Interreg V-A Ruotsi-Suomi-Norja Botnia-Atlantica

Transkriptio

1 Interreg V-A Ruotsi-Suomi-Norja Botnia-Atlantica Ulf Grindgärds Infopäivä EU-rahoituksesta Vaasa

2 Interreg Interreg II Kvarken- MittSkandia M Interreg III Kvarken- MittSkandia M Interreg IV Botnia- Atlantica M Interreg V Botnia- Atlantica M

3 Eligable costs Major beneficiaries

4 Botnia-Atlantica Interreg V-A Ruotsi-Suomi-Norja

5 Ohjelmaehdotuksen laatiminen Ohjausryhmä Työryhmä Ordförande Erik Bergkvist Samordnare Annika Blomster Ewa-May Karlsson, Region Västerbotten Jenny Bergkvist, Förvaltande myndighet Sten-Olov Altin, Länsstyrelsen Västernorrland Ulrika Åberg, Länsstyrelsen Västernorrland Niklas Ulfvens, Pohjanmaan liitto Hans Beijar, Pohjanmaan liitto Teppo Rekilä, Keski-Pohjanmaan liitto Anne Sormunen, Keski-Pohjanman liitto Marjatta Eväsoja, Etelä-Pohjanmaan liitto Jaakko Hallila, Etelä-Pohjanmaan liitto Eirik Fiva, Nordland Fylkeskommune Gunnhild Aasmoe, Nordland Fylkeskommune Håkan Larsson, Nordanstigs kommun Nordanstigs kommun Referenssiryhmä: Rajayhteisöt Merenkurkuneuvosto, Mittskandia sekä Mittnordenkommittén Alueelliset konsultaatiot

6 Tilannekatsaus Uusi Botnia-Atlantica-ohjelma Ruotsin, Suomen ja Norjan hallitukset antoivat tehtäväksi laatia ohjelmaehdotuksen maaliskuu Ruotsin hallitus hyväksyi ohjelman ja Suomen hallitus Ehdotus jätettiin EU-komissiolle (6 kuukauden käsittelyaika). Muutosvaatimuksia komissiolta tullut Vastaus valmis lokakuu Ohjelma hyväksytään EU-komissiossa joulukuu 2014-tammikuu Tiedottamistilaisuuksia syksyn 2014 aikana Kick Off tilaisuus Uumajassa Hakukierrokset (alustava aikataulu): Hakukierros 1: 2015 alussa (kaikki 4 Toimintalinjaa). Hakukierros 2: 2015 kesän jälkeen (Innovaatio ja Kuljetus) Hakukierros 3: 2015 loppuvuodesta (Elinkeinoelämä ja Ympäristö)

7 Ohjelman hallinto Tarkastusviranomainen Seuraantakomitea Ohjauskomitea Hallintoviranomainen Länsstyrelsen Västerbotten Yhteinen sihteristö Toimipiste Suomessa (Pohjanman liitto Sihteeristö Norjassa Alueelliset tiedotustoimet

8 Ohjelmaalue

9 EU:n temaattiset tavoitteet ja investointiprioriteetit Kaikissa rakennerahasto-ohjelmissa: Komissio on laatinut uutta koheesiopolitiikkaa varten yksitoista temaattista tavoitetta, jotka ohjaavat tarkemmin ohjelmien kohdentumista. 11 temaattista tavoitetta 1-7 investointiprioriteettiä 4 Botnia-Atlantica temaattista tavoitetta 6 investointiprioritettiä a a a a a a a a a a a b b b b b b b b b i i c c c c c c c d d d d d d e e e i i f g f g

10 EU: temaattiset tavoitteet/botnia-atlantica Botnia-Atlantica-ohjelmassa priorisoidaan neljää temaattista tavoitetta/ kuutta investointiprioriteettiä. 1. Tutkimuksen, teknisen kehityksen ja innovoinnin vahvistaminen. Investointiprioriteetti 1 (a) Investointiprioritetti 1 (b) 2. Tieto- ja viestintätekniikan käyttömahdollisuuksien, käytön ja laadun parantaminen. 3. Pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukyvyn parantaminen. Investointiprioritetti 3(d) 4. Vähähiiliseen yhteiskuntaan siirtymisen tukeminen kaikilla aloilla. 5. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen, riskien ehkäisemisen ja riskinhallinnan edistäminen. 6. Ympäristön suojeleminen ja luonnonvarojen käytön tehokkuuden parantaminen. Investointiprioritetti 6 (c) Investointiprioriteetti 6 (d) 7. Kestävän liikenteen edistäminen ja pullonkaulojen poistaminen tärkeimmistä liikenneverkkoinfrastruktuureista. Investointiprioritetti 7 (c) 8. Työllisyyden edistäminen ja työvoiman liikkuvuuden tukeminen. 9. Sosiaalisen osallisuuden edistäminen ja köyhyyden torjunta. 10. Investoiminen koulutukseen, ammattitaitoon ja elinikäiseen oppimiseen. 11. Institutionaalisten valmiuksien ja julkishallinnon toiminnan tehostaminen.

11 Botnia-Atlanticaohjelma rakenne EU:n temaattiset tavoitteet Temaattinen tavoite 1. Tutkimuksen, teknisen kehityksen ja innovoinnin vahvistaminen. 3. Pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukyvyn parantaminen. 6. Ympäristön suojeleminen ja luonnonvarojen käytön tehokkuuden parantaminen. 7. Kestävän liikenteen edistäminen ja pullonkaulojen poistaminen tärkeimmistä liikenneverkkoinfrastruktuureista. Ohjelman rakenne Toimintalinja Innovaatio Elinkeinoelämä Ympäristö Kuljetus

12 EU:n temaattinen tavoite 1 Tutkimuksen, teknisen kehityksen ja innovoinnin vahvistaminen. Investointiprioriteetti 1(a) Parannetaan tutkimus- ja innovaatioinfrastruktuuria sekä kapasiteettia kehittää tutkimuksen ja innovoinnin huippuosaamista samalla, kun edistetään varsinkin EU:lle kiinnostavia osaamiskeskuksia. TOIMINTALINJA 1 INNOVAATIO

13 Toimintalinja 1 Innovaatio/Investointiprioriteetti 1(a) Erityistavoite 1: Pitkällä aikavälillä kehitettyjä kestäviä osaamiskeskuksia Toivottavat tulokset: Kilpailukykyiset innovaatioympäristöt. Pitkällä aikavälillä kestävät innovaatiorakenteet. Tuettavat toimenpiteet: Ohjelman varoja voidaan käyttää virtuaalisten osaamiskeskusten rakentamiseen ja kehittämiseen tiedon hankkimiseksi ja jalostamiseksi rajat ylittävällä tavalla. Osaamiskeskuksen toiminnassa tulee keskittyä yhteen tai muutamaan tieteenalaan. Osaamiskeskuksen tavoitteena on ylläpitää toimintaa sekä hankkeen aikana että hankkeen päätyttyä. Tuensaajia: Esimerkiksi yliopistot, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset, elinkeinoelämän organisaatiot ja julkiset toiminnot.

14 EU:n temaattinen tavoite 1 Tutkimuksen, teknisen kehityksen ja innovoinnin vahvistaminen. Investointiprioriteetti 1 (b) Edistetään yritysten tutkimukseen ja innovointiin sekä yritysten välisten yhteyksien ja synergioiden kehittämiseen suuntautuvia investointeja, T&K-keskuksia ja korkeampaa koulutusta, varsinkin tuote- ja palvelukehitystä, teknologian siirtoa, sosiaalista ja ekologista innovointia, julkisia sovelluksia, kysynnän lisäämistä, verkostoja, klustereita ja avointa, älykkään erikoistumisen kautta tapahtuvaa innovointia sekä tuetaan teknistä ja sovellettua tutkimusta, pilottitoimintaa, varhaisia tuotevalidointitoimia, tärkeiden mahdollistavien tekniikkojen kapasiteettia luoda kehittynyttä tuotantoa ja ensituotantoa sekä tekniikan levittämistä yleisiin tarkoituksiin. TOIMINTALINJA 1 INNOVAATIO

15 Toimintalinja 1 Innovaatio/Investointiprioriteetti 1(a) Erityistavoite 2: Innovatiivisten ratkaisujen lisääntynyt käyttö. Toivottavat tulokset: Uusia innovatiivisia ratkaisuja (esimerkiksi tuotteita, palveluja ja menetelmiä) on kokeiltu ja toimivia ratkaisuja on otettu käyttöön. Ohjelma-alueen elinkeinoelämän kilpailukyky on kehittynyt. Innovaatioiden kaupallistaminen on lisääntynyt Tuettavat toimenpiteet: Kysynnän edistäminen ja uusien yksityiselle ja julkiselle sektorille suunniteltujen ratkaisujen tarjoaminen esim. stimuloimalla julkisen sektorin työskentelyä innovatiivisten prosessien parissa. Yhteistoiminta uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseksi. Tutkimustulosten, ideoiden ja tiedon hyödyntämistä yrityksissä/organisaatioissa tukevat aktiviteetit. Tuensaajia: Esimerkiksi yliopistot, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset, elinkeinoelämän organisaatiot ja julkiset toiminnot.

16 Toimintalinjassa Innovaatio priorisoidaan seuraavia toimintoja: Kestävä energia ja ympäristötekniikka Digitaalipalvelut Metsä ja puu Meriympäristö Elintarvikkeet Palveluala (sisältää sekä julkiset että muut palvelut, esimerkiksi miten palvelut voidaan säilyttää harvaan asutulla alueella) Matkailu Kulttuurielinkeinot ja luovan alan elinkeinot Turvallisuus ja pelastustoimi.

17 EU:n temaattinen tavoite 3 Pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukyvyn parantaminen. Investointiprioriteetti 3 (d) Tuetaan pk-yritysten kapasiteettia kasvaa alueellisilla, valtakunnallisilla ja kansainvälisillä markkinoilla sekä osallistua innovaatioprosesseihin. TOIMINTALINJA 2 ELINKEINOELÄMÄ

18 Toimintalinja 2 Elinkeinoelämä/Investointiprioriteetti 3 (d) Erityistavoite: Suurempi kapasiteetti tehdä rajat ylittävää liiketoimintayhteistyötä. Toivottavat tulokset: Kehittyneet yhteistyömuodot ovat lisänneet ohjelma-alueen yritysten kilpailukykyä. Lisääntyneet kontaktit ohjelma-alueen elinkeinoelämän toimijoiden välillä. Tuettavat toimenpiteet: Neuvontaa ja tietoa lisäävää toimintaa pk-yrityksille kansainvälistymiseen liittyvistä asioista Osaamisalueiltaan toisiaan täydentävien yritysten yhteistoimintaan kannustavat aktiviteetit yritysten innovaatiokyvyn stimuloimiseksi Rajat ylittävän yhteistoiminnan menetelmien ja liiketoimintamallien kehittämiseksi tähtäävät aktiviteetit Ohjelma-alueen maiden ja alueen ulkopuolisten markkinoiden välisen kaupankäynnin kehittämiseen ja rajat ylittävän liiketoimintayhteistyön vaikeuksien voittamiseen tähtäävät aktiviteetit. Yhteiset markkina-aktiviteetit, esimerkiksi kartoitus. Tuensaajia: Esimerkiksi yliopistot, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset, elinkeinoelämän organisaatiot ja julkiset toiminnot.

19 Toimintalinjassa Elinkeinoelämä priorisoidaan seuraavia toimintoja: Kestävä energia ja ympäristötekniikka Digitaalipalvelut Metsä ja puu Meriympäristö Elintarvikkeet Palveluala (sisältää sekä julkiset että muut palvelut, esimerkiksi miten palvelut voidaan säilyttää harvaan asutulla alueella) Matkailu Kulttuurielinkeinot ja luovan alan elinkeinot Turvallisuus ja pelastustoimi.

20 EU:n Temaattinen tavoite 6 Ympäristön suojeleminen ja luonnonvarojen käytön tehokkuuden parantaminen Investointiprioriteetti 6 (c) Luonto- ja kulttuuriperintöjen suojeleminen, edistäminen ja kehittäminen.. TOIMINTALINJA 3 YMPÄRISTÖ

21 Toimintalinja 3 Ympäristö/Investointiprioritetti 6 Erityistavoite 1: Luonto- ja kulttuuriperintöjen kestävän hyödyntämisen lisääminen. Toivottavat tulokset: Luonto- ja kulttuuriperinnöt ovat useampien saavutettavissa kestävällä tavalla. Enemmän ohjelma-alueen luonto- ja kulttuuriperintöön liittyviä matkailuyrityksiä ja - tuotteita. Kehittynyt yhteistyö luonto- ja kulttuuriperintöjen suojelemiseksi. Tuettavat toimenpiteet: Botnia-Atlantica-alueen maailmanperintöjen sekä potentiaalisten maailmanperintökohteiden yhteinen kehittäminen. Menetelmien kehittäminen luonto- ja kulttuuriperintöjen kehittämiseksi ja säilyttämiseksi sekä niiden saavutettavuuden parantamiseksi. Yhteistyötä edistävät panostukset luonto- ja kulttuuriperintöjen kehittämiseksi vetovoimaisiksi käyntikohteiksi, esimerkiksi innovatiivisten teknisten ratkaisujen avulla. Maantieteellisiä luontoalueita ja kulttuuriperintöjä kehittävät hankkeet kestävää virkistyskäyttöä ja kestävää matkailua varten. Luonto- ja kulttuuriperintöön perustuvan kestävän kaupallisen konseptin kehittäminen. Tuensaajia: Esimerkiksi yliopistot, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset, julkiset organisaatiot ja elinkeinoelämän organisaatiot.

22 EU:n Temaattinen tavoite 6 Ympäristön suojeleminen ja luonnonvarojen käytön tehokkuuden parantaminen Investointiprioriteetti 6 (d) Biologisen monimuotoisuuden ja maaperän suojelu sekä ekosysteemipalvelujen edistäminen, mukaan lukien Natura 2000 ja ympäristöystävällinen infrastruktuuri. TOIMINTALINJA 3 YMPÄRISTÖ

23 Toimintalinja 3 Ympäristö/Investointiprioriteetti 6 (d) Erityistavoite 2: Parempi valmius käsitellä ympäristöhaasteita meri-, rannikko- ja tunturialueilla sekä mereen valuvissa vesistöissä. Toivottavat tulokset: Monien meri-, rannikko- ja tunturialueiden sekä mereen valuvien vesistöjen suojelua ja/tai hallintotoimia on kehitetty ja parannettu. Tuettavat toimenpiteet: Ohjelman varoja voidaan käyttää ohjelma-alueen meri-, rannikko- ja tunturialueiden ympäristönsuojelun parantamiseen. Varojen avulla voidaan myös rahoittaa toimenpiteitä mereen valuvien vesistöjen vedenlaadun parantamiseksi. Yhteistyö luontoympäristöjen säilyttämiseen ja kehittämiseen tähtäävien uusien menetelmien luomiseksi. Yhteistyö tiedon hankkimiseksi, inventoimiseksi ja menetelmien kehittämiseksi. Yhteistyö onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövaikutusten vähentäminen. Yhteistyö esimerkiksi maanvyöryjen, tulvien ja muiden katastrofien aiheuttamien vaikutusten vähentäminen. Tuensaajia: Esimerkiksi yliopistot, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset, julkiset viranomaiset ja luonnonsuojelujärjestöt.

24 Toimintalinjassa Ympäristö priorisoidaan seuraavia toimintoja: Kestävä energia ja ympäristötekniikka Digitaalipalvelut Metsä ja puu Meriympäristö Matkailu Kulttuurielinkeinot ja luovan alan elinkeinot Turvallisuus ja pelastustoimi.

25 EU:n Temaattinen tavoite 7 Kestävän liikenteen edistäminen ja pullonkaulojen poistaminen tärkeimmistä liikenneverkkoinfrastruktuureista Investointiprioriteetti 7 (EU:n temaattiset tavoitteet) Ympäristöystävällisten ja vähähiilisten kuljetusjärjestelmien kehittäminen ja parantaminen sekä kestävän kaupunkiliikenteen edistäminen mukaan lukien joki- ja meriliikenne, satamat ja multimodaaliyhteydet sekä lentokenttäinfrastruktuuri kestävän alueellisen ja paikallisen liikkuvuuden edistämiseksi. TOIMINTALINJA 4 KULJETUS

26 Toimintalinja 4 Kuljetus/Investointiprioriteetti 7 (c) Erityistavoite : Useampia strategioita itä-länsisuuntaisiin kestäviin liikenneyhteyksiin liittyen Toivottavat tulokset: Paremmat edellytykset ohjelma-alueen maiden väliselle vuorovaikutukselle. Tuettavat toimenpiteet: Parempia itä-länsisuuntaisia liikenneyhteyksiä edistävien oleellisten aineistojen laatimista tukevat aktiviteetit, esimerkiksi suunnitelmat ja strategiat TEN-T-verkostoihin liittymiseksi, niitä ovat esimerkiksi merten moottoritiet (Motorways of the Sea), suunnitelmat ja strategiat tavarakuljetusten kestävän multimodaaliliikenteen aikaansaamiseksi sekä suunnitelmat ja strategiat teknisten ja organisaatioihin liittyvien pullonkaulojen poistamiseksi. Yhteistyö joustavan ja kestävän henkilöliikenteen mahdollistamiseksi. Tuensaajia: Esimerkiksi viranomaiset, julkisen sektorin toimijat ja elinkeinoelämän organisaatiot.

27 Uutuuksia Ohjelmaalue Satakunta ja Gävleborg (paitsi kunta Nordanstig) eivät mukana Etelä-Pohjanmaa täysjäsen Rahoitus 36,4 M - EU, 6,0 M - Norjan valtio + kansallista ja alueellista rahoitusta Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. Yhteensä n. 61, 3 M + Norjan rahoitusosuudet Tukiosuus EU 60 % Yksityinen rahoitus mahdollinen Toimintalinjoissa Innovaatio ja Elinkeinoelämä. Hallinto Sähköinen anomus ja maksatushakemus sekä raportointi verkon kautta (NYPS) Flat Rate (15 % henkilöstökustannuksista/oma henkilökunta Lump sum (pieniä esiselvityshankkeita)

28 Botnia-Atlanticaohjelma Rahoitus Toimintalinja EU Julkista rahaa Kansallinen rahoitus Suomi & Ruotsi Yksityistä rahaa Yhteensä Yhteensä Kansallinen rahoitus Norja Innovaatio 14,5 9,4 0,7 9,7 24,2 2,4 Elinkeinoelämä 6,2 4,0 0,3 4,1 10,3 1,0 Ympäristö 10,9 7,3-7,3 18,2 1,8 Kuljetus 2,5 1,7-1,7 4,2 0,4 Tekn. tuki 2,2 2,2-2,2 4,3 0,4 Yhteensä 36,3 24,5 1,0 25,0 61,3 6,0

29 EU-kansallinen rahoitus BA-hakemus yksi kokonaisbudjetti (NYPS) EU 60 % + myönnetty kansallinen osuus Kansallista rahoitushakemusta varten maakohtaiset ala-budjetit (paperilomake) Suomen kansallisen valtion rahoitusosuuden hakeminen ja hyväksyminen/pohjanmaan liitto Liittojen yhteinen työryhmä.

30 Esim. kahden maan hanke (Suomi- Ruotsi) Suomen partnerin maabudjetti Ruotsin partnerin maabudjetti BA/Kokonaisbudjetti 40 % EU 60 % ca % statlig ca % annan off. 100 % EU 60 % 40 % nationell off. inklusive egen finansiering 100 % EU 60 % 40 % nationell off. inklusive egen finansiering 100 %

31 Ohjaavat periaatteet panostusten valinnassa Rajat ylittävä lisäarvo On tärkeää käyttää maiden rajoja resurssina hankkeen toteutuksessa. Hankkeissa on sen vuoksi määritettävä, miksi työtä tehdään rajojen yli ja mikä rooli rajoilla on. Yhteinen vastuu hankkeesta Ohjelman puitteissa toteutettavat hankkeet tulee suunnitella, rahoittaa, miehittää ja toteuttaa yhteistyönä. Pysyvät tulokset Hankeorganisaation tulee rakentua aktiiviselle omistajuudelle ja konkreettiselle ajatukselle siitä, miten hankkeen tulokset hyödynnetään. Hankkeessa tulee pyrkiä pitkäjänteisten muutosten luomiseen sekä omassa toiminnassa että sen ulkopuolella.

32 Ohjaavat periaatteet panostusten valinnassa Tulossuuntautuneisuus Hankkeen on osaltaan tuettava investointiprioriteetin erityistavoitteen saavuttamista. Aktiviteettien, suorien tulosten ja vaikutusten välillä tulee olla selkeä yhteys. Horisontaaliset kriteerit kasvun työkaluna Hankkeeseen on integroitava horisontaaliset kriteerit tasa-arvo, monimuotoisuus ja ympäristö. EU:n Itämeren strategia EU:n Itämeren strategian piirissä on monta yhteistoimintaaluetta, jotka voidaan yhdistää Botnia-Atlantica-ohjelmaan. Jos Botnia-Atlantica-hanke on osa EU:n nk. Itämeren strategian lippulaivahanketta, sitä priorisoidaan suhteessa muihin hankkeisiin edellyttäen, että hanke täyttää ohjelman muut kriteerit.

33 Ohjaavat periaatteet panostusten valinnassa Laajemmassa asiayhteydessä levitettävät tulokset Hankkeissa tulee pyrkiä siihen, että tulokset voidaan levittää mahdollisimman laajalle ohjelma-alueella ja sen ulkopuolella. Elinkeinoelämän osallisuus hankkeen toteutuksessa Hankkeen on, silloin kun se on oleellista, voitava osoittaa, että yrityksillä tai elinkeinoelämän organisaatioilla on tarvetta hankkeiden tuloksille.

34 Rajat ylittävä lisäarvo Aikaisempien ohjelmakausien arvioinnissa on havaittu, että hankkeet, jotka kumppanuuden sisällä selkeästi määrittelevät maiden rajojen välisen yhteistyön tuoman lisäarvon sekä rajan merkityksen, menestyvät parhaiten hankkeen tavoitteiden toteuttamisessa.

35 Rajat ylittävä lisäarvo Yhteistoimintarakenteet rajat ylittävät verkostot (oppia tuntemaan toisensa/toistensa toiminnan) Molemminpuolinen tiedonsiirto paikallista lisäarvoa (opitaan toisiltaan Yhteinen ongelmanratkaisu yhteistä lisäarvoa (opitaan yhdessä) Tunnistetaan oleelliset toimijat Solmitaan uusia kontakteja Vahvistetaan kontakteja Luodaan edellytyksiä yhteistyön jatkumiselle Hankeosapuolet vaihtavat tietoa toimintojen edistämiseksi rajan molemmin puolin Me opimme muilta, muut oppivat meiltä Hankeosapuolilla sekä mahdollisilla kuluttajilla ja kohderyhmillä on yhteinen ongelma Ratkaisu löydetään tekemällä yhteistyötä

36 Rajat ylittävä lisäarvo Rajaesteiden poistaminen Hankkeet, jotka tähtäävät juridisten, hallinnollisten, fyysisten tai koettujen rajaesteiden poistamiseen. Raja resurssina Hankkeet, joissa rajat ylittävät samankaltaisuudet ja erot nähdään välttämättömänä resurssina tulosten ja yhteisen oppimisen luomiseksi esim. tiedonvaihdon, tutkimuksen tai asiantuntijoiden avulla. Kriittisen massan hyödyntäminen Hankkeet, joissa rajat ylittävän toiminnan potentiaali on edellytys tulosten aikaansaamiselle koska esimerkiksi yrityksiä, opiskelijoita tai matkailijoita on enemmän.

37 LFA (Logical Framework Approach) on apuväline kehityshankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen Ongelmapuu Tavoitepuu Seuraukset = Kokonaistavoite Pääongelma = Hankkeen välittömät tavoitteet Syyt = Hankkeen tulokset/tuotokset Toimenpiteet

38 Sihteeristön yhteystiedot Rolf Wännström, pääsihteeri Gabriel Högberg, käsittelijä Uumaja Elina Häkkinen, käsittelijä ( >) Ulf Grindgärds, käsittelijä Gunnhild Aasmoe, yhteyshenkilö Nordland fylke Vaasa Bodö

39 Kick Off

40

41