Version 1.0. Creator Seija Tiainen, Tanja Lönnqvist. Laatinut Dalmatiankoirat - Dalmatinerna ryn toimesta: Seija Tiainen ja Tanja Lönnqvist

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Version 1.0. Creator Seija Tiainen, Tanja Lönnqvist. Laatinut Dalmatiankoirat - Dalmatinerna ryn toimesta: Seija Tiainen ja Tanja Lönnqvist"

Transkriptio

1 (32) Valmis Creator Seija Tiainen, Tanja Lönnqvist Dalmatiankoirat - Dalmatinerna ry. DALMATIANKOIRAN JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA Laatinut Dalmatiankoirat - Dalmatinerna ryn toimesta: Seija Tiainen ja Tanja Lönnqvist Hyväksytty Dalmatiankoirat - Dalmatinerna ryn yleiskokouksessa: Suomen Kennelliiton jalostustieteellinen toimikunta vaatinut korjauksia: Korjattu vaatimusten mukaisesti: Hyväksytty Dalmatiankoirat - Dalmatinerna ryn yleiskokouksessa: Hyväksytty Suomen Kennelliiton Jalostustieteelisessä toimikunnassa:

2 (32) Valmis Table of contents 1 Yhteenveto Rodun tausta Rodun historia Dalmatiankoirat Suomessa Järjestötoiminta ja sen historia Jalostustoimikunta/jalostustyöryhmä Nykytilanne Populaation koko ja rakenne Luonne ja käyttöominaisuudet Terveys Pevisa ohjelmaan sisällytetyt sairaudet Muut Suomessa rodulla todetut sairaudet Muissa maissa esiintyneet sairaudet Ulkomuoto Yhteenveto aiemman tavoiteohjeman toteutumisesta Jalostuksen tavoitteet ja strategiat Visio Rotujärjestön tavoitteet ja strategia Terveyden edistäminen Luonteen merkityksen korostaminen Ulkomuodon säilyttäminen rodunomaisena Tiedon kerääminen ja jakaminen Geenipohjan säilyttäminen laajana Jalostussuositusten ylläpitäminen Jalostustyöryhmän rooli Uhat ja mahdolisuudet Varautuminen ongelmiin Toimintasuunnitelma jalostuksen tavoiteohjelman toteuttamiseksi Tavoiteohjelman toteutumisen seuranta Lähteet Liitteet... 32

3 (32) Valmis 1 Yhteenveto Dalmatiankoiria on ollut Suomessa viidenkymmenen vuoden ajan. Niitä rekisteröidään vuosittain vajaasta kahdestasadasta kolmeensataan. Dalmatiankoira on käyttötarkoitukseltaan puhtaasti seurakoira, vaikka se nykyisin kuuluukin ajavien koirien ryhmään. Dalmatiankoira on perusterve, aktiivinen ja ystävällinen koira, joka seurakoirataustastaan huolimatta soveltuu myös monenlaiseen harrastamiseen. Dalmatiankoiran geenipohja Suomessa on kohtalaisen laaja ja koiria käytetään jalostukseen monipuolisesti. Terveystilanne rodussa on pääosin hyvä. Tämän jalostuksen tavoiteohjelman päämääränä on säilyttää dalmatiankoira terveenä ja mukavana seurakoirana ja parantaa sen soveltuvuutta erilaisiin harrastuksiin. Tärkeää on säilyttää dalmatiankoiran kohtuullisen hyvä tilanne perinnöllisten sairauksien suhteen. Mahdollisiin dalmatiankoiran terveyttä koskeviin uhkiin pyritään varautumaan keräämällä tietoa terveyskartoituksen ja pentuekyselyjen avulla sekä tekemällä ja julkaisemalla tilastoja erilaisista terveystutkimuksien tuloksista. Rodun yksilöistä pitää kerätä luotettavaa tietoa ja sitä pitää myös hyödyntää jalostusvalinnoissa. Koiranomistajille on tiedotettava rotuun liittyvistä sairauksista, ongelmista ja riskeistä, mutta myös positiivisista asioita kuten harrastusmahdollisuuksista dalmatiankoiran kanssa. Kaikkein tärkeintä kuitenkin on saada kaikki koiranomistajat, sekä nykyiset että tulevat, ja varsinkin kasvattajat ja jalostuskoirien omistajat, tiedostamaan oma vastuunsa rodun kehittymisestä ja tulevaisuudesta. Terveyden lisäksi pitää kiinnittää entistä enemmän huomiota myös koirien luonteeseen ja hakea käyttökelpoisia menetelmiä luonteen arvioimiseen. Ulkomuodon osalta jalostuksen pääpaino on Suomen dalmatiankoirien korkean tason ja rotumääritelmän mukaisen ulkomuodon ylläpitäminen, Terveen rakenteen ylläpitämiseen pyritään vaikuttamaan jalostuspäivien sekä ulkomuototuomareiden koulutuksen avulla.

4 (32) Valmis 2 Rodun tausta 2.1 Rodun historia Dalmatiankoira on saanut nimensä Kroatian maakunnan, Adrianmeren rannalla sijaitsevan Dalmatian mukaan, mitä aikaisemmin pidettiin rodun kotipaikkana. Rodun oletetaan aikoinaan kulkeutuneen mustalaisten mukana Intiasta ja Egyptistä. Englannissa rotu on kehitetty nykyiselleen, ja Englantia pidetään rodun kotimaana. Dalmatiankoira osallistui jo toiseen Englannissa pidettyyn koiranäyttelyyn vuonna 1860, yhtenä viidestä osallistuneesta rodusta. Englantilainen Vero Shaw teki vuonna 1882 ensimmäisen dalmatiankoirien rotumääritelmän. Tämä määritelmä oli pohjana vuonna 1890 laaditulle viralliselle rotumääritelmälle. Dalmatiankoiraa kutsutaan myös vaunukoiraksi. Aatelisväki käytti dalmatiankoiria lisäämään loistoaan. Koska dalmatiankoira oli kestävä ja nopea juoksija ja viihtyi hyvin hevosten seurassa, sitä pidettiin vaunukoirana matkaseurueen komeutta korostamassa. Koirat juoksivat vaunujen alla tai vierellä ja vahtivat isäntiensä omaisuutta pysähdysten aikana. Niistä ajoista on rotuun jäänyt mieltymys hevosiin ja taito löytää sopiva ravauspaikka, turvassa pyöriltä ja hevosen kavioilta. Dalmatiankoirasta saa erinomaisen lenkkeily- ja pyöräilykaverin, sillä ravi on sille luontainen ja mieluinen tapa liikkua. Dalmatiankoira on myös voimakas ja halukas vetämään. Varsinkin Hollannissa kauppiaat hyödynsivät tätä ominaisuutta ja valjastivat dalmatiankoiran rattaittensa eteen. Nykyisin dalmatiankoira nähdään joskus vetämässä lapsia pulkassa tai kärryissä. Dalmatiankoira päätyi palokuntien käyttöön aikana, jolloin palokunnat liikkuivat hevosten vetämillä vaunuilla. Se juoksi kärryjen mukana palopaikalle ja vahti tarvittaessa palokunnan kalustoa. Vielä nykyisinkin sitä tapaa palokuntien maskottina, ja monissa piirroksissa yhdistetään dalmatiankoira ja paloautot. Dalmatiankoira on esiintynyt sirkuksissa menestyksellisesti. Se onkin oppivainen ja yhteistyökykyinen koira. Sillä on hyvät edellytykset kilpailla myös tottelevaisuuskokeissa tai agilityssä. Vaikka dalmatiankoiran jalostukseen on aikoinaan käytetty pointteria, ei sillä yleensä ole merkittävästi metsästysominaisuuksia. Jänisten metsästykseen dalmatiankoira ei sovi haukuttoman ajonsa vuoksi, eikä siitä oikein ole lintumetsällekään. Pointterista on rotuun jäänyt lähinnä ulkoisia ominaisuuksia, ja rotua tuntemattomat joskus sekoittavatkin dalmatiankoiran pointteriin. Dalmatiankoira ei oikein sovellu puhtaasti vahtikoiraksi luonteensa perusominaisuuden, ystävällisyyden, vuoksi, vaikka sen tehtäviin aikoinaan kuuluikin isäntänsä vaunujen vahtiminen. Se tosin yleensä ilmoittaa haukullaan vieraiden tulosta, mutta päästää ne kuitenkin jatkamaan matkaansa. Koiran suuri koko saattaa toki antaa turvallisuuden tunteen omistajalle. Kukin koira on tietysti yksilö, ja joukkoon mahtuu myös hurjia metsästäjiä ja pelottavia vahtikoiria.

5 (32) Valmis Vuosien saatossa dalmatiankoirasta on kehittynyt lähinnä vertaansa vailla oleva seurakoira. Se soveltuu hyvin ulkoilusta pitäville omistajille. Dalmatiankoira rakastaa lenkkeilyä ja juoksua, tarvitsee paljon toimintaa ja liikuntaa, mutta toisaalta on isäntäänsä niin kiintynyt, että sopeutuu tarvittaessa tilapäisesti myös rauhallisempaan olotilaan. 2.2 Dalmatiankoirat Suomessa Ensimmäiset dalmatiankoirat tulivat Suomeen vuonna 1957, kun Tuulirannan kenneliin saapui yksi uros ja kaksi narttua Saksasta. Molemmat nartut synnyttivät ensimmäiset pentueensa jo samana vuonna. Kennel Guntherforst hankki myöhemmin toisen näistä nartuista omistukseensa ja tuotti vuonna 1959 uroksen Englannista. Näistä koirista sekä niiden jälkeläisistä alkoi dalmatiankoirien kasvattaminen Suomessa 1960-luvun alkupuolella Suomeen tuotiin useita dalmatiankoiria sekä Englannista että Ruotsista ja dalmatiankoiria syntyi muutama pentue vuodessa. Vuonna 1964 tuli Eevariitan kenneliin urospentu Greenmount Grandee Englannista. Greenmount Grandeesta tuli merkittävä jalostusuros, joka nosti rodun tasoa maassamme huomattavasti. Tämän jälkeen tuotiin Greenmount kennelistä useita muitakin dalmatiankoiria Suomeen, ja niitä käytettiin jalostukseen. Vaikka dalmatiankoiria tuotiin myös Ruotsista, oli Englannista tuoduilla dalmatiankoirilla suurempi vaikutus rodun kehittymiseen. Vuonna 1966 dalmatiankoirien rekisteröinnit nousivat ensimmäisen kerran yli sadan ja vuosikymmenen lopussa jo luvun alussa rekisteröinnit nousivat jo yli kahdensadan ja olivat vuosikymmenen puolivälissä kolmensadan tienoilla, kunnes laskivat vuosikymmenen lopulla reiluun sataan pentuun. Edelleen tuotiin useita dalmatiankoiria Englannista, muutama Ruotsista ja yksi Sveitsistä. Suomalaiset tekivät yhteistyötä muiden Pohjoismaiden kanssa ja astuttivat koiriaan mm. ruotsalaisilla dalmatiankoirilla. Suomen dalmatiankoirien taso oli korkea ja koiria vietiin Ruotsiin ja Norjaan luvulla dalmatiankoirien rekisteröinnit vaihtelivat vajaan sadan ja sadankuudenkymmenen välillä, ollen alhaisimmillaan vuonna 1986 vain luvulla rodun pariin tuli runsaasti uusia kasvattajia ja muutenkin koiraharrastus kehittyi Suomen Kennelliiton toiminnan kehittymisen ja näyttelyharrastuksen laajenemisen myötä. Suomalaisia koiria vietiin ulkomaille ja erityisesti Norjaan. Suomeen tuotiin koiria Ruotsista, Englannista, Sveitsistä ja Tanskasta. Vuonna 1984 tuli Suomeen Englannista urospentu Bosville Colbost Curlew, jota käytettiin jalostukseen kymmenen vuoden ajan ja jolla oli useita näyttelyissä menestyneitä sekä jalostukseen käytettyjä jälkeläisiä. Vielä enemmän Suomen dalmatiankoirakantaan vaikutti toinen, vuonna 1988 Englannista tuotu uros, Elaridge Prince Rufus. Se oli erittäin menestyksekäs näyttely- ja jalostuskoira, ja sillä oli merkittävä vaikutus rodun kehitykseen Suomessa erityisesti 1990-luvulla. Vuonna 1988 Suomesta löydettiin rabiesta ja rajat Ruotsiin ja Norjaan menivät kiinni, mikä vaikeutti yhteistyötä näiden maiden kanssa. Toisaalta samalla rajat aukesivat muualle Eurooppaan ja saatiin mahdollisuudet yhteistyöhön ihan uusien maiden kanssa niin jalostus- kuin näyttelysarallakin.

6 (32) Valmis 1990-luvulla dalmatiankoirien rekisteröinnit kasvoivat noin 200 koiraan/vuosi ollen suurimmillaan vuonna Rotukoirien rekisteröintimäärät kasvoivat 90-luvulla ja kaikenlainen koiraharrastaminen myös dalmatiankoirien kanssa lisääntyi. Dalmatiankoiria alkoi näkyä yhä enemmän erilaisten harrastuksien parissa kuten agility- ja tottelevaisuusharjoituksissa sekä pelastuskoiratoiminnassa. Kansainvälistymisen myötä Suomessa siirryttiin FCI:n ryhmäjakoon, jolloin dalmatiankoirat olivat alkuun ryhmässä 9 ja siirtyivät myöhemmin ryhmään 6. Tällä vuosikymmenellä tapahtui paljon myös jalostuksellisesti. Dalmatiankoirat saivat oman PEVISA-ohjelmansa lonkkien suhteen ja dalmatiankoirien lonkkien kuvaaminen lisääntyi. Suomen kannasta löydetty ARDS (nuorilla dalmatiankoirilla esiintyvä, kuolemaan johtava hengitysvaikeusoireyhtymä, tarkemmin luku , lähde 5 sekä liitteet 2 ja 3) vaikutti dalmatiankoirien kasvattamiseen, aiheutti jalostusrajoituksia ja johti jopa joidenkin kenneleiden toiminnan loppumiseen. Suomeen saatiin myös ensimmäinen BAER-testauslaite, jonka avulla pystytään tutkimaan koiran kuulostatus eli kuuleeko koira vain toisella vai molemmilla korvilla sekä erottamaan täysin kuurot koirat. Rajat aukesivat uudelleen tietyin rajoituksin Norjaan ja Ruotsiin päin, mikä helpotti yhteistyötä näiden maiden kanssa. Koiria tuotiin paljon ulkomailta mm. Ruotsista, Tshekeistä, Saksasta, USA:sta, Norjasta, Australiasta, Englannista ja Hollannista. Koirien kanssa matkustamisen helpottuessa narttuja astutettiin ulkomaalaisilla uroksilla sekä useita pentueita syntyi myös keinosiemennyksellä. Uusi ilmiö oli koirien lainaaminen Suomeen jalostuskäyttöä varten. Näistä merkittävin oli USA:sta lainattu Cheerio Victory, jolle syntyi Suomessa yhteensä 10 pentuetta ja Ruotsissa yksi pentue. Cheerio Victory on vaikuttanut myöhemmin monien maiden dalmatiankoirakantaan erityisesti Ruotsissa syntyneen pentueensa kautta. Australiasta tuotiin Retma Paparazzi, joka sai Suomessa 9 pentuetta ja myös muissa maissa useita pentueita ja näkyy nykyisin monien suomalaisten dalmatiankoirien sukutaulussa luvulla rekisteröinnit ovat vaihdelleet alle kahdesta sadasta kolmeen sataan. Internet on helpottanut huomattavasti kansainvälistä yhteistyötä ja tiedonsaantia. Kasvattajat ovat tuoneet yhä enemmän koiria ulkomailta, lainanneet ulkomaisia koiria jalostuskäyttöön sekä astuttaneet tai keinosiementäneet narttujaan ulkomaisilla uroksilla. Tuontikoirien tai ulkomaalaisten uroksien osuus syntyneiden pentueiden isistä on vaihdellut viime vuosina prosentin välillä.

7 (32) Valmis 3 Järjestötoiminta ja sen historia Dalmatiankoiraharrastajat toimivat vuodesta 1969 lähtien Suomen Seurakoira- ja Terrierikerho ry:n Dalmatiankoirajaostona perustettiin Dalmatiankoirat- Dalmatinerna ry., joka toimi Suomen Kennelliiton, Uudenmaan Kennelpiirin sekä Suomen Seurakoira- ja Terrierikerho ry:n jäsenyhdistyksenä. Suomen Kennelliitto hyväksyi Dalmatiankoirat-Dalmatinerna ry:n rotujärjestöksi vuonna Yhdistys julkaisi ensimmäisestä vuodesta lähtien omaa lehteä, joka sai vuonna 1972 nimekseen Dalmatiankoirat. Vuonna 1974 lehden nimeksi muutettiin Dal. Tänä päivänä Dal-lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa. Ensimmäinen dalmatiankoiria esittelevä luettelo, jossa oli tiedot näyttelyissä palkituista dalmatiankoirista sukutauluineen, julkaistiin vuonna Varsinaista vuosikirjaa rekisteröinteineen on julkaistu vuodesta 1974 lähtien. Vuosikirja muutettiin vuonna 2001 tulosjulkaisuksi, joka sisältää rekisteröinnit, uudet valiot, terveystutkimustulokset ja näyttely-, kilpailu- sekä koetulokset. Dalmatiankoirat-Dalmatinerna ry liittyi vuonna 1996 ECDC:n (European Cooperation of Dalmatian Clubs) jäseneksi. ECDC on Euroopan dalmatiankoirayhdistyksien yhteistyöelin, jonka tavoitteena on tukea dalmatiankoirien kasvatusta FCI:n hyväksymän rotumääritelmän mukaisesti. ECDC toimii tiedon välittäjänä eri jäsenmaiden välillä, tiedottaa rodun perinnöllisistä ongelmista ja tukee niiden tieteellistä tutkimusta sekä järjestää kahden vuoden välein kokouksen jäsenmaille. ECDC:n kautta yhteistyö muiden Euroopan maiden kanssa on helpottunut ja jäsenmaiden välinen tiedonkulku on parantunut. Perustamisen aikaan 70-luvun alussa yhdistyksellä oli yli 200 jäsentä. Jäsenmäärä on vaihdellut seuraten rodun rekisteröintimääriä. Korkeimmillaan se oli 90-luvun puolivälissä yli 700 jäsentä, vuosittaisten rekisteröintimäärien ollessa samoihin aikoihin huippulukemissaan luvulla rekisteröintimäärät ovat kuitenkin laskeneet ja samanaikaisesti myös jäsenmäärä on vähentynyt. Nykyisin Dalmatiankoirat- Dalmatinerna ry:n jäsenmäärä on pysytellyt 550 tienoilla. Dalmatiankoirat-Dalmatinerna ry:n asioita hoitaa yhdistyksen yleiskokouksen valitsema kymmenhenkinen hallitus puheenjohtajan johdolla. Hallitus valitsee vuosittain jalostustyöryhmän, joka koostuu 3-5 henkilöstä. Julkaisutoimintaa hoitaa Dal-lehden päätoimittaja toimituskuntansa avulla. Yhdistyksellä on myös jäsensihteeri, myyntituotevastaava, nettisivujen ylläpitäjä, taloudenhoitaja sekä kirjanpitäjä. Yhdistys järjestää vuosittain erikoisnäyttelyn, yhdistetyn pentunäyttelyn ja Open Show:n sekä pentu- ja juniorinäyttelyn. Kahden vuoden välein järjestetään myös Champion of Dalmatians ja Veteran of Dalmatians tilaisuus näyttelyissä menestyneille dalmatiankoirille. Vuosittain järjestetään seuraavat kilpailut: vuoden näyttelykoira, vuoden pentu, vuoden veteraani, vuoden kasvattaja ja vuoden jalostuskoira. Lisäksi järjestetään kilpailu vuoden menestyksekkäimmille agility- ja tokokoirille sekä dalmatiankoiria esittäneille juniorhandlereille. Harrastajat kokoontuvat vuosittain myös dalmatiankoirien kesäleirille ja kisaavat dalmatiankoirien agilityn Suomenmestaruuksista. Monet dalmatiankoirajoukkueet

8 (32) Valmis osallistuvat vuosittain myös Agirotu-tapahtuman epävirallisiin rotujoukkueiden väliseen viestikisaan. Yhdistyksessä on toiminut joitakin alajaostoja, mutta toiminta alajaostonimikkeellä ei ole nykyisin aktiivista. Kuitenkin monella eri alueella järjestetään paikallista toimintaa dalmatiankoirien omistajille erilaisten tapaamisien, yhteislenkkien ja koulutuksien kautta. Yhdistys pyrkii tukemaan paikallista toimintaa ja dalmatiankoirien osallistumista erilaisiin koiratapahtumiin sekä SM- tason kilpailuihin. Yhdistys tukee myös dalmatiankoirien kuulotestausta maksaen osan BAER-testien kustannuksista. Uudet dalmatiankoiraharrastajat pyritään saamaan yhdistyksen toiminnan piiriin tarjoamalla kasvattajille mahdollisuus liittää nämä jäseniksi normaalihintaa edullisemmin. 3.1 Jalostustoimikunta/jalostustyöryhmä Dalmatiankoirat ry:n säännöissä määritellään jalostustoimikunnan kokonpano ja tehtävät. Jalostustoimikuntaan kuuluu 3-5 jäsentä, ja sen rooli on alun perin ollut ohjata jalostustoimintaa, hyväksyä jalostusyhdistelmiä ja kasvattajien pyynnöstä antaa suosituksia jalostukseen käytettävistä uroksista. Jalostustoimikunta on julkaissut tietoja jalostussuositukset täyttävistä yhdistelmistä, syntyneistä pentueista sekä terveystutkimustiedoista. Vuonna 2001 jalostustoimikunta muutettiin jalostustyöryhmäksi. Jalostustyöryhmän toimenkuvasta poistettiin yhdistelmien hyväksyminen ja hylkääminen sekä urossuositusten antaminen. Yhdistyksen pentuvälitys avattiin kaikille yhdistyksen jäsenten kasvattamille pentueille, riippumatta siitä, täyttivätkö ne yhdistyksen suositusperiaatteet. Samalla jalostustyöryhmän toiminta väheni ja tehtäväksi jäi lähinnä yhdistelmien kirjaaminen lehdessä ja nettisivuilla julkaistaviin pentueisiin. Tarkoitus oli määritellä jalostustyöryhmän rooli ja tehtävät uudelleen, mutta sitä ei ole tehty.

9 (32) Valmis 4 Nykytilanne 4.1 Populaation koko ja rakenne Dalmatiankoiran rekisteröintimäärät ovat vuosina vaihdelleet 168:sta 307:ään. 10 viime vuoden aikana on vuosittain rekisteröity keskimäärin 250 dalmatiankoiraa, jolla liikakäytön raja yksittäisen uroksen käytölle olisi 50 jälkeläistä (5 % sukupolven eli n. 4 vuoden aikana rekisteröidyistä koirista). Narttuja ja uroksia on käytetty jalostukseen melko monipuolisesti, matadorijalostusta ei ole merkittävästi esiintynyt. Kuuden viimeisen vuoden aikana kahden uroksen jälkeläismäärä ylittää liikakäytön rajan, tosin neljänneksi käytetyimmällä on jälkeläisiä tilastoidun jakson ulkopuolella, ja jälkeläisten yhteismäärä ylittää tuon rajan (kuva 4.1.1). Tilanne urosten käytössä on sikäli erikoinen, että eniten käytetyistä uroksista ensimmäisellä, toisella ja neljännellä ei ole erityisiä näyttelymeriittejä. Ne eivät ole muotovalioita, joten perinteisestä näyttelytähdillä suoritetusta matadorijalostuksesta ei ole kyse. Listan ensimmäinen koira on vielä nuori koira, ja sen jälkeläismäärä tulee vielä kasvamaan. Uroksen sukutaulussa on kuitenkin pääosin eri koiria, kuin Suomen dalmatiankoirien taustalla. Listan toinen koira on listalla neljäntenä olevan poika, mikä kasvattaa samansukuisten koirien määrää kärjessä. Näitä koiria on käyttänyt pääosin yksi kasvattaja, ja niiden jälkeläisten jalostuskäyttö on ollut vähäistä. Käytetyissä uroksissa on tuontikoiria (1,4, 13), Suomessa jalostuslainassa olleita uroksia (5,8) sekä ulkomaisia uroksia (11,17), ja niiden kautta on geenipoolia myös laajennettu. Jalostuslainassa olleet urokset muodostavat hetkellisen käyttöpiikin, mutta niiden käyttö rajoittuu lyhyelle ajalle eikä kokonaisuudessaan ylitä liikakäytön rajoja. Osa listalla olevista koirista on jo jalostuskäytön ulkopuolella, eikä niiden jälkeläismäärä lisäänny.

10 (32) Valmis Tilastointiaikana Yhteensä # Uros Pentueita Pentuja %-osuus Pentueita Pentuja 1 LAGUNA DIOS SNOVI LEOPARD ,93 % SANTAKALLIO SANTA-SEA-QUIST ,93 % RALLALLAA TITTELINTUURE ,29 % BASKERVILLE ,21 % LACRIMA CHRISTI COPPOLA ,93 % FIREHOUSE'S FRANTICFULLBACK ,64 % KAMILKAN MILKANPOIKA ,50 % EKRYDA GRANE ,43 % KAMILKAN VÄINÄMÖINEN ,36 % SANTAKALLIO NAXOS-MAX ,36 % ROCCA AL MARE ADIRATO ,29 % KAMILKAN SYYSPRINSSI ,14 % FRÖKENS JUPITER ,86 % SANTAKALLIO WONDER-WOLFGANG ,79 % CAESANDS ROB ROY ,71 % KAMILKAN ORANSSIPRINSSI ,57 % JILLOC'S A MAN IN THE MIRROR ,57 % CAESANDS ZIMMERMANN ,50 % ZABAVAN KOMANDA ,43 % 3 30 Kuva 4.1.1, Dalmatiankoiraurosten jalostuskäyttö, lähde: Kennelliiton Koiranet Näyttelytähtien käyttö on viimeisen 10 vuoden aikana Suomessa pysynyt kohtuullisena, ja jakautunut useille näyttelyissä menestyneille uroksille. Aiemmin joitain tuontiuroksia käytettiin huomattavasti runsaammin. Myös yksittäisiä uroksia käytettiin nykyistä enemmän, kuten voi havaita kuvasta Tämän listan uroksista suurin osa on tuontikoiria, Suomessa kasvatettuja ovat ainoastaan 10., 11., 12.ja 13., ja niilläkin kaikilla on ulkomainen tai tuontiuros isänä. Huolimatta runsaasta jalostuskäytöstä ne ovat myös tuoneet uutta verta Suomen dalmatiankoirakantaan. Vaikka yksittäisten urosten käyttö on aiemmin ollut runsasta, ei niiden jälkeläisiä ole käytetty jalostukseen vastaavassa mittakaavassa, ja niihin linjaaminen on ollut maltillista. Tärkeimmissä yhteistyömaissa, Norjassa ja Ruotsissa, on yksittäisten menestyksekkäitten urosten tai hyvää jälkeläisnäyttöä omaavien koirien jalostuskäyttö ollut huomattavasti Suomea runsaampaa. Lisäksi Norjassa harrastetaan hyvinkin tiukkaa linjasiitosta, ja samoihin yksilöihin saatetaan linjata moneen kertaan.

11 (32) Valmis käytetyimmät urokset 6/2007 saakka # Uros Pentueita Pentuja 1 ELARIDGE PRINCE RUFUS BOSVILLE COLBOST CURLEW LAGUNA DIOS SNOVI LEOPARD QUICK VON DER GRAFSCHAFT RETMA PAPARAZZI CHEERIO VICTORY T-CART QUINTON BASKERVILLE DALMO'S IRISH COFFEE SPOTDANCE BODYGUARD DOH HILL'S ADVENTURER SANTAKALLIO SANTA-SEA-QUIST LITTLE VILLAGE'S BUFFOON AUDHUMLA'S ARNGRIM SERIFFI DE DUO VOM ROSENHAGEN 6 50 kuva Liikakäytön rajan ylittäneet urokset Nartuilla on yleisimmin ollut 1 tai 2 pentuetta. Ainoastaan kahdella nartulla oli kolme pentuetta. Näiden lisäksi sinä aikana käytetyistä nartuista kolmella on ollut yhteensä 4 pentuetta ja kolmella 3 pentuetta. Dalmatiankoiran tehollisen populaation koko esitetty kuvassa ja laskettu vuositasolla kaavalla: 4*Nm*Nf/(Nm+Nf), missä Nm = vuoden aikana jalostukseen käytettyjen urosten ja Nf = vuoden aikana jalostukseen käytettyjen narttujen määrä. Tehollisen populaation koko on pienentynyt jonkin verran kuuden viimeisen vuoden aikana, 2001 se oli 63, ja alimmillaan vuonna Sen kehitys on kuitenkin tapahtunut suhteessa rekisteröinteihin, 2001 rekisteröitiin huippumäärä 38 pentuetta, kun 2004 se oli alimmillaan, 23 pentuetta. Tehollisen populaation koko on alittanut 50 niinä vuosina, jolloin myös pentueita kasvatettiin vähiten. Kuuden viimeisen vuoden aikana vuosittaiset rekisteröintimäärät ovat vaihdelleet melko paljon, 178 ja 309 pennun välillä. Dalmatiankoirien rekisteröintimäärien kehitys vuodesta 1957 vuoteen 2006 on esitetty liitteessä 4. Sukusiitosprosentti on vaihdellut 1.29% (2001) ja 2.11% (2004) välillä, mutta selkeää kasvutrendiä siinä ei ole nähtävissä.

12 (32) Valmis Dalmatiankoira Pennut (kotimaiset) Tuonnit Rekisteröinnit yht Pentueet Pentuekoko 8,6 6,7 7,3 9,4 7,7 8,1 Kasvattajat Urokset - kaikki kotimaiset tuonnit ulkomaiset keskimääräinen jalostuskäyttöikä 4 v 8 kk 3 v 9 kk 5 v 2 kk 4 v 3 kk 4 v 4 kk 4 v 2 kk Nartut - kaikki kotimaiset tuonnit '- keskimääräinen jalostuskäyttöikä 3 v 11 kk 3 v 9 kk 4 v 3 v 10 kk 3 v 11 kk 4 v Isoisät Isoäidit Tehollinen populaatio Sukusiitosprosentti 2,08% 1,89% 2,11% 1,52% 1,58% 1,30% kuva Jalostukseen käytetyt koirat, sukusiitosprosentti ja tehollinen populaation , lähde: Kennelliiton Koiranet 4.2 Luonne ja käyttöominaisuudet Rotumääritelmä kuvaa dalmatiankoiran luonteeltaan avoimeksi ja ystävälliseksi ja toteaa, ettei dalmatiankoira ole arka eikä epävarma, ei hermostunut eikä aggressiivinen. Pääosa dalmatiankoirista sopiikin tähän kuvaukseen, mutta joukkoon mahtuu myös siitä poikkeavia yksilöitä. Dalmatiankoira on puhtaasti seurakoira, eikä siltä rotumääritelmässä edellytetä varsinaisia käyttöominaisuuksia. Valionarvon saavuttamiseen riittävät näyttelystä hankitut tulokset, luonnetestiä tai koetuloksia ei tarvita. Ainoa käyttöominaisuuksiin viittaava on yleisvaikutelman kuvaus: Tasapainoinen, huomiota herättävän täplikäs, voimakas, lihaksikas ja aktiivinen, linjoiltaan sopusuhtainen, ei karkeatekoinen eikä kömpelö. Entisenä vaunukoirana erittäin kestävä liikkuessaan kohtalaisella nopeudella. Alkuperältään dalmatiankoira on vaunukoira, jonka tehtäviin on kuulunut juosta pitkiä matkoja vaunujen mukana ja vierellä, mikä asettaa vaatimuksia terveelle rakenteelle ja liikkumiselle. Se on myös vartioinut isäntiensä omaisuutta, ja rodussa esiintyvä vahtimistaipumus on todennäköisesti peräisin noilta ajoilta. Harrastaminen dalmatiankoirien kanssa on lisääntynyt ja lajien kirjo laajentunut ja monipuolistunut. viime vuosina. Näyttelyt ovat olleet suosituin harrastus, eivätkä muut lajit yllä sen lähellekään. Agility on suosiossa toisena ja tottelevaisuuskokeet

13 (32) Valmis kolmantena. Uudempana mukaan ovat tulleet BH-kokeet, joihin 2005 osallistui ennätysmäärä dalmatiankoiria. Myös luonnetesteihin osallistumiset ovat lisääntyneet viime vuosina. Pelastuskoiratoimintaan on osallistunut dalmatiankoiria jo pitkään, mutta kokeisiin osallistuneiden määrät ovat olleet pieniä. Koetulosten määrä kertoo vain pienen osan harrastajien määrästä, eri lajeissa on huomattavasti enemmän harrastajia kuin kokeissa käy. Kennelliiton jalostustietokannasta löytyy (1/2007) 117 dalmatiankoiraa, joilla on tulos agilitykisoista ja 120 joilla on tulos tottelevaisuuskokeesta. Kuvan taulukko on epätäydellinen, koska kaikkien lajien osalta ei tuloksia ole saatavilla 2000 vuoden alkupuolelta, ja vuoden 2006 tulokset ovat epätäydellisiä. Se antaa kuitenkin suuntaa harrastajamääristä.. Kokeisiin/kilpailuihin osallistuneet dalmatiankoirat laji agility toko BH luonnetesti pelastushaku pelastusjälki rauniokoe kuva dalmatiankoirien osallistuminen eri lajien kokeisiin ja kilpailuihin , lähteet: Kennelliiton jalostustietokanta sekä Agility Sports Bulletin-lehden tilastot Dalmatiankoirat saattavat herättää huomiota teatraalisella ja äänekkäällä käyttäytymisellään, ja valitettavasti myös jättää mielikuvan aggressiivisesta ja huonosti käyttäytyvästä koirasta. Erikoisen ulkonäön takia huomiota herättävästi käyttäytyneet koirat jäävät helposti mieleen ja yksittäinenkin tapaus voi ihmisten mielessä leimata koko rotua. Usein takana kuitenkin saattaa olla puutteellinen sosiaalistaminen tai tapakoulutus, nuorten urosten kiihkeys tai koirien epävarmuus. Yhdistettynä vilkkauteen ja tapaan reagoida ennen tilanteen arviointia ne saattavat antaa todellista hankalamman kuvan. Dalmatiankoirille ominainen tapa nauraa saattaa joskus herättää hämmennystä ja aiheuttaa väärinkäsityksiä rotua tuntemattomien keskuudessa. Dalmatiankoira nauraa ollessaan, iloinen, onnellinen tai vaikkapa tullessaan yllätetyksi pahanteosta paljastamalla ylä- ja alahampaansa. Se saattaa myös loksutella leukojaan, ja päristä nenän kautta. Tämä näyttää joskus aika hurjalta, ja ihmiset jotka eivät rotua tunne eivätkä osaa tulkita koiran muita, ystävällisiä ja alistuvia eleitä, saattavat tulkita naurun vihaisuuden merkiksi. Uroksilla esiintyy paljon machoilua, eivätkä ne aikuisena välttämättä tule toimeen muiden samaa sukupuolta olevien koirien kanssa. Kuitenkin mahdollinen aggressio esiintyessään yleensä kohdistuu muihin samaa sukupuolta edustaviin koiriin, hyvin harvoin ihmisiin. Ihmisiin kohdistuva aggressio ei ole hyväksyttävää. Dalmatiankoira on älykäs, eikä sillä ole merkittävää palvelunhalua. Se on kuitenkin yhteistyönhaluinen, kunhan sitä oikein motivoidaan. Tämän päivän koulutusmetodit

14 (32) Valmis sopivat dalmatiankoirille vanhoja, auktoriteetteihin perustuvia paremmin, ja oikealla käsittelyllä siitä on mahdollista saada paljon irti harrastusrintamalla. 4.3 Terveys Dalmatiankoiralla on rodun harrastajien piirissä maine terveenä ja pitkäikäisenä rotuna. Vaikka rodussa esiintyy joitain sairauksia, suuri osa dalmatiankoirista elää elämänsä ilman minkäänlaisia terveysongelmia. Rodussa esiintyvistä sairauksista suurin osa esiintyy yksittäistapauksina, vain muutama voidaan katsoa rodulle tyypilliseksi. Invalidisoivat tai koiran kuolemaan johtavat sairaudet ovat rodussa harvinaisia. Dalmatiankoira on pitkäikäinen, eikä vuoden ja jopa korkeamman iän saavuttaminen ole harvinaista. Monet dalmatiankoirista myös säilyttävät terveytensä ja liikuntakykynsä pitkälle vanhuuteen. Yleensä dalmatiankoirat eivät kärsi luustoongelmista vanhetessaankaan. Lisääntyminen on dalmatiankoiralla helppoa. Yleensä astutukset sujuvat vaivatta, nartut tiinehtyvät hyvin ja synnyttävät ilman ongelmia tai suurempaa avuntarvetta. Keisarinleikkaukset ovat rodussa harvinaisia ja liittyvät yleensä suureen pentujen määrään. Pentueet ovat suuria, jopa liian suuria, keskimäärin 8-10 pentua, mutta jopa 15 pennun pentueita esiintyy Pevisa ohjelmaan sisällytetyt sairaudet HD eli lonkkanivelen dysplasia on ainoa dalmatiankoiralla Pevisaan sisällytetyistä sairauksista. Yleisesti HD:ta pidetään polygeenisesti periytyvänä, ja sen periytyvyysastetta roduittain vaihtelevana (lähde 7, Katariina Mäen tutkimukset). Lonkkavian perinnöllisyyttä dalmatiankoiralla ei ole erikseen tutkittu, mutta viitteitä perinnöllisyyteen on nähtävissä, kun vertaillaan eri lonkkastatuksen omaavien koirien jälkeläisten lonkkatuloksia (esim. lähde 1, DAL 2/2001). Päätös dalmatiankoirien liittymisestä Pevisa ohjelmaan tehtiin yleiskokouksessa 1989, ja ohjelma on ollut voimassa vuodesta 1990 lähtien. Pentueen rekisteröinnin vaatimuksena on virallinen lonkkakuvaustulos molemmilta vanhemmilta, mutta mitään vaatimuksia kuvaustulokselle ei ole ollut. Raja-arvon C lisäämisestä Pevisa ohjelmaan on äänestetty useita kertoja (1993, 2004 sekä 2006) yleiskokous päätti anoa raja-arvoa, mutta sitä ei myönnetty Kennelliiton jalostustieteellisessä toimikunnassa raja-arvon anominen hävisi niukasti ilman raja-arvoa jatkamiselle. Yhdistyksen syyskokouksessa vuonna 2006 C:n anominen raja-arvoksi pentujen rekisteröinnille voitti äänestyksen, mutta ei saanut kahden kolmasosan enemmistöä. Raja-arvon anomisesta äänestettiin toisen kerran kevätkokouksessa 2007, ja myös silloin enemmistö kannatti raja-arvoa. Päätettiin siis, että dalmatiankoirille anotaan Pevisa ohjelma raja-arvolla C alkaen. Ensimmäiset dalmatiankoirat kuvattiin Suomessa 1984, ja vajaan kymmenen vuoden aikana dalmatiankoirien lonkkatilanne näytti hyvältä lonkkavikaprosentti nousi ensimmäistä kertaa yli kahdenkymmenen, ja on sen jälkeen ollut enimmäkseen 20 % yläpuolella luvulla lonkkavikaprosentti on useana vuonna ollut jopa neljässäkymmenessä prosentissa. Vuonna 2006 lonkkavikaprosentti laski alle

15 (32) Valmis kahdenkymmenen ja oli alhaisempi kuin yli kymmeneen vuoteen. Lonkkavikaisiin luetut koirat ovat olleet pääosin lievintä astetta C:tä, mutta myös D-lonkkia on esiintynyt vaihtelevasti. Ensimmäinen E:n lonkka löytyi helmikuussa Kuvassa on esitetty dalmatiankoirien lonkkakuvaustulokset kuvausvuosittain (tiedoissa on huomioitu useaan kertaan kuvatuista koirista vain voimaanjäänyt tulos). Dalmatiankoirien lonkat Suomi % Kuvatuista Vuosi Kuvattu A B C D A B C D C+D % 33 % 0 % 0 % 0 % % 50 % 6 % 0 % 6 % % 38 % 0 % 13 % 13 % % 15 % 6 % 0 % 6 % % 21 % 16 % 0 % 16 % % 28 % 7 % 0 % 7 % % 22 % 12 % 3 % 15 % % 20 % 18 % 5 % 24 % % 28 % 16 % 3 % 19 % % 40 % 25 % 2 % 27 % % 29 % 17 % 7 % 24 % % 29 % 29 % 3 % 32 % % 36 % 21 % 4 % 25 % % 46 % 20 % 1 % 21 % % 55 % 18 % 12 % 30 % % 30 % 20 % 7 % 27 % % 45 % 26 % 2 % 28 % % 42 % 24 % 5 % 29 % % 30 % 34 % 11 % 45 % % 36 % 36 % 4 % 40 % % 45 % 26 % 3 % 29 % % 37 % 32 % 8 % 40 % % 42 % 15 % 4 % 19 % yhteensä % 35 % 21 % 5 % 26 % kuva Suomessa kuvattujen dalmatiankoirien lonkkatulokset ja lonkkavikaprosentti kuvausvuosittain Kuvassa on esitetty dalmatiankoirien lonkkakuvaustulokset rekisteröintivuosittain luvun alussa rekisteröidyistä dalmatiankoirista kuvattiin yli kolmannes, mutta sen jälkeen kuvausmäärät ovat vakiintuneet kahdenkymmenen prosentin tienoille ja sen jälkeen rekisteröidyistä on ehditty kuvata vasta osa, joten niissä osuus on pienempi. Lonkkavikaprosentti eri vuosien rekisteröinneissä vaihtelee runsaasti.

16 (32) Valmis Vuosi Synt. A B C D Yht. Tutkittu A B C D C+D % 48 % 37 % 12 % 4 % 15 % % 49 % 34 % 13 % 3 % 16 % % 52 % 23 % 20 % 5 % 25 % % 31 % 42 % 24 % 4 % 28 % % 48 % 24 % 27 % 2 % 29 % % 36 % 53 % 8 % 3 % 11 % % 34 % 41 % 18 % 7 % 25 % % 21 % 45 % 24 % 10 % 35 % % 47 % 31 % 22 % 0 % 22 % % 27 % 37 % 29 % 8 % 37 % % 23 % 42 % 26 % 10 % 36 % % 20 % 39 % 34 % 7 % 41 % % 33 % 38 % 25 % 4 % 29 % % 32 % 37 % 23 % 8 % 31 % % 19 % 44 % 37 % 0 % 37 % % 43 % 48 % 10 % 0 % 10 % Yht % 35 % 38 % 22 % 5 % 27 % kuva Suomessa kuvattujen dalmatiankoirien lonkkatulokset ja lonkkavikaprosentti syntymävuosittain Pevisa ohjelman ansiosta kaikki jalostukseen käytetyt koirat on pitänyt kuvata, joten lonkkatilanne ja sen kehittyminen on tullut tietoon. Raja-arvoja rekisteröinneille ei ole ollut, eikä koirien lonkkakuvaustulos ei ole välttämättä vaikuttanut koirien jalostuskäyttöön, vaan C- ja jopa D-lonkkaisia koiria on käytetty jalostukseen. Yhdistyksen suositus on, ettei C:tä huonompilonkkaisia koiria käytettäisi jalostukseen, ja että C-lonkkainen koira yhdistettäisiin vain tervelonkkaiseen (A tai B). Kuitenkin jopa C-C yhdistelmiä on tehty jonkin verran. Koska BLUP indeksejä ei toistaiseksi ole ollut käytössä, on yksilö lonkkastatusta arvioitu vain sen itsensä lonkkakuvaustuloksen perusteella. Lievimmän asteisella lonkkavialla ei välttämättä ole koiran elämän eikä sen kanssa harrastamisen kannalta merkitystä, mutta jalostuskäyttöön ja ainakin jalostuskumppanin valintaan sen pitäisi vaikuttaa. Vakavammilla lonkkavioilla, D:llä ja sitä huonommilla saattaa olla merkitystä myös koiran elämänlaatua huonontavasti ja harrastusmahdollisuuksia heikentävästi, varsinkin jos siihen liittyy nivelrikkoa.

17 (32) Valmis Tilanne muissa pohjoismaissa Kuvissa sekä on esitetty Ruotsissa ja Norjassa kuvattujen dalmatiankoirien tulokset kuvausvuosittain. Nämä tilastot ovat vertailukelpoisia Suomen dalmatiankoirien kuvausvuosittain luokiteltuun lonkkakuvaustilastoon ( ) Ruotsissa dalmatiankoirien lonkkakuvaus ei ole ollut pakollinen, ja lonkkakuvaus on yleistynyt vasta 2000-luvulla. Ruotsin dalmatiankoirayhdistys ei aseta vaatimuksia dalmatiankoirien lonkille, mutta pentuvälityksessä informoidaan, mikäli pentueen vanhemmilla on terveestä poikkeavat lonkat Ruotsissa kuvattujen koirien määrät paria viime vuotta lukuunottamatta ovat Suomea pienempiä, eivätkä välttämättä anna todellista kuvaa lonkkavikatilanteesta. Lonkkavikaprosentti Ruotsissa on kuitenkin pysytellyt huomattavasti Suomea alhaisempana, enimmäkseen alle kymmenen. Dalmatiankoirien lonkat, Ruotsi % Kuvatuista Kuvausvuosi Kuvat A B C D A B C D C+D % 15 % 6 % 0 % 6 % % 24 % 18 % 0 % 18 % % 43 % 11 % 0 % 11 % % 39 % 7 % 2 % 9 % % 27 % 7 % 0 % 7 % % 35 % 4 % 3 % 7 % yhteensä % 31 % 8 % 1 % 9 % kuva Ruotsissa kuvattujen dalmatiankoirien lonkkatulokset ja lonkkavikaprosentti Norjassa dalmatiankoiria on kuvattu pitkään, ja siellä C- tai huonommat lonkat omaavan koiran käyttö jalostukseen on ollut hyvin harvinaista. Norjan dalmatiankoirayhdistyksen suositusperiaate on, että vain tervelonkkaisia koiria käytetään jalostukseen ja yhdistyksen pentuvälitykseen pääsevät vain tervelonkkaisten vanhempien pentueet. Norjassa kuvattuja koiria viimeisen viiden vuoden aikana on ollut suunnilleen saman verran tai vähän enemmän kuin Suomessa. Lonkkavikaprosentti sielläkin on huomattavasti Suomea alhaisempi, alle kahdenkymmenen prosentin. Norjassa on löytynyt kaksi E-lonkkaista koiraa, mitä Ruotsissa vielä ei ole tapahtunut. Dalmatiankoirien lonkat, Norja % Kuvatuista Kuvausvuosi Kuvattu A B C D E A B C D E C+D+E % 36 % 6 % 0 % 3 % 9 % % 27 % 11 % 3 % 0 % 14 % % 23 % 13 % 4 % 0 % 17 % % 22 % 7 % 4 % 2 % 13 % % 16 % 15 % 5 % 0 % 20 % % 9 % 9 % 3 % 0 % 12 % yhteensä % 22 % 10 % 3 % 1 % 14 % kuva Norjassa kuvattujen dalmatiankoirien lonkkatulokset ja lonkkavikaprosentti

18 (32) Valmis Muut Suomessa rodulla todetut sairaudet Ennen luovutusikää havaittavat Kuurous Kuurous on yleisin dalmatiankoirilla ennen luovutusikää havaittava sairaus. Se on rotuun kuuluva, valkoiseen värin liittyvä, perinnöllinen ongelma. Pentu on syntyessään kuuro tai menettää kuulonsa ensimmäisten elinviikkojen aikana. Kuurous voi olla molemminpuolista tai toispuoleista. Molemminpuolisesti kuurot pennut suositellaan lopetettavaksi ennen luovutusikää. Suurin osa kasvattajista pystyy erottamaan täysin kuurot pennut äänelle ehdollistamalla ja pentuja riittävästi tarkkailemalla. Myös BAER testiä voidaan käyttää kuurojen löytämiseen. Toispuoleisesti kuulevat koirat voidaan löytää vain BAER testien avulla. Ne pystyvät elämään normaalia elämää, mutta asia on syytä ottaa huomioon mahdollista jalostuskäyttöä arvioitaessa. Suomessa ei ole rajoituksia toispuoleisesti kuulevien dalmatiankoirien jalostuskäytölle, vaikka monissa muissa maissa (esim. Saksa) jalostukseen käytetään vain molemmilla korvillaan kuulevia yksilöitä. Käyttörajoituksilla ei näissä maissa kuitenkaan ole pystytty pääsemään eroon kuuroudesta. Kuuroutta ja sen periytymistä dalmatiankoirilla on tutkittu monissa maissa, eniten ja pisimpään USA:ssa, ja sen on todettu olevan yhteydessä puutteelliseen pigmenttiin ja siniseen silmien väriin. Suomessa kuuroutta on tutkinut ELL Suvi Pohjola-Stenroos (lähde 8), ja tutkimustulokset hänenkin artikkelissaan ovat peräisin USA:ssa tehdyistä tutkimuksista. Monissa tutkimuksissa on todettu, että sinisilmäiset koirat ovat muita useammin kuuroja tai toispuoleisesti kuuroja, ja periyttävät kuuroutta muita enemmän. Tällä on merkityssä eniten USA:ssa, jossa myös sinisilmäisiä dalmatiankoiria käytetään jalostukseen. Suomessa, kuten FCI maissa muutenkin, sinisilmäisiä dalmatiankoiria ei yleensä käytetä jalostukseen. Myös kuurouden suhteen tilanne on Suomessa melko hyvä. Liitteessä 5 on esitetty Suomen dalmatiankoirien BAER testitulokset vuosilta Ne eivät kuitenkaan anna luotettavaa kuvaa dalmatiankoirien kuulostatuksesta, koska testattujen koirien määrä on pieni. Vain osa kasvattajista BAER-testaa jalostuskoirat ja/tai pentueensa. Useimmiten kuurot pennut löydetään ja lopetetaan jo ennen suositeltua ikää BAER-testeille (6 viikkoa), eivätkä ne päädy BAERtestitilastoihin. Muita pikkupentuna havaittavia Dalmatiankoiran pennuilla esiintyy yksittäistapauksina erilaisia vikoja ja sairauksia. Niiden esiintyminen on sen verran harvinaista, ettei niitä voida pitää erityisesti rotuun kuuluvina ongelmina Napatyrä: Lieviä napatyriä havaitaan satunnaisesti pentueissa. Useimmat ovat lieviä, eivätkä vaadi operointia. Napatyrän vuoksi operoitua koiraa ei pitäisi käyttää jalostukseen.

19 (32) Valmis Entropium: Pennuilla havaitaan joskus silmäluomen sisäänpäin kiertymistä. Vika on korjattavissa pienellä leikkauksella eikä haittaa koiran elämää, mutta entropiumin takia leikattua koiraa ei pitäisi käyttää jalostukseen, eikä se saa osallistua näyttelyyn. Ruokatorven laajentuma: Ruokatorven laajentumaa on tiedossa yksittäistapauksia. Useimmiten ruokatorven laajentumasta kärsivä pentu ei ole elinkelpoinen ja lopetetaan. Lievissä tapauksissa vaiva saattaa helpottaa pennun varttuessa ja koira pystyy elämän normaalisti. Tällaisen koiran jalostuskäyttö ei kuitenkaan ole suotavaa. Kitalakihalkio: Kitalakihalkiota on esiintynyt harvakseltaan joissain pentueissa, ja pennut on lopetettu ensimmäisen elinviikkojen aikana. Häntämutka: Lieviä häntämutkia esiintyy rodussa jonkin verran, eikä kaikkia niitä välttämättä edes havaita. Vakavat häntämutkat ovat rodussa harvinaisia. Häntämutkaisella koiralla saattaa kuitenkin itsellään olla muutoksia myös selkärangassa tai se voi saada niistä kärsiviä jälkeläisiä, joten sen mahdollista jalostuskäyttöä on syytä harkita tarkkaan Kivesvikaisuus: Kivesvikaa on esiintynyt yksittäistapauksina, se on kuitenkin harvinainen rodussa Myöhemmin havaittavat Iho- ja turkkiongelmat Dalmatiankoirat ovat alttiita erilaisille iho- ja turkkiongelmille, jotka vaihtelevat vähäisistä kosmeettisista haitoista lääkitystä vaativiin tulehduksiin tai kutinoihin. Kaikkiin iho- tai turkkivaivoihin ei löydy selvää syytä. Usein vähäiset ongelmat liittyvät koiran nuoruuteen ja häviävät osittain iän myötä tai omistajan löytäessä koiralle sopivan ruokavalion. Runsasproteiininen ruoka saattaa aiheuttaa helposti iho-ongelmia dalmatiankoirille. Runsasproteiininen ruoka ei muutenkaan ole suositeltavaa dalmatiankoirille niiden uraattikidetaipumuksen vuoksi. Proteiineista parhaiten siedettyjä tuntuvat olevan vaaleat lihat, kuten kana, ankka ja kalkkuna. Vuonna 2006 aloitettuun dalmatiankoirien terveyskartoitukseen saatujen vastauksien mukaan %:lla alle 3-vuotiaista dalmatiankoirista on esiintynyt ihottumia tai korvatulehduksia, jotka ovat jääneet iän myötä pois. Satunnaisia kutinoita, korvatulehduksia tai tassujen nuolemisia esiintyy kyselyn mukaan yli 20 %:lla dalmatiankoirista. Jatkuvat tai vuosittaiset ongelmat ovat kuitenkin harvinaisia. Vain 5-10 %:ssa vastauksista raportoitiin jatkuvista tai vuosittaisista korva-, tassu-, ihottumatai kutinaongelmista. Allergiat ja atopiat Dalmatiankoirat ovat alttiita allergioille ja atopioille. Allergiassa elimistö herkistyy erilaisille aineille joko suun, ihon tai hengityksen kautta. Allergia voi ilmetä ruoka-ainetai kosketusallergiana tai atopiana. Atopiassa elimistö on herkistynyt erilaisille

20 (32) Valmis ympäristöallergeeneille, esim. pölyille, jotka pääsevät elimistöön hengitysteiden kautta. Allerginen reaktio on elimistön yliherkkyysreaktio. Usein allergiaoireet ilmenevät ihon punoituksena ja kutinana erityisesti taipeissa, kainaloissa, vatsassa, varpaiden väleissä ja hännänjuuressa. Koirilla voi esiintyä karvanlähtöä, korvatulehduksia tai ihottumia. Allergiseen reagointiin voi myös liittyä mahalaukun ja suoliston ärsytystä, nenän limakalvojen turvotusta, erilaisia silmäoireita, kuten tulehduksia ja punotusta sekä aivastelua. Allergisen reagoinnin syyn selvittäminen on usein vaikeaa, koska sekä ruokaaineallergian että atopian oireet voivat olla hyvin samanlaisia. Ruoka-aineallergiaa voidaan selvittää eliminaatiodieetin avulla, jolloin koiraa ruokitaan alkuun vain yhdellä hiilihydraatti- ja proteiinilähteellä esim. perunalla ja peuralla. Tähän ruokavalioon lisätään sitten pikkuhiljaa muita ruoka-aineita ja pyritään näin löytämään ne aineet, joita koira voi turvallisesti syödä. Atopian selvittämiseksi on käytössä sekä veri- että ihotestejä, joilla pyritään löytämään ne allergeenit, joille koira on herkistynyt. Atopian hoito on hankalaa, koska useimpia allergeenejä on lähes mahdotonta välttää, kuten erilaisia siitepölyjä, homesienten itiöitä tai huonepölyjä. Hoitona käytetään kortisoni- ja antihistamiinilääkitystä, rasvahappoja ja siedätyshoitoa sekä antibioottia tulehduksen hoitoon. Allergian diagnosointi on vaikeaa ja usein myös kallista, eikä läheskään kaikkia dalmatiankoirien iho- tai turkkiongelmia diagnosoida allergioiksi. Koska allergiataipumusta pidetään voimakkaasti periytyvänä, selvästi allergista tai atooppista yksilöä ei pitäisi käyttää jalostukseen. Ihmisistä tehtyjen tutkimusten mukaan jälkeläisellä on % riski sairastua allergiaan, jos molemmat vanhemmat ovat allergisia. Jos toinen vanhemmista on allerginen, jälkeläisen riski sairastua on 50-75%. Täysin terveiden vanhempienkin jälkeläisten riski sairastua allergiaan on jopa 25%. Korvatulehdukset Dalmatiankoirilla esiintyy jonkin verran korvatulehduksia. Osalla koirista näitä esiintyy vain pentuaikana ja oireilu loppuu koiran aikuistuessa. Vuonna 2006 aloitetun dalmatiankoirien terveyskartoituksen mukaan yli 20% dalmatiankoirista sairastaa ainakin satunnaisesti korvatulehduksia. Jatkuvia ongelmia on kuitenkin vain reilulla 5 %. Korvaongelmien vakavuus vaihtelee muutamista tulehduksista vuodessa krooniseen esiintymiseen, joka vaatii lähes jatkuvaa lääkitystä. Usein oireilun syynä on hiivan aiheuttama tulehdus, mutta myös bakteerit voivat aiheuttaa tulehduksia. Osaan oireilusta voidaan osoittaa selvä syy, atopia tai allergia, mutta aina selvää syytä ei löydy. Joskus selitystä joudutaan etsimään esim. ahtaasta korvakäytävästä tai luppakorvista, jolloin korvakäytävä ei pääse tuulettumaan. Ongelman vakavuudesta ja toistuvuudesta riippuu, miten korvatulehduksia sairastaneitten koirien jalostuskäyttöön pitäisi suhtautua. Karvatupen tulehdus Dalmatiankoirien yleisin turkkiongelma on karvatupentulehdus. Karvatupentulehdukset ovat usein nuorten koirien ja erityisesti uroksien ongelma. Karvatupentulehdusta esiintyy eniten pään ja selän alueella, mutta pahimmillaan se voi levitä muuallekin kuten kylkiin ja raajoihin. Karvatupentulehdus ei yleensä vaivaa koiraa eli se ei kutise.

21 (32) Valmis Mikäli karvatupentulehdukseen liittyy kutinaa tai muita tulehduksia, on syytä epäillä allergiaa tulehduksen aiheuttajaksi. Rajoitetulla, pienellä alueella esiintyvä karvatupentulehdus ei vaadi mitään erityistä hoitoa, vaan paranee ajan myötä. Paranemista voi kuitenkin edistää rasvahappolisillä. Jos tulehdus leviää laajalle alueelle, saattaa pitkä antibioottikuuri olla tarpeen. Furunkuloosi Pinnallisen karvatupentulehduksen lisäksi dalmatiankoirilla esiintyy joskus myös syvää ihotulehdusta eli furunkuloosia. Furunkuloosi ilmenee useimmiten varpaidenvälien märkäpaiseina. Furunkuloosin syytä on vaikea löytää. Joskus taustalta paljastuu jokin allergia, mutta varsinaista syytä oireiluun ei aina löydy. Furunkuloosin hoito on hankalaa, koska kerran puhjettuaan se helposti kroonistuu. Hoitona käytetään antibioottikuureja, kortisonia, antiseptisia pesuja sekä erilaisia voiteita. Uraattikiteet ja kivet Virtsakivistä ja kiteistä uraattikiteet ja kivet ovat rodulle tyypillinen ongelma, johtuen dalmatiankoiran muista roduista poikkeavasta aineenvaihdunnasta. Erityisesti uroskoirilla uraattikivet voivat virtsateiden rakenteen takia johtaa akuuttiin, hengenvaaralliseen tukokseen, nartuilla nämä tilat ovat harvinaisempia. Proteiinipitoinen ruokavalio lisää riskiä uraattikiteiden muodostumiseen, ja erilaiset runsaasti proteiinia sisältävät aktiiviruoat ovat dalmatiankoirille sopimattomia. Vuonna 2006 tehdyn terveyskartoituksen perusteella 9 prosentilla dalmatiankoirista on ollut yksittäisiä tai nuoruusiän uraattikideongelmia. Vain 3 prosentilla vastanneista on ollut jatkuvia ongelmia. Uraattikiteiden muodostumista voidaan ehkäistä ennalta ruokkimalla dalmatiankoirat vähäpuriinisella ruoalla ja välttämällä sisäelinten käyttöä ruokinnassa. Dalmatiankoiran ruokaan kannattaa lisätä runsaasti nestettä, mikä laimentaa virtsaa ja siten ehkäisee kiteiden muodostumista. Uraattikidevaivoista kärsivät voidaan useimmiten hoitaa kuntoon dieettiruoalla ja allopuriini lääkityksellä. Joissain tapauksissa saatetaan kuitenkin joutua turvautumaan myös leikkaukseen. Uraattikidesakkaa saattaa löytyä dalmatiankoiran virtsasta, vaikkei koiralla olisi minkäänlaisia oireita kuten virtsaamisvaivoja, tulehduksia ym. Sakan määrä voi myös vaihdella samalla koiralla eri aikoina. Hoitotoimiin on syytä ryhtyä vasta oireilevilla koirilla sekä sellaisilla jolta löytyy myös kiviä. Koiria, joilla esiintyy jatkuvasti tai toistuvasti uraattikideongelmia ei pitäisi käyttää jalostukseen. ARDS Perinnöllinen ARDS eli nuorten dalmatiankoirien hengitysvaikeusoireyhtymä (liitteet 1 ja 2) on koirissa diagnosoitu ainoastaan dalmatiankoirilla. ARDS:ään sairastuneet koirat saavat hengitysvaikeuksia 4 kk 1 vuoden iässä ja sairaus pahenee ja johtaa aina koiran kuolemaan tai lopetukseen. ARDS on diagnosoitu Suomessa 17 tapausta 6 pentueessa vuosina ja Tanskassa 1 tapaus Sairauden oletetaan olevan autosomalisesti resessiivisesti periytyvä, ja kaikkein tapausten taustalta, molempien vanhempien sukutaulusta, on löytynyt sama koira O Soul Escada.

22 (32) Valmis ARDS:ää vastaan on taisteltu erilaisilla jalostussuosituksilla, ja niiden noudattamisen ansiosta ei vuoden 1997 jälkeen ole uusia tapauksia ilmennyt. Voimassaolevien jalostussuositusten mukaan koiria, joista ARDS:n periyttäjään on vähemmänkuin 6 sukupolvea, ei suositella käytettäväksi jalostukseen. Epilepsia Epilepsiatapauksia on tiedossa melko vähän, ja useimmiten ne ovat olleet yksittäistapauksia, ainoita lähisuvussaan. Epilepsiaa on kuitenkin esiintynyt myös useammissa samansukuisissa koirissa (sisarukset/puolisisarukset, saman koiran jälkeläiset useammassa pentueessa), mikä jo viittaa perinnölliseen muotoon sairaudesta. Suurin osa epilepsiadiagnooseista on tehty nuorilla koirilla 1 5 v., eikä kohtauksien aiheuttajaksi ole löytynyt selkeää syytä, jolloin sairaus on diagnosoitu idiopaattiseksi epilepsiaksi. Joitain diagnooseja on tehty myös vanhoille, yli 8 vuoden ikäisille koirille, jolloin sitä on pidetty ikääntymiseen liittyvänä oireiluna. Epileptikkoa ei pidä käyttää jalostukseen ja epilepsian esiintyminen koiran sukulaisissa on syytä ottaa huomioon mahdollista koiran jalostuskäyttöä arvioitaessa. Hypotyreoosi Kilpirauhasen vajaatoimintaa on tiedossa yksittäistapauksina. Diagnosoidut koirat hoidetaan säännöllisellä tyroksiinilääkityksellä ja ne elävät täysin normaalia elämää. Hypotyreoosi voi oireilla erilaisilla ja epämääräisillä tavoilla eikä harvinaisempia oireita aina välttämättä yhdistetä hypotyreoosiin. OD (kyynärpää, olkanivel) Tiedossa on yksittäisiä kyynärpään tai olkanivelen takia operoituja koiria, eikä tapauksia voi pitää tiettyyn sukuun liittyvinä. Osa omistajista kuvauttaa koiriltaan myös kyynärnivelet, näistä suurin osa on ollut terveitä (0). Kyynärnivelten kuvaustuloksille ei ole jalostusrajoituksia, mutta nykyistä runsaampi kyynärnivelten kuvaaminen olisi suositeltavaa. OD:n takia operoituja koiria ei pitäisi käyttää jalostukseen. Muita yksittäistapauksina esiintyviä sairauksia Maksa- ja munuaissairaudet ovat dalmatiankoirilla harvinaisia, mutta jotain tapauksia on esiintynyt. Sikaripunkkia on esiintynyt yksittäisissä pentueissa, mutta se on harvinainen. Syövät ovat dalmatiankoirilla harvinaisia, ja tiedossa olevat tapaukset ovat yleensä olleet vanhemmilla koirilla. Selkäoireita on ollut 13 prosentilla vuonna 2006 terveyskyselyyn vastanneiden koirista. Niistä osa oli ikään liittyviä silloittumia tai lihasperäisiä vaivoja. Joukossa oli myös muutama välilevyongelma ja spondyloositapaus nuorella koiralla Muissa maissa esiintyneet sairaudet

ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE

ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE ESITYS SUOMEN LAIKAJÄRJESTÖ RY:N HALLITUKSELLE Venäläis-eurooppalaisten laikojen jalostustoimikunta esittää Suomen Laikajärjestö ry:n hallitukselle rodun jalostuksen tavoiteohjelman kohta 4.3.2 (s. 22

Lisätiedot

V 2.1. Laatineet Dalmatiankoirat Dalmatinerna ry:n toimeksiannosta. Tanja Lönnqvist

V 2.1. Laatineet Dalmatiankoirat Dalmatinerna ry:n toimeksiannosta. Tanja Lönnqvist Dalmatiankoiran jalostuksen tavoiteohjelma vuosille 2013 2017 V 2.1 V 1.0 V 2.0 V 2.1 Laatineet Dalmatiankoirat Dalmatinerna ry:n toimeksiannosta Seija Tiainen ja Tanja Lönnqvist Päivittäneet v 1.0:n pohjalta

Lisätiedot

Vastustettu jalostuksella jo 25 vuotta - väheneekö lonkkavika?

Vastustettu jalostuksella jo 25 vuotta - väheneekö lonkkavika? 1 / 8 Vastustettu jalostuksella jo 25 vuotta - väheneekö lonkkavika? Katariina Mäki Ensimmäinen koirien lonkkanivelen kasvuhäiriön, lonkkavian, vähentämiseksi tarkoitettu vastustamisohjelma on ollut Suomessa

Lisätiedot

KOLMIVUOTISKYSELY Australianterrierikerho ry / jalostustoimikunta

KOLMIVUOTISKYSELY Australianterrierikerho ry / jalostustoimikunta KOLMIVUOTISKYSELY Australianterrierikerho ry / jalostustoimikunta Kolmivuotiskyselyn tarkoituksena on kerätä tietoa rodusta, sen terveydestä ja elinvoimaisuudesta. Kysely toimitetaan vuosittain kolme vuotta

Lisätiedot

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006.

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.8.2015 1. KASVATTAJAKOLLEGION TARKOITUS Edistää kromforländerien jalostuksellista

Lisätiedot

Dalmatiankoiran jalostuksen tavoiteohjelma. vuosille 2013-2017 V 2.1.1

Dalmatiankoiran jalostuksen tavoiteohjelma. vuosille 2013-2017 V 2.1.1 Dalmatiankoiran jalostuksen tavoiteohjelma vuosille 2013-2017 V 2.1 V 1.0 V 2.0 V 2.1 V 2.1.1 Laatineet Dalmatiankoirat Dalmatinerna ry:n toimeksiannosta Seija Tiainen ja Tanja Lönnqvist Päivittäneet v

Lisätiedot

KKK-HHS / Pointterijaos Terveystiedustelu 1. ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka (esim. laukaus)

KKK-HHS / Pointterijaos Terveystiedustelu 1. ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka (esim. laukaus) 1 Koiran nimi Rekisterinumero Syntymäaika Sukupuoli 1. Luonne Kuvaile koirasi luonnetta omin sanoin Uros Narttu Väri Onko koirasi Koirasi suhtautuminen ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka

Lisätiedot

Saksanpaimenkoirien jalostuksen tilastokatsaus 2014

Saksanpaimenkoirien jalostuksen tilastokatsaus 2014 Saksanpaimenkoirien jalostuksen tilastokatsaus 2014 Koonnut Eero Lukkari Taulukossa 1 on Jalostustietojärjestelmästä poimittu vuositilasto rekisteröinneistä. Luvuissa on mukana sekä lyhyt- että pitkäkarvaiset.

Lisätiedot

Terveyskysely 2009 yhteenveto

Terveyskysely 2009 yhteenveto Terveyskysely 2009 yhteenveto Kyselyyn osallistui yhteensä 36 cirnecoa (syntymävuodet 1996-2009) 20,7 % Suomessa rekisteröidyistä cirnecoista (174) 33 % elossa olevista vuosina 1997-2009 syntyneistä cirnecoista

Lisätiedot

GREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012

GREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012 GREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012 Hyvä Greyhoundin omistaja! Tarkoituksenamme on kartoittaa v. 2002 ja sen jälkeen syntyneiden koirien tiedot, myös terveiden ja jo kuolleiden koirien osalta. Koiran nimen

Lisätiedot

ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 2014 / ASIALISTA

ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 2014 / ASIALISTA VESIKOIRAT RY/ ESPANJANVESIKOIRIEN JALOSTUSTOIMIKUNTA ESPANJANVESIKOIRIEN ROTUPALAVERI 2014 / ASIALISTA 1) PEVISA-ohjelman tiukennukset SILMÄTARKASTUSLAUSUNTO: astutushetkellä voimassa oleva lausunto,

Lisätiedot

KASVATTAJAKYSELY PARSONRUSSELLTERRIERI KASVATTAJILLE

KASVATTAJAKYSELY PARSONRUSSELLTERRIERI KASVATTAJILLE Parsonrussellinterrierit ry / Jalostustoimikunta KASVATTAJAKYSELY PARSONRUSSELLTERRIERI KASVATTAJILLE Kysely on syytä palauttaa allekirjoituksella varustettuna, sillä vastanneiden nimet julkaistaan Parsonlehdessä.

Lisätiedot

ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) Kyllä Ei paukkuarka (esim. laukaus)

ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) Kyllä Ei paukkuarka (esim. laukaus) KKK-HHS / Pointterijaos Koiran nimi Terveystiedustelu 1 Rekisterinumero Syntymäaika Sukupuoli Uros 1. Luonne Kuvaile koirasi luonnetta omin sanoin Narttu Väri Onko koirasi ääniherkkä (esim. ilotulitus,

Lisätiedot

KKK-HHS / Pointterijaos Terveystiedustelu 1. ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka (esim. laukaus)

KKK-HHS / Pointterijaos Terveystiedustelu 1. ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka (esim. laukaus) 1 Koiran nimi Rekisterinumero Syntymäaika Sukupuoli 1. Luonne Kuvaile koirasi luonnetta omin sanoin Uros Narttu Väri Onko koirasi Koirasi suhtautuminen ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka

Lisätiedot

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006.

KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.1.2001. Muutos 9.1.2005. Muutos 28.1.2006. KASVATTAJAKOLLEGION SÄÄNNÖT Voimaan 1.5.2015 1. KASVATTAJAKOLLEGION TARKOITUS Edistää kromforländerien jalostuksellista

Lisätiedot

Ehdotus muutoksista pyreneittenpaimenkoirien jalostussuosituksiin

Ehdotus muutoksista pyreneittenpaimenkoirien jalostussuosituksiin Ehdotus muutoksista pyreneittenpaimenkoirien jalostussuosituksiin Jalostustussuositukset olivat käsiteltävinä kahden vuoden tauon jälkeen vuosikokouksessa 27.11.11. Yksimielisyyteen päästiin vain silmien

Lisätiedot

Suomen Australiankarjakoirat ry:n sääntömääräinen vuosikokous 6.3.2016

Suomen Australiankarjakoirat ry:n sääntömääräinen vuosikokous 6.3.2016 Suomen Australiankarjakoirat ry:n sääntömääräinen vuosikokous 6.3.2016 PAIKKA: Jämsä, Teboil Patalahti osoite: Patalahdentie 20, 42100 Jämsä (9-tien varressa) Klo 14 Valtakirjojen tarkistus ja paikalle

Lisätiedot

WHIPPETIN TERVEYSKARTOITUS 27.2.2005

WHIPPETIN TERVEYSKARTOITUS 27.2.2005 WHIPPETIN TERVEYSKARTOITUS 27.2.2005 Hyvä whippetin omistaja! Tarkoituksenamme on kartoittaa v. 1985 ja sen jälkeen syntyneiden koirien tiedot, myös terveiden ja jo kuolleiden koirien osalta. Koiran nimen

Lisätiedot

Shetlanninlammaskoirat ry:n jalostustoimikunta 11.4.2013

Shetlanninlammaskoirat ry:n jalostustoimikunta 11.4.2013 Shetlanninlammaskoirat ry:n terveyskyselyn vastausten tarkastelu Shetlanninlammaskoirien terveyskyselyn tarkoituksena on kartoittaa rodun terveystilannetta. Terveyskyselylomake on Shetlanninlammaskoirat

Lisätiedot

PEVISA - Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma mäyräkoirat, vuosille 2015 2016 hallituksen esitys

PEVISA - Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma mäyräkoirat, vuosille 2015 2016 hallituksen esitys PEVISA - Perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelma mäyräkoirat, vuosille 2015 2016 hallituksen esitys Suomen Mäyräkoiraliiton hallitus esittää vuoden 2014 loppuun voimassa olevan PEVISA

Lisätiedot

Terveyskysely länsigöötanmaanpystykorvien omistajille ja kasvattajille

Terveyskysely länsigöötanmaanpystykorvien omistajille ja kasvattajille Terveyskysely länsigöötanmaanpystykorvien omistajille ja kasvattajille Tulosta lomake, täytä se ja postita 20.4.2016 mennessä osoitteeseen Riikka Aho, Pölkkyinniementie 23 A, 58900 RANTASALMI Kyselykaavake

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO HARVALUKUISILLE RODUILLE Ohje on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity alle 250 koiraa. Jalostuksen tavoiteohjelman suositeltava

Lisätiedot

KEESHOND TERVEYSKYSELY

KEESHOND TERVEYSKYSELY KEESHOND TERVEYSKYSELY Vuosi 2008 Hyvä kessun omistaja, Ole hyvä ja täytä etusivulle kysytyt koiran, kasvattajan ja omistajan tiedot. Rastita toiselle sivulle tiedot koiran virallisista tutkimustuloksista.

Lisätiedot

Jalostusohjesäännön päivitys/muokkaus ehdotukset ((tuplasuluissa punaisella)) poistettavat ja alleviivattuna vihreällä korjaukset

Jalostusohjesäännön päivitys/muokkaus ehdotukset ((tuplasuluissa punaisella)) poistettavat ja alleviivattuna vihreällä korjaukset Jalostusohjesäännön päivitys/muokkaus ehdotukset ((tuplasuluissa punaisella)) poistettavat ja alleviivattuna vihreällä korjaukset Suomen Tanskandoggi Ry:n jalostusohjesääntö Tanskandogin Jalostuksen Tavoiteohjelma

Lisätiedot

TERVEYSKYSELYLOMAKE. Lomakkeen voi palauttaa osoitteeseen sun.sihteeri@gmail.com tai postitse Catarina Wikström Aitanavain 7 as 6 01660 Vantaa

TERVEYSKYSELYLOMAKE. Lomakkeen voi palauttaa osoitteeseen sun.sihteeri@gmail.com tai postitse Catarina Wikström Aitanavain 7 as 6 01660 Vantaa SUN ry:n yksi tehtävistä on kartoittaa unkarinvinttikoirien terveystilannetta Suomessa. Vaikka koirasi olisi ollut aina terve tai se olisi jo kuollut, tiedot ovat kuitenkin erittäin tärkeitä ja tervetulleita.

Lisätiedot

Kasvattajapäivät 2014. Rodun tilanne tulevaisuudessa?

Kasvattajapäivät 2014. Rodun tilanne tulevaisuudessa? Kasvattajapäivät 201 Rodun tilanne tulevaisuudessa? SPJ-FSK 17.5.201 Thommy Svevar 17.05.201 Thommy Svevar Suomen Pystykorvajärjestö Finska Spetsklubben r.y. Nykytilanne - analyysi Tilastot osoittavat,

Lisätiedot

Kennelliiton jalostusstrategian tavoitteet

Kennelliiton jalostusstrategian tavoitteet Jalostustussuositukset ovat tarkasteltavina kahden vuoden tauon jälkeen. Jalostuksellisesti aika on lyhyt, mutta paljon ehtii siinäkin ajassa tapahtua koirarintamalla. On siis hyvä käydä suositukset läpi

Lisätiedot

Terveyskysely. Hei estrelanvuoristokoiran omistaja!

Terveyskysely. Hei estrelanvuoristokoiran omistaja! Terveyskysely Hei estrelanvuoristokoiran omistaja! Jokaisen estrelan omistajan panosta kaivataan kartoittamaan tämän hetkistä estrelanvuoristokoirien terveystilannetta. Kaikkien tiedot ovat yhtä arvokkaita

Lisätiedot

TERVEYSKYSELY. Säkäkorkeus: Paino (yli 3 v:n iässä): Punnitusikä:

TERVEYSKYSELY. Säkäkorkeus: Paino (yli 3 v:n iässä): Punnitusikä: 1/6 Yksi Suomen Puolanvinttikoirat ry:n tehtävistä on kartoittaa puolanvinttikoirien terveystilannetta Suomessa. Vaikka koirasi olisi ollut aina terve tai se olisi jo kuollut, tiedot ovat kuitenkin erittäin

Lisätiedot

Kooste vuoden 2013 pentuepalautteista 27.2.2016 jalostustoimikunta kuvat Eila Pöysä

Kooste vuoden 2013 pentuepalautteista 27.2.2016 jalostustoimikunta kuvat Eila Pöysä Kooste vuoden 2013 pentuepalautteista 27.2.2016 jalostustoimikunta kuvat Eila Pöysä Yleistä Pentuepalautteiden avulla kerätään tietoa shetlanninlammaskoirien lisääntymisterveydestä. Tietoa käytetään mm.

Lisätiedot

Terveyskyselyn yhteenveto 3.10.2013

Terveyskyselyn yhteenveto 3.10.2013 Stina Högnabba.. Suomen Schipperkekerho Terveyskyselyn yhteenveto.. Ylstä kyselystä Suomen schipperkekerhon jalostustoimikunta päätti keväällä tehdä kyselyn schipperken ylsestä terveydentilasta. Lisäksi

Lisätiedot

Suomen Papillon ja Phalèneyhdistyksen terveyskysely 2014-2015

Suomen Papillon ja Phalèneyhdistyksen terveyskysely 2014-2015 Suomen Papillon ja Phalèneyhdistyksen terveyskysely 2014-2015 1.PERUSTIEDOT 1.1 Onko koirasi.. a) Papillon b) Phalène Sukupuoli.. a) uros b) narttu 1.2 Koiran syntymävuosi ja kuukausi. 1.3 Onko koirallasi

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Sisällysluettelo 1 Yleistä 3 2 Talous 3 3 Jalostustoimikunta 3 4 Koulutus- ja Kilpailutoimikunta 3 5 Näyttelytoimikunta 4 6 Tiedotustoimikunta 4 7 Leiritoiminta 5 8 Aluetoiminta

Lisätiedot

Suomen Ajokoirajärjestön jalostusneuvojan toimintaohje

Suomen Ajokoirajärjestön jalostusneuvojan toimintaohje Suomen Ajokoirajärjestön jalostusneuvojan toimintaohje 1. Velvoitteet Ottaessaan vastaan SAJ - FSK:n jalostusneuvojan tehtävät asianomainen sitoutuu noudattamaan rotujärjestön jalostustoimikunnan johtosääntöä

Lisätiedot

SUOMEN SHIBA RY:N TERVEYSKYSELYN 2014 YHTEENVETO. Vastauksia: 184 Uroksia: 80, narttuja: 104

SUOMEN SHIBA RY:N TERVEYSKYSELYN 2014 YHTEENVETO. Vastauksia: 184 Uroksia: 80, narttuja: 104 SUOMEN SHIBA RY:N TERVEYSKYSELYN 2014 YHTEENVETO Vastauksia: 184 Uroksia: 80, narttuja: 104 Säkäkorkeus: 49 cm (1) 47 cm (1) 46 cm (1) 45 cm (3) 44 cm (5) 43 cm (2) 42 cm (6) 41 cm (7) 40 cm (22) 38 cm

Lisätiedot

Suomen Kaukasianpaimenkoirat ry Terveyskysely Kaukasianpaimenkoiran omistajalle Perustiedot Vastaajan nimi:

Suomen Kaukasianpaimenkoirat ry Terveyskysely Kaukasianpaimenkoiran omistajalle Perustiedot Vastaajan nimi: Suomen Kaukasianpaimenkoirat ry Terveyskysely Kaukasianpaimenkoiran omistajalle Perustiedot Vastaajan nimi: Vastaajan yhteystiedot: Koiran nimi ja rek. numero: Koiran isän nimi: Koiran emän nimi: 1. Yleiset

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA PÄIVITETYSTÄ TOIMINTAOHJEESTA

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA PÄIVITETYSTÄ TOIMINTAOHJEESTA KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA PÄIVITETYSTÄ TOIMINTAOHJEESTA 1. Miksi ehdotuksesta tehdään päätös nyt, kun asiat jäivät rotupalaverissa kesken? Rotupalaverissa ehdittiin käsittelemään ehdotukseen liittyvä kohta

Lisätiedot

Rodun XX rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma

Rodun XX rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE Mallirunko on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity vähintään 250 koiraa. Hyväksytty SKL-FKK ry:n hallituksessa

Lisätiedot

Saatekirjeessä on dosentti Hannes Lohen tiedote asiasta. Tiedote löytyy myös osoitteesta http://www.koirangeenit.fi/

Saatekirjeessä on dosentti Hannes Lohen tiedote asiasta. Tiedote löytyy myös osoitteesta http://www.koirangeenit.fi/ Suomen Portugalinpodengot ry:n terveyskysely v. 2007 Suomen Portugalinpodengot ry:n jalostustoimikunta kerää tietoa portugalinpodengojen terveyteen liittyvistä asioista. Kysely on luottamuksellinen, podengoyhdistyksen

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE Ohje on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity vähintään 250 koiraa. Jalostuksen tavoiteohjelman suositeltava

Lisätiedot

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE

JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMAN MALLIRUNKO SUURILUKUISILLE RODUILLE Mallirunko on tarkoitettu roduille, joissa on viimeisen viiden vuoden aikana rekisteröity vähintään 250 koiraa. Hyväksytty SKL-FKK ry:n hallituksessa

Lisätiedot

PITKÄKARVAISEN SAKSANSEISOJAN VÄRIT koonnut: Saija Suomaa

PITKÄKARVAISEN SAKSANSEISOJAN VÄRIT koonnut: Saija Suomaa PITKÄKARVAISEN SAKSANSEISOJAN VÄRIT koonnut: Saija Suomaa Pentujen rekisteröinnin yhteydessä tulee noudattaa pitkäkarvaisen saksanseisojan rotumääritelmässä mainittuja sallittuja värejä. Rotumääritelmän

Lisätiedot

SUOMENPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE

SUOMENPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE Suomenpystykorvan Rotujaoston ohjesäännön liite 1 SUOMENPYSTYKORVAJAOSTON PUHEENJOHTAJAN TOIMINTAOHJE Yleistä Jaoston puheenjohtajan tulee luottamustoimessaan johtaa jaoston toimintaa 16.8.2014 SPJ:n hallituksen

Lisätiedot

Jenkki. Jenkki 2/2010. Jenkki 1/2010. Jenkki 4/2009. Jenkki on Amerikancockerspanielit ry rotujärjestön jäsenlehti.

Jenkki. Jenkki 2/2010. Jenkki 1/2010. Jenkki 4/2009. Jenkki on Amerikancockerspanielit ry rotujärjestön jäsenlehti. Jenkki Jenkki on Amerikancockerspanielit ry rotujärjestön jäsenlehti. Ilmoitushinnat, aineisto- ja ilmestymisaikataulu, aineiston lähettäminen Jenkki 2/2010 7 In Memoriam 8 Historian siipien havinaa 16

Lisätiedot

Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille

Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille 1 / 5 Ensimmäiset ikäindeksit laskettu berninpaimenkoirille Katariina Mäki Suomen Sveitsinpaimenkoirat ry on kartoittanut berninpaimenkoirien kuolinsyitä ja -ikiä vuodesta 1995 alkaen. Aineistoa on kertynyt,

Lisätiedot

Terveyskysely. Hei ranskanbulldogin omistaja!

Terveyskysely. Hei ranskanbulldogin omistaja! Terveyskysely H ranskanbulldogin omistaja! Jokaisen ranskiksen omistajan panosta kaivataan kartoittamaan tämän hetkistä ranskanbulldoggien terveystilannetta. Kaikkien tiedot ovat yhtä arvokkaita ja keräämme

Lisätiedot

J A L O S T U S L O M A K E A.

J A L O S T U S L O M A K E A. J A L O S T U S L O M A K E A. RASTI HALUAMASI VAIHTOEHTO! JALOSTUSTIEDUSTELU Mikäli etsit nartullesi sopivaa urosta. Jalostustoimikunnan esittämää urosta käyttämällä sinun ei tarvitse enää täyttää jalostusilmoitusta

Lisätiedot

Länsigöötanmaanpystykorva - Västgötaspets

Länsigöötanmaanpystykorva - Västgötaspets Länsigöötanmaanpystykorva - Västgötaspets Rodun historiaa Länsigöötanmaanpystykorva, kotoisammin göötti, on vanha ruotsalainen rotu. Sitä käytettiin ilmeisesti jo viikinkiaikana pihakoirana Länsi-Göötanmaalla

Lisätiedot

VUODEN KARJIS -SÄÄNNÖT

VUODEN KARJIS -SÄÄNNÖT Näyttelykarjis s. 2 Veteraani s. 3 Pentu s. 4 Kasvattaja s. 4-5 PK-karjis s. 6 PEKO-karjis s. 6 VEPE-karjis s. 6 Agility s. 7 TOKO-karjis s. 7 Rally-Toko s. 8 Säännöt on tarkistettu ja hyväksytty 18.10.2015

Lisätiedot

Vuoden 2011 parhaat haussa!

Vuoden 2011 parhaat haussa! Vuoden 2011 parhaat haussa! Pian on taas käsillä se hetki, jolloin PON-kerho voi ylpeänä onnitella menestyneitä jäseniään! Tietoja Paras PON 2011 -pisteistä kerätään heti vuoden alusta ja tulokset julkistetaan

Lisätiedot

Luokkasijoituspisteet lasketaan vain PU/PN-sijoituksista, ei arvosteluluokan sijoituksista (esim. vak1, juk2 jne.)

Luokkasijoituspisteet lasketaan vain PU/PN-sijoituksista, ei arvosteluluokan sijoituksista (esim. vak1, juk2 jne.) Vuoden koirat-pisteiden laskuohjeisiin on tullut pieniä muutoksia ja tarkennuksia, nämä uudet muutokset on tummennettu. Suurin muutos on kotimaan näyttelykoira-kilpailussa, jossa tästä lähtien kaikki karvanlaadun

Lisätiedot

Uroksen jalostuskäyttö

Uroksen jalostuskäyttö Uroksen jalostuskäyttö Sisällysluettelo päivitetty 7.6.2014/J.Fors YLEISTÄ... 3 REKISTERÖINTIEHDOT... 3 SSSK RY:N JALOSTUSTOIMIKUNTA... 4 JALOSTUKSEN TAVOITEOHJELMA (JTO)... 4 PEVISA... 5 YLEISTÄ... 5

Lisätiedot

Terveyskysely 2009 yhteenveto

Terveyskysely 2009 yhteenveto Terveyskysely 2009 yhteenveto Kyselyyn osallistui yhteensä 70 italianvinttikoiraa (synt.1993-2009) 9,3 % tuona aikana Suomessa rekisteröidyistä italianvinttikoirista (753) Uroksia ja narttuja vastasi kyselyyn

Lisätiedot

Lisäksi ruumiinavauksissa on joillain sairastuneista todettu vesipää, ja muutamalta on puuttunut toinen munuainen.

Lisäksi ruumiinavauksissa on joillain sairastuneista todettu vesipää, ja muutamalta on puuttunut toinen munuainen. ARDS - nuorten dalmatiankoirien hengitysvaikeusoireyhtymä Seija Tiainen Julkaistu DAL-lehdessä 1993 ja 1997, päivitetty 2002 ARDS tunnetaan ihmisillä aikuisiällä ilmenevänä sairausprosessina, jossa jokin

Lisätiedot

Suomen Portugalinpodengot ry. Terveyskysely ja Luonnekysely 2015

Suomen Portugalinpodengot ry. Terveyskysely ja Luonnekysely 2015 Terveyskysely ja Luonnekysely 21 Vastausprosentit olivat oletetusta tämän hetkisestä koirakannasta keskikokoisen karkeakarvaisen osalta 43 %, keskikokoisen sileäkarvaisen osalta % ja ison sileäkarvaisen

Lisätiedot

ITÄSIPERIANLAIKAKASVATTAJILLE SUUNNATUN TERVEYSKYSELYN TULOKSET ITÄSIPERIANLAIKAJAOSTO 2010

ITÄSIPERIANLAIKAKASVATTAJILLE SUUNNATUN TERVEYSKYSELYN TULOKSET ITÄSIPERIANLAIKAJAOSTO 2010 ITÄSIPERIANLAIKAKASVATTAJILLE SUUNNATUN TERVEYSKYSELYN TULOKSET ITÄSIPERIANLAIKAJAOSTO Hyvä itälaikaväki! Kesän aikana toteutetun kasvattajille suunnatun terveyskyselyn tarkoituksena oli selvittää itäsiperianlaikojen

Lisätiedot

JTO - ehdotus. Kerry- ja vehnäterrierikerho ry. Jalostustoimikunta 16.10.2005

JTO - ehdotus. Kerry- ja vehnäterrierikerho ry. Jalostustoimikunta 16.10.2005 JTO - ehdotus Kerry- ja vehnäterrierikerho ry Jalostustoimikunta 16.10.2005 JTO ohjeiden taustatiedot jalostus- ja terveystilanne kartoitettu kasvattajakysely (-05): 7 kerry-, 19 vehnäkasv. terveyskysely

Lisätiedot

JAPANINPYSTYKORVAN TERVEYSKYSELY

JAPANINPYSTYKORVAN TERVEYSKYSELY Suomen Japaninpystykorvayhdistys ry JAPANINPYSTYKORVAN TERVEYSKYSELY Koiran nimi: Rekisterinumero: Syntymäaika tai ikä: Sukupuoli: uros narttu YLEISET KYSYMYKSET Koira on elossa Koira on kuollut, kuolinsyy

Lisätiedot

Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen

Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen Sukulaisuussuhteesta sukusiitokseen MMM, tutkija Katariina Mäki Kotieläintieteen laitos/kotieläinten jalostustiede Helsingin yliopisto Rotumääritelmät kuvaavat tarkasti, millainen jalostukseen käytetyn

Lisätiedot

1. Hallituksen puheenjohtaja Petra Jormalainen avasi kokouksen klo. 13.00 ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi.

1. Hallituksen puheenjohtaja Petra Jormalainen avasi kokouksen klo. 13.00 ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi. KOKOUSPÖYTÄKIRJA Marika Englund 15.2.2011 BARBET FINLAND RY:N SÄÄNTÖMÄÄRÄINEN VUOSIKOKOUS Aika ja paikka: 5.2.2011, Taiteentekijäntie 7, Helsinki Läsnä: Paula Horne (pj), Marika Englund (siht), Petra Jormalainen,

Lisätiedot

Terveyskysely viisi vuotta täyttäneille irlanninvesispanieleille

Terveyskysely viisi vuotta täyttäneille irlanninvesispanieleille Terveyskysely viisi vuotta täyttänlle irlanninvesispaniellle Irlanninvesispanielien jalostustoimikunta haluaa terveyskyselyllä selvittää ja kerätä tietoa rodun ylsestä terveydestä. Näppituntumalla tiedämme,

Lisätiedot

SYYSKOKOUSKUTSU Aika ja paikka: 3.10.2015 kello 14.15 Viisarin Työväentalo Viisarintie 28, 13130 Hämeenlinna

SYYSKOKOUSKUTSU Aika ja paikka: 3.10.2015 kello 14.15 Viisarin Työväentalo Viisarintie 28, 13130 Hämeenlinna SYYSKOKOUSKUTSU Aika ja paikka: 3.10.2015 kello 14.15 Viisarin Työväentalo Viisarintie 28, 13130 Hämeenlinna 1 Valitaan kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri 2 Valitaan kaksi pöytäkirjan tarkastajaa sekä

Lisätiedot

näyttö? 14.11.2011 Luennon sisältö Katariina Mäki 15.9.2011 Luonne tärkein Miksi tutkittiin tätä? Vuonna 2005 julkaistu tutkimus:

näyttö? 14.11.2011 Luennon sisältö Katariina Mäki 15.9.2011 Luonne tärkein Miksi tutkittiin tätä? Vuonna 2005 julkaistu tutkimus: Käyttö Jalostuskoiran vs. valinta näyttö? Katariina Mäki 15.9.2011 Katariina Mäki 12.11.2011 Kuva: Tapio Eerola Luennon sisältö Vuonna 2005 julkaistu tutkimus:. The effect of breeding schemes on the genetic

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUOSI 2014

TOIMINTAKERTOMUS VUOSI 2014 TOIMINTAKERTOMUS VUOSI 2014 Toiminta Hallitus Suomen Saksanpystykorva harrastaja Sapy ry:n tarkoituksena on tehdä eri saksanpystykorvia ja eri harrastusmuotoja tunnetuksi, tuoda rotujen harrastajat yhteen,

Lisätiedot

Rodun lisääntymistilanteen selvittäminen. Tampere 23.10.2010 Outi Niemi

Rodun lisääntymistilanteen selvittäminen. Tampere 23.10.2010 Outi Niemi Rodun lisääntymistilanteen selvittäminen Tampere 23.10.2010 Outi Niemi Miten lähteä liikkeelle? Suunnittelu Tietojen keruusta sopiminen rotuyhdistyksessä Sitouttaminen Tiedottaminen Tekninen toteutus Suunnittelu

Lisätiedot

AVOIN BRASILIANTERRIERIEN TERVEYSKYSELY

AVOIN BRASILIANTERRIERIEN TERVEYSKYSELY AVOIN BRASILIANTERRIERIEN TERVEYSKYSELY Tämä kysely on koirakohtainen ja eikä sen täyttäminen vaadi Brasilianterrieri - Fox Paulistinha ry jäsenyyttä. Toivomme saavamme tietoa myös täysin terveistä koirista.

Lisätiedot

ESPANJANVESIKOIRIEN JA PORTUGALINVESIKOIRIEN TERVEYSKYSELY

ESPANJANVESIKOIRIEN JA PORTUGALINVESIKOIRIEN TERVEYSKYSELY VESIKOIRAT RY/ ESPANJANVESIKOIRIEN JA PORTUGALINVESIKOIRIEN JALOSTUSTOIMIKUNNAT ESPANJANVESIKOIRIEN JA PORTUGALINVESIKOIRIEN TERVEYSKYSELY Terveyskyselyn tarkoituksena on kartoittaa espanjan- ja portugalinvesikoirien

Lisätiedot

Kennelliiton Omakoira-jäsenpalvelu Ohje jäsenille, pikaperehdytys kasvattajalle

Kennelliiton Omakoira-jäsenpalvelu Ohje jäsenille, pikaperehdytys kasvattajalle Kennelliiton Omakoira-jäsenpalvelu Ohje jäsenille, pikaperehdytys kasvattajalle Suomen Kennelliitto ry. 27.5.2014 2(7) Pikaperehdytys kasvattajalle Sisältö: Omakoira-palvelusta tärkeä työkalu kasvattajalle...

Lisätiedot

Koirien terveyskysely Yhteenvetoraportti, N=18458, Julkaistu: 3.3.2015. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Vertailuryhmä: Borzoi

Koirien terveyskysely Yhteenvetoraportti, N=18458, Julkaistu: 3.3.2015. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Vertailuryhmä: Borzoi Koirien terveyskysely Yhteenvetoraportti, N=858, Julkaistu: 5 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Vertailuryhmä: Borzoi Onko koiralla todettu jokin synnynnäinen vika? Vastaus Lukumäärä Prosentti % % 6% 8%

Lisätiedot

Koirien terveyskysely Yhteenvetoraportti, N=13308, Julkaistu: 3.3.2015. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Vertailuryhmä: Saksanpaimenkoira

Koirien terveyskysely Yhteenvetoraportti, N=13308, Julkaistu: 3.3.2015. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Vertailuryhmä: Saksanpaimenkoira Koirien terveyskysely Yhteenvetoraportti, N=8, Julkaistu: 5 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Vertailuryhmä: Saksanpaimenkoira Onko koiralla todettu jokin synnynnäinen vika? Napatyrä Nivustyrä 646 4,85%

Lisätiedot

Valmistelee yhdistyksen kokoukset ja seuraa näissä tehtyjen päätösten toteutumista.

Valmistelee yhdistyksen kokoukset ja seuraa näissä tehtyjen päätösten toteutumista. SAKSANPAIMENKOIRALIITTO RY TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1. YLEISTÄ Varsinaisen toiminnan osalta jatkamme perinteisiä ja uusia aloitettuja toimintoja. Liiton tiedottaminen niin sisäisesti kuin ulkoisesti tulee

Lisätiedot

Jalostuspalsta Kessu 1/2010, Outi Hälli PUOLI VUOSIKYMMENTÄ TERVEYSKYSELYÄ

Jalostuspalsta Kessu 1/2010, Outi Hälli PUOLI VUOSIKYMMENTÄ TERVEYSKYSELYÄ Jalostuspalsta Kessu 1/2010, Outi Hälli PUOLI VUOSIKYMMENTÄ TERVEYSKYSELYÄ Vuosittain vuodesta 2001 lähtien tehtyjen terveyskyselyiden mukaan reilusti yli puolet kessuista selviää kolmen vuoden ikään ilman

Lisätiedot

Suomen Villakoirakerho r.y. Terveyskysely 2013

Suomen Villakoirakerho r.y. Terveyskysely 2013 Suomen Villakoirakerho r.y. Terveyskysely 2013 Finnish Poodle Club 2014 1 Terveyskysely 2013 Yhteensä 726 koiraa ilmoitettiin kyselyyn, vastausmäärä oli ennätys. Vain 6 koiraa jouduttiin jättämään analysoinnin

Lisätiedot

Varkauden Palvelus- ja Seurakoirat ry - PALKINTOSÄÄNNÖT. Palkintosäännöt

Varkauden Palvelus- ja Seurakoirat ry - PALKINTOSÄÄNNÖT. Palkintosäännöt Palkintosäännöt Yleistä Säännöt koskevat Varkauden Palvelus- ja Seurakoirat ry:n jäseniä ja heidän omistuksessaan, osaomistuksessaan tai hallinnassaan olevia koiria. Vuoden toko-, palvelus- ja agilitykoira-

Lisätiedot

SUOMEN TANSKALAIS-RUOTSALAISET PIHAKOIRAT RY YHDISTYKSEN KEVÄTKOKOUS 21.03.2015

SUOMEN TANSKALAIS-RUOTSALAISET PIHAKOIRAT RY YHDISTYKSEN KEVÄTKOKOUS 21.03.2015 Aika: Lauantai 21.03.2015 12.12 13.58 Paikka: Sellon kirjaston Akseli-sali Leppävaarankatu 9, 02600 Espoo Läsnä 31 ja valtakirjalla edustettuna 21 jäsentä, yhteensä 52 jäsentä. (Tästä pöytäkirjasta on

Lisätiedot

Pistetaulukko: Pistetaulukko: ryhmä kansallinen kansainvälinen erikois- näyttely näyttely näyttely näyttely

Pistetaulukko: Pistetaulukko: ryhmä kansallinen kansainvälinen erikois- näyttely näyttely näyttely näyttely Astuu voimaan vuonna 2015 Näyttelykilpailujen säännöt Vuoden Coton ja Vuoden VeteraaniCoton-kilpailuihin osallistuu vakituisesti Suomessa asuvan Coton de Tuléar Suomen Coton de Tuléar ry:n jäsenen omistuksessa

Lisätiedot

Lisäksi ruumiinavauksissa on joillain sairastuneista todettu vesipää, ja muutamalta on puuttunut toinen munuainen.

Lisäksi ruumiinavauksissa on joillain sairastuneista todettu vesipää, ja muutamalta on puuttunut toinen munuainen. ARDS - nuorten dalmatiankoirien hengitysvaikeusoireyhtymä Seija Tiainen Julkaistu DAL-lehdessä 1993 ja 1997, päivitetty 2002 ARDS tunnetaan ihmisillä aikuisiällä ilmenevänä sairausprosessina, jossa jokin

Lisätiedot

ETELÄVENÄJÄNPAIMENKOIRIEN TERVEYSKYSELY

ETELÄVENÄJÄNPAIMENKOIRIEN TERVEYSKYSELY ETELÄVENÄJÄNPAIMENKOIRIEN TERVEYSKYSELY Taustatiedot Sukupuoli uros narttu Ikä Jos koira on jo kuollut, ikä ja kuolinsyy (jos tiedossa) Säkäkorkeus (cm) Paino (kg) Terveys Millainen on koirasi yleinen

Lisätiedot

Kennelliiton terveyskysely cavalierien yhteenvetoraportti

Kennelliiton terveyskysely cavalierien yhteenvetoraportti Kennelliiton terveyskysely cavalierien yhteenvetoraportti Teksti: Kati Holm ja Lotta Allén- Ollas Kuvat: Taneli Lehtipuu Suomen Kennelliitto (SKL) toteuttaa terveyskyselyn koiranomistajille http://www.kennelliitto.fi/kasvatus-

Lisätiedot

TERVEYSKYSELY. Suomen Italiaanot ja Cirnecot ry. Italianvinttikoirien ja cirneco dell etnojen terveyskysely 2012

TERVEYSKYSELY. Suomen Italiaanot ja Cirnecot ry. Italianvinttikoirien ja cirneco dell etnojen terveyskysely 2012 TERVEYSKYSELY Suomen Italiaanot ja Cirnecot ry Italianvinttikoirien ja cirneco dell etnojen terveyskysely 2012 Suomen ltaliaanot ja Cirnecot ry:n jalostustoimikunta ja hallitus tekevät kartoitusta suomalaisten

Lisätiedot

SUOMEN SUURIJAPANINKOIRA RY:N ROTU- JA TERVEYSKARTOITUS

SUOMEN SUURIJAPANINKOIRA RY:N ROTU- JA TERVEYSKARTOITUS Suomen Suurijapaninkoira ry TERVEYSKARTOITUS sivu 1 SUOMEN SUURIJAPANINKOIRA RY:N ROTU- JA TERVEYSKARTOITUS PYYDÄMME VASTAAMAAN ESITETTYIHIN KYSYMYKSIIN HUOLELLA, KOSKA VASTAUSTEN PERUSTEELLA LAADIMME

Lisätiedot

WALESINTERRIERIKERHO RY VUOSIKOKOUS

WALESINTERRIERIKERHO RY VUOSIKOKOUS WALESINTERRIERIKERHO RY VUOSIKOKOUS 23.3.2015 Walesinterrierikerho ry TOIMINTAKERTOMUS 23.3.2015 2 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2014 Hallitus Hallituksen puheenjohtajana on toiminut Markku Peittola, varapuheenjohtajana

Lisätiedot

Bullterrierin rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma. 1.Yhteenveto Laaditaan kasvattajapaneelin ja hallituksen tekemien muutosehdotusten pohjalta.

Bullterrierin rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma. 1.Yhteenveto Laaditaan kasvattajapaneelin ja hallituksen tekemien muutosehdotusten pohjalta. Bullterrierin rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 1.Yhteenveto Laaditaan kasvattajapaneelin ja hallituksen tekemien muutosehdotusten pohjalta. 2. Rodun tausta Bullterrieri on englantilainen rotu,

Lisätiedot

Vuoden Parhaiden Koirien valintaperusteet

Vuoden Parhaiden Koirien valintaperusteet Palveluskoirayhdistys ry sivu 1(1) Vuoden Parhaiden Koirien valintaperusteet Hyväksytty Lappeenrannan Palveluskoirayhdistyksen syyskokouksessa 9.11.2011 Yleistä LPKY valitsee ja palkitsee vuosittain kevätkokouksessa

Lisätiedot

Dandiedinmontinterrierit - DDT ry. TERVEYSKYSELY sivu 1

Dandiedinmontinterrierit - DDT ry. TERVEYSKYSELY sivu 1 Dandiedinmontinterrierit - DDT ry. TERVEYSKYSELY sivu 1 * Jos sinulla on useampi dandie, ole hyvä ja täytä jokaiselle oma lomake KIITOS! * Mikäli kirjoitustila loppuu kesken, lisätilaa löytyy lomakkeen

Lisätiedot

SUOMEN AFGAANIT RY Sivu 1

SUOMEN AFGAANIT RY Sivu 1 SUOMEN AFGAANIT RY Sivu 1 1. ASTUTUKSET JA PENTUEET Tällä kyselyllä kootaan afgaanien astutuksiin ja synnytyksiin sekä pentuajan ongelmiin liittyviä kokemuksia. Muistelun helpottamiseksi alle on listattu

Lisätiedot

VÄRIT Jalostuskoiraa tulee aina tarkastella kokonaisuutena. Väri on vain yksi osatekijä koirassa. Rotumääritelmässä on määritelty saksanpystykorvien

VÄRIT Jalostuskoiraa tulee aina tarkastella kokonaisuutena. Väri on vain yksi osatekijä koirassa. Rotumääritelmässä on määritelty saksanpystykorvien JALOSTUSOHJESÄÄNTÖ, KLEINSPITZ JA POMERANIAN Koiranjalostuksen keskeisiä tavoitteita ovat: - rodun geneettisen monimuotoisuuden turvaaminen - rodunomaisen ja yhteiskuntakelpoisen luonteen säilyttäminen

Lisätiedot

Siitoskoiran valinta. Katariina Mäki 2010

Siitoskoiran valinta. Katariina Mäki 2010 Siitoskoiran valinta Katariina Mäki 2010 Siitoskoiran valintaan vaikuttavat monet asiat. On mietittävä mitkä ovat ensisijaiset jalostustavoitteet, mistä saadaan tarpeeksi tietoa koirista ja mitkä ovat

Lisätiedot

Vuoden Dalmatiankoira -kilpailut

Vuoden Dalmatiankoira -kilpailut Vuoden Dalmatiankoira -kilpailut Yleistä Dalmatiankoirat - Dalmatinerna ry:n jäsen. Näyttelyjä koskevissa kilpailuissa pisteitä lasketaan ainoastaan kotimaisista virallisista näyttelyistä sekä yhdistyksen

Lisätiedot

Säännöt hyväksytty Kennelliitossa ja Patentti- ja Rekisterihallituksessa. Muutos voimaan 30.1.2015

Säännöt hyväksytty Kennelliitossa ja Patentti- ja Rekisterihallituksessa. Muutos voimaan 30.1.2015 SUOMEN MOPSIKERHO RY:N SÄÄNNÖT Säännöt hyväksytty Kennelliitossa ja Patentti- ja Rekisterihallituksessa. Muutos voimaan 30.1.2015 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Mopsikerho ry ja sen tarkoituksena on kaikin

Lisätiedot

Kääpiöbullterrierin rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma. Laaditaan kasvattajapaneelin ja hallituksen tekemien muutosehdotusten pohjalta.

Kääpiöbullterrierin rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma. Laaditaan kasvattajapaneelin ja hallituksen tekemien muutosehdotusten pohjalta. Kääpiöbullterrierin rotukohtainen jalostuksen tavoiteohjelma 1.Yhteenveto Laaditaan kasvattajapaneelin ja hallituksen tekemien muutosehdotusten pohjalta. 2. Rodun tausta Bullterrieri on englantilainen

Lisätiedot

1. Lonkka- ja kyynärnivelien röntgenkuvien arvosteluperusteet ja niissä mahdollisesti tapahtuneet muutokset

1. Lonkka- ja kyynärnivelien röntgenkuvien arvosteluperusteet ja niissä mahdollisesti tapahtuneet muutokset Kennelliiton ja terveystoimikunnan tapaaminen 19.11.2012 Jäsenistö nosti esille Facebookin jalostusryhmässä huolensa mm. Kennelliiton röntgenpaneelin toiminnasta, Kennelliiton lausuntojen luotettavuudesta

Lisätiedot

Suomen Kettuterrierit ry:n kilpailujen säännöt

Suomen Kettuterrierit ry:n kilpailujen säännöt Suomen Kettuterrierit ry:n kilpailujen säännöt Kilpailut Suomen Kettuterrierit ry järjestää vuosittain: Vuoden Kettuterrieri, Vuoden Metsästyskettuterrieri, Vuoden Näyttelykettuterrieri (erikseen molemmille

Lisätiedot

Vastausprosentit olivat oletetusta tämän hetkisestä koirakannasta pienen karkeakarvaisen osalta 33 % ja sileäkarvaisen osalta 22 %.

Vastausprosentit olivat oletetusta tämän hetkisestä koirakannasta pienen karkeakarvaisen osalta 33 % ja sileäkarvaisen osalta 22 %. TERVEYSKYSELY JA LUONNEKYSELY 215 Vastausprosentit olivat oletetusta tämän hetkisestä koirakannasta pienen karkeakarvaisen osalta 33 % ja sileäkarvaisen osalta 22 %. VASTAUKSIA Pieni karkeakarvainen 18

Lisätiedot

SUOMEN HOLLANNINPAIMENKOIRAT RY TOIMINTAKERTOMUS, VUOSI 2005

SUOMEN HOLLANNINPAIMENKOIRAT RY TOIMINTAKERTOMUS, VUOSI 2005 SUOMEN HOLLANNINPAIMENKOIRAT RY TOIMINTAKERTOMUS, VUOSI 2005 YHDISTYKSEN KOKOUKSET Kevätkokous 13.3.2005 Tampereella Vanhan Kirjastotalon tiloissa. Paikalla 14 äänivaltaista jäsentä. Käsiteltiin sääntömääräiset

Lisätiedot

Helsinki 7.2.2006 L.L. Suomenajokoiran jalostuksen tavoiteohjelma. Toiminta-ajatus

Helsinki 7.2.2006 L.L. Suomenajokoiran jalostuksen tavoiteohjelma. Toiminta-ajatus Liite SAJ-FSK:n Naantalissa 25.3.2006 pidettävän vuosikokouksen pöytäkirjaan asiakohtaan suomen ajokoiran jalostuksen tavoiteohjelma. Liite sisältää eriävän mielipiteen hallituksen esitykseen suomenajokoiran

Lisätiedot

SUOMEN MÄYRÄKOIRALIITTO RY - FINSKA TAXKLUBBEN RY JALOSTUSPAKETTI

SUOMEN MÄYRÄKOIRALIITTO RY - FINSKA TAXKLUBBEN RY JALOSTUSPAKETTI SUOMEN MÄYRÄKOIRALIITTO RY - FINSKA TAXKLUBBEN RY JALOSTUSPAKETTI Tämä infopaketti sisältää seuraavaa: Neuvoja aloittelevalle kasvattajalle Jalostusneuvonnan perusohje Jalostustiedustelulomake Hyväksymis-

Lisätiedot

PENTUEKYSELY. Kasvattajanimi Kasvattajan etu- ja sukunimi Sähköpostiosoite. pentueen syntymäaika:

PENTUEKYSELY. Kasvattajanimi Kasvattajan etu- ja sukunimi Sähköpostiosoite. pentueen syntymäaika: PENTUEKYSELY Kasvattajanimi Kasvattajan etu- ja sukunimi Sähköpostiosoite pentueen syntymäaika: pentuja syntyi kaikkiaan mukana myös menehtyneet pentueen emä: veriryhmä pentueen isä: veriryhmä emä testattu

Lisätiedot