KARKKILAN KAUPUNKI PAIKALLISAGENDA 21 KARKKILAN YMPÄRISTÖKESKUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KARKKILAN KAUPUNKI PAIKALLISAGENDA 21 KARKKILAN YMPÄRISTÖKESKUS"

Transkriptio

1 KARKKILAN KAUPUNKI PAIKALLISAGENDA KARKKILAN YMPÄRISTÖKESKUS

2 KARKKILA 1 PAIKALLISAGENDA 21 Tähän raporttiin on kerätty Karkkilan Agenda 21-työryhmien laatima aineisto. Työn tuloksista laaditaan myös suppea tiivistelmä joukkojakeluun. TOIMITUSTYÖ: Agenda-johtoryhmä ja Hannu Tammelin TAITTO: MA-arkkitehdit VALOKUVAT: Antti Karvonen, Hannu Tammelin, Ilmakuva Vallas Oy. KAAVIOT: Veli Silvo, teoksesta: Kestävän yhdyskunnan käsikirja, KL-kustannus Oy PIIRROKSET: Ulla-Maija Upola, teoksesta: Hyvä ympäristö - yhteinen etu, Suomen Kuntaliitto JAKELU: Karkkilan ympäristökeskus AGENDA 21 KESTÄVÄ KEHITYS 4 TAVOITTEET 6 KEINOT 9 KESTÄVÄN KEHITYKSEN KARKKILA 10 SEKTORIEN AGENDAT 11 RAKENTAMISAGENDA 12 Rakentaminen 13 Kaavoitus 14 LIIKENNEAGENDA 17 ENERGIA-AGENDA 19 VESIHUOLTOAGENDA 20 JÄTEAGENDA 23 YRITYSAGENDA 25 HANKINTA-AGENDA 27 PERUSTURVA-AGENDA 28 SIVISTYSAGENDA 30 MAATALOUSAGENDA 32 METSÄAGENDA 34 YMPÄRISTÖAGENDA 36 Maaperä 36 Arvokas luonnonympäristö 38 Arvokkaat luontokohteet biotooppeina 39 Kulttuurimaisema- ja ympäristö 42 Perinnemaisema ja perinnebiotoopit 42 Virkistysalueet 44 Vesien tila 45 Ilman laatu 47 Melu 49 Radon 50 LÄHDELUETTELO 51 TARKISTUSLISTAT 53

3 PAIKALLISAGENDA 21 2 KARKKILA

4 KARKKILA 3 PAIKALLISAGENDA 21 ESIPUHE Paikallisagendan tavoite on kestävän kehityksen tuominen paikallisen suunnittelun ja päätöksenteon pohjaksi. Ohjelman tavoitteena on joskus tulevaisuudessa mahdollistaa kestävän kehityksen kunta. Karkkilassa paikallisagendan laatiminen aloitettiin vuonna Työtä suorittamaan valittiin MA-arkkitehdit, ja paikallisen työn vetäjäksi tuli Hannu Tammelin, t:mi Ekologinen ympäristökartoitus. Karkkilan kaupunginhallitus nimesi Agenda-työtä ohjaamaan asiantuntijatyöryhmän. Samalla kukin henkilö valittiin Karkkilan kaupungin eri keskusten edustajaksi. Ryhmään ovat kuuluneet seuraavat: - Arvi Akkanen pj. ympäristötoimi - Aarno Salonen siht. ympäristötoimi - Mauri Laakso hallintokeskus - Eivor Laine hallintokeskus - Jorma Lehtonen sivistyskeskus - Risto Sintonen tekninen keskus - Mauri Toivola tekninen keskus - Reino Immonen perusturvakeskus - Matti Kosonen yrityskeskus Paikallisessa Agenda-työssä keskityttiin selvittämään kunkin sektorin nykytilannetta ja löytämään kestävän kehityksen kannalta oleellisia kehittämisen ja muuttamisen kohteita. Keskeisiksi osa-alueiksi tässä selvittelyssä katsottiin kestävän kehityksen vaatimukset paikallisella tasolla kuten alueellinen omavaraisuus, säästäväisyys luonnonvarojen käytössä, ihmisläheinen yhdyskuntasuunnittelu, kuntalaisten parempi palvelu, uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen, työllisyyttä edistävä elinkeinopolitiikka ja liikennetarpeen vähentäminen. Paikallisagendatyössä päätettiin löytää kestävän kehityksen suuntalinjoja tulevalle vuosituhannelle seuraavilla kolmellatoista osa-alueella: maankäytön suunnittelu, liikennepolitiikka, energiapolitiikka, elinkeinopolitiikka, maaja metsätalouspolitiikka, kunnallistekniikan ympäristövaikutukset, rakentaminen, jätehuoltopolitiikka, kunnan hankinnat, ympäristövalistus ja koulutus, perusturva, ympäristötietämys ja ympäristöpolitiikka. Agendatyön tulokset esitellään sektoreittain ja näiden osa-alueiden avulla on luotu ympäristöpoliittinen ohjelma, jonka on katsottu mahdollistavan Karkkilan kaupungin kehittymistä edelleen kestävän kehityksen prosessissa. Kestävän kehityksen onnistumiseksi kaupungissamme tarvitaan myös seurantatoimia, sillä kestävän kehityksen prosessi on koko ajan uudistuva ja muuttuva yhteiskunnassa ja ympäristössä tapahtuvien muutosten vuoksi. Ja ennen kaikkea, kestävän kehityksen onnistuminen edes jossakin määrin vaatii meidän kaikkien - niin kuntalaisten kuin päätöksentekijöiden ja virkamiesten - sitoutumista kestävän kehityksen prosessiin. Lopuksi haluan kiittää kaikkia niitä, jotka ovat osallistuneet tähän paikallisagendatyöhön ja mahdollistaneet omaa kotikaupukiamme Karkkilaa esittelevän kestävän kehityksen raportin. Tästä on hyvä jatkaa. Hannu Tammelin KÄSITTELYT ALOITUS Ympäristö- ja lupalautakunta HYVÄKSYMINEN Ympäristö- ja lupalautakunta Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto hyväksyy Karkkilan kaupungille laaditun Agenda 21-asiakirjan periaateohjelmaksi, jossa esitetyt perustiedot, toimenpiteet ja kannanotot tulee huomioida kaupungin maankäytön ja muiden toimintojen suunnittelussa sekä kehittämisessä ja päätöksenteossa, mutta eivät ole yksittäistapauksissa sellaisenaan sitovia.

5 PAIKALLISAGENDA 21 4 KARKKILA KESTÄVÄ KEHITYS BRUNTLANDIN KOMISSIO, 1987: Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssissa (UNCED, 1992, Rio de Janeiro) hyväksyttiin kestävän kehityksen periaatteet sisältävä Rion julistus ja 21. Vuosisadan toimintaohjelma Agenda 21 periaatteiden toteuttamiseksi. Toimintaohjelmassa käsitellään ympäristön pilaantumisen ja luonnonvarojen ehtymisen taustalla olevia laajoja taloudellisia ja yhteiskunnallisia kysymyksiä, luonnonvarojen käyttöä ja keskeisiä ympäristöongelmia, eri toimijaryhmien asemaa ympäristöä ja kehitystä koskevissa kysymyksissä sekä ympäristönsuojelussa. Rio de Janeirossa oltiin yksimielisiä siitä, että ympäristö ja kestävä kehitys muodostavat kokonaisuuden ja syntyneessä Rion julistuksessa ja toimintaohjelma Agenda 21:ssa vahvistettiin kestävän kehityksen periaatteet ja tavoitteet. Yleisperiaatteen mukaan jokainen valtio on vastuussa omien kansalaistensa henkisestä, yhteiskunnallisesta ja taloudellisesta hyvinvoinnista, ja kestävän kehityksen toteuttamiseksi tarvitaan runsaasti eritasoisia toimenpiteitä ja menettelytapoja. Haastetta kestävästä kehityksestä tulee myös globaalisille, alueellisille ja paikallisille yhteisöille ja kestävän kehityksen vastuu ulottuu näinollen myös jokaiselle kansalaiselle. Suomessa valtioneuvoston periaatepäätös linjaa kestävän kehityksen toteuttamista. Hallituksen kestävän kehityksen ohjelman tarkoituksena on edistää ekologista kestävyyttä ja sen taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia edellytyksiä. Ohjelman tarkoitus on ohjata kestävää kehitystä koskevaa suunnittelua, päätöksentekoa ja toimintaa hallinnossa. Ohjelman puitteissa myös kunnille tuli velvoitteita kestävän kehityksen edistämiseksi. Kestävä kehitys on siis jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, ja sen päämääränä on turvata nykyisille kansalaisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Laajasti määriteltynä kestävä kehitys sisältää kolme peruselementtiä: ekologisen kestävyyden, taloudellisen ja yhteiskunnallisesti oikeudenmukaisen kestävyyden sekä sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden. EKOLOGINEN KESTÄVYYS Perusehtona kestävään kehitykseen on luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja ihmiskunnan taloudellisen ja aineellisen hyvinvoinnin sopeuttaminen maapallon luonnonvaroihin ja luonnon ja ympäristön sietokykyyn. Ekologisesti kestävässä kehityksessä on kuusi keskeistä periaatetta: 1. Kriittinen kuormitus - Kestävä kehitys on mahdollista vain luonnon asettamissa rajoissa - Vaikutukset luonnonympäristöön eivät saa ylittää luonnon sietokykyä 2. Aiheuttamisperiaate - Saastuttaja maksaa - Ympäristökuormituksen kustannukset siirretään tuotteiden hintoihin 3. Tuottajan vastuu - Tuote on valmistettu ympäristöä säästäen - Tuottajalla vastuu tuotteesta koko tuotteen elinkaaren ajan 4. Paras käyttökelpoinen tekniikka - Tuotteen valmistus säästää luonnonvaroja mahdollisimman hyvin - Tuote on mahdollisimman pitkäikäinen 5. Ympäristövaikutusten arviointi ja ympäristön tilan seuranta - Jatkuva ja kehittyvä - Myös paikallisella tasolla 6. Ympäristöpolitiikan integrointi Ympäristövaikutukset on otettava tasavertaisina tekijöinä mukaan talouden ja kehittämisen suunnitteluun ja kaikkien hallintoyksiköiden on vastattava suunnitelmiensa ja toimintojensa ympäristövaikutuksista. Kestävä kehitys vaatii taloudellisen kasvun sopeuttamista luonnon ja ympäristön asettamiin reunaehtoihin, ekologinen kestävä kehitys on mahdotonta, jos luonnon ja ympäristön kantokyky ylitetään. Tämä koskee yhtä hyvin teollistunutta maailmaa ja kehitysmaita: tuhlaus ja köyhyys ovat molemmat tuhoavia. Keskeisiksi ratkaisukeinoiksi nousevat ekologisesti järkevän teknologian kehittäminen ja käyttöönotto sekä kuluttajien arvostusten ja elintapojen muuttaminen. Maapallon nykyinen väestönkasvu voi kuitenkin tehdä tyhjäksi edellä esitettyjen toimenpiteiden positiiviset vaikutukset. Ekologiset reunaehdot asettavat ne puitteet, joihin aineellisen hyvinvoinnin aikaansaaminen ja ylläpitäminen on sopeutettava. Sopeuttaminen voi tuoda ristiriitoja etunäkökohtien ja tavoitteiden välille. Selvimmin ristiriitoja esiintyy nykyisen sukupolven etujen ja tuleville sukupolville siirtyvien haittojen välillä. Ristiriitoja voidaan eliminoida, kun asetetaan etusijalle ekologiset näkökohdat käytettävissä olevien tietojen, teknologian ja olemassa olevien voimavarojen pohjalta. Tässä prosessissa ennalta varautuminen ja varovaisuuden periaate ovat avainasemassa. OIKEUDENMUKAISTA YHTEISKUNNALLISTA KEHITYSTÄ Kestävällä kehityksellä voidaan turvata yhteiskunnallisesti oikeudenmukainen kehitys, joka turvaa hyvinvoinnin tasapuolisen jakaantumisen, perusoikeuksien toteutumisen ja perustarpeiden tyydyttämisen. Samalla se luo mahdollisuudet tasapuoliseen päätöksentekoon osallistumiseen ja kehityksen kulkuun vaikuttamiseen. Köyhyyden poistaminen voi toteutua vain sosiaalisesti oikeudenmukaisen kehityksen kautta. Kaikille kansakunnille tulee taata maailmanyhteisössä oikeudenmukainen osuus uudesta teknologiasta ja luonnonvaroista sekä aineellisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta hyvinvoinnista. Taloudellinen kestävyys on tässä prosessissa hyvin keskeisessä osassa. Taloudellinen kestävyys on mm.: - sisällöltään ja laadultaan tasapainoista kasvua - tavaroiden ja palvelujen tuottamista ympäristöä mahdollisimman vähän rasittaen ja käyttäen luonnonvaroja ja energiaa säästävästi

6 KARKKILA 5 PAIKALLISAGENDA 21 - kansallisvarallisuuden säilyttämistä ja karttumisedellytysten luomista - tuotannon ja kulutuksen elinkaariajattelua, jota hintapolitiikka ja taloudellinen ohjaus suuntaa HENKISESTI UUDISTUVAA KEHITYSTÄ Kestävän kehityksen kolmas elementti on henkisen uudistumisen ajatus. Sen mukaan on mahdollistettava ihmisten henkisen ja kulttuurisen luomisvoiman säilyminen sukupolvelta toiselle ja eettisen kasvun mahdollisuus. Henkisen uudistumisen ajatus vahvistaa kestävän kehityksen kolmen erilaisen elementin keskinäistä vuorovaikutusta sekä kulttuurien moninaisuutta. Kestävässä kehityksessä kulttuurilla on keskeinen tehtävä ihmislajin säilymisen kannalta tärkeän tiedon löytäminen, säilyttäminen ja siirtäminen. Kunkin kansakunnan tai yhteisön sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys vaatii toteutuakseen: - hyvinvoinnin edellytysten siirtyminen taataan sukupolvelta toiselle - kansalaisten hyvinvointi on tärkeä edellytys ekologisen kestävyyden edistämiselle - hyvinvointivaltion peruselementtien ylläpitäminen ja kehittäminen (ongelmia: työttömyys, syrjäytyminen, sosiaalisten erojen kasvu, muuttoliike jne.) - kulttuurin ja sen tuottamien käyttäytymismallien merkitys kestävälle kehitykselle on tärkeä - kulttuurin monimuotoisuuden säilyttämistä MAAPALLON SIETOKYKY Ensimmäistä kertaa maapallon historiassa ollaan tilanteessa, jossa yhden lajin toiminta vaikuttaa koko maapallon kaikkien biomien toimintaan ja myös muiden lajien evoluutioon. Näitä vaikutuksia kutsutaan antropogeenisiksi - ihmisen toiminnan aiheuttamiksi muutoksiksi - kun halutaan erottaa ne luonnon omista muutosprosesseista. Samalla nuo antropogeeniset vaikutukset näyttävät myös osoittautuvan uhkaksi ihmislajille itselleen, sillä monet ihmistoimintojen vaikutukset ylittävät nykyisin luonnon oman kantokyvyn rajat. - Energian käyttö koko maailmassa on lisääntynyt 30-kertaiseksi vuodesta 1850 vuoteen Noin 40 vuodessa energiankulutus on viisinkertaistunut - Väestön määrä on yli kaksinkertaistunut 1950-luvulta tähän päivään - Fotosynteesin on arvioitu vähentyneen maailmanlaajuisesti 20 % metsien häviämisen, aavikoitumisen ja rakennetun ympäristön lisääntymisen myötä - Ihminen on nopeuttanut lajien tuhoutumista kertaiseksi lajien luontaiseen tuhoutumisnopeuteen verrattuna - Hiilidioksidin määrä ilmakehässä on lisääntynyt vuoden ppm arvosta lähes 350ppm arvoon. Vuotuisen lisäyksen arvioidaan olevan 1-2ppm/vuosi Ekologinen jalanjälki on eräs keino mitata ihmisen vaikutusta ympäristöön. Se kuvaa tietyn väestön tai alueen luonnonvarojen käyttöä ja jätteiden sijoittamista takaisin luontoon. Mittana käytetään ekologisesti tuottavaa maa-alaa. Keskimääräisen kanadalaisen jalanjälki on 4,3 hehtaaria, mutta intialaisen vain 0,4 hehtaaria. Hollannin ekologinen jalanjälki on 14 kertaa suurempi kuin sen maantieteellinen pinta-ala. SUURIA JA PIENIÄ YMPÄRISTÖONGELMIA Kasvihuoneilmiön voimistuminen Otsonikato Happamat sateet Maaperän lisääntynyt eroosio Fotosynteesin vähentyminen Tuottavan maanviljelysmaan vähentyminen Lajien sukupuuton voimistuminen Ympäristön saastuminen Lajien evoluution estyminen Elinympäristöjen pirstoutuminen Eksoottisten lajien siirtyminen ihmisen mukana Monimuotoisuuden vähentyminen Kalakantojen vähentyminen

7 PAIKALLISAGENDA 21 6 KARKKILA TAVOITTEET KESTÄVÄ KEHITYS JA KANSAINVÄLISYYS Kestävän kehityksen onnistumiseksi kansainvälinen yhteistyö on erityisasemassa ja välttämätöntä. Kehitystä, väestönkasvua, köyhyyttä, vallitsevia tuotanto- ja kulutustapoja ja ympäristön pilaantumista koskevia kysymyksiä ei voida ratkaista yhden valtion toimin. Jokaisen valtion on noudatettava Rion julistuksen periaatteita ja osallistuttava toimintaohjelma Agenda 21:n sekä ilmastomuutosta ja biologisen monimuotoisuuden suojelua koskevien sopimusten toteuttamiseen ja edelleen kehittämiseen. Agenda 21:n keskeisistä ajatuksista erityistä haasteetta kansainväliselle yhteistyölle aiheutuu mm. seuraavista: - tuotanto- ja kulutustapojen muuttaminen erityisesti teollisuusmaissa - luonnon uusiutumis- ja sietokykyä ei ylitetä - kansainvälisen kaupan vapautuessa ympäristönäkökohdat otetaan huomioon kaupan sääntöjä kehitettäessä - kehitysmaiden laajamittaisen köyhyyden vähentäminen - globaalien ympäristöuhkien torjuminen - tasa-arvon, kansanvallan ja ihmisoikeuksien edistäminen RATKAISEVAT TAVOITTEET Suomi on sitoutunut noudattamaan YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssissa (UN- CED, 1992, Rio de Janeiro) hyväksyttyjä kestävän kehityksen periaatteet sisältävän Rion julistuksen ja 21. Vuosisadan toimintaohjelman Agenda 21 periaatteet sekä muita kansainvälisiä sopimuksia, joilla on ympäristön tilaan vaikutusta. Kestävän kehityksen toteuttaminen maassamme on määrätty ympäristöministeriön ja ympäristöneuvoston tehtäväksi. Ympäristöhallinnon uudistamisen yhteydessä (joulukuu 1994) kestävän kehityksen edistäminen kuuluu myös alueellisten ympäristökeskusten ja kuntien tehtäviin. Tässä osassa keskitytään kansallisen Agendan painopistealueisiin. EKOLOGINEN RAKENNEUUDISTUS Ekologinen rakenneuudistus tarkoittaa tuotanto- ja kulutustapojen muuttamista ympäristövastuulliseksi yritystoiminnaksi ja ympäristötietoiseksi kulutukseksi. Ekologinen rakenneuudistus saavutetaan seuraavasti: - taloudellisten ohjauskeinojen käyttö, jotka tukevat ja vahvistavat muita ohjauskeinoja - elinkeinotukien kohdistus ympäristöä säästäviin tarkoituksiin ja ympäristöteknologian edistämiseen - ympäristöverojen ja maksujen käyttö tuotanto- ja kulutustapamuutosten edistämiseen - julkisissa hankinnoissa ympäristöä säästävien tuotteiden käytön tukeminen - kuluttajien ympäristövalistuksen kehittäminen ja vaikutusmahdollisuuksien parantaminen - ympäristömerkittyjen tuotteiden käyttöä lisätään ja edistetään - tietoa tuotteiden ympäristövaikutuksista tuotetaan - ympäristövaikutusten arviointia kehitetään - ympäristövaikutusten arviointia sovelletaan eri hallinnonalojen suunnitelmiin, ohjelmiin ja lainsäädäntöön - ympäristölainsäädännön ja lupajärjestelmän yhtenäistäminen - vapaaehtoisten ympäristötoimien tukeminen sekä julkisella että yksityisellä sektorilla (ympäristöjohtaminen, ympäristöasioiden hallintajärjestelmät, ympäristötarkastukset) - vapaaehtoisten sopimusten solmiminen ympäristölle haitallisten toimintojen alasajosta LUONNON MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMINEN Suomalainen luonto kuuluu tärkeänä osana maapallon ekologiseen verkostoon edustaen pohjoisen pallonpuoliskon havumetsävyöhykkeen luontoa. Sen erityispiirteisiin kuuluu se, että maamme eliölajistossa on edustettuna elementtejä sekä arktisesta, siperialaisesta että eteläisestä lajistosta. Näin ollen maamme on erityisasemassa monien lajien säilymisen kannalta ainakin EU:n alueella: meillä tavataan monia sellaisia lajeja, joita ei esiinny muiden EU-maiden alueella. Vastuu alkuperäisluonnon ja historian luontoon jättämien kulttuuristen arvojen säilyttämisestä on meillä itsellämme. Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on mahdollista: - ekologisten perusrakenteiden suunnitelmallisella vaalimisella - riittävän luonnonsuojelualueiden verkoston kehittämisellä - luonnon jokamiesnautinnan luontoperustan turvaamisella myös tulevaisuudessa - monimuotoisuus on turvattu myös talouskäyttöalueilla KESTÄVÄ METSÄTALOUS Kestävä metsätalous tarkoittaa, että metsiä hoidetaan ja käytetään niin, että säilytetään niiden monimuotoisuus, tuottavuus, uusiutumiskyky, elinvoimaisuus ja mahdollisuus toteuttaa myös tulevaisuudessa merkityksellisiä ekologisia, taloudellisia ja sosiaalisia toimintoja sekä paikallisesti että kansallisesti. Kestävä metsätalous edellyttää: - metsien hoidon ja käytön yhteensovittamista metsäluonnon ja ympäristöarvojen kanssa - pitkän aikavälin metsäluonnon kehittämisen kokonaisstrategian laatimista - kansainvälisen metsäyhteistyön sisällön kehittämistä suomalaisten boreaalisten metsien tuntemusta hyödyntäen - luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja metsätalouden taloudellisten intressien yhteensovittaminen luomalla järjestelmä, joka huomioi kestävän kehityksen sosiaalista ulottuvuutta. Tämä edellyttää paikallisen väestön ja

8 KARKKILA 7 PAIKALLISAGENDA 21 TAVOITTEET metsäammattilaisten laajaa osallistumista käytäntöjen kehittämiseen kestävässä metsätaloudessa. KESTÄVÄ MAATALOUS Kestävä maatalous tarkoittaa maataloustuotannon harjoittamista niin, että sen luontoperusta säilyy tuottavana eivätkä viljelyn vaikutukset johda haitallisiin ympäristömuutoksiin. Kestävä maatalous edellyttää: - rakenne- tuotanto- ja tulopolitiikan ympäristövaikutukset otetaan huomioon - maatalouden tukiin liitetään hyviä viljelykäytäntöjä kannustavia ympäristöehtoja - luonnon monimuotoisuutta säilytetään sovittamalla yhteen maanviljelyalueiden, kulttuuri- ja puolikulttuurialueiden ja luonnonalueiden käyttö ja hoito - suomalaisia sovelluksia luonnonmukaisessa viljelyssä kehitetään - levitetään ja kehitetään tutkimus-, koeja neuvontatoimintaa KESTÄVÄ ENERGIATALOUS Energiajärjestelmäämme kehitetään määrätietoisesti yhä lisääntyvässä määrin uusiutuviin energialähteisiin perustuvaksi, palvelutehokkaaksi ja vähäpäästöiseksi. Kestävä energiatalous edellyttää: - energiankäytön tehostamista ja säästötoimenpiteitä - terveyden ja ympäristön kannalta turvallisten energialähteiden ja -tuotantomuotojen kehittämistä - ympäristövaikutusten sisällyttämistä energian hintaan - metsäteollisuuden energiapotentiaalia kehittämällä - yhdyskuntien ja tuotannon jäte- ja sivuvirtoja hyödynnetään uudella, vähäpäästöisellä teknologialla - uusien teknologioiden kehittämisellä ja helpottamalla niiden käyttöönottoa

9 PAIKALLISAGENDA 21 8 KARKKILA TAVOITTEET KESTÄVÄ YHDYSKUNTAKEHITYS Kestävän kehityksen ja sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden vahvistaminen vaatii yhdyskuntien suunnittelu- ja rakennusperiaatteiden ja -käytäntöjen uudistamista. Tosin jo aiemmin rakennetullakin ympäristöllä ja kaupunkisuunnittelulla on kestävä kehitys huomioiden paljon sellaisia elementtejä, joita voidaan säilyttää ja pitää onnistuneina esimerkkeinä luonnonvarojen säästön, tehokkaan käytön ja kaupunkiekologian huomioonottamisen kannalta. Kestävä yhdyskuntakehitys edellyttää: - yhdyskuntarakenne edistää sosiaalista toimivuutta ja jäsenten hyvinvointia sekä lisää vastuuta omasta ympäristöstään - suunnittelussa ja kustannusten vastuunjaossa erityistä huomiota kiinnitetään energiankulutukseen ja muihin käyttökustannuksiin - rakennusten ja rakentamisen ympäristövaikutukset (jätehuolto, energiansäästö) otetaan suunnittelussa ja rakentamisen ohjeistuksessa huomioon - laatuvaatimuksiin liitetään myös ympäristövaatimukset - kansalaisten osallistumista kehittämiseen lisätään

10 KARKKILA KEINOT 9 PAIKALLISAGENDA 21 KANSALLISET OHJELMAT TALOUDELLINEN OHJAUS - kestävä kehitys koskee kaikkia yhteiskunnan sektoreita - kaikkien sektorien käytäntöjä tarkastellaan kriittisesti ja yksityiskohtaisesti kestävän kehityksen näkökulmasta - ohjelmien ja strategioiden toteutumisen seuranta, tarkistus ja täydentäminen - kestävän kehityksen ohjelmia tehdään myös niille sektoreille, joilla niitä ei vielä ole (Ympäristöministeriön ympäristöohjelma vuoteen 2005) - ohjelmatyö käynnissä koskien ilmastomuutosta ja luonnon monimuotoisuuden suojelua LAINSÄÄDÄNTÖ - uudet lait toteuttavat kestävän kehityksen päämääriä - kestävän kehityksen periaate jo rakennuslaissa ja jätelaissa - valmisteilla metsälainsäädännön kokonaisuudistus YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI - laki ympäristövaikutusten arvioinnista tuli voimaan syyskuun alussa 1994, sitä täydennettiin laki ja sen täydennys laajentaa merkittävästi kansalaisten osallistumista ympäristöä koskevaan päätöksentekoon - laki toi muutoksia 12 muuhun ympäristön käyttöä ja suojelua koskevaan lakiin - yksittäisten hankkeiden lisäksi laki edellyttää, että YVAa kehitetään sektoriohjelmien ja -suunnitelmien arviointiin - ympäristöperusteisten kannustimien, tukien, verotuksen, maksujen ja panttijärjestelmien käyttö - tukien myöntämistä varten kehitetään kestävän kehityksen kriteerit - ympäristönsuojelun kustannusten ja hyötyjen tarkastelua niin että ne ohjaavat päätöksentekoa kestävän kehityksen suuntaan - julkisia hankintoja käytetään helpottamaan ympäristöystävällisten teknologioiden ja tuotteiden markkinoille pääsyä TIEDOLLINEN OHJAUS - päätöksenteon tueksi on olemassa riittävästi kestävän kehityksen kriteerit täyttävää tietoa viranomaisille, yrityksille, järjestöille ja kuluttajille - kestävää kehitystä koskevat mittarit, toimenpiteiden vaikutusarvioinnit ja ympäristömerkkijärjestelmät KOULUTUS - valistus, koulutus ja tiedotus hyvin keskeisiä luomaan edellytyksiä kestävän kehityksen mukaisille elämäntavoille ja että tavoitteiden saavuttamiseen tarvittavaa ammattitaitoa on riittävästi - kestävän kehityksen haaste on pitkälti sivistyksellinen, arvoja ja osaamista koskeva prosessi TUTKIMUS JA TEKNOLOGIA - kestävän kehityksen tutkimus edellyttää laaja-alaista ja poikkitieteellistä lähestymistä - tehtävänä tiedon tuottaminen, joissa selvitetään kestävän kehityksen edistämistä, ratkaisuja, keinoja ja toimenpiteiden vaikutuksia kokonaisuutena, eri sektoreilla tai yksittäisissä hankkeissa - ympäristöä säästävän ja luonnonvaroja vähemmän kuluttavan teknologia kehittäminen - teknologian kehittämisessä noudatetaan kierrätyksen, luonnonvarojen tehokkaan hyödyntämisen ja jätteiden ja saasteiden minimoinnin periaatetta - suomalainen tutkimus osallistuu niihin hankkeisiin, joissa kehitetään kestävän kehityksen edistämistä KANSALAISTEN OSALLISTUMINEN - kestävän kehityksen tärkeitä toimijoita ovat kansalais- ja etujärjestöt sekä kunnat - kuntien vastuulla paikallinen kestävän kehityksen edistäminen (paikalliset Agendat) PÄÄTÖKSENTEKIJÄT Yhteisöissä päättäjillä on suuri vastuu kestävän kehityksen toteuttajina. Eniten kestävään kehitykseen vaikuttavat yhteisön yhdyskuntarakenne ja energiantuotanto. Paikallistasonkin päätöksentekijä on paljon haltija. Kestävän kehityksen edistämiseen on olemassa kaikki mahdollisuudet. Väärät ratkaisut voivat osoittautua kohtalokkaiksi yhdyskunnalle ja useat virheratkaisut yhdessä koko maapallolle. Kestävien ratkaisujen etsintä, löytäminen ja läpi ajaminen on haastavaa ja samalla palkitsevaa. Jonkinlaisen käsityksen päätöksenteosta ja kestävän kehityksen yhteydestä voi saada katsomalla liitesivuilla olevia päätöksentekijän tarkistuslistoja.

11 PAIKALLISAGENDA KARKKILA KESTÄVÄN KEHITYKSEN KARKKILA MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU - Vaikuttaa toimintoja sijoittamalla energiatarpeeseen (lämmitys, sähkö ja liikenne) sekä päästöjen vähentämiseen - Ottaa huomioon luonnonolosuhteet ja ohjaa luonnonvarojen käyttöä - Käyttää kaavalliset keinot luonnonsuojelussa, luonnonvarojen kestävässä käytössä ja liikennesuunnittelussa RAKENTAMINEN - Rakentaa energiataloudellisesti mahdollisimman järkeviä kiinteistöjä - Käyttää rakennusmateriaalina uusiutuvia rakennusmateriaaleja, jotka eivät sisällä haitallisia aineita LIIKENNEPOLITIIKKA - Turvaa julkisen liikenteen taloudelliset toimintaedellytykset - Parantaa joukkoliikenteen kilpailukykyä ja palvelutasoa liikennesuunnittelulla - Parantaa kevyen liikenteen edellytyksiä KUNNALLISTEKNIIKKA - Ottaa ympäristönäkökohdat huomioon kunnallistekniikan suunnittelussa, rakentamisessa ja ylläpidossa JÄTEHUOLTO - Vaikuttaa jätehuoltosuunnitelmilla, -määräyksillä ja -maksuilla siihen, että jätteet vähenevät ja ne ohjataan oikeaan paikkaan - Organisoi hyöty- ja ongelmajätteen keräyksen - Valistaa kuntalaisia jätehuoltoa ja kierrätystä koskevissa kysymyksissä ENERGIAPOLITIIKKA - Tehostaa energiankäyttöä ja edistää säästämistä suunnittelulla, tariffipolitiikalla, neuvonnalla, rakennuslupamenettelyllä, teknologian avulla jne. KUNNAN HANKINNAT - Suosii ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavia palveluita, tuotteita ja uusiotuotteita kunnan hankinnoissa - Vähentää määrätietoisesti kertakäyttötuotteita ELINKEINOPOLITIIKKA -Tarjoaa toimintaedellytykset ympäristöä ja luonnonvaroja säästävään toimintaan - Säätelee ympäristöä kuormittavan teollisuuden sijoittumista ympäristön kriittistä kuormitusta välttäen - Edistää työllisyyttä paikallisella tasolla, jolloin liikennetarve vähenee MAA- JA METSÄTALOUSPOLITIIKKA - Neuvoo ja ohjaa maatalouden ympäristöhaittojen vähentämistä - Hoitaa kunnan omia metsäalueita mahdollisimman luonnonmukaisesti YMPÄRISTÖVALISTUS JA KOULUTUS - Huolehtii ympäristönsuojelun perustäydennys- ja jatkokoulutuksesta - Laatii koulutus- ja opetussuunnitelmat ja järjestää opetusta YMPÄRISTÖTIETO - Kerää ja käyttää päätöksenteossaan hyödyksi tutkimustietoa ja välittää sitä myös kuntalaisille - Laatii ensisijaisesti paikalliseen tarpeeseen tarkoitetun ympäristönseurantaohjelman, johon liittyvät säännölliset ympäristöntilaraportit

12 KARKKILA 11 PAIKALLISAGENDA 21 SEKTORIEN AGENDAT

13 PAIKALLISAGENDA KARKKILA RAKENTAMISAGENDA RAKENNUSLAKI Uudistettu maankäyttö- ja rakennuslaki ja -asetus painottavat voimakkaasti ympäristönäkökohtia ohjaten sekä tavoitteenasettelua että toimintaprosesseja kaavoituksessa kuten myös rakennussuunnittelussa ja toteutuksessa. Rakennetun ympäristön muotoutumista säädellään kaavoituksen ja rakennusvalvonnan avulla. Rakennuslaki edellyttää myös erillisen osallistumissuunnitelman tekemistä. Tällä tavoin voidaan yhdistää asiantuntijatieto ja kansalaisten arkikokemus ja käsitys tulevaisuuden tarpeista, sekä myös sitouttaa asukkaat kaavan toteuttamiseen. Rakennettu ympäristö luo puitteet asukkaiden ja yhteisöjen jokapäiväiselle toiminnalle vaikuttaen ihmisten talouteen, elämäntapaan, ajankäyttöön ja sosiaalisiin suhteisiin - koko paikalliseen kulttuuriin. Taustalla vaikuttavat päätöksentekijöiden arvot ja käsitykset yhteiskunnan kehittämisestä. Rakennusvalvonnan roolina on seurata kaavoituksen toteutumista ja rakentamisen laatua. Tämä tapahtuu pääasiassa valvomalla suunnittelijoiden ja rakentajien, jotka myös ovat varsinaisia vastuunkantajia, osaamisen tasoa ja itse rakennusprosessin hallintaa. Rakennetun ympäristön kehittäminen kestävällä tavalla edellyttää kriittistä vaikutusten arviointia läpi koko prosessin, hankevaiheesta toteutumiseen ja toteutuvan yhdyskuntarakenteen tuottamaan elämäntapaan. Ratkaisuvaihtoehtoja tarkasteltaessa tulisi arvioida myös erilaisia riskitekijöitä, joita voi aiheutua esimerkiksi luonnonkatastrofeista, teollisesta toiminnasta, liikenteestä, rikollisuudesta, ilkivallasta tai huolimattomuudesta. SOSIAALINEN JA KULTTUURINEN NÄKÖKULMA Rakennuslain mukaan rakennetun ympäristön tulee olla toimiva, turvallinen, terveellinen ja viihtyisä. Kaavoituksella luodaan ympäristöjä, joilla on esteettisiä ja sisällöllisiä ominaisuuksia. Ne liittyvät materiaaleihin ja väreihin, tilallisiin suhteisiin, mutta myös paikalliseen historiaan ja kulttuuriin, toiminnallisesti tärkeisiin julkisiin ja yksityisiin paikkoihin. Yhteiskuntapolitiikan tavoitteena on toimiva yhdyskunta, jossa erilaiset asukkaat voivat elää tasapainoista elämää. Voidaan puhua vuorovaikutuksesta, yhteisöllisyydestä ja omaehtoisesta elämänhallinnasta. Tärkeätä on yksilön arvostaminen sekä yksilöllisten tarpeiden ja elämäntilanteiden huomioiminen. Toimintakyvyltään erilaisten asukkaiden tarpeiden tulee jo lainkin mukaan olla suunnittelun lähtökohtana.. Karkkilan vahvuudet - luonnonläheisyys, kauniit maisemat, kosket - vanha teollisuuskulttuuri, tärkeä osa paikallista identiteettiä - kaavoituksen keinoin suojeltu vanhaa rakennuskantaa - ydinkeskusta torin ja kirkon ympärillä, pikkukaupunkimainen ilme Karkkilan kehittämiskohteet - erilaisia kohtaamispaikkoja tarvittaisiin lisää; tulisi miettiä, minkälaisia tarpeita mahdollisilla paikkakunnalle muuttavilla voisi olla TALOUDELLINEN NÄKÖKULMA Kaavoitusratkaisuilla on suora vaikutus kunnallistalouden lisäksi myös elinkeinoelämään ja yksityistalouksiin etenkin liikenneyhteyksien suunnittelun kautta. Rakentamisolosuhteet (mm. maaperä) ja tontin tilankäyttö, rakennusmassojen muoto, materiaalimääräykset vaikuttavat investointien suuruuteen. Kotitalouksien omatarveviljelymahdollisuuksien, kompostoinnin tai esim. aurinkoenergian ja maalämmön tai sadevesien hyödyntämisen edistämisellä on myös taloudellista merkitystä. EKOLOGINEN NÄKÖKULMA Yhdyskuntarakentaminen vaikuttaa luontoon paitsi itse rakentamisen kautta myös yhdyskuntarakenteen sisällä ja sen ehdoilla tapahtuvan toiminnan kautta niin materiaalinkulutukseen kuin päästöihin. Luonnon monimuotoisuuden suojeleminen: Luonnonvaraiset alueet - tieto luonnon nykytilasta tärkeää: lajisto, ekosysteemit Viheralueet - voisivat olla myös osa luonnonvaraisten alueiden verkostoa: puistot, pihat, katuvieret - ekologisia käytäviä Energian ja raaka-aineiden säästö, päästöjen vähentäminen Kaavoitus Vaatii onnistuakseen suuren määrän pohjatietoa ja yhteistyötä eri toimijatahojen kanssa kestävien ratkaisujen tuottamiseksi Liikenne Liikennetarpeen ja liikenneväylien rakentamistarpeen minimoimisen kehittämisnäkökohtia: - työpaikkaomavaraisuuden lisääminen - julkisen liikenteen kehittäminen - kevyen liikenteen kehittäminen - palvelurakenteen kehittäminen, julkiset ja yksityiset palvelut, tavoitettavuus - toimintojen sijoittumisella kaupunkirakenteeseen on luonnollisesti merkittävin vaikutus liikennesuoritteiden määrään Liikenneväylästön suunnittelussa huomioitavia seikkoja - maasto-olosuhteiden huomioiminen - maisema-arvojen huomioiminen - liikkumisen joustavuus ja turvallisuus - kaupunkirakenteen luettavuus - viihtyisyyden huomioiminen, yhteistyö eri alojen asiantuntijoiden välillä: esteettömyys, levähdysmahdollisuudet, istutukset, terveysongelmat : esim. astmaatikot - tekninen toimivuus, kestävyys, huolto, korjattavuus Rakennukset - maaperän huomioiminen, perustamisolosuhteet - mikroilmaston huomioiminen, ilmansuunnat, tuuliolosuhteet, suojavyöhykkeet - tontin käyttö ja koko, rakennusten suuntaus

14 KARKKILA 13 PAIKALLISAGENDA 21 RAKENTAMISAGENDA RAKENTAMINEN Globaalista näkökulmasta rakennusten aiheuttama ympäristön rasitus vaikuttaa ilmaston lämpenemiseen, maaperän happamoitumiseen, materiaalien sekä uusiutumattomien ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön. Nykyisellä tekniikalla rakennettujen talojen ympäristökuormitus jakaantuu rakennuksen elinkaaritarkastelussa siten, että 5-7% syntyy itse rakentamisesta, 1-3% rakennusmateriaalien uusimisesta sekä huollosta ja käytöstä 80-90%. Rakennuksen elinkaaren aikana suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy rakennuksen energiankulutuksesta, 50 vuoden aikana noin 85% kaikista ympäristövaikutuksista. Energian käytön tehostaminen rakennussuunnittelun avulla on siis tehokkain tapa vähentää rakennusten ympäristörasitusta. Ympäristötietoisuuden kasvaessa elinkaariajattelu tulee ohjaamaan suunnittelua yhä voimakkaammin ja ekotehokkuudesta tulee muodostumaan yrityksille kilpailutekijä. TEKESIN Rakentamisen ympäristöteknologia-ohjelman ( ) edetessä on tultu siihen tulokseen, että rakennus-ja kiinteistöala tarvitsee yhteisesti määriteltyjä ympäristöpäämääriä ja tavoitteita. Tarvitaan myös havainnollisia, sekä kansallisesti että kansainvälisesti sovittuja kestävän kehityksen indikaattoreita. Onkin odotettavissa, että mm. erilaiset matalaenergiarakentamisen mallit tulevat siirtymään laajempaan käytäntöön säädösten ja normien kehittämisen myötä. Paikallisella tasolla neuvonta ja tiedotus voivat vaikuttaa kuluttajien valintoihin ja siten ohjata kehitystä kestävän kehityksen suuntaan. RAKENNUSSUUNNITTELU Luonnonvarat Luonnonvaroja säästävä rakentaminen on tehokasta tilasuunnittelua, teknisesti kestävää ja kierrätettäviä sekä uusiutuvia materiaaleja käytävää. Tilojen muunneltavuus, monikäyttöisyys ja yhteiskäyttöisyys ovat kestävää rakentamista tukevia tavoitteita. Olemassa olevan rakennuskannan hyödyntäminen uuden rakentamisen sijaan on tärkeä tavoite ja Karkkilassa hyvin tiedostettu. Luonnon monimuotoisuus - pihasuunnittelussa lähtökohtana tulee pitää tontin luonteenomaista kasvupaikkatyyppiä - hulevesien hyödyntäminen Passiivsen aurinkoenergian hyödyntäminen, mikroilmasto - rakennusten suuntaus, muoto, materiaalit, tilajärjestelyt, julkisivujen aukotus, lämpöä varaavien massojen hyödyntäminen, pihasuunnittelu Energiatarpeen minimoiminen - rakennuksen koko ja muoto, rakenteelliset ratkaisut, energiatehokkuus - rakennustekniset ratkaisut, energiatehokkuus Päästöjen ja jätteiden vähentäminen - rakennusten pitkäikäisyys, kestävyys, esteettömyys, monikäyttöisyys, muunneltavuus - rakennusmateriaalien pitkäikäisyys, kestävyys, huollettavuus ja korjattavuus - lämmitysjärjestelmien valinta, uusiutuvat energiamuodot - rakennus- ja purkujätteiden kierrätys Terveellisyys - turvallisten, myrkyttömien rakennusmateriaalien käyttö - terveellinen sisäilma edellyttää teknisesti korkealaatuista rakentamista, tärkeänä osana kosteuden hallinta - asuinympäristön viihtyisyys ja kauneus KAUPUNGIN ROOLI Kaikessa toiminnassa tulee huomioida toiminnan ympäristövaikutukset kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumisen näkökulmasta Kuntahallinnon tärkein tehtävä on tavoitteiden asettaminen kaavoitukselle ja rakentamiselle. Kaupungin hallinnollinen organisaatio toimii sekä tuottajana että tilaajana. Organisaation kehittäminen vastaamaan kestävän kehityksen haasteisiin tärkeätä. Tilaajana kaupunki voi vaikutta palvelujen toimittajiin mm. painottamalla ympäristöasioita kilpailuttamisen yhteydessä ja sisällyttämällä ympäristönäkökohdat erilaisiin sopimuksiin. Karkkilan vahvuudet - Maisemalliset arvot, vaihteleva maasto - Kosket resurssi - Väestömäärä pieni suhteessa pinta-alaan - Vilkas yhdistystoiminta antaa mahdollisuuksia vapaa-ajan viettoon paikkakunnalla - Ydinkeskusta kirkon ympärillä - Tonttivaranto riittävä, jotta kaavoitukseen voidaan paneutua rauhassa Karkkilan heikkoudet ja uhkat - Maasto epäedullinen kevyen liikenteen kannalta - Hajanainen taajamarakenne, johtuu osittain maastosta - Työpaikkojen vähäisyys, työmatkat lisäävät liikennesuoritteita - Kaupallisten palvelujen siirtyminen Helsingintien varteen saattaa vinouttaa kaupunkirakenteen kehittymistä - Kaavoitetut alueet liian kerrostalopainotteista kysyntään nähden - Vapaa-ajan tilojen puute, esim. uimahallin puuttuminen lisää liikennettä, keilailu, golf - Helsingintien rakennuskanta kirjava, ilme suoraan villistä lännestä - Kehittämisresurssit pienet, talouden ongelmat, työttömyys - Tiedon puutteellisuus ja ristiriitaisuus, nykytiedon perusteella tehdyt ratkaisut ehkä vääriä, rakennusmateriaalien ekologisuus - Korjausrakentajien tiedon puute TIETO Tiedon tarve - paikalliset olosuhteet / luonnon vuorovaikutussuhteet - asukkaiden elämäntapa / yksityisautoliikenteen määrä ja syyt, erityisryhmien ja erilaisista elämäntilanteista aiheutuvat ongelmat - tekniset ratkaisumallit Tiedon hallinta - tietolähteiden kartoittaminen - tiedon arviointi - tietojärjestelmien kehittäminen Tiedottaminen - koulutus - tiedotus / tilaisuudet, kirjasto, Internet, lehtikirjoitukset - neuvonta / infopiste

15 PAIKALLISAGENDA KARKKILA RAKENTAMISAGENDA KAAVOITUS Kestävän kehityksen kannalta kaavoitus on hyvin keskeinen vaikuttaja. Suomalainen kaavoituskäytäntö ja lainsäädäntö on aikanaan syntynyt edistämään yhdyskuntien määrällistä ja alueellista kasvua. Kestävyyden ja laadun näkökulmat ovat tulleet merkittäviksi vasta aivan viime vuosina. Mitään kestävän kaavoituksen malleja ei ole osoitettavissa, vaan kysymys on uudesta näkökulmasta. Tämä tarkoittaa sitä, että kaavoittaessa muistetaan pohtia kunkin kaavaratkaisun kestävyyttä pitemmällä aikavälillä. Erityisen tärkeä kestävyyden näkökulma on yleiskaavoituksessa. KARKKILA Karkkilan alue jakautuu maisemarakenteeltaan ja maankäytöltään erilaisiin osiin seuraavasti: Länsiosa Maisemarakenteessa hallitsevia ovat kallioselänteet ja harjut sekä runsaat vesistöt. Tärkeimmät maankäytöt ovat metsätalous ja runsas vapaa-ajan asutus. Maatalouden kyläasutus on vähäistä. Keskiosa Maisemarakenteessa hallitsevia ovat Karjaanjoen-Saavajoen laaja jokilaakso ja harjut. Tärkeimmät maankäytöt ovat maatalous ja pientaloasutus. Runsaasti kyläasutusta, joka osin muuttuu pientaloasutukseksi ja vapaa-ajan asutukseksi. Itäosa Maisemarakenteessa hallitsevia ovat laajat harjuselänteet ja suppeat laaksot järvien ja jokien varrella. Tärkeimmät maankäytöt ovat metsätalous ja soranotto, maatalous on keskittynyt pariin kylään. Alueella on myös haja- ja vapaa-ajan asutusta. Keskustaajama Keskustaajama on kasvanut maisemarakenteelliseen solmukohtaan useasta pikku kylästä. Maankäytön elementtejä ovat tiiviimpi ydinkeskusta, kaksi laajaa teollisuusaluetta ja useita väljiä pientaloalueita sekä kaksi laajaa ulkoilualuetta. Karkkilan maankäyttöä leimaa asutuksen, työpaikkojen ja palvelujen voimakas keskittyminen tiiviiseen keskustaajamaan ja alueen läpi kulkeva valtakunnallinen pääväylä.

16 KARKKILA 15 PAIKALLISAGENDA 21 RAKENTAMISAGENDA KAAVATILANNE Koko kaupungin maankäyttöä ohjaavaa yleiskaavaa ei ole laadittu. Ainoa koko aluetta koskeva oikeusvaikutteinen kaava on seutukaava. Seutukaavan tilalle ollaan laatimassa maakuntakaavaa. Seuraavassa kuvataan lyhyesti kaavatilannetta ja arvioidaan nykyisten kaavojen suhdetta kestävän kehityksen haasteisiin. Keskustaajaman yleiskaava ja Asemanrannan osayleiskaava Oikeusvaikutteinen yleiskaava, kattaa koko keskustaajaman ja Järvenpään kylän. Uusi, laadittu kestävän kehityksen tavoittein. Keskustaajaman asemakaavat Pääosa keskustaajamasta on asemakaavoitettu. Asemakaavoja on laadittu luvulta lähtien. Kaavojen ikä on vaihteleva, osa on pahasti vanhentuneita. Osa on uusia tai äskettäin uudistettuja, laadittu kestävän kehityksen tavoittein. Rantayleiskaava Ei oikeusvaikutteinen, kattaa vain länsiosan, Vanhentunut, painottuu rakennusoikeuksien jakoon, vähäiset virkistysvaraukset. Ranta-asemakaavat Suurella osalla länsiosan rantoja on oikeusvaikutteiset ranta-asemakaavat. Virkistysvaraukset vähäiset, jätehuolto pohtimatta. Keski- ja itäosassa ei ole ranta-asemakaavoja. Maaseudun yleiskaavaluonnos Maaseudun yleiskaavatyö keskeytyi 1990-luvun puolivälissä. Luonnos laadittu kestävän kehityksen tavoittein. Muut suunnitelmat Rakennusjärjestys ja siihen liittyvä erityisten suunnittelutarvealueiden määrittely ohjaavat maankäyttöä. Uusi, laadittu kestävän kehityksen tavoittein. KAAVOITUKSEN TAVOITTEITA Seuraavassa esitetään kaavoituksen tavoitteita ja toimenpiteitä kestävän kehityksen näkökulmasta. Keskustaajama Tavoitteita: - taajaman kasvu sisäänpäin vajaakäyttöisille alueille, ei uusia aluelaajennuksia - kaikki taaja asutus kaavan ja kunnallistekniikan piiriin - ruukkialueen monipuolinen hyödyntäminen - teollisuuden keskittäminen Porintien varteen - keskustan tiivistäminen - rakennusperinnön ja kulttuuriympäristön vaaliminen - hyvät yhteydet luontoon, kulttuurimaisemaan ja virkistysalueille Keinoja: - ruukin tehdasalueen kaavoitus - Turuntien peltojen yli-ikäisen kaavan uusiminen ja Valtatien jatke - Asemanrannan ja Nahkion asuntoalueiden kaavoitus - keskustan kaavauudistus vaiheittain - lievealueiden (Taka-Vattola, Järvenpää, Länsi-Tuorila, Sireeninkylä) kaavoitus vaiheittain - Porintien varren uusien työpaikka-alueiden kaavoitus vaiheittain - teollisuusalueen eritasoliittymä ja eteläinen ohikulkutie - ulkoilualueiden (Toivike ja Haukkamäki) kaavoitus Maaseutu Tavoitteita: - ei laajaa hajarakentamista - uuden asutuksen ohjaaminen kyliin - elinkelpoisen maatalouden tukeminen - kylien rakennusperinnön ja kulttuurimaiseman vaaliminen - asutuksen ja vapaa-ajan asutuksen vesija jätehuolto kuntoon, vesistöjen kuormituksen vähentäminen - soranoton hallinta ja hyvä jälkihoito - metsätalouden, ulkoilun ja luonnonhoidon yhteensovittaminen Keinoja: - kylien osayleiskaavoitus vaiheittain - rantayleiskaava koko kunnan alueelle - maaseudun kokonaisyleiskaava - loma-asutuksen muuttaminen pysyväksi asutukseksi vain tiukoin ympäristöehdoin KAAVOITUKSEN TOIMINTATAVAT Tavoitteita: - kaavoituksen yhteydessä herätetään kaupunkilaisten mielenkiintoa ympäristöasioihin ja vuorovaikutteiseen osallistumiseen - kaavojen ympäristövaikutuksen arvioidaan huolella Keinoja: - vahvistetaan kaupungin suunnitteluvalmiuksia - lisää henkilökuntaa ja määrärahoja

17 PAIKALLISAGENDA KARKKILA RAKENTAMISAGENDA YLEISÖTILAISUUDEN IDEOITA Luontoarvot - metsien käsittely järkeväksi / maaperän ravinteet / ei kaikkia risuja pois - soranotto / maisema, pohjavedet / löydettävä tasapaino - asumisen luonnonläheisyys tärkeää - luonnon elinkykyisyys turvattava - kansallisomaisuutta, kasvatettava - yhteistyö eri toimijoiden kesken tärkeää /asukkaat, järjestöt, elinkeinoelämä, hallintokunnat - neuvonta / tiedottaminen Kulttuuriympäristö - olemassa olevan arvokkaan rakennetun ympäristön suojelu tärkeää / ajalliset kerrostumat säilytettävä / paikkakunnan historian arvostaminen (Pakari) - kaavoituksen tarkistaminen jatkuvaksi - kansallisomaisuutta / vanhojen rakennusten hyödyntäminen - uudisrakentamisen hienovaraisuus osaksi suunnittelun laatua - viheralueita riittävästi - rakennetun ympäristön ja luonnonympäristön yhteiselon kehittäminen / jokivarsi, virkistyskäytön kehittäminen - uusien kulttuuriympäristöjen rakentaminen - moni-ilmeinen ympäristö - Helsingintien ympäristön jäsentäminen - Haapalan kehittäminen - polku harjun yli pidettävä auki talvella, paljon jalankulkijoita - siivoustalkoot / järjestöt, partiolaiset - pujotalkoot Toiminnallinen ympäristö - heikkojen ryhmien huomioiminen / erilaiset liikkujat, pyörätuoli, kelkat, potkulaudat - viisteet reunakiveyksiin - hissit, luiskat rakennuksiin / liittyy kerrostalojen kerrosalan mitoitukseen - hissejä myös vanhoihin rakennuksiin - uimahalli tai tehokkaat kuljetukset tarpeen - kevyen liikenteen verkostoa kehitettävä - nuorille lisää tiloja / esim. pientaloalueiden väestösuojelun kehittämisen yhteydessä, väestönsuojia bändikämpiksi - kohtaamispaikkoja aikuisille torin lisäksi Taloudellinen toimintaympäristö - työpaikkaomavaraisuuden lisääminen - palvelujen lisääminen / kaupalliset, vapaaaikapalvelut - väestötavoitteet / aluevaraukset - tukea kansalaisaktiivisuudelle - kotitalouksien omavaraisuus / kotitarveviljelyn mahdollisuuksien lisääminen / tonttikoko - oman alueen tuotteiden käytön edistäminen - paikallisraha? - luomutuotannon kehittäminen / elintarvikkeiden hintapolitiikkaan vaikuttaminen - maatalouden sivuelinkeinojen kehittäminen / mekaaninen puunjalostus / koulutusja rahoitusinstrumenttien kehittäminen - sektorien välinen yhteistyö / synergiaedut / yhteishankinnat Energia - vähän saastuttavaa energiaa - painopisteen siirtäminen uusiutuviin energiamuotoihin - tehokas savukaasujen puhdistus - puun käyttöä lisättävä - puu varalämpönä myös kerrostaloihin / asuntokohtaisesti takkoja - kaukolämpö kunniaan - passiivisen ja aktiivisen aurinkoenergian hyödyntäminen huomioitava kaavoituksessa - koskivoima - ajoneuvoliikenteen vähentäminen / yhdyskuntarakenteen tiivistäminen, toimintojen sijoittaminen / uudet tekniset ratkaisut - sisäistä joukkoliikennettä kehitettävä - lisää lähipalveluja - kevyen liikenteen kehittämisessä huomioitava esteettömyys, helppokulkuisuus / kaikki väestöryhmät huomioitava / liikenneväylien suunnittelulla houkuteltava ihmiset liikkumaan/ teiden ja katujen kunto / pölyämistä vähennettävä (päällystevalinnat, kastelu) / katujen kevätsiivous Rakennusmateriaalit ja -tuotteet, - tekniikka - paikallisuus - terveellisyys, pitkäikäisyys, korjattavuus - elinkaarikustannukset huomioitava - rakennusjätteiden kierrätys järjestettävä - kertarakentajien koulutus Jätehuolto - helpoksi toteuttaa / pientaloalueiden jätehuoltoa tehostettava / keräyspisteitä lisää / Hesarilta lisää keräysastioita / tyhjennysvälejä lyhennettävä - lajittelun tehostaminen - kierrätyksen tehostaminen - kompostointi huomioitava - jätteenpolttokeskus - paperin siistausjäte? - jatkuvan tiedotuksen tarve olemassa Tieto - kotisivujen kehittäminen - infopiste - terve talo - tietoa - koulutustilaisuudet - asukastoimintaa tuettava / järjestöt mukaan - tahtotilan luominen / pohja poliittiselle päätöksenteolle Muuta - sektoreiden välinen yhteistyö / kunnallishallinto - porkkanarahaa hyville ratkaisuille - kustannuslaskennan kehittäminen elinkaarikustannusten arvioimiseksi - kysymys on yksilötason toimintakulttuurista, ja sen heijastumisesta kaavoitukseen ja rakentamiseen

18 KARKKILA LIIKENNEAGENDA 17 PAIKALLISAGENDA 21 YLEISTÄ Liikenne ja liikennesuunnittelu on kestävän kehityksen kannalta ristiriitainen ja ongelmallinen alue ja toisaalta kestävää kehitystä ratkaisevasti edesauttava, kun kyetään tekemään oikeita ratkaisuja. Tätä ongelmallisuutta pohditaan Uudenmaan ympäristöohjelma - julkaisussa seuraavasti: - väylästöinvestoinneilla voidaan vaikuttaa väylien toteutukseen, mutta vain vähän liikenteeseen ja eri kulkumuotoihin, koska vaikutus näihin tulee maankäytöstä. - liikenteen päätöksenteko on moniportaista ja sektoroitunutta - päätökset koskevat lähes aina yksittäisiä kohteita tai jopa niiden osia ja ratkaisuja ei tarkastella liikenteellisenä kokonaisuutena - nykyisien tiehankkeiden hyötykustannusarvioissa käytössä oleva arviointimenetelmä suosii yksityisautoilua - arviointimenetelmien puutteena on mm. se ettei ulkoisia kustannuksia huomioida. Mm. ilmansaasteiden aiheuttamat terveyshaitat on sellainen ulkoinen kustannus. - väylästön parannushankkeissa matka- aikojen lyhentymistä saatetaan yliarvioida ja väylästön parantaminen saattaa johtaa yhdyskuntarakenteen hajaantumiseen - liikennejärjestelmäsuunnittelua ollaan kehittämässä suuntaan, jossa tarkastellaan alueellisesti kaikkia liikennemuotoja samanaikaisesti - YTV tekee jo tällä hetkellä koko toiminta-alueellaan edellä mainittua suunnittelua, johon on myös liitetty strategiatason ympäristövaikutusten arviointi. Ongelmana tässä on se, että suunnittelu koskee vain pääkaupunkiseutua eikä laajempaa aluetta kuten työssäkäyntialuetta - muuallakin on tehty vastaavanlaisia ympäristöohjelmia ja mm. Uudenmaan tiepiirin ympäristöohjelma on valmistunut vuonna 1995 ja uusi ohjelma on valmisteilla. SEUDULLISET TAVOITTEET Tavoite: - yhdyskuntarakenne ja liikenne muodostavat kokonaisuuden niin että tarve liikennöintiin vähenee ja joukkoliikenteen käyttömahdollisuudet lisääntyvät. Ratkaisusuosituksia: - liikennesuunnittelua tehdään seutukunnittain ja työssäkäyntialueittain - väylää ei rakenneta tai sitä kevennetään, jos suunnittelun pohjana olleet liikennesuunnitteet ovat muuttuneet tai osoittautuneet virheellisiksi - ympäristövaikutukset arvioidaan ja arviot otetaan painokkaasti huomioon päätöksenteossa. Hankkeesta luovutaan, jos ympäristöhaittoja ei pystytä riittävästi lieventämään - sovitaan yhteiset tavoitteet liikennesuunnittelulle ja maakäytön suunnittelulle - asukkaille kehitetään joustavia ja vaikuttavia osallistumismenetelmiä vaikuttaa suunnitteluun sen eri vaiheissa - eri vaikuttajien ympäristösuojelutavoitteet ja -toimenpiteet määritellään ympäristöohjelmissa ja kestävän kehityksen ohjelmissa Tavoite: - Palvelut ja työpaikat ovat lähellä toisiaan. Asukkaita ja yrityksiä palvelee tehokas liikenneverkko, jossa joukkoliikenteellä on ratkaisevan tärkeä asema. Myös kevyenliikenteen verkosto on kattava ja laadukas. Ratkaisusuosituksia: - maankäytön suunnittelulla ja liikennejärjestelmäsuunnittelulla tuetaan joukkoliikenteen ja kevyenliikenteen mahdollisuuksia - joukkoliikenne asetetaan etusijalle asukkaiden perusliikkumistarpeiden tyydyttäjänä. ( esim. matkat työpaikoille, kouluun jne.) - kevyenliikenteen turvallisuutta ja palveluja parannetaan - autottomien alueiden perustaminen ( kävelykeskusta/kävelykadut) ja niiden saavutettavuuden suunnittelu ja saavutettavuuden parantaminen joukkoliikenteen/kevyen liikenteen avulla Tavoite: - Liikenteen aiheuttamat päästöt vähenevät ja melualueet liikenneväylien varrella kutistuvat. Ratkaisusuosituksia: - kaupan ja jakelun yhteiskuljetusten suosiminen - maankäytön suunnittelussa suositaan ratkaisuja, jotka vähentävät liikennetarvetta ja edistävät joukkoliikennettä ja kevyttä liikennettä - ympäristöä säästävän ajoneuvotekniikan käyttöönotto - asukkaille ja päättäjille jaetaan tietoa liikenteen vaikutuksista ympäristöön ja haittojen torjuntakeinoista, asuinalueiden ilmanlaadusta ja epäpuhtauksista - katujen päällysteet pidetään hyväkuntoisina. Erityistä huomiota kiinnitetään pölynsidontaan kastelemalla. Tavoite: - liikenne ei turmele tai vaikuta haitallisesti arkoihin ja arvokkaisiin luontokohteisiin, maisemaan ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin alueisiin Ratkaisusuosituksia: - nykyisten liikenne väylien parantaminen ja jos uusia väyliä on pakko rakentaa, ne sijoitetaan nykyisten väylien yhteyteen - uusia väyliä ei rakenneta niin, että ne pirstovat yhtenäisiä luontoalueita - liikenneväylät linjataan mahdollisimman hyvin ympäristöön ja alueen topografiaan sopiviksi - ekologiset käytävät ja virkistyskäyttöyhteydet säilytetään - arvokkaille luontokohteille eikä niiden tuntumaan sijoiteta liikenneväyliä. Tämänkaltaisia kohteita ovat mm. uhanalaisten lajien elinympäristöt, arvokkaat kalliot ja harjualueet ja lintuvedet. - kulttuurihistoriallisten kohteiden tie- ja katualueet kunnostetaan kohteeseen sopivalla tavalla Tavoite: - Liikenneväylien rakentaminen, hoitaminen ja ylläpito eivät aiheuta vesistöjen ja pohjavesien pilaantumista eikä maaperän saastumista Ratkaisusuosituksia: - suolausta vähennetään erityisesti pohjavesialueilla - pyritään etsimään korvaavia vaihtoehtoja suolaukselle - pohjavesisuojausrakenteiden käyttö ja edelleen kehittäminen - vaarallisten aineiden kuljetusten erityinen huomioiminen läpikulku- ja kauttakul-

19 PAIKALLISAGENDA KARKKILA LIIKENNEAGENDA kuväylien osalta ja niiden ohjaaminen väyläosuuksille, joissa riskit ovat vähäisiä. Myös erityistä huomiota kiinnitetään liikenteen vaatimien palveluiden kuten huoltamoiden sijoittamiseen ja ympäristöriskien minimointiin - uusien väylien rakentamisesta pohjavesialueille vältetään - väylien rakentamisessa käytetään materiaaleja säästävästi ja materiaalien uusiokäyttöastetta nostetaan Tavoite: - liikenteen ympäristövaikutuksista ja ympäristönsuojelukustannuksista on olemassa ajanmukaista tietoa, joka palvelee toiminnan ja hankkeiden suunnittelua. Myös ympäristön tilassa tapahtuneet muutokset kuuluvat tähän samaan tiedostoon. Ratkaisusuosituksia: - paikallinen ilmanlaadun seurantaohjelman ja tietorekisterin ylläpito - ohjelmien luominen ilmanlaadun parantamiseksi ja valmiussuunnitelmien laatiminen sellaisten tilanteiden varalta, joissa valtioneuvoston asettamat raja-arvot ylittyvät - määritellään selkeät ja seurattavat liikennehankkeiden ympäristönsuojelukustannukset NYKYTILANNE KARKKILASSA - julkisen liikenteen yhteydet ja tiestö pääkaupunkiseudulle kunnossa - kunnan toimia ohjataan nyt ja vastaisuudessa valtion hallinnon ohjaustoimilla (vakauttamisohjelma). Liikennepolitiikan osalta taloudelliset velvoitteet ohjaavat hyvin keskeisesti kunnan päätöksiä koskien liikenneverkon ylläpitoa ja rakentamista. - joukkoliikenteen sisäisiä vuoroja korvataan taksivuoroilla. - poistettavia kestopäällysteitä käytetään uuden päällysteen valmistukseen - keskustaajaman liikenteen jakautuminen verkolle on käynnissä. - uusien teiden ja väylien rakentamisessa syntyviä puhtaita maamassoja käytetään maisemointiin. - Päällystämättömät kadut asuntoalueilla aiheuttavat ongelmia(pöly, suolaus, korkeat hoitokustannukset). - Raskas liikenne kulkee keskustan läpi - Kevyen liikenteen väylästö puutteellinen. Kevyen liikenteen väylästön rakentamista vaikeuttaa Karkkilassa myös topografialtaan pienipiirteinen ja vaihteleva maisema. PAIKALLINEN KEHITTÄMINEN - Luodaan sitova ohjelma, jolla voidaan yhdistää liikenteen ja ympäristön kestävään ylläpitoon kohdistuvat tarpeet - Helsingintien liikenteen vähentäminen eli liikenteen jakautuminen verkolle - Sorapintaisten katujen päällystysohjelma - Kevyen liikenteen väylästön rakentamisohjelman laatiminen kattamaan koko kaupungin aluetta. - Paikoitusalueselvitys - Julkisen liikenteen kehittäminen ja monipuolistaminen erityisesti Lohjan suuntaan - Nopeusrajoitukset koko keskustan taajama-alueille (40 km/h). OMAT IDEAT - Kevyen liikenteen verkon suunnittelu ja rakentaminen käyttäen jo olemassa olevia mahdollisuuksia mm. vanhaa ratapohjaa - Kauttakulkuliikenteen ohjaaminen pois keskustan alueelta - Väylien ylläpitoon ja saneeraukseen tulee ohjata nykyistä enemmän voimavaroja - Kaavoituksessa tulee huomioida liikenteen aiheuttamat riskit entistä paremmin (kokoojaväylien sijoittelu, kevyenliikenteen käyttötarpeet, melutorjunta) - Paikoituksen keskittäminen torille ja tehtaan monttuun. - Katujen varsiin parkkeerattujen raskaan liikenteen ajoneuvoille yhteinen parkkeerausalue - Katujen ja teiden ääntä vaimentavan asfaltin käyttö ainakin uusissa ja uusittavissa kohteissa. PAIKALLISET ONGELMAT - Toiminnallisesti kestävää kehitystä on mahdotonta nykytalouden voimavaroilla ylläpitää. - Keskustan paikoitus hajanaista ja osin ongelmallista mm. Helsingintien alueella - Porintien pituusleikkaus välillä Karkkila - Olkkala liikenneturvallisuuden kannalta huono.

20 KARKKILA ENERGIA-AGENDA 19 PAIKALLISAGENDA 21 Energialla ja energiantuotannolla on varsin keskeinen asema nykyaikaisissa yhteiskunnissa ja niiden talous lepää paljolti energian varassa. Valtioiden taloudellinen kehittyminen vaatii ja perustuu sekin yhä lisääntyvään energiankäyttöön. Lisääntyvä energian tuotanto ja käyttö aiheuttaa myös vakavia ympäristöongelmia, joista merkittävämpiä ovat ilmastomuutos ja happamoituminen. Eräänä energiapolitiikan ongelmana nähdään myös energiavarojen riittävyys pitkällä aikavälillä sekä energiavarojen ja niistä saatavien hyötyjen epäoikeudenmukainen jakautuminen globaalisesti. Maapallon energiankulutuksen ja etenkin ns. fossiilisten polttoaineiden käytön kasvuennusteista seuraa, että maapallon kasvihuonekaasupäästöt (hiilidioksidi) lisääntyvät vuoteen 2010 mennessä 50 %. Ennustettu lisäys ja ilmastomuutoksen pysäyttämiseksi solmittu Kioton sopimus ovat jyrkässä ristiriidassa. Jotta ilmastonmuutoksen pysäyttäminen onnistuisi, olisi teollisuusmaissa vähennettävä ratkaisevasti fossiilisten polttoaineiden käyttöä. - kuntakohtaiset energiansäästöohjelmat osana kuntien kestävän kehityksen ohjelmia - energiansäästötoimien toteuttaminen kotitalouksissa - ympäristölupamenettelyssä vaaditaan riittäviä selvityksiä energiatehokkuudesta (IPPC-direktiivi) - energiaa säästävän uuden tekniikan tukeminen ja kehittäminen - tariffipolitiikka energiatehokkuutta ja energiansäästöä tukevaksi Tavoite: - talven kulutushuippu ja päivittäiset kulutushuiput vähenevät Ratkaisusuosituksia: - kulutuksesta ja kulutuksen ympäristövaikutuksista jaetaan tietoa suoraan energian käyttäjille - tuetaan energiansäästötoimenpiteitä - kannustetaan nykyistä tasaisempaan energiankäyttöön - tariffipolitiikka entistä tehokkaammin leikkaamaan kulutushuippuja Tavoite: - vähän päästöjä ja jätteitä tuottavien energiamuotojen osuus kasvaa ja ympäristöriskit vähenevät Ratkaisusuosituksia: - energiatuotannon ympäristövaikutuksia tarkastellaan sekä kokonaisvaltaisesti että hankekohtaisesti - päästöt ilmaan, jätteiden synty ja vesiin kohdistuva lämpökuorma minimoidaan ja hukkaenergian vähentäminen - ympäristöystävällisen energiatuotannon tukeminen - edistetään ja kehitetään kotimaisen polttoaineen käyttöä - energiatuotannossa pyritään kokonaan eroon raskaasta polttoöljystä - kaukolämmön käytön lisääminen - energiatuotantomenetelmien kehittäminen KARKKILA Tilanne - Keravan energia on rakentamassa kaukolämpöverkkoa kaupungin keskustaan - Kyseinen verkko laajenee myöhemmin myös teollisuuskylään - Pysyvä kaukolämpöverkon voimala tullaan sijoittamaan vanhan kaatopaikan tuntumaan teollisuuskylässä, jolloin on mahdollista myös käyttää kaatopaikan metaania energiantuotannossa - Puun käyttö energialaitosten polttoaineena on lisääntymässä - Nahkion vesivoimalan käyttö imagollisesti tärkeää Ongelmia - Nykyisten kaukolämpölaitosten hyödyntäminen vielä heikkoa - Karkkilan energiahuollossa tuontienergian osuus on liian suuri Kehittäminen - Kaukolämmön jatkorakentaminen ja nykyistenkin laitosten käytön tehostaminen - Eri materiaalin polton yhdistäminen - Aurinkoenergian ja aurinkosähkön käytön lisääminen uuden tekniikan myötä - Muiden vaihtoehtoisten energiamuotojen hyväksikäytön kehittäminen - Turhan energian käytön kartoittaminen ja sitä kautta vähentäminen/energia neuvonta - Aktiivinen alalla tapahtuvan teknisen kehityksen seuranta mahdollistaa uusien ideoiden nopean hyödyntämisen Paikallisesti energiastrategiaan ja -tuotantoon voidaan vaikuttaa vain vähän. Mahdollisuudet rajoittuvat lähinnä siihen millaisia vaihtoehtoja valitsemme paikallisen energiantuotannon tarpeiden tyydyttämiseksi ja erilaisiin toimiin, joilla edistämme energiankäytön säästötoimia ja energiankulutuksen hyötysuhdetta. SEUDULLISET TAVOITTEET Tavoite: - energiakäytön tehokkuus lisääntyy ja energian käyttö asukasta kohti vähenee 20 % Ratkaisusuosituksia: Energiantuotannon polttoaineet, päästöt ja ympäristöriskit Polttoaine Tärkeimmät päästöt Ympäristöriskit Kivihiili Hiilidioksidi, typen oksidit, rikkidi- Kasvihuoneilmiö, oksidi, hiukkaset, polyaromaattiset happamoituminen, hiilivedyt (PAH-yhdisteet) allergiat Öljy Hiilidioksidi, typen oksidit, kuten edellä rikkidioksidi, hiukkaset Maakaasu Hiilidioksidi, typen oksidit ja Kasvihuoneilmiö, tuotannossa metaani allergiat Puu Hiilidioksidi, hiukkaset, typen Allergiat oksidit, PAH Yhdyskuntajäte Hiukkaset, hiilidioksidi, raskasmetallit, Allergiat dioksiini Ydinpolttoaine Lämpökuorma Säteilyvaara

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet

YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle. OSA 1: Perusteet YMPÄRISTÖNHUOLTO Puhdistustapalvelualalle OSA 1: Perusteet Sisältö 1. Osa: Perusteet Ympäristöongelmat ja ympäristönsuojelu Kestävä kehitys Ympäristöhuolto osana puhdistuspalvelualaa 2. Osa: Jätehuolto

Lisätiedot

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 Sisällys Lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen kestävyys

Lisätiedot

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010 OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010 Sisällys Taustat ja lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012

Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Kestävästä kehityksestä liiketoimintaa: Kestävä yhdyskunta ohjelma 2007-2012 Angelica Roschier Energia ja ympäristö, Tekes DM Rakennettu ympäristö fyysisenä ja virtuaalisena palvelualustana Julkiset tilat

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Ympäristöasioiden viisi kehityspolkua vuoteen 2030

Ympäristöasioiden viisi kehityspolkua vuoteen 2030 Ympäristöasioiden viisi kehityspolkua vuoteen 2030 Luonnos kehityspoluista, taustana nykyinen ympäristöohjelma Varsinais-Suomen ELY-keskus / Kirsi Kärpijoki Ympäristöohjelman lisäarvo 1/2 Valtakunnallisia

Lisätiedot

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa

Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Johtamisen haasteet ympäristöpolitiikan toteuttamisessa Ulla Koivusaari 29.11.2007 Studia Generalia - luentotilaisuus Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla 1 Sisältö Kestävä kehitys ja sen uhkatekijät

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

Kestävä kehitys kunnissa. Maija Hakanen 2008

Kestävä kehitys kunnissa. Maija Hakanen 2008 Kestävä kehitys kunnissa Maija Hakanen 2008 Mitä se kestävä kehitys on? "Kestävän kehityksen periaatteen konkretisoinnissa itse asiassa tavoitellaan meidän aikamme tulkintaa siitä, mitä yleinen etu ja

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki)

A. Kestävyys. Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella (ekologinen jalanjälki) A. Kestävyys Kestävyydessä ydinkysymyksenä ekologia ja se että käytettävissä olevat [luonnon]varat riittäisivät Ihmiskunta tarvitsisi tällä hetkellä suunnilleen 1,5 maapalloa nykyisenkaltaisella kulutuksella

Lisätiedot

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET Ari Nissinen, Jari Rantsi, Mika Ristimäki ja Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus (SYKE) 3.4.2012, Järjestäjät: KEKO-projekti

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

1. Kaavoitus -yleissuunnitelma 2013-14 - asemakaavat 2014 alkaen. 2. Kaavoitus - jatkuva prosessi. Kaavoitus

1. Kaavoitus -yleissuunnitelma 2013-14 - asemakaavat 2014 alkaen. 2. Kaavoitus - jatkuva prosessi. Kaavoitus HYVINKÄÄN KAUPUNKI YMPÄRISTÖOHJELMA Aika: 2013-2016 Yksikkö: Hyvinkään kaupunkiorganisaatio Laatijat: Ympäristöhallintatyöryhmä 15.5.2013, Kaupungin johtoryhmä 27.5.2013 Hyväksyjä: Kaupunginhallitus 10.6.2013,

Lisätiedot

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa Raportti julkistetaan 13.2.2014 Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä Loppuun (luku 14) tiivistelmä, jossa keskeisimmät asiat Raporttiin tulossa n.

Lisätiedot

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä ympäristöystävällinen KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Tiivistelmä KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Ympäristöohjelman vuoteen 2020 ulottuvat tavoitteet toteuttamalla vähennetään

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017. 12.2.2011 Pekka Seppälä ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 12.2.2011 Pekka Seppälä Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42 % Osuus päästöistä 38 % Sitoumukset

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kestävä kehitys on yhteiskuntapolitiikkaa Ekologinen kestävyys;

Lisätiedot

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi

ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN. Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi ERA17 ENERGIAVIISAAN RAKENNETUN YMPÄRISTÖN AIKA 2017 Puista Bisnestä 2011 1.2.2011 Kirsi Martinkauppi i Tausta Suuri päästövähennysten potentiaali Rakennetun ympäristön osuus energian loppukäytöstä 42

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

MAMA-TYÖRYHMÄN KANNANOTTO

MAMA-TYÖRYHMÄN KANNANOTTO MAMA-YÖRYHMÄN KANNANOO KVÄ 2012 Koskien maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) sekä muun lainsäädännön ja niitä tulkitsevan ohjeistuksen puutteita ja kehittämistavoitteita yöpaja Ympäristöministeriössä 26.11.2012

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus Visio: Luonnon kantokyvyn rajoissa hyvinvoiva Suomi "Vuonna 2050 Suomessa jokainen ihminen on arvokas yhteiskunnan jäsen. Suomi on hyvinvointiyhteiskunta,

Lisätiedot

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008 Hausjärven kunta ohjelma 2008 Ehdotus 2.12.2008, hyväksyminen: Kvalt 16.12.2008 104 1 SISÄLLYS 1 JOHDANTO...2 1.1 MAAPOLITIIKAN YLEISET MÄÄRITELMÄT... 2 1.1.1 Maapolitiikka... 2 1.1.2 Maankäyttöpolitiikka...

Lisätiedot

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ ELY-KESKUS - LAKISÄÄTEINEN ROOLI KAAVOITUKSESSA - EDISTÄÄ, OHJAA JA VALVOO KUNTIEN KAAVOITUSTA - EDUSTAA VALTION LUONNONSUOJELUVIRANOMAISTA - VALITUSOIKEUS 2 MRL: Elinkeino-,

Lisätiedot

ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila

ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila POROYMPÄRISTÖ ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila POROYMPÄRISTÖ Poroympäristö Poron kannalta tila, ravintoa, rehua, rauhaa Poronhoidon kannalta tila harjoittaa elinkeinoa, erään

Lisätiedot

Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta

Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta Esa Hoffrén/ Alueiden käytön yksikkö 19.1.2011 1 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19.1.2011 2 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19.1.2011

Lisätiedot

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa

Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa Rakentamista koskevat linjaukset hallitusohjelmassa -Liikuntapaikkarakentamisen seminaari Säätytalo14.5.2012 Teppo Lehtinen Synergiaa vai törmäämisiä? Liikuntapolitiikan tavoitteet edistää liikuntaa, kilpa-

Lisätiedot

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö

Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus. Maija Neva, ympäristöministeriö Kestävä alueidenkäytön suunnittelu ja ilmastotavoitteita edistävä kaavoitus Maija Neva, ympäristöministeriö Mitä kestävällä alueidenkäytön suunnittelulla tarkoitetaan? FIGBC:n Kestävät alueet toimikunnan

Lisätiedot

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Sisältö Ympäristöasioiden hallinta yrityksissä Toimitilojen vaikutus ympäristöön Kiinteistön ympäristösertifioinnit

Lisätiedot

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat

SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO Ympäristöasiat Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. Missio Osana yhteiskuntavastuuta tavoitteemme on minimoida

Lisätiedot

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm MUUTTUVA UUSIMAA Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys Henrik Sandsrtröm 1 UUSIMAA JA ITÄ-UUSIMAA OVAT KOKONAISUUS TIIVIS METROPOLIN YDIN AKTIIVISTEN KAUPUNKIEN VERKOSTO SÄTEETTÄISET

Lisätiedot

KaKe-pohdintaa 6.3.2013

KaKe-pohdintaa 6.3.2013 KaKe-pohdintaa 6.3.2013 Helsingin yleiskaavan lukemista: - Kasvu (-> 2050) - Maahanmuutto, vieraskielisten määrä, ennuste 2030 - Kaavoitettu maa loppuu n. 2020 - Mistä maata? -> luonto, moottoritiet, ylöspäin,

Lisätiedot

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia.

Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Autoilun ohjaaminen 22.2.2012, Björn Ziessler Visio Vastuullinen liikenne 20.2.2012 2 Toiminta-ajatus Kehitämme liikennejärjestelmän turvallisuutta. Edistämme liikenteen

Lisätiedot

Ympäristöpolitiikan tavoitteet yhdyskuntarakentamisessa

Ympäristöpolitiikan tavoitteet yhdyskuntarakentamisessa Ympäristöpolitiikan tavoitteet yhdyskuntarakentamisessa 26.4.2013 Heikki Aronpää Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.4.2013 Ympäristöpolitiikka Suomessa on globalisoitunut ja

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan. 1 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Maantieto Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa

Lisätiedot

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue Varsinais-Suomen ELY-keskus / Olli Madekivi 13.4.2010 1 Organisaatio 13.4.2010 2 Ympäristökeskuksesta ELYn

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Kestävä yhdyskunta. Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes. 9-2009 Copyright Tekes

Kestävä yhdyskunta. Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes. 9-2009 Copyright Tekes Kestävä yhdyskunta Ohjelman kesto: 2007-2012 Ohjelman laajuus: 100 miljoonaa euroa, jostatekesin osuus noin puolet Lisätietoja: www.tekes.fi/yhdyskunta Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6. viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.2013 Esityksen sisältö Maakunta Maakuntakaava osana kaavajärjestelmää j

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi. Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi. Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus Ympäristöohjelman 2010 2013 toteutuminen Alueiden käyttö

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 13.10.2009 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee n. 1 km Turengin keskustan länsipuolella ja rajoittuu Pyhämäentiehen ja Sairaalantiehen. KAAVAMUUTOKSEN TARKOITUS Kunnanhallitus

Lisätiedot

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Kestävä kaivostoiminta III Kaivosten ja prosessiteollisuuden sivuvirtojen tuotteistaminen Vuokatti 13.6.2013 Maija Uusisuo Kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla

Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Maankäytön ja liikenteen suunnittelun integrointi Oulun seudulla Haukipudas Kiiminki Hailuoto Oulunsalo Oulu seutusuunnittelija Anne Leskinen, 8.12.2010 Kempele Lumijoki Muhos Liminka Tyrnävä Uusi Oulu

Lisätiedot

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoiman maakuntakaavoitus 11.10.2013 Mitä maakuntakaavoitus on? Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä

Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä MUSEOVIRASTO RAKENNUSHISTORIAN OSASTO Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä Mikko Härö 25.11.2009 Taustoja, mm. Ilmastomuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia, MMM

Lisätiedot

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten

Lisätiedot

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS

RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA G:\AKVAT\Raivio\OASL1.doc 1/5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA RAIVION ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaava koskee Raivion kaupunginosan vanhimman osan

Lisätiedot

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden

Lisätiedot

Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012

Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012 Paikallisista ratkaisuista hyvinvointia harvaan asutulle maaseudulle - seminaari 11.9.2012 Onko kaava aina tarpeen maaseudulla? Kunnan ja kylän yhteistyö Korpilahden alueen suunnittelussa Aluearkkitehti

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Luonnonsuojelu- lainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg SYS:n ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 28.9.

Luonnonsuojelu- lainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg SYS:n ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 28.9. Luonnonsuojelulainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari 8.9.2011 Hallitusneuvos Satu Sundberg 1 Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja kestävä käyttö YK:n biologista monimuotoisuutta koskeva

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

HELSINGIN YLEISKAAVA

HELSINGIN YLEISKAAVA HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi ja miten yleiskaava tehdään Marja Piimies 26.11.2012 HELSINGIN YLEISKAAVA Miksi yleiskaava on tarpeen tehdä Toimintaympäristön muuttuminen Väestö kasvaa - kaavavaranto on loppumassa

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016

Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Äänekosken kaupungin ympäristöpolitiikka vuoteen 2016 Ympäristövastuut Äänekoskella Perustuslain mukaan vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta sekä ympäristöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan on

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JOUTSAN KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 321 Kaavamuutos koskee osittain korttelin 321, tonttia nro 1 (AM). OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan, kaavaa

Lisätiedot

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2014 1. SUUNNITTELUALUE

Lisätiedot

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus

Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus KESTÄVÄN KEHITYKSEN STRATEGIARYHMÄN TYÖN TULOKSENA LAADITTU EHDOTUS 27.6.2013 Suomi, jonka haluamme 2050 Kesta va n kehityksen yhteiskuntasitoumus Visio: Luonnon kantokyvyn rajoissa hyvinvoiva Suomi "Vuonna

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 12. kaupunginosan asemakaavan muutos korttelissa 1127. 12:020 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 13.3.2015 Asemakaavan

Lisätiedot

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma

Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Matalaenergia ja passiivirakentaminen - taloteollisuuden näkökulma Pientaloteollisuus ry Tavoitteet, suunta ja mahdollisuudet Määritelmien selkeyttäminen ja määritelmiin sisältyvät haasteet Suunnittelun

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014 viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt..2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 1.5.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti

Lisätiedot

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012

LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 LIIKENNETURVALLISUUS MAANKÄYTTÖ 28.9.2012 Sisältö Tällä kalvosarjalla kuvataan maankäytön ja liikenneturvallisuuden välistä suhdetta 1. Maankäytön suunnittelu ja liikenneturvallisuus 2. Liikenneturvallisuuden

Lisätiedot

KESTÄVÄ ELÄMÄNTAPA OHJELMA - HÄMEENLINNA 2014-2020

KESTÄVÄ ELÄMÄNTAPA OHJELMA - HÄMEENLINNA 2014-2020 KESTÄVÄ ELÄMÄNTAPA OHJELMA - HÄMEENLINNA 2014-2020 Kunnat ja muutos Kuntien tulee uudistaa toimintatapoja kestävämpään suuntaan huomioiden taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen näkökulma Kuntien elinvoima

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja kilpailukyky Uudenkaupungin toimintatavat

Energiatehokkuus ja kilpailukyky Uudenkaupungin toimintatavat Energiatehokkuus ja kilpailukyky Uudenkaupungin toimintatavat Energiatehokkuus seminaari Mustio 6.9.2011 Case HINKU- projekti Kari Koski Kaupunginjohtaja Uusikaupunki Kohti hiilineutraalia kuntaa Hankkeen

Lisätiedot

FInZEB 2015 Lähes nollaenergiarakennus Suomessa. 5.2.2015 Finlandia-talo Ylijohtaja Helena Säteri

FInZEB 2015 Lähes nollaenergiarakennus Suomessa. 5.2.2015 Finlandia-talo Ylijohtaja Helena Säteri FInZEB 2015 Lähes nollaenergiarakennus Suomessa 5.2.2015 Finlandia-talo Ylijohtaja Helena Säteri Esityksen sisältö EU:n tavoitteet nyt ja jatkossa Kansallinen ilmstopolitiikka Toimintaympäristön muutkokset

Lisätiedot

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio

SKAFTKÄRR. Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta. 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio SKAFTKÄRR Kokemuksia Porvoon energiakaavoituksesta 18.3.2013 Maija-Riitta Kontio Porvoon Skaftkärr Pinta-ala 400 ha Asukasmäärä (tavoite): yli 6000 Pääasiassa pientaloja ENERGIAKAAVA = TYÖTAPA Voidaanko

Lisätiedot

1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA?

1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? LEPPÄVIRRAN KUNTA LEPPÄVIRRAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän

Lisätiedot

Metsäenergian hankinnan kestävyys

Metsäenergian hankinnan kestävyys Metsäenergian hankinnan kestävyys Karri Pasanen Tutkija Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelman loppuseminaari 19.4.2012 Mitä kestävyys oikeastaan on? Kestävyyden käsite pohjautuu tietoon

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ Tekpa seutuseminaari 30.5.2012 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki ympäristöpäällikkö STRATEGIASTA TOIMINTAAN Tampereen seudun ilmastostrategia hyväksyttiin 2010 1. Ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan?

Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan? Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan? Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kuntaliitto 12.3.2013 Lähtökohta Ilmastonmuutoksen uhka nähtävä todellisena - Keskustelua ja näkyvyyttä tulee lisätä

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS KARKKILAN YMPÄRISTÖKESKUS MA-ARKKITEHDIT

KARKKILAN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS KARKKILAN YMPÄRISTÖKESKUS MA-ARKKITEHDIT KARKKILAN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2004 KARKKILAN YMPÄRISTÖKESKUS MA-ARKKITEHDIT KARKKILA 1 KAAVOITUSKATSAUS 2004 KAAVOITUSKATSAUS Karkkilan kaavoituskatsaus kertoo Karkkilassa ja Uudenmaan liitossa vireillä

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1. Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat

Lisätiedot