Hallituksen esitys Eduskunnalle oikeusapulaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hallituksen esitys Eduskunnalle oikeusapulaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ"

Transkriptio

1 Hallituksen esitys Eduskunnalle oikeusapulaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Esityksessä ehdotetaan nykyinen oikeusapu ja maksuton oikeudenkäynti korvattavaksi uudella yhtenäisellä oikeusapujärjestelmällä, jonka puitteissa annettaisiin valtion varoin oikeusapupalveluja niitä tarvitseville kansalaisille. Ehdotetun oikeusapulain perusteella oikeusapua voitaisiin antaa sekä tuomioistuimessa käsiteltävissä että muissa oikeudellisissa asioissa sellaisille kansalaisille, joiden ei voida olettaa taloudellisen asemansa vuoksi kykenevän kokonaisuudessaan vastaamaan tarvitsemansa oikeusavun kustannuksista. Oikeusapuun omavastuuosuutta vastaan oikeutettujen piiriä ehdotetaan laajennettavaksi selvästi nykyisestä. Oikeusapuun oikeuttavia kuukausittaiseen käyttövaraan perustuvia tulorajoja ehdotetaan korotettaviksi 400 eurolla (n markalla), ja oikeusavun suhteellisia omavastuuosuuksia ehdotetaan hieman alennettavaksi nykyisestä. Tämän seurauksena nykyistä selvästi suurempi osa kansalaisista olisi oikeutettu oikeusapuun ainakin osakorvausta vastaan. Esityksen mukaan julkisen oikeusapujärjestelmän piiriin pääsisi arviolta kolme neljäsosaa kotitalouksista, kun nykyisin julkiseen oikeusapuun oikeutettuja kotitalouksia on alle puolet kaikista kotitalouksista. Oikeusapuun oikeuttavista tulorajoista ehdotetaan säädettäviksi valtioneuvoston asetuksella. Oikeusavulle säädettäisiin sadan tunnin katto. Oikeusapua ei annettaisi, jos hakijalla on asian kattava oikeusturvavakuutus. Oikeusavun antamisesta vastaisivat valtion oikeusaputoimistot ja yksityiset lakimiehet. Kuten nykyisinkin muissa kuin tuomioistuimessa käsiteltävinä olevissa asioissa oikeusapua valtion varoin antaisivat pääsääntöisesti valtion oikeusaputoimistoissa työskentelevät oikeusavustajat. Näiden ammattinimike ehdotetaan muutettavaksi julkiseksi oikeusavustajaksi. Yksityisten ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ lakimiesten oikeutta antaa valtion varoin oikeusapua ehdotetaan laajennettavaksi niin, että nämä voisivat antaa oikeusapua paitsi yleisissä tuomioistuimissa ja hallintotuomioistuimissa myös kaikissa erityistuomioistuimissa. Oikeusavun antamisesta päätettäisiin valtion oikeusaputoimistoissa. Oikeusaputoimiston päätös voitaisiin saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi. Pääasiaa käsittelevä tuomioistuin päättäsi käsittelemässään asiassa palkkion määräämisestä yksityiselle avustajalle ja oikeusavun saajan omavastuuosuuden määrästä. Muissa kuin tuomioistuimessa käsiteltävissä asioissa näistä päättäisi julkinen oikeusavustaja. Oikeusaputoimiston päätökset saatettaisiin sen tuomioistuimen tutkittaviksi, joka on toimivaltainen käsittelemään pääsian. Jos oikeusapuasia ei liity tuomioistuimessa käsiteltävään pääasiaan, se saatettaisiin hallinto-oikeuden tutkittavaksi. Tuomioistuimen oikeusapuratkaisuun haettaisiin muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiaan. Niin sanotuissa ulkoprosessuaalisissa asioissa muutosta haettaisiin hallintolainkäytön järjestyksessä. Oikeudenkäyntiasiamiestä ja -avustajaa koskevia kelpoisuusvaatimuksia ehdotetaan ajanmukaistettavaksi ja yhdenmukaistettaviksi niin, että näissä tehtävissä voisivat pääsääntöisesti toimia vain asianajaja tai muu oikeustieteen kandidaatin tutkinnon suorittanut rehellinen ja muutoin kyseiseen tehtävään sopiva ja kykenevä henkilö, joka ei ole konkurssissa ja jonka toimintakelpoisuutta ei ole rajoitettu. Esitys sisältää ehdotukset oikeusapulaiksi ja laiksi valtion oikeusaputoimistoista sekä 12 lain muuttamiseksi. Uudistus on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä kesäkuuta Esitys liittyy vuoden 2002 talousarvioon ja sitä on tarkoitus käsitellä talousarvion yhteydessä.

2 2 SISÄLLYSLUETTELO ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ...1 SISÄLLYSLUETTELO...2 YLEISPERUSTELUT Johdanto Nykytila Lainsäädäntö ja käytäntö Julkisen oikeusavun muodot Yleinen oikeusapu ja maksuton oikeudenkäynti Muut julkisen oikeusavun muodot...12 Julkinen puolustus ja asianomistajan avustaminen...12 Muut julkisen oikeusavun muodot Julkisen oikeusavun menot Oikeusturvavakuutus Muut yksityisluontoiset järjestelmät Oikeudenkäyntiasiamiehen ja -avustajan yleiset kelpoisuusvaatimukset Kansainvälisten sopimuksien ja perusoikeuksien asettamat vaatimukset oikeusavulle Ihmisoikeussopimusten ja perustuslain säännökset Muut kansainväliset sopimukset Lainsäädäntö eräissä muissa maissa Ruotsi Norja Tanska Saksa Ranska Nykytilan arviointi Yleistä julkisen oikeusapujärjestelmän kehittämistarpeesta Oikeusavun ja oikeusturvavakuutuksen välinen suhde Oikeusavun taloudelliset edellytykset Oikeusapua koskeva päätöksenteko ja muutoksenhaku Oikeudenkäyntiasiamiehen ja avustajan kelpoisuusvaatimukset Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset Tavoitteet Keskeiset ehdotukset Oikeusavun yleiset edellytykset ja sisältö Oikeusavun taloudelliset edellytykset Oikeusavun saajan mahdollisuus valita avustajansa Oikeusapua koskeva päätöksenteko ja muutoksenhaku Oikeudenkäyntiasiamiehen ja avustajan kelpoisuusvaatimukset Esityksen vaikutukset...66

3 Taloudelliset vaikutukset Esityksen vaikutukset valtiontalouteen Ulkoisten tekijöiden vaikutuksesta valtiontaloudelle aiheutuviin menoihin Yhteenveto esityksen vaikutuksista valtiontaloudelle Taloudelliset vaikutukset asiakkaille Taloudelliset vaikutukset asianajopalveluja tarjoaville tahoille ja elinkeinoelämälle muutoin Organisaatio- ja henkilöstövaikutukset Vaikutukset eri kansalaispiirien asemaan Asian valmistelu Muita esitykseen vaikuttavia seikkoja...76 YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT Lakiehdotusten perustelut Oikeusapulaki luku. Oikeusavun sisältö luku. Oikeusapupäätös luku. Korvaukset luku. Muutoksenhaku luku. Erinäiset säännökset Laki valtion oikeusaputoimistoista Oikeudenkäymiskaari luku. Asianosaisista luku. Oikeudenkäyntiasiamiehestä Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa luku. Asianosaisen avustamisesta Esitutkintalaki Sotilasoikeudenkäyntilaki Laki nuorista rikoksentekijöistä Laki vaarallisten rikoksenuusijain eristämisestä Laki eräistä oikeudenkäynneistä valtion palveluksessa oleville aiheutuvien kustannusten korvaamisesta valtion varoista Laki eräistä oikeudenkäynneistä kunnan tai kuntainliiton palveluksessa oleville aiheutuvien kustannusten korvaamisesta kunnan tai kuntainliiton varoista Rikosvahinkolaki Mielenterveyslaki Laki tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista Laki kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastamisesta Tarkemmat säännökset ja määräykset Voimaantulo LAKIEHDOTUKSET Oikeusapulaki...133

4 4 valtion oikeusaputoimistoista oikeudenkäymiskaaren 12 ja 15 luvun muuttamisesta oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 2 luvun muuttamisesta esitutkintalain 45 :n muuttamisesta sotilasoikeudenkäyntilain 28 :n muuttamisesta nuorista rikoksentekijöistä annetun lain 15 ja 23 :n muuttamisesta vaarallisten rikoksenuusijain eristämisestä annetun lain 8 :n muuttamisesta eräistä oikeudenkäynneistä valtion palveluksessa oleville aiheutuvien kustannusten korvaamisesta valtion varoista annetun lain 1 a ja 1 d :n muuttamisesta eräistä oikeudenkäynneistä kunnan tai kuntainliiton palveluksessa oleville aiheutuvien kustannusten korvaamisesta kunnan tai kuntainliiton varoista annetun lain muuttamista rikosvahinkolain 24 :n muuttamisesta mielenterveyslain 27 :n muuttamisesta tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain 6 :n muuttamisesta kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain 82 :n muuttamisesta LIITE RINNAKKAISTEKSTIT oikeudenkäymiskaaren 12 ja 15 luvun muuttamisesta oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 2 luvun muuttamisesta esitutkintalain 45 :n muuttamisesta sotilasoikeudenkäyntilain 28 :n muuttamisesta nuorista rikoksentekijöistä annetun lain 15 ja 23 :n muuttamisesta vaarallisten rikoksenuusijain eristämisestä annetun lain 8 :n muuttamisesta eräistä oikeudenkäynneistä valtion palveluksessa oleville aiheutuvien kustannusten korvaamisesta valtion varoista annetun lain 1 a ja 1 d :n muuttamisesta eräistä oikeudenkäynneistä kunnan tai kuntainliiton palveluksessa oleville aiheutuvien kustannusten korvaamisesta kunnan tai kuntainliiton varoista annetun lain muuttamista rikosvahinkolain 24 :n muuttamisesta mielenterveyslain 27 :n muuttamisesta tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain 6 :n muuttamisesta kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain 82 :n muuttamisesta ASETUSLUONNOKSET oikeusavusta...169

5 5 YLEISPERUSTELUT 1. Johdanto Oikeudellisen sääntelyn lisääntyminen ja sen ulottaminen yhä uusille yhteiskuntaelämän aloille on ollut viime aikaisen yhteiskuntakehityksen tyypillisiä piirteitä. Samalla kun yhteiskunnalliset ongelmat ovat monimutkaistuneet, niitä on enenevästi pyritty ratkaisemaan oikeudellisen sääntelyn keinoin. Puhutaan yhteiskunnan oikeudellistumisesta. Tämän kehityksen seurauksena kansalaisten oikeusongelmat ovat monimutkaistuneet ja oikeudellisen asiantuntemuksen tarve on vastaavasti lisääntynyt. Oikeudellisen sääntelyn mutkikkuudesta ja monisäikeisyydestä on seurannut, että oikeusjärjestyksen yksityiskohtia tuntemattoman saattaa yksittäistapauksessa olla vaikea päästä aineellisen lainsäädännön hänelle takaamiin oikeuksiin ilman pätevää oikeudellista apua. Oikeus pätevään oikeusapuun nähdäänkin nykyaikaisessa oikeusajattelussa eräänä keskeisenä oikeuksien ja lainkäytön tosiasiallisen saavutettavuuden sekä oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takeena. Kysymys siten on prosessuaalisesta perusoikeudesta, joka osaltaan takaa sen, että kansalaisille turvataan tosiasiallinen ja yhdenvertainen mahdollisuus tiedollisen eriarvoisuuden estämättä ja taloudellisesta asemastaan riippumatta päästä oikeuksiinsa. Yleisenä käsityksenä on, että erityisesti riitaasioiden oikeudenkäynnit aiheuttavat asianosaisille nykyisin niin paljon kustannuksia, ettei varsinkaan sellaisilla kansalaisilla, jotka joutuvat kustantamaan tarvitsemansa oikeusavun itse, useinkaan ole käytännössä taloudellisia mahdollisuuksia viedä asiaansa tuomioistuimeen. Kansalaisten yhdenvertaisuuden lain edessä on epäilty vaarantuneen, kun kynnys ryhtyä oikeuksiensa toteutumisen kannalta välttämättömään oikeudenkäyntiin on oikeudenkäyntikulujen kasvun vuoksi noussut. Oikeudenmukainen oikeusjärjestelmä sekä oikeuksien tosiasiallinen ja tehokas saavutettavuus edellyttävät sitä, että kansalaiset eivät joudu oikeuksiaan toteuttaessaan ottamaan resursseihinsa nähden suhteettomia taloudellisia riskejä ja että heillä on taloudellisesta asemastaan riippumatta mahdollisimman yhdenvertainen oikeus pätevään oikeudelliseen apuun. Sekä perustuslakimme että Suomea velvoittavat kansainväliset ihmisoikeussopimukset edellyttävät sitä, että kansalaisten oikeus pätevään oikeusapuun tehokkaasti taataan. Viime kädessä julkisen vallan tehtävänä on huolehtia siitä, että perustuslain 21 :ssä säännelty perusoikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin toteutuu myös käytännössä siltäkin osin kuin kysymys on oikeudesta oikeusapuun. Edellä viitatun lainsäädännön paisumisen ja oikeusongelmien monimutkaistumisen seurauksena paitsi tarvittavan oikeusavun saatavuudelle myös sen pätevyydelle joudutaan asettamaan entistä suurempia vaatimuksia. Tuomioistuimissa käsiteltävien asioiden osalta tätä kehitystä on ollut omiaan korostamaan viime vuosikymmenellä toteutetut oikeudenkäyntimenettelyä koskevat uudistukset. Oikeudenkäyntiasiamiesten ja -avustajien pätevyysvaatimuksista säädetään nykyisin useissa eri laeissa ja toisistaan poikkeavasti. Asiamiehen ja avustajan kelpoisuutta sääntelevä perussäännös laissa (oikeudenkäymiskaaren 15 luku 2 1 momentti), johon useimmissa säännöksissä

6 6 viitataan, on kuitenkin pääosin samassa muodossa kuin vuoden 1734 laissa, eikä oikeusavustajilta eräitä erityistilanteita lukuunottamatta vaadita edes oikeudellista koulutusta. Tehtävään on kelpoinen periaatteessa kuka tahansa sopivaksi ja kykeneväksi katsottava henkilö. Käytännössä oikeusapupalvelujen antamisesta vastaavat pääasiassa asianajotoimistot, lakiasiaintoimistot ja valtion oikeusaputoimistot. Näiden lisäksi vähäisessä määrin oikeudellisia palveluja kansalaisille tarjoavat oikeudellista koulutusta vailla olevat maallikot. Muun palvelutoimintansa ohella oikeusapupalveluja tarjoavat pankit, kiinteistönvälitystoimistot ja perintätoimistot toimialaansa liittyvissä asioissa. Yhteiskunta osallistuu oikeusavusta aiheutuviin kustannuksiin julkisen oikeusapujärjestelmän kautta. Yhteiskunnan varoin kustannettava julkinen oikeusapujärjestelmä perustuu keskeisesti yleisen oikeusavun ja maksuttoman oikeudenkäynnin järjestelmiin, jotka ovat suurelta osin päällekkäisiä järjestelmiä. Järjestelmien käyttöön liittyvien tulorajojen johdosta ne ovat vain verraten vähävaraisten kansalaisten käytettävissä. Rikosasioissa näitä järjestelmiä nykyisin täydentävät vuosina 1997 ja 1998 käyttöön otetut asianomistajan oikeudenkäyntiavustajan ja tukihenkilön sekä julkisen puolustajan järjestelmät, jotka eivät ole riippuvaisia edun saajan taloudellisesta asemasta. Näiden järjestelmien lisäksi julkisin varoin oikeusapua voidaan antaa eräiden erityislakien nojalla, minkä lisäksi useat viranomaiset ja asiamiehet palvelevat myös oikeudellisissa asioissa. Julkista oikeusapujärjestelmää kansalaisten tarvitseman oikeusavun rahoittamisessa täydentävät eräät vapaaehtoiset yksityisluonteiset järjestelmät. Tärkein näistä on oikeusturvavakuutus, josta on kehittynyt julkisen oikeusapujärjestelmän rinnalle keskeinen kansalaisten oikeusavun rahoitusmuoto. 2. Nykytila 2.1. Lainsäädäntö ja käytäntö Julkisen oikeusavun muodot Julkinen oikeusapujärjestelmä on vuodesta 1973 lähtien keskeisesti perustunut yleisestä oikeusaputoiminnasta ja maksuttomasta oikeudenkäynnistä annettuihin lakeihin (88 ja 87/1973). Molemmat järjestelmät olivat jo useita vuosikymmeniä tätä ennen suppeampina voimassa eri muodoissa. Yleinen oikeusapu oli aluksi kunnille vapaaehtoista, valtionavuilla tuettua toimintaa, kunnes se vuonna 1989 säädettiin kuntien lakisääteiseksi tehtäväksi, jonka hoitamista varten kuntiin on perustettu yleisiä oikeusaputoimistoja. Viimeksi järjestelmiä on uudistettu vuonna 1998, jolloin säädettiin laki yleisestä oikeusavusta (104/1998) ja kuntien oikeusaputoimistot valtiollistettiin valtion oikeusaputoimistoiksi. Yleistä oikeusapua voidaan antaa periaatteessa kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, kun taas maksuton oikeudenkäynti on rajoittunut tuomioistuimissa käsiteltäviin asioihin. Yleistä oikeusapua ja maksutonta oikeudenkäyntiä koskevat järjestelmät ovat muutoin useassa suhteessa keskenään rinnakkaiset. Molempien järjestelmien puitteissa oikeusapua on korvauksetta tai osakorvausta vastaan tarjottu lähinnä vähävaraisille kansalaisille, jotka eivät muutoin kykene kokonaisuudessaan vastaamaan oikeusavustajansa palkkioista ja muista oikeudellisen asiansa käsittelyyn liittyvistä menoista. Maksutonta oikeudenkäyntiä koskevan järjestelmän puitteissa oikeudenkäyntiavustajina toimivat lähinnä asianajajat ja muut yksityiset lakimiehet. Yleistä oikeusapua ovat pääsääntöisesti antaneet valtion oikeusaputoimiston palveluksessa olevat yleiset oikeusavustajat. Järjestelmien tuottamia etuuksia tuomioistuinasioissa yhtenäistettiin vuoden 1998 oikeusapuuudistuksen yhteydessä ja ne tulivat siinä mielessä tuomioistuinasioissa päällekkäisiksi, että oikeusaputoimisto voi nykyisin määrätä myös ns. yksityisen avustajan yleisenä oikeusapuna hoitamaan asian tuomioistuinkäsittelyn. Periaatteellisesti tärkeätä laajennusta julkisin varoin kustannettavien oikeusapupalveluiden kentässä on merkinnyt vuosina 1997 ja 1998

7 7 toteutetut asianosaisen avustamisen ja julkisen puolustuksen järjestelmät rikosasioissa. Asianomaisen taloudellisella asemalla ei ole merkitystä näiden järjestelmien mukaisten etuuksien myöntämisestä päätettäessä. Niiden puitteissa rikosasian asianomistajalle voidaan valtion varoin määrätä oikeudenkäyntiavustaja tai tukihenkilö eräissä laissa mainituissa rikosasioissa. Rikoksesta epäillylle on määrättävä puolustaja valtion varoin laissa mainittujen, muun muassa kyseessä olevan rikoksen laatua ja edun saajan henkilöä koskevien kriteerien täyttyessä, muun muassa aina silloin, kun hän ei kykene puolustamaan itseään. Mainittujen järjestelmien puitteissa annettava oikeusapu on saajalleen lähtökohtaisesti maksutonta, mutta puolustajan saanut epäilty voi kuitenkin joutua korvaamaan valtiolle sen varoista maksetut korvaukset, jos hänen todetaan syyllistyneen siihen rikokseen, jonka esitutkintaa tai oikeudenkäyntiä varten hänelle oli määrätty puolustaja. Oikeusapupalveluita kustannetaan julkisin varoin myös eräiden erityislakien nojalla, joiden perusteella julkista oikeusapua voidaan antaa tietyn kapean sektorin oikeusongelmissa. Tällaisia lakeja ovat muun muassa nuorista rikoksentekijöistä annettu laki (262/1940), vaarallisten rikoksenuusijain eristämisestä annettu laki (317/1953), rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden pohjoismaiden välillä annettu laki (270/1960), rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta annettu laki (456/1970), rikosvahinkolaki (935/1973), eräistä oikeudenkäynneistä valtion palveluksessa oleville aiheutuvien kustannusten korvaamisesta valtion varoista annettu laki (269/1974), eräistä oikeudenkäynneistä kunnan tai kuntainliiton palveluksessa oleville aiheutuvien kustannusten korvaamisesta kunnan tai kuntainliiton varoista annettu laki (21/1984), sotilasoikeudenkäyntilaki (326/1983) ja mielenterveyslaki (1116/1990) Yleinen oikeusapu ja maksuton oikeudenkäynti Yleisen oikeusavun ja maksuttoman oikeudenkäynnin järjestelmiä uudistettiin kesäkuun alussa 1998 voimaan tulleella julkisen oikeusapujärjestelmän osittaisuudistuksella. Tuolloin voimaan tulleella lailla yleisestä oikeusavusta (104/98) kumottiin vuonna 1973 säädetty laki yleisestä oikeusaputoiminnasta, ja samana vuonna säädettyä lakia maksuttomasta oikeudenkäynnistä muutettiin lailla 105/98. Tässä yhteydessä toteutettiin myös yleistä oikeusapua koskeva organisaatiouudistus lailla valtion oikeusaputoimistoista (106/98), jolla kunnalliset oikeusaputoimistot valtiollistettiin ja niiden tilalle perustettiin 68 valtion oikeusaputoimistoa. Yleinen oikeusapu ja maksuton oikeudenkäynti ovat edelleen vaihtoehtoisia tapoja saada julkisin varoin kustannettua oikeusapua. Sekä oikeus yleiseen oikeusapuun että maksuttomaan oikeudenkäyntiin määräytyy hakijan taloudellisen aseman perusteella. Kummankin järjestelmän puitteissa valtion varoista korvataan vain asianosaisen omia oikeudenkäyntikuluja, eikä niillä kateta vastapuolen kuluja, joiden korvausvelvollisuudesta säädetään oikeudenkäymiskaaren 21 luvussa ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 9 luvussa. Maksuton oikeudenkäynti koskee edelleen vain tuomioistuinasioita ja yleinen oikeusapu tuomioistuinasioissa avustamisen lisäksi oikeudellista neuvontaa ja asiakirjojen laadintaa muissakin oikeudellisissa asioissa. Tuomioistuinasioissa maksuttomaan oikeudenkäyntiin ja yleiseen oikeusapuun kuuluvat etuudet kuitenkin ovat samat eli vapautus asiaan käsittelyyn liittyvistä laissa mainituista kustannuksista ja oikeus saada valtion kustantama avustaja. Tuomioistuinasioissa edunsaaja voi niin ikään nykyisin molemmissa järjestelmissä valita avustajakseen haluamansa yksityisen lakimiehen tai yleisen oikeusavustajan. Yleisen oikeusavun myöntämisestä päättää aina yleinen oikeusaputoimisto ja maksuttoman oikeudenkäynnin myöntämisestä tuomioistuin. Myös muutoksenhakutie on erilainen: maksuttomassa oikeudenkäynnissä muutoksenhaku vastaa pääasian

8 8 muutoksenhakutietä, yleisessä oikeusavussa haetaan ensin oikaisua oikeusaputoimistosta ja oikaisupäätökseen muutosta hallinnollista tietä. Yleisen oikeusavun ja maksuttoman oikeudenkäynnin taloudellisista edellytyksistä on säädetty yhteneväisesti asetuksessa yleisestä oikeusavusta ja maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetussa asetuksessa (358/1998) ja avustajan palkkioperusteista sitä koskevassa asetuksessa (359/1998). Yleisen oikeusavun ja maksuttoman oikeudenkäynnin muutkaan edellytykset eivät juurikaan poikkea toisistaan. Toteutetun osittaisuudistuksen jälkeen yleistä oikeusapua ja maksutonta oikeudenkäyntiä koskeva oikeusapujärjestelmä on pääpiirteissään seuraavan sisältöinen. Yleisen oikeusavun sisältö ja myöntäminen Yleisellä oikeusavulla tarkoitetaan tarpeellisen oikeusavun antamista valtion varoin henkilöille, jotka eivät taloudellisista syistä vaikeuksitta kykene itse hankkimaan asiantuntevaa apua oikeudellisissa asioissaan (laki yleisestä oikeusavusta 1 ). Yleistä oikeusapua annetaan hakemuksesta korvauksetta tai osakorvausta vastaan (omavastuuosuus) hakijan taloudellisen aseman perusteella edellytyksin, joista on tarkemmin säädetty asetuksella (4 ). Yleiseen oikeusapuun kuuluvat oikeudellinen neuvonta ja tarpeelliset toimenpiteet, kuten asiakirjojen laadinta ja avustaminen sovintoneuvotteluissa sekä avustaminen tuomioistuimessa. Lisäksi valtio vastaa tarpeellisista tulkkaus- ja käännöskuluista sekä muista sellaisista asian käsittelyyn liittyvistä kuluista, joista maksuttoman oikeudenkäynnin myöntäminenkin vapauttaa (2 :n 1 momentti). Yksittäisessä asiassa yleiseen oikeusapuun kuuluvat ne toimenpiteet, jotka siinä ovat tarpeen huomioon ottaen asian laatu ja merkitys, riidan kohteen arvo ja olosuhteet kokonaisuudessaan (2 2 momentti). Ulkomailla hoidettavissa asioissa yleinen oikeusapu kattaa yleisen oikeudellisen neuvonnan. Erityisen painavista syistä oikeusministeriö voi myöntää tätä laajemman oikeusavun ulkomailla hoidettavaan asiaan. Näissä asioissa oikeusministeriö määrää valtion varoista suoritettavat välttämättömät palkkiot ja korvaukset (25 ). Yleistä oikeusapua annetaan luonnolliselle henkilölle, jolla on kotikunta Suomessa, sekä Euroopan unionin tai Euroopan talousalueen valtion kansalaiselle, joka työskentelee tai on työnhaussa Suomessa. Muulle henkilölle yleistä oikeusapua annetaan, jos hänen asiansa on käsiteltävänä Suomen tuomioistuimessa, ja muussakin asiassa erityisestä syystä. (3 ). Yleistä oikeusapua ei anneta yhtiölle eikä myöskään kuolin- tai konkurssipesälle; kuolinpesän osakkaat voivat kuitenkin saada yleistä oikeusapua samoin kuin konkurssivelallinen konkurssihakemustaan varten. Elinkeinonharjoittajan elinkeinotoimintaa koskevassa asiassa ei yleistä oikeusapua anneta, ellei siihen ole erityistä syytä huomioon ottaen toiminnan laatu ja laajuus, elinkeinonharjoittajan taloudellinen ja henkilökohtainen tilanne ja olosuhteet kokonaisuudessaan (5 :n 2 momentti). Yleistä oikeusapua ei anneta, jos hakija kykenee itse valvomaan etuaan ja oikeuttaan asiassa, jos asialla on hakijalle vähäinen merkitys, jos oikeusavun antaminen aiheuttaisi kohtuuttomia kustannuksia verrattuna siitä hakijalle koituvaan hyötyyn tai jos asian ajaminen olisi oikeuden väärinkäyttämistä taikka jos asia perustuu siirrettyyn oikeuteen ja on aihetta otaksua siirron tapahtuneen oikeusavun saamiseksi (5 :n 1 ja 3 momentti). Tuomioistuimissa käsiteltävissä asioissa yleistä oikeusapua antaa yleinen oikeusavustaja tai tehtävään suostumuksensa antanut yksityinen avustaja (6 :n 1 momentti). Muissa kuin tuomioistuimissa käsiteltävissä asioissa yleistä oikeusapua antaa pääsääntöisesti yleinen oikeusavustaja (6 :n 3 momentti). Avustajaa ei saa määrätä 1) hakemusasioissa, ellei siihen ole erityisen painavia syitä; 2) yksinkertaisissa rikosasioissa, joissa yleisen rangaistuskäytännön mukaan ei ole odotettavissa sakkoa ankarampaa rangaistusta tai jossa muutoin odotettavissa olevaan rangaistukseen ja asian selvitettyyn tilaan nähden syytetyn oikeusturva ei

9 9 edellytä avustajan määräämistä; eikä 3) hallintotuomioistuimessa asiassa, joka koskee verotusta tai julkista maksua, ellei siihen ole erityisen painavia syitä, eikä asiassa, jossa valitusoikeus perustuu kunnan tai muun julkisyhteisön jäsenyyteen. Näissä asioissa yleiseen oikeusapuun kuuluu neuvonta (8 ). Yleistä oikeusapua haetaan suullisesti (HE 132/1997 vp s. 42) tai kirjallisesti oikeusaputoimistolta. Hakijan on esitettävä asetuksessa tarkemmin määritelty selvitys taloudellisista olosuhteistaan ja asiasta, jossa hän hakee yleistä oikeusapua (9 ). Oikeusavun saajalta peritään 200 markan suuruinen oikeusapumaksu, jollei yleisestä oikeusavusta ja maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetussa asetuksessa tarkoitettu hakijan nettotulo ole alle markkaa (20 ja asetus 19 ). Oikeusavun myöntämisestä ja avustajan määräämisestä päättää oikeusaputoimisto. Oikeusaputoimisto ei kuitenkaan saa määrätä yksityistä avustajaa sellaiseen tuomioistuimessa käsiteltävänä olevaan asiaan, jossa on aloitettu suullinen valmistelu tai pääkäsittely (10 ). Oikeusaputoimiston päätökseen ei saa hakea muutosta, mutta hakija voi esittää oikeusaputoimistolle oikaisuvaatimuksen, jonka johdosta annettuun päätökseen saadaan hakea muutosta valittamalla lääninoikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Valitus on käsiteltävä kiireellisenä (27 ). Maksuttoman oikeudenkäynnin sisältö ja myöntäminen Maksuton oikeudenkäynti myönnetään Suomen kansalaiselle tai ulkomaalaiselle, joka ei taloudellisista syistä kykene kokonaisuudessaan suorittamaan asian käsittelyn vaatimia menoja seuraavissa tuomioistuinasioissa: yleisessä tuomioistuimessa käsiteltävässä riita-, rikostai hakemusasiassa taikka ulosottolain mukaisessa valitusasiassa, sotaoikeudessa käsiteltävässä asiassa, hallinto-oikeudessa tai korkeimmassa hallinto-oikeudessa käsiteltävässä asiassa taikka asiassa, joka koskee ylimääräistä muutoksenhakua edellä tarkoitetuissa asioissa. Rikosasiassa maksuton oikeudenkäynti voidaan myöntää jo esitutkinnan aikana riippumatta siitä, tuleeko asia tuomioistuimen käsiteltäväksi (laki maksuttomasta oikeudenkäynnistä 1 ). Jos asianosainen kohtuudella kykenee osaksi vastaamaan asian käsittelyn vaatimista menoista, tuomioistuimen on myöntäessään hänelle maksuttoman oikeudenkäynnin päätöksessään määrättävä, kuinka paljon sanotuista menoista hän voi enintään joutua korvaamaan valtiolle (6 :n 2 momentti). Maksuttoman oikeudenkäynnin taloudellisista edellytyksistä on tarkemmin säädetty asetuksella (5 a ). Laki maksuttomasta oikeudenkäynnistä koskee vain laissa mainituissa tuomioistuimissa käsiteltäviä asioita. Maksuttoman oikeudenkäynnin myöntäminen vapauttaa velvollisuudesta suorittaa palkkiota ja korvausta kyseisen lain nojalla määrätylle avustajalle ja eräitä asian käsittelyn yhteydessä perittäviä maksuja kuten toimitus- tai käsittelymaksua ja täytäntöönpanokuluja. Myös edunsaajan nimeämälle todistajalle tulevat korvaukset maksetaan valtion varoista samoin kuin muustakin edunsaajan toimesta tapahtuneesta todistelusta aiheutuneet kustannukset, jos todistelu on ollut asian selvittämisen kannalta tarpeen (7 9 ). Maksutonta oikeudenkäyntiä ei myönnetä, jos asianomaiselle annetaan oikeusapua yleisestä oikeusavusta annetun lain nojalla. Maksuton oikeudenkäynti voidaan kuitenkin myöntää ja avustaja määrätä maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetussa laissa säädetyin edellytyksin, vaikka oikeusapuhakemus on kokonaan tai osittain hylätty tai vaikka yleiseen oikeusapuun ei sisälly avustajan määräystä (1 a ). Maksutonta oikeudenkäyntiä ei myönnetä, milloin käsiteltävällä asialla on asianomaiselle vähäinen merkitys tai milloin käsittelyssä esitetty vaatimus perustuu siirrettyyn oikeuteen ja on aihetta otaksua siirron tapahtuneen maksuttoman oikeudenkäynnin saamiseksi (2 ). Maksuttoman oikeudenkäynnin saaneelle on määrättävä avustaja, jos hän ei kykene ilman avustajaa asianmukaisesti valvomaan etuaan ja oikeuttaan asiassa. Avustajaa ei saa

10 10 määrätä edellä yleisen oikeusavun kohdalla mainituissa tapauksissa (10 ). Maksuttoman oikeudenkäynnin myöntää se tuomioistuin, jossa asia on käsiteltävänä tai jossa se voidaan panna vireille taikka asiaa viimeksi käsitellyt tuomioistuin siinä tapauksessa, että asian käsittely on päättynyt eikä muutoksenhakua tai vastauksen antamista varten säädetty aika ole kulunut umpeen (4 ). Maksutonta oikeudenkäyntiä voidaan pyytää kirjallisesti tai asian suullisessa käsittelyssä myös suullisesti. Pyynnön yhteydessä hakijan on annettava oikeusaputoimiston vahvistama oikeusministeriön vahvistaman kaavan mukainen selvitys varallisuusoloistaan ja elatusvelvollisuudestaan, mistä selvityksestä peritään 200 markan maksu, jos hakijan nettotulo on vähintään markkaa (5 ). Muutosta maksuttoman oikeudenkäynnin tai avustajan määräämisen epäävään päätökseen saa hakea erikseen noudattaen, mitä valittamisesta asianomaisen tuomioistuimen päätöksestä on säädetty (23 ). Päätökseen, jolla asia on ratkaistu hakemuksen mukaisesti, ei saa hakea muutosta (26 ). Taloudelliset edellytykset ja edunsaajan korvausvelvollisuus Julkista oikeusapujärjestelmää vuonna 1998 uudistettaessa myös oikeusavun taloudelliset edellytykset uudistettiin. Tavoitteena oli pitää raja korvauksettomaan oikeusapuun samanlaisella tasolla kuin aikaisemmissa järjestelmissä, mutta oikeusavun saaminen osakorvausta vastaan eli omavastuuosuudella pyrittiin mahdollistamaan entistä laajemmalle henkilöryhmälle. Edun myöntäminen sidottiin aiempaa, ns. käyttövarataulukkoa kaavamaisempaan tulotaulukoon, joka perustuu ensisijaisesti hakijan nettokuukausituloihin. Myös omaisuuden arvioinnissa omaksuttiin entistä kaavamaisempi menettely. Yleisestä oikeusavusta ja maksuttomasta oikeudenkäynnistä annettujen lakien mukaan asetuksella säädetään ne yleiset perusteet, joiden nojalla taloudelliset edellytykset ja edun saajan korvausvelvollisuus määräytyvät. Yleisestä oikeusavusta ja maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun asetuksen (358/1998) 1 :n mukaan yleinen oikeusapu ja maksuton oikeudenkäynti myönnetään tuossa asetuksessa säädetyin edellytyksin. Asetuksen 2 :n mukaan yleisen oikeusavun ja maksuttoman oikeudenkäynnin edun myöntämisen perusteena on hakijan nettotulo, joka lasketaan vähentämällä hakijan ja hänen avio- tai avopuolisonsa kuukausittaisista tuloista ennakonpidätyksen tai ennakonkannon mukainen vero ja siihen liittyvät työntekijän lakisääteiset maksut ja lisäksi välttämättömät menot siltä osin kun niiden yhteismäärä ylittää markkaa kuukaudessa. Välttämättömiksi menoiksi katsotaan asumismenot, päivähoitomaksut, elatusapumaksut, ulosottosuoritukset sekä velkajärjestelyn maksuohjelman mukaiset suoritukset. Välttämättömät menot saadaan vähentää vain markkaa ylittävältä osalta siitä syystä, että edun myöntämisen perusteena olevia nettotulorajoja määritettäessä huomioon on kaavamaisesti otettu sanotun suuruiset välttämättömät menot. Edun myöntämisen perusteena olevaan nettotulotaulukkoon on kaavamaisten välttämättömien menojen lisäksi lisätty toimeentulotuen perusosaa keskimäärin vastaava markkamäärä. Välttämättömien menojen lisäksi tuloista vähennetään hakijan taloudessa olevista alle 18 vuotiaista huollettavista markkaa lasta kohden. Vähennys voidaan tehdä myös sellaisesta 18 vuotta täyttäneestä lapsesta, jota hakija elättää. Tuloina otetaan huomioon kaikenlaatuiset tulolajit, ei kuitenkaan tuloista yleensä riippumatonta tiettyyn tarkoitukseen myönnettyä sosiaalista etuutta. Jos hakijan tulot vaihtelevat kuten maatalousyrittäjällä tai elinkeinonharjoittajalla, ansiotulojen arvioinnin perusteeksi otetaan lopullisessa verotuksessa vahvistetut vuosittaiset ansio- ja pääomatulot. Lisäksi otetaan huomioon toiminnassa mahdollisesti tapahtuneet olennaiset muutokset viimeksi toimitetun verotuksen jälkeen, jolloin arvioinnin perusteeksi voidaan ottaa ennakonkannon mukaiset tulot. Näin saadusta vuositulosta lasketaan kuukausittaiset nettotulot (12 ). Kun etua hakee alle 18-vuotias, huoltajien tuloja ei oteta huomioon etua myönnettäessä.

11 11 Jos hakija asuu vanhempiensa luona ja on heidän elatuksensa varassa, hänen tuloistaan ei vähennetä asumismenoja, ellei hän voi osoittaa osallistuvansa niihin (3 ). Jos puolisot ovat toistensa vastapuolina, edun myöntäminen ja korvausvelvollisuus määräytyvät vain hakijan tulojen perusteella yksinäiselle henkilölle säädettyjen määrien mukaan. Näin voidaan menetellä myös siinä tapauksessa, että hakija tärkeässä henkilökohtaisessa asiassaan olisi vaarassa kärsiä vakavan oikeudenloukkauksen, kun hän ei puolison tuloista johtuen saisi etua (4 ). Nettotuloa laskettaessa huomioon otetaan myös hakijan varallisuus siten, että hakijan ja hänen taloudessaan asuvien nettovarallisuuden markkaa ylittävästä osasta lisätään yksi (1) prosentti nettotuloon. Jos hakija on maatalousyrittäjä tai elinkeinonharjoittaja, huomioon otetaan prosentti markkaa ylittävästä osasta nettovarallisuutta (17 ). Nettovarallisuus lasketaan vähentämällä omaisuuden verotusarvosta velat. Perheen vakinaisena asuntona käytettävää omistusasuntoa ja työmatkan kannalta välttämätöntä autoa ei oteta huomioon, jos niiden arvo on kohtuullisessa suhteessa perheen kokoon ja työajon tarpeeseen. Tätä omaisuutta varten otettua velkaa ei vähennetä nettovarallisuutta laskettaessa (16 ). Helposti realisoitavissa olevan varallisuuden vaikutuksesta asetuksessa on eri säännökset (7 ). Korvauksetta yleisen oikeusavun tai maksuttoman oikeudenkäynnin etu myönnetään, kun edellä kerrotuin tavoin laskettu nettotulo on yksinäisellä henkilöllä enintään markkaa, mikä vastaa noin markan bruttotuloa, ja puolisoilla enintään markkaa (5 ). Jos hakijan nettotulot ylittävät korvauksettomaan etuuteen oikeuttavan em. rajan, etuus myönnetään osakorvausta eli omavastuuosuutta vastaan, mikä tarkoittaa sitä, että hakija vastaa osaksi itse oikeusavun kustannuksista. Omavastuuosuus määräytyy nettotulon mukaan seuraavan, asetuksen 6 :stä ilmenevän taulukon mukaisesti: Nettotulo yksinäisellä henkilöllä enintään markkaa 25 % enintään markkaa 50 % enintään markkaa 75 % enintään markkaa 90 % Nettotulo puolisoilla henkeä kohden enintään markkaa 25 % enintään markkaa 50 % enintään markkaa 75 % enintään markkaa 90 % Omavastuuosuus Omavastuuosuus Puolisoiden osalta etuuteen oikeuttavat nettotulorajat ovat alhaisemmat siitä syystä, että yhteisessä taloudessa eläminen on katsottu suhteellisesti yhden henkilön taloudessa elämistä edullisemmaksi. Yleisen oikeusavun tai maksuttoman oikeudenkäynnin etuutta ei myönnetä, jos yksinäisen henkilön nettotulo ylittää markkaa ja puolison nettotulo markkaa. Jos asian käsittelyn vaatimat menot asian laajuuden tai vaikeuden vuoksi muodostuisivat hakijan maksukykyyn nähden kohtuuttoman suuriksi, etu voidaan kuitenkin poikkeuksellisesti myöntää, vaikka hakijan nettotulo ylittääkin mainitut määrät. Omavastuuosuus on tällöin vähintään markkaa (9 ). Omavastuuosuuden markkamäärä lasketaan nettotulon mukaan määräytyvän prosenttiosuuden mukaisesti yleisen oikeusavustajan palkkiosta tai yleistä oikeusapua antaneen yksityisen avustajan taikka maksuttomassa oikeudenkäynnissä määrätyn avustajan palkkiosta ja

12 12 kulukorvauksesta (8 ). Omavastuuosuuden enimmäismäärä kuitenkin on sen perusteena olevista kustannuksista riippumatta nettotulon kolminkertainen määrä. Nettotulon mukaan määräytyvä omavastuun enimmäismäärä on siten yksinäisellä henkilöllä markkaa ja puolisolla markkaa. Omavastuun vähimmäismäärä on 300 markkaa (6 :n 2 momentti). Yleisenä oikeusapuna annetusta vähäisestä oikeudellisesta neuvosta ei peritä omavastuuosuutta (laki yleisestä oikeusavusta 21 :n 2 momentti). Omavastuuosuus on asia- ja tuomioistuinkohtainen (asetus 8 ). Jos yksityinen oikeusavustaja on määrätty antamaan oikeusapua osakorvausta vastaan, tuomioistuin määrää oikeusavun saajan omavastuuosuuden suuruuden samalla kun se ratkaisee pääasian. Muussa tapauksessa yleinen oikeusavustaja määrää omavastuuosuuden suuruuden (laki yleisestä oikeusavusta 21 luku 2 ). Jos maksuton oikeudenkäynti on myönnetty osakorvausta vastaan, tuomioistuimen on asian käsittelyn päättyessä vahvistettava edunsaajan valtiolle suoritettavan korvauksen määrä. Jos korvausvelvollisuus muodostuisi edunsaajan taloudellisiin oloihin nähden kohtuuttomaksi, korvauksen määrää voidaan sen mukaisesti alentaa (laki maksuttomasta oikeudenkäynnistä 20 ). Avustajan palkkio ja vastapuolen korvausvelvollisuus Yleisestä oikeusavusta annetun lain nojalla määrätyllä yksityisellä avustajalla ja maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain nojalla määrätyllä muulla avustajalla kuin yleisellä oikeusavustajalla on oikeus saada valtion varoista kohtuullinen palkkio työstään ja ajanhukastaan / tarpeellisista toimenpiteistä ja korvaus kuluista. Avustaja ei saa periä palkkiota avustettavalta; muu sopimus on mitätön (laki yleisestä oikeusavusta 16 ja laki maksuttomasta oikeudenkäynnistä 15 ). Yksityiselle avustajalle maksettavan palkkion ja korvauksen määrää pääasian käsittelevä tuomioistuin tuomioistuimessa käsiteltävässä asiassa ja johtava yleinen oikeusavustaja asioissa, joita ei käsitellä tuomioistuimessa (18 ). Maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain mukaan määrätylle avustajalle tulevan korvauksen määrää jokainen tuomioistuin osaltaan siihen asti suoritetuista toimenpiteistä tehtävän siinä päättyessä (16 ). Jos tehtävä päättyy ilman, että asiaa käsitellään tuomioistuimessa, palkkion määrää maksuttoman oikeudenkäynnin myöntänyt tuomioistuin. Muutoksenhakutuomioistuin voi päättää, että avustajan palkkiota ei korvata valtion varoista, jos muutoksenhakemus on selvästi perusteeton (laki yleisestä oikeusavusta 17 ja laki maksuttomasta oikeudenkäynnistä 15 :n 2 momentti). Palkkioiden ja korvausten perusteista säädetään molempien järjestelmien osalta yhteneväisesti asetuksessa yleisen oikeusavun ja maksuttoman oikeudenkäynnin palkkioperusteista (359/1998). Myös yleisen oikeusavustajan palkkiolaskutusperusteet määräytyvät sanotun asetuksen mukaisesti ja ne määräytyvät tuomioistuimessa käsiteltävien asioiden osalta samoin kuin yksityiselle avustajalle määrättävät palkkiot (11 ). Yleistä oikeusapua tai maksuttoman oikeudenkäynnin saaneen vastapuoli voidaan velvoittaa korvaamaan valtiolle sen varoista maksetut kustannukset samojen perusteiden mukaan kuin asianosaisten keskeisten oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta on säädetty (laki yleisestä oikeusavusta 24 ja laki maksuttomasta oikeudenkäynnistä 21 ). Korvaus voidaan jättää tuomitsematta tai sen määrää alentaa, jos korvausvelvollisuus asianomaisen taloudellisiin oloihin nähden muodostuisi kohtuuttomaksi Muut julkisen oikeusavun muodot Julkinen puolustus ja asianomistajan avustaminen Julkisin varoin kustannettavasta asianomistajan avustamisesta esitutkinnassa ja rikosoikeudenkäynnissä säädetään 1 päivänä lokakuuta 1997 voimaan tulleessa laissa oikeudenkäynnistä rikosasioissa (689/1997, jäljempänä ROL). Tähän lakiin

13 13 lisättiin kesäkuun alussa 1998 voimaan tulleen julkisen oikeusapujärjestelmän uudistuksen yhteydessä säännökset syytetyn julkisesta puolustuksesta. Oikeudenkäynnistä rikosasioissa annettuun lakiin perustuva ja julkisin varoin toteutettava asianosaisen avustamista rikosprosessissa koskeva järjestelmä on pääpiirteissään seuraavan sisältöinen. Oikeus puolustajaan, asianomistajan oikeudenkäyntiavustajaan ja tukihenkilöön ei ole riippuvainen edunsaajan taloudellisesta asemasta kuten oikeus yleiseen oikeusapuun ja maksuttomaan oikeudenkäyntiin, vaan etuuden saamisen kriteerit lähinnä liittyvät tutkinnan tai oikeudenkäynnin kohteena olevan rikoksen laatuun ja edunsaajan henkilöön. Julkisen puolustajan, asianomistajan oikeudenkäyntiavustajan ja tukihenkilön määräämisessä on lähtökohtana myös vahvempi virallistoimintoisuus kuin yleisessä oikeusavussa tai maksuttomassa oikeudenkäynnissäkin, sillä julkinen puolustaja, asianomistajan oikeudenkäyntiavustaja ja tukihenkilö voidaan määrätä viran puolestakin. Julkisen puolustuksen järjestelmä on ensisijainen maksuttoman oikeudenkäynnin ja yleisen oikeusavun kautta toteutettavaan avustamiseen nähden: Jos epäillylle määrätään puolustaja, hänelle ei voida määrätä avustajaa maksuttomasta oikeudenkäynnistä tai yleisestä oikeusavusta annetun lain nojalla. Jos epäillylle on määrätty avustaja jomman kumman viimeksi mainitun lain nojalla ennen kuin hänelle määrätään puolustaja, on avustaja määrättävä puolustajaksi (ROL 2 luvun 2 :n 4 momentti). Etusijajärjestystä on perusteltu julkisen puolustajan järjestelmän luonteella varallisuusoloista riippumattomana oikeutena (HE 132/1997 vp s. 54). Asianomistajan oikeudenkäyntiavustajan järjestelmä ei sitä vastoin ole ensisijainen maksuttoman oikeudenkäynnin nojalla tapahtuvaan avustamiseen nähden. Puolustajan, asianomistajan avustajan tai tukihenkilön edun saaneelle voidaan myöntää maksuton oikeudenkäynti ilman avustajan määräystä (HE 132/1997 vp s. 54). Tähän on kuitenkin varsin rajoitetusti tarvetta huomioon ottaen, että myös puolustajan saaneen vastaajan ja oikeudenkäyntiavustajan saaneen asianomistajan nimeämälle todistajalle maksetaan palkkio valtion varoista (ROL 2 luvun 10 ). Epäillyn pyynnöstä hänelle on esitutkinnassa tai oikeudenkäynnissä määrättävä puolustaja, jos 1) häntä epäillään tai hänelle vaaditaan rangaistusta rikoksesta, josta ei ole säädetty lievempää rangaistusta kuin neljä kuukautta vankeutta, tai tällaisen rikoksen yrityksestä tai osallisuudesta siihen; tai 2) hän on pidätettynä tai vangittuna (ROL 2 luvun 1 :n 2 momentti). Lainkohdasta ilmenevä neljän kuukauden rangaistusminimi vastaa rikosten ns. törkeiden tekomuotojen vähimmäisrangaistusta. Lainkohta perustuu ensinnä siihen näkökohtaan, että vakavasta rikoksesta epäillyllä tulisi aina olla oikeus puolustajaan, ja toiseksi siihen, että vapautensa menettäneellä henkilöllä on muuten (so. ilman julkisin varoin kustannettavaa puolustajaa) heikot mahdollisuudet järjestää puolustustaan (HE 132/1997 vp s. 53). Viran puolesta epäillylle on määrättävä puolustaja, kun 1) hän ei kykene puolustamaan itseään; 2) hän on alle 18- vuotias, jollei ole ilmeistä, ettei hän tarvitse puolustajaa; 3) epäillyn valitsema puolustaja ei täytä puolustajalle asetettavia vaatimuksia tai kykene asianmukaisesti puolustamaan epäiltyä; tai 4) siihen on muu erityinen syy (ROL 2 luvun 1 :n 3 momentti). Lakivaliokunnan esityksestä lakiin otetut puolustajan viran puolesta määräämistä koskevat säännökset perustuvat siihen, että syytetty ei aina kykene henkilökohtaisesti puolustautumaan; tällöin on viran puolesta huolehdittava siitä, että oikeudenkäynnin eri osapuolilla on tasavertaiset mahdollisuudet toimia oikeudenkäynnissä (LaVM 17/1997 vp s. 8). Epäillyn varallisuusasemasta riippumaton julkisin varoin kustannettava oikeusapu ei siis rikosasioissa rajoitu vain vakaviin rikoksiin, vaan edellytyksenä on kykenemättömyys itse huolehtia puolustautumisesta eli oikeusavustajan tarve. Asianomistajalle tuomioistuin voi määrätä oikeudenkäyntiavustajan esitutkintaa ja, silloin kun asianomistajalla on vaatimuksia virallisen syyttäjän ajamassa asiassa, oikeudenkäyntiä varten 1) rikoslain 20

14 14 luvussa tarkoitetussa siveellisyysrikosta koskevassa asiassa, jollei sitä erityisestä syystä pidetä tarpeettomana ja 2) rikoslain 21 luvun 1 6 :ssä tarkoitetussa rikosasiassa (tahalliset henkirikokset, pahoinpitely ja törkeä pahoinpitely), jos sitä asianomistajan ja rikoksesta epäillyn välinen suhde huomioon ottaen on pidettävä perusteltuna (ROL 2 luvun 1 a ). Edellytyksenä avustajan määräämiselle on siten ensinnä se, että kyse on virallisen syyttäjän ajamasta asiasta. Silloin, kun asianomistaja ajaa kannetta yksin, hänen tulee itse hankkia tarvittaessa oikeudenkäyntiavustaja (HE 82/1995 vp s. 48). Toiseksi edellytetään sitä, että asianomistajalla on vaatimuksia asiassa. Vaatimukset voivat olla yksityisoikeudellisia tai rikosoikeudellisia, ja viimeksi mainitussa suhteessa riittävää on pelkkä virallisen syyttäjän syytteeseen yhtyminen. Siveellisyysrikosten kyseessä ollen avustaja voidaan jättää määräämättä vain erityisestä syystä, kun taas kohdassa 2 tarkoitetuissa tapauksissa edellytetään tapauskohtaista harkintaa siitä, onko oikeudenkäyntiavustajan määräämisen tarve olemassa. Sellaiselle edellä mainitun rikoksen asianomistajalle, joka ei esitä oikeudenkäynnissä vaatimuksia ja jota kuullaan henkilökohtaisesti asian selvittämiseksi ja jonka voidaan katsoa tarvitsevan tukea esitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä, voidaan samoin edellytyksin kuin oikeudenkäyntiavustaja määrätä tukihenkilö (ROL 2 luvun 3 ). Edellytyksenä siten on, että asianomistajaa kuullaan oikeudenkäynnissä ja että hän ei esitä mitään (syytettyyn kohdistuvia) vaatimuksia. Tukihenkilön tehtävä on olla esitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä asianomistajan henkilökohtaisena tukena ja auttaa häntä asian käsittelemiseen liittyvissä kysymyksissä (ROL 2 luvun 9 ). Puolustajan, asianomistajan oikeudenkäyntiavustajan ja tukihenkilön määrää se tuomioistuin, jossa rikosasia on vireillä tai jossa se voidaan panna vireille taikka asiaa viimeksi käsitellyt tuomioistuin, jos asian käsittely on päättynyt eikä muutoksenhakemista tai vastauksen antamista varten säädetty aika ole kulunut umpeen. Julkisen puolustuksen, asianomistajan oikeudenkäyntiavustajan ja tukihenkilön etu on edun saajalle lähtökohtaisesti täysin maksuton. Julkisen puolustajan saanut vastaaja on kuitenkin velvoitettava korvaamaan valtiolle sen varoista maksetut korvaukset, jos tuomioistuin toteaa hänen syyllistyneen rikokseen, jonka esitutkintaa ja oikeudenkäyntiä varten hänelle oli määrätty puolustaja. Korvaus ei saa olla suurempi kuin maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain tai yleisestä oikeusavusta annetun lain mukainen korvaus olisi, jos edun saanut täyttää maksuttoman oikeudenkäynnin tai oikeusavun saamisen taloudelliset edellytykset (ROL 2 luvun 11 ). Puolustajalle, asianomistajan oikeudenkäyntiavustajalle ja tukihenkilölle sekä puolustajan ja oikeudenkäyntiavustajan saaneen asianomistajan nimeämälle todistajalle maksetaan valtion varoista palkkio ja korvaus noudattaen soveltuvin osin, mitä maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetussa laissa säädetään avustajan ja todistajan palkkioista ja korvauksista. Vastapuolen korvausvelvollisuudesta valtiolle on niinikään voimassa, mitä maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetussa laissa säädetään (ROL 2 luvun 10 :n 1 ja 2 momentti). Muut julkisen oikeusavun muodot Nuorista rikoksentekijöistä annettu laki (262/1940) koskee henkilöä, joka tehdessään rangaistavan teon on ollut viisitoista mutta ei kahtakymmentäyhtä vuotta täyttänyt. Lain 23 :n 2 momentin mukaan, sellaisena kuin se on muutettu lailla (215/1955), jos vangittuna oleva syytetty ilmoittaa haluavansa avustajaa eikä hän vähävaraisuuden takia voi sitä hankkia, määrätköön oikeuden puheenjohtaja häntä avustamaan henkilön, joka yleisesti harjoittaa asianajotointa, jos se ilman huomattavaa vaikeutta tai hankaluutta käy päinsä. Tällaiselle avustajalle suoritettavasta palkkiosta ja korvauksesta on voimassa, mitä maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetussa laissa on säädetty. Oikeus avustajaan edellyttää nuoren rikoksentekijän

15 15 vähävaraisuutta. Vähävaraisuuden arvioimiskriteerit eivät ole suoranaisesti sidottu maksuttoman oikeudenkäynnin myöntämiskriteereihin. Vaarallisten rikoksenuusijain eristämisestä annetun lain (317/1953) 8 :n 2 momentin mukaan, sellaisena kuin se on muutettu lailla (303/1971), vankilaoikeudessa voidaan sanotussa laissa tarkoitettuja asioita käsiteltäessä myöntää maksuton oikeudenkäynti ja määrätä rikoksentekijälle oikeudenkäyntiavustaja niin kuin maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetussa laissa säädetään, kuitenkin siten, ettei kirjallista vakuutusta varallisuusoloista ja elatusvelvollisuudesta tarvitse esittää, ellei vankilaoikeus toisin määrää. Rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta annetun lain (456/1970) 24 :n mukaan luovutettavaksi pyydetyllä henkilöllä tulee lain 15 :ssä tarkoitetussa tutkinnassa ja sen käsittelyssä sekä hänen säilössä pitämistään tuomioistuimessa käsiteltäessä olla avustajanaan asianajaja, jolle oikeusministeriö laskun perusteella suorittaa valtion varoista kohtuullisen korvauksen. Rikoksen johdosta tapahtuvasta luovuttamisesta Suomen ja muiden pohjoismaiden välillä annetun lain (270/1960) mukaan luovutettavaksi pyydetyllä on oikeus tutkinnassa käyttää avustajaa, jolle suoritetaan valtion varoista kohtuullinen korvaus. Avustajan ei tarvitse olla asianajaja. Rikosvahinkolain (935/1973) 24 :n mukaan hakijalle, joka pyytää rikoksella aiheutetun vahingon johdosta korvausta, ja jolle on asiaa tuomioistuimessa käsiteltäessä myönnetty maksuton oikeudenkäynti, voidaan hakemuksesta, siltä osin kuin harkitaan kohtuulliseksi, korvata rikosvahinkolain mukaisen korvauksen hakemisesta aiheutuneet kulut. Näin voidaan myös tehdä, jos asiaa ei ole käsitelty tuomioistuimessa, mutta hakija täyttää maksuttoman oikeudenkäynnin saamisen edellytykset. Eräistä oikeudenkäynneistä valtion palveluksessa oleville aiheutuvien kustannusten korvaamisesta valtion varoista annetun lain (269/1974) mukaan poliisimiehelle, rajavartiomiehelle, tullimiehelle, vankeinhoitotehtävissä olevalle ja järjestystä yllä pitämään asetetulle valtion palveluksessa olevalle, jota syytetään tai jolta vaaditaan korvausta viran toimittamisessa tai työssä tapahtuneen lainvastaisen voimakeinojen käyttämisen vuoksi, on myönnettävä vapautus maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain 7 ja 8 :ssä tarkoitetuista maksuista ja kustannuksista. Jos asian laadun vuoksi tai muusta syystä on ilmeistä, ettei hän kykene ilman avustajaa asianmukaisesti valvomaan etuaan ja oikeuttaan asian käsittelyssä, tuomioistuimen on määrättävä hänelle pyynnöstä oikeudenkäyntiavustaja. Mainitut etuudet voidaan myöntää hakijan taloudellisesta asemasta riippumatta. Säännöstä sovelletaan myös eräisiin muihin kuin edellä mainittuihin valtion palveluksessa oleviin henkilöstöryhmiin. Kyseisen lain nojalla myös sellaisen valtion palveluksessa olevan oikeudenkäyntikulut, jota syytetään virheellisestä menettelystä virantoimituksessa tai työssä tai jolta vaaditaan korvausta sellaisen menettelyn johdosta, suoritetaan valtion varoista, jos vaatimukset on hylätty. Eräistä oikeudenkäynneistä kunnan tai kuntainliiton palveluksessa oleville aiheutuvien kustannusten korvaamisesta kunnan tai kuntainliiton varoista annetun lain (21/1984) on vastaavat säännökset sellaisia kunnan tai kuntainliiton palveluksessa olevia henkilöitä koskien, joilla on lakiin perustuva oikeus voimakeinojen käyttöön. Myös tätä säännöstä sovelletaan eräisiin muihinkin kunnan palveluksessa oleviin henkilöstöryhmiin. Sotilasoikeudenkäyntilain (326/1983) 28 :n mukaan jos tuomioistuimessa sen käsitellessä lain 2 :ssä tarkoitettua sotilasoikeudenkäyntiasiaa vastaajana olevalla ei ole oikeudenkäyntiavustajaa tai - asiamiestä ja asian laadun vuoksi tai muusta syystä voidaan olettaa, ettei hän pysty yksin valvomaan oikeuttaan, tuomioistuimen on määrättävä hänelle oikeudenkäyntiavustaja. Oikeus oikeudenkäyntiavustajaan ei ole riippuvainen vastaajan taloudellisesta asemasta. Oikeudenkäyntiavustaja voidaan määrätä myös esitutkinnan aikana riippumatta siitä, tuleeko asia

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle oikeusapulaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan nykyinen oikeusapu ja maksuton oikeudenkäynti korvattavaksi

Lisätiedot

Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi:

Oikeusapua annetaan kaikenlaisissa oikeudellisissa asioissa, joita ovat esimerkiksi: Oikeusapu Oikeudenkäynnissä ja muiden oikeudellisten asioiden hoitamisessa tarvitaan usein lainoppinutta avustajaa. Lähtökohta on, että asianosainen kustantaa itse tarvitsemansa oikeudellisen avun. Jollei

Lisätiedot

LA 7/1996 vp. Eduskunnalle ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT. Lakialoite 7

LA 7/1996 vp. Eduskunnalle ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT. Lakialoite 7 LA 7/1996 vp Lakialoite 7 Markku Pohjola /sd ym.: Lakialoite laiksi rikoksesta epäillyn julkisesta puolustuksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Eduskunnalle ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Ehdotuksen

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 64/2005 vp. Hallituksen esitys riita-asioiden sovittelua ja

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 64/2005 vp. Hallituksen esitys riita-asioiden sovittelua ja EDUSKUNNAN VASTAUS 64/2005 vp Hallituksen esitys riita-asioiden sovittelua ja sovinnon vahvistamista yleisissä tuomioistuimissa koskevaksi lainsäädännöksi Asia Hallitus on vuoden 2004 valtiopäivillä antanut

Lisätiedot

EV 37/2009 vp HE 233/2008 vp

EV 37/2009 vp HE 233/2008 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 37/2009 vp Hallituksen esitys laiksi oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on vuoden 2008 valtiopäivillä antanut eduskunnalle

Lisätiedot

ASETUS OIKEUSAVUN PALKKIOPERUSTEISTA (24.4.2008/290, viim. muut. 28.6.2012/424 ) Annettu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2008

ASETUS OIKEUSAVUN PALKKIOPERUSTEISTA (24.4.2008/290, viim. muut. 28.6.2012/424 ) Annettu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2008 OIKEUSAPU JA JULKINEN PUOLUSTUS B 14.2 ASETUS OIKEUSAVUN PALKKIOPERUSTEISTA (24.4.2008/290, viim. muut. 28.6.2012/424 ) Annettu Helsingissä 24 päivänä huhtikuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti,

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2002 N:o Oikeusapulaki. N:o 257. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2002 N:o Oikeusapulaki. N:o 257. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2002 Julkaistu Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 2002 N:o 257 273 SISÄLLYS N:o Sivu 257 Oikeusapulaki... 729 258 Laki valtion oikeusaputoimistoista... 739 259 Laki oikeudenkäymiskaaren

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 52/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi oikeudenkäymiskaaren ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 52/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi oikeudenkäymiskaaren ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 52/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi oikeudenkäymiskaaren ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2009 valtiopäivillä antanut eduskunnalle

Lisätiedot

B 14.3 ASETUS OIKEUSAVUSTA (23.5.2002/388, viim. muut. 3.12.2009/1008)

B 14.3 ASETUS OIKEUSAVUSTA (23.5.2002/388, viim. muut. 3.12.2009/1008) OIKEUSAPU JA JULKINEN PUOLUSTUS B 14.3 ASETUS OIKEUSAVUSTA (23.5.2002/388, viim. muut. 3.12.2009/1008) Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty oikeusministeriön esittelystä, säädetään 5 päivänä

Lisätiedot

Laki. oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta

Laki. oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta Laki oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain (100/2013) 1 luvun 1 ja 6 luvun 6 sekä lisätään

Lisätiedot

Julkinen oikeusapu 2008

Julkinen oikeusapu 2008 Oikeus 2009 Julkinen oikeusapu 2008 Yksityiselle asiamiehelle annettujen oikeusapupäätösten määrä lisääntyi vuonna 2008 Valtion oikeusaputoimistoissa käsiteltiin vuonna 2008 yhteensä 71 479 julkisen oikeusavun

Lisätiedot

Hallitus on vuoden 2000 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä tuomarin esteellisyyttä koskevaksi lainsäädännöksi (HE 78/2000 vp).

Hallitus on vuoden 2000 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä tuomarin esteellisyyttä koskevaksi lainsäädännöksi (HE 78/2000 vp). Hallitus on vuoden 2000 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä tuomarin esteellisyyttä koskevaksi lainsäädännöksi (HE 78/2000 vp). Lakivaliokunta on antanut asiasta mietinnön (LaVM 6/2001 vp).

Lisätiedot

LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA HALLINTOLAINKÄYTTÖLAIN JA ERÄIDEN MUIDEN LAKIEN MUUTTAMISTA TODISTELUA YM. KOSKEVASSA ASIASSA

LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA HALLINTOLAINKÄYTTÖLAIN JA ERÄIDEN MUIDEN LAKIEN MUUTTAMISTA TODISTELUA YM. KOSKEVASSA ASIASSA SUOMEN OIKEUSAPULAKIMIEHET RY 1 (5) Oikeusministeriölle LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA HALLINTOLAINKÄYTTÖLAIN JA ERÄIDEN MUIDEN LAKIEN MUUTTAMISTA TODISTELUA YM. KOSKEVASSA ASIASSA Suomen Oikeusapulakimiehet

Lisätiedot

1991 vp - HE 93. lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1991 vp - HE 93. lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1991 vp - HE 93 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaanedustuksen virkamiesten puolisoille maksettavasta erityiskorvauksesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Laki. tuomioistuinharjoittelusta. Soveltamisala. Tuomioistuinharjoittelun sisältö

Laki. tuomioistuinharjoittelusta. Soveltamisala. Tuomioistuinharjoittelun sisältö Laki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: tuomioistuinharjoittelusta 1 Soveltamisala Sen lisäksi mitä tässä laissa säädetään, käräjänotaarista säädetään tuomioistuinlaissa ( / ). Käräjänotaarin velvollisuuksiin

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 289/2006 vp. Hallituksen esitys laeiksi vastavuoroisen tunnustamisen. tunnustamisen periaatteen soveltamisesta

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 289/2006 vp. Hallituksen esitys laeiksi vastavuoroisen tunnustamisen. tunnustamisen periaatteen soveltamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 289/2006 vp Hallituksen esitys laeiksi vastavuoroisen tunnustamisen periaatteen soveltamisesta taloudellisiin seuraamuksiin tehdyn puitepäätöksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten

Lisätiedot

Päätös. Laki. oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 6 a luvun muuttamisesta

Päätös. Laki. oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 6 a luvun muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 115/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä oikeudenkäynnistä

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 91/2012 vp Hallituksen esitys eduskunnalle tutkintavankeuden vaihtoehtona määrättyjä valvontatoimia koskevan puitepäätöksen kansallista täytäntöönpanoa ja soveltamista koskevaksi lainsäädännöksi

Lisätiedot

Oikeusapu- ja ulosottoyksikkö 2.3.2016 OM 15/33/2015 ESITYS OIKEUSAVUN PALKKIOPERUSTEISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN (290/2008) MUUTTAMISEKSI

Oikeusapu- ja ulosottoyksikkö 2.3.2016 OM 15/33/2015 ESITYS OIKEUSAVUN PALKKIOPERUSTEISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN (290/2008) MUUTTAMISEKSI OIKEUSMINISTERIÖ Oikeusapu- ja ulosottoyksikkö Muistio/luonnos 2.3.2016 OM 15/33/2015 ESITYS OIKEUSAVUN PALKKIOPERUSTEISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN (290/2008) MUUTTAMISEKSI Yleisperustelut Johdanto

Lisätiedot

U 1/2014 vp. Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson

U 1/2014 vp. Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson U 1/2014 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi (vapautensa menettäneiden oikeusapua koskeva direktiivi) Perustuslain 96 :n 2 momentin mukaisesti

Lisätiedot

1991 vp - HE 38. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi mielenterveyslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1991 vp - HE 38. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi mielenterveyslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1991 vp - HE 38 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi mielenterveyslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että mielenterveyslakia muutettaisiin siten, että mielenterveystyön

Lisätiedot

HE 193/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 193/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 193/1996 vp esitys Eduskunnalle laiksi kirldcolain muutta Hallituksen misesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Kirkkolain hallintolainkäyttöä koskevia säännöksiä ehdotetaan tarkistettaviksi sen johdosta,

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 47/2004 vp oikeudenkäymiskaaren 17 luvun muuttamisesta sekä eräät siihen liittyvät lait Eduskunnalle ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Tämän lakialoitteen tarkoituksena on mahdollistaa yksittäistapauksissa

Lisätiedot

Julkinen oikeusapu 2009

Julkinen oikeusapu 2009 Oikeus 2010 Julkinen oikeusapu 2009 Julkisen oikeusavun määrä edellisvuoden tasolla vuonna 2009 Valtion oikeusaputoimistoissa käsiteltiin vuonna 2009 yhteensä 71 300 julkisen oikeusavun asiaa, mikä oli

Lisätiedot

Julkinen oikeusapu 2010

Julkinen oikeusapu 2010 Oikeus 2011 Julkinen oikeusapu 2010 Oikeusaputoimistoihin saapui 71 600 asiaa vuonna 2010 Valtion oikeusaputoimistoihin saapui vuonna 2010 yhteensä 71 600 julkisen oikeusavun asiaa. Näistä julkisten oikeusaputoimistojen

Lisätiedot

Laki. oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta

Laki. oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta Laki oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain (100/2013) 1 luvun :n 2 momentin 2 kohta,

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1998 Julkaistu Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1998 N:o 104 114. Laki. N:o 104. yleisestä oikeusavusta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1998 Julkaistu Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1998 N:o 104 114. Laki. N:o 104. yleisestä oikeusavusta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1998 Julkaistu Helsingissä 13 päivänä helmikuuta 1998 N:o 104 114 SISÄLLYS N:o Sivu 104 Laki yleisestä oikeusavusta... 237 105 Laki maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain muuttamisesta...

Lisätiedot

Asianajotoimisto Ahtola Oy hinnasto (päivitetty 05.08.2011)

Asianajotoimisto Ahtola Oy hinnasto (päivitetty 05.08.2011) Asianajotoimisto Ahtola Oy hinnasto (päivitetty 05.08.2011) Perustuntiveloitus... 1 Toimenpidelaskutus... 2 Puhelut, neuvottelut ja kirjeenvaihto... 2 Asiakirjat... 2 Yhtiöiden perustaminen ja yhtiösopimusten

Lisätiedot

Julkinen oikeusapu 2011

Julkinen oikeusapu 2011 Oikeus 2012 Julkinen oikeusapu 2011 Valtion oikeusaputoimistoissa käsiteltiin 69 000 julkisen oikeusavun asiaa vuonna 2011 Valtion oikeusaputoimistoissa käsiteltiin vuonna 2011 yhteensä 69 000 julkisen

Lisätiedot

HE 181/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 181/1996 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 181/1996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikosvahinkojen korvaamisesta valtion varoista annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan rikosvahinkojen korvaamisesta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi nuorisorangaistuksen kokeilemisesta annetun lain 14 :n ja oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 8 luvun 11 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi erikoissairaanhoitolain 47 a ja 47 b :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi erikoissairaanhoitolakia siten, että sairaanhoitopiiriä

Lisätiedot

Ytk-yhdistys ry:n oikeudenkäyntikuluvakuutus

Ytk-yhdistys ry:n oikeudenkäyntikuluvakuutus Vakuutusehdot Voimassa 1.1.2016 alkaen Ytk-yhdistys ry:n oikeudenkäyntikuluvakuutus Sisällysluettelo 1 Vakuutuksen tarkoitus 2 2 Vakuutuksen ottajat ja vakuutetut 2 3 Vakuutuskausi 2 4 Tuomioistuimet ja

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi oikeusapulain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi oikeusapulakia, oikeudenkäynnistä

Lisätiedot

FINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: /295

FINLEX - Ajantasainen lainsäädäntö: /295 Page 1 of 6 Finlex Finlex Lainsäädäntö Ajantasainen lainsäädäntö Vuosi 2012 15.6.2012/295 Seurattu SDK 184/2013 saakka. 15.6.2012/295 Laki rikosoikeudellisia menettelyjä koskevien toimivaltaristiriitojen

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 61/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden törkeiden. lainsäädännöksi. Asia. Valiokuntakäsittely.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 61/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden törkeiden. lainsäädännöksi. Asia. Valiokuntakäsittely. EDUSKUNNAN VASTAUS 61/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle eräiden törkeiden rikosten valmistelun kriminalisoimista koskevaksi lainsäädännöksi Asia Hallitus on vuoden 2012 valtiopäivillä antanut eduskunnalle

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi rikoslain 34 a luvun 1 ja 4 :n muuttamisesta ja rikoslain muuttamisesta annetun lain 34 luvun 12 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi rikoslain

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 28/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion varoista maksettavista todistelukustannuksista annetun lain 7 ja :n muuttamisesta PERUSTELUT ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ annettuun lakiin

Lisätiedot

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto

Tiemaksut ja maksajan oikeusturva. Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Tiemaksut ja maksajan oikeusturva Mirva Lohiniva-Kerkelä Dosentti, yliopistonlehtori Lapin Yliopisto Muutamia oikeusturvan kannalta olennaisia kysymyksiä Paikannus ja henkilötietojen käyttö Tietojen kerääminen

Lisätiedot

Laki. jolle lakivaliokunta on antanut asiasta mietintönsä n:o 11/1998 vp, on hyväksynyt seuraavat

Laki. jolle lakivaliokunta on antanut asiasta mietintönsä n:o 11/1998 vp, on hyväksynyt seuraavat EV 134/1998 vp - HE 41/1998 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi lähestymiskiellosta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o. 4~11~?8 vp _I_aiks~

Lisätiedot

HE 178/2008 vp. se saatettaisiin vastaamaan työntekijän eläkelakia

HE 178/2008 vp. se saatettaisiin vastaamaan työntekijän eläkelakia Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi valtion eläkelain sekä valtion eläkelain voimaanpanosta annetun lain 9 ja 14 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi valtion eläkelakia ja valtion

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta /2012 Laki

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta /2012 Laki SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 18 päivänä kesäkuuta 2012 295/2012 Laki rikosoikeudellisia menettelyjä koskevien toimivaltaristiriitojen ehkäisemisestä ja ratkaisemisesta sekä esitutkinnan

Lisätiedot

1. Toimeksiantaja(t) Nimi: Osoite: Puhelin / sähköposti: Päävastuullinen lakimies: Vastapuoli / asian osallinen:

1. Toimeksiantaja(t) Nimi: Osoite: Puhelin / sähköposti: Päävastuullinen lakimies: Vastapuoli / asian osallinen: TOIMEKSIANTOSOPIMUS 1. Toimeksiantaja(t) Nimi: Osoite: Puhelin / sähköposti: 2. Toimeksisaaja Asianajotoimisto Tammer-Juristit Oy (y-tunnus 1053452-4) Aleksis Kiven katu 11 C, 33100 Tampere Puh. 010 346

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 68/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi käräjäoikeuslain 17 :n ja kihlakunnansyyttäjästä annetun lain 8 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi käräjäoikeuslain säännöstä käräjäviskaalin

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta

Lisätiedot

Päätös. Laki. vahingonkorvauslain muuttamisesta

Päätös. Laki. vahingonkorvauslain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 60/2004 vp Hallituksen esitys laiksi vahingonkorvauslain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on vuoden 2003 valtiopäivillä antanut eduskunnalle esityksensä

Lisätiedot

HE vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

HE vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT HE 11812000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi äitiysavustuslain 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi äitiysavustuslakia siten, että äitiysavustukseen

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 3/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi virallisista kääntäjistä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi virallisista kääntäjistä annettua

Lisätiedot

Päätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta

Päätös. Laki. työttömyysturvalain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 167/2006 vp Hallituksen esitys laiksi työttömyysturvalain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi työttömyysturvalain

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä elokuuta /2014 Laki. oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä elokuuta /2014 Laki. oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 26 päivänä elokuuta 2014 670/2014 Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä elokuuta 2014 Eduskunnan päätöksen

Lisätiedot

HE 14/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ajoneuvoliikennerekisteristä annetun lain 15 :n ja tieliikennelain 105 b :n muuttamisesta

HE 14/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ajoneuvoliikennerekisteristä annetun lain 15 :n ja tieliikennelain 105 b :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi ajoneuvoliikennerekisteristä annetun lain 15 :n ja tieliikennelain 105 b :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi ajoneuvoliikennerekisteristä

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Veronmaksajain Keskusliitto ry Lausunto 12.06.2017 Asia: OM 17/41/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Yleisiä huomioita

Lisätiedot

Laki entisen Jugoslavian alueella tehtyjä rikoksia käsittelevän

Laki entisen Jugoslavian alueella tehtyjä rikoksia käsittelevän Laki entisen Jugoslavian alueella tehtyjä rikoksia käsittelevän sotarikostuomioistuimen toimivallasta ja tuomioistuimelle annettavasta oikeusavusta 12/1994 Annettu Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 1994

Lisätiedot

HE 27/2006 vp. Ehdotetuin säännöksin pantaisiin täytäntöön

HE 27/2006 vp. Ehdotetuin säännöksin pantaisiin täytäntöön HE 27/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi palkkaturvalain ja merimiesten palkkaturvalain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lisättäviksi palkkaturvalakiin

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi PohjoisSavon oikeusaputoimisto Lausunto 13.06.2017 Asia: OM 17/41/2015 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Yleisiä huomioita

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 61/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 10 a :n ja sotilasavustuslain 11 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

MOOTTORIAJONEUVON VAKUUTUSTURVAEHTO 211: OIKEUSTUR- VA 1.1.2007

MOOTTORIAJONEUVON VAKUUTUSTURVAEHTO 211: OIKEUSTUR- VA 1.1.2007 Moo 1 MOOTTORIAJONEUVON VAKUUTUSTURVAEHTO 211: OIKEUSTUR- VA 1.1.2007 211.0 VAKUUTETUT, VAHINKOTAPAHTUMA JA VOIMASSAOLOAIKA Vakuutetut Vakuutettuja ovat vakuutuskirjassa mainitun ajoneuvon omistaja haltija

Lisätiedot

LAKIEHDOTUS. Laki. konsulipalvelulain muuttamisesta

LAKIEHDOTUS. Laki. konsulipalvelulain muuttamisesta LAKIEHDOTUS Laki konsulipalvelulain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan konsulipalvelulain (498/1999) 2, sellaisena kuin se on laissa 970/2014, 5, 11, 12, 15, 18, 19, 23, ja 24 sekä

Lisätiedot

1994 vp - HE 28 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

1994 vp - HE 28 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT 1994 vp - HE 28 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion maksuperustelain 1 ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion maksuperustelakia selvennettäväksi

Lisätiedot

1994 vp -- lie 271 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT

1994 vp -- lie 271 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT 1994 vp -- lie 271 Flallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

HE 305/2010 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 17 :n ja vakuutusoikeuslain

HE 305/2010 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 17 :n ja vakuutusoikeuslain HE 305/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 17 :n ja vakuutusoikeuslain 21 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä.

Oikeus ylimääräiseen rintamalisään on rintamalisänsaajalla, jolle maksetaan kansaneläkettä. 1 of 8 18/04/2011 11:33 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1977» 28.1.1977/119 28.1.1977/119 Seurattu SDK 293/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Rintamasotilaseläkelaki

Lisätiedot

HE vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2711996 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maaseutuelinkeinolain 27 :n, porotalouslain 41 a :n ja luontaiselinkeinolain 46 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Vakuutusoikeus. Käyntiosoite: kirjaamo (ma pe 8.00 16.15) Ratapihantie 9, 00520 Helsinki

Vakuutusoikeus. Käyntiosoite: kirjaamo (ma pe 8.00 16.15) Ratapihantie 9, 00520 Helsinki Vakuutusoikeus Postiosoite: PL 1005, 00521 Helsinki Käyntiosoite: kirjaamo (ma pe 8.00 16.15) Ratapihantie 9, 00520 Helsinki Puhelinnumeroita: Vaihde 029 564 3200 Kirjaamo 029 564 3210 Tiedottajalakimies

Lisätiedot

HE 35/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 35/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 35/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rangaistusten täytäntöönpanosta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi rangaistusten täytäntöönpanosta

Lisätiedot

HE 230/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta

HE 230/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta annetun lain 2 ja 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työeläkeasioiden

Lisätiedot

Laki. rikoslain 10 luvun muuttamisesta

Laki. rikoslain 10 luvun muuttamisesta Laki rikoslain 10 luvun muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan rikoslain (39/1889) 10 luvun 5 :n 3 momentti, sellaisena kuin se on laissa 875/2001, muutetaan 10 luvun 2 ja 3, 6 :n 1 momentti

Lisätiedot

Laki. oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2015

Laki. oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2015 Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (689/1997)

Lisätiedot

HE 170/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta

HE 170/1998 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta HE 170/1998 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi tasavallan presidentin eläkeoikeudesta annetun lain 1 :n ja tuloverolain 87 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

U 28/2010 vp. Oikeusministeri Tuija Brax

U 28/2010 vp. Oikeusministeri Tuija Brax U 28/2010 vp Valtioneuvoston kirjelmä Eduskunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi (oikeus saada tietoa oikeuksistaan rikosoikeudellisissa menettelyissä) Perustuslain 96 :n

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

Talous- ja raha-asioiden valiokunta. eurooppalaisesta tilivarojen turvaamismääräyksestä

Talous- ja raha-asioiden valiokunta. eurooppalaisesta tilivarojen turvaamismääräyksestä EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Talous- ja raha-asioiden valiokunta 12.1.2012 2011/0204(COD) TARKISTUKSET 28-38 Lausuntoluonnos Elena Băsescu (PE475.906v01-00) eurooppalaisesta tilivarojen turvaamismääräyksestä

Lisätiedot

1988 vp. - HE n:o 152 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1988 vp. - HE n:o 152 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1988 vp. - HE n:o 152 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain 22 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Valtion

Lisätiedot

Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA TALOYHTIÖ 2013

Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA TALOYHTIÖ 2013 Riidanratkaisumenettelyt asuntoosakeyhtiössä ja hyvä hallintotapa Puhujina: Asiamies, VT Keijo Kaivanto, AKHA 1 Hyvä hallintotapa Yhdenvertaisuusperiaate Läpinäkyvyys Ennakointi Ei vielä erillistä suositusta

Lisätiedot

1981 vp. n:o 177. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion eläkelain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1981 vp. n:o 177. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion eläkelain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1981 vp. n:o 177 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion eläkelain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Valtion eläkelain mukaisen eläketurvan piiriin kuuluvat myös ulkomaan kansalaiset

Lisätiedot

Laki. varainsiirtoverolain muuttamisesta

Laki. varainsiirtoverolain muuttamisesta Laki varainsiirtoverolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan varainsiirtoverolain (931/1996) 47 49, sellaisina kuin ne ovat, 47 laissa 876/2012 sekä 48 ja 49 laissa 526/2010, muutetaan

Lisätiedot

annetun lain muuttamisesta sekä Laki ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta

annetun lain muuttamisesta sekä Laki ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta EV 35/1997 vp - HE 248/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta sekä Euroopan talousalueen

Lisätiedot

HE 13/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 13/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 13/2000 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rintamasotilaseläkelain 9 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan pienituloisten rintamaveteraanien taloudellisen

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT HE 105/1995 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sotilasavustuslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan sotilasavustuslakia muutettavaksi siten, että asevelvollisille

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Tieliikelaitoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia Tieliikelaitoksesta. Valtion liikelaitoksista annetun

Lisätiedot

HE 78/2017 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta

HE 78/2017 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Koulutusrahastosta annettua lakia. Ammattitutkintostipendin

Lisätiedot

Laki. kansalaisuuslain muuttamisesta

Laki. kansalaisuuslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2007 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Laki kansalaisuuslain muuttamisesta muutetaan 16 päivänä toukokuuta 2003 annetun kansalaisuuslain (359/2003) 3, 25 :n 3 momentti,

Lisätiedot

HE 87/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 87/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 87/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi raittiustyölain 3 ja 10 :n ja toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain 27 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Laki Rahoitustarkastuksesta annetun lain muuttamisesta

Laki Rahoitustarkastuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2005 Laki Rahoitustarkastuksesta annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan Rahoitustarkastuksesta 27 päivänä kesäkuuta 2003 annetun

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetun lain 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle metsälainsäädännön eräiden viittaussäännösten tarkistamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan teknisesti muutettaviksi metsänhoitoyhdistyksistä annetun

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 1 luvun :n ja 7 luvun :n muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi oikeudenkäynnissä

Lisätiedot

Tuomioistuinmaksulaki

Tuomioistuinmaksulaki Tuomioistuinmaksulaki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Oikeudenkäyntimaksu ja hakemusmaksu Tämän lain mukaan peritään oikeudenkäyntimaksuja ja hakemusmaksuja korvauksena asian käsittelystä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi luottolaitostoiminnasta annetun lain 105 :n sekä ulkomaisen luottoja rahoituslaitoksen toiminnasta Suomessa annetun lain 7 a ja 9 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

1994 vp - HE 121 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

1994 vp - HE 121 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT 1994 vp - HE 121 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maakaaren 1 luvun 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi maakaarta siten, että luettelo julkisista

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Koulutusrahastosta annettua lakia. Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksiä

Lisätiedot

Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä tehty pöytäkirja ***I

Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä tehty pöytäkirja ***I P7_TA-PROV(2012)0294 Euroopan unionin tuomioistuimen perussäännöstä tehty pöytäkirja ***I Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 5. heinäkuuta 2012 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 239/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi vakuutusoikeuslain 11 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan vakuutusoikeuslain sivutoimisten jäsenten määräämistä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 97/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työsopimuslain 1 luvun :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työsopimuslakia siten, että vapaaehtoisen

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118

LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE /118 LAKI SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISEN OMAVASTUUAJAN KORVAAMISESTA MAATALOUSYRITTÄJILLE 17.1.1991/118 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1. (19.12.2008/996) 1 Maatalousyrittäjän eläkelaissa (1280/2006)

Lisätiedot

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1

MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT. Yleisiä määräyksiä 1 RHV/1.1.2012 1 (5) MAATALOUSYRITTÄJIEN RYHMÄHENKIVAKUUTUKSEN EHDOT Yleisiä määräyksiä 1 Näitä ehtoja sovelletaan maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 10 :n mukaan vakuutettuun maatalousyrittäjään ja

Lisätiedot

kerta kaikkiaan annetun lain muuttamista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT

kerta kaikkiaan annetun lain muuttamista ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ YLEISPERUSTELUT 1991 vp - HE 23 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräiden saamisten perimisestä kerta kaikkiaan annetun lain 1 ja 3 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan eräiden

Lisätiedot