Interreg V-A Ruotsi-Suomi-Norja Botnia-Atlantica

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Interreg V-A Ruotsi-Suomi-Norja Botnia-Atlantica 2014-2020"

Transkriptio

1 Interreg V-A Ruotsi-Suomi-Norja Botnia-Atlantica Ulf Grindgärds Infopäivä EU-rahoituksesta Vaasa

2 Interreg Interreg II Kvarken- MittSkandia M Interreg III Kvarken- MittSkandia M Interreg IV Botnia- Atlantica M Interreg V Botnia- Atlantica M

3 Eligable costs Major beneficiaries

4 Botnia-Atlantica Interreg V-A Ruotsi-Suomi-Norja

5 Ohjelmaehdotuksen laatiminen Ohjausryhmä Työryhmä Ordförande Erik Bergkvist Samordnare Annika Blomster Ewa-May Karlsson, Region Västerbotten Jenny Bergkvist, Förvaltande myndighet Sten-Olov Altin, Länsstyrelsen Västernorrland Ulrika Åberg, Länsstyrelsen Västernorrland Niklas Ulfvens, Pohjanmaan liitto Hans Beijar, Pohjanmaan liitto Teppo Rekilä, Keski-Pohjanmaan liitto Anne Sormunen, Keski-Pohjanman liitto Marjatta Eväsoja, Etelä-Pohjanmaan liitto Jaakko Hallila, Etelä-Pohjanmaan liitto Eirik Fiva, Nordland Fylkeskommune Gunnhild Aasmoe, Nordland Fylkeskommune Håkan Larsson, Nordanstigs kommun Nordanstigs kommun Referenssiryhmä: Rajayhteisöt Merenkurkuneuvosto, Mittskandia sekä Mittnordenkommittén Alueelliset konsultaatiot

6 Tilannekatsaus Uusi Botnia-Atlantica-ohjelma Ruotsin, Suomen ja Norjan hallitukset antoivat tehtäväksi laatia ohjelmaehdotuksen maaliskuu Ruotsin hallitus hyväksyi ohjelman ja Suomen hallitus Ehdotus jätettiin EU-komissiolle (6 kuukauden käsittelyaika). Muutosvaatimuksia komissiolta tullut Vastaus valmis lokakuu Ohjelma hyväksytään EU-komissiossa joulukuu 2014-tammikuu Tiedottamistilaisuuksia syksyn 2014 aikana Kick Off tilaisuus Uumajassa Hakukierrokset (alustava aikataulu): Hakukierros 1: 2015 alussa (kaikki 4 Toimintalinjaa). Hakukierros 2: 2015 kesän jälkeen (Innovaatio ja Kuljetus) Hakukierros 3: 2015 loppuvuodesta (Elinkeinoelämä ja Ympäristö)

7 Ohjelman hallinto Tarkastusviranomainen Seuraantakomitea Ohjauskomitea Hallintoviranomainen Länsstyrelsen Västerbotten Yhteinen sihteristö Toimipiste Suomessa (Pohjanman liitto Sihteeristö Norjassa Alueelliset tiedotustoimet

8 Ohjelmaalue

9 EU:n temaattiset tavoitteet ja investointiprioriteetit Kaikissa rakennerahasto-ohjelmissa: Komissio on laatinut uutta koheesiopolitiikkaa varten yksitoista temaattista tavoitetta, jotka ohjaavat tarkemmin ohjelmien kohdentumista. 11 temaattista tavoitetta 1-7 investointiprioriteettiä 4 Botnia-Atlantica temaattista tavoitetta 6 investointiprioritettiä a a a a a a a a a a a b b b b b b b b b i i c c c c c c c d d d d d d e e e i i f g f g

10 EU: temaattiset tavoitteet/botnia-atlantica Botnia-Atlantica-ohjelmassa priorisoidaan neljää temaattista tavoitetta/ kuutta investointiprioriteettiä. 1. Tutkimuksen, teknisen kehityksen ja innovoinnin vahvistaminen. Investointiprioriteetti 1 (a) Investointiprioritetti 1 (b) 2. Tieto- ja viestintätekniikan käyttömahdollisuuksien, käytön ja laadun parantaminen. 3. Pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukyvyn parantaminen. Investointiprioritetti 3(d) 4. Vähähiiliseen yhteiskuntaan siirtymisen tukeminen kaikilla aloilla. 5. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen, riskien ehkäisemisen ja riskinhallinnan edistäminen. 6. Ympäristön suojeleminen ja luonnonvarojen käytön tehokkuuden parantaminen. Investointiprioritetti 6 (c) Investointiprioriteetti 6 (d) 7. Kestävän liikenteen edistäminen ja pullonkaulojen poistaminen tärkeimmistä liikenneverkkoinfrastruktuureista. Investointiprioritetti 7 (c) 8. Työllisyyden edistäminen ja työvoiman liikkuvuuden tukeminen. 9. Sosiaalisen osallisuuden edistäminen ja köyhyyden torjunta. 10. Investoiminen koulutukseen, ammattitaitoon ja elinikäiseen oppimiseen. 11. Institutionaalisten valmiuksien ja julkishallinnon toiminnan tehostaminen.

11 Botnia-Atlanticaohjelma rakenne EU:n temaattiset tavoitteet Temaattinen tavoite 1. Tutkimuksen, teknisen kehityksen ja innovoinnin vahvistaminen. 3. Pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukyvyn parantaminen. 6. Ympäristön suojeleminen ja luonnonvarojen käytön tehokkuuden parantaminen. 7. Kestävän liikenteen edistäminen ja pullonkaulojen poistaminen tärkeimmistä liikenneverkkoinfrastruktuureista. Ohjelman rakenne Toimintalinja Innovaatio Elinkeinoelämä Ympäristö Kuljetus

12 EU:n temaattinen tavoite 1 Tutkimuksen, teknisen kehityksen ja innovoinnin vahvistaminen. Investointiprioriteetti 1(a) Parannetaan tutkimus- ja innovaatioinfrastruktuuria sekä kapasiteettia kehittää tutkimuksen ja innovoinnin huippuosaamista samalla, kun edistetään varsinkin EU:lle kiinnostavia osaamiskeskuksia. TOIMINTALINJA 1 INNOVAATIO

13 Toimintalinja 1 Innovaatio/Investointiprioriteetti 1(a) Erityistavoite 1: Pitkällä aikavälillä kehitettyjä kestäviä osaamiskeskuksia Toivottavat tulokset: Kilpailukykyiset innovaatioympäristöt. Pitkällä aikavälillä kestävät innovaatiorakenteet. Tuettavat toimenpiteet: Ohjelman varoja voidaan käyttää virtuaalisten osaamiskeskusten rakentamiseen ja kehittämiseen tiedon hankkimiseksi ja jalostamiseksi rajat ylittävällä tavalla. Osaamiskeskuksen toiminnassa tulee keskittyä yhteen tai muutamaan tieteenalaan. Osaamiskeskuksen tavoitteena on ylläpitää toimintaa sekä hankkeen aikana että hankkeen päätyttyä. Tuensaajia: Esimerkiksi yliopistot, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset, elinkeinoelämän organisaatiot ja julkiset toiminnot.

14 EU:n temaattinen tavoite 1 Tutkimuksen, teknisen kehityksen ja innovoinnin vahvistaminen. Investointiprioriteetti 1 (b) Edistetään yritysten tutkimukseen ja innovointiin sekä yritysten välisten yhteyksien ja synergioiden kehittämiseen suuntautuvia investointeja, T&K-keskuksia ja korkeampaa koulutusta, varsinkin tuote- ja palvelukehitystä, teknologian siirtoa, sosiaalista ja ekologista innovointia, julkisia sovelluksia, kysynnän lisäämistä, verkostoja, klustereita ja avointa, älykkään erikoistumisen kautta tapahtuvaa innovointia sekä tuetaan teknistä ja sovellettua tutkimusta, pilottitoimintaa, varhaisia tuotevalidointitoimia, tärkeiden mahdollistavien tekniikkojen kapasiteettia luoda kehittynyttä tuotantoa ja ensituotantoa sekä tekniikan levittämistä yleisiin tarkoituksiin. TOIMINTALINJA 1 INNOVAATIO

15 Toimintalinja 1 Innovaatio/Investointiprioriteetti 1(a) Erityistavoite 2: Innovatiivisten ratkaisujen lisääntynyt käyttö. Toivottavat tulokset: Uusia innovatiivisia ratkaisuja (esimerkiksi tuotteita, palveluja ja menetelmiä) on kokeiltu ja toimivia ratkaisuja on otettu käyttöön. Ohjelma-alueen elinkeinoelämän kilpailukyky on kehittynyt. Innovaatioiden kaupallistaminen on lisääntynyt Tuettavat toimenpiteet: Kysynnän edistäminen ja uusien yksityiselle ja julkiselle sektorille suunniteltujen ratkaisujen tarjoaminen esim. stimuloimalla julkisen sektorin työskentelyä innovatiivisten prosessien parissa. Yhteistoiminta uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämiseksi. Tutkimustulosten, ideoiden ja tiedon hyödyntämistä yrityksissä/organisaatioissa tukevat aktiviteetit. Tuensaajia: Esimerkiksi yliopistot, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset, elinkeinoelämän organisaatiot ja julkiset toiminnot.

16 Toimintalinjassa Innovaatio priorisoidaan seuraavia toimintoja: Kestävä energia ja ympäristötekniikka Digitaalipalvelut Metsä ja puu Meriympäristö Elintarvikkeet Palveluala (sisältää sekä julkiset että muut palvelut, esimerkiksi miten palvelut voidaan säilyttää harvaan asutulla alueella) Matkailu Kulttuurielinkeinot ja luovan alan elinkeinot Turvallisuus ja pelastustoimi.

17 EU:n temaattinen tavoite 3 Pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukyvyn parantaminen. Investointiprioriteetti 3 (d) Tuetaan pk-yritysten kapasiteettia kasvaa alueellisilla, valtakunnallisilla ja kansainvälisillä markkinoilla sekä osallistua innovaatioprosesseihin. TOIMINTALINJA 2 ELINKEINOELÄMÄ

18 Toimintalinja 2 Elinkeinoelämä/Investointiprioriteetti 3 (d) Erityistavoite: Suurempi kapasiteetti tehdä rajat ylittävää liiketoimintayhteistyötä. Toivottavat tulokset: Kehittyneet yhteistyömuodot ovat lisänneet ohjelma-alueen yritysten kilpailukykyä. Lisääntyneet kontaktit ohjelma-alueen elinkeinoelämän toimijoiden välillä. Tuettavat toimenpiteet: Neuvontaa ja tietoa lisäävää toimintaa pk-yrityksille kansainvälistymiseen liittyvistä asioista Osaamisalueiltaan toisiaan täydentävien yritysten yhteistoimintaan kannustavat aktiviteetit yritysten innovaatiokyvyn stimuloimiseksi Rajat ylittävän yhteistoiminnan menetelmien ja liiketoimintamallien kehittämiseksi tähtäävät aktiviteetit Ohjelma-alueen maiden ja alueen ulkopuolisten markkinoiden välisen kaupankäynnin kehittämiseen ja rajat ylittävän liiketoimintayhteistyön vaikeuksien voittamiseen tähtäävät aktiviteetit. Yhteiset markkina-aktiviteetit, esimerkiksi kartoitus. Tuensaajia: Esimerkiksi yliopistot, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset, elinkeinoelämän organisaatiot ja julkiset toiminnot.

19 Toimintalinjassa Elinkeinoelämä priorisoidaan seuraavia toimintoja: Kestävä energia ja ympäristötekniikka Digitaalipalvelut Metsä ja puu Meriympäristö Elintarvikkeet Palveluala (sisältää sekä julkiset että muut palvelut, esimerkiksi miten palvelut voidaan säilyttää harvaan asutulla alueella) Matkailu Kulttuurielinkeinot ja luovan alan elinkeinot Turvallisuus ja pelastustoimi.

20 EU:n Temaattinen tavoite 6 Ympäristön suojeleminen ja luonnonvarojen käytön tehokkuuden parantaminen Investointiprioriteetti 6 (c) Luonto- ja kulttuuriperintöjen suojeleminen, edistäminen ja kehittäminen.. TOIMINTALINJA 3 YMPÄRISTÖ

21 Toimintalinja 3 Ympäristö/Investointiprioritetti 6 Erityistavoite 1: Luonto- ja kulttuuriperintöjen kestävän hyödyntämisen lisääminen. Toivottavat tulokset: Luonto- ja kulttuuriperinnöt ovat useampien saavutettavissa kestävällä tavalla. Enemmän ohjelma-alueen luonto- ja kulttuuriperintöön liittyviä matkailuyrityksiä ja - tuotteita. Kehittynyt yhteistyö luonto- ja kulttuuriperintöjen suojelemiseksi. Tuettavat toimenpiteet: Botnia-Atlantica-alueen maailmanperintöjen sekä potentiaalisten maailmanperintökohteiden yhteinen kehittäminen. Menetelmien kehittäminen luonto- ja kulttuuriperintöjen kehittämiseksi ja säilyttämiseksi sekä niiden saavutettavuuden parantamiseksi. Yhteistyötä edistävät panostukset luonto- ja kulttuuriperintöjen kehittämiseksi vetovoimaisiksi käyntikohteiksi, esimerkiksi innovatiivisten teknisten ratkaisujen avulla. Maantieteellisiä luontoalueita ja kulttuuriperintöjä kehittävät hankkeet kestävää virkistyskäyttöä ja kestävää matkailua varten. Luonto- ja kulttuuriperintöön perustuvan kestävän kaupallisen konseptin kehittäminen. Tuensaajia: Esimerkiksi yliopistot, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset, julkiset organisaatiot ja elinkeinoelämän organisaatiot.

22 EU:n Temaattinen tavoite 6 Ympäristön suojeleminen ja luonnonvarojen käytön tehokkuuden parantaminen Investointiprioriteetti 6 (d) Biologisen monimuotoisuuden ja maaperän suojelu sekä ekosysteemipalvelujen edistäminen, mukaan lukien Natura 2000 ja ympäristöystävällinen infrastruktuuri. TOIMINTALINJA 3 YMPÄRISTÖ

23 Toimintalinja 3 Ympäristö/Investointiprioriteetti 6 (d) Erityistavoite 2: Parempi valmius käsitellä ympäristöhaasteita meri-, rannikko- ja tunturialueilla sekä mereen valuvissa vesistöissä. Toivottavat tulokset: Monien meri-, rannikko- ja tunturialueiden sekä mereen valuvien vesistöjen suojelua ja/tai hallintotoimia on kehitetty ja parannettu. Tuettavat toimenpiteet: Ohjelman varoja voidaan käyttää ohjelma-alueen meri-, rannikko- ja tunturialueiden ympäristönsuojelun parantamiseen. Varojen avulla voidaan myös rahoittaa toimenpiteitä mereen valuvien vesistöjen vedenlaadun parantamiseksi. Yhteistyö luontoympäristöjen säilyttämiseen ja kehittämiseen tähtäävien uusien menetelmien luomiseksi. Yhteistyö tiedon hankkimiseksi, inventoimiseksi ja menetelmien kehittämiseksi. Yhteistyö onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja onnettomuuksien aiheuttamien ympäristövaikutusten vähentäminen. Yhteistyö esimerkiksi maanvyöryjen, tulvien ja muiden katastrofien aiheuttamien vaikutusten vähentäminen. Tuensaajia: Esimerkiksi yliopistot, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset, julkiset viranomaiset ja luonnonsuojelujärjestöt.

24 Toimintalinjassa Ympäristö priorisoidaan seuraavia toimintoja: Kestävä energia ja ympäristötekniikka Digitaalipalvelut Metsä ja puu Meriympäristö Matkailu Kulttuurielinkeinot ja luovan alan elinkeinot Turvallisuus ja pelastustoimi.

25 EU:n Temaattinen tavoite 7 Kestävän liikenteen edistäminen ja pullonkaulojen poistaminen tärkeimmistä liikenneverkkoinfrastruktuureista Investointiprioriteetti 7 (EU:n temaattiset tavoitteet) Ympäristöystävällisten ja vähähiilisten kuljetusjärjestelmien kehittäminen ja parantaminen sekä kestävän kaupunkiliikenteen edistäminen mukaan lukien joki- ja meriliikenne, satamat ja multimodaaliyhteydet sekä lentokenttäinfrastruktuuri kestävän alueellisen ja paikallisen liikkuvuuden edistämiseksi. TOIMINTALINJA 4 KULJETUS

26 Toimintalinja 4 Kuljetus/Investointiprioriteetti 7 (c) Erityistavoite : Useampia strategioita itä-länsisuuntaisiin kestäviin liikenneyhteyksiin liittyen Toivottavat tulokset: Paremmat edellytykset ohjelma-alueen maiden väliselle vuorovaikutukselle. Tuettavat toimenpiteet: Parempia itä-länsisuuntaisia liikenneyhteyksiä edistävien oleellisten aineistojen laatimista tukevat aktiviteetit, esimerkiksi suunnitelmat ja strategiat TEN-T-verkostoihin liittymiseksi, niitä ovat esimerkiksi merten moottoritiet (Motorways of the Sea), suunnitelmat ja strategiat tavarakuljetusten kestävän multimodaaliliikenteen aikaansaamiseksi sekä suunnitelmat ja strategiat teknisten ja organisaatioihin liittyvien pullonkaulojen poistamiseksi. Yhteistyö joustavan ja kestävän henkilöliikenteen mahdollistamiseksi. Tuensaajia: Esimerkiksi viranomaiset, julkisen sektorin toimijat ja elinkeinoelämän organisaatiot.

27 Uutuuksia Ohjelmaalue Satakunta ja Gävleborg (paitsi kunta Nordanstig) eivät mukana Etelä-Pohjanmaa täysjäsen Rahoitus 36,4 M - EU, 6,0 M - Norjan valtio + kansallista ja alueellista rahoitusta Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. Yhteensä n. 61, 3 M + Norjan rahoitusosuudet Tukiosuus EU 60 % Yksityinen rahoitus mahdollinen Toimintalinjoissa Innovaatio ja Elinkeinoelämä. Hallinto Sähköinen anomus ja maksatushakemus sekä raportointi verkon kautta (NYPS) Flat Rate (15 % henkilöstökustannuksista/oma henkilökunta Lump sum (pieniä esiselvityshankkeita)

28 Botnia-Atlanticaohjelma Rahoitus Toimintalinja EU Julkista rahaa Kansallinen rahoitus Suomi & Ruotsi Yksityistä rahaa Yhteensä Yhteensä Kansallinen rahoitus Norja Innovaatio 14,5 9,4 0,7 9,7 24,2 2,4 Elinkeinoelämä 6,2 4,0 0,3 4,1 10,3 1,0 Ympäristö 10,9 7,3-7,3 18,2 1,8 Kuljetus 2,5 1,7-1,7 4,2 0,4 Tekn. tuki 2,2 2,2-2,2 4,3 0,4 Yhteensä 36,3 24,5 1,0 25,0 61,3 6,0

29 EU-kansallinen rahoitus BA-hakemus yksi kokonaisbudjetti (NYPS) EU 60 % + myönnetty kansallinen osuus Kansallista rahoitushakemusta varten maakohtaiset ala-budjetit (paperilomake) Suomen kansallisen valtion rahoitusosuuden hakeminen ja hyväksyminen/pohjanmaan liitto Liittojen yhteinen työryhmä.

30 Esim. kahden maan hanke (Suomi- Ruotsi) Suomen partnerin maabudjetti Ruotsin partnerin maabudjetti BA/Kokonaisbudjetti 40 % EU 60 % ca % statlig ca % annan off. 100 % EU 60 % 40 % nationell off. inklusive egen finansiering 100 % EU 60 % 40 % nationell off. inklusive egen finansiering 100 %

31 Ohjaavat periaatteet panostusten valinnassa Rajat ylittävä lisäarvo On tärkeää käyttää maiden rajoja resurssina hankkeen toteutuksessa. Hankkeissa on sen vuoksi määritettävä, miksi työtä tehdään rajojen yli ja mikä rooli rajoilla on. Yhteinen vastuu hankkeesta Ohjelman puitteissa toteutettavat hankkeet tulee suunnitella, rahoittaa, miehittää ja toteuttaa yhteistyönä. Pysyvät tulokset Hankeorganisaation tulee rakentua aktiiviselle omistajuudelle ja konkreettiselle ajatukselle siitä, miten hankkeen tulokset hyödynnetään. Hankkeessa tulee pyrkiä pitkäjänteisten muutosten luomiseen sekä omassa toiminnassa että sen ulkopuolella.

32 Ohjaavat periaatteet panostusten valinnassa Tulossuuntautuneisuus Hankkeen on osaltaan tuettava investointiprioriteetin erityistavoitteen saavuttamista. Aktiviteettien, suorien tulosten ja vaikutusten välillä tulee olla selkeä yhteys. Horisontaaliset kriteerit kasvun työkaluna Hankkeeseen on integroitava horisontaaliset kriteerit tasa-arvo, monimuotoisuus ja ympäristö. EU:n Itämeren strategia EU:n Itämeren strategian piirissä on monta yhteistoimintaaluetta, jotka voidaan yhdistää Botnia-Atlantica-ohjelmaan. Jos Botnia-Atlantica-hanke on osa EU:n nk. Itämeren strategian lippulaivahanketta, sitä priorisoidaan suhteessa muihin hankkeisiin edellyttäen, että hanke täyttää ohjelman muut kriteerit.

33 Ohjaavat periaatteet panostusten valinnassa Laajemmassa asiayhteydessä levitettävät tulokset Hankkeissa tulee pyrkiä siihen, että tulokset voidaan levittää mahdollisimman laajalle ohjelma-alueella ja sen ulkopuolella. Elinkeinoelämän osallisuus hankkeen toteutuksessa Hankkeen on, silloin kun se on oleellista, voitava osoittaa, että yrityksillä tai elinkeinoelämän organisaatioilla on tarvetta hankkeiden tuloksille.

34 Rajat ylittävä lisäarvo Aikaisempien ohjelmakausien arvioinnissa on havaittu, että hankkeet, jotka kumppanuuden sisällä selkeästi määrittelevät maiden rajojen välisen yhteistyön tuoman lisäarvon sekä rajan merkityksen, menestyvät parhaiten hankkeen tavoitteiden toteuttamisessa.

35 Rajat ylittävä lisäarvo Yhteistoimintarakenteet rajat ylittävät verkostot (oppia tuntemaan toisensa/toistensa toiminnan) Molemminpuolinen tiedonsiirto paikallista lisäarvoa (opitaan toisiltaan Yhteinen ongelmanratkaisu yhteistä lisäarvoa (opitaan yhdessä) Tunnistetaan oleelliset toimijat Solmitaan uusia kontakteja Vahvistetaan kontakteja Luodaan edellytyksiä yhteistyön jatkumiselle Hankeosapuolet vaihtavat tietoa toimintojen edistämiseksi rajan molemmin puolin Me opimme muilta, muut oppivat meiltä Hankeosapuolilla sekä mahdollisilla kuluttajilla ja kohderyhmillä on yhteinen ongelma Ratkaisu löydetään tekemällä yhteistyötä

36 Rajat ylittävä lisäarvo Rajaesteiden poistaminen Hankkeet, jotka tähtäävät juridisten, hallinnollisten, fyysisten tai koettujen rajaesteiden poistamiseen. Raja resurssina Hankkeet, joissa rajat ylittävät samankaltaisuudet ja erot nähdään välttämättömänä resurssina tulosten ja yhteisen oppimisen luomiseksi esim. tiedonvaihdon, tutkimuksen tai asiantuntijoiden avulla. Kriittisen massan hyödyntäminen Hankkeet, joissa rajat ylittävän toiminnan potentiaali on edellytys tulosten aikaansaamiselle koska esimerkiksi yrityksiä, opiskelijoita tai matkailijoita on enemmän.

37 LFA (Logical Framework Approach) on apuväline kehityshankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen Ongelmapuu Tavoitepuu Seuraukset = Kokonaistavoite Pääongelma = Hankkeen välittömät tavoitteet Syyt = Hankkeen tulokset/tuotokset Toimenpiteet

38 Sihteeristön yhteystiedot Rolf Wännström, pääsihteeri Gabriel Högberg, käsittelijä Uumaja Elina Häkkinen, käsittelijä ( >) Ulf Grindgärds, käsittelijä Gunnhild Aasmoe, yhteyshenkilö Nordland fylke Vaasa Bodö

39 Kick Off

40

41

Botnia-Atlantica 2014-2020

Botnia-Atlantica 2014-2020 Botnia-Atlantica 2014-2020 Norja: Ruotsi: Suomi: Nordland Västerbotten Västernorrland Nordanstigin kunta Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Toteutusorganisaatio Seurantakomitea Hallintoviranomainen

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA

SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA SUOMI JA EU:N ITÄMERI- STRATEGIA Erja Tikka, Itämeri-suurlähettiläs Ulkoasiainministeriö Hallituksen Itämeri-selonteko 2009 Ympäristö - rehevöitymisen vähentäminen - ympäristömyrkyt, merenkulun päästöt,

Lisätiedot

Yhteistyöohjelmaehdotus

Yhteistyöohjelmaehdotus Yhteistyöohjelmaehdotus Interreg Botnia-Atlantica 2014 2020 1 Sisältö 1. Strategia, jonka avulla yhteistyöohjelmalla pyritään edistämään unionin älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategiaa ja

Lisätiedot

Kunta kv-hanketoimijana

Kunta kv-hanketoimijana Kunta kv-hanketoimijana Jaakko Hallila Laatija: Etelä-Pohjanmaa - Etelä-Pohjanman liitto on itse osallistunut muutamiin kansainvälisiin hankehakemuksiin, mutta pääpaino on ollut muiden eteläpohjalaisten

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Central Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015

Central Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015 Central Baltic ohjelma 2014-2020 16.9.2015 Ohjelmamaat Suomi + Ahvenanmaa, Ruotsi, Viro ja Latvia Suomessa ohjelma-alueena Etelä-Suomi: Etelä- Karjala*, Kanta-Häme*, Kymenlaakso, Pirkanmaa*, Satakunta,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi 2014-2020. Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi 2014-2020. Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva rr-ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3%

Lisätiedot

Interreg V-A Ruotsi Suomi Norja. Botnia-Atlantica

Interreg V-A Ruotsi Suomi Norja. Botnia-Atlantica Interreg V-A Ruotsi Suomi Norja Botnia-Atlantica 2014 2020 Maiden rajojen yli tapahtuvan yhteistoiminnan kautta ohjelma voi lisätä kestävällä tavalla innovaatiokapasiteettia, vahvistaa elinkeinoelämää

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

CCI-nro. Otsikko Botnia-Atlantica 2014 2020. Versio 1. Alkaa vuonna 2014. Päättyy vuonna 2023. Oikeutettu tukeen alkaen 1.1.2014

CCI-nro. Otsikko Botnia-Atlantica 2014 2020. Versio 1. Alkaa vuonna 2014. Päättyy vuonna 2023. Oikeutettu tukeen alkaen 1.1.2014 CCI-nro Otsikko Botnia-Atlantica 2014 2020 Versio 1 Alkaa vuonna 2014 Päättyy vuonna 2023 Oikeutettu tukeen alkaen 1.1.2014 Oikeutettu tukeen päättyen 31.12.2023 Komission päätös, nro Komission päivämäärä

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Kolarctic CBC 2014 2020 ohjelma

Kolarctic CBC 2014 2020 ohjelma Kolarctic CBC 2014 2020 ohjelma Kolarctic CBC 2014-2020 on rajayhteistyöohjelma, jolla rahoitetaan kehittämishankkeita Pohjois-Kalotin ja Luoteis-Venäjän alueella Osallistujamaat: Suomi, Ruotsi, Norja

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Interreg V-A Ruotsi Suomi Norja. Botnia-Atlantica

Interreg V-A Ruotsi Suomi Norja. Botnia-Atlantica Interreg V-A Ruotsi Suomi Norja Botnia-Atlantica 2014 2020 1 Sisältö 1. Strategia, jonka avulla yhteistyöohjelmalla pyritään edistämään unionin älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategiaa ja saavuttamaan

Lisätiedot

Suomen kumppanuussopimuksen 2014 2020 tiivistelmä

Suomen kumppanuussopimuksen 2014 2020 tiivistelmä EUROOPAN KOMISSIO Yleistä tietoa Bryssel 7.10.2014 Suomen kumppanuussopimuksen 2014 2020 tiivistelmä Kumppanuussopimus kattaa neljä rahastoa: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Vähähiilisyys Suomen rakennerahastoohjelmassa Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Turku, 16.5.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia

Lisätiedot

Interreg Itämeren alue 2014-2020

Interreg Itämeren alue 2014-2020 Interreg Itämeren alue 2014-2020 Ajankohtaista kansainvälisistä rahoitusohjelmista 2014-2020 16.9.2015 Lahti Harry Ekestam Työ- ja elinkeinoministeriö Interreg Baltic Sea Region (IBSR) 2014-2020 8 jäsenmaata

Lisätiedot

Ohjelmakausi 2014-2020

Ohjelmakausi 2014-2020 Hämeen liiton EAKR-info 11.6.2014 Osmo Väistö, Hämeen liitto Ohjelmakausi 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Rakennerahasto-ohjelman rahoitus vuonna 2014 Kanta-Hämeessä

Lisätiedot

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto

Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä. Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Rakennerahastokausi 2014 2020 elinkeinojen kehittämisen vinkkelistä 18.4.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Pohjois-Pohjanmaan liitto Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen

Lisätiedot

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto

15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rakennerahasto-ohjelman valtakunnalliset hankkeet 15.1.2014 Neuvotteleva virkamies Jaana Valkokallio TEM, alueosasto Rahoituksen jakautuminen (pl. alueellinen yhteistyö) Valtakunnalliset teemat EAKR ESR

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen Kokkola 16.12. 2014

Interreg Pohjoinen Kokkola 16.12. 2014 Interreg Pohjoinen Kokkola 16.12. 2014 Ohjelma-alue Pohjoinen ja Sápmi Pinta-ala: Pohjoinen n. 380 221 km 2, Sápmi: n. 388 350 km² (sisältää Kuolan niemimaan Venäjällä). Asukasluku: n.1,4 miljoonaa asukasta,

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma EAKR

Rakennerahasto-ohjelma EAKR Rakennerahasto-ohjelma EAKR Kevät 2015 Heli Rintala EAKR Etelä-Pohjanmaalla 2014-2020 Tukirahaa Etelä-Pohjanmaalla yhteensä vajaa 3,5 milj. vuodessa Jaetaan kolmen toimijan kesken: EP:n liitto (Pirkanmaan

Lisätiedot

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet. Vastaanottava maaseutu 22.1.2016. Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Mistä tukea kotouttamiseen? ESR:n mahdollisuudet Vastaanottava maaseutu 22.1.2016 Sirpa Liljeström Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rahoituksen jako rahastojen välillä (pl. alueellinen yhteistyö)

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa

Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Euroopan alueellisen yhteistyön ja Keskinen Itämeri/Central Baltic ohjelman merkitys Suomessa Suomen CB kontaktipisteen avajaiset Uudenmaan liitto, 15.10.2014 harry.ekestam@tem.fi Rakennerahastojen Euroopan

Lisätiedot

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 1.9.2014 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana Pohjanmaan liiton rahoituskehyksestä 880 000 euroa EU-tukea toimintalinjan 2 uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 EAKR-hankehaku Etelä-Suomessa Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 19.5.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä ja

Lisätiedot

EU rajat ylittävät ohjelmat Kaudella 2014-2020

EU rajat ylittävät ohjelmat Kaudella 2014-2020 EU rajat ylittävät ohjelmat Kaudella 2014-2020 Anne Sormunen 13.1.2015 Esityssisältö Interreg-ohjelmat Keski-Pohjanmaalla Horisontti 2020-ohjelma Keski-Pohjanmaan kansainvälistymisstrategia 2014-2020 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014

Itämeren alueen ohjelma 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014 Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY) ohjelma (jälleen Interreg ) Järjestyksessä neljäs Itämeren alueen ohjelma Taustalla EU:n

Lisätiedot

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rooli Itämeristrategian toteuttamisessa

Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rooli Itämeristrategian toteuttamisessa Suomen kansallisen rakennerahasto-ohjelman rooli Itämeristrategian toteuttamisessa Itämeri-foorumi Åbo Akademi, Arken 2.6.2014 Harri Ahlgren Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto/Rakennerahastot Esityksen

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 12.3.2015 2015/2011(BUD) LAUSUNTOLUONNOS liikenne- ja matkailuvaliokunnalta budjettivaliokunnalle lisätalousarvioesityksestä nro 1 vuoden

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 4.4.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA)

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Kajaani 14.12.2015 Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Jouni Ponnikas Kainuun liitto www.interreg-npa.eu Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1. Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020. 20.8.2014 Sisko Kaarto

KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020. 20.8.2014 Sisko Kaarto KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020 20.8.2014 Sisko Kaarto KARELIA ENPI CBC Ohjelma-alueeseen kuuluvat Suomessa: Kainuu Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

LIITE 1: Itä- ja Pohjois-Suomen näkemykset rakennerahasto-ohjelman toimintalinjoista ja investointiprioriteeteistä 16.5.2012

LIITE 1: Itä- ja Pohjois-Suomen näkemykset rakennerahasto-ohjelman toimintalinjoista ja investointiprioriteeteistä 16.5.2012 LIITE 1: Itä- ja Pohjois-Suomen näkemykset rakennerahasto-ohjelman toimintalinjoista ja investointiprioriteeteistä 16.5.2012 Temaattinen tavoite / Toimintalinja 1: pienten ja keskisuurten yritysten kilpailukyvyn

Lisätiedot

ODINE Open data Incubator for Europe

ODINE Open data Incubator for Europe ODINE Open data Incubator for Europe Rahoitus tarkoitettu eurooppalaisille pk-yrityksille, tavoitteena luoda avoimesta datasta liiketoimintaa jopa 100 000 rahoitustuki / yritys asiantuntija-apua bisnesmentoreilta

Lisätiedot

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla. Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Rakennerahastot ja kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen kaupunkialueilla Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto - yleistä Ohjelman EAKR- ja ESR-rahoitusta ei käytetä yhteisölähtöisen paikalliskehittämisen

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa. Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki

Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa. Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki Lissabonin prosentti Yleisasetus (1083/2006) 9 artikla, 3. kohta: Rahastoista osarahoitettu tuki kohdennetaan kilpailukyvyn edistämistä

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN?

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Euroopan investointiohjelma on toimenpidepaketti, jonka avulla reaalitalouden julkisia ja yksityisiä investointeja lisätään vähintään 315 miljardilla eurolla seuraavien

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Lähtökohdat, Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma ja rahoitus Mari Kuparinen 25.3.2013 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014 2020 (HALKE 23.3.2012) Yksi

Lisätiedot

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi

EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille. www.kehys.fi EU-rahoitusta kansainvälisyyskasvatushankkeille www.kehys.fi EU:n budjetti 2007-2013 Viisi päälohkoa: Yhteensä 974,7 miljardia 1. Kestävä kasvu 433,0 miljardia 2. Luonnonvarojen kestävä kehitys ja suojelu

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho

Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho Rahoituksen haku ja maksatus - mikä muuttuu? Pirjo Peräaho Mikä muuttuu EAKR:ssä Jää pois tai vähenee Infrastruktuurihankkeet pois Finnveran lainatuotteet pois Keskitetty Finnveran pääomasijoitustoiminta

Lisätiedot

Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista

Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista Etelä-Suomi kohti älykästä erikoistumista Itämeriyhteistyön ja uuden ohjelmakauden mahdollisuudet Aulanko, Hämeenlinna 30.8.2012 Ennakkotehtävän tulosten esittely Ennakkotehtävä kohti uutta rakennerahastokautta

Lisätiedot

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöseminaari 3.- 4.2.2011 Lapin ELY keskus 3.2.2011 / Paula Alho Esitys keskittyy kahteen EU:n rahoitusohjelmaan Kilpailukyky ja työllisyys

Lisätiedot

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ

EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ EAKR-RAHOITUKSEN HAKU 12.2.2016 MENNESSÄ Pirkanmaan liitossa on haettavana tukea Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman toimintalinjojen 1 ja 2 mukaisille hankkeille. Rahoitettavaksi

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Raahe 7.2.2013 Ohjelmapäällikkö Päivi Keisanen Mitä rakennerahastot ovat? EU:n ja valtion alueiden kehittämiseen tarkoitettua rahoitusta Tavoitteena vähentää alueiden

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1

Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus. EU-rahoitus. 25. marraskuuta 2009 1 Ulkoasiainministeriön Eurooppatiedotus EU-rahoitus 25. marraskuuta 2009 1 Rahoituksen pääryhmät EU-rahoitus Kansallisten viranomaisten hallinnoima Suoraan Euroopan komissiolta haettava 2 Kansallisten viranomaisten

Lisätiedot

Nykyisen Itämeren alueen ohjelman (2007-2013) tuloksia ja kokemuksia. Harry Ekestam harry.ekestam@tem.fi 010 606 4921

Nykyisen Itämeren alueen ohjelman (2007-2013) tuloksia ja kokemuksia. Harry Ekestam harry.ekestam@tem.fi 010 606 4921 Nykyisen Itämeren alueen ohjelman (2007-2013) tuloksia ja kokemuksia Harry Ekestam harry.ekestam@tem.fi 010 606 4921 Itämeri-ohjelmien lyhyt historia Interreg II C (1996-99) - 4 jäsenmaata (FI,SE,DK,DE),

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 13.3.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 20.5.2014 ESR osana Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmaa Sama ohjelma, sama rakenne Toimintalinjat,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 RAHOITUSINFO

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 RAHOITUSINFO Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma 2014-2020 RAHOITUSINFO EU-rahoituspäällikkö 5.6.2014 1. ESR:N VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISOHJELMAT 2. ESR TOIMINTALINJAT 3. RAHOITUS (JA HAKEMINEN)

Lisätiedot

EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005

EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005 EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005 Naapuruus- ja kumppanuuspolitiikan tausta ohjelmakauden 1995 1999 ongelmat ulkorajatoiminnassa 2000 komissaari Barnierin vierailu Interreg

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 MAASEUTURAKENTAMISEN SUUNNITTELUN AJANKOHTAISPÄIVÄ 3.2.2009 EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 C-G Mikander, Maaseutuvirasto Sivu 1 4.2.2009 EU:n maaseutupolitiikka

Lisätiedot

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus 25.2.2015 Helsinki Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen

Lisätiedot

Itämeristrategian rahoitus

Itämeristrategian rahoitus Itämeristrategian rahoitus Itämeren alue kutsuu miten Suomessa vastataan? Helsinki/TEM, 8.9.2010 Petri Haapalainen, TEM petri.haapalainen@tem.fi Keskeisiä lähtökohtia, kysymyksiä ja haasteita Lähtökohtia

Lisätiedot

VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 1 Alueosasto/Rakennerahastot LUONNOS 2 9.5.2014 1 (6) VALINTAPERUSTEET Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma I YLEISET VALINTAPERUSTEET Merkitään rastilla täyttyvät kriteerit.

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

"Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista

Resurssitehokas Eurooppa Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista "Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista FI Tässä asiakirjassa esitettävät päätelmät perustuvat Wirtschaftsuniversität Wienin yhteydessä

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa. ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista Suomen rakennerahastovalmistelussa rahoituskaudelle 2014-2020 ESR:n näkökulmasta Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriö ESR rahoitus Suomessa 2014-2020 Euroopan sosiaalirahaston varoilla

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EAKR-asiantuntijoiden neuvottelupäivä 12.11.2013 Hotelli Arthur, Helsinki Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä 12.11.2013 Kumppanuussopimus

Lisätiedot

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi

RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi RR-HAKUINFO Varsinais-Suomi ESR-sisällöt Pekka Stenfors Keski-Suomen ELY-keskus/ Turku 13.6.2014 Hallinnon muutokset ESR-rakennerahastohallinto Varsinais-Suomen osalta 1.1.2014 alkaen Keski-Suomen ELY-keskuksessa

Lisätiedot

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020

Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Rakennerahastojen ohjelmakausi 2014 2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Rahoitus ja toimintalinjat 28.5.2013/ 4.6.2013 Rakennerahastojen rahoitus Suomessa (vuoden 2011 hinnoin) 2014-2020 2007-2013

Lisätiedot