4/2007 YKKÖSKETJU. Suomen NMKY:n Liittojen tiedotuslehti

Transkriptio

1 4/2007 Suomen NMKY:n Liittojen tiedotuslehti

2 Suomen NMKY:n Liittojen tiedotuslehti Taitto Petri Hollmén / petri.hollmen@ukkopekka.fi Ilmestyy 4 kertaa vuodessa Seuraava numero 1/2008 ilmestyy helmi-maaliskuussa Materiaalin DL Tilaushinta 5 euroa / vuosikerta. Painos 500 kpl. Ilmoitushinnat 1/1 sivu 500 e (M/V), 750 e (4/4 väri) 1/2 sivu 300 e (M/V), 500 e (4/4 väri) 1/4 sivu 200 e (M/V), 350 e (4/4 väri) Materiaali toimitetaan sähköpostitse office@ymca.fi tai taittajalle (ks. yhteystiedot yllä) Suomen NMKY:n Liitot Tässä numerossa 2 Yhteys- ja mediatiedot 3-4 Pääkirjoitus 4-5 Pääkirjoitus - osa II 6 Raportti Litomyslistä 7-8 Elämän palapeliä rakentamassa 9 Ajatuksia Urheiluliitosta Suomen NMKY:n Gambia-projektit 15 Y-Killat Oulun Terwamaraton täyttää 20 vuotta 18 Lappeenrannan NMKY:n junioritoiminta Kuopion NMKY:n yleisurheilukoulut pyörivät kovalla innolla Vuorikadun toimitalo ja Hotelli Hospiz 100 vuotta 22 Uutiset Pitkänsillan tältä puolen 23 ESY Urheiluseminaari, LITOMYSL 2007 Toimisto Liisankatu 27 A HELSINKI Postiosoite: PL HELSINKI puh: (09) fax: (09) suomen.nmky@kolumbus.fi office@ymca.fi Suomen NMKY:n Liitto ry Pääsihteeri NGS Jaakko Koikkalainen ngs@ymca.fi Kansikuva: Namika Lahden Korisliiga-pelaaja Pierre Jallow. Pierre on kotoisin Gambiasta, hänen isänsä on Gambian NMKY:n johtokunnan jäsen ja Pierre on aktiivisesti käytettävissä Liittojen Gambia-projekteissa sekä erityisesti ikonina Vettä Gambiaan - projektissa. Kuva: Joel Nykter. Suomen NMKY:n Urheiluliitto ry Toiminnanjohtaja PED Timo Sinervo timo.sinervo@nmky.fi Liittohallitus/Urheiluliiton johtokunta NP Juha Vuorio juhapekka.vuorio@evl.fi / NVP Pertti Saarinen pertti.saarinen@pp6.inet.fi / NVP Markku Sointu markku.sointu@ylojarvi.fi / NBM Heikki Arikka heikki.arikka@evl.fi / NBM Aku Teutari aku.teutari@luukku.com / Suomen NMKY:n Liitto ry:n ja Suomen NMKY:n Urheiluliitto ry:n viestinnän välineitä ovat Ykkösketju-lehti, Internet-sivut / www. ymca.fi, Liittojen käytössä olevat intranet-verkkoympäristöt ja jäsentiedotteet yhdistyksille. Palaute: office@ymca.fi. Artikkelitarjoukset ja ehdotukset Ykkösketjuun ovat jäsenyhdistyksiltä ja jäseniltä tervetulleita. Aloitteet Ykkösketjuun pyydetään lähettämään sähköpostilla: office@ymca.fi. Lehteen tarjottujen kuvien toivotaan olevan vähintään kokoa 500 kt jpeg-muodossa. Artikkelit mieluiten Word rtf-muotoisena liitteenä. Tarvittaessa ota yhteyttä toimistoon. NBM Ville Väkeväinen ville.vakevainen@evl.fi / NBM Jan-Erik Lindroos jani.lindroos@suomi24.fi / NBM Jaakko Lindgren jaakko.lindgren@helsinki.fi / NBM Kimmo Hollmen osmiho@utu.fi / NBM Jenni Enqvist jenni.enqvist@nmky.fi / /2005 4/2007 KKÖSKETJU

3 PÄÄKIRJOITUS Tasan kolme vuotta sitten ilmestyneeseen Ykkösketjun joulunumeroon kirjoitin tervehdyksen otsikolla maan päällä rauha ihmisillä? Tuolloin olin juuri lähdössä kotia kohti Kosovosta vuoden mittaiselta rauhanturvajoukon papin komennukselta. Sama aihe rauha jatkuu tälläkin kertaa tätä tekstiä kirjoittaessani olen ollut kotimaassa vasta yhden viikon, 13 kuukauden mittaisen kriisinhallintajoukon papin pestin jälkeen. Tällä kertaa tulin Etelä-Libanonista, jonka rauhallisen tulevaisuuden puolesta en ole valmis laittamaan eurojani likoon, valitettavasti. Työni oli, kuten ennenkin, yhdistelmävirka. Siihen kuului papin, matkanjohtajan, parisuhdeterapeutin, perheneuvojan, uskontojen, kulttuurin ja historian asiantuntijan, kuuntelijan, sielunhoitajan tehtäviä. Itselleni väkevin kokemus oli, kun 19 vuotta sitten Pitkäperjantain leirikirkon alttarikivi oli ensinnäkin vielä olemassa Litani-wadin reunalla ja lopulta saatiin siirretyksi telttakirkkomme alttariksi. Tulevan vuodenvaihteen tienoilla tulee kuluneeksi 29 vuotta siitä, kun lähdin ensimmäiselle keikalleni Siinaille ja sittemmin saman vuoden aikana Golanille. Kuusi ja puoli vuotta olen työskennellyt maailman kriisipesäkkeissä Lähi-idässä ja Balkanilla, seitsemän joulua pois kotimaasta ja tärkeiden ihmisten läheltä, paljon ja monenlaisia kokemuksia entä sitten?...rauha Teille / Sinulle... ohjeen minä asetan Sinut viljelemään ja varjelemaan maata huomaa siis kaksitahoinen ohje, sekä viljelemään että varjelemaan, ei vain käyttämään ja ryöstämään. Omassa itsekkyydessään ja vapaudenhuumassaan ihminen on saanut aikaan kaiken tämän näkyvissä ja koettavissa olevan pahan ja surkean ja pelottavan tulevaisuuden, kaukana maailmalla, mutta myös omassa kotimaassamme. Sanoin päätösparaatissamme ja kirjoitan nyt: tällä maailmalla ei ole muuta mahdollisuutta välttää tuhoaan ja tuskaansa kuin kääntyä Raamatun Jumalan puoleen. Sanoin myös ja sanon nyt, että juuri tästä syystä minä jaksan julistaa Rakastavasta Isästä, Jumalasta ja Jumalan rakkaudesta meitä ihmisiä kohtaan Jeesuksessa Kristuksessa. Olen rauhanturvavuosieni aikana syvästi tajunnut, että Jumalasta puhutaan joka puolella maailmaa, jopa isolla alkukirjaimella. Mutta OLE HEREILLÄ! Jumalasta voidaan helposti puhua ja olla hänestä monella tasolla yhtä mieltä: Hän rakastaa, on luonut tämän kaiken jne, jne Vedenjakaja on kuitenkin AINA Jeesus Kristus! Jumalasta puhuvista ihmisistä vain osa hyväksyy Raamatun faktat ja Joulun keskeisen sanoman Jumala syntyi ihmiseksi Jeesuksessa Kristuksessa sovittaakseen jokaisen ihmisen pahat teot ja ansaitakseen jokaiselle, jolle se vain kelpaa, iankaikkisen elämän. Joka tämän Jeesuksen, mahdollisesti vastoin muodin valtavirtoja, tunnustaa Vapahtajakseen, saa kokea jo tämän elämän aikana Rauhan sydämessään, rauhan, joka kestää iankaikkisesti. Ole hereillä! kirjoitin ja kirjoitin siksi, että sain aikanaan viisivuotiaana partiourani aloittaneena näppylöitä Baalbekin muinaisen roomalaiskaupungin raunioilla pari viikkoa sitten, kun terroristijärjestö (sivistynyt Libanonin parlamentin puolue joidenkin mielestä ) Hezbollahin partiolaisten joukko halusi samaan kuvaan kanssamme Ei mitään entä sitten. Minulle on vain tullut entistäkin kirkkaammin selväksi se, josta jo kolme vuotta sitten Ykkösketjuun Kosovosta kirjoitin, ja jota teemaa mukailin suomalais-irlantilaisen pataljoonan päätösparaatissa pitämässäni hartaudessa Camp Idassa lokakuun toiseksi viimeisenä päivänä: Jumala ei täällä maailmassa ole riehunut, häntä on kaikenlaisesta väkivallasta ja maailman saastumisesta ja ongelmista aivan turha syytellä. Ihminen se on, joka on unohtanut Luojansa tärkeimmän 4/2007 4/2005 3

4 4 4/2005 4/2007 Noita nuoria (lapsia) opetetaan ja ohjataan innokkaasti ja taidollisesti, kuten meidän partiossamme (Libanonissa myös tottelemaan, sotimaan, taistelemaan, vihaamaan ), urheilujoukkueissamme ja muussa NMKY-toiminnassamme. Jokaisen suomalaisen NMKYjohtajan pitää kuitenkin uskaltaa kysyä itseltään oikea kysymys: mihin ja millaisin aattein nuoriani olen viemässä Ei kaikki partio näköjään olekaan oikein, yhtä vähän kuin mikään muu sinänsä mukavan oloinen touhu, jolta puuttuu oikea sisältö! Meillä tulee hyvin lähellä olevassa tulevaisuudessa, niin veikkaan, olemaan, haluamme tai emme, kansainvälisissä kontakteissamme ja kotoisissa ympyröissämme, kysymys siitä, keneen me lopulta uskomme ketä me kumarramme kuka meitä johtaa Joulun sanoma kertoo Rauhanruhtinaasta, joka aikanaan ristinkuolemansa jälkeen Ylösnousseena sanoi pelokkaille oppilailleen Shalom rauha teille rauha olkoon teidän kanssanne. Etelä-Koreassa lienee yksi maailman nopeimmin kasvavista kristillisistä yhteisöistä. Mielenkiintoista ja samalla hyvin puhuttelevaa oli, että tuon saman Jeesuksen toivotuksen saattelemina lähdettiin Libanonissa Etelä-Korean rauhanturvaajien leiristä. Jeesuksen Kristuksen rauhaa, Joulurauhaa, toivotan jokaiselle NMKY:n ja Y-kiltojen toiminnassa mukana olevalle! Samalla muistan jopa haikeana, että suomalaiset tekivät yhden vuoden aikana valtavan työn YK:n tunnuksen alla Libanonissa ja Libanonin kansan hyväksi. Siitä huolimatta sanoin päätösparaatissamme ja sanon nyt: kukaan meistä ei voi parantaa koko maailmaa mutta jokainen meistä voi parantaa, korjata, muuttaa yhden ihmisen KOKO MAAILMAN. Peace be with You! Juha Vuorio liittojen pj PÄÄKIRJOITUS-OSA II Tervehdys! Olen Aku Teutari ja edustan Lahden NMKY:tä. Olen 18-vuotias ja asun tällä hetkellä kotinamikani kaupungissa Lahdessa. Käyn lukiota kolmatta vuotta ja valkolakki on tarkoitus painaa päähän tulevana keväänä. Sen jälkeen suunnistan heinäkuussa 2008 palvelemaan isänmaatani Parolannummen panssariprikaatiin. NMKY:n pariin minut toi koripallo, jonka harrastamiseen Lahden NMKY antoi mainiot mahdollisuudet. Aloitin pelaamisen kolmannella luokalla vuonna Ensimmäinen valmentajani oli nykyisinkin NMKY-piireissä vaikuttava Kai Komulainen. Koripallo tuntui alusta asti mukavalta puuhalta ja vuosi vuodelta olen viettänyt lajin parissa yhä enemmän ja enemmän aikaa. Pelaamisen lisäksi kuvaan ovat viime vuosina tulleet valmentajan ja erotuomarin tehtävät. Koripalloinnostuksen sytyttäminen minussa on siis paljolti Lahden NMKY:n ansiota. Juuri muuta en ole koripallon lisäksi harrastanut. Soitin nelisen vuotta pianoa Lahden musiikkiopistossa ja kävin pienenä myös partiossa, joka tosin toimi NMKY:n ulkopuolella. Pelattuani koripalloa viisi-kuusi vuotta minulle alkoi pikku hiljaa selvitä, minkä liikkeen alaisuudessa todellisuudessa palloa pompottelin. NMKY:n laajuus alkoi paljastua nuorelle miehelle. Olin aina ajatellut, että Namika Lahti on vain seuran nimi, kunnes sain selville, mitä Namika tarkoittaa ja mistä se juontaa juurensa. Vaikka sainkin nämä asiat tietooni, en kiinnittänyt niihin sen kummempaa huomiota ennen kuin syksyllä 2006, kun seuramme valmennuspäällikkö Petri Selkee soitti ja kertoi, että yhdistyksemme puheenjohtaja Jorma Sinkkilä oli 60-vuotispäivänsä kunniaksi rahoittamassa kymmenelle nuorelle miehelle matkaa Gambiaan, Afrikkaan. Selkee tiedusteli, olinko kiinnostunut, enkä tarvinnut paljoa miettimisaikaa vastatakseni kutsuun myöntävästi. Gambian-reissu oli kokemuksena unohtumaton. Siellä pääsin ensimmäistä kertaa toden teolla näkemään, miten NMKY toimii maailmalla muussa muodossa kuin koripallotoimintana. Tutustuin paikallisen NMKY:n hostelliin ja nettikahvilaan ja tapasin gambialaisia NMKYmiehiä ja naisia. Gambiassa tapasin ensimmäistä kertaa myös Suomen NMKY:n liittojen pääsihteerin Jaakko Koikkalaisen. Matkan aikana pääsin tutustumaan myös lukuisiin muihin suomalaisiin NMKY-ihmisiin, jotka olivat poikkeuksetta varsin mukavia tuttavuuksia. Gambian-matkan jälkeen sain kuulla, että Suomen NMKY on perustamassa kansainvälisyyteen tähtäävää koulutusryhmää FINYM- CA2:ta, johon oli vielä avoimia paikkoja. Kiinnostuin tästä mahdollisuudesta, ja sain sekä valmennuspäällikkö Petri Selkeen, toiminnanjohtaja Vesa Hämäläisen että puheenjohtaja Jorma Sinkkilän myötävaikutuksella

5 mahdollisuuden liittyä ryhmään. Tätä kirjoitettaessa FINYMCA2 on vienyt minut jo seuraamaan Euroopan NMKY:n yleiskokousta Kiovaan, liittopäiväristeilylle Tallinnaan sekä kesäleiriohjaajaksi Kukonnotkon leirikeskukseen Heinolaan. Odotan innolla, minne pääsen ryhmän matkassa seuraavaksi. Minut valittiin Suomen NMKY:n syysliittopäivillä Suomen NMKY:n Urheiluliiton johtokuntaan ja Suomen NMKY: n Liitto ry:n liittohallitukseen jatkamaan loppuun Seppo Vesalan kausi. Nämä tehtävät ovat minulle täysin uutta, mutta otan haasteen vastaan. Urheiluliitossa haluan olla ennen kaikkea oppimassa tällaista vaikuttamista ja päätöksentekoa, mutta en varmasti epäröi avata suutani urheilun, ennen kaikkea oman lajini koripallon, puolesta. Haluan olla mukana NMKY:n toiminnassa tulevaisuudessakin. Aku Teutari NMKY LAHTI EDITORIAL - PART II Hello! My name is Aku Teutari and I m 18 years old. I represent the YMCA of Lahti, which is the city where I live. I go to high school for third year right now and I m planning to graduate the upcoming spring. In July 2008 I will fill my duty to the Finnish Army in Parolannummi. My YMCA-career started when I started playing basketball in Since then basketball has been my number 1 sport. Later on I have also become a coach and a referee. After playing basketball for some time I started to realise the vastness of YMCA. I found out it was much more than just sports. A real kickstart was when I was asked to join a party heading to Gambia, Africa, in honour of the 60th birthday of the chairman of our local YMCA, Jorma Sinkkilä. In Gambia I learned a lot about all the different forms of action of YMCA. I am also a member of the FINYMCA2- group, which is a training proggram for young Finnish YMCA workers. The Proggram is focused on internationality and has already taken me to the general assembly of the European YMCA in Kiev and many other locations. I thank everybody involved for giving me the chance to be a part on FINYMCA2. This autumn I was selected to the board of the Finnish YMCA Sports association and to the board of the YMCA of Finland. There my goals will be learning and speaking for the good of Sports, especially basketball. Aku Teutari YMCA LAHTI LEDAREN - DEL II Hej! Jag heter Aku Teutari och jag är 18 år gammal. Jag represeterar KFUM i Lahtis, var jag också bor. Jag ska ta studenten denna vår och i nästa juli ska jag göra lumpen i Parolannummi. Mitt KFUM-liv började när jag började spela korgboll i Sen dess har korgboll spelat en stor roll i mitt liv. Senare har jag också blivit tränare. Efter några års spelande började jag förstå vad KFUM värkligen är. Jag fick veta det var mycket annat än bara korgboll. I 2006 jag var frågat att resa till Gambia, Afrika, med andra unga män från Lahtis för att festa den 60:e födelsedagen av chefen av vår lokala KFUM, Jorma Sinkkilä. Då kunde jag inte svara negativt. I Gambia lärde jag mig mycket av de varierande saker som KFUM gör i världen. Jag är också medlem i FINYMCA2-gruppet. Meningen av gruppet är att lära unga finska KFUM-aktiver mera om KFUM och internationalitet. FINYMCA2 har redan gett mig chansen att resa till Kiev och Tallin. Jag väntar hård på alla nästa resor och andra aktioner inom FINYMCA2 Denna höst blev jag medlem i direktionen av sportföreningen av finska KFUM och i styrelse av Finlands KFUM förburd. Där planerar jag att lära mig så mycket som möjligt och prata för sport. Aku Teutari KFUM LAHTIS 4/2005 4/2007 5

6 Raportti ESY:n (European Sport YMCA) seminaarista ja kokouksesta Tsekin Litomysl:ssä Euroopan NMKY:n urheilu- ja liikuntaväki kokoontui Tsekin tasavallan Litomysl:iin NMKY:n koulutuskeskukseen vuotuiseen urheiluseminaariin ja ESY:n vuosikokoukseen. Suomesta seminaariin osallistui Jorma Sinkkilä (äänivaltainen), NVP Markku Sointu, PED Timo Sinervo, Vantaan NMKY: stä lapsityönsihteeri Marja-Riitta Typpi, FINYMCA 2-nuorista Roope Korhonen ja Tampereen NMKY:stä koripalloilija ja valmentaja Heikki Myllymäki. Mukana matkalla olivat myös Ritva Sinkkilä ja Riitta-Liisa Ruusukallio-Sointu. Seminaarin aikana sää oli syksyisen sateinen, joskin viimeisenä päivänä Prahan vierailun aikana aurinko näyttäytyi ja keli Tšekissä muuttui kesäisen lämpimäksi. Paikalla oli kaikkiaan 28 osallistujaa kuudesta eri maasta. Osallistujia oli Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta, Saksasta. Pääpaino viikonlopun tapahtumissa oli ESY:n urheiluseminaarilla. Seminaari alkoi torstai-iltana Euroopan NM- KY:n koulutuskeskuksen lyhyellä esittelyllä. Samalla esittäytyi varsinaiset seminaarin vetäjät eli Volker Kamin Saksasta, joka toimii ESY:n puheenjohtajana ja toisena Tor Magne Nesvik Norjasta, hän on ESY:n johtoryhmän jäsen. Esittäytymisten yhteydessä Kamin esitteli lyhyesti tuleva ohjelman sekä muutamia keskeisiä ESY:n toimintaperiaatteita. Seminaarin aikana kaikki päivät aloitettiin Nesvikin pitämällä hartaudella ja päätettiin puolestaan Kaminin pitämään iltahartauteen. Ensimmäisen varsinaisen seminaaripäivä aloitettiin parilla tutustumisleikillä ja hyvän urheilujohtajan kartoituksella. Tämän jälkeen Markku Sointu esitteli eri malleja ja erilaisia luonteenpiirteitä johtajatyypittelystä. Molempina päivinä ohjelmassa oli myös johdettua urheilua, jota olivat sähly, jalkapallo, frisbee-pelit ja varsinkin suomalaisten toiveesta myös koripallo. Ensimmäisen päivän toinen istunto käsitteli YMCA Europe 2008 festivaalia, jossa urheilulle ja liikunnalle varatut suorituspaikat ovat vielä auki. Paikkojen suhteen on esiintynyt ongelmia ja osallisten, lähinnä Volker Kaminin mielestä liikuntaan ja urheiluun ei asian yhteydessä suhteuduta tarpeeksi vakavasti. Istunnosta keskusteltiin myös ESY: n jättäytymisestä pois koko tapahtumasta ja siitä, että voitaisiin järjestää oma liikuntatapahtuma. Mahdollisuus on myös rajoittaa liikunnan osuus esittelyyn varattuun osioon ja infopisteeseen. Mikäli urheilu festivaaleilla esittäytyy täysimääräisenä vastaa Suomi katukoriksesta yhteistyössä Liettuan kanssa. Toisena päivänä seminaarin pääpaino oli kansallisten urheiluasioiden käsittelyssä sekä omatoimisessa liikunnassa. Saimme myös kuulla lyhyen esitelmän hienon koulutuskeskuksen perustamisesta sekä tulevaisuuden suunnitelmista. Kaikkina seminaaripäivinä ohjelmassa oli myös eri maista tulevia pelejä ja leikkejä varsin runsaasti. Varsinaisen seminaariohjelman ulkopuolella vierailimme viimeisenä päivänä Tsekin pääkaupungissa Prahassa. Prahassa vierailimme muun muassa Euroopan NMKY:n keskuspaikassa. ESY:n JOHTORYHMÄN KOKOUS Yksi osa seminaarista oli ESY:n johtoryhmän kokous. Kokouksessa oli äänivaltaisena läsnä Suomesta Jorma Sinkkilä. Paikalla olivat myös Markku Sointu ja Timo Sinervo. Seminaarissa käytiin läpi kuluneen vuoden tapahtumat. Sekä päivitettiin tulevan kauden keskeisimmät tapahtumat ja päätettiin vuoden 2008 osalta NMKY:n mestaruuskilpailuiden järjestäjämaat. Suomea koskevat kisat koripallossa ja lentopallossa järjestetään ensi vuonna molemmat Ruotsissa todennäköisesti toukokuussa. Suomi saa kisat järjestettäväkseen aikaisintaan vuonna Kokouksessa hyväksyttiin tulevan kauden toimintasuunnitelma ja talousarvio. Suomesta johtoryhmässä kuusi vuotta toiminut Jorma Sinkkilä oli erovuorossa eikä ollut halukas jatkamaan toimessa. Jorma Sinkkilän tilalle johtoryhmä valitsi suomalaisten esityksestä PED Timo Sinervon. ESY:n uusi johtoryhmä on: Volker Kamin (D), Marit Gryt (N) Timo Sinervo (FI), Kesnia Shabanova (UKR), Eje Gronqvist (S) Henning Aaskov (DK) and Tor Magne Nesvik (N). Johtoryhmän sihteerinä toimii toistaiseksi Bo Jörgensen (DEN). Kokouksen lopussa puheenjohtaja kiitti Jorma Sinkkilää hyvästä ja aktiivisesta työstä Euroopan NMKY:n hyväksi. ESY:n urheiluseminaari oli kokonaisuudessaan erityisesti nuorille ja uusille NMKY -aktiiveille mahdollisuus tutustua Euroopan NMKY:n rakenteisiin, hallintoon ja toimintatapoihin ja erityisesti useiden maiden edustajiin. Lisäksi seminaarista saatiin merkittävää lisätietoa kansallisten NMKY:n toiminnasta. Sen sijaan seminaarin tiedollinen anti oli Markku Soinnun esitelmää lukuun ottamatta vaatimaton. Suomalaisten puolesta myös seminaarissa liian suuressa roolissa olleet pelit ja leikit saivat kritiikkiä osakseen. PED Timo Sinervo 6 4/2005 4/2007 KKÖSKETJU

7 Elämän palapeliä rakentamassa Namikan Pienryhmäkodilla Lahdessa Lahden Namikan Pienryhmäkodilla olen nähnyt elämän kirjon. Nuoret, jotka asuvat Pienryhmäkodilla ovat jo kohdanneet elämässään paljon huolimatta nuoresta iästään. Pienryhmäkodin nuoret ovat vuotiaita. Nuoret ovat kokeneet mm. päihdeongelmia ja/tai psyykkistä sairautta perheessä, läheisen kuoleman ja arjen turvattomuuden. Pienryhmäkodilla nuoret elävät arkea luotettavien aikuisten kulkiessa vierellä. Itse olen kasvanut yhdessä nuorten kanssa kokien monenlaisia tunteita ja olen oppinut ihmisistä ja elämästä jälleen kerran valtavasti. Kasvatustyö on jatkuvaa vuorovaikutusta ja kasvua nuorten kanssa. Nuoret tarvitsevat aikuisen tukea ja neuvontaa arjen tilanteisiin, mikä voi olla joillekin hyvin hämmentävää. Osa nuorista on joutunut selviytymään arjestaan yksin. Kukaan ei kuitenkaan pärjää siten. ARJESSA ELÄMINEN Arki Pienryhmäkodilla on vilkasta ja antoisaa. Talon kymmenen nuoren kunkin esittäessä omia asioitaan, on ohjaajilla suuri vastuu ja merkitys siinä rinnalla. Pienryhmäkodilla on sääntöjä, joiden turvin yleinen rauha taataan. Säännöistä ja toimintatavoista keskustellaan paljon nuorten kanssa. Nuorten kokouksissa on jokaisella mahdollisuus tuoda äänensä kuuluviin ja tietenkin yksilötasolla vielä asioita puidaan. Nuoret käyvät lomilla läheisillään aina tilanteen niin salliessa. Nuorten viikkorytmi koostuu siitä, että he käyvät koulua, lukevat lukutunneilla läksyjään, käyvät yhdessä ja yksin harrastamassa sekä tapaavat ystäviään. Pienryhmäkodilla pyritään kodinomaisuuteen. Arvoista yksilöllisyys ja kokonaisvaltainen huomioiminen ovat keskeisimpiä. Kunnioitus nuorta kohtaan ilmenee mm. heidän itsensä mahdollisuutena vaikuttaa asioihin ja omina, yhden hengen huoneina. On tärkeää, että aikuiset puhuvat nuorille kunnioittavasti tukien ja arvostaen heitä omina persoonina ja yksilöinä. Elämä ennen Pienryhmäkodille tuloa on saattanut olla levotonta ja säännöllisyyden tulo elämään on usein outoa. Esimerkiksi päivärytmien kautta luodaan nuorille selkeyttä ja rajoja elämään. Vaikka rajoihin sopeutuminen on aluksi hankalaa, kantaa se hedelmää pidemmän päälle ja nuoret itsekin toteavat olonsa olevan parempi. Rajat on rakkautta! PERHEET MUKANA KASVATUKSESSA Vaikka nuori on sijoitettu, tehdään hänen perheensä kanssa tiivistä yhteistyötä. Läheiset voivat vierailla Pienryhmäkodilla ja joskus nuoren neuvottelut saatetaan pitää hänen kotonaan. Puhelimitse yhteyttä pidetään myös usein. Tämä auttaa nuorta ymmärtämään, että kaikki työskentelevät yhdessä hänen kanssaan ja hänen hyväkseen. Tiivis yhteydenpito auttaa myös pitämään sovituista linjoista kiinni. Yhteistyötä tehdään myös sosiaali- ja terveystoimen, koulun ja muiden tahojen kanssa. 4/2005 4/2007 Yhdessä nuoren ja hänen perheensä kanssa laaditaan tavoitteita ja mietitään myös keinoja, joilla tavoitteisiin päästään. Tavoitteissa voidaan nähdä pitkän ajan tavoitteita kuten kotiinpaluu. Lyhyen ajan tavoitteena voi vuorostaan olla kouluun itsenäisesti herääminen. Tavoitteita tarkistetaan omaohjaajan kanssa säännöllisesti. Omaohjaaja on merkittävässä roolissa nuoren elämässä. Hän saattaa olla pitkään aikaan ainut ihminen, jolta nuori saa tukea ja turvaa. Omaohjaajalla on paras tuntuma nuoren arkeen ja hän tekeekin päätökset esim. nuoren lomista ja seuraa rahojen käyttöä. Omaohjaaja myös palkitsee hyvistä asioista kuten koulumenestyksestä. Näin ohjaaja on mukana nuoren elämän ylä- ja alamäissä luotettavana ja turvallisena aikuisena. Itse olen oppinut valtavasti työskennellessäni oman nuoreni kanssa. On hienoa kokea, kuinka nuori vähitellen oppii luottamaan ja turvautumaan aikuiseen. Perusturvallisuuden puute on saanut aikaan nuoren elämässä monenlaisia ongelmia ja nyt luottamuksen syntyessä nuoren elämä tasapainottuu. Olen ollut aivan liikuttunut hetkittäin huomatessani nuoreni kaipaavan 7

8 8 4/2005 4/2007 KKÖSKETJU ja turvautuvan minuun. Edistyminen näkyy monissa asioissa ja se on parasta palautetta ohjaajalle. TUNTEET KASVATUKSESSA Luottamuksen syntyminen vaatii pitkän ajan. Joillekin se voi tulla nopeammin, mutta perusturvattomuus menneisyydessä voi ilmetä myös monin erilaisin käytöshäiriöin. Aluksi nuori saattaa saada ylimitoitetun raivokohtauksen pienistä asioista. Arjen tasaantuessa nuoren käytös rauhoittuu ja asioille pystytään enemmän löytämään syitä. Tällöin käyttäytymistä voidaan muuttaa. Toisaalta luottamuksen synnyttyä on myös turvallista räyhätä. Hyvän kohtelun perustana on rakkaus. Rakkaus hoito- ja kasvatustyössä vaatii ennen kaikkea tilannetajua. Tämä merkitsee kodin arjessa sitä, että tilanteissa huomioidaan kaikki osatekijät ja siihen vaikuttaneet asiat. Esimerkiksi rajoittamisista pyritään keskustelemaan nuoren kanssa selvittäen asia perusteellisesti. Näin muodostuu me-henki eikä vastakkain asetelmana ole henkilökunta vastaan nuoret. Olen huomannut, että nuorten suhtautuminen aikuisiin saattaa olla hankalaa, koska taustalla ei ole aikuismaisia ja tasapainoisia ihmissuhteita. Pienryhmäkodilla ohjaajat toimivat tavoitteellisesti ja inhimillisesti, joten nuoret huomaavat ajan kanssa, että asiat sujuvat johdonmukaisesti. Mielestäni yksittäisellä ohjaajalla on merkitystä nuoren elämäntilanteen ja oppimisen kannalta paljonkin. Itse analysoin toimintaani paljon ja palautteen saaminen niin nuorilta ja kollegoilta on hyvä asia. Hoito- ja kasvatustyössä tarvitaan tietoa ja taitoa, mutta myös oikeaa asennetta. Namikan Pienryhmäkodin ohjaajien ammattitaito on kehittynyt vuosien saatossa ja työntekijät Pienryhmäkodilla ovatkin olleet pitkiä aikoja kuten 30 vuotta. Antamalla ja pistämällä itsensä likoon, voi saavuttaa todellisia työilon tunteita! PIENRYHMÄKODIN JÄLKEEN Osa nuorista palaa kotiinsa, perheensä luo. Tällöin asioissa on edistytty nuoren ja hänen läheistensä kanssa siten, että konfliktitilanteita ei uskota enää juurikaan tulevan. Päätös kotiin takaisin muutosta on hyvä olla kaikkien yhteinen, sillä tällöin se on varmimmalla pohjalla. Suurin osa Pienryhmäkodin nuorista etenee kuitenkin omaan, itsenäiseen asuntoon. Nuoria valmennetaan itsenäiseen elämään eri tavoin. Heidän lähestyessä täysi-ikäisyyttä käydään heidän kanssa enemmän läpi itsenäiseen elämään kuuluvia asioita kuten talous- ja kodinhoitoaskareita. Nuorilta vaaditaan iän karttuessa enemmän, mutta toisaalta he saavat myös vapauksia enemmän. Oman ohjaajansa, huoltajiensa ja sosiaalityöntekijänsä kanssa nuori tekee suunnitelman muutosta omaan asuntoon. Tämä tapahtuu askeleittain. Oman ohjaajansa kanssa nuori toteuttaa tätä konkreettisesti esim. etsien asuntoa ja huonekaluja. Asunnon löydyttyä nuori käy siellä lyhyillä lomilla ikään kuin harjoitellen asumista, kun näitä jaksoja on muutama ja asiat tuntuvat sujuvan, voi hän muuttaa kokonaan sinne. Tämän jälkeen omaohjaaja käy hänen tukenaan asunnolla sovittujen aikataulujen mukaisesti. Nuori voi käydä myös Pienryhmäkodilla. PALAPELI ON KOOTTU Namikan Pienryhmäkodilla kootaan nuoren elämä kasaan monipuolisin keinoin ja aikuisuuden avulla. Tavoitteena on antaa nuorelle hyvä elämä, turvaa ja eväitä jatkoon. On hienoa nähdä, miten nuori kasvaa, kehittyy ja oppii asioita. Parhaimpia palautteita ovat vanhat nuoret, jotka palaavat kertomaan elämästään vuosien jälkeen. Heille työntekijät ovat vieläkin tärkeitä ja kohtaamisissa on lämmin tunnelma. Pienryhmäkoti on merkinnyt heille paljon, koska he vieläkin palaavat sinne. Palapeli on siten rakennettu kasaan Sirkka Salonen vastaava ohjaaja Namikan Pienryhmäkoti, Lahti Kuvat Pentti Kovalainen

9 Suomen NMKY:n Urheiluliitosta - muutama ajatus urheiluseuratoiminnasta 2000-luvulla On koittanut jälleen se aika vuodesta, jolloin koko maan urheiluseuratoiminta pyörii täydellä höyryllä. Talvilajit lähestyvät pikku hiljaa kauden puoltaväliä hakien hyviä asetelmia joulutauolle. Sen sijaan kesälajien harrastajat ovat saaneet syyskauden harjoitukset vietyä ja valmistautuvat siirtymään peruskunnon rakentamisesta kohti lajinomaisempaa harjoittelua. Joulun aika on varsinkin yksilöurheilijoille hyvää ja väljää aikaa viedä läpi todella kova harjoitusjakso, sikäli kun pääsy harjoituspaikoille myös joulunpyhinä saadaan taattua. Joulun lähestyessä on paikallaan syventyä miettimään hieman kotimaisen urheiluseuratoimintaa ja sen muutospiirteisiin, joita nykyisin käydään voimakkaasti läpi. Jotta urheiluseura toimii ja sen urheilijat tai joukkueet voivat harjoitella sekä kilpailla täysipainotteisesti, tarvitsee seura tuekseen urheilijoiden ja valmentajien lisäksi myös toimivan taustaorganisaation. Yhdistysten taustaorganisaation tehtäviin kuuluu periaatteessa kaikki seuran tai yhdistyksen varsinaisen urheilutoiminnan ulkopuoliset asiat. Tämän kaltaisia asioita ovat muun muassa talous, salivuorojen hankinnat, ohjaajien ja valmentajien rekrytoinnit sekä tiedotustoiminta. Näiden taustaorganisaatioiden tulisi puolestaan saada taustatukea liittojärjestelmältä. Lajiliittojen ja seurojen rooli on valtakunnallisesti ollut muutospyörteessä. Perinteisellä 70-lukulaisella seuratoimintamallilla ei voida enää toimia 2000-luvulla. Suuri muutos on tapahtunut ihmisten liikuntatottumuksissa, elämäntavoissa ja työelämän kuvioissa sekä asenteissa perinteistä seuratoimintaa kohtaan. Yhteiskunnan muutos on merkinnyt myös seuratoimintamalliin suuria muutoksia. Kiireinen, yksilökeskeinen elämäntapa ja nyky-yhteiskunnan hektinen tarjonta kilpailevat vapaaehtoisen seuratyön kanssa. Seuroilta odotetaan samalla laadukasta toimintaa ja sen tulisi palvella toimialueensa asukkaita niin aikuisten kuin lasten liikuttamisessa. Lisäksi toimitiloista on useissa kunnissa puutetta. Lajiharrastajien määrä on useissa valtalajeissa ollut kasvussa ja kasvun kannalta liikuntapaikat ovatkin ratkaisevassa roolissa. Perinteistä urheiluseuratyötä on menneisyydessä pyöritetty täysin vapaaehtoisvoimin. Aikaisemmin urheiluseuroihin on liitytty jäseniksi ajatuksella, jossa toimintaa on järjestetty seuran jäsenistölle yhteisvoimin. Samalla on oletettu, että urheileminen ja liikkuminen seurassa on täysin ilmaista tai siihen kuluu korkeintaan pienimuotoinen jäsenmaksu. Pidemmälle päästessä on odotettu seuralta sekä taloudellista että henkistä tukea. Seura on saanut toiminnalleen varat talkoiden, tapahtumien, myyntitempausten ym. toimesta. Näistä yhteisesti kerätyistä varoista on maksettu urheilijoille stipendejä ja vähintäänkin kulukorvauksia. Tämä seuratoimintamalli toki toimii nykyisinkin pelkästään harrastustoimintaa pyörittävissä yhdistyksissä, mutta kilpaurheiluun ja menestystä hakevissa seuroissa malli on auttamatta aikansa elänyt. Myös Suomeen on kehittymässä valmentajien ammattikunta, joiden osaaminen ja palvelut seuroille ovat maksullisia. Viimeisinä vuosina myös seuratoiminnassa mukana olevien ihmisten tarpeet ovat muuttuneet. Urheiluseura nähdään yhä useammin urheiluseuratoiminnan tarjoajana, jonne mennään, ilmoittaudutaan ja odotetaan järjestetystä palvelusta laskua. Seuraan ei enää liitytä pelkästään siksi, että järjestetään yhdessä koko jäsenistölle toimintaa. Myös yhteiskunta asettaa nykyisin uudistuvia haasteita perinteiselle seuratoiminnalle. Tällä hetkellä urheiluseuroille ollaankin kaatamassa toimia, jotka eivät ole perinteisesti kuuluneet seurojen tehtäväkenttään. Urheiluseuroille on kaavailtu kasvavaa roolia tehtävistä, joista aikaisemmin vastasivat muun muassa kunnalliset toimijat. Tämä kaikki tapahtuu samaan aikaa, jolloin seurojen tulisi vastata toimintansa rahoituksesta ainoastaan oman toimintansa kautta. Tämä on seuroille samanaikaisesti valtava haaste sekä suuri mahdollisuus. Samalla tulee kuitenkin miettiä oman yhdistyksen kannalta mikä on kunkin seuran tai yhdistyksen perustoimintaa ja päätehtävä, eli se tehtävä, jota yhdistyksen arvopohja, missio ja asetettu tavoite, eli tulevaisuuden visio ohjaa. Mielestäni nyt on tärkeää miettiä ja analysoida kunkin seuran nykytilaa, sen toimintaperiaatetta ja pitkän tähtäimen tavoitetta. Seuran koko toimintakenttä tulee olla tasapainossa oman varsinaisen perustoiminnan kanssa. Kaikki se toiminta, mikä ei kuulu seuran määriteltyyn perustoimintaan, on pois yhdistyksen omasta ja parhaasta osaamisalueesta. On selvää, että ammattilaisuus ja toimien erilainen palkkaperustaisuus tulee lisääntymään suomalaisessa urheiluseuratoiminnassa. Nykyisin on usein vaikea saada vapaaehtoisia seuran talkootöihin, urheilukoulujen vetäjiksi, valmentajiksi tai johtoryhmätyöhön. Yksi keino vastata urheiluseuroihin kohdistuviin haasteisiin on tarjota tietyt perinteisen seuratoiminnan ulkopuolella olevat palvelut ammattilaisten toimesta. Näillä tarjotuilla palveluilla ja niistä saaduilla tuotoilla voidaan puolestaan rahoittaa muuta seuran toimintaa ja näin omaa perustehtävää hyödyttävästi vastata seuraan kohdistuviin odotuksiin. Suomalainen suhteellisen raskas liikunnan järjestökenttä nielee yhteiskunnan varoja, joista valitettavan vähän liukuu seurakentälle asti. Tässä tilanteessa on myös Suomen NMKY:n Urheiluliitossa mietittävä varsin tarkkaan liiton paikka järjestökentässä ja sen perustehtävä suhteessa NMKY:n jäsenyhdistyksiin. Liiton on löydettävä paikka ja tehtävä, jossa se voi parhaiten hyödyttää jäseniään yhteistyössä muun liikunnan liitto- ja aluerakenteen kanssa. 4/2005 4/2007 Timo Sinervo - PED 9

10 10 4/2005 4/2007 KKÖSKETJU SUOMEN NMKY:N GAMBIA-PROJEKTIT Suomen NMKY:n Gambia-projektit Suomen NMKY:llä on alkamassa vuoden 2008 alkupuolella kolme uutta projektia, joista alla lyhyt esittely. Korostan kaikkien NMKY-läisten mahdollisuuksia tulla mukaan talkoisiin, sitoutumaan yhteisiin projekteihin. Yhdistysten lisäksi yksityiset jäsenet voivat tulla Sadan päämiehinä merkkaamaan yhden tai useamman osuuden projekteihin. Merkkauslomake, joka on julkaistu tämän lehden gambia-tekstin lopussa, on myös Liittojen nettsivuilla >Uutta sivuilla >> Jäsentiedote VI/2007 Käytän tilaisuutta hyväkseni kiittää saamistani 60-vuotispäiväonnitteluista, lahjoituksista gambialaisten nuorten hyväksi. Monet lukijoista ja teidän yhdistyksenne olivat mukana kartuttamassa Suomen NMKY:n gambiatyön omarahoitusosuutta Y-kilta Vantaan kautta. Lahjana kertyi kasaan reilusti yli euroa! Kiitokset muistamisesta ja gambialaisten auttamisesta! Y-kilta Vantaan nimissä oleva lahjatili on avoinna vuoden loppuun saakka ja sinne voi edelleen tehdä mattimyöhäisten lahjoituksia. Tilinumero on: NORDEA /pankkiviite / viestikenttään teksti:gambia/jaska 60v Hyvää adventti-aikaa ja Rauhallista Joulua kaikille Gambian ystäville! GAMBIA-OSION KUVAT: Vesa Hämäläinen Jaakko Koikkalainen NGS 1. PROJEKTI GAMBIALAISTEN NUORTEN AKTIVOIMISEKSI TAKKU LIGGEY Projektin tunnuslause tarkoittaa sitoutumista työhön. Se on hyvin osuva ja sopiva, koska se haastaa nuoria ihmisiä sitoutumaan työhön. Projektin tarkoitus on vähentää köyhyyttä ja sosiaalista eristämistä haavoittuvissa oloissa elävi- en ja vammaisten nuorten keskuudessa, jotka asuvat sekä kaupungeissa että maaseudulla Gambiassa. Päämäärään pyritään tarjoamalla elämäntaitojen ke- hittämismahdollisuuksia, mahdollistamalla pääsy re- sursseihin ja ideoihin kuten mikro-rahoitus 2500 vam- maiselle vuotiaalle nuorelle, jolla mahdollistet- taisiin heidän työllistymisensä tai perustettaisiin elin- kelpoisia mikro-yrityksiä. Yleisesittely projekteista JAAKKO KOIKKALAINEN NGS TAKKU LIGGEY Projektin tarkoitus on lisätä Gambian NMKY:n vaikutusta köyhyyden alenta- misen luomien haasteiden edessä. Projektilla pyritään myös tietoisuuden kasvattamiseen taitojen kehittämisen tarpeen välttämättömyydestä nuorten gambialais- ten keskuudessa. Projektin menestyksekäs toteutus vai- kuttaa suuresti tavoitteiden saavuttamiseen köyhyyden alentamisen strategian osana (kansallinen PRSP-ohjelma), jonka on työstänyt Gambian hallitus YK:n vuosituhattavoitteiden (MDG of UN) pohjalta.

11 SUOMEN NMKY:N GAMBIA-PROJEKTIT 2. NUORTEN GAMBIA TIEDOTUSPROJEKTI 2008 Projektissa yhteistyökumppaneina ovat Suomen NMKY:n jäsenyhdistykset ja Gambian NMKY. Projektin tultua hyväksytyksi aloitetaan osanottajien rekrytointi Gambiassa ja Suomessa. Tarkoituksena on luoda uuden teknologian avulla yhteydet nuorten vuorovaikutukseen. Mukana olevia koulutetaan myös kehitysyhteistyöasioissa ja kohdemaan tuntemuksessa. Vuonna 2008 järjestetään kolme summittia eli laajoja ryhmien kokoontumisia Suomessa ja Gambiassa. Molemmat ryhmät työstävät samoja aiheita kuten esimerkiksi globalisaatiota ja nuorten haasteita. Lokakuussa 2008 järjestetään yhteinen loppuseminaari käyttäen hyväksi uutta teknologiaa. Projektin aikana on myös tarkoitus järjestää yleisötilaisuuksia ja työstää materiaalia (esim. lehti, dvd). Suomalaiset nuoret vierailevat Gambiassa vuoden 2008 alussa ja gambialaiset nuoret vierailevat vastavuoroisesti Suomessa syyskaudella VETTÄ GAMBIAAN PROJEKTI Projektin tarkoitus on työllistää 30 gambialaista nuorta seuraavan toimintamallin avulla. Gambiaan lähetetään lahjoituksena vesipulloissa huippulaatuista suomalaista lähdevettä. Gambialaiset nuoret myyvät vesipullot ja saavat myynnistä itselleen reilun palkan. Gambian NMKY on arvioinut myyvänsä pulloa vuodessa. Myynnistä saatavat rahat menevät myyjille, jotka pystyvät näin keskittymään opiskeluun, sekä Gambian NMKY Aidsin vastaiseen työhön. NUORTEN GAMBIA VETTÄ GAMBIAAN Hanketta ohjaavat ja avustuksen perille menosta vastaavat Suomen ja Gambian NMKY-liitot yhdessä kansainvälisen NMKY-liikkeen kanssa. Hankkeen edistyksestä kerrotaan internetissä 4/2005 4/

12 12 4/2005 4/2007 KKÖSKETJU SUOMEN NMKY:N GAMBIA-PROJEKTIT SUOMALAISTEN MAHDOLLISUUDET ja ROOLI PROJEKTEISSA 1. Avustusten anominen ja projektin hallinnointi - Liitot ovat anoneet UM:ltä avustusta projektibudjettien mukaan - Päätös UM:ltä joulukuu 2007 tammikuu Omarahoituksen varmistaminen yhdistysten, tukijaorganisaatioiden ja yksittäisten lahjoittajien kanssa käynnistetään syyskokouksen jälkeen - Projektin hallinnoinnin hoitaa Liittojen toimisto 2. Oma-rahoituksen kerääminen ja varmistaminen - Projekti jaetaan 100 osallisuus - osuuteen, jonka merkkaaja /sitoutuja maksaa projektille tukea (Takku Liggey + tiedotusprojekti) vuosina /vuosi/osuus. Merkkausaikaa on vuoden 2007 loppuun. Merkkaus tapahtuu lähettämällä netistä imuroitavissa oleva lomake Liittoihin ensin sähköpostin (office@ymca.fi ) liitetiedostona ja lisäksi lähettämällä allekirjoitettu lomake postitse Liittoihin (Suomen NMKY, PL 337, FI HELSINKI). - Isommat yhdistykset voivat merkata 5-30 osuutta, pienet yhdistykset ja yhdistysten toimintaryhmät sekä yksityiset lahjoittajat voivat merkata 1-10 osuutta. - Kertyvillä merkkaussitoumuksilla varmistetaan projektien omarahoitusosuudet. - Merkkaaja voi antaa osana lahjoitustaan % osuudestaan projektissa tarvittavana tavarana ja % tarvittavana vapaaehtoistyönä. Tavaralistat ja työmahdollisuudet on sovittava erikseen Liittojen kanssa ennen merkkaussitoumuksen lähettämistä Liittoihin. - Osuuden merkkaaja voi kerätä avustussumman ulkopuolisilta lahjoittajilta (esim. ToF - menetelmällä). jolloin osuuden merkkaaja toimii 100 euron päämiehenä - Sadan päämiehenä vastaamalla osuuden keräämisestä ja tilittämisestä SUOMALAISTEN MAHDOLLISUUDET 3. Opintomatkat Gambiaan ja Gambiasta - Opintomatkoja Gambiaan järjestetään ainakin ja vuonna 2010 (mahdollisesti merkkaajien intressien mukaan - myös vuonna 2009) - Osuuksien merkkaajilla on etuotto-oikeus ilmoittautua matkoille 4. Koulutus tiedotus kotimaassa - Koulutus ja tiedotus vuonna 2008 räätälöidään avustushakemusten mukaisesti avustuspäätösten saavuttua - Vuosien 2009 ja 2010 koulutus ja tiedotus vahvistetaan kummankin vuoden alussa 5. Kotimaiset tapahtumat - Kotimaan tapahtumat suunnitellaan räätälöidysti yhdessä osuuksien merkkaajien kanssa - Toisilla vuosittaisilla Suomen NMKY:n liittopäivillä järjestetään omaa ohjelmaa osuuksia merkanneille. 6. Muu toiminta - Sovitaan merkkaajien kanssa erikseen 7. Lisäksi vesi-projektissa : - Vedenmyynti ja välitys Markku Soinnun ohjeistuksen mukaan

13 SUOMEN NMKY:N GAMBIA-PROJEKTIT MIKSI MUKAAN - MITÄ MUKAANTULO ANTAA? 1. Jäsenyhdistyksille ja niiden toimintaryhmille: - Mielekkään sosiaalieettisen projektin, johon voi osallistua joustavasti omien resurssien mukaan - Yhdistyksen toimintaa integroivan yhteisen tavoitteen - Ohjelmaa ja osallistumismahdollisuuksia koko yhdistysväelle - Mahdollisuuden vaikuttaa kansainväliseen kehitykseen rauhan ja oikeudenmukaisuuden edistämiseksi - Mahdollisuuden kansainvälistää yhdistystä ja rikastuttaa yhdistyksen toimintakirjoa - Suoran yhteyden ja kumppanuuden Gambian NMKY:n toimijoihin - Tietouden lisääminen kehitysyhteistyö - asioista ja muista globaaleista kysymyksistä - Osallisuuden olla mukana NMKY:n Maailmanliiton GOP2-toiminnassa 2. Y-killoille ja Pro Gambialla - Mahdollisuuden auttaa yhdistysten toiminta-ajatusten mukaisesti kehitysmaan NMKY:tä ja myös suomalaista nuorisoa - Mahdollisuuden osallistua opintomatkoille - Mahdollisuuden saada home hospitality -vieraita Gambiasta - Tukikiltojen jäsenten suorat yhteydet Gambian NMKY:hyn ja sen jäseniin MIKSI MUKAAN? 3. Yksittäisille jäsenille - valmiin, mutta joustavasti kehittyvän projektin osallistua omakohtaisesti tavoitteelliseen kehitysyhteistyöhön - Tietoa kehitysmaa-ongelmista ja globaaleista kysymyksistä - Mahdollisuuden osallistua opintomatkoille, tapahtumiin ja olla suunnittelemassa ko. toimintaa ja toteuttamassa projektin tapahtumia - Suorat yhteydet kehitysmaan nuoriin - Ystävyyssuhteita, jotka avartavat maailmankuvaa, vaikuttavat asenteisiin ja auttavat omalta osaltaan maailman kehittämistä oikeudenmukaisemmaksi - Foorumin vaihtaa näkemyksiä ja kokemuksia muiden samalla tavalla moitivoituneiden kanssa - Mahdollisuuden oppia uutta NMKY:stä - Parhaimmillaan uusia virikkeitä omaan toimintaan - Henkilökohtaisen taloudellisen panoksen välittäminen tarvitseville - Mahdollisuuden rikastuttaa jokapäiväistä elämää - Teeman kahvipöytäkeskusteluille ja mahdollisuuden vaikuttaa keskustelukumppaneiden hyväntekeväisyyteen 4/2005 4/

14 14 4/2005 4/2007 KKÖSKETJU SUOMEN NMKY:N GAMBIA-PROJEKTIT TAKKU LIGGEY -projektin MERKKAUSLOMAKE merkkaa osuutta TAKKU LIGGEY projektista (osuuden hinta 100 /osuus/ vuosi kolmena vuonna kunakin 2008, 2009 ja 2010) jäsentiedotteessa VI esitetyillä (s. 7) ehdoilla. Osuuden merkkaajana sitoudun maksamaan kunkin vuoden alussa laskua vastaan merkkaamieni osuuksien hinnan Suomen NMKY:n Liitto ry:n tileille Nordea Sampopankki OKO paikka / aika MERKKAUSLOMAKE Merkkaajan allekirjoitus ja tarvittaessa leima Nimenselvennys Merkkaajan osoite puhelin faksi s-posti Lomake palautettava täytettynä mennessä osoitteeseen: Suomen NMKY PL 337 FI HELSINKI Lisätiedot projekteista: GSM /Jaska

15 Y-Kilta - NMKY:n mahdollisuus NMKY:n Viisaat Miehet (Y s Men ääntyy wais men eli samoin kuin viisaat miehet ) eli Y-miehet ja naiset ovat Suomessa varsin heikosti hyödynnetty mahdollisuus. Oulussa on paikallinen Ynni ollut alusta alkaen vahvasti mukana Y-killan toiminnan järjestämisessä ja yhteistyössä ja tämän pitkän yhteistyön hedelminä ovat Rokuan kurssi- ja retkeilykeskuksen tilat ja toiminnot. Y-kilta on jäänyt maassamme suhteellisen vaatimattomaksi ja tällä hetkellä se kaipaa tukea kasvaakseen siihen mittaan, missä se voisi olla ja paikallisesti olla merkittävä NMKY: n työn tukija. Killan kokoaminen on sijoitus joka tuottaa Tanskan ja Norjan mallit osoittavat kiistattomasti sen, että siellä, missä NMKY on paikallisesti ollut aktiivisti kokoamassa Y-kiltaa alueelleen, on myöskin killan toiminta suhteellisen lyhyellä odotuksella alkanut tuottaa NMKY:n toimintaa tukevia taloudellisia ja toiminnallisia mahdollisuuksia. Suomessa on tällä hetkellä varsinaisesti Neljä kiltaa, joiden toiminta on NMKY:nsä kannalta jollain tavalla merkittävää: Oulun jo mainitsin ja se onkin selvästi yli muiden 50 jäsenensä voimin. Katajaiset Helsingissä on turvannut yhden NMKY:n partiolippukunnan toiminnan niin, ettei HNMKY:n ole tarvinnut siitä huolta kantaa. Turku on ollut vahvasti Harvan saaren ja erillisen retkeilyalueen toimissa mukana, vaikka kilta suhteellisen vähäväkinen tällä hetkellä onkin. Vantaa on killoistamme nuorin, mutta sen toiminta on vahvasti yhteydessä omaan Namikaan ja työssä erityisesti on panostettu kansainväliseen toimintaan NMKY:n yhteydessä samalla kun paikallista toimintaa on tuettu. Mitä tehdä? NMKY:n väellä on jo muutenkin kädet täynnä tekemistä, vai kuinka? Työtä on, mutta tekijöistä on pulaa. Y-killan perustaminen tai jo nukahtaneen killan henkiin herättäminen ei vaadi varsin suuria ponnistuksia. Merkittävintä on tilanteen hahmottaminen ja killalle tietyn tarpeen näkeminen. NMKY:llä on jokin toiminnan osa-alue tai projekti, johon se selkeästi kaipaa aikuista vapaaehtoisvoimaa. Tämä määritellään killan perustehtäväksi. Pohditaan paikkakunnalta sellaista väkeä, jolla on ollut jotain yhteyksiä NMKY:n toimintaan esimerkiksi omassa nuoruudessaan tai lastensa kautta ja kutsutaan joukko tilaisuuteen, jossa asiaa esitellään. Kutsun esittää NMKY ja mahdollisesti killan perustamiseksi koottu työryhmä ja kutsussa mainitaan erityisesti edellä esitelty tehtävän anto eli NMKY:n tarve, jota aletaan toteuttaa. Y-killoista kutsutaan mukaan 1-2 henkilöä esittelemään kiltojen maailmaa ja ideologiaa. Y-killan perusideologia! Y s Men International perustettiin USA:n Ohiossa, Toledon kaupungissa 1922 ja sen lähtökohtana oli vanhojen NMKY:n jäsenten halu maksaa takaisin NMKY:lle poikana ja nuorukaisena saamaansa apua ja kasvamista. Liike tuli Eurooppaan (Viro) 1928 ja Suomeen (Oulu) Sillä on maailmanlaajuisesti noin jäsentä 74 eri maassa. Y-killat toimivat kristilliseltä pohjalta paikallisesti ja maailmanlaajuisesti NMKY:n tukemiseksi ja kehittämiseksi mm erilaisten projektien ja ohjelmien kautta. Kaikessa toiminnassaan se on läheisessä yhteistyössä NMKY:n kanssa niin paikallisesti, kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Y s Men Internationalilla on Unescon ja sitä kautta YK:n sosiaalisten ja kehitysyhteistyöasioiden neuvottelevan ja konsultoivan järjestön status. Monissa maissa (kuten Suomessa) Y s Men International on mukana kansallisessa kehitysyhteistoiminnassa. Liikkeellä on oma Paastonajan ohjelmansa TOF (kuten SPR:n Nälkäpäivä, vain sitä vanhempi), jonka toteutus tapahtuu NMKY:n maailmanliiton kautta. Tämä mahdollistaisi paikallisenkin NMKY:n osallistumisen maailmanparantamiseen). Tulen mielelläni esittelemää asiaa ja kertomaan toiminnasta sekä kansainvälisistä että kansallisista kohteistamme. Esko Vepsä /2007 4/

16 16 4/2005 4/2007 KKÖSKETJU Oulun Terwamaraton täyttää keväällä 20 vuotta Oulun Terwahölkkä ja maraton tapahtuma järjestetään ensi keväänä jo 20. kerran ja luvassa on paljon muutakin kuin juoksun riemua. Juhlatapahtuma järjestetään lauantaina ja tapahtumakeskuksena on viimevuodesta tuttu kylpylähotelli Oulun Eden. Tapahtuma on edellisten vuosien aikana kasvanut Suomen mittakaavalla huomattavaksi juoksutapahtumaksi ja uskoa voikin, ettei kasvu ole pysähtymässä. Vuonna 2002 tapahtumaan osallistui vajaa 400 juoksun harrastajaa ja siitä eteenpäin tapahtumaan osallistuvien määrä on noussut :n juoksijan vuosivauhdilla. Viime keväänä tapahtumaan osallistui jo lähes 2000 juoksijaa. Päämatkat, eli kympin, ½ maratonin ja maratonin maaliin asti juoksi yhteensä 1685 juoksijaa. Keskeyttäneitäkin joukkoon mahtui, mutta toivottavasti he saapuvat lähtöviivalle taas 2008 uusi vuosi ja uudet kujeet. Lisäksi lasten Valio Kidius-minimaratonin spurttasi parisataa lasta. Mistä moinen kasvu onkaan lähtöisin? Muutama vuosi takaperin maratonin järjestäjät päättivät suunnata tapahtumaa pois verenmaku suussa juostavasta kilpailusta ja muuttaa tapahtuman painotusta koko perheen tapahtuman suuntaan. Voikin sanoa että tässä on onnistuttu, sillä hölkkääjien ja lasten osuus on noussut merkittävästi. Ensimmäinen muutos näkyi ja kuului juoksijoille reitin varrella, jonne järjestäjät hankkivat eri esiintyjiä viihdyttämään ja kannustamaan niin juoksijoita kuin yleisöäkin. Menneen vuoden tapahtumassa esiintyjiä löytyi jo laidasta laitaan, oli pelleä, rumpuryhmää, kannustusjoukkoja sekä cheerleadereita. Jotta tapahtuman sisältö palvelisi koko perhettä, järjestettiin lapsille oma minimaraton, sekä lapsiparkki varsinaisen juoksun ajaksi. Tulevalle juhlamaratonille on taas suunnitelmissa jotain uutta ja erilaista, mutta siitä ei vielä sen enempää. Tapahtumapaikka Terwamaratonin tapahtumakeskus siirtyi vuodeksi 2007 Oulun torin tuntumasta merenrannalle Nallikariin, kylpylähotelli Edenin tiloihin. Keskustasta pois siirtymisen takana oli monia asioita, joista suurimmat olivat käytössä olleiden tilojen huonohko sopivuus massatapahtumaan, sekä tulossa oleva Raatin uimahallin remontti. Remonttiin olisivat menneet, ties kuinka kauaksi aikaa, niin pukeutumis- kuin peseytymistilatkin. Edenin tilat sopivat hyvin maratonin tarvitsemaan käyttötarkoitukseen, sillä Edeniltä löytyvät hyvät tilat kisakanslialle, kilpailijat pääsevät käymään juoksu-urakan päätteeksi kylpylässä, sekä voivat tarvittaessa majoittua lähtö- ja maalipaikan läheisyyteen. Eden tarjoaa Terwamaratonyhteistyön ansioista tapahtumaan tulijoille edullisia majoituspaketteja. Mikä tärkeintä, Edenillä kaikki tarvittavat tilat ovat saman katon alla, mikä helpottaa tapahtumaan tulevia, koska kaikki palvelut ovat lähekkäin. Terwamaratonin ansioista Edenillä kävi kuluneen vuoden tapahtumaviikonlopun aikana noin 3500 henkeä, joten arvata voikin, että tapahtuma oli myös kylpylähotellin mieleen. Koska molemmat osapuolet olivat tyytyväisiä yhteistyöhön, tekivät Terwamaraton ja Edenin kolmen vuoden jatkosopimuksen, joka pitää maratonin tapahtumakeskuksen Nallikarissa merenrannalla ainakin vuoteen 2010 saakka. Aikatauluja 20. Terwahölkkä ja maraton tapahtuman lähtölaukaukset tapahtuvat lauantaina minimaratonin osalta jo klo 11:00. Minimaraton on lapsille tarkoitettu leikkimielinen noin 500 metrin mittainen pyrähdys, jossa lapset saavat esimakua massatapahtuman luonteesta. Osallistuminen on ilmainen ja kaikki osallistujat palkitaan. Lapset suorittavat oman osansa ennen aikuisten tapahtumaa, mikä mahdollistaa vanhempien osallistumisen omalle päämatkalleen. Tarvittaessa lapset voivat jäädä vanhempien juoksun ajaksi valvottuun lapsiparkkiin leikkimään, askartelemaan ja pelaamaan pelejä. Juhlavuoden kunniaksi lapsille ollaan järjestämässä myös ilmaista lastenkonserttia.

17 Klo 12:00 lähtevät matkaan sekä täyttä maratonia tavoittelevat, että lyhyemmälle 10.3 km taipaleelle starttaavat. Kympin kärki saapuu maaliin noin 12:35 ja siten nopeimmat ehtivät seuraamaan ½-maratonin massan liikkeellelähtöä, joka tapahtuu 12:40. Liikenne suljetaan Nallikarille johtavalta Holstinsalmentieltä lähtöjen ajaksi, täten osallistujat saavat eteensä reilun kilometrin mittaisen ja 7 m leveän lähtösuoran. Tämän kokoinen lähtösuora on ainutlaatuinen Suomessa järjestettävissä tapahtumissa. Lähtöjä paikanpäälle saapuvien katsojien kannattaa huomioida, ettei Edenille pääse autolla lähtöjen aikaan, eli paikalle kannattaa tulla jo hyvissä ajoin. Liikuntatapahtuman hengessä sekä liikenteen sujuvuuden kannalta järjestäjät toivovatkin, että mahdollisimman moni tapahtumaan tulija saapuisi paikalle puuropolttoisella menopelillä. Viralliset reitit Terwamaratonin reitti mittautettiin virallisesti AIMS-reitinmittaajan toimesta, täten juoksijat voivat olla varmoja juostavan matkan olevan juuri se jolle hän on lähtenyt. Mittauksen ansiosta maratonin ja 1/2 maratonin tulokset ovat siis tilastokelpoisia. Juoksijoita palvellakseen järjestäjä merkitsee kaikki kilometrit (1-42) reitille sijoitettavilla kilometritauluilla, joiden avulla juoksijat voivat seurata vauhdinjakonsa onnistumista. Huolto Huoltopisteet ovat juoksijoille elintärkeät vaativaa urakkaa suorittaessa. Terwamaratonilla huoltopisteet ovat sijoitettu tasaisesti, noin 3 kilometrin välein, reitin varrelle. Osallistujien on tärkeää nauttia niiden juomatarjoilusta heti alkumatkasta lähtien, ettei nestehukka pääse yllättämään. Pukeutuminen on oltava myös sään mukainen, pieni vilu alkumatkasta on osoitus oikeasta pukeutumisesta. Reitin varrella on jokaiselta huoltopisteeltä yhteys ensiapuun ja järjestäjät varautuvat kuljettamaan keskeyttämään joutuneet osallistujat lähtöpaikalle, jossa päivystää lääkäri ja urheiluvammoihin erikoistuneet ODL:n ammattihenkilöt. Lisäksi reitillä päivystävät Oulun NMKY:n Pohjan Veikkojen, Ea-taitoiset partiolaiset ja polkupyörällä liikkuva Ea-henkilö. Juoksun jälkeen Maaliin tullessa jokainen juoksija palkitaan, maaliin saapumisesta johtuvalla hyvällä fiiliksellä, sekä osanottomitalilla. Jokaisen sarjan nopeimmat saavat lisäksi pokaalit ja Puma-lahjakorteja. Jokainen juoksija voi myös käydä nauttimassa Edenin palveluista, sillä Terwamaraton tarjoaa juoksijoille sisäänpääsyn kylpylään. Tapahtumaan osallistuneiden kesken pidetään arpajaiset, jossa voi voittaa mm. matkoja Pietarin Valkeat yöt juoksutapahtumaan. Tapahtuman jälkeen postitetaan kunniakirja kaikille, jotka ovat yhteistietonsa järjestäjille antaneet. Tapahtuma yhdistää Tällaisen massatapahtuman järjestämiseen tarvitaan paljon suunnittelua ja ennakkoon valmistelua. Terwamaratonilla onkin tiivis ydinryhmä, joka vastaa tapahtuman suunnittelusta ja toteutuksesta, kilpailunjohtaja Asko Vääräniemen johdolla. Ydinryhmän tavoitteena on tehdä jokaisesta tapahtumasta parempi ja mieleenpainuvampi kuin edellinen. Suuri kiitos onnistuneista tapahtumista kuuluukin tälle pienelle ryhmälle, jonka jäsenet vuodesta toiseen jaksavat antaa oman panoksensa maratonin käyttöön. Tapahtumaa ei kuitenkaan saada järjestettyä ilman talkoovoimia. Viime kevään tapahtumaan ei järjestäjien tarvinnut käytännössä ostaa ulkopuolista työvoimaa, vaan lähes kaikki tarvittavat tehtävät aina huollosta kisakansliaan ja liikenteenohjauksesta jokapaikanhöylään saatiin hoidettua omilla jäsenillä. Ainoastaan ensiapu, tulospalvelu ja esiintyjät olivat osittain ostopalveluna tehtyjä. Se, ettei ulkopuolista työvoimaa tarvittu, kertonee paljon Oulun NMKY:n jäsenten halukkuudesta kantaa kortensa kekoon yhdistyksen isoimman yksittäisen tapahtuman toteuttamisessa. Omien jaostojen aktiivisuuden ansiosta maksettavat talkookorvaukset jäävät oman yhdistyksen jäsenten käyttöön, eli maratonista on täten hyötyä yksittäiselle urheilijalle, partiolaiselle sekä kuorolaiselle. Terwamaraton kiittääkin kaikkia talkootöissä olleita ja toivoo että tulevaisuudessakin tapahtuma saadaan järjestettyä omien jäsenten voimin. Tällä hetkellä voikin sanoa, että Terwamaraton yhdistää Oulun NMKY:n jäsenten voimavarat. Käyttöön saatavilla voimavaroilla järjestetään koko perheen mukava liikunnallinen tapahtuma, josta toivottavasti jää hyviä muistoja sekä elämyksiä niin perheen pienimmille, kuin hieman isommillekin. Lisätietoja Terwamaratonista voi käydä lukemassa tapahtuman Internetsivuilta osoitteessa Tervetuloa Ouluun juhlistamaan Terwamaratonin 20-vuotisjuhlia, tulisitpa sitten juoksemaan taikka kannustamaan. Henry Dufva Liikuntasihteeri Oulun NMKY 4/2007 4/

18 Junioritoiminnassa on olemassa erilaisia tavoitteita niin toiminnan laadun, laajuuden kuin pelaajien menestyksenkin suhteen! Mikä näistä asetetaan etusijalle, jos asetetaan, riippuu mielestäni siitä, kuinka pitkään seurassa on organisoitua toimintaa harjoitettu! Lappeenrannan NMKY:ssä tätä organisoitua toimintaa on harjoitettu alun kuudetta vuotta. Kuusi vuotta sitten ensimmäisessä joukkueenjohtajien palaverissa, jossa olin mukana, osallistujia oli kaikista kolmesta joukkueesta. Mahduimme hyvin, kaikki kolme, pieneenkin neuvottelutilaan! Seurakohtaisella lisenssilistalla oli muistini mukaan 65 nimeä. Nyt kuusi vuotta myöhemmin joukkueiden määrä on tuplaantunut, valmentajia, apuvalmentajia, joukkueenjohtajia ja muita aktiiveja on yhteensä 25 henkilöä! Lisenssilistallakin oli kauden päätteeksi 137 nimeä. Joukkueet kaakkoisen alueen sarjoissa mikroista B-junioreihin, lisäksi jo kolmatta kautta joukkue B- junioreiden valtakunnallisessa I-divisioonassa. Tänä syksynä B-juniorit jäivät voiton päähän SM-sarjasta! Viime keväänä A-juniorit siirtyivät edustuksen alaisuuteen ja pelaavat aluesarjassa sekä valtakunnallisessa II-divisioonassa. Miten tähän on tultu? Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö edustuksen hyvä menestys viime vuosina niin Suomen Cup:issa, Korisliigassa kuin Euro-kentilläkin olisi vaikuttanut positiivisesti harrastajamääriin. Junioreita on tullut etenkin nuorimpiin ikäluokkiin lisää näinä menestysvuosina runsaasti. Kuitenkin on huomioitava, että lopettamisprosentti on lähinnä marginaalinen. Eli se työ, että nuoret myös pysyvät koriksen parissa jää kyllä meidän junioritoimijoiden kontolle! Viimevuosina pelaajiamme on päässyt mukaan myös juniorimaajoukkueiden kartoitusleireille ja myös varsinaiseen maajoukkuerinkiin. 18 4/2005 4/2007 KKÖSKETJU Kuvat aluesarjan pelistä LrNMKY minit vs. KuoPo Junioritoiminnan tärkein tavoite on tukea nuorten kehittymistä yhteiskuntakelpoisiksi kansalaisiksi. Lajitaitojen puolella panostetaan perusasioiden hallintaan ja sitä kautta teknisen ja taktisen puolen hallintaan ikäluokan vaatimukset huomioiden. Eri turnauksissa saavutetun hyvän menestyksen myötä on huomiotu myös se tosiasia, että Lappeenrannasta on nousemassa, tai jo noussut, erittäin hyviä ikäluokkia. Tulevaisuuden suurimmat haasteet ovat moninaisia. Valmentajia olemme saaneet hieman enemmän mukaan toimintaan, mutta riittävästi heitä ei vieläkään ole. Harrastajien määrän lisäämisen suurimpana esteenä on valmentajien puute. Myös harjoitusvuorojen vähyys on iso ongelma. Kaupungissamme on 11 pääsarjatason joukkuetta ja kaikilla juniorit, joten käyttäjiä on runsaasti salien määrään verrattuna. Toinen iso asia tulevaisuuden kannalta on ikäluokkien pieneneminen. Tutkimusten mukaan lasten määrä ikäluokittain on nyt huipussaan. Tulevina vuosina, lasten lukumäärän laskun ja lajien välisen kilpailun myötä, tulee olemaan todella haasteellista säilyttää harrastajamäärät edes nykyisellä tasolla. Uskon kuitenkin, että hyvän valmennuksen ja toiminnan edelleen kehittämisen kautta kestämme aiemmin tässä jutussa mainituissa tavoitteissa! Lopuksi haluan esittää kiitokset kaikille niille vanhemmille, jotka toimivat seurassa valmentajana, joukkueenjohtajana, sali-ja erotuomarivaraajana, ottelutoimitsijana, kuljettajana harjoitus-ja pelimatkoilla jne.! Iloista Joulun odotusta kaikille! Jarmo Pirhonen, LrNMKY Junioripäällikkö

19 Kuopion NMKY:n yleisurheilukoulut pyörivät kovalla innolla Syksyllä uudelle harjoituskaudelle pyörähtäneet Kuopion NMKY:n urheilukouluryhmät täyttävät Kuopio-hallin ja Kotkankallion väestönsuojan yleisurheilun suorituspaikat kolmena iltana viikossa parin tunnin ajaksi. Maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin kokoontuvat 7-12-vuotiaille tarkoitetut ryhmät harjoittelemaan liikunnan perustaitoja; juoksemista hyppäämistä ja heittämistä. Ryhmiä Namikan urheilukoulussa on tällä hetkellä kahdeksan, neljä poika- ja neljä tyttöryhmää. Ryhmien koko liikkuu kymmenen juniorin molemmin puolin. Suurin osa urheilukouluikäisistä harjoittelee kerran viikossa, osa innokkaimmista myös pari kertaa viikossa muiden liikunnallisten harrastusten lisäksi. Urheilukoulut ovat käynnissä ympäri vuoden, elokuussa pidetään parin viikon tauko ennen uuteen kauteen siirtymistä. Toiminta urheilukouluryhmissä on ollut todella iloisen näköistä ja lasten ja myös heidän vanhempiensa aktiivisuus harrastusta kohtaan on ollut kiitettävää. Innostus perinteikästä yleisurheilua kohtaan ei sittenkään näyttäisi olevan hiipumassa, vaikkakin uudempien ja trendikkäämpien lajien ja liikuntaharrastusten tarjonta on 2000-luvulla valtavaa. Vahvuutena ohjaajien taitotaso, ongelmana kilpailijamäärät Kuopiossa toimii tällä hetkellä kaksi yleisurheiluseuraa, joissa toiminta varsinkin juniorien osalta on kiitettävällä tasolla. Namikan urheilukoulujen vahvuutena ovat kuitenkin osaavat ja koulutetut ohjaajat, jotka pyrkivät järjestämään toimintaa ja sopivan haasteellista tekemistä monen tasoisille junnuille. Ohjaajista löytyy jopa liikuntaalan ammattilaisia, sekä seuran omia aikuisurheilijoita, joten ohjauksen pitäisi olla todella asiantuntevaa. Urheilukouluissa lapsille opetetaan leikin varjolla ja leikkimielisesti kisaillen liikkumisessa ja varsinkin yleisurheilussa tarvittavia taitoja, sekä kehitetään fyysistä suorituskykyä huomaamatta uudelle tasolle. Tämän lisäksi urheilukouluissa oppii myös monia elämäntaitoja. Harjoittelu ryhmässä ja kilpaileminen opettaa ryhmässä toimimista, toisten huomioonottamista, pitkäjänteisyyttä sekä urheillessa aina läsnä olevien voittojen ja pettymysten tunteiden hallintaa ja käsittelemistä. Tällaisia asioita on vaikea, muualla kuin urheilun parissa, oppia luontevasti käsittelemään. Urheilukoulujen perimmäisenä tarkoituksena turvallisen harrastuksen tarjoamisen lisäksi on tietenkin saada lapsia innostumaan liikunnallisesta elämäntavasta. Lisäksi on todella tärkeää luoda mahdollisuuksia aloittaa ja jatkaa yleisurheilussa kilpailemista niin urheilukouluikäisenä, kuin sen jälkeenkin. Juuri kilpailemisen aloittamisen koemme Namikan yleisurheilukoulun ongelmana. Suurin osa urheilukoululaisista ei kesällä halua käydä kilpailemassa. Tähän ei tietenkään ketään voida eikä haluta pakottaa, mutta toiveissa olisi että urheiluseura kykenisi kannustamaan suuria määriä tule- 4/2005 4/

20 vaisuudenlupauksia kesäisille urheilukentille. Seurastamme löytyy toki mukavasti kisoissa viihtyviäkin junioreja, mutta lisääntyneet osallistujamäärätkään eivät olisi pahitteeksi. Tähän seikkaan ollaankin kiinnittämässä enemmän huomiota harjoituskilpailujen muodossa, joissa jokaisella urheilukoululaisella olisi mahdollisuus totuttautua kutkuttavaan kilpailujännitykseen ja onnistumisen tai pettymyksen tunteeseen kilparadoilla. Urheilukouluista eteenpäin Urheilukouluiän jo ohittaneille junioreille Kuopion NMKY tarjoaa muutamia harjoitusryhmiä. Poikia vuotiaiden ikäkausisarjoihin meillä ei vielä juurikaan ole, tyttöjen tilanteen ollessa paljon parempi. Tyttöjen puolella varsinkin n. 15-vuotiaiden sarjassa on menestystä tullut kansallista tasoa myöten. Valmentajista nuorten ikäluokkiin ei varsinaisesti ole pulaa, ainoastaan urheilijoiden rekrytoiminen tässä ikäryhmässä on huomattavasti nuorempia vaikeampaa. Muutaman vuoden päästä toivottavasti tilanne myös nuorten sarjoissa paranee uusien tulevaisuuden lupausten harjoitellessa nyt osaavien ohjaajien käsissä. Keihäänkärkenä Kuopion NMKY:n yleisurheilujaoston toiminnassa ovat aikuisurheilijat, etenkin moninkertainen 400m Suomenmestari Kirsi Mykkänen. Omasta seurasta löytyvät esikuvat tekevät todella hyvää nuorten harrastus- ja harjoittelumotivaatiolle. Seuran muutkin aikuisurheilijat ovat pikkuhiljaa saavuttamassa kansallista kärkeä lajissaan, ja aikuisurheilijoiden määrä seurassa on jopa kasvussa luonnollisen muuttoliikkeen seurauksena. Namikan osaavien valmentajien käsiin on ohjautunut urheilijoita, joilla on ollut halukkuutta muuttaa kilpailemaan Kuopion NMKY:n riveihin. Toivottavasti ensivuonna Namikan naiset saavat jalkeille joukkueen, jolla on mahdollisuuksia menestyä SM-viestejä myöten. Olli Pulkkanen HELSINGIN NMKY:n TOIMITALO VUORIKATU 17 ja HOTELLI HOSPIZ / ARTHUR 100 VUOTTA! Pyhäinpäivänä päivälleen sata vuotta Helsingin NMKY:n toimitalon vihkimisestä - kokoonnuttiin juhlasaliin viettämään juhlahetkeä. Juhlaväki koostui talomme työntekijöistä - niin aiemmista kuin nykyisistäkin - talossa tänä päivänä toimivien ryhmien edustajista sekä vastuunkantajista. Tilaisuuteen oli kutsuttu myös pitkän kaaren tehneitä vapaaehtoisia eri toimintamuodoistamme. Jälleennäkemisen iloa kokivat myös juhlaan kutsutut talomme yläkerran asukkaat, jotka olivat viisikymmentä-, kuusikymmentä- ja seitsemänkymmentäluvuilla saaneet kodin silloisen Hospizin kahdeksannesta kerroksesta; sieltä he suuntasivat aamulla opinahjoon ja illalla vetämään NMKY:n kerhoja eri puolilla kaupunkia. Juhlapuhujaksi kutsuttu piispa Wille Riekkinen oli yksi heistä. Hän totesi puheessaan talon olleen monelle ensi kertaa suureen kaupunkiin tulleelle opiskeluja aloittavalle nuorelle turvallinen koti ja elämän kokemusten jakamisen sekä yksilöllisen että yhteisöllisen kasvun paikka. Juhlapuhe on julkaistuna Helsingin NMKY:n Kuukauslehdessä (nro 4/2007). Tilaisuus oli NMKY-henkinen, juhlava ja kotoinen. Helsingin NMKY:n oma sinfoniaorkesteri ja musiikkiopisto huolehtivat ohjelman musiikillisesta annista. Talon historian kolmen tärkeän yhteisön tervehdykset toivat Helsingin kaupungin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri, tuomiorovasti Matti Puotiainen Tuomiokirkkoseurakunnasta ja Suomen NMKY-liittojen tervehdyksen toi vara- 20 4/2005 4/2007 KKÖSKETJU