VirtuaaliAMK-koulutustuotteiden laadunvarmistus (LUONNOS )

Transkriptio

1 copyright VirtuaaliAMK-kehittämisyksikkö/OVa 1(26) VirtuaaliAMK-koulutustuotteiden laadunvarmistus (LUONNOS ) Johdanto VirtuaaliAMK-sisällöntuotannon kokonaisuus perustuu systemaattiseen, vaiheistettuun toimintamalliin ja noudattaa laatustandardeja. ISO 8402 määrittelee laatujärjestelmän seuraavasti: Laatujärjestelmä on laadunhallinnassa tarvittavien organisaatiorakenteiden, menettelyjen, prosessien ja resurssien muodostama järjestelmä. Siihen kuuluu laadunohjaus, laadunvarmistus, laatupolitiikka, laadunsuunnittelu ja laadun parantaminen. Laatujärjestelmä on yrityksen tapa toimia ja kattaa kaikki toiminnan alueet. ISO 8402 standardi määrittelee laadun vapaasti suomennettuna seuraavasti: Laatu muodostuu tuotteen tai palvelun piirteiden ja ominaisuuksien joukosta, joiden avulla tuote tai palvelu tyydyttää asiakkaan asettamat sekä toiminnalliset että ei-toiminnaliset vaatimukset. VirtuaaliAMK:n laatu rakennetaan asiakaslähtöisesti palvellen sekä ammattikorkeakoulujen opettajien että opiskelijoiden tarpeita. VirtuaaliAMK:n koulutustuotteita tarkastellaan 6 eri näkökulmasta (toiminnallisuus, luotettavuus, käytettävyys, tehokkuus, ylläpidettävyys, siirrettävyys). VirtuaaliAMK:n sisällöntuotantoprojektin läpivienti perustuu projektisuunnitelmaan, tuotanto perustuu verkko-opintojakson ja verkko-oppimateriaalin käsikirjoitukseen, verkkotuotteet dokumentoidaan ja versioidaan. Arviointi, palautteet, testaukset ja katselmukset ovat kuuluvat kiinteänä osana sisällöntuotantoprojekteihin. Arvioitavia asioita ovat mm. projektiryhmän toiminta, opintojakso tuotteena; tekniikkaan ja pedagogiikkaan liittyvät tekijät mutta myös kustannustehokkuus. Valmiin opintojakson testaus tapahtuu VirtuaaliAMK:n testauskäytännön mukaisesti. Testaus jaetaan pedagogiseen ja tekniseen käytettävyyteen ja samalla tarkastellaan käytettävien tiedostomuotojen soveltuvuutta kyseiseen käyttötarkoitukseen. Arviointi kohdistuu sisältöön, pedagogiikkaan, tekniikkaan, taloudellisuuteen, juridisiin asioihin sekä päivityksiin. Arviointiin laaditaan seuraavan jaottelun perusteella: yleistä opintojaksosta, opiskelu ja oppiminen, tehtävät ja oppimateriaali, suoritus ja arviointi, vuorovaikutus ja yhteisöllisyys sekä käytön joustavuus. Toimintaa ja tuotekehitystä ohjaa jatkuvasti rakentuva laatukäsikirja, joka on kaikkien sisällöntuottajien käytettävissä. Laatukäsikirja rakennetaan verkoston yhteistyössä. Laatukäsikirja löytyy VirtuaaliAMK:n portaalista kohdasta koulutus.

2 copyright VirtuaaliAMK-kehittämisyksikkö/OVa 2(26) SISÄLLYSLUETTELO Johdanto...1 VirtuaaliAMK:n laadun osatekijät...3 Verkko-opintojakson sisällöllinen laatu Tiedon oikeellisuus ja ajantasaisuus Materiaalin tarkoituksenmukaisuus ja havainnollisuus...4 Pedagoginen laatu Pedagoginen laatu ja toimintamalli Oppimiskäsitys Tavoitteen ja tuotoksen sopusointu Toteutustapa Oppimisprosessin ohjaus Vuorovaikutuksen suunnittelu Erilaisia pedagogisia malleja ja menetelmiä...6 Verkkokouluttajat, tutorit ja tekninen tuki Persoonalliset ominaisuudet Verkko-ohjaajan taidot Tieto- ja viestintätekniikan taidot Asiantuntijuus Verkkotutorit Tekninen tuki...8 Tekninen laatu Sivujen latautuminen Sivujen pituus Navigointipainikkeet Tulostusmahdollisuus Uudelleenkäytettävyys...10 Graafinen ohjeistus Värit Fontti Logot Sivupohjat AMKien VirtuaaliAMK toiminta...11 Käytettävyyden varmistaminen tuotantoprosessin aikana Testaus ennen tuotantoa Valmiin tuotteen testaus...12 VirtuaaliAMK-laatumerkin käyttö...12 Laadunarviointityökaluja Ajatuksia arvioinnin pohjaksi: Suunnitelmien arviointi: Renkaan toiminnan arviointi - projektisuunnitelma: Suunnitelma opintojakson tuottamiseksi käsikirjoitus: Arviointi tuotantoprosessin aikana: Toiminnan arviointi: Tuotteen arviointi: Kustannustehokkuuden arviointi: Valmiin opintojakson laaduntarkistus Asiantuntijalausunto / sisällöllinen Asiantuntijalausunto / pedagoginen Asiantuntijalausunto / Tekninen Opiskelijan testi Taloudellisuus Oikeudet...26

3 copyright VirtuaaliAMK-kehittämisyksikkö/OVa 3(26) VirtuaaliAMK:n laadun osatekijät Laadun osatekijät muodostuvat projektinhallinnasta, tuotantoprosessin sekä tuotteen sisällöllisen, pedagogisen ja teknisen laadun hallinnasta. Lisäksi varmistetaan taloudellisuus, sopimukset sekä päivitettävyys. Tässä asiakirjassa on alustavasti otettu kantaa edellä mainittuihin asioihin. VirtuaaliAMK-tuotteiden tuotantoprosessia voidaan mallintaa ohjelmistotuotannon menetelmillä ja laatua ohjelmistotuotannon laatustandardeilla. Tuotantoprosessi jaetaan viiteen keskeiseen toimintaan: Tuotteen määrittely, suunnittelu ja toteutus. Tuote tulee testata. Se otetaan käyttöön ja sitä ylläpidetään. Tuotteenhallinnalla varmistetaan tuotteen versiointi ja tallentaminen. Dokumentointi on keskeinen osa tuotantoprosessin eri vaiheita. Kuva 1. Ohjelmistotuotannon osa-alueet [Haikala ja Märijärvi 1995, 23]. Verkko-opintojakson sisällöllinen laatu Sisällöllisen laadun varmistaminen lähtee monialaisen asiantuntijatiimin (sisällöllinen, tekninen ja pedagoginen osaaminen) yhteystyöstä. Tuotantorenkaan substanssiasiantuntijat laativat verkko-opintojakson käsikirjoituksen. Ensimmäisessä vaiheessa määritellään opintojakson tavoitteet, annetaan opintojaksolle kuvaava nimi ja määritellään laajuutta. Seuraavaksi rakennetaan opintojaksoon liittyvä(t) oppimistehtävä(t) ja arviointitehtävä(t). Oppimistehtävät ovat pääsääntöisesti kokonaisvaltaisia ja ongelmakeskeisiä. Kun tuotettava kokonaisuus tavoitteiden ja tehtävänkuvausten myötä on jäsentynyt, laaditaan opintojakson sisältökartta. Sisältökartan avulla hahmotetaan kaikki tavoitteen toteuttamiseksi tarvittavat teoriatiedot ja käytännön taidot.

4 copyright VirtuaaliAMK-kehittämisyksikkö/OVa 4(26) Sisältökarttaan merkitään seuraavat ainakin seuraavat yksilöidyt tiedot: * opintojaksoon liittyvät "sisällölliset asiat" * asioiden kuvaamistavat (teksti, kuva, kaavio jne.) * tieto materiaalin olemassa olosta / tuotantotarpeesta * ko. rakenneosan vastuuhenkilö * tieto päivitystarpeesta * liittymä muihin opintojaksoihin Sisältökartta on osa verkko-oppimateriaalin käsikirjoitusta. VirtuaaliAMK-opintojaksojen sisällöllisiä laatukriteerejä ovat mm. tiedon oikeellisuus ja ajantasaisuus ja materiaalin tarkoituksenmukaisuus ja havainnollisuus. Seuraavassa on kuvattuna tarkemmin, mitä näillä laatukriteereillä tarkoitetaan Tiedon oikeellisuus ja ajantasaisuus Verkko-opintojaksojen oikeellisuus varmistetaan tuottajatiimin laajalla ja riittävän syvällisellä asiantuntijuudella. Tiimeissä on hyvä olla mukana myös työelämän edustajia. Kun kyse on yksittäisen opettajan tuotannosta, tulee opintojakson asiasisältö tarkistuttaa saman alan toisella asiantuntijalla. Tietosisällön ajantasaisuus tarkistetaan vähintään vuoden välein. Päivitykset merkitään muistiin tekijärekisteriin Materiaalin tarkoituksenmukaisuus ja havainnollisuus Verkko-opintojaksojen tulee sisältää huolellisesti valikoituja aineistoja. Opintojaksoihin liitettävien materiaalien tarkoituksenmukaisuus tulee aina varmistaa. Vain aiheeseen kiinteästi liittyvät materiaaliosuudet ovat osa opintojaksoa. Tuotannossa on tietoisesti vältettävä liian suurta informaation määrää. Asiaan liittyvät, opintojakson aihepiiristä lisätietoa sisältävät aihekokonaisuudet merkitään selvästi erillisinä osioina. Näin oppija ymmärtää, että opintojakson suorittaminen ei edellytä kaiken opintojaksoon liitetyn materiaalin omaksumista. Optimaalista on, mikäli kokonaisuus rakennetaan siten, että materiaali ja oppimistehtävät kytkeytyvät saumattomasti toisiinsa. Verkko-opintojaksot rakentuvat tarkoituksenmukaisista mediaelementeistä. Tekstiä elävöitetään tietoisesti havainnollistavin kuvin ja kaavioin. Videoita ja animaatioita pyritään käyttämään mm. erilaisten prosessien ja työvaiheiden kuvaamiseen. Materiaalin tulee tukea erilaisia oppimistyylejä. Pedagoginen laatu VirtuaaliAMK:n pedagoginen laatu kohdistuu verkkokoulutustuotteisiin, verkkokouluttajiin, tutoreihin sekä tekniseen tukeen. 5.1 Pedagoginen laatu ja toimintamalli Virtuaaliseen ympäristöön voidaan rakentaa hyvin erilaisia tuotteita. Verkkoa voidaan hyödyntää pelkkänä jakelukanavana tai sitten voidaan rakentaa jopa täydellisiä itseopiskelupaketteja. Jo suunnitteluvaiheessa on hyvä pohtia, miten koulutuksen tavoitteet ovat saavutettavissa? Miten otetaan huomioon erilaiset oppimistyylit? Miten prosessia

5 copyright VirtuaaliAMK-kehittämisyksikkö/OVa 5(26) ohjataan ja miten vuorovaikutus varmistetaan? Onko kyseessä jonkin tietyn toimintatavan oppiminen (esim. tietokoneohjelman käyttö) vai onko kyseessä laajempaan, analysoivaan pohdintaan perustuva oppiminen (esim. laatuajattelu). Pedagogisen toimintamallin suunnittelu verkko-opintoja varten on erittäin tärkeätä. Verkkoopintojakson tulee perustua etukäteen suunniteltuun oppimisprosessin läpivientiin. Tuote on rakennettava niin, että se opiskelijan on helppo ymmärtää opintojen eteneminen ja ympäristö ohjaa häntä oppimisprosessin edetessä. Oppimisprosessi näkyy mm. materiaalin rakenteessa, tehtävänasettelussa, ohjauksessa, vuorovaikutuksessa. Samalla on kuitenkin muistettava jättää mahdollisuuksia erilasille totutuksille ja tilaa luoville ratkaisuille. Koska verkon kautta tapahtuvasta opetuksesta meillä on vielä varsin vähän kokemuksia, vastaan tulee monenlaisia uusia ja ennakoimattomia tilanteita. Alkuvaiheen innostuksen ylläpitämiseksi on varmistettava, että verkon tuomat edut pystytään hyödyntämään ja toisaalta jo alusta alkaen pystytään torjumaan, välttämään ne "sudenkuopat", jotka ovat verkko-opetuksen uhkana. Muun muassa Hanne Koli ja Pasi Silander ovat kehittäneet oppimisprosessiperustaisen opetuksen menetelmää. Tätä varten on laadittu ajattelutyökalu. Tarkempaa tietoa asiasta on julkaisussa "Verkko-oppiminen. Oppimisprosessin suunnittelu ja ohjaus." Hamk Alla muutamia näkökulmia, jotka tulee pohtia verkkotuotteiden rakentamisessa: 5.2 Oppimiskäsitys Oma oppimiskäsitys on koulutuskokonaisuuden suunnittelun lähtökohta. VirtuaaliAMK:n koulutustuotteiden tulee perustua nykyaikaiseen moderniin oppimiskäsitykseen ja sen erilaisiin toteuttamismalleihin. Verkkotuotteissa tämä merkitsee esim. ongelmalähtöisiä oppimistehtäviä, tai yhteisöllisyyteen perustuvia oppimisprojekteja. Osa koulutustuotteista saattaa rakentua myös hierarkisesti jäsenneltyyn oppimateriaaliin ja tenttiin. Erityisesti tulee huomioida, että VirtuaaliAMK:n koulutustuote ei tarkoita luentojen ja aineistojen siirtämistä sellaisenaan verkkoon. Erilaisilla kaavioilla on hyvä selventää kurssin työskentelymallia. Kaavioon voidaan kuvata esim. etä- ja lähijaksot, teemat, keskustelut jne Tavoitteen ja tuotoksen sopusointu Pedagogisen suunnittelun lähtökohtana tulee olla tavoitteen ja tuotoksen sopusointu. Perusperiaatteena on se, että materiaalia on täsmälleen sen verran kuin tavoitteiden saavuttaminen edellyttää. Pääpaino tulisi olla materiaalin laadussa ja erityisesti havainnollisuudessa sekä tehtävissä. Koska materiaalia on tällä hetkellä verkossa hyvin runsaasti, on tärkeätä, että lähdemateriaaliin kohdistaan riittävä kritiikki. Vaarana on, että linkkejä ja lisätietolähteitä linkitetään niin paljon, että opiskelija hukkuu tiedon tulvaan. Itse materiaalin tuotannossa on hyvä, että linkit erotetaan itse tehdystä materiaalista eikä niitä sisällytetä itse tuotetun materiaalin sisälle Toteutustapa Verkkomateriaalin suunnittelussa on hyvä pohtia oppijoiden erilaisuutta. Verkko antaa aivan uudet mahdollisuudet tuottaa materiaalia "monelle eri kanavalle". Perinteisen tekstin ja kuvan ohelle voidaan tehdä esim. äänitiedostoja. On kuitenkin huomioitava, että tiedon

6 copyright VirtuaaliAMK-kehittämisyksikkö/OVa 6(26) muuttaminen puhutuksi kirjoitetun sijaan / ohelle vaatii aineiston muokkaamista kyseiselle medialle soveltuvaksi. Toteutustapa vaihtelee mm. sen mukaan minkälaisesta verkkotuotteesta on kysymys. Kun kyse on ns. "puhtaasta verkkokurssista" eli itseopiskelukurssista, on kiinnitettävä erityistä huomiota ulkoasuun: selkeyteen ja graafiseen ilmentymään. Mutta äärimmäisen tärkeitä asioita ovat myös interaktiivisuus ja viihteellisyys. Myös tiedostojen luettavuus näytöltä on keskeisiä suunnittelun kohteita. Kun verkkoa hyödynnetään monimuoto-opetuksessa, vaatimukset aineistojen ulkoasulle ja toiminnallisuudelle eivät ole aivan yhtä kovat. Kun mukana on myös lähiopetusta, on mahdollisuus keskustella aineistoista ja toimintavaoista kurssin aikana. Myös näissä toteutuksissa tulee muistaa, että kokonaisuus on suunniteltava ennen opintojen käynnistämistä. Tietoverkkoon voidaan tehdä myös materiaalia lähiopetuksen tueksi. Tällöin kyse on lähinnä yksittäisten luentokalvojen ja tehtävien tallentamisesta tietoverkkoon. Tämän tyyppinen tuote ei täytä VirtuaaliAMK-opintojakson kriteerejä. 5.5 Oppimisprosessin ohjaus Oppimisprosessin ohjaussuunnitelma on yksi virtuaalitoteutusten peruselementtejä. Ohjaus perustuu opintojen tutor-resurseihin ja sähköisiin palveluihin sekä opintojen rakenteen ja toteutustavan selkeään kuvaamiseen. Opiskelun lähtökohtana on jokaiseen kurssiin sisältyvä henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, joka toimii opiskelijan oman orientaation ja motivoinnin välineenä. 5.6 Vuorovaikutuksen suunnittelu Vuorovaikutuksen suunnittelu on sidoksissa verkkotuotteeseen. Vähimmäisvaatimuksena on, että opiskelija voi halutessaan ottaa yhteyttä opettajaan sähköisesti. Suunnitelmassa tulee ottaa kantaa siihen, miten sähköpostiin vastataan, minkä ajan sisällä ja miten henkilökohtaista palvelua opiskelijoille tarjotaan. Toisessa ääripäässä opintojakso perustuu lähes kokonaan vuorovaikutukseen eli koko kurssin materiaali koostuu opiskelijoiden vuorovaikutuksen avulla syntyneestä aineistosta. VirtuaaliAMK:n tavoitteena on tuottaa yhteistoiminnallisuuteen perustuvia opintojaksoja. Keskeistä on suunnitella yhteistoiminnallisuuden syntyminen; miten opiskelijat toimivat yhdessä toistensa tukena ja miten opettaja toimii ohjaajana. Vinkkejä ohjaukseen antaa mm. Logityökalu Erilaisia pedagogisia malleja ja menetelmiä VirtuaaliAMK mallintaa vuoden 2003 aikana pedagogiset mallit ja tuottaa työkalun ja esimerkkejä suunnittelutyöhön. Malleissa paneudutaan seuraaviin yleisesti tunnettuihin toimintamalleihin: a. Ongelmalähtöinen oppiminen (PBL) tutkivan oppimisen sovelluksena b. Hajautettu asiantuntijuus c. Vastavuoroisen opettamisen menetelmä d. Mestari-oppipoika -oppiminen e. Mielekäs oppiminen f. Projektioppiminen (Veli-Pekka Lifländer, Verkko-oppiminen, yhteistoiminnallinen projektioppiminen verkossa, Edita 1999) g. Diana-malli (Aarnio, Enqvist, Dialoginen oppiminen verkossa, Opetushallitus 2 /2001)

7 copyright VirtuaaliAMK-kehittämisyksikkö/OVa 7(26) Kuva 2. Sisällöntuotanto Verkkokouluttajat, tutorit ja tekninen tuki Verkko-opettaminen on uusi ammatti. Perinteisten taitojen ohella on persoonallisten ominaisuuksien merkitys suuri. Mutta verkko-opettajalta edellytetään myös monenlaista uutta osaamista, mm. tieto- ja viestintätekniikan alalta sekä tietoa verkkotoiminnasta uudentyyppisissä verkostoissa. Verkkokouluttajan ominaisuudet voidaan luokitella neljään eri ryhmään: persoonalliset ominaisuudet, verkko-ohjaajan taidot, tieto- ja viestintätekniikan taidot ja asiantuntijuus Persoonalliset ominaisuudet Verkko-opettajana menestyy parhaiten henkilöt, joilla on seuraavat persoonalliset ominaisuudet: stressin- ja epävarmuudensietokyky, avoimuus, yhteistyö- ja tiimihenkisyys, jämäkkyys, mutta samalla luova joustavuus, hyvät itsensäjohtamis- ja ajanhallintataidot. Opettajan persoonallisuus ja ihmiskäsitys ilmenee verkkotoiminnassa huomattavasti selvemmin kuin perinteisessä luokkaopetuksessa. Persoonalliset ominaisuudet ovat erittäin keskeisiä verkko-opetuksen onnistumista arvioitaessa Verkko-ohjaajan taidot Verkko-ohjaamisessa on osattava hyödyntää hyvin monenlaista ratkaisuja, kun opiskelijat työskentelevät eri rytmissä, erilasisissa kokoonpanoissa erilasia menetelmiä soveltaen. Verkko-ohjaajan taitoihin kuuluvat mm. seuraavat asiat: opiskelijoiden oppimistyylien ja strategioiden tuntemus, dialogin käymisen taidot (kysymysten asettelu, vuorovaikutuksen edistäminen), kirjallisen viestinnän ja chattailutaidot. Lisäksi on hallittava opiskelijoiden ja oman itsensä motivointiin liittyvät taidot.

8 copyright VirtuaaliAMK-kehittämisyksikkö/OVa 8(26) 5.3. Tieto- ja viestintätekniikan taidot Tietokoneen ja verkkojen hyödyntäminen opetuksessa edellyttää opettajalta tietotekniikan perustaitojen hallintaa. Mutta se edellyttää myös verkkopedagogisia taitoja (esim. pedagogiset mallit),, opetus- ja oppimisprosessien rakentamistaitojen tieto- ja viestintätekniikka hyödyntäen (esim. suunnittelutyökalut, opintojaksokuvaukset, oppimisalustojen räätälöinti). Lisäksi on hallittava tarvittavat tuottamiseen liittyvät taidot sekä aineistojen päivittämis- ja ylläpitotaidot. Opettajan on myös tiedettävä mistä saa apua teknisiin kysymyksiin liittyen Asiantuntijuus Verkko-opettajan on kuitenkin oltava edelleenkin oman alansa asiantuntija. Hänen on seurattava aikaansa ja pystyttävä seulomaan olennainen tieto valtavasta tietomassasta. Verkko-opettajan keskeisimpiä tehtäviä on pelkistäminen ja tuotteistaminen, verkkoaineistojen ja tiedon jalostaminen opiskelijoille sopivaan muotoon. Tiedonhallintataitojen ja asiantuntijuuden on kuljettava rintarinnan. Verkko-opettajan on tärkeätä hallita juridiset kysymykset esim. tekijänoikeuksiin liittyen. Kuva 3. Eri roolit verkkoympäristössä 5.5 Verkkotutorit Verkkotutorin tehtävänä on auttaa opiskelijoita oppimisprosessin eri vaiheissa. Verkkotutor voi olla opintojakson vastuuopettaja, mutta useimmiten opettajan resurssit eivät yksin riitä. Opintojaksojen käsikirjoituksessa tulee ottaa kantaa siitä, millaista tutorointitoimintaa verkkoopintojaksossa tarvitaan ja mitkä ovat tutorin tehtävät. Verkkotutoreiden tulee olla perehtyneitä opintojakson substanssiin, verkko-opiskeluun ja oppimisympäristöjen käyttöön. Verkkotutorin toiminnassa painottuvat persoonalliset ominaisuudet sekä verkko-ohjaajan taidot. 5.6 Tekninen tuki Jokaisessa ammattikorkeakoulussa tulee olla henkilöt verkkokoulutuksen tekniseksi tueksi. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että opiskelijat voivat saada yleistä tukea ja ohjausta sekä yksityiskohtaista opastusta erilaisten oppimisympäristöjen käyttöön. Tekninen laatu

9 copyright VirtuaaliAMK-kehittämisyksikkö/OVa 9(26) VirtuaaliAMK-materiaalin tulee olla teknisesti laadullista. Materiaalin suunnittelu- ja tuotantovaiheessa on pohdittava ainakin seuraavia asioita: sivujen latautuminen, sivujen pituus, navikointipainikkeet, tulostusmahdollisuus ja uudelleenkäytettävyys. Seuraavassa asioita on kuvattu tarkemmin Sivujen latautuminen Sivujen latautumisajan on oltava riittävän alhainen, että sivuja käyttävät henkilöt jaksavat selailla ja lukea sivustoja. Suositeltava latausaika on 28 kbs modeemilla alle 10 sekunttia (tämä on ehdoton maksimi). Tämä tarkoittaa käytännössä ettei sivujen kokonaistiedostokoko (kuvat+html+scriptit) saisi ylittää 100 kt. Sivujen latautumisnopeuteen vaikuttaa niin kuvien koko kuin myös eri komponenttien määrä. Yksi 100 kt kuva latautuu nopeammin kuin 10 kpl 10 kt:n kuvia. Sivujen latautumisen kannalta olisi hyvä ettei sivuilla käytettäisi vilkkuvia komponentteja. Kun käsittelee kuvia internettiin kannattaa seurata niiden kilotavu kokoa. Yksittäisen kuvan ei yleensä tarvitse olla yli 25 kt suuruinen. Esimerkiksi postikorttikokoinen valokuva skannataan 100% ja tallennetaan.jpg muotoon josta valitaan 35% pakkaus suhde jolloin päästään noin 25 kt kokoon kuvan laadun huonontumatta liikaa. Jos kuitenkin kuvan selkeyden tai sen koon tähden on tehtävä isompia kuvia, niin latautumista kannatta silti helpottaa mahdollisimman paljon. Jos halutaan suurehko kuva suoraan sivulle, niin kannattaa aina käyttää matalaresoluutio latausta, jolloin kuvasta tulee ensin ruutuun matalaresoluutioinen kuva ja latauksen jatkuessa kuva muuttuu pikkuhiljaa korkea resoluutioiseksi. Toinen hyvä tapa on tehdä sivulle pikkukuvat joita klikkaamalla saa esiin vasta ison kuvan. Jos kuva/tiedosto jonka latautuminen linkistä alkaa on erityisen iso (monta sataa kilotavua tai enemmän) kannattaa siitä mainita linkin yhteydessä ja kertoa kuvan koko, jolloin sivun käyttäjä osaa varautua siihen, että lataus saattaa kestää useita minuutteja. Jos videoita tarjotaan katseltavaksi internet sivujen välityksellä, niin on otettava huomioon katsojakunnan internetyhteyksien nopeus Sivujen pituus Ihanne tapaus sivun pituudessa on se, että se mahtuu kerralla ruutuun. Tällaista sivua ei kuitenkaan läheskään aina voi tehdä. Jos sivun pituus on puolitoista-kaksi ruutua ei sen pituuteen tarvitse kiinnittää vielä suurta huolta. Kun sivun pituus kasvaa riittävästi ja asia sisällön kannalta sitä ei voi osioida monelle sivulle kannattaa sivulla käyttää ankkureita (sivun sisäisiä linkkejä). Ankkurien otsikot eli linkit sijoitetaan sivun ylälaitaan jolloin lukija voi hypätä suoraan siihen kohtaan sivua joka häntä eniten kiinnostaa. Väli etapeista olisi hyvä olla linkitys myös takaisin sivun ylälaitaa. Sivun alalaidassa olisi hyvä olla painike josta pääsee takaisin sivun ylälaitaan Navigointipainikkeet Navigointi painikkeita suunniteltaessa kannattaa suunnitella erittäin tarkkaan sivujen rakenne ja se miten ihmisten halutaan siellä liikkuvan. Jokaiselta ala sivulta olisi hyvä päästä aina palaamaan kyseisen aiheen pääsivulle. Hyviin linkitys tapoihin kuuluu myös, että käyttäjä tietää jo linkin nimestä tai ALT (esiin ponnahtava keltainen informaatio teksti) tekstistä mihin hän linkkiä klikkaamalla joutuu. VirtuaaliAMK-tuotteissa käytetään yhtenäisiä elementtejä navigointipainikkeina.

10 copyright VirtuaaliAMK-kehittämisyksikkö/OVa 10(26) 6.4. Tulostusmahdollisuus Jos on tarkoituksena että sivut tulostetaan, niin kannattaa tekovaiheessa ottaa huomioon miten sivu tulostuu. Jos tarkoituksena on jakaa internetin kautta asiakirjoja niin ne kannattaa tallentaa Adoben Acrobat ohjelmalla jolloin niiden tulostaminen ja lukeminen ei ole riippuvainen koneen käyttöjärjestelmästä, selaimesta, tai tekstinkäsittelyohjelman versiosta. Jos käytetään Acrobat tiedosto muotoa on hyvä linkittää samalle sivulle paikka josta käyttäjä voi tarvittaessa imuroida itselleen Acrobat Reader ohjelman Toinen mahdollinen joskaan ei niin varma tapa on käyttää tekstiasiakirjoissa.rtf muotoa jota lähes kaikki tekstinkäsittelyohjelmat pystyvät käsittelemään. Internetin kuvamuodot ovat normaalisti.gif ja.jpg muidenkin kuvaformaattien jakaminen internetissä onnistuu, mutta niitä ei voi katsella internet selaimella vaan ne on pelkästään linkitettävä ja sivujen selaajan on tallennettava ne omalle koneelleen. Myös itse html-sivun tulostumista kannattaa tarkastella jo sivun tekovaiheessa. Erityisesti sivut jotka on tehty taulukkopohjalle saattavat käyttäytyä erikoisesti tulostettaessa. Näin ollen kannattaa joko tehdä sivun rakenne ja taulukkojen leveydet sellaisiksi, että ne tulostuvat kunnolla, tai tehdä erillinen sivu joka on tarkoitettu tulostettavaksi 6.4. Uudelleenkäytettävyys Materiaalien uudelleenkäytettävyyden varmistamiseksi on materiaalit syytä säilyttää aina alkuperäisessä muodossaan. Eli jos alkuperäinen teksti on tehty esim. Wordilla, on varminta päivitykset tehdä samalla ohjelmistolla. Graafinen ohjeistus VirtuaaliAMK:n sivustot ja oppimateriaalien ulkoasu perustuvat verkoston yleiseen ilmeeseen, jotka ovat havaittavissa mm. sivupohjista. 7.1 Värit Lisäksi värit ja ympäristöt noudattavat virtuaaliamk:n skaalaa, jossa esiintyy oranssi, harmaa, sininen. 7.2 Fontti VirtuaaliAMKn oppimateriaaleissa käytetään fontteja Tahoma tai Verdana, koko 12, otsikko boldattu ja yleensä vain kaksi tehokeinoa. 7.3 Logot Oppimateriaaleissa käytetään seuraavia logoja: VirtuaaliAMK-logo (kuutiot) Laatuleimat (VirtuaaliAMK-tuotantorenkaat ja VirtuaaliAMK-laatua) Verkostologo EU-lippu yhteiset navigointi ym. painikkeet

11 copyright VirtuaaliAMK-kehittämisyksikkö/OVa 11(26) 7.4 Sivupohjat Tuotantorenkaille on tehty sivupohjat, joissa on määritelty tyylitiedoston avulla yhteisiä elementtejä, kuten otsikot, perusfontit, taulukot jne AMKien VirtuaaliAMK toiminta Amkien virtuaalisessa toiminnassa käytetään verkostologoa, joka kiinnittää toiminnan yhteen ja on vahvistamassa verkoston ulkoista ilmettä. Kuva 4. VirtuaaliAMK verkostologo Käytettävyyden varmistaminen tuotantoprosessin aikana Virtuaaliammattikorkeakoulun koulutustuotteissa käytettävyyteen liittyvät tekijät ovat esillä koko tuotantoprosessin ajan. Käytettävyyttä arvioidaan seuraavista näkökulmista: * tekninen - miten hyvin tuote toimii teknisessä mielessä * pedagoginen - miten hyvin oppimistavoitteet toteutuvat * graafinen viestinnällisyys - miten hyvin viesti saavuttaa käyttäjän, yhtenäisyys jne. * seurantajärjestelmä testauksen jälkeen - mittarit 8.1 Testaus ennen tuotantoa Virtuaaliammattikorkeakoulun koulutustuotteiden testauksessa käytetään alla kuvattua käytettävyystestausmenetelmää. Se perustuu systemaattiseen malliin, jossa jo ennen tuotteen valmistamista tuotetta testataan loppukäyttäjillä. Opintojakson tuottaminen perustuu käsikirjoitukseen. Käsikirjoituksen ensimmäiseen versioon hankitaan asiantuntijapalaute sekä tehdään itsearviointi. Sen jälkeen tuotteen sisältö kuvataan paperiprototyypin avulla. Se sisältää käytettävät elementit, tekstit, piirrokset jne. Seuraavassa vaiheessa valitaan edustava käyttäjäryhmä (6 henkilöä), jotka testaavat tuotetta. Tilaisuudessa on 1-3 henkilön tarkkailuryhmä, joka seuraa testausta, tekee muistiinpanoja. Lisäksi tilaisuus videoidaan. Kun testaus on suoritettu, käydään tilanne vaihe vaiheelta läpi. Tavoitteena on löytää esiintyvät ongelmat ja löytää niille ratkaisu. Seuraavaksi valitaan ratkaisumallit ja tehdään korjaukset. Sen jälkeen toteutetaan testaus uudelleen. Kun tuote on valmis, seurataan tuotteen käyttöä seurantasuunnitelman mukaisesti

12 copyright VirtuaaliAMK-kehittämisyksikkö/OVa 12(26) Kuva 5. Tuottamisen eri vaiheet 8.2 Valmiin tuotteen testaus Virtuaaliammattikorkeakoulun verkko-opintokokonaisuuksia testattaessa keskitytään pedagogiseen ja tekniseen käytettävyyteen. Lisäksi tarkastellaan käytettävien tiedostomuotojen soveltuvuutta kyseiseen käyttötarkoitukseen, sekä käytössä oleviin yhteyksiin ja alustoihin (suorituskyky). Teknisen käytettävyyden osalta pyritään erottamaan ongelmat, joihin voidaan vaikuttaa, ja joihin ei voida (mikäli käytetään valmista oppimisalustaa, esim. Web-CT, niin sen rakenteeseen ei juurikaan voida vaikuttaa.) Käytettävyyttä tullaan testaamaan kahdella tapaa: ns. heuristisen arvioinnin sekä käytettävyystestien kautta. Heuristisessa arvioinnissa tutkitaan yleisesti käyttöliittymän ominaisuuksia, niiden toiminnallisuutta, informaatioarkkitehtuuria sekä logiikkaa. Käytettävyystesteissä koehenkilöt suorittavat verkko-opintoihin liittyviä tehtäviä / kursseja järjestelmän avulla. Testejä tullaan tekemään eri alustoilla eri ympäristöissä, jotta saadaan tietoa opintokokonaisuuksien soveltuvuudesta eri ympäristöihin. Käytettävyystesteistä saatu palaute tullaan analysoimaan tarkasti valitun ryhmän sisällä. Analysoinnin kautta syntyviä tuloksia tullaan käyttämään hyväksi opintokokonaisuuksien jatkokehityksessä, ennen niiden lopullista käyttöönottoa. VirtuaaliAMK-laatumerkin käyttö

13 copyright VirtuaaliAMK-kehittämisyksikkö/OVa 13(26) VirtuaaliAMK myöntää verkkokoulutustuotteille laatumerkin. Tuotantorenkassa tuotetut merkitään Tuotantorenkaat -laatuleimalla ja muut tuotteet VirtuaaliAMK-laatua merkillä. Merkin saannin edellytyksenä on, että seuraavat ehdot toteutuvat: sisältö on hyväksytty ulkopuolisen asiantuntijan toimesta pedagogiikka on hyväksytty ulkopuolisen asiantuntijan toimesta tekniikka on hyväksytty ulkopuolisen asiantuntijan toimesta opiskelijoiden testiryhmä, väh. 10 opiskelijaa on hyväksynyt tuotteen päivityssuunnitelma on tehty asianmukaisesti oikeuksiin liittyvät sopimukset on tehty kustannuslaskelmat on tehty ja tuotteella on taloudellisesti kannattava toimintamalli Lisäksi tuote täyttää VirtuaaliAMK:n laatukriteerit (nämä määritellään vielä tarkemmin yhdessä) 1. Sisältö on oikeaa ja ajantasaista 2. Sisältö vastaa työelämän tarpeisiin 3. Sisältö on hyödynnettävissä AMK_tutkinnoissa, yrityskoulutuksessa, täydennyskoulutuksessa 4. Oppimisprosessi on kuvattu 5. Toteutus perustuu yhteistoiminnallisuuteen 6. Materiaali on tarkoituksenmukaisesti valikoitua (määrä, havainnoillisuus) 7. Noudatettu visuaalisen suunnittelun periaatteita 8. Tehty VirtuaaliAMK:n sivupohjien avulla 9. Arvioitu VirtuaaliAMK:n arviointiprosessissa 10. Toiminta perustuu jatkuvaan kehittämiseen

14 copyright VirtuaaliAMK-kehittämisyksikkö/OVa 14(26) Laatumerkin myöntää AMK:n elaaturyhmä VerkkoAudit-tapahtumassa, joka pidetään vähintään 2 kertaa vuodessa. elaaturyhmään kuuluu pedagoginen ja tekninen asiantuntija, sisällönasiantuntija sekä arvioitavan tuotteen koulutusohjelmajohtaja. Ryhmä antaa laaturaportin, jonka perusteella laatumerkki voidaan myöntää. Laatukriteereistä tulee täyttyä vähintään 75 %. Laaturaportti laaditaan portaalissa sijaitsevan palvelun avulla. VirtuaaliAMK hyväksyy tuotteen AMK:n raportin perusteella. VirtuaaliAMK kerää tietoja parhaista tuotteista ja ehdottaa niitä kansallisesti palkittavaksi esim. ITK-päivillä. Laadunarviointityökaluja Jokaisen tuotantotiimin tulee tehdä sekä itsearviointia että ristiinarviointia. itsearviointi vähintään kolme kertaa tuotantoprosessin aikana. Ristiinarviointi ja ulkoinen arviointi aikataulutetaan pääprojektisuunnitelman mukaisesti. Arviointien tueksi on laadittu kysymyssarjoja. Arvioinnista kirjoitetaan aina kirjallinen yhteenveto Ajatuksia arvioinnin pohjaksi: Toiminnan arviointi * koko projektin läpivienti * toiminnan organisointi ja johtaminen * tiedotus (renkaan sisäinen ja ulkoinen) * osaaminen

15 copyright VirtuaaliAMK-kehittämisyksikkö/OVa 15(26) * yhteistyöverkostot Tuotteen arviointi * elinkaari, päivitettävyys * tekninen toimivuus, vasteajat * käytettävyys, grafiikka, informaatiohierarkia ja navigointi * systemaattinen taltiointi * uudelleenkäytettävyys ja siirrettävyys * graafinen ulkoasu Oppimisen, pedagogiikan arviointi * opintojakson prosessikuvaus, kurssikuvaus * tavoitteiden, oppimistehtävien ja materiaalin vastaavuus ja taso * eri oppimistyylien huomioiminen * havainnollisuus * interaktiivisuus Kustannustehokkuuden arviointi * eri osapuolten sitouttaminen ja renkaan toiminnan tehokkuus * kurssin toimintatapa / tavoitteet ja osallistujamäärä * olemassa olevan materiaalin hyödyntäminen * yhteisten rakenneosien määrittelyn tarkkuus ja hyödyntäminen muiden tuotantorenkaiden kanssa * verkko-opintojakson elinkaari

16 copyright VirtuaaliAMK-kehittämisyksikkö/OVa 16(26) 10.2 Suunnitelmien arviointi: Renkaan toiminnan arviointi - projektisuunnitelma: vastaako käytännön toiminta projektisuunnitelmassa laadittua toiminnallista kuvausta? * onko suunnittelussa toteutunut tuloksekkaan yhteistyön tunnusmerkit? * onko renkaan toiminta oppimista ja kehittymistä tukevaa? * kuinka renkaan jäsenten välinen yhteistyö näkyy käytännössä? * miten renkaan sisäinen ja ulkoinen tiedotus on hoidettu? * onko renkaalla yhteistyötä muiden renkaiden kanssa? * onko renkaalla yhteistyötä hankkeen ulkopuolisten tahojen kanssa? * onko renkaalla yhteistyötä elinkeino/työelämän kanssa? * miten renkaan yhteistyö opiskelijoiden kanssa on suunniteltu? * tukeeko renkaan toiminta kehittymistä, uudistumista? Suunnitelma opintojakson tuottamiseksi käsikirjoitus: * onko opintojakson nimi houkutteleva ja asiasisältöä kuvaava? * onko tuotteen elinkaari lyhyt vai pitkä? * onko opintojaksoon liittyvä olemassa oleva materiaali kartoitettu ja kirjattu? * onko laadittu sisältökartta (tai muu vastaava), jonka perusteella yhteiskäyttöisten materiaalien kartoittaminen on mahdollista * onko yhteiskäyttöiset osiot muiden opintojaksojen kanssa määritelty? * onko tuote helposti päivitettävissä? * onko selvää millä ohjelmistolla päivitykset tehdään? * onko suunnitteilla oleva tuote modeemilla selailtavissa? * onko opiskeluprosessi kuvattu selkeästi? * vastaavatko oppimistehtävät tavoitteeseen? * vastaako suunniteltu oppimateriaali tavoitteeseen? * vastaako valitut verkkopalvelut tavoitteeseen ja oppimistehtäviin? * huomioidaanko eri oppimistyylit? * onko käytetty monia eri mediamuotoja (esitysmuotoja) erilaisia oppijoita ajatellen? * ovatko opintojakson resurssit realistisesti määritelty? 10.3 Arviointi tuotantoprosessin aikana: Toiminnan arviointi: * vastaako käytännön toiminta projektisuunnitelmassa laadittua toiminnallista kuvausta? * miten renkaan toiminnan seuranta on järjestetty, onko se systemaattista? * miten koordinaattori soveltuu tiiminvetäjäksi? * onko renkaan jäsenten roolit selvät? * millainen on renkaan ilmapiiri, henki? * miten toiminta on johdettu? * onko suunnittelu yhteistoiminnallista? * käytetäänkö yhteistoiminnallisia menetelmiä? * onko renkaan toiminta oppimista ja kehittymistä tukevaa? * kuinka renkaan jäsenten välinen yhteistyö näkyy käytännössä? * miten renkaan sisäinen ja ulkoinen tiedotus on hoidettu? * miten renkaan jäsenten osaaminen vastaa verkko-opettajan osaamistaitoprofiiliin? * onko renkaan asiantuntemus riittävä verkko-opintojaksojen tuottamiseksi? * onko renkaan jäsenillä riittävät pedagogiset valmiudet? * onko renkaalla riittävästi teknistä asiantuntemusta käytettävissään? * onko renkaalla informaatikko apuna tietolähteiden kartoittamisessa?

17 copyright VirtuaaliAMK-kehittämisyksikkö/OVa 17(26) * onko renkaalla yhteistyötä muiden renkaiden kanssa? * onko renkaalla yhteistyötä hankkeen ulkopuolisten tahojen kanssa? * onko mukana olevat (omat) oppilaitokset yleisesti tietoisia hankkeesta? * onko renkaan jäsenillä yhteistyötä oman oppilaitoksen muiden virtuaalihankkeiden kanssa? * onko renkaalla yhteistyötä elinkeino/työelämän kanssa? * miten renkaan yhteistyö kehittämisyksikön kanssa toimii? * miten renkaan yhteistyö opiskelijoiden kanssa toimii? * onko renkaan sopimusasiat kunnossa? * onko renkaan raportointiin liittyvät dokumentit kunnossa? * toiminnan plussat * toiminnan miinukset * tukeeko renkaan toiminta kehittymistä, uudistumista (vai perustuuko tuotanto vanhojen käytänteiden siirtämiseen verkkoon)? * kehittämisehdotukset toiminnan kehittämiseksi Tuotteen arviointi: * onko tuotteen elinkaari lyhyt vai pitkä? * onko tuote helposti päivitettävissä? * löytyykö tieto päivitystarpeesta helposti? * onko selvää millä ohjelmistolla päivitykset tehdään? * onko tuote siirrettävissä oppimisalustasta toiseen? * onko tuote rakenteistettu siten, että yksittäiset tiedostot voidaan erottaa tosistaan? * onko tuotteeseen liittyvä metatieto hallinnassa? * onko tuote modeemilla selailtavissa? * onko tuotteen visuaalinen ilme asiayhteyteen sopiva? Oppimisen / pedagogiikan arviointi: * onko opiskeluprosessi kuvattu selkeästi? * onko opiskeluprosessin läpiviennistä laadittu sekä sanallinen että visuaalinen esitys? * vastaavatko oppimistehtävät tavoitteeseen? * vastaako oppimateriaali tavoitteeseen? * vastaako valitut verkkopalvelut tavoitteeseen ja oppimistehtäviin? * huomioidaanko eri oppimistyylit? * onko käytetty monia eri mediamuotoja? * onko materiaalimme havainnollista? * onko kurssille varattu riittävät resurssit ohjaukseen? Kustannustehokkuuden arviointi: * onko ryhmän toiminnalle selkeät pelisäännöt ja toiminta tavoitteellista? * onko ryhmän sisäinen tiedotus hoidettu selkeästi, yhteisten periaatteiden mukaisesti? * onko aineistojen keruuseen suunnitelma? * onko opintojaksoon liittyvä olemassa oleva materiaali kartoitettu ja kirjattu? * onko laadittu sisältökartta (tai muu vastaava), jonka perusteella yhteiskäyttöisten materiaalien kartoittaminen on mahdollista * onko opintojakson resurssit realistisesti määritelty? * onko opintojakson elinkaari lyhyt vai pitkä?

18 copyright VirtuaaliAMK-kehittämisyksikkö/OVa 18(26) 11.4 Valmiin opintojakson laaduntarkistus Arviointi kohdistuu seuraaviin asioihin: toiminnallisuus, luotettavuus, käytettävyys, tehokkuus, ylläpidettävyys, siirrettävyys. Näissä lomakkeissa arvioinnissa käytettävät kysymykset on jaettu seuraaviin osa-alueisiin: - Yleistä opintojaksosta - Opiskelu ja oppiminen - Tehtävät ja oppimateriaali - Suoritus ja arviointi - Vuorovaikutus ja yhteisöllisyys - Käytön joustavuus Kysymyksien vastausvaihtoehdot ovat K = kyllä, E = ei, EOS = an osaa sanoa. Toteutus portaalin kyselytyökalulla Asiantuntijalausunto / sisällöllinen Yleistä opintojaksosta Vastaako opintojakson nimi sisältöä? Saako opiskeltavasta aiheesta kokonaiskäsityksen helposti? Onko opintojaksoon tarvittavat resurssit realistisesti määritelty? Onko opintojakson päivityssuunnitelma asianmukaisesti ja asiantuntevasti laadittu? Onko opintojakson ennakoitavissa oleva elinkaari riittävä? Onko tuotteessa tekijätiedot? Opiskelu ja oppiminen Vastaako opintojakson laajuus ilmoitettua opintoviikkomäärää? Vastaako opintojakson asiasisältö nykypäivän vaatimuksia? Ovatko tavoitteet selkeästi määritelty? Käytön joustavuus Onko oppimisympäristössä liikkuminen helppoa? Tehtävät ja oppimateriaali Vastaavatko opintojakson tehtävät opintojakson oppimistavoitteeseen? Onko oppimateriaali on sisällöltään ja rakenteeltaan loogista? Onko opintojakson aineistot riittävät ja suhteessa tavoitteisiin? Onko oppimateriaalia liikaa, turhaa?

19 copyright VirtuaaliAMK-kehittämisyksikkö/OVa 19(26) Onko oheismateriaali laadukasta? Onko oppimateriaali riittävän havainnollinen ja monipuolinen? Ovatko oppimateriaalin tekstit asiasisällön kannalta selkeitä ja ymmärrettäviä? Ovatko oppimateriaalin kuvat asiasisällön kannalta selkeitä ja ymmärrettäviä? Ovatko oppimateriaalissa esiintyvät kaaviot asiasisällön kannalta selkeitä ja ymmärrettäviä? Suoritus ja arviointi Onko opintojakson suoritusvaatimukset asianmukaiset? Onko opintojakson suoritustapa sisällöllisesti mielekäs? Onko arviointikriteerit selvästi nähtävissä? Onko opintojakson kokoanisarviointi mahdollista tehdä annettujen tehtävien ja mahdollisen tentin perusteella? HUOMIOITAVAA: Asiantuntijalausunto / pedagoginen Yleistä opintojaksosta Sisältääkö opintojakso selkeän esityksen läpivientiprosessista? Saako kokonaiskäsityksen opiskeltavasta aiheesta helposti? Sisältääkö tuote riittävästi tietoa oppimisympäristön käytöstä? Opiskelu ja oppiminen Perustuuko tuote pedagogisesti perusteltuun toimintamalliin, ratkaisuun? Onko opiskelija sitoutettu omaan opiskeluunsa (hops, oppimispäiväkirja, portfolio yms.)? Huomioidaanko eri oppimistyylit riittävästi? Tehtävät ja oppimateriaali Onko oppimateriaali pedagogisesti laadukasta? Onko oppimateriaali riittävän monipuolinen? Onko oppimateriaali sisällöltään ja rakenteeltaan loogista?

20 copyright VirtuaaliAMK-kehittämisyksikkö/OVa 20(26) Onko oppimateriaalin visuaalisuus oppimisen kannalta onnistunut? Ovatko oppimateriaalin tekstit oppimisen kannalta selkeitä ja ymmärrettäviä? Ovatko oppimateriaalin kuvat oppimisen kannalta selkeitä ja ymmärrettäviä? Ovatko oppimateriaalissa esiintyvät kaaviot oppimisen kannalta selkeitä ja ymmärrettäviä? Soveltuvatko tehtävät soveltuvat verkko-opintojaksoon? Vastaavatko opintojakson tehtävänasettelut opintojakson oppimistavoitteeseen? Tukevatko tehtävät asian syvällistä omaksumista? Onko opiskelijalla mahdollisuus vaikuttaa tehtävän suorittamiseen, suuntaamiseen oman tavoitteeni mukaisesti? Suoritus ja arviointi Ovatko opintojakson suoritustavat on helposti havaittavissa? Onko opintojaksossa on erilaisia suoritusvaihtoehtoja? Onko opintojakson vaatima opiskelijan työmäärä arvioitavissa? Onko tutorointiin ja arviointiin liittyviä ohjeita riittävästi? Onko opintojakson vaatima tutoroinnin vaatima työmäärä arvioitavissa? Vuorovaikutus ja yhteisöllisyys Onko opintojakson vuorovaikutus ja yhteisöllisyys toteutettu valitun pedagogisen mallin vaatimalla tavalla? Ovatko oppimisprosessin ohjausmekanismit nähtävissä? Käytön joustavuus Onko oppimisympäristössä liikkuminen on helppoa? Onko kaikki opiskelussa tarvittava ohjeistus löydettävissä oppimisympäristöstä? Vastaavatko valitut verkkopalvelut opintojakson tarpeisiin? Onnistuuko oppimisprosessin ohjaus valitun ympäristön avulla? HUOMIOITAVAA: Asiantuntijalausunto / Tekninen Yleistä opintojaksosta