batulo Essak HIV-tukikeskus

Hiv tutuksi. Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Batulo Essak HIV-tukikeskus Hiv tutuksi Koulutus vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Batulo Essak HIV-tukikeskus 1 Täyttä elämää hivin kanssa www.tuberkuloosi.fi/materiaali/animaatiot/ 2 Näitte juuri hivistä kertovan

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

POTILAAN VAJAARAVITSEMUS. Alueellinen koulutuspäivä 13.10.2015 Perushoitaja Marja Lehtonen

POTILAAN VAJAARAVITSEMUS. Alueellinen koulutuspäivä 13.10.2015 Perushoitaja Marja Lehtonen POTILAAN VAJAARAVITSEMUS Alueellinen koulutuspäivä 13.10.2015 Perushoitaja Marja Lehtonen TAUSTAA Tavoitteena systemaattinen potilaiden vajaaravitsemusriskin seulonta Henkilökunnan osaamisen kartoittaminen

Lisätiedot

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus TUBERKULOOSI On Mycobacterium tuberculosis bakteerin aiheuttama infektio. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus Hoitona käytetään usean lääkkeen

Lisätiedot

Toisenkin tupakointi voi tappaa tupakointi ei ole vain tupakoijan oma asia

Toisenkin tupakointi voi tappaa tupakointi ei ole vain tupakoijan oma asia Toisenkin tupakointi voi tappaa tupakointi ei ole vain tupakoijan oma asia Kari Reijula, professori Helsingin yliopisto ja Työterveyslaitos 30.7.2014 1 Huonot uutiset: Tupakointi on yksi suurimmista kansanterveysongelmista

Lisätiedot

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020

Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Seksuaali- ja lisääntymisterveyden edistämisen toimintaohjelma vuosille 2014-2020 Katriina Bildjuschkin Seksuaalikasvatuksen asiantuntija, Seksuaali- ja lisääntymisterveysyksikkö Seksuaalisuus on Erottamaton

Lisätiedot

Liikunta ja terveys. Esitelmä 17.3.2011 Vanajaveden Rotaryklubi Lähde: Käypä hoito suositus: Aikuisten Liikunta.

Liikunta ja terveys. Esitelmä 17.3.2011 Vanajaveden Rotaryklubi Lähde: Käypä hoito suositus: Aikuisten Liikunta. Liikunta ja terveys Esitelmä 17.3.2011 Vanajaveden Rotaryklubi Lähde: Käypä hoito suositus: Aikuisten Liikunta. Sairauksien ehkäisy, hoito ja kuntoutus liikunnan avulla 2-tyypin diabetes Kohonnut verenpaine

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Milla Talman & Niina Äyhö SEKSUAALISUUS Ihmiset ymmärtävät seksuaalisuuden eri tavoilla. Seksuaalisuus koetaan myös erilailla eri-ikäisinä ja eri aikakausina

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

PYLL-P-HSOTEY. Yleiset havainnot:

PYLL-P-HSOTEY. Yleiset havainnot: 1 PYLL-P-HSOTEY Yleiset havainnot: 1. Useissa kunnissa miesten tilanne on kehittynyt entisestä huonosta parempaan ja naisten päinvastoin hyvästä huonompaan ja usein syynä ovat alkoholiperäiset sairaudet.

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti 2007

Keuhkoahtaumatauti 2007 Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Naisten oikeuksien ja tasa-arvoasioiden valiokunta 29. elokuuta 2002 PE 315.505/13-23 TARKISTUKSET 13-23 Lausuntoluonnos (PE 315.505) Amalia Sartori Ehdotus Euroopan parlamentin

Lisätiedot

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009

terveysvalmennus Erja Oksman Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 TERVA Päijät-Hämeen terveysvalmennus Erja Oksman projektipäällikkö Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Finnwell -loppuseminaari 29.4.2009 Yhteistyöhankeen osapuolet Toteutus ja rahoitus: SITRA, TEKES,

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI. POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan

AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI. POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan Mikä on diabetes? Diabetes on tila, jossa elimistön on vaikea muuttaa nautittua ravintoa energiaksi Diabeteksessa veressä on liikaa glukoosia

Lisätiedot

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008

Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Tiedosta hyvinvointia 1 Oikeudenmukaisuus terveyspolitiikassa ja terveydenhuollossa Suomen sosiaalifoorumi Tampere 18.5.2008 Marita Sihto Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Esityksen sisältö! Terveyspolitiikan

Lisätiedot

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki 24.4.2015 Iäkkäiden mielenterveysoireiden ilmenemiseen vaikuttavia tekijöitä Keskushermoston rappeutuminen Muut

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Terveydentila ja riskitekijät Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Koettu terveys ja pitkäaikaissairastavuus Somalialaistaustaiset, etenkin miehet, kokivat terveytensä erityisen hyväksi ja he raportoivat

Lisätiedot

Lautakunnan välineet Puheenjohtajan rooli kuntalaisten aktivoinnissa terveyden edistämiseen

Lautakunnan välineet Puheenjohtajan rooli kuntalaisten aktivoinnissa terveyden edistämiseen Lautakunnan välineet Puheenjohtajan rooli kuntalaisten aktivoinnissa terveyden edistämiseen Helinä Mesiäislehto-Soukka TtT, KM, YTM, lehtori Seamk:issa Puheenjohtajana Järvi-Pohjanmaan yhteistoimintaalueella

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

8 LEIPÄ JA VILJA RAVITSEMUKSESSA. Leipä ja vilja ravitsemuksessa (8)

8 LEIPÄ JA VILJA RAVITSEMUKSESSA. Leipä ja vilja ravitsemuksessa (8) 8 LEIPÄ JA VILJA RAVITSEMUKSESSA Leipä ja vilja ravitsemuksessa (8) Mitä leipä on? Kivennäisaineita Magnesiumia Rautaa Kaliumia Hivenaineita Sinkkiä Seleeniä Vettä Energiaa Hiilihydraatteja Proteiineja

Lisätiedot

Luonnonmarjat ja kansanterveys. Raija Tahvonen MTT/BEL

Luonnonmarjat ja kansanterveys. Raija Tahvonen MTT/BEL Luonnonmarjat ja kansanterveys Raija Tahvonen MTT/BEL 15.8.2013 Jos poimit marjat itse, saat Liikuntaa Luonnossa liikkumisen hyvät vaikutukset aivoille Marjasi tuoreena Varman tiedot, mistä marjat ovat

Lisätiedot

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012 Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että

Lisätiedot

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon!

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon! VeTe Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon! Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Keuhkoahtaumataudin määritelmä VeTe Keuhkoahtaumataudille

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Diabeetikon ruokavalio FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Lähde: Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 Diabetesliitto Työryhmä: Professori, LT,ETM Suvi Virtanen MMM, ravitsemusterapeutti Eliina

Lisätiedot

Kosteus- ja homevaurioiden yhteys terveyteen ja ympäristöherkkyyteen. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Kosteus- ja homevaurioiden yhteys terveyteen ja ympäristöherkkyyteen. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Kosteus- ja homevaurioiden yhteys terveyteen ja ympäristöherkkyyteen Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LKT, prof Tutkimus

Lisätiedot

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Uusimisriski Esiasteriippuvainen 6 v aikana uuden CIN 2/3:n ilmaantuvuus:

Lisätiedot

Syö muistisi hyväksi

Syö muistisi hyväksi Syö muistisi hyväksi Satu Jyväkorpi Ravitsemustieteilijä, ETM Tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto Gerontologinen ravitsemus Gery ry www.gery.fi Muistisairaiden määrä lisääntyy Muistisairauksiin sairastuu

Lisätiedot

Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki?

Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki? Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki? Saara Pietilä Ravitsemusfoorumi 14.11.2013 Väestö ikääntyy Vuonna 2060 noin 1,8 miljoonaa yli 65-vuotiasta Muistisairauksien määrä kasvaa 120 000 kognitioltaan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 83. Valtuusto 11.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 83. Valtuusto 11.06.2012 Sivu 1 / 1 Valtuusto 11.06.2012 Sivu 1 / 1 1147/06.01.01/2012 Kaupunginhallitus 134 7.5.2012 Valtuusto 68 21.5.2012 83 Valtuustokysymys suolistosyövän seulonnoista (Pöydälle 21.5.2012) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku

Liikkumattomuuden hinta. Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku Liikkumattomuuden hinta Harri Helajärvi, LL vt. erikoislääkäri Paavo Nurmi keskus, Turku WHO Global Health Report Työn luonteen muuttuminen (USA 1960-2008) Mukailtu Church TS ym. 2011 artikkelista Työhön

Lisätiedot

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi?

HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? HPV-rokote tulee rokotusohjelmaan mitä, kenelle, miksi? Tuija Leino THL Kerron tässä alkavasta rokotusohjelmasta rokotteesta Miksi otettu ohjelmaan? Miltä taudilta suojaudutaan? Miksi otettu ohjelmaan

Lisätiedot

Kansanterveyslaitoksen bioteknologiastrategia Väestöaineistojen

Kansanterveyslaitoksen bioteknologiastrategia Väestöaineistojen Kansanterveyslaitoksen bioteknologiastrategia Väestöaineistojen käyttöön liittyviä haasteita Juhani Eskola 310505 7.6.2005 1 Valitut painopistealueet Kansantautien ja terveyden geenitausta Mikrobit ja

Lisätiedot

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Olmesartan medoxomil STADA. 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Olmesartan medoxomil STADA 10.11.2015, Versio V1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot Olmesartan medoxomil STADA 10 mg kalvopäällysteiset tabletit Olmesartan

Lisätiedot

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin

Liite III. Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Liite III Muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteiden asianmukaisiin kohtiin Huomautus: Seuraavat muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen tiettyihin kohtiin tehdään sovittelumenettelyn

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo

OMAHOITOLOMAKE. Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo OMAHOITOLOMAKE Sinulle on varattu seuraavat ajat: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle / 20 klo Lääkärin vastaanotolle / 20 klo OTA VASTAANOTOLLE MUKAAN: Täytetty omahoitolomake + lääkelistasi

Lisätiedot