SIKOJEN MERKITSEMIS- JA REKISTERÖINTIOPAS

Transkriptio

1 1 SIKOJEN MERKITSEMIS- JA REKISTERÖINTIOPAS

2 2 SIKOJEN MERKITSEMIS- JA REKISTERÖINTIOPAS SISÄLLYSLUETTELO sivu 1. YLEISTÄ Määritelmiä 3 2. REKISTERÖITYMINEN Eläintenpitäjän rekisteröityminen ja muutoksista ilmoittaminen Eläinten pitopaikat Merkintätunnus 5 3. SIKOJEN MERKITSEMINEN Merkintätapa Uudelleen merkitseminen Sikojen merkitseminen teurastamoon siirrettäessä 6 4. ELÄINLUETTELO Eläintenpitäjän luettelonpitovelvollisuus Eläinvälittäjän luettelonpitovelvollisuus Teurastamon luettelonpitovelvollisuus Luetteloiden säilyttäminen 7 5. ILMOITUKSET SIKAREKISTERIIN Siirtoilmoitukset Lukumääräilmoitukset Sikarekisterin ilmoitusväylät 8 6. VALVONTA 8

3 3 SIKOJEN MERKITSEMIS- JA REKISTERÖINTIOPAS 1. YLEISTÄ Sikojen merkitsemisestä ja rekisteröinnistä annettiin maa- ja metsätalousministeriön asetus joulukuussa 2001 (1296/2001) ja helmikuussa 2002 avattiin sikarekisteri ministeriön tietopalvelukeskuksessa (Tike) eläintenpitäjien käyttöön. Rekisterin avulla pystytään seuraamaan eläinten kuljetuksia syntymäpitopaikoistaan lähtien, joten yksittäisen sikalan kannalta voidaan selvittää mistä eri paikoista eläimiä on sinne tullut ja minne kaikkialle eläimiä on sieltä edelleen siirretty. Tautitilanteessa taudin lähtöpaikan nopea selvittäminen ja tartunta-alueen järkevä rajaaminen ovat merkittäviä seikkoja.. Sikojen merkitseminen ja rekisteröinti perustuu EU-säädöksiin ja eläintautilakiin, joissa säädetään jokaisen sikoja pitävän velvollisuudesta rekisteröityä eläintenpitäjäksi sekä ilmoittaa omistamiensa tai hallitsemiensa sikojen tiedot rekisteriin. Määräykset eivät kuitenkaan koske sellaista minisikaa, joka ei ole kosketuksissa tuotantoeläinten kanssa ellei sitä käytetä porsaiden tuottamiseen tai ellei sen omistaja erityisesti halua minisikansa merkittäväksi ja rekisteröitäväksi tämän asetuksen mukaisesti. Rekisteritietojen käyttöä ja luovutusta säätelee laki maaseutuelinkeinorekisteristä Määritelmiä Tässä oppaassa tarkoitetaan sialla kesysikaa, minisika mukaan lukien sekä villisikaa tai sen risteytyksiä lukuun ottamatta luonnonvaraisia kantoja; emakolla vähintään kahdeksan kuukauden ikäistä naaraspuolista sikaa; karjulla vähintään kahdeksan kuukauden ikäistä urospuolista sikaa; nuorella siitossialla jälkeläisten tuotantoon tarkoitettua vähintään kolmen kuukauden ikäistä, mutta enintään kahdeksan kuukauden ikäistä uros- tai naaraspuolista sikaa; lihasialla lihantuotantoon tarkoitettua vähintään kolmen kuukauden ikäistä, mutta enintään kahdeksan kuukauden ikäistä sikaa; porsaalla alle kolmen kuukauden ikäistä sikaa; eläintenpitäjällä luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka on pysyvästi vastuussa yhdestä tai useammasta siasta; eläinvälittäjällä luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka itse tai toisen välityksellä ostaa tai myy ammattimaisesti sikoja ja on vastuussa sioista tilapäisesti, enintään 30 vuorokauden ajan. Eläinvälittäjiä ovat myös ne luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt, jotka ostavat sikoja vain teurastamista varten; eläinkuljettajalla luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka tuloa tai muuta taloudellista hyötyä saadakseen ammattimaisesti kuljettaa eläimiä itse tai toisen palveluksessa tai joka vuokraa tai muutoin luovuttaa toisen käyttöön eläinten kuljetukseen tarkoitetun kuljetusvälineen; teurastamolla Elintarvikeviraston tai eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieniasta annetussa laissa (23/2006) tarkoitetun kunnan valvontaviranomaisen hyväksymää laitosta, jossa teurastetaan sikoja; pitopaikalla yksikköä, joka muodostuu yhdestä tai useammasta laitoksesta, rakennuksesta, tarhasta tai muusta paikasta, ja jossa sikoja pidetään, kasvatetaan tai käsitellään; sikarekisterillä maaseutuelinkeinorekisteristä annetussa laissa (1515/1994) tarkoitetun maaseutuelinkeinorekisterin toiminnallista alarekisteriä; pitopaikkatunnuksella pitopaikkarekisteriin merkittyä pitopaikan tunnistetta; tilatunnuksella maatilarekisteriin merkittyä maatilan tunnistetta;

4 4 asiakastunnuksella maaseutuelinkeinorekisteriin rekisteröityneelle asiakkaalle annettua tunnusta, jota käyttävät ne tuottajat, joilla ei ole tilatunnusta; eläinvälittäjätunnuksella eläinvälittäjärekisteriin rekisteröityneelle eläinvälittäjälle annettua tunnusta; laitostunnuksella Elintarvikeviraston sikoja teurastavalle laitokselle antamaa hyväksytyn laitoksen numeroa tai tunnusta; merkintätunnuksella maaseutuelinkeinorekisterin pitäjän rekisteröityneelle sikaeläintenpitäjälle antamaa sikojen merkitsemiseen käytettävää tunnusta; yksilötunnuksella mitä tahansa muuta sikojen merkitsemiseen käytettävää yksilökohtaista tunnusta kuin merkintätunnusta; 2. REKISTERÖITYMINEN 2.1. Eläintenpitäjän rekisteröityminen ja muutoksista ilmoittaminen Yhden tai useamman sian pitäjän on rekisteröidyttävä sikojen pitäjäksi. Rekisteröitymislomake toimitetaan ennen eläintenpidon aloittamista maaseutuelinkeinoviranomaiselle siinä kunnassa, missä eläintenpitäjän maatilan talouskeskus tai asuinpaikka sijaitsee. Rekisteröitymislomakkeita ( Rekisteröityminen eläintenpitäjäksi sikaeläimet ) saa kunnasta tai internetistä osoitteesta tu onti_ja_vienti_seka_merkitseminen_ja_rekisterointi/. Rekisteröidyttäessä on ilmoitettava henkilötiedot (nimi, osoite, puhelinnumero, henkilö- tai liike- ja yhteisötunnus sekä kieli) sikojen pitopaikat (omistuksessa tai hallinnassa olevat) tuotantomuoto (porsas, lihasika, yhdistelmäsikala, villisika, muu) rekisteröinnin syy (tuotannon aloitus, keskeytys, uudelleen aloittaminen tai lopettaminen) ja aloitus-/lopetuspäivämäärä Mikäli näissä tiedoissa tapahtuu muutoksia, on niistä viipymättä ilmoitettava kirjallisesti kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Samoin jos sian/sikojen pito keskeytyy vähintään kuuden kuukauden ajaksi, on siitä ilmoitettava em. rekisteröitymislomakkeella. Myös toiminnan uudelleen aloittamisesta tai kokonaan lopettamisesta on ilmoitettava. Ilmoitusaika eläintenpidon muutoksissa on 30 vrk Eläinten pitopaikat Eläintenpitäjä rekisteröi omistuksessaan tai kokonaan omassa hallinnassaan olevan eläinten pitopaikan ja siihen liittyvän tuotantomuodon. Eläintenpitäjän hallinnassa olevasta pitopaikasta liitetään mukaan vuokrasopimus tai kirjallinen selvitys. Eläintenpitäjä saa pitopaikan rekisteröimisen yhteydessä pitopaikkatunnuksen. Tunnusta käytetään ilmoitettaessa eläinten ostoja myyntitapahtumia sekä pitopaikkojen välisiä siirtotapahtumia rekisteriin. Kukin pitopaikka saa vain yhden pitopaikkatunnuksen, vaikka pitopaikassa olisi omien eläinten lisäksi jonkun muunkin eläimiä. Myös yhteisomistuksessa oleva pitopaikka saa vain yhden tunnuksen. Maatilan talouskeskus rekisteröidään ainoaksi pitopaikaksi, jos kaikki tuotantorakennukset ja laitumet ovat talouskeskuksessa tai sen läheisyydessä.

5 5 Talouskeskuksesta selvästi erillään oleva tuotantoyksikkö tai laidunalue rekisteröidään erilliseksi pitopaikaksi erityisesti silloin, kun pitopaikkaan kulku tapahtuu toisen eläintenpitäjän alueen kautta tai kun pitopaikka sijaitsee toisen tuottajan talouskeskuksessa. Jos tuottajalla on useita toisistaan selvästi erillään olevia tuotantoyksiköitä tai laidunalueita, merkitään jokainen niistä omaksi pitopaikakseen. Talouskeskuksesta erillään olevat laidunalueet ilmoitetaan peruslohkoina, peruslohkonumeroa käyttäen. Jos laidunalue koostuu useammasta peruslohkosta, ilmoitetaan vain yksi peruslohkoista pitopaikaksi. Jos pitopaikkana on metsälaidun tai saari, jolla ei ole peruslohkonumeroa, merkitään alue kartalle ja pitopaikka rekisteröidään normaalin peruslohkorekisteröinnin mukaisesti. Pitopaikan rekisteröiminen tapahtuu jättämällä täytetty lomake Tuotantoeläinten pitopaikat, rekisteröinti-/muutosilmoitus kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle (lomakkeita saa kunnasta tai internetistä osoitteesta tu onti_ja_vienti_seka_merkitseminen_ja_rekisterointi/. Jos rekisteröidyn pitopaikan tiedoissa: pitopaikan omistus/hallintasuhteissa, eläinlajeissa, tuotantosuunnassa, tapahtuu muutoksia tai pitopaikka poistuu käytöstä, ilmoitetaan muutokset kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle samalla lomakkeella kuin itse rekisteröintikin, Tuotantoeläinten pitopaikat, rekisteröinti- /muutosilmoitus Merkintätunnus Maaseutuelinkeinoviranomainen antaa eläintenpitäjälle rekisteröitymisvahvistuksen yhteydessä merkintätunnuksen. Merkintätunnusta käytetään sikojen merkitsemisessä ja luetteloinnissa sekä ilmoittaessa sikojen siirtoja rekisteriin. Merkintätunnus on nelinumeroinen, tuottajakohtainen tunnus. 3. SIKOJEN MERKITSEMINEN Eläintenpitäjä on aina vastuussa omistamiensa tai hallitsemiensa sikojen asianmukaisesta merkitsemisestä. Eläintenpitäjän pitopaikassa syntyneet siat on merkittävä. Siat on merkittävä viimeistään silloin, kun niitä aletaan siirtää syntymäpaikastaan muualle, toiseen pitopaikkaan tai toiselle eläintenpitäjälle. Merkitsemättömiä eläimiä ei saa siirtää eikä niitä myöskään saa vastaanottaa edes kuljetusautoon. Yleisin merkintätapa on tatuoiminen Merkintätapa Siat on merkittävä syntymäpitopaikassaan eläintenpitäjän merkintätunnuksella (kts. 2.3.) tatuoiden tai käyttäen korvamerkkiä. Tatuointi voidaan tehdä joko tatuointipihdeillä vasempaan korvanlehteen tai tatuointivasaralla vasemman reiden ulkopintaan. Korvamerkki kiinnitetään sian vasempaan korvaan. Korvamerkistä ei ole olemassa tarkempia säädöksiä, joten eläintenpitäjä voi hankkia merkit vapaasti mistä tahansa eikä merkin mallille ole olemassa mitään vaatimuksia. Merkintätunnuksen lisäksi tuottaja voi halutessaan käyttää myös yksilötunnusta edellyttäen, että merkintätunnuksen luettavuus ei lisämerkinnöistä kärsi. Koe-, seura- tai harraste-eläiminä pidettävien minisikojen merkitsemiseen voidaan käyttää mikrosirua.

6 6 Merkintätunnuksen on oltava luettavissa siasta koko sen elinajan ajan. Tunnuksen luettavuus on tarkistettava aina ennen kuin sika aiotaan siirtää pitopaikastaan. Myös mikrosirun luettavuus on tarkistettava ennen siirtoa. Värillisissä sioissa tatuoinnin erottumisessa on usein ongelmia, joten korvamerkin käyttö olisi silloin suositeltava merkintätapa Uudelleen merkitseminen Mikäli merkintätunnus (tatuointi. mikrosiru tai korvamerkki) on vaurioitunut, kadonnut tai muuttunut lukukelvottomaksi, sika on merkittävä uudelleen. Merkitsemätöntä sikaa ei saa siirtää tai luovuttaa pitopaikastaan. Merkintätunnuksena eläintenpitäjä käyttää omaa merkintätunnustaan. Näin ollen muualla syntyneen sian alkuperätieto vaihtuu. Uudelleenmerkitsemisestä on tehtävä merkintä pitopaikan eläinluetteloon, jolloin jäljitettävyysmahdollisuus säilyy tunnuksen muutoksesta huolimatta (kts. 4.1.) Sikojen merkitseminen teurastamoon siirrettäessä Ennen kuin siat lastataan teurasautoon, eläintenpitäjän on tatuoitava merkintätunnuksensa jokaisen sian keskiselän tai kyljen alueelle keskilinjan molemmille puolille. Oikeaan korvaan kiinnitettävää merkintätunnuksella varustettua korvamerkkiä voidaan käyttää silloin, kun tatuoinnin onnistuminen on epävarmaa nahan värillisyyden tai karvapeitteisyyden takia. Jos sika menee suoraan syntymäpitopaikastaan teuraaksi, yllä kuvattu merkintätapa riittää eli vasempaan takareiteen ei tarvitse lyödä leimaa tai kiinnittää vasempaan korvaan merkkiä. Villisiat ja niiden risteytykset voidaan lähettää teurastamoon ilman tatuointeja tai korvamerkkiä edellyttäen, että samassa kuljetuksessa ei kuljeteta muiden tuottajien sikoja eikä teurastamossa ole sekaannuksen vaaraa. Eläinkuljettajalle on annettava asiakirja, josta käy ilmi siat luovuttaneen eläintenpitäjän nimi, tila- tai asiakastunnus, merkintätunnus, sikojen lukumäärä ja vastaanottava teurastamo. Asiakirja luovutetaan sikojen mukana teurastamoon. 4. ELÄINLUETTELO 4.1. Eläintenpitäjän luettelonpitovelvollisuus Eläintenpitäjän on pidettävä pitopaikoittain sioistaan ajan tasalla olevaa luetteloa. Luettelossa on oltava päivämäärineen seuraavat tapahtumat: 1) sikojen syntymät; 2) sikojen kuolemat; 3) emakoiden, karjujen, nuorten siitossikojen, lihasikojen, porsaiden tai minisikojen vastaanottaminen, vastaanotettujen sikojen lukumäärä merkintätunnuskohtaisesti ja sikojen luovuttajan tila-, asiakas- tai eläinvälittäjätunnus; 4) emakoiden, karjujen, nuorten siitossikojen, lihasikojen, porsaiden tai minisikojen luovuttaminen tai siirtäminen, luovutettujen tai siirrettyjen sikojen lukumäärä merkintätunnuskohtaisesti ja sikojen vastaanottajan tila-, asiakas- tai eläinvälittäjätunnus; sekä 5) kadonneen, vahingoittuneen tai muuten lukukelvottomaksi muuttuneen merkinnän korvaaminen ja korvattu merkintätunnus. Seura- ja harrastuseläimenä pidettävien minisikojen osalta eläinluetteloa ei tarvitse pitää 4) kohdassa tarkoitetuista siirroista.

7 7 Esimerkki eläinluettelosta on esitetty liitteessä Eläinvälittäjän luettelonpitovelvollisuus Eläinvälittäjän on pidettävä ajan tasalla olevaa luetteloa välittämistään sioista. Luetteloon on merkittävä päivämäärineen seuraavat tapahtumat: 1) emakoiden, karjujen, nuorten siitossikojen, lihasikojen sekä porsaiden vastaanottaminen, vastaanottavan kuljetusajoneuvon rekisterinumero, vastaanotettujen sikojen lukumäärä merkintätunnuskohtaisesti ja sikojen luovuttajan tila-, asiakas- tai eläinvälittäjätunnus; sekä 2) emakoiden, karjujen, nuorten siitossikojen, lihasikojen sekä porsaiden luovuttaminen, luovuttavan kuljetusajoneuvon rekisterinumero, luovutettujen sikojen lukumäärä merkintätunnuskohtaisesti ja sikojen vastaanottajan tila-, asiakas- tai eläinvälittäjätunnus Jos eläinvälittäjällä on pitopaikka, hänen on pidettävä ajan tasalla olevaa pitopaikkakohtaista luetteloa sioista. Luetteloon on tällöin merkittävä päivämäärineen 1) emakoiden, karjujen, nuorten siitossikojen, lihasikojen sekä porsaiden purkaminen kuljetusajoneuvosta, kuljetusajoneuvon rekisterinumero ja ajoneuvosta purettujen sikojen lukumäärä merkintätunnuskohtaisesti; sekä 2) emakoiden, karjujen, nuorten siitossikojen, lihasikojen sekä porsaiden uudelleen lastaaminen kuljetusajoneuvoon, kuljetusajoneuvon rekisterinumero ja ajoneuvoon uudelleen lastattujen sikojen lukumäärä merkintätunnuskohtaisesti. Jos eläinvälittäjä siirtää sikoja suoraan teurastamoon, on luetteloon merkittävä ainoastaan seuraavat tapahtumat päivämäärineen: 1) emakoiden, karjujen, nuorten siitossikojen, lihasikojen sekä porsaiden vastaanottaminen, vastaanotettujen sikojen lukumäärä merkintätunnuskohtaisesti ja sikojen luovuttajan tila-, asiakas- tai eläinvälittäjätunnus; sekä 3) emakoiden, karjujen, nuorten siitossikojen, lihasikojen sekä porsaiden luovuttaminen, luovutettujen sikojen lukumäärä merkintätunnuskohtaisesti ja vastaanottavan teurastamon laitostunnus Teurastamon luettelonpitovelvollisuus Teurastamon on pidettävä laitoskohtaisesti ajan tasalla olevaa luetteloa vastaanottamistaan sioista. Luetteloon on merkittävä päivämäärineen emakoiden, karjujen, nuorten siitossikojen, lihasikojen sekä porsaiden vastaanottaminen, vastaanotettujen sikojen lukumäärä merkintätunnuskohtaisesti, sikojen luovuttajan tila-, asiakas- tai eläinvälittäjätunnus sekä vastaanotettujen sikojen teurastaminen Luetteloiden säilyttäminen Eläintenpitäjän, eläinvälittäjän ja teurastamon on säilytettävä edellä kuvattuja luettelotietoja kuluvan vuoden ja sitä seuraavien kolmen kalenterivuoden ajan. Luettelot on pyydettäessä esitettävä valvontaviranomaisille. Luettelon tietojen on oltava sellaisessa muodossa, että ne voidaan tarkastaa ilman kohtuutonta vaivaa. 5. ILMOITUKSET SIKAREKISTERIIN 5.1. Siirtoilmoitukset

8 8 Eläintenpitäjän ja eläinvälittäjän on ilmoitettava rekisteriin sikojen vastaanottamisesta, luovuttamisesta tai siirtämisestä pitopaikasta toiseen viimeistään seitsemäntenä päivänä kyseisestä tapahtumasta. Jos ilmoitus tehdään postitse, on huolehdittava siitä, että ilmoitus on perillä Tikessä 7. päivänä. Ilmoituksesta on käytävä ilmi samat tiedot mitä on lueteltu vastaavasta tapahtumasta merkittäväksi toisaalta eläintenpitäjän (kts 4.1. kohdat 3 ja 4) toisaalta eläinvälittäjän (kts 4.2. kohdat 1 ja 2) omaan eläinluetteloon. Eläintenpitäjä, joka omistaa satelliittisikalan, voi sopia siirtoilmoitusten tekemisestä keskitetysti napasikalasta käsin, jolloin satelliitit eivät tee omia ilmoituksiaan sikarekisteriin. Kullekin satelliitille on tietenkin oltavat omat ajantasaiset eläinluettelonsa Lukumääräilmoitukset Eläintenpitäjän on tehtävä sikarekisteriin lukumääräilmoitukset sioistaan kolme kertaa vuodessa eli toukokuussa (tammi huhtikuu), syyskuussa (touko-elokuu) ja seuraavan vuoden tammikuussa (syys-joulukuu). Ilmoitettavat eläinmäärät kuukausittain: pitopaikassa elävänä tai kuolleena syntyneiden porsaiden yhteismäärä pitopaikassa kuolleiden porsaiden määrä, ml. kuolleena syntyneet pitopaikassa kuolleiden, muiden kuin porsaiden, yhteismäärä pitopaikassa kuukauden 1.pnä olevien sikojen lukumäärä ryhmittäin Siat ryhmitellään ikäluokittain: o porsaat alle 3 kk o lihasiat 3-8 kk o nuoret siitossiat 3-8 kk o karjut vähint 8 kk o emakot vähint. 8 kk o minisiat Ilmoituslomakkeet katso Liite Sikarekisterin ilmoituskanavat Sikarekisterin sähköinen sovellus internetissä. Sovelluksen käyttöoikeuksia hallinnoi maaseutuelinkeinoviranomainen, jolta saa käyttäjätunnuksen ja salasanan. Sovelluksen käyttöohje löytyy Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran nettisivuilta. Sovellus toimii osoitteessa: Paperilomakkeella Sikarekisterin Asiakaspalveluun (postitustiedot lomakkeessa). Lomakkeita saa maaseutuelinkeinoviranomaisilta ja Eviran internetsivuilta Eläinmääräilmoitusjaksoittain on oma ilmoituslomakkeensa. Asiakaspalveluun voi tehdä sikojen eläinmääräilmoitukset ja osto-, myynti- ja siirtoilmoitukset. Ilmoitukset olisi epäselvyyksien välttämiseksi suositeltavinta antaa kirjallisessa muodossa, ei puhelimitse. Asiakaspalvelun puhelinnumero: (ruotsinkielellä ) Aukioloaika: arkisin 9:00 12:00 Osoite: Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus/sikarekisteri PL 310, VALTIONEUVOSTO, fax:

9 9 Eläinvälittäjä tai teurastamo voi tehdä sikojen osto- ja myynti-ilmoitukset eläintenpitäjän puolesta mikäli eläintenpitäjä on kirjallisesti valtuuttanut eläinvälittäjän tekemään ilmoitukset puolestaan. Vastuu ilmoitusten oikeellisuudesta ja ilmoitusajoista on aina eläintenpitäjällä. 6. VALVONTA Valvonnassa tarkastetaan eläintenpitäjäksi rekisteröityminen, eläinten merkitseminen ja eläinluettelonpito sekä siirto- ja lukumääräilmoitusten teko sikarekisteriin. Sikojen merkitsemis- ja rekisteröimisjärjestelmän noudattamista valvotaan vuosittain eläintenpitäjien luona paikanpäällä tehtävin tarkastuksin. Vuosittain valvotaan n. 5 prosenttia sikaeläinten pitäjistä. Vuoden 2005 alusta lähtien ovat astuneet voimaan täydentävät ehdot, joiden mukaisesti puutteet sikojen merkitsemisessä ja rekisteröinnissä saattavat alentaa mitä tahansa maatilalle myönnettäviä suoria EU-tukia. Liitteet 1. Rekisteröityminen, lomake 2. Pitopaikan rekisteröiminen, lomake 3. Eläinluettelomalli 4. Lukumääräilmoitukset, lomake