OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TUTKIMUSTIEDONANTOJA 77

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TUTKIMUSTIEDONANTOJA 77"

Transkriptio

1 OIKEUSPOLIITTISEN TUTKIMUSLAITOKSEN TUTKIMUSTIEDONANTOJA 77 National Research Institute of Legal Policy. Research Communications. Rättspolitiska forskningsinstitutet. Forskningsmeddelanden. Marjukka Litmala & Kari Alasaari & Christa Salovaara-Karstu OIKEUSAPU-UUDISTUKSEN SEURANTATUTKIMUKSEN OSARAPORTTI II Helsinki 2007

2 SISÄLTÖ I TUTKIMUSHANKKEEN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT Johdanto Lakiuudistuksen tausta ja sisältö Oikeusavusta kansalaisoikeus Lakiuudistuksen tavoitteet Lain pääasiallinen sisältö Oikeusaputoiminnan organisointi Tutkimushankkeen lähtökohtia Lakiuudistuksen seurannasta ja arvioinnista Tutkimushankkeen lähtökohdat Oikeusapu-uudistuksen seuranta...20 II TILASTOTIETOJA OIKEUSAPUASIOISTA JA ASIAKKAISTA Asiamäärät oikeusaputoimistoissa Asiarakenne Toimenpiteet Asiakkaat Yksityisten avustajien antama julkinen oikeusapu...35 III OIKEUSAPU-UUDISTUS (II VAIHEEN) TUTKIMUSAINEISTOJEN VALOSSA Käräjätuomareiden käsityksiä oikeusavusta Tiedotus ja koulutus Oikeusaputoiminnan imago Oikeudellisten palvelujen saatavuus Yksityisten avustajien määräykset Oikeudenkäyntikuluista ja korvauksista määrääminen Julkinen puolustus, oikeusavun maksimiaika ja ratkaisupyynnöt Oikeusaputoimistojen asiakaskartoitus Tutkimusaineisto Yhteydenottajat Arvio käyttövarasta Asialuokitus, avun tarve ja asiaryhmä Yhteydenoton tulos Kysely asiakkaille Tutkimusaineisto Taustatietoja...71

3 3.3 Yleisarvioita oikeusavusta Asian laatu ja tarvittavat toimenpiteet Oikeudellisten palvelujen laatu ja saatavuus...80 IV YHTEENVETO...85 LÄHTEET...93 LIITE 1 Kysely käräjätuomareille...95 LIITE 2 Asiakaskartoitus LIITE 3 Kysely julkisen oikeusavun asiakkaille...103

4 I TUTKIMUSHANKKEEN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT 1 Johdanto Julkista oikeusapua koskeva sääntely uudistui kesäkuussa Vuoden 2003 alusta käynnistynyt Oikeusapu-uudistuksen seuranta- ja arviointitutkimus toteutettiin Oikeuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa oikeusministeriön aloitteesta. Tavoitteena on ollut seurata ja arvioida erilaisten aineistojen avulla oikeusapuuudistuksen vaikutuksia käytännössä suhteessa lakiuudistukselle asetettuihin tavoitteisiin. Hankkeen väliraportti valmistui keväällä Tuossa julkaisussa kuvattiin ja analysoitiin tilastomateriaalin, julkisille oikeusavustajille ja yksityisille avustajille suunnattujen kyselyjen sekä oikeusturvavakuutuksia myöntävien vakuutusyhtiöiden edustajille tehtyjen haastattelujen pohjalta uudistuksen vaikutuksia. Hankkeen jatkuessa kerättiin uusia tutkimusaineistoja. 2 Näitä ovat kaikille Suomen käräjäoikeuksien tuomareille suunnattu kysely sekä oikeusaputoimistojen asiakkaille suunnatut kaksi kyselyä. Käräjätuomareille suunnattu kysely toteutettiin maalis-huhtikuussa Ensimmäisessä niin sanotun asiakaskartoituksen vaiheessa tehtiin kysely kaikille Turunseudun ja Heinolan toimistoihin sekä Ilomantsin sivutoimistoon touko-kesäkuussa 2005 yhteyttä ottaneille. Näin riippumatta siitä, kirjattiinko yhteydenottajat toimistojen asiakkaiksi vai ei. Asiakaskartoituksen toisessa vaiheessa toteutettiin laajahko kysely kaikkien Suomen oikeusaputoimistojen asiakkaiksi loka-marraskuun vaihteessa 2005 yhden viikon kuluessa kirjautuneille henkilöille. Käsillä olevassa tutkimushankkeen toisessa osaraportissa on keskitytty kuvailemaan mainittujen kolmen tutkimusaineiston tuottamia tutkimustuloksia. Tämän tutkimusraportin yhteenvetoluvussa esitetään kuitenkin kootusti ja tiivistetysti kaikki koko hankkeen kuluessa kertyneet keskeisimmät tutkimustulokset. Lakiuudistuksen vaikutusten seurantaa pidettiin jo uudistusta valmisteltaessa tärkeänä. Eduskunta edellyttikin, että uudistuksen oikeuspoliittisten tavoitteiden toteutumisesta ja kustannusvaikutuksista järjestetään asianmukainen seuranta. Lisäksi eduskunta edellytti, että niin sanottuja ulkoprosessuaalisia asioita koskevan rajauksen eli muiden kuin tuomioistuinasioiden keskittäminen pelkästään oikeusaputoimistojen hoidettaviksi tarpeellisuus arvioidaan. Eduskunta edellytti myös, että oikeusaputoimistojen työmäärän kehitystä ja palvelujen alueellista saatavuutta seurataan. Samalla edellytettiin, että on 1 Litmala & Alasaari Ks. tutkimusaineistoista tarkemmin luku III.

5 2 huolehdittava ammattitaitoisen henkilökunnan riittävyydestä ja asianmukaisesta palkkauksesta. 2 Lakiuudistuksen tausta ja sisältö Oikeusavusta kansalaisoikeus Oikeusturva on kansalaisten perusoikeus. Lainsäädännön ja erilaisten oikeudellisten instituutioiden tehtävänä on antaa kansalaisille oikeusturvaa heidän oikeudellisissa ongelmissaan. Oikeusturva merkitsee muun muassa sitä, että yksityisillä henkilöillä on tarvittaessa varallisuusasemastaan riippumaton mahdollisuus turvautua pätevään oikeudelliseen asiantuntija-apuun. Oikeusturva merkitsee myös sitä, että henkilö saa asiansa tarvittaessa tuomioistuimen käsittelyyn. Nämä periaatteelliset lähtökohdat on ilmaistu tavallisia lakeja ylemmänasteisissa säädöksissä ja Suomea velvoittavissa kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa. Suomen perustuslain 6 takaa kansalaisten yhdenvertaisuuden lain edessä. Tämä edellyttää tarvittaessa myös oikeutta oikeusavustajan saamiseen maksutta. Suomen perustuslain mukaan myös käsittelyn julkisuus, oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja oikeus hakea muutosta sekä muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet kuuluvat kansalaisten perusoikeuksiin. Euroopan ihmisoikeussopimuksen (EIS) 6 artiklassa ja YK:n vuoden 1996 kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan yleissopimuksen (KP-sopimus) 14 artiklassa taataan jokaiselle oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin hänen oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan sekä häntä vastaan nostettua rikossyytettä koskevissa asioissa. Tämä merkitsee sopimusvaltiolle velvollisuutta huolehtia siitä, ettei henkilön varattomuus tai vähävaraisuus estä häntä turvautumasta asianmukaiseen oikeudenkäyntiin. Julkisen oikeusapujärjestelmän keskeisin tehtävä ja tavoite on taata kansalaisten yhdenvertainen oikeus pätevään oikeusapuun. Voimassa olevan järjestelmän perusta luotiin vuonna 1973, jolloin säädettiin lait yleisestä oikeusaputoiminnasta (88/1973) ja maksuttomasta oikeudenkäynnistä (87/1973). Perimmäisenä tarkoituksena oli saada varattomien ja vähävaraisten henkilöiden oikeusturva mahdollisimman kattavaksi riippumatta siitä, käsiteltiinkö oikeudellinen asia tuomioistuimessa vai sen ulkopuolella. Ennen mainittujen lakien voimaantuloa molemmat järjestelmät olivat olleet olemassa suppeampina ja eri 3 Tämä luku perustuu pääosin julkaisuun Litmala & Alasaari 2004.

6 muodoissa jo useita vuosikymmeniä. Ennen vuoden 1973 lakien voimaantuloa vähävaraisille suunnattuja varsinaisia kunnallisia oikeusaputoimistoja oli suurissa kaupungeissa yhteensä 12, jonka lisäksi useissa kaupungeissa ja kauppaloissa virkamiehet avustivat ja neuvoivat asiakkaita maksutta. Maaseudulta kunnallinen oikeusaputoiminta tosin puuttui kokonaan. Lakien voimaantulon jälkeen kunnalliset oikeusaputoimistot siirtyivät vapaaehtoisuuden pohjalta ja valtionavun turvin harjoittamaan yleistä oikeusaputoimintaa. Vuonna 1989 yleinen oikeusapu säädettiin kuntien lakisääteiseksi tehtäväksi. Vuoden 1976 lopussa oikeusaputoimistoja oli runsaassa puolessa (267) maan kunnista (461) ja toiminnan piiriin lukeutui siten lähtökohtaisesti noin kolme neljännestä maan väestöstä. Vuonna 1989 toimintaa oli jo 94 %:ssa (433) kunnista, joissa asui yhteensä 98 % maan väestöstä. (KM 1997:1.) Oikeusapujärjestelmää uudistettiin kesäkuun alusta 1998, jolloin lait yleisestä oikeusavusta (104/1998), maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain muuttamisesta (105/1998) ja valtion oikeusaputoimistoista (106/1998) tulivat voimaan. Tämän uudistuksen myötä vastuu yleisen oikeusavun järjestämisestä siirrettiin kunnilta valtiolle. Maksuton oikeudenkäynti rajoittui nimensä mukaisesti ainoastaan tuomioistuimissa käsiteltäviin asioihin. Yleinen oikeusapu ja maksuton oikeudenkäynti olivat monin osin rinnakkaisia järjestelmiä, joiden tarkoituksena oli tarjota varattomille tai vähävaraisille oikeusapua korvauksetta tai osakorvausta vastaan. Ne olivat myös toisilleen vaihtoehtoisia, hakijan taloudellisen aseman perusteella määräytyviä tapoja saada julkisin varoin kustannettua oikeusapua. Vuoden 1998 uudistuksen myötä yleistä oikeusapua voitiin antaa lähtökohtaisesti kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa. Oikeusavun saantia kuitenkin rajoitettiin ns. vähämerkityksellisissä asioissa. Ennen lakiuudistusta oikeusavun epääminen asian vähäpätöisyyden vuoksi oli varsin harvinaista. Uudistuksessa rajoitettiin myös ns. pienissä asioissa niitä toimenpiteitä, jotka oikeusapu kattoi. Pienillä asioilla tarkoitettiin vähäistä suurempia asioita, joissa ei olisi tarvetta ryhtyä esimerkiksi oikeudenkäyntiin. Toimenpiteiden tuli siis olla järkevässä suhteessa asian laatuun. Näiden oikeusavun rajausten taustalla oli ajatus siitä, että oikeusapujärjestelmän tulisi tukea sellaista käyttäytymistä oikeudellisissa asioissa, johon kulunsa itse maksava kansalainen keskimäärin ryhtyisi vastaavassa asiassa. Oikeusavun voimavarojen tehokkaan käytönkin näkökulmasta nähtiin tarpeelliseksi suoda oikeusavustajille aiempaa laajemmat valtuudet evätä oikeusapu selvästi vähäpätöisissä ja toivottomissa asiois- 3

7 4 sa. 4 Yhteiskunnan rajallisten voimavarojen käyttöä sellaisten oikeusasioiden hoitamiseen, joissa ei ollut kyse aidosta oikeussuojan tarpeesta ei toisin sanoen pidetty perusteltuna. Oikeusaputoiminnan piiriin lukeutuvan asian tuli olla sellainen, että yhteiskunnan osallistumista sen hoitamisesta aiheutuviin kustannuksiin voitaisiin pitää kohtuullisena. Asian vähämerkityksellisyydelle ei kuitenkaan katsottu tarkoituksenmukaiseksi asettaa esimerkiksi markkamääräisiä rajoja. Arvion vähäisestä merkityksestä tuli perustua tapauskohtaiseen kokonaisharkintaan, jossa tuli lähteä siitä, mikä merkitys asialla oli oikeusavun hakijalle. Ratkaisevana pidettiin hakijan oikeudellisen avun tarvetta (HE 132/1997 vp., ks. myös KM 1997:1, LaVM 17/1997 vp.). Vuoden 1998 uudistuksiin kohdistuneen kritiikin johdosta oikeusministeriö asetti jo heinäkuussa 1998 toimikunnan oikeusapujärjestelmän jatkokehittämistä varten. Oikeusapujärjestelmän jatkokehittämistoimikunta luovutti mietintönsä oikeusministerille marraskuussa 1999 (KM 1999:7). Tammikuussa 2000 oikeusministeriö asetti työryhmän laatimaan hallituksen esitystä oikeusapulaiksi ja siihen liittyväksi lainsäädännöksi edellä mainitun mietinnön ja sitä koskevien lausuntojen pohjalta. Vuoden 1998 lait oikeusavusta ja maksuttomasta oikeudenkäynnistä eivät sinällään ehtineet olla voimassa kovin pitkään. Jo vuonna 2001 hallitus antoi esityksensä järjestelmän uudistamisesta, joka johti uuden sääntelyn voimaantuloon kesäkuun alusta Vuoden 2002 oikeusapu-uudistus sisälsi merkittäviä muutoksia aiempaan järjestelmään. Aiemman kahden järjestelmän yleisen oikeusavun ja maksuttoman oikeudenkäynnin sijaan luotiin yksi yhtenäinen järjestelmä, joka mahdollistaa oikeudellisen avun edelleen lähtökohtaisesti kaikissa oikeudellisissa asioissa. Keskeinen oikeuspoliittinen tavoite oli laajentaa julkisen oikeusavun saatavuutta. Hallituksen esityksessä tämä on ilmaistu pyrkimyksenä, että oikeusapu kehittyisi pelkästään vähävaraisimmille suunnatun oikeuden sijasta kansalaisoikeuden suuntaan (HE 82/2001 vp., 49). Julkiseen oikeusapuun oikeutettujen kansalaispiirien laajentamisen ohella lakiuudistukseen sisältyy monia muitakin tärkeitä muutoksia, joilla julkisen oikeusavun järjestelmää pyrittiin kehittämään. Seuraavissa jaksoissa esitellään tarkemmin vuoden 2002 lakiuudistukselle asetettuja tavoitteita ja lain pääasiallista sisältöä. 4 Ns. vähämerkityksellisten asioiden rajaaminen oikeusavun ulkopuolelle vähensi myös oikeusaputoimistoihin saapuvien asioiden lukumääriä. Ks. tästä Litmala & Alasaari Hallituksen esitys Eduskunnalle oikeusapulaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi, HE 82/2001 vp.; Oikeusapulaki 257/2002 ; Valtioneuvoston asetus oikeusavusta 388/2002.

8 5 2.2 Lakiuudistuksen tavoitteet Vuoden 2002 oikeusapu-uudistukselle asetettiin hallituksen lakiesityksessä kuusi päätavoitetta (HE 82/2001 vp., 48 49), joita myös eduskunnan lakivaliokunta puolsi. Lakivaliokunta totesi nimenomaisesti, että hallituksen esityksessä on otettu huomioon ne tavoitteet, jotka valiokunta oli tuonut esiin käsitellessään vuonna 1998 voimaan tullutta lakiuudistusta (LaVM 22/2001 vp., 3). Hallituksen esityksessä lakiuudistukselle asetettuja tavoitteita olivat seuraavat: 1) Luoda yksi yhtenäinen julkinen oikeusapujärjestelmä yleisen oikeusavun ja maksuttoman oikeudenkäynnin erillisten järjestelmien sijaan. Yhtenäisen järjestelmän muodostamisen taustalla olivat erillisten järjestelmien osittainen päällekkäisyys ja toisaalta niiden kokonaisuuden vaikea avautuvuus ja sekavuus. Myös kahden erillisen järjestelmän ylläpidosta aiheutuneet kustannukset olivat yhtenäistämistavoitteen taustalla. Yksi yhtenäinen järjestelmä oli ollut aiemminkin esillä julkista oikeusapua ja maksutonta oikeudenkäyntiä koskevissa uudistushankkeissa. Jo vuoden 1998 lakiuudistuksen yhteydessä ehdotettiin yhden yhtenäisen järjestelmän luomista (HE:n lisäksi ks. myös KM 1997:1). 2) Julkiseen oikeusapuun oikeutettujen kansalaispiirien laajentaminen niin, että selvästi suurin osa kansalaisista on oikeutettu oikeusapuun ainakin osakorvausta vastaan. Julkisen oikeusavun laajentaminen aiempaa useampien tahojen ulottuville oli sekin esillä jo vuoden 1998 lakiuudistuksen yhteydessä. Tuolloin eduskunnan lakivaliokunta edellytti sen selvittämistä, miten oikeudenmukainen oikeudenkäynti saataisiin myös keskituloisten ulottuville (LaVM 17/1997 vp.). Lakivaliokunta katsoi, että julkista oikeusapua pitäisi voida myöntää aiempaa huomattavasti laajemmalle väestöryhmälle. Ns. väliinpu-toajan eli keskituloisen kansalaisen mahdollisuus oikeudellisen avun saamiseen oli painottuneesti esillä myös sekä ammatillisessa että julkisessa oikeudenkäyntikustannuksiin, kuluriskiin ja prosessikynnykseen liittyvässä keskustelussa. Vuoden 2002 uudistuksen yhdeksi tavoitteeksi muotoutuikin se, että julkinen oikeusapu muuttuisi vain vähävaraisille suunnatusta oikeudesta perusoikeudeksi sellaisille kansalaisille, joiden voidaan katsoa tosiasiassa olevan julkisin varoin kustannettavan oikeusavun tarpeessa. Oikeusapuun liittyvien taloudellisten riskien tasoittamista pidettiin nimenomaan julkisen oikeusapujärjestelmän tehtävänä tilanteessa, jossa aiempaa suurempi osa kansalaisista ei kyennyt selviytymään oikeusavusta aiheutuneista kustannuksista ilman tukea. Ennen uudistusta julkisen oikeusavun piiriin arvioitiin lukeutu-

9 6 van runsaat 40 prosenttia kotitalouksista. 6 Uudistuksen tultua voimaan sen arvioidaan kattavan periaatteessa noin kolme neljännestä kotitalouksista (HE 82/2001 vp.). Tavoitteen saavuttamiseksi oikeusapuun oikeuttavia käyttövararajoja korotettiin siten, että myös ns. keskituloisilla olisi lähtökohtaisesti mahdollisuus julkisin varoin kustannettuun oikeusapuun. 3) Rakenteeltaan sellaisen järjestelmän luominen, joka kannustaa asiakkaita järkevään, kustannuksia hillitsevään prosessaamiseen tavalla, jolla prosessikuluista itse vastaava henkilö olisi valmis huolehtimaan asioistaan. Hallituksen esityksessä oikeusapulaiksi todettiin, että silloinen lainsäädäntö ei oikeusavun omavastuujärjestelmän osalta ollut kaikilta osin omiaan kannustamaan oikeusavun saajaa rationaaliseen prosessaamiseen. Käytännössä oli havaittu, että joissakin julkisin varoin kustannetuissa oikeusaputapauksissa oikeudenkäyntejä paisutettiin perusteettomasti ja kustannuksista välittämättä. Rakenteellisesti kyse oli siitä, että valtio vastasi myös mahdollisen omavastuuosuuden maksamisesta avustajalle ja peri vasta jälkikäteen omavastuun oikeusavun saajalta, jolloin kustannusvastuu näyttäytyi varsin etäisenä ja irrallisena asiana asiakkaalle. Kyse oli myös siitä, että omavastuille oli määritelty maksimimäärä, jonka täytyttyä oikeusapukustannusten kurissa pitäminen ei asiakkaan näkökulmasta ollut tarpeellista, koska valtio vastasi ylimenevästä osuudesta kokonaisuudessaan. Vuoden 2002 uudistuksen yhdeksi tavoitteeksi asetettiinkin järjestelmän kehittäminen oikeusapuasiakkaan kustannustietoisuutta elävöittävään suuntaan. Tavoitteena on, että oikeusapujärjestelmä olisi rakenteellisestikin sellainen, että se motivoisi tehokkaasti myös oikeusavun saajaa valvomaan kustannusten pysymistä käsiteltävään asiaan nähden järkevällä tasolla koko oikeusavun antamisen ajan. (HE 82/2001 vp., ) Tavoitteen saavuttamiseksi oikeusavun omavastuujärjestelmää uudistettiin. Omavastuuosuuden enimmäismäärästä ja valtion vastuusta maksaa ensin asiakkaan omavastuuosuus yksityiselle avustajalle luovuttiin. Myös omavastuuasteikkoa tarkistettiin. Lisäksi säädettiin, että oikeusapua korvataan pääsääntöisesti vain 100 tunnilta. 4) Oikeusturvavakuutuksen ensisijaisuus. Julkista oikeusapua ei nykyisin anneta, jos asianosaisella on asian kattava oikeusturvavakuutus. Toisin kuin muissa Pohjoismaissa, oikeusturvavakuutuksen ja julkisen oikeusavun välinen suhde oli Suomessa ennen uudistuksen voimaantuloa sääntelemättä. Sääntelyä pidettiin jo periaatteellisesti tärkeänä ja konkreettisesti tarpeellisena, koska sääntelemättömyyden seurauksena vakuutuksen ja oikeusavun välistä suhdetta koskeva oikeustila oli epäselvä. Oikeusturvavakuutuksen säätäminen ensisijai- 6 Oikeusavun taloudelliset edellytykset (Ahola), 1999.

10 seksi perustui siihen, että julkista oikeusapua annetaan ylipäätään vain sellaisille henkilöille, jotka tarvitsevat julkisin varoin kustannettavan oikeusavustajan palveluja. Henkilön, jolla on oikeusapukustannukset kattava vakuutus ei katsottu olevan yhteiskunnan tuen tarpeessa. Taustalla oli myös näkemys julkisesta oikeusavusta ja oikeusturvavakuutuksesta vaihtoehtoisina ja toisiaan täydentävinä järjestelminä. (HE 82/2001 vp., ) 5) Oikeusapua koskevan päätöksentekojärjestelmän kehittäminen joustavammaksi ja sen keskittäminen pääosin oikeusaputoimistoon, kuitenkin niin, että ratkaisuun tyytymätön hakija voisi aina saattaa toimiston päätöksen tuomioistuimen tutkittavaksi. Vuoden 1998 uudistuksen yhteydessä oikeusapua ja maksutonta oikeudenkäyntiä koskevia järjestelmiä yhtenäistettiin joiltain osin, mutta ne jäivät edelleen erillisinä voimaan. Myös etuuden myöntämisestä päätettiin erillään; oikeusaputoimistot päättivät oikeusavun myöntämisestä ja tuomioistuimet maksuttomasta oikeudenkäynnistä. Myös muissa kuin tuomioistuimissa käsiteltävissä asioissa päätös oikeusavusta tehtiin oikeusaputoimistoissa. Muutoksenhakujärjestelmä oli sekin epäyhtenäinen. Järjestelmiä pyrittiin kehittämään siten, että kahdesta erillisestä päätöksentekojärjestelmästäkin päästäisiin yhtenäiseen järjestelmään. Nykyisin siis oikeusapuhakemus osoitetaan aina oikeusaputoimistolle, joka myös päättää oikeusavun myöntämisestä. Päätökseen tyytymätön voi kuitenkin saattaa asian tuomioistuimen tutkittavaksi. Tuomioistuin voi muuttaa oikeusaputoimiston päätöstä niin ratkaisupyynnön esittäneen hyväksi kuin vahingoksikin. 6) Oikeudenkäyntiasiamiestä ja -avustajaa koskevien kelpoisuusvaatimuksien tiukentaminen yleisessä prosessilainsäädännössä niin, että avustajalta edellytetään pääsääntöisesti oikeustieteen kandidaatin tutkintoa. Vuoden 2002 lakiuudistuksen yhteydessä oikeudenkäyntiasiamiestä ja -avustajaa koskevia kelpoisuusvaatimuksia tiukennettiin edellä mainitulla tavalla. Uudistusehdotusta tosin kritisoitiin muun muassa ihmis- ja perusoikeusnäkökulmista. Muutos katsottiin kuitenkin tarpeelliseksi muun muassa prosessien aiheuttamien laatuvaatimusten ja kuluttajansuojan näkökulmista. Kelpoisuusvaatimuksia ei kuitenkaan tiukennettu siten kuin aiemman uudistuksen yhteydessä hallituksen esityksessä (132/1997) oli ehdotettu. Tuolloin ehdotettiin kelpoisuusvaatimuksia tiukennettavaksi niin, että avustajaksi olisi voitu määrätä pääasiasiallisesti vain asianajaja, asianajotoimiston avustava lakimies tai yleinen oikeusavustaja. Hallituksen esitys sai voimakasta kritiikkiä osakseen, koska ehdotuksen nähtiin tosiasiassa tarkoittavan asianajajamonopolia. Kaikkiaan toteutunut kelpoisuusvaatimusten tiukentaminen ei kuitenkaan merkinne suuria muutok- 7

11 8 sia käytäntöön; esimerkiksi uudistusta edeltävinä vuosina maksuttomissa oikeudenkäynneissä avustajista vain noin prosentti oli muita kuin lakimiehiä. 7 Vuoden 2002 uudistuksen seurauksena oikeusavun saajalla on siis oikeus valita avustajansa lakimieskunnan keskuudesta. Tuomioistuinasioiden ulkopuolisissa asioissa eli ns. ulkoprosessuaalisissa asioissa avustajana voi kuitenkin toimia vain julkinen oikeusavustaja. Ulkoprosessuaalisia asioita koskeva rajaus se, ettei yksityisillä avustajilla ole oikeutta avustaa julkisen oikeusavun saajaa tuomioistuimen ulkopuolisissa asioissa synnytti sekä ennen lain voimaantuloa että lain voimaantulon jälkeen runsaasti keskustelua. Lakivaliokunta edellyttikin, että rajauksen tarpeellisuutta seurataan. 2.3 Lain pääasiallinen sisältö Julkista oikeusapua annetaan vain yksityisille henkilöille. Oikeusapua ei siis anneta esimerkiksi yhtiöille tai yhteisöille. 8 Oikeusapua ei kuitenkaan anneta, jos hakija kykenee itse valvomaan etuaan ja oikeuttaan asiassa tai jos asialla on hakijalle vähäinen merkitys taikka jos oikeusavun antaminen aiheuttaisi kohtuuttomia kustannuksia verrattuna hakijalle koituvaan hyötyyn. Julkista oikeusapua ei myöskään anneta tapauksissa, joissa hakijalla on asian käsittelyn kattava oikeusturvavakuutus. Oikeusapua annetaan yksityisille henkilöille lähtökohtaisesti kaikissa oikeudellisissa asioissa. Tällaisia asioita voivat olla esimerkiksi seuraavat: - perheoikeudelliset asiat; avioero, lasten huolto- ja tapaamisoikeusasiat, ositus, elatusapu, avioehto - perintöön liittyvät asiat; testamentti, perunkirjoitus, perinnönjako - velkomusasiat; velallisen, velkojan tai takaajan avustaminen - huoneenvuokra-asiat; vuokrasaatava, vuokrasopimuksen purkaminen ja irtisanominen, häätö - työsuhteeseen liittyvät asiat; palkkasaatava, työsopimuksen purkaminen ja irtisanominen - sopimuksiin liittyvät asiat; kaupan ehdot, kauppakirja, kaupan purkaminen, hinnanalennus - rikosasiat; asianomistajan tai syytetyn avustaminen, lähestymiskielto - hallinnolliset asiat; sosiaalietuuksiin kuten toimeentulotukeen tai eläke-etuuksiin liittyvät valitukset. 7 Litmala 2000, Elinkeinonharjoittaja voi kuitenkin saada oikeusapua elinkeinotoimintaa koskevassa tuomioistuinasiassa. Muussa kuin tuomioistuimessa käsiteltävässä asiassa oikeusapua saa elinkeinotoimintaan liittyen vain, jos siihen on erityistä syytä.

12 Oikeusapuun kuuluvat ne toimenpiteet, jotka ovat tarpeen asian laatu ja merkitys, mahdollisen riidan kohteen arvo ja olosuhteet huomioon ottaen. Käytännössä oikeusapu käsittää tuomioistuintehtäviä, sovintoneuvotteluja, oikeudellista neuvontaa ja asiakirjojen laadintaa. Tuomioistuimessa käsiteltävässä asiassa oikeusavun hakija voi valita avustajansa. Avustajana voi toimia oikeusaputoimiston julkinen oikeusavustaja, asianajaja tai muu lakimies. Muissa kuin tuomioistuimessa käsiteltävissä asioissa julkista oikeusapua saa ainoastaan oikeusaputoimistosta. Nämä ns. ulkoprosessuaaliset asiat ovat siis joko sellaisia, joita ei ylipäätään ole mahdollista saattaa tuomioistuinten tutkittavaksi tai erilaisissa lautakunnissa ja vastaavissa elimissä käsiteltäviä hallintotai hallintolainkäyttöasioita. Esimerkkeinä jälkimmäisistä voi mainita alueellisissa ympäristökeskuksissa tai opintotuen muutoksenhakulautakunnassa käsiteltävät asiat. (Ks. HE 82/2001 vp., 55.) Oikeusapua haetaan oikeusaputoimistosta, joka myös päättää oikeusavun antamisesta. Julkista oikeusapua voi hakea mistä oikeusaputoimistosta tahansa riippumatta asuinpaikkakunnasta. Oikeusapupäätökseen tyytymätön hakija voi esittää ratkaisupyynnön eli viedä päätöksen tuomioistuimen tutkittavaksi. Niissä asioissa, joissa ei ole kyse tuomioistuimessa käsiteltävästä asiasta, oikeusapupäätös voidaan saattaa hallinto-oikeuden tutkittavaksi. Oikeusaputoimisto toimittaa hakijan ratkaisupyynnön toimivaltaiselle tuomioistuimelle. Yksinäinen henkilö saa oikeusapua korvauksetta, kun hänen käytettävissä olevat tulonsa ovat enintään 650 euroa kuukaudessa. Puolisoilla vastaava määrä on enintään 550 euroa puolisoa kohti. Suurempituloisemmat maksavat oikeusavun osittain itse. Yksinäinen henkilö voi saada osittain korvauksetta oikeusapua vielä, kun hänen käytettävissä olevat tulonsa ovat euroa kuukaudessa. Puolisoilla vastaava raja on euroa puolisoa kohden kuukaudessa. Alin omavastuuosuus on nykyisin 20 prosenttia ja korkein 75 prosenttia. Oikeusavun laajentumisen myötä oikeusavun piiriin tulleilla keskituloisilla tarkoitetaan henkilöitä, joiden käyttövara yksinäisillä henkilöillä on euroa ja puolisoilla euroa puolisoa kohden kuukaudessa. Keskituloisten omavastuuosuus on 40, 55 tai 75 prosenttia käyttövarasta riippuen. Oikeusapua korvataan pääsääntöisesti enintään sadalta tunnilta asiaa kohden. Jos oikeusavun saaja häviää tuomioistuimessa käsiteltävän asiansa, julkinen oikeusapu ei kata maksettavaksi tuomittuja vastapuolen oikeudenkäyntikuluja. Oikeusapu myönnetään hakijan tulojen, menojen, varallisuuden ja elatusvelvollisuuden perusteella. Oikeusavun hakijan käytettävissä olevat varat lasketaan seuraavasti: Tuloina otetaan huomioon palkka- ja eläketulot, päivärahat, lapsi- 9

13 10 lisät, elatusavut ja pääomatulot. Myös hakijan avio- tai avopuolison tai rekisteröidyn parisuhteen toisen osapuolen tulot otetaan huomioon, ellei tämä ole jutussa hakijan vastapuolena. Kuukausituloista vähennetään ensin verot. Tuloista vähennetään myös asumismenot, päivähoitomaksut, elatusapumaksut sekä säännölliset ulosotto- ja velkajärjestelymenot. Näistä vähennys tehdään vain niiltä osin, kuin yhteenlasketut menot ylittävät 250 euroa. Tämän lisäksi alaikäisistä lapsista tehdään 250 euron vähennys lasta kohden. Tulojen lisäksi myös hakijan varallisuus saattaa vaikuttaa oikeusavun myöntämiseen. Käyttövaralaskelmassa huomioidaan sellainen nettovarallisuus, joka ei ole helposti realisoitavissa. Nettovarallisuutta laskettaessa varallisuus otetaan huomioon verotusarvon mukaisesti. Varallisuudesta vähennetään velat. Perheen vakinaisena asuntona käytettävää omistusasuntoa ja työn kannalta välttämätöntä autoa ei kuitenkaan oteta huomioon oikeusavun taloudellisia edellytyksiä selvitettäessä. Edellä selostetun perusomavastuun lisäksi oikeusavun saajan maksettavaksi saattaa tulla myös lisäomavastuu. Lisäomavastuu tulee maksettavaksi, jos oikeusavun hakijalla on talletuksia tai muuta helposti realisoitavaa omaisuutta yli arvosta. Lisäomavastuun määrä on puolet hakijan ko. varallisuuden arvosta siltä osin kuin se ylittää euroa. Oikeusavun hakijalla on velvollisuus antaa oikeusaputoimistolle kaikki oikeusapupäätöksen tekemiseen tarvittavat tiedot. Oikeusaputoimistoilla on oikeus tarkistaa hakijan antamat tiedot taloudellisesta tilanteestaan esimerkiksi kuntien ja valtion viranomaisilta ja vakuutusyhtiöiltä. Myös pankeilla ja vastaavilla rahalaitoksilla on velvollisuus antaa tietoja, jos on syytä epäillä hakijan antamien tietojen riittävyyttä tai luotettavuutta. Jos pankeilta pyydetään tietoja, on oikeusaputoimiston ilmoitettava siitä etukäteen oikeusavun hakijalle. Vuoden 2002 uudistuksen yksi merkittävä elementti oli julkisen oikeusavun ja oikeusturvavakuutuksen suhteen säänteleminen oikeusapulaissa. Lain mukaan julkista oikeusapua ei anneta tapauksissa, joissa hakijalla on asian käsittelyn kattava oikeusturvavakuutus. Julkista oikeusapua hakevan henkilön on hakemuksessaan ilmoitettava, onko hänellä oikeusturvavakuutus. Oikeusturvavakuutuksella tarkoitetaan asianajo- ja oikeudenkäyntikulujen turvaamiseksi otettua vakuutusta. Oikeusturvavakuutus korvaa siis oikeudenkäyntikustannuksista syntynyttä varallisuusvahinkoa. 9 9 Oikeusturvavakuutus ei siis kata sitä maksu- tai muuta velvoitetta, joka on varsinaisen oikeudenkäynnin kohteena. Ks. tarkemmin oikeusturvavakuutuksesta ja sen käytöstä Eskuri ym

14 Yksityinen oikeusturvavakuutus otettiin Suomessa käyttöön vuonna Vakuutuskorvauksia haettiin alkuun suhteellisen vähän, mutta nykyisin oikeusturvavakuutus on kansalaisten oikeusturvan kannalta merkittävä tekijä. Oikeusturvavakuutus on vapaaehtoinen vakuutus, joka kuuluu osana tai on mahdollista liittää esimerkiksi koti-, maatila-, yritys-, kiinteistö-, auto- ja venevakuutuksiin. Oikeusturvavakuutus liittyy usein myös yhteisövakuutuksena niin sanottuihin liittovakuutuksiin, jotka on otettu jonkin järjestön tai yhdistyksen jäsenille. Esimerkkinä tällaisista vakuutuksista voi mainita ammattiliittojen ottamat vakuutukset, joilla liitot vakuuttavat jäsenistönsä. Näissä tapauksissa oikeusturvavakuutus korvaa muun muassa liiton jäsenten työsuhteita koskevissa riita-asioissa aiheutuneita kustannuksia. Oikeusturvavakuutukset ovat soveltamisalaltaan rajoitettuja, eivätkä ne kata kaikkia oikeudellisia asioita. Koska kyseessä on vapaaehtoinen vakuutus, kullakin vakuutusyhtiöllä on omat vakuutusehtonsa. Vakuutussopimuksissa määritellään se, millaisia riita-, rikos- ja hakemusasioista aiheutuvia kustannuksia korvataan. Sopimuksissa määritellään myös se, mikä on asiakkaan omavastuu ja mikä on korvattavien kulujen määrä. Käytännössä oikeusturvavakuutukset ovat pääkohdiltaan samansisältöisiä eri vakuutusyhtiöillä, mutta yksityiskohdissa saattaa olla eroja. Yhtiöt käyttävät sopimuksissaan pääosin Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliiton malliehtoja. Malliehdot on laadittu erikseen kotivakuutukseen liittyvän (yksityishenkilön), autovakuutuksen, kiinteistön ja yrityksen oikeusturvavakuutuksen osalta. Nämä malliehdot määrittävät myös ne asiat, jotka rajautuvat vakuutuksen ulkopuolelle. 10 Oikeusturvavakuutus liittyy tavallisimmin kotivakuutukseen. Arviolta noin prosentilla suomalaisista kotitalouksista on oikeusturvavakuutuksen sisältävä kotivakuutus. Näiden oikeusturvavakuutuksien korvauspiirissä ovat lähtökohtaisesti ne vakuutetun välttämättömät ja kohtuulliset asianajo- ja oikeudenkäyntikulut, jotka ovat aiheutuneet lakimiesavun käyttämisestä yksityiselämään liittyvissä hakemus-, riita- ja rikosasioissa. Vakuutuksen piiriin kuuluvat käräjäoikeuksissa sekä niiden muutoksenhakuasteissa tai välimiesmenettelyssä käsiteltävät asiat. Hallinnollisissa viranomaisissa, hallintotuomioistuimissa ja erityistuomioistuimissa käsiteltävät asiat on rajattu kotivakuutuksiin liitetyn oikeusturvavakuutuksen ulkopuolelle. Kotivakuutukseen liitetty oikeusturvavakuutus koskee vakuutettua yksityishenkilönä. Siten esimerkiksi vakuutetun virkaan, toimeen tai elinkeinotoimintaan liittyvät asiat eivät kuulu vakuutuksen korvauspiiriin. Vakuutusehdoissa saattaa olla myös useita muita rajoituksia vakuutussopimuksesta riippuen. Oikeusturvavakuutuksesta ei pääsääntöisesti korvata esimerkiksi vakuutetun maksettavaksi tuomittuja tai sovittuja vastapuolen oikeudenkäyntikuluja. 10 Ks. tarkemmin Eskuri ym

15 12 Keskeisiä kustannuksia, joita vakuutuksesta ei korvata ovat myös tuomion tai päätöksen täytäntöönpanosta aiheutuvat kustannukset, rikosilmoituksen tai tutkintapyynnön tekemisestä taikka rikosasian esitutkinnasta aiheutuvat kulut sekä muutoksenhausta korkeimpaan oikeuteen aiheutuvat kulut niissä tapauksissa, joissa valituslupaa ei myönnetä 11. Myös oikeusturvavakuutuksiin liittyy omavastuu. Kotivakuutuksiin sisältyvän oikeusturvavakuutuksen omavastuu on yleisimmin 15 prosenttia kustannuksista, kuitenkin vähintään vakuutuskirjaan merkitty määrä, esimerkiksi euroa. Vakuutusmäärä eli enimmäiskorvausmäärä määritellään vakuutuskirjassa. Oikeusturvavakuutuksen enimmäiskorvaus vaihtelee yhtiöstä riippuen euroon oikeudenkäyntiä kohden. 12 Kotivakuutuksissa korvaus on yleisimmin enintään euroa. Kun oikeusturvavakuutuksen ehdot osoittavat asian olevan korvauspiirissä, vakuutus korvaa vakuutusehdoissa määritellyllä tavalla oikeudenkäynnistä tai sen välttämisestä aiheutuvat kustannukset, muun muassa lakimiehen palkkion. Vakuutuksesta maksetaan kuitenkin vain asian hoidosta aiheutuneet tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset. Vakuutusyhtiö saattaa esimerkiksi evätä korvauksen osittain, jos vakuutettu on vaihtanut lakimiesavustajaansa kesken asian käsittelyn ja tästä on aiheutunut lisäkuluja. Vaikka oikeusavun hakijalla on asian kattava oikeusturvavakuutus, voidaan julkista oikeusapua silti myöntää joissakin poikkeustapauksissa. Täysin korvauksettomaan oikeusapuun oikeutettu henkilö voi saada julkista oikeusapua oikeusturvavakuutuksen omavastuuosuuteen. Erityisistä syistä oikeusapua voidaan myöntää omavastuulla tai korvauksetta myös vakuutuksen enimmäiskorvausmäärän ylittäviin kuluihin. 2.4 Oikeusaputoiminnan organisointi Oikeusaputoiminta on oikeusaputoimistojen osalta jaettu hovioikeuspiirien mukaisesti kuuteen oikeusapupiiriin. Näitä ovat Turun, Vaasan, Itä-Suomen, Helsingin, Kouvolan ja Rovaniemen oikeusapupiirit. Kaikkiaan toimistoja oli vuonna 2006 yhteensä 65. Oikeusaputoimistot eivät toimi rajatulla toimialueella, vaan asiakas voi hakea oikeusapua kotipaikkakunnastaan riippumatta. Relevantti väestöpohja ja kohtuulliset etäisyydet ovat kaikkiaan olleet toimistojen sijoittamisen peruskriteereitä. Oikeusaputoimistoissa työskenteli vuonna 2006 noin 220 oikeusavustajaa ja saman verran toimistohenkilökuntaa. 11 Oikeusavun käsikirja, Vertailutietoa kotivakuutuksista

16 Vaikka vuoden 2002 uudistuksessa oikeusavun kattavuutta laajennettiin merkittävästi ja vaikka oikeusapuasioiden määrän ennakoitiin lisääntyvän, ei resurssien lisäämisestä tehty päätöksiä uudistuksen yhteydessä. Valtion oikeusaputoimistojen työmäärän oli havaittu selvästi vähentyneen edeltävinä vuosina ja tämän johdosta lähdettiin siitä, että oikeusaputoimistot kykenisivät suoriutumaan niille tulevista lisätehtävistä ilman henkilöstölisäystä. Hallituksen esityksessä ja eduskunnan lakiuudistukseen liittämissä lausumissa korostettiin sen sijaan kehityksen tiivistä seurantaa sekä tarvittaessa riittävien resurssien tarkistamista ja osoittamista (HE 82/2001 vp., 74; LaVM 22/2001 vp.) Tutkimushankkeen lähtökohtia Lakiuudistuksen seurannasta ja arvioinnista Eduskunta liitti oikeusapujärjestelmää koskevaan lakiuudistukseen lausumia. Niissä edellytettiin, että uudistuksen oikeuspoliittisten tavoitteiden toteutumisesta ja kustannusvaikutuksista järjestetään asianmukainen seuranta. Edelleen lausumassa edellytettiin, että ulkoprosessuaalisia asioita koskevan rajauksen tarpeellisuutta arvioidaan. Lisäksi eduskunta edellytti, että valtion oikeusaputoimistojen työmäärän kehitystä ja palvelujen alueellista saatavuutta seurataan sekä huolehditaan ammattitaitoisen henkilökunnan riittävyydestä ja asianmukaisesta palkkauksesta. (LaVM 22/2001 vp.) Oikeusapua koskevan lakiuudistuksen seuranta ja arviointi on paitsi edellä mainitusta johtuen, monesta yleisemmästäkin syystä tärkeää. Suomessa on viime aikoinakin arvosteltu voimakkaasti lakien ja lainvalmistelun laatua. Tähän kritiikkiin on pyritty jo jonkin aikaa vastaamaan erilaisilla laadun parantamiseen tähtäävillä toimenpideohjelmilla. Esimerkkeinä näistä voi mainita valtioneuvoston lainvalmistelun kehittämisohjelmat vuosilta 1996 ja 2000, kansliapäällikkötyöryhmän vuonna 2003 tekemän ehdotuksen paremman lainvalmistelun suunnittelusta ja johtamisesta sekä vuonna 2006 julkaistun Paremman sääntelyn toimintaohjelman. 14 Lainvalmistelua koskevissa kehittämisohjelmissa on korostettu säännönmukaisesti myös lakien ja lakiuudistusten voimaan tulon jälkeistä toimivuuden ja vaikutusten seurantaa. Uudistusten toimivuuden ja vaikutusten seuranta onkin vakiintumassa yhdeksi hyvän lain- 13 Tämä luku perustuu pääosin julkaisuun Litmala & Alasaari Valtioneuvoston lainvalmistelun kehittämisohjelma, 1996; Valtioneuvoston lainvalmistelun kehittämisohjelma II, 2000; Parempaan lainvalmistelun suunnitteluun ja johtamiseen, 2003; Paremman sääntelyn toimintaohjelma, osat 1 3.

17 14 valmistelun osatekijäksi. Tätä indikoi osaltaan myös vuonna 2004 laaditut uudet hallituksen esitysten laatimisohjeet; esitettyjen säännösten vaikutusten jälkikäteisestä seurannasta edellytetään mainittavan jo hallituksen esityksen yleisissä perusteluissa 15. Lakiuudistusten toimivuuden seuranta on tärkeää useasta syystä. Periaatteellisesti tärkeimmäksi syyksi on mainittu yksinkertaisesti se, että säädösuudistusten toimivuutta valaisevaa, esimerkiksi päätöksentekijöille tai eri intressiryhmille tietoa tuottavaa lakiuudistusten automaattista palautemekanismia ei ole olemassa. Sääntelyn kohdealueen, sääntely-ympäristön ja olosuhteiden nykyisin varsin nopeat muutokset sekä toimintatapojen monimutkaistuminen ja toisaalta eriytyminen tekevät lakiuudistusten toteutumisen seurannan ja arvioinnin vielä aiempaakin tarpeellisemmiksi. 16 Vaikka nykyisin lainvalmistelutyöhön kuuluu jo melko vakiintuneesti mahdollisimman laajan ja monipuolisen tiedollisen pohjan kokoaminen uusien säännösten laatimiseksi, sääntelyratkaisuja joudutaan tekemään edelleen osin epävarmankin tiedon varassa. Lainvalmistelulle ominaista onkin paitsi esimerkiksi ajan ja resurssien, myös saatavilla olevan tiedon puutteellisuus. Toisaalta on selvää, että etenkin uuden sääntelyn tosiasiallisia vaikutuksia lainsäädännön kohdetahojen ja eri toimijoiden osalta on varsin vaikea ennustaa etukäteen. Tätä peilaavat usein myös lainlaadintaan osallistuvien eri tahojen erilaiset käsitykset ja erimielisyydet. Kaikkiaan mainitut lainvalmistelutyöhön sisältyvät tekijät korostavat nekin osaltaan uudistusten toimivuuden jälkikäteisen seurannan ja arvioinnin tarvetta. Julkisen sektorin arviointitoiminnan yleistyttyä arviointitutkimuksen tavoitteenasettelun tarkastelu on entistäkin tärkeämpää. Aiemmat arvioinnit ovat tuoneet esiin kaksi seikkaa, jotka on hyvä ottaa arviointia koskevassa keskustelussa ja suunnittelussa huomioon. Ensinnäkin, ei ole olemassa mitään yhtä universaalia tavoitetta arvioinnille, vaan sen tavoite/tavoitteet tulee täsmentää ja hahmottaa tapauskohtaisesti. Toiseksi, useissa arvioinneissa keskeinen ongelma on ollut se, että loppujen lopuksi niitä on voitu hyödyntää odottamattoman vähän. Arvioinnilla ja sitä palvelevalla tutkimuksella voi olla monia tavoitteita. Tavoitteena voi olla esimerkiksi: - tuottaa tietoa, joka auttaa korjaamaan toiminnassa havaittuja epäkohtia ja kehittämään toimintaa tavoitteita paremmin vastaavaksi, - edistää eri toimijoiden oppimisprosesseja ja levittää tietoa hyvistä käytännöistä ja toimintatavoista, 15 Hallituksen esitysten laatimisohjeet, Tala 2001; Salovaara & Tala 2003.

18 15 - tuottaa kriittistä tietoa toiminnasta sen mahdollista uudelleenarviointia sekä uudenlaisten vaihtoehtojen kehittelyä varten ja - tunnistaa ennakoimattomia sivu- ja haittavaikutuksia, joita saattaa ilmetä erityisesti arvioitavan järjestelmän ja muiden säännöstöjen, instituutioiden tai järjestelmien välisissä suhteissa (julkisen oikeusavun yhteydessä esimerkiksi tuomioistuimen asiamäärissä tai julkisten oikeusavustajien ja alan yksityisten toimijoiden suhteissa). Arviointi nähdään usein painottuneesti osana järkevää johtamista, päätöksentekoa ja toimintaa. Esimerkiksi lakiuudistukselle asetetaan erilaisia tavoitteita, jonka jälkeen käytetään tavoitteisiin johtavia tai tavoitteenasettelun toteutumista edistäviä keinoja. Päätöksentekijä käyttää tällöin sääntelyä toimintavälineenä, jolla pyritään paitsi edistämään asetettuja tavoitteita, myös ohjaamaan sääntelyn kohteena olevia toimijoita kuten yksilöitä, yrityksiä tai muita yhteisöjä. Arvioinnissa tarkastellaan sitä, millaisia tuloksia on saatu aikaan; esimerkiksi missä määrin asetetut tavoitteet ovat toteutuneet ja kuinka hallinto, tuomioistuimet sekä muu julkinen koneisto toteuttavat sääntelyä ja mikä näiden tahojen toiminnassa on lain toteutuksen kannalta tavoitteita edistävää ja mikä taas kriittistä. Kaikkiaan tämäntyyppistä arviointiasetelmaa sävyttää voimakkaasti päätöksentekijän, lainlaatijan ja keskushallinnon näkökulma. Lain toteutumisen tarkastelu tapahtuu ylhäältä alaspäin (Top Down). Päätöksentekijän näkökulmaa painottava arviointi korostaa myönteisellä tavalla vastuuta sääntelyn sisällöstä ja vaikutuksista. Tämän näkökulman haittoina voidaan kuitenkin pitää sitä, että sääntelyn varsinaista kohdealuetta etäämmällä ilmenevät sivuvaikutukset samoin kuin julkisen organisaation ulkopuolisia toimijoita koskevat vaikutukset voivat jäädä osin tai kokonaan huomiotta. 17 Arviointia voidaan tehdä myös päätöksenteon kohteiden, kansalaisten, asiakkaiden, palvelujen käyttäjien tai näitä lähinnä olevien palvelujen suorittajien näkökulmasta. Tärkeäksi muotoutuu tällöin se, mitkä intressit, asiat, järjestelyt ja olosuhteet ovat tärkeitä näille toimijoille ja heidän valinnoilleen. Tarkastelussa korostuu myös se, mikä on kyseisen sääntelyn merkitys ja vaikutus näille tahoille; onko sääntelyllä ylipäätään merkitystä ja vaikutusta, onko sitä paljon vai vähän tai ei lainkaan sekä minkä laatuisia ja kuinka myönteisiä tai kielteisiä vaikutukset ovat. Lain toteutumisen tarkastelu tapahtuu ikään kuin alhaalta ylöspäin (Bottom Up). Tämän näkökulman painottuminen arvioinnissa tuottaa usein monipuolista tietoa, koska sääntely ymmärretään tällöin vain yhdeksi eri toimijoiden käyttäytymiseen vaikuttavaksi tekijäksi usean eri vaikutustekijän ohessa. Tämän tarkastelutavan haittapuolena on taas se, että se ei valaise erilaisia julkisen organisaation kuten hallinnon ja tuomioistuinten sisällä tapahtuvia prosesseja, joilla puolestaan on usein varsin kes- 17 Tala 2001.

19 16 keinen merkitys oikeussääntelyn toteutumiseen käytännössä. Lisäksi esimerkiksi rajoituttaessa kenttätason tiedonkeruuseen, lain toteutumisen kannalta tärkeitä seikkoja saattaa jäädä sivuun kiinnostuksen kohdentuessa sääntelyn kohdetahoihin ja heitä lähinnä toimiviin viranomaisiin. Oikeusapu-uudistuksen toimivuutta arvioitaessa on perusteltua soveltaa molempia edellä mainituista tarkastelutavoista. On hyvä muistaa, että arvioinnin ja arviointitutkimuksen tekemiseen ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa mallia. Käytännön arvioinnissa ei toki ole syytä pitäytyä yhdessä ainoassa lähestymistavassa. Tarkoituksenmukaista on etsiä kyseiseen asiaan parhaiten soveltuvia toimintatapoja, jotka saattavat muotoutua useasta lähestymistavasta. Esimerkiksi oikeusapua koskevassa lakiuudistuksessa alhaalta-ylösnäkökul-maa korostaa pyrkimys kehittää oikeusapua pelkästään vähävaraisimmille suunnatun oikeuden sijasta kansalaisoikeuden suuntaan (HE 82/2001 vp., 49). Toisaalta on syytä ottaa päätöksentekijän näkökulmakin huomioon ja peilata lain toteutumista päätöksenteossa asetettuja tavoitteita vasten. Tavoitelähtöinen arviointi onkin perinteisimpiä ja käytetyimpiä lähestymistapoja arviointitoiminnassa. Tästä lähtökohdasta esimerkiksi oikeusapuuudistuksen yhteydessä lainlaatijan tavoitteenasettelu luo eräänlaiset peruskriteerit varsinaiselle arvioinnille. Monitoimija-arvioinnissa ( stakeholder-malli ) pidetään tärkeänä, että keskeiset, arvioinnin kohteena olevan alan käytännön eri rooleissa toimivat osallistuvat ja myötävaikuttavat myös alan arviointiprosessiin. Tässä lähestymistavassa eri toimijoiden tietojen, kokemusten ja toisistaan poikkeavien arviointikriteerien nähdään tukevan arviointia. Kun arviointiprosessissa on mukana alan eri toimijoita, vältytään mitä todennäköisimmin myös näkökulman kapenemiselta. Monilla eri tahoilla on annettavaa oikeusapu-uudistuksen arvioinnin toteutuksessa. Näitä ovat esimerkiksi lainsäätäjätahon ja oikeusaputoiminnan hallinnon edustajat, oikeusavustajat ja lainopillisia palveluja markkinoilla tarjoavat asianajajat ja muut lakimiehet, oikeusturvavakuutuksia myöntävät yhteisöt, tuomioistuinlaitos sekä julkisen oikeusavun asiakkaat. 3.2 Tutkimushankkeen lähtökohdat Oikeusapu-uudistuksen seuranta- ja arviointitutkimuksen lähtökohtana on ollut selvittää oikeusapua koskevan lakiuudistuksen toimivuutta käytännössä. Hankkeessa on pyritty kartoittamaan päätöksentekijän näkökulmaa eli uudistuksen toimivuutta suhteessa lakiuudistukselle asetettuihin tavoitteisiin. Tämän ohella pyrittiin selvittämään sitä, miten uudistus on vaikuttanut toimijakenttään eli oikeusavustajien, yksityisten avustajien, tuomioistuinlaitoksen sekä oikeusturvavakuutuksia myöntävien tahojen toimintaan. Erityisen tärkeää

20 on ollut selvittää myös sitä, minkälaisia vaikutuksia uudistuksella on käyttäjätasolle eli oikeusavun asiakkaille. Oikeusapu-uudistuksen tavoitteiden ja sisällön valossa järjestelmän arvioinnin alustaviksi kohteiksi hahmottuivat tutkimushanketta suunniteltaessa ja käynnistettäessä seuraavat teemat: Julkisten oikeusapupalvelujen saatavuus ja kohdentuminen Uudistuksen päätavoite huomioon ottaen keskeistä on saada tietoa siitä, millaisia ovat taloudelliselta asemaltaan ne henkilöt, jotka saavat julkista oikeusapua. Samalla tulisi selvittää se, ketkä henkilöt ja ryhmät jäävät oikeusavun ulkopuolelle. Näin saadaan kartoitettua sitä, ovatko julkiseen oikeusapuun oikeutetut kansalaispiirit laajentuneet lainsäätäjän tarkoittamalla tavalla. Kyseistä teemaa on tarpeellista täsmentää joillakin lisäkysymyksillä. Ensinnäkin tulisi selvittää oikeusavun alueellista yhtenäisyyttä. Tähän liittyen olisi hyvä selvittää sitä, vaikuttavatko alueelliset piirteet julkisen oikeusavun saatavuuteen ja jos vaikuttavat, niin miten (esim. mahdollinen tarjonnan ja kysynnän välinen epäsuhta asutuskeskuksissa, etäisyydet ja niiden haitat harvaan asutuilla alueilla jne.). Toinen tutkimisen arvoinen lisäulottuvuus on se, mikä vaikutus tosiasiassa on niillä säännöksillä, joilla oikeusapu voidaan tietyissä tilanteissa evätä. Kysymys on tilanteista, joissa asiakas kykenee itse valvomaan oikeuksiaan, asialla on hakijalle vähäinen merkitys tai asian hoitamisesta aiheutuisi hyötyyn verrattuna kohtuuttomat kustannukset. Olisi hyvä pyrkiä kartoittamaan sitä, voivatko ko. säännökset johtaa asiakkaiden oikeudenmenetyksiin tai olla (osa- ) selityksenä oikeusaputoimistojen asiamäärien vähenemiselle vuoden 1998 lakiuudistuksen jälkeen. Tähän liittyen olisi selvitettävä myös omavastuusäännöksen merkitystä. Julkisen oikeusavun asiakaskunnan laajentuminen nostaa esiin mielenkiintoisen kysymyksen oikeusavun kautta hoidettavien asioiden asiarakenteen mahdollisista muutoksista. Seurannan yksi kiinnostava osa-alue on kartoittaa sitä, tuovatko uudet asiakasryhmät julkisen oikeusavun piiriin uudenlaisia juttuja. Hallituksen esityksen perusteluissa onkin pohdittu oikeusavun laajentumisen kannalta myös juttupotentiaalia riita-asioissa (ks. HE 82/2001 vp., 57 58) Litmala 2002.

21 18 2. Julkisen oikeusavun kustannuskehitys ja toimet järkevän, kustannuksia hillitsevän prosessaamisen edistämiseksi Hallituksen esityksen perustelujen mukaan aiempi lainsäädäntö ei sisältänyt oikeusavun saajalle ja tämän avustajalle riittäviä kannustimia pitää oikeusavun kustannuksia asian laatuun nähden järkevällä tasolla (HE 82/2001 vp., 36). Asialla on luonnollisesti merkitystä myös julkisen oikeusavun kokonaiskustannusten kannalta. Lakiuudistuksen myötä oikeusavun kustannuksia pyritään hillitsemään. Yksittäisten asioiden ja niissä tehtävien asianajotoimien tasolla kustannuskehitykseen pyritään vaikuttamaan pääasiassa kahdella tavalla. Julkisista varoista korvattavalle oikeusavulle on säädetty yläraja, joka on ulkoprosessuaalisissa asioissa ehdoton. Tuomioistuinasioissa yläraja on pääsääntö, josta voidaan poiketa erityisistä syistä. Kustannuksia hillitsevästi vaikuttaa mahdollisesti myös se, että uudistuksen tultua voimaan valtio on vastannut avustajalle tulevasta korvauksesta vain asiakkaan omavastuun ylittävältä osalta. Näin riski mahdollisesta luottotappiosta asiakkaan omavastuun osalta jää yksityiselle avustajalle. Kustannuskehityksen keskeinen tekijä on se asiakas- ja asiamäärä, jota julkisen oikeusavun tuella hoidetaan. Hallituksen esityksessä kustannusten kokonaiskasvun arvioitiin olevan vuositasolla alle 20 miljoonaa markkaa. Valtion oikeusaputoimistoille tulevan lisäyksen määräksi arvioitiin asiaa vuosittain. Oikeusaputoimistojen ennakoitiin suoriutuvan siitä ilman henkilökunnan lisäystä (HE 82/2001 vp., 57). Eduskunnan lakivaliokunnan mukaan lakiesityksen kustannusvaikutukset arvioitiin poikkeuksellisen laajasti (LaVM 22/2001 vp., 3). Oikeusapua koskevassa arviointitutkimuksessa tulisi asianmukaisesti arvioida myös lakiuudistuksen kustannusvaikutuksia. Lisäksi tulisi arvioida ammattitaitoisen henkilökunnan riittävyyttä suhteessa työmäärään, asiamäärien ja asiarakenteen kehitykseen. 3. Oikeusapua koskeva päätöksenteko ja muutoksenhaku Lakiuudistuksen myötä päätöksenteko oikeusavun myöntämisestä yhtenäistettiin. Päätöksenteko keskitettiin niin, että ratkaisun tekee ensi vaiheessa oikeusaputoimisto. Tuomioistuimella ei ole enää toimivaltaa tehdä ensimmäisenä instanssina päätöstä oikeusavun myöntämisestä (HE 82/2001 vp., 52). Oikeusaputoimiston päätökseen tyytymätön voi kuitenkin aina saattaa ratkaisun tuomioistuimen tutkittavaksi. Asiakkaiden näkökulmasta oikeusavun myöntämistä koskevaan päätöksentekoon liittyy kaksi olennaista näkökohtaa. Ensinnäkin on tärkeää, että oikeusavun hakijoita kohdellaan yhtenäisesti ja yhdenvertaisesti. Tärkeää on myös se, että mahdolliset erimielisyydet ja kiistat kyetään ratkaisemaan asianmukai-

22 sesti ja mahdollisimman nopeasti. Oikeusavun epäämiseen liittyviä kiistatilanteita ja niiden ratkaisuja ei ole aiemmin järjestelmällisesti kartoitettu. Tätä teemaa koskeva, järjestelmällisesti ja soveliaalla tavalla koottu tieto voisi olla yksi seurannan ja arvioinnin osatehtävä. 4. Julkisen oikeusavun laatu ja asiakastyytyväisyys Suomessa ei ole kovinkaan laajalti tutkittu lainopillisten palvelujen laatua ja asiakastyytyväisyyttä. 19 Oikeusaputoiminnan asiakkaille suunnattiin vuosien 2000 ja 2001 vaihteessa kysely, josta saatiin alustavaa informaatiota. Kysely oli kuitenkin melko suppea ja sen vastausprosentti jäi suhteellisen alhaiseksi (n. 30 %), mikä osaltaan vähensi aineiston käyttökelpoisuutta. Hallituksen lakiesityksen mukaan lakiasiaintoimistojen ja asianajotoimistojen tarjoamien palvelujen laadussa ei ole käytännössä voitu luotettavasti osoittaa olevan tosiasiallisia eroja (HE 82/2001 vp., 55). Eduskunnan lakivaliokunnan mietinnön mukaan oikeusavussa julkisen ja yksityisen sektorin työ vastaa vaativuudeltaan ja laadultaan toisiaan (LaVM 22/2001 vp., 4). Oikeusapu-uudistuksen arvioinnissa kysymykset palvelujen laadusta ja asiakkaiden tyytyväisyydestä ovat keskeisiä ja merkityksellisiä. Toisaalta on selvää, että niiden tutkiminen on useastakin syystä hankalaa ja vaativaa. Niin kuin edellä todettiin, Suomessa ei aiemmin ole tehty paljoakaan alan tutkimusta. Lisäksi erityisasiantuntemusta edellyttävissä palveluissa, kuten lainopillisissa palveluissa, asiakkaan kokemaan tyytyväisyyteen tai tyytymättömyyteen voi olla moninaisia syitä. Toisaalta asiakastyytyväisyys sinänsä ei voi yksin muodostaa perustaa pätevälle laatuarvioinnille. Kaikkiaan palvelujen laatuun ja asiakastyytyväisyyteen liittyviä kysymyksiä ei kuitenkaan voida sivuuttaa oikeusapujärjestelmää koskevan lakiuudistuksen toimivuutta arvioitaessa. 5. Järjestelmien välisiä suhteita koskevat kysymykset Lakiuudistusten toimivuutta ja vaikutuksia koskevassa tutkimuksessa on korostettu, että jokainen uudistus sijoittuu aina osaksi laajempaa, jo olemassa olevaa kokonaisuutta. Tuossa kokonaisuudessa on uudistuksen lisäksi myös muita tärkeitä osia, uudistukseen läheisesti liittyviä muita järjestelmiä ja instituutioita. Uudistuksen toimivuuden kannalta onkin tärkeää, millaiseksi kokonaisuuden eri osien suhteet muotoutuvat. Tärkeää on myös se, millaisia sivuja häiriövaikutuksia järjestelmien kesken mahdollisesti syntyy. Oikeusapu-uudistukselle läheisiä instituutioita ja järjestelmiä on useita. Keskeisimpiä ovat markkinoilla tarjolla olevat lainopilliset palvelut. Näiden 19

Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi:

Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi: Oikeusapu Oikeudenkäynnissä ja muiden oikeudellisten asioiden hoitamisessa tarvitaan usein lainoppinutta avustajaa. Lähtökohta on, että asianosainen kustantaa itse tarvitsemansa oikeudellisen avun. Jollei

Lisätiedot

Ytk-yhdistys ry:n oikeudenkäyntikuluvakuutus

Ytk-yhdistys ry:n oikeudenkäyntikuluvakuutus Vakuutusehdot Voimassa 1.1.2016 alkaen Ytk-yhdistys ry:n oikeudenkäyntikuluvakuutus Sisällysluettelo 1 Vakuutuksen tarkoitus 2 2 Vakuutuksen ottajat ja vakuutetut 2 3 Vakuutuskausi 2 4 Tuomioistuimet ja

Lisätiedot

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015 Eduskunnan lakivaliokunnalle Helsingin käräjäoikeuden lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 Yleistä Nykytilanteesta

Lisätiedot

Hovioikeudenneuvos Timo Ojala Helsingin hovioikeus Salmisaarenranta 7 I 00181 Helsinki sähköp. timo.j.ojala(@)oikeus.fi 5.10.2015

Hovioikeudenneuvos Timo Ojala Helsingin hovioikeus Salmisaarenranta 7 I 00181 Helsinki sähköp. timo.j.ojala(@)oikeus.fi 5.10.2015 1 Hovioikeudenneuvos Timo Ojala Helsingin hovioikeus Salmisaarenranta 7 I 00181 Helsinki sähköp. timo.j.ojala(@)oikeus.fi 5.10.2015 EDUSKUNNAN LAKIVALIOKUNNALLE Viite: HE 29/2015 vp Lausunto hallituksen

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle tutkintavankeuden vaihtoehtona määrättyjä valvontatoimia koskevan puitepäätöksen kansallista täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lisätiedot

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 28/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi hovioikeuslain ja hallinto-oikeuslain 1 ja 2 :n sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2012 valtiopäivillä

Lisätiedot

YTK-yhdistys ry:n. oikeudenkäyntikuluvakuutus. Sisällysluettelo. Vakuutusehdot Voimassa alkaen

YTK-yhdistys ry:n. oikeudenkäyntikuluvakuutus. Sisällysluettelo. Vakuutusehdot Voimassa alkaen Vakuutusehdot Voimassa 1.1.2014 alkaen YTK-yhdistys ry:n oikeudenkäyntikuluvakuutus Sisällysluettelo 1 Vakuutuksen tarkoitus 2 2 Vakuutuksen ottajat ja vakuutetut 2 3 Vakuutuskausi 2 4 Tuomioistuimet ja

Lisätiedot

Kunnan päätöksistä voi valittaa

Kunnan päätöksistä voi valittaa Kunnan päätöksistä voi valittaa Omaishoidon tuesta tai omaishoitoa tukevista palveluista päättää oma kotikuntasi. Jos olet tyytymätön kunnan päätöksiin, voit tehdä niistä valituksen. Apua valituksen tekoon

Lisätiedot

2 YRITYSVAKUUTUS 2.1 Toiminnan turvat Vastuuturva Oikeusturva 2.2 Vakuutettu toiminta 3 ERITYISESTI HUOMIOITAVAA

2 YRITYSVAKUUTUS 2.1 Toiminnan turvat Vastuuturva Oikeusturva 2.2 Vakuutettu toiminta 3 ERITYISESTI HUOMIOITAVAA 1 Asiakastunnus 109024153 Woltman Group Oy Paciuksenkaari 16 B 64 00270 HELSINKI VAKUUTUSSOPIMUS 16-522-521-2 Vakuutuskirja muodostuu seuraavista osista: 1 YLEISTÄ 1 YLEISTÄ 2 YRITYSVAKUUTUS 2.1 Toiminnan

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan maakunnan maakunnanvoudinvirastosta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki Ahvenanmaan maakunnan maakunnanvoudinvirastosta

Lisätiedot

MOOTTORIAJONEUVON VAKUUTUSTURVAEHTO 211: OIKEUSTUR- VA 1.1.2007

MOOTTORIAJONEUVON VAKUUTUSTURVAEHTO 211: OIKEUSTUR- VA 1.1.2007 Moo 1 MOOTTORIAJONEUVON VAKUUTUSTURVAEHTO 211: OIKEUSTUR- VA 1.1.2007 211.0 VAKUUTETUT, VAHINKOTAPAHTUMA JA VOIMASSAOLOAIKA Vakuutetut Vakuutettuja ovat vakuutuskirjassa mainitun ajoneuvon omistaja haltija

Lisätiedot

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä

Uusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Uusi rahoituslaki ja soveltaminen Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Rahoituslaki ja rahoitusasetus Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta

Lisätiedot

Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa

Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa Lapsen edunvalvonnasta lastensuojeluasioissa Rovaniemi 12.9.2013 Oikeusturvayksikön päällikkö, ylitarkastaja Keijo Mattila, 12.9.2013 1 PERUSOIKEUDET LAPSEN SUOJANA Perustuslain 6.3 : Lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä tehty pöytäkirja ***I

Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä tehty pöytäkirja ***I P7_TA-PROV(2012)0294 Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä tehty pöytäkirja ***I Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 5. heinäkuuta 2012 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

HE 27/2006 vp. Ehdotetuin säännöksin pantaisiin täytäntöön

HE 27/2006 vp. Ehdotetuin säännöksin pantaisiin täytäntöön HE 27/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain ja merimiesten palkkaturvalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lisättäviksi palkkaturvalakiin

Lisätiedot

Korkeimman oikeuden ratkaisut 2008

Korkeimman oikeuden ratkaisut 2008 Oikeus 2009 Korkeimman oikeuden ratkaisut 2008 Korkeimmassa oikeudessa ratkaistiin 2 900 asiaa vuonna 2008 Korkein oikeus ratkaisi Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2008 kaikkiaan 2 857 asiaa, mikä on 36

Lisätiedot

MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ

MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ 1/6 Pääsihteeri Kimmo Kääriä KY MUUTOKSENHAUSTA YLIOPPILASKUNNAN OMAISUUDEN SÄÄTIÖITTÄMISTÄ KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ Taustaa Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunta on valmistelemassa mahdollista omaisuutensa

Lisätiedot

Riidanratkaisu. Käsikirja yritykselle. Klaus Nyblin

Riidanratkaisu. Käsikirja yritykselle. Klaus Nyblin Riidanratkaisu Käsikirja yritykselle Klaus Nyblin TALENTUM Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja tekijä Taitto: NotePad, www.notepad.fi Kansi: Lauri Karmila ISBN: 978-952-14-1815-0 BALTO print,

Lisätiedot

Laki. tuomioistuinharjoittelusta. Soveltamisala. Tuomioistuinharjoittelun sisältö

Laki. tuomioistuinharjoittelusta. Soveltamisala. Tuomioistuinharjoittelun sisältö Laki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: tuomioistuinharjoittelusta 1 Soveltamisala Sen lisäksi mitä tässä laissa säädetään, käräjänotaarista säädetään tuomioistuinlaissa ( / ). Käräjänotaarin velvollisuuksiin

Lisätiedot

Selvitys ammattiliittojen ja YTK-yhdistyksen tarjoaman oikeusavun laajuudesta ja tasosta

Selvitys ammattiliittojen ja YTK-yhdistyksen tarjoaman oikeusavun laajuudesta ja tasosta Selvitys ammattiliittojen ja YTK-yhdistyksen tarjoaman oikeusavun laajuudesta ja tasosta Kuluttajaliitto Konsumentförbundet ry 2016 1(12) Tämä selvitys on tehty Ammattiliitto Pro ry:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

HE 71/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 6 :n muuttamisesta

HE 71/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 6 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan korkeimmasta hallinto-oikeudesta annettuun

Lisätiedot

annetun lain muuttamisesta sekä Laki ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta

annetun lain muuttamisesta sekä Laki ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta EV 35/1997 vp - HE 248/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta sekä Euroopan talousalueen

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2001 Julkaistu Helsingissä 29 päivänä kesäkuuta 2001 N:o 43 45 SISÄLLYS N:o Sivu 43 Laki Pohjoismaiden välillä tehdyn avioliittoa,

Lisätiedot

LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118

LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118 LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE 17.1.1991/118 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1. (19.12.2008/996) 1 Maatalousyrittäjän eläkelaissa (1280/2006)

Lisätiedot

Päätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta

Päätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 167/2006 vp Hallituksen esitys laiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi työttömyysturvalain

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 43/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan sairausvakuutuslakia muutettavaksi siten, että sosiaalivakuutuslautakunnat

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 108/2001 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllisyyslain 21 :n, palkkaturvalain 9 :n, merimiesten palkkaturvalain 8 :n ja työehtosopimuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi

Lisätiedot

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen

SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA. Milla Aaltonen SYRJINNÄN UHRIN OIKEUSTURVA Milla Aaltonen Riiteleminen on pienelle ihmiselle raskasta tutkittua tietoa oikeusturvasta Rakenne: yleinen osa, empiirinen osa, kommentaari ja suositukset Empiirisen osan tarkoituksena

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (6) Varhaiskasvatuslautakunta Vakaj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (6) Varhaiskasvatuslautakunta Vakaj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2013 1 (6) 116 Varhaiskasvatuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle hallituksen esityksestä lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus Missä nyt mennään Liisa-Maria Voipio-Pulkki 10.4.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

HE 230/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta

HE 230/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työeläkeasioiden

Lisätiedot

HE 152/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 54 :n muuttamisesta

HE 152/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 54 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain 54 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi eläkkeensaajan asumistuesta annettua

Lisätiedot

Vakuutusehto YT407 Kiinteistön oikeusturvavakuutus Voimassa 1.11.2012 alkaen.

Vakuutusehto YT407 Kiinteistön oikeusturvavakuutus Voimassa 1.11.2012 alkaen. TMH 0.2 Vakuutusehto YT407 Kiinteistön oikeusturvavakuutus Voimassa 1.11.2012 alkaen. Sisällysluettelo 1 Vakuutuksen tarkoitus 2 Vakuutetut 3 Vakuutuksen voimassaoloalue ja tuomioistuimet 4 Korvattavat

Lisätiedot

Laki. oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta

Laki. oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta Laki oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain (100/2013) 1 luvun 1 ja 6 luvun 6 sekä lisätään

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 97/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työsopimuslain 1 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia siten, että vapaaehtoisen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015)

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Ammattihenkilölain aluekierros, Kuopio Neuvotteleva virkamies 2.3.2016 Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki voimaan 1.3.2016 Lisäksi 1.3. voimaan asetukset:

Lisätiedot

PERUSTUSLAKI JA LAINVALMISTELUN LAATU

PERUSTUSLAKI JA LAINVALMISTELUN LAATU PERUSTUSLAKI JA LAINVALMISTELUN LAATU Ylijohtaja Sami Manninen Oikeusministeriö 2.3.2017 LAINVALMISTELUSTA KESKUSTELLAAN AIKA AJOIN //Hallituksen lakiesitysten tasoon on puututtu tavan takaa sekä eri ministeriöiden

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Luonnos 7.3.2017 EHDOTUS VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVI- OINTIMENETTELYSTÄ PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Riidan sovittelu tuomioistuimessa

Riidan sovittelu tuomioistuimessa Riidan sovittelu tuomioistuimessa Mitä tuomioistuinsovittelu on? Käräjäoikeuksissa voidaan ottaa riita-asioita soviteltavaksi. Sovittelun tarkoituksena on auttaa osapuolia löytämään riitaansa ratkaisu,

Lisätiedot

METALLILIITON OIKEUSAPU JÄSENELLE TYÖSUHDERIITA TYÖTAPATURMA JA AMMATTITAUTI OIKEUSAVUN HAKEMINEN PALKKATURVA 2016/3

METALLILIITON OIKEUSAPU JÄSENELLE TYÖSUHDERIITA TYÖTAPATURMA JA AMMATTITAUTI OIKEUSAVUN HAKEMINEN PALKKATURVA 2016/3 METALLILIITON OIKEUSAPU JÄSENELLE TYÖSUHDERIITA TYÖTAPATURMA JA AMMATTITAUTI OIKEUSAVUN HAKEMINEN PALKKATURVA 2016/3 METALLILIITON OIKEUSAPU Metallityöväen Liiton sääntöjen 16 :ssä määritellään yhdeksi

Lisätiedot

Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa. Taina Mäntyranta

Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa. Taina Mäntyranta Laadun ja terveyshyödyn näkökulma soteuudistuksessa Taina Mäntyranta 12.3.2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.

Lisätiedot

***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA

***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Konsolidoitu lainsäädäntöasiakirja 5.7.2012 EP-PE_TC1-COD(2011)0902 ***I EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA vahvistettu ensimmäisessä käsittelyssä 5. heinäkuuta 2012 Euroopan parlamentin

Lisätiedot

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015

LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 OIKEUSMINISTERIÖ LAUSUNTO 15.1.2016 OM 198/43/2015 Työ-ja elinkeinoministeriö TEM/1924/00.04.01/2014 LÄHETETTYJEN TYÖNTEKIJÖIDEN DIREKTIIVIN TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVAN DIREKTIIVIN JA TYÖNTEKIJÖIDEN VAPAATA

Lisätiedot

OmavastL LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

OmavastL LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE 17.1.1991/118 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1. (19.12.2008/996) 1 Maatalousyrittäjän eläkelaissa (1280/2006)

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työsopimuslain 1 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia siten, että vapaaehtoisen lisäeläketurvan

Lisätiedot

HE 180/2002 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE 180/2002 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkelain 9 a :n kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työntekijäin eläkelakia siten, että jatkossa Suomessa

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 RHV/1.1.2012 1 (5) MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Näitä ehtoja sovelletaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 :n mukaan vakuutettuun maatalousyrittäjään ja

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi oikeusapulain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi oikeusapulakia, oikeudenkäynnistä

Lisätiedot

LIITE 4. Lisätietopyyntö Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie Kerava. Hakemus 11030/ /2015

LIITE 4. Lisätietopyyntö Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie Kerava. Hakemus 11030/ /2015 LIITE 4 1 Jätekonsultointi Sawa Oy Pekka Soini Angervontie 8 04260 Kerava Hakemus 11030/14.06.02/2015 Mehiläinen Oy:n sekä Mediverkko-yhtiöiden poikkeuslupahakemus Olemme vastaanottaneet edustamanne Mehiläinen

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta

Lisätiedot

HE 111/2014 vp. sosiaali- ja terveysministeriön yhteydestä oikeusministeriön yhteyteen. Samalla lapsiasiavaltuutetun itsenäisestä ja riippumattomasta

HE 111/2014 vp. sosiaali- ja terveysministeriön yhteydestä oikeusministeriön yhteyteen. Samalla lapsiasiavaltuutetun itsenäisestä ja riippumattomasta HE 111/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle yhdenvertaisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi annetun hallituksen esityksen (HE 19/2014 vp) täydentämisestä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

SOPIMUS TALOUS- JA VELKANEUVONTAPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ

SOPIMUS TALOUS- JA VELKANEUVONTAPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ SOPIMUS TALOUS- JA VELKANEUVONTAPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ 1. Sopimuksen osapuolet Palveluntarjoaja: Tampereen kaupunki (jäljempänä: Tampere ja Palveluntarjoaja ) sekä Palvelunsaajat: Nokian ja Ylöjärven

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lapsilisälain 7 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lapsilisälakia muutettavaksi siten, että perheen ensimmäisestä lapsilisään

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain :n muuttamisesta annetun hallituksen esityksen (HE 87/2011 vp) täydentämisestä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Hartolan kunta YMPÄRISTÖNSUOJELUN TAKSA ALKAEN

Hartolan kunta YMPÄRISTÖNSUOJELUN TAKSA ALKAEN Hartolan kunta YMPÄRISTÖNSUOJELUN TAKSA 1.7.2016 ALKAEN Hartolan ympäristölautakunta 14.4.2016 Hartolan kunnanhallitus 25.4.2016 Hartolan kunnanvaltuusto 16.6.2016 1 Soveltamisala Tätä taksaa noudatetaan

Lisätiedot

Suomen liittyessä Euroopan talousalueeseen sekä myöhemmin Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen yhteydessä

Suomen liittyessä Euroopan talousalueeseen sekä myöhemmin Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen yhteydessä HE 63/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työeläkevakuutusyhtiöistä

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 27.10.2015 Kreetta Simola LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA Taustaa Vuoden

Lisätiedot

evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta

evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta EDUSKUNNAN VASTAUS 108/2005 vp Hallituksen esitys laiksi evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi

Lisätiedot

HE 305/2010 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 17 :n ja vakuutusoikeuslain

HE 305/2010 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 17 :n ja vakuutusoikeuslain HE 305/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 17 :n ja vakuutusoikeuslain 21 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksa. Kunnanvaltuusto Rakennus- ja ympäristövaliokunta

Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksa. Kunnanvaltuusto Rakennus- ja ympäristövaliokunta Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksa Kunnanvaltuusto 11.11.2013 135 Rakennus- ja ympäristövaliokunta 17.12.2013 146 0 SISÄLTÖ 1 Soveltamisala... 2 2 Maksujen määräytymisperusteet... 2 3 Perusmaksut...

Lisätiedot

HE 106/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 106/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 106/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 51 b ja 51 d :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi elinkeinotulon

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi yliopistolain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutoksenhaku yliopiston päätöksiin ohjattavaksi siihen hallinto-oikeuteen, jonka tuomiopiirissä ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 89/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sähkölain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sähkölain markkinavalvontaa koskevia säännöksiä. Esityksen

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain 4 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työttömien omaehtoisen

Lisätiedot

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1993 vp - HE 78 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1993 vp - HE 78 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi Joensuun yliopistosta, Tampereen yliopistosta, Turun yliopistosta ja Turun kauppakorkeakoulusta annettujen lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kirkkolain 24 ja 25 luvun muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kirkkolakiin ehdotetaan tehtäviksi julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön uudistamisesta

Lisätiedot

I Oikeus ja oikeusjärjestys 12

I Oikeus ja oikeusjärjestys 12 Sisällys I Oikeus ja oikeusjärjestys 12 1 Perusasioita oikeudesta Mitä oikeus tarkoittaa? 14 Oikeusvaltio rakentuu lain perustalle 15 Oikeustieteessä tutkitaan eri oikeudenaloja 17 Kaikki ihmiset ovat

Lisätiedot

Virallinen lehti nro L 225, 12/08/1998 s

Virallinen lehti nro L 225, 12/08/1998 s Neuvoston direktiivi 98/59/EY, annettu 20 päivänä heinäkuuta 1998, työntekijöiden joukkovähentämistä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä Virallinen lehti nro L 225, 12/08/1998 s. 0016-0021

Lisätiedot

OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA JA TAPATURMAVAKUUTUS

OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA JA TAPATURMAVAKUUTUS TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 4/2008 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin (09) 680 401 20.2.2008 Faksi (09) 604 714 Merja Salonen 1(5) OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA JA TAPATURMAVAKUUTUS Vuoden 2007

Lisätiedot

HE 13/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 13/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 13/2000 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rintamasotilaseläkelain 9 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan pienituloisten rintamaveteraanien taloudellisen

Lisätiedot

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA

MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA Analyysi Korjattu markkina-analyysi, joka korvaa 11.11.2010 päivätyn markkina-analyysin. Dnro: 27.2.2015 1337/9520/2010 MARKKINA-ANALYYSI POHJOIS-SAVO JUANKOSKI (23) -HANKEALUEEN TU- KIKELPOISUUDESTA 1

Lisätiedot

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia

Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia 31.5.2016 1 (5) Kysymyksiä ja vastauksia - miksi Suomen Yrittäjät ei hyväksy paikallista sopimista koskevaa kompromissia Suomen Yrittäjät hylkäsi paikallista sopivan kompromissiesityksen. Esityksen hyväksyminen

Lisätiedot

1992 vp -HE 378 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT

1992 vp -HE 378 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT 1992 vp -HE 378 Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi perintökaaren 5 luvun 2 :n ja perintökaaren voimaanpanosta annetun lain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Palkanoikaisuvaatimus, Aro Jenni

Palkanoikaisuvaatimus, Aro Jenni Kunnanhallitus 102 08.04.2013 Kunnanhallitus 73 03.03.2014 Palkanoikaisuvaatimus, Jenni Aro 116/01.02.01/2013 Kunnanhallitus 08.04.2013 102 Palkanoikaisuvaatimus, Aro Jenni Erityisluokanopettaja Jenni

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 4. joulukuuta 2001 (OR. fr) 12394/2/01 REV 2 ADD 1. Toimielinten välinen asia: 2000/0080 (COD) DENLEG 46 CODEC 960

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 4. joulukuuta 2001 (OR. fr) 12394/2/01 REV 2 ADD 1. Toimielinten välinen asia: 2000/0080 (COD) DENLEG 46 CODEC 960 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 4. joulukuuta 2001 (OR. fr) Toimielinten välinen asia: 2000/0080 (COD) 12394/2/01 REV 2 ADD 1 DENLEG 46 CODEC 960 Asia: Neuvoston 3. joulukuuta 2001 vahvistama yhteinen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2015 COM(2015) 426 final 2015/0190 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön TRIPS-neuvostossa ja yleisneuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta,

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan kohtelusta, osallisuudesta ja oikeusturvasta. OTM, VT Kaisa Post

Sosiaalihuollon asiakkaan kohtelusta, osallisuudesta ja oikeusturvasta. OTM, VT Kaisa Post Sosiaalihuollon asiakkaan kohtelusta, osallisuudesta ja oikeusturvasta OTM, VT Kaisa Post 8.2.2016 Hyvä hallinto Perusteet PL 21 :ssä: Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.1.2017 COM(2017) 2 final 2017/0006 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Ranskalle tehdä Sveitsin kanssa sopimus, joka sisältää direktiivin 2006/112/EY

Lisätiedot

TILINTARKASTUS VAI TOIMINNANTARKASTUS. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki

TILINTARKASTUS VAI TOIMINNANTARKASTUS. Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki TILINTARKASTUS VAI TOIMINNANTARKASTUS Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki Yhdistyslain muutos 1.9.2010 Yhdistyslain (678/2010) muutos tullut voimaan 1.9.2010 Keskeisimmät muutokset Toiminnantarkastus Tämän lain

Lisätiedot

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa:

Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen Euroopan unionissa. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry vastaa lausuntonaan seuraavaa: Lausunto 1 (5) Edunvalvonta/TK 20.9.2012 SAK 10670 / 2012 Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry PL 157 00531 Helsinki Tunnistenumero: 73707199645-17 Järkevää sääntelyä koskeva sidosryhmien kuuleminen

Lisätiedot

Reinboth ja Vuortama antoivat 20.5.1996 Oikeustoimittajat ry:n puolesta vastineen lausunnon ja selvitysten johdosta.

Reinboth ja Vuortama antoivat 20.5.1996 Oikeustoimittajat ry:n puolesta vastineen lausunnon ja selvitysten johdosta. 5.9.1996 487/4/96 Oikeustoimittajat ry Journalistiliitto Hietalahdenkatu 2 B 22 00180 HELSINKI P Ä Ä T Ö S 1 KIRJOITUSOikeustoimittajat ry:n puheenjohtaja Susanna Reinboth ja sihteeri Timo Vuortama arvostelevat

Lisätiedot

Oikeusapu- ja ulosottoyksikkö 2.3.2016 OM 15/33/2015 ESITYS OIKEUSAVUN PALKKIOPERUSTEISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN (290/2008) MUUTTAMISEKSI

Oikeusapu- ja ulosottoyksikkö 2.3.2016 OM 15/33/2015 ESITYS OIKEUSAVUN PALKKIOPERUSTEISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN (290/2008) MUUTTAMISEKSI OIKEUSMINISTERIÖ Oikeusapu- ja ulosottoyksikkö Muistio/luonnos 2.3.2016 OM 15/33/2015 ESITYS OIKEUSAVUN PALKKIOPERUSTEISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN (290/2008) MUUTTAMISEKSI Yleisperustelut Johdanto

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Esityslista 14/2016 1 (5) 7 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle hallituksen esitysluonnoksesta laiksi sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta HEL 2016-009624

Lisätiedot

KEURUSSELÄN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN YMPÄRISTÖTERVEYDEN- HUOLLON MAKSUTAKSA

KEURUSSELÄN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN YMPÄRISTÖTERVEYDEN- HUOLLON MAKSUTAKSA KEURUSSELÄN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN YMPÄRISTÖTERVEYDEN- HUOLLON MAKSUTAKSA Keurusselän ympäristölautakunta 9.12.2015 1 Tätä taksaa sovelletaan A) Elintarvikelaissa (23/2006) säädettyihin kunnan viranomaisen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 28/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion varoista maksettavista todistelukustannuksista annetun lain 7 ja :n muuttamisesta PERUSTELUT ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ annettuun lakiin

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas. Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta

Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas. Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta 31.8.2009 Dnro 3346/4/07 Ratkaisija: Oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio Esittelijä: Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Aila Linnakangas Ulvilan kaupunki ei antanut asianmukaista päätöstä päivähoitopaikasta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 30/ (8) Kaupunginhallitus Stj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 30/ (8) Kaupunginhallitus Stj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 30/2013 1 (8) 875 Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta HEL 2013-010486 T 03 00 00 Päätös päätti

Lisätiedot

Asianajajatutkimus 2012. Tiedotustilaisuus 8.11.2012

Asianajajatutkimus 2012. Tiedotustilaisuus 8.11.2012 Asianajajatutkimus 2012 Tiedotustilaisuus 8.11.2012 Yksityishenkilöiden ulottuvilla olevat oikeuspalvelut uhattuina Asianajajakunta kasvaa ja palvelutarjonta lisääntyy, mutta vain pääkaupunkiseudulla ja

Lisätiedot

Laki. eurooppalaisesta tilivarojen turvaamismääräysmenettelystä. Soveltamisala

Laki. eurooppalaisesta tilivarojen turvaamismääräysmenettelystä. Soveltamisala Laki eurooppalaisesta tilivarojen turvaamismääräysmenettelystä Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Soveltamisala Tässä laissa annetaan eurooppalaisen tilivarojen turvaamismääräysmenettelyn käyttöön

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 ProUnioni SÄÄNNÖT NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on ProUnioni. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. TARKOITUS JA TOIMINNAN MUODOT

Lisätiedot

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto

Asia C-540/03. Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Asia C-540/03 Euroopan parlamentti vastaan Euroopan unionin neuvosto Maahanmuuttopolitiikka Kolmansien maiden kansalaisten alaikäisten lasten oikeus perheenyhdistämiseen Direktiivi 2003/86/EY Perusoikeuksien

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle oikeusapulaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys Eduskunnalle oikeusapulaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle oikeusapulaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Esityksessä ehdotetaan nykyinen oikeusapu ja maksuton oikeudenkäynti korvattavaksi uudella yhtenäisellä oikeusapujärjestelmällä,

Lisätiedot

Tasapuolista kohtelua uusi yhdenvertaisuuslaki. MaRan Marraspäivä 19.11.2014 Varatuomari Kai Massa

Tasapuolista kohtelua uusi yhdenvertaisuuslaki. MaRan Marraspäivä 19.11.2014 Varatuomari Kai Massa Tasapuolista kohtelua uusi yhdenvertaisuuslaki MaRan Marraspäivä 19.11.2014 Varatuomari Kai Massa Johdannoksi MaRa-alalla palveluita tarjottaessa huomioitava yhdenvertaisuuslainsäädäntö: Rikoslakiin sisältyvä

Lisätiedot

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS

VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS 1 VIRKAMIESLAUTAKUNTA ASIA 8/2008 VIRKAMIESLAUTAKUNNAN PÄÄTÖS Päätös nro 51/2008 29.8.2008 Asia Palkkaa vastaavaa korvausta koskeva vaatimus ym. Virasto yliopisto Vaatimukset Yliopisto on määrättävä maksamaan

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN.

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN. YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SÄÄNNÖT 1 Rek.n:ro 138.504 (27.5.2014) Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä

Lisätiedot

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi

KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN. Sari Anetjärvi KIRKON HENKILÖSTÖN AMMATILLISEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN Sari Anetjärvi Kirkon henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämissopimus Kirkon henkilöstön kehittämissopimuksen tilalle on tullut voimaan Kirkon

Lisätiedot

Ajankohtaista Biopankkilaista

Ajankohtaista Biopankkilaista Ajankohtaista Biopankkilaista Lääketieteellisen tutkimusetiikan seminaari 29.10.2012 Lain tarkoitus Tarkoituksena on tukea tutkimusta, jossa hyödynnetään ihmisperäisiä näytteitä, edistää näytteiden käytön

Lisätiedot