YKSITYISMETSIEN HAKKUUMAHDOLLISUUDET METSÄVEROTUKSEN SIIRTYMÄKAUDEN JÄLKEEN

Transkriptio

1 YKSITYISMETSIEN HAKKUUMAHDOLLISUUDET METSÄVEROTUKSEN SIIRTYMÄKAUDEN JÄLKEEN 1

2 Yksityismetsien hakkuumahdollisuudet metsäverotuksen siirtymäkauden jälkeen Projektiryhmä Vesa Imponen Tapio Räsänen Rahoittajat Koskitukki Oy, Kuhmo Oy, Metsäliitto Osuuskunta, Metsäteollisuus ry, Stora Enso Oyj, UPM-Kymmene Oyj, Vapo Timber Oy ja Visuvesi Oy Kumppanit, VMI: Erkki Tomppo, MELA-ryhmä: Tuula Nuutinen, Olli Salminen ja Hannu Hirvelä 2

3 Projektin tavoite ja tehdyt raportit Tavoite Tavoitteena oli kuvata metsäkeskuksittain metsävarojen tilaa ja eri puutavaralajien hakkuumahdollisuuksia metsäverotuksen siirtymäkauden jälkeen eri verotusmuotoja edustavissa yksityismetsissä. Hakkuumahdollisuuksia arvioitiin kuuteen eri skenaarioon perustuen ajantasaistettujen VMI9 tietojen pohjalta tehtävillä Melalaskelmilla. Tavoitteena oli aluksi tehdä laskelmat vain Etelä- Suomeen, mutta ne tehtiin lopulta myös Pohjois-Suomeen. Raportit Metsätehon katsaus 15 (2005) Metsätieteen aikakauskirja 4/2004: Nuutinen, T., Salminen, O. & Hirvelä, H. Etelä-Suomen yksityismetsien hakkuumahdollisuudet veromuodoittain

4 Tutkimuksen aineisto ja käytetyt skenaariolaskelmat Aineistona oli Etelä-Suomessa VMI9:n laskennallisesti vuoteen 2002 ajantasaistettu aineisto. Pohjois-Suomessa VMI9:n maastotyöt tehtiin vuosina , joten ajantasaistusta ei tarvittu. Koealatiedot päivitettiin satelliittikuvien, kasvumallien ja hakkuutilastojen avulla. Tietoja täydennettiin paikantamalla niihin yksityismetsänomistajien valitsema veromuoto verohallituksen maatilarekisteristä (kaikille tiloille tunnusta ei löytynyt). Laskentakuvioille määritettiin luonnonsuojelu- ja metsälakien sekä metsänkäsittelysuositusten mukaiset käsittelyrajoitukset. Laskelmat tehtiin n MELA ohjelmistolla. Kaikissa laskelmissa tavoitefunktiona oli nettotuottojen nykyarvon maksimointi. Laskentakorko oli 5 % skenaariossa I ja muissa skenaarioissa 4 %. Kaikissa laskelmissa tarkastelujakso oli 50 vuotta, mutta tulokset esitetään vain vuosille Metsätehon katsauksessa ja tuloskalvosarjassa esitetään pääasiassa skenaarioiden II ja IV tuloksia. 4

5 Peruslaskelmat I II III Lähiajan maksimaalisten hakkuiden skenaario. Nettotuottojen nykyarvon maksimointi ilman kestävyys- tai muita rajoitteita. Suurimman kestävän hakkukertymän skenaario. Peräkkäisillä kausilla on tasaiset tai nousevat hakkuukertymät ja nettotulot, lisäksi tukkikertymän on säilyttävä vähintään ensimmäisen kauden tasolla. Puulajeittaista kestävyyttä ei edellytetty. Vuosien hakkuukertymätason mukainen laskelma. Laskentakausien puu- ja puutavaralajeittaiset kertymät pysyvät tasaisina. Nykyhakkuiden mukaista metsävarojen kehitystä kuvaava laskelma. 5

6 Ennakoitujen hakkuiden mukaiset laskelmat IV V VI Yksityismetsien hakkuukertymä kausille ja ennakoitiin siten, että kuitupuukertymään oletettiin puulajeittain yksityismetsien vuoden 2002 toteutuneiden markkinahakkuiden tasoon 5 % lisäys vuosille ja vuosien tasoon vielä 4 milj. m³/v lisäys vuosille Tukkipuun hakkuut pidettiin vuoden 2002 tasolla. Lisäksi vuosina suhteelliset hakkuukertymäosuudet noudattivat veromuodoittain vuoden 2002 tilannetta. Näin arvioitua tavaralajikysyntää vuosille käytettiin optimoinnin rajoitteena. Vuoden 2011 jälkeen edellytettiin tasaiset tai nousevat hakkuukertymät ja nettotulot. Pinta-alaverotuksessa olleiden metsien hakkuukertymää vähennettiin vuosille % laskelman IV mukaisesta optimiratkaisusta. Laskelma kuvaa pinta-alaverotettujen metsänomistajien mahdollista pidättäytymistä puunmyynnistä välittömästi myyntiverotukseen siirtymisen jälkeen. Pinta-alaverotuksessa olleiden metsien hakkuukertymää vähennettiin vuosille % laskelman IV optimiratkaisusta. 6

7 Pinta-alaveromuodossa olleiden metsien osuus eri puutavaralajien ostomääristä vuosina % A B Mäntytukit Kuusitukit Koivutukit Mäntykuitu Kuusikuitu Koivukuitu Ainespuu keskimäärin A = osuus metsänomistajista Lähde:, Metinfo B = osuus metsäpinta-alasta 7

8 Kokonaishakkuukertymä veromuodoittain skenaarioissa I - III 1000 m3/v Tuntematon Pinta-alaverotus Myyntiverotus I II III I II III I II III tot tot

9 Kokonaishakkuukertymä veromuodoittain skenaarioissa IV - VI 1000 m3/v Tuntematon Pinta-alaverotus Myyntiverotus IV V VI IV V VI IV V VI IV V VI tot tot

10 Puutavaralajien hakkuumahdollisuudet suurimman kestävän hakkuukertymän skenaariossa (II) 1000 m3/v Etelä-Suomi Pohjois-Suomi tot tot tot tot tot tot Mäntytukki Kuusitukki Lehtitukki Mäntykuitu Kuusikuitu Lehtikuitu 10

11 Puutavaralajien hakkuumahdollisuudet ennakoidun raakapuun kysynnän skenaariossa (IV) 1000 m3/v Etelä-Suomi Pohjois-Suomi tot tot tot tot tot tot Mäntytukki Kuusitukki Lehtitukki Mäntykuitu Kuusikuitu Lehtikuitu 11

12 Puutavaralajien hakkuumahdollisuudet skenaarioissa II ja IV Hakkuumahdollisuudet 1000 m3/v Mäntytukki Kuusitukki Lehtitukki Mäntykuitu Kuusikuitu Lehtikuitu markkinahakkuut keskimäärin Skenaario II Skenaario IV

13 Puutavaralajien hakkuumahdollisuudet metsäkeskuksittain skenaariossa IV: vuosien keskimääräinen vuotuinen hakkuukertymäarvio suhteessa vuosien hakkuisiin Karttapohja Genimap Oy (L6022/05) mäntytukki +5 % kuusitukki -16% lehtitukki +76% 13

14 Puutavaralajien hakkuumahdollisuudet metsäkeskuksittain skenaariossa IV: vuosien keskimääräinen vuotuinen hakkuukertymäarvio suhteessa vuosien hakkuisiin Karttapohja Genimap Oy (L6022/05) mäntykuitu +19 % kuusikuitu -11% lehtikuitu +60% 14

15 Männyn hakkuumahdollisuudet metsäkeskuksittain skenaariossa IV kausilla ja vuotuinen hakkuukertymäarvio suhteessa vuosien hakkuisiin mäntytukki mäntykuitu Karttapohja Genimap Oy (L6022/05) 15

16 Kuusen hakkuumahdollisuudet metsäkeskuksittain skenaariossa IV kausilla ja vuotuinen hakkuukertymäarvio suhteessa vuosien hakkuisiin kuusitukki kuusikuitu Karttapohja Genimap Oy (L6022/05) 16

17 Lehtipuun hakkuumahdollisuudet metsäkeskuksittain skenaariossa IV kausilla ja vuotuinen hakkuukertymäarvio suhteessa vuosien hakkuisiin lehtitukki lehtikuitu Karttapohja Genimap Oy (L6022/05) 17

18 Mäntytukin hakkuumahdollisuudet eri metsäkeskusten alueilla, skenaario IV mäntytukki 1400 Etelä-Savo Etelä-Pohjanmaa Lounais-Suomi Keski-Suomi 1000 m3/v Häme-Uusimaa Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kaakkois-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa 400 Kainuu Lappi 200 Rannikko, Etelärannikko Rannikko, Pohjanmaa toteutunut Ahvenanmaa 18

19 Kuusitukin hakkuumahdollisuudet eri metsäkeskusten alueilla, skenaario IV kuusitukki Pohjois-Savo Häme-Uusimaa 1000 m3/v Kainuu Lappi Lounais-Suomi Etelä-Pohjanmaa toteutunut Etelä-Savo Kaakkois-Suomi Pirkanmaa Keski-Suomi Pohjois-Karjala Rannikko, Etelärannikko Pohjois-Pohjanmaa Rannikko, Pohjanmaa Ahvenanmaa 19

20 Lehtitukin hakkuumahdollisuudet eri metsäkeskusten alueilla, skenaario IV lehtitukki m3/v Häme-Uusimaa Etelä-Savo Pohjois-Savo Lounais-Suomi Keski-Suomi Pohjois-Karjala Kaakkois-Suomi Rannikko, Etelärannikko Pirkanmaa Etelä-Pohjanmaa Rannikko, Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Ahvenanmaa toteutunut

21 Mäntykuitupuun hakkuumahdollisuudet eri metsäkeskusten alueilla, skenaario IV mäntykuitupuu m3/v Pohjois-Karjala Lappi Kaakkois-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi Etelä-Savo Lounais-Suomi Pohjois-Savo Kainuu Pirkanmaa Häme-Uusimaa Rannikko, Pohjanmaa Rannikko, Etelärannikko toteutunut Ahvenanmaa 21

22 Kuusikuitupuun hakkuumahdollisuudet eri metsäkeskusten alueilla, skenaario IV kuusikuitupuu Pohjois-Savo 1000 m3/v Keski-Suomi Häme-Uusimaa Etelä-Savo Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Lounais-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Rannikko, Pohjanmaa 200 Lappi Rannikko, Etelärannikko Kainuu toteutunut Ahvenanmaa 22

23 Lehtikuitupuun hakkuumahdollisuudet eri metsäkeskusten alueilla, skenaario IV lehtikuitupuu Etelä-Savo Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Häme-Uusimaa 1000 m3/v Keski-Suomi Pohjois-Karjala Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Lounais-Suomi Etelä-Pohjanmaa Lappi Kainuu 300 Rannikko, Etelärannikko 200 Rannikko, Pohjanmaa toteutunut Ahvenanmaa 23

24 Hakkuutapojen osuudet hakkuukertymästä, skenaario IV 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % Uudistushakkuu Ylispuuhakkuu Harvennushakkuu 30 % 20 % 10 % 0 %

25 Puuston tilavuuden kehitys puuntuotannon maalla Skenaario II Skenaario IV miljoonaa m miljoonaa m Mäntytukki Kuusitukki Lehtitukki Mäntykuitu Kuusikuitu Lehtikuitu 25

26 Tulosten laskenta ja tulkinta Laskelmissa tarkastelujakso oli 50 vuotta, mutta tulokset esitetään vain vuosille ensimmäiset kaudet luotettavampia kuin myöhemmät, jotka ovat myös ehdollisia aiempien kausien toimenpiteille VMI-aineistojen laskennalliseen ajantasaistukseen liittyy joitakin epävarmuuksia Laskelmissa ei voi ottaa huomioon tila- ja metsänomistajakohtaisia metsien käyttöön liittyviä tavoitteita, ei myöskään metsiköiden keskinäiseen sijaintiin perustuvia riippuvuuksia Metsiköiden käsittely- ja kehitysvaihtoehtojen simulointi perustuu malleihin, joihin liittyy varauksia, mm. puuntuotannossa oleva metsäala säilyy lähtöhetken tasolla kasvun tasossa ei tapahdu muutoksia, esim. ilmastosta johtuen metsänhoitotyöt tehdään suositusten mukaisesti ja esitetyssä laajuudessa esim. uudisojitusta ja lannoitusta ei mukana simuloinneissa 26

27 Laskelmissa käytettiin perinteistä puutavaralajijakoa (vain tukki ja kuitu) puuston laatu otettu huomioon tukkivähennysmalleilla, joissa epävarmuutta minimilatvaläpimitat: MÄT 15,0 cm, KUT 16,0 cm, LET 18,0 cm, MÄK 6,3 cm, KUK ja LEK 6,5 cm kuituosan minimipituus 2,0 m Taloudellisina tunnuksina käytettiin tienvarsihintoihin perustuvia hakkuutuloja, joista vähennettiin mm. korjuun ja metsänhoidon kustannukset Puutavaralajien keskinäisten hintasuhteiden muutokset voivat vaikuttaa hakkuukertymäarvioihin, ei niinkään yleinen raakapuun hintatason muutos Hakkuumahdollisuusarviot eivät ennusta puumarkkinoilla todellisuudessa tapahtuvaa tarjontaa Laskelmat eivät myöskään huomioi korjuuteknisiä ja puunhankinnan logistiikkaan liittyviä tekijöitä 27

28 Päätelmiä tuloksista (1) Pinta-alaveromuodossa olleita uudistuskypsiä metsiä ei ole realisoitu siirtymäkaudella kokonaan, vaan niiden hakkuumahdollisuudet vastaavat tulevinakin vuosina niiden osuutta pinta-alasta, tilavuudesta ja tukkitilavuudesta. Myyntiverotuksessa olleiden metsien hakkuilla voidaan korvata mahdollinen pinta-alaverotuksessa olleiden metsien tarjonnan aleneminen. Lähivuosien puuhuollon kannalta merkittävintä ovat eri suuntiin kehittyvät puulajien hakkuumahdollisuudet sekä muutokset puutavaralaji- ja hakkuutaparakenteissa kuusen, etenkin järeän kuusen, hakkuumahdollisuudet pienenevät mänty- ja lehtikuitupuun hakkuumahdollisuudet kasvavat merkittävästi alueelliset erot hakkuumahdollisuuksien kehityksissä 28

29 Päätelmiä tuloksista (2) Puutavaralajeittaisia järeysjakaumia ei tarkasteltu tukin keskijäreys pienentynee päätehakkuiden vähentyessä vaikutuksia joidenkin tuotteiden raaka-aineen saatavuuteen, kustannuksiin ja tuotannon kannattavuuteen kuusella puutavaralajien keskinäinen korvattavuus ja arvosuhteet ratkaistaviksi kysymyksiksi tuotannon ja puunhankinnan suunnittelussa Keinot kuusen määrän ja tarjonnan lisäämiseksi varttuneiden ja päätehakkuuvaihetta lähestyvien kuusikoiden lannoitus vaikutukset sahapuun laatuun? kuusen kiertoajan lyhentäminen (mm. tyvilahokuusikot) KMO:n päivittämisessä kuusen määrän lisääminen tavoitteeksi Lisääntyvä mänty- ja lehtikuitupuu energiakäyttöön? puuntuotannollinen ja hinnoittelukysymys 29

30 Päätelmiä tuloksista (3) Hakkuutaparakenne tulee muuttumaan päätehakkuiden osuus pienenee ja harvennushakkuiden kasvaa tuottavuuden aleneminen ja korjuukustannusten nousu odotettavissa? hakattavan puuston järeys keskeinen tekijä järeyskehitykseen vaikuttaminen varttuneen taimikon käsittelyn ja ensiharvennuksen ajoituksen avulla korjuumenetelmien kehittämistä edelleen tarvitaan Metsänuudistamisen pinta-alat pienenevät skenaarioiden II ja IV mukaan ha/v vuosina ja ha/v vuosina Taimikonhoitopinta-alat pysyvät tasaisina (n ha/v) Etelä-Suomessa lisäystä ja Pohjois-Suomessa vähennystä 30

31 Tuloksista tarkemmin Metsätieteen aikakauskirja 4/2004: Nuutinen, T., Salminen, O. & Hirvelä, H. Etelä-Suomen yksityismetsien hakkuumahdollisuudet veromuodoittain Pohjois-Suomen vastaavia tuloksia ei ole julkaistu erillisinä. 31