Kokousasiakirjat Liittokokous Tampere

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kokousasiakirjat Liittokokous 17. - 18.11.2012 Tampere"

Transkriptio

1 Kokousasiakirjat Liittokokous Tampere

2 Suomen Omakotiliitto ry Liittokokous Tampere Kokousasiakirjat 1. Esityslista s Menettelytapaohje s Hallituksen kertomus liittokokouskaudelta s Suomen Omakotiliiton strategia 2020 s Visio 2020 tausta-asiakirja s Toiminnan, rahoituksen ja talouden suuntaviivat s Kehitysohjelma taustamuistio s Toimintasuunnitelma 2013 s Talousarvio 2013 s Aloite ja aloitevastaus s Sääntömuutosesitys s. 74

3 Suomen Omakotiliitto ry Liittokokous Tampere Hotelli Scandic Rosendahl Esityslista 1 Kokouksen avaus 2 Tervehdykset 3 Huomionosoitukset 4 Kokousedustajien toteaminen 5 Päätösvaltaisuuden toteaminen 6 Puhe- ja läsnäolo-oikeuden myöntäminen 7 Kokouksen järjestäytyminen - valitaan kolme puheenjohtajaa - valitaan kolme sihteeriä - valitaan kaksi pöytäkirjan tarkastajaa - valitaan viisi ääntenlaskijaa, nimetään yksi heistä koollekutsujaksi 8 Menettelytapojen vahvistaminen 9 Työjärjestyksen vahvistaminen 10 Valiokuntien asettaminen - asetetaan menettelytapa- ja sääntövaliokunta - asetetaan vaalivaliokunta - asetetaan julkilausumavaliokunta 11 Liiton puheenjohtajan katsaus 12 Sääntöpäivityksen käsittely - liiton sääntöpäivityksen esittely - liiton sääntöpäivityksen käsittely - liiton sääntöjen vahvistaminen - sääntöjen voimaanastumisesta päättäminen 2

4 13 Liittohallituksen kertomus liittokokouskaudelta - Liiton toiminta ja talous vuosina Liiton uuden toiminnanjohtajan tervehdyspuhe 15 Omakotiliiton strategia - Päätetään strategian vahvistamisesta 16 Omakotiliiton strategian tavoitteet ja toteutus kaudella liiton toiminnan, rahoituksen ja talouden suuntaviivat ja kehitysohjelma esittely ja käsittely - Liiton toiminnan, rahoituksen ja talouden suuntaviivoista päättäminen 17 Puheenjohtajaehdokkaiden esittelypuheenvuorot 18 Toimintasuunnitelma vuodelle toimintasuunnitelman esittely ja käsittely - vahvistetaan toimintasuunnitelma 19 Talousarvio vuodelle talousarvion esittely ja käsittely - vahvistetaan talousarvio 20 Palkkioista päättäminen - päätetään palkkioista liiton puheenjohtajille ja varapuheenjohtajille - päätetään tilintarkastajien palkkioista 21 Liiton puheenjohtajan valinta seuraavaksi liittokokouskaudeksi - valitaan liiton puheenjohtaja 22 Liiton hallituksen jäsenten valinta - hallituksen jäsenehdokkaiden esittely - valitaan liittohallituksen jäsenet 23 Liittovaltuuston jäsenten valinta - valitaan valtuuston jäsenet 24 Tilintarkastajien valinta - valitaan tilintarkastajat 3

5 25 Oikeusturvarahaston lakkauttaminen - päätetään lakkauttaa rahasto tarpeettomana 26 Liittokokousaloitteiden ja aloitevastausten käsitteleminen Varainsiirtoveron alentaminen: Uudenmaan piirijärjestö ry 27 Julkilausuman hyväksyminen 28 Liittokokouksen päättäminen 4

6 SUOMEN OMAKOTILIITTO RY Liittokokous Tampere Esityslistan kohta: 8 LIITTOKOKOUKSEN MENETTELYTAPAOHJE 1. PUHE- JA LÄSNÄOLO-OIKEUS Liittokokousedustajien lisäksi kokouksessa on läsnäolo- ja puheoikeus liittohallituksen jäsenillä, toimihenkilöillä, tilintarkastajilla ja sääntöjen 24 :ssä mainituilla sekä niillä henkilöillä, joiden läsnäolosta ja puheoikeudesta liittokokous erikseen päättää. 2. PÖYTÄKIRJAN LAAJUUS Kokouksesta pidetään päätöspöytäkirjaa. Pöytäkirjaan merkitään muutosehdotukset ja niiden tekijät, äänestykset ja tiedot äänten jakautumisesta, äänestyksen tulokset ja tehdyt päätökset. Pöytäkirjaan ei merkitä käytyjä keskusteluja. 3. PUHEENVUOROT Puheenvuorot pyydetään kirjallisesti puheenjohtajalta lukuun ottamatta työjärjestyspuheenvuoroja. Puheenvuoron pyytäjän on merkittävä pyyntöön nimensä ja edustamansa yhdistys. Kokouksen puheenjohtaja antaa puheenvuorot pyyntöjen saapumisjärjestyksessä. Jos puheenvuoron esittäjä tekee kysymyksen hallitukselle, saa hallituksen puolesta vastauksen antava henkilö puheenvuoron kuitenkin välittömästi sen puheenvuoron jälkeen, jossa kysymys esitettiin. Liittohallituksen edustajilla on myös oikeus käyttää repliikkipuheenvuoroja välittömästi meneillään olevan puheenvuoron jälkeen. Sama menettely koskee myös työjärjestyspuheenvuoroja. Puheenvuorot käytetään puhujapaikalta lukuun ottamatta sellaisia kannatuspuheenvuoroja, joissa ei esitetä perusteluja. Puheenvuoro saa koskea vain käsiteltävää asiaa. Jos puhuja poikkeaa asiasta, puheenjohtaja kehottaa häntä palaamaan asiaan. Ellei puhuja noudata kehotusta, puheenjohtaja voi keskeyttää puheenvuoron. 5

7 Puheenvuorossa tehty muutos- tai ponsiesitys on jätettävä kokouksen puheenjohtajalle kirjallisena. Esitykseen on merkittävä sen tekijän nimi ja hänen edustamansa yhdistyksen nimi. Kokous voi puheenjohtajan ehdotuksesta rajoittaa puheenvuorojen käyttöä siten, että loput käsiteltävään asiaan liittyvät puheenvuorot on pyydettävä viimeistään rajoituspäätöstä seuraavan puheenvuoron aikana. Kokous voi rajoittaa myös puheenvuorojen kestoaikaa. Rajoituspäätöksistä huolimatta liittohallitukselle varataan mahdollisuus vastata puheenvuoroissa esille tulleisiin asioihin. Myös työjärjestys- ja kannatuspuheenvuorot, joissa ei esitetä perusteluja myönnetään puheenvuorojen rajoittamisesta huolimatta. 4. ÄÄNESTYKSET Avoin äänestys suoritetaan käsien nostolla. Suljettu lippuäänestys suoritetaan, jos vähintään kymmenesosa (1/10) äänioikeutetuista kokousedustajista sitä vaatii. Suljetussa lippuäänestyksessä lippu pudotetaan uurnaan nimenhuutojärjestyksessä. Kokouksen puheenjohtaja voi myös toimituttaa koeäänestyksen, jonka tuloksen perusteella kokous päättää, jääkö tulos kokouksen päätökseksi vai tarvitaanko erillistä äänestystä. Äänestyksessä ratkaisee yksinkertainen ääntenenemmistö lukuun ottamatta niitä tapauksia, joista on liiton säännöissä toisin määrätty. Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, johon puheenjohtaja on yhtynyt. Vaaleissa ja suljetussa lippuäänestyksessä asian ratkaisee kuitenkin arpa. Äänestyksen ajaksi julistetaan äänestysrauha. 5. LIITTOKOKOUSEDUSTAJAN LÄSNÄOLO KOKOUKSESSA Mikäli liittokokousedustaja saapuu kokoukseen nimenhuudon jälkeen tai kokouksen kuluessa poistuu paikalta, on siitä ilmoitettava kokouksen sihteereille ja ilmoittautumispisteeseen, jotka antavat tiedon kokouksen puheenjohtajalle kirjallisesti. 6

8 SUOMEN OMAKOTILIITTO RY HALLITUKSEN KERTOMUS LIITTOKOKOUSKAUDELTA

9 HALLITUKSEN KERTOMUS LIITTOKOKOUSKAUDELTA YLEISTÄ Liittokokous vuonna 2008 asetti yleisen tason haasteellisia tavoitteita uudelle liittokokouskaudelle. Suuntaviivoissa liittokokouskaudelle tavoitteet asetettiin Omakotiliiton toiminnan vision ja visiota kohti pyrkivien näkemysten avulla. Liittokokous päätti tarkemmista suuntaviivojen tavoitteista toimintaympäristön ja edunvalvonnan, jäsenstrategian, viestinnän, projektitoiminnan, talouden ja henkilöstön osalta erikseen. Liittokokouskauden jäsenmäärätavoitteeksi asetettiin henkilöjäsentä. Se tarkoitti hyvin haastavaa vuosittaista 4500 henkilön nettojäsenmääräkasvua. Vuoden 2008 lopussa liiton jäsenmäärä oli ja maksaneita samaan aikaan oli henkilöjäsentä. Omakotiliiton toiminnan suuntaviivoissa liittokokouskaudelle käytettiin vielä Omakotiliitosta termiä keskusjärjestö. Edunvalvontaan, toimintaympäristöön asetetut tavoitteet olivat paljolti samoja kuin aiempinakin vuosin. Edunvalvontatyötä haluttiin painotettavan ennakolliseen lobbaukseen. Asiantuntijuuden merkitystä edunvalvonnassa haluttiin korostaa. Verkostoitumista myös edunvalvonnassa haluttiin edistää. Käytettävissä olevat edunvalvontaresurssit lueteltiin seuraavasti: toimiston henkilöstö, hallituksen jäsenet, valtuuston jäsenet, laki-, rakennus- ja energianeuvojat, liiton muut asiantuntijaresurssit, yhteistyökumppanit ja ostopalvelut kaupallisilta markkinoilta. Yhteistyökumppaneihin edunvalvontatyössä luettiin myös pohjoismaiset veljesjärjestöt. Toiminnan suuntaviivoissa myös puhuttiin hyvin yleisellä tasolla omakotiasumisen ytimistä, näkemyksestä asumismuodon ideaksi. Tavoitteena oli idean toteuttaminen organisoidulla työnjaolla ja toimimalla rakentavasti alan organisaatioiden kanssa. Kouvolan liittokokouksen toiminnan suuntaviivapäätöksessä korostettiin liiton työntekijöiden ja työyhteisön edustavan omakotiasumisen ja omakotiasujien parasta asiantuntemusta. Tavoiteasiakirjassa todettiin myös, että piiri- ja paikallistoiminnan kehittäminen on yksi suurimmista liiton järjestöllisistä tulevaisuuden haasteista. Tämä edellyttää asiakirjan mukaan panostamista toimivaan, sitoutuneeseen, ja itsenäiseen työskentelyyn kykenevän alueorganisaation synnyttämiseksi. Kouvolan liittokokouksen jäsenstrategissa kiinnitettiin huomiota myös siihen, että nuoria pitäisi saada lisää mukaan toimintaan. Palvelutarjonnan kehittämiseen haluttiin panostaa. Liittokokouskauden tavoitteiksi asetettiin myös selvitys mahdollisuudesta piirijaon muuttamiseen. EDUNVALVONTA Edunvalvontatyössä käytettiin vuonna 2009 hyväksi kampanjaluontoisesti nettipohjaista kiinteistöveroadressia. Adressiin saatiin lähes 7000 allekirjoittajaa. Adressissa allekirjoittajat vaativat eduskuntaa luopumaan kiinteistöverolaissa määriteltyjen ala- ja ylärajojen nostoaikeista. Adressi vaatimuksineen luovutettiin eduskunnassa eduskuntaryhmien puheenjohtajille lokakuussa Kiinteistövero oli toimintavuoden 2009 ehdoton kärkiaihe. Omakotikiinteistön kiinteistöverosta toteutettiin voimakas tiedotuskampanja. Vuonna 2009 otettiin myös voimakkaasti kantaa kotitalousvähennyksen säilyttämisen puolesta ja riittävän määrärahan säilyttämistä valtion talousarvioon tähän liittyen. 8

10 Vuonna 2010 Omakotiliitto antoi ennätyksellisen paljon lausuntoja. Lausuntoja annettiin kaiken kaikkiaan 20 kappaletta. Omakotiliitto painatti ensimmäistä kertaa liiton historiassa edunvalvontaesitteen, jonka tarkoituksena oli kootusti nostaa esiin liiton tärkeimpiä asumistavoitteita ennen vuoden 2010 eduskuntavaaleja. Painosmäärä oli kappaletta ja siitä otettiin lisäpainoserä 5000 kappaletta. Edunvalvonnassa saavutettiin merkittävä voitto, haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmien uusiminen hajajätevesiasetuksen edellyttämään kuntoon koettiin hyvin epämääräiseksi ja epäoikeudenmukaiseksi menettelyksi. Omakotiliitto otti asiassa voimakkaasti kantaa vaatien ympäristönsuojelulain ja talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolella annetun asetuksen muuttamista. Tätä vaadittiin lausunnoin ja kannanotoin julkisuudessa. Tässä asiassa tehtiin myös yhteistyötä esimerkiksi MTK:n kanssa. Eduskunta päätti lopulta muuttaa sekä hajajätevesiasetusta että ympäristönsuojelulakia eduskunnan perustuslakivaliokunnan tultua samalla kannalle kuin Omakotiliitto oli esittänyt, että yksilön oikeuksista ja velvollisuuksista on säädettävä lain tasolla. Tässä yhteydessä myös liiton vaatimia muutoksia hajajätevesiasetuksen vaatimuksiin kevennettiin. Liitto tuki Iin Omakotiyhdistystä sen vastustaessa Iin suunnitelmia ohitustiestä. Liitto antoi lausuntotukea yhdistykselle ja otti myös julkisuudessa ohitustietä vastustavan kannan. Hyvinkään kaupunki luopui osayleiskaavaehdotuksestaan, jossa keskustassa sijaitseva Rääkänpään pientaloalue oli tarkoitus muuttaa kerrostaloalueeksi. Liitto tuki lausunnon laatimisessa Hyvinkään Seudun Omakotiyhdistystä. Liitto tuki edunvalvontatoimikunnan ehdotuksen mukaisesti myös yksittäistä kiinteistöverovelvollista kiinteistöveropäätöksessä, Asianajotoimisto Juridia auttoi valituksen laadinnassa. Helsingin hallinto-oikeus ratkaisi asian tässä ennakkopäätösasiassa pientaloasukkaan kannalta ikävällä tavalla. Tällä hetkellä asia on vireillä korkeimmassa hallinto-oikeudessa verovelvollisen valittamana. Edunvalvonnassa Omakotiliitto oli yhteydessä lähes vuosittain kansanedustajiin. Liiton jäseninä olevat kansanedustajat kutsuttiin aamukahvitilaisuuteen eduskunnassa. Noin 30 edustajasta paikalle saapui keskimäärin noin 5-10 eri puolueen kansanedustajaa. Tätä voidaan pitää hyvänä määränä. Liittokokouskauden isoja edunvalvonta-aiheita olivat energiatehokkuusasiat. Vuonna 2011 perustettiin kansallinen seurantaryhmä rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimenpanoon. Omakotiliitolla oli edustus tässä työryhmässä. Vaikutusmahdollisuudet olivat kuitenkin pienehköt, koska EU:ssa hyväksyttyä direktiiviä oltiin jo implementoimassa kansalliseen lainsäädäntöön. Myös rakentamismääräykset sekä uusien pientalojen että eräiden korjausrakentamishankkeiden osalta kiristivät rakentamisen määräyksiä energiatehokkaampaan suuntaan. Tämä tarkoitti pientalojen osalta esimerkiksi tiukempia lämmöneristysvaatimuksia. Vuonna 2011 annettiin lausunto Tampereen kaupungille, jossa vaadittiin kaupunkia luopumaan kaavailuista vaatia ilmalämpöpumpun ulkoyksiköltä toimenpidelupaa. Tämä asumiskustannuksia nostava ja uusiutuvan energialähteen käyttöönoton vaikeutumista merkitsevä kaavailu liittyi kaupungin rakennusjärjestyksen uusimiseen. Tampereen kaupunki lievensi lopulta kantaansa niin, että naapurin suostumuksella ulkoyksikkö voidaan asentaa taloon ilman lupaa, kunhan tietyistä näkösuojaan liittyvistä vaatimuksista huolehditaan. Liittokokouskaudella isoista lainsäädäntöhankkeista voisi mainita jätelain kokonaisuudistuksen. Tähän liittyen liiton edustajaa kuultiin asiantuntijana ja liitto antoi myös asiaa koskevia lausuntoja. Liiton edustaja kertoi liiton kantoja sekä Ympäristöyritysten liiton että Jätelaitosyhdistyksen toteuttamissa tilaisuuksissa. Liiton edunvalvontatoimikunta vastasi liiton edunvalvontatyön valmistelusta. Edunvalvontatoimi- 9

11 kunta tutustui syksyllä 2012 EU: n parlamentin ja EU:n Komission työhön toimielinten tiedotustoimistossa Helsingissä. VIESTINTÄ JA MARKKINOINTI Suomen Omakotilehti oli liiton tärkein säännöllinen tiedotuskanava jäsenyhdistysten kaikille henkilöjäsenille. Omakotilehteä tehtiin liittokokouskaudella yhteistyössä Alma 360:n (Alma Media Lehdentekijät) kanssa. Liiton www-sivut olivat linkitettyinä kaikkien jäsenyhdistysten yhteystietoihin ja jäsenyhdistysten kotisivuille. Piirijärjestöille ja jäsenyhdistyksille tarjottiin mahdollisuus käyttää maksutta liiton sivualustaa niiden omien verkkosivujen tekemiseen. Liitto kertoi omakotikiinteistön kiinteistöverosta valtakunnallisesti ja maakunnallisesti vuosittain syksyisin Kesällä 2012 liitto teki tutkimuksen asumisen kustannuksista yhdessä Pellervon taloustutkimuksen ja Kiinteistöliiton kanssa. Tutkimustuloksista viestitettiin asumisen kustannusten kasvusta, liitto painotti omassa erityisesti omakotiasumisen kustannusten kasvua. Eduskuntavaalien 2011 alla järjestettiin viestintäkampanja, jolla liiton asumistavoitteita tehtiin tunnetuiksi. Syksyn 2012 kunnallisvaalien alla tehtiin tunnetuksi liiton kunnallisvaaliteemoja. Liiton jäsenhankintaesitteestä otettiin liittokokouskauden aikana vuosina uusi painos, jota jaettiin messutapahtumissa ja jäsenyhdistyksille jäsenhankintamateriaalina käytettäväksi. Yhdistyksille suunnattua jäsenhankintakampanjaa jatkettiin vuosina Erityisesti vuonna 2010 päästiin kampanjan ansioista hyvään jäsenmäärän kasvuun. Liitto sai uusia jäseniä jäsenyhdistyksiin 8900, mikä ylitti tuolle kampanjalle osoitetun tavoitteen. Uutena avauksena vuoden 2010 jäsenhankintakampanjassa käytettiin TV-mainontaa. Vuoden 2010 lopulla siirryttiin käyttämään kokonaan uutta jäsenrekisteri- ja verkkoviestintäjärjestelmää (YAP/Innova) Toimintakauden aikana tehtiin asumisen ja rakentamisen alan keskeisten sidosryhmien kanssa viestinnällistä yhteistyötä. Vuosittain osallistuttiin Talotekniikan toukotalkoiden viestintäkampanjaan. Liitto osallistui myös ympäristöministeriön korjausrakentamisen viestinnän yhteistoimintaan sekä ympäristöministeriön kosteus- ja hometalkoiden, rakennusperintöportaalin ja hajajätevesiviestinnän yhteistyöhön. Vuonna 2011 lisättiin uusia viestinnän keinoja avaamalla omat facebook -sivustot. Liittokokouskauden lopulla tämän sivuston tykkääjiä oli noin 500. Vuonna 2011 kokeiltiin puhelinmarkkinointia Keski-Suomen alueella. Kokemukset olivat rohkaisevia, vaikka Keski-Suomessa olevia jäsenyhdistyksiä olikin vähänlaisesti. Tuhat jäsenyyttä markkinoivaa soittoa tuotti 85 uutta jäsentä lähinnä Jyvässeudun Omakotiyhdistykseen. Vuosittain liitto osallistui Helsingin Messukeskuksessa keväisin järjestetyille Oma Koti -messuille ollen messujen pääyhteistyökumppani. Liitto tarjosi messuilla tietoiskuja ja antoi laki-, rakennus-, energia-, puutarha- ja jätevesiasioista neuvontaa. Liitolla oli oman messuosastonsa lisäksi linnunpönttöosasto, jossa omakotitalkkarit avustivat messuyleisöä rakentamaan linnunpönttöjä. Liitto järjesti messuilla myös erilaisia oheistapahtumia. Vuosittain liitto oli asuntomessuilla mukana tekemässä toimintaansa tunnetuksi, hankkimassa uusia jäseniä, tarjoamalla messukävijöille neuvontaa ja järjestämällä tietoiskuja messuilla. Liiton jäsenjärjestöt osallistuivat toimintakauden aikana eri tapahtumiin, joita tuettiin mm. 10

12 jäsenhankintaesitteillä ja Omakotilehden lisäpainoksilla. Liitto järjesti Helsingin Messukeskuksessa 65- vuotisjuhlaseminaariin, johon osallistuivat esimerkiksi eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma ja Ruotsin veljesjärjestön puheenjohtaja Gunnar Jansson. KEHITYSHANKE Liittohallitus käynnisti kehittämishankkeen suunnitteluseminaarissaan kesällä Tämän seminaarin pohjalta laadittiin Visio 2020 asiakirja. Se hyväksyttiin saman vuoden syksyllä liittohallituksessa ja vietiin tiedoksi saman syksyn liittovaltuustoon. Valtuusto päätti, että strategiatyötä jatketaan tämän Vision pohjalta. Vuoden 2010 lopulla liittohallitus nimitti kehittämistyöryhmän valmistelemaan kehityshanketta ja mahdollista sääntömuutosta. Kesällä 2011 hallitus kokoontui suunnitteluseminaariin Lahteen. Suunnitteluseminaaria ohjasi järjestön strategiasta väitellyt tohtori Juha Heikkala. Seminaarin tuloksena strategiaa jalostettiin ja siitä laadittiin tiivistetty versio. Hallituksen vuosittaiset suunnitteluseminaarit on pidetty liittokokouskaudella laajapohjaisina siten, että niihin ovat osallistuneet myös piirien puheenjohtajat. Kehittämistyöryhmä antoi toimeksiannon projektipäällikkö Pentti Heikkuriselle laatia esitys kehitysohjelmaksi. Kehitysohjelma hyväksyttiin jatkotyön pohjaksi hallituksessa syksyllä 2011 ja vietiin samaisena syksynä liittovaltuuston käsittelyyn. Vuoden 2012 maaliskuussa hallitus nimitti kehitysohjelman vastuuhenkilöksi järjestöpäällikkö Juha Saarimäen. Liittovaltuusto keväällä 2012 hyväksyi strategiaan pohjautuvan kehitysohjelman rungon jatkotyöstettäväksi. Samana keväänä järjestettiin Tallinnassa kehittämishankkeeseen liittyvä tulevaisuusseminaari, johon osallistui 100 liiton aktiivia. Syksyn 2012 alueseminaarit Kemissä, Joensuussa, Turussa ja Hyvinkäällä käsittelivät strategiaa, kehitysohjelmaa ja kehityshankkeen rahoitusta. Alueseminaareihin osallistui 95 osallistujaa noin 50 eri jäsenyhdistyksestä. Vuoden 2010 kesällä käynnistynyt Omakotiliiton kehittämisprosessi syntyi jäsenistön tarpeista. Prosessin tuloksena valmistunut strategiaaineisto käsitellään marraskuun 2012 liittokokouksessa. KOULUTUS Merkittävin liiton järjestämä koulutustapahtuma on ollut vuosittain järjestettävä järjestöaktiivien seminaariristeily. Seminaariristeily on koostunut monenlaisesta järjestötoimintaa edistävästä koulutuksesta. Viimeisin järjestöseminaari toteutettiin tulevaisuusseminaarina Tallinnaan. Tulevaisuusseminaariin osallistui ennätysmäärä liiton aktiiveja, yli 100 osallistujaa. Tulevaisuuden suunnitelmista ja tapahtuneista uudistuksista seminaarissa kävi kertomassa Ruotsin veljesjärjestön, Villaägarnas Riksförbundin puheenjohtaja Gunnar Jansson. Uudesta jäsenrekisteristä ja verkkosivuista pidettiin kentällä useita alueellisia koulutustilaisuuksia. Piirien puheenjohtajille pidettiin aina vuoden alussa piirien puheenjohtajien neuvottelupäivät. Liiton lakineuvojat ja rakennusneuvojat kokoontuivat vuosittain alkuvuodesta keskustelemaan neuvontapalvelujen kehittämisestä ja edellisen vuoden neuvontatilastoista. Energianeuvojille järjestettiin omia kokoontumisia. Vuosittain ennen asuntomessujen avaamista pidettiin messupäivystäjille koulutustilaisuus. Omakotitalkkareille järjestettiin ammatillisia lisäkoulutustilaisuuksia. Yhdistyskäyttäjille järjestettiin koulutusta verkkosivujen ja jäsenrekisterin käytöstä. 11

13 Liiton koulutuksiin saatiin Opintotoiminnan Keskusliiton tukea. Omakotiliitto on Opintotoiminnan Keskusliiton jäsen. JÄSENISTÖ JA JÄRJESTÖTOIMINTA Jäsenhankinta Jäsenyhdistysten jäsenmäärä kasvoi liittokokouskauden alussa hyvin. Puolivälissä liittokokouskautta kuitenkin oli jo havaittavissa, että jäsenmäärän kasvu vaimeni ja vuoden 2012 jäsenmäärän kasvu jää pieneksi. Liittokokouskauden jäsenmäärätavoitteesta henkilöjäsenestä tullaan jäämään noin 4000 jäsenen verran. Jäsenedut ja palvelut Vuonna 2012 otettiin käyttöön Kassi-palvelu, joka on nettipohjainen yhteisöllinen palvelu. Liiton jäsenyhdistysten jäsenille oli mahdollisuus kirjautua käyttäjäksi ja tarjota tai käyttää hyväksi erilaisia palveluja pienellä kustannuksella tai ilmaiseksi. Se ei kuitenkaan vuonna 2012 saavuttanut vielä riittävää asemaa hyvänä uutena palveluna. Palvelua kehitettiin pilottivuoden 2011 kokemusten pohjalta. Liittokokouskaudella yhteistyötä lakineuvojien kanssa kehitettiin monipuolistamalla ja tiivistämällä sitä. Liiton jäsenyhdistysten jäsenet saivat vuodesta 2011 lähtien alennusta sopimuslakitoimistojen toimeksiantopalkkioista. Lakineuvonnan puhelinpalvelua jäsenille lisättiin vuonna Jäsenetutarjonta pysyi koko liittokokouskauden kutakuinkin samana kuin edellisenä liittokokouskautena. Yritykset selvästi kiristivät sponsorointia yhteistyökumppaneiden suuntaan ja tämä näkyi myös liiton toiminnassa. Liiton pienet työtekijäresurssit johtivat siihen, että kumppanuuksien hoidossa ja uusien jäsenetujen hankinnassa oli liittokokouskaudella toivomisen varaa. Piiri- ja paikallistoiminta Piireissä tehtiin paljon arvokasta vapaaehtoistyötä alueen pientaloasukkaiden ja piirien jäsenyhdistysten hyväksi. Piirien toiminnan taso kuitenkin vaihteli runsaasti. Keski-Suomen piiri lopetti liittokokouskauden aikana kokonaan toimintansa. Toisaalta moni piiri toimi aktiivisesti omalla alueellaan. Piirien puheenjohtajille tehty kysely piirien puheenjohtajien neuvottelupäivillä alkuvuonna 2011 yksiselitteisesti kertoi, että piireissä on iso uudistustarve. Piirien edustajat kokivat, että myös ammattilaisia tarvitaan lisää tukemaan alueellista toimintaa. TUTKIMUS-, KEHITYS- JA PROJEKTITOIMINTA Kiinteistöveroselvitys tehtiin vuosina Omakotilehden lukijatutkimus tehtiin vuosina ja liiton korjausbarometrikysely toteutettiin Omakotilehden välityksin vuonna Omakotiliiton oma tutkimustyö oli samalla tasolla kuin aiempinakin liittokokouskausina. Selkeästi toimintakautena oli nyt havaittavissa yhteiskunnallista ja edunvalvonnallista lisääntyvää kysyntää erilaiselle pientaloasumisen tutkimustiedolle. Asumisapuprojekti Liiton menestyksekkäin projekti asumisapuprojekti jatkui toimintakauden aikana. Tehdyn kyselyn mukaan parin vuoden kuluessa palkattujen talkkareiden määrä yhdistyksissä väheni useilla kymmenillä talkkareilla. Tähän vaikutti kiristynyt julkisen rahoituksen saanti. Valtakunnallinen asumisapuprojekti päättyi vuoden 2011 lopussa. Piiri- ja yhdistystasolla asumisapuhanke jatkuu aktiivisena. 12

14 Pientalon huoltokonsepti hanke Omakotitalon huoltokirjakonsepti hanke alkoi joulukuussa 2010 Tekesin, ympäristöministeriön ja elinkeinoelämän rahoituksella ja se päättyy vuoden 2012 lopussa. Hanke on ollut menestys ja sen tuotoksena on saatu hyvä jäsenpalvelutuote, jolle on ollut selkeää tarvetta. Konseptin päätuotoksina ovat olleet sekä painettu että sähköinen huoltokirja. Lisäksi konseptin yhteydessä on tuotettu jäsenille myös hiilijalanjälkilaskuri. Painettua huoltokirjaa on jaettu jäsenkentälle yhteensä kappaletta ja siitä on näin ollen muodostunut alan markkinajohtaja. Toimintakauden lopussa solmittiin sopimus sähköisen huoltokirjan toteuttamisesta vuodesta 2013 lukien. Jässi hanke Jätevesineuvontahanke alkoi kokeilulla vuonna Hanke jatkui yhteisenä hankkeena Suomen Kylätoiminnan ja Omakotiliiton kesken vuonna Pilottialueina olivat Pohjois-Karjala ja Etelä-Karjala. Vuonna 2012 kesällä hankkeen erilaisia neuvontatilaisuuksia oli noin 500. Energiatehokkuutta pientaloon -hanke Tämä hanke toteutettiin Sitran rahoittamana hankkeena. Hankkeen keskeisin tavoite oli rakennuksen energiatehokkuustiedon välittäminen pientaloasukkaille. Hanke toteutettiin vuosina Hankkeeseen liittyviä yleisötilaisuuksia pidettiin noin 100 kappaletta ympäri Suomen. Energiatehokkuutta pientaloon -hanke toteutettiin yhteistyössä Pientalorakentamisen kehittämiskekus (PRKK) ry:n kanssa. KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Omakotiliiton kansainvälinen yhteistyö rajoittui henkilökohtaiseen yhteydenpitoon sekä Viron että Ruotsin alan järjestöjen kesken. Omakotiliitto toteutti tulevaisuusseminaarin Tallinnassa keväällä Seminaariin osallistui myös Viron (Eesti Omanike Keskliit) ja Ruotsin (Villaägarnas Riksförbund) järjestöjen edustajia. Edustajat samaisista järjestöistä olivat mukana myös liiton 65 -vuotisjuhlissa keväällä YHTEISTYÖ SIDOSRYHMIEN KANSSA Suomen Omakotiliitto teki yhteistyötä keskeisten liiton toimialaa sivuavien ministeriöiden kuten ympäristöministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Järjestöistä yhteistyötä tehtiin erityisesti Kiinteistöliiton kanssa esimerkiksi koulutuksen ja tutkimustiedon hyödyntämisessä. Muina tärkeinä sidosryhmäkumppaneina olivat esimerkiksi Pientaloteollisuus ry, Energiateollisuus ry, Suomen Kylätoiminta ja Suomen Kotiseutuliitto. HALLINTO JA HENKILÖSTÖ Omakotiliitossa siirryttiin vuonna 2010 uuteen työn vaativuuden mukaiseen palkkausjärjestelmään. Tuossa yhteydessä työntekijöiden vastuualueita päivitettiin. Myös toimenkuvatarkennuksia tehtiin. Vuonna 2011 toteutettiin työtyytyväisyyskysely. Saman vuoden keväällä Etelä-Suomen aluehallintovirasto teki oman Valmeri -kyselynsä työntekijöille. Kyselyjen perusteella laadittiin työsuojelupäällikön ja työsuojeluvaltuutetun toimesta työturvallisuuteen liittyviä toimiston sisäisiä asiakirjoja. Keväällä 2011 laadittiin myös liittohallituksen toimeksiannosta toimenpideohjelma työn kuormituksen vähentämiseksi toimistolla. Toimintakauden lopussa valmisteltiin työehtosopimuksen käyttöön ottoa liiton ja henkilöstön välisissä työsuhteissa. Samoin uusia työsopimuspohjia valmisteltiin käyttöön otettavaksi vuonna Liiton toimistoon hankittiin jäähdytyslaitteet 2012 keväällä. Tällä oli kesäaikaisia työolosuhteita parantava vaikutus. 13

15 TALOUS Liiton taloutta hoidettiin tasapainoisesti koko liittokokouskauden Vuoden 2012 alijäämä pystytään kattamaan aiempien vuosien ylijäämällä. Tuotot Liittokokouskaudella jäsenmäärä lisääntyi yli 8500 jäsenellä, tavoitteesta jäätiin 4000 jäsentä. Jäsenten jäsenmaksuprosentti oli 94 %. Elinkeinoelämän tuotot olivat liittokokouskaudella eurosta euroon. Elinkeinoelämän tuotot jakaantuivat jäsenpalveluiden markkinointituottoihin, messutuottoihin ja projektituottoihin. Huolimatta haastavasta tilanteesta liittohallitus panosti liittovaltuuston tukemana tulevaisuuteen tekemällä yhteistyötä uudistuvan Omakotiliiton suunnittelussa Kehityspiikki Oy:n kanssa, konsultoinnin palkkiot vuonna 2012 olivat EUR. Varallisuus ja tulos Liiton omistamien Kiinteistö Oy:n Sompiontorin osakkeiden, jotka oikeuttavat pinta-alaltaan 282,50 m² toimistotilan hallintaan lisäksi hankittiin lisätoimistotila 147,50 m² Sompiontorilta, mikä nosti toimistotilan kokonaisuudessaan 430,00 m²:iin. Vuoden 2012 lopussa liiton kassavara on EUR. Omakotiliitto sai vuosittain sekä yleisavustusta että rahoitusta eri hankkeisiin ympäristöministeriöltä, työ- ja elinkeinoministeriöltä, ELYkeskuksilta, SITRAlta sekä Tekesiltä. Kulut Liittokokouskaudella kulujen nousu, joka johtui yleisestä kustannusten noususta ja arvonlisäveron korotuksesta sekä aktiivisisesta toiminnasta, pystyttiin kattamaan jäsenmaksutuottojen kasvulla. Kuva 1. Liiton kulurakenne Vuonna 2012 arvonlisäveronmuutos aiheutti hinnan korotuksen Omakotilehden tilaushintaan. Tilattujen sanoma- ja aikakausilehtien arvonlisäveronmuutos, jossa 0-verokannasta siirryttiin alennetun verokannan noudattamiseen (9%) astui voimaan ja koski myös yhdistysten jäsenlehtiä, jos yhdistys ei toiminut itse lehden julkaisijana. Tämän kustannusvaikutus oli EUR. Muutoksen jälkeen liitto kilpailutti lehtisopimuksen ja vuoden 2013 alusta tulee lehden kustantaminen olemaan selkeästi edullisempaa. 14

16 TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Tuloslaskelma Tuloslaskelma Tuloslaskelma Tuloslaskelma Ennuste Järjestöpalvelut ja edunvalvonta Tuotot Henkilöstökulut Poistot ja arvonalennukset Matkakulut Muut henkilöstökulut Huoneistokulut Posti-, puhelin- ja internetkulut ATK-, Prime- ja palvelinkulut Muut kulut Tuotto- / kulujäämä Piiri- ja paikallistoiminta Tuotot Matkakulut Muut kulut Tuotto- / kulujäämä Projektitoiminta Tuotot Henkilöstökulut Poistot Matkakulut Muut kulut Tuotto- / kulujäämä Neuvonta- ja koulutuspalvelut Tuotot Palkkiot Henkilöstökulut Neuvontapalveluiden matkakulut Koulutuspalveluiden matkakulut Muut kulut Tuotto- / kulujäämä

17 Ennuste 2012 Tuloslaskelma Tuloslaskelma Tuloslaskelma Tiedotustoiminta Tuotot Henkilöstökulut Arvonalennukset Matkakulut Muut kulut Tuotto- / kulujäämä Hallinto Hallituksen henkilöstökulut Hallituksen matkakulut Muut hallituksen kulut Valtuuston matkakulut Valtuuston muut kulut Työvaliokunnan matkakulut Työvaliokunnan muut kulut Toimikuntien matkakulut Toimikuntien muut kulut Tuotto- / kulujäämä VARAINHANKINTA Jäsenmaksutuotot Muut varainhankinnan tuotot Varainhankinnan kulut Tuotto- / kulujäämä SIJOITUS- JA RAHOITUSTOIMINTA Tuotot Kulut Tuotto- / kulujäämä YLEISAVUSTUKSET Siirto rahastoon TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ

18 17

19 KUNNIAJÄSENET Kunniapuheenjohtaja Oiva Potinkara, Seinäjoki (kuollut v. 2012) Kunniajäsen Kalevi Taavila, Kouvola Kunniajäsen Pentti Fälden, Turku (kuollut v. 2009) LIITTOVALTUUSTO Liittovaltuusto kokoontui liittokokouskaudella sääntömääräisiin kokouksiinsa kaksi kertaa vuodessa, yhteensä 7 kertaa. LIITTOVALTUUSTO Liittovaltuuston puheenjohtajat Varsinainen jäsen Pj. Jouko Elo, Somero ( asti) Pj. Jukka Tuohi, Turku ( alkaen) 1.vpj. Ari Rehnfors, Espoo 2.vpj. Immo Kuutsa, Iisalmi Varajäsen (Kokouksiin osallistumiskerrat suluissa) HELSINKI Heikki Hietanen (7) Antero Lönnqvist Kaarelan Omakotiyhdistys Tapanilan Kiinteistöyhdistys Irma Paavilainen (7) Matti Pakkanen Suutarilan Omakotiyhdistys Pakilan Kiinteistön Omistajain Yhdistys Pentti J. Kapanen (7) Mika Penttinen Puistolan Omakotiyhdistys Laajasalon Pienkiinteistöyhdistys Jukka Aarnio (6) Rolf Sormo ( asti) (1) Malmin Seudun Omakotiyhdistys Yleinen Pienkiinteistöyhdistys UUSIMAA Timo Huhtaluoma (6) Päivö Kuusisto Hyrylän Seudun Omakotiyhdistys Hyrylän Seudun Omakotiyhdistys Harri Hänninen (2) Kielo Virpasuo (3) Keravan Omakotiyhdistys Keravan Omakotiyhdistys Juha Hirvonen (6) Aimo Sirén Rekola-Asolan Omakotiyhdistys Rekola-Asolan Omakotiyhdistys Seppo Pere (7) Marjatta Arkko Korson Omakotiyhdistys Korson Omakotiyhdistys 18

20 Veikko Häyrinen (7) Anja Aaltonen Lohjan Seudun Omakotiyhdistys Lohjan Seudun Omakotiyhdistys Kari Friman (6) Matti Kaukonen (1) Kirkkonummen Pienkiinteistöyhdistys Kirkkonummen Pienkiinteistöyhdistys Veikko Hallikainen (7) Aimo Antikainen Vihdin Omakotiyhdistys Vihdin Omakotiyhdistys Per Olof Ahokainen (5) Pentti Peltola Espoon ja Kauniaisten Pienkiinteistöt Espoon ja Kauniaisten Pienkiinteistöt Kari Simonen (7) Hannu Laitinen Uudenmaan Omakotiyhdistys Mäntsälän Omakotiyhdistys Ari Rehnfors (7) Rauno Turkki Kauklahden Omakotiyhdistys Hyrylän Seudun Omakotiyhdistys Rauno Heikkilä (6) Otto Kärkkäinen (1) Linnaisten Omakotiyhdistys Linnaisten Omakotiyhdistys Aki Kulokivi Raija Ojala (6) Rekola-Asolan Omakotiyhdistys Vihdin Omakotiyhdistys Simo Ahonen (3) Jouko Saras Kirkkonummen Pienkiinteistöyhdistys Kirkkonummen Pienkiinteistöyhdistys VARSINAIS-SUOMI Juhani Ijäs (4) Rauno Falck Uudenkaupungin Omakotiyhdistys Uudenkaupungin Omakotiyhdistys Seppo Timonen (7) Seppo Toivonen Loimaan Seudun Omakotiyhdistys Loimaan Seudun Omakotiyhdistys Jaakko Järvinen (6) Rainer Huopalahti Pääskyvuoren Omakotiyhdistys Koivula-Haritun Omakotiyhdistys Veikko Tähtinen (7) Urpo Järvi Halikon Pienkiinteistöyhdistys Halikon Pienkiinteistöyhdistys Matti Ulmala (4) Martti Simola (1) Varsinais-Suomen Omakotiyhdistys Varsinais-Suomen Omakotiyhdistys Jaakko Korpela (7) Arto Toivonen Salon Omakotiyhdistys Salon Omakotiyhdistys Ulla Vahtera (7) Reijo Aulio Nummenmäen Pientalot Nummenmäen Pientalot Carl-Gustav Ehn (6) Jukka Teleni Turun Asemiesomakotiyhdistys Turun Asemiesomakotiyhdistys 19

21 Jouko Elo ( asti) (3) Keijo Karlsson ( asti) Someron Omakotiyhdistys Someron Omakotiyhdistys Arvo Kuusinen (3) Tiia Puntila Koski TL:n Omakotiyhdistys Koski TL:n Omakotiyhdistys Jukka Tuohi (7) Pekka Luoto Nummenmäen Pientalot Nummenmäen Pientalot Veikko Karvinen (7) Jarmo Kepponen Suomusjärven Omakotiyhdistys Salon Omakotiyhdistys SATAKUNTA Simo Valli (7) Jukka Grönroos Ulvilan Omakotiyhdistys Noormarkun Omakotiyhdistys Oiva Hannukainen (4) Jorma Uusitalo (2) Rauman Pientalot Rauman Pientalot HÄME Pertti Oksanen (5) Simo Mäenluoma (1) Orimattilan Omakotiyhdistys Iittalan Omakotiyhdistys Pekko Oksanen (1) Virve Kinnunen Hämeenlinnan Omakotiyhdistys Turengin Omakotiyhdistys Tarmo Aaltonen (6) Jaakko Teitto Hervannan Omakotiyhdistys Riihimäen Pienkiinteistöyhdistys KESKI-SUOMI Esko Järvenpää (5) Sinikka Rannikko Jämsän Seudun Omakotiyhdistys Jämsän Seudun Omakotiyhdistys KYMI Kalle Rentto (1) Pertti Pihavainio (5) Kouvolan Omakotiyhdistys Kouvolan Omakotiyhdistys Matti Pursiainen ( asti) (3) Arto Turunen (3) Lappeenrannan Omakotiyhdistys Lappeenrannan Omakotiyhdistys MIKKELI Niilo Hämäläinen (6) Arto Utriainen (1) Pieksämäen Pienkiinteistöyhdistys Pieksämäen Pienkiinteistöyhdistys POHJOIS-SAVO Immo Kuutsa (5) Heikki Riihimäki Iisalmen Omakotiyhdistys Iisalmen Omakotiyhdistys 20

22 Tarja Laine (4) Timo Airaksinen (2) Suonenjoen Omakotiyhdistys Karttulan Omakotiyhdistys POHJOIS-KARJALA Pauli Pänttönen ( asti) (2) Joensuun Omakotiyhdistys Voitto Hotti Joensuun Omakotiyhdistys Matti Mäntynen (2) Rauno Ratilainen (4) Kontiolahden Omakotiyhdistys Ilomantsin Omakotiyhdistys Olavi Turunen (4) Kauko Halonen (2) Keski-Karjalan Omakotiyhdistys Juuan Omakotiyhdistys Pentti Hiljanen (5) Martti Suvanto Lieksan Omakotiyhdistys Polvijärven Omakotiyhdistys POHJANMAA Markku Kariluoma (4) Jarmo Kurikka (2) Alajärven Omakotiyhdistys Kurikan Omakotiyhdistys Olavi Ström (7) Seppo Hautaluoma Koivuhaan Omakotiyhdistys Seinäjoen Seudun Omakotiyhdistys Kimmo Nissinen (2) Jouko Hietamäki (1) Kauhajoen Omakotiyhdistys Ilmajoen Omakotiyhdistys OULU Kari Myllyniemi (7) Pentti Polus Oulun Läänin Omakotiyhdistys Raahen Seudun Omakotiyhdistys Veikko Eerikkilä (6) Timo Ojanperä Nokela-Höyhtyä Pienkiinteistöyhdistys Nokela-Höyhtyä Pienkiinteistöyhdistys LAPPI Matti Anttila (6) Lauri Siltanen (1) Saarenkylän Omakotiyhdistys Hepolan Pientaloyhdistys Kauko Vuorjoki (7) Eino Nyroos Rovaniemen Omakotiyhdistys Takajärven Omakotiyhdistys VAPAA-AJAN ASUKKAAT Juhani Filppula (6) Jorma Lehtojuuri (1) Vapaa-ajan Asunnot Mikkelin seudun Vapaa-ajan Asukkaat 21

23 LIITTOHALLITUS Liittokokouksessa 2008 valitun liittohallituksen toimikausi oli Kokouksia pidettiin yhteensä 29 ( mennessä). Puheenjohtaja: Mauri Harjula, Kouvola (29) Varapuheenjohtajat: 1. vpj. Aila Lehtinen, Kerava 2. vpj. Erkki Buska, Outokumpu Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen Markku Pennanen, Helsinki (24) Reima Koskinen, Helsinki Aila Lehtinen, Kerava (23) Pekka Puura, Vantaa (2) Kai Etelämäki, Vantaa (26) Hannele Puusa-Ruohonen (4) Simo Peltola, Lieto ( asti) (1) Ire Leikonniemi ( asti) Ire Leikonniemi, Turku ( alk.) (24) Keijo Karlsson ( alk.) (2) Kari Salminen, Turku (28) Timo Toivanen, Mynämäki Jukka Heinonen, Sastamala (27) Kullervo Matikainen, Rauma (4) Ella Koskela, Riihimäki (20) Pasi Bergman, Hämeenlinna (7) (estynyt ja ) Ritva-Liisa Haikonen, Kouvola (18) Sirpa Palander, Kouvola (1) Matti Heiskanen, Pieksämäki (28) Hilkka Auranen, Pieksämäki (3) Antti Miettinen, Kuopio (22) Mauri Sulku, Kuopio (1) Erkki Buska, Outokumpu (28) Kullervo Nyyssönen, Nurmes (2) Kalle Ranta-aho, Seinäjoki (13) Tarmo Koivisto, Tuomikylä (3) Raili Mehtomaa, Oulu (28) Simo Siniluoto, Oulu Jorma Jylänki, Lautiosaari (27) Pekka Rompasaari, Saarenkylä ( asti), Jorma Hovi ( alk.) (1) Jouko Taskinen, Vantaa (24) Juhani Kanerva, Helsinki TYÖVALIOKUNTA Työvaliokuntaan kuuluivat puheenjohtaja Mauri Harjula, 1. varapuheenjohtaja Aila Lehtinen ja 2. varapuheenjohtaja Erkki Buska. Työvaliokunta kokoontui yhteensä 31 kertaa ( mennessä). PIIRIEN PUHEENJOHTAJAT 2009 Helsinki: Uusimaa: Varsinais-Suomi: Satakunta: Häme: Keski-Suomi: Kymi: Mikkeli: Pohjois-Savo: Reima Koskinen Ari Rehnfors Jaakko Korpela Simo Valli Pertti Oksanen Jari Blom Sirpa Palander Niilo Hämäläinen Antti Miettinen 22

24 Pohjois-Karjala: Pohjanmaa: Oulu: Lappi: VAL: Kauko Honkanen Kalle Ranta-aho Raili Mehtomaa Jorma Jylänki Jouko Taskinen 2010 Helsinki: Raimo Nurmio Uusimaa: Ari Rehnfors Varsinais-Suomi: Keijo Karlsson Satakunta: Simo Valli Häme: Pertti Oksanen Keski-Suomi: - Kymi: Sirpa Palander Mikkeli: Niilo Hämäläinen Pohjois-Savo: Antti Miettinen Pohjois-Karjala: Kauko Honkanen Pohjanmaa: Kalle Ranta-aho Oulu: Raili Mehtomaa Lappi: Jorma Jylänki VAL: Jouko Taskinen 2011 Helsinki: Raimo Nurmio Uusimaa: Ari Rehnfors Varsinais-Suomi: Rainer Huopalahti Satakunta: Simo Valli Häme: Pertti Oksanen Keski-Suomi: - Kymi: Sirpa Palander Mikkeli: Niilo Hämäläinen Pohjois-Savo: Jukka Ryhänen Pohjois-Karjala: Kauko Honkanen Pohjanmaa: Henri Kivineva Oulu: Raili Mehtomaa Lappi: Jorma Jylänki VAL: Jouko Taskinen 2012 Helsinki: Uusimaa: Varsinais-Suomi: Satakunta: Häme: Markku Pennanen Ari Rehnfors Rainer Huopalahti Simo Valli Pertti Oksanen 23

25 Keski-Suomi: - Kymi: Sirpa Palander Mikkeli: Niilo Hämäläinen Pohjois-Savo: Jukka Ryhänen Pohjois-Karjala: Kauko Honkanen Pohjanmaa: Henri Kivineva Oulu: Raili Mehtomaa Lappi: Jorma Jylänki VAL: Jouko Taskinen TILINTARKASTAJAT Tilintarkastajina toimi Nexia Oy KHT-yhteisö, jonka puolesta vastuullisena tilintarkastajana toimi KHT Frej Lobbas, sekä KHT tilintarkastaja Katja Kuosa-Kaartti. TOIMIKUNNAT JA TYÖRYHMÄT Toimikunnat Työryhmät Järjestötoimikunta Omakotilehden toimitusneuvosto Hanketoimikunta Messutyöryhmä Viestintätoimikunta Ruotsinkielinen jaosto Markkinointitoimikunta Koulutusjaosto Lausuntotoimikunta ( asti) Edunvalvontatoimikunta ( alkaen) Järjestötoimikunta Omakotilehden toimitusneuvosto Hanketoimikunta Messutyöryhmä Viestintätoimikunta Ruotsinkielinen jaosto Markkinointi toimikunta Koulutusjaosto Edunvalvontatoimikunta Valtuusto-hallitus -työryhmä Järjestötoimikunta Asumisapuhankkeen ohjausryhmä Hanketoimikunta Omakotilehden toimitusneuvosto Markkinointi- ja viestintätoimikunta Omakotiliiton kehittämistyöryhmä Edunvalvontatoimikunta Omakotitalon huoltokonsepti - hankeen johto- ja ohjausryhmät Energiatehokkuutta pientaloon - hankkeen johto- ja ohjausryhmät Messutyöryhmät Kokkola ja Mäntyharju Jässi-jätevesihankkeen johto-, sekä yhteistyö/ohjausryhmät Järjestötoimikunta Omakotilehden toimitusneuvosto Hanketoimikunta Omakotiliiton kehittämistyöryhmä 24

26 Markkinointi- ja viestintätoimikunta Edunvalvontatoimikunta Omakotitalon huoltokonsepti hankkeen johto- ja ohjausryhmät Energiatehokkuutta pientaloon - hankkeen johto- ja ohjausryhmät Messutyöryhmä Tampere Jässi-jätevesihankkeen johto-, sekä yhteistyö/ohjausryhmät TOIMISTO Liittokokouskauden lopussa syksyllä Suomen Omakotiliiton palveluksessa olivat seuraavat toimihenkilöt: Toiminnanjohtaja ( alk.) Vt. toiminnanjohtaja ( ), Järjestöpäällikkö Talous- ja kehityspäällikkö Päätoimittaja, Viestintä- ja markkinointipäällikkö Jäsensihteeri Jäsensihteeri Jäsensihteeri Toimistoassistentti Pientalon Huoltokonsepti -hanke Projektipäällikkö Jässi jätevesineuvontahanke Jätevesineuvoja Jätevesineuvoja Kesätyöntekijät Kaija Savolainen Juha Saarimäki Katja Keränen Olli-Pekka Laine Riikka Hyvärinen Sari Myrskyneva (äitiyslomalla) Suvi Siltanen Kati Viertola Pentti Heikkurinen Anu Nikulainen Sanna Sorjonen Tero Hakulinen ja Joni Tanskanen Liittokokouskaudella liiton palveluksessa olivat myös seuraavat henkilöt: Toiminnanjohtaja Juhani Nenonen ( asti) Hallinto- ja talouspäällikkö Marketta Eggleton ( asti) Toimistoassistentti Eine Mäkinen ( asti) Toimistoassistentti Sisko Wiren ( ) Toimistoassistentti Anne Salminen ( ) Markkinointikoordinaattori Senni Salo ( ) Toimistoassistentti Eeva Takio ( ) Toimistoassistentti Maarit Ala-Haikonen ( ) ATK-harjoittelija Sami Nisonen ( ) Toimistoassistentti Anne Kulmala ( ) Toimistoassistentti Pirkko Saarimäki ( ) Toimistoassistentti Carita Bäckman ( ) Järjestelmätukihenkilö Joona Laine (harjoittelijana , työsuhde ) Messuisäntä/-talkkari Jari Uusikartano ( ) 25

27 Viestintä- ja markkinointisuunnittelija Marika Viherlaiho ( , työelämävalmennus) ATK-harjoittelija Juha Ahola (1/ ) Projektit Omakotitalkkari -projekti Projektipäällikkö ( asti) Projektien valmistelutehtävät ( ) Laskenta-assistentti Ilmari Valkama Anne Markkula ( asti) Asumisavun tukiprojekti -hanke Projektipäällikkö Ella Koskela ( ) Projekti-assistentti Minna Savolainen ( ) ATK-koulutusta ikäihmisille -projekti ( asti) Projektipäällikkö Pentti Heikkurinen Energiatehokkuutta Pientaloon -hanke, Projektipäällikkö Jari Hokka ( ) Hiilijalanjäljen laskuri -hanke Markku Salminen ( ) Pientalon Huoltokonsepti -hanke Projektipäällikkö Jässi jätevesineuvontahanke Jätevesineuvoja Kesätyöntekijät Pentti Heikkurinen Anu Nikulainen Tero Hakulinen ja Joni Tanskanen ANNETUT LAUSUNNOT JA KIRJELMÄT 2009 Sisäasiainministeriö Lausunto Sisäasiainministeriön työryhmän ehdotuksesta kansalais- ja kansalaisjärjestöstrategiaksi , Oikeusministeriö Lausunto maanvuokralain tarkistamisesta, Ympäristöministeriö Lausunto kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten käyttöä koskevasta kokeilusta, Oikeusministeriö Lausunto luonnoksesta säädösvalmistelun kuulemisohjeiksi,

28 Maa- ja metsätalousministeriö Lausunto ehdotuksesta hallituksen esitykseksi tulvariskien hallinnasta annettavaksi laiksi ja siihen eräiksi siihen liittyviksi laeiksi, Eduskunnan talousvaliokunta Hallituksen esitys uudeksi asunto-osakeyhtiölainsäädännöksi ja siihen liittyväksi tilintarkastukseksi ja toiminnantarkastukseksi, Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaosto Hallituksen esitys laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta, Maa- ja metsätalousministeriö Lausunto tulvariskien hallinnasta ja tavoitteista, Liikenne- ja viestintäministeriö Postipalvelulain tarkastaminen, Verohallitus Lausunto luonnoksesta rakennusmaan laskentaperusteita koskeviksi verohallinnon päätöksiksi, Sisäasiainministeriö Lausunto luonnoksesta uudeksi pelastuslaiksi, Maa- ja metsätalousministeriö Lausunto vesihuollon tarkistamistyöryhmän väliraportista, Ympäristöministeriö Lausunto rakennusten kiinteistöveron porrastamisesta energiatehokkuuden ja lämmitystavan perusteella, Oikeusministeriö Lausunto sähköisestä kiinteistön vaihdannasta, panttauksesta ja kirjaamismenettelystä, Ympäristöministeriö Lausunto ehdotuksesta jätelain kokonaisuudistukseksi, Ympäristöministeriö Lausunto hajajätevesityöryhmän loppuraportista ja toimeenpanoasetuksesta, Oikeusministeriö Lausunto ehdotuksesta maanvuokralain muuttamiseksi, Ympäristöministeriö Lausunto maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta,

29 Liikenne- ja viestintäministeriö Lausunto työryhmän ehdotuksesta postilainsäädännön uudistamiseksi, Sisäasiainministeriö Lausunto valtioneuvoston asetuksesta tehdasvalmisteiden tulisijojen paloturvallisuudesta, Valtiovarainministeriö Lausunto energiaverotuksen uudistamista koskevan hallituksen esityksen luonnokseksi, Maa- ja metsätalousministeriö Lausunto vesihuoltolain tarkistamistyöryhmän loppuraportista, Liikenne- ja viestintäministeriö Lausunto työryhmän ehdotuksesta postilainsäädännön uudistamiseksi, Ympäristöministeriö Lausunto hallituksen esitykseksi ympäristönsuojelulain 18 ja 103 :n muuttamisesta, Eduskunnan valtiovarainvaliokunta Asiantuntijakuuleminen valtiovarainvaliokunnan asunto- ja ympäristöjaostosta, Sisäasiainministeriö Lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi väestönsuojista, Sisäasiainministeriö Lausunto luonnoksesta sisäasiainministeriön asetukseksi väestönsuojien teknisistä vaatimuksista ja laitteiden kunnossapidosta, Ympäristöministeriö Lausunto Suomen rakentamismääräyskokoelman osien C4, D2, D3, ja D5 uusimisesta ja osan C3 kumoamisesta, Ympäristöministeriö Lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi hajajätevesiasetuksen 12 :n muuttamisesta, Ympäristöministeriö Lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi asuntojen korjaus-, energia- ja terveyshaittaavustuksista annetun asetuksen muuttamiseksi, Sisäasiainministeriö Lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi pelastustoimesta, Viestintävirasto Lausunto viestintäviraston päätösluonnoksesta yleispalveluyritysten nimeämisestä puhelinpalvelujen tarjontaan, Verohallitus Lausunto luonnoksesta rakennusmaan laskentaperusteita koskeviksi verohallinnon päätöksiksi,

30 2011 Valtioneuvosto Lausunto maankäyttö- ja rakennusasetuksen 62 :n muutoksesta, Hallintovaliokunta Asiantuntijalausunto pelastuslakipaketista, Ympäristöministeriö Lausunto kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilua koskevasta asetusluonnoksesta, Valtiovarainministeriö Lausunto hallituksen esityksestä kiinteistöverolain muuttamisesta, Viestintävirasto Lausunto postilaatikkojen sijoittelua koskevasta viestintäviraston määräysluonnoksesta, Energiavirasto Lausunto 2. Luonnokseksi sähköverkonhaltijoiden valvontamenetelmien suuntaviivoiksi vuosille , Valtiovarainministeriö Lausunto hallituksen esityksestä laiksi veronumerorekisteristä ja väestötietojärjestelmästä, Suomen Kuntaliitto Kommentit hulevesioppaan luonnokseen, Eduskunnan talousvaliokunta Lausunto energiatehokkuusdirektiivistä, Tampereen kaupunki Kannanotto ilmalämpöpumpun ulkoyksikön toimenpideluvanvaraisuuteen, Eduskunnan valtiovarainvaliokunta Kannanotto vuoden 2012 talousarvioesitykseen, teema: asuntoasiat, asumisen hinta ja asumisen hinnan alentaminen, Verohallinto Lausunto luonnoksesta rakennusmaan laskentaperusteita koskeviksi verohallinnon päätöksiksi, Ympäristöministeriö Lausunto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi jätteistä ja valtioneuvoston asetukseksi ympäristönsuojeluasetuksen muuttamisesta,

31 Ympäristöministeriö Lausunto kosteus- ja hometalkoiden Asuntokaupan turvan parantaminen hankkeesta, Eduskunnan ympäristövaliokunta Asiantuntijakuuleminen työryhmän ehdotuksesta valtioneuvoston asuntopoliittiseksi toimenpideohjelmaksi , Eduskunnan valtiovarainvaliokunta, asunto- ja ympäristöjaosto Asiantuntijakuuleminen koskien valtioneuvoston selontekoa valtiontalouden kehyksistä vuosille ja asuntopoliittista toimenpideohjelmaa, Ympäristöministeriö Lausunto luonnoksesta energiatodistuslaiksi, Valtiovarainministeriö Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi varainsiirtoverolain muuttamisesta, Valtiovarainministeriö Lausunto verotusmenettelyn muuttamisesta, Verohallinto Lausunto verohallinnon ohjeeksi kotitalousvähennykseksi, Eduskunnan ympäristövaliokunta Asiantuntijakuuleminen hallituksen esityksestä maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta,

32 Suomen Omakotiliiton strategia 2020 Suomen Omakotiliitto edistää valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti suomalaisten pientaloasukkaiden asemaa. Tämän toteuttamiseksi Omakotiliitto on valinnut seuraavat viisi tärkeintä painopistealuetta, joita toteutetaan liiton arvojen ja toimintatapojen mukaisesti: Tarjotaan jäsenkunnalle laadukkaita palveluita, etuja ja turvaa Edunvalvontaa kehitetään asiantuntevuutta ja vaikuttavuutta lisäämällä Järjestörakennetta ja hallintoa uudistetaan Kehitetään julkikuvaa (imagoa), joka tukee liiton tavoitteiden toteutumista Monipuolistetaan yhteisöllisyyttä ja lisätään järjestön elinvoimaisuutta Mitä haluamme olla Suomen Omakotiliitto on alan arvostetuin ja elinvoimaisin vaikuttaja, joka toimii hyvän pientaloasumisen ja -rakentamisen edistäjänä. Tehtävä, liiton olemus ja toiminta-ajatus Suomen Omakotiliitto on puoluepoliittisesti sitoutumaton, valtakunnallinen pientaloasukkaiden edunvalvonta- ja palvelujärjestö, jonka kasvua tukee alueellisen toiminnan kehittäminen. Omakotiliitto edistää pientalovaltaista elämänmuotoa Suomessa. Arvot Suomen Omakotiliiton järjestökulttuuri nojaa seuraaviin arvoihin Avoimuus Reilu peli Vastuullisuus Yhteisöllisyys Myönteiset järjestöperinteet 31

33 Hallituksen kokous Suomen Omakotiliitto ry VISIO esitys Suomen Omakotiliitto on alan arvostetuin ja elinvoimaisin vaikuttaja, joka toimii hyvän pientaloasumisen ja rakentamisen edistäjänä. Tausta-asiakirja LIITTOKOKOUS Visio 2020 asiakirjan tarkoituksena on auttaa Omakotiliittoa ja liiton hallintoa pitkän tähtäimen kehitystyössä ja päätöksenteossa. Asiakirja ohjaa toimintaa keskeisiin, kauaskantoisiin ja olennaisiin valintoihin. Tämä dokumentti on hallituksen laajan suunnitteluseminaarin ja järjestökäsittelyn pohjalta laadittu strategia-asiakirja tulevaisuuden päämäärien saavuttamiseksi. Strategia määrittelee liiton mission ja arvopohjan. Liiton sisäiset vahvuudet ja heikkoudet sekä ulkoiset mahdollisuudet ja uhkat arvioidaan nelikenttäanalyysissä kymmenen vuoden aikaulottuvuudella. Toimintaympäristö kuvataan vuoteen 2020 asti. Omakotiliitto jakaa vision elementit neljään osatekijään: pientaloasuminen, edunvalvonta, järjestökulttuuri ja jäsenpalvelut. Niiden perusteella esitetään tulevaisuuden toimintatavoitteet. 32

34 1. Johdanto Visio 2020 asiakirjan tarkoituksena on auttaa Omakotiliittoa ja liiton hallintoa pitkän tähtäimen kehitystyössä ja päätöksenteossa. Asiakirja ohjaa toimintaa keskeisiin ja olennaisiin valintoihin. Dokumentti on hallituksen laajan suunnitteluseminaarin ja järjestökäsittelyn pohjalta laadittu strategia-asiakirja, joka on yhteinen tahdonilmaus sitoutumisesta toimintaan päämäärien saavuttamiseksi. 2. Omakotiliiton missio, liiton olemus ja toiminta-ajatus Suomen Omakotiliitto on puoluepoliittisesti sitoutumaton, valtakunnallinen pientaloasukkaiden edunvalvonta- ja palvelujärjestö, jonka kasvua tukee alueellisen toiminnan kehittäminen. Omakotiliitto edistää pientalovaltaista elämänmuotoa Suomessa. 3. Omakotiliiton arvot Suomen Omakotiliitto ry edistää kaikessa toiminnassaan pientalovaltaista elämänmuotoa. Omakotiliitto on jäsenistöään varten perustettu organisaatio, jolloin järjestön työn onnistumista arvioidaan keskeisten sidosryhmien ja ainoan asiakaskunnan, jäsenistön, näkökulmasta. Liitto kunnioittaa jäsenistöään ja haluaa kaikessa toiminnassaan säilyttää jäsenyhdistysten henkilöjäsenten luottamuksen. Omakotiliiton arvopohja on perinteikkäässä yhteisöllisessä toiminnassa, jota toteutetaan yhteisten päämäärien saavuttamiseksi. Suomen Omakotiliiton järjestökulttuuri nojaa seuraaviin arvoihin: - Avoimuus - Reilu peli - Vastuullisuus - Yhteisöllisyys - Myönteiset järjestöperinteet 4. Nelikenttäanalyysi Nelikenttäanalyysissä liiton luottamusmiesjohto arvioi systemaattisesti organisaation sisäisiä vahvuuksia ja heikkouksia sekä pääasiassa ulkoisia mahdollisuuksia ja uhkia kymmenen vuoden aikaulottuvuudella. Analyysin tavoitteena on itsearvioinnin pohjalta kohdistaa liiton strateginen päätöksenteko vastaamaan toimintaympäristön haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Arviointityökalun avulla hahmotetaan näkyvät trendit, sekä heikot ja vahvat tulevaisuussignaalit. 33

35 Nelikenttä Vahvuudet Ainoa valtakunnallinen pientaloasukkaiden edunvalvonta- ja palvelujärjestö Suuri ja kasvava jäsenistö, jolla on suora yhteys pientaloasukkaisiin Vakaa asema pientaloasukkaiden edunvalvojana Hyvät yhteydet päättäjiin Edunvalvonta viranomaisten tuntemaa ja arvostamaa Aktiivinen osallistuminen asumisen ongelmienratkaisuun Omakotilehden tiedotus jäsenille Keskitetty jäsenmaksuperintä yhdistyksille Omakotitalkkaritoiminta ja uudet hankkeet Tasapainoinen ja suunnitelmallinen talous Laaja vapaaehtoistoiminta Asialliset toimitilat hyvällä paikalla Laajassa jäsenkunnassa paljon osaajia Yhteisöllisyys, yhteinen päämäärä Mahdollisuudet Koota omakotiyhdistykset yhteen kattavan jäsenkunnan saavuttamiseksi ja vaikutusvallan lisäämiseksi Asumisen arvo korostuu, pientaloasuminen kansalaisten toiveasumismuoto Verkostoituminen ja yhteistyö oikeiden kumppanien kanssa Kehittyvä edunvalvonta vaikuttamisyhteiskunnassa Internet mahdollistaa verkottumisen ja yhteisöllisen kansalaisvaikuttamisen Hyötytietoa talonpidon kasvaviin vaatimuksiin Yhteisöllisen toiminnan monipuolistaminen pientaloasukkaiden kiinnostuksen herättämiseksi Jäsenmäärälisäys tuo taloudellisia ja henkilöresursseja, joilla lisää palveluita Koulutus- ja neuvontapalvelut, tiedonvälittäjä projekteissa Yhteiskunnan resurssit palveluntarjoajana vähenevät, mistä seuraa tehtäviä liitolle Uudet palvelutoiminnot nuorille Laajassa jäsenkunnassa paljon osaamista Heikkoudet Riittämättömät asiantuntija-, henkilö- ja taloudelliset resurssit Edunvalvontatyö kapealla pohjalla Viestinnän kohdentaminen ja ajoitus, riittämätön jäsentiedotus Hyvien jäsenetujen puute, heikkoudet jäsenpalvelussa, ideoiden puute Uusien vapaaehtoisten mukaan saaminen aktiiviseen toimintaan on vaikeaa Toiminnassa on mukana vähän nuoria Valtakunnallinen tunnettuus, ulkoinen näkyvyys ja markkinointi Vaatimaton jäsenhankinta, vähäinen markkinointi, pieni jäsenpeitto, eroamiset Uusien yhdistysten perustaminen ja liiton ulkopuolisten yhdistysten liittyminen vähäistä Toimimattomat yhdistykset Organisaatiorakenne epäselvä Alueellinen yhteistyö ja jäsenvoimavarojen käyttö riittämätöntä Vähäinen kansainvälinen yhteistyö Uhat Lainsäädäntö, EU-säädökset, uudet verot, asumisen jatkuvasti kasvavat kustannukset Jämähtäminen paikoilleen ja tuudittautuminen nykyiseen rooliin Lobbaustyöhön ei voimavaroja liitto menettää asemansa pientaloasukkaiden äänitorvena Päätökset tehdään EU-tasolla, johon Omakotiliitto ei osallistu Vapaaehtoistyö vähenee, koska työelämän vaatimukset lisääntyvät Suhteellisen pieni jäsenmaksu ja yksipuolinen varainhankinta vaarantavat liiton tarkoituksen toteutumisen Nuoria ei saada mukaan Liiton voimavarat heikkenevät sisäisissä ristiriidoissa Yhteiskunta rajoittaa kolmannen sektorin toimintamahdollisuuksia Väsymys järjestötoimintaan, jäsenistön ja vapaaehtoisten ikääntyminen Kilpaileva, ammattimainen, rinnalle perustettava, koko maan kattava yhdistys/yhteisö 34

36 5. Toimintaympäristö ja tulevaisuudenkuva Omakotiliitto on perustettu jäsenistöä sekä jäsenyhdistyksiä että näiden henkilöjäseniä varten. Tulevaisuudessakin jäsenistön tarpeet ovat keskeisin liiton toimintaa ohjaava asia. Toimintaympäristö on muuttunut liiton perustamisesta lähtien olennaisesti ja se tulee myös muuttumaan jatkossakin. Toimintaympäristöä muuttavat yhteiskunnan jatkuva tietoteknistyminen, kansainvälisen toiminnan merkityksen kasvu, ihmisten vähäisempi vapaa-aika toimia järjestöissä ja monet muut tekijät. Omakotiliiton menestys pohjautuu siihen, kuinka hyvin liitto onnistuu jäsenistön palvelutehtävän suorittamisessa. Konkreettisten jäsenetujen ja tarpeeseen tulevien jäsenpalvelujen kautta liiton jäsenmäärä kasvaa ja jäsenistö haluaa pysyä liiton toiminnassa mukana. Tämä lisää liiton resursseja. Tavoitteena tulee olla se, että olisi järjen vastaista olla kuulumatta jäsenenä Suomen Omakotiliittoon. Omakotiliiton strategisesti tärkein toimintamuoto on perusjärjestötyö. Se luo sitoutumista, pitkäjänteisyyttä, arvokasta henkistä pääomaa ja tietotaitoa, joka siirtyy tulevillekin sukupolville. Hanketoiminta tukee toimintamuotona perusjärjestötyötä. Hankkeiden avulla avataan uusia palvelumuotoja jäsenistön hyödynnettäväksi. Ulkopuolisen rahoituksen avulla toteutettavat hankkeet edistävät myös laajempia yhteiskunnallisia tavoitteita esimerkiksi vanhusväestön terveyttä ja hyvinvointia. Asumiseen vaikuttavat normit lisääntyvät ja tiukentuvat. Asuinrakennukset monimutkaistuvat matalaenergiarakentamisen ja erityisesti talotekniikan kehittymisen ja teknisten laitteiden lisääntymisen vuoksi. Kehitys asettaa suuria haasteita asukkaiden tilaajaosaamiselle ja talonpidon osaamiselle. Valtaosa vuonna 2020 olevista taloista on jo nyt rakennettu. Uudisrakentamisen suhteellinen osuus rakentamisen kokonaismäärästä vähenee, mutta vastaavasti korjausrakentamisen osuus lisääntyy. Tämä trendi lisää esimerkiksi yksityisten asumisen elinkaaripalvelujen tarvetta. Yleisen edunvalvonnan lisäksi liitolta edellytetään henkilöjäsenille käytännön hyötytietoon perustuvia palveluita monimutkaistuvassa toimintaympäristössä. Perinteisen yhdistystoiminnan muutos asettaa haasteita liiton järjestötoiminnalle. Omakotiliitto on mukana järjestökulttuurin muutoksessa, jossa perinteinen yhdistystoiminta ei vedä väkeä samalla tavoin kuin aikaisemmin. Kilpailu käydään ihmisten vapaa-ajasta, jota aktiivi-ikäisillä on aikaisempaa rajallisemmin. Tällöin erityisenä haasteena on uusien vapaaehtoistoimijoiden löytäminen. Yhteiskunnan normien tiukempi tulkinta, yleishyödyllisyyden ja verovelvollisuuden tiukentuneet kriteerit sekä uudistuva yhteisölainsäädäntö asettavat reunaehtoja omakotiyhdistystoimintaan. EU-integraatio syvenee seuraavien vuosien aikana. EU:n sääntely ulottuu aikaisempaa useammalle elämän alueelle, ja aikaisempaa intensiivisemmin. Näistä osa-alueista energia, ilmastopolitiikka, asuminen, rakentaminen ja kuluttajan asema koskevat välittömästi Omakotiliiton toiminta-aluetta. On tärkeää, että jo asioiden valmisteluvaiheessa liiton kotimainen kansalaisjärjestönäkökulma tulee riittävästi esille, koska EU-säännösten voimaanpanovaiheessa kotimainen tulkintamahdollisuus on hyvin rajoitettua. Tulevana vuosikymmenenä energiatehokkuusvaatimukset tiukkenevat, päästövaatimukset kiristyvät, ja ilmastopolitiikan vaikutus pientaloasumiseen kasvaa. Päätökset perustuvat kansainvälisiin 35

37 sopimuksiin, ja näköpiirissä oleva trendi tuntuu tältä osin jatkuvan. Kansainvälisessä toimintaympäristössä tapahtuvat päätökset vaikuttavat enenevässä määrin suomalaisten pientaloasukkaiden arkeen. Paineet asumisen verotuksen lisäämiseen tulevat lähivuosina kasvamaan. Valtio sekä kunnat tulevat näkemään asumisen merkittävänä fiskaalisena kohteena, josta saadaan lisätuloa julkishallinnon ja hyvinvointipalvelujen tuottamiseen. Tästä on esimerkkinä kaavailut kiinteistöveroon panostuksesta. Suomen ja koko Euroopan väestörakennetta hallitsee väestön suhteellinen vanheneminen. Muuttoliike jatkuu väestön muuttaessa haja-asutusalueilta taajamiin. Kansainvälistyminen näkyy toimintaympäristön uusina haasteina, mutta myös kansallisesti väestötasolla maahanmuuttajataustaisten ihmisten määrän kasvaessa. Eläkeläiset ovat toisaalta aikaisempaa varakkaampia ja hyvinvoivempia, ja näin ollen myös ovat kuluttajina entistä tärkeämmässä yhteiskunnallisessa asemassa. Asumisen palvelujen kysyntä tulee kasvamaan, ja se lisää tämän alan palvelutarjontaa. Suomessa asumisväljyys ja asumistaso lähestyvät korkeampaa yleiseurooppalaista tasoa. Omakotiasuminen säilyy kansalaisten tavoiteasumismuotona. Tulevaisuuden trendi tulee olemaan lähiyhteisöllisyyden lisääminen: ihmisten halu toimia oman asuinympäristön puolesta yhdessä toisten kanssa. Sosiaalinen media ei ole uhka ihmistä lähellä olevalle omakotiyhdistystoiminnalla, vaan se voi toimia välineenä yhteisöllisyyden monipuolistumiselle. 6. Tahtotila Omakotiliitto jakaa tulevaisuuden vision neljään tavoitekuvan kannalta tärkeään osatekijään: pientaloasuminen ja - rakentaminen, edunvalvonta, järjestökulttuuri ja jäsenpalvelut Pientaloasuminen ja -rakentaminen Suomen Omakotiliitto on pientaloasumisen ja -rakentamisen johtava asiantuntija ja edistäjä Suomessa. Omakotiliitto edistää myös vapaa-ajan asumista ja -rakentamista Suomessa Edunvalvonta Suomen Omakotiliiton edunvalvontatyön painopiste on ennakollisessa vaikuttamisessa. Pientaloasumisen ja rakentamisen kysymyksiin otetaan kantaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa (lobbaus). Liitto on edunvalvojana kyseenalaistava, kantaa perustellusti ottava ja tarvittaessa myös tiukka suomalaisten pientaloasukkaiden edunvalvoja. Liiton edunvalvontatyö ulottuu myös alueellisiin ja paikallisiin edunvalvontakysymyksiin. Suomen Omakotiliittoa arvostetaan suomalaisessa yhteiskunnassa pientaloasukkaiden edunvalvojana. Omakotiliitto on arvostetuin pientaloasumisen ja - rakentamisen vaikuttaja suomalaisessa yhteiskunnassa. 36

38 6.3. Järjestökulttuuri Omakotiliitossa on vahva me henki yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Järjestökulttuuri nojaa avoimeen vuorovaikutukseen jäsenistön ja liiton toimijoiden kesken. Yhteisöllisyyden erilaiset muodot tukevat liiton tarkoituksen toteutumista. Järjestötoiminta on monipuolista. Se tarjoaa pientaloasukkaille erilaisia osallistumisen muotoja. Järjestökulttuuri vastaa hyvin nykyajan ja tulevaisuuden haasteisiin. Kansalaisjärjestönä Suomen Omakotiliitto kykenee nopeasti reagoimaan toimintaympäristön muutoksiin Jäsenpalvelut Jäsenpalvelutarjonta on monipuolista. Liitto toteuttaa jäsenlähtöistä palvelutehtäväänsä tavalla, joka vakuuttaa suomalaiset pientaloasukkaat. Konkreettiset jäsenedut ja kattavat tarpeeseen tulevat jäsenpalvelut lisäävät liiton jäsenmäärää ja jäsentyytyväisyyttä. Tämä tarkoittaa parempia taloudellisia resursseja. Suomen Omakotiliitto riippumattomana organisaationa toteuttaa luotettavasti palvelutehtävää suomalaisten pientaloasukkaiden hyväksi. 7. Tavoitteet ja keinot 7.1. Pientaloasuminen ja rakentaminen Suomen Omakotiliitto on pientaloasukkaiden ja rakentajien asialla. Korjausrakentamisen ja energiatehokkuuden edistämisen tulee tapahtua niin, että pientaloasukkaita kuunnellaan viranomaispäätöksiä valmisteltaessa ja niistä päätettäessä. Pientaloasukkaat ovat pientaloasumisen parhaita asiantuntijoita. Energiatehokkuuden edistämisessä tavoitteiden tulee olla kohtuullisia ja hyvin perusteltuja, sellaisia joita myös pientaloasukkaat pitävät oikeudenmukaisina Omakotiliitto korostaa myönteisten kannustimien merkitystä yhteiskunnallisia ratkaisuja tehtäessä. Pientaloasumiseen liittyvien yhteiskunnallisten tavoitteiden menestyksellinen saavuttaminen edellyttää pientaloasukkaiden motivoimista mukaan yhteisiin talkoisiin, esimerkiksi ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Motivaatiota ei synny pakon kautta, kuten veroja ja määräyksiä kiristämällä. Pakkojärjestelmin menetetään se sosiaalinen potentiaali ympäristötavoitteiden saavuttamisessa, joka suomalaisten pientaloasukkaiden keskuudessa kiistatta on olemassa. Omakotiliitto panostaa myös pientalojen uudisrakentamisen edellytysten luontiin yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Tämä edellyttää esimerkiksi liitolta vahvempaa vaikuttamista Suomen kaavoitus- ja tonttipolitiikkaan sekä vahvempaa roolia kuluttajaoikeudellisissa kysymyksissä. Omakotiliitto puolustaa pientaloasumista koko kansan asumismuotona. Omakotiliitto osaltaan edistää hyvää ja suunnitelmallista talonpitoa ja elinkaariedullista asumista. Tavoitteena on organisoida tarvittavia kohtuuhintaisia palveluita yhdessä yritystoiminnan kanssa ja mahdollisesti myös oman palveluyhtiön kautta. 37

39 7.2. Vaikuttava edunvalvonta Omakotiliiton edunvalvontaan resursoidaan tavoitteisiin nähden riittävät voimavarat. Liiton työtä tukevat aktiiviset toimivat yhteydet merkittäviin sidosryhmiin kansallisesti ja kansainvälisesti. Liitto on hyvin informoitu toimialan keskeisistä kysymyksistä ja sillä on edustukset merkittävimmissä pysyvissä toimielimissä sekä työryhmissä. Omakotiliitto kehittää edunvalvonnan vaikuttavuutta. Toimintaa ohjaa perusteellinen ja asiantunteva tilanneanalyysi ja toimenpiteiden seuranta Liitto toimii nopeasti asioihin reagoivana edunvalvojana. Edunvalvontatyö pohjautuu vahvaan asiantuntijuuteen, jonka avulla kannanotot voidaan laadukkaasti argumentoida. Edunvalvontaa tukevat tutkimustyö ja sidosryhmätoiminta. Asiantuntijaverkostoa hyödynnetään liiton edunvalvontatyössä. Liiton edunvalvonnassa saavutetaan arvostusta tavoitteiden reaalisuuden ja yleisen merkittävyyden vuoksi. Edunvalvonnan panostuksissa keskitytään olennaisiin edunvalvonnallisiin kysymyksiin vaikuttamiseen. Liiton johto tekee asiassa priorisoinnit. Omakotiliitto terävöittää edunvalvontatyötään pientaloasukkaiden puolesta. Erilaisia edunvalvonnan muotoja kehitetään ja tarjolla olevia resursseja hyödynnetään määrätietoisesti. Edunvalvonnan tuloksekas hoitaminen edellyttää riittäviä taloudellisia resursseja, niitä saada lisääntyvän jäsenmäärän ja lisääntyvän jäsentyytyväisyyden kautta. Liiton tutkimustoiminta ja viestintä tukevat edunvalvontaa. Lehdistösuhteisiin käytetään aikaisempaa enemmän ja määrätietoisemmin aikaa ja henkilöresursseja.oma asiantuntemus ja yhteistyö tutkijoiden ja yliopistojen kanssa tuottaa lähdeaineistoa ja keskustelunavauksia, jotka laadukkaan viestinnän avulla saatetaan julkisuuteen. Suomen Omakotiliiton toiminnan ja sen organisaation keskiössä on pientalossa asuva suomalainen henkilö ja hänen perheensä. Liiton edunvalvontatyön hedelmistä pääsee osalliseksi myös henkilö, joka ei ole liiton jäsenyhdistyksen jäsen. Tästä muistutetaan suomalaisia pientaloasukkaita viestinnän keinoin. On tärkeää, että kaikki osallistuvat näihin yhteisiin edunvalvontatalkoisiin olemalla Suomen Omakotiliiton jäsenyhdistyksen jäseniä. Liiton edunvalvonta on mahdollisimman varhaista vaikuttamista pientaloasumisen ja rakentamisen kysymyksiin kansallisella ja myös kansainvälisellä tasolla. Oman henkilöstön laadullisen ja määrällisen parantamisen lisäksi liitto parantaa asiantuntemusta sidosryhmäyhteistyöllä. Liitto luo pysyvät yhteistyö- ja vuorovaikutussuhteet ulkopuolisiin asiantuntijoihin. Yhteistyötä ylläpidetään ja syvennetään tutkija- ja sidosryhmätapaamisissa. Omakotiliitto kehittää alueellista edunvalvontaa ja siihen liittyvää viestintää. Omakotiliiton toiminnallisia perusyhteisöjä ovat paikalliset omakotiyhdistykset. Liitto tukee yhdistystoimintaa viestinnällä, koulutuksella ja toimivilla omakotiyhteisön IT- ratkaisuilla. Piirien keskinäistä alueellista yhteistoimintaa kehitetään toiminnallisesti ja organisaatiouudistuksen avulla. Alueellisen yhteistoiminnan tavoitteena on yhdistystoiminnan edunvalvontatyön tukeminen sekä maakuntatasoinen edunvalvonta. Aluetoimistot tukevat alueellista edunvalvontatyötä. 38

40 7.3 Nykyajan haasteisiin paremmin vastaamaan kykenevä järjestökulttuuri Omakotiliitto on elinvoimainen ja päämäärätietoinen toimija. Liitto on vuoteen 2020 mennessä saavuttanut kasvaneella jäsenmäärällään merkittävän yhteiskunnallisen painoarvon, jota tuetaan kansainvälisellä yhteistoiminnalla. Kasvulla, hanke ja -palveluyritystoiminnalla sekä vakaalla jäsenmaksutuotolla on parannettu liiton asiantuntija- sekä palveluresursseja. Lähtökohtana ovat kunnossa olevat perusprosessit, joilla saavutetaan vuosittain jäsenmäärän keskimääräinen kasvutavoite. Piirien ja paikallisen järjestötoiminnan resursseja lisätään. Tavoitteena on lisätä koulutusta, tiedotusta ja kenttätyöntekijöitä. Omakotiliiton järjestökulttuuri nojaa vahvaa ja monipuolistuvaan yhteisöllisyyteen, yhteen hiileen puhaltamiseen. Alueiden toimijat verkostoituvat ja antavat siten kasvot liitolle paikallisesti Liiton investoinnit koostuvat toimitiloista, ohjelmistotuotteista ja työvälineistä, henkilöstöön sisältyvästä henkisestä pääomasta ja henkilöstökapasiteetista. Omakotiliiton kasvu perustuu realistisiin esimerkkien vahvistamiin tavoitteisiin, riittävään resursointiin ja päättäväiseen suunnitelmalliseen toimintaan. Omien järjestöllisten voimavarojensa lisäksi liitto saa tukea projektitoiminnasta. Uusilla hankeavauksilla liitto vastaa ajankohtaiseen yhteiskunnalliseen tarpeeseen neuvonnassa, palveluissa ja kehitystyössä. Hanketoiminta on osa tuloksellista toimintaa ja tukee liiton varsinaista järjestötyötä. Liiton järjestöluonne syvenee, tavoitteena on vastata vallitsevaan trendiin, joka on ympäristön monimutkaistuminen. Tällöin omakotiyhdistystoimintaa toteutetaan aikaisempaa vähemmän harrastuspohjalta ja varsinaisen työn osalta toimihenkilövoimin. Tasapainon saavuttaminen vapaaehtoistyön ja ammattilaisuuden kesken on merkittävä tavoite. Omakotiliiton johto huolehtii toimiston riittävästä henkilöresursoinnista ja toimenkuvien päivittämisestä tarpeita vastaavaksi. Henkilöstö edustaa vahvaa ja monipuolista järjestötyön ammattilaisuutta, joka tukee liiton tavoitteiden toteutumista. Liiton palveluksessa ovat riittävät henkilöstövoimavarat. Henkilöstöllä on kapasiteettia ja kompetenssi sidosryhmäsuhteiden hoitamiseen, edunvalvontatoimenpiteisiin, tilaajaosaamiseen ja kumppanuushankkeiden ohjaamiseen. Henkilöresursseja lisätään kiinteistö- ja rakennusalan sekä markkinoinnin ja jäsenpalveluiden asiantuntijatehtäviin samoin kuin yhteiskunnalliseen ja oikeudelliseen edunvalvontaan. Vapaa-ajan asukkaiden järjestöllistä toimintaa edistetään osana omakotiliiton toimintaa. Järjestökentässä yhteiskunnan puolelta tuleviin kehitystarpeisiin voidaan vastata riittävällä järjestökoulutuksella, toimivilla tieto- ja viestintäjärjestelmillä ja hyvällä vapaaehtoistoimijoiden ja toimihenkilöiden välisellä työnjaolla. Vapaaehtoistoimijoiden työn motivoinnin kannalta on tärkeää toiminnan riittävä resursointi niin, että työssä on mukana ammattimaisesti työskenteleviä toimi- 39

41 henkilöitä. Järkevällä ja motivoivalla työnjaolla sekä myös aktiivi-ikäiselle väestölle suunnatuilla palveluilla voidaan tavoittaa myös uusia ja nuoria toimijoita 7.4. Palveluja jäsenistölle Omakotiliitto kehittää jäsenpalveluita jäsenistön tarpeista lähtien yrityskumppanuuksia hyödyntäen ja toteuttamalla omaa liiketoimintaa. Liitto selvittää mahdollisuuden oman palveluyhtiön perustamiseen. Omakotiliiton jäsenistö, pientaloasukasta, on hyvä asiakaspohja omalle palveluyhtiölle. Hyvät jäsenpalvelut ja -edut synnyttävät uusia jäsenyyksiä ja jäsentyytyväisyyttä. Tuloksekas edunvalvonta toimii myös tässä hyvänä apuvälineenä. Omakotiliiton tavoite on pientaloasukkaiden talonpidon valmiuksien parantaminen. Omakotiliiton tavoitteena on tuottaa käytännön hyötytietoa jäsenistöään varten. Liiton jäsenistön apuna toimii ajantasainen jäsenrekisteri ja julkaisujärjestelmä. Jäsenpalautejärjestelmä ja sidosryhmätuntemus ohjaavat päätöksentekoa. Omakotiliitto tarjoaa nuorelle ja aktiivi-ikäiselle väestölle, heille tarpeellisia edunvalvontaa ja asumisen palveluita. Toiminnan tarkoituksena on täydentää julkista palvelutarjontaa ja lisäksi tavoittaa myös uusia ja nuoria jäseniä omakotitoimintaan. Liiton taloutta kehitetään monipuolisesti. Jäsenmaksutulot ovat suunnittelukaudella edelleen merkittävä tuloerä, joka mahdollistaa omaehtoisen toiminnan. Tämän lisäksi suunnittelukaudella panostetaan erityisen voimakkaasti rahoituspohjan laajentamiseen kehittämällä ja käynnistämällä myös muita varainhankinnan muotoja kuin jäsenmaksutuloja. Liitto toteuttaa jäsenhankintaa suunnitelmallisilla markkinointikampanjoilla. Henkilökohtainen jäsenhankinta säilyy edelleen merkittävänä työmuotona. Liitto sijoittaa voimavaroja sähköisen viestinnän kehittämiseen. Liitto tilaa edunvalvontaa tukevia selvityksiä ja toteuttaa tarvittaessa pilottihankkeita. Liitto toteuttaa kumppanuushankkeita verkottumalla merkittävien sidosryhmien kanssa. Kumppanuustoimintaa ohjaavat sopimusmallit ja tarkentavat suunnitelmat. Liitto toteuttaa tarvittaessa joustavasti palvelutoimintaa, niillä alueilla, joissa julkiset tai yksityiset asumisen elinkaaripalvelut ovat puutteellisia. Liitto tuntee jäsenistön toiveet ja tarpeet. Tilaushankinta ja kumppanuushankkeet edellyttävät liitolta riittävää omaa asiantuntemusta sekä henkilövoimavaroja hankkeiden ohjaukseen ja verkostoyhteistyöhön. Viestinnässä korostuu liiton henkilöjäsenille antamat jäsenpalvelu, käytännön hyötytieto asumisessa ja talonpidossa. Omakotiliittoyhteisön jäsenet ovat muita paremmin informoituja. Markkinointiviestinnässä viestitään jäsenetuuksista, sisäisessä järjestöviestinnässä yhdistysten saamista palveluista. 40

42 Henkilöjäsenten saamat viestintä ja neuvontapalvelut ovat keskeinen palvelumuoto. Viestintää ja neuvontaa kehitetään uusilla medioilla, tarkalla kohdentamisella, verkkoviestinnällä ja jäsenistön keskinäisen vertaisviestinnän avulla, kuten vertaistuki keskusteluryhmissä. Interaktiivinen viestintä on avoin, orgaanisesti kasvava systeemi liittoyhteisön puitteissa. Omakotiliitto tukee yhdistyksiä ja piirijärjestöjä perustukipalveluilla ja uusilla ammattilaistasoisilla aktiivisilla verkkoratkaisuilla. Jäsenpalveluja ohjataan aikaisempaa enemmän hajautettuun verkkopalveluun, jota liiton toimisto tukee. Liittoyhteisön toiminnan tasoa nostetaan järjestelmällisellä kenttätyöllä. Luottamushenkilöiden lisäksi kenttätyöhön osallistuu palkattua henkilökuntaa aluetoimistoissa ja projektien puitteissa. Kaikilla Suomen työssäkäyntialueilla on kattava omakotiyhdistysverkosto. 8. Toteutus ja seuranta Liiton johto vastaa hallitukselle vision toteutumisesta ja strategisen toiminnan etenemisestä. Strategian toteutus nojaa jäsenistön ja toimintaympäristön hyvään tuntemukseen. Strategian toteutusvälineinä ovat liiton toimintasuunnitelma, sitä täsmentävät yksityiskohtaiset suunnitelmat ja talousarvio. Strategia toteutus on jatkuvassa seurannassa. Liiton hallitus ja hallituksen asettamat toimikunnat suorittavat ensimmäisen vaiheen luottamusmiesarvion vision ja strategian toteutumisesta ja liittovaltuusto toisessa vaiheessa. Nämä toimielimet vastaavat strategiasta valtakunnallisesti. Strategiatyöhön on nivotettu piiritaso alueellisesti ja yhdistystaso paikallisesti sekä näitä tukeva aluetoimistoverkosto. Liittokokous päättää strategiset tavoitteet ja arvioi niiden toteutumisen liittokokouskaudelta. Valtuuston syyskokoukset ja vastaavasti liittokokous säännöllisesti seuraavat ja päivittävät liiton strategian strategiakauden aikana. Strategiaa tarkennetaan seuraavien vuosien käsittelyssä tarkentamalla painopistealueet, joiden tavoitteet jaksotetaan vuositasolle. 41

43 SUOMEN OMAKOTILIITTO TOIMINNAN SUUNTAVIIVAT STRATEGIASTA JOHDETUT PAINOPISTEET Tarjotaan jäsenkunnalle laadukkaita palveluita, etuja ja turvaa (koulutus, neuvonta, konkreettinen hyöty, jäseniä varten, asiakaslähtöisyys, tuotteistaminen) 2. Edunvalvontaa kehitetään asiantuntevuutta ja vaikuttavuutta lisäämällä (osaaminen, edunvalvonnan terävöittäminen, kansantalo/ei elitistinen, turva) 3. Järjestörakennetta ja hallintoa uudistetaan (nyt raskas päätöksenteko; nopeutta, joustavuutta, vastuuta, luottamusta, jäsenlähtöisyyttä) 4. Kehitetään julkikuvaa (imagoa), joka tukee liiton tavoitteiden toteutumista (tuote kuntoon, tunnettuus, logo, viestintä) 5. Monipuolistetaan yhteisöllisyyttä ja lisätään järjestön elinvoimaisuutta (teknistyminen, nuoret mukaan, yhdistystoiminnan aktiivisuus, ammattilaisuutta) STRATEGIAN TOTEUTUKSEN TOIMINNALLISET SUUNTAVIIVAT - LIITTOKOKOUSKAUDELLA Johdanto Toiminnan suuntaviivoilla määritetään kunkin viiden strategisen painopistealueen tahtotila vuodelle 2016 ja keskeiset arvioitavissa olevat toiminnalliset tavoitteet vuoteen 2016 mennessä. Tämä on ensimmäinen vaihe Visio ja strategia 2020 asiakirjan toteuttamisessa. Toinen vaihe alkaa vuodesta 2017 ja päättyy vuoteen Liittokokous saa vuonna 2016 päätettäväkseen hallituksen kertomuksen menneeltä liittokokouskaudelta. Hallituksen kertomuksessa arvioidaan sitä, kuinka tavoitteet on onnistuttu saavuttamaan, ja se on eräänlainen välitilinpäätös strategiatyöstä. Liittokokous määrittelee vuonna 2016 toiminnalliset tavoitteet uudelleen kaudelle Toiminnan suuntaviivat ohjaavat jatkossa toiminnan kehittämistä. Valtuusto päättää liittokokousten välisenä aikana vuosittain toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta. Vuosittain hyväksyttävä toimintasuunnitelma tarkentaa tavoitteita konkreettisiksi toimenpiteiksi. Valtuuston hyväksymä talousarvio antaa taloudelliset resurssit toiminnallisten tavoitteiden toteuttamiseen. Suomen Omakotiliitto on Vision mukaan vuonna 2020 arvostetuin ja elinvoimaisin vaikuttaja, joka toimii pientaloasumisen ja rakentamisen edistäjänä. Liittokokous vuonna 2020 toteaa, kuinka hyvin tässä tavoitteessa on onnistuttu. 1. Tarjotaan jäsenkunnalle laadukkaita palveluita, etuja ja turvaa Tahtotila 2016 Suomen Omakotiliitto tuottaa jäsenistölle valtakunnallista neuvonta- ja koulutuspalvelua, joka edistää ja elävöittää yhdistystoimintaa, mutta myös lisää pientaloasukkaiden tietoisuutta pientaloasumiseen ja rakentamiseen liittyvissä kysymyksissä. Liiton tarjoamat jäsenedut ovat 42

44 kilpailukykyisiä, ja ne ovat sidoksissa suunnitelmalliseen ja kokonaisvaltaisesti hoidettuihin yritysyhteistyökumppanuuksiin. Omakotiliitto koetaan jäsenistön keskuudessa riippumattomana ja turvaa antavana organisaationa, jonka puoleen voi kääntyä ongelmatilanteissa. Keskeiset tavoitteet Koulutuspalvelut tavoittavat jäsenjärjestöistä noin 25 % vuosittain ja jäsenyhdistysten jäseninä olevista pientaloasukkaista 5 %. 2. Yrityksiltä saatu kumppanuustuotto on vuositasolla merkittävä osa rahoituksesta. 3. Tarjottavista jäseneduista saatava konkreettinen hyöty on vähintään kymmenenkertainen liiton perimän henkilöjäsenmaksun suuruuteen nähden. 4. Keskeiset palvelut ovat vuonna 2016 hyvin tuotteistettu, Omakotiliiton eri jäsenryhmille segmentoitu tuoteperhe on merkittäviltä osiltaan käytössä ja jäsenistön hyödynnettävissä. 5. Omakotiliiton jäsenyhdistysten henkilöjäsenistä puolet käyttää säännöllisesti liiton netistä löydettäviä palveluita. 2. Edunvalvontaa kehitetään asiantuntevuutta ja vaikuttavuutta lisäämällä Tahtotila 2016 Omakotiliitto on vahva ja määrätietoinen pientaloasukkaiden ja vapaa-ajan asukkaiden edunvalvoja, jonka kannanotot saavat runsaasti julkisuutta. Liitto on osaava asiantuntija pientaloasumisen ja rakentamisen saralla. Kansalaisjärjestönä liitto on myös hyvä ja luotettava yhteistyökumppani viranomaisten ja sidosryhmien suuntaan. Keskeiset tavoitteet Omakotiliitto on kehittänyt edunvalvonnan välineitä niin, että liitto kykenee vaikuttamaan keskeisiin pientaloasukkaita koskettaviin asioihin kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. 2. Liitossa on edunvalvontatyötä tukeva asiantuntijaverkosto, johon kuuluvat asiantuntijat auttavat substanssikysymyksissä korvausta vastaan. 3. Liiton edunvalvonnan painopiste on mahdollisimman varhaisessa vaikuttamisessa. 4. Aluetoimistot tukevat piirien ja jäsenyhdistysten edunvalvontatyötä. 3. Järjestörakennetta ja hallintoa uudistetaan Tahtotila 2016 Omakotiliitto modernina kansalaisjärjestönä ja organisaationa toimii kevyen hallinnon periaatteita noudattaen. Valmistelu on tasokasta ja vuorovaikutus jäsenistön suuntaan aktiivista. Omakotiliitto 43

45 organisaationa kykenee tuottamaan pientaloasukkaille hyvää kasvavassa määrin, organisaatio on siis tehokas ja toimiva. Keskeiset tavoitteet Liittohallituksen ja liittovaltuuston kokousten päätöksenteko on sujuvaa ja tehokasta johtuen tasokkaasta luottamusta herättävästä valmistelusta. 3. Operatiivinen toiminta ja strateginen yleistason päätöksenteko organisaation toimintasektoreina ovat selkeästi toisistaan erillään. Päättäjät päättävät, toimisto ja toimihenkilöt toteuttavat. Valmistelu tapahtuu yhteistyössä toimikuntien kanssa. 3. Toimiston henkilökunnan voimavarat pyritään maksimaalisesti hyödyntämään ja se tapahtuu motivoimalla, luomalla sisäistä yrittäjyyttä ja asettamalla selkeät yhteiset päämäärät, joita kohti edetään. 4. Innovatiivinen tiimityöskentely on säännöllistä, ja siitä on muodostunut koko organisaatiota ohjaava ja liiton menestystä tukeva toimintatapa. 5. Liiton toimintaa ohjaa yhteisten tavoitteiden toteuttaminen ja yhteisvastuu. 6. Aluetoimistot ovat vakiinnuttaneet paikkansa osana Omakotiliiton organisaatiorakennetta. 4. Kehitetään julkikuvaa, joka tukee liiton tavoitteiden toteutumista Tahtotila 2016 Omakotiliitto on imagoltaan nykyaikainen, nuoriakin kiinnostava kansalaisjärjestö, joka kykenee nopeasti vastaamaan toimintaympäristössä tapahtuviin haasteisiin. Omakotiliitto tunnetaan laajasti koko Suomessa. Liitto on raikas ja aktiivinen toimija, ja tunnettu pientaloasumisen puolestapuhuja. Keskeiset tavoitteet Liiton julkisuuskuva on uudistettu kokonaisvaltaisesti. Esimerkiksi logo ja jäsenkortti on uusittu. 2. Omakotiliitto tavoittaa jokaisen suomalaisen pientalossa asuvan talouden vähintään kerran vuodessa ilmestyvän oman julkaisun avulla (1,2 milj. kontaktia). 3. Omakotiliitto seuraa aikaansa ja on myös edelläkävijä pientaloasumisen asioissa. Tämä synnyttää myönteistä julkisuutta. 4. Edunvalvonnallinen julkisuuskuva on rakentava, kantaaottava, osaava ja kyseenalaistava. Liiton edunvalvontatyön tulokset näkyvät konkreettisesti pientaloasukkaiden arjessa. 44

46 5. Monipuolistetaan yhteisöllisyyttä ja lisätään järjestön elinvoimaisuutta Tahtotila 2016 Omakotiliitto tukee jäsenyhdistyksiä niiden yhteisöllisessä toiminnassa, joka on ihmistä lähellä olevaa toimintaa, ja edistää lähiyhteisöllisyyttä ja vastuunottoa lähiympäristöstä. Yhdessä tekeminen yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi ja palkkiona hyvä mieli, se on vuonna 2016 liitolle vetovoimatekijä. Liiton järjestötyön ammattilaiset tukevat vastuullisesti jäsenjärjestöjen vapaaehtoistoimintaa. Talkootyön ja ammattilaisuuden välille on rakentunut menestystä synnyttävä tasapaino, yhdessä tekemisen meininki. Keskeiset tavoitteet Jäsenyhdistyksiä on aluetoimistojen avulla vähintään yhtä paljon kuin toimintakauden alussa, mutta yhdistysten yleinen toiminnan aktiivisuustaso on parantunut. 2. Vapaamuotoisesti toimivia yhdistyksiin sidoksissa olevia toimintaryhmiä, omakotiklubeja, on 50 kappaletta. 3. Hyödynnetään erilaisten rahoittajien (ministeriöt, keskusvirastot, EU, RAY, maakuntaliitot) tarjoamaa projektirahoitusta yhteisöllisyyden edistämiseksi. 4. Ensimmäiset Omakotiliiton nettiyhdistykset on perustettu. 5. Aluetoimistojen ansiosta jäsenmäärä on lähtenyt kasvuun koko Suomessa. Voidaan osoittaa, että aluetoimiston toimihenkilön avulla jokaisen piirin jäsenmäärä kasvaa henkilöjäsenen verran vuosittain. Liiton jäsenyhdistyksistä eroavien henkilöjäsenten määrä on puolittunut liittokokouskauden alkuun verrattuna. 6. Perhejäsenten määrää jäsenyhdistyksissä lisätään markkinoinnin avulla. 7. Aluetoimiston työntekijät ovat palvelutyön ammattilaisia joihin luotetaan. RAHOITUKSEN SUUNTAVIIVAT - LIITTOKOKOUSKAUDELLA Jäsenmaksutuotot Tahtotila Jäsenmaksutuotot muodostavat edelleen liiton keskeisen tulorahoituksen. Liittokokouskaudella jäsenmaksutuottojen määrä kehittyy myönteiseen suuntaan. Suomen Omakotiliitto ry:n jäsenmaksua korotetaan liittokokouskaudella kerran vuonna Korotus on 3 EUR. Keskeiset tavoitteet Jäsenmäärätavoite vuonna 2016 on jäsentä. 45

47 2. Jäsenmaksutuotot kehittyvät vuosien aikana seuraavan taulukon mukaisesti Jäsenmäärä Jäsenmaksutuotot Yritysyhteistyöstä ja liiketoiminnasta saatavat tuotot Tahtotila Suomen Omakotiliitto ry:n toiminnan rahoituksesta 35 %:ia tulee vuonna 2016 yritysyhteistyöstä ja liiketoiminnasta. Keskeiset tavoitteet Yritysyhteistyö ja liiketoiminnan kehittäminen luo lisäpalveluja ja etuja liiton jäsenille. 2. Yritysyhteistyön ja liiketoiminnan tuotot kehittyvät vuosien aikana seuraavan taulukon mukaisesti Pääyhteistyökumppanit Kannatusyritysjäsenet Muu liiketoiminta Yhteensä Muut toiminnan tuet Tahtotila 2016 Suomen Omakotiliitto ry:n tekee aktiivista yhteistyötä julkisen sektorin kanssa. Keskeiset tavoitteet Suomen Omakotiliitto ry:n toiminnassa hyödynnetään julkista rahoitusta. 2. Toiminnan tuet kehittyvät vuosien aikana seuraavan taulukon mukaisesti Tuet

48 TALOUDEN SUUNTAVIIVAT - LIITTOKOKOUSKAUDELLA Liiton talous Tahtotila 2016 Liitolla on tasapainoinen talous, joka antaa riittävät toimintapuitteet liiton toimintaan. Keskeiset tavoitteet 1. Henkilöstöresurssit on suunniteltu toiminnan suuntaviivojen tavoitteiden aikaansaamiseksi. 2. Liitto investoi jäsenpalveluiden kehittämiseen. 3. Liitto investoi osan toiminnan ylijäämästä liiketoiminnan kehittämiseen, ja näin varmistaa toiminnan varainhankinnan jatkuvuutta myös tulevaisuudessa Varsinainen toiminta Järjestöpalvelut ja edunvalvonta Piiri- ja paikallistoiminta Projektitoiminta Neuvontapalvelut Koulutuspalvelut Tiedotustoiminta Omakotilehti Messutoiminta Markkinointi Hallinto Varsinaisen toiminnan kulujäämä Varainhankinta Jäsenmaksutuotot Yritystuotot ja liiketoiminta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Avustukset (jyvitetään vuosittain toiminnoille) Toiminnan ylijäämä

49 Uudistuva Omakotiliitto KEHITYSOHJELMA TAUSTAMUISTIO KEHITTÄMISTYÖRYHMÄ Suomen Omakotiliitto ry 48

50 2 Sisällys 1. Yleistä 1.1. Ympäröivä yhteiskunta Kolmas sektori yhteiskunnallisena toimijana Omakotiliiton historiaa Omakotiliiton tulevaisuuden haasteita Järjestön strategia Omakotiliiton strategia Toimintaympäristö Järjestöanalyysi Jäsenmarkkinat Mitä jäsenistö haluaa? Mitä piirit toivovat? Kehitysohjelma vuosille Uudistamisen tavoitteet Nykyinen operatiivinen organisaatio Kehitysohjelman uudistukset Linjaorganisaatio Hallinto ja edunvalvonta Järjestötoiminta Liiketoiminta Vapaa-ajan asukkaiden järjestötoiminta Aluetoimistoverkosto Mitä hyvää tästä seuraa? Mikä muuttuu? Kehitysohjelman rahoitus Rahoitusinstrumentit Kehitysohjelmaprosessi Uudistusprosessi Aikataulu Vastuutaho Talousresurssit Budjetti Kehitysohjelman tulosten arviointi Kehitysohjelman seurantaryhmä Alueelliset seurantapaneelit Liittokokoukset Liittokokous Liittokokous

51 3 1. Yleistä 1.1. Ympäröivä yhteiskunta Suomen Omakotiliitto perustettiin vuonna 1947 Suomen Esikaupunkien Kiinteistöliitto nimisenä Helsingin Säätytalolla. Yhteiskunta näinä 65 vuotena on kehittynyt ja muuttunut huimasti. Takana on voimakas 50- ja 60 luvun maaltamuutto kaupunkeihin, 70 luvun öljykriisi, 80 ja 90 lukujen yhteiskunnan teknistyminen, joka jatkuu edelleen. Nykyajan kansainvälistyvä Suomi on jotain aivan muuta kuin sotien jälkeinen Suomi. Työelämä on myös muuttunut. Ihmisten vapaa-aika on vähentynyt. Sotien jälkeinen voimakas yhteisöllisyys ja talkoohenki ovat yhteiskunnassa vähentyneet ja sijaan on tullut yksilöllisyyden ihannointia. Ihmiset ovat entistä enemmän tekemisissä sosiaalisen median kanssa. Suomalaiset nuoret ovat entistä kansainvälisempiä ja kielitaitoisempia. Vanhusten määrän suhteellinen osuus Suomen väestöstä on voimakkaassa kasvussa. Suomi liittyi Euroopan Unioniin vuonna Suomen kansallisesta lainsäädännöstä entistä suurempi osa implementoidaan suoraan EU:sta. Suomi on siis menettänyt omaa kansallista päätösvaltaa lainsäädäntöasioissa EU:lle. Direktiivit ja asetukset on otettava osaksi kansallista lainsäädäntöä EU -sopimusten mukaisesti. Suomalaista pientaloasukasta koskettavista asioista päätetään yhä enemmän EU - tasolla. Tilastokeskuksen vuoden 2010 tilaston mukaan Suomessa on erillispientaloja kappaletta. Näissä erillisissä pientaloissa asuu henkilöä. Rivi- ja ketjutaloja on ja niissä asuu noin henkilöä. Kesämökkejä tilastokeskuksen mukaan Suomessa on kappaletta. Ympäristöministeriön asukasbarometrit ja muut asumistutkimukset ovat kiistatta osoittaneet, että suomalaisen enemmistön toiveasumismuoto on omakotitalo. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on ollut suuri menestys. Tällä hetkellä taloudellinen epävarmuus on uhkana hyvinvointiyhteiskunnan säilymiselle. Yleinen taloudellinen epävarmuus ja valtion talouden lisääntyvät säästötoimet heijastunevat myös kansalaisjärjestöjen työhön. Vaikka yhteiskunta Suomessa on kokenut näinä vuosikymmeninä suuren muutoksen niin Suomen Omakotiliitto pientaloasukkaiden edunvalvonta- ja palvelujärjestönä ei ole juuri muuttunut rakenteiltaan eikä toimintatavoiltaan. Jäsenmäärä on toki aivan toista luokkaa kuin toiminnan alkuaikoina Kolmas sektori yhteiskunnallisena toimijana Kolmannella sektorilla tarkoitetaan suomalaisessa yhteiskunnassa pääasiassa järjestöjä ja säätiöitä sekä uusosuustoimintaa. Vapaaehtoissektorin organisaatioiden perustana ovat yhteiskunnallinen tai eettinen tavoite ja demokraattisuus (jäsen/ääni-periaate). Vapaaehtoissektori (myös kolmas sektori) on yksityisen, julkisen sektorin ja perheiden väliin jäävä yhteiskunnallinen sektori, jonka tunnuspiirteitä ovat voittoa tavoittelematon talous, organisaatioiden tai ryhmien sosiaaliset tai yhteiskunnalliset tavoitteet. Monien mielestä kaikki organisoitunut kansalaistoiminta kuuluu myös 50

52 4 osaksi kolmatta sektoria. Kolmas sektori sisältää toimintoina sekä palkkatyötä että vapaaehtoistyötä. Suomalaisen kolmannen sektorin ominaispiirteenä on se, että se sisältää enemmän vapaaehtoistyötä kuin muissa Euroopan maissa. Suomessa järjestöjen omarahoitusosuus on myös eurooppalaista järjestökenttää korkeampi. Järjestötoiminta meillä ei ole siten yhtä paljon julkisen rahoituksen varassa kuin muualla Euroopassa. Kansalaisjärjestöt ovat kansalaisia yhteen kokoavia, riippumattomia järjestöjä. Useimmat kansalaisjärjestöt ovat voittoa tavoittelemattomia, joiden rahoitus ainakin osaksi saadaan yksityiseltä tai julkiselta sektorilta. Kansalaisjärjestöt ovat kansalaisyhteiskunnan julkista keskustelua vaalivassa keskiössä. Suomalaiset kansalaisjärjestöt ovat pääsääntöisesti yhdistyspohjaisesti toimivia järjestöjä. Yhä useammin ne vaikuttavat myös kansainvälisesti. Keskeisin osa suomalaista kansalaistoimintaa tehdään kansalaisjärjestöissä. Kansalaisjärjestöt pyrkivät valvomaan, että kansalaisten ääni kuuluu päätöksenteossa. Kansalaisjärjestöillä voi olla mitä moninaisimpia tarkoitusperiä. Yhdistysten ja järjestöjen jäsenet pyrkivät edistämään yhteisiä tavoitteita tai arvoja. Myös toimintamuodot vaihtelevat. Jotkin kansalaisjärjestöt keskittyvät vaikuttamaan päätöksentekijöihin tai yksityisiin kuluttajiin, kun toiset esimerkiksi jakavat ruokaa puutteenalaisille. Nuorten akatemian toiminnanjohtaja Heikki Vuojakoski toteaa kolumnissaan järjestöjen aktiivisesta suhteesta tulevaisuuteen, että kymmenen vuoden kuluttua järjestötoimintaa uhkaa kriisi, jos nyt järjestötoimintaa pyörittävän ikääntyvän väestön tilalle ei saada nuoria. Perinteiset järjestöt toimivat hänen mukaan liian hierarkisesti, muodollisesti ja hitaasti. Anne Ilvonen kirjoittaa Opintotoiminnan keskusliiton julkaisemassa kirjassa Yksilö, yhteisö ja kansalaisyhteiskunta osuvasti järjestötoiminnan murroksesta. Hän mukaansa puhutaan paljon työelämän projektisoitumisesta, mutta samaa kehitystä on havaittavissa myös järjestökentällä. Perinteinen pitkäjänteinen järjestötoiminta tai poliittinen toiminta kokouksineen, työryhmätyöskentelyineen ja kannanottoineen ei enää herätä riittävästi ihmisten kiinnostusta. Nyt etsitään myös tunteisiin vetoavaa toimintaa, johon voi sitoutua hetkeksi hyvinkin intensiivisesti, mutta josta voi sanoutua irti, kun siltä tuntuu. Yhteisöllisyyden erilaiset muodot ovat kaiken kaikkiaan lisääntymässä. Yksin asioita pohtiessaan yksilöä ei vielä Ilvosen mukaan voida kuitenkaan määritellä aktiiviseksi kansalaiseksi, koska aktiivisuus syntyy vuorovaikutuksesta. Tekniikan kehittymisen myötä yksilölle tarjoutuu jo nyt, ja tulevaisuudessa vielä enemmän uusia vuorovaikutuksen mahdollisuuksia ja kanavia osallistua yhteiskunnallisen vaikuttamiseen. 1.3 Omakotiliiton historiaa Nykyinen Suomen Omakotiliitto ry sai alkunsa , jolloin perustettiin Suomen Esikaupunkien Kiinteistöliitto. Suomen Esikaupunkien Kiinteistöliitto muutti nimensä Suomen Pienkiinteistöliitoksi vuonna Suomen Pienkiinteistöliitto vuorostaan muutti nimensä Suomen Omakotiliitoksi vuonna

53 5 Omakotiliiton puheenjohtaja Toivo Raulo aloitti kansainvälisen yhteistyön jo 1950 luvun alussa. Yhteydet syntyivät esimerkiksi eri maiden veljesjärjestöihin. Ruotsin Villaägarnas Riksförbund järjestön perustamisessa vuonna 1952 sanotaan jopa otetun esimerkkiä Suomesta. Suomen Pienkiinteistöliitto pyrki Omakotiliiton historiikin mukaan yllättävänkin paljon kansainvälistymään toiminnan alkuaikoina Alkuajoista lähtien neuvontapalveluja pidettiin tärkeänä. Liiton apuna toimivat juristit hoitivat Oma Tupa, oma lupa liiton juhlakirjan mukaan satoja valituksia, oikeusjuttuja sekä antoivat neuvontaa jäsenille lakiasioissa. Rakennustekninen neuvonta oli myös alkuaikoina tärkeällä sijalla. Liiton rakennuspalvelu rahoitti yleisluontoisen neuvonnan suorittamalla jäsenille toimeksiantoja maksuja vastaan. Palvelussa tehtiin hakemuksia, toimitettiin piirustuksia ja laskelmia ja niin edelleen. Jäsenyhdistyksiä ja jäseniä opastettiin myös järjestötekniikan alalla. Jo alkuaikojen Omakotiliitto vaikutti edunvalvonta-asioissa. Liittoa kuultiin tuolloin esimerkiksi eduskunnan valiokunnissa. Jäsenmaksut olivat Pertti Lammen kirjoittaman juhlajulkaisun mukaan liiton taloudellinen selkäranka luvulla aivan kuten on tänä päivänäkin. Oma lehti ilmestyi ensimmäisen kerran jouluksi Tiedotustoiminta oli monipuolista järjestön alkuaikoina. Suomen Pienkiinteistöliitossa oli vuonna 1950 jäsenyhdistyksiä 25 ja niissä jäseniä Vuoden 1959 lopussa jäsenyhdistyksiä oli jo 70. Suomen Omakotiliitossa oli 70 -luvun puolivälissä 100 yhdistystä, joissa oli noin jäsentä luvun alussa tilanne ei juuri ollut muuttunut, jäsenmäärä oli noin Kun Oma Tupa, oma lupa juhlakirjaa kirjoitettiin, niin Omakotiliiton jäsenyhdistysten henkilöjäsenmäärä oli jo yli Tällä hetkellä jäsenyhdistysten henkilöjäsenmäärä on ja jäsenyhdistyksiä Omakotiliiton tulevaisuuden haasteita Suomen Omakotiliitto on ainoa valtakunnallinen pientaloasukkaiden edunvalvonta- ja palvelujärjestö Suomessa. Tämä asema ainoana alan järjestönä tarkoittaa yhä kasvavia haasteita pientaloasukkaiden edunvalvojana. Edunvalvontatyö on työtä, jota ei voi tehdä yksin talkoo- tai vapaaehtoistyönä, vaan se vaatii ammattilaisuutta ja asiantuntijuutta tuekseen ollakseen tuloksekasta. Tulevaisuuden haasteena onkin se, kuinka saada lisää resurssia liiton edunvalvontatyöhön. Työelämä on muuttunut vuosien saatossa ja ihmisten vapaa-aika on vähentynyt. Omakotiyhdistystoiminta kilpailee lukuisten muiden vapaa-ajan harrastusten ja järjestöjen kanssa siitä niukasta vapaa-ajasta, joita ihmisillä jää työajan ja perhe-elämän ulkopuolella. Omakotiliiton ongelma, kuten useiden muidenkin järjestöjen on se, että miten saada aktiivisia toimijoita mukaan liittoon ja miten saada nuoria enemmän mukaan. Tulevaisuuden haasteena on siis kaikkinensa yhteisöllisyyden edistäminen. Tämä ei voi tarkoittaa yksin perinteisten yhdistysten perustamista, vaan on löydettävä erilaisia uusia yhteisöllisyyden muotoja. Lähimmäisistä välittäminen, talkoohenki ja yhdessä toimiminen yhteiseksi hyväksi on 52

54 6 nostettava uudelleen ihmisten mieliin. Tässä on haastetta Omakotiliiton lisäksi muille suomalaisille kansalaisjärjestöille. Liiton ehkä keskeisimpänä haasteena on vaikuttavuuden ja tunnettuuden lisäämiseksi nostaa jäsenmäärä aivan toiselle tasolle kuin se nykyään on. Uusia henkilöjäseniä saadaan vain tarjoamalla lisäarvoa jäsenyydelle. Me tarvitsemme entistä parempia, konkreettisia jäsenetuja. Nuoria jäseniä on saatava lisää ja se tarkoittaa myös liiton imagoon panostamista, uusien toimintaja osallistumismallien kehittämistä sekä palvelutarjonnan monipuolistamista. Kun jäsenmäärä saadaan tuntuvaan kasvuun palvelutarjonnan monipuolistumisen kautta, niin se tarkoittaa parempia resursseja myös edunvalvontaan. Liiton on kyettävä monipuolistamaan pientaloasukkaiden palvelutarjontaa, tämä voi tarkoittaa esimerkiksi yksilöllisempiä räätälöityjä palveluratkaisuja. 1.5 Järjestön strategia Järjestön strategiasta väitellyt tohtori Juha Heikkala jakaa strategian kolmeen osaan: kykyyn nähdä, tahtoon arvottaa ja tapaan toimia. Kyvyllä nähdä Heikkala tarkoittaa ennen kaikkea strategista ajattelua, kykyä nähdä järjestön toimintaympäristössä ja järjestöorganisaatiossa sellaisia mahdollisuuksia, ilmiöitä, muutoksia ja trendejä ja resursseja, joiden avulla organisaatio voi toteuttaa asettamansa pitkän aikavälin tavoitteet. Tahto arvottaa puolestaan viittaa niihin valintoihin, joita järjestö tekee toimintaympäristössä avautuvien mahdollisuuksien suhteen. Järjestön toimivuuden ja toiminta-ajatuksen kiinteyden kannalta on olennaista, että näitä valintoja tehdään tietoisesti ja että ne muodostavat yhteensopivan ja toimivan kokonaisuuden. Strategia on käytännön työkalu, tapa toimia. Strategia ei ole irrallinen asiakirja tai prosessi, vaan parhaimmillaan se on sisäänrakennettu osa järjestöä ja sen toimintakulttuuria. Se on ikään kuin silmälasit, joiden läpi järjestö ja sen toimijat havainnoivat toimintaansa ja toimintaympäristöään, joiden läpi päätöksiä tehdään, toimenpiteitä suunnitellaan ja tavoitteiden toteutumista arvioidaan Omakotiliiton strategia Liiton strategiatyö aloitettiin hallituksen suunnitteluseminaarissa keväällä Suunnitteluseminaarin tulosten pohjalta on laadittu strategia ja visio 2020 asiakirja, joka hyväksyttiin hallituksen kokouksessa Strategia ja visio 2020 dokumentti annettiin tiedoksi liittovaltuustolle Valtuusto päätti, että tämän dokumentin pohjalta laaditaan tiivistetty strategia-asiakirja. Joulukuussa samana vuonna liittohallitus nimitti kehittämistyöryhmän työstämään erilaisia välineitä strategian toteuttamiseksi. Liiton kehittämistyöryhmän aloitteesta aloitettiin strategiaa toteuttavan kehitysohjelman valmistelu. Uudistustarpeen kokonaisuuden selvittyä kehittämistyöryhmä on aloittanut myös liiton sääntövalmistelun, joka on edennyt samaan tahtiin kehitysohjelman laadinnan kanssa. Liiton 53

55 7 strategia ja visio 2020 asiakirjasta laadittiin tiivistelmä A 4 dokumentiksi. Tiivistetystä A4 strategiadokumentista on laadittu myös kansanomaisempi versio. 2. Toimintaympäristö 2.1 Järjestöanalyysi Järjestöanalyysin tehtävänä on ollut arvioida sitä kysymystä, että mihin Omakotiliittoa tarvitaan? Miksi juuri Omakotiliittoon kannattaa kuulua? Keitä ovat jäsenemme ja miksi he ovat jäseniämme? Millaisia jäsenryhmiä meillä on ja onko palvelut segmentoitu eri ryhmille? Ja mikä voisi olla liiton tuoteportfolio? Uudistustyössä on pyritty hahmottamaan nykyistä toimintatilannetta edellä mainittujen kysymysten asettelujen kautta. Uudistustyössä on arvioitu myös toimintaympäristön muutoksia ja millaisia haasteita niistä Omakotiliitolle aiheutuu. Voivatko globaalit muutokset aiheuttaa tarpeita muutoksiin myös Omakotiliiton toiminnassa? Kansalliset tekijät vaikuttavat suoremmin liiton toimintaan, niistä voisi mainita rahoittajien ja muiden alan toimijoiden tilanteen, sidosryhmät ja lainsäädännön. Uudistustyössä on tehty vertailuja toisiin vastaaviin järjestöihin ja analysoitu liiton organisaatiorakennetta. Vastaako se tämän hetken tarpeita ja kyetäänkö nykyisen organisaatiorakenteen välityksin tukemaan liiton elinvoimaisuutta ja menestystä. Analysoinnin jälkeen on voitu arvioida lähtökohtia toiminnan kehittämiselle Jäsenmarkkinat Pientaloissa, joita on yli 1,5 miljoonaa, sisältäen myös rivitaloasunnot, asuu reilusti yli 2 miljoonaa suomalaista. Vapaa-ajan asuntoja on tämän lisäksi noin 0,5 miljoonaa. Näille potentiaalisille jäsenmarkkinoille on tullut ja on tulossa monenlaisia palvelujen tarjoajia. Kehittämistyöryhmä on nähnyt, että liitolla on erinomaiset mahdollisuudet menestyä näillä jäsenmarkkinoilla, jos vain päätetään määrätietoisesti ryhtyä toimiin potentiaalin hyödyntämiseksi Mitä jäsenistö haluaa? Omakotiliitto on lukuisissa tilaisuuksissa ja seminaareissa selvittänyt jäsenistön toiveita ja tarpeita. Viimeisen kolmen vuoden aikana on selvinnyt seuraavia jäsenistön tarpeita ja toiveita. He ovat toivoneet enemmän asiantuntijuutta ja oikeaa tietoa, alue- ja organisaatiouudistusta, ammattimaisuutta toimintaan, jalkautumista kentälle, jäsenmaksulle vastinetta ja hyötyä, jäsenetuja ja palveluja, järjestelmän toimivuutta, järjestökoulutusta, jäsenhankintamateriaalia, vaikuttavampaa edunvalvontaa, kaksikielisyyttä ja tunnettuuden parantamista Mitä piirit toivovat? Piirijärjestöjen edustajille, lähinnä puheenjohtajille, on toteutettu kolme eri kyselyä piirien tämän hetken toiminnan tilasta ja tulevaisuuden toiveista. Kaikki piirien puheenjohtajat ovat olleet harvinaisen yksituumaisia uudistustarpeen olemassaolosta. Piirien toiminnan tasossa piirien puheenjohtajat avoimesti totesivat olevan paljon parannettavaa. Kyselyjen perusteella keskeisiksi 54

56 8 toiveiksi tuli ammattimaisen toiminnan lisääminen piireissä ja yleisen resurssitilanteen parantaminen. 3. Kehitysohjelma vuosille Kehitysohjelmalla toteutetaan strategisia tavoitteita erityisesti järjestön rakenteellisten muutosten avulla. Kehitysohjelma on luonteeltaan ohjeellinen perusteluasiakirja ja taustamuistio, ei sitova kehittämisasiakirja. Kehittyäkseen ja turvatakseen asemansa liiton on noustava seuraavalle tasolle. Suomen Omakotiliiton käynnistämä kehitysohjelman laadinta ja sitä seuraava toteuttaminen ovat liiton vuosikymmenen ja tulevaisuuden tärkein hanke. Kehitysohjelman avulla liiton johto pitää itsellään aloitteen olla mukana määrittämässä niin suomalaisen järjestöelämän kuin oman liiton kehitystä ja yhteisöllisyyden voimistamista tulevaisuudessa. Ohjelmalla tuetaan tehokkaammin uusia kolmannen sektorin toiminta- ja palvelumalleja. Kehitysohjelma-asiakirja on hyväksytty yksimielisesti jatkotyön pohjaksi hallituksen kokouksessa marraskuussa Kehitysohjelma perusteluasiakirjana esiteltiin Joensuun liittovaltuuston kokouksessa , ja sen mukaiset toimenpiteet hyväksyttiin kehitystyön rungoksi valtuuston kokouksessa Uudistamisen tavoitteet Kehitysohjelman ja koko uudistamisprosessin tavoitteina on yhdistysten ja piirien toiminnan tukeminen ja kehittäminen. Tavoitteena on myös toiminnan laadullinen kehittäminen, toiminnan vetovoiman ja yleisen haluttavuuden ja liiton jäsenmäärän kasvattaminen. Tavoitteena uudistustyössä on selkeä organisaatiorakenne, joka parantaa koko liittoyhteisön näkyvyyttä, imagoa, painoarvoa ja vaikuttavuutta yhteiskunnassa. Kehitysohjelman tavoitteena on myös toisaalta uudistamalla rakentaa vahva yhteys jäsenkunnan, järjestötoiminnan ja liiton organisaation välille. Kehitysohjelman haasteena on vastata muuttuvan jäsenkunnan muuttuviin tarpeisiin ja odotuksiin ja näin turvata järjestön tulevaisuus ja elinvoimaisuus. Ohjelman aikana uusia toimintoja sovelletaan jatkuvasti käytäntöön arjen toiminnaksi Nykyinen operatiivinen organisaatio Operatiivinen nykyinen organisaatiorakenne toimenkuvineen on rakentunut asteittain kulloinkin vallinneen tilanteen mukaan. Kokonaisvaltaista harkintaa operatiivisen organisaatiorakenteen uudistamiseksi ei ole aiemmin tehty. Kehitysohjelmalla on tarkoitus esittää uuden organisaation perusta, johon Omakotiliiton tulevaisuuden operatiivinen toiminta rakentuu. 55

57 Kehitysohjelman uudistukset Kehitysohjelman keskeiset uudistukset voidaan toteuttaa ilman sääntömuutoksia. Kehitystyöryhmässä on arvioitu, että järjestöllisiin peruspilareihin ei kosketa. Kokemuksesta voidaan todeta, että jos kehitysprosessia lähdetään viemään säännöt edellä ja sillä tavoin, että muutoksilla puututaan esimerkiksi luottamuselinpaikkojen jakautumiseen, niin se todennäköisesti johtaisi tässä vaiheessa vain riitaisuuksiin järjestön sisällä. On tärkeää, että saadaan aikaan myönteinen kehityksen vyöry näiden nyt esitettyjen uudistusten kautta. On tärkeämpää päästä ottamaan todellisia ensi askeleita uudistuksen tiellä kuin pyrkiä totaaliseen muutokseen yhdellä kertaa Linjaorganisaatio Kehittämistyöryhmä esittää, että operatiivisessa organisaatiossa siirrytään autoritäärisestä rakennemallista linjaorganisaatioon, jossa kukin organisaation osa-alue vastuullisine toimijoineen vastaa oman toimialueensa toiminnasta ja sen tuloksista. Kukin organisaation osa-alue saa oman rahoituksensa talousarvioon ja on myös sen käytöstä vastuussa Hallinto ja edunvalvonta Hallinto- ja talousosasto vastaa liiton hallinnosta. Toiminnanjohtaja johtaa suoraan tätä organisaation osa-aluetta. Tähän organisaation osa-alueeseen esitetään sisällytettäväksi edunvalvontatoimi, jossa korostuu asiantuntijuus. Edunvalvonnasta vastaavat tekevät yhteistyötä organisaation järjestöpuolen toimijoiden kanssa. Taloudellisia resursseja tähän hallinnolliseen organisaation alueeseen saadaan osin jäsenmaksuista, mutta myös mahdollisen liiketoiminnan tuotoista Järjestötoiminta Järjestötoiminta organisaation osa-alueena on liiton keskeisintä toimintaa. Puhutaan Omakotiliiton ydintoiminnasta, omakotiyhdistystoiminnasta, ja sen paikallisesta, alueellisesta ja valtakunnallisesta ulottuvuudesta. Järjestötoiminnan yksikkö johtaa aluetoimistoverkostoa ja vastaa järjestön elinkelpoisuudesta aluetoimistojen avulla. Järjestötoimintaan kuuluvat aluetoimistot tekevät kiinteää yhteistyötä alueen piirijärjestöjen kanssa. Järjestöyksikkö huolehtii aluetoimistojen kouluttamisesta yhteistyössä liiketoimintayksikön kanssa. Järjestöyksikkö myös tukee alueellista ja paikallista edunvalvontatyötä yhteistyössä liiton edunvalvontavastaavien kanssa. Järjestöyksikkö organisaation osa-alueena tukee aluetoimistoja ja sitä kautta piirejä järjestöllisten tavoitteiden saavuttamisessa. Aluetoimistot tekevät toimihenkilöiden toimesta tavanomaista tavoitteellista järjestötyötä alueellaan. Järjestötoimintaa kehitetään piiri- ja paikallistoimintaa tukevalla tavalla. Piireillä on alueensa tuntijana merkittävä rooli aluetoimistojen ohjaamisessa. 56

58 Liiketoiminta Liiketoimintayksikkö vastaa kaikesta siitä toiminnasta, joka on parempi toteuttaa liiketoiminnan periaatteiden mukaan. Näitä ovat koulutus, kustannustoiminta, markkinointi, messuosallistuminen, projektit, varainhankinta, verkkokauppa ja yhteistyökumppanit. Liiketoimintalohkon vastuulla olevaa toimintaa toteutetaan mahdollisesti yhtiömuotoisesti. Palveluyhtiön kautta saatava mahdollinen voitto tuloutetaan järjestötoiminnan organisaatioon ja sitä kautta jäsenistölle elinvoimaisen toiminnan edistämiseen ja esimerkiksi edunvalvontatyöhön Vapaa-ajan asukkaiden järjestötoiminta Liittokokouskaudella panostetaan vahvasti liiton vapaa-ajan asumisen järjestötoiminnan kehittämiseen. Mikäli toiminta saadaan käyntiin vauhdilla, liitossa voidaan harkita toiminnalle oman yksikön perustamista. Vapaa-ajan asukkaiden yksikkö organisaation osa-alueena keskittyisi vapaa-ajan asumisen kysymyksiin. Omakotiliiton jäsenyhdistysten jäsentalouksista noin 40 %:lla on myös vapaa-ajan asunto. Tätä kautta myös omakotitaloissa asuvat omakotiyhdistyksissä jäseninä olevat henkilöt hyötyisivät tämän järjestölohkon työstä ja tuloksista Aluetoimistoverkosto Kehittämistyöryhmä esittää, että tulevaisuudessa perustetaan neljä aluetoimistoa, joihin rekrytoidaan liiton toimesta tarvittava henkilökunta. Aluetoimiston toiminta-alueeseen kuuluu useampi piiri. Aluetoimistojen perustamisella ei ole vaikutusta nykyiseen piiriorganisaatiorakenteeseen. Aluetoimistoista voidaan käyttää nimitystä Omakotiliitto Etelä-Suomi, Omakotiliitto Länsi-Suomi, Omakotiliitto Itä-Suomi ja Omakotiliitto Pohjois-Suomi. Aluetoimistot auttavat ja tukevat toimialueensa piirejä muun muassa alueellisessa edunvalvontatyössä ja projektitoiminnassa. Toimiston henkilökunta voi yhteistyössä piirin edustajien kanssa laatia vaikka lausunnon maakuntakaavaehdotuksesta. Aluetoimistot tukevat myös yhteistyössä piirien kanssa paikallisia jäsenyhdistyksiä. Aluetoimistojen rekrytointiin panostetaan. Järjestöllisiä tavoitteita on saavutettava. Toisaalta toimihenkilöille tarjotaan menestymisen mahdollisuutta jäsenistön palvelutehtävissä. 57

59 11 Suomen Omakotiliiton ehdotettu aluetoimistoverkosto Mitä hyvää tästä seuraa? Mikä muuttuu? Operatiivisessa organisaatiossa uudistaminen tarkoittaa vastuiden selkeytymistä ja tuloshakuisuutta. Varsinainen järjestötoiminta ja liiketoiminta pidetään erillään. Tällä hetkellähän toimistolla pyritään perinteisen järjestötoiminnan ohessa huolehtimaan esimerkiksi markkinoinnista. Organisaatiosta pyritään luomaan tällä uudistuksella nykyistä uudistuskykyisempi, luovempi, vapaampi ja sallivampi organisaatio. Uudistunut operatiivinen organisaatio toimii tiiviinä yhteistoimintaa harjoittavana kokonaisuutena ja organisaation osa-alueiden kokonaisvastuiden kautta. Vapaus tässä mallissa tarkoittaa samalla suurempaa vastuuta. Alueellinen toiminta saa uudistuksen myötä ison harppauksen eteenpäin. Aluetoimistot tulevat tukemaan piirejä ja näiden jäsenyhdistyksiä niiden järjestötyössä. Ammattimaisuuden lisääntyminen tarkoittaa myös yhteistyöhön perustuvan ohjauksen, valvonnan ja toiminnan lain mukaisuuden edistämistä. Vapaaehtoistyö saa tuekseen liiton ammattilaisia. Aluetoimistojen yhteyteen perustetaan piirien edustajista johto- tai ohjausryhmiä alueellisen näkökulman huomioon ottamiseksi toiminnassa. 58

SUOMEN OMAKOTILIITTO ry Hallitus

SUOMEN OMAKOTILIITTO ry Hallitus SUOMEN OMAKOTILIITTO ry Hallitus VUOSIKERTOMUS 2012 2 18.5.2013 Suomen Omakotiliitto ry VUOSIKERTOMUS 2012 SISÄLLYS 1. TEHTÄVÄ, LIITON OLEMUS JA TOIMINTA-AJATUS... 3 2. UUDISTUVA JA KASVAVA OMAKOTILIITTO...

Lisätiedot

SUOMEN OMAKOTILIITTO ry Hallitus VUOSIKERTOMUS 2011

SUOMEN OMAKOTILIITTO ry Hallitus VUOSIKERTOMUS 2011 SUOMEN OMAKOTILIITTO ry Hallitus VUOSIKERTOMUS 2011 2 10.3.2012 Suomen Omakotiliitto ry VUOSIKERTOMUS 2011 Sisällysluettelo TOIMINTA-AJATUS TOIMINNAN LÄHTÖKOHTANA... 3 Hyvä hallinto kasvavassa liittoyhteisössä...

Lisätiedot

SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS

SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS PÖYTÄKIRJA 1 (5) SUOMEN KIINTEISTÖLIITTO RY:N VARSINAINEN LIITTOKOKOUS Aika Lauantai 24.4.2010 klo 9.30-11.35 Paikka Sokos Hotel Lappee, kokoustila Saimaa, Brahenkatu 1, Lappeenranta Läsnä Liitteen mukaan

Lisätiedot

Pentti Heikkurinen. Vapaa-ajan asukkaiden Liitto ry, VAAL Sähköposti toimisto@vaal.fi Internet www.vaal.fi HALLITUKSEN KOKOUKSEN ESITYSLISTA

Pentti Heikkurinen. Vapaa-ajan asukkaiden Liitto ry, VAAL Sähköposti toimisto@vaal.fi Internet www.vaal.fi HALLITUKSEN KOKOUKSEN ESITYSLISTA Vapaa-ajan asukkaiden Liitto ry, VAAL Sähköposti toimisto@vaal.fi Internet www.vaal.fi HALLITUKSEN KOKOUKSEN ESITYSLISTA 5.2.2015/ph Hallituksen kokous 1/2015 Arvoisa hallituksen jäsen Vapaa-ajan asukkaiden

Lisätiedot

SUOMEN OMAKOTILIITTO ry. Hallitus VUOSIKERTOMUS 2010

SUOMEN OMAKOTILIITTO ry. Hallitus VUOSIKERTOMUS 2010 SUOMEN OMAKOTILIITTO ry Hallitus VUOSIKERTOMUS 2010 2 24.3.2011 Suomen Omakotiliitto ry VUOSIKERTOMUS 2010 Sisällysluettelo TOIMINNAN LÄHTÖKOHDAT... 3 Hyvä hallinto kasvavassa liittoyhteisössä... 3 Käytännön

Lisätiedot

Uudenmaan Martat ry SYYSKOKOUS ESITYSLISTA

Uudenmaan Martat ry SYYSKOKOUS ESITYSLISTA Uudenmaan Martat ry SYYSKOKOUS ESITYSLISTA Aika: lauantai 21.11.2015 Paikka: Satakuntatalon Kiltasali, Lapinrinne 1, Helsinki klo 9.30 klo10.45 klo 12.00 klo 13.00 Ilmoittautuminen ja kokousedustajien

Lisätiedot

Järjestötiedote 3/2015

Järjestötiedote 3/2015 10.3.2015 Järjestötiedote 3/2015 Jakelu: Omakotiliiton jäsenjärjestöjen (piirit, yhdistykset) hallitusten jäsenet, noin 1120 vastaanottajaa. Järjestötiedote lähetetään sähköpostitse käytettäväksi sisäisessä

Lisätiedot

SUOMEN OMAKOTILIITTO ry

SUOMEN OMAKOTILIITTO ry SUOMEN OMAKOTILIITTO ry VUOSIKERTOMUS 2009 2 Suomen Omakotiliitto ry VUOSIKERTOMUS 2009 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS... 3 Hyvä yhdistyshallinto... 3 Pientaloasukkaiden edunvalvontaa... 4

Lisätiedot

SUOMEN KOTISEUTULIITTO ESITYSLISTA 2015/9 Hallitus 13.11.2015 Sivu 1 / 5

SUOMEN KOTISEUTULIITTO ESITYSLISTA 2015/9 Hallitus 13.11.2015 Sivu 1 / 5 Hallitus 13.11.2015 Sivu 1 / 5 Aika: perjantai 13.11.2015 klo 12.30 Paikka: Suomen Kotiseutuliiton toimisto Läsnä Puheenjohtaja: Kirsi Moisander ( ) Varapuheenjohtaja: Raimo Sailas ( ) Jäsenet: Annukka

Lisätiedot

Hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen.

Hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Aika 10.3.2015 klo 18:00 1/6 Paikka Wanha WPK, Koskitie 1, Huittinen LÄSNÄ: HALLITUS Vainio Kai puheenjohtaja Läsnäolo-oikeutetut - Esittelijä ja sihteeri Tervakangas Matti Tenhunen Pertti Ansio Juho Friberg

Lisätiedot

Varsinainen liittokokous alkaa

Varsinainen liittokokous alkaa KUUROJEN LIITTO RY ESITYSLISTA 1 (5) Varsinainen liittokokous Aika 11.6.2016 Paikka Porin Yliopistokeskus, Pohjoisranta 11, 28101 Pori Lounas klo 12.00-13.00 Kahvi klo 15.30 16.00 9.00 10.00 Edustajavaltakirjojen

Lisätiedot

KEVÄTLIITTOKOKOUS 2014

KEVÄTLIITTOKOKOUS 2014 2 (12) KEVÄTLIITTOKOKOUS 2014 Aika Perjantai 21.3.2014 klo 8.17 8.48 Paikka Läsnä Jyväskylän Paviljonki Simo Tarvainen, kokouksen puheenjohtaja Ari Keijonen, kokouksen sihteeri 40 muuta liiton jäsentä

Lisätiedot

Aika: Tiistaina 16.2.2010 klo 8.00 Paikka: Turun seudun musiikkiopisto, Mestarinkatu 2, Turku. 3 kerros.

Aika: Tiistaina 16.2.2010 klo 8.00 Paikka: Turun seudun musiikkiopisto, Mestarinkatu 2, Turku. 3 kerros. Turun seudun musiikkiopiston kannatusyhdistys- Understödsföreningen för Åbonejdens musikinstitut Mestarinkatu 2, 20810 Turku Hallituksen kokous 1/2010 Aika: Tiistaina 16.2.2010 klo 8.00 Paikka: Turun seudun

Lisätiedot

MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT

MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT 1 MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1. Yhdistyksen nimi on Pohjois-Karjalan Martat ry, josta käytetään näissä säännöissä nimitystä piiri. Piirin kotipaikka on Joensuu, ja se kuuluu

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

0. JOHDANTO... 2 1. JÄSEN- JA JÄRJESTÖTOIMINTA... 2 1.1. Jäsenkehitys... 2 1.2. Järjestökehitys... 2 1.3. Järjestöpalvelut... 2 1.3.1.

0. JOHDANTO... 2 1. JÄSEN- JA JÄRJESTÖTOIMINTA... 2 1.1. Jäsenkehitys... 2 1.2. Järjestökehitys... 2 1.3. Järjestöpalvelut... 2 1.3.1. SUOMEN OMAKOTILIITTO RY VUOSIKERTOMUS 2013 1 0. JOHDANTO... 2 1. JÄSEN- JA JÄRJESTÖTOIMINTA... 2 1.1. Jäsenkehitys... 2 1.2. Järjestökehitys... 2 1.3. Järjestöpalvelut... 2 1.3.1. Suunnitteluseminaari...

Lisätiedot

Kokouksen paikka ja ajankohta on ilmoitettu toimikauden alussa.

Kokouksen paikka ja ajankohta on ilmoitettu toimikauden alussa. PÖYTÄKIRJA 02/2012 Aika: Tiistai 23.10.2012 klo 16 18 Paikka: Veturitallit, nuortentila Vaihde Veturitallinkatu 6, 40100 Jyväskylä PÖYTÄKIRJA 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja Heidi Sahivaara avasi kokouksen

Lisätiedot

Hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen.

Hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Aika 7.7.2015 klo 12:30 1/5 Paikka Tulihukka-leiri, Mynämäen palloiluhalli, Urheilutie 9, Mynämäki LÄSNÄ: HALLITUS Vainio Kai puheenjohtaja Tervakangas Matti Tenhunen Pertti Ansio Juho Haapala Heikki Haikonen

Lisätiedot

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh.

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. Kaupunginhallitus 10 19.01.2015 Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten Kh 10 Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. 02 761 1110 Eduskuntavaalit toimitetaan

Lisätiedot

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 JOHTOSÄÄNTÖ sivu 1(6) KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 I JOHTOSÄÄNNÖN SOVELTAMISALA 1 Johtosäännössä määrätään siitä luottamusjohdon toiminnasta, joka ei sisälly sääntöihin,

Lisätiedot

Hämeen, Pirkanmaan ja Keski-Suomen vaalipiirin (III) vaalipiirikokous liittohallituksen jäsenehdokkaiden vaalia varten

Hämeen, Pirkanmaan ja Keski-Suomen vaalipiirin (III) vaalipiirikokous liittohallituksen jäsenehdokkaiden vaalia varten ESITYSLISTA/PÖYTÄKIRJA Hämeen, Pirkanmaan ja Keski-Suomen vaalipiirin (III) vaalipiirikokous liittohallituksen jäsenehdokkaiden vaalia varten Aika Lauantai 27.2.2016 klo 11.00 15.00 Paikka Läsnäolijat

Lisätiedot

Yhdistyksen puheenjohtaja Tuomo Tikkanen avaa kokouksen. Kokous valitsee kaksi puheenjohtajaa. Puheenjohtajiksi valittiin

Yhdistyksen puheenjohtaja Tuomo Tikkanen avaa kokouksen. Kokous valitsee kaksi puheenjohtajaa. Puheenjohtajiksi valittiin ESITYSLISTA 6.10.2015 1(6) AMMATILLISET OPETTAJAT AO ry VUOSIKOKOUS Aika Sunnuntai 15.11.2015 kello 9.00. Paikka Kokoustila Snellman & Kallavedet, Scandic Hotelli, Satamakatu 1, 70100 Kuopio I KOKOUKSEN

Lisätiedot

Hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen.

Hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Aika 11.3.2014 klo 18:00 Paikka Cumulus Rauma, Aittakarinkatu 9 1/5 LÄSNÄ: HALLITUS Vainio Kai puheenjohtaja Läsnäolo-oikeutetut - Tervakangas Matti Tenhunen Pertti Ansio Juho Friberg Harri Haapala Heikki

Lisätiedot

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY

SUOMEN GOLFKENTÄNHOITAJIEN YHDISTYS FINNISH GREENKEEPERS ASSOCIATION RY Hallituksen sääntömuutosehdotus kevätkokoukseen 2012 7 Jäsenmaksut Yhdistyksen syyskokous päättää jäsenmaksuista hallituksen esityksen perusteella. A-, B- ja C-jäsenillä sekä kannatusjäsenillä voi olla

Lisätiedot

Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B

Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B ETELÄ KAJAANIN KYLÄT RY PÖYTÄKIRJA 1(5) VUOSIKOKOUS 31.3.2015 Aika Tiistai 31.3.2015 klo 18: Paikka Toimitupa Murtsikka, Murtomäentie 1003 B Osallistujat Fordell Pertti Juntunen Raija Kauppinen Esko Kallio

Lisätiedot

Järjestötiedote 6/2014

Järjestötiedote 6/2014 11.11.2014 Järjestötiedote 6/2014 Jakelu: Omakotiliiton jäsenjärjestöjen (piirit, yhdistykset) hallitusten jäsenet, noin 1070 vastaanottajaa. Järjestötiedote lähetetään sähköpostitse käytettäväksi sisäisessä

Lisätiedot

Hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Kokouksen aluksi annettiin Pertti Tenhuselle tälle myönnetty liiton kultainen ansiomitali.

Hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Kokouksen aluksi annettiin Pertti Tenhuselle tälle myönnetty liiton kultainen ansiomitali. Aika 21.8.2014 klo 11:00 1/6 Paikka Jämin ilmailukeskus, Reima Center LÄSNÄ: HALLITUS Vainio Kai puheenjohtaja Tervakangas Matti Tenhunen Pertti Haapala Heikki Haikonen Markku Lehtonen Esko Lehtonen Kalle

Lisätiedot

MAOL-Kuopio ry Vuosikokous 9.10.2014

MAOL-Kuopio ry Vuosikokous 9.10.2014 MAOL-Kuopio ry Vuosikokous 9.10.2014 Sisällys Esityslista...1 Toimintakertomus 1.8.2013 31.7.2014...2 Esitys toimintasuunnitelmaksi 2014 2015...4 Tilinpäätös 31.7.2014...5 Talousarvio toimikaudelle 1.8.2014

Lisätiedot

Juniorien vapaapainin SM-kilpailut, 6.-7.11.1971, Kankaanpää ja Lappeenranta (KankU ja LrTU), 83 os.

Juniorien vapaapainin SM-kilpailut, 6.-7.11.1971, Kankaanpää ja Lappeenranta (KankU ja LrTU), 83 os. Juniorien vapaapainin SM-kilpailut, 6.-7.11.1971, Kankaanpää ja Lappeenranta (KankU ja LrTU), 83 os. 1. Kari Toivonen Helsingin Tarmo 2. Kari Keskinen Tampereen Voimailijat 3. Pekka Laakso Rauman Voimailijat

Lisätiedot

SUOMEN KOTISEUTULIITTO ESITYSLISTA 2015/3 Hallitus 25.3.2015 Sivu 1 / 6

SUOMEN KOTISEUTULIITTO ESITYSLISTA 2015/3 Hallitus 25.3.2015 Sivu 1 / 6 Hallitus 25.3.2015 Sivu 1 / 6 Aika: Keskiviikko 25.3.2015 klo 11.45 14.30 Paikka: Suomen Kotiseutuliiton toimisto Läsnä Puheenjohtaja: Kirsi Moisander ( ) Varapuheenjohtaja: Raimo Sailas ( ) Jäsenet: Annukka

Lisätiedot

Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kapernaumin Kyläyhdistys Ry. Se on kaupunginosayhdistys, jonka kotipaikka on Seinäjoen kaupunki. 2. Tarkoitus ja

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2014 1 Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2014 1 Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2014 1 Kokoustiedot Aika Torstai 22.5.2014 klo 10.07 10.10 Perjantai 23.5.2014 klo 9.02 10.06 ja 13.31 14.39 Paikka Kuntatalo, iso luentosali ja neuvotteluhuoneet Toinen

Lisätiedot

Pietarsaaren lukion oppilaskunnan säännöt. Sisällysluettelo. Sivu 1

Pietarsaaren lukion oppilaskunnan säännöt. Sisällysluettelo. Sivu 1 Sisällysluettelo 1. Nimi, kotipaikka ja kieli... 2 2. Tarkoitus... 2 3. Toiminnan laatu... 2 4. Jäsenet... 2 5. Oppilaskunnan johto... 2 6. Oppilaskunnan yleiskokouksen aika, koollekutsuminen sekä laillisuus

Lisätiedot

Savo-Karjalan AM sprintti Liperin Käsämässä tulokset 19.08.2012

Savo-Karjalan AM sprintti Liperin Käsämässä tulokset 19.08.2012 1 Savo-Karjalan AM sprintti Liperin Käsämässä tulokset 19.08.2012 H21 3.0 km (Lähti: 7, Keskeytti: 0, Hylätty: 0) 1. Aaro Asikainen Kalevan Rasti 15.57 2. Santeri Silvennoinen Kalevan Rasti 16.55 +58 3.

Lisätiedot

Varapuheenjohtaja Anneli Heikkilä avasi kokouksen klo 17: 13

Varapuheenjohtaja Anneli Heikkilä avasi kokouksen klo 17: 13 Anarkistimartat ry Anarkistmarthorna rf rek.nro 198.144 Aika: Vuosikokous torstaina 28.2.2013 klo 17-19:30. Paikka: Uudenmaan Marttojen 6.krs Sali, Lapinlahdenkatu 3, Helsinki. VUOSIKOKOUKSEN ESITYSLISTA

Lisätiedot

SUOMEN PYSTYKORVAJÄRJESTÖ FINSKA SPETSKLUBBEN RY

SUOMEN PYSTYKORVAJÄRJESTÖ FINSKA SPETSKLUBBEN RY SUOMEN PYSTYKORVAJÄRJESTÖ FINSKA SPETSKLUBBEN RY VUOSIKOKOUS 16.3. 2013 klo 14.00 Tampereella, Hotelli Rosendahlissa, Pyynikintie 13 PÖYTÄKIRJA 1 24 1. KOKOUKSEN AVAUS Suomen Pystykorvajärjestön puheenjohtaja

Lisätiedot

Perjantai 5.9.2003 kello 12.00-12.55

Perjantai 5.9.2003 kello 12.00-12.55 VALTIOVARAINVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 23/2003 vp Perjantai 5.9.2003 kello 12.00-12.55 Läsnä pj. Olavi Ala-Nissilä /kesk vpj. Matti Ahde /sd jäs. Eva Biaudet /r Jyri Häkämies /kok Jari Koskinen /kok Pekka Kuosmanen

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka SÄÄNNÖT Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry ja sitä kutsutaan näissä säännöissä yhdistykseksi.

Lisätiedot

Hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen.

Hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Aika 15.3.2016 klo 18:00 1/5 Paikka Kauttuan Klubi, Sepäntie 3, Kauttua LÄSNÄ: HALLITUS Vainio Kai puheenjohtaja Tervakangas Matti Tenhunen Pertti Friberg Harri Henttinen Kari Lammensalo Pasi Lehtonen

Lisätiedot

Valtuuston sääntömääräinen kevätkokous

Valtuuston sääntömääräinen kevätkokous Valtuusto 13.5.2016 Sivu 1 / 5 Valtuuston sääntömääräinen kevätkokous Aika: perjantai 13.5.2015 klo 16.00 Paikka: Jyväskylän yliopiston Ruusupuisto, Helena-sali, Alvar Aallon katu 9, Jyväskylä Osanottajat

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

METSÄLIITTO OSUUSKUNTA PÖYTÄKIRJA 89 Edustajisto. Y-tunnus 0116300-4 4.5.2011 1 (7) Metsätapiolan auditorio, Revontulentie 6, Espoo

METSÄLIITTO OSUUSKUNTA PÖYTÄKIRJA 89 Edustajisto. Y-tunnus 0116300-4 4.5.2011 1 (7) Metsätapiolan auditorio, Revontulentie 6, Espoo Y-tunnus 0116300-4 4.5.2011 1 (7) EDUSTAJISTON KOKOUS Aika Keskiviikkona 4.5.2011 kello 15.00 Paikka Metsätapiolan auditorio, Revontulentie 6, Espoo Läsnä Aalto Tero Aikkinen Ilmari Alatalo Matti Björkenheim

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

2. Todettiin kokous laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.

2. Todettiin kokous laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. KASKELAN OMAKOTIYHDISTYS RY VUOSIKOKOUS AIKA Tiistai 21.5.2013 klo 18.30 PAIKKA LÄSNÄ Skomarsin torppa, Hakunila Markku Loikkanen (pj) Sirkka Luukkanen Marjukka Kallio Markku Kallio Reino Raijos Sirkku

Lisätiedot

SUOMEN KOTISEUTULIITTO PÖYTÄKIRJA 2015/6 Hallitus 16.6.2015 Sivu 1 / 5

SUOMEN KOTISEUTULIITTO PÖYTÄKIRJA 2015/6 Hallitus 16.6.2015 Sivu 1 / 5 Hallitus 16.6.2015 Sivu 1 / 5 Aika: 16.6.2015 klo 13.00 14.40 Paikka: Hotelli Atlas, Kuopio Läsnä Puheenjohtaja: Kirsi Moisander (-) Varapuheenjohtaja: Raimo Sailas (-) Jäsenet: Annukka Alppi (x) Rauno

Lisätiedot

Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous 5.8.2016

Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous 5.8.2016 KOKOUSKUTSU Helsinki 19.5.2016 Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous 5.8.2016 Suomen Kotiseutuliiton vuosikokous pidetään perjantaina 5.8.2016 klo 14.00 Kajaanissa. Kokouspaikka on Kaukametsän kongressi-

Lisätiedot

TIKKAKISA Henkilökohtainen miehet AKT Kesäpäivät 2013, Kajaani

TIKKAKISA Henkilökohtainen miehet AKT Kesäpäivät 2013, Kajaani TIKKAKISA Henkilökohtainen miehet AKT Kesäpäivät 2013, Kajaani Sijoitus Etunimi Sukunimi Joukkue Tulos 1 Seppo Lehtonen Jokilaakso 104 / 2 40 2 Kai Rimpineva Imatra 002 39 3 Matti Syvälä Tampere 005 36

Lisätiedot

Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen. Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1.

Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen. Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1. PÖYTÄKIRJA 1(6) VARSINAINEN KOKOUS V. 2011 Aika 24.5.2011 klo 18.30 19.40 Paikka Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1. 1. Kokouksen avaus

Lisätiedot

Esityslista. Asiakirja 5

Esityslista. Asiakirja 5 Esityslista kirja 5 ESITYSLISTA AIKA 17.-18.11.2012, kokous alkaa lauantaina 17.11. klo 11.30 PAIKKA Kouvolan kaupungintalo, Torikatu 10 45100 Kouvola LÄSNÄ Valtuutetut kokousedustajat, yhdistyksen puheenjohtajat

Lisätiedot

Aika: 13.1.2012 klo 18.00 Paikka: Tampere, Joukahaisenkatu 7, Tampereen uintikeskuksen kahvio

Aika: 13.1.2012 klo 18.00 Paikka: Tampere, Joukahaisenkatu 7, Tampereen uintikeskuksen kahvio Scuba do ry VUOSIKOKOUS 2012 Aika: 13.1.2012 klo 18.00 Paikka: Tampere, Joukahaisenkatu 7, Tampereen uintikeskuksen kahvio Läsnä: Ari Immonen Petri Immonen Jussi Sila Annaleena Sila Veli-Matti Viitala

Lisätiedot

Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry

Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Suun Terveydenhoidon Ammattiliitto STAL ry Koulutettuja hammashoitajia, suun terveydenhoitoalan lähihoitajia ja suuhygienistejä sekä alan opiskelijoita edustava

Lisätiedot

KAUPAN ESIMIESVETERAANIT ry VUOSIKOKOUS. Paikka Baltic Princess laiva matkalla Helsingistä Tallinnaan Kokoustila 5 krs Aika 22.8.2012 alkaen klo 19.

KAUPAN ESIMIESVETERAANIT ry VUOSIKOKOUS. Paikka Baltic Princess laiva matkalla Helsingistä Tallinnaan Kokoustila 5 krs Aika 22.8.2012 alkaen klo 19. KAUPAN ESIMIESVETERAANIT ry VUOSIKOKOUS Pöytäkirja Paikka Baltic Princess laiva matkalla Helsingistä Tallinnaan Kokoustila 5 krs Aika 22.8.2012 alkaen klo 19.00 Läsnä osanottajaluettelossa mainitut 55

Lisätiedot

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT VARSINAIS-SUOMEN MUISTIYHDISTYS RY

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT VARSINAIS-SUOMEN MUISTIYHDISTYS RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT VARSINAIS-SUOMEN MUISTIYHDISTYS RY 1 SÄÄNNÖT NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALUE 1 Yhdistyksen nimi on Varsinais-Suomen Muistiyhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Turun kaupunki ja sen

Lisätiedot

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design.

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design. Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry Hallituksen työjärjestys I luku Yleisiä säännöksiä 1 Soveltamisala. Sen lisäksi, mitä Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry (TOKYO ry) säännöissä

Lisätiedot

Yhdistys voi harjoittaa kustannustoimintaa sekä muistoesineiden myyntiä ja järjestää maksullisia tilaisuuksia, arpajaisia ja rahankeräyksiä.

Yhdistys voi harjoittaa kustannustoimintaa sekä muistoesineiden myyntiä ja järjestää maksullisia tilaisuuksia, arpajaisia ja rahankeräyksiä. KAAKKOIS-SUOMEN EPILEPSIAYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALUE 1 Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Epilepsiayhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki ja sen toimialueena

Lisätiedot

Hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen.

Hallituksen puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Aika 11.5.2015 klo 17:00 1/5 Paikka Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto, Tuijussuontie 10, Raisio LÄSNÄ: HALLITUS Vainio Kai puheenjohtaja Läsnäolo-oikeutetut - Esittelijä ja sihteeri Tervakangas Matti Tenhunen

Lisätiedot

Tulokset viesti SKAL ja Taksiliiton mestaruusviesti

Tulokset viesti SKAL ja Taksiliiton mestaruusviesti SKAL ja Taksiliiton mestaruusviesti Kauhajoella 22.3.2015 T U L O K S E T Kauhajoen Karhu *Kilpailun sarjat: *M150 ; M1501 ; M1502 ; M1503 ; M151 ; M1511 ;

Lisätiedot

SUOMEN OMAKOTILIITTO RY TOIMINTASUUNNITELMA 2015

SUOMEN OMAKOTILIITTO RY TOIMINTASUUNNITELMA 2015 SUOMEN OMAKOTILIITTO RY TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1 0. JOHDANTO... 2 1. JÄSEN- JA JÄRJESTÖTOIMINTA... 2 1.1. Järjestöpalvelut... 2 1.2. Jäsenpalvelut... 2 2. EDUNVALVONTA... 3 2.1. Edunvalvontatavoitteet...

Lisätiedot

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY:N SÄÄNNÖT Hyväksytty liittokokouksessa 1.9.2013. Rekisteröity Patentti- ja rekisterihallituksessa 12.2.2014.

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY:N SÄÄNNÖT Hyväksytty liittokokouksessa 1.9.2013. Rekisteröity Patentti- ja rekisterihallituksessa 12.2.2014. SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY:N SÄÄNNÖT Hyväksytty liittokokouksessa 1.9.2013. Rekisteröity Patentti- ja rekisterihallituksessa 12.2.2014. 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen luonnonsuojeluliitto

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 1 Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 1 Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 1 Kokoustiedot Aika: 10.4.2014 klo 10.00 13.23 Paikka: Kuntatalo Kommunernas hus Toinen linja 14, Helsinki Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 2 Sisällysluettelo

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2006

TOIMINTAKERTOMUS 2006 TOIMINTAKERTOMUS 2006 YLEISTÄ Vuosi 2006 oli OuLVI:n 44. toimintavuosi. Vuoden aikana järjestetty toiminta oli edellisten vuosien mukaista.tapahtumissa keskityttiin laatuun ja panostettiin tapahtumaympäristöön

Lisätiedot

Järjestötiedote 7/2014

Järjestötiedote 7/2014 30.12.2014 Järjestötiedote 7/2014 Jakelu: Omakotiliiton jäsenjärjestöjen (piirit, yhdistykset) hallitusten jäsenet, noin 1070 vastaanottajaa. Järjestötiedote lähetetään sähköpostitse käytettäväksi sisäisessä

Lisätiedot

TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 19. 20.1.1980 TAMPEREELLA Tampereen Työväen Nyrkkeilijät

TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 19. 20.1.1980 TAMPEREELLA Tampereen Työväen Nyrkkeilijät TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 19. 20.1.1980 TAMPEREELLA Tampereen Työväen Nyrkkeilijät 51 kg 67 kg 1. Antti Juntumaa Oulun Tarmo 1. Rainer Tapio Rovaniemen Reipas 2. Jukka Arola Otanmäen Työv.Urh. 2. Kalevi

Lisätiedot

KUUROJEN LIITTO RY PÖYTÄKIRJA 3 14

KUUROJEN LIITTO RY PÖYTÄKIRJA 3 14 Hallituksen kokous 1 (5) Aika 26.4.2014 klo 9.20 16.38 Paikka Jyväskylän Kuurojen yhdistys, Jyväskylä Läsnä Jaana Keski-Levijoki puheenjohtaja Jaana Aaltonen Elina Blundin Cecilia Hanhikoski Johan Hedrén

Lisätiedot

KoLVI Kouvolan LVI-yhdistys, KoLVI ry

KoLVI Kouvolan LVI-yhdistys, KoLVI ry Syyskokouksen pöytäkirja, verkkoversio 1. (3) SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS 2015 Aika: 11.11.2015 klo 17.30 Paikka: Ravintola Nevillen Kammari, Kouvola Läsnä: 15 jäsentä 1. Kokouksen avaus KoLVIn puheenjohtaja

Lisätiedot

51 kg 67 kg 1. Jouni Järvinen Turun Teräs 1. Kalevi Kosunen Oulun Tarmo 2. Matti Rissanen Kemin Into 2. Arto Varinen Kuopion Riento

51 kg 67 kg 1. Jouni Järvinen Turun Teräs 1. Kalevi Kosunen Oulun Tarmo 2. Matti Rissanen Kemin Into 2. Arto Varinen Kuopion Riento TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 14. 15.2.1970 LAHDESSA Lahden Kaleva 48 kg 67 kg 1. Jouni Järvinen Turun Teräs 1. Mauri Saarivaino Iisalmen Työväen Urheilijat 2. Hannu Miettinen Kuopion Riento 2. Jorma Pikkujämsä

Lisätiedot

Finnish Linux User Group PÖYTÄKIRJA 1 (2) FLUG ry PL 117, FIN-00181 HELSINKI flug-hallitus@xunil.fi 30.04.2003

Finnish Linux User Group PÖYTÄKIRJA 1 (2) FLUG ry PL 117, FIN-00181 HELSINKI flug-hallitus@xunil.fi 30.04.2003 Finnish Linux User Group PÖYTÄKIRJA 1 (2) FLUG ry YHDISTYKSEN KOKOUS Aika 30.04.2003 kello 19:00 Paikka OlutHuone WilliamK, Annankatu 3, Helsinki Läsnä Esko Wessman puheenjohtaja Ilpo Nyyssönen sihteeri

Lisätiedot

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO

A. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA, KIELET, TARKOITUS JA TOIMINTAMUOTO POHJOLA-NORDENIN NUORISOLIITTO RY:N SÄÄNNÖT hyväksytty 1.4.1995 kevätkokouksessa Lappeenrannassa muutettu 31.10.1998 syyskokouksessa Helsingissä muutettu 3.4.2009 kevätkokouksessa Helsingissä muutettu

Lisätiedot

Kokouksen esityslista

Kokouksen esityslista Kutsu sääntömääräiseen vuosikokoukseen Keski-Suomen Sukututkijat ry kutsuu jäsenensä sääntömääräiseen vuosikokoukseen, joka pidetään keskiviikkona 25.3.2015 klo 17.00 alkaen Jyväskylän maakunta-arkistossa.

Lisätiedot

Ilma-aseiden SM-kilpailut Merikarvia 2016. Tulokset ILMAHIRVI

Ilma-aseiden SM-kilpailut Merikarvia 2016. Tulokset ILMAHIRVI Ilma-aseiden SM-kilpailut Merikarvia 2016 Tulokset ILMAHIRVI Sarja S15 1. Antti Santakangas EH 183 2. Jesse Pöyliö La 164 3. Miko Mäkitalo La 159 4. Emmi Jauhiainen KS 157 5. Juuso Ahola La 156 Sarjassa

Lisätiedot

1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 16 jäsentä. 2 Päätösvaltaisuus Kokous todettiin päätösvaltaiseksi.

1 Nimenhuuto Toimitettiin nimenhuuto. Läsnä oli 16 jäsentä. 2 Päätösvaltaisuus Kokous todettiin päätösvaltaiseksi. LIIKENNE- JA VIESTINTÄVALIOKUNTA PÖYTÄKIRJA 1/2006 vp Torstai 9.2.2006 kello 12.00-12.45 Läsnä pj. Markku Laukkanen /kesk vpj. Matti Kangas /vas jäs. Leena Harkimo /kok Saara Karhu /sd Inkeri Kerola /kesk

Lisätiedot

Liitto voi hankkia ja omistaa kiinteää omaisuutta sekä vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja.

Liitto voi hankkia ja omistaa kiinteää omaisuutta sekä vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja. 1 SÄÄNNÖT 11.8.2010 NAISTEN VALMIUSLIITTO RY Nimi 1 Yhdistyksen nimi on Naisten Valmiusliitto ry, Kvinnornas Beredskapsförbund rf, josta jäljempänä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry

Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry Toimintakertomus vuodelta 2013 Nykytila: Yhdistyksemme jäsenmäärä kasvoi 14.11.1013 lähes kaksinkertaiseksi, kun Helsingin sosiaaliviraston henkilöstö

Lisätiedot

Aika: 18.10.2006, kello 18:00-21:22 Paikka: Lahdesjärven ABC Liikenneaseman kokoustilat, Tampere

Aika: 18.10.2006, kello 18:00-21:22 Paikka: Lahdesjärven ABC Liikenneaseman kokoustilat, Tampere Suomen Paaritaksit ry Perustamiskokous Aika: 18.10.2006, kello 18:00-21:22 Paikka: Lahdesjärven ABC Liikenneaseman kokoustilat, Tampere Läsnä: Tarmo Vuorinen, Tampere Markku Tuulinen, Pori Lauri Savolainen,

Lisätiedot

Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008

Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008 Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston toimintakertomus vuodelta 2008 YLEISTÄ Vuosi 2008 oli Tuusulan Metallityöväen ammattiosaston 32. toimintavuosi. Ammattiosastomme toiminta on ollut jälleen kuluneena

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS V U O D E L T A 2 0 11

TOIMINTAKERTOMUS V U O D E L T A 2 0 11 TOIMINTAKERTOMUS V U O D E L T A 2 0 11 1 SUOMEN HAUTAUSTOIMINNAN KESKUSLIITTO RY BEGRAVNINGSVERKSAMHETENS CENTRALFÖRBUND I FINLAND RF YLEISTÄ Liiton kotisivu: www.shk.fi Y-tunnus: 1480117-5 LIITTOKOKOUS

Lisätiedot

Liittokokousohjelma. 10 12.00 Liittokokoukseen ilmoittautuminen ja lounas Turun Messukeskus. Kiitospuhe Kunniamerkin saaja. 12.00 Liittokokous alkaa

Liittokokousohjelma. 10 12.00 Liittokokoukseen ilmoittautuminen ja lounas Turun Messukeskus. Kiitospuhe Kunniamerkin saaja. 12.00 Liittokokous alkaa MTK:n liittokokous Turun Messukeskuksessa perjantaina 29.6.2007 Liittokokousohjelma 10 12.00 Liittokokoukseen ilmoittautuminen ja lounas Turun Messukeskus Kiitospuhe Kunniamerkin saaja 12.00 Liittokokous

Lisätiedot

Pm-pilkki 25.3.2012 henkilökohtaiset tulokset

Pm-pilkki 25.3.2012 henkilökohtaiset tulokset Pm-pilkki 25.3.2012 henkilökohtaiset tulokset Nuoret alle 12 v 1. Pasi Autio Saarijärven Kaira 4 495 g Nuoret alle 15 v 1. Erik Pirtala Laukaan Ahvenpojat 5 310 g 2. Tiia Piekäinen Tikkakosken Kalamiehet

Lisätiedot

Etelä- Suomen judo PÖYTÄKIRJA 1(5) 6.11.2013. Hakunilan koulu, Hiirakkotie 9

Etelä- Suomen judo PÖYTÄKIRJA 1(5) 6.11.2013. Hakunilan koulu, Hiirakkotie 9 Etelä- Suomen judo PÖYTÄKIRJA 1(5) 6.11.2013 YHDISTYKSEN PERUSTAMISKOKOUS JA VUOSIKOKOUS Aika Paikka 3.11.2013 klo 14.00 Hakunilan koulu, Hiirakkotie 9 Kokousvirkailijat Maarit Kallio Katri Maijala Taavi

Lisätiedot

Yhdistyksen puheenjohtaja Teuvo Majamäki toivotti läsnäolijat tervetulleiksi VR Rakennusmestarit ry:n varsinaiseen vuosikokoukseen.

Yhdistyksen puheenjohtaja Teuvo Majamäki toivotti läsnäolijat tervetulleiksi VR Rakennusmestarit ry:n varsinaiseen vuosikokoukseen. 1 26.04.2003 VR RAKENNUSMESTARIT RY:n VARSINAISEN VUOSIKOKOUKSEN 26.04.2003 PÖYTÄKIRJA, SOKOS HOTEL LAKEUS, TORIKATU 2, 60100 SEINÄJOKI 1. Kokouksen avaus Yhdistyksen puheenjohtaja Teuvo Majamäki toivotti

Lisätiedot

SF-CARAVAN SAIMAAN SEUTU RY

SF-CARAVAN SAIMAAN SEUTU RY SF-CARAVAN SAIMAAN SEUTU RY TOIMINTAKERTOMUS 2013 Sivu 2 / 5 YLEISKATSAUS SF-Caravan Saimaan Seutu ry on perustettu 13.6.1970 ja se kuuluu jäsenjärjestönä SF-Caravan ry:een, joka on 17.5.1964 perustettu

Lisätiedot

Perjantai 04.09.2015 klo 09.00-9.14

Perjantai 04.09.2015 klo 09.00-9.14 PÖYTÄKIRJA 1 Kokousaika Kokouspaikka Perjantai klo 09.00-9.14 Puhelinkokous Läsnä Jäsen Uusitalo Merja, puheenjohtaja Keltto Pekka, varapj. Huhtamäki-Kuoppala Minna Kankaanpää Mauri Kuivila Leena Mäkinen

Lisätiedot

Pöytäkirja. Pirjo Riskilä (vara) x Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lapin piiri ry Mira Uusiportimo (vara)

Pöytäkirja. Pirjo Riskilä (vara) x Mervi Kestilä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lapin piiri ry Mira Uusiportimo (vara) LAPIN LIITTO Pöytäkirja 5.4.2013 Järjestöneuvottelukunnan 2. kokous Aika: 5.4.2013 klo 9.00-11.00 Paikka: Lapin liitto Osallistujat: Läsnä Poissa Nimi Järjestö x Raili Kerkelä Kemijärven Järjestökiehinen

Lisätiedot

EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY

EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY 1 EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY Hyväksytty yhdistyksen syyskokouksessa 25.11.2004 ja kevätkokouksessa 10.2.2005. Merkitty Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteriin 5.5.2006. 1 Nimi, kotipaikka ja

Lisätiedot

Keski-Suomen vapaa-ajan kalastajapiirin pilkkimestaruus kilpailut Äänekoski, Mämmen SEO-asema 24.3.2013 Kaloja sarjassa yhteensä 272,72 kg

Keski-Suomen vapaa-ajan kalastajapiirin pilkkimestaruus kilpailut Äänekoski, Mämmen SEO-asema 24.3.2013 Kaloja sarjassa yhteensä 272,72 kg Kaloja sarjassa yhteensä 272,72 kg 1. Marko Pollari YKK Miehet yleinen YKK yleinen 2. 10723 2. Esko Naukkarinen IPK Miehet yleinen IPK yleinen 1. 10089 3. Pekka Korhonen YKK Miehet yleinen YKK yleinen

Lisätiedot

VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY

VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY SÄÄNNÖT 1 (5) VANHUSTYÖN KESKUSLIITTO - CENTRALFÖRBUNDET FÖR DE GAMLAS VÄL RY 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Vanhustyön keskusliitto - Centralförbundet för de gamlas väl ry. Yhdistyksen kotipaikka

Lisätiedot

INNER WHEEL -PIIRIN SÄÄNNÖT

INNER WHEEL -PIIRIN SÄÄNNÖT 1 16.8.03 INNER WHEEL -PIIRIN SÄÄNNÖT 1. PIIRIN NIMI on Piiri Inner Wheel, Suomi. Nimen vahvistaa International Inner Wheelin hallitus, joka myös vahvistaa piirin rajat. Piirin jäseniä ovat kaikki piirissä

Lisätiedot

Aika lauantai 14.11.2015 klo 12.05-12.55 Paikka Ruissalon Kylpylä, Ruissalon puistotie 640, Turku

Aika lauantai 14.11.2015 klo 12.05-12.55 Paikka Ruissalon Kylpylä, Ruissalon puistotie 640, Turku 16.11.2015 1(5) YHDISTYKSEN SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN SYYSKOKOUS Aika lauantai 14.11.2015 klo 12.05-12.55 Paikka Ruissalon Kylpylä, Ruissalon puistotie 640, Turku 1 Kokouksen avaus 2 Läsnäolijoiden toteaminen 3

Lisätiedot

Sääntömääräinen vaalikokous Esityslista 26.11.2013. 2 Kokouksen laillisuus, päätösvaltaisuus ja läsnäolijoiden toteaminen

Sääntömääräinen vaalikokous Esityslista 26.11.2013. 2 Kokouksen laillisuus, päätösvaltaisuus ja läsnäolijoiden toteaminen Esityslista 26.11.2013 Kokouksen asiat 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen laillisuus, päätösvaltaisuus ja läsnäolijoiden toteaminen 3 Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta 4 Kokouksen pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

Pientaloalueiden valokuituratkaisut

Pientaloalueiden valokuituratkaisut Pientaloalueiden valokuituratkaisut 18.00 Valokuituratkaisut pientaloalueella ja uuden oppaan esittely; Katja Keränen, Omakotiliitto 18.30 Kuidut kodista; Jukka Laine, Fiberit Oy 19.00 Pitäjänmäellä rakentuu

Lisätiedot

Järjestötiedote 5/2015

Järjestötiedote 5/2015 26.5.2015 Järjestötiedote 5/2015 Jakelu: Omakotiliiton jäsenjärjestöjen (piirit, yhdistykset) hallitusten jäsenet, noin 1120 vastaanottajaa. Järjestötiedote lähetetään sähköpostitse käytettäväksi sisäisessä

Lisätiedot

Kokous todettiin päätösvaltaiseksi. Paikalla oli puheenjohtajan lisäksi 16 piirihallituksen jäsentä.

Kokous todettiin päätösvaltaiseksi. Paikalla oli puheenjohtajan lisäksi 16 piirihallituksen jäsentä. PIIRIHALLITUKSEN KOKOUS 1/12 ( Uusi piirihallitus ) Aika: 15.12.2011 klo 19.35 19.49 Paikka: Luonetjärven varuskuntakerho 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja Jouko Hyppönen avasi kokouksen klo 19.35. 2. Kokouksen

Lisätiedot

ALA OUNASJOEN ERÄSTÄJIEN VUOSIKOKOUS 2010

ALA OUNASJOEN ERÄSTÄJIEN VUOSIKOKOUS 2010 Ala-Ounasjoen Erästäjät PÖYTÄKIRJA Johtokunta Rovaniemi 17.2.2010 ALA OUNASJOEN ERÄSTÄJIEN VUOSIKOKOUS 2010 AIKA 17.2.2010 klo 18.00 PAIKKA Toimitalo, Erästäjänpolku OSALLISTUJAT Seuran jäseniä 25 liitteenä

Lisätiedot

OULUN INSINÖÖRIOPISKELIJAT OIO ry Kotkantie 1 90250 OULU. Yhdistyksen kotipaikka on Oulun kaupunki. Yhdistyksen tarkoituksena on jäsenistönsä

OULUN INSINÖÖRIOPISKELIJAT OIO ry Kotkantie 1 90250 OULU. Yhdistyksen kotipaikka on Oulun kaupunki. Yhdistyksen tarkoituksena on jäsenistönsä OULUN INSINÖÖRIOPISKELIJAT OIO ry Kotkantie 1 90250 OULU SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka 2 Yhdistyksen tarkoitus 3 Tarkoituksen toteuttaminen 4 Toiminnan tukeminen Yhdistyksen nimi on Oulun Insinööriopiskelijat

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

SUOMEN AKVARELLITAITEEN YHDISTYS RY 21.10.2014

SUOMEN AKVARELLITAITEEN YHDISTYS RY 21.10.2014 SUOMEN AKVARELLITAITEEN YHDISTYS R.Y:N SÄÄNNÖT Rekisteröity Patentti- ja rekisterihallituksessa 10.7.2009 ja 14.10.2009 (1 ja 5 ) SUOMEN AKVARELLITAITEEN YHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja toiminta-alue Yhdistyksen

Lisätiedot

2. Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Pirkko Kellokumpu-Lehtinen ja sihteeriksi Kaija Vasala.

2. Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin Pirkko Kellokumpu-Lehtinen ja sihteeriksi Kaija Vasala. PÖYTÄKIRJA Suomen Onkologiayhdistys Ry Sääntömääräinen syyskokous Aika: perjantai 28.8.2015, klo 16.00 Paikka: Tampere-talo, Tampere 1. Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 16.13 2. Kokouksen

Lisätiedot

Kokoukselle valitaan kolme (3) puheenjohtajaa, kolme (3) sihteeriä sekä kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa.

Kokoukselle valitaan kolme (3) puheenjohtajaa, kolme (3) sihteeriä sekä kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa. Kokouksen järjestyssääntö Edustajakokouksen esityslistan 4. kohdassa tehdyn päätöksen mukaisesti kokouksessa noudatetaan järjestäytymismuotojen ja menettelytapojen osalta seuraavaa järjestyssääntöä: 1

Lisätiedot

RL Nuorisotyöryhmän avoin kokous 3/13

RL Nuorisotyöryhmän avoin kokous 3/13 Aika 26.5.2013 klo: 9:00 Paikka Kiljava Käsiteltävät asiat Asia Otsikko 1. Kokouksen avaus ja järjestäytyminen 2. Työjärjestyksen hyväksyminen 3. Edellisen kokouksen pöytäkirjan tarkastaminen 4. Raksanuorten

Lisätiedot