HYDRATSIINI CAS HYDRAZINE

Transkriptio

1 HYDRATSIINI CAS HYDRAZINE DIAMIDI DIAMIINI H H DIAMIDE DIAMINE NITROGEN HYDRIDE N N H H Kemikaalit ympäristöluvassa -hanke Versio Suomen ympäristökeskus, kemikaaliyksikkö YMPÄRISTÖLUVANVARAISUUS JA LUPAPERUSTEET : Toiminnot, joissa yhdisteitä voidaan käyttää ja josta niitä voi vapautua: YSA 1 3. ENERGIANTUOTANTO a) b) YSA 1 4. KEMIANTEOLLISUUS: g) Hydratsiini voi esiintyä myös muualla prosessikemikaalina ja kuumavesijärjestelmissä. Perusteet ympäristöluvanvaraisuudelle ja lupaehtojen asettamiselle: YSA, liite 1, Luettelo I, 7) syöpää aiheuttavat, perimää vaurioittavat tai lisääntymiselle vaaralliset aineet YSA, liite 1, Luettelo II, 1) kasvinsuojeluaineet, torjunta-aineet, suojauskemikaalit ja biosidivalmisteet YSA, liite 1, Luettelo II, 11) muut vesiympäristölle vaaralliset aineet YSA, liite 2, Päästöt ilmaan, 12) aineet ja valmisteet, joilla osoitetaan olevan karsinogeenisia YSA, liite 2, Päästöt vesiin, 4) aineet ja valmisteet, joilla osoitetaan olevan karsinogeenisia YSA, liite 2, Päästöt vesiin, 9) biosidit ja kasvinsuojeluaineet MUITA YMPÄRISTÖLUVASSA HUOMIOITAVIA SÄÄDÖKSIÄ: STMA 624/2001 vaarallisten aineiden luettelosta. VNp 363/1994 eräiden ympäristölle tai terveydelle vaarallisten aineiden johtamisesta vesiin. VNp 364/1994 pohjavesien suojelemisesta eräiden ympäristölle tai terveydelle vaarallisten aineiden aiheuttamalta pilaantumiselta (4 :n ja liite 1 kohdan 8 mukainen päästökielto pohjavesiin).

2 YHTEENVETO HYDRATSIININ YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA: HYDRATSIININ LUOKITUKSET Hydratsiini ei kerry eliöihin. Pieninä pitoisuuksina hydratsiini on nopeasti biologisesti hajoavaa. Vesieliöille hydratsiini on erittäin myrkyllistä. Hydratsiini inhiboi suurempina pitoisuuksina hajottajamikrobien toimintaa ja voi aiheuttaa häiriöitä jätevedenkäsittelyssä. Nisäkkäille hydratsiini on myrkyllinen yhdiste altistuttaessa ihon kautta, hengitettynä ja nieltynä. Jyrsijöillä tehdyissä testeissä hydratsiini on syöpää aiheuttava ja lisääntymiselle vaarallinen yhdi ste. Hydratsiinia käyttävissä kohteissa on huolehdittava, ettei hydratsiini tai sitä sisältävä kiertovesi pääse jätevesijärjestelmiin pitoisuuksina, jotka voivat aiheuttaa häiriöitä puhdistamon toiminnassa. Hydratsiinia ei tule käyttää ruuan kanssa tekemisiin joutuvan höyryn valmistuksessa. HYDRATSIINISTA ON TEHTY ONNETTOMUU- DEN VAARAA AIHEUTTAVAT AINEET - TURVALLISUUSOHJEET (OVA-KORTTI). KORT- TI SISÄLTÄÄ LISÄTIETOA AINEEN SÄILYTYK- SESTÄ SEKÄ TOIMENPITEISTÄ ALTISTUMISEN TAI ONNETTOMUUDEN TAPAHDUTTUA. ( ) LC 50 /EC 50 /IC 50 -arvoja vesieliöille: Kalat Vesikirppu 0,5-1 mg/l 0,16 0,19 mg/l R10; Carc Cat 2; R45; T; R23/24/25; C; R34; R43; N; R Merkinnät: R: /24/ /53. S: R10 Syttyvää. Carc Cat 2 Aine, johon on suhtauduttava niin kuin se olisi ihmiselle syöpää aiheuttava. R45 Aiheuttaa syöpäsairauden vaaraa. T Myrkyllinen. R23/24/25 Myrkyllistä hengitettynä, joutuessaan iholle ja nieltynä. C Syövyttävää. R34 Syövyttävää. R43 Ihokosketus voi aiheuttaa herkistymistä. N Ympäristölle vaarallinen. R50/53 Erittäin myrkyllistä vesieliöille, voi aiheuttaa pitkäaikaisia haittavaikutuksia vesiympäristössä. S53 Vältettävä altistumista ohjeet luettava ennen käyttöä. S45 Onnettomuuden sattuessa tai tunnettaessa pahoinvointia hakeuduttava heti lääkärin hoitoon (näytettävä tätä etikettiä, mikäli mahdollista) S60 Tämä materiaali ja/tai sen säiliö on käsiteltävä ongelmajätteenä. S61 Vältä päästämästä ympäristöön. Luettava erityiset ohjeet/käyttöturvallisuustiedote ennen käyttöä. Luokitus riippuu T-perusteiden osalta pitoisuudesta (ks. STMA vaarallisten aineiden luettelosta 624/2001). IARC on luokitellut hydratsiinin luokkaan 2B, mahdollisesti ihmiselle syöpää aiheuttava. Eräät hydratsiinijohdannaiset ovat myös karsinogeeneja. HYDRATSIINIA MAHDOLLISESTI KOSKEVAT BREF-ASIAKIRJAT: IPPC Reference Document on Best Available Techniques in the Chlor-Alkali Manufacturing Industry. October IPPC Reference document on Best Available Techniques in Common Waste Water and Waste Gas Treatment / Management Systems in the Chemical Sector. Draft 3/2001. IPPC Reference Document on Best Available Techniques in the Non Ferrous Metals Industries. May 2000.

3 HYDRATSIININ KÄYTTÖ: PÄÄSTÖT JA JÄÄMÄT TUOTTEISSA: Hydratsiini esiintyy tuoterekisterissä 9 tuotteessa, joita käytetään korroosionestoaineena, hapenpoistoaineena ja kuumavesisäiliöissä lisäaineena. Sen 64-prosenttista ves i- liuosta (1:1) kutsutaan 100-prosenttiseksi hydratsiinihydraatiksi. Muualla maailmassa hydratsiinia käytetään kaukolämp ö- vedessä, lääketeollisuudessa, piirilevyjen kylpyliuoksissa pelkistysaineena, valokuvauskehitteissä, räjähdysaineissa, rakettipolttoaineena, paisutusaineiden välivaiheena, kemikaalien valmistuksessa mm. polymerisoinnin katalyyttinä, tekstiiliväreissä sekä pestisideissä. Lääkinnällistä merkitystä hydratsiinilla on syövän ja sirppisoluanemian hoidossa, johdannaisia käytetään mm. tuberkuloosin hoidossa. Hydratsiinilla pelkistetään myös elohopeaa jätevedestä. Tässä käyttötarkoituksessa se edustaa kloorialkaliteollisuuden BAT-tekniikkaa. Hydratsiinin merkittävimmät päästölähteet ovat hydratsiinin valmistus, vahinkopäästöt varastoinnissa, kuljetuksessa, käsittelyssä ja epäasiallisessa jätteiden käsittelyssä. Yhdysvalloissa suurimmiksi päästölähteiksi arvioidaan sähkö-, kaasu- ja sanitaatiopalvelut, kemikaalituotteiden valmistus, metallin tuotanto sekä öljy- ja hiilituotteiden valmistus. Euroopassa jätevesien käsittelyyn tai biologisen jäteveden käsittelyn suojaamiseksi hydratsiinilta on BATreferenssidokumenteissa kuvattu märkähapetusta, sekä kaasupäästöissä pesuria tai aktiivihiiltä. Yhdysvalloissa päästöjen käsittelyssä voidaan käyttää kaasunpesuria tai polttoa katalyyttisesti tai liekillä. Päästöjä vesiin on myös käsitelty laimentamalla hydratsiiniliuos ja hapettamalla se vetyperoksidilla tai kalsium- tai natriumhypokloriitilla. Hydratsiinijohdannaisten käsittely näillä menetelmillä voi johtaa voimakkaiden karsinogeenien muodostumiseen. Polttoprosesseista mm. leijupetipolton arvioidaan olevan tehokas menetelmä hydratsiinin tuhoamiseksi, kun viipymä on riittävä, eikä hydratsiini ole kiinteää. Mahdollinen ammoniakin muodostuminen poltettaessa on huomioitava. Kattilavedestä päästöjen arvioidaan olevan melko pieniä, sillä hydratsiini hapettunee vedessä nopeasti. Merkittävimmäksi päästöfaasiksi arvioidaan Yhdysvalloissa ilma, joskin hydratsiinin käyttötavat siellä poikennevat suomalaisista. Eräät mikrobit saattavat tuottaa vähäisiä määriä hydratsiinia.

4 HYDRATSIININ FYSIKAALIS- KEMIALLINEN KÄYTTÄYTYMINEN: HYDRATSIININ FYSIKAALIS- KEMIALLISIA ARVOJA: Reaktiivisuus: Puhdas hydratsiini on syttyvää, palavaa ja reaktiivista. Se adsorboi kosteutta itseensä. Hydratsiinin vahvat vesiliuokset (400 g/l tai yli) voivat syttyä myös alhaisissa lämpötiloissa joutuessaan kosketuksiin metallioksidien, metallijauheiden tai huokoisten materiaalien (maa, puu, tekstiili, paperi) kanssa. Emäksisissä vesissä hydratsiini hapettuu veteen liuenneen hapen kanssa erityisesti kuparin läsnäollessa. Sytyttyään hydratsiini palaa hapettomissakin oloissa eksotermisesti hajoten. Kuumetessaan se hajoaa vedyksi, ammoniakiksi ja typen oksideiksi. Hydratsiini on voimakas pelkistin sekä heikko tai keskivahva emäs. Reaktiot hapettimien ja vahvojen happojen kanssa ovat kiivaita ja voivat aiheuttaa räjähdysvaaran. Hydratsiini syövyttää lasia, kumia ja korkkia. Kulkeutuminen: Hydratsiini liukenee veteen täysin. Se liukenee polaarisena yhdisteenä useisiin alkoholeihin ja vähäisessä määrin hiilivetyihin. Hydratsiini on haihtuvaa ja voi haihtua kuivasta pintamaasta. Vuotanut hydratsiini höyrystyy voimakkaasti, ja merkittävät pitoisuudet ilmassa ovat mahdollisia. Vedestä haihtumisen ei kuitenkaan arvioida olevan merkittävä poistumisreitti, sillä haihtuminen vähenee veteen laimenemisen kasvaessa. Ilmassa hydratsiini sitoutuu sadeveteen ja huuhtoutuu maahan. Maaperässä hydratsiini ei sitoudu puhtaaseen hiekkaan vaan huuhtoutuu helposti. Huuhtoutuminen savesta ja luonnonmaasta on vähäisempää. Anaerobeissa oloissa hydratsiini sitoutuu saveen ja hajoaa siinä. Mutaisessa jokivedessä hydratsiini voi hajota nopeasti, mutta pehmeässä, suodatetussa vedessä alhaisessa ph:ssa hajoaminen on vähäistä. Fysikaalis-kemiallinen muuntuminen ja hajoaminen: Hydratsiinin pka on noin 8, ja sen ionisoituminen vedessä on luonnonoloissa kohtalaista. Muuntuminen vedessä riippuu voimakkaasti ph:sta, lämpötilasta ja happipitoisuudesta. Happamissa oloissa hydratsiini säilyy paremmin. Maaperässä hydratsiini hajoaa kemiallisesti diimidivälituotteen kautta. Ilmakehässä hydratsiini reagoi nopeasti hydroksyyliradikaalien, otsonin ja ultraviolettisäteilyn kanssa. Puoliintumisajaksi ilmoitetaan 1 16 t ilman puhtaudesta riippuen. Hajoamistuotteina on ammoniakkia, vetyä ja typpeä sekä näiden hapettumistuotteita. Väri ja olomuoto: Haju: Väritön, öljymäinen, sumuava neste; kiteinen tai vahamainen kiinteä. kalamainen. Hajukynnys: 3-9 mg/m 3 Hajukynnys (vesi): Molekyylimassa: Pistävä, ammonia kkinen, 160 mg/l Molekyylikaava: H 4 N 2 32,05 g/mol Rakennekaava: H 2 N-NH 2 Tiheys: 1,01 1,03 (20 C) Sulamispiste: 1-2 C (100-%) -52 C (64-%) Kiehumispiste: 113,5 C (100-%) Leimahduspiste: Itsesyttymislämpötila: 120 C (64-%) 38 C (100-%, open cup) 75ºC (64-% liuos) 270 C (lasin pinnalla) 24 C (rautaoksidin pinnalla) Syttymisrajat: 1,8 100 % Räjähdysrajat: 4,7 100 % Höyryn tiheys: 1,1 (ilma = 1) Höyry-ilmaseoksen tiheys: 1,0 (ilma = 1) Höyrynpaine: 1925 Pa (25 C, 100-%) Viskositeetti: Palamislämpö: 1568 Pa (25 C, 100-%) 1000 Pa (20 C, 64-%) 0,974 µpa/s (20 C) -19,4 MJ/kg Log K ow : -2, ,37 Haihtumislämpö: Vesiliukoisuus: pka: ph: 45,27 kj/mol 1000 g/l. 7,96 8,07 (heikko emäs) 12,8 (64-% hydratsiini) ppm = mg/m 3 (ilma) 1 ppm = 1,31 mg/m 3 mg/m 3 = ppm (ilma) 1 mg/ m 3 = 0,763 ppm

5 BIOLOGINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN: BIOLOGISIA ARVOJA: Kertyminen: Hydratsiini ei ole rasvahakuista eikä sinänsä kertyvää. Hydratsiinia voi esiintyä hydratsiinilla kontaminoituneen vesistön kaloissa. Hydratsiini ei rikastu ravintoketjussa. Biohajoaminen: Pieninä pitoisuuksina hydratsiini hajoaa maaperässä biologisesti muutamissa päivissä. Suuret pitoisuudet ovat mi k- robeille myrkyllisiä eikä hajoamista tapahdu. Vedessä hajoaminen kestää päivistä viikkoihin. Hyvin pienet hydratsiinipitoisuudet ilmeisesti hajoavat jäteveden puhdistuksessa melko hyvin. Myrkyllisyys: Hydratsiini on myrkyllistä jo pieninä pitoisuuksina mikrobeille ja vesielöille. Jäteveden puhdistuksessa hydratsiini on mikrobeille myrkyllistä. Häiriöitä on mainittu alkaen 1 mg/l tasolla. Kasveille hydratsiini on myrkyllistä ilman ja veden kautta. Mikrobit voivat jonkin verran mukautua niille muutoin haitallisten aineiden käsittelyyn. Jyrsijät ovat ilmeisen herkkiä hydratsiinin vaikutuksille. Suomen olosuhteet: Haihtuminen maaperästä ja vedestä vähentyy kylminä vuodenaikoina lumi- ja jääpeitteen vuoksi. Hajoaminen kylmässä maaperässä tai vedessä voi olla hitaampaa. Sulana, mutta kylmänä vuodenaikana huuhtoutuminen voi olla voimakkaampaa. Vaikutukset nisäkkäisiin: Hengitys: Rotta, LC 50, 4 t 747 mg/m 3 Hiiri, LC 50, 4 t 330 mg/m 3 Iho: Kaniini, LD mg/kg Suun kautta: Rotta, LD 50 Kaniini, LD 50 Muita arvoja: NOAEC rotta, juomavesi Vaikutukset vesieliöihin: EC 50 tai LC 50 : Särki Rasvapäämutu, 96 t Isoaurinkoahven, 96 t Vesikirppu, D. Pulex, 48 t 60 mg/kg 35 mg/kg 0,003 mg/kg/vrk 0,54 mg/l 6,0 mg/l 1,0 1,6 mg/l 0,16 0,19 mg/l Mikrobit, typenpoiston inhibitio, EC mg/l Muita arvoja: LOAEC kala, rasvapäämutu, sikiötoksisuus LOEL kala, rasvapäämutu LOAEC levä, Microcystis aeruginosa, 10 vrk NOAEC mikrobi, Enterobacter cloacea, kasvu * viivevaiheen pituus kasvoi 0,1 mg/l 0,1 0,43 mg/l 0,00008 mg/l 10 mg/l* Vaikutukset kasveihin: LOEL kasvi, kurpitsan siemen, kasvu, veteen upotus 10 mg/l LOEL kasvi, puuvilla, lehden kuivuminen, vesikasvatus 50 mg/l Hajoaminen: BOD 28 vrk, aerobinen, liete, 25 C, 100 mg/l : 0 6 %

6 HYDRATSIININ VAIKUTUKSET TERVEYTEEN: RISKIIN PERUSTUVAT PITOISUUSRAJA- ARVOT JA SUOSITUKSET Akuutti: Hydratsiini ärsyttää silmiä ja hengitysteitä. Suuret hydratsiinin pitoisuudet voivat aiheuttaa keuhkopöhön ja hengitysvaikeuksia. Väkevät hydratsiiniliuokset ovat hyvin syövyttäviä ja voivat aiheuttaa kemiallisia palovammoja. Lyhytaikainen hydratsiinin hengittäminen voi aiheuttaa yskää ja ärsyttää silmiä, nielua ja hengitysteitä sekä aiheuttaa vapinaa ja kouristuksia. Hydratsiinin nieleminen aiheuttaa pahoinvointia, hermotulehduksia ja tajuttomuutta. Suuret hydratsiinimäärät voivat aiheuttaa kuoleman. Suomessa käytössä olevat sitovat tai ohjeelliset rajaarvot sekä suositukset; EU:n tai WHO:n suositukset ja EU:n riskinarvioinnin PNEC-arvot: Työympäristö: HTP 8h HTP 15 min 0,13 mg/m 3 (iho) 0,4 mg/m 3 (iho) Krooninen: Hydratsiinille altistuminen voi aiheuttaa muutoksia hermostossa sekä munuaisten, verisolujen, pernan ja maksan vaurioita. Toistuva altistuminen voi johtaa ihon herkistymiseen. Hydratsiinin on arvioitu vaikuttavan elimistön sokeri-, aminohappo- ja rasva-aineenvaihduntaan ja mm. estävän glukoneogeneesiä. Koe-eläimillä 0,26 1,3 mg/m 3 jatkuvasti hengitetyt pitoisuudet ovat johtaneet kasvun vähenemiseen ja maksan rasvoittumiseen, jyrsijöillä pienemmätkin pitoisuudet. CMR- ja hormonaalinen vaikutus: Hydratsiinin on mahdollinen ihmiselle syöpää aiheuttava aine. Hydratsiini on koe-eläimillä aiheuttanut koe-eläimillä keuhko-, maksa- ja rauhassyöpää, sarkoomia ja leukemioita. Kokeissa hydratsiini on ollut mutageeninen aiheuttaen DNA-vaurioita, geenimutaatioita ja kromosomiaberraatioita in vitro. Koe-eläimillä on havaittu epävarmoja viitteitä sikiötoksisuudesta. Hydratsiinia ei tulisi käyttää ruuan kanssa kosketuksiin joutuvan höyryn tuotannossa. Altistuminen: Hydratsiinille altistumista voi tapahtua hengittämällä hydratsiinin höyryjä tai nauttimalla hydratsiinilla kontaminoitunutta vettä tai eliöitä. Hydratsiinia esiintyy vähäisinä pitoisuuksina taustailmassa. Hydratsiinia on myös tupakansavussa. Aineenvaihdunta: Hydratsiini voi imeytyä kehoon ihon, hengityksen ja ruuansulatuskanavan kautta. Keuhkoista imeytyy > 8 25 % hengitetystä hydratsiinista, ja ruuansulatuskanavasta =19 46 % niellystä hydratsiinista. Hydratsiinin imeytyminen ihon kautta, jakautuminen kehon eri osiin ja aineenvaihdunta on nopeaa. Hydratsiini saattaa häiritä B 6 -vitamiinin reaktioita. Koe-eläimillä hydratsiinin erittyminen kehosta tapahtuu asetyloituneina tuotteina, hydratsiinina ja hydratsiinihydraattina. Isoniatsidien aineenvaihdunta voi mu o- dostaa kehossa hydratsiinia.

7 Ulkomaiset ohje- tai raja-arvot sekä suositukset, joita voi käyttää arvioitaessa altistumisen tai riskin tasoa tilanteessa, joihin ei ole aiemmin annettu arvoa tai joihin arvot eivät sovellu. Arvot ovat suuntaa-antavia. Noncancer Inhalation Risk Value: 6,5 µg/m 3 (SAAC, tunti), 0,26 µg/m 3 (SAAC, vuosi). California EPA Pitoisuuden ylitys saattaa mahdollisesti olla ihmisen terveydelle haitallinen; pitoisuutta ei saisi ylittää. Significant Ambient Air concentration, johdettu TWA-arvosta kertoimin. 0,004 ppm (= 5,2 µg/m 3 ). MRL (Minimum Risk Level), väliaikainen altistuminen, ATSDR Pitoisuus, jonka ylittämisen ei tulisi johtaa haitallisiin vaikutuksiin. (LOAEL 0,2 ppm, hiiren maksavaikutukset, rasvoittuminen, ja turvakertoimet). Cancer Inhalation Risk Value: 0,002 µg/m 3, Risk Specific Concentration RSC, ITER ylimääräinen syöpäriski elinikäisellä altistumisella. Riskikuvaajan kerroin 0,0049 (µg/m 3 ) -1, eli 170 (mg/kg/vrk) -1. Yksikköriskiä ei tulisi käyttää yli 2 µg/m 3 pitoisuuksilla. Cancer Oral Risk Value: 3, mg/kg/vrk. RSD, Risk Spesific Dose, ITER. Vastaa ylimääräistä syöpätodennäköisyyttä elinikäisellä altistumisella. EPA:n 1988 riskikuvaajan kertoimesta 3 (mg/kg/vrk) 1 (hiiren ma ksasyöpä). Drinking Water Unit Risk 8, (µg/l) ylimääräinen syöpäriski elinikäisellä altistumisella juomaveden pitoisuudella 0,1 µg/l. Yksikköriskiä ei tulisi käyttää yli 100 µg/l pitoisuudella. No Significant Risk Level 0,04 µg/vrk, NSRL, California EPA. Altistuminen päivittäin ei johda yli 10-5 ylimääräiseen syöpäriskiin elinikäisellä altistumisella. Työympäristö: IDLH, Immediately dangerous to life and health 50 ppm (67 mg/m 3, 30 min)

8 LÄHTEET: ATSDR: (U.S.) Agency for Toxic Substances and Disease Registry. Toxicological Profile for Hydrazines. U.S. Public Health Service, Agency for Toxic Substances and Disease Registry, U.S. Department of Health and Human Services. September ATSDR: (U.S.) Agency for Toxic Substances and Disease Registry. ToxFAQs for Hydrazine. September California Environmental Protection Agency: New Source Review Permits Program Manual. Department of Environmental Quality, Division of Air Programs Coordination. California Environmental Protection Agency, Final, September 7, California Environmental Protection Agency: Air Toxics Hot Spots Program Risk Assessment Guidelines Part II. Technical Support Document for Describing Available Cancer Potency Factors. April Secretary for Environmental Protection, California Environmental Protection Agency. California Environmental Protection Agency: Proposition 65 Status Report. No Significant Risk Levels for Carcinogens and Maximum Allowable Daily Levels for Chemicals Causing Reproductive Toxicity. February Reproductive and Cancer Hazard Assessment Section, Office of Environmental Health Hazard Assessment, California Environmental Protection Agency. CERI. Chemicals Evaluation and Research Institute, Japan, Biodegradation and bioaccumulation data of existing chemicals. Internet-lähde: (luettu ) Environmental Health Criteria 68 Hydrazine IPCS. World Health Organization, Geneva Hazardous Substances Database (luettu ) Hydrazine Health and Safety Guide. IPCS International Programme on Chemical Safety. Health and Safety Guide No. 56. World Health Organization, Geneva International Chemical Safety Card. IPCS, CEC, IPPC Reference document on Best Available Techniques in Common Waste Water and Waste Gas Treatment / Management Systems in the Chemical Sector. Draft March IPPC Reference Document on Best Available Techniques in the Chlor- Alkali Manufacturing Industry. October IPPC Reference Document on Best Available Techniques in the Non Ferrous Metals Industries. May Onnettomuuden vaaraa aiheuttavat aineet turvallisuusohjeet (OVAohjeet). Työterveyslaitos SRC CHEMFATE. Internet-lähde: (luettu ) U.S. EPA. Integrated Risk Information System (IRIS) on Hydrazine. Environmental Criteria and Assessment Office, Office of Health and Environmental Assessment, Office of Research and Development, Cincinnati, OH Ympäristönsuojeluasetus 169/2000. Huomautus: Tämä kemikaalitietokortti on tehty Kemikaalit ympäristöluvassa hankkeessa Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) kemikaaliyksikössä. Kortti on tarkoitettu ympäristölupaviranomaisten tietolähteeksi kemikaalien huomioimiseksi ympäristöluvassa. Kortissa esiintyvät määritelmät kuvauksineen esitetään erillisessä Kemikaaliluetteloiden ja tietokorttien käyttäjän oppaassa. Tämän kemikaalitietokortin aineisto on pääasiassa peräisin ohessa luetellusta kirjallisuudesta. Tiedot on koottu pääasiassa tavallisesti luotettavana pidettävistä tietolähteistä, mutta tietojen oikeellisuutta ei muutoin ole tarkastettu. Kortin ja sen sisältämän tiedon rajoitukset on kuvattu tarkemmin Kemikaaliluetteloiden ja tietokorttien käyttäjän oppaassa.