Vahtikorva 3/2012 1/2013. Hormonien vaikutus käyttäytymiseen Liikunnalla lisää hyvinvointia. Miten ylläpitää koiran terveyttä?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vahtikorva 3/2012 1/2013. Hormonien vaikutus käyttäytymiseen Liikunnalla lisää hyvinvointia. Miten ylläpitää koiran terveyttä?"

Transkriptio

1 Vahtikorva 3/2012 1/2013 Hormonien vaikutus käyttäytymiseen Liikunnalla lisää hyvinvointia Miten ylläpitää koiran terveyttä? 1

2 Yhdistys Hallituksen varapuheenjohtaja ja puheenjohtaja seuraavaan vuosikokoukseen asti Kristiina Torp puh Hallituksen jäsenet Tiina Korhonen Kirsi Koskelin Katriina Mähönen Tuovi Palosaari Hallituksen varajäsenet Anni Kauppinen Leena Pasanen Kuulo- ja tukikoirakouluttaja Miia Kantinkoski Vapaaehtoistyön koordinaattori ja hallituksen sihteeri Tuuli Mähönen puh Sisällysluettelo Vahtikorva 3/2012, 1/2013 Haluatko olla mukana tekemässä hyvää? Ota yhteyttä sähköpostitse: Voit tukea kuulo- ja tukikoiratoimintaa myös lahjoituksin. Pienikin summa auttaa! Suorat lahjoitukset voi osoittaa Suomen kuulo- ja tukikoirat ry:n pankkitilille: IBAN FI , BIC: NDEAFIHH. Lisätietokenttään teksti: Lahjoitus. Lisätietoja kuulo- ja tukikoiratoiminnasta ja Suomen kuulo- ja tukikoirat ry:stä saat kouluttajalta tai vapaaehtoistyön koordinaattorilta (yhteystiedot vieressä). Yhdistyksen toiminta-ajatus Suomen kuulo- ja tukikoirat ry suunnittelee, kehittää ja toteuttaa kuulo- ja tukikoirien koulutusta ja tiedottaa toiminnastaan. Yhdistys toimii verkostona, johon kuuluvat kaikki kuulo- ja tukikoirien koulutukseen osallistuvat ihmiset, kuulo- ja tukikoirien käyttäjät, muut yhteistyötahot sekä tukijat. Suomen kuulo- ja tukikoirat ry:llä on nykyisin myös oma Facebook-sivu, joka löytyy yhdistyksen nimellä. Tervehdys kaikille! Kesä on jo kaukana takana ja syksyn jälkeen on siirrytty jo talven puolelle. Toivon, että jokaisella on hyviä ja lämpöisiä muistoja kesästä, joita voi talven mittaan muistella. Itselläni myös jokaisen syksyn alkuun kuuluva kalareissu on takana. Ilmat oli kylmiä ja kuhat syvällä. Mitäpä tässä muuta kuin seuraavaa reissua odotellessa teroitellaan koukkuja. Kesän jälkeen aloitettiin toiminta-avustushakemuksen valmistelu ja sen myötä myös ensi vuoden toimintasuunnitelman laatiminen. Tavoitteita on paljon, mutta myös juhlan aihetta. Vuosi 2013 on yhdistyksen 20. toimintavuosi! Olisipa hauskaa sukeltaa jo juhlahumuun, mutta maltetaan vielä hetki. Yksi tavoite on saada kirjoitettua yhdistyksen historiikki ja siihen pyydänkin kaikkien apua. Jos mieleesi tulee jotakin mikä on yhdistyksestä syytä tallentaa tuleville sukupolville, esimerkiksi valokuvia tai pieniä juttuja vuosien varrelta, laitathan ne tulemaan puheenjohtajalle tai lehden toimitukseen Nyt pieniltä tuntuvat jutut ovat varmasti tärkeitä seuraaville yhdistyksen historiaan tutustuville sukupolville. 20 vuotta on pitkä polku, jonka vaiheista ainakin itse haluaisin kuulla enemmän. Toiminta-avustushakemus jätettiin RAY:lle määräajassa, mutta ensimmäistä kertaa käytössä olevan verkkopalvelun kautta. Sähköinen asiointi vaikutti toimivalta ja ainakin kaikkien dokumenttien hallinta on sähköisesti kätevää. Pidetäänpä peukkuja, niin että avustuspäätös on yhdistyksen kannalta myönteinen. Nyt toivomme tulevaan toimintaan mukaan myös uusia vapaaehtoisia ja kevään vuosikokouksessa vapautuu jälleen paikkoja myös hallitukseen. Tervetuloa mukaan! Syksyn koulutusviikonloppu pidettiin mukavissa merkeissä Pirkkalan Kivirannassa. Koulutusviikonlopun kuulumisista sisäsivuilla lisää samoin kuin muista syksyn tulevista tapahtumista. Kaiken kiireen ja vilskeen keskellä olisi hyvä muistaa huolehtia itsestään. Vähän niin kuin lentokoneessa neuvotaan laittamaan happimaski ensin itselle, sitten vasta autettavalle. Kun oma hyvinvointi on kunnossa, jaksaa tukea myös toisia. Take a break niin kuin amerikkalainen sanoo eli varsin vapaasti käännettynä tauota tai jarruta, kumpi vaan, kunhan sen teet. Ainakin silloin tällöin. Voi hyvin Ylöjärveltä toivottaa Leena Toimitus: Leena Aaltonen ei enää toimi yhdistyksen puheenjohtajana. Hänen tehtäviään hoitaa toistaiseksi Kristiina Torp. Puheenjohtajan kuulumiset. 3 Hei sinä - jäsenelle. 4 Koiran terveydenhoito. 6 Liikunnalla hyvää koiralle. 8 Hormonien vaikutus käyttäytymiseen. 14 Kivirannan koulutusviikonloppu. 21 Työkyvyn ylläpito koiralla. 25 Milon mietteitä ulkomailta. 26 Uudet ääniapulaiset. 30 Vahtikorvan levikki 150 Toimituskunta: Katriina Mähönen, Kirsi Koskelin, Tuovi Palosaari Taitto: Taide Milou, Milla Koivunen Etukannen kuva Teemu Kapanen Takakannen kuva Timo Huhtala kuva: Kari Suoja 2 3

3 Hei sinä Suomen kuulo- ja tukikoirat ry:n jäsen! ELÄINKIRJAT Tänä vuonna tulee kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun Kuulokoirayhdistys ry perustettiin. Kahdessa vuosikymmenessä on yhdistys ehtinyt kokea paljon, suurimpana muutoksena varmastikin parin vuoden takainen laajeneminen ja nimenvaihdos Suomen kuulo- ja tukikoirat ry:hyn. Kiitos kaikille jäsenille, niin vasta liittyneille kuin konkareillekin, teidän ansiostanne yhdistys on toiminut jo kaksi vuosikymmentä! Juhlavuosi tulee näkymään yhdistyksen toiminnassa monin eri tavoin. Suunnitteilla on esimerkiksi yhdistyksen 20-vuotisjuhla. Juhlavuoden järjestämiseen voivat tulla mukaan kaikki aiheesta kiinnostuneet. Otathan yhteyttä mikäli haluat olla mukana järjestelyissä! Voit olla mukana aktiivisesti myös arjessa Suomen kuulo- ja tukikoirat ry:ssä päätösvalta yhdistyksen asioista on sen jäsenillä, mutta toimintaa ohjaa jäsenten vuosikokouksessa valitsema hallitus. Hallituksen jäsenet valitaan vuosikokouksessa kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Ensi helmikuun kokouksessa on jälleen hallituspaikkoja täytettävänä. Hallituksen alaisuudessa toimii kuusi työryhmää: talous- ja työsuhdetyöryhmä, koulutustyöryhmä, valintatyöryhmä, tiedotus- ja markkinointityöryhmä, testaustyöryhmä ja vapaaehtoistyön työryhmä. Työryhmien toimintaan voi tulla mukaan ympäri vuoden kaikki joilla on kiinnostusta toimia Suomen kuulo- ja tukikoirat ry:ssä! Tutustu myös kimppatilaushintoihin: Juhlavuoden 2013 toimintaa suunnittelemaan kootaan myös juhlatyöryhmä johon etsitään jäseniä juuri nyt! Mikäli haluat osallistua juhlavuoden tapahtumien, julkaisujen ja muun toiminnan ideointiin ja toteutukseen, otathan mahdollisimman pian yhteyttä joko sähköpostitse: tai puhelimitse: , ja kerrot missä voisit meitä auttaa. Kaikki apu on tervetullutta! 4 5

4 Puruluu päivässä pitää eläinlääkärin loitolla, vai pitääkö? Kuva ja teksti Kristiina Torp Oman koiran säännöllinen terveydenhoito on paras mahdollinen tapa paitsi suojella lemmikkiä tarpeettomalta kärsimykseltä, myös välttää turhia eläinlääkärireissuja. Koiran perushuoltoon kuuluu monenlaista, ja esimerkiksi rokotuksista melkein kaikki koiranomistajat pitävät huolen. Hyvälaatuinen, koiralle suunniteltu ravinto sekä monipuolinen liikunta ovat koiran terveyden perusta. Lisäksi koiran perusterveydenhoitoon kuuluu mm. turkinhoito, kynsienleikkaus ja hampaiden harjaus. Erilaisten hoitotoimenpiteiden tarve riippuu huomattavasti sekä rodusta että yksilöstä. Kaikkein tavallisimpia tapaturmia (kuten purema- ja tassuhaavoja, käärmeenpuremia ja myrkytyksiä) kannattaa ajatella etukäteen, jotta niistä ainakin osa voidaan välttää. Sopivassa suhteessa ruokaa ja liikuntaa Teollisten koiranruokien kehittymisen myötä tavallisin koiran ravitsemuksellinen ongelma on lihavuus. Koiran energiantarve on yksilöllinen ja ainoa tapa tietää, saako koira sopivasti ruokaa, on sen kylkiluiden tunnusteleminen. Hyvä nyrkkisääntö on, että kylkiluiden kuuluisi tuntua suurin piirtein samalta kuin kämmenselän luut omassa kädessä. Ylipaino altistaa koiran monenlaisille terveysongelmille sekä pahentaa useiden sairauksien, kuten nivelrikon ja sydänsairauksien, oireita. Moni koira oireilee vääränlaista ruokavaliota tai niukkaa liikunnan määrää toistuvien anaalirauhastulehdusten kautta. Koostumukseltaan oikea uloste sekä runsas liikunta auttavat anaalirauhaseritteen poistumista. Kun erite jää anaalisäkkeihin seisomaan, ne tulehtuvat, eritteen poistuminen vaikeutuu entisestään ja lopputuloksena voi olla jopa anaalisäkin puhkeaminen eli niin sanottu fisteli. Osa koirista on niin herkkiä, että muutaman päivän notkahdus liikunnan määrässä, esimerkiksi kovien pakkasten tai omistajan flunssan vuoksi, aiheuttaa niille anaalirauhastulehduksen. Anaalirauhaseritteen poistumista voi kotona tarvittaessa yrittää edistää huuhtelemalla koiran hännänalusta lämpimällä vedellä päivittäin 5 10 minuutin ajan. Koiraa on karvoihin katsominen Minkä pentuna oppii, sen vanhana taitaa Silmät kirkkaana ja korvat höröllä Puhdas ja takuton turkki on jokaisen koiran oikeus. Likainen turkki ei suojaa säältä samalla tavalla kuin puhdas. Likaisen turkin alla ihokin on likainen ja alttiimpi erilaisille tulehduksille. Koiran peseminen vain pesemisen vuoksi ei kuitenkaan kannata, sillä koiran iho kuivuu herkästi liikaa. Koiran turkin laadulle sopiva harjaaminen ylläpitää pintaverenkiertoa ja toimii samalla kevythierontana. Takkuisen karvan alla iho hautuu ja käveleminen takut kainaloissa tai taipeissa voi olla suorastaan kivuliasta. Jos turkin laatu tai määrä tekee sen hoidosta kohtuuttoman työlästä, on karvojen ajelu hyvä ratkaisu. Kylmillä keleillä ajeltu koira täytyy tietenkin muistaa pukea ulkoilua varten. Paksu ja pitkä turkki on tärkeää kuivata huolellisesti pesun ja uimisen jälkeen. Kylmällä ilmalla märässä turkissa ulkoilu voi vilustuttaa koiran. Lämpimillä säillä ihon jääminen hautumaan märän turkin alle taas altistaa märkäiselle ihotulehdukselle, hot spotille. Kynsien leikkaaminen on monelle koiralle vaikea paikka ja niinpä leikkuuvälit venyvät helposti ja kynnet pääsevät kasvamaan. Aikuinenkin koira kannattaa kuitenkin totuttaa säännölliseen kynsien leikkaamiseen, sillä liian pitkät kynnet muuttavat tassun asentoa. Kannuskynsi saattaa jopa kasvaa ympyrän muotoiseksi ja alkaa painamaan kannusvarvasta. Pitkiksi kasvaneet kynnet ovat myös herkemmät repeämään ja katkeamaan kuin lyhyeksi leikatut. Erityisesti pienillä koirilla esiintyy runsaasti hammaskiveä ja sen aiheuttamaa hampaan kiinnityskudoksen tulehdusta, parodontiittia. Näiden seurauksena koiran verenkiertoon menee jokaisella puraisulla bakteereita. Pahimmassa tapauksessa hammaskivi voi altistaa koiran monenlaisille tulehduksille ja hampaat saattavat pudota suusta itsestään. Ainoa merkittävästi Joidenkin koirien silmät ovat syystä tai toisesta alttiit tulehtumaan tai rähmimään. Jos tietää oman koiransa silmien tulehtuvan helposti, niitä kannattaa ennaltaehkäisevästi huuhdella apteekista ilman reseptiä saatavalla keittosuolaliuoksella. Esimerkiksi pahimpaan katupölyaikaan ja siitepölykaudella voi silmien huuhtelu olla tarpeen. Korvanlehden ja korvakäytävän rakenne sekä karvanlaatu vaikuttavat koiran alttiuteen saada korvatulehduksia. Myös erilaiset sairaudet, kuten allergiat ja kilpirauhasen vajaatoiminta saattavat olla korvatulehdusten taustalla. Korvien puhdistus koirille tarkoitetulla korvapuhdisteella aina, kun niissä näkyy eritettä, on oiva keino korvatulehdusten välttämiseen. Vanupuikkoja ei saa työntää korvaan, vaan korvakäytävä huuhdellaan korvapuhdisteella ja koira ravistaa mahdollisen eritteen ulos puhdisteen mukana. hammaskiven muodostumista estävä konsti on hampaiden päivittäinen harjaus. Mikäli hammaskiveä on silti päässyt muodostumaan, eläinlääkäri poistaa sen ultraäänilaitteen avulla nukutuksessa. 6 7

5 LIIKUNNALLA HYVÄÄ KOIRALLE VAALI TERVEYTTÄ! Tiina Korhonen/ koirahieroja Koiran hyvään arkeen tarvitaan oikeassa suhteessa ja oikeassa määrin monia arkisia asioita ja toimia koiran aktiivisuuden mukaan. Aktiivisuuteen vaikuttavat koiran ikä, rotu, rakenne ja kunto. Erityisesti työtehtäviin koulutetun koiran fyysisen ja psyykkisen terveydentilan tulee olla hyvässä kunnossa. Sairauksien ja kiputilojen ennaltaehkäiseminen on aina järkevämpää kuin niiden hoito ja niistä toipuminen. Hyvässä kunnossa olevat keho ja mieli pystyvät käsittelemään ja vastustamaan ulkoa tulevia ärsykkeitä. Kun oppii huomioimaan muutokset koiransa käytöksessä, liikkumisessa, ruokailussa ja ihon lämpötilassa, voi reagoida vaivoihin jo varhaisessa vaiheessa ja paraneminen voi alkaa heti. Siksi on tärkeää tietää ja tuntea koiransa normaali fyysinen ja psyykkinen tila. KOIRAN KOKONAISVALTAISEEN HYVINVOINTIIN VAIKUTTAVAT kuva Tiina Korhonen PÄIVITTÄINEN HOITO JA KOHTELU taa ottaa se huomioon pienentämällä koiran aterioita. LIIKUNTA JA RIITTÄVÄ LEPO On tärkeää tuntea koiransa ja oppia tietämään esimerkiksi kuinka paljon ja milloin se venyttelee normaalisti. Vaikuttavatko siihen harrastukset tai liikunnan määrä ja laatu? Jos huomaa koiransa yhtäkkiä venyttelevän enemmän tai lopettavan vaikka takapään venyttelyn, on aiheellista viedä koira koirahierojan, eläinfysioterapeutin tai eläinlääkärin vastaanotolle tilanteen mukaan. Kun koira alkaa ilman tapaturmaa ontua tai liikkua jäykästi, voi syynä olla lihaskireys, joka on jatkunut jo pitkään. Lihaskireyksiä aiheuttavat niin fyysiset kuin psyykkisetkin rasitukset, mutta yhtä lailla niitä voi aiheuttaa liian vähäinen liikunta ja virikkeet. On tärkeää löytää tasapaino liikuntaan ja tapoja purkaa kehon kuormitusta, sillä koira kokee lihasjännitykset kipuna. Kivuliaan koiran käytös voi muuttua aggressiiviseksi, stressaantuneeksi tai ärsyyntyneeksi. Fyysisiä merkkejä ovat muun muassa ontuminen, kosketuksen välttäminen tai vetäytyminen seurasta. Aikuinenkin koira nukkuu enemmän kuin ihminen. Se tarvitsee unta jopa 15 tuntia päivässä. Erityisesti lapsiperheissä aikuisten täytyy kiinnittää koiran riittävään unen määrään huomiota ja järjestää koiralle mahdollisuus lepoon. Levossa koira käsittelee oppimaansa ja palautuu fyysisistä suorituksista. Puutteet unen määrässä saattavat johtaa samanlaisiin oireisiin kuin fyysinenkin kipu. HYVÄT VARUSTEET Ulkoilutusvälineet tulee sovittaa ja valita kullekin koiralle yksilökohtaisesti. Näin löydetään yksilöllisesti istuvat ja sopivat varusteet, jotka eivät aiheuta muutoksia turkissa ja ihossa eivätkä sen alla. Vääränlaiset ja huonosti istuvat varusteet aiheuttavat osaltaan lihasjännityksiä ja saattavat jopa estää koiran luonnolliset liikeradat. Varusteiden valintaan kannattaa varata aikaa ja rahaakin halvalla harvoin saa hyvää. Korkealaatuiset varusteet kestävät kauemmin, vaikka eivät ikuisia olekaan. Pehmeä italialainen nahka kuristavan pannan päällysmateriaalina ei ole hyvä valinta. Suosi riittävän leveitä ja pehmustettuja välineitä. Kankaiset varusteet on helppo pitää pesemällä puhtaina, nahkaisten ikää Lihasjännitysten ja kipujen aiheuttajia ovat muun muassa koiriin kohdistuvat suorituspaineet ja niistä aiheutuva stressi. Monet kiputilat aiheutuvat taluttimesta nykimisestä tai siitä, että antaa koiran vetää. Taustatekijät voivat vaikuttaa vuosia, kunnes poikkeuksellinen rasitus, epätavallinen työsuoritus tai jopa lievä infektio voi laukaista kiputilan. Myös ikä tuo mukanaan vaivoja, joiden puhkeamista voi lykätä hyvällä kunnolla ja ennakoivalla lihashuollolla. TERVEELLINEN RAVINTO Ottamatta kantaa teollisen kotiruuan tai raakaruokinnan paremmuuteen on tärkeää syöttää koiralleen ravintoa, jolla se voi kokonaisvaltaisesti hyvin. Hyvätasoisesta ravinnosta kertovat koiran fyysinen (erityisesti korvat, iho, turkki, uloste) sekä psyykkinen terveydentila. Paras mittari on koira itse terve koira on mielellään menossa mukana, mutta osaa myös rauhoittua tarpeen tullen. Ylipaino-ongelma on monen nykykoiran riesa, joka vaikuttaa terveyteen ja elinikään. Painoa voi tarkkailla ilman vaakaa tunnustelemalla koiran kylkiä, joiden pitää tuntua nahan alla selvästi, muttei liian terävänä. Täytyy muistaa, että koulutusmakupalat ovat myös ruokaa jos kouluttaa paljon, kannat- 8 9 kuva Juha Paulavuo

6 NÄIN AKTIVOIT LIHAKSIA JA PARANNAT LIHASKUNTOA KOTIKONSTEIN kuva Tiina Korhonen pidennetään rasvaamalla niitä säännöllisesti. AKTIVOINTI JA VIRIKKEET Aikuinenkin koira nauttii uusien temppujen opettelusta ja vanhojen temppujen kertaamisesta ja vaikeuttamisesta. Se aktivoi koiran mieltä ja lisää yhteistyön iloa ihmisen ja koiran välillä. Pentuaikana muistutetaan uusiin paikkoihin, asioihin ja ihmisiin tutustumisen tärkeydestä. Ei pidä kuitenkaan unohtaa koiran luontaista uteliaisuutta, joka jatkuu läpi elämän! Aikuiselle koiralle voi tarjota mukavia hetkiä ja retkiä uusien asioiden parissa. Virikkeet kasvattavat koiran itsetuntoa ja näin se on rennompi uusissa tilanteissa. Aktivointi ja virikkeet laittavat koiran aivot toimintaan ja se kuluttaa moninkertaisen energiamäärän liikuntaan verrattuna. HIERONTA JA MUUt KÄSITTELY- HOIDOT Lihasjännityksistä voi kärsiä jokainen koira kokoon tai aktiivisuustasoon katsomatta. Hieronta on kokonaisvaltainen hoitomuoto, joka vaikuttaa ihoon, lihaksistoon, hermostoon ja verisuonistoon. Se lisää verenkiertoa ja saa lihakset mukautuvimmiksi ja notkeimmiksi. Hierontakäsittely vapauttaa hormoneja, jotka tekevät koirasta rauhallisemman ja tasapainoisemman. Koirahieronnan vaikutus ennaltaehkäisevänä hoitona on kiistaton. Säännöllisesti hierottuna koiran lihaskunto tulee kartoitettua ja mahdollisiin jännityksiin voidaan puuttua jo alkuvaiheessa. Kun koira on jo nuoresta pitäen tottunut hierontaan, voidaan sen vanhuuspäivien laatua parantaa paremmalla lihaskunnolla. Liikunta erilaisissa maastoissa: Vapaana tai pitkässä liinassa liikkuminen vaihtelevassa maastossa. Marjastaessa ja sienestäessä huomaa, kuinka koirat liikkuvat luonnollisesti ne pyrähtelevät, pysähtyvät haistelemaan ja maistelemaan, jolkottavat ja käyvät makoilemaan. Kahlaaminen vedessä veden vastus teettää lisää töitä kaikkialla lihaksistossa. Uiminen kaikki raajat joutuvat toimimaan ja selkää aktivioidaan tasaisesti. Kaikki koirat eivät osaa syntymälahjanaan uida, ainakaan hyvin. Taito kannattaa opetella kelluntaliivien avulla ja mieluummin ilman lelujen heittämistä. Lelujen, keppien ja pallojen heittäminen onkin monelle koiralle kuivallakin maalla liian kiihdyttävää ja silloin stressin vaikutukset kehossa kumoavat liikunnan hyödyt. Veteen heitetty esine on ainoa, mikä koiran mielessä on ja varsinaista uimisen oppimista ei tapahdu. Silloin tulee helposti nopeita syöksähdyksiä esineen perään ja se lisää onnettomuuden riskiä tai laiturilta putoaminen uimakammoa. Yhdessä veteen meno ja siellä liikkuminen on hyvä opetella rauhallisesti ajan kanssa. Etelä-Suomessa Helsingissä ja Hyvinkäällä ja pohjoisemmassa ainakin Oulussa on koirauimalat, joita kannattaa käyttää hyväksi, kun luonnonvesissä uiminen on kovin lyhyen sesongin huvia, ainakin ihmisen osalta. Hiekkakuopilla ja muussa mäkisessä maastossa tarpominen vahvistaa ylös mennessä takapään lihaksia ja alas tullessa etupään lihaksia. Heinikossa tai lumihangessa kulkeminen on kuin matalassa vedessä kahlaamista. Koira nostaa raajojaan tehokkaammin ja alusta tarjoaa pienen vastuksen etenemiseen. Tällainen liikkuminen on hyvä tehdä käynnissä tai ravissa, mikä kuormittaa kehoa tasaisemmin kuin laukka. Harjoitukset kuva Tiina Korhonen Koiratanssissa opetellaan seuraamista ja tekemään erilaisia pyörähdyksiä ohjaajan molemmilla puolilla. Liikkeitä tehdään tasapuolisesti molempiin suuntiin ja voidaan opetella yksilöllisesti kullekin koiralle sopivia liikkeitä. Peruuttaminen ja takajalkojen liikuttaminen sivusuunnassa vahvistavat selkälihaksia. Jo pienestä määrästä opeteltuja liikkeitä ja pyörähdyksiä sekä seuraamisesta ja hypyistä on helppo koota musiikin tahdissa etenevä koreografia. Tikapuukävely on helppo ja mukava tapa aktivoida koiraa ja sen lihaksistoa. Maahan kaadettujen tikapuiden puolien väliin asetetaan makupalat ja opetetaan koira etenemään rauhallisesti tikapuiden päästä päähän vähentäen makupaloja matkan varrella. Tämä harjoittelu parantaa ravia, koordinaatiota ja ryhtiä. Koiralle kannattaa opettaa temppuja, joiden avulla venytetään ja lisätään selän liikkuvuutta. Sellaisia ovat esimerkiksi käveleminen kahdeksikkoa jalkojen välissä, lattialla kieriminen selän yli molempiin suuntiin ja etujalat ilmassa istuminen. Näitä temppuja tehtäessä täytyy ottaa huomioon, haluaako tai pystyykö koira niitä tekemään. Täytyy myös panostaa siihen, että liikkeet tehdään ennemminkin rauhassa ja tarkasti kuin vauhdikkaasti. Seisominen ja istuminen uimapatjalla tai paksulla vaahtomuovipatjalla vahvistaa syviä lihaksia. Syvien lihasten aktivoiminen rentouttaa myös pinnallisia, suuria lihaksia

7 räs kiireinen ihminen joutuu matkallaan Italiaan tilanteeseen, jossa hän joutuu odottamaan, ja tällöin hän tajuaa, että sellaisia lahjaksi saatuja hetkiä kannattaa arvostaa ja niistä nauttia. Hän saa kuulla italialaisesta kreivistä, elämän nautiskelijasta, jonka salaisuuden nyt kerron. Kreivi ei koskaan lähtenyt ulos panematta oikeaan taskuunsa kourallisen papuja. Ei pureskellakseen niitä, vaan voidakseen siten tietoisemmin havaita päivän hyvät hetket ja laskea ne paremmin. Kokiessaan jonkin pienen positiivisen asian esimerkiksi mukavan rupatteluhetken kadulla, naisen naurun, herkullisen aterian, hienon sikarin, varjoisan paikan keskipäivän kuumuudessa, lasillisen hyvää viiniä kokiessaan mitä tahansa, mikä ilahdutti mieltä, hän siirsi yhden pavun takintaskusta toiseen, joskus jopa kaksi tai kolme papua. Iltaisin hän sitten istui kotona ja laski pavut vasemmasta takintaskustaan. Nämä hetket olivat hänelle juhlaa. Hän muisteli, kuinka paljon hyvää hän sinä päivänä oli saanut kokea, ja iloitsi siitä. Ja jopa sellaisena iltana, kun hän saattoi laskea vain yhden pavun, päivä oli onnistunut oli kannattanut elää! Tässäpä meille oiva ohje arkeen: Huomaa pienet onnen ja ilon hetket ja nauti niistä. Carpe diem tartu hetkeen! 25 kg MEDIUM 11 kg ROYAL CANIN SAS All Rights Reserved. Credit photo : Duhayer - 11/ KOIRAT KG (aikuispaino) Ravintoa kaikkiin elämänvaiheisiin. LÄMMIN KIITOS YLLÄTYSONNITTELUISTA VAHTIKORVASSA 2/2012! Tuli monta papua vasempaan taskuun ajattelee Anni INNOVAATIOITA KESKIKOKOISILLE KOIRILLE Health Nutrition. Kunnossa läpi elämän. Royal Canin tarjoaa nyt entistäkin tarkempaa ravitsemusta keskikokoisille koirille. MEDIUM Adult 7+ sisältää runsaasti antioksidantteja ehkäisemään ikääntymisen ensi vaikutuksia 7 vuoden iästä alkaen. MEDIUM Ageing 10+ on täydennetty lykopeenillä ja välttämättömillä rasvahapoilla, jotka tukevat koiraa ikääntymisen myöhemmässä vaiheessa 10 vuodesta eteenpäin. MEDIUM-tuotesarja sisältää nyt 9 erilaista ravitsemuksellista ratkaisua, jotka auttavat koiraa säilymään hyväkuntoisena kaikissa eri elämänvaiheissa royalcanin.fi

8 Hormonien vaikutus koiran käyttäytymiseen Teksti Tuovi Palosaari kuvat Tuulia Burgherr Maanantaina pääsin kuuntelemaan mielenkiintoista luentoa Amiedussa, Helsingin Pitäjänmäessä. Luennoitsija Tuulia Burgherrin aiheena oli hormonien vaikutus koiran käyttäytymiseen. Tuulia on eläinlääkäri, joka on väitellyt tohtoriksi steriloitujen narttujen virtsanpidätysongelmista. Hän on myös suorittanut lemmikkieläinten käyttäytymistieteen opintokokonaisuuden Southamptonin yliopistossa. Luentoa kuuntelemaan oli tullut eläinlääkäreitä, klinikkahoitajia, eläintenkouluttajia, eläintenkouluttajiksi opiskelevia ja monia muita asiasta kiinnostuneita. Hormoneja, hormoneja Tuulia aloitti luennon kertaamalla mitä hormonit ovat. Listasta löytyi tuttuja nimiä kuten estrogeeni, testosteroni, kortisoli ja insuliini. Hormonien vaikutus koiran käyttäytymiseen ei aiheena ole yksinkertainen, mutta Tuulia oli saanut yksinkertaistettua esitystä sopivasti niin, että asiasta sai kiinni ilman lääkärin tai eläinlääkärin koulutustakin. Kuulimme, että kaikki alkaa aivoista, hypotalamuksesta, joka kuuluu hermostoon, mutta tuottaa hormoneja (CRH, TRH, GnRH). Hypotalamuksesta kotoisin olevat hormonit aktivoivat aivolisäkkeen tuottamaan omia hormonejaan (ACTH, TSH, FSH, LH) ja tämä taas aktivoi toisia hormonien tuottajia, kuten kilpirauhasta (T4,T3), lisämunuaisen kuorta (kortisoli), lisämunuaisen ydintä (noradrenaliini, adrenaliini), MitŠ ovat hormoonit? Autonominen hermosto Hypotalamus AivolisŠke Kohdesolu reaktio munasarjoja (estrogeeni, progesteroni), kiveksiä (testosteroni) ja haimaa (insuliini). Siihen kuinka paljon kukin taso hormoneja tuottaa vaikuttaa myös ns. negatiivinen palaute eli kohdesolun palaute. Kun kohdesolu lähettää viestiä: kaikki on taas kunnossa hormonin eritys vähenee. Aina tämä palautejärjestelmä ei toimi ja silloin voi ilmetä muitakin häiriöitä. Hormonit vaikuttavat toisiinsa. Koiran elimistössä jyllää. SŠŠtelee autonomisen hermoston signaalien mukaan aivolisškkeen toimintaa sšštelee muiden umpirauhasten toimintaa Neg.palaute Hormonit ja koiran käytös No entä hormonit ja käytös sitten, miten ne liittyvät toisiinsa? Tuulia painotti, että hormonit vaikuttavat tietyllä todennäköisyydellä siihen, miten eläin käyttäytyy. Hormonit vaikuttavat serotoniinin eritykseen aivojen eri alueilla ja tuloksena on erilaisia vaikutuksia käytökseen (esim. vilkkaus vs. laiskuus). Hormonit ja hermosto vaikuttavat yhdessä eläimen fysiologiaan ja käytökseen. Autonominen eli tahdosta riippumaton hermosto vaikuttaa hormonien eritykseen antamalla signaaleja hypotalamukseen, joka laukaisee aikaisemmin mainitun ketjun hormonien muodostuksessa. Tunteet on kytketty autonomiseen hermostoon. Kun koira näkee toisen koiran, sille herää tunteita. Näiden tunteiden laadusta riippuen hormonit alkavat hyrrätä enemmän tai vähemmän. Kilpirauhanen vaikuttaa koiran koko aineenvaihduntaan Kävi ilmi, että kilpirauhasella on iso rooli koiran hyvinvoinnissa, sillä sen tuottamat hormonit vaikuttavat koiran koko aineenvaihduntaan. Kilpirauhasen liikatoiminta on koirilla hyvin harvinaista, mutta vajaatoiminta ei niinkään. Kissoilla tämä asia on päinvastoin. Koiralla oireita voivat olla letargia (horrosmaisuus), väsymys, laiskuus, ylipainoisuus, mutta myös laihuus ja ylivilkkaus. Muita oireita ovat mm. ihoongelmat, kylmänsietokyvyn aleneminen, turkin oheneminen, haavat eivät parane kunnolla, ja jopa valeraskaus voi johtua kilpirauhasen vajaatoiminnasta. Kilpirauhasen vajaatoiminnalla on siis hyvin erilaisia oireita ja jotkut oireista ovat jopa ristiriidassa keskenään. Pelkkien oireiden perusteella ei siis pidä lähteä tekemään johtopäätöksiä, vaan asian selvittäminen vaatii aina laboratoriotestit. Ja näiden testien tulos voi sekin joskus olla riittämätön. Voi olla, että kilpirauhanen tuottaa vähän hormoneja, mutta tämä johtuukin avolisäkkeen tai hypotalamuksen erittämistä hormoneista, ei itse kilpirauhasesta. Ei ole helppoa olla eläinlääkäri. Toiset rodut ovat herkempiä kilpirauhasen vajaatoiminnalle kun toiset. Yleisimmin kilpirauhasongelmista kärsivät keskiikäiset koirat ja näistä todennäköisimmin keskikokoiset sekä suuret koirat. Toisinaan kilpirauhasongelmia on myös nuorilla koirilla. Nuorilla koirilla niitä on hankalampi huomata, koska nuoren koiran käytös muuttuu muutenkin. Vajaatoimintaa aiheuttaa myös koiran krooninen stressi. Stressi voi olla henkinen tai fyysinen, eli myös joku muu sairaus voi vaikuttaa kilpirauhashormonien erittymiseen. Yleisin käytösmuutos kilpirauhasen vajaatoiminnassa on pelko. Monesti alkuvaiheessa havaitaankin vain käytösmuutoksia, laboratoriokokeet eivät näytä koko totuutta. Muita käytösmuutoksia voivat olla haluttomuus ja väsymys. Koiran ärtyisyys voi lisääntyä, ja harvinaisissa tapauksissa voidaan nähdä jopa aggressiivisuuskohtauksia. Kortisoli ja stressi Stressiin liittyvä hormoni on kortisoli. Akuutti kortisolin nousu liittyy moneen asiaan. Se on elimistön normaali tapa reagoida yllättäviin tilanteisiin esim. kun koira säikähtää jotain ääntä, mutta palautuu nopeasti normaalitilaan. Krooninen kortisolin nousu taas on merkki kroonisesta stressistä tai jostain muusta sairaudesta. Se voi olla merkki esim. Cushingin taudista. Cushingin taudissa lisämunuaisten kuorikerros tuottaa liikaa kortisolia. Tällöin koira voi juoda ja pissata paljon. Se voi myös syödä paljon ja sen maha on suurentunut. Mahan paisuminen taas johtuu maksan suurenemisesta ja lihasten heikkenemisestä. Rasva alkaa kerääntyä koiran elimistöön eri tavalla kun normaalisti. Cushingin taudissakin voidaan nähdä ihomuutoksia. Lisäksi taudilla on heikentäviä vaikutuksia lisääntymiseen. Neurologisina oireina mainittakoon aistien heikkeneminen ja epileptiset kohtaukset. Miten nämä näkyvät koiran käytöksessä? Koiralla voi olla virtsankarkailua, sisälle pissaamista. Se voi alkaa varastaa ruokaa tai puolustaa sitä. Nukkumis-valvomisrytmi häiriintyy, joten koira ei nukukaan samoihin aikoihin kuin ennen. Reaktiivisuus ja pelko voivat lisääntyä ja oppiminen hankaloitua, kuten kroonisessa stressissä. Addisonin taudissa kortisolin eritys laskee. Oireina ovat letargia, vähentynyt syöminen, oksentelu ja lihasheikkous. Addisonin tautia sairastavat koirat eivät kestä ollenkaan stressiä. Elimistö epätasapainossa No mikä stressi sitten on? Siitä on monenmoista määritelmää. Lyhyesti sanottuna elimistö on stressissä, kun se on epätasapainossa, syystä tai toisesta. Tällöin elimistöön kohdistuva vaatimustaso ylittää selviytymisen kyvyn. Syntyy hallinnan puute. Koirien elämään sopivatkin vahvat rutiinit. Mitä enemmän koira pystyy ennustamaan mitä seuraavaksi tapahtuu, sitä paremmin se voi varautua tilanteeseen ja sitä vähemmän se kokee stressiä. Stres

9 sistä puhuttaessa palataan taas autonomiseen eli tahdosta riippumattomaan hermostoon. Se jakautuu sympaattiseen hermostoon ja parasympaattiseen hermostoon. Sympaattinen hermosto eli sympaticus pitää koiran vaaratilanteissa valppaana, kun parasympaattinen hermosto auttaa koiraa rentoutumaan. Nämä puoliskot eivät koskaan toimi samanaikaisesti: koira ei voi olla yhtä aikaa paniikissa ja rento. Selvitäkseen stressistä koira voi käyttää erilaisia keinoja. Jos kyseessä on akuutti stressi, nähdään monesti taistele tai pakene -reaktio. Koira yrittää ensin paeta, mutta mikäli tämä estetään, se voi taistella eli hyökätä. Koiran haastava käytös voi siis olla keino purkaa stressiä. Akuutissa stressissä koiran syke ja hengitys lisääntyvät, verenkierto ohjautuu enemmän lihaksille. Lihakset jännittyvät ja suoliston toiminta hidastuu. Elimistön kannalta ei ole kannattavaa sulatella maksalaatikkoa, jos on hengenlähtö lähellä. Kroonisessa eli pitkäkestoisessa stressissä koiran immuunivaste heikkenee. Stressi ja käyttäytyminen Stressi muuttaa koiran käyttäytymistä ja se vaikuttaa koiran tunnetilaan. Jos positiivisessa tunnetilassa oleva koira kohtaa uhkan tai haasteen, kuten toisen koiran, se voi tulla levottomaksi ja kiihtyä. Tässä tilanteessa koira käyttää jotain uutta tai vanhaa selviytymisstrategiaa ja alkaa esim. nuuhkia maata toisen koiran ohittaessa sen. Riippuen lopputuloksesta, onko se onnistunut (ohitus onnistuu ilman rähinää) vai ei, koiran itsevarmuus joko kasvaa tai ei. Jos tilanne on onnistunut, on koiran itsevarmuus vahvistunut, ja se on todennäköisesti edelleen positiivisessa mielentilassa kohdatessaan seuraavan koiran. Jos tilanne ei ole onnistunut, se saattaa seuraavalla kerralla toisen koiran kohdatessaan stressaantua, koska sen selviytymisstrategia ei edellisellä kerralla toiminut. Koira voi kokeilla toista strategiaa ja taas riippuu lopputuloksesta kasvaako sen itsevarmuus vai ei. Tutkimuksen osoittavat että pennut, jotka kokevat säännöllisesti lievää stressiä pystyvät myöhemmin paremmin selviytymään stressitilanteista. Sukupuolella on väliä Sukupuolihormonit Sukupuolihormonit kasvattavat lisääntymisen todennäköisyyttä. Tässäkin tapauksessa fysiologia sekä käytös vaikuttavat kuitenkin lopputulokseen. Naaraspuolinen sikiö kehittyy nartuksi, koska sillä ei ole testosteronia. Urospuolinen sikiö kehittyy urokseksi, koska sillä on testosteronia. Uroksille tapahtuu paljon jo ennen syntymää. Ennen syntymää aivoilla on herkistyskausi. Sikiöiden keskushermoston kehitykseen voi vaikuttaa emon tiineyden aikana kokema stressi. Turhaa stressiä tulisikin tiineysaikana välttää. Tutkimus on osoittanut, että on olemassa kohdunsisäistä maskulinisoitumista. Tämä tarkoittaa sitä, että jos kohdussa on monta urosta ja vähän narttuja, voivat nartut altistua urosten testosteronille yhteisen verenkierron kautta. Merkitystä on myös sillä onko narttu kohdussa urosten välissä vai narttujen välissä. Nartut, jotka ovat altistuneet suuremmalle määrälle testosteronia, voivat käyttäytyä urosmaisemmin kuin nartut, jotka eivät sille ole altistuneet. Narttu voi nostaa jalkaa tai se voi olla urosmaisesti ärhäkkäämpi muita koiria kohtaan. Koiran murrosikään saakka sukupuolirauhaset ovat aika toimettomia. Uroskoira pissaa nojaten tai seisten, narttukoirat kyykkyasennossa. Ei tiedetä tarkkaan, mikä murrosiän koirilla laukaisee. Nartuilla se voi olla aikuismainen paino. Hormonaalisesti murrosikä alkaa hypotalamuksesta. Nartun ensimmäinen juoksu on yleensä noin 8 12 kk iässä, mutta se voi olla jo 5 kk iässäkin. Murrosiässä alkaa sukupuolien käyttäytymisen dimorfismi, erilaistuminen. Nartut alkavat vaeltaa (karkailla), merkkailla ja hoivata. Urokset alkavat nostaa jalkaa, merkkailla ja myös vaeltaa. Lisäksi urokset alkavat tehdä astumisliikkeitä ja ovat aggressiivisempia toisia uroksia kohtaan. Urosten kastraatio Jos uroksen käyttäytyminen muuttuu, voi kyseessä mahdollisesti olla kasvain kiveksessä. Ja miten se käyttäytyminen muuttuu, riippuu siitä missä kohtaa kivestä kasvain on. Testosteroni nostaa koiran itseluottamusta ja reaktiivisuutta sekä lisää riskinottoa. Kastraatiolla on vaikutuksia uroskoiraan. Kun testosteronia ei enää kehity, sen reaktiivisuus laskee. Myös kynnys aggressiiviselle käytökselle laskee. Jos koiralla on ollut pelkoon liittyviä ongelmia, ei sitä tulisi kastroida. Testosteronin lasku laskee itseluottamusta, ja näillä uroksilla puolustautuminen voi pahentua. Kastroimisella ei ole vaikutusta eturauhaskasvaimen syntymiseen, se voi tulla kastroidullekin koiralle. Yleisimpiä syitä uroskoirien kastraatiolle ovat seuraavat ongelmakäytökset: merkkaaminen 16 17

10 RŸde HŸndin sisätiloissa, aggressiivisuus muita koiria kohtaan, vaeltaminen ja astumisliikkeet. Miten kastraatio sitten vaikuttaa näihin ongelmiin? Tutkimusten mukaan merkkaaminen sisätiloissa vähenee, aggressiivisuus muita uroksia kohtaan vähenee jonkin verran, mutta narttuja ja ihmisiä kohtaan ei juurikaan. Joissakin tapauksissa aggressiivisuus on kokonaisuudessaan voinut jopa lisääntyä. Astumisliikkeet toisia uroskoiria kohtaan ovat vähentyneet paljon ja huomattavasti myös narttuja sekä ihmisiä kohtaan. Esineiden astumiseen ei kastraatiolla ole suurta vaikutusta. Juoksuisten narttujen perään vaeltaminen on vähentynyt, mutta muu vaeltaminen ei juurikaan. Eli kastraatio auttaa vain niihin ongelmiin, jotka johtuvat testosteronista. Uroksille on mahdollista tehdä myös kemiallinen drausse n Uros im Haus kastraatio: koiran niskaan asennetaan ruiskulla implantti, joka sisältää GnRH-hormonia. Jos on epävarma siitä tuleeko kastraatio auttamaan vai pahentaako se tilannetta, kemiallinen kastraatio on hyvä vaihtoehto. Kemiallinen kastraatio kestää puoli vuotta. Ensimmäisten kahden viikon aikana tilanne voi pahentua. Tämä johtuu siitä, että hormonit viestittävät väärää negatiivista palautetta edelliselle hormonitasolle ja koiran elimistö vaatii vain enemmän testosteronia. Noin parin viikon jälkeen testosteronitaso alkaa laskea ja vaikutukset näkyä. Tässäkin koirat ovat yksilöllisiä joillakin uroksilla voi tulosten näkyminen kestää jopa kuusi viikkoa. Uroksilla testosteronia kehittyy tasaisesti ympäri vuoden, ja kun niillä ei ole juoksuja, kastraation ajoituksella ei ole merkitystä. Fremde Familie uros narttu ulkona talossa vieraita perhe Entä nartut sitten? Nartuilla on monimutkaisempi sukupuolihormonien kirjo. Munasarjat tuottavat munarakkuloista estrogeenia ja keltarauhanen tuottaa progesteronia. Lisäksi munasarjat tuottavat jonkin verran testosteronia. Aivolisäkkeen etulohko muodostaa prolaktiinia. Kun seurataan nartun hormonien vaihtelua juoksun aikana, huomataan, että aluksi aivojen etulohko tuottaa FHShormonia, joka nostaa nartun reaktiivisuutta, tietoisuutta ärsykkeistä, kiihottuneisuutta, oppimiskykyä ja todennäköisyyttä aggressiiviseen käytökseen. FHS laukaisee munarakkulan tuottamaan estrogeenia, joka myös lisää nartun reaktiivisuutta ja tässä vaiheessa, jos perheessä on kaksi tai useampi narttu, voidaan nähdä kahnauksia. Aivolisäke alkaa tuottaa LH:ta, joka vaikuttaa käytökseen aikalailla samalla tavalla kun FHS. LH saa aikaan sen, että progesteronin tuotanto alkaa. Tämä alkaa huolimatta siitä onko narttu tiineenä vai ei. Sen vaikutuksesta narttu rauhoittuu. Tätä rauhaa kestää noin kaksi kuukautta. Sitten pikkuhiljaa alkaa prolaktiinin tuotanto, jota kestää noin kuukausi. Prolaktiini saa maitorauhaset erittämään maitoa, vaikka narttu ei olisikaan tiineenä. Nartun reaktiivisuus ja oppimiskyky nousevat. Myös ahdistus ja aggressiivisuus nousevat, ja narttu voi alkaa puolustaa resurssejaan. Prolaktiinin tuotanto hiipuu ja loppuu. Noin puolen vuoden päästä sykli alkaa alusta. Narttujen valeraskauksille ei ole löydetty vedenpitävää selitystä. Yleensä niitä ilmenee muutama viikko juoksun jälkeen, joillekin jo aikaisemmin, kun progesteroni tai prolaktiini on koholla. Koiralla voi olla valeraskaus, vaikka mikään hormoni ei ole koholla. Jotkut nartut tuottavat valeraskauden aikana maitoa, vaikka prolaktiini ei olisikaan koholla. Narttujen sterilisaatio Jos nartulla on juoksu monta kertaa vuodessa, se ei ole normaalia. Suurin syy tälle on munasarjakysta, jonka takia hormonit eivät ole tasapainossa. Narttukoirien juoksut eivät lopu iän myötä. Niille voi tosin tulla ns. hiljaiset juoksut jolloin vuotoa ei ole. Riski kohtutulehdukselle nousee, jos nartulla on useita juoksuja vuodessa. Näissä tapauksissa eläinlääkärit suosittelevat sterilisaatiota. Nartun sterilisaatio pitää ajoittaa oikeaan aikaan hormonikierto huomioiden. Jos koira steriloidaan, kun hormonit ovat vielä koholla voi koiralle aiheutua valeraskaus, joka jää päälle. Narttukoira on sterilisoitava silloin, kun sillä ei ole hormonaalista toimintaa eli noin kuukausi ennen juoksua tai ainakin kolme kuukautta juoksun jälkeen. Valeraskaus aiheuttaa nartussa reaktiivisuuden, aggressiivisuuden ja pelon lisääntymistä. Sterilisaation jälkeinen valeraskaus voidaan hoitaa kahden viikon lääkehoidolla. Yleisesti luullaan, että sterilisaatio altistaa ylipainolle. Tätä ei kuitenkaan ole pystytty tieteellisesti todistamaan. Kun narttu sterilisoidaan, otetaan munasarjat kokonaan pois. Aina ei ole tarvetta poistaa kohtua, mutta jos ns. kaikki poistetaan, poistetaan myös kohtu. Myös kohdunkaula voidaan poistaa, mutta tällöin pitää olla todella varovainen, sillä virtsarakko- javirtsatiet sijaitsevat lähellä kohdunkaulaa. Jos sterilisaatio tehdään nuorelle koiralle, poistetaan pääsääntöisesti vain munasarjat. Vanhemmilta nartuilta poistetaan myös kohtu. Kun kohtu joudutaan poistamaan lääketieteellisistä syistä, poistetaan näissä tapauksissa myös munasarjat. Jos näin ei tehtäisi, tulisi nartulle edelleen juoksut. Olisi hyvä, että nartulla olisi ollut ainakin yhdet juoksut ennen sterilisaatiota. Tällöin estrogeeni on saanut vaikuttaa kohdun limakalvoon ja siitä on tullut sairauksille vastustuskykyisempi. Nartun steriloinnilla on positiivisia vaikutuksia: ei munasarjasairauksia, ei kohtutulehduksia, huonompi todennäköisyys emätin- ja maitorauhaskasvaimille. Negatiivisia vaikutuksia taas ovat emätintulehdukset, virtsankarkailu, turkin muuttuminen (esim. suorasta kiharaksi), ylipaino ja kasvaimet. Nuorilla koirilla saattaa luuston kasvu jatkua ja nartuista tulee suurempikokoisia ja pitempiluisia kuin steriloimattomista nartuista. Kaikki leikkaukset on tehtävä harkinnalla Nartuilla on pienempi riski käytösmuutoksiin kun uroksilla, mutta ei voida myöskään luvata, että käytösmuutoksia ei tulisi. Tosin narttujen käytösmuutoksia steriloinnin yhteydessä ei ole tutkittu kovin paljon. Reaktiivisuus voi lisääntyä, jos narttu on maskulinisoitunut jo kohdussa. Tällöin urosmainen käyttäytyminen, kuten aggressiivisuus, voivat lisääntyä. Tiineys Tiineellä nartulla progesteroni on koholla, joten se on rauhallinen. Prolaktiini saa esiin hoivaamisvietin. Ennen synnytystä nartun estrogeenitaso nousee ja tämä saa urokset kiinnostumaan nartusta. Estrogeenin nousulle ei ole löydetty loogista syytä. Supistukset, synnytys ja imetys lisäävät oksitosiinin muodostusta. Oksitosiini edesauttaa ystävällistä, sosiaalista käyttäytymistä. Oksitosiinia kutsutaan candle light dinner -hormoniksi. Se saa aikaan sosiaalisen sidoksen mm. emon ja pentujen välille. Suhde on hyvä ja turvallinen. On tehty tutkimusta myös siitä, miten koira saa ihmisen oksitosiinitason nousemaan. Lopuksi Hormoneilla on monenlaisia vaikutuksia. Ei ehkä ollut yllätys, että urokset ja nartut ovat erilaisia, mutta se kohdunsisäinen maskulinisoituminen pistää katselemaan tuttuja narttuja uusin silmin. Jos teillä on mahdollisuus, niin menkää kuuntelemaan Tuulian luentoja tai seminaaria häntä on ilo kuunnella

11 Kivirannan koulutusviikonloppu teksti Elli Kapanen Kuvat Satu Rusi syyskuuta 2012 Syyskuun puolivälissä koulutuksessa olevien kuulo- ja tukikoirien sekä tukihenkilöiden tiet veivät Pirkkalaan, Tampereen kupeessa sijaitsevaan Kivirannan kokous- ja juhlakeskukseen. Koiraoppilaille omistajineen tämä oli toinen ja samalla myös viimeinen koulutusrupeama ennen testejä, kun taas tukihenkilöillä on vielä yksi viikonloppu käymättä, ennen kuin koko tukihenkilökoulutus on heidän osaltaan suoritettu. Kivirantaan perjantai-iltana saapuessani paikka oli vielä tyhjillään. Rauhallisella alueella sijaitseva kurssikeskus henki kotoisuutta ja oven viereen jätetty tassupyyhelaatikko hymyilytti. Ilta venähti yön puolelle kurssimateriaaleja ja -tiloja järjestellessä. Mieli oli odottava; olihan tämä ensimmäinen kurssiviikonloppuni. Aamulla kurssilaiset rupesivat saapumaan paikalle, ja ilma täyttyi satunnaisista haukahduksista ja kuulumisten vaihdosta. Mukana oli koko joukko koiria, jotka kaikki kuitenkin käyttäytyivät esimerkillisesti, kuten tulevien kuulo- ja tukikoirien kuuluukin. Aiemmista koulutuksista tuttu mennään bussilla -menetelmä oli jälleen käytössä ja oppimisrauha säilyi moitteettomasti. Viikonloppu aloitettiin keskustelemalla Nökön l. Katriina Mähösen johdolla koiran hyvinvoinnista ja siitä kuinka koiran työkykyä voi parhaiten pitää yllä

12 Niin tukihenkilöiltä kuin asiakkailtakin tuli hyviä huomioita siihen, mitä koira vaatii voidakseen hyvin ja pystyäkseen työskentelemään ongelmitta. Koiran hyvinvointiin todettiin vaikuttavan monet eri asiat, niin fyysiset, psyykkiset kuin sosiaalisetkin. Luennolla syntyneitä ideoita koiran työkykyä ylläpitävistä tekijöistä voi lukea tämän jutun lopussa olevasta luettelosta. Avausluennon jälkeen tukihenkilöt ja asiakkaat jakautuivat omiin ryhmiinsä, kun työnohjaaja Riitta Niskanen saapui kertomaan asiakkaille oman motivaation kunnossapidosta. Tukihenkilöt, ja minä heidän muassaan, siirtyivät takkatuvalle, missä heille esiteltiin tukikoirien käyttäjien sairauksista kaksi: diabetes ja epilepsia. Diabeteksesta kurssille oli saapunut puhumaan Diabetesliitosta sairaanhoitaja Anneli Jylhä. Luennon aikana tukihenkilöt oppivat esimerkiksi sen, miten verensokerin liiallista laskua eli alisokeria voidaan hoitaa, ja missä tapauksissa on tarvetta ammattiavulle. Luennolla oli myös silmiä avaava vaikutus; harvoin tulee ajatelleeksi sitä, miten monta eri asiaa diabeetikon on otettava huomioon sairauttaan hoitaessaan, esimerkiksi tulevan liikuntasuorituksen tai vaikkapa jännittävän esiintymisen vaikutusta verensokeriin ei normaalisti tulisi edes ajatelleeksi. Luennoitsija esitteli myös verensokeria nopeasti nostavia tuotteita, ja saivatpa tukihenkilöt appelsiinin makuiset glukoositabletitkin. Sairaanhoitaja Katja Niemisen luennolla opimme epilepsiasta esimerkiksi sen, miten kohtaus syntyy ja miten siihen tulee reagoida. Epileptinen kohtaushan on hetkellinen häiriö aivojen sähköisessä toiminnassa, sen voi laukaista esimerkiksi väsymys, alkoholi, rasitus tai kirkkaat valot. Tukihenkilöiden tietäessä millaisissa oloissa epilepsiakohtaus on todennäköisempi, osaavat he myös varautua kohtauksen tuloon. Tukikoirien rooli epileptikoiden tukena on tuoda turvaa ja tarvittaessa hälyttää apua. Myös koirien kykyä aistia ennalta tuleva kohtaus on tutkittu, mutta asiasta ei ole vielä varmuutta. Päiväkahvien jälkeen päivä jatkui lauantain viimeisellä rupeamalla, joka asiakkaiden ja koiraoppilaiden kohdalla tarkoitti verijälkiharjoitusta, kun taas tukihenkilöt pääsivät vuorostaan kuulemaan Riitta Niskasta, joka kertoi asiakkaan motivoinnista ja viestinnästä asiakastyössä. Tukihenkilöiden perimmäinen tarkoitushan on edistää koirien koulutusta tukemalla asiakasta kouluttajan käyntien välissä, ja tässä onnistuakseen on tukihenkilön osattava viestiä asiaan kuuluvalla tavalla. Luennolla pohdittiin myös tukihenkilön erilaisia rooleja ja harjoiteltiin yhtä tukihenkilön tärkeimmistä taidoista: kuuntelua. Kuuntelemalla ja ennen kaikkea kuulemalla mitä asiakas kertoo, tukihenkilö voi edesauttaa luottamussuhteen syntyä, jossa asiakkaalla on turvallinen olo ja tunne siitä, että on joku joka välittää siitä miten hänen koirankoulutuksensa sujuu, mikä taas vie koulutusta eteenpäin. Tiedontäyteisen ensimmäisen kurssipäivän iltana ei enää ohjattua toimintaa ollut, vaan takkatuvalla vallitsi kotoinen tunnelma, kun uudet ja vanhat tuttavukset vaihtoivat mielipiteitään niin kurssista kuin koirista ylipäätänkin. Mieli täynnä uusia ajatuksia oli hyvä käydä nukkumaan. Sunnuntaiaamu valkeni ja Kivirannassakin heräiltiin uuteen koulutuspäivään odottavin mielin. Asiakkaat pääsivät Nökön opastuksella tutustumaan kuuloja tukikoirien testeihin, joihin he ovat itsekin pian osallistumassa. Tukihenkilöillä puolestaan jatkui asiakkaiden erityistarpeisiin tutustuminen; nyt vuorossa oli luento kuulosairauksista, jonka piti omaa ääniapulaistaan kouluttava Juha Peltomaa äitinsä Iinan kanssa. Omakohtaisuus yhdistettynä faktoihin toimi, ja luento oli paitsi informatiivinen myös mukava kuunnella. Lounaan jälkeen oli asiakkaiden ja tukihenkilöiden toisen yh

13 k Koiran työkyvyn ylläpitoon vaikuttavia asioita Katriina Mähösen koiran työkyvyn ylläpitoon liittyvän luennon yhteydessä kurssilaiset pohtivat ryhmissä, mikä kaikki vaikuttaa koiran hyvinvointiin ja jaksamiseen työssään. Tässä luettelo tärkeimmistä seikoista: teisen luennon vuoro, kun kuuloja tukikoirakouluttaja Miia kertoi koirien ongelmakäytöksestä ja sen korjaamisesta. Sinällään rankasta aiheesta kertova luento alkoi erilaisia valokuvia katselemalla ja miettimällä onko kuvan koiralla ongelma. Monissa kuvissa koira teki jotain, mitä ihminen ei välttämättä hyväksy ja pitää koiran tekoa ongelmallisena. Esimerkiksi yhdessä kuvassa koira oli sängyssä. Tämä on kuitenkin koirille luontaista: ne haluavat nukkua siellä missä muutkin, koska se on turvallisinta. Lisäksi sängyssä ollessaan koira näkeeparemmin, koska se on lattiatasoa korkeammalla, ja sänky on lämmin paikka, jollaista jotkut koirat tarvitsevat. Ongelma ei siis aina ole koiran käytöksessä vaan ihmisen suhtautumisessa. Lisäksi saimme tietoa esimerkiksi siitä, miten voi ulkona suhtautua kohti tulevaan koiraan jonka epäilee olevan aggressiivinen. Näihin tunnelmiin päättyi tämä viikonloppu, ja marraskuussa tukihenkilöt tapaavat uudestaan. Kuulo- ja tukikoiraoppilailla seuraava etappi taas ovat testaukset. Toivon mukaan Suomeen saadaan pian myös ensimmäinen tukikoira! k vesi, ruoka, lämpö, suoja liikunta terveys hermorakenne (koira töissä 24/7) motivaatio (pitää tietää mikä koiraa motivoi) lepo koiralle sopiva harrastus (lajinomainen työskentely: metsästys, paimennus) fyysinen ja psyykkinen rasite koiran pitää tietää mitä siltä odotetaan rauhallinen ympäristö (keskittymisrauha) yhtä asiaa harjoitellaan kerrallaan (tietää mitä tehdään) eteneminen pienin askelin vuorovaikutus koiran ja ihmisen välillä ihmisen johdonmukaisuus (toimitaan aina samalla tavalla) luottamus (koira luottaa, että omistaja hoitaa tilanteen, omistajan seurassa on hyvä olla) ei liikaa harjoittelua saman päivän aikana harjoitellaan, kun koira itse haluaa vertaistuki (ihmisen saama) ulkopuolelta tuleva palaute (omistajaa motivoi, kun kouluttajalta saa palautetta) onnistumisen kokemukset vapaa-aika (aktiivinen, mukava tekeminen, koira saa valita mitä tekee vai tekeekö mitään) rutiinit (säästävät energiaa, kun koira tietää mitä tapahtuu seuraavaksi) ihmisen on tasapainotettava koiran työ- ja vapaa-aika ja huolehdittava, että koiralla on riittävästi aikaa levätä ja tehdä omia juttujaan ihmisen ja koiran välinen vuorovaikutus (ihmisen on kuunneltava koiraa) pennun on annettava olla pentu (pennulle peruskoulutus, työt harjoitellaan vasta myöhemmin) riittävät tauot 24 25

14 Milon mietteitä ulkomailta Teksti Seija Uimonen kuva Lauri Ilola Pian kuulokoiraksi valmistumiseni jälkeen muutimme emännän kanssa Kroatiaan vuosi sitten lokakuussa. Muutto vaikutti, vaikka olin jo aikaisemmin viettänyt muutamia kuukausia täällä. Ovikellon ja kahden uudenlaisen puhelimen äänet työllistivät minut heti alkuunsa. Niihin ei tarvittu edes opetusta. Sitä vastoin käyttäytymisasioissa on tarvittu aikaisemman opetuksen kertausta ja kotona ollessa kaipaan enemmän ohjelmaa kuin Suomessa Muuten minulla on mennyt melko hyvin. Vaikka emäntä on asunut täällä vuosikymmeniä, niin sille sopeutuminen on tuottanut enemmän vaikeuksia. Minä olen tietenkin sen mielestä siihen syyllinen. Minusta on nimittäin taas hauska tervehtiä ihmisiä niin kuin muinoin lapsena nuolaisten niitä ja hypähtäen niitä vasten. Emäntä kauhistelee myös koulutien varteen ja puistoihin heitettyjen sämpylän loppujen ja luiden määrää. Ne ovat paljastuneet minun tarkan hajuaistini ansiosta. Minä puolestani olen nauttinut niistä alusta alkaen. Opin uuden kävelytyylinkin saadakseni siistityksi kaupunkia mahdollisimman paljon. Emäntä minua häiritsee tässä työssä e i k ä kaupunginjohtajakaan ole luvannut siitä palkkaa. Harmikseni parin kuukauden vapaaehtoisen työjakson jälkeen seurasi laihdutuskuuri. Emännän kunniaksi on myönnettävä, että minun laihdutuskuurini onnistuu aina. Itsensä suhteen sillä ei tässä asiassa ole yhtä hyvä menestys. Vaikka kävelenkin Kutinan kaupungin siivoustöissä poukkoillen, niin työvaljaissani käyttäydyn aina hyvin. Emäntä oli kuitenkin huolissaan, miten palauttaa minut kokoaikaiseen sivistyneeseen käyttäytymiseen Suomen lomamme ajaksi. Yllätin sen täysin. Suomessa olin taas se testit läpäissyt kuulokoira Milo, jota ei tarvinnut hävetä. Emäntä on nyt tarmokkaasti palauttanut minua samaan kävelytyyliin täälläkin. On meillä ollut yhdessä hauskaakin. Pyrimme kotikaupungissamme Kutinassa ravintolaan syömään. Kävimme johtajan puheilla kun muiden kanssa keskustelut eivät auttaneet sisään pääsemisessä. Lopulta saimme luvan syödä sivusalissa. Tai oikeammin sanottuna jo ennestäänkin pulleahko emäntäni söi. Minä pidin sille seuraa pöydän alta laihtuneena ja nälkäisenä. Meitä nauratti kovasti kun tarjoilija kattoi emännälle ja palveli sitä yksityisesti muiden ravintolavieraiden syödessä seinän takana. Melko pian tulomme jälkeen emäntä oli kirkon edustajana jossakin tilanteessa. Se oli kertonut siellä television toimittajille minusta. Meihin otettiin pian sen jälkeen yhteyttä, sillä olen toistaiseksi ainoa kuulokoira Kroatiassa. Esiinnyimme emännän kanssa ohjelmassa, missä Kroatian opaskoirien yhdistyksen johtajatar kertoi suunnitelmasta aloittaa kuulokoirakoulutus täälläkin. Jo heti ohjelman jälkeen heille tuli kaksi pyyntöä ja useita kyselyjä kuulokoiran saamiseksi. Emäntä kävi keväällä pitämässä Zagrebissa luentoja Suomen kuulo- ja tukikoirayhdistyksen materiaalin ja omien kokemustensa pohjalta paikallisen yhdistyksen työntekijöille ja vapaaehtoisille. Vaikka heillä on tallenne televisio-ohjelmastamme, niin minua odotetaan sinne esittämään, miten kuulokoira työskentee. Pidän siis täällä esillä Kuulokoiramaan etuja kuin suurlähettiläs konsanaan. Vuosien kuluessa ei kukaan saanut emäntää taivutelluksi liittymään facebookiin. Mutta jopas solmittiin yhteydet, kun saimme tiedon, että sinne tulee minun asioitani. Emännän nimellä olevalta ja Koiratukena-sivulta löytyy youtube-yhteys mainitsemaani televisio-ohjelmaan. Kroatiaterveisin Milo Kuulokoiramaan suurlähettiläs, jonka siivellä emäntäkin Seija Uimonen on saanut kuuluisuutta Kroatiassa 26 27

15 Vuosikokous 2013 Koirien monitoimitalo Nuuskula sijaitsee Porvoon Kulloossa ja palvelee moni puolisesti laaja aluetta (Porvoo, Loviisa, Kerava, Sipoo, itäinen pääkaupunkiseutu). Yhdistyksen v u o s i k o k o u s järjestetään sunnuntaina klo alkaen Saaran koti -säätiöllä (Bulevardi 19 A, Helsinki). Kaikki toiminnasta kiinnostuneet ovat tervetulleita mukaan seuraamaan kokousta ja tapaamaan muita toiminnasta kiinnostuneita. Jäsenille lähetetään erillinen kokouskutsu lähempänä tapahtumaa. Hallitukseen ja työryhmiin otetaan mielellään uusia kasvoja mukaan! Ota ihmeessä yhteyttä, jos haluat tulla mukaan yhdistyksen toimintaan. Jokaisen panos on tärkeä! Tiina Heidi Koirakurssit Kursseja järjestetään ympäri vuoden sisä- ja ulkotiloissa pienryhmissä. Kurssitarjontaa: pentu, tottelevaisuus, agility, koiratanssi, koirien kuntoilu, koirahieronta, jäljestys, ohitukset ym. Koirahieroja Tiina Korhonen Koirahieronnan vaikutukset ennalta ehkäisevänä, lihaskuntoa ylläpitävänä ja kuntouttavana hoitona ovat kiistattomat. Hoidot kotikäyntinä tai Nuuskulassa. Trimmaaja Heidi Aaltonen Trimmaukset koneella ja saksilla, myös turkinpesut ja kynsien leikkaukset. Koiran käyttäytymisongelmat Ongelmalliseen käytökseen löytyy yleensä syy, johon voidaan vaikuttaa ja usein poistaa. Syiden selvittämiseen ja ratkaisemiseen saat apua eläintenkouluttajan ammattitutkinnon suorittaneilta Heidiltä ja Tiinalta. Koirien deittipalvelu Nuuskulan uuden palvelun tarkoituksena on löytää koirallesi sopivaa seuraa lenkeille, leikkeihin, harrastuksiin ja jopa hoitoon. Tule tutustumaan, löydä sinun ja koirasi yhteinen hyvä olo

16 Uudet ääniapulaiset Uudet ääniapulaiset Pirjo Siltasen koira Ransu valmistui ääniapulaiseksi Ransu toimitti tehtäväänsä erittäin rauhallisin ja hienovaraisin ottein ja otti myös arvioijat vastaan tyynesti ja tyylikkäästi. Onnea Ransun koko perheelle hienon yhteistyön rakentamisesta! l Valokuva: Iina Peltomaa Juha Peltomaan Mondo-koirasta tuli ääniapulainen Mondo hoiti arviointitilanteessa tehtäväänsä uskomattomalla tarkkuudella ja varmuudella. Juhan ja Mondon yhteistyötä oli ihanaa seurata! Onnittelut kummallekin! Valokuva: Katriina Mähönen 30 31

17 32 Jos vastaanottajaa ei tavoiteta, lehti palautetaan osoitteeseen: Hanna Parkkola, Reimaritie 25, Säynätsalo

ONKO KOIRASI YLIPAINOINEN? TIETOA KOIRAN PAINONHALLINNASTA

ONKO KOIRASI YLIPAINOINEN? TIETOA KOIRAN PAINONHALLINNASTA ONKO KOIRASI YLIPAINOINEN? TIETOA KOIRAN PAINONHALLINNASTA YLIPAINO ON TERVEYSRISKI Koirien ylipaino on kasvava ongelma. Yhä useampi eläinlääkärin vastaanotolle tuleva koira on ylipainoinen tai lihava.

Lisätiedot

Terveyskysely länsigöötanmaanpystykorvien omistajille ja kasvattajille

Terveyskysely länsigöötanmaanpystykorvien omistajille ja kasvattajille Terveyskysely länsigöötanmaanpystykorvien omistajille ja kasvattajille Tulosta lomake, täytä se ja postita 20.4.2016 mennessä osoitteeseen Riikka Aho, Pölkkyinniementie 23 A, 58900 RANTASALMI Kyselykaavake

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

Adrenaliini Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita?

Adrenaliini Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita? Hormonitaulukko Adrenaliini Lisämunuainen Erittyy suorituskykyä vaativissa stressitilanteissa. Vaikuttaa moniin elintoimintoihin fyysistä suorituskykyä lisäten, kuten kiihdyttää sydämen toimintaa, laajentaa

Lisätiedot

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

TERVEYSKYSELYLOMAKE. Lomakkeen voi palauttaa osoitteeseen sun.sihteeri@gmail.com tai postitse Catarina Wikström Aitanavain 7 as 6 01660 Vantaa

TERVEYSKYSELYLOMAKE. Lomakkeen voi palauttaa osoitteeseen sun.sihteeri@gmail.com tai postitse Catarina Wikström Aitanavain 7 as 6 01660 Vantaa SUN ry:n yksi tehtävistä on kartoittaa unkarinvinttikoirien terveystilannetta Suomessa. Vaikka koirasi olisi ollut aina terve tai se olisi jo kuollut, tiedot ovat kuitenkin erittäin tärkeitä ja tervetulleita.

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

TERVEYSKYSELY. Säkäkorkeus: Paino (yli 3 v:n iässä): Punnitusikä:

TERVEYSKYSELY. Säkäkorkeus: Paino (yli 3 v:n iässä): Punnitusikä: 1/6 Yksi Suomen Puolanvinttikoirat ry:n tehtävistä on kartoittaa puolanvinttikoirien terveystilannetta Suomessa. Vaikka koirasi olisi ollut aina terve tai se olisi jo kuollut, tiedot ovat kuitenkin erittäin

Lisätiedot

KEESHOND TERVEYSKYSELY

KEESHOND TERVEYSKYSELY KEESHOND TERVEYSKYSELY Vuosi 2008 Hyvä kessun omistaja, Ole hyvä ja täytä etusivulle kysytyt koiran, kasvattajan ja omistajan tiedot. Rastita toiselle sivulle tiedot koiran virallisista tutkimustuloksista.

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

Terveyskysely 2009 yhteenveto

Terveyskysely 2009 yhteenveto Terveyskysely 2009 yhteenveto Kyselyyn osallistui yhteensä 36 cirnecoa (syntymävuodet 1996-2009) 20,7 % Suomessa rekisteröidyistä cirnecoista (174) 33 % elossa olevista vuosina 1997-2009 syntyneistä cirnecoista

Lisätiedot

TERVEYSKYSELY AMERIKANCOCKERSPANIELIN OMISTAJILLE

TERVEYSKYSELY AMERIKANCOCKERSPANIELIN OMISTAJILLE Amerikancockerspanielit r.y. 1 (5) TERVEYSKYSELY AMERIKANCOCKERSPANIELIN OMISTAJILLE Kyselyn voi palauttaa joko koiran ja omistajan tiedoilla varustettuna tai nimettömänä. Avoimuus olisi toivottavaa, sillä

Lisätiedot

Terveyskyselyn yhteenveto 3.10.2013

Terveyskyselyn yhteenveto 3.10.2013 Stina Högnabba.. Suomen Schipperkekerho Terveyskyselyn yhteenveto.. Ylstä kyselystä Suomen schipperkekerhon jalostustoimikunta päätti keväällä tehdä kyselyn schipperken ylsestä terveydentilasta. Lisäksi

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012 Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että

Lisätiedot

Shetlanninlammaskoirat ry:n jalostustoimikunta 11.4.2013

Shetlanninlammaskoirat ry:n jalostustoimikunta 11.4.2013 Shetlanninlammaskoirat ry:n terveyskyselyn vastausten tarkastelu Shetlanninlammaskoirien terveyskyselyn tarkoituksena on kartoittaa rodun terveystilannetta. Terveyskyselylomake on Shetlanninlammaskoirat

Lisätiedot

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Hilkka Virtapohja ja Jari Arokoski Lisätietoa 19.2.2007 Nivelrikon seurauksena lihasvoima heikkenee ja nivel jäykistyy. Nivelrikkopotilaiden

Lisätiedot

Ohjeita lapsiperheille

Ohjeita lapsiperheille Oulun vastaanottokeskus Heikinharjuntie 66 90620 Oulu Puhelin: 0718763100 Ohjeita lapsiperheille Minna Märsynaho Diakonia-ammakorkeakoulu 2 SISÄLLYSLUETTELO LAPSI JA TURVALLISUUS 3 ARJEN PERUSTOIMINNOT

Lisätiedot

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN

MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua

Lisätiedot

KKK-HHS / Pointterijaos Terveystiedustelu 1. ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka (esim. laukaus)

KKK-HHS / Pointterijaos Terveystiedustelu 1. ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka (esim. laukaus) 1 Koiran nimi Rekisterinumero Syntymäaika Sukupuoli 1. Luonne Kuvaile koirasi luonnetta omin sanoin Uros Narttu Väri Onko koirasi Koirasi suhtautuminen ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka

Lisätiedot

Omevio. Välttämättömiä rasvahappoja lemmikin ihon terveyden edistämiseen. UUTUUS iholle ja turkille. Lemmikin hyvinvoinnin tueksi

Omevio. Välttämättömiä rasvahappoja lemmikin ihon terveyden edistämiseen. UUTUUS iholle ja turkille. Lemmikin hyvinvoinnin tueksi Omevio Välttämättömiä rasvahappoja lemmikin ihon terveyden edistämiseen UUTUUS iholle ja turkille Mitä välttämättömät rasvahapot ovat? Välttämättömät rasvahapot ovat koirien ja kissojen ihon terveyttä

Lisätiedot

Pidennetty Pentukurssi, Maanantai 4.1.2016, klo. 17.00, 6krt

Pidennetty Pentukurssi, Maanantai 4.1.2016, klo. 17.00, 6krt Pidennetty Pentukurssi, Maanantai 4.1.2016, klo. 17.00, 6krt Pentukurssi on tarkoitettu kaikille 3-6 kuukautta vanhoille pennuille rotuun katsomatta. Kurssi antaa hyvän lähtöpohjan pennun kouluttamiseen,

Lisätiedot

KASVATTAJAKYSELY PARSONRUSSELLTERRIERI KASVATTAJILLE

KASVATTAJAKYSELY PARSONRUSSELLTERRIERI KASVATTAJILLE Parsonrussellinterrierit ry / Jalostustoimikunta KASVATTAJAKYSELY PARSONRUSSELLTERRIERI KASVATTAJILLE Kysely on syytä palauttaa allekirjoituksella varustettuna, sillä vastanneiden nimet julkaistaan Parsonlehdessä.

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

KKK-HHS / Pointterijaos Terveystiedustelu 1. ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka (esim. laukaus)

KKK-HHS / Pointterijaos Terveystiedustelu 1. ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka (esim. laukaus) 1 Koiran nimi Rekisterinumero Syntymäaika Sukupuoli 1. Luonne Kuvaile koirasi luonnetta omin sanoin Uros Narttu Väri Onko koirasi Koirasi suhtautuminen ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) paukkuarka

Lisätiedot

ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) Kyllä Ei paukkuarka (esim. laukaus)

ääniherkkä (esim. ilotulitus, ukkonen) Kyllä Ei paukkuarka (esim. laukaus) KKK-HHS / Pointterijaos Koiran nimi Terveystiedustelu 1 Rekisterinumero Syntymäaika Sukupuoli Uros 1. Luonne Kuvaile koirasi luonnetta omin sanoin Narttu Väri Onko koirasi ääniherkkä (esim. ilotulitus,

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

ETELÄVENÄJÄNPAIMENKOIRIEN TERVEYSKYSELY

ETELÄVENÄJÄNPAIMENKOIRIEN TERVEYSKYSELY ETELÄVENÄJÄNPAIMENKOIRIEN TERVEYSKYSELY Taustatiedot Sukupuoli uros narttu Ikä Jos koira on jo kuollut, ikä ja kuolinsyy (jos tiedossa) Säkäkorkeus (cm) Paino (kg) Terveys Millainen on koirasi yleinen

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Suomen Villakoirakerho r.y. Terveyskysely 2013

Suomen Villakoirakerho r.y. Terveyskysely 2013 Suomen Villakoirakerho r.y. Terveyskysely 2013 Finnish Poodle Club 2014 1 Terveyskysely 2013 Yhteensä 726 koiraa ilmoitettiin kyselyyn, vastausmäärä oli ennätys. Vain 6 koiraa jouduttiin jättämään analysoinnin

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Saatekirjeessä on dosentti Hannes Lohen tiedote asiasta. Tiedote löytyy myös osoitteesta http://www.koirangeenit.fi/

Saatekirjeessä on dosentti Hannes Lohen tiedote asiasta. Tiedote löytyy myös osoitteesta http://www.koirangeenit.fi/ Suomen Portugalinpodengot ry:n terveyskysely v. 2007 Suomen Portugalinpodengot ry:n jalostustoimikunta kerää tietoa portugalinpodengojen terveyteen liittyvistä asioista. Kysely on luottamuksellinen, podengoyhdistyksen

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Virkeä ja terve kuljettaja 1 Virkeä ja terve kuljettaja Ammattikuljettajalla riittävä uni ja lepo, säännöllinen

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

Koululaisten lepo ja uni

Koululaisten lepo ja uni Koululaisten lepo ja uni Hyvinvoinnin kolmio tasapainoon ravinto lepo liikunta 1 Lepo ja rentoutuminen Mikä on lepoa ja rentoutumista, mikä taas ei? Jokaisella on oma tapansa levätä ja rentoutua. Kauhuelokuvan

Lisätiedot

Terveyskysely. Hei estrelanvuoristokoiran omistaja!

Terveyskysely. Hei estrelanvuoristokoiran omistaja! Terveyskysely Hei estrelanvuoristokoiran omistaja! Jokaisen estrelan omistajan panosta kaivataan kartoittamaan tämän hetkistä estrelanvuoristokoirien terveystilannetta. Kaikkien tiedot ovat yhtä arvokkaita

Lisätiedot

Näin elämme tänään kuinka voimme huomenna?

Näin elämme tänään kuinka voimme huomenna? Näin elämme tänään kuinka voimme huomenna? Yrittäjälääkäri Ville Pöntynen 22.1.2015 Lupauksen toiminta-ajatukset Hoidamme ja ennaltaehkäisemme sairauksia sekä työ- ja toimintakyvyn laskua lääketieteen,

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä

Lisätiedot

Elämäntapamuutos valmennusohjelma

Elämäntapamuutos valmennusohjelma Elämäntapamuutos valmennusohjelma Mitä on kokonaisvaltainen hyvinvointi? Fyysinen hyvinvointi -terveys, kunto, lepo, ruoka Henkinen hyvinvointi -suhde omaan itseen, itsetuntemus, itsensä arvostaminen,

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Synnyttänyt Synnyttänyt Sairaalasta kotiutuessasi ota itse yhteyttä oman neuvolan terveydenhoitajaan/ kätilöön

Lisätiedot

Naksutinkoulutuksen komennot

Naksutinkoulutuksen komennot Naksutinkoulutuksen komennot Koiranpennun kouluttaminen naksuttimen avulla Naksutinkoulutuksen kehittivät 1940-luvulla delfiinien kouluttajat. He huomasivat voivansa opettaa delfiineitä ja valaita kannustamalla

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa

Lisätiedot

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee

Lisätiedot

Stressinmittauksen tulkintamalli. -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä?

Stressinmittauksen tulkintamalli. -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä? Stressinmittauksen tulkintamalli -Mitä tulokset kertovat kuormitusriskistä? Ttm Jaakko Kotisaari Jyväskylä 20.5. 2008 Kuormittuneisuuden arvioinnin haasteet Onko palautumista riittävästi? Mikä on sopiva

Lisätiedot

GREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012

GREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012 GREYHOUNDIEN TERVEYSKARTOITUS 2012 Hyvä Greyhoundin omistaja! Tarkoituksenamme on kartoittaa v. 2002 ja sen jälkeen syntyneiden koirien tiedot, myös terveiden ja jo kuolleiden koirien osalta. Koiran nimen

Lisätiedot

Koirien terveyskysely Yhteenvetoraportti, N=18458, Julkaistu: 3.3.2015. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Vertailuryhmä: Borzoi

Koirien terveyskysely Yhteenvetoraportti, N=18458, Julkaistu: 3.3.2015. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Vertailuryhmä: Borzoi Koirien terveyskysely Yhteenvetoraportti, N=858, Julkaistu: 5 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Vertailuryhmä: Borzoi Onko koiralla todettu jokin synnynnäinen vika? Vastaus Lukumäärä Prosentti % % 6% 8%

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

KOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily

KOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily KOSKETUS -tunteiden tulkki Pirkko Säily Sana koskettaa merkitsee fyysisen kontaktin luomista tai tunteisiin vetoamista Kosketuksessa on aina kyseessä vuorovaikutustapahtuma, jossa on vähintään kaksi osa

Lisätiedot

Heta ja Oiva hammashoidossa

Heta ja Oiva hammashoidossa Heta ja Oiva hammashoidossa Innokkaana lähdössä Ihana aamu: emäntä varustaa autoon meidän pesän. Harvoin päästään mukaan, mutta aina silloin on tiedossa jotain tosi innostavaa. Ei haitannut, vaikka ei

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Lantioalueenkivut, akupunktiosta apua? 25.9.2015 Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios

Lantioalueenkivut, akupunktiosta apua? 25.9.2015 Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios Lantioalueenkivut, akupunktiosta apua? 25.9.2015 Fysioterapeutti Maija Häärä Fysios Taustaa Lääkintävoimistelijan tutkinto 1986, elv 1994, fysioterapeutti 1995, akupunktiotutkinto Singapore 2006, FYSIN

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Suomen Kaukasianpaimenkoirat ry Terveyskysely Kaukasianpaimenkoiran omistajalle Perustiedot Vastaajan nimi:

Suomen Kaukasianpaimenkoirat ry Terveyskysely Kaukasianpaimenkoiran omistajalle Perustiedot Vastaajan nimi: Suomen Kaukasianpaimenkoirat ry Terveyskysely Kaukasianpaimenkoiran omistajalle Perustiedot Vastaajan nimi: Vastaajan yhteystiedot: Koiran nimi ja rek. numero: Koiran isän nimi: Koiran emän nimi: 1. Yleiset

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille

Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille Hanna Ollila Pilvikki Absetz 21.10.2012 www.tempestproject.eu 1 Terveelliset ruokailutottumukset perustana hyvinvoinnille Lapsuuden

Lisätiedot

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala Fyysinen kunto Terveystieto Anne Partala Miksi liikuntaa? Keho voi hyvin Aivot voivat hyvin Mieliala pysyy hyvänä Keho ja mieli tasapainottuu Liikunta tuo tyydytystä Yksi hyvinvoinnin peruspilari Ihminen

Lisätiedot

Tarja Ketola 17.11.2015. Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki)

Tarja Ketola 17.11.2015. Uni ja univaje. Vireyden säätely. Väsyvyys (fatiikki) Tarja Ketola 17.11.2015 Uni ja univaje Vireyden säätely Väsyvyys (fatiikki) Nukumme noin 1/3 elämästämme. Ideaali unen määrä on 7 tuntia/vrk (alle 6 yli 9) Sekä lyhyemmät että pidemmät unimäärät nostavat

Lisätiedot

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva

Lisätiedot

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan 8.9.2014 Aiheet Mitä on CrossFit valmennettavien terveyteen liittyvät asiat, jotka valmentajan tulisi tietää/ ottaa huomioon harjoituksissa ja leireillä urheilevan

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Koirien terveyskysely Yhteenvetoraportti, N=13308, Julkaistu: 3.3.2015. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Vertailuryhmä: Saksanpaimenkoira

Koirien terveyskysely Yhteenvetoraportti, N=13308, Julkaistu: 3.3.2015. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Vertailuryhmä: Saksanpaimenkoira Koirien terveyskysely Yhteenvetoraportti, N=8, Julkaistu: 5 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Vertailuryhmä: Saksanpaimenkoira Onko koiralla todettu jokin synnynnäinen vika? Napatyrä Nivustyrä 646 4,85%

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi ja kehonkoostumusmittaus ravintovalmennuksessa. - Olli Patja - www.fairpro.fi

Hyvinvointianalyysi ja kehonkoostumusmittaus ravintovalmennuksessa. - Olli Patja - www.fairpro.fi Hyvinvointianalyysi ja kehonkoostumusmittaus ravintovalmennuksessa - Olli Patja - www.fairpro.fi Ravintovalmentajan sudenkuopat Sanat eivät riitä kertomaan Tarvitaan tietoa todellisesta tilasta Kuinka

Lisätiedot

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI ESITTELYN YLEISKATSAUS Carl Rehnborg ja NUTRIWAYn tarina Tasapainoisen ruokavalion haasteet Lisää väriä ruokavalioosi Tasapainoinen ruokavalio. Tasapainoinen

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

suhteessa suosituksiin?

suhteessa suosituksiin? Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Spray Bark Controll Collar

Spray Bark Controll Collar Spray Bark Controll Collar Sitruunapannan käyttöohjeet JOHDANTO Haukkuminen on koiran normaalia käyttäytymistä. Joskus kuitenkin haukkuminen on ongelma omistajalle. Vastuuntuntoinen omistaja ei voi antaa

Lisätiedot

POTILAAN HYGIENIAOPAS

POTILAAN HYGIENIAOPAS POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen

Lisätiedot

ESPOO: Arki TEHO- Kurssi, Keskiviikko 20.07.2016, klo. 17.00, 8krt

ESPOO: Arki TEHO- Kurssi, Keskiviikko 20.07.2016, klo. 17.00, 8krt ESPOO: Arki TEHO- Kurssi, Keskiviikko 20.07.2016, klo. 17.00, 8krt Arki Teho- kurssilla harjoitellaan 8 kerralla laajasti tottelevaisuuden osaalueita koiran kanssa. Kurssilla harjoitellaan mm. istu, maahan,

Lisätiedot

Adhd-oireisen lapsen tukeminen

Adhd-oireisen lapsen tukeminen Adhd-oireisen lapsen tukeminen Savonlinna 1.12. 2015 ADHD-liitto ry 1 Hyvän hoidon merkitys lapselle Katkaista kielteisyyden kehä Mahdollistaa lapselle hyvä kehitys Mahdollistaa parempi toimintakyky Ehkäistä

Lisätiedot

Muistisairaudet 23.10.13

Muistisairaudet 23.10.13 Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme

Lisätiedot

Mitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS

Mitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS Elämä hallussa epilepsian kanssa 24.9.2014 OYS Mitä apuvälineitä epilepsiaa sairastava tarvitsee? Liisa Metsähonkala, ayl, lastenneurologi HUS VAROITUS! Esitys sisältää tuotesijoittelua Tuotteet valittu

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi

Lonkan nivelrikko. Potilasohje. www.eksote.fi Lonkan nivelrikko Potilasohje www.eksote.fi Sisällys Hyvä nivelrikko-oireinen... 3 Nivelrikon vaikutuksia... 3 Tietoa nivelrikosta ja harjoittelun vaikutuksista... 4 Mitä nivelrikko on... 4 Harjoittelulla

Lisätiedot

AIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu

AIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu AIVOJUMPPA BRAIN GYM 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu Mitä aivojumppa on? Menetelmän on kehittänyt kalifornialainen kasvatustieteiden tohtori P.E.Dennison yhdessä vaimonsa Gail

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Tarhamatka 8.-10.10.2010: Vantaa, Virumaa, Toolse, Tallinna, Rapla

Tarhamatka 8.-10.10.2010: Vantaa, Virumaa, Toolse, Tallinna, Rapla Tarhamatka 8.-10.10.2010: Vantaa, Virumaa, Toolse, Tallinna, Rapla Tarhamatka alkoi torstai iltana ja menimme yöpymään rekkuaktiivin luokse Vantaalle, jossa rapsuttelimme useita kotia etsiviä kissoja.

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

TERVETULOA HALKION LUUNSIIRTOLEIKKAUKSEEN HUSUKEEN! Husuken henkilökunta vastaa mielellään kysymyksiisi. Huuli-suulakihalkiokeskus.

TERVETULOA HALKION LUUNSIIRTOLEIKKAUKSEEN HUSUKEEN! Husuken henkilökunta vastaa mielellään kysymyksiisi. Huuli-suulakihalkiokeskus. Husuken henkilökunta vastaa mielellään kysymyksiisi. Huuli-suulakihalkiokeskus Töölön sairaala TERVETULOA HALKION LUUNSIIRTOLEIKKAUKSEEN HUSUKEEN! Topeliuksenkatu 5, Helsinki Vuodeosasto puh. 09-47187442

Lisätiedot

Adrenaliini. -lisämunuainen -stressitilanteet. -käytetään lääkkeenä mm. sydänkohtaukset, äkilliset allergiset reaktiot.

Adrenaliini. -lisämunuainen -stressitilanteet. -käytetään lääkkeenä mm. sydänkohtaukset, äkilliset allergiset reaktiot. Hormonitaulukko Adrenaliini -lisämunuainen -stressitilanteet -Kohottaa verenpainetta, supistaa pintaverisuonia ja laajentaa lihasten verisuonia. -lisää keuhkojen toimintakapasiteettia. -vaikuttaa sitoutumalla

Lisätiedot

3. Kehittävä venyttely: Kehittävällä venyttelyllä kehitetään lihasten liikkuvuutta, joilla on suoria vaikutuksia mm.

3. Kehittävä venyttely: Kehittävällä venyttelyllä kehitetään lihasten liikkuvuutta, joilla on suoria vaikutuksia mm. Liikkuvuuden kehittäminen Venyttelyn merkitys koripalloilijalle voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan: Valmistava venyttely: suoritetaan ennen harjoitusta tai peliä! Valmistavassa venyttelyssä avataan

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia

Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Tiina Röning Psykologi, Psykoterapeutti Tampereen urheiluakatemia Kuormitus vs lepo Kuormituksen kokonaisuus aina yksilöllinen, fyysistä ja psyykkistä mahdoton tarkasti erottaa (stressi, kehon reaktiot,

Lisätiedot

Keskity jo harjoituksissa - keskity peleissäkin - panosta onnistumisiin. Porin Ässät C-1 22.10.2014. Markku Gardin

Keskity jo harjoituksissa - keskity peleissäkin - panosta onnistumisiin. Porin Ässät C-1 22.10.2014. Markku Gardin Keskity jo harjoituksissa - keskity peleissäkin - panosta onnistumisiin Porin Ässät C-1 22.10.2014 Markku Gardin Mentaaliharjoittelun perusta (hyvä tietää) Aivot ohjaavat - hermojärjestelmät, hormonit

Lisätiedot

Vauvan itkuherkkyys ja koliikki

Vauvan itkuherkkyys ja koliikki Vauvan itkuherkkyys ja koliikki Juulia Ukkonen Kätilö ja perheneuvoja, BSc Health Communication Miksi vauvat itkevät? Kaikki vauvat itkevät ja itku kuuluu normaalina osana vauvan elämään. Itkun avulla

Lisätiedot

Someron Esan uimarin kilpailuohje kilpailumatkoilla pitää käyttää seuran edustusasua aina

Someron Esan uimarin kilpailuohje kilpailumatkoilla pitää käyttää seuran edustusasua aina kilpailumatkoilla pitää käyttää seuran edustusasua aina EDELLINEN PÄIVÄ: pitää syödä hyvin, että jaksaa. KARKIT JA NAPOSTELTAVA OLISI SYYTÄ JÄTTÄÄ POIS. Hyvä tapa varsinkin ennen pääkisoja, on aloittaa

Lisätiedot

FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana. kesän peleihin. Markku Gardin 1.4.2014

FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana. kesän peleihin. Markku Gardin 1.4.2014 FcJazzC14 Mentaalisesti vahvana kesän peleihin Markku Gardin 1.4.2014 Mentaalitarinoita "Peliä edeltävänä iltana makaan vuoteessani ja kuvittelen mielessäni, kuinka teen maalin ja kuinka pelaan hyvin.

Lisätiedot