Version 1.0. Creator Seija Tiainen, Tanja Lönnqvist. Laatinut Dalmatiankoirat - Dalmatinerna ryn toimesta: Seija Tiainen ja Tanja Lönnqvist

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Version 1.0. Creator Seija Tiainen, Tanja Lönnqvist. Laatinut Dalmatiankoirat - Dalmatinerna ryn toimesta: Seija Tiainen ja Tanja Lönnqvist"

Transkriptio

1 (32) Valmis Creator Seija Tiainen, Tanja Lönnqvist Dalmatiankoirat - Dalmatinerna ry. DALMATIANKOIRAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Laatinut Dalmatiankoirat - Dalmatinerna ryn toimesta: Seija Tiainen ja Tanja Lönnqvist Hyväksytty Dalmatiankoirat - Dalmatinerna ryn yleiskokouksessa: Suomen Kennelliiton jalostustieteellinen toimikunta vaatinut korjauksia: Korjattu vaatimusten mukaisesti: Hyväksytty Dalmatiankoirat - Dalmatinerna ryn yleiskokouksessa: Hyväksytty Suomen Kennelliiton Jalostustieteelisessä toimikunnassa:

2 (32) Valmis Table of contents 1 Yhteenveto Rodun tausta Rodun historia Dalmatiankoirat Suomessa Järjestötoiminta ja sen historia Jalostustoimikunta/jalostustyöryhmä Nykytilanne Populaation koko ja rakenne Luonne ja käyttöominaisuudet Terveys Pevisa ohjelmaan sisällytetyt sairaudet Muut Suomessa rodulla todetut sairaudet Muissa maissa esiintyneet sairaudet Ulkomuoto Yhteenveto aiemman tavoiteohjeman toteutumisesta Jalostuksen tavoitteet ja strategiat Visio Rotujärjestön tavoitteet ja strategia Terveyden edistäminen Luonteen merkityksen korostaminen Ulkomuodon säilyttäminen rodunomaisena Tiedon kerääminen ja jakaminen Geenipohjan säilyttäminen laajana Jalostussuositusten ylläpitäminen Jalostustyöryhmän rooli Uhat ja mahdolisuudet Varautuminen ongelmiin Toimintasuunnitelma jalostuksen tavoiteohjelman toteuttamiseksi Tavoiteohjelman toteutumisen seuranta Lähteet Liitteet... 32

3 (32) Valmis 1 Yhteenveto Dalmatiankoiria on ollut Suomessa viidenkymmenen vuoden ajan. Niitä rekisteröidään vuosittain vajaasta kahdestasadasta kolmeensataan. Dalmatiankoira on käyttötarkoitukseltaan puhtaasti seurakoira, vaikka se nykyisin kuuluukin ajavien koirien ryhmään. Dalmatiankoira on perusterve, aktiivinen ja ystävällinen koira, joka seurakoirataustastaan huolimatta soveltuu myös monenlaiseen harrastamiseen. Dalmatiankoiran geenipohja Suomessa on kohtalaisen laaja ja koiria käytetään jalostukseen monipuolisesti. Terveystilanne rodussa on pääosin hyvä. Tämän jalostuksen tavoiteohjelman päämääränä on säilyttää dalmatiankoira terveenä ja mukavana seurakoirana ja parantaa sen soveltuvuutta erilaisiin harrastuksiin. Tärkeää on säilyttää dalmatiankoiran kohtuullisen hyvä tilanne perinnöllisten sairauksien suhteen. Mahdollisiin dalmatiankoiran terveyttä koskeviin uhkiin pyritään varautumaan keräämällä tietoa terveyskartoituksen ja pentuekyselyjen avulla sekä tekemällä ja julkaisemalla tilastoja erilaisista terveystutkimuksien tuloksista. Rodun yksilöistä pitää kerätä luotettavaa tietoa ja sitä pitää myös hyödyntää jalostusvalinnoissa. Koiranomistajille on tiedotettava rotuun liittyvistä sairauksista, ongelmista ja riskeistä, mutta myös positiivisista asioita kuten harrastusmahdollisuuksista dalmatiankoiran kanssa. Kaikkein tärkeintä kuitenkin on saada kaikki koiranomistajat, sekä nykyiset että tulevat, ja varsinkin kasvattajat ja jalostuskoirien omistajat, tiedostamaan oma vastuunsa rodun kehittymisestä ja tulevaisuudesta. Terveyden lisäksi pitää kiinnittää entistä enemmän huomiota myös koirien luonteeseen ja hakea käyttökelpoisia menetelmiä luonteen arvioimiseen. Ulkomuodon osalta jalostuksen pääpaino on Suomen dalmatiankoirien korkean tason ja rotumääritelmän mukaisen ulkomuodon ylläpitäminen, Terveen rakenteen ylläpitämiseen pyritään vaikuttamaan jalostuspäivien sekä ulkomuototuomareiden koulutuksen avulla.

4 (32) Valmis 2 Rodun tausta 2.1 Rodun historia Dalmatiankoira on saanut nimensä Kroatian maakunnan, Adrianmeren rannalla sijaitsevan Dalmatian mukaan, mitä aikaisemmin pidettiin rodun kotipaikkana. Rodun oletetaan aikoinaan kulkeutuneen mustalaisten mukana Intiasta ja Egyptistä. Englannissa rotu on kehitetty nykyiselleen, ja Englantia pidetään rodun kotimaana. Dalmatiankoira osallistui jo toiseen Englannissa pidettyyn koiranäyttelyyn vuonna 1860, yhtenä viidestä osallistuneesta rodusta. Englantilainen Vero Shaw teki vuonna 1882 ensimmäisen dalmatiankoirien rotumääritelmän. Tämä määritelmä oli pohjana vuonna 1890 laaditulle viralliselle rotumääritelmälle. Dalmatiankoiraa kutsutaan myös vaunukoiraksi. Aatelisväki käytti dalmatiankoiria lisäämään loistoaan. Koska dalmatiankoira oli kestävä ja nopea juoksija ja viihtyi hyvin hevosten seurassa, sitä pidettiin vaunukoirana matkaseurueen komeutta korostamassa. Koirat juoksivat vaunujen alla tai vierellä ja vahtivat isäntiensä omaisuutta pysähdysten aikana. Niistä ajoista on rotuun jäänyt mieltymys hevosiin ja taito löytää sopiva ravauspaikka, turvassa pyöriltä ja hevosen kavioilta. Dalmatiankoirasta saa erinomaisen lenkkeily- ja pyöräilykaverin, sillä ravi on sille luontainen ja mieluinen tapa liikkua. Dalmatiankoira on myös voimakas ja halukas vetämään. Varsinkin Hollannissa kauppiaat hyödynsivät tätä ominaisuutta ja valjastivat dalmatiankoiran rattaittensa eteen. Nykyisin dalmatiankoira nähdään joskus vetämässä lapsia pulkassa tai kärryissä. Dalmatiankoira päätyi palokuntien käyttöön aikana, jolloin palokunnat liikkuivat hevosten vetämillä vaunuilla. Se juoksi kärryjen mukana palopaikalle ja vahti tarvittaessa palokunnan kalustoa. Vielä nykyisinkin sitä tapaa palokuntien maskottina, ja monissa piirroksissa yhdistetään dalmatiankoira ja paloautot. Dalmatiankoira on esiintynyt sirkuksissa menestyksellisesti. Se onkin oppivainen ja yhteistyökykyinen koira. Sillä on hyvät edellytykset kilpailla myös tottelevaisuuskokeissa tai agilityssä. Vaikka dalmatiankoiran jalostukseen on aikoinaan käytetty pointteria, ei sillä yleensä ole merkittävästi metsästysominaisuuksia. Jänisten metsästykseen dalmatiankoira ei sovi haukuttoman ajonsa vuoksi, eikä siitä oikein ole lintumetsällekään. Pointterista on rotuun jäänyt lähinnä ulkoisia ominaisuuksia, ja rotua tuntemattomat joskus sekoittavatkin dalmatiankoiran pointteriin. Dalmatiankoira ei oikein sovellu puhtaasti vahtikoiraksi luonteensa perusominaisuuden, ystävällisyyden, vuoksi, vaikka sen tehtäviin aikoinaan kuuluikin isäntänsä vaunujen vahtiminen. Se tosin yleensä ilmoittaa haukullaan vieraiden tulosta, mutta päästää ne kuitenkin jatkamaan matkaansa. Koiran suuri koko saattaa toki antaa turvallisuuden tunteen omistajalle. Kukin koira on tietysti yksilö, ja joukkoon mahtuu myös hurjia metsästäjiä ja pelottavia vahtikoiria.

5 (32) Valmis Vuosien saatossa dalmatiankoirasta on kehittynyt lähinnä vertaansa vailla oleva seurakoira. Se soveltuu hyvin ulkoilusta pitäville omistajille. Dalmatiankoira rakastaa lenkkeilyä ja juoksua, tarvitsee paljon toimintaa ja liikuntaa, mutta toisaalta on isäntäänsä niin kiintynyt, että sopeutuu tarvittaessa tilapäisesti myös rauhallisempaan olotilaan. 2.2 Dalmatiankoirat Suomessa Ensimmäiset dalmatiankoirat tulivat Suomeen vuonna 1957, kun Tuulirannan kenneliin saapui yksi uros ja kaksi narttua Saksasta. Molemmat nartut synnyttivät ensimmäiset pentueensa jo samana vuonna. Kennel Guntherforst hankki myöhemmin toisen näistä nartuista omistukseensa ja tuotti vuonna 1959 uroksen Englannista. Näistä koirista sekä niiden jälkeläisistä alkoi dalmatiankoirien kasvattaminen Suomessa 1960-luvun alkupuolella Suomeen tuotiin useita dalmatiankoiria sekä Englannista että Ruotsista ja dalmatiankoiria syntyi muutama pentue vuodessa. Vuonna 1964 tuli Eevariitan kenneliin urospentu Greenmount Grandee Englannista. Greenmount Grandeesta tuli merkittävä jalostusuros, joka nosti rodun tasoa maassamme huomattavasti. Tämän jälkeen tuotiin Greenmount kennelistä useita muitakin dalmatiankoiria Suomeen, ja niitä käytettiin jalostukseen. Vaikka dalmatiankoiria tuotiin myös Ruotsista, oli Englannista tuoduilla dalmatiankoirilla suurempi vaikutus rodun kehittymiseen. Vuonna 1966 dalmatiankoirien rekisteröinnit nousivat ensimmäisen kerran yli sadan ja vuosikymmenen lopussa jo luvun alussa rekisteröinnit nousivat jo yli kahdensadan ja olivat vuosikymmenen puolivälissä kolmensadan tienoilla, kunnes laskivat vuosikymmenen lopulla reiluun sataan pentuun. Edelleen tuotiin useita dalmatiankoiria Englannista, muutama Ruotsista ja yksi Sveitsistä. Suomalaiset tekivät yhteistyötä muiden Pohjoismaiden kanssa ja astuttivat koiriaan mm. ruotsalaisilla dalmatiankoirilla. Suomen dalmatiankoirien taso oli korkea ja koiria vietiin Ruotsiin ja Norjaan luvulla dalmatiankoirien rekisteröinnit vaihtelivat vajaan sadan ja sadankuudenkymmenen välillä, ollen alhaisimmillaan vuonna 1986 vain luvulla rodun pariin tuli runsaasti uusia kasvattajia ja muutenkin koiraharrastus kehittyi Suomen Kennelliiton toiminnan kehittymisen ja näyttelyharrastuksen laajenemisen myötä. Suomalaisia koiria vietiin ulkomaille ja erityisesti Norjaan. Suomeen tuotiin koiria Ruotsista, Englannista, Sveitsistä ja Tanskasta. Vuonna 1984 tuli Suomeen Englannista urospentu Bosville Colbost Curlew, jota käytettiin jalostukseen kymmenen vuoden ajan ja jolla oli useita näyttelyissä menestyneitä sekä jalostukseen käytettyjä jälkeläisiä. Vielä enemmän Suomen dalmatiankoirakantaan vaikutti toinen, vuonna 1988 Englannista tuotu uros, Elaridge Prince Rufus. Se oli erittäin menestyksekäs näyttely- ja jalostuskoira, ja sillä oli merkittävä vaikutus rodun kehitykseen Suomessa erityisesti 1990-luvulla. Vuonna 1988 Suomesta löydettiin rabiesta ja rajat Ruotsiin ja Norjaan menivät kiinni, mikä vaikeutti yhteistyötä näiden maiden kanssa. Toisaalta samalla rajat aukesivat muualle Eurooppaan ja saatiin mahdollisuudet yhteistyöhön ihan uusien maiden kanssa niin jalostus- kuin näyttelysarallakin.

6 (32) Valmis 1990-luvulla dalmatiankoirien rekisteröinnit kasvoivat noin 200 koiraan/vuosi ollen suurimmillaan vuonna Rotukoirien rekisteröintimäärät kasvoivat 90-luvulla ja kaikenlainen koiraharrastaminen myös dalmatiankoirien kanssa lisääntyi. Dalmatiankoiria alkoi näkyä yhä enemmän erilaisten harrastuksien parissa kuten agility- ja tottelevaisuusharjoituksissa sekä pelastuskoiratoiminnassa. Kansainvälistymisen myötä Suomessa siirryttiin FCI:n ryhmäjakoon, jolloin dalmatiankoirat olivat alkuun ryhmässä 9 ja siirtyivät myöhemmin ryhmään 6. Tällä vuosikymmenellä tapahtui paljon myös jalostuksellisesti. Dalmatiankoirat saivat oman PEVISA-ohjelmansa lonkkien suhteen ja dalmatiankoirien lonkkien kuvaaminen lisääntyi. Suomen kannasta löydetty ARDS (nuorilla dalmatiankoirilla esiintyvä, kuolemaan johtava hengitysvaikeusoireyhtymä, tarkemmin luku , lähde 5 sekä liitteet 2 ja 3) vaikutti dalmatiankoirien kasvattamiseen, aiheutti jalostusrajoituksia ja johti jopa joidenkin kenneleiden toiminnan loppumiseen. Suomeen saatiin myös ensimmäinen BAER-testauslaite, jonka avulla pystytään tutkimaan koiran kuulostatus eli kuuleeko koira vain toisella vai molemmilla korvilla sekä erottamaan täysin kuurot koirat. Rajat aukesivat uudelleen tietyin rajoituksin Norjaan ja Ruotsiin päin, mikä helpotti yhteistyötä näiden maiden kanssa. Koiria tuotiin paljon ulkomailta mm. Ruotsista, Tshekeistä, Saksasta, USA:sta, Norjasta, Australiasta, Englannista ja Hollannista. Koirien kanssa matkustamisen helpottuessa narttuja astutettiin ulkomaalaisilla uroksilla sekä useita pentueita syntyi myös keinosiemennyksellä. Uusi ilmiö oli koirien lainaaminen Suomeen jalostuskäyttöä varten. Näistä merkittävin oli USA:sta lainattu Cheerio Victory, jolle syntyi Suomessa yhteensä 10 pentuetta ja Ruotsissa yksi pentue. Cheerio Victory on vaikuttanut myöhemmin monien maiden dalmatiankoirakantaan erityisesti Ruotsissa syntyneen pentueensa kautta. Australiasta tuotiin Retma Paparazzi, joka sai Suomessa 9 pentuetta ja myös muissa maissa useita pentueita ja näkyy nykyisin monien suomalaisten dalmatiankoirien sukutaulussa luvulla rekisteröinnit ovat vaihdelleet alle kahdesta sadasta kolmeen sataan. Internet on helpottanut huomattavasti kansainvälistä yhteistyötä ja tiedonsaantia. Kasvattajat ovat tuoneet yhä enemmän koiria ulkomailta, lainanneet ulkomaisia koiria jalostuskäyttöön sekä astuttaneet tai keinosiementäneet narttujaan ulkomaisilla uroksilla. Tuontikoirien tai ulkomaalaisten uroksien osuus syntyneiden pentueiden isistä on vaihdellut viime vuosina prosentin välillä.

7 (32) Valmis 3 Järjestötoiminta ja sen historia Dalmatiankoiraharrastajat toimivat vuodesta 1969 lähtien Suomen Seurakoira- ja Terrierikerho ry:n Dalmatiankoirajaostona perustettiin Dalmatiankoirat- Dalmatinerna ry., joka toimi Suomen Kennelliiton, Uudenmaan Kennelpiirin sekä Suomen Seurakoira- ja Terrierikerho ry:n jäsenyhdistyksenä. Suomen Kennelliitto hyväksyi Dalmatiankoirat-Dalmatinerna ry:n rotujärjestöksi vuonna Yhdistys julkaisi ensimmäisestä vuodesta lähtien omaa lehteä, joka sai vuonna 1972 nimekseen Dalmatiankoirat. Vuonna 1974 lehden nimeksi muutettiin Dal. Tänä päivänä Dal-lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Ensimmäinen dalmatiankoiria esittelevä luettelo, jossa oli tiedot näyttelyissä palkituista dalmatiankoirista sukutauluineen, julkaistiin vuonna Varsinaista vuosikirjaa rekisteröinteineen on julkaistu vuodesta 1974 lähtien. Vuosikirja muutettiin vuonna 2001 tulosjulkaisuksi, joka sisältää rekisteröinnit, uudet valiot, terveystutkimustulokset ja näyttely-, kilpailu- sekä koetulokset. Dalmatiankoirat-Dalmatinerna ry liittyi vuonna 1996 ECDC:n (European Cooperation of Dalmatian Clubs) jäseneksi. ECDC on Euroopan dalmatiankoirayhdistyksien yhteistyöelin, jonka tavoitteena on tukea dalmatiankoirien kasvatusta FCI:n hyväksymän rotumääritelmän mukaisesti. ECDC toimii tiedon välittäjänä eri jäsenmaiden välillä, tiedottaa rodun perinnöllisistä ongelmista ja tukee niiden tieteellistä tutkimusta sekä järjestää kahden vuoden välein kokouksen jäsenmaille. ECDC:n kautta yhteistyö muiden Euroopan maiden kanssa on helpottunut ja jäsenmaiden välinen tiedonkulku on parantunut. Perustamisen aikaan 70-luvun alussa yhdistyksellä oli yli 200 jäsentä. Jäsenmäärä on vaihdellut seuraten rodun rekisteröintimääriä. Korkeimmillaan se oli 90-luvun puolivälissä yli 700 jäsentä, vuosittaisten rekisteröintimäärien ollessa samoihin aikoihin huippulukemissaan luvulla rekisteröintimäärät ovat kuitenkin laskeneet ja samanaikaisesti myös jäsenmäärä on vähentynyt. Nykyisin Dalmatiankoirat- Dalmatinerna ry:n jäsenmäärä on pysytellyt 550 tienoilla. Dalmatiankoirat-Dalmatinerna ry:n asioita hoitaa yhdistyksen yleiskokouksen valitsema kymmenhenkinen hallitus puheenjohtajan johdolla. Hallitus valitsee vuosittain jalostustyöryhmän, joka koostuu 3-5 henkilöstä. Julkaisutoimintaa hoitaa Dal-lehden päätoimittaja toimituskuntansa avulla. Yhdistyksellä on myös jäsensihteeri, myyntituotevastaava, nettisivujen ylläpitäjä, taloudenhoitaja sekä kirjanpitäjä. Yhdistys järjestää vuosittain erikoisnäyttelyn, yhdistetyn pentunäyttelyn ja Open Show:n sekä pentu- ja juniorinäyttelyn. Kahden vuoden välein järjestetään myös Champion of Dalmatians ja Veteran of Dalmatians tilaisuus näyttelyissä menestyneille dalmatiankoirille. Vuosittain järjestetään seuraavat kilpailut: vuoden näyttelykoira, vuoden pentu, vuoden veteraani, vuoden kasvattaja ja vuoden jalostuskoira. Lisäksi järjestetään kilpailu vuoden menestyksekkäimmille agility- ja tokokoirille sekä dalmatiankoiria esittäneille juniorhandlereille. Harrastajat kokoontuvat vuosittain myös dalmatiankoirien kesäleirille ja kisaavat dalmatiankoirien agilityn Suomenmestaruuksista. Monet dalmatiankoirajoukkueet

8 (32) Valmis osallistuvat vuosittain myös Agirotu-tapahtuman epävirallisiin rotujoukkueiden väliseen viestikisaan. Yhdistyksessä on toiminut joitakin alajaostoja, mutta toiminta alajaostonimikkeellä ei ole nykyisin aktiivista. Kuitenkin monella eri alueella järjestetään paikallista toimintaa dalmatiankoirien omistajille erilaisten tapaamisien, yhteislenkkien ja koulutuksien kautta. Yhdistys pyrkii tukemaan paikallista toimintaa ja dalmatiankoirien osallistumista erilaisiin koiratapahtumiin sekä SM- tason kilpailuihin. Yhdistys tukee myös dalmatiankoirien kuulotestausta maksaen osan BAER-testien kustannuksista. Uudet dalmatiankoiraharrastajat pyritään saamaan yhdistyksen toiminnan piiriin tarjoamalla kasvattajille mahdollisuus liittää nämä jäseniksi normaalihintaa edullisemmin. 3.1 Jalostustoimikunta/jalostustyöryhmä Dalmatiankoirat ry:n säännöissä määritellään jalostustoimikunnan kokonpano ja tehtävät. Jalostustoimikuntaan kuuluu 3-5 jäsentä, ja sen rooli on alun perin ollut ohjata jalostustoimintaa, hyväksyä jalostusyhdistelmiä ja kasvattajien pyynnöstä antaa suosituksia jalostukseen käytettävistä uroksista. Jalostustoimikunta on julkaissut tietoja jalostussuositukset täyttävistä yhdistelmistä, syntyneistä pentueista sekä terveystutkimustiedoista. Vuonna 2001 jalostustoimikunta muutettiin jalostustyöryhmäksi. Jalostustyöryhmän toimenkuvasta poistettiin yhdistelmien hyväksyminen ja hylkääminen sekä urossuositusten antaminen. Yhdistyksen pentuvälitys avattiin kaikille yhdistyksen jäsenten kasvattamille pentueille, riippumatta siitä, täyttivätkö ne yhdistyksen suositusperiaatteet. Samalla jalostustyöryhmän toiminta väheni ja tehtäväksi jäi lähinnä yhdistelmien kirjaaminen lehdessä ja nettisivuilla julkaistaviin pentueisiin. Tarkoitus oli määritellä jalostustyöryhmän rooli ja tehtävät uudelleen, mutta sitä ei ole tehty.

9 (32) Valmis 4 Nykytilanne 4.1 Populaation koko ja rakenne Dalmatiankoiran rekisteröintimäärät ovat vuosina vaihdelleet 168:sta 307:ään. 10 viime vuoden aikana on vuosittain rekisteröity keskimäärin 250 dalmatiankoiraa, jolla liikakäytön raja yksittäisen uroksen käytölle olisi 50 jälkeläistä (5 % sukupolven eli n. 4 vuoden aikana rekisteröidyistä koirista). Narttuja ja uroksia on käytetty jalostukseen melko monipuolisesti, matadorijalostusta ei ole merkittävästi esiintynyt. Kuuden viimeisen vuoden aikana kahden uroksen jälkeläismäärä ylittää liikakäytön rajan, tosin neljänneksi käytetyimmällä on jälkeläisiä tilastoidun jakson ulkopuolella, ja jälkeläisten yhteismäärä ylittää tuon rajan (kuva 4.1.1). Tilanne urosten käytössä on sikäli erikoinen, että eniten käytetyistä uroksista ensimmäisellä, toisella ja neljännellä ei ole erityisiä näyttelymeriittejä. Ne eivät ole muotovalioita, joten perinteisestä näyttelytähdillä suoritetusta matadorijalostuksesta ei ole kyse. Listan ensimmäinen koira on vielä nuori koira, ja sen jälkeläismäärä tulee vielä kasvamaan. Uroksen sukutaulussa on kuitenkin pääosin eri koiria, kuin Suomen dalmatiankoirien taustalla. Listan toinen koira on listalla neljäntenä olevan poika, mikä kasvattaa samansukuisten koirien määrää kärjessä. Näitä koiria on käyttänyt pääosin yksi kasvattaja, ja niiden jälkeläisten jalostuskäyttö on ollut vähäistä. Käytetyissä uroksissa on tuontikoiria (1,4, 13), Suomessa jalostuslainassa olleita uroksia (5,8) sekä ulkomaisia uroksia (11,17), ja niiden kautta on geenipoolia myös laajennettu. Jalostuslainassa olleet urokset muodostavat hetkellisen käyttöpiikin, mutta niiden käyttö rajoittuu lyhyelle ajalle eikä kokonaisuudessaan ylitä liikakäytön rajoja. Osa listalla olevista koirista on jo jalostuskäytön ulkopuolella, eikä niiden jälkeläismäärä lisäänny.

10 (32) Valmis Tilastointiaikana Yhteensä # Uros Pentueita Pentuja %-osuus Pentueita Pentuja 1 LAGUNA DIOS SNOVI LEOPARD ,93 % SANTAKALLIO SANTA-SEA-QUIST ,93 % RALLALLAA TITTELINTUURE ,29 % BASKERVILLE ,21 % LACRIMA CHRISTI COPPOLA ,93 % FIREHOUSE'S FRANTICFULLBACK ,64 % KAMILKAN MILKANPOIKA ,50 % EKRYDA GRANE ,43 % KAMILKAN VÄINÄMÖINEN ,36 % SANTAKALLIO NAXOS-MAX ,36 % ROCCA AL MARE ADIRATO ,29 % KAMILKAN SYYSPRINSSI ,14 % FRÖKENS JUPITER ,86 % SANTAKALLIO WONDER-WOLFGANG ,79 % CAESANDS ROB ROY ,71 % KAMILKAN ORANSSIPRINSSI ,57 % JILLOC'S A MAN IN THE MIRROR ,57 % CAESANDS ZIMMERMANN ,50 % ZABAVAN KOMANDA ,43 % 3 30 Kuva 4.1.1, Dalmatiankoiraurosten jalostuskäyttö, lähde: Kennelliiton Koiranet Näyttelytähtien käyttö on viimeisen 10 vuoden aikana Suomessa pysynyt kohtuullisena, ja jakautunut useille näyttelyissä menestyneille uroksille. Aiemmin joitain tuontiuroksia käytettiin huomattavasti runsaammin. Myös yksittäisiä uroksia käytettiin nykyistä enemmän, kuten voi havaita kuvasta Tämän listan uroksista suurin osa on tuontikoiria, Suomessa kasvatettuja ovat ainoastaan 10., 11., 12.ja 13., ja niilläkin kaikilla on ulkomainen tai tuontiuros isänä. Huolimatta runsaasta jalostuskäytöstä ne ovat myös tuoneet uutta verta Suomen dalmatiankoirakantaan. Vaikka yksittäisten urosten käyttö on aiemmin ollut runsasta, ei niiden jälkeläisiä ole käytetty jalostukseen vastaavassa mittakaavassa, ja niihin linjaaminen on ollut maltillista. Tärkeimmissä yhteistyömaissa, Norjassa ja Ruotsissa, on yksittäisten menestyksekkäitten urosten tai hyvää jälkeläisnäyttöä omaavien koirien jalostuskäyttö ollut huomattavasti Suomea runsaampaa. Lisäksi Norjassa harrastetaan hyvinkin tiukkaa linjasiitosta, ja samoihin yksilöihin saatetaan linjata moneen kertaan.

11 (32) Valmis käytetyimmät urokset 6/2007 saakka # Uros Pentueita Pentuja 1 ELARIDGE PRINCE RUFUS BOSVILLE COLBOST CURLEW LAGUNA DIOS SNOVI LEOPARD QUICK VON DER GRAFSCHAFT RETMA PAPARAZZI CHEERIO VICTORY T-CART QUINTON BASKERVILLE DALMO'S IRISH COFFEE SPOTDANCE BODYGUARD DOH HILL'S ADVENTURER SANTAKALLIO SANTA-SEA-QUIST LITTLE VILLAGE'S BUFFOON AUDHUMLA'S ARNGRIM SERIFFI DE DUO VOM ROSENHAGEN 6 50 kuva Liikakäytön rajan ylittäneet urokset Nartuilla on yleisimmin ollut 1 tai 2 pentuetta. Ainoastaan kahdella nartulla oli kolme pentuetta. Näiden lisäksi sinä aikana käytetyistä nartuista kolmella on ollut yhteensä 4 pentuetta ja kolmella 3 pentuetta. Dalmatiankoiran tehollisen populaation koko esitetty kuvassa ja laskettu vuositasolla kaavalla: 4*Nm*Nf/(Nm+Nf), missä Nm = vuoden aikana jalostukseen käytettyjen urosten ja Nf = vuoden aikana jalostukseen käytettyjen narttujen määrä. Tehollisen populaation koko on pienentynyt jonkin verran kuuden viimeisen vuoden aikana, 2001 se oli 63, ja alimmillaan vuonna Sen kehitys on kuitenkin tapahtunut suhteessa rekisteröinteihin, 2001 rekisteröitiin huippumäärä 38 pentuetta, kun 2004 se oli alimmillaan, 23 pentuetta. Tehollisen populaation koko on alittanut 50 niinä vuosina, jolloin myös pentueita kasvatettiin vähiten. Kuuden viimeisen vuoden aikana vuosittaiset rekisteröintimäärät ovat vaihdelleet melko paljon, 178 ja 309 pennun välillä. Dalmatiankoirien rekisteröintimäärien kehitys vuodesta 1957 vuoteen 2006 on esitetty liitteessä 4. Sukusiitosprosentti on vaihdellut 1.29% (2001) ja 2.11% (2004) välillä, mutta selkeää kasvutrendiä siinä ei ole nähtävissä.

12 (32) Valmis Dalmatiankoira Pennut (kotimaiset) Tuonnit Rekisteröinnit yht Pentueet Pentuekoko 8,6 6,7 7,3 9,4 7,7 8,1 Kasvattajat Urokset - kaikki kotimaiset tuonnit ulkomaiset keskimääräinen jalostuskäyttöikä 4 v 8 kk 3 v 9 kk 5 v 2 kk 4 v 3 kk 4 v 4 kk 4 v 2 kk Nartut - kaikki kotimaiset tuonnit '- keskimääräinen jalostuskäyttöikä 3 v 11 kk 3 v 9 kk 4 v 3 v 10 kk 3 v 11 kk 4 v Isoisät Isoäidit Tehollinen populaatio Sukusiitosprosentti 2,08% 1,89% 2,11% 1,52% 1,58% 1,30% kuva Jalostukseen käytetyt koirat, sukusiitosprosentti ja tehollinen populaation , lähde: Kennelliiton Koiranet 4.2 Luonne ja käyttöominaisuudet Rotumääritelmä kuvaa dalmatiankoiran luonteeltaan avoimeksi ja ystävälliseksi ja toteaa, ettei dalmatiankoira ole arka eikä epävarma, ei hermostunut eikä aggressiivinen. Pääosa dalmatiankoirista sopiikin tähän kuvaukseen, mutta joukkoon mahtuu myös siitä poikkeavia yksilöitä. Dalmatiankoira on puhtaasti seurakoira, eikä siltä rotumääritelmässä edellytetä varsinaisia käyttöominaisuuksia. Valionarvon saavuttamiseen riittävät näyttelystä hankitut tulokset, luonnetestiä tai koetuloksia ei tarvita. Ainoa käyttöominaisuuksiin viittaava on yleisvaikutelman kuvaus: Tasapainoinen, huomiota herättävän täplikäs, voimakas, lihaksikas ja aktiivinen, linjoiltaan sopusuhtainen, ei karkeatekoinen eikä kömpelö. Entisenä vaunukoirana erittäin kestävä liikkuessaan kohtalaisella nopeudella. Alkuperältään dalmatiankoira on vaunukoira, jonka tehtäviin on kuulunut juosta pitkiä matkoja vaunujen mukana ja vierellä, mikä asettaa vaatimuksia terveelle rakenteelle ja liikkumiselle. Se on myös vartioinut isäntiensä omaisuutta, ja rodussa esiintyvä vahtimistaipumus on todennäköisesti peräisin noilta ajoilta. Harrastaminen dalmatiankoirien kanssa on lisääntynyt ja lajien kirjo laajentunut ja monipuolistunut. viime vuosina. Näyttelyt ovat olleet suosituin harrastus, eivätkä muut lajit yllä sen lähellekään. Agility on suosiossa toisena ja tottelevaisuuskokeet

13 (32) Valmis kolmantena. Uudempana mukaan ovat tulleet BH-kokeet, joihin 2005 osallistui ennätysmäärä dalmatiankoiria. Myös luonnetesteihin osallistumiset ovat lisääntyneet viime vuosina. Pelastuskoiratoimintaan on osallistunut dalmatiankoiria jo pitkään, mutta kokeisiin osallistuneiden määrät ovat olleet pieniä. Koetulosten määrä kertoo vain pienen osan harrastajien määrästä, eri lajeissa on huomattavasti enemmän harrastajia kuin kokeissa käy. Kennelliiton jalostustietokannasta löytyy (1/2007) 117 dalmatiankoiraa, joilla on tulos agilitykisoista ja 120 joilla on tulos tottelevaisuuskokeesta. Kuvan taulukko on epätäydellinen, koska kaikkien lajien osalta ei tuloksia ole saatavilla 2000 vuoden alkupuolelta, ja vuoden 2006 tulokset ovat epätäydellisiä. Se antaa kuitenkin suuntaa harrastajamääristä.. Kokeisiin/kilpailuihin osallistuneet dalmatiankoirat laji agility toko BH luonnetesti pelastushaku pelastusjälki rauniokoe kuva dalmatiankoirien osallistuminen eri lajien kokeisiin ja kilpailuihin , lähteet: Kennelliiton jalostustietokanta sekä Agility Sports Bulletin-lehden tilastot Dalmatiankoirat saattavat herättää huomiota teatraalisella ja äänekkäällä käyttäytymisellään, ja valitettavasti myös jättää mielikuvan aggressiivisesta ja huonosti käyttäytyvästä koirasta. Erikoisen ulkonäön takia huomiota herättävästi käyttäytyneet koirat jäävät helposti mieleen ja yksittäinenkin tapaus voi ihmisten mielessä leimata koko rotua. Usein takana kuitenkin saattaa olla puutteellinen sosiaalistaminen tai tapakoulutus, nuorten urosten kiihkeys tai koirien epävarmuus. Yhdistettynä vilkkauteen ja tapaan reagoida ennen tilanteen arviointia ne saattavat antaa todellista hankalamman kuvan. Dalmatiankoirille ominainen tapa nauraa saattaa joskus herättää hämmennystä ja aiheuttaa väärinkäsityksiä rotua tuntemattomien keskuudessa. Dalmatiankoira nauraa ollessaan, iloinen, onnellinen tai vaikkapa tullessaan yllätetyksi pahanteosta paljastamalla ylä- ja alahampaansa. Se saattaa myös loksutella leukojaan, ja päristä nenän kautta. Tämä näyttää joskus aika hurjalta, ja ihmiset jotka eivät rotua tunne eivätkä osaa tulkita koiran muita, ystävällisiä ja alistuvia eleitä, saattavat tulkita naurun vihaisuuden merkiksi. Uroksilla esiintyy paljon machoilua, eivätkä ne aikuisena välttämättä tule toimeen muiden samaa sukupuolta olevien koirien kanssa. Kuitenkin mahdollinen aggressio esiintyessään yleensä kohdistuu muihin samaa sukupuolta edustaviin koiriin, hyvin harvoin ihmisiin. Ihmisiin kohdistuva aggressio ei ole hyväksyttävää. Dalmatiankoira on älykäs, eikä sillä ole merkittävää palvelunhalua. Se on kuitenkin yhteistyönhaluinen, kunhan sitä oikein motivoidaan. Tämän päivän koulutusmetodit

14 (32) Valmis sopivat dalmatiankoirille vanhoja, auktoriteetteihin perustuvia paremmin, ja oikealla käsittelyllä siitä on mahdollista saada paljon irti harrastusrintamalla. 4.3 Terveys Dalmatiankoiralla on rodun harrastajien piirissä maine terveenä ja pitkäikäisenä rotuna. Vaikka rodussa esiintyy joitain sairauksia, suuri osa dalmatiankoirista elää elämänsä ilman minkäänlaisia terveysongelmia. Rodussa esiintyvistä sairauksista suurin osa esiintyy yksittäistapauksina, vain muutama voidaan katsoa rodulle tyypilliseksi. Invalidisoivat tai koiran kuolemaan johtavat sairaudet ovat rodussa harvinaisia. Dalmatiankoira on pitkäikäinen, eikä vuoden ja jopa korkeamman iän saavuttaminen ole harvinaista. Monet dalmatiankoirista myös säilyttävät terveytensä ja liikuntakykynsä pitkälle vanhuuteen. Yleensä dalmatiankoirat eivät kärsi luustoongelmista vanhetessaankaan. Lisääntyminen on dalmatiankoiralla helppoa. Yleensä astutukset sujuvat vaivatta, nartut tiinehtyvät hyvin ja synnyttävät ilman ongelmia tai suurempaa avuntarvetta. Keisarinleikkaukset ovat rodussa harvinaisia ja liittyvät yleensä suureen pentujen määrään. Pentueet ovat suuria, jopa liian suuria, keskimäärin 8-10 pentua, mutta jopa 15 pennun pentueita esiintyy Pevisa ohjelmaan sisällytetyt sairaudet HD eli lonkkanivelen dysplasia on ainoa dalmatiankoiralla Pevisaan sisällytetyistä sairauksista. Yleisesti HD:ta pidetään polygeenisesti periytyvänä, ja sen periytyvyysastetta roduittain vaihtelevana (lähde 7, Katariina Mäen tutkimukset). Lonkkavian perinnöllisyyttä dalmatiankoiralla ei ole erikseen tutkittu, mutta viitteitä perinnöllisyyteen on nähtävissä, kun vertaillaan eri lonkkastatuksen omaavien koirien jälkeläisten lonkkatuloksia (esim. lähde 1, DAL 2/2001). Päätös dalmatiankoirien liittymisestä Pevisa ohjelmaan tehtiin yleiskokouksessa 1989, ja ohjelma on ollut voimassa vuodesta 1990 lähtien. Pentueen rekisteröinnin vaatimuksena on virallinen lonkkakuvaustulos molemmilta vanhemmilta, mutta mitään vaatimuksia kuvaustulokselle ei ole ollut. Raja-arvon C lisäämisestä Pevisa ohjelmaan on äänestetty useita kertoja (1993, 2004 sekä 2006) yleiskokous päätti anoa raja-arvoa, mutta sitä ei myönnetty Kennelliiton jalostustieteellisessä toimikunnassa raja-arvon anominen hävisi niukasti ilman raja-arvoa jatkamiselle. Yhdistyksen syyskokouksessa vuonna 2006 C:n anominen raja-arvoksi pentujen rekisteröinnille voitti äänestyksen, mutta ei saanut kahden kolmasosan enemmistöä. Raja-arvon anomisesta äänestettiin toisen kerran kevätkokouksessa 2007, ja myös silloin enemmistö kannatti raja-arvoa. Päätettiin siis, että dalmatiankoirille anotaan Pevisa ohjelma raja-arvolla C alkaen. Ensimmäiset dalmatiankoirat kuvattiin Suomessa 1984, ja vajaan kymmenen vuoden aikana dalmatiankoirien lonkkatilanne näytti hyvältä lonkkavikaprosentti nousi ensimmäistä kertaa yli kahdenkymmenen, ja on sen jälkeen ollut enimmäkseen 20 % yläpuolella luvulla lonkkavikaprosentti on useana vuonna ollut jopa neljässäkymmenessä prosentissa. Vuonna 2006 lonkkavikaprosentti laski alle

15 (32) Valmis kahdenkymmenen ja oli alhaisempi kuin yli kymmeneen vuoteen. Lonkkavikaisiin luetut koirat ovat olleet pääosin lievintä astetta C:tä, mutta myös D-lonkkia on esiintynyt vaihtelevasti. Ensimmäinen E:n lonkka löytyi helmikuussa Kuvassa on esitetty dalmatiankoirien lonkkakuvaustulokset kuvausvuosittain (tiedoissa on huomioitu useaan kertaan kuvatuista koirista vain voimaanjäänyt tulos). Dalmatiankoirien lonkat Suomi % Kuvatuista Vuosi Kuvattu A B C D A B C D C+D % 33 % 0 % 0 % 0 % % 50 % 6 % 0 % 6 % % 38 % 0 % 13 % 13 % % 15 % 6 % 0 % 6 % % 21 % 16 % 0 % 16 % % 28 % 7 % 0 % 7 % % 22 % 12 % 3 % 15 % % 20 % 18 % 5 % 24 % % 28 % 16 % 3 % 19 % % 40 % 25 % 2 % 27 % % 29 % 17 % 7 % 24 % % 29 % 29 % 3 % 32 % % 36 % 21 % 4 % 25 % % 46 % 20 % 1 % 21 % % 55 % 18 % 12 % 30 % % 30 % 20 % 7 % 27 % % 45 % 26 % 2 % 28 % % 42 % 24 % 5 % 29 % % 30 % 34 % 11 % 45 % % 36 % 36 % 4 % 40 % % 45 % 26 % 3 % 29 % % 37 % 32 % 8 % 40 % % 42 % 15 % 4 % 19 % yhteensä % 35 % 21 % 5 % 26 % kuva Suomessa kuvattujen dalmatiankoirien lonkkatulokset ja lonkkavikaprosentti kuvausvuosittain Kuvassa on esitetty dalmatiankoirien lonkkakuvaustulokset rekisteröintivuosittain luvun alussa rekisteröidyistä dalmatiankoirista kuvattiin yli kolmannes, mutta sen jälkeen kuvausmäärät ovat vakiintuneet kahdenkymmenen prosentin tienoille ja sen jälkeen rekisteröidyistä on ehditty kuvata vasta osa, joten niissä osuus on pienempi. Lonkkavikaprosentti eri vuosien rekisteröinneissä vaihtelee runsaasti.

16 (32) Valmis Vuosi Synt. A B C D Yht. Tutkittu A B C D C+D % 48 % 37 % 12 % 4 % 15 % % 49 % 34 % 13 % 3 % 16 % % 52 % 23 % 20 % 5 % 25 % % 31 % 42 % 24 % 4 % 28 % % 48 % 24 % 27 % 2 % 29 % % 36 % 53 % 8 % 3 % 11 % % 34 % 41 % 18 % 7 % 25 % % 21 % 45 % 24 % 10 % 35 % % 47 % 31 % 22 % 0 % 22 % % 27 % 37 % 29 % 8 % 37 % % 23 % 42 % 26 % 10 % 36 % % 20 % 39 % 34 % 7 % 41 % % 33 % 38 % 25 % 4 % 29 % % 32 % 37 % 23 % 8 % 31 % % 19 % 44 % 37 % 0 % 37 % % 43 % 48 % 10 % 0 % 10 % Yht % 35 % 38 % 22 % 5 % 27 % kuva Suomessa kuvattujen dalmatiankoirien lonkkatulokset ja lonkkavikaprosentti syntymävuosittain Pevisa ohjelman ansiosta kaikki jalostukseen käytetyt koirat on pitänyt kuvata, joten lonkkatilanne ja sen kehittyminen on tullut tietoon. Raja-arvoja rekisteröinneille ei ole ollut, eikä koirien lonkkakuvaustulos ei ole välttämättä vaikuttanut koirien jalostuskäyttöön, vaan C- ja jopa D-lonkkaisia koiria on käytetty jalostukseen. Yhdistyksen suositus on, ettei C:tä huonompilonkkaisia koiria käytettäisi jalostukseen, ja että C-lonkkainen koira yhdistettäisiin vain tervelonkkaiseen (A tai B). Kuitenkin jopa C-C yhdistelmiä on tehty jonkin verran. Koska BLUP indeksejä ei toistaiseksi ole ollut käytössä, on yksilö lonkkastatusta arvioitu vain sen itsensä lonkkakuvaustuloksen perusteella. Lievimmän asteisella lonkkavialla ei välttämättä ole koiran elämän eikä sen kanssa harrastamisen kannalta merkitystä, mutta jalostuskäyttöön ja ainakin jalostuskumppanin valintaan sen pitäisi vaikuttaa. Vakavammilla lonkkavioilla, D:llä ja sitä huonommilla saattaa olla merkitystä myös koiran elämänlaatua huonontavasti ja harrastusmahdollisuuksia heikentävästi, varsinkin jos siihen liittyy nivelrikkoa.

17 (32) Valmis Tilanne muissa pohjoismaissa Kuvissa sekä on esitetty Ruotsissa ja Norjassa kuvattujen dalmatiankoirien tulokset kuvausvuosittain. Nämä tilastot ovat vertailukelpoisia Suomen dalmatiankoirien kuvausvuosittain luokiteltuun lonkkakuvaustilastoon ( ) Ruotsissa dalmatiankoirien lonkkakuvaus ei ole ollut pakollinen, ja lonkkakuvaus on yleistynyt vasta 2000-luvulla. Ruotsin dalmatiankoirayhdistys ei aseta vaatimuksia dalmatiankoirien lonkille, mutta pentuvälityksessä informoidaan, mikäli pentueen vanhemmilla on terveestä poikkeavat lonkat Ruotsissa kuvattujen koirien määrät paria viime vuotta lukuunottamatta ovat Suomea pienempiä, eivätkä välttämättä anna todellista kuvaa lonkkavikatilanteesta. Lonkkavikaprosentti Ruotsissa on kuitenkin pysytellyt huomattavasti Suomea alhaisempana, enimmäkseen alle kymmenen. Dalmatiankoirien lonkat, Ruotsi % Kuvatuista Kuvausvuosi Kuvat A B C D A B C D C+D % 15 % 6 % 0 % 6 % % 24 % 18 % 0 % 18 % % 43 % 11 % 0 % 11 % % 39 % 7 % 2 % 9 % % 27 % 7 % 0 % 7 % % 35 % 4 % 3 % 7 % yhteensä % 31 % 8 % 1 % 9 % kuva Ruotsissa kuvattujen dalmatiankoirien lonkkatulokset ja lonkkavikaprosentti Norjassa dalmatiankoiria on kuvattu pitkään, ja siellä C- tai huonommat lonkat omaavan koiran käyttö jalostukseen on ollut hyvin harvinaista. Norjan dalmatiankoirayhdistyksen suositusperiaate on, että vain tervelonkkaisia koiria käytetään jalostukseen ja yhdistyksen pentuvälitykseen pääsevät vain tervelonkkaisten vanhempien pentueet. Norjassa kuvattuja koiria viimeisen viiden vuoden aikana on ollut suunnilleen saman verran tai vähän enemmän kuin Suomessa. Lonkkavikaprosentti sielläkin on huomattavasti Suomea alhaisempi, alle kahdenkymmenen prosentin. Norjassa on löytynyt kaksi E-lonkkaista koiraa, mitä Ruotsissa vielä ei ole tapahtunut. Dalmatiankoirien lonkat, Norja % Kuvatuista Kuvausvuosi Kuvattu A B C D E A B C D E C+D+E % 36 % 6 % 0 % 3 % 9 % % 27 % 11 % 3 % 0 % 14 % % 23 % 13 % 4 % 0 % 17 % % 22 % 7 % 4 % 2 % 13 % % 16 % 15 % 5 % 0 % 20 % % 9 % 9 % 3 % 0 % 12 % yhteensä % 22 % 10 % 3 % 1 % 14 % kuva Norjassa kuvattujen dalmatiankoirien lonkkatulokset ja lonkkavikaprosentti

18 (32) Valmis Muut Suomessa rodulla todetut sairaudet Ennen luovutusikää havaittavat Kuurous Kuurous on yleisin dalmatiankoirilla ennen luovutusikää havaittava sairaus. Se on rotuun kuuluva, valkoiseen värin liittyvä, perinnöllinen ongelma. Pentu on syntyessään kuuro tai menettää kuulonsa ensimmäisten elinviikkojen aikana. Kuurous voi olla molemminpuolista tai toispuoleista. Molemminpuolisesti kuurot pennut suositellaan lopetettavaksi ennen luovutusikää. Suurin osa kasvattajista pystyy erottamaan täysin kuurot pennut äänelle ehdollistamalla ja pentuja riittävästi tarkkailemalla. Myös BAER testiä voidaan käyttää kuurojen löytämiseen. Toispuoleisesti kuulevat koirat voidaan löytää vain BAER testien avulla. Ne pystyvät elämään normaalia elämää, mutta asia on syytä ottaa huomioon mahdollista jalostuskäyttöä arvioitaessa. Suomessa ei ole rajoituksia toispuoleisesti kuulevien dalmatiankoirien jalostuskäytölle, vaikka monissa muissa maissa (esim. Saksa) jalostukseen käytetään vain molemmilla korvillaan kuulevia yksilöitä. Käyttörajoituksilla ei näissä maissa kuitenkaan ole pystytty pääsemään eroon kuuroudesta. Kuuroutta ja sen periytymistä dalmatiankoirilla on tutkittu monissa maissa, eniten ja pisimpään USA:ssa, ja sen on todettu olevan yhteydessä puutteelliseen pigmenttiin ja siniseen silmien väriin. Suomessa kuuroutta on tutkinut ELL Suvi Pohjola-Stenroos (lähde 8), ja tutkimustulokset hänenkin artikkelissaan ovat peräisin USA:ssa tehdyistä tutkimuksista. Monissa tutkimuksissa on todettu, että sinisilmäiset koirat ovat muita useammin kuuroja tai toispuoleisesti kuuroja, ja periyttävät kuuroutta muita enemmän. Tällä on merkityssä eniten USA:ssa, jossa myös sinisilmäisiä dalmatiankoiria käytetään jalostukseen. Suomessa, kuten FCI maissa muutenkin, sinisilmäisiä dalmatiankoiria ei yleensä käytetä jalostukseen. Myös kuurouden suhteen tilanne on Suomessa melko hyvä. Liitteessä 5 on esitetty Suomen dalmatiankoirien BAER testitulokset vuosilta Ne eivät kuitenkaan anna luotettavaa kuvaa dalmatiankoirien kuulostatuksesta, koska testattujen koirien määrä on pieni. Vain osa kasvattajista BAER-testaa jalostuskoirat ja/tai pentueensa. Useimmiten kuurot pennut löydetään ja lopetetaan jo ennen suositeltua ikää BAER-testeille (6 viikkoa), eivätkä ne päädy BAERtestitilastoihin. Muita pikkupentuna havaittavia Dalmatiankoiran pennuilla esiintyy yksittäistapauksina erilaisia vikoja ja sairauksia. Niiden esiintyminen on sen verran harvinaista, ettei niitä voida pitää erityisesti rotuun kuuluvina ongelmina Napatyrä: Lieviä napatyriä havaitaan satunnaisesti pentueissa. Useimmat ovat lieviä, eivätkä vaadi operointia. Napatyrän vuoksi operoitua koiraa ei pitäisi käyttää jalostukseen.

19 (32) Valmis Entropium: Pennuilla havaitaan joskus silmäluomen sisäänpäin kiertymistä. Vika on korjattavissa pienellä leikkauksella eikä haittaa koiran elämää, mutta entropiumin takia leikattua koiraa ei pitäisi käyttää jalostukseen, eikä se saa osallistua näyttelyyn. Ruokatorven laajentuma: Ruokatorven laajentumaa on tiedossa yksittäistapauksia. Useimmiten ruokatorven laajentumasta kärsivä pentu ei ole elinkelpoinen ja lopetetaan. Lievissä tapauksissa vaiva saattaa helpottaa pennun varttuessa ja koira pystyy elämän normaalisti. Tällaisen koiran jalostuskäyttö ei kuitenkaan ole suotavaa. Kitalakihalkio: Kitalakihalkiota on esiintynyt harvakseltaan joissain pentueissa, ja pennut on lopetettu ensimmäisen elinviikkojen aikana. Häntämutka: Lieviä häntämutkia esiintyy rodussa jonkin verran, eikä kaikkia niitä välttämättä edes havaita. Vakavat häntämutkat ovat rodussa harvinaisia. Häntämutkaisella koiralla saattaa kuitenkin itsellään olla muutoksia myös selkärangassa tai se voi saada niistä kärsiviä jälkeläisiä, joten sen mahdollista jalostuskäyttöä on syytä harkita tarkkaan Kivesvikaisuus: Kivesvikaa on esiintynyt yksittäistapauksina, se on kuitenkin harvinainen rodussa Myöhemmin havaittavat Iho- ja turkkiongelmat Dalmatiankoirat ovat alttiita erilaisille iho- ja turkkiongelmille, jotka vaihtelevat vähäisistä kosmeettisista haitoista lääkitystä vaativiin tulehduksiin tai kutinoihin. Kaikkiin iho- tai turkkivaivoihin ei löydy selvää syytä. Usein vähäiset ongelmat liittyvät koiran nuoruuteen ja häviävät osittain iän myötä tai omistajan löytäessä koiralle sopivan ruokavalion. Runsasproteiininen ruoka saattaa aiheuttaa helposti iho-ongelmia dalmatiankoirille. Runsasproteiininen ruoka ei muutenkaan ole suositeltavaa dalmatiankoirille niiden uraattikidetaipumuksen vuoksi. Proteiineista parhaiten siedettyjä tuntuvat olevan vaaleat lihat, kuten kana, ankka ja kalkkuna. Vuonna 2006 aloitettuun dalmatiankoirien terveyskartoitukseen saatujen vastauksien mukaan %:lla alle 3-vuotiaista dalmatiankoirista on esiintynyt ihottumia tai korvatulehduksia, jotka ovat jääneet iän myötä pois. Satunnaisia kutinoita, korvatulehduksia tai tassujen nuolemisia esiintyy kyselyn mukaan yli 20 %:lla dalmatiankoirista. Jatkuvat tai vuosittaiset ongelmat ovat kuitenkin harvinaisia. Vain 5-10 %:ssa vastauksista raportoitiin jatkuvista tai vuosittaisista korva-, tassu-, ihottumatai kutinaongelmista. Allergiat ja atopiat Dalmatiankoirat ovat alttiita allergioille ja atopioille. Allergiassa elimistö herkistyy erilaisille aineille joko suun, ihon tai hengityksen kautta. Allergia voi ilmetä ruoka-ainetai kosketusallergiana tai atopiana. Atopiassa elimistö on herkistynyt erilaisille

20 (32) Valmis ympäristöallergeeneille, esim. pölyille, jotka pääsevät elimistöön hengitysteiden kautta. Allerginen reaktio on elimistön yliherkkyysreaktio. Usein allergiaoireet ilmenevät ihon punoituksena ja kutinana erityisesti taipeissa, kainaloissa, vatsassa, varpaiden väleissä ja hännänjuuressa. Koirilla voi esiintyä karvanlähtöä, korvatulehduksia tai ihottumia. Allergiseen reagointiin voi myös liittyä mahalaukun ja suoliston ärsytystä, nenän limakalvojen turvotusta, erilaisia silmäoireita, kuten tulehduksia ja punotusta sekä aivastelua. Allergisen reagoinnin syyn selvittäminen on usein vaikeaa, koska sekä ruokaaineallergian että atopian oireet voivat olla hyvin samanlaisia. Ruoka-aineallergiaa voidaan selvittää eliminaatiodieetin avulla, jolloin koiraa ruokitaan alkuun vain yhdellä hiilihydraatti- ja proteiinilähteellä esim. perunalla ja peuralla. Tähän ruokavalioon lisätään sitten pikkuhiljaa muita ruoka-aineita ja pyritään näin löytämään ne aineet, joita koira voi turvallisesti syödä. Atopian selvittämiseksi on käytössä sekä veri- että ihotestejä, joilla pyritään löytämään ne allergeenit, joille koira on herkistynyt. Atopian hoito on hankalaa, koska useimpia allergeenejä on lähes mahdotonta välttää, kuten erilaisia siitepölyjä, homesienten itiöitä tai huonepölyjä. Hoitona käytetään kortisoni- ja antihistamiinilääkitystä, rasvahappoja ja siedätyshoitoa sekä antibioottia tulehduksen hoitoon. Allergian diagnosointi on vaikeaa ja usein myös kallista, eikä läheskään kaikkia dalmatiankoirien iho- tai turkkiongelmia diagnosoida allergioiksi. Koska allergiataipumusta pidetään voimakkaasti periytyvänä, selvästi allergista tai atooppista yksilöä ei pitäisi käyttää jalostukseen. Ihmisistä tehtyjen tutkimusten mukaan jälkeläisellä on % riski sairastua allergiaan, jos molemmat vanhemmat ovat allergisia. Jos toinen vanhemmista on allerginen, jälkeläisen riski sairastua on 50-75%. Täysin terveiden vanhempienkin jälkeläisten riski sairastua allergiaan on jopa 25%. Korvatulehdukset Dalmatiankoirilla esiintyy jonkin verran korvatulehduksia. Osalla koirista näitä esiintyy vain pentuaikana ja oireilu loppuu koiran aikuistuessa. Vuonna 2006 aloitetun dalmatiankoirien terveyskartoituksen mukaan yli 20% dalmatiankoirista sairastaa ainakin satunnaisesti korvatulehduksia. Jatkuvia ongelmia on kuitenkin vain reilulla 5 %. Korvaongelmien vakavuus vaihtelee muutamista tulehduksista vuodessa krooniseen esiintymiseen, joka vaatii lähes jatkuvaa lääkitystä. Usein oireilun syynä on hiivan aiheuttama tulehdus, mutta myös bakteerit voivat aiheuttaa tulehduksia. Osaan oireilusta voidaan osoittaa selvä syy, atopia tai allergia, mutta aina selvää syytä ei löydy. Joskus selitystä joudutaan etsimään esim. ahtaasta korvakäytävästä tai luppakorvista, jolloin korvakäytävä ei pääse tuulettumaan. Ongelman vakavuudesta ja toistuvuudesta riippuu, miten korvatulehduksia sairastaneitten koirien jalostuskäyttöön pitäisi suhtautua. Karvatupen tulehdus Dalmatiankoirien yleisin turkkiongelma on karvatupentulehdus. Karvatupentulehdukset ovat usein nuorten koirien ja erityisesti uroksien ongelma. Karvatupentulehdusta esiintyy eniten pään ja selän alueella, mutta pahimmillaan se voi levitä muuallekin kuten kylkiin ja raajoihin. Karvatupentulehdus ei yleensä vaivaa koiraa eli se ei kutise.

21 (32) Valmis Mikäli karvatupentulehdukseen liittyy kutinaa tai muita tulehduksia, on syytä epäillä allergiaa tulehduksen aiheuttajaksi. Rajoitetulla, pienellä alueella esiintyvä karvatupentulehdus ei vaadi mitään erityistä hoitoa, vaan paranee ajan myötä. Paranemista voi kuitenkin edistää rasvahappolisillä. Jos tulehdus leviää laajalle alueelle, saattaa pitkä antibioottikuuri olla tarpeen. Furunkuloosi Pinnallisen karvatupentulehduksen lisäksi dalmatiankoirilla esiintyy joskus myös syvää ihotulehdusta eli furunkuloosia. Furunkuloosi ilmenee useimmiten varpaidenvälien märkäpaiseina. Furunkuloosin syytä on vaikea löytää. Joskus taustalta paljastuu jokin allergia, mutta varsinaista syytä oireiluun ei aina löydy. Furunkuloosin hoito on hankalaa, koska kerran puhjettuaan se helposti kroonistuu. Hoitona käytetään antibioottikuureja, kortisonia, antiseptisia pesuja sekä erilaisia voiteita. Uraattikiteet ja kivet Virtsakivistä ja kiteistä uraattikiteet ja kivet ovat rodulle tyypillinen ongelma, johtuen dalmatiankoiran muista roduista poikkeavasta aineenvaihdunnasta. Erityisesti uroskoirilla uraattikivet voivat virtsateiden rakenteen takia johtaa akuuttiin, hengenvaaralliseen tukokseen, nartuilla nämä tilat ovat harvinaisempia. Proteiinipitoinen ruokavalio lisää riskiä uraattikiteiden muodostumiseen, ja erilaiset runsaasti proteiinia sisältävät aktiiviruoat ovat dalmatiankoirille sopimattomia. Vuonna 2006 tehdyn terveyskartoituksen perusteella 9 prosentilla dalmatiankoirista on ollut yksittäisiä tai nuoruusiän uraattikideongelmia. Vain 3 prosentilla vastanneista on ollut jatkuvia ongelmia. Uraattikiteiden muodostumista voidaan ehkäistä ennalta ruokkimalla dalmatiankoirat vähäpuriinisella ruoalla ja välttämällä sisäelinten käyttöä ruokinnassa. Dalmatiankoiran ruokaan kannattaa lisätä runsaasti nestettä, mikä laimentaa virtsaa ja siten ehkäisee kiteiden muodostumista. Uraattikidevaivoista kärsivät voidaan useimmiten hoitaa kuntoon dieettiruoalla ja allopuriini lääkityksellä. Joissain tapauksissa saatetaan kuitenkin joutua turvautumaan myös leikkaukseen. Uraattikidesakkaa saattaa löytyä dalmatiankoiran virtsasta, vaikkei koiralla olisi minkäänlaisia oireita kuten virtsaamisvaivoja, tulehduksia ym. Sakan määrä voi myös vaihdella samalla koiralla eri aikoina. Hoitotoimiin on syytä ryhtyä vasta oireilevilla koirilla sekä sellaisilla jolta löytyy myös kiviä. Koiria, joilla esiintyy jatkuvasti tai toistuvasti uraattikideongelmia ei pitäisi käyttää jalostukseen. ARDS Perinnöllinen ARDS eli nuorten dalmatiankoirien hengitysvaikeusoireyhtymä (liitteet 1 ja 2) on koirissa diagnosoitu ainoastaan dalmatiankoirilla. ARDS:ään sairastuneet koirat saavat hengitysvaikeuksia 4 kk 1 vuoden iässä ja sairaus pahenee ja johtaa aina koiran kuolemaan tai lopetukseen. ARDS on diagnosoitu Suomessa 17 tapausta 6 pentueessa vuosina ja Tanskassa 1 tapaus Sairauden oletetaan olevan autosomalisesti resessiivisesti periytyvä, ja kaikkein tapausten taustalta, molempien vanhempien sukutaulusta, on löytynyt sama koira O Soul Escada.

22 (32) Valmis ARDS:ää vastaan on taisteltu erilaisilla jalostussuosituksilla, ja niiden noudattamisen ansiosta ei vuoden 1997 jälkeen ole uusia tapauksia ilmennyt. Voimassaolevien jalostussuositusten mukaan koiria, joista ARDS:n periyttäjään on vähemmänkuin 6 sukupolvea, ei suositella käytettäväksi jalostukseen. Epilepsia Epilepsiatapauksia on tiedossa melko vähän, ja useimmiten ne ovat olleet yksittäistapauksia, ainoita lähisuvussaan. Epilepsiaa on kuitenkin esiintynyt myös useammissa samansukuisissa koirissa (sisarukset/puolisisarukset, saman koiran jälkeläiset useammassa pentueessa), mikä jo viittaa perinnölliseen muotoon sairaudesta. Suurin osa epilepsiadiagnooseista on tehty nuorilla koirilla 1 5 v., eikä kohtauksien aiheuttajaksi ole löytynyt selkeää syytä, jolloin sairaus on diagnosoitu idiopaattiseksi epilepsiaksi. Joitain diagnooseja on tehty myös vanhoille, yli 8 vuoden ikäisille koirille, jolloin sitä on pidetty ikääntymiseen liittyvänä oireiluna. Epileptikkoa ei pidä käyttää jalostukseen ja epilepsian esiintyminen koiran sukulaisissa on syytä ottaa huomioon mahdollista koiran jalostuskäyttöä arvioitaessa. Hypotyreoosi Kilpirauhasen vajaatoimintaa on tiedossa yksittäistapauksina. Diagnosoidut koirat hoidetaan säännöllisellä tyroksiinilääkityksellä ja ne elävät täysin normaalia elämää. Hypotyreoosi voi oireilla erilaisilla ja epämääräisillä tavoilla eikä harvinaisempia oireita aina välttämättä yhdistetä hypotyreoosiin. OD (kyynärpää, olkanivel) Tiedossa on yksittäisiä kyynärpään tai olkanivelen takia operoituja koiria, eikä tapauksia voi pitää tiettyyn sukuun liittyvinä. Osa omistajista kuvauttaa koiriltaan myös kyynärnivelet, näistä suurin osa on ollut terveitä (0). Kyynärnivelten kuvaustuloksille ei ole jalostusrajoituksia, mutta nykyistä runsaampi kyynärnivelten kuvaaminen olisi suositeltavaa. OD:n takia operoituja koiria ei pitäisi käyttää jalostukseen. Muita yksittäistapauksina esiintyviä sairauksia Maksa- ja munuaissairaudet ovat dalmatiankoirilla harvinaisia, mutta jotain tapauksia on esiintynyt. Sikaripunkkia on esiintynyt yksittäisissä pentueissa, mutta se on harvinainen. Syövät ovat dalmatiankoirilla harvinaisia, ja tiedossa olevat tapaukset ovat yleensä olleet vanhemmilla koirilla. Selkäoireita on ollut 13 prosentilla vuonna 2006 terveyskyselyyn vastanneiden koirista. Niistä osa oli ikään liittyviä silloittumia tai lihasperäisiä vaivoja. Joukossa oli myös muutama välilevyongelma ja spondyloositapaus nuorella koiralla Muissa maissa esiintyneet sairaudet

ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE

ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE Venäläis-eurooppalaisten laikojen jalostustoimikunta esittää Suomen Laikajärjestö ry:n hallitukselle rodun jalostuksen tavoiteohjelman kohta 4.3.2 (s. 22

Lisätiedot

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006.

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015 1. KASVATTAJAKOLLEGION TARKOITUS Edistää kromforländerien jalostuksellista

Lisätiedot

Keeshondien JTO Mitä jäi käteen? Johdanto. Sukusiitosprosentti Suomen Keeshond ry. Outi Hälli

Keeshondien JTO Mitä jäi käteen? Johdanto. Sukusiitosprosentti Suomen Keeshond ry. Outi Hälli Johdanto Keeshondien JTO 27-211 211 Mitä jäi käteen? Suomen Keeshond ry Outi Hälli 23.1.211 Sukusiitosprosentti Yksittäisen pentueen kohdalla sukusiitosprosentti ei saisi nousta yli 6,2 Vuoden 27 alusta

Lisätiedot

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006.

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015 1. KASVATTAJAKOLLEGION TARKOITUS Edistää kromforländerien jalostuksellista

Lisätiedot

Suomen Australiankarjakoirat ry:n sääntömääräinen vuosikokous 6.3.2016

Suomen Australiankarjakoirat ry:n sääntömääräinen vuosikokous 6.3.2016 Suomen Australiankarjakoirat ry:n sääntömääräinen vuosikokous 6.3.2016 PAIKKA: Jämsä, Teboil Patalahti osoite: Patalahdentie 20, 42100 Jämsä (9-tien varressa) Klo 14 Valtakirjojen tarkistus ja paikalle

Lisätiedot

Hyvä Schipperken omistaja!

Hyvä Schipperken omistaja! Suomen Schipperke Kerho ry:n 18.11.2012 1(6) Hyvä Schipperken omistaja! Suomen Schipperkekerho ry suorittaa kartoitusta rodun yleisestä terveystilanteesta. Saadaksemme mahdollisimman kattavan ja totuudenmukaisen

Lisätiedot

1. TAUSTATIEDOT *) pakollinen tieto Koiran virallinen nimi *): Syntymävuosi *): Sukupuoli *): Omistajan yhteystiedot:

1. TAUSTATIEDOT *) pakollinen tieto Koiran virallinen nimi *): Syntymävuosi *): Sukupuoli *): Omistajan yhteystiedot: Skotlanninterrierikerhon terveyskysely 2015 1. TAUSTATIEDOT *) pakollinen tieto Koiran virallinen nimi *): Syntymävuosi *): Sukupuoli *): Omistajan yhteystiedot: 2. PAINO Koiran paino (kg): 3. TERVEYDENTILA

Lisätiedot

Terveyskysely länsigöötanmaanpystykorvien omistajille ja kasvattajille

Terveyskysely länsigöötanmaanpystykorvien omistajille ja kasvattajille Terveyskysely länsigöötanmaanpystykorvien omistajille ja kasvattajille Tulosta lomake, täytä se ja postita 20.4.2016 mennessä osoitteeseen Riikka Aho, Pölkkyinniementie 23 A, 58900 RANTASALMI Kyselykaavake

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE Mallirunko on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity alle 250 koiraa. Jalostuksen tavoiteohjelman suositeltava

Lisätiedot

MITÄ RODULLEMME ON TAPAHTUNUT VIIME VUOSINA! (Tämän artikkelin on laatinut Tarmo Välimäki SDJ.n ja sen jäsenistön käyttöön)

MITÄ RODULLEMME ON TAPAHTUNUT VIIME VUOSINA! (Tämän artikkelin on laatinut Tarmo Välimäki SDJ.n ja sen jäsenistön käyttöön) MITÄ RODULLEMME ON TAPAHTUNUT VIIME VUOSINA! (Tämän artikkelin on laatinut Tarmo Välimäki 24.03.2011 SDJ.n ja sen jäsenistön käyttöön) Käsittelen ja tarkastelen tässä kirjoituksessani jalostustoimikunnan

Lisätiedot

Kilpailussa huomioidaan korkeintaan kuusi (6) parasta tulosta pennuilla, aikuisilla ja veteraaneilla.

Kilpailussa huomioidaan korkeintaan kuusi (6) parasta tulosta pennuilla, aikuisilla ja veteraaneilla. Pistelaskusäännöt - NN-kilpailu 2017 Kilpailuun voivat osallistua kaikki Suomessa näyttelyissä käyneet ja pisteitä keränneet norfolkin- ja norwichinterrierit sekä niiden kasvattajat. Ainoastaan Suomen

Lisätiedot

Suomen Leonberginkoirat ry JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ. Hyväksytty vuosikokouksessa

Suomen Leonberginkoirat ry JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ. Hyväksytty vuosikokouksessa Liite 3 (1) Suomen Leonberginkoirat ry JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ Hyväksytty vuosikokouksessa 29.3.2014 Nämä ohjeet on laadittu yleisesti hyväksyttyjä koiranjalostuksen periaatteita ja Suomen Kennelliiton Finska

Lisätiedot

Koiran nimi: Syntymävuosi: Koiran sukupuoli: Omistaja: Tutkimustulokset; lonkat kyynärnivelet silmätutkimustulos

Koiran nimi: Syntymävuosi: Koiran sukupuoli: Omistaja: Tutkimustulokset; lonkat kyynärnivelet silmätutkimustulos BULLMASTIFFIEN TERVEYSKYSELY 2008 Edellinen bullmastiffien terveyskysely toteutettiin vuosina 2003-2004. Vuoden 2008 kyselyn tarkoituksena on kartoittaa minkälainen terveystilanne bullmastiffeillamme on

Lisätiedot

Kasvattajapäivät 2014. Rodun tilanne tulevaisuudessa?

Kasvattajapäivät 2014. Rodun tilanne tulevaisuudessa? Kasvattajapäivät 201 Rodun tilanne tulevaisuudessa? SPJ-FSK 17.5.201 Thommy Svevar 17.05.201 Thommy Svevar Suomen Pystykorvajärjestö Finska Spetsklubben r.y. Nykytilanne - analyysi Tilastot osoittavat,

Lisätiedot

Terveyskyselyn yhteenveto 3.10.2013

Terveyskyselyn yhteenveto 3.10.2013 Stina Högnabba.. Suomen Schipperkekerho Terveyskyselyn yhteenveto.. Ylstä kyselystä Suomen schipperkekerhon jalostustoimikunta päätti keväällä tehdä kyselyn schipperken ylsestä terveydentilasta. Lisäksi

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sisällysluettelo 1 Yleistä 3 2 Talous 3 3 Jalostustoimikunta 3 4 Koulutus- ja Kilpailutoimikunta 3 5 Näyttelytoimikunta 4 6 Tiedotustoimikunta 4 7 Leiritoiminta 5 8 Aluetoiminta

Lisätiedot

Kooste vuoden 2013 pentuepalautteista 27.2.2016 jalostustoimikunta kuvat Eila Pöysä

Kooste vuoden 2013 pentuepalautteista 27.2.2016 jalostustoimikunta kuvat Eila Pöysä Kooste vuoden 2013 pentuepalautteista 27.2.2016 jalostustoimikunta kuvat Eila Pöysä Yleistä Pentuepalautteiden avulla kerätään tietoa shetlanninlammaskoirien lisääntymisterveydestä. Tietoa käytetään mm.

Lisätiedot

Suomen Ajokoirajärjestön jalostusneuvojan toimintaohje

Suomen Ajokoirajärjestön jalostusneuvojan toimintaohje Suomen Ajokoirajärjestön jalostusneuvojan toimintaohje 1. Velvoitteet Ottaessaan vastaan SAJ - FSK:n jalostusneuvojan tehtävät asianomainen sitoutuu noudattamaan rotujärjestön jalostustoimikunnan johtosääntöä

Lisätiedot

Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille

Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille 1 / 5 Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille Katariina Mäki Suomen Sveitsinpaimenkoirat ry on kartoittanut berninpaimenkoirien kuolinsyitä ja -ikiä vuodesta 1995 alkaen. Aineistoa on kertynyt,

Lisätiedot

Terveyskysely. Hei ranskanbulldogin omistaja!

Terveyskysely. Hei ranskanbulldogin omistaja! Terveyskysely H ranskanbulldogin omistaja! Jokaisen ranskiksen omistajan panosta kaivataan kartoittamaan tämän hetkistä ranskanbulldoggien terveystilannetta. Kaikkien tiedot ovat yhtä arvokkaita ja keräämme

Lisätiedot

Länsigöötanmaanpystykorva - Västgötaspets

Länsigöötanmaanpystykorva - Västgötaspets Länsigöötanmaanpystykorva - Västgötaspets Rodun historiaa Länsigöötanmaanpystykorva, kotoisammin göötti, on vanha ruotsalainen rotu. Sitä käytettiin ilmeisesti jo viikinkiaikana pihakoirana Länsi-Göötanmaalla

Lisätiedot

Epilepsian vastustaminen

Epilepsian vastustaminen Epilepsian vastustaminen Suomenpystykorvilla 1 Suomen Pystykorvajärjestö 3:n rodun rotujärjestö Suomenpystykorva Karjalankarhukoira Pohjanpystykorva Jokaisella rodulla oma rotujaosto ja jalostusryhmä Noin

Lisätiedot

Kennelliiton lonkkaindeksilaskentaan 11 uutta rotua

Kennelliiton lonkkaindeksilaskentaan 11 uutta rotua Kennelliiton lonkkaindeksilaskentaan 11 uutta rotua Katariina Mäki 17.2.2009 Suomen Kennelliiton lonkkaindeksilaskentaan lisättiin alkuvuodesta mukaan 11 uutta rotua: bordercollie, bullmastiffi, chow chow,

Lisätiedot

Suomen Kettuterrierit ry:n kilpailujen säännöt

Suomen Kettuterrierit ry:n kilpailujen säännöt Suomen Kettuterrierit ry:n kilpailujen säännöt Yleistä Kilpailut Suomen Kettuterrierit ry järjestää vuosittain Vuoden Kettuterrieri-, Vuoden Metsästyskettuterrieri-, Vuoden Näyttelykettuterrieri- (erikseen

Lisätiedot

Suomenhevosten kasvuhäiriötutkimus Susanna Back

Suomenhevosten kasvuhäiriötutkimus Susanna Back Suomenhevosten kasvuhäiriötutkimus Susanna Back 1 Tutkimuksen tavoite Kartoittaa suomenhevospopulaatiossa osteokondroosin (OD) esiintyvyyttä ja periytyvyyttä (heritabiliteetti) Osa suomenhevosten jalostusohjesäännön

Lisätiedot

ITÄSIPERIANLAIKAKASVATTAJILLE SUUNNATUN TERVEYSKYSELYN TULOKSET ITÄSIPERIANLAIKAJAOSTO 2010

ITÄSIPERIANLAIKAKASVATTAJILLE SUUNNATUN TERVEYSKYSELYN TULOKSET ITÄSIPERIANLAIKAJAOSTO 2010 ITÄSIPERIANLAIKAKASVATTAJILLE SUUNNATUN TERVEYSKYSELYN TULOKSET ITÄSIPERIANLAIKAJAOSTO Hyvä itälaikaväki! Kesän aikana toteutetun kasvattajille suunnatun terveyskyselyn tarkoituksena oli selvittää itäsiperianlaikojen

Lisätiedot

1. Hallituksen puheenjohtaja Petra Jormalainen avasi kokouksen klo. 13.00 ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi.

1. Hallituksen puheenjohtaja Petra Jormalainen avasi kokouksen klo. 13.00 ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi. KOKOUSPÖYTÄKIRJA Marika Englund 15.2.2011 BARBET FINLAND RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS Aika ja paikka: 5.2.2011, Taiteentekijäntie 7, Helsinki Läsnä: Paula Horne (pj), Marika Englund (siht), Petra Jormalainen,

Lisätiedot

Valmistelee yhdistyksen kokoukset ja seuraa näissä tehtyjen päätösten toteutumista.

Valmistelee yhdistyksen kokoukset ja seuraa näissä tehtyjen päätösten toteutumista. SAKSANPAIMENKOIRALIITTO RY TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1. YLEISTÄ Varsinaisen toiminnan osalta jatkamme perinteisiä ja uusia aloitettuja toimintoja. Liiton tiedottaminen niin sisäisesti kuin ulkoisesti tulee

Lisätiedot

VUODEN NÄYTTELYBOKSERI KIERTOPALKINTO SÄÄNNÖT

VUODEN NÄYTTELYBOKSERI KIERTOPALKINTO SÄÄNNÖT VUODEN NÄYTTELYBOKSERI KIERTOPALKINTO SÄÄNNÖT Vuoden Näyttelybokseri kilpailun pisteet lasketaan alla olevan taulukon mukaisesti vuoden aikana virallisiin näyttelyihin osallistuneiden bokserien tuloksista.

Lisätiedot

- Kasvattajatuomariksi katsotaan tuomari, joka on kasvattanut vähintään kolme pentuetta.

- Kasvattajatuomariksi katsotaan tuomari, joka on kasvattanut vähintään kolme pentuetta. VUODEN NÄYTTELYBOKSERI KIERTOPALKINTO Vuoden Näyttelybokseri kilpailun pisteet lasketaan alla olevan taulukon mukaisesti vuoden aikana virallisiin näyttelyihin osallistuneiden bokserien tuloksista. - Kasvattajatuomarilla

Lisätiedot

JALOSTUSOHJE

JALOSTUSOHJE JALOSTUSOHJE 1.8.2014 31.7.2015 Yleistä Nartunomistajan tulee ottaa yhteyttä jalostustoimikuntaan hyvissä ajoin ennen suunniteltua astutusta (suositus 2kk ennen astutusta) ja esittää suunnittelemansa yhdistelmät

Lisätiedot

LITTEEPALTTOOSET PALLAUTTELIJAT. Jaktlig avkommebeskrivning metsästysominaisuuksien jälkeläiskuvaus

LITTEEPALTTOOSET PALLAUTTELIJAT. Jaktlig avkommebeskrivning metsästysominaisuuksien jälkeläiskuvaus LITTEEPALTTOOSET PALLAUTTELIJAT Jaktlig avkommebeskrivning metsästysominaisuuksien jälkeläiskuvaus Jälkeläisarviointi Yksilön jalostusarvoa arvioidaan sen jälkeläisten perusteella Mitä enemmän jälkeläisiä

Lisätiedot

Säännöt hyväksytty Kennelliitossa ja Patentti- ja Rekisterihallituksessa. Muutos voimaan 30.1.2015

Säännöt hyväksytty Kennelliitossa ja Patentti- ja Rekisterihallituksessa. Muutos voimaan 30.1.2015 SUOMEN MOPSIKERHO RY:N SÄÄNNÖT Säännöt hyväksytty Kennelliitossa ja Patentti- ja Rekisterihallituksessa. Muutos voimaan 30.1.2015 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Mopsikerho ry ja sen tarkoituksena on kaikin

Lisätiedot

Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen

Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen MMM, tutkija Katariina Mäki Kotieläintieteen laitos/kotieläinten jalostustiede Helsingin yliopisto Rotumääritelmät kuvaavat tarkasti, millainen jalostukseen käytetyn

Lisätiedot

näyttö? 14.11.2011 Luennon sisältö Katariina Mäki 15.9.2011 Luonne tärkein Miksi tutkittiin tätä? Vuonna 2005 julkaistu tutkimus:

näyttö? 14.11.2011 Luennon sisältö Katariina Mäki 15.9.2011 Luonne tärkein Miksi tutkittiin tätä? Vuonna 2005 julkaistu tutkimus: Käyttö Jalostuskoiran vs. valinta näyttö? Katariina Mäki 15.9.2011 Katariina Mäki 12.11.2011 Kuva: Tapio Eerola Luennon sisältö Vuonna 2005 julkaistu tutkimus:. The effect of breeding schemes on the genetic

Lisätiedot

Lisäksi ruumiinavauksissa on joillain sairastuneista todettu vesipää, ja muutamalta on puuttunut toinen munuainen.

Lisäksi ruumiinavauksissa on joillain sairastuneista todettu vesipää, ja muutamalta on puuttunut toinen munuainen. ARDS - nuorten dalmatiankoirien hengitysvaikeusoireyhtymä Seija Tiainen Julkaistu DAL-lehdessä 1993 ja 1997, päivitetty 2002 ARDS tunnetaan ihmisillä aikuisiällä ilmenevänä sairausprosessina, jossa jokin

Lisätiedot

Koirien terveyskysely Yhteenvetoraportti, N=18458, Julkaistu: 3.3.2015. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Vertailuryhmä: Borzoi

Koirien terveyskysely Yhteenvetoraportti, N=18458, Julkaistu: 3.3.2015. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Vertailuryhmä: Borzoi Koirien terveyskysely Yhteenvetoraportti, N=858, Julkaistu: 5 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Vertailuryhmä: Borzoi Onko koiralla todettu jokin synnynnäinen vika? Vastaus Lukumäärä Prosentti % % 6% 8%

Lisätiedot

SYYSKOKOUSKUTSU Aika ja paikka: 3.10.2015 kello 14.15 Viisarin Työväentalo Viisarintie 28, 13130 Hämeenlinna

SYYSKOKOUSKUTSU Aika ja paikka: 3.10.2015 kello 14.15 Viisarin Työväentalo Viisarintie 28, 13130 Hämeenlinna SYYSKOKOUSKUTSU Aika ja paikka: 3.10.2015 kello 14.15 Viisarin Työväentalo Viisarintie 28, 13130 Hämeenlinna 1 Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri 2 Valitaan kaksi pöytäkirjan tarkastajaa sekä

Lisätiedot

NCL australiankarjakoirilla

NCL australiankarjakoirilla NCL australiankarjakoirilla Yleistä NCL-ryhmään kuuluvat sairaudet ovat kuolemaan johtavia, yleensä resessiivisesti periytyviä sairauksia. Niissä mutaatiosta johtuva geenivirhe aiheuttaa sen, että hermosoluihin

Lisätiedot

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon

Potilaan opas. Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Potilaan opas Tietoa henkilöille, joille on määrätty botulinutoksiini B:tä (NeuroBloc ) servikaalisen dystonian hoitoon Oppaan on laatinut Eisai Europe Limited Tässä oppaassa kerrotaan NeuroBloc -lääkkeestä

Lisätiedot

VUODEN HAVANNANKOIRA-KILPAILUN SÄÄNNÖT. Alkaen (Kohtaa 4 tarkennettu, muuten säännöt ovat pysyneet ennallaan)

VUODEN HAVANNANKOIRA-KILPAILUN SÄÄNNÖT. Alkaen (Kohtaa 4 tarkennettu, muuten säännöt ovat pysyneet ennallaan) VUODEN HAVANNANKOIRA-KILPAILUN SÄÄNNÖT Alkaen 1.1.2017 (Kohtaa 4 tarkennettu, muuten säännöt ovat pysyneet ennallaan) 1. Kunkin Vuoden havannankoira kilpailun kilpailukausi käsittää kalenterivuoden aikana

Lisätiedot

Luonnetestit Toimintakyky Terävyys Puolustushalu Taisteluhalu Hermorakenteella Temperamentti Kovuudella Luoksepäästävyys Laukauspelottomuus

Luonnetestit Toimintakyky Terävyys Puolustushalu Taisteluhalu  Hermorakenteella Temperamentti Kovuudella Luoksepäästävyys Laukauspelottomuus Luonnetestit Luonnetestin osa-alueita ovat toimintakyky, terävyys, puolustushalu, taisteluhalu, hermorakenne, temperamentti, kovuus, luoksepäästävyys ja laukauspelottomuus. Toimintakyky on luonteenominaisuus,

Lisätiedot

Jalostustarkastuksen pöytäkirja

Jalostustarkastuksen pöytäkirja 1 Jalostustarkastuksen pöytäkirja TARKASTUSPAIKKA Nurmes ULKOMUOTOTUOMARI Hannu Talvi KOIRAN TIEDOT KASVATTAJA Riikka Eskelinen KOIRAN NIMI Big Bugbear's Alvin PÄIVÄMÄÄRÄ 28.6.2014 SIHTEERIT Elina Sieppi

Lisätiedot

SUOMEN KETTUTERRIERIT RY

SUOMEN KETTUTERRIERIT RY SUOMEN KETTUTERRIERIT RY Toimintasuunnitelma vuodelle 2016 JULKAISUTOIMINTA Suomen Kettuterrierit ry julkaisee vuoden 2016 aikana, neljä Kettuterrierilehteä. Yhdistys pyrkii julkaisemaan vuosien 2012,

Lisätiedot

Jalostustarkastuksen pöytäkirja

Jalostustarkastuksen pöytäkirja 1 Jalostustarkastuksen pöytäkirja TARKASTUSPAIKKA Nurmes ULKOMUOTOTUOMARI Hannu Talvi KOIRAN TIEDOT KASVATTAJA Tuomo Hassinen KOIRAN NIMI Kurkon Kaiku Tyyne FI37093/13 PÄIVÄMÄÄRÄ 28.6.2014 SIHTEERIT Elina

Lisätiedot

Suomen Coton de Tuléar ry:n hallitus. Tiedote. Suomen Coton de Tuléar ry. Vuoden Coton 2015 kilpailun pisteiden lasku. Hei,

Suomen Coton de Tuléar ry:n hallitus. Tiedote. Suomen Coton de Tuléar ry. Vuoden Coton 2015 kilpailun pisteiden lasku. Hei, Vuoden Coton 2015 kilpailun pisteiden lasku Hei, valitettavasti hallituksesta riippumattomista syistä Vuoden Coton kilpailun pisteiden lasku on tänä vuonna viivästynyt. Aikuisten ja veteraanien, sekä kasvattajien

Lisätiedot

AURAN NUUSKUT ry:n VUODEN KOIRA -PALKINNOT

AURAN NUUSKUT ry:n VUODEN KOIRA -PALKINNOT AURAN NUUSKUT ry:n VUODEN KOIRA -PALKINNOT Yleiset säännöt 1 Palkinnot jaetaan vuosittain huomioiden kalenterivuoden tulokset. Palkinnon tulee olla esinepalkinto, johon on kaiverrettu palkinnon nimi, vuosiluku

Lisätiedot

Jalostustarkastuksen pöytäkirja

Jalostustarkastuksen pöytäkirja 1 Jalostustarkastuksen pöytäkirja TARKASTUSPAIKKA Nurmes ULKOMUOTOTUOMARI Hannu Talvi KOIRAN TIEDOT KASVATTAJA Esa Romppanen KOIRAN NIMI Cassu FI24299/13 PÄIVÄMÄÄRÄ 28.6.2014 SIHTEERIT Elina Sieppi SYNTYMÄAIKA

Lisätiedot

VASTUUHENKILÖIDEN TOIMENKUVAT

VASTUUHENKILÖIDEN TOIMENKUVAT 1 VASTUUHENKILÖIDEN TOIMENKUVAT 1 VASTUUHENKILÖIDEN VALITSEMINEN JA EROAMINEN 1.1 Valitseminen ja toimikaudet Vuosikokous valitsee yhdistyksen hallituksen ja puheenjohtajan. Hallituksen jäsenen toimikausi

Lisätiedot

Suomen Kettuterrierit ry:n kilpailujen säännöt

Suomen Kettuterrierit ry:n kilpailujen säännöt Kilpailut Suomen Kettuterrierit ry järjestää vuosittain: Vuoden Kettuterrieri, Vuoden Metsästyskettuterrieri, Vuoden Näyttelykettuterrieri (erikseen molemmille karvanlaaduille), Vuoden Agilitykettuterrieri,

Lisätiedot

SA-FA:n kysely kasvattajille 2007 Sivu 1

SA-FA:n kysely kasvattajille 2007 Sivu 1 SA-FA:n kysely kasvattajille 2007 Sivu 1 1. ASTUTUKSET JA PENTUEET Tällä kyselyllä kootaan afgaanien astutuksiin ja synnytyksiin sekä pentuajan ongelmiin liittyviä kokemuksia. Muistelun helpottamiseksi

Lisätiedot

6. Yhdistyksen hallitus voi tehdä muutoksia näihin sääntöihin.

6. Yhdistyksen hallitus voi tehdä muutoksia näihin sääntöihin. Salon Seudun Noutajat ry Kiertopalkintojen säännöt 9.1.2014 Valionarvomuisto Yhdistys jakaa vuosittain (vuosikokouksessa) kaikille menneenä vuonna valioarvon saavuttaneille koirille muistoesineen ja kunniakirjan

Lisätiedot

Suomen Kettuterrierit ry:n kilpailujen säännöt

Suomen Kettuterrierit ry:n kilpailujen säännöt Suomen Kettuterrierit ry:n kilpailujen säännöt Kilpailut Suomen Kettuterrierit ry järjestää vuosittain: Vuoden Kettuterrieri, Vuoden Metsästyskettuterrieri, Vuoden Näyttelykettuterrieri (erikseen molemmille

Lisätiedot

Vuoden palkitut -kilpailujen säännöt ja pistelasku

Vuoden palkitut -kilpailujen säännöt ja pistelasku Vuoden palkitut -kilpailujen säännöt ja pistelasku Palkinnoista voi kilpailla ainoastaan Imatran Kennelkerho ry:n jäsenen omistama tai jäsenen luona asuva koira. Palkintojen saamisen edellytyksenä on,

Lisätiedot

Jalostustarkastuksen pöytäkirja

Jalostustarkastuksen pöytäkirja 1 Jalostustarkastuksen pöytäkirja TARKASTUSPAIKKA Sodankylä Luosto ULKOMUOTOTUOMARI Hannu Talvi KOIRAN TIEDOT KASVATTAJA Kimmo Pljo KOIRAN NIMI Nirppu PÄIVÄMÄÄRÄ 27.6.2015 SIHTEERIT Elina Sieppi SYNTYMÄAIKA

Lisätiedot

Varkauden Palvelus- ja Seurakoirat ry - PALKINTOSÄÄNNÖT

Varkauden Palvelus- ja Seurakoirat ry - PALKINTOSÄÄNNÖT Yleistä Säännöt koskevat Varkauden Palvelus- ja Seurakoirat ry:n jäseniä ja heidän omistuksessaan, osaomistuksessaan tai hallinnassaan olevia koiria. Vuoden toko-, palvelus- ja agilitykoira- palkinnoissa

Lisätiedot

Vuoden Mittelspitz-kilpailujen säännöt

Vuoden Mittelspitz-kilpailujen säännöt Vuoden Mittelspitz-kilpailujen säännöt Kilpailuihin voivat osallistua suomalaisessa omistuksessa olevat SKL:n rekisteröimät koirat, joiden omistajan tulee olla yhdistyksen jäsen. Mikäli koiralla on useita

Lisätiedot

Suomen Englanninbulldoggiyhdistyksen Vuoden 2014 voitokkain -kilpailu

Suomen Englanninbulldoggiyhdistyksen Vuoden 2014 voitokkain -kilpailu Suomen Englanninbulldoggiyhdistyksen Vuoden 2014 voitokkain -kilpailu Suomen Englanninbulldoggiyhdistys jakaa vuosittain kiertopalkinnon Vuoden voitokkaimmalle bulldoggille, veteraanille, pennulle ja kasvattajalle

Lisätiedot

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN

NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN NUKKUMISEN VAIKUTUS OPISKELUTULOKSIIN Tekijät: Miranda Grönlund Veera Hyytiäinen Elina Oja Psykologinen tutkimus Lohjan Yhteislyseon Lukio Toukokuu 2016 Opettaja: Simo Jouhi 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto....

Lisätiedot

Suomen. Kennelliitto

Suomen. Kennelliitto Suomen Kennelliitto Kennelliitto on koira-alan asiantuntija Suomen Kennelliitto on suomalainen koira-alan asiantuntijajärjestö. Liitto toimii koiraharrastajien etujärjestönä ja ajaa koirien etuja sekä

Lisätiedot

DREEVERIEN AJOKOKEEN (DRAJ) JA DREEVERIEN KETUNAJOKOKEEN (DKAJ) SÄÄNNÖT Hyväksytty Kennelliiton valtuustossa 00.00.0000 Voimassa 00.00.

DREEVERIEN AJOKOKEEN (DRAJ) JA DREEVERIEN KETUNAJOKOKEEN (DKAJ) SÄÄNNÖT Hyväksytty Kennelliiton valtuustossa 00.00.0000 Voimassa 00.00. DREEVERIEN AJOKOKEEN (DRAJ) JA DREEVERIEN KETUNAJOKOKEEN (DKAJ) SÄÄNNÖT Hyväksytty Kennelliiton valtuustossa 00.00.0000 Voimassa 00.00.0000 alkaen 1. Kokeen tarkoitus Ajokokeiden tarkoituksena on saada

Lisätiedot

Jalostustarkastuksen pöytäkirja

Jalostustarkastuksen pöytäkirja 1 Jalostustarkastuksen pöytäkirja TARKASTUSPAIKKA Nurmes ULKOMUOTOTUOMARI Hannu Talvi KOIRAN TIEDOT KASVATTAJA Pasi Hälinen KOIRAN NIMI Johka FI35983/12 PÄIVÄMÄÄRÄ 28.6.2014 SIHTEERIT Elina Sieppi SYNTYMÄAIKA

Lisätiedot

Vuoden Dalmatiankoira -kilpailut

Vuoden Dalmatiankoira -kilpailut Vuoden Dalmatiankoira -kilpailut Yleistä Dalmatiankoirat - Dalmatinerna ry:n jäsen. Näyttelyjä koskevissa kilpailuissa pisteitä lasketaan ainoastaan kotimaisista virallisista näyttelyistä sekä yhdistyksen

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Jalostustarkastuksen pöytäkirja

Jalostustarkastuksen pöytäkirja 1 Jalostustarkastuksen pöytäkirja TARKASTUSPAIKKA Sodankylä Luosto ULKOMUOTOTUOMARI Hannu Talvi KOIRAN TIEDOT KASVATTAJA Susanna Pulkkinen KOIRAN NIMI Loistawan Bruce PÄIVÄMÄÄRÄ 27.6.2015 SIHTEERIT Elina

Lisätiedot

Vuoden Coton de Tuléar- kilpailu

Vuoden Coton de Tuléar- kilpailu Vuoden Coton de Tuléar- kilpailu Näyttelykilpailun säännöt Kilpailuun voi osallistua vakituisesti Suomessa asuvan Suomen Coton de Tuléar ry:n jäsenen omistuksessa oleva, Suomessa rekisteröity Coton de

Lisätiedot

TURUNMAAN KENNELYHDISTYKSEN TÄHTIKOIRA- JA VUODEN KOIRA KILPAILUN SÄÄNNÖT

TURUNMAAN KENNELYHDISTYKSEN TÄHTIKOIRA- JA VUODEN KOIRA KILPAILUN SÄÄNNÖT TURUNMAAN KENNELYHDISTYKSEN TÄHTIKOIRA- JA VUODEN KOIRA KILPAILUN SÄÄNNÖT Turunmaan Kennelyhdistys Åbolands Kennelförening ry palkitsee vuosittain voitokkaimmat jäsentensä omistuksessa olevat koirat. Lisäksi

Lisätiedot

KOE-ELÄINTEN ASIALLA

KOE-ELÄINTEN ASIALLA KOE-ELÄINTEN ASIALLA Eläinkokeet ovat arkipäivää Maailmassa käytetään vuosittain eläinkokeisiin yli sata miljoonaa eläintä, joista EU:n osuus on runsaat 10 miljoonaa koe-eläintä. Suomessa käytettyjen koe-eläinten

Lisätiedot

Vuoden palkitut kilpailun säännöt ja pistelasku

Vuoden palkitut kilpailun säännöt ja pistelasku Vuoden palkitut kilpailun säännöt ja pistelasku Sisällys Vuoden Kerry ja Vuoden Vehnä -kilpailut... 2 Vuoden Kerry- ja Vehnäveteraani -kilpailu... Vuoden Kerry- ja Vehnäkasvattaja... Vuoden Agilitykoira...

Lisätiedot

NIKKELlN ESIINTYMINEN OULUN KAUPUNGIN ALA- JA YLÄASTEIDEN OPPILAIDEN KORUISSA YM. KÄYTTÖESINEISSÄ 1994

NIKKELlN ESIINTYMINEN OULUN KAUPUNGIN ALA- JA YLÄASTEIDEN OPPILAIDEN KORUISSA YM. KÄYTTÖESINEISSÄ 1994 NIKKELlN ESIINTYMINEN OULUN KAUPUNGIN ALA- JA YLÄASTEIDEN OPPILAIDEN KORUISSA YM. KÄYTTÖESINEISSÄ 1994 kaupunki Ympäristövirasto Raportti 3/1994. - IJOulun Oulu NIKKELIPROJEKTI 1994 1 JOHDANTO Oulussa

Lisätiedot

FCI:N KANSAINVÄLISET JALOSTUSSÄÄNNÖT

FCI:N KANSAINVÄLISET JALOSTUSSÄÄNNÖT FCI:N KANSAINVÄLISET JALOSTUSSÄÄNNÖT (alkuperäisversiot löytyvät osoitteesta http://fci.be/en/breeding-42.html) JOHDANTO 1. FCI:n (Fédération Cynologique Internationale) kansainväliset jalostusmääräykset

Lisätiedot

Anafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle

Anafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle Anafylaksia Tietoa Jextin käyttäjälle Mitä on anafylaksia? Allergiaoireet voivat vaihdella eri henkilöiden tai tapausten kesken. Allergiat ovat hyvin tavallisia joidenkin tutkimusten mukaan jopa yhdellä

Lisätiedot

Palauta vuoden agilitykoira ja vuoden näyttelykoira tulokset lomakkeella, joka löytyy VASin www sivuilta kohdasta Vuoden koira.

Palauta vuoden agilitykoira ja vuoden näyttelykoira tulokset lomakkeella, joka löytyy VASin www sivuilta kohdasta Vuoden koira. Vuoden koira 2016 kilpailu Vuoden koira valintaan voit osallistua toimittamalla ohjeiden mukaan vuoden aikana virallisista kokeista tai näyttelyistä saavutetut tulokset (+kopion kilpailukirjasta) alla

Lisätiedot

PERÄPÖKSÄN KENNEL JA BEAGLET 1980 2013

PERÄPÖKSÄN KENNEL JA BEAGLET 1980 2013 PERÄPÖKSÄN KENNEL JA BEAGLET 1980 2013 Hely, 038977/80, ( Ensimmäinen Beagleni ) Hilu, 25483A/ 76& MVA Tommi, 18685/78 Miten se tapahtui Tasapurentainen, tiukka, innokas ja liian hyvä vei etusormen Kolmet

Lisätiedot

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE PÄIVÄYS JA PAIKKA: Tarkastajat: KOIRAN TIEDOT KOIRAN NIMI: 16.9.2012 Tyrnävä Jaana Hartus Kaisa Vanhatalo, Satu Väliheikki, Tiina Kaltakari(sihteeri) Minitiimin You Make Hearts

Lisätiedot

Teksti Katariina Mäki. Lonkkavika on selvästi vähentynyt

Teksti Katariina Mäki. Lonkkavika on selvästi vähentynyt Teksti Katariina Mäki Lonkkavika on selvästi vähentynyt Lonkkavikaa on vastustettu Kennelliiton ja rotujärjestöjen yhteisvoimin jo vuosikymmenten ajan. Kymmeniätuhansia koiria on lonkkakuvattu. Noin sadalla

Lisätiedot

Vuoden Näyttelykoira-kilpailu

Vuoden Näyttelykoira-kilpailu Vuoden Näyttelykoira-kilpailu Säännöt voimassa??.2016 alkaen (edellinen päivitys 01.01.2010). Kilpailu on avoin kaikille. Kilpailun kiertopalkinnoista kilpailevat kuitenkin ainoastaan Suomen Pyreneläiset

Lisätiedot

Jalostustarkastuksen pöytäkirja

Jalostustarkastuksen pöytäkirja 1 Jalostustarkastuksen pöytäkirja TARKASTUSPAIKKA Sodankylä Luosto ULKOMUOTOTUOMARI Hannu Talvi PÄIVÄMÄÄRÄ 27.6.2015 SIHTEERIT Elina Sieppi VALOKUVAUS Heini Lehisto ELÄINLÄÄKÄRI KOIRAN TIEDOT KASVATTAJA

Lisätiedot

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE

JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE JALOSTUSTARKASTUSLOMAKE PÄIVÄYS JA PAIKKA: Lahti 19.10.2014 Tarkastajat: KOIRAN TIEDOT KOIRAN NIMI: Rainer Vuorinen Pia Enlund Peltsun Boop-Jedi Warrior REKISTERINUMERO: FI35188/09 TUNNISTUSMERKINTÄ: siru

Lisätiedot

Suomen Afgaanit ry. Jalostuksen tavoiteohjelma Tilastot (8)

Suomen Afgaanit ry. Jalostuksen tavoiteohjelma Tilastot (8) Jalostuksen tavoiteohjelma Tilastot 1.9.2005 1 (8) 4 Nykytilanne 4.1 Populaation koko ja rakenne 4.1.1 Rekisteröintimäärät Afgaanien rekisteröintimäärät lähtivät 1960-luvun lopulla voimakkaaseen nousuun

Lisätiedot

PALKINTOJEN MÄÄRITTELY:

PALKINTOJEN MÄÄRITTELY: PALKINTOJEN MÄÄRITTELY: * Palkinnot jaetaan vuosittain vuosikokouksessa * Kiertopalkinnot jaetaan jokaisessa lajissa vuoden parhaimmille koirille. Mikäli sama koirakko saa peräkkäin kolmena vuonna esim.

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Noviana 0,5 mg/0,1 mg kalvopäällysteiset tabletit 19.5.2014, Painos 3, versio 1.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä

Lisätiedot

10 yleistä kysymystä leivästä. Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin?

10 yleistä kysymystä leivästä. Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin? 10 yleistä kysymystä leivästä Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin? Onko leipä terveellistä? Kyllä Leipä sisältää paljon hyvää kuitua, hiilihydraattia,

Lisätiedot

Pevisa ymm... Lähettäjä salosi - 14.09.11 18:13

Pevisa ymm... Lähettäjä salosi - 14.09.11 18:13 Pevisa ymm... Lähettäjä salosi - 14.09.11 18:13 Uuden Alma-lehden tupsahdettua postilaatikkoon ja sitä luettuani nousi esiin/mieleen erinäisiä asioita.. Meidän kennelissä on tunnetusti se ensimmäinen EJ-pentue

Lisätiedot

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten

Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Perusseikkoja julkista yhteenvetoa varten Yleiskatsaus taudin epidemiologiaan Elinajanodotteen kasvamisen ja väestön ikääntymisen oletetaan tekevän nivelrikosta neljänneksi suurimman työkyvyttömyyden syyn

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT

YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT 1(5) YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi on Ylöjärven Reserviupseerit r.y. Sen kotipaikka on Ylöjärven kaupunki. 1 Yhdistys on Suomen Reserviupseeriliitto - Finlands Reservofficersförbund

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

Jalostuksen tavoiteohjelma 2016 2020 SARPLANINAC

Jalostuksen tavoiteohjelma 2016 2020 SARPLANINAC Jalostuksen tavoiteohjelma 2016 2020 SARPLANINAC Hyväksytty Sarplaninac Club Finland ry:n hallituksen kokouksessa 30.8.2015. Sisällys 1. YHTEENVETO... 3 2. RODUN TAUSTA... 4 3. JÄRJESTÖORGANISAATIO JA

Lisätiedot

Jalostustarkastuksen pöytäkirja

Jalostustarkastuksen pöytäkirja 1 Jalostustarkastuksen pöytäkirja TARKASTUSPAIKKA Nurmes ULKOMUOTOTUOMARI Hannu Talvi KOIRAN TIEDOT KASVATTAJA Erkki ja Jaana Taipale KOIRAN NIMI Golden Heroes Forest Spirit FI56402/12 PÄIVÄMÄÄRÄ 28.6.2014

Lisätiedot

SOMAKISS ry:n säännöt

SOMAKISS ry:n säännöt SOMAKISS ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on SOMAKISS ry ja kotipaikka, Helsinki 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoituksena on edistää somali- ja abessinialaiskissojen kasvatusta,

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

============================================================================

============================================================================ Mielipiteitä kriteereistä ja infoista Lähettäjä Jennimaria Holopainen - 24.07.13 10:51 Hei, Jalostustoimikunta pyytää nyt mielipiteitä kasvattajilta ja harrastajilta, kuinka voisimme saada vielä enemmän

Lisätiedot

AURAN NUUSKUT ry:n VUODEN KOIRA -PALKINNOT

AURAN NUUSKUT ry:n VUODEN KOIRA -PALKINNOT AURAN NUUSKUT ry:n VUODEN KOIRA -PALKINNOT Yleiset säännöt 1 Palkinnot jaetaan vuosittain huomioiden kalenterivuoden tulokset. Palkinnon tulee olla esinepalkinto, johon on kaiverrettu palkinnon nimi, vuosiluku

Lisätiedot

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina Tuula Angervuori-Pursila Tullinkulman Työterveys Oy 2 Rouva 34 v Minulla on ollut astma lapsena, mutta lääkkeet on loppuneet n 5 v sitten ja olen pärjännyt vuosia

Lisätiedot

Results. Survey 748598. Sukupuoli. Onko koira kuollut. Number of records in this query: 140 Total records in survey: 140 Percentage of total: 100.

Results. Survey 748598. Sukupuoli. Onko koira kuollut. Number of records in this query: 140 Total records in survey: 140 Percentage of total: 100. Results Survey 748598 Number of records in this query: 140 Total records in survey: 140 Percentage of total: 100.00% Sukupuoli Uros (1) 77 55.00% Narttu (2) 63 45.00% Onko koira kuollut Ei (A1) 117 83.57%

Lisätiedot

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin

Lisätiedot

YLEINEN JALOSTUSSTRATEGIA

YLEINEN JALOSTUSSTRATEGIA Suomen Kennelliitto r.y. Finska Kennelklubben r.f. YLEINEN JALOSTUSSTRATEGIA Sisällys Taustaa... 3 Tavoitteet... 3 Toimenpideohjelmat... 4 1. Koiranjalostuksen tavoitteet... 4 2. Jalostuksen ohjaus Kennelliitossa

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Pumit ry. Yhdistys on valtakunnallinen ja sen virallinen kotipaikka on Helsinki. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi.

Yhdistyksen nimi on Pumit ry. Yhdistys on valtakunnallinen ja sen virallinen kotipaikka on Helsinki. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. PUMIT RY:N SÄÄNNÖT 1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pumit ry. Yhdistys on valtakunnallinen ja sen virallinen kotipaikka on Helsinki. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. 2. TARKOITUS

Lisätiedot

MH-LUONNEKUVAUKSEN SÄÄNNÖT

MH-LUONNEKUVAUKSEN SÄÄNNÖT MH-LUONNEKUVAUKSEN SÄÄNNÖT Hyväksytty Kennelliiton valtuustossa 25.11.2012 MH-LUONNEKUVAUKSEN SÄÄNNÖT Hyväksytty Kennelliiton valtuustossa 25.11.2012 1 YLEISTÄ Näitä Suomen Kennelliitto Finska Kennelklubben

Lisätiedot

Koiran omistajan on oltava Tampereen Seudun Koirakerho ry:n jäsen koko kilpailuvuoden 1.1. 31.12. Kilpailuvuosi on kalenterivuosi.

Koiran omistajan on oltava Tampereen Seudun Koirakerho ry:n jäsen koko kilpailuvuoden 1.1. 31.12. Kilpailuvuosi on kalenterivuosi. Tampereen Seudun Koirakerho ry VUODEN KOIRA -KILPAILUSÄÄNNÖT kaudelle 1.1.2015 31.12.2015 Koiran omistajan on oltava Tampereen Seudun Koirakerho ry:n jäsen koko kilpailuvuoden 1.1. 31.12. Kilpailuvuosi

Lisätiedot