kursseja ja kokemuksia

Transkriptio

1 2015 europa Euroopan komission Suomen-edustuston lehti Veli Sundbäck: EU-jäsenyys vahvisti maailmalla kuvaa itsenäisestä Suomesta. Yritysten ja opiskelijoiden yhteistyö tuottaa tulosta Tampereella Koulutus voi nostaa Euroopan tieteen kärkeen Erasmus antoi Jennalle kursseja ja kokemuksia EUROPA

2 2015 europa 12 Sisältö 3 Pääkirjoitus. Suomi 20 vuotta Euroopan unionissa 4 Ensimmäiset EU-suomalaiset loivat käytäntöjä 5 Tunnetko, tiedätkö? 5 kysymystä Euroopasta 6 Euroopan unioni ennakoi ja reagoi 10 Erasmus merkitsi Jennalle myös kulttuurin opiskelua Innostus luo innovaatioita Tamperelaisyrityksistä mallia muuallekin 14 Ei kysyvä tieltä eksy Asiantuntijat vastaavat kansalaisten kysymyksiin 16 Veli Sundbäck: EU-jäsenyys selkeytti Suomen asemaa 20 Tulevaisuus ei tapahdu, se tehdään 22 Stöd är livsavgörande för jordbruk 23 Kolumni. EU-tutkija näkee suuret linjat 23 Kukapa kaipaa entisiä rajamuodollisuuksia! Juha Raitio 2 EUROPA 2015

3 Pääkirjoitus Sari Artjoki Suomalaiset uskovat Eurooppaan Suomi liittyi Euroopan unioniin sen neljännellä laajentumiskierroksella 1. tammikuuta 1995 yhdessä Itävallan ja Ruotsin kanssa. Kyseessä oli EU:n ensimmäinen laajentuminen sitten kylmän sodan päättymisen, ja jäsenvaltioiden lukumäärä kasvoi viiteentoista. Tammikuussa 2015 julkaistiin Eurobarometri-tutkimus "Suomi, Itävalta ja Ruotsi: 20 vuotta EU:ssa". Kysymyksillä kartoitettiin tunnetta eurooppalaisesta identiteetistä, EU-jäsenyyden vaikutuksia elämään omassa maassa ja mielipiteitä uuden Euroopan komission prioriteeteista. Aluksi vastaajia pyydettiin kertomaan, mitkä kaksi sanaa heille tulevat ensimmäisenä mieleen Euroopasta. Suomalaisille tulivat useimmiten mieleen sanat EU, euro, yhtenäisyys, maanosa, kulttuuri, vapaus ja matkustus. Myös sanat Suomi, Ranska ja Saksa mainittiin usein. Tulokset on esitetty alla "sanapilvenä". Tunne eurooppalaisesta identiteetistä on Suomessa vahva. Lähes yhdeksän vastaajaa kymmenestä tunsi itsensä eurooppalaiseksi (85 %). Kolme neljästä oli sitä mieltä, että eurooppalaisilla on paljon yhteistä keskenään. Enemmistö vastaajista sanoi, että jäsenyys on vaikuttanut myönteisesti liikkuvuuteen (83 %), kuluttajatuotteiden valikoimaan (76 %), Suomen rooliin maailmassa (70 %), ympäristöön (65 %) ja kansalaisten turvallisuuteen ja suojeluun (60 %). Kun suomalaisilta kysyttiin, mihin heidän mielestään komission tulisi ensisijaisesti keskittyä, 63 prosenttia vastaajista piti työllisyyttä uuden komission tärkeimpänä prioriteettina. Talouskasvu sai toiseksi eniten mainintoja. Reilu kolmasosa mainitsi kansalaisten turvallisuuden ja suojelun, euron vakauden ja ulkopolitiikan. Seuraamme komissiossa kansalaisten näkemyksiä ja odotuksia EU:n suhteen tarkasti. Myönteistä on, että uuden komission työlistalta löytyy paljon asioita, joita myös suomalaiset pitävät tärkeinä. Kasvua ja työpaikkoja luovat investoinnit, Euroopan talouden vakauttaminen, energiaturvallisuus, digitaaliset sisämarkkinat ja myös vahvempi ulko- ja turvallisuuspolitiikka ovat kaikki asioita, joihin uusi komissio haluaa panostaa uusin avauksin. On kuitenkin tärkeää muistaa, että vaikka EU-tason toimet osaltaan luovat onnistumisen edellytyksiä, ne eivät yksin riitä. Syksyllä 2014 tehdyn kyselyn perusteella 86 prosenttia suomalaisista oli sitä mieltä, että toimia julkisen alijäämän ja velan leikkaamiseksi ei enää voi lykätä. Kahdeksan kymmenestä katsoi, että työpaikkojen luomisessa yksityisellä sektorilla on julkista sektoria paremmat edellytykset. Kenenkään yksittäinen panos ei siis riitä. Jaettu tahtotila ja yhteinen tilannekuva on erinomainen lähtökohta. Suomen 20-vuotinen EU-jäsenyys on teema, joka näkyy Euroopan komission Suomen-edustuston toiminnassa tänä vuonna Eurooppa-päivästä SuomiAreenaan. Se on myös tämän lehden teema. Kiitän lukuisia suomalaiskollegoja, jotka avaavat oman EU-uransa kautta kokemuksiaan jäsenyystaipaleen varrelta. Mukana on myös mielenkiintoisia tulevaisuudenkuvia, jotka suuntaavat katseemme jäsenyyden kolmannelle vuosikymmenelle. Toivotan kaikille Europalehden lukijoille inspiroivia lukuhetkiä. Europa-lehti on Euroopan komission Suomenedustuston lehti, joka ilmestyy painettuna 1 2 kertaa vuodessa. Julkaisija Euroopan komission Suomen-edustusto Malminkatu Helsinki Puh Päätoimittaja Edustuston vt. päällikkö Sari Artjoki Malminkatu Helsinki Toimitus Edita Publishing Oy PL 700 (Porkkalankatu 22, Helsinki) Nordic Morning Tuottaja Päivi Helander Puh paivi.helander@edita.fi Ulkoasu ja taitto Marjut Vikkula Kustantaja Edita Publishing Oy Asiakasjohtaja Tuula Wäyrynen tuula.wayrynen@edita.fi Paino Forssa Print Kannen kuva Kai Tirkkonen Osoitelähde Europa-lehden osoiterekisteri ISSN Lehti on maksuton. Lehden sisältö ei välttämättä vastaa Euroopan komission virallista kantaa EUROPA

4 Suomen ensimmäiset EU-edustajat Vuonna 1995 EU:ssa aloittivat Suomen ensimmäinen komissaari, 16 europarlamentaarikkoa ja kaksi EU-tuomaria. Kaikki olivat kokeneita asiantuntijoita. Teksti Päivi Helander Kuva: Päivi Helander Kalusteetkin hankittiin itse Vuonna 1995 Luxemburgissa toimi kaksi EU:n tuomioistuinta, joissa kummassakin oli yksi tuomari jokaisesta jäsenmaasta. Suomen ensimmäinen tuomari Euroopan unionin tuomioistuimessa (EUT) oli Leif Sevón, joka oli toiminut Efta-tuomioistuimen presidenttinä. Hän siirtyi EUT:sta korkeimman oikeuden presidentiksi vuonna Euroopan unionin yleisen tuomioistuimen (EYT) ensimmäiseksi suomalaistuomariksi vuonna 1995 lähti Kuluttajaviraston ylijohtaja Virpi Tiili. Toimittuaan tuomarina yli 14 vuotta hän jäi eläkkeelle 2009 ja palasi Suomeen. Tuomioistuinten kielenä on ranska, jota Tiili oli opiskellut koulussa, kursseilla ja oleskelemalla Ranskassa. Hän yllättyi ranskalle epätyypillisestä sinuttelusta EYT:ssä, mutta muuten työtoverien suhteet olivat Pohjoismaita muodollisemmat. Suomen, Ruotsin ja Itävallan liittyessä EU:hun vuonna 1995 ei tuomioistuimissa ollut uusille tuomareille valmiita järjestelyjä. Sopeutuminen sujui yllättävänkin helposti, vaikka meidän piti itse hankkia niin avustajat kuin huonekalut mekin tilasimme Leifin kanssa yhdessä kalusteet Suomesta. Vuoden 2004 laajentuminen meni jo toisella tavalla: uusien tuomareiden työhuoneet olivat valmiina, naisilla kukkiakin pöydillä, ja tuomarit saattoivat valita avustajat valmiilta listoilta, Tiili naureskelee. EYT käsittelee muun muassa kilpailuoikeustapauksia. Niistä Tiilin uran suurimmaksi muodostui Microsoftin valitus komission päätöksestä, jolla yritys joutui maksamaan jättisakot määräävän markkina-aseman väärinkäytöstä. Tuomioistuin hylkäsi valituksen syyskuussa 2007, ja yhteensä 497 miljoonan euron sakko jäi voimaan. Tuomiossa oli peräti kohtaa, ja kilpailuoikeuden lisäksi myös tekniset kysymykset olivat haastavia, Tiili muistelee. Vuonna 1998 EYT:hen alkoi tulla ratkaistavaksi uuteen tavaramerkkiasetukseen liittyviä valituksia, joihin tavaramerkkioikeuteen perehtynyt Tiili pureutui mielellään. Hänestä oli kiinnostavaa osallistua myös uuden avoimuutta ja asiakirjajulkisuutta koskevan oikeuskäytännön kehittämiseen. 14 vuodessa maailma ja EU muuttuivat Presidentti Martti Ahtisaari nimitti Erkki Liikasen Suomen ensimmäiseksi komissaariksi. Liikanen tunsi Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmän, koska hän oli ollut Brysselissä Suomen EU-suurlähettiläänä lähes viisi vuotta ja osallistunut sekä ETA-sopimusta koskeviin että EU-jäsenyysneuvotteluihin. Hän toimi komissaarina kaksi kautta, vuosina Liikanen on kirjannut näkemyksensä suurlähettiläsvuosilta lähes 300-sivuiseksi kirjaksi "Brysselin päiväkirjat". Olin täysipäiväisesti EU-tehtävissä Brysselissä 14 vuotta, ja sinä aikana paljon muuttui luvun alussa Neuvostoliitto hajosi ja rautaesirippu murtui. Sen jälkeen luotiin poliittinen unioni ja talous- ja rahaliitto. Olin komissaarina vielä, kun monet Keski- ja Itä-Euroopan maat liittyivät EU:hun 2004, eli Brysselin-vuosinani Euroopan unioni laajentui 12 jäsenmaasta 25:een. Ensimmäisellä komissaarikaudella Liikasen vastuualueena oli budjetti, ja tuon ajan suurimmat hankkeet liittyivät suureen talouspakettiin, jolla Keski- ja Itä-Euroopan maiden liittyminen mahdollistettiin. Toisella kaudella Liikasen salkkuun kuuluivat tietoyhteiskunta ja yritystoiminta. Hän kertoo vastanneensa osaltaan esimerkiksi kemikaalilainsäädännöstä, johon liittyi Euroopan kemikaaliviraston perustaminen Helsinkiin. Liikanen valmisteli myös lääkelainsäädännön reformia, joka yhtäältä antoi lisäsuojaa innovaatioille ja toisaalta edisti geneeristen lääkkeiden markkinoillepääsyä. Toisella kaudella tietoyhteiskuntakomissaarina vastasin muun muassa sähköisen viestinnän lainsäädännöstä, jonka seurauksena laajakaistamarkkinat vapautettiin ja hinnat laskivat nopeasti kaikkien ulottuville, Liikanen toteaa. Kuva: Euroopan komissio 4 EUROPA 2015

5 Verkostojen luominen vie aikaa, eikä puolessatoista vuodessa ehdi vielä minnekään. Mirja Ryynänen Meppi toimii pitkäjänteisesti Kuva: Vesa Lindqvist / Eduskunta Eduskuntaryhmät valitsivat keskuudestaan ensimmäiset 16 edustajaa eli meppiä Euroopan parlamenttiin. Syksyn 1996 yleisissä europarlamenttivaaleissa heistä neljä valittiin jatkamaan, yhtenä maaninkalainen Mirja Ryynänen. Ilman muuta halusin asettua ehdolle. Tiesin alun perinkin, että uusien asioiden oppiminen ja verkostojen luominen vie aikaa, eikä puolessatoista vuodessa ehdi vielä minnekään. Hän oli kansanedustajana toiminut muun muassa Euroopan neuvostossa ja ETYJ:ssä, joten työ monikansallisissa poliittisissa ryhmissä ja jotkut työkaveritkin olivat ennestään tuttuja. Kouluranskakin oli jo kehittynyt käyttökieleksi. Ryynästä hämmästytti, että suomalaisista oltiin niin kiinnostuneita erityisesti Venäjän rajanaapurina. Saimme tehtäväksemme eri komiteoiden Venäjää koskevia raportteja, sillä meillä oli moniin kollegoihin verrattuna realistinen kuva tilanteesta rajan takana. Ehkä merkittävin hanke, johon osallistuin, oli suunnitelma EU:lle luotavasta yhteisestä metsäpolitiikasta, joka oli aloitettu pohjoisille maille vieraista lähtökohdista. Hakeuduin asiaa käsitteleviin komiteoihin ja aloin luoda avainhenkilöiden verkostoja. Suomalaisten asiantuntijoiden tuella sain suunnitelmasta kehitetyksi strategian, joka ottaa huomioon pohjoisen metsämaan olosuhteet ja kestävän kehityksen mukaisen metsien talouskäytön. Ryynänen tunnetaan myös kirjastojen kehityksen puolestapuhujana. Hänen raporttinsa kirjastojen roolista tietoyhteiskunnassa on kaikille EU-kielille käännettynä tuonut tilaisuuksia luennoida aiheesta eri puolilla maailmaa ja samalla nostaa esille alan suomalaista huippuosaamista. Suomen mallina on turvata tiedonsaannin tasaarvoisuus. Se on ollut menestyksemme avain, ja sitä se on tulevaisuudessakin. Meppiaikansa vaikuttavimman elämyksen Ryynänen koki heti tammikuussa 1995 keskustellessaan presidentti François Mitterrandin kanssa. Ranska oli EU:n puheenjohtajamaa, ja Mitterand toivotti uudet jäsenmaat lämpimästi tervetulleiksi. Hän totesi Ryynäselle uskovansa, että Suomesta tulee rakentava jäsenmaa, jossa arvostetaan EU:ta vakauden ja rauhan ylläpitäjänä, sillä ovathan suomalaisten isät taistelleet vapauden ja eurooppalaisten arvojen puolesta. Suomen ensimmäiset europarlamentaarikot koottiin ryhmäkuvaan Eduskuntatalon marmoriportaikkoon Edessä (vas.) Mirja Ryynänen, Saara-Maria Paakkinen, Pirjo Rusanen ja Seppo Pelttari, keskellä (vas.) Riitta Myller, Ulpu Iivari, Elisabeth Rehn, Ritva Laurila, Riitta Jouppila, Heidi Hautala, Mikko Rönnholm, takarivissä (vas.) Kyösti Toivonen, Timo Järvilahti ja Paavo Väyrynen. Kuvasta puuttuvat Olli Rehn ja Marjatta Stenius-Kaukonen. Tunnetko, tiedätkö? Mikä Pohjoismaa liittyi ensimmäisenä EU:hun ja milloin? Mikä on nais meppien osuus Euroopan parlamentissa ? Mikä oli ecu? Mitkä 3 maata kuuluvat Euroopan talousalueeseen ETAan mutta eivät EU:hun? Millaisesta asiasta voit kannella Euroopan oikeusasiamiehelle? Vastaukset löytyvät tämän lehden artikkeleista. Varmista sivulta 23, vastasitko oikein. EUROPA

6 Euroopan unioni vastaa aikansa haasteisiin Euroopan yhdentymiseen on pyritty toisen maailmansodan jälkeen erilaisia reittejä: syntyi ihmisoikeusasioihin, puolustusyhteistyöhön ja taloudelliseen liittoutumiseen keskittyviä järjestöjä. Euroopan unionissa on vähitellen syvennetty yhteistyötä näillä ja monilla uusillakin aloilla. Suomi siirtyi vapaakauppasopimuksistaan EU:n täysjäseneksi vuonna Teksti Päivi Helander / Kuva Shutterstock Onnistunut rauhanhanke Euroopan unioni sai vuonna 2012 Nobelin rauhanpalkinnon tunnustukseksi rauhan, sovinnon, demokratian ja ihmisoikeuksien edistämisestä yli 60 vuoden ajan. Alun perin EU olikin paljolti juuri rauhanhanke. Toisen maailmansodan päätyttyä jälleenrakennus loi optimismia, mutta menneet kärsimykset kalvoivat yhä mieliä. Tuskin moni olisi valinnut äskeistä vihollistaan yhteistyökumppaniksi. Ranskan ulkoministeri Robert Schuman kehitteli kuitenkin maanmiehensä Jean Monnet'n ajatuksia maiden taloudellisesta yhteistyöstä, jota sääntelisivät ylikansalliset toimielimet. Näin luotaisiin tasavertaisten kumppaneiden yhteisö ja saataisiin saksalainen sotateollisuus rauhanomaiseen tuotantoon. Italia ja Benelux-maat näkivät suunnitelmassa taloudellista hyötyä, kun taas liittokansleri Konrad Adenauerille yhteistyö merkitsi myös Länsi-Saksan imagon parantamista natsiajan jälkeen. Nämä kuusi maata loivat alueelleen hiilen ja teräksen yhteiset markkinat ja hinnoittelun perustamalla Euroopan hiili- ja teräsyhteisön (EHTY) vuonna Tavoitteena oli syventää taloudellista JÄSENMAAT JA LIITTYmis- VUODET 1951 Alankomaat, Belgia, Italia, Luxemburg, Ranska, Saksa 1973 Irlanti, Iso-Britannia, Tanska SOPIMUKSET/ EU-tapahtumat 1949 Euroopan neuvosto EN (10 maata) 1951 Euroopan hiili- ja teräsyhteisö EHTY perustetaan EHTY-maat perustavat Euroopan talousyhteisön (EEC eli ETY) ja Euroopan atomienergiayhteisön Euratomin. Syntyy Euroopan yhteisöt Vapaakauppaliitto Efta aloittaa toimintansa ETYmaiden keskinäinen tulliliitto. SUOMI 1961 Suomesta Eftan liitännäisjäsen (Finn-Efta -sopimus) 1974 Suomen EEC-vapaakauppasopimus voimaan EUROOPAN TAPAHTUMAT 1952 Jaetun Saksan sisärajat suljetaan DDR rakentaa Berliinin jakolinjalle muurin Algerian sota päättyy maan itsenäistymiseen Ranskasta.

7 ja poliittista yhteistyötä, ja vuoden 1958 alussa Euroopan talousyhteisö (ETY) ja atomienergiayhteisö Euratom aloittivat toimintansa. Poliittinen yhteistyö ja yhteisen arvopohjan vahvistaminen ovat edenneet taloudellisen yhdentymisen vanavedessä. Unionin toimivallan alle on vähitellen sisällytetty muun muassa yhteistyö oikeus- ja sisäasiois sa sekä perusoikeudet. Päätökset tehdään yhdessä EU on oikeudellinen rakennelma, jossa jäsenmaat ovat vapaaehtoisesti siirtäneet osan lainsäädäntövallasta yhteisille toimielimille. Euroopan yhteisöillä oli perustamisestaan asti yhteinen edustajakokous ja tuomioistuin, ja yhteisöjen erilliset neuvostot ja komissiot yhdistettiin vuonna Nykymuotoisen komission tehtävänä on tehdä säädösesityksiä, huolehtia säädösten täytäntöönpanosta ja valvoa lainsäädännön noudattamista. Euroopan parlamenttiin kansalaiset valitsevat edustajansa ideologisin perustein, kun taas ministerineuvostossa EU-maat tuovat päätöksentekoprosessiin hallitustensa kannat. Suomessa, Itävallassa ja Ruotsissa ollaan melko tyytyväisiä 20-vuotisen EU-jäsenyyden vaikutuksiin, kertoo vuoden 2015 alussa julkaistun Eurobarometri-verkkokyselyn tulos. Vaikka suomalaisvastaajista kaksi kolmasosaa epäili Suomen vaikutusmahdollisuuksia EU:n päätöksenteossa, suunnilleen yhtä moni suhtautui kuitenkin Euroopan unioniin myönteisesti ja arvioi EUjäsenyydellä olleen hyvä vaikutus Suomen rooliin maailmassa. Jäsenyyden parhaina puolina suomalaisvastaajat pitivät liikkumisen vapautta ja kuluttajatuotteiden parempaa valikoimaa. Suomalaisia on EU:ssa myös johtavissa asemissa, ja monet valiokunta raportit, joiden pohjalta parlamentti tekee päätöksensä, ovat olleet suomalaisten käsialaa. Pohjoismaista tasa-arvoa? Miehet perustivat Euroopan yhteisöt, ja vuosikymmenien ajan naisia työskenteli toimielimissä niukasti. Tasa-arvoisina tunnettujen Suomen ja Ruotsin liittyessä jäseniksi moni arveli sukupuolijakauman alkavan tasoittua. Silti vasta vuonna 2004 kymmenen uuden jäsenmaan liityttyä naisten osuus nousi selvästi, ja heitä on virkamiehistä nykyisin noin puolet. Johtavissa asemissa naisia on edelleen selvästi vähemmän. Europarlamentissa naisten osuus on kasvanut joka vaaleissa, ja kuluvalla kaudella mepeistä 37 prosenttia on naisia. Suomen 13 edustajasta seitsemän on naisia. Yhteisöjen tuomioistuin säilyi pitkään miesten linnakkeena. Ensimmäinen nainen oli ranskalainen julkisasiamies Simone Rozès , ja Fidelma Macken Irlannista aloitti tuomarina vuoden 1999 lopulla. Nykyisen EU:n tuomioistuimen 38 tuomarista seitsemän on naisia. Vuonna 1989 perustetussa ensimmäisen asteen tuomioistuimessa eli nykyisessä Euroopan unionin yleisessä tuomioistuimessa ei naistuomareita ollut nähty ennen kuin Ruotsin Pernilla Lindh ja Suomen Virpi Tiili aloittivat työnsä Kreikka 1986 Espanja, Portugali 1995 Itävalta, Ruotsi, Suomi Schengensopimus: tietyt ETY-maat luopuvat keskinäisistä rajatarkastuksista Euroopan yhtenäisasiakirja 1992 EU syntyy, kun EHTY, ETY ja Euratom liittyvät Euroopan unioniksi Euroopan talousalue ETA syntyy EU:n vakausja kasvusopimus 1999 Talousja rahaliitto EMU: eurosta kaupankäyntivaluutta 1986 Suomi Eftan täysjäseneksi 1989 Suomi Euroopan neuvoston jäseneksi 1992 Suomi hakee Euroopan yhteisöjen jäsenyyttä ETA-sopimus tulee voimaan Suomen Pankki päättää Suomen liittymisestä Euroopan valuuttajärjestelmään (EMS, European Monetary System) Suomi liittyy Euroopan unioniin Suomen ensimmäinen puheenjohtajakausi, Tampereen prosessin käynnistys 1989 Berliinin muuri murtuu Saksat yhdistyvät Neuvostoliitto hajoaa Jugoslavia hajoaa Jugoslavian hajoamissodat EUROPA

8 Tosin aluksi meitä luultiin välillä sihteereiksi. Ja meidät myös sekoitettiin keskenämme, vaikkemme ole lainkaan samannäköisiä, Tiili muistelee. Kohti yhteistä ulkopolitiikkaa Unionin ulkopolitiikka merkitsee edelleen pääosin EU-maiden hallitusten välistä yhteistyötä. Neuvostossa ulkoasiainministerit sopivat yhteisistä toimista ja periaatteista, ja ulkopoliittisten päätösten on lähes joka asiassa oltava yksimielisiä. EU:n suhtautuminen muun muassa Jugoslavian hajotessa syttyneisiin sisällissotiin, Ukrainan tilanteeseen tai Venäjän kansainvälisiin toimiin on kuitenkin osoittanut, että unionin arvopohja mahdollistaa yhteiset kannanotot ja toimet myös EU:n ulkopuolisissa tilanteisissa. Sotilaallista yhteistyötä on viritelty toisesta maailmansodasta saakka, aluksi ilman Saksaa. Jo vuonna 1948 Ranska, Iso-Britannia ja Benelux-maat perustivat Länsi-Euroopan unionin (WEU) Brysselin sopimuksella. Siihen sisältyi taloudellisen, sosiaalisen ja kulttuuriyhteistyön lisäksi sotilaallinen avunantovelvoite. Sopimusta muutettiin vuonna 1954, jolloin myös Saksa ja Italia tulivat mukaan. WEU:n roolina oli valmistella ja panna täytäntöön EU:n päätöksiä ja toimia, jotka koskivat puolustusta. Suomi kuului WEU:hun vain tarkkailijajäsenenä. WEU lakkautettiin vuonna 2011, koska vastaavat yhteistyömahdollisuudet on nyt kirjattu EU:n perussopimuksiin. Joulukuussa 2009 voimaan tulleessa Lissabonin sopimuksessa jäsenvaltiot velvoitetaan keskinäiseen avunantoon esimerkiksi terrori-iskun tai ihmisen aiheuttaman suuronnettomuuden tilanteessa. Lisäksi yhteisestä sotilaallisesta puolustuksesta voidaan sopia jäsenvaltioiden päämiesten yksimielisellä päätöksellä Eurooppa-neuvostossa. EU:ssa vai ei, kas siinä pulma Suomi eteni läntisiin kauppajärjestöihin pienin askelin, sillä samalla piti säilyttää poliittiset ja kaupalliset suhteet Neuvostoliittoon. Suomen reitti EU:hun oli kuitenkin suoraviivainen: Efta (1961 / 1986) ETYn vapaakauppasopimus (1974) ETAsopimus (1994) EU:n jäsenyys (1995). Joidenkin tie kohti Euroopan unionia on ollut töyssyisempi luvulla Ranska torppasi Yhdistyneen kuningaskunnan jäsenyyshakemuksen kaksi kertaa sillä perusteella, ettei Britannian talouden rakenne Kansainyhteisö-kytkentöineen ollut sovitettavissa Euroopan yhteisöjen yhteismarkkinoille. Britannian jäsenyys toteutui lopulta vuonna 1973, jolloin myös Norjan piti liittyä yhteisöjen jäseneksi. Norjalaiset kuitenkin kaatoivat valmiiksi neuvotellun liittymissopimuksen kansanäänestyksellä. Sama toistui vuonna 1994, mutta Norja on jäänyt ETAn jäsenmaaksi kuten Islantikin, joka haki EU-jäsenyyttä 2009, mutta veti hakemuksensa pois vuoden 2015 alussa. Turkkia puolestaan on toisinaan pidetty ikuisena pyrkijänä. Liittyäkseen Euroopan unioniin valtion on täytettävä tietyt taloudelliset kriteerit ja toimittava demokratian ja oikeusvaltion periaattein. Turkki jätti jäsenyyshakemuksensa jo 2004 Kypros, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Slovakia, Slovenia, Tšekki, Unkari, Viro 2007 Bulgaria, Romania 2013 Kroatia EMU-maat ottavat eurosetelit ja -kolikot käyttöön Pankkikriisi leviää Yhdysvalloista Eurooppaan. EU:n paketit Irlannin, Kreikan, Portugalin ja Espanjan talouksien vakauttamiseksi Lissabonin sopimus voimaan: perusoikeudet ja instituutioiden työnjako 2010 EU ottaa käyttöön talouspolitiikan vuotuiset EU-ohjausjaksot Euroopan vakausmekanismi EVM 2014 EU ryhtyy pakotteisiin Venäjää vastaan, jotta se luopuisi Krimin miehityksestä ja osallisuudestaan Ukrainan sotaan Suomen toinen puheenjohtajakausi 8 EUROPA Ukraina ei allekirjoita EU-assosiaatiosopimusta, ja siitä alkaneet mielenosoitukset johtavat lopulta sisällissotaan Itä-Ukrainassa Venäjä ottaa haltuunsa Krimin niemimaan.

9 vuonna 1987, mutta ongelmallisina neuvotteluissa on pidetty maan ihmisoikeustilannetta ja haluttomuutta hellittää otettaan Kyproksesta. Toistaiseksi Grönlanti on EU:n ainoa osa, joka on halunnut irti unionista. Osana Tanskaa se liittyi EU:hun vuonna Kuusi vuotta myöhemmin grönlantilaiset kannattivat eroa unionista neuvoa-antavassa kansanäänestyksessä. Saari sai saman aseman kuin EU:n niin sanotut merentakaiset alueet, ja se on EU:n tullialueen ulkopuolella. Euroopan kolme vapaakauppaliittoa Ennen EU-jäsenyyshakemustaan Suomi liittyi Euroopan talousalueeseen (ETA). ETA on rakennettu Eftan ja EU:n jäsenmaiden yhteiseksi vapaakauppa-alueeksi, ja sopimus tuli voimaan vuoden 1994 alussa. Sveitsi olisi Efta-maana kuulunut ETAn piiriin, mutta kansalaiset äänestivät maansa ulos sopimuksesta. EU:n sisämarkkinat ja ihmisten vapaa liikkuvuus koskevat myös kaikkia ETA-maita. Myös EU:n lainsäädäntö sitoo niitä. ETA-sopimuksen ulkopuolelle jäävät EU:n yhteinen maatalous-, kalastus- ja kauppapolitiikka, tulliliitto, talous- ja rahaliitto (EMU) ja yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Myöskään EU:n oikeus- ja sisäasioita koskevat säädökset eivät kuulu ETAn alaan. Vuonna 2015 Euroopan talousalueeseen kuuluvat EUmaiden lisäksi Liechtenstein, Norja ja Islanti. Nämä kolme ja Sveitsi ovat yhä myös Eftan jäseniä. Eftan toimielimet ja parlamentaarinen sekakomitea valvovat EU-säännösten täytäntöönpanoa ja soveltamista niissä maissa, jotka eivät kuulu Euroopan unioniin. Lähes kaikesta voimassaolevasta EU-lainsäädännöstä tuli ETA-sopimuksen myötä Suomeakin velvoittavaa lainsäädäntöä, mikä merkitsi noin sivun käännösurakkaa. 30 vuoden matka euroon Yhteinen raha on ollut yksi Euroopan yhdentymiskehityksen virstanpylväitä. Kansalainen kokee euron hyödyt matkustaessaan, yritys kirjanpidossaan. Tietä rahaliittoon alettiin EU:ssa suunnitella jo vuonna Aluksi luotiin niin sanottu valuuttakäärme, jolla oli tarkoitus hillitä jäsenmaiden valuuttojen heilahtelua dollarin suhteen. Maailmantalouden ongelmien vuoksi käärme menehtyi, mutta Euroopan rahajärjestelmä (EMS) tuli voimaan Siihen liittyi yhteinen valuuttayksikkö ecu (European Currency Unit) eli eri valuuttojen painotetuista keskiarvoista laskettu valuuttakori. Euroopan yhtenäisasiakirja (1986) tähtäsi sisämarkkinoiden esteiden poistamiseen. Talous- ja rahaliitto EMUn ensimmäinen vaihe oli pääoman liikkumisen vapauttaminen 1990-luvun alussa, mikä osaltaan aiheutti epävakautta Euroopan kansantalouksissa. Suomi oli sitonut yliarvostetun markkansa ecuun, ja Neuvostoliiton hajotessa idänkauppa romahti. Markka oli devalvoitava ja päästettävä kellumaan ennen kuin se sidottiin uudelleen ecuun luvun taantumavuosista huolimatta työ jatkui: luotiin keskuspankkijärjestelmä, ja seteliryhmä suunnitteli käytännön asioita, kuten rahojen painamista ja hävittämistä. Vuoden 1999 alussa euro otettiin käyttöön maksuliikenteessä, ja kolme vuotta myöhemmin eurot tulivat myös käteisliikenteeseen. Vuoden 2002 alussa Suomessa arveltiin, että markkoja pyörisi maksuliikenteessä kaupoissa vielä kuukausia, mutta ihmiset tottuivat nopeasti uusiin rahoihin ja näennäisesti kuusi kertaa pienempiin hintoihin. Kahden lautasen politiikka EU:n korkein päättävä elin, Eurooppa-neuvosto, kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa. EU-maiden valtionpäämiehet päättävät suurista linjoista kulloisenkin puheenjohtajamaan valitsemilla painopistealueilla. Suomessa EU:hun liittyvistä asioista päättää eduskunnan tuella valtioneuvosto. Sitä johtaa pääministeri, mutta esimerkiksi ulkopolitiikassa presidentillä on yhä merkittävästi valtaa. Siksi molemmat ovat halunneet osallistua Eurooppa-neuvostoon, ja suomalaisedustajille katettiin vuosia huippukokousten lounailla ja päivällisillä kaksi lautasta. Vuoden 2009 lopulta lähtien Suomi on lähettänyt kokouksiin yleensä vain pääministerin, joka tarvittaessa konsultoi presidenttiä ja valtioneuvostoa vaikka kesken kokouksen. Mutta lautasia Suomi tarvitsee vain yhden. Maatalous Euroopan unionin budjetista käytetään edelleen lähes puolet yhteiseen maatalouspolitiikkaan (YMP), jonka Suomalaiset omaksuivat euron parissa kuukaudessa. tavoitteena on ollut taata Euroopan omavaraisuus ja turvata elintarvikehuolto sekä nostaa maatalouden tuottavuutta. Lisäksi ruoka haluttiin kuluttajien saataville kohtuuhinnoin. Maatalouspolitiikka on johtanut monimutkaiseen tukijärjestelmään, jota on muutettu tarpeen mukaan. Esimerkiksi 1980-luvulla ylituotantoa jouduttiin viemään tukien avulla yhteisön ulkopuolelle, varastoimaan tai tuhoamaan. Niinpä alettiin asettaa tuotantorajoituksia luvulla alettiin kiinnittää huomiota myös ympäristöystävällisyyteen. Vuonna 2003 yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksen yhteydessä tuet irrotettiin tuotannosta ja otettiin käyttöön tilatukijärjestelmä. Myös EU:n nimisuojajärjestelmä kuuluu maatalouspolitiikan alaan. Suomen maataloustukijärjestelmä on osa YMP:tä, ja kansallisten tukien tarkoitus on mahdollistaa maanviljelyn jatkuvuus. Suomi on liittymisneuvotteluissaan sopinut kansallisesta tukijärjestelmästä, joka ottaa huomioon pohjoiset olosuhteet. Suomi on jaettu tukialueisiin tukien porrastamisen vuoksi. EUROPA

10 Teksti Pirkko Koivu / Kuvat Kai Tirkkonen Monta kokemusta rikkaampi EU:n Erasmus-vaihdossa opiskelija oppii paljon muutakin kuin akateemista sisältöä. Esimerkiksi kohdemaan kulttuuri ja ihmiset avaavat silmiä. Opiskelija Jennina Lahden mielestä parasta on kuitenkin koko paketti. Jos pääsisin, lähtisin ilman muuta uudestaan opiskelijavaihtoon, sanoo opettajaksi opiskeleva Jennina Lahti. Hän kertoo, että valmistuminen on kuitenkin niin lähellä, että seuraavat kansainväliset kokemukset ovat toivon mukaan jo työelämästä. 10 EUROPA 2015

11 Miten opetetaan matematiikkaa tai muuta kouluainetta muulla kuin oppilaiden äidinkielellä? Tämä kiinnosti tulevaa luokanopettajaa Jennina Lahtea, ja muun muassa siksi hän halusi EU:n Erasmus-vaihtoon nimenomaan Itävallan Linziin. Sikäläisen pedagogisen korkeakoulun kurssivalikoimaan kuuluu CLIL-metodi, joka hyödyntää eri oppiaineiden opetuksessa vieraan kielen lisäksi ilmeitä, liikkeitä ja ääniä. CLIL-metodille tulikin heti käyttöä, sillä vaihdon aikana Jenninan ohjelmaan kuului kerran viikossa opetusharjoittelua luokassa, jonka oppilaista vain kaksi oli taustaltaan itävaltalaisia. Jennina Lahti poimi Linzin kurssivalikoimasta myös teeman Miksi seeprat eivät saa vatsahaavaa. Aiheena oli toisin sanoen stressinhallinta. Tämän kurssin sisältö ei ollut ihan sitä mitä odotin. Mukaan tarttui kuitenkin tietoa siitä, miten opettaja voi vaikuttaa lasten stressitasoon ja joko lisätä tai vähentää stressiä. Huolenpito lämmittää Jennina palasi helmikuussa 2015 viiden kuukauden vaihtojaksoltaan takaisin Oulun yliopistoon, jossa hän opiskelee luokanopettajaksi englanninkielisessä, monikulttuurisuutta painottavassa koulutusohjelmassa. Takana on neljä opiskeluvuotta, ja Jennina suunnittelee valmistuvansa vuoden 2016 keväällä. Vaihtojaksoonsa hän on sataprosenttisen tyytyväinen. Vaihto avaa silmiä kotimaan ja kohdemaan vahvuuksiin ja heikkouksiin, tutustuttaa ihmisiin ja erilaiseen kulttuuriin. Vaihdossa tärkeintä on koko paketti, ei yksin akateeminen sisältö. Ennakkoon Jennina tiesi, että opiskelukieli olisi englanti. Hän oli varautunut kohtaamaan itävaltalaisessa korkeakoulussa Suomea muodollisemman ilmapiirin. Yllätyin, sillä opiskelu oli monin tavoin samanlaista kuin Oulussa, eivätkä kaikki professoritkaan olleet kovin muodollisia. Erasmus-ohjelmaan haku, stipendi, asuminen ja matkat järjestyivät Jenninan mielestä vaivattomasti. Vuonna 2014 hän jätti hakemuksen Erasmus-vaihtoon ja lähetti motivaatiokirjeen, jossa kertoi miksi haluaa juuri kyseiseen korkeakouluun. Kesällä 2014 hän tapasi Erasmuskoordinaattorin, joka oli Itävallasta käymässä Suomessa. Asunnoksi Jennina sai Linzissä yhden hengen huoneen opiskelija-asuntolasta. Mukava yllätys odotti jo Itävaltaan saapuessa, kun tutorina vastassa oli Peter, joka puolestaan oli ollut vaihdossa Oulussa. Lämpimiä muistoja jäi Erasmus-opiskelijoiden ryhmähengestä ja kansainvälisen tiimin huolenpidosta. Kansainvälinen tiimi auttoi meitä kaikessa ja ohjasi vaikka lääkäriin, jos joku sairastui. ei liikaa tavaraa mukaan Jos jotakin voisi tehdä toisin, Jennina miettisi vielä tarkemmin valitsemiaan kursseja ja valitsisi tiiviimmän ohjelman. Jo ennakkoon hän pani paljon painoa kurssivalikoimille ja halusi korkeakouluun, jonka nettisivuilla kerrotaan riittävän selvästi kurssien sisältö. Sellaisiakin korkeakouluja oli, joissa sisällöt jäivät arvailun varaan tai niitä olisi pitänyt kysyä erikseen. Itävallan puoleen vaaka kallistui myös siksi, että Jennina oli aiemmin ollut Sveitsissä au pairina. Keski-Eurooppa tuntui jo kotoisalta ja tarjosi mahdollisuuden virkistää saksan taitoa. Maisematkin houkuttelivat. Vaihtoon lähteville opiskelijoille Jennina sanoo, että liikaa tavaraa ei kannata ottaa mukaan, sillä kohdemaasta kuitenkin saa kaikkea. Kielitaitoa on ehkä syytä parantaa ennen vaihtoa, ja kohdemaassa kannattaa harkita pankkitilin avaamista. Se helpottaa asiointia. Vaihdossa tulee vastaan myös uutta ja eksoottista. Suomalaisopiskelijalle erikoisinta oli käydä saunassa. Miehillä ja naisilla oli yhteinen pukuhuone ja yhteinen sauna. Keskellä lattiaa seisoi henkilö heiluttelemassa lippua, ilmeisesti tämän tarkoituksena oli liikuttaa saunan ilmaa. Käynti jäi yhteen kertaan. Jennina Lahti opiskelee englanninkielisessä, monikulttuurisuutta painottavassa koulutusohjelmassa. Monikulttuurisuutta ei ole vain eri maista tulevien ihmisten kohtaaminen. Erilainen kotitausta ja asuinseutu tekevät samankin maan asukkaiden kohtaamisesta monikulttuurista. EUROPA

12 Menestyäksemme kansainvälisillä markkinoilla tarvitsemme lisää muskeleita asiakkaiden ongelmien tunnistamiseen. Ongelmat pitää tietysti osata myös ratkaista, Vincitin toimitusjohtaja Mikko Kuitunen miettii. Innostuksesta kasvaa uutta Kun osaaminen ja innostus kulkevat käsi kädessä, syntyy sellaista uutta, jota EU:ssa juuri nyt tarvitaan. Vincit ja Demola näyttävät mallia muille. Teksti Merja Perttula / Kuvat Kimmo Torkkeli Tamperelaisen ohjelmistokehitykseen erikoistuneen Vincit Oy:n toimitilat Hervannassa on sisustettu Frank Millerin Sin City -sarjakuvan henkeen. Viihtyvyydestä ja avoimuudesta pidetään huolta: juttuseuraa ja ideointikavereita löytyy aina keskusaukiolta. Samalla kun hakee kupposen kahvia, voi lätkäistä ideataululle omat mietteensä. Virtuaaliselta taululta taas kaikki näkevät, millaisia uusia asiakkaita on tulossa. Vincit on tullut tunnetuksi uudenlaisesta johtamiskulttuuristaan. Lähiesimiespestejä ei ole, vaan toimitusjohtaja Mikko Kuitunen on kaikkien 140 työntekijän esimies. Vincitin tarina alkoi kahdeksan vuotta sitten, kun Kuitunen kaipasi elämäänsä uudenlaista otetta. Tuntui, ettei maanantaina ollut kiva mennä töihin. Lähdin kokeilemaan yrittäjän polkua ja tekemään itselleni hyvää työpaikkaa, mutta pian missioni laajeni. Kantavana ajatuksena on ollut rakentaa työpaikka, jossa ihmisille annetaan vastuuta ja mahdollisuuksia kasvaa ja kehittyä. Innostunut 12 EUROPA 2015

13 Vincitin motto: Tavoitteenamme on, että meillä on aina huomenna tyytyväisemmät työntekijät ja asiakkaat kuin tänään. ilmapiiri ja tapa tehdä töitä saavat puolestaan parhaat voimat hakeutumaan yritykseen. Asiakkaiden silmissä yrityksen tulee olla niin osaava ja haluttu, että se voi jopa valita hankkeita, jotka toteuttavat henkilöstön toiveita. Töitä tehdään projektitiimeissä, joiden koko vaihtelee parista hengestä reiluun kymmeneen. Jokaisella on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa, millaiseen projektiin hän haluaa seuraavaksi osallistua. Me valmennamme ihmisiä pohtimaan omia vahvuuksiaan, tavoitteitaan ja unelmiaan. Hankkeet ovat olleet hyvin erilaisia. On kehitetty esimerkiksi ihmishenkiä säästävää terveysteknologiaa, kuluttajille iloa tuottavia pelejä, julkisten organisaatioiden sähköistä asiointia parantavia systeemejä sekä yritysten kansainvälistymistä ja kasvamista tehostavia toimintatapoja. Tavoitteenamme on, että jokainen hanke tehdään niin kunnianhimoisesti, että 100 prosenttia asiakkaista suosittelee Vincitiä kollegoilleen. Jokaisella oma kasvutie Vincit on saanut useita hyvästä työhyvinvoinnista kertovia palkintoja. Se valittiin esimerkiksi kahtena peräkkäisenä vuonna Suomen parhaaksi työpaikaksi Great Place to Work -tutkimuksessa. Yritys piti parisen vuotta sitten positiiviset yt-neuvottelut, joiden tarkoituksena ei ollut väen vähentäminen vaan lisääminen. Liikevaihdon kehitys puolestaan kertoo, että kasvu on ollut melkoista. Vuonna 2014 liikevaihtoa kertyi 9,2 miljoonaa euroa, kuluvan vuoden ennuste on 14 miljoonaa euroa. Yritys myös laajensi elokuussa 2014 toimintaansa Helsinkiin perustamalla toimipisteet Vallilaan ja Kamppiin. Meillä on ulkomaisia asiakkaita, mutta toistaiseksi ei vielä toimistoja muissa maissa. Tunnustelemme kansainvälisiä markkinoita parhaillaan. Haluamme kasvaa, mutta se ei välttämättä tarkoita henkilöstön lisäystä. Tärkeintä on kehittyä osaamisessa. Kuitunen ei usko, että mikään yksittäinen johtamisen tai kansainvälistymisen malli on hopealuoti itsessään, vaan jokaisen yrityksen tulee löytää se itse. Suomi on pieni maa. Emme pärjää kansainvälisillä markkinoilla massojen avulla, vaan erikoistumalla, korkealla osaamisella ja olemassa olevien ongelmien tunnistamisella. Tarvitsemme nimenomaan ihmisiä, jotka löytävät asiakkaiden haasteita. Ne pitää tietysti osata myös ratkaista. Demola tuo yhteen yritykset ja opiskelijat Demolassa Tampereen yliopiston, Teknillisen yliopiston ja ammattikorkeakoulun opiskelijat kehittävät digitaalisia tuotteita ja palveluja yritysten tarjoamien konseptien pohjalta. Poikkitieteellisen opiskelijatiimin ja yrityksen yhteistyönä syntyy niin sanottu demo. Sekä yritys että mukana olleet opiskelijat voivat hyödyntää tuloksia. Demojen pohjalta on pistetty pystyyn startup-yrityksiä, joista menestyneimpiin kuuluu kitaransoiton opetteluun pelejä tekevä Yuosician Oy. Demolan toimintayksiköitä on nykyään kahdeksassa Euroopan maassa ja yksi Meksikossa. Tämä antaa yrityksille mahdollisuudet kansainväliseen yhteistyöhön. Kaikissa Demolan lokaatioissa työskennellään saman mallin mukaan. Saamme erilaista tietotaitoa omaavat ihmiset yhteen. Näin syntyy uutta, jota ei ole projektia käynnistettäessä edes pystytty aavistamaan, Demola-verkoston kehitysjohtaja Jarmo Tuominiemi kuvaa. Demola perustettiin Tampereella vuonna Vuosittain Tampereen yksikössä on mukana noin 500 opiskelijaa eri korkeakouluista, ja siellä viedään läpi noin sata projektia. Euroopassa kaivataan uusia yrityksiä ja innovatiivisia tuotteita. Komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen piti Demolan konseptia hyvänä mallina myös muille kaupungeille ja maille, kun hän tutustui innovaatiokeskukseen ja sieltä vauhtia ottaviin start-up-yrityksiin maaliskuussa Innovatiivisuutta opiskelijoilta Vincit tekee paljon yhteistyötä opiskelijoiden kanssa. Se kerää vuosittain Summer at Vincit -teemalla lahjakkaita opiskelijoita ympäri Suomen kesäharjoitteluun. Vincit on toteuttanut myös muutaman projektin tamperelaisen Demolan kanssa. Viime syksynä kehitettiin pysäköinninvalvontaan älylasisovellus, jonka työstämisessä oli mukana myös Tampereen kaupungin pysäköinninvalvonta. Demola toimii Tampereen Finlaysonilla sijaitsevalla Uudella tehtaalla, jossa opiskelijat saavat laittaa innovatiivisuutensa peliin. Kehitysjohtaja Jarmo Tuominiemi vie Demolan mallia Eurooppaan ja muualle maailmaan. EUROPA

14 20 vuotta kysymyksiä ja vastauksia EU-tietoa on koottu ja jaettu Suomessa jo yli 20 vuotta. Tietoa tarvitaan edelleen, vaikka kanavat vaihtuvat. Teksti Matti Lehtinen / Kuvat Shutterstock EU-tietoa on Suomessa 1970-luvulta alkaen tutkittu ja koottu tallekirjastoihin, esimerkiksi Turun Eurooppa-instituuttiin ja Eduskunnan kirjastoon, joiden asiakaskunta on koostunut lähinnä asiantuntijoista. Monilla yrityksillä ja julkisyhteisöillä on ollut omat EU-tietokanavansa, mutta kansalaisten tiedonlähteinä olivat vuoteen 1994 asti lähinnä tiedotusvälineet ja kirjastot. Ennen vuoden 1994 kansanäänestystä Euroopan unioni aloitti laajan kansalaistiedottamisen suomalaisille. Euroopan komissio ja Euroopan parlamentti sekä Suomen ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus avasivat tuolloin palvelupisteensä Helsinkiin. Eurooppatiedotuksen palvelut laajenivat sittemmin maakuntiin, mutta vuodesta 2013 toiminta on painottunut verkkotiedottamiseen ja koulutusyhteistyöhön. Ennätysmäärä suomalaisten yhteydenottoja EUtiedon lähteille kirjattiin vuonna 2001, kun Suomi oli siirtymässä euroon. Erityyppisten tiedustelujen määrä nousi tuolloin satoihin tuhansiin. Europe Direct vastaa myös suomeksi Nykyisin Euroopan unioni jakaa tietoa keskitetysti Europe Direct -verkoston avulla: jokaisesta jäsenmaasta voi saada maksutta neuvoja EU-aiheisiin pulmiinsa. Yhä harvemman kansalaisen askeleet suuntautuvat Europe Directin neuvontapisteisiin, sillä tieto on kätevämmin saatavissa muilla keinoin. Puhelin- ja sähköpostitiedustelut hoituvat EU:n virallisilla kielillä, siis myös suomeksi, mutta verkkochatissä vastataan toistaiseksi vain englanniksi, ranskaksi ja saksaksi. Europe Directin kyselyistä jo yli 60 prosenttia tulee sähköpostilla, ja puhelinneuvonnan osuus on pudonnut alle kolmannekseen. Keskustelu asiantuntijan kanssa chat-linjalla on lisääntynyt 4,5 prosenttiin yhteydenotoista, tekstiviesti odottaa vielä läpimurtoaan. Vuonna 2014 sähköisten tiedustelujen määrä oli kasvanut noin :een. Kaksi kolmannesta Suomesta tulleista kysymyksestä oli lähetetty sähköpostitse, osa myös muilla kielillä kuin suomeksi. Usein Europe Direct -verkoston työntekijät neuvovat asiakkaan eteenpäin tarkemman tiedon pariin, mutta tarvittaessa he käyttävät itse aikaa ja vaivaa asian selvittämiseksi. Palvelun numerossa vastataan arkisin klo Sähköpostilomake ja lisätietoa löytyy verkko-osoitteesta europa.eu/europedirect/index_fi.htm. Ei kysyvä tieltä eksy Euroopan komission ja Euroopan parlamentin toimitilat sekä niiden yhteinen tietopiste ja yleisötapahtumille tarkoitettu Eurooppasali sijaitsevat Helsingin Kampissa. Yhteydenotot ovat pitkälti siirtyneet sähköpostiin, mutta infopisteessäkin käy kuukausittain toistasataa tiedonjanoista, ja vilskettä riittää erityisesti Eurooppasalin tilaisuuksien yhteydessä. Osa kysyjistä ohjataan kansallisille viranomaisille, jotka käytännön toimijoina tietävät aiheesta eniten. Suomessa esimerkiksi yrityspuolella toimivat omat neuvontapisteensä, kuten ELY-keskukset ja Enterprise Europe Network. Suurimpien työvoimatoimistojen EURES-neuvojat opastavat, kun asiakas haluaa suunnistaa töihin toiseen jäsenmaahan. 14 EUROPA 2015

15 Matkustaminen, raha ja valittaminen kiinnostavat Komission Suomen-edustuston tietopalvelun henkilökunta arvioi, että eniten vuosien mittaan on kysytty rahoituksesta, valituskanavista ja matkustamiseen liittyvistä käytännön asioista. Myös perustietoa Euroopan unionin ja toimielinten toiminnasta kaivataan edelleen. Europa-lehti keräsi muutaman yleisimmän kysymyksen. Olen muuttamassa toiseen EU-maahan. Mitä minun on otettava huomioon? Voit oleskella vapaasti toisessa EU-maassa kolme kuukautta, kunhan sinulla on voimassaoleva passi tai henkilökortti. Pitempään voit jäädä, jos työskentelet tai opiskelet päätoimisesti tai jos voit osoittaa, että sinulla on riittävät varat itsesi ja perheesi elättämiseen. Tarvitset silloin myös kattavan sairausvakuutuksen. Jokaisessa maassa on omanlaisensa sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja käytännöt, joskin työntekijää koskevaa sääntelyä on yhtenäistetty EU-tasolla. Verotusjärjestelmät poikkeavat toisistaan paljon. Työssäkäyvät kuuluvat työskentelymaansa sosiaaliturvan piiriin. Jos asut pysyvästi (eli yli vuoden) muualla, joudut Suomen sosiaaliturvan ulkopuolelle, mutta sinulla on EU-kansalaisena oikeus samoihin terveys- ja sosiaalipalveluihin kuin uuden asuinmaasi väestöllä. Kelasta saat tarkempaa tietoa juuri omasta tapauksestasi. Jos olet työskennellyt pitkään toisessa maassa, olet todennäköisesti oikeutettu saamaan sieltä myös eläkettä. Työ- ja palkkatodistukset kannattaa pitää tallessa, ja eläkettä hakiessa pitäisi ilmoittaa Eläketurvakeskukselle ulkomaan työjaksoista. Minulla on pieneen yritykseeni liittyvä kehittämisidea. Mistä saan rahaa sen toteuttamiseen? Ideasi aihepiiri vaikuttaa siihen, mistä kannattaa lähteä etsimään tukea. Jos ideasi koskee maaseutua, voit saada apua aluekehitysrahastosta (EAKR) tai maaseuturahastosta. Työllisyyttä ja koulutusta koskevat hankkeet liittyvät Euroopan sosiaalirahaston (ESR) toimialaan. EU:n rakennerahastojen (EAKR ja ESR) varojen käyttöä hallinnoivat Suomessa maakuntien liitot ja ELY-keskukset. Yli rajojen ulottuvissa koulutushankkeissa voit löytää sopivaa tukea Erasmus-ohjelmasta, johon liittyvää neuvontaa tarjoaa kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO. Tutkimuspuolella taas kannattaa kääntyä Tekesin tai EU:n COSME-ohjelman puoleen. Tutustu verkossa komission Suomen-edustuston koosteeseen rahoitusmahdollisuuksista: Mielestäni virkailija toimi EU-oikeuden vastaisesti. Mihin voin kannella? EU-oikeus on myös Suomen oikeutta, ja niin direktiivit kuin EU:n tuomioistuinten ratkaisut on sisällytetty Suomen lainsäädäntöön ja viranomaismääräyksiin. Näin ollen ne sitovat Suomen valtiota. Jos katsot Suomen valtiona rikkoneen EU:n lainsäädäntöä, kuten paljon esillä olleessa tuontiautojen verotuskysymyksessä, voit kannella komissiolle. Euroopan oikeusasiamies puolestaan käsittelee kantelut EU:n toimielinten (esimerkiksi komission, parlamentin tai neuvoston) toiminnasta. Valitusteistä on enemmän tietoa verkossa esimerkiksi komission sivulla: ec.europa.eu/finland/debate/ valitus_fi.htm EUROPA

16 Suomen taival EU-jäseneksi Veli Sundbäck on ollut ainutlaatuisessa asemassa, sillä hän on ollut ulkoasianministeriön virkamiehenä mukana Suomen Eurooppayhdentymiskehityksessä sen alkuaskelista EU-jäsenyyteen asti. Integraation grand old man arvioi Europa-lehden haastattelussa Suomen jäsenyysneuvotteluita ja 20-vuotista taivalta EU:n jäsenenä. TEKSTI MIKKO TAIVAINEN / KUVAT JANNE SAVON Kun Suomi aloitti jäsenyysneuvottelut Euroopan yhteisöjen kanssa vuonna 1993, Sundbäck oli virkamiestason pääneuvottelija. Ministeritapaamiset olivat neuvottelujen näyttävin osa, mutta valtaosa työstä tehtiin kotimaassa. Siihen aikaan ei ollut vielä valtioneuvoston EU-sihteeristöä, joten ulkoasiainministeriö koordinoi Suomen kannanottojen valmistelun. Valmistelutyöhön osallistui satoja virkamiehiä ja asiantuntijoita yhteiskunnan eri alueilta. Noin 80 prosenttia neuvotteluprosessiin liittyvästä työstä tehtiin valokeilan ulkopuolella, Sundbäck kertoo. Suomen EU-lähentymisen vaikein jakso olivat ETA-neuvottelut 1990-luvun alkupuolella. Euroopan talousalue ETA oli Efta-maiden ja EU:n välinen sopimushanke, jolla toteutettiin tavaroiden, palvelujen, pääoman ja ihmisten vapaa liikkuminen. Suomesta tuli Eftan puheenjohtaja, ja maamme sai vetovastuun kriisissä olevissa ETA-neuvotteluissa. Efta-maat puhuivat neuvotteluissa yhdellä äänellä, ja tarvittavan yhteisymmärryksen saavuttaminen oli vaikeaa. Ruotsi jätti EU-jäsenhakemuksen samana päivänä, kun Suomesta tuli Eftan puheenjohtaja. Ruotsi oli kuitenkin lojaali meille, ja ETAneuvottelut saatiin vietyä menestyksellä maaliin, Sundbäck toteaa. EU-Neuvotteluista tiedotettiin avoimesti Pääministeri Esko Aho päätti, että Suomen EU-jäsenyysneuvotteluiden kulusta tiedotetaan avoimesti. Virkamiehet velvoitettiin informoimaan 16 EUROPA 2015

17 EUROPA

18 EU:n vahvistamiseksi vireillä olevat hankkeet olisi saatettava loppuun. Sisäistä kuria ja luottamusta pitäisi pystyä vahvistamaan siten, että voidaan turvata tehtyjen päätöksien toteutuminen, sanoo Veli Sundbäck. mediaa, ja tiedot sai julkaista lähteen nimeä mainitsematta. Tällainen toimintatapa oli uusi ja antoisa kokemus. Toimittajien kysymyksistä saattoi oppia, mitkä asiat vaativat enemmän huomiota, Sundbäck muistelee. Sundbäckin mukaan Suomella oli koossa upea virkamiestiimi. Ulkomaankauppaministeri Pertti Salolainen johti neuvotteluja yhdessä ulkoministerin kanssa, ensin Paavo Väyrysen ja sen jälkeen Heikki Haaviston. Neuvotteluohjeiden antamisessa pääministerin rooli oli luonnollisesti keskeinen. Presidentti Mauno Koivisto seurasi tarkasti neuvotteluja, ja hänelle annettiin säännöllisesti tilannekatsaus. Koko prosessin ajan poliittinen johto ohjasi neuvotteluita ja tuki virkamiesten työskentelyä. Neuvotteluiden tärkein tavoite oli Suomen EU-jäsenyys, mikä myös toteutui. Tiesimme alusta lähtien, että maatalous ja aluepolitiikka ovat vaikeimmat kysymykset. Neuvottelut eivät olleet helppoja, eikä kaikkia tavoitteita saatu läpi. Aluepoliittisissa kysymyksissä onnistuttiin, maatalous oli niin suuri haaste kuin ennalta arvioimmekin, Sundbäck sanoo. Suurin pettymys Sundbäckille oli se, että Suomelle ja komissiolle oli jäänyt eri käsitys siitä, mitä oli sovittu sokerikiintiöistä ja maatalouden väliaikaisesta tuesta Etelä-Suomessa. Neuvotteluissa Suomesta välittyi kuva luotettavana asiantuntijana. Tyyliämme arvostettiin: kuuntelimme eri osapuolten kommentteja ja olimme omissa, faktoihin perustuvissa kannoissamme tiukkoja. Suomen asema selkeytyi maailmalla Sundbäckin mukaan EU-jäsenyys selkeytti Suomen kansainvälistä asemaa, varsinkin turvallisuuspoliittisessa mielessä. Ulkomailla Suomea ei enää arvioida vain suhteessa naapurimaihin. Jotkut sanovat, että menetimme itsenäisyyden, mutta maailmalla itse asiassa vahvistui käsitys itsenäisestä Suomesta. Osana Euroopan unionia Suomi tekee kansallisia päätöksiä yhdessä muiden kanssa. Tuolloin oli talouden näkökulmasta välttämätöntä, että Suomi pääsi tasavertaisesti kilpailemaan muiden Länsi-Euroopan maiden kanssa samoilla markkinoilla. Monen kauppakumppanin silmät avautuivat Suomen osaamisen suhteen esimerkiksi mobiiliteknologiassa. Sadoille virkamiehille neuvottelut olivat oppimis- ja koulutusprosessi, jonka avulla he laajensivat omaa osaamistaan sekä saivat rohkeutta ja rutiinia esiintyä kansainvälisillä foorumeilla, Sundbäck korostaa. Sundbäck on havainnut, että nyky-suomessa Euroopan unioni on monelle nuorelle itsestäänselvyys. Matkustus- ja opiskelumahdollisuudet ovat hyvät, ja yhteisvaluutta helpottaa asioiden hoitamista. Kymmenen vuotta myötätuulessa Suomen EU-jäsenyyden kymmenen ensimmäistä vuotta olivat myönteisen kehityksen aikaa. Sundbäckin mukaan Suomen EU-politiikka oli 18 EUROPA 2015

19 selkeää, ja arvostus ja vaikutusvalta olivat maamme kokoa suurempia. EU:n kymmentä viime vuotta ovat leimanneet erilaiset kriisit. Suurin pettymys on ollut se, miten huonosti maat aluksi jopa Saksa ja Ranska ovat sitoutuneet talous- ja rahaliiton kriteereihin. Sundbäck toivoo Suomen rakentavalla tavalla auttavan Euroopan unionia täyttämään omat tavoitteensa muun muassa elintason, ympäristönsuojelun, sisäisen turvallisuuden ja ulkoisen vaikutusvallan suhteen. Vahva EU on Suomen etu, eikä unioni ole ollut viime vuosina vahva. Talouden puolella on tehty kannatettavia toimenpiteitä, ja esimerkiksi pankkiunionin vieminen päätökseen on tärkeää. Sundbäckin mielestä unionin kehittäminen varovaisin pienin askelin on oikea kunnianhimon taso. EU:n vahvistamiseksi vireillä olevat hankkeet olisi saatettava loppuun. Sisäistä kuria ja luottamusta pitäisi pystyä vahvistamaan siten, että voidaan turvata tehtyjen päätöksien toteutuminen. Sundbäck huomauttaa, että on mahdollista luoda kuva EU:n epäonnistumisesta. Siksi kansalaisten luottamuksen voittaminen on erittäin ajankohtaista ja tärkeää. Esimerkiksi direktiivien laatua voitaisiin parantaa valmisteluvaiheessa perinpohjaisemmalla vaikutusten arvioinnilla. Sundbäck arvioi, että Suomi on hyötynyt Euroopan yhteismarkkinoista sekä talous- ja rahaliitosta. Euro on helpottanut kansalaisten elämää, ja yritykset ovat saaneet etua yhdellä valuutalla operoinnista. Monet panevat kansalliset ongelmamme euron syyksi. Ongelman voi nähdä myös niin, ettemme itse ole pystyneet tekemään sellaisia päätöksiä, joita kilpailukykymme säilyttäminen hyvänä edellyttää. Talous- ja rahaliiton osana Suomi on osallistunut kriisimaiden tukemiseen. Se on tietenkin ollut pettymys mutta välttämätöntä. Ongelmat johtuvat viime kädessä siitä, että rahaliittoon on otettu mukaan maita, jotka eivät täytä sen kriteereitä. Avustavasta virkamiehestä valtiosihteeriksi ja EU-pääneuvottelijaksi Kolme uraa Veli Sundbäck meni ulkoasiainministeriön palvelukseen vastavalmistuneena juristina vuonna Ensin Sundbäck oli puoli vuotta töissä oikeudellisella osastolla, josta hänet lainattiin kauppapoliittiselle osastolle. Siitä alkoivat Suomen Eurooppa-integraatioon liittyvät työtehtävät, jotka huipentuivat EU-jäsenyyteen vuonna Valtiosihteerinä eli ulkoministeriön korkeimpana virkamiehenä hänellä oli merkittävä rooli EU-jäsenyysneuvotteluissa lukujen taitteessa suunniteltiin pohjoismaista talousliittoa Nordekia. Neuvottelijoiden avustaminen oli nuoren virkamiehen ensikosketus Euroopan yhdentymiskehitykseen. Kun ulkoministeriö perusti 1970-luvun alussa integraatioryhmän, Sundbäck nimitettiin siihen Paavo Kaarlelehdon ja Erkki Mäentakasen kanssa. Integraatioryhmän tehtävä oli valmistella Eftan vapaakauppasopimusta EEC:n eli ETYn kanssa. Vuosina tehtiin valtava määrä työtä uusien asioiden parissa. Ulkoministeriö koordinoi ministeriöiden, etujärjestöjen ja yritysten kuulemiset, joiden pohjalta valmistelimme neuvottelupositiot. Suomi allekirjoitti sopimuksen vuotta myöhemmin kuin muut Efta-maat poliittisten syiden vuoksi, muistelee Sundbäck. Sundbäckin ura eteni niin, että kauppapoliittiselta osastolta hän siirtyi Brysseliin neljäksi vuodeksi, sieltä pariksi vuodeksi takaisin Suomeen ja sitten viideksi vuodeksi Geneveen. Vuonna 1984 Sundbäck palasi Helsinkiin integraatiotoimiston päälliköksi ja eteni askel kerrallaan valtiosihteeriksi luvun loppupuoli oli vilkasta aikaa, sillä Suomesta tuli Eftan täysjäsen, ja maamme liittyi muun muassa Euroopan avaruusjärjestöön (ESA), EUREKA-verkostoon ja Euroopan neuvostoon. Vuosina vauhti kiihtyi entisestään, ja virkamiehet tekivät työtä lähes vuorotta. Sundbäck toimi virkamiestason pääneuvottelijana, kun Suomi liittyi Euroopan talousalue ETA:an ja sen jälkeen EU-jäsenyysneuvotteluissa. Veli Sundbäck siirtyi vuonna 1996 ulkoasiain ministeriöstä Nokian yhteiskuntasuhteista ja kauppapolitiikasta vastaavaksi johtajaksi. Nokiasta Sundbäck jäi eläkkeelle vuonna Minulla on tapana sanoa, että olen nyt kolmannella urallani, Sundbäck kertoo. Nykyisin Sundbäck kuuluu pörssiyhtiö Metsä Boardin hallitukseen ja on listaamattoman Vaaka Partners Oy:n hallituksen puheenjohtaja. Hän on myös BoardmanAdvisors -verkoston hallituksen jäsen ja mentoroi sekä yrittäjiä että hallinnon virkamiehiä. Sundbäck on myös aktiivinen Itämeren suojelussa. Hän on John Nurminen -säätiön hallituksen jäsenenä tukemassa operatiivista toimintaa. Sundbäck on myös mukana Suomen lasten ja nuorten säätiössä. Lisäksi hän ollut vuosia Suomen kansallisteatterin hallituksessa ja toimii nyt teatterin säätiön hallituksen puheenjohtajana. Ennen kaikkea olen ukki. Minulla on seitsemän lastenlasta, jotka ovat elämäni tärkeintä sisältöä. EUROPA