Lisätietoja: Ilmastovastaava Leo Stranius, puh , sähköposti:

Transkriptio

1 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnalle Helsingissä Leo Stranius VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6 päivänä marraskuuta 2008 Suomen luonnonsuojeluliitto kiittää liikenne- ja viestintävaliokuntaa lausuntomahdollisuudesta ja lausuu aiheesta seuraavaa: Yhteenveto Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä hallituksen kansallisessa ilmasto- ja energiastrategiassa on hyviä avauksia, mutta ongelmaksi jäävät riittämättömät päästövähennys- ja energiatehokkuustavoitteet, ylimitoitetut energiankulutusarviot sekä vaatimattomat uusiutuvien tavoitteet siirryttäessä kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Suomen luonnonsuojeluliitto haluaa kiinnittää huomiota erityisesti seuraaviin seikkoihin: - Päästöjä pitää leikata vuoteen 2020 mennessä kotimaisin toimin vähintään 30 prosenttia. Ilmastolain valmistelu vuotuisista 5 prosentin päästövähennyksistä tulee aloittaa. - Suomen tulee sitoutua EU:n tavoitteeseen parantaa energiatehokkuutta 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. - Sähkön- ja energiakulutuksen tavoitearvoja tulisi tarkistaa, koska keskeiset olosuhteet ovat muuttuneet olennaisesti. - Uusiutuvan energian määrä voidaan helposti kaksinkertaisestaa nyt esitettyyn verrattuna. - Tuulivoiman lisärakentamistavoitteen tulee olla vähintään 4000 MW vuoteen 2020 mennessä. - Strategiassa tulee tarkastella vaihtoehtoa, jossa ydinvoimaa ei rakenneta ollenkaan. - Turpeen tukeminen tulee lopettaa ja turve korvata uusiutuvalla bioenergialla. - Syöttötariffia tulisi valmistella myös puu- ja aurinkoenergialle. - Windfall-maksun käyttöönottoa kannattaisi vauhdittaa. - Strategian yhteydessä kannattaisi selvittää mahdollisuutta ottaa Suomessa käyttöön henkilökohtaiset päästökiintiöt. - Strategiassa tulisi määritellä ilmastovaikutuksiltaan kestävä sähkönkulutuksen taso henkilöä kohden, jonka jälkeen joutuisi maksamaan lisämaksun. - Rakentamisessa, asumisessa ja liikenteessä on mahdollista päästä voimakkaampiin päästövähennyksiin. - Maataloudessa on useita päästöjen vähennysmahdollisuuksia liittyen elintarvikkeiden kulutukseen, esimerkiksi verotuksella voidaan suosia kasvisravintoa eläinperäisen sijaan. - Jätteen hävittämistarkoituksessa tehtävää polttoa ei tule edistää, ja energiahyödyntäminen voi tulla kyseeseen vain poikkeustapauksessa. Lisätietoja: Ilmastovastaava Leo Stranius, puh , sähköposti: leo.stranius@sll.fi,

2 Suomen luonnonsuojeluliitto esittää strategiaan seuraavia parannuksia: Päästövähennystavoitteet ja energiatehokkuuden parantaminen Suomen kannattaa jo tässä vaiheessa sitoutua päästövähennyksiin, jotka Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli (IPCC) on määritellyt välttämättömiksi vaarallisen ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Hallituksen lähtökohdaksi ottama EU:n tavoite vähentää päästöjä 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä ei riitä, vaan päästöjä pitää leikata EU:ssa vuoteen 2020 mennessä ainakin 30 prosentilla kotimaisin toimin vuoden 1990 tasosta. Suomen tulee sitoutua EU:n asettamaan tavoitteeseen parantaa energiatehokkuutta 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Nyt strategiassa esitetään kokonaisenergian kulutuksen energiatehokkuuden parantamista vain 10 prosentilla. EU:n energiatehokkuustavoitteen mukaisesti Suomen energian loppukulutus vuonna 2020 tulisi olla noin 278 TWh. Ilmasto- ja energiastrategiassa esitetty tavoite vuoden 2020 kokonaiskulutukseksi on kuitenkin 310 TWh. Sähkönkulutuksen arvioidaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä 98 TWh:iin, jolloin energiatehokkuuden parannus perusuraan nähden on vain 5 prosenttia. Suomen luonnonsuojeluliiton arvion mukaan pelkästään sähkönsäästöpotentiaali nyt esitetyn 5 TWh:n sijaan on vähintään 16 TWh vuoteen 2020 mennessä. 1 Esimerkiksi McKinseyn tekemän laskelman mukaan 2 energiatehokkuustoimet (rakennusten peruskorjausten yhteydessä tehtävät energiaparannukset ja teollisuusprosessien energiankäytön tehostaminen) ovat kustannuksiltaan negatiivisia. Vastaavasti päästöjen vähentäminen päästötöntä energiantuotantoa lisäämällä on monta kertaa kalliimpaa. Strategian sivulla 34 todetaan seuraavaa: Tavoitearvoja voidaan tarkistaa, jos EU:n Suomelle esittämät velvoitteet tai keskeiset olosuhteet muuttuvat olennaisesti. (1) Viimeisimmän ilmastotieteen valossa teollisuusmaiden on vähennettävä päästöjään huomattavasti IPCC:n neljännen raportin esittämiä arvioita voimakkaammin. (2) Myös kansainvälisten ilmastosopimusneuvotteluiden eteneminen ja EU:n tuleva siirtyminen 30 prosentin päästövähennystavoitteeseen on muuttanut tilannetta olennaisesti. Lisäksi (3) talouskriisin ja sähkönkulutuksen romahtamisen sekä (4) metsäteollisuuden voimakkaan rakennemuutoksen seurauksena sähkönkulutuksen ennusteita tulee tarkastella kokonaan uudessa valossa. Suomen luonnonsuojeluliitto katsoo, että sähkönkulutuksen tavoitearvoja tulisi tarkistaa, koska keskeiset olosuhteet ovat muuttuneet olennaisesti. 1 VTT (2008) Teknologiapolut 2050, WWF Virtaa tulevaisuuteen (2007), Gaia Consulting (2008). 2 McKinsey & Company Pathways to a Low-Carbon Economy,

3 Uusiutuvan energian potentiaali kaksinkertainen Uusiutuvaa energiaa on mahdollista lisätä TWh vuoteen 2020 mennessä. Strategiassa lähdetään siitä, että uusiutuvaa energiaa pystytään lisäämään vain noin 29 TWh vuoteen 2020 mennessä. Pelkästään ministerityöryhmän käsittelyssä tunnistettiin yli 50 TWh potentiaali uusiutuvien lisäämiseksi. 3 WWF:n selvityksen mukaan lisäyspotentiaalia on 60 TWh. 4 Jyväskylän yliopiston MMM:n rahoittaman selvityksen mukaan pelkästään maa- ja metsätalouden käytettävissä olevilla uusiutuvan energian resursseilla voitaisiin tyydyttää koko Suomen energiantarve muuta tuotantoa vähentämättä. Näin ollen fossiilisten energiamuotojen käyttö voitaisiin lopettaa. 5 Hallituksen esitys tuulivoiman lisärakentamiseksi (2000 MW / 6TWh) on vain puolet siitä, mihin tuulivoimateollisuus uskoo itse pystyvänsä. 6 VTT on arvioinut tuulivoimapotentiaaliksi vähintään 10 TWh vuoteen 2020 mennessä, josta suurin osa voidaan rakentaa merelle ja rannikkoseuduille sekä osa Lappiin ja sisämaahan. 7 Tuulivoiman lisärakentamistavoite tulee nostaa vähintään 4000 MW:iin vuoteen 2020 mennessä. Esimerkiksi VTT:n hankelistauksessa on jo nyt suunnitteilla tuulivoimakapasiteettia noin 4500 MW. 8 Kaikkia hankkeita ei ole edes julkistettu, joten on täysin realistista odottaa vähintäänkin 4000 MW toteutuvaksi vuoteen 2020 mennessä. Pientuulivoiman markkinoillepääsyä tulisi tukea. Pientuulivoiman rakentaminen lisää sähkömarkkinoiden kilpailua ja ehkäisee sähkön hinnannousua. Varsinkin suuremmat maatilat ja PK-yritykset voivat lisätä omaa energiatuotantoaan tuulivoimalla. Pientuulivoimaloiden lupakäytäntöihin ja ylimääräisen sähkön myymisestä verkkoon tulisi saada selkeät valtakunnalliset ohjeet. Esimerkiksi laki netottamisperiaatteesta, jossa kuluttaja saisi takaisin valtakunnan verkkoon toimittamansa sähkön veloituksetta, parantaisi pientuulivoiman kannattavuutta ja verkkoon pääsyä. Ydinvoiman lisärakentamiselle ei ole perusteita Strategian mukaan nykyisen hallituksen aikana tarvitaan periaatepäätös lisäydinvoiman rakentamisesta. Strategiassa olevat epärealistisen korkeat sähkönkulutusennusteet ja uusiutuvien energialähteiden aliarvioiminen luovat keinotekoisen tarpeen ydinvoiman lisärakentamiselle. Strategiaa varten tehdyt taustaselvitykset osoittavat, että energiatehokkuus ja uusiutuva riittävät eikä ydinvoimaa tarvita. Strategiassa tulee tarkastella vaihtoehtoa, jossa ydinvoimaa ei rakenneta ollenkaan. Strategian mukaan (s. 50) Suomeen ei rakenneta ydinvoimaa sähkön vientiä varten. Sähkökapasiteetin tarvetta tulee tarkastella energiatehokkuustoimet sekä teollisuuden rakennemuutos huomioiden. 3 VTT:n Satu Helynen ilmasto- ja energiastrategian ministerityöryhmä (strategia, s.119). 4 WWF (2007) Virtaa tulevaisuuteen. Suomen kestävän energiapolitiikan ratkaisumalleja ja niiden mahdollisuuksia. 5 Lampinen & Jokinen (2006) Suomen maatilojen energiantuotantopotentiaalit. Jyväskylän yliopisto, 6 Tuulivoima-alan toimittajat esitys: 7 VTT (2008) Satu Helynen esitys: 8 VTT Tuulivoimaloiden hankelistalla yhteensä tuulivoimakapasiteettia 4467 MW:

4 Mikäli sähköntuotantoa halutaan lisätä, täytyy se tehdä kokonaan uusiutuvilla energiantuotantomuodoilla ilman riskiä tuhansille tuleville sukupolville. Lisäydinvoimalla päästövähennyksiä ei saada ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta aikaiseksi tarpeeksi nopeasti verrattuna uusiutuvien energialähteiden lisäämiseen. Ydinvoiman koko elinkaaren aikaiset päästöt tuotettua energiayksikköä kohti ovat suuret verrattuna uusiutuviin energialähteisiin. Lisäksi Olkiluoto 3:n lupausten toteutuminen on selvitettävä ennen uusia ydinvoimapäätöksiä. Turpeen tukeminen tulee lopettaa Strategiassa esitetään turpeen syöttötariffin ja varastointituen jatkamista. Lisäksi turpeelta poistettiin edellisen hallituskauden aikana valmistevero. Turve on ilmaston kannalta kivihiiltäkin pahempi energiantuotantomuoto. Suomen IPCC-ryhmä on vahvistanut, että turpeen päästökerrointa ei ole tarvetta muuttaa. 9 EU:n uusiutuvien energialähteiden lisäämistä koskevassa RES-direktiivissä turvetta tai turpeesta valmistettua dieseliä ei määritelty uusiutuvaksi energialähteeksi. Turpeen tukeminen tulee lopettaa ja turve korvata uusiutuvalla bioenergialla. Jos turpeenpoltto korvattaisiin uusiutuvilla energiamuodoilla, Suomen energiantuotannon hiilidioksidipäästöt vähenisivät noin 20 prosenttia. 10 Turpeella tuotetulle lauhdevoimalle myönnetty syöttötariffi on esimerkki markkinoita vääristävästä ohjauskeinosta, joka suosii saastuttavaa teollisuutta ja heikentää uusiutuvien energialähteiden kilpailukykyä. Tutkimustulokset ovat osoittaneet, että turpeen nykyinen, kivihiiltäkin suurempi, päästökerroin on kohdallaan. Samalla kun turpeen energiankäyttöä vähennetään, tulee sen jäljelle jäävä käyttö rajata alueille, joissa haitalliset vaikutukset ilmastoon, luonnon monimuotoisuuteen, vesistöihin ja virkistyskäyttöön ovat mahdollisimman vähäisiä. Ensisijaisia kohteita ovat kunnostetut turvemaat ja suopellot. Vuoteen 2020 mennessä turpeen enegiakäytöstä tulee Suomessa luopua kokonaan. Suomen luonnonsuojeluliitto esittää, että hallituksen tulee valmistella exit-strategia, jolla turpeen energiankäytöstä voidaan Suomessa luopua. Syöttötariffit tulisi ulottaa myös puu- ja aurinkoenergialle Syöttötariffi eli takuuhintajärjestelmä tulee strategiassa ainakin tuulivoimalle ja biokaasulle. Syöttötariffien käyttöönottoa tulisi kiirehtiä ja sen piiriin tulisi ulottaa myös osin puu- 11 ja aurinkoenergia. Erityisesti metsä- ja muihin biomassapohjaisiin polttoaineisiin perustuva pienen kokoluokan CHP-tuotanto tulisi saada syötötariffin piiriin. Syöttötarifilla tuotettu lisäsähkö voi alentaa sähkön hintaa enemmän kuin tariffin käyttöönotto sitä nostaa, koska lisääntyneen sähköntuotannon takia markkinahinnat painuvat alaspäin. Puun syöttötariffi parantaisi myös sahojen kannattavuutta. Sen sijaan turpeen syöttötariffi tulee poistaa. 9 Suomen IPCC-ryhmän seminaari : Turpeen ilmastovaikutusten arviointi: 10 Turpeen energiakäytön haitat kysymyksiä ja vastauksia: 11 Mahdollisia rajauksia puun syöttötariffiin voisivat olla hakkuutähteet, maatalouden jätteet ja ruoaksi kelpaamattomat energiakasvit ja/tai kaikki uusiutuvalla biomassalla kaasutuskombivoimaloissa (BIGCC) tuotettu sähkö.

5 Windfall-maksun käyttöönottoa tulisi vauhdittaa Strategian mukaan valtioneuvosto arvioi erikseen windfall-voittojen tasaamismahdollisuudet ja tarpeet. Suomen neljä ydinvoimalaa keräävät vuosittain päästökaupan kautta tukiaisia 500 miljoonaa euroa. Päästökaupan hintatukea nauttii koko sähköntuotanto. Sähköyhtiöt saavat lähes kahden miljardin euron verran tukea nykyisillä päästöoikeuksien hinnoilla. 12 Suomen luonnonsuojeluliitto katsoo, että windfall-maksun käyttöönottoa kannattaisi vauhdittaa. Windfall-maksun avulla turvattaisiin lisävaroja esimerkiksi energiatehokkuushankkeisiin ja uusiutuvan energian investointituille. VATT:n tekemän tutkimuksen mukaan keskimäärin 75-95% päästöoikeuksien hinnan muutoksista siirtyy sähkön hintaan 13. Näin ollen esim euroa/tco2 päästöoikeuden hinnalla veron suuruus voisi olla euroa/mwh. Veron tuotto olisi siten noin miljoonaa euroa vuodessa. Tarvitaan ilmastolaki ja henkilökohtaiset päästökiintiöt Suomen luonnonsuojeluliitto esittää, että hallituksen strategian osana tarkasteltaisiin mahdollisuutta ottaa käyttöön ilmastolaki vuosittaisista 5 prosentin päästövähennyksistä. Viiden prosentin vuotuiset päästövähennykset riittäisivät 50 prosentin todennäköisyydellä pysymään kahden asteen tavoitteessa ja olemaan näin ilmastotieteen kanssa yhteensopivia (-38% 2020 ja -87% 2050). Valiokunnan lausuntoon tulisi kirjata: Strategian yhteydessä tulee selvittää, miten ilmastolaki käytännössä toimeenpannaan Suomessa" Ilmastolain avulla luotaisiin selkeä päästövähennyspolku elinkeinoelämälle, ja varmistettaisiin päästövähennysten toteutuminen yli hallituskausien. Valtioneuvoston kanslian selvitys 14 osoittaa, että ilmastolain säätämiselle ei ole ylitsepääsemättömiä esteitä. Ympäristöoikeudenmukaisuuden näkökulmasta jokaisella pitäisi olla yhtäläinen oikeus käyttää resursseja ja tuottaa päästöjä. Suomen luonnonsuojeluliitto esittää, että strategian yhteydessä selvitetään mahdollisuutta ottaa Suomessa käyttöön henkilökohtaiset päästökiintiöt. Jokaisella suomalaisella tulisi olla päästökiintiö, jonka kokoa voi säädellä oikeuksia myymällä/ostamalla. Erilaisia henkilökohtaisen päästökiintiöiden malleja on selvitetty esimerkiksi Iso-Britanniassa. Selvitysten mukaan ylitsepääsemättömiä teknisiä esteitä henkilökohtaisen päästökiintiön käyttöönottamiseksi ei ole. 15 Suomen luonnonsuojeluliitto esittää, että strategiassa määriteltäisiin ilmastovaikutuksiltaan kestävä sähkönkulutuksen taso henkilöä kohden. Kotitalouden henkilömäärän mukaisen tason 12 Päästökaupan tukiautomaatti nostaa ydinvoiman kannattavuutta (HS ) 13 Honkatukia, Mälkönen, Perrels (2006) Impacts of the European Emission Trade System on Finnish Wholesale Electricity Prices. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. Helsinki, E75BAF767E057BB 14 Selvitys Ison-Britannian ilmastolakiehdotuksesta ja alustava arvio vastaavan sääntelyn soveltuvuudesta Suomen oikeusjärjestelmään ( ) Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 16/ Selvityksiä ja lisätietoja Iso-Britanian henkilökohtaisesta päästökauppamallista:

6 ylittävästä osuudesta joutuisi maksamaan valtiolle maksun, jonka tuotto ohjattaisiin päästövähennystoimiin. Näin sähkönkulutuksen vähentämiselle luotaisiin selkeä kannustin. Liikenteessä mahdollisuus suurempiin päästövähennyksiin Liikenteessä on mahdollisuus suurempiin päästövähennyksiin. Suurten kaupunkien joukkoliikennetukea kannattaa korottaa, joukkoliikenteen arvonlisäveroa alentaa ja raideliikennettä lisätä. Lisäksi voitaisiin kokeilla maksutonta julkista liikennettä ja alentaa liikenteen kattonopeuksia. Ruuhkamaksu- ja tiemaksukokeilujen käyttöönottoa keskeisissä kaupungeissa ja liikenneväylillä tulisi nopeuttaa. Liikenteen hiilidioksidipäästöt saisivat olla vuonna 2020 enintään 10,9 miljoonaa tonnia. Nyt vuotuisat päästöt ovat noin 13 miljoonaa tonnia ja ilman uusia toimia niiden arvioidaan kasvavan vuoteen 2020 mennessä 13,9 miljoonaan tonniin. Näin ollen vähennystarve on vuonna 2020 noin 2,5-3 miljoonaa tonnia. Alla olevassa taulukossa (taulukko 1) on esitetty millä toimenpiteillä minkäkin suuruisiin päästövähennyksiin voidaan päästä. Taulukossa on liikennepoliittisessa selonteossa mukana ollut VTT:n arvio sekä Suomen luonnonsuojeluliiton arvio.

7 Taulukko 1 Esimerkkejä keinoista liikenteen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi Keino VTT Mt Suomen luonnonsuojeluliitto Mt Vuosittain noin 0,2 miljoonaa Tiukempia kaavamääräyksiä Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen 0,2 0,5 tonnia (0,5 miljoonaa tonnia) Joukkoliikenteen edistäminen Vuosittain noin 0,2 miljoonaa tonnia (raideliikenteen investointeja suosimalla) 0,2 - Raideliikenteen investoinnit (0,2 Mt) - Suurten kaupunkien joukkoliikennetuen korotus (0,1 Mt) - Joukkoliikenteen arvonlisäveron alennus (0,1 Mt) - Ilmainen joukkoliikenne pääkaupunkiseudulla (0,2Mt) 0,6 Biopolttoaineet Riippuen biopolttoaineiden elinkaaren aikaisten päästöjen määrästä (0,5-1,5 Mt vuodessa) 1,0 Riippuen biopolttoaineiden elinkaaren aikaisten päästöjen määrästä (0,5-1,5 Mt vuodessa) Noin 2 Mt vähenemä 2050 Noin 0,7 Mt vuoteen Ajoneuvoteknologian hyödyntäminen 0,7 mennessä 2020 mennessä 0,7 Mt vuodessa vuoteen Liikenteen hinnoittelu 0-1,4 Mt vuodessa 0, mennessä Noin 2 Mt vähenemä 2050 Noin 0,7 Mt vuoteen 2020 Vaikuttaminen asenteisiin 0,7 mennessä mennessä 1,0 0,7 0,7 0,7 Polttoaineveron korotus??? 0,0 0,1 Kattonopeuksien asettaminen??? 5 prosentin 0,0 päästövähennykset vuoteen 0, mennessä Autoveron neutraalitaso 130g/km??? 0,0 0,1 Työsuhdeautoilu??? 0,0 - Työsuhdeautoilun ja kilometrikorvausten tason lasku - Vapaan autoedun poistaminen - Ilmaisten autopaikkojen verotus Kevyen liikenteen edistäminen??? 0,0 - Kevyen liikenteen väylät - Kaupunkipyörät - Turvallisuus 0,1 - Pysäköinti, kuljettaminen julkisissa kulkuneuvoissa Yhteensä (Mt) vuonna ,5 5,3 Liikennesektorin tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan kansallisella tasolla voimakkaampaa taloudellista ohjausta ja vaikuttamista liikennetarpeen vähentymiseen mm. joukkoliikennettä kehittämällä ja lipputukea lisäämällä, sekä yhdyskuntasuunnittelun keinoin. Suomen luonnonsuojeluliitto katsookin, että suurten kaupunkien joukkoliikennetukea tulisi korottaa samalla kun joukkoliikenteen arvonlisäveroa tulisi laskea. Myös Pohjois-Suomessa pitkillä bussimatkoilla kokeiltua hintoja laskevaa vyöhykehinnoittelua kannattaa laajentaa muuhun linja-autoliikenteeseen. Lisäksi tulisi ottaa käyttöön ruuhkamaksu- ja tiemaksukokeilut keskeisissä kaupungeissa ja liikenneväylillä. 0,1

8 Joukkoliikenteen maksuttomuutta tai voimakkaita hinnan alennuksia eri kaupungeissa tulisi kokeilla. Joukkoliikenteen maksuttomuus esimerkiksi Helsingissä lisäisi julkisilla liikennevälineillä tehtyjä matkoja 30 prosenttia ja vähentäisi autoilua Helsingin keskustassa yhdeksän prosenttia. 16 Maarianhaminassa on saatu hyviä kokemuksia maksuttomasta joukkoliikenteestä. Suomen luonnonsuojeluliitto esittää myös tiukempien nopeusrajoitusten kokeilua. Kattonopeuksien kokeilu voitaisiin aloittaa pitämällä talvinopeusrajoitukset voimassa ympäri vuoden. Näin voitaisiin vähentää liikenteen hiilidioksidipäästöjä enemmän kuin on aiemmin arvioitu. Tampereen teknillisen yliopiston erikoistutkija Hanna Kalenoja tarkisti Tekesin Climtech-hankkeessa tehdyt arviot päästövähennyksistä. Kalenoja arvioi, että päästövähennykset olisivat yli kaksinkertaiset aiempaan arvioon verrattuna. Kattonopeuksilla saataisiin Suomen henkilöliikenteen vuotuisista päästöistä vähennettyä viitisen prosenttia. Vaikutus olisi moninkertainen verrattuna tähän mennessä päätettyihin biopolttoainetavoitteisiin. Suomen luonnonsuojeluliitto katsoo, että myös autoedun verottaminen ajoneuvon päästöjen mukaan sekä junaratojen kunnossapidon ja uusien ratojen määrärahan korotus olisivat omiaan edistämään liikennesektorilla tarvittavia päästövähennyksiä. Lisäksi Suomen luonnonsuojeluliitto esittää polttoaineveron korotusta nykytasosta 40 senttiä/litra. Auton hankintaveron on noustava jo nykyisillä keskivertoautoilla, ei laskettava. Autoveron neutraalitaso tulisi asettaa tasolle 130 g/km. Työsuhdeautoilun ja kilometrikorvausten taso olisi laskettava kustannuksia vastaavaksi. Vapaan autoedun poistaminen ja työnantajien tarjoamien ilmaisten autopaikkojen etuuden verotus tulisi myös ottaa käyttöön. Suomen luonnonsuojeluliitto esittää biokaasujakeluverkoston edistämistä esimerkiksi jakeluvelvoitelailla, jonka Ruotsi on ottanut käyttöön vuonna Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että suurten bensa-asemien on myytävä vähintään yhtä biopolttoainetta, esimerkiksi biokaasua. Liikenteen päästöjä voidaan vähentää myös parantamalla kevyen liikenteen väylien verkostoa ja kunnossapitoa sekä luomalla kattava kaupunkipyörien verkosto. Näin mahdollistettaisiin se, että yhä suurempi osa matkoista voitaisiin tehdä kevyttä liikennettä hyödyntäen. Mahdollistamalla myös pyörien pysäköinnin ja säilytyksen sekä kuljettamisen joukkoliikenteessä parannettaisiin tilannetta entisestään. Pyöräilyliikennettä edistetään myös parantamalla turvallisuutta esimerkiksi rajoittamalla moottoriliikenteen määrää ja alentamalla nopeuksia. Suomen luonnonsuojeluliitto esittää erillisen valtioneuvoston kevyen liikenteen strategian tekemistä kevyen liikenteen edellytysten parantamiseksi. Rakentamisessa ja maataloudessa mahdollisuus suurempiin päästövähennyksiin Rakentamisessa ja asumisessa on mahdollisuus voimakkaampiin päästövähennyksiin. Uusien rakennusten tulisi vuonna 2012 tyypistä riippuen kuluttaa % vähemmän energiaa kuin vuoden 2003 normien mukainen talo. Kaavaohjauksella rakennukset voidaan saada käyttämään 16 Strategista liikennesuunnittelua tekevä konsulttiyritys Strafica.

9 uusiutuvaa energiaa. Lisäksi tarvitaan käyttäjäkohtaiset sähkön-, lämmön- ja vedenkulutuksen mittarit. Maataloudessa on useita päästöjen vähennysmahdollisuuksia liittyen elintarvikkeiden kulutukseen. Paljon kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttaville elintarvikkeille, kuten lihalle, juustolle ja talvella kasvatetuille kasvihuonevihanneksille, tulisi asettaa erillinen haittavero tupakan ja alkoholin tapaan. Ruuan ALV tulisi porrastaa ympäristövaikutusten mukaan ja pakkauksiin tulisi saada ilmastomerkinnät. Jätteen hävittämitarkoituksessa tehtävää polttoa ei tule edistää. Jätteen hävittämitarkoituksessa tehtävää polttoa ei tule edistää. Energiahyödyntäminen on perusteltua vain poikkeustapauksissa, jos se on ilmaston ja muiden ympäristötavoitteiden kannalta perusteltua. Tällöinkin jätteen energiahyödyntämisen tulee perustua sähkön ja lämmön yhteistuotantoon sekä korvata paikkakunnan kokonaisratkaisussa fossiilista energiaa. Jätteenpolttolaitokset tulisi saada päästökaupan piiriin tai asettaa niille kansallinen vero (esim. 60 e/t). Edullisin jäte on syntymätön jäte. Jätteenpolton sijaan kannattaa kiinnittää huomiota jätteen synnyn ehkäisyyn esimerkiksi ottamalla käyttöön luonnonvaraveroja. Lisäksi voidaan tehostaa biojätteen erilliskeräystä ja biokaasulaitosten ja kaatopaikkakaasujen hyödyntämistä. Maataloustuotannossa syntyvä biojäte on hyödynnettävä biokaasuna eikä poltettavana energiajätteenä. Muita asioita Vuotoksen ja Kollajan osalta asia on loppuun käsitelty. Luonnon monimuotoisuudelle tuhoisia allashankkeita ei pidä toteuttaa. EU:n liikenteen biopolttoainetta koskeva 10 prosentin tavoite tulee toteuttaa kotimaisilla jäte- ja sivuvirtaresursseilla sekä uusiutuvista energialähteistä tuotetulla sähköllä. Suomen luonnonsuojeluliitto pitää ongelmallisena, että strategian valmistelussa ministerityöryhmä kuuli tutkimuslaitosten lisäksi vain metsäteollisuuden ja isojen energiayhtiöiden näkemyksiä. Sen sijaan energiatehokkuustoimijoita, uusiutuvia energialähteitä edistäviä tahoja tai ympäristöjärjestöjä ei strategiaa laadittaessa ministerityöryhmä noteerannut. Suomen luonnonsuojeluliitto ry. Eero Yrjö-Koskinen toiminnanjohtaja Lisätietoja: Ilmastovastaava Leo Stranius Suomen luonnonsuojeluliitto ry

10 LIITE Strategiassa esitetyt ja tunnistetut uusiutuvien energialähteiden lisäämismahdollisuudet Energialähde (TWh) Strategian tavoite VTT:n arvio 17 (TWh) (TWh) Vesivoima 2,7 1-2 Kierrätyspolttoaineet ja 1,6 4 biokaasut Metsähake 13, Puun pienkäyttö, pelletit2, ja peltobiomassat, hake kiinteistöissä, maatalouden jätteet, energiakasvit Lämpöpumput 2,6 2-5 Tuulivoima 5,9 10 Aurinkolämpö 0 0,5 Yhteensä 28,9 (TWh) 34,5-54,5 (TWh) 17 (1) VTT:n Satu Helynen ilmasto- ja energiastrategian ministerityöryhmä (strategia, s.119)